3 minute read

MISSÄ HE OVAT NYT? - Antti, Mape ja Olli-Pekka

Next Article
O’Why

O’Why

Mikä sinua kiinnosti lukioikäisenä?

Antti: Monenlaiset asiat kiinnostivat. Olin lukiolaisena kaiken kaikkiaan aika uteliasta sorttia. Historia, kirjallisuus, musiikki, kuvataide, filosofia ja sen sellaiset, mutta oli luonnontieteet ja matematiikkakin kiinnostavia.

Advertisement

Lukioikäisenä sitä ei ehkä osannut ihan arvostaa, minkälainen etuoikeus on saada oppia kaikenlaista uutta vähän joka suunnasta. Mutta niin se taitaa arkisten asioiden kanssa yleensäkin, että niitä alkaa arvostaa vasta kun ne ei enää ole arkisia.

Mape: Maastopyöräily, luonto ja musiikki.

Olli-Pekka: Lukioikäisenä minua kiinnosti enemmän opiskelun ulkopuoliset asiat, mikä valitettavasti näkyi opintojen etenemisessä. Illat vierähtivät harrastuksissa ja kavereiden kanssa. Koulussa osallistuin paljon erilaisten esityksien ja juhlien ääni- ja valotekniikan rakentamiseen ja käyttämiseen, mikä oli mielenkiintoista.

Kerro jokin muisto koulustamme.

A: Hyviä muistojahan Ogelista on vaikka millä mitalla. Holman luokassa oli LP-soitin, jolla pystyi kuuntelemaan vanhempien vanhoja älppäreitä. Tämä oli huom. ennen suoratoistopalveluita, jolloin melkein kaikki musiikki piti omistaa materiaalisina tallenteina eikä LP-soittimia ollut enää missään.

Koulun käytävällä oli kilpailu, jossa piti arvaamalla yhdistää opettaja ja lempikirjansa. Mulla oli muuten aika hyvät arvaukset kaikkiin, mutta jäin arpomaan Sadun kohdalla Satuaarteiden ja Humisevan harjun välillä (Mäkinen oli silloin vielä Harju). Viimeisellä matematiikan tunnilla ennen kirjoituksia edeltävää lukulomaa Salminen laittoi meidät laskemaan todennäköisyyttä sille, että pulu kakkaa ylppärijuhlissa kuoharilasiin.

Yleisesti ottaen muistan viihtyneeni todella hyvin Ogelissa, erityisesti lukioaikana. Päällimmäiset muistot ehkä liittyy kuitenkin kirjoituksiin ja siihen, miten hyvin opettajat kannustivat tsemppaamaan ja ylittämään odotukset mutta olivat sitten tukena myös pettymystenkin kohdalla.

Olli-Pekka oli VPK:n toiminnassa mukana lukioikäisenä. Nykyisin hän on ammatiltaan pelastaja-ensihoitaja.

Olli-Pekka: Parhaiten mieleen ovat jääneet muistot Bastin matematiikan tunneilta, joilta ei menoa puuttunut. Ja monet hetket, joita tuli vietettyä lukiolaisten sohvilla aulassa.

Myös kaikki juhlien AV-tekniikan rakentelut Hannun, Bastin ja Sipun ohjauksessa ovat pysyneet mielessä.

Mape: Koko lukioaika on täynnä lämpimiä muistoja upeista opettajista, toimivasta ja rauhallisesta opiskeluympäristöstä ja uskomattoman laajoista musiikin opiskelun mahdollisuuksista.

Erityisesti mielessäni on oppilaiden välillä vallinnut yhteishenki. Ketään ei jätetty yksin.

Antti Kanner opiskeli lukiossamme vuosina 1997 - 2000.

M: Kävin Ravintolakoulu Perhon kokkilinjan ja työskentelin alalla muutaman vuoden, kunnes pääsin opiskelemaan musiikkiteknologiaa koulutuskeskus Salpaukseen.

O-P: Lukion oppimäärä jäi muutamia kursseja vajaaksi neljän vuoden opiskelun jälkeen. Suoritin asepalveluksen seuraavaksi ja siirryin työelämään, jossa vierähti seuraavat kymmenen vuotta kuljetusalalla.

Opiskeluinto palasi lähestyessäni 30 vuoden ikää ja suoritin loput kurssit aikuislukiossa. Tämän jälkeen hain opiskelemaan pelastusopistoon Kuopioon, josta valmistuin pelastajaksi vuonna 2019.

Mitä lähdit tekemään/opiskelemaan lukion jälkeen?

Antti: Päädyin vähän flipperikuulan strategialla lopulta opiskelemaan suomen kieltä, sivuaineina olen lukenut kirjallisuutta, historiaa, kieliteknologiaa ja vähän arkeologiaa. Mitä teet nykyisin?

A: Valmistumisen jälkeen olen tehnyt vähän kaikenlaisia yliopistomaailman sekalaisia hommia. Olin perustamassa Tieteen termipankkia ja mukana kirjoittamassa Suomen kielen kielipoliittista toimintaohjelmaa ja sen sellaista.

Viime vuosina olen työskennellyt paljon erilaisissa aika monitieteisissä, ns. digitaalisen humanismin hankkeissa. Niissä on ollut mukana paljon esim. historioitsijoita, tietojenkäsittelytieteilijöitä ja viestinnän, kirjallisuuden ja kansanrunouden tutkijoita.

Väittelen nyt tänä keväänä luonnollista kieltä kuvaavien tilastollisten mallien ja kielitieteellisten merkitysteorioiden yhteensovittamisesta.

Mape on ollut kiinnostunut luonnosta lukioikäisestä asti. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa esimerkiksi kasvien esiintyminen kirjallisuudessa. Nummisuutarien Eskon Martalle poimima riisi herätti ihmetystä. Kyseinen riisi on toiselta nimeltään Ketunlieko.

Mape Lehtonen opiskeli lukiossamme vuosina 2003 - 2007. Olli-Pekka Varis kävi lukiotamme vuosina 2003 - 2007.

Mape: Musiikkiteknologiaan liittyviä tehtäviä. Pääasiassa korjaan, kustomoin ja huollan musiikkilaitteita ja soittimia.

Tätä kirjoittaessani olen matkalla Suomenlinnan studiolle tekemään huoltoa miksauspöytään. Säännöllisesti olen myös äänittänyt jazz-musiikkia pianisti Pekka Toivosen tuotannoissa.

Olli-Pekka: Olen töissä Helsingin pelastuslaitoksella palomies-ensihoitajana. Työpaikkani on keskuspelastusasema Kalliossa. Teen 24-tuntisia työvuoroja, joiden aikana olen 12 tuntia ambulanssissa ja 12 tuntia pelastusyksikössä. Työvuoron jälkeen on kolme päivää vapaata. Millaisia terveisiä haluat lähettää meille Ogeliin?

M: Toivotan onnea ja menestystä kaikille ogelilaisille sekä haluan kiittää koko henkilökuntaa ja kaikkia opettajiani.

O-P: Opiskelkaa ahkerasti ja pitäkää kavereista huolta. Itselleni parhaimmat ystävyyssuhteet syntyivät lukiossa.

A: Meillä yliopistolla korona-aika on osunut kaikkein raskaimmin opiskelijoihin ja mielessä on ollutkin usein, mitenköhän lukiolaiset ja opettajansa jakselevat tämän kaiken sekasorron keskellä. Onneksi nyt näyttää siltä, että paluu normaaliin voisi sittenkin olla näköpiirissä, kovasti voimia ja jaksamista kaikille Ogeliin nyt tähän loppumatkalle!

Kysymykset Satu Mäkinen Kuvat Haastateltujen kotiarkistot

Entä muistavatko ”LP-Arja” ja ”pulunkakka kuoharilasiin -Salminen” Antin? ”Tietysti. Mulle jäi sellainen käsitys, että Antti kirjoittaa vielä joskus romaanin. Olen sitä vähän odotellutkin”, kertoo Timo Salminen. ”Antti taisi harrastaa jotain taistelulajia. Hän teki todella taidokkaan kankaanpainotyön, jonka aihe liittyi johonkin tällaiseen lajiin. Mulla taitaa olla tallessa kuva siitä koetilkusta”, muistelee Arja Holma.

This article is from: