Page 1

OULUN SEUDUN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 2/2016

Kaukolämpöä lähitilalta Metsärinteelle

Jaossa erä vuoden 2017 seinäkalentereita

t Katso lisätiedo takakannesta

Sivu 5

S. 2

Sähköä lihasvoimalla

S. 6

Lisää tehoa vesivoimalaitoksiin

S. 12

Luontoelämyksiä Vihiluodossa


www.oss.fi

2

Valokaari 2/2016

Pääkirjoitus

Aurinko nousee

A

urinko on elinehto meille maan asukkaille. Käytännössä kaikki hyödyntämämme energia on peräisin auringosta, käytämme sitä missä muodossa tahansa. Syksyn vaihtuessa talveen on vaikea uskoa, että auringon käyttäminen sähkön tai lämmön lähteenä olisi hyödyllistä ainakaan merkittävässä määrin. Asuinpaikkamme 65 leveysasteen tuntumassa tekee talvipäivistä pimeitä, joulun aikaan aurinko on horisontin yläpuolella enää kolme ja puoli tuntia, ja yleensä senkin ajan pilvien takana. Pimeän talven jälkeen keväthankien loistaessa alkavat auringon säteet lämmittää myös kotejamme. Passiivisen hyödyntämisen lisäksi yhä useampi hankkii aurinkosähköjärjestelmän uskoen valoisampaan tulevaisuuteen. Toiset kysyvät, onko aurinkoenergiajärjestelmän hankinnassa mitään järkeä.

messa huonosti. Talvella kun on kylmä ja energian käyttö huipussaan, jää aurinkopaneelien tuotto lähelle nollaa. Jos kulutusta ja tuottoa katsotaan vuositasolla, näyttää tilanne kuitenkin aurinkoisemmalta. Pohjolan pitkät valoisat kesäpäivät mahdollistavat sen että tuotto vuositasolla ei jää kauaksi Keski-Euroopan lukemista. Jos Saksassa paneelit tuottavat 1 000 tuntia vuodessa, päästään Pohjois-Pohjanmaalla noin 800 tunnin tuottoon. Se tarkoittaa omakotitaloihin markkinoiduilla 3 - 5 kW paneeleilla 2 400 – 4 000 kWh vuosituottoa. Jos energia käytetään täysin itse, voidaan paneeleille laskea jo reaalinen takaisinmaksuaika. Mikäli paneelien hinnat jatkavat laskua puolittuen seitsemässä vuodessa, ollaan pian aidosti kannattavassa tilanteessa varsinkin, jos energian hinta nousee nykyiseltä ennätysmatalalta tasolta. Ja vaikka taloudellinen kannattavuus onkin vielä haaste useimmissa tapauksissa, tehdään päätöksiä aurinkojärjestelmien hankinnoista myös arvoihin tai tekniseen mielenkiintoon perustuen.

Kun tarkastellaan energian kulutusta ja aurinkosähkön tuottoa kuukausittain, on helppo huomata, että tarve ja tuotto kohtaavat Suo-

Sähköverkkojen kannalta aurinkopaneelit tuovat uusia teknisiä haasteita. Kun haja-asutusalueella tulee enemmän tuotantoa kuin alueella

kulutetaan, alkaa virta kulkea takaperin kuluttajalta verkkoon. Tämä voi aiheuttaa tuottajalle ja naapurille sähkön laadun heikkenemistä ylijännitteen muodossa mikäli verkkoa ei vahvisteta. Saksassa ollaan jo jonkin aikaa oltu tilanteessa jossa yksittäiset kylät tuottavat viikonloppuaamuisin paljon enemmän sähköä kuin käyttävät, jolloin verkon kuormitustasapainolle on tullut aivan uudenlaisia haasteita. Suomessa ollaan vielä kaukana Saksan tilanteesta, mutta jo nyt sähköverkkoyhtiöiden kannattaa huomioida myös hajautetun tuotannon vaikutukset verkolle saneerauksia suunniteltaessa. Oulun Seudun Sähkö on käynnistämässä kahta pilottihanketta joissa auringon hyödyntämistä testataan osana kiinteistöjen ja kaukolämpöverkkojen toimintaa. Hankkeiden kautta osuuskunta saa oikeaa puolueetonta tietoa tulevien päätösten tueksi. Samalla uudistamme ja haastamme yhtiön toimintaa vastaamaan niihin teknisiin ja taloudellisiin muutoksiin, joita lisääntynyt hajautettu tuotanto vaatii. Jos energian varastoinnin haasteet kyetään ratkaisemaan, tulee aurinkovoimasta merkittävä vaihtoehto muille tuotantomuodoille myös meillä pohjoisessa.

Timo Patana Toimitusjohtaja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy

valokuvin. Oppiminen ylittää perinteiset oppiaineiden rajat, ja perustuu konkreettiselle tekemiselle. – Saimme koontiohjeet latauspaketin mukana, mutta päätimme kuitenkin tehdä hommasta vähän haastavampaa. Pohdimme asioita eri näkökulmista ja haemme ratkaisut

itse, emme toista valmiita ohjeita. Kuntopyöränkin vaihdoimme kierrätyspyöriin, mikä lisäsi haastetta entisestään. Voimme suunnitella ja toteuttaa omannäköisen pyörän, jolloin oppilaat pääsevät esimerkiksi hitsaamaan tarvittavat tuet ja lopulta maalaamaan valmiin kokonaisuuden, Toukomies summaa.

Sähköä lihasvoimalla Poikajoukko on kokoontunut mustan pyöränrungon ympärille hiomaan pois vanhaa maalipintaa, pian pyörä saa uuden sävyn. Osa joukosta painii laakereiden kanssa, ja hitsaushuoneessa rakentuu tuki, jonka varaan valmis työntulos asettuu. Rakenteilla on sähkölatauspolkupyörä. Sähkölatauspolkupyörä hanke lähti liikkeelle Oulun Seudun Sähkön päätöksestä lahjoittaa yhdelle toimialueensa yläkoululuokalle tarvikkeet latauspyörän rakentamiseksi. Hakemuksen perusteella lahjoituksen kohteeksi valikoitui Veli-Pekka Etelän luotsaama kymmenen pojan luokka. Syyslomien jälkeen käynnistyi projekti, jossa vanhat kierrätyskeskuksesta hankitut pyörät ja pyöränosat muuntuvat uudeksi, kännyköitä lataavaksi polkupyöräksi. Lihasvoiman ansiosta apu akuuttiin virtavajeeseen on pian lähellä. – Myös teknisen työn opettajamme Tatu Toukomies oli huomannut saman lahjoitusmahdollisuuden ja ajatellut, että tässä olisi

meidän luokallemme hyvä projekti. Nämä pojat ovat tosi teknisiä ja näppäriä käsistään. Hienoa, että meidät valittiin, Etelä kiittelee. Vaikka uusi opetussuunnitelma oppiaineet ylittävine projekteineen ei vielä yläkoululaisia kosketakaan, on sähkölatauspolkupyörä opetussuunnitelman mukainen monialainen projekti, joka antaa mahdollisuuden oppia useita asioita yhtä ilmiötä tutkimalla. – Tätä tilaisuutta ei kannatta jättää käyttämättä, Etelä tuumaa. Pyöräprojektissa sivutaan maantietoa ja fysiikkaa kun pohditaan mistä sähköä syntyy, äidinkieli ja kielet astuvat kuvioon projektin raportoinnissa, ja kuvaamataitoakin harjoitellaan mm. dokumentoimalla projektia

Oulun Seudun Sähkö, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Voimatie 2, 90440 Kempele puhelin (08) 310 1313, faksi (08) 381 763 etunimi.sukunimi@oss.fi

MeidänLämpö Voimatie 2, 90440 Kempele puhelin (08) 310 1313, faksi (08) 381 763 etunimi.sukunimi@oss.fi

Päivystys puhelin (08) 310 1401 www.oss.fi

Lämpöpäivystys puhelin (08) 310 1402 www.oss.fi

Valokaari Oulun Seudun Sähkön asiakaslehti Päätoimittaja Risto Kantola Toimituksen osoite Oulun Seudun Sähkö Voimatie 2, 90440 Kempele Ulkoasu Pohjolan Mylly Toteutus Pohjolan Mylly Valokuvat Pohjolan Mylly Paino PunaMusta Oy


Valokaari 2/2016

3

www.oss.fi

Säästä energiaa valaistuksella Oikein kohdistettu ja omaan makuun sopiva valaistus lisää kodin viihtyisyyttä. Jo muutamilla sopivilla valinnoilla kodikkaasta valaistuksesta tulee myös energiatehokasta.

