O´Times - Oulunkylän yhteiskoulun lukiolaisten verkkolehti

O´TIMES

Lokakuu 2022

3 Pääkirjoitus

Lukusalin suosittu (ja uusi!) työs kentelytila

Yo-kokeen järjestelyt

Väittelykilpailu

Kahden ja puolen vuoden opin

Kolmen ja puolen vuoden opin

Musikaalin kulissien takana

Wanhojen kuvakooste

Missä he ovat nyt? - Essi Jaakola

Opiskelu alkoi vauhdikkaasti

Mintun, Fridan ja Lumin leffa nurkkaus

Vaeltamaan Itävaltaan?

Ilmastonmuutos pahenee enti sestään - miten se näkyy Australias sa?

Kiinteydy kesken koulupäivän!

O’why

Horoskoopit

Suusta siepatut

Osa toimittajista mahtui lukusalin koppiin eli työskentelytilaan: vasemmalta Veera, Pihla, Matias, Aada, Nana, Pihla, Emmi, Eevi, Minttu ja edessä Sandra.

TOIMITUS

Eevi Grönlund, päätoimittaja, taitto

Sandra Karisalmi, toimitussihteeri, taitto

Nana Erälähde, kuvitus, taitto

Matias Hännikäinen, kuvitus, taitto, pääkansikuva ja O´Cult-kansi

Siiri Kotkaslahti, taitto

Veera Kotkaslahti, taitto

Emmi Lehtinen, taitto

Frida Leppävuori

Verna Lindström, taitto, juliste Pihla Mattila, taitto

Minttu Mielikäinen, taitto

Josefina Mura, taitto Elvira Mäkinen

Silja Oja, taitto

Lumi Päivärinne

Ylioppilaskirjoitukset - kaikki kaikessa?

”Tätä kysytään sitten ylioppilas kirjoituksissa!” ”Ei mun tarvitse kun vaan päästä läpi, en mä kir joita tätä ainetta.” ”Mä en osaa tätä aihetta, mutta mä opettelen sen sitten kirjotuksiin.” Kuulostaako tutulta?

Tuntuu siltä, että näitä juttuja jankataan täällä lukiossa ihan koko ajan. Kirjoitukset, kirjoituk set, kirjoitukset. Ja kun vihdoin koittaa se aamu, kun kädet täristen teippaat energiajuomatölkkiä tai lastaat konetta ja eväitä ostoskori in, on vaikea käsittää, että nyt se on tässä.

Lopultakin se vuosien aikana tehty työ tiivistyy kuuteen tuntiin jääky lmässä liikuntasalissa. Voivatko ne todella olla tähänastisen elämäni tärkeimmät kuusi tuntia?

Ysiluokan opotunnilla meille kerrottiin, että lukio on yleis sivistävä oppilaitos, jossa luetaan monipuolisesti eri aineita ja joka valmistaa meistä fiksuja ja sivisty neitä yhteiskunnan jäseniä. Siksi hän kaikista aineista on pakollisia kursseja.

Silti, jos en kirjoita biologiaa, en todellakaan käytä biologian

opiskeluun yhtään enempää energiaa kuin tarvitsen pakollisen kurssin läpipääsyyn. Sen sijaan käytän sen energian niihin aineisi in, jotka kirjoitan.

Kurssiarvosanoilla ei ole mitään väliä, yo-arvosanoilla on. Se on lukiossa yhtä itsestään selvää kuin se, että ykkönen ei istu abisohville, tai se, että maapallo pyörii. Mutta mitä loppujen lopuksi teen ylioppilastodistuksenkaan arvosa noilla? Pelkällä valkolakillahan ei tee mitään muuta kuin juhlii vappua. Ylioppilastodistuksella voi siis vain ja ainoastaan hakea jatkokoulutukseen.

Mutta mitä sitten, kun todistuk sessa ei komeilekaan seitsemää laudaturia eikä todistusvalinnalla pääsekään sisään? Miksi ihmeessä sitten valitsin pitkän matikan pelkkien pisteiden toivossa? Olen ko sitten istunut turhaan viisitoista kurssia matikantunneilla? Ovatko ylioppilaskokeet oikeasti kaikki kaikessa?

Eivät ole. On totta, että kyseessä on tärkeä koe, johon valmistaudu taan koko lukion ajan, ellei myös koko peruskoulun. On myös totta, että yhdenkin kokeen yhdelläkin

tehtävällä voi parhaimmillaan olla voima määrittää koko tulevaisuu tesi kulku.

Mutta 18-vuotiaana tehty englan ninkoe ei ole viimeinen mahdol lisuutesi todistaa englannin kielen taitosi. Aina on pääsykokeet, aina voi uusia. Ja mikä tärkeintä: se satunnainen latinankielinen sana, joka ylioppilastodistuksessasi lukee, ei missään nimessä määritä ihmisarvoasi.

PS. Onnea tämän syksyn ylioppilaille!

Teksti ja kuva Eevi Grönlund

O´SCHOOL

Lukusalin suosittu (ja uusi!) työskentelytila

Lukusaliin on saapunut Smartblock-työskentelytila ja pitihän sitä nyt ainakin yhden toimittajan käydä testaamassa!

Kirjoitan tätä juttua lukusalin suljetussa smar tblockissa. Täällä on hiljaista, pehmeät penkit, sää dettävä valaistus sekä ilmastointi ja todella rauhal linen meininki.

Lukusaliin on ilmestynyt smartblock kuutio, eli suljettu työskentelytila. Toisen smartblockin op pilaat voivat bongata uuden puolen ruokalan edes tä. Lukusali on lukiolaisten keskuudessa tietysti muutenkin suosittu, mutta nyt sen suosiolle vetää vertoja ehdottomasti tämä smartblock. Jokaisella välkällä, hypärillä ja ruokiksella voit ohikulkiessa aika varmasti nähdä lukiolaisen jos toisenkin ha joilemassa kopissa matikan tehtävien ääressä.

Smartblockista löytyy kaikki tarvittava työskente lyyn ja hengailuun. Löytyy pistorasiat, pöytä ja

tietysti upea lasiseinä, jonka läpi voi katsella muuta lukusalia. Sen lisäksi tila on äänieristet ty, eli hiljaisuus on taattu. Koppiin voi mennä opiskelemaan ja hengaamaan, käykää ihmees sä kokeilemasssa!

Testaajan arvio:

Penkit: 4/5

Pöytä: 2/5 (voisi olla pöydän muotoinen ja pi dempi)

Valaistus: 5/5 (ihana säätää valoa, voi olla myös pimeässä)

Ovi: 6/10 (sievennettynä 3/5)

Lattia: jalka ei mee läpi/5

Teksti ja kuvat Sandra Karisalmi

Toimittaja todella virallisissa testauspuuhissa.

Tältä työskentelytila näyttää ulkoa.

Yo-kokeen järjestelyt

Kysyimme Hannu Huhtalalta ky symyksiä liittyen yo-koetilan järjes telyihin, koska hän on ollut niissä mukana siitä asti, kun hän aloitti työnsä Oulunkylän yhteiskoulussa.

Huhtala kertoo, että koetilan järjes telyihin menee yhteensä kolme päi vää: päivä pulpettien ja muiden vas taavien asioiden laittamiseen, päivä kaapelointiin ja päivä testaamiseen sekä virallisten ylioppilastutkinto lautakunnan testien läpiajoon.

Huhtala ei tee kaikkia järjestelyitä yksin. “ Kouluisäntä Hadi jeesaa pöytien laitossa ja sitten piuhasir kuksessa jeesaa Krister Kuosma nen, hän on armoitettu piuhaveija ri. Ja sitten käytännössä mä teen ne kaikki testit”, kertoo Huhtala.

Isoja ongelmia ei tämän syksyn jär jestelyissä kohdattu. Huhtala kui tenkin myöntää viime kevään on gelman olleen se, että kirjoittajia oli niin paljon, että tilankäyttö oli haas tavaa. Tänä vuonna kokelaita on ol lut vähemmän.

Huhtalan mielestä kaapelointi on mukavin vaihe koetilan järjestelyi tä, koska siinä on hyvä työryhmä, jonka ansiosta se menee nopeasti ja on hyvä tekemisen meininki.

Ärsyttävintä taas on testaaminen. Se on vaativaa ja siinä on vastuu siitä, toimiiko joku asia vai ei. Silti kaikki on sinänsä helppoa Huhtalalle.

Yleensä kaikki järjestyy yllättä vän hyvin. Isoilta katastrofeilta on säästytty. Kuitenkin muutamina kertoina on ollut esimerkiksi vi allisia koetehtäviä tai viallisia vir talähteitä, joista on tullut hieman ongelmia.

Tänä vuonna yksi kokelas avasi yo-kokeessa vichypullon, josta len si vichyä monien koneiden päälle. ”Siitä sitte lähettii rakentaa sitä hetkee”, Huhtala sanoo.

Teksti Veera Kotkaslahti, Emmi Lehtinen ja Pihla Mattila Kuva Matias Hännikäinen

Jokaista kokelasta kohden on vähintään 15 metriä kaapelia, joten yhteensä sitä on jopa pari kilometriä.

Kiinnostaako väitteleminen?

Kaikki tarvittava tieto lukion väittelykilpailusta

Lukiolaisille järjestetään tänä syksynä väittelykilpailu. Kilpailun järjestävät Lauri Ojalehto ja Satu Mäkinen. Se on avoin kaikille lukiolaisille ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan syysloman jälkeen. Väittely tapahtuu neljän hengen vapaasti muodostetuissa joukkueissa. Kilpailun alkukarsinta pidetään 11.11., kun taas virallinen väittely kilpailu on 15.11.

Miksi väitellä?

Väittelytaidot ovat tärkeitä monissa työpaikoissa ja ne auttavat sosiaalisissa taidoissa.

-Vois sanoa, että on myös demokraattisen yhteiskunnan kannalta olennaista tämmöisten väittelytaitojen harjoitte leminen, koska demokratiahan perustuu siihen, että ihmiset keskustelevat julkisesti keskenään, sanoo Ojalehto.

Mitä on palkinnoksi voittajille?

Palkinto on kyllä luvassa, mutta se pysyy vielä salaisuutena.

Mistä aiheista väitellään?

Aiheet liittyvät pääasiassa yhteiskuntaan sekä filosofiaan. Aiheet todennäköisesti arvotaan, mutta ei ole täyttä varmuutta vielä.

Pähkinänkuoressa

1. Neljän hengen joukkueet.

2. Ilmoittautuminen viimeistään 2.11. Oona Kaasiselle tai Satu Mä kiselle.

3. Tapahtuma on lukion neljäs väit telykilpailu.

4. Edellisen vuoden voittajat ovat Sami Wartiovaara , Tommi War tiovaara , Iiro Kurola ja Matteo Blom.

5. Finaali on 15.11 8:15-11:00.

6. Finaali on koko lukion tapahtu ma, eli kaikki katsovat sen salissa.

Haastattelun murtama Lauri Ojalehto

Teksti Matias Hännikäinen Kuva Matias Hännikäinen

Kahden ja puolen vuoden opinnot

Mutta miksi? Kertoessani epätavallisesta suunnitelmasta ni valmistua kahdessa ja puolessa vuodessa reaktiot ovat usein sekoitus hämmennystä ja epäilyä. Lukiovuodethan ovat ihmisen parasta aikaa, miksi jollain olisi kiire pois? Entä mitä nopeutettu tahti vaatii opiskelijalta? Mikä on hankalin ta ja mitä hyviä puolia lyhennetystä lukioajasta voi löytää?

En osaa antaa yksiselitteistä vastaus ta kysymykseen, miksi. Koko idea nopeutetusta tahdista alkoi, kun ensimmäisenä lukiovuotenani hei tin ryhmänohjaajalleni idean: “Entä jos joku haluaisikin valmistua kah dessa, tai kahdessa ja puolessa vuo dessa?”

Idea oli tällöin pelkkää spekulaatio ta, ensimmäisen vuoden opiskelijan pakollista tarvetta kysellä turhia, enkä ajatellut oikeasti tekeväni niin.

Saamani vastaus kuitenkin muutti mieleni. Kuultuani, että asiaa on tur ha edes miettiä ja ettei se ole realisti

Päätökseen vaikuttivat tietenkin muutkin tekijät, mutta yksinker taisin vastaus kysymykseen, miksi, taitaa siis olla pakonomainen tarve osoittaa omat kykyni.

Syitä nopeutettuun valmistumiseen on monia, mutta suurin vastaus on kin kysymys, miksi ei.

Nopeutettu tahti on kyllä vaatinut veronsa. Nyt abivuoden alussa, kun vuosiluokkalaiseni puhkuvat innos ta ollessaan koulun vanhimpia, tun nen itse olevani aivan loppu.

Käytyäni ensimmäisenä lukiovuo

tenani yli 40 kurssia (yli 80 opinto pistettä) muistan miettineeni, että nyt pahin on takana. Todellisuudes sa kurssit vain vaikeutuivat ja suori tuspaineet kasvoivat - arvosanojen laskiessa.

Tarkka suunnittelu auttoi lukiosta selviämisessä, kuten se auttaa kai kissa muissakin asioissa.

Pelkästään suunnittelu ei kuiten kaan ole tärkeintä vaan myös se, että kykenee joustamaan suunnitelmas ta ja muuttamaan sitä tarpeen vaa tiessa.

2020 vuosiluokan ensimmäinen pukeutumispäivä uusilna ykkösinä.

”Yksinkertaisin vastaus kysymykseen, miksi, tai taa siis olla pakonomai nen tarve osoittaa omat kykyni.”

Itse kirjoitin lopulta vain kolme seit semästä alkuperäisen suunnitelma ni oppiaineesta. Kiinnostuin kovas ti toisena lukiovuotenani filosofiasta ja päätin myös kirjoittaa lyhyen ma tematiikan oppimäärän, vaikka kä vinkin pitkän oppimäärän kurssit. On monta tapaa käydä lukio ja jo kainen tapa voi olla oikea.

Kursseja haluaa joskus jättää kesken tai voi innostua uudesta oppiainees ta ja haluaakin valita siitä syventäviä kursseja.

Vaikka suunnittelu on tärkeää, ei itseään pidä pakottaa suoritta maan kymmentä kurssia sellaises sa oppiaineessa, jota ei oikeasti ha lua opiskella, vain koska sattui niin suunnittelemaan.

”--suurin vastaus onkin kysymys, miksi ei.”

rä helposti lamaannuttaa.

Sen sijaan, että tekisin kaikkea vä hän, en tee yhtään mitään minkään eteen. Koulussa on onneksi monia ihmisiä, joille voi tällaisissa tilan teissa mennä puhumaan - kavereis ta kuraattoriin.

Hankalinta kahdessa ja puolessa vuodessa valmistumisessa on kui tenkin ehdottomasti lukuloman puute. Olen itse aina ollut ihminen, joka keskittyy yhteen asiaan täysillä ja jättää muut asiat myöhemmäksi. Koeviikon ja ylioppilaskirjoitusten ollessa päällekkäin tekemisen mää

Parasta nopeutetussa tahdissa on ol lut ehdottomasti vapaus. Ystävieni stressatessa tulevana keväänä yliop pilaskirjoituksista olen vapaa otta maan rennosti. Suunnittelen lähtöä Australiaan alkuvuodesta, ihan vain tehdäkseni lukioon jäävät kaverini kateellisiksi. Onnea ja iloa voi löytää erikoisistakin paikoista, mukaan lu kien muiden kärsimyksestä.

Teksti ja kuvat Elvira Mäkinen Taitto Nana Erälähde

Abeja

Ristiriitaiset tunteet valmistumisesta

Aloitin lukion syksyllä 2019. Itsestään selvä suunnitelmani oli valmistua kolmessa vuodessa. Suunnitelma ei toteutu nutkaan. Nyt olen muutaman viikon päässä valmistumises ta, ja haluaisin kertoa ajatuksiani opintojeni pidentymisestä.

Koronapandemia iski keväällä 2020. Huhtikuussa siirryttiin etäopetuk seen. Opiskelumotivaationi vajo si pohjamutiin. En saanut tehtäviä tehtyä, ja kursseja jäi kesken. Olin pettynyt, kun kävi selväksi, etten millään valmistuisi keväällä 2022.

Minkään tavoitteen saavuttamisen hintana ei saisi olla oma terveys ja jaksaminen.

Soimasin itseäni. Niin moni muu sai opintonsa suoritettua nor min mukaisesti kolmessa vuodes sa poikkeusolosuhteista huolimat ta. Miksen minäkin? Olenhan minä tähänkin asti ollut hyvä ja tunnolli nen oppilas, miten minä romahdin näin pahasti?

Itsenäisyyspäivä on hieno tilaisuus käyttää lakkia.

On hyvä asia, että opintoja voi ny kyään muokata enemmän itselleen sopivaksi, eikä kaikkien tarvitse mahtua samaan muottiin. Asiois sa voidaan joustaa ja suunnitelmia voidaan muuttaa, jos vastaan tulee haasteita.

Kolmessa vuodessa valmistuminen on silti niin vahva normi, että siitä poikkeaminen voi tuntua hyvinkin vaikealta. Monesti esimerkiksi per heenjäsenet ihmettelevät opintojen pitkittymistä. Kuinkas siinä nyt niin kävi? Usko omiin kykyihin on koe tuksella.

Opintojen suorittamisella rauhalli sempaan tahtiin on kuitenkin hy vätkin puolensa. Kun lukujärjes tykset ja koeaikataulut eivät ole yhtä hektisiä, omasta jaksamisesta huolehtimiselle jää enemmän aikaa. Minkään tavoitteen saavuttamisen hintana ei saisi olla oma terveys ja jaksaminen.

Viime keväänä istuin ylioppilas juhlan yleisössä ristiriitaisissa tun nelmissa. Innokkaana, kuten aina ennenkin kouluvuoden viimeisenä päivä, mutta myös hieman surumi elisenä. Jos kaikki olisi mennyt niin kuin olin alun perin suunnitellut, en olisi istunut yleisössä, vaan sa lin etuosassa muiden ylioppilaiden kanssa.

Lukiosta valmistuminen on varmasti jokaisen elämässä iso ja merkit tävä saavutus.

Valmistujaisviikonloppuna uutisis sa kerrottiin valmistuvista ylioppi laista. Ylioppilastalolla järjestettiin viralliset lakkiaisbileet. En voi olla ihmettelemättä, miksei syksyllä val mistumista juhlita samalla tavalla kuin keväällä.

Syksy ei perinteisesti ole valmistu misvuodenaika. Tokihan syksyllä valmistujia on vähemmän, mutta miksei heitä silti tuoda samalla ta valle esille? Hehän saavuttavat sa man virstanpylvään.

Lukiosta valmistuminen on var masti jokaisen elämässä iso ja mer kittävä saavutus. Ei valmistumisen ajankohdalla pitäisi olla mitään merkitystä saavutuksen merkittä vyyden kannalta.

Teksti Silja Oja

Musikaalin kulissien takana

Ogelissa on tänä syksynä jälleen valmistumassa uusi musi kaali. Sellaisen tekeminen on tietenkin kovaa työtä. Toimit taja kävi kysymässä puvustuksesta, maskeerauksesta ja la vastuksesta vastaavalta Arja Holmalta, mitä kaikkea näiden osa-alueiden toteuttamiseen vaaditaan.

- Suunnittelu lähtee liikkeelle sii tä, kun tiedetään näyttelijät ja se, millaiset hahmojen persoonat ovat. Sitten lähdetään tutustumaan musi kaalin aikakauden kuvastoon, Arja kertoo. Esimerkiksi nyt tekeillä ole va I love you, Roger Taylor! -musi kaali sijoittuu 1980-luvulle. Musi kaalin visuaalisen puolen toteuttajat tutustuvat kuvaamansa aikakauden ilmiöihin: muotiin, kampauksiin ja värimaailmaan. Hahmoja ja lavaa varten kaikki kolminkertaistetaan.

Kaikilta mukaan ilmoittautuneilta tiedustellaan heidän omaa osaami saluettaan ja vahvuuksiaan. Joita kuita kiinnostaa enemmän kampa ukset, toisia meikkaaminen. - Aina on löytynyt mestareita, Arja kehuu.

Lavastukseen opiskelijoiden on vai keampi vaikuttaa samalla tavalla kuin puvustukseen ja maskeerauk seen. Lavastuksen mahdollisuuksia mietitään enemmän tekniikan ja oh jaajan kanssa. Ääni, valot ja tekniik ka vaikuttavat todella paljon siihen, mitä lavastaminen on, ja kokonai suus on toteutettava niiden ehdoilla.

Mistä esimerkiksi puvustukseen sitten löytyy sopivaa materiaalia?Kirpputorit ovat aivan ykköspaikka, Arja toteaa. - Todella tärkeitä ovat ompelutaitoiset opiskelijat. Joskus sopivanlaisia pukuja, kuten 80-lu vun olkatopattuja jakkuja, ei luul tavasti löydy kenenkään vaatekaa pista vaan ne on pakko ommella. Vaatteita ja esimerkiksi koruja etsi tään myös isovanhempien ja

muiden sukulaisten vanhoista kät köistä. Peruukit on ainakin toistai seksi pitänyt vuokrata tai ostaa.

Visuaalinen ryhmä, eli näyttelijät, bändi ja muusikot – kaikki, jotka tarvitsevat puvustusta – valokuva taan etukäteen. Asusteiden mitat, kengännumerot ja pituudet pan naan muistiin, jotta tiedetään, min kä kokoista vaatetta etsitään kenel lekin.

Hektiset esityspäivät ovat aina olleet tiimin taidonnäytteitä. Työnjaon pi tää toimia, jotta kaikki saadaan kun toon ajoissa ennen esityksen alkua. Harvalla näyttelijällä on aikaa mei kata itse. Välillä on ollut ongelmia siinä, miten taustahenkilötkin pää sisivät nauttimaan näytöksestä. Jos väliaikaa ei ole, meikki- ja kampa uspuolikin menee helpommin, kun maskeerauksia ei suuremmin muu teta.

Arja on nyt tekemässä opiskelijoi den kanssa neljättä isompaa musi kaalia. Kaikki tähänastiset ovat ol leet ihania kokemuksia, ja nuoret ovat nauttineet. Tekeminen on aina ollut todella mukavaa, ryhmähenki on ollut loistavaa ja uusia ystävyyk siä on muodostunut paljon. - Koke mus tulee varmasti olemaan todel la mieleenpainuva ja mukava niille, jotka osallistuvat, hän tiivistää.

Teksti Silja Oja Kuva Arja Holma Lukiossamme on tehty musikaalit Viimeiselle tasolle, Oltiinks mekin sellasii? ja Jälki-istunto. Alla olevassa kuvassa on punkkareiden kohtaus OYK:n 90-vuotismusikaalista Oltiinks mekin sellasii?

Säkenöivät wanhat

Toukokuussa koulumme pääsi nauttimaan lukuvuoden toiset wanhojen tanssit! Kenellekään ei varmasti tule yl lätyksenä, että koronavirus onnistui siirtämään tätäkin ta pahtumaa. Aikataulumuutoksista ja erilaisista harjoituksista huolimatta nykyiset abit onnistuivat järjestämään todella näyttävät ja mieluisat tanssiaiset.

”Se, että mut ylipäätään pyydettiin tanssimaan, tulee mieleen.”

”Melkein kaikki olivat osallistuneet yhdessä suunnitteluun ja tietenkin harjoitteluun. Oli ihanaa huomata sen työn tulos, hyvä yhteishenki ja tunnelma itse tansseissa.”

”Kerran wanhojen harkoissa jotain oli jäänyt jumiin peilija kuntosalin parven aidan taakse. Päätettiin juhlasalissa kokeilla semmoista taitavaa ihmispyramidia, jossa nostettiin Tommi/Sami huipulle seisomaan. Onnistui eikä edes käynyt huonosti!”

”Tulee ehkä mieleen päällimmäisenä se odotus ja stressi pukuhuonekäytävällä parien esittelyn jälkeen, kun kaikki juttelivat keskenään.”

”Paras muisto wanhoista on ehdottomasti se, kun oltiin myöhässä koristelussa ja laitettiin wanhojen ryhmään viesti, että tarvittaisiin apua - ja melkein joka ikinen opiskelija tuli auttamaan puhaltamaan ilmapalloja ja yhtäkkiä oltiinkin päivässä saatu melkein kaikki tehtyä ja satoja ilmapalloja puhallettua. Wanhat sai kaikki tekemään töitä yhdessä ja paransi ryhmähenkeä valtavasti.”

Harjoittelukauteen sisältyi myös historiallinen opettajien lakko: ”Muistan hyvin, että lakon aikana tuli mukava tunne siitä, miten hyvin harjoitukset sujuivat ilman opettajia.”

Teksti Josefina Mura, Aino Knoops, Elias Korander, Suvi Heinonen, Eero Tuomainen, Otso Niemi, Elvira Mäkinen, Pyry Paananen, Elias Bogossian, Laura Lunkka ja Nana Erälähde

Kuvat Hanna Solastie, Satu Mäkinen, Ville Kiljunen, Laura Lunkka

”Aluksi tuntui, ettei saada harjoiteltua niitä tansseja h-hetkeen mennessä valmiiksi mutta lopulta kaikki meni sika hyvin.”

”Wanhoissa oli yhtenäinen tunnelma koko ikäluokan välillä. Se kokemus lähensi ehkä meitä kaikkia ja paransi yhteishenkeä. Hyvä muistijälki jäi myös näyttämölle menon jännittämisestä varastossa.”

”Mulle oli todella tärkeää ja kivaa, että pääsin jakamaan tämän kokemuksen vaihtoparini kanssa, niin näki myös, millainen kokemus Wanhat olivat ulkomaalaisen mielestä.”

” Omatanssin oppimi nen ryhmäytti selkeesti kaikkia! Muutos ryhmä henkeen ekoista tree neistä itse wanhoihin oli huomattava!”

Essi päätyi takaisin OYK:hon bussissa vappuna tehdyn ehdotuksen vuoksi

Peruskoulun äikän ope Essi Jaa kola viettää nyt arkensa – ja välillä juhlansakin – entisten opettajiensa seurassa eikä se oikeastaan tunnu ol lenkaan niin ihmeelliseltä kuin hän olisi kenties nuorempana luullut.

Essi Jaakola liittyi viime lukuvuonna koulumme opettajakuntaan ja seu raa samalla Petteri Wellingin, Mikko Naukkarisen ja Jussi Lehtosen jalan jäljissä. He kaikki ovat käyneet Ou lunkylän yhteiskoulua.

– Koulun tavat ja tilat sekä hyvä meininki olivat tuttuja ja siksi tän ne asettuminen kävikin melko hel posti, kertoo Essi. – Ja se, että entiset opettajat vaikuttavat nyt opehuo neessa samoilta kuin silloin omina kouluvuosinani, kertoo siitä, että meillä opet ovat omia itsejään ja persooniaan myös pitäessään oppi tuntejaan.

Omilta lukiovuosilta Essillä tulee ensimmäisenä mieleen yhteisölli syys ja yhdessä tekeminen niin opis kelussa kuin vapaa-ajallakin.

– Päntättiin yhdessä, laskettiin yh dessä mutta tehtiin paljon myös va paa-ajallakin juttuja yhdessä, sanoo Essi. Essille on myös jäänyt lukio ajoilta kaveriporukka, jonka kanssa hän pitää edelleen yhteyttä.

Essi kuului lukioaikanaan myös O´ Timesin toimitukseen. – Oli kiva raapustella juttuja ja meillä oli tosi hyvä porukka kasassa, muistelee Essi.

Erityisesti hänelle on jäänyt mie leen toimituksen kuvaukset opet tajien ruokailutilassa eli akvaarios sa. Rekvisiitaksi toimittajat toivat erilaisia sukeltamiseen liittyviä vä lineitä ja valokuva otettiin ikkunoi den ulkopuolelta.

O´Times herätti myös kiinnostuk sen toimittajan työtä ja kirjoitta mista kohtaan ja Essi pääsikin opis kelemaan Tampereen yliopistoon journalistiikkaa suoraan lukiosta.

Yllä oleva kuva on myös O´Timesin toimituskuva. Kyseisen lehden idea oli julkaista kaikista sivuprofiili.

Akvaariokuvassa Essi on kolmas vasemmalta. O´Timesin ohjaavana opettajana toimi Satun vanhempainvapaan aikana edellisen vuoden ylioppilas ja lukioaikansa O´Timesissa ollut Saila (toinen vasemmalta).

Miltä tuntuisi päästä kurkistamaan opettajanhuoneeseen ja näkemään, mitä omat lukio-opettajasi siellä välituntisin oikeasti tekevät? Paljastuisiko opettajistasi jotain yllättävää? Olisivatko he samanlaisia kuin luokan edessä?

Äidinkielen opettajan arki sisältää paljon lukemista. Kuitenkin ihan parasta Essin mielestä opettajana olemisessa on se, että saa tehdä työtä nuorten kanssa.

O´Times herätti myös kiinnostuk sen toimittajan työtä ja kirjoitta mista kohtaan ja Essi pääsikin opis kelemaan Tampereen yliopistoon journalistiikkaa suoraan lukiosta.

Opinnot Tampereella kestivät kui tenkin vain vuoden, koska Essi löysi jotain parempaa. – Aiemmin opet tajan ammatti ei ollut käynyt edes mielessäni mutta päädyin sijaista maan ja silloin syntyi ajatus, mitä jos musta tulisikin ope, kertoo Essi.

Essi haki opiskelemaan suomen kieltä Helsingin yliopistoon ja vaih toi opiskelupaikkakuntaa Tampe reelta takaisin Helsinkiin.

Seuraavana vappuna Essi törmäsi bussissa Satuun, joka pyysi häntä si jaisekseen. Viimeisenä opintovuon naan Essi teki OYK:ssa jo pidemmän sijaisuuden ja nyt hän on täällä py syvästi.

MISSÄ HE OVAT NYT? -sarjassa en-

tisiltä Oulunkylän yhteiskoulun op pilailta on kysytty usein, mitä ohjei ta he antaisivat nuorelle minälleen.

– Yllättävän vaikea kysymys, pohtii Essi. Pienen mietinnän jälkeen hän kertoo, että kannustaisi nuorta it seään olemaan rohkea ja kokeile maan uusia juttuja, vaikka ne välillä jännittäisivätkin.

Teksti Satu Mäkinen Kuvat Satu Mäkinen ja O´Timesin arkistot

Musikaali tulossa keväällä!

I love you, Roger Taylor! -musikaalin harjoitukset alkavat kolmannen jakson alussa.

Mukaan musikaaliin on tulossa viitisenkymmentä lukiolaista. Tähän joukkoon mahtuu kaikista eri osa-alueista kiinnostuneita tekijöitä: näyttelijäntyö, musiikki, tanssi, av-tekniikka, puvustus, lavastus ja maskeeraus.

Oheinen kuva on OYK:n 90-vuotisjuhlan musikaalista Oltiinks mekin sellasii?

Opiskelu alkoi vauhdikkaasti

Tämän lukuvuoden alku oli erityinen uusille lukiolaisille mutta myös tutoreille. Ensimmäisinä päivitä tutoreiden mer kitys oli suuri. He ryhmäyttivät, pitivät yllä positiivista ilmapii riä ja auttoivat tarvittaessa.

- Ensimmäisenä tästä syksystä muistaa kuu muuden ja sen alkujännityksen ykkösillä ja myös tutoreiden kesken. Tulee myös mieleen se, kuinka sitten Kumpula-päivässä ja Ogelin kasteessa porukka oli jo paljon yhtenäisem pi kuin ensimmäisinä päivinä, muistelee Lilja Päiväkumpu, joka toimii tutorina.

- Mulla tulee ryhmäytyksistä ekana mieleen hauskuus ja tosi hyvä tapa tutustua toisiin pa remmin. Ryhmäytyksien ansiosta sain melkein kaikki mun nykyiset lukiokaverit, kertoo An na-Sofia Havunen 22A-ryhmästä.

Ennen varsinaista tutorointia myös tutoreiden pitää ryhmäytyä.

Tässä tutor-koulutukseen osallistuvat esittelevät Journey stick -tuotostaan.

- Ykköset olivat mahtavan innokkaasti mukana ja tutorit olivat tehneet paljon valmisteluduunia! Ponileikki taisi olla lähes va kio ohjelmanumero! kehuu ryhmänohjaaja Marko Särkilahti.

- Ryhmäni on antanut positiivista palautetta käytännössä kaikes ta, tutustuivat toisiinsa jo ensimmäisten päivien leikeissä. Alus sa tutor-ryhmistä vain yksi opiskelijaryhmä oli innolla mukana, mutta tutorit tekivät ryhmäjakoihin uudelleenjärjestelyjä ja in nostus saatiin laajenemaan. Kumpulassa ja Ogelin kasteessa oli kaikilla kivaa, sanoo Auli Maso, 22A:n ryhmänohjaaja.

- Ryhmäytyksissä on ollut hyvä mei ninki sekä koen ryhmäytysten aut taneen luomaan hyvää henkeä yk kösille. Lukion aloittaminen oli osakseen haastavaa uuden ympä ristön vuoksi, mutta ensimmäisten viikkojen jälkeen sopeuduin hyvin Ogelin yhteisöön! kertoo 22A-ryh män Vilho Hiilamo.

- Päällimmäisenä alkusyksystä muistan sen hirveän kuumuuden, mikä oli, hikoilin koko ajan! Huo masin myös, että ykkösten ryhmä henki tuntui rakentuvan todella no peasti eikä ainakaan omalta osalta tarvinnut liikoja vääntää sen eteen, paljastaa tutor Tuure Österman.

Ogelin kaste alkoi koulun pihalta, missä ykköset jaettiin pienryhmiin. Oman ryhmänsä tunnisti otsaan kirjoitetuista numeroista.

Lukion opinto-ohjaaja Matias Huttunen teki ykkösil le kyselyn lukuvuoden alun ryhmäytyksistä ja ilmapii ristä. Kyselyyn vastasi 105 ykköstä. Kyselyn perusteella jopa 76 prosenttia ykkösistä piti tutor-toimintaa erittäin tärkeänä. Toki kyselyssä tuli esiin se, että aivan jokainen ei nauttinut kaikista ryhmäytyksen leikeistä.

- Ehdottomasti Ogelin parhaimmat tapahtumat (tähän asti siis ;) ) ovat olleet Ogelin kaste ja Kumpulapäivä! kiittelee Ella Ala-Marttila 22A-ryhmästä.

Ensimmäisinä päivinä tutustuttiin muihin ykkösiin vauhdikkailla kisoilla mutta myös juttelemalla pienryhmissä.

Vauhdikkain osio Kumpulassa oli kilpailu, jossa piti muun muassa noutaa sukka, vettä ja Matias-tutor.

Lukioon peruskoulun puolelta siirtynyt opin to-ohjaaja Marianna Jalkanen oli tyytyväinen tutoreihin: - Ryhmäytykset sujuivat mielestäni erittäin hyvin. Olin mukana Kumpulan maaui malalla ja Ogelin kasteessa, joissa molemmissa oli hyvä meininki. Tuutorit hoitivat tehtävänsä todella hienosti! Yhteishenki ykkösten kesken vaikutti oikein hyvältä.

On ollut upea kokemus olla tuutori. Meillä on ollu tosi hyvä ryhmähenki tuutoreiden välillä ja uskon, että se on tuonut myös paljon positiivi suutta uusille ykkösille. Ja ykkösten ja kakkos ten välille on myös syntynyt tosi hyvä ilmapiiri! kertoo Elsa Rikala

Sinustako seuraava tutor?

Matiaksen kyselyn mukaan moni ykkösistä oli kiinnostunut hake maan itsekin tutoriksi. Tämä tieto ilahdutti sinihupparisia tutoreitam me.

Tarkempia ohjeita hakuun tulee hel mikuussa. Haku on kaksivaiheinen: ensin kirjoitetaan hakemus ja sitten järjestetään toiminnallinen osuus, jossa tarkastellaan hakijoiden vuo rovaikutustaitoja.

Tutor-porukkaan halutaan erityyp pisiä lukiolaisia, koska myös ykkö set ovat keskenään erilaisia. Ei siis ole olemassa mitään varsinaista tu tor-tyyppiä.

On tietysti olemassa hyvän tutorin ominaisuuksia, kuten esimerkik si empatiakyky, taito joustaa ja rat kaista ongelmia sekä luotettavuus.

Kun tutor-porukka on valittu, alkaa tutor-koulutus. Koulutuksessa tu tustutaan esimerkiksi ryhmäytymi sen vaiheisiin ja menetelmiin sekä pohditaan erilaisia ongelmatilan teita.

Tärkeää on myös tutor-porukan kes kinäinen ryhmäytyminen. Kun tuto rit muodostavat rennon ja avoimen ryhmän, he myös pystyvät ryhmäyt tämään ykkösiä paremmin. Hyvä meininki välittyy ykkösille.

Nykyisten tutoreiden varsinainen ryhmäyttämisurakka alkaa olla lo pussa. Seuraavaksi tutor-toimin ta painottuu koulun esittelyyn ysi luokkalaisille sekä omassa että lähialueen kouluissa.

Keväällä tutorit ovat myös mukana kouluttamassa uusia tutoreita.

Tutorit ovat luottamustehtävässä ja tämä tehtävä pysyy koko lukion ajan: kerran tutor, aina tutor. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhat tu torit ovat aina valmiita auttamaan ja tukemaan nuorempia tutoreita.

Kiitos, tutorit!

Tutor-hupparit saatiin ensimmäistä kertaa päälle kesäkuun alussa viimeisenä koulupäivänä Taivaskalliolla.

O´CULT

Fridan, Mintun ja Lumin leffanurