Jessi Jokelainen ja Mikko Raudaskoski, Vasemmistoliitto

1. Mitä tekisit kansanedustajana parantaaksesi opettajan työn vetovoimaa?

Työrauha opetusryhmiin, keskittyminen opettamiseen ja psykiatrista tukea oppilaille.

Inkluusion onnistumiseksi pienryhmiä ja erityisluokkia kouluihin ja ylimääräinen ”sälä” vähemmäksi sekä psykiatrisen hoidon turvaaminen sitä tarvitseville oppilaille.

2. Toteuttaako koulu mielestäsi edelleen ydintehtäväänsä?

Ei toteuta. Ylimääräistä ”sälää” on liian paljon verrattuna opettajan oppilaan kanssa kasvokkain tapahtuvaan opetustyöhön ja kohtaamiseen. Tilastointeja, vastauksia erilaisiin kyselyihin ja muita hankkeita on turhan paljon, mikä syö aikaa itse ydintyöltä

3. Mikä on suomalaisen koulun suurin vahvuus ja mikä on suurin haaste?

Suurin vahvuus liittyy peruskouluun siirtymiseen, jolloin haluttiin turvata kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja tämä ajatus on lähtökohtana edelleen.

Suurin haaste liittyy inkluusioon nykyiseen toteuttamiseen, jolloin erilaista tukea tarvitsevat oppilaat suurissa yleisopetuksen ryhmissä eivät saa riittävää tukea oppiakseen edellytyksiensä mukaisesti.

4. Millaisena näet peruskoulun tulevaisuuden?

Jos inkluusioon liittyviä rakenteellisia epäkohtia ei korjata Pisa-tulokset heikkenevät edelleen ja opettajat väsyvät työssään, koska eivät koe voivansa kohdentaa ammatillista osaamistaan oppilaiden parhaaksi.

Opettajien, rehtoreiden, koulunkäynnin ohjaajien, kouluterveydenhoitajien ja muiden koulun arkea tuntevien on tuotava rohkeasti esille koulun arjen realismi. Tuon kouluväen sanoman

OAJ:ntukemanaolettaisivaikuttavanmyöskansanedustajienlaajaantukeensaattaakoulun arki toimivaksi.

5. Mikä on mielipiteesi inkluusiosta?

Inkluusio ei nykyisellään toimi, vaikka ajatus sinällään on ideaalinen. Isommissa kouluissa pitäisi olla mahdollisuus opiskella myös pienryhmissä ja erityisluokilla sekä pienempien koulujen yhteisissä alueellisissa pienryhmissä.

6. Miten vaikuttaisit siihen, että lapsilla on resursseiltaan tasavertaiseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta?

Tasa-arvo toteutuu parhaiten siten, että sosioekonomisesti haasteellisten asuinalueiden kouluille kohdennetaan rahoitusta oppilasta kohden enemmän kuin muille kouluille. Resursoinnin myötä kaikki viihtyvät koulussa paremmin eikä jouduta pääkaupunkiseudun kaltaiseen hyvien ja huonojen koulujen jaotteluun.

7. Kaipaako opetusta koskeva lainsäädäntö muutoksia?

Olisi syytä määritellä erityisopettajien määrä erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden suhteen.

Näin turvattaisiin se, ettei inkluusiota käytettäisi vain säästökeinona.

8. Vastaako nykymuotoinen opettajankoulutus tämän päivä vaatimuksiin?

Ei olisi pahitteeksi vaikka opettajankoulutukseen kuuluisi pakollisena enemmän kuin yksi erityispedagogiikan kurssi.

Opinnoista hyötyisivät kaikki kolmiportaisen tuen (yleinen, tehostettu, erityinen) oppilaat.

9. Miten kansanedustajana edistäisit opettajien työssäjaksamista?

Inkluusioon rakenteellisia muutoksia, ylimääräiselle työlle enemmän palkallisia tunteja ja oppilaille psykiatriseen hoitoon pääsyyn takuu määrätyssä ajassa.

10. Kysy itseltäsi kysymys ja vastaa siihen.

Mitkä ovat tärkeimmät koulujärjestelmässä parannettavat asiat?

Inkluusio toimimaan riittävillä resursseilla. Psykiatrista koulutusta omaavia kouluterveydenhoitajia riittävästi kouluihin. Uusiin koulutiloihin ”avokonttoreiden” sijaan eriyttämisen mahdollistavia opetustiloja.