S

iirtyminen hehkulampuista energiatehokkaampiin lamppuihin on vähentänyt kotitalouksien sähkönkulutusta. Valaistuksen sähkönkulutus on enää alle kymmenen prosenttia kodin taloussähköstä. Vielä kymmenen vuotta sitten valaistus kattoi noin 14 prosenttia kodin sähkönkulutuksesta. Oikeilla lamppuvalinnoilla ja käyttötottumuksia muuttamalla valaistuskustannukset voivat laskea 15–20 prosenttia. Hehkulamput kannattaakin viimeistään nyt vaihtaa energiansäästö- tai led-lamppuihin. Energiatehokkailla lampuilla on pitkä käyttöikä, joten sinänsä kalliimmat tuotteet maksavat itsensä takaisin. Ylipäätään energiansäästölampuilla ja ledeillä saavutetaan yleensä perinteisiin hehkulamppuihin verrattuna parempi valaistus.

Uusia sisustussävyjä ledeillä Energiatehokkaimmat A++ -luokan lamput löytyvät kaupan ledihyllyltä. Ledeissä on laaja sävyvalikoima, joten valaistuksella saa samalla luotua uutta ulottuvuutta sisustukseen. Energiansäästölamppujen valo kirkastuu hitaasti. Siksi heti täysitehoiset ledit sopivat

parhaiten tiuhaan päälle ja kiinni kytkettäviin valoihin. Tarkan euron sähkönkuluttaja ei pidä valoja turhaan päällä. Lamput kannattaa sammuttaa aina, kun tiloissa ei oleskella. Jo yli viiden minuutin poissaolon ajaksi suositellaan valojen sammuttamista. Hyvä keino säästää sähköä on pitää valot kiinni vielä silloin kun luonnonvalo riittää valaisuksi.

Hämäräkytkin ulkovaloihin Ulkovalojen ohjaus lisää ulkona liikkumisen turvallisuutta ja samalla vähentää energiankulutusta. Erilaiset ajastimet, kytkimet ja liiketunnistimet huolehtivat ulkovalojen energiatehokkuudesta. Esimerkiksi pihan yleisvalaistukseen sopivat valaisimet, joita on mahdollista ohjata hämäräkytkimellä tai hämärä- ja kellokytkimen yhdistelmällä. Liiketunnistimella varustettu ulkovalaisin kytkee valot päälle ainoastaan, kun ulkona on liikettä. Se käy parhaiten esimerkiksi ulko-oven edustan tai kulkutien valaisuun. Koristevalot palavat turhaan talven valoisina tunteina, joten ajastimella nekin muuttuvat energiatehokkaiksi.

Mukaan Energiatehokkuussopimukseen Oulun Seudun Sähkö liittyi kesällä 2015 Energiatehokkuussopimukseen, jonka tarkoituksena on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä järjestelmällisesti parempaan energian käyttöön. – Kyseessä on vapaaehtoinen ohjelma, jonka tavoitteet koemme tärkeänä, kertoo Oulun Seudun Sähkön Janne Järvinen. Oulun Seudun Sähkö pyrkii yrityksenä tekemään energiatehokkaita ratkaisuja ja samalla ohjaamaan myös kuluttajia entistä energiatehokkaampaan toimintaan. – Tarjoamme asiakkaillemme esimerkiksi maksutonta energianeuvonta-palvelua, muistuttaa energianeuvojana toimiva Järvinen.

Energiatehokkuussopimukseen liityttyä Oulun Seudun Sähkö on sitoutunut asettamaan omat energiankäytön tehostamistavoitteet, toteuttamaan niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja raportoimaan vuosittain energiatehokkuustoimenpiteiden toteutumisesta ja muusta sen parantamiseen tähtäävästä toiminnasta. Energiatehokkuussopimuksella tavoitellaan energiapalveludirektiivin mukaisesti 9 % suuruista energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. Tavoite lasketaan vuosien 2001–2005 keskimääräisestä energiankäytöstä. – Sopimuksella halutaan vauhdittaa myös

uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä, Järvinen sanoo. Energiatehokkuussopimuksessa korostetaan, että energiatehokkuus on jatkuva prosessi, joka vaatii erityisesti johdon, mutta myös koko organisaation sitouttamista kohti tavoitteellista energiankäytön tehostamista. Eri toiminta-alueille suunnatut energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoden 2016 loppuun, mutta jatkosta neuvotellaan parhaillaan. Oulun Seudun Sähkö on mukana Energiapalveluiden toimenpideohjelmassa, joka on tarkoitettu sähkön siirron, jakelun ja kau-

Energiatehokkuus ei ole kertaluontoinen projekti, vaan jatkuva prosessi. kolämpöalan yrityksille. Lisätietoja Energiatehokkuussopimuksesta: www.energiatehokkuussopimukset.fi

Oulun Seudun Sähkön toimitaloon aurinkopaneelit Oulun Seudun Sähkö on tilannut Kempeleen toimitalon katolle aurinkopaneelijärjestelmän jolla on tarkoitus kerätä kokemusta aurinkopaneelien hyödyntämisestä pienimuotoisessa sähköntuotannossa kiinteistön sähköjärjestelmään liitettynä. Järjestelmä koostuu 96 paneelista joiden yhteispinta-ala on 158 neliö-

metriä. Järjestelmän maksimiteho on noin 26 kW. Järjestelmän vuosituotoksi on arvioitu n. 20 000 kWh. Puolet paneeleista on kotimaisen SaloSolarin ja toinen puoli saksalaisen Solarwatt AG:n valmistamia. Järjestelmän kokemuksista tullaan kertomaan asiakkaille seuraavissa Valokaaren numeroissa.


www.oss.fi

4

Valokaari 2/2016

Omakotirakentajat päättivät ensin kaukolämmöstä Kempeleeseen omakotitaloa rakentavat Vihavaiset päättivät kaukolämpöön liittymisestä ensimmäisenä asiana talostaan. Valintaa puolsivat luotettavuus ja järjestelmän yksinkertaisuus. Jussi ja Jenny Vihavaisen unelma omakotitalosta eteni ripeästi, kun he huomasivat sopivan tontin tulleen myyntiin heidän yhteisiin lapsuusmaisemiinsa Kempeleessä. Kun tonttikaupat oli tehty, oli aika alkaa suunnittelemaan rauhalliseen pientalomiljööseen istuvaa taloa. – Vaimolla oli selkeä visio maalaisromanttisesta tyylistä ja olemme sitä yrittäneet toteuttaa mahdollisimman hyvin, Jussi kertoo. Jo tontin ostamista suunnitellessaan Vihavaiset kävivät usein pyöräilemässä tulevalla kotikadullaan. Yhtenä näistä retkistä he huomasivat, että kaukolämpölinja oli avattu naapuritaloon saakka linjan peruskorjauksen myötä. Yllätys oli mieluinen, sillä kaukolämpöön liittymisen mahdollisuus ei ollut heillä ei ollut tiedossaan, vaikka tonttikauppoja oli ehditty jo tovi hieromaankin. Tulevan talon yksityiskohdista lämmitysjärjestelmä oli tiedossa ensimmäisenä. – Oli selvää, että en ala porailemaan maa-

Aina ajankohtaista asiaa: www.oss.fi

lämpöpiirejä, jos omassa etuojassa kulkee kaukolämpö, sähkö- ja energiatekniikan insinöörinä työskentelevä Jussi sanoo. Jussi listaa, että häntä houkutteli kaukolämmössä erityisesti sen yksinkertainen ja luotettava tekniikka: Jos jokin lämmönjakokeskuksen osa pitääkin vuosien saatossa vaihtaa, varaosat ovat esimerkiksi maalämpöpumppujen osiin verrattuna edullisia. – Hajoavia osia on vähän, joten tekniikka on luotettavaa. Se tuo turvallisuuden tunnetta myös pidemmille reissuille, joiden aikana ei tarvitse huolehtia siitä, onko kotona lämmöt vielä päällä. Noin 150-neliöinen talo on pohjimmiltaan perheen omaa suunnittelua. Arkkitehti viimeisteli asemapiirustuksen, jonka perusteella oli helppo kilpailuttaa talotoimittajat. Talon tekninen tila sijoitettiin tien puolelle, jolloin lämpöputken veto pääverkosta on mahdollisimman lyhyt. Teknisestä tilasta lähtee lämpökanaali

kohti 45-neliöistä autotallia, johon tulee lattialämmitys. Jussi naurahtaa, että autotalli oli hänelle suurimpia syitä ryhtyä talonrakentajaksi oman talon ohella. – Kaukolämmössä liittyminen maksaa, mutta sen jälkeen lämmittäminen on edullista ja alkuinvestoinnin jälkeen lämmin autotalli oli ilman muuta kannattavaa tehdä. Tontin maatyöt sekä perustukset tehtiin

huhtikuussa ja talon elementit pystytettiin toukokuussa. Kaukolämpöön talo kytkettiin elokuussa. Tavoitteena on, että talo saatetaan hartiapankin voimin muuttokuntoon jouluksi. –Meille ilmoitettiin kaukolämmön kytkentäpäivästä ja se tehtiin hyvissä ajoin elokuussa. Säiden viileneminen ei haittaa, sillä sisätyöt tehdään lämpimässä talossa.

Osallistu kilpailuun ja voita lennot lämpimään: lämpöäläheltä.fi

#viluttaako? Hanki kaukolämpö, niin ei viluta enää. Se on: Turvallinen

Energiatehokas

Paikallinen

Ekologinen

Toimitusvarma

Lähin kaukolämpö löytyy meiltä:

OSSI-pöllö

Edullinen

www.oss.fi


Valokaari 2/2016

5

www.oss.fi

Kaukolämpöä lähitilalta Metsärinteelle Ensi maaliskuusta lähtien Kempeleen Metsärinteen kaukolämpö toimitetaan naapuritilan hakelämpökeskuksesta. Sami Isola sai viljankuivurinsa lämpökeskukselle ympärivuotista käyttöä Oulun Seudun Sähkön kanssa solmitun sopimuksen myötä. Kempeleläinen yrittäjä, maanviljelijä Sami Isola pohti pitkään uuden hakelämpökeskuksen piirustusten äärellä. Viljan kuivaamista varten investointi oli joka tapauksessa tehtävä, mutta mitä käyttöä lämpökeskukselle keksisi 10,5 kuukautena oman tarpeen ulkopuolella? Ratkaisu Isolan pohdintaan löytyi kiven heiton päästä, Metsärinteen asuinalueelta. Ensi maaliskuusta lähtien Metsärinteen asukkaat saavat kaukolämpönsä naapuritilan hakelämpölaitoksesta Oulun Seudun Sähkön yhdysputkea myöten. Isola on mielissään, että hänen keväällä esittämä yhteistyöehdotus kiinnosti Oulun

Seudun Sähköä. – Yhteiskäyttö nostaa lämpökeskuksen käyttöastetta huomattavasti. Saan myös osan investointikuluista pois. Toisaalta lisäkuluja syntyy laitteistoista, joita lämpökeskus ei olisi vaatinut pelkästään omassa käytössä, Isola kertoo.

Käyttöhuiput eri aikaan Hakkeella tehdyn lähilämmön toimittaminen Metsärinteelle sopi hyvin Oulun Seudun Sähkön toimintamalliin. – Lämpökeskuksen käyttötarpeet ajoittuvat eri ajankohtiin. Kaukolämpöä ei juurikaan tarvi-

ta viljankuivaamisen aikaan elo–syyskuussa. Isolan esittämä ajatus oli järkevä. On hienoa, että saamme tällaisia uusia yhteistyöideoita, Oulun Seudun Sähkön toimitusjohtaja Risto Kantola sanoo. Metsärinteen erillisverkon lämmöntarve on nyt noin 1 300 MWh vuodessa. Lähinnä omakotitaloista koostuvalla asuinalueella on tällä hetkellä viitisenkymmentä kaukolämpöasiakasta, ja alueen asiakasmäärä on kasvussa. Isolan noin 500 kilowatin hakelämpökattilan kapasiteetti riittää pitkäksi aikaa palvelemaan alueen lämmöntarvetta.

Vähemmän putkistokuluja Oulun Seudun Sähkön suunnitelmissa oli yhdistää Metsärinteen kaukolämpöverkko Kempeleen pääverkkoon vuoden 2017 aikana. Suunnitelman toteuttaminen olisi vaatinut mittavaa investointia 2,4 kilometrin yhdysputkeen. Nyt yhdysputkea tarvitaan vain muutama sata metriä. – Pitkän yhdysputken rakentaminen ja nyt

solmittu monivuotinen kaukolämmön ostosopimus menevät kokonaiskustannuksiltaan samaan hintaluokkaan. Tällä toimintamallilla saimme kuitenkin vähennettyä etupainotteisia putkistokustannuksia. Sopimuksella on myös yhteiskunnallista merkitystä, tuemme paikallisen yrittäjän toimintaa, Kantola perustelee.

Kaukolämpöä luotettavasti Oulun Seudun Sähkö asetti sopimukselle tiettyjä vaatimuksia, joilla varmistetaan kaukolämmön laatu ja toimitusvarmuus. Esimerkiksi laitteiston osalta automaatiototeutuksen sekä kevytöljykäyttöisen huippu- ja varateholaitteiston tulee vastata luotettavan kaukolämpöyhtiön kriteeristöä. Metsärinteen kaukolämpöverkon asiakkaille lämmönlähteen vaihtuminen ei tuota muutoksia asiakassuhteeseen. Lämpöä toimitetaan talouksiin totuttuun tapaan, ja Oulun Seudun Sähkön asiakaspalvelu vastaa kaukolämpöä koskeviin kysymyksiin.

Ketolanperän kouluun lämpöä lämpöpumpuilla Kehittynyt tekniikka mahdollistaa lämpöpumppujen hyödyntämisen Oulun Seudun Sähkön lähilämpökohteissa. Ketolanperän kouluun tuotetaan lämpöä jatkossa ilma-vesilämpöpumpuilla. Oulun Seudun Sähkö uudistaa lähilämpökohteensa Ketolanperän koulun lämmitysjärjestelmää Kempeleessä. Koulun tiloihin on tämän syksyn aikana asennettu kaksi ilma-vesilämpöpumppuyksikköä. – Lämpöpumppujen tekniikka on koko ajan

parantunut. Hyötysuhteiden kehittymisen myötä nyt oli oikea aika uudistaa Ketolanperän koulun lämmitysjärjestelmää. Laskennallisesti pystymme saamaan noin puolet rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä lämpöpumpuista, lopun puolen tuottamiseen kuluu sähköä, kertoo

kauko- ja lähilämpötuotannosta vastaava Mikko Haaranen. Noin 20 vuotta Oulun Seudun Sähkön asiakkaana ollutta Ketolanperän koulua on lämmitetty aiemmin sähkö- ja öljykattilalla. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön marraskuun aikana. Ilma-vesilämpöpumppujen teho ei riitä huippupakkasille, joten varajärjestelmänä säilyvä sähkökattila tuottaa lämmön pakkasen kiristyessä -25 asteeseen.

15 lähilämpökohdetta Parhaimmillaan Oulun Seudun Sähköllä on ollut 35 lähilämpökohdetta, joissa oman lämpökeskuksen rakentaminen on ollut muita sen

aikaisia lämmitysvaihtoehtoja kustannustehokkaampi ratkaisu. Asiakkaan tiloihin rakennetusta lämpökeskuksesta yhtiö on myynyt sähköä mittauksen kautta asiakkaalle. Nykyisin lähilämpökohteita on 15. Suurin osa aikaisemmista kohteista on yhdistetty kaukolämpöverkkoon. Ensi keväänä Oulun Seudun Sähkössä käydään läpi, miten kempeleläisen koulun uudelle lämmitysjärjestelmälle tehdyt laskelmat täsmäävät toteutuneisiin lukemiin. – Hyväksi havaittua konseptia on mahdollista hyödyntää myös muissa lähilämpökohteissamme, Haaranen sanoo.


www.oss.fi

6

Valokaari 2/2016

Lisää tehoa vesivoimalaitoksiin Oulun Seudun Sähkö on osakkaana Kolsin Voima Oy:ssä, joka omistaa Kokemäen- ja Kymijoessa sijaitsevat Kolsin, Korkeakosken ja Koivukosken vesivoimalaitokset sekä osuuden Harjavallan voimalaitoksesta. Näistä Korkeakosken ja Harjavallan voimalaitoksissa on uudistuksia meneillään. Kokemäenjoessa sijaitseva Harjavallan voimalaitos kuuluu Etelä-Suomen tehokkaimpiin vesivoimalaitoksiin. Kahden jo olemassa olevan koneiston peruskorjauksen lisäksi Harjavallan uudistuksessa on rakennettu yksi täysin uusi kone. Mittava projekti aloitettiin kesällä 2014, ja uuden turbiinin käyttöönottoa juhlittiin viime kesänä. Koko uudistustyön on määrä valmistua ensi vuoden aikana. – Uusi, kolmas koneisto on teholtaan 20 megawattia. Peruskorjatut koneet puolestaan nostavat tehonsa 36 megawatista 45 megawattiin. Yhteensä Harjavallan voimalaitoksen uusi teho on 110 megawattia, summaa Kolsin Vesivoimantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Lehtonen. Arvioitu 10 prosentin kasvu vuotuiseen energiatuotantoon syntyy Harjavallassa niin uuden konelinjan kuin vanhojen turbiinien peruskorjauksen tuomasta tehonlisäyksestä. Hyötysuhdetta parantaa myös se, että turbiineista voidaan ajaa suurempi virtaama tulva-aikoina. Näin ohijuoksutuksien määrä vähenee.

Peruskorjaus nostaa tehoa Harjavallan lisäksi myös Kymijoen Korkeakosken koneistoja peruskorjataan parhaillaan. Korkeakosken koneistoihin asennetaan uudet turbiinit ja generaattorit. Tekniikan ja jär-

jestelmien nykyaikaistaminen mahdollistaa tehonnoston, joka parantaa voimalaitoksen hyötysuhdetta. – Aikaisemmat 8,5 megawatin tehoiset koneistot toimivat jatkossa noin 10,8 megawatin teholla. Toinen koneista peruskorjataan tämän vuoden aikana ja toinen uudistetaan ensi kesänä, Kimmo Lehtonen kertoo. Vesivoimalaitoksen turbiinit ja generaattorit on vaihdettava uusiin noin 40 vuoden välein.

Sähköistys ja automatiikka kaipaavat uudistusta noin 20 vuoden välein. Moderni laitteisto muuntaa tehokkaammin vesivoimasta saatavissa olevaa liike-energiaa sähköksi eli parantaa voimalaitoksen hyötysuhdetta.

Apuna tulvariskin hallinnassa Vesivoimaloiden uudistustyöhön ei ole saatavissa valtion tukea tuulivoimahankkeiden tapaan, vaan investoinnit tehdään omistaja-

Vaelluskalat hyödyntävät kalatietä Vaelluskalat nousevat jälleen Kymijoen itäisintä haaraa pitkin Korkeakosken kalatien ansiosta. Kesäkuussa 2016 valmistuneet kalaportaat mahdollistavat esimerkiksi lohien ja taimenten luontaisen lisääntymiskierron. Massiivisessa betonirakennelmassa on 52 pikkuallasta 205 metrin matkalla. Nousukorkeutta kertyy 13 metriä. Kalatietä käyttävät kalalajit määrineen saadaan tarkoin tilastoitua liiketunnistimella toimivilla kameroilla ja laskureilla. Kaakkois-Suomen

ELY-keskus rakennutti kalaportaat Korkeakosken voimalaitoksen kupeeseen valtion kärkihankerahoituksella. Myös Harjavallan voimalaitosprojektissa on huomioitu Kokemäenjoen kalakantojen säilyminen ja suojelu. Vesivoimalaitoksen uuden koneaseman yhteyteen on rakennettu nykyaikainen kalahautomo. Hautomossa huolehditaan etenkin vaellussiikakannan säilymisestä. Myös meritaimenille ja -lohille on varattu tilaa hautomosta.

Oulun Seudun Sähkölle uutta tuulivoimatuotantoa Oulun Seudun Sähkö on ollut tuulivoimatuotannon edelläkävijä Suomessa. Ensimmäiset tuulivoimalat, joissa Oulun Seudun Sähkö oli mukana, käynnistyivät jo 1990 -luvun lopulla Oulunsalon Riutunkariin ja Uuteenkaupunkiin, sekä laajemmin eri paikkakunnille 2000-luvun alussa. Tukipolitiikan muutosten, sähkön markkinahinnan laskun ja teknisten ongelmien vuoksi kaikki nämä voimalat tulivat joko puretuiksi tai myydyiksi toisille toimijoille vuoden 2015 loppuun mennessä.

Heinäkuun alusta alkaen Oulun Seudun Sähköllä on ollut uudelleen tuulivoiman tuotantoa, kun EPV Energian omistama tuulivoimapuisto Ilmajoella aloitti kaupallisen tuotannon. Puistossa on kokonaisuudessaan 17 voimalaa kokonaisteholtaan 54 MW. Oulun Seudun Sähköllä on puistosta pieni noin 1 MW:n omistusosuus. Oulun Seudun Sähkön osuus arvioidusta vuosituotannosta vastaa noin 150 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkäyttöä.

EPV Energia rakentaa parhaillaan myös Kristiinankaupunkiin kokonaisteholtaan noin 118 MW tuulivoimapuistoa. Puiston on määrä aloittaa tuotanto vuoden 2017 lopulla. Oulun Seudun Sähköllä on tästä puistosta 2 MW:n teho-osuus, mikä vuosienergiana vastaa noin 350 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkäyttöä. Molempien uusien puistojen valmistuttua tuulivoiman osuus Oulun Seudun Sähkön omasta sähkön tuotantokapasiteetista tulee olemaan noin 3 prosenttia.

rahoitteisesti. – Korkeakoskella peruskorjaukseen investoidaan noin 10,5 miljoonaa euroa. Harjavallassa koko projektin kustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa, Lehtonen kertoo. Vesivoimaloiden uudistaminen edesauttaa myös ympäristöturvallisuutta. Virtaaman säännöstelymahdollisuuden myötä voimalaitoksilla on merkittävä rooli jokien tulvariskien hallitsemisessa.


Valokaari 2/2016

7

www.oss.fi

Oppilaitosyhteistyöllä kehitettiin sähkönsiirtoa Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy tarjosi Oulun Ammattikorkeakoulun sähkövoimatekniikan opiskelijoille mahdollisuuden päästä tekemään sähkönjakeluun liittyviä projekteja aidossa ympäristössä. – Yhteistyöhön päädyttiin OAMK:n aloitteesta. Oppilaitoksella pidetyn esittelyn perusteella opiskelijoiden kiinnostus tarjottuihin projekteihin oli suuri, kertoo toimitusjohtaja Timo Patana. Hakemuksien perusteella päädyttiin toteuttamaan kaksi projektia, Utasen sähköaseman toimitusvarmuuden parantaminen ja asiakkaille tarjottavien ohjaus- ja hälytyspalveluiden testausjärjestelmä. Projekteja valikoituivat tekemään kaksi kokenutta aikuisopiskelijaa, Mika Rintelä ja Markku Kylmänen. Opiskelijoiden aloitteesta projektit on sovittu toteutettaviksi yhdessä, vaikka nimellisesti kummallakin opiskelijalla on oma projekti. Utasen sähköaseman toimitusvarmuusprojektissa suunniteltiin varajärjestelmä, jolla voidaan varmistaa sähkönjakelua Oulujoen varressa tilanteessa, jossa jokin kriittinen sähköaseman osa Utasella rikkoutuisi. Aikaisemmin varatehon syöttäminen naapuriasemilta olisi ollut haasteellista vikaantumisen sattuessa kylmänä talvipäivänä, ja alueen teollisuus toimisi täydellä teholla. Asiakkaille suunnattavien ohjaus- ja hälytyspalveluiden testijärjestelmässä luotiin noin kymmenen sähkömittaria käsittävä järjestelmä, jolla voidaan testata erilaisia hälytyksiä ja kauko-ohjauksia niin, että markkinoille voidaan tuoda riittävästi testattuja ominaisuuksia, joita asiakkaat voivat hyödyntää. Järjestelmä kattaa esimerkiksi lämmityksien kauko-ohjausmahdollisuuden ja hälytyksiä erilaisista poikkeustilanteista, kuten pääsulakepalosta. Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä olivat hyvät. Suunnitteilla on uusia, mahdollisia projekteja, joita seuraava vuosikurssi pääsee toteuttamaan.

Oulun Seudun Sähkö kaapeloi sähköjohtoja vielä loppuvuoden aikana
 Oulun Seudun Sähkön toimialueen sähköntoimitusvarmuutta parannetaan muuttamalla asemakaava-alueiden ilmajohtoverkkoja maakaapeleiksi sekä uusimalla ja rakentamalla haja-asutusalueiden ilmajohtoverkkoja teiden varsille. Vuosittaiset investointikustannukset ovat noin viisi miljoonaa euroa. Loppuvuoden 2016 aikana ilmajohtoja korvataan kaapeleilla Kempeleessä Ristisuontiellä tien saneerauksen yhteydessä. Myös Hovintien ja Vihiluodontien välisellä alueella kaapelointityöt ovat käynnistymässä. Limingassa kaapelointityöt ovat alkamassa Tupoksentien varressa Limingan päässä ja

käynnissä Jutkokylän alueella. Työt ovat meneillään myös Oulunsalossa Marjatien alueella, Muhoksella Rovastinojalla ja Koivulehdossa, Tyrnävällä Ylitalontie - Kotimetsän alueella sekä Utajärvellä keskustan alueella.
 
Kaapeleilla korvatut vanhat ilmajohdot pylväineen pyritään purkamaan talvisaikaan. Syksyn kaapelointityössä viimeistelytyöt, kuten nurmetukset ja asfaltoinnit jäävät usein keväälle tai alkukesään.


www.oss.fi

8

Huolenpitoa yhteisistä asioista Jorma Haapakorva kannustaa jäseniä mukaan vaikuttamaan osuuskunnan toimintaan. Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja pitää mielenkiintoisesta luottamustehtävästään. Tyrnävän kaunista maisemaa hallitsee peltojen tasainen lakeus. Maalaismaisemasta on oma etunsa myös sähköosuuskunnan toiminnalle. – Sähköverkkomme alueella sähkönjakelussa on vain harvoin häiriöitä. Peltojen vuoksi ei ole paljon puitakaan, joita voisi linjoille kaatua, kertoo Jorma Haapakorva, Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja. Viitisen vuotta sitten Haapakorvan tuttava Tauno Bräysy houkutteli hänet mukaan hallitustyöhön. Puheenjohtajaksi Jorma Haapakorva siirtyi varapuheenjohtajan paikalta Arja Pullisen muutettua pois paikkakunnalta. Paljasjalkaisen tyrnäväläisen oli helppo tarttua luottamustehtäviin, joissa tehdään töitä paikallisen yhteisön eteen. Päivätyönsä Haapakorva tekee oman paikkakunnan perunaviinatehtaalla.

kisesti raskaita. Hän kannustaakin sähköosuuskunnan jäseniä tulemaan mukaan sähköosuuskunnan päätöksentekoon. – Osallistukaa kokouksiin, siellä on mahdollisuus vaikuttaa ja esittää toiveita oman sähköosuuskunnan toiminnalle. Osuuskuntatyö on mukavaa ja mielekästä hommaa.

Osuuskuntatyö on mukavaa ja mielekästä hommaa. Jorma Haapakorva

Mielekäs luottamustehtävä Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskuntaan kuuluu noin 1 300 jäsentä. Haapakorva pitää luottamustehtävästä, johon liittyy mielenkiintoisia ja toisinaan haastaviakin piirteitä. – Hallitus huolehtii jäsenosuuskunnan varoista. Meidän on esimerkiksi päätettävä, kuinka kehitämme toimintaa niin, että ratkaisu on koko jäsenistön eduksi. Jorma Haapakorva tuumii, että vastuusta huolimatta luottamustehtävät eivät ole hen-

Tyrnävän kirkonkylän sähköosuuskunnan hallitus • Jorma Haapakorva, pj • Tarja Bäckman • Ilkka Mikkonen • Kalevi Pelkonen • Marja-Leena Tuura

Vuokralla jokimaisemassa Pällin Valon rakennus Utajärven keskustassa sai toukokuun alussa uusia asukkaita, kun Utajärven kunnan tekninen toimi vuokrasi tilat Oulun Seudun Sähköltä. Alun perin Pällin Valolle kuulunut rakennus Kirkkokadulla sai odottaa muutaman vuoden tyhjillään sopivaa vuokralaista. Viime toukokuussa Utajärven tekniset palvelut muutti Oulun Seudun Sähkön omistamaan kiinteistöön. – Uusissa neuvottelutiloissamme käyneet vieraat ovat kysyneet, mahtaako täällä tulla töiden teosta mitään. Kyllä tulee, eivät nämä maisemat ainakaan työtehoa heikennä, naurahtaa Utajärven kunnan tekninen johtaja Petri Leskinen. Kauniit jokimaisemat eivät toki olleet tärkein syy vuokrauspäätökseen. Rakennus vastasi juuri oikealla tavalla teknisten palveluiden tilatarpeisiin. Saman katon alle mahtuu niin keskusvarasto kuin henkilöstö. Myös arkistolle

löytyi pykälät täyttävä sija kiviseinien sisältä. – Saimme tänne hyvät sosiaalitilat kenttäväellemme. Ensimmäistä kertaa niin toimistokuin kenttätyöntekijät ovat saman katon alla. Se helpottaa huomattavasti tiedonkulkua työntekijöidemme välillä, Leskinen sanoo. Uuden päämajan keskeinen sijainti on parantanut huomattavasti myös työkohteiden saavutettavuutta. Vajaan puolen vuoden vuokralaiskokemuksella Petri Leskinen on perin tyytyväinen uusien tilojen tuomiin etuihin. – Tämä rakennus palvelee hyvin meidän tarpeitamme. Vuokrasopimuksessamme on maininta kiinteistön ostomahdollisuudesta, joten nyt meillä on koeasuminen käynnissä.

Valokaari 2/2016


Valokaari 2/2016

9

www.oss.fi

Palvelut lähelle asiakasta Oulun Seudun Sähkö kehittää laajalti palvelukanaviaan asiakaskyselyn perusteella. Ensimmäisinä listalla ovat internetsivusto ja extranet. Oulun Seudun Sähkön vuoteen 2020 ulottuvan strategian yhtenä päävisiona on tarjota monipuolisia palveluja aktiivisesti lähellä asiakkaita. Palveluiden on oltava monikanavaisesti saavutettavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Laadukkaita monikanavaisia palveluja kehitetään yhteissuunnitteluun perustuvalla projektilla. Asiakaskokemukset nostettiin vahvasti kehitystyön lähtökohdaksi. Eri asiakasryhmien edustajia, kuten jäseniä, muuttajia, rakentajia, sähköurakoitsijoita ja yrittäjiä kuultiin kahdessa eri vaiheessa. Myös oma henkilökunta antoi palautetta asiakaspalvelun toimivuudesta. – Ensimmäisessä vaiheessa kysyimme asiakkailtamme, millaisia palveluita meiltä toivotaan. Toiseen vaiheeseen työstimme uudistusehdotuksen ensimmäisen vaiheen palautteen perusteella. Kysyimme asiakkailtamme, miltä suunnitellut uudistuksen vaikuttavat, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Jussi Ervasti. Toisen vaiheen pohjalta Oulun Seudun Sähkö on listannut ja aikatauluttanut kehitystyön, joka aloitetaan tärkeimmästä eli internetsivujen ja extranetin uudistuksesta. Oulun Seudun Sähkö toteutti yhteissuunnittelun haastattelut ja kehitysprojektin alustavan työn Adato Energia Oy:n kanssa.

Internetsivut käytännöllisemmiksi Oulun Seudun Sähkö uudistaa vuoden 2017 aikana internetsivustonsa ja extranet onlinepalvelunsa. Jokainen asiakasryhmä pääsee jatkossa Oulun Seudun Sähkön kotisivujen etusivulta suoraan itseään koskevaan palvelukokonaisuuteen. Sivuston jäsentely uudistetaan kaikin puolin selkeämmäksi. Esimerkiksi jäsenyyden hakuprosessi internetissä luodaan helpommaksi ja jäsenetuja tuodaan selkeämmin näkyviin. – Tuomme paremmin visuaalisesti esille myyntituotteidemme vuositason kustannuksia. Se helpottaa tuotteiden vertailua, asiakaspalvelupäällikkö Jussi Ervasti kertoo. Asiakasryhmien erityistarpeita huomioidaan entistä paremmin uudistuvalla sivustolla. Esimerkiksi sähköurakoitsijoille luodaan varausjärjestelmä mittarointitilauksia varten.

onko vuosikulutus edelliseen vuoteen verrattuna ”vihreällä vai punaisella”, Ervasti sanoo. Isännöitsijöille suunnitellaan useamman käyttöpaikan tietojen lukumahdollisuutta saman salasanan taakse. Myös henkilökohtaiseen asiakaspalveluun tehdään asiakkaiden toiveiden mukaisia uudistuksia. Internetsivujen kehitystyön yhteydessä sivustolle lisätään chat eli asiakaspalvelun reaaliaikainen keskusteluikkuna. Lisäksi asiakaspalveluaikoja Voimatien tiloissa pidennetään yhtenä päivänä viikossa. – Asiakkaat pääsevät varaamaan internetin kautta tapaamisen illaksi, esimerkiksi klo 16–20 välille. Tällainen palvelulisäys helpottaa

muun muassa rakentajia liittymäasioiden hoitamisessa, Ervasti kertoo.

Mukaan someen Oulun Seudun Sähkö ottaa Facebookin ja Twitterin käyttöön lähikuukausien aikana. Asiakkaat toivoivat myös pääsevänsä lukemaan blogikirjoituksia sähkö- ja kaukolämpöasioista. Sähköposteja ja tekstiviestejä käytetään jatkossa esimerkiksi osana jäsentapahtumatiedotusta. Asiakaspalautteissa korostui Oulun Seudun Sähkön paikallisuuden ja osuuskuntatoiminnan arvostus. Asiakkaiden mielestä paikallisuutta ja osuuskunnan etuja tulisi entistä vahvemmin tuoda esiin viestinnässä.

Ensisilmäyksellä tärkeät tiedot Asiakkaat toivoivat extranet-palveluun lisää käytännöllisyyttä ja havainnollisuutta. – Nykyinen sisäänkirjautuminen on koettu hankalaksi, joten se muutetaan helpommaksi. Myös kulutustietojen esitystapaa parannetaan. Asiakkaat pääsevät näkemään heti ensisilmäyksellä,

Etämyyntisopimuksen voi peruuttaa Etämyyntinä tehtyihin sähkösopimuksiin kuuluu neljäntoista päivän peruuttamisoikeus. Lokakuusta lähtien sähkönmyyntisopimuksen on pystynyt myös kiistämään, jos kuluttaja kokee sen syntyneen ilman hänen suostumustaan. Raskas työpäivä takana ja kotimatkalla puhelimessa taisi tulla pikaistuksissa tehtyä uusi sähkösopimus. Kotona kaiken lisäksi paljastuu, että nykyinen sopimus oli sittenkin parempi. Miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia? – Jos sopimus on tullut tehtyä liian pikaisesti eikä sisältö vastaakaan toivottua, niin kauppa kannattaa purkaa heti tuoreeltaan. Tällöin myynti palautuu entiselle myyjälle. Kuluttajalla on etämyynnissä kuluttajansuojalain mukainen 14 vuorokauden peruuttamisoikeus, kertoo Oulun Seudun Sähkön asiakasneuvoja Virpi Tenhunen. Etämyyntitilanteissa myyjä ei ole paikan päällä läsnä sopimuksentekotilanteessa. Etämyyntiä ovat esimerkiksi puhelimitse,

postitse tai internetin kautta tehdyt sopimukset. Etämyyntisopimuksen peruminen tehdään kirjallisesti, eikä siinä tarvitse ilmoittaa mitään syytä. Etämyynnin yhteydessä myyjän on kerrottava kuluttajalle peruuttamisajan alkamisesta ja kestosta. Esimerkiksi puhelinkeskustelun maininnan tueksi kuluttajalle toimitetaan peruuttamislomake. Jos maininta unohtuu myyntitilanteessa, on peruutusaika 14 päivän sijaan 12 kuukautta.

Uusi oikeus kiistämiseen 3. lokakuuta 2016 astui voimaan valtioneuvoston sähköntoimitusta koskevan asetuksen muutos, joka edelleen parantaa kuluttajan asemaa etämyyntitilanteessa. Se koskee

kaikkia tapauksia, joissa kuluttaja kokee sähkösopimuksen syntyneen virheellisesti tai epäasiallisesti. – Kuluttajalla on oikeus kiistää sähkömyyntisopimuksen syntyminen. Käytännössä kuluttajan on ilmoitettava kiistämisestä kirjallisesti uudelle sähkönmyyjälle. Tämän jälkeen kuluttaja tekee paikalliselle verkonhaltijalle kirjallisen ilmoituksen, jossa hän ilmoittaa kiistäneensä kirjallisesti kyseisen myyntisopimuksen syntymisen myyjäyhtiön kanssa. Kiistämisilmoituksen myötä käyttöpaikan sopimusta ei laiteta käytäntöön tai jo käynnistynyt toimitus keskeytetään, kertoo Tenhunen. Mikäli uuden myyjän sähköntoimitus on jo alkanut, myyntiyhtiöllä on oikeus veloittaa jo toimitetusta sähköstä kohtuullinen korvaus. Kuluttaja vastaa siitä, että hänellä on perusteet kiistää sopimuksen pätevyys ja sähkönmyyjällä tulee puolestaan olla näyttöä siitä, että sopimus on syntynyt molempien osapuolten tahdosta. Tällainen voi olla esimerkiksi nauhoite puhelinmyyntitilanteesta. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen erimielisyydestään, voi kuluttaja pyytää kuluttajariitalautakuntaa ratkaisemaan asian.

Huolellinen ostaja vertailee hintoja Uusi sähkösopimus kannattaa joka tapauksessa tehdä ajan kanssa, hintoja huolella vertaillen. Oulun Seudun Sähkön asiakasneuvojat tukevat ja auttavat valinnoissa. – Hyvältäkin vaikuttavan tarjouksen pitävyys kannattaa tarkistaa, sillä hintoja on niin monenlaisia. Siksi kannattaakin olla yhteydessä Oulun Seudun Sähköön ennen sopimuksen tekoa, asiakasneuvoja Virpi Tenhunen sanoo. Myös muuttajien kannattaa ottaa sähköasiat hoitoon hyvissä ajoin. Muuttotilanteessa uusi sähkösopimus tulisi tehdä ja vanha irtisanoa 14 vuorokautta ennen muuttoa. – Tämä on myös turvallisuuskysymys. Jos sähköt ovat välillä poikki, voi huomaamatta jäädä hellan tai jääkaapin kytkimet päälle. Sähköjen kytkeydyttyä taas päälle voi tilanteesta aiheutua vahinkoa, Tenhunen muistuttaa. Takautuvia sähkösopimuksia ei ole mahdollista tehdä, mutta yleensä muuttotilanteissa sähköntoimituksen aloittamista voidaan tarpeen mukaan nopeuttaa.


www.oss.fi

10

Valokaari 2/2016

Ilmanvaihdon hallinta ei ole itsestäänselvyys Toimiva ilmanvaihto on kriittisen tärkeä hyvän asumismukavuuden tekijä. Puutteellinen tai huonosti säädetty ilmanvaihto tekee sisäilmasta tunkkaisen ja voi pitkällä aikavälillä uhata sekä asujien terveyttä että asunnon rakenteita. Oululaisen LVI Pitkälän toimitusjohtaja Jari Pitkälä sanoo, että ilmanvaihdon toiminnan varmistaminen on sitä tärkeämpää, mitä uudemmasta talosta on kyse. Hän huomauttaa, että lämmön talteenotolla varustetut ilmanvaihtojärjestelmät ovat hyvää tekniikkaa, mutta ne vaativat huoltoa 2-3 kertaa vuodessa toimiakseen. – Jos huollot jäävät tekemättä, ne hukkaavat energiaa säästämisen sijaan ja ongelmien pitkittyessä sisäilma huononee ja myös talon rakenteet ovat uhattuina, hän sanoo. Pitkälä kannustaa ottamaan ammattilainen avuksi aina, kun oman talon ilmanvaihdon toimivuudesta on pienikin epäily. Nopealla ja edullisella käynnillä voidaan silloin ehkäistä suuria ja kalliita ongelmia. – Omistajien vaihtuessa talon käyttötiedot tuppaavat häviämään. Neuvomme jatkuvasti sekä muutaman vuoden ikäisten talojen että iäkkäämpien rintamamiestalojen uusia omistajia. Pitkälän mukaan tärkeintä on huolehtia siitä, että sisäilma sekä tulee että poistuu taloon hallitusti. Oikeiden säätöjen merkitys korostuu sitä mukaa mitä edistyksellisemmästä tekniikasta on kyse. Seuraavilla ohjeilla ilmanvaihdon kanssa pääsee jo eteenpäin.

Painovoimainen vai koneellinen? Painovoimaisen ilmanvaihdon tunnistaa siitä, että ilmanvaihtoon ei kuulu lainkaan koneita. Korvausilma tulee suoraan seinän läpi sekä ikkunoiden ja ovien raoista. Varsinaiset korvausilmaventtiilit saattavat puuttua. Painovoimaista ilmanvaihtoa käytettiin yleisesti 1970-luvulle asti ja vielä sen jälkeenkin. Painovoimainen ilmanvaihto toimii talvella hyvin, mutta kesällä ja syksyllä huonosti, sillä toimivuus perustuu sisä- ja ulkoilman väliseen lämpötilaeroon ja tuuliin. Koneellinen poistoilmanvaihto yleistyi 1970-luvulla, kun huomattiin, ettei painovoimainen ilmanvaihto toimi riittävän tehokkaasti. Ilmanvaihdosta huolehtii katolla oleva huip-

puimuri, joka saa korvausilmansa ikkunoihin ja seiniin asennetuista raitisilmaventtiileistä. Koneellinen ilmanvaihto voi olla liiankin tehokas, jolloin osa korvausilmasta imetään rakenteiden läpi ja altistaa ne kosteusvaurioille. Painovoimaisessa ja koneellisessa ilmavaihdossa raitisilman saannin varmistaminen on ensisijaisen tärkeää. Korvausilmaventtiilit tarkistetaan molemmissa vuosittain ja koneellisessa ilmanvaihdossa varmistetaan samalla myös huippuimurin toiminta. Poistoilmakanavien puhdistus tehdään noin kymmenen vuoden välein.

Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla vaatii huoltoa Koneellisessa tulo-poistoilmajärjestelmässä ilma viedään ja tuodaan koneellisesti. Ulos puhallettavasta ilmasta siirretään lämpöä sisään

tuotavaan ilmaan. Lisäksi ilma suodatetaan ja tarvittaessa myös talven pakkasilla jälkilämmitetään. Suodatettu, oikeanlämpöinen ilma puhalletaan makuuhuoneisiin, olohuoneeseen ja takkahuoneeseen. Nykyrakentamisessa käytetyt rakenteet perustuvat ilmanvaihdon oikeaan toimintaan. Rakennuksessa tulisi olla pieni alipaine, jotta rakenne toimii oikein. Suodattimien likaisuus, kanavien ja koneen likaisuus muuttaa talon alipaineisuutta. Voi olla, että talo onkin ylipaineinen, jolloin rakenteisiin voi alkaa syntyä ongelmia. Ilmanvaihdon säätö tulisi varmistaa vähintään viiden vuoden välein ammattilaisen toimesta. Ilmanvaihtokanavien- ja koneenpuhdistus 5-10 vuoden välein. Myös koneen nykyaikaistaminen kannattaa, nykykoneissa lämmöntalteenoton hyö-

tysuhde on noin. 75%. Vaihtamalla kone uuteen saadaan ilmanvaihdon energian kulutus jopa puolitettua.

Vinkki! Lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihdon syyshuolto: 1. Suodattimien vaihdot + imuroi hyönteiset, pölyt pois ja tarkista kondenssi vesiyhde 2. Irroita lämmönsiirrin kennosto ja pese vedellä ja miedolla pasuaineella 3. Siirrä kesäpelti talviasentoon. Tarkista koneen käyttöohjeesta 4. Kytke tuloilman lämmitys päälle. Säädä tuloilma esim. 17 asteeseen

Paikallista palvelua myös yritysasiakkaille Oulun Seudun Sähkö on laajentanut palveluvalikoimaansa asiakkaiden pyynnöstä myös yritystuotteiden puolelle. VirmaVartti ja VirmaSpotti tarjoavat yrityksille markkinalähtöiset ja kilpailukykyiset hinnat sekä paikallisen palvelun. Kysy lisää: asiakaspalvelu@oss.fi, (08) 310 1313,

Sähkön hinta muuttuu neljännesvuosittain markkinaehtoisesti tukkusähkömarkkinahinnan muutosten mukaisesti. Koska sähkön hintaa ei sidota pitkiksi sopimusjaksoiksi kerrallaan, tarjoaa VirmaVartti hyvän ja turvallisen mahdollisuuden hyödyntää matalia markkinahintoja. Hinnat muuttuvat markkina- ja kilpailutilanteen mukaan neljännesvuosittain ja asiakas saa hintamuutoksesta tiedon suoraan sähköpostiin. Hinta säilyy kiinteänä kvartaaleittain.

OSS.FI

Hinta ajalle 1.10.- 31.12.2016 Hinnan muodostuminen perusmaksu

4,90 €/kk, alv 0%

energiamaksu 3,81 snt/kWh, alv 0%


Valokaari 2/2016

11

www.oss.fi

Täytä ristikko ja kirjoita viereiseen laatikkoon myös yhteystietosi, laita se kirjekuoreen ja lähetä 31.12.2016 mennessä Oulun Seudun Sähköön, Voimatie 2, 90440 Kempele. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan tuotepalkintoja.

Lapset oikaisevat

Edellisen lehden ristikon ratkaisu

Oulun Seudun Sähkön lapsiraati on haastavan tehtävän edessä: Aikuiset ovat keksineet aivan liian hankalia sanoja sähköön ja lämmitykseen liittyen, ja nyt niitä pitää hieman selventää.

K E S Y Y S

Mitä on kaukolämpö? - Kun lähdetään matkalle aurinkoon niin siellä on kaukolämpöä, Aleksanteri, yhdeksän vuotta, arvelee. - Kaukaa tulevaa lämpöä se on tuumivat raatilaiset Nelle ja Kerttu hyvässä yhteisymmärryksessä. - Vähän niinkö tuulta, oisko? Iita tuumii. Kuusivuotias Viljami haluaa kuitenkin esittää vielä vaihtoehtoisen teorian: - Kaukolämpö on semmonen kaukosäädin jota on käytetty tosi paljon ja se on sitte kuumunut. Seuraavassa Valokaaressa pohditaan uutta sanaa, maltathan odottaa!

S E I S A M O K

Ä L L I S T E L Y

H Ä M E A L I T

K Ö J Ä Ä E T Ä T Ä V R I R I A S S O T T Ä Y

A S U A

K I L M E A R M O H R E I Ä T I T T O I Y L S

E K T Y Ö O K A H A E R V I E MU T O J Ä O Ä T I I N I T L A V A J E N S I I

Ä M P A U E A R U A T I I K N L A S K L S I O A MO T S O U T A H O L A N K A L I A M A T Ä U U T E S I T

T R O K E E N A H A T T K

O R U S O K V A A S L E E N I P H O J V A I S K U

O S I O R U N K O A L K A A

N T A I T I R T I U I MM M S E U T U N N T I A I A L N O

O N N E K S I T A P U T T A A


www.oss.fi

12

Valokaari 2/2016

Luontoelämyksiä Vihiluodossa Vihiluodon virkeä kyläyhdistys käynnisti vuonna 2015 hankkeen alueen pengerretyn luontopolun muuttamiseksi pyörätuolikelpoiseksi. Valmista tuli vuotta myöhemmin, kiitos satojen talkootuntien, yrityskumppaneiden ja kyläyhdistyksen palkkaamien kesätyöläisten. Vihiluodon ensimmäinen pengerretty luontopolku rakennettiin 2007, kun kyläyhdistys kunnosti alueelle vuosikymmeniä sitten kaivetut kanavat aluetta hallinnoivan Kempeleen osakaskunnan luvalla. Ajatus pyörätuolikelpoisesta luontopolusta syntyi myöhemmin, kun yhdistyksen puheenjohtajaa Matti Niskasta lähestyttiin esteettömään liikkumisen mahdollisuuksista alueella. Hankkeelle haettiin tarvittavat luvat ja EU-rahoitus.

Meillä on tällä alueella vahva yhteistyön kulttuuri niin asukkaiden kuin yrittäjienkin kesken. – Meillä on tällä alueella vahva yhteistyön kulttuuri niin asukkaiden kuin yrittäjienkin kesken. Esimerkiksi: luontopolku kulkee nyt Hotelli Airportin mailta ja pysäköinti on järjestetty heidän pihalleen, Matti Niskanen kertoo. Kesällä Oulusta Helsinkiin pyörätuolilla kelannut Marko Oinas kävi koeajamassa luontopolun rakennustöiden loppuvaiheessa. Häneltä saatujen vinkkien perusteella reitti viimeisteltiin ja

avajaisia vietettiin jo elokuussa 2016. – Hanke oli mahdollista toteuttaa näin nopeassa aikataulussa koska kaikki mukaan pyydetyt yrityskumppanit olivat heti valmiita osallistumaan, Matti Niskanen jatkaa. Rahan lisäksi hanketta tuettiin mm. lahjoittamalla maa-aineksia, vanhoja sähkötolppia siltarakenteita varten ja lainaamalla työkoneita.

Reitti on tehty kaikkien käyttöön Luonnossa liikkumisen tulisi olla mahdollista kaikille. Vihiluodon uusi pyörätuolikelpoinen reitti, 800 metrin mittaisena Suomen toiseksi pisin lajissaan, mahdollistaa arvokkaat luontoelämykset lapsiperheille ja liikuntaesteisille. – Alueen meriluonto on kiinnostava ja muut-

tuu päivittäin säiden mukaan, lisäksi alueella kesän laiduntaneet lampaat ovat ilahduttaneet niin aikuisia kuin lapsiakin, kyläyhdistyksen aktiivi Eva Maijala kertoo. Perheet, päiväkodit ja useat erityisryhmät ovat löytäneet uuden reitin. Vain mopoajelu alueella on kielletty, sillä se nostaa polun pintaan pieniä kiviä joihin pyörätuoli helposti kaatuu.

Jaossa erä vuoden 2017 seinäkalentereita Olemme hankkineet 200 kappaletta vuoden 2017 seinäkalenteria jaettavaksi asiakkaillemme. Kalenterit ovat noudettavissa asiakaspalvelustamme joulukuussa.

Mieskuoro Pohjan Laulu Joulukonsertti lauantaina 3.12.2016 kello 18.00 Lumijoen kirkossa.

Oulun Seudun Sähkö on varannut jäsenilleen joululahjaksi 100 lippua tähän sekä juhlallista isänmaallista että kaunista joulumusiikkia sisältävään konserttiin. Liput, kaksi kappaletta/ jäsen, voi noutaa asiakaspalvelustamme. Lisätietoa konsertista: www.pohjanlaulu.fi

Valokaari Marraskuu 2016