Terapeuttisen vuorovaikutussuhteen ja tunnekuorman vaikutukset

Auttamistyössä työntekijä ottaa vastaan paljon niin asiakkaiden kuin työtovereidenkin tunteita. Toisinaan tunteet voivat olla epätarkkoja ja jäsentymättömiä ja syntyä nopeasti johtaen esimerkiksi virhetulkintoihin. Joskus koettujen tunteiden syy voi myös jäädä epäselväksi. (Seppänen 2021, 11–12.) Huomion arvoista on myös, että vaikka työntekijän tulee säädellä omia tunteitaan ja ilmaisuaan asiakasta auttaakseen, on auttajan aitous vuorovaikutuksessa ja tunneilmaisussa tärkeää. Työntekijän ei tarvitse olla neutraali ja ilmeetön. Epäaidot tunteiden ilmaisut ja kosketuksen kadottaminen omiin tunteisiin voivat saada auttajan kadottamaan tuntuman siihen, mitä on tekemässä. (Kanninen & Uusitalo-Arola 2015, 345.)

Myllyniemi ja Uusi-Hallila (2017) ovat opinnäytetyössään kartoittaneet kyselytutkimuksella järjestöissä työskentelevien väkivaltatyöntekijöiden työhyvinvointia ja motivaatiota haastavia ja tukevia tekijöitä. Kartoitukseen osallistui 12 tekijätyötä tekevää väkivaltatyöntekijää AggrediKuopio-hankkeesta, AggrediHelsingistä, ViaVis-väkivaltatyöstä Oulusta ja Radinet-hankkeesta. Näistä kahdella jälkimmäisellä on yhteinen järjestötausta Seritatyön kanssa. Osallistuneet toimijat tarjosivat apua kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöille. Toisista toimijoista eroten Radinet tarjosi vielä toimiessaan tukea henkilöille, jotka halusivat irti väkivaltaisesta ääriajattelusta tai toiminnasta. Opinnäytetyön kyselyyn saaduissa vastauksissa psyykkistä työhyvinvointia haastaviksi tekijöiksi nousivat työmäärästä johtuva stressi, riittämättömyyden ja avuttomuuden tunteet asiakkaiden elämäntilanteisiin liittyen, järjestelmän toimimattomuus asiakkaiden asioissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne sekä epävarmuus oman työn jatkumisesta. Työntekijät kokivat kuormittavana kokemuksen siitä, että joutuvat puolustamaan oman työnsä olemassaoloa ja todistamaan työmuodon tärkeyttä. Kyselyyn vastanneet kokivat selviävänsä pääosin hyvin haastavista asiakastilanteista, omien tunteiden erottelusta asiakastyössä ja yksityis- ja työroolin erottamisesta. Työn takia uupumusta koettiin vastauksien perusteella kuitenkin harvoin tai ei koskaan (85 % vastaajista). (Myllyniemi & Uusi-Hallila 2017, 42–44.) Tämän ei-vertaisarvioidun opinnäytetyökyselyn tuloksia pohtiessa on hyvä tiedostaa, että toisinaan työntekijät saattavat empiä heihin kohdistuvien työn negatiivisten vaikutusten esille tuontia. Ben-Porat ja Itzhaky (2009, 513) tuovat esille artikkelissaan Milleriä ym. (1995) mukaillen, että työtekijät voivat pelätä työhön liittyvien negatiivisten tunteiden kertomisen tulkitsemista osaamisen puutteeksi.