Tanja Suomalainen ja Juha Malinen, Kokoomus

1. Mitä tekisit kansanedustajana parantaaksesi opettajan työn vetovoimaa?

a) Panostukset opettajien työoloihin ja jaksamiseen, b) pienemmät ryhmäkoot, c) riittävä tuki Opettajien työoloihin ja työssä jaksamiseen on panostettava sekä opetuksen resurssit on saatava kuntoon, koska siten vahvistetaan opetuksen laatua sekä tasoitetaan oppimiseroja.

2. Toteuttaako koulu mielestäsi edelleen ydintehtäväänsä?

Edelleenkin koulun tehtävä on opettaa, sivistää ja lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Kasvattamisen merkitys on kasvanut koko ajan yhteiskunnan muutoksen mukana, koska perheiden rooli on muuttunut. Tarvitsemme vaikuttavia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä koulutuksen edistämiseksi, koska osaamisen kehittäminen on tärkeä investointi tulevaisuuteen.

3. Mikä on suomalaisen koulun suurin vahvuus ja mikä on suurin haaste?

Vahvuus: Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat ja laaja pedagoginen vapaus toteuttaa opetusta sekä koulutuksen maksuttomuus ylimmälle tasolle asti. Haaste: Opetus on jatkuvassa muutostilassa (monimuotoiset oppimisryhmät ja oppimisvaikeudet), joten on kyettävä kääntämään heikkenevät oppimistulokset parempaan suuntaan.

4. Millaisena näet peruskoulun tulevaisuuden?

Ilman muutoksia haastavana, koska kaikki väsyvät niin opetushenkilökunta kuin oppilaat. Tulevaisuuden peruskoulun tulee olla tasa-arvoinen, antaa lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen sekä auttaa jokaista löytämään omat vahvuutensa.

5. Mikä on mielipiteesi inkluusiosta?

Oikein toteutettuna inkluusio on lapsen perusoikeus, mutta sen pitää olla riittävästi resursoitu. Inkluusion toteutumisen edistämiseksi pitää kouluttaa myös lisää erityisopettajia ja erityisluokanopettajia.

6. Miten vaikuttaisit siihen, että lapsilla on mahdollisuus resursseiltaan tasavertaiseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta?

Koulutuksen rahoitusjärjestelmää on muutettava avoimemmaksi niin, että se ohjaa kuntia panostamaan palveluiden laatuun. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslailla, paikallisella valvonnalla sekä yhdistämällä toimintaa läheisiin yhdistyksiin. Lisäksi koulujen jälkeinen aika (klo 14–16.30) tulisi avata harrastustoiminnalle, jolloin lasten syrjäytymistä estetään ja kyydityksissä säästetään.

7. Kaipaako opetusta koskeva lainsäädäntö muutoksia?

Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi vaaditaan selkeämpää ja sitovampaa kasvatuksen ja koulutuksen lainsäädäntöä. Tarvitaan muun muassa sitovia laatukriteerejä, oma-aloitteista toimivaltaa laillisuusvalvontaan aluehallintovirastoille ja vahvempi koulutuksen tietopohja, jotta palveluiden laatu voidaan avoimesti varmistaa.

8. Vastaako nykymuotoinen opettajankoulutus tämän päivän koulun vaatimuksiin?

Opettajankoulutukseen pitäisi saada lisää käytännön harjoittelua niissä olosuhteissa, joissa työtä tehdään. Huomiota tulisi suunnata myös kouluarjen muuttumisen myötä esimerkiksi erityisopetuksen osaamisen tarpeen lisääntymiseen sekä opetushenkilöstön digitaalisen osaamisen suunnitelmalliseen parantamiseen.

9. Miten kansanedustajan edistäisit opettajien työssäjaksamista?

a) Resurssit kuntoon, B) pienemmät ryhmäkoot C) lisää oppimisen tukea

Autetaan opettajia keskittymään opetustyöhön resursseja lisäämällä, pienentämällä ryhmäkokoja sekä kohdistamalla tuki niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat.

10. Kysy itseltäsi kysymys ja vastaa siihen.

Miksi koulutilat (esim. luokkahuoneet, liikuntasalit ja pihan aktiviteettialueet) tulisi avata harrastus-, liikunta- ja kulttuuritoiminnalle?

Lasten syrjäytymisen estämisen ja aktivoinnin takia koulujen tilat tulisi ottaa iltapäivisin hyötykäyttöön lisäämättä opettajien työmäärää. Esimerkiksi urheilu-, kulttuuri-, musiikki- ja kuvataidetahot voisivat järjestää lapsille harrastustoimintaa ja jopa aikaa läksyjen tekoon.

Näin lapset välttyvät turhilta odotteluilta, kyydityksiltä, yksinäisyydeltä ja saavat mahdollisuuden hyvään yöuneen.

Sakari

Kouti,

Miia Immonen, Susa Vikeväkorva, ja

Taru Hallikainen (sit.), Vihreät

1. Mitä tekisit kansanedustajana parantaaksesi opettajan työn vetovoimaa?

Varmistaisimme opettajille työrauhan keskittyä opettamiseen rauhoittamalla perusopetuksen uudistaminen hetkeksi ja vaatimalla sovitussa yhteissuunnitteluajassa pysymistä. Rajaisimme ryhmäkokoja lailla siten, että ryhmäkoko perustuisi oppilaiden tuen tarpeeseen. Rajatuilla oppilasmäärillä ja jakotunneilla taataan riittävän rauhallinen työ- ja oppimisympäristö, mikä auttaa jaksamaan ja saavuttamaan vahvat perustaidot ja hyvät oppimistulokset. Kirjaisimme lakiin kuntatason erityisopettajamitoituksen1:100.Inkluusioon sysännyt vastuun tuen järjestämisestä luokanopettajille ja aineenopettajille, mikä on korjattava erityisopettajien lisäkoulutuksella ja erityisopettajamitoituksella.

2. Toteuttaako koulu mielestäsi edelleen ydintehtäväänsä?

Koulussa, jossa opitaan tunne- ja turvataitoja, kasvetaan ihmisyyteen ja eettisyyteen sekä aktiiviseksi kansalaiseksi ja lisäksi opitaan tietoja ja itsensä kehittämisen taitoja, toteuttaa mielestämme ydintehtäväänsä edelleen hyvin ja tunnollisesti. Haasteena näemme, että iso osa opettajista on jäänyt tahtomattaan liian suuren työkuorman alle kadottaen alkuperäisen kipinän opettaa ja tähän onpystyttävä puuttumaan;perusrahoitus kuntoon.Samanaikaisesti työoloja ja -hyvinvointia on parannettava, jotta opettajat voivat tehdä elintärkeää työtään uupumatta ja tuntematta riittämättömyyden tunnetta.

3. Mikä on suomalaisen koulun suurin vahvuus ja mikä on suurin haaste? Voit perustella molempia valintoja yhdellä virkkeellä.

Suurin vahvuus: korkeasti koulutetut, osaavat ja motivoituneet opettajat, alansa erityisosaajat Suurin haaste: Olemme lipuneet liian kauas koulun ydintehtävistä, opettajilla on liikaa oheistehtäviä ja lasten yleinen pahoinvointi on lisääntynyt.

4. Millaisena näet peruskoulun tulevaisuuden?

Suhtaudumme luottavaisesti tulevaisuuteen, mikäli koulutuksen perusrahoitusta lisätään tulevien hallituskausien aikana ja jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan riittävien perustaitojen oppiminen. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppijoiden oppimista ja kotoutumista tulisi tarvittaessa tukea nykyistä pidemmällä valmistavalla opetuksella ja oikeus S2-opintoihin tulisi saada puutteellisen kielitaidon, ei maahanmuuttajataustan perusteella.

5. Mikä on mielipiteesi inkluusiosta?

Inkluusiossa jokainen lapsi saa esteettömästi osallistua kouluyhteisön toimintaan sen täysivertaisena jäsenenä, ja allekirjoitamme tämän tärkeän tavoitteen. Ongelmana on, että erityisluokka- ja erityiskoulutoimintaa on supistettu, mutta yleisopetuksen kouluja ei olla resursoitu siten, että niihin olisi siirtynyt erityisopettajilla ja erityiskouluissa olevia toimivia käytänteitä ja osaamista, sekä mahdollisuus toteuttaa opetusta edelleenkin pienryhmissä.

6. Miten vaikuttaisit siihen, että lapsilla on mahdollisuus resursseiltaan tasavertaiseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta?

Tulevasta opettajarekisteristä saamme tiedon kelpoisten opettajien määrästä, mutta jo nyt tiedämme, että esimerkiksi erityisopettajapula vaatii koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä. Kelpoisia opettajia tarvitaan kaikkialle, missä on lapsia ja nuoria, ja siksi aloituspaikkoja on lisättävä alueille, joilla opettajapula on vaikein. Kuntien yhteistyö perusopetuksen järjestämisessä on Oulun vaalipiirissäkin jo nykyaikaa, samoin etäopetuksen käyttö esimerkiksi vieraiden kielten opetuksessa.

7. Kaipaako opetusta koskeva lainsäädäntö muutoksia?

Tällä hetkellä yleisopetuksen ryhmäkokoihin ei ole asetettu rajoja. Oikea suunta olisi mielestämme opettajamitoitus eli 1.–2.-luokilla suhdelukuna 1:18 ja sitä ylemmillä luokilla 1:20.Harkitsisimmetäsmennyksiämyösoppilaidenpuhelimenkäytönrajaamiseenliittyvään lainsäädäntöön keskittymisen tukemiseksi, toisaalta tekniikan hyödyt ja yksilönvapaus huomioiden.

8. Vastaako nykymuotoinen opettajankoulutus tämän päivän koulun vaatimuksiin?

Opettajankoulutus vastaa monin osin tämän päivän koulun vaatimuksiin, mutta sen on edelleen pysyttävä ajan hermoilla. Koulutukseen olisi hyvä lisätä mm. sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyyttä sekä erityispedagogista osaamista.

9. Miten kansanedustajana edistäisit opettajien työssäjaksamista?

Koulutuksen perusrahoituksen korottamisella voisimme rajata ryhmäkokoja ja taata riittävän määrän erityisopettajia sekä moniammatillista osaamista kouluihin. Mitoituksen mukaisten kuraattorien ja psykologien lisäksi esimerkiksi nepsyvalmentajat ja koulupsyykkarit antaisivat opettajan keskittyä opettamiseen.

10. Kysy itseltäsi kysymys ja vastaa siihen

Kysymys: Mitä ajattelette digitaalisista vs. paperisista oppimateriaaleista?

Mielestämme molempia tarvitaan, mutta digitaalisten oppimateriaalien osalta on siirryttävä vapaasti hyödynnettävään muotoon tutkimustieto, esteettömyys ja lasten ikä- sekä kehitystaso ja tarpeet huomioiden. Esimerkiksi etenkin nuorimmat lapset ja erityisoppilaat hyötyvät laadukkaista ja selkeistä oppikirjoista. Monipuoliset oppimateriaalit täydentävät toisiaan ja opettajalla on taito ja vapaus valita ryhmälleen sopivimmat materiaalit käyttöön.