Seksi- tai pornoriippuvaisen asiakkaan hoito ja kuntoutus

Addiktoitunut seksikäyttäytyminen ja häpeä

Seritatyössä addiktoitunut seksikäyttäytyminen on yksi selkeästi näkyvä teema. Seksuaalinen riippuvuus voidaan määritellä pakonomaiseksi seksuaaliseksi käytökseksi, jota yksilö jatkaa haitallisista seurauksista huolimatta (Brewer & Tidy 2019, 1). Riippuvuuden hoitoon erikoistunut perheterapeutti Craig Nakken (2015, 10) on kuvannut riippuvuutta kontrolloimattomana ja päämäärättömänä onnen ja rauhan etsimisenä, jossa välineenä on riippuvuuden aiheuttaja. Seksi- ja pornoriippuvuutta ei ohjailekaan biologinen seksuaalivietti, vaan psykologinen tarve, joka vaatii jonkin, usein tiedostamattoman, syvemmän tarpeen tai toiveen täyttymistä. Sen taustalla voi myös olla aivotason hallitsematon himo. (Hall 2019, 18.)

Usein riippuvuuskäyttäytymisellä paetaan jotain haastavaa tunnetta. Häpeä on esimerkiksi yksi merkittävä riippuvuuksille altistava tekijä. Riippuvuus voi toimia häpeän välttelykeinona, jolloin riippuvuuskäyttäytyminen toimii sietämättömien tunteiden muuttamisessa tunnottomiksi. Riippuvuuteen liittyy usein valheellinen mielikuva siitä, että yksilö kykenee hallitsemaan riippuvuuttaan. Mielikuvan osoittautuessa vääräksi syntyy jälleen uusi häpeän tunne. Riippuvuuden kanssa kamppaileva voi siis paeta häpeäänsä riippuvuuskäyttäytymiseensä, kuten pornoon tai seksiin, ja hetkellisen helpotuksen jälkeen piehtaroida itsesyytöksissä ja kokea häpeää siitä, ettei pystynyt selviämään ilman riippuvuuskäyttäytymistään. Tämä on omiaan painamaan itsetuntoa alas. Asiakas kokee usein häpeää myös tarvitsevuudestaan. Voidaankin puhua häpeän ja riippuvuuden noidankehästä. Riippuvuuden edetessä yhteys riippuvuuden ja häpeän välillä kuitenkin katkeaa. Riippuvuuden haluaminen peittää alleen häpeän riippuvuudesta kärsivän henkilön oikeuttaessa riippuvuuskäyttäytymisensä häpeämättä. Riippuvainen mieli haluaa hiljentää häpeän, sillä riippuvuuskäyttäytymisestä halutaan pitää kiinni kynsin ja hampain. (Myllyviita 2020, 22, 125–128.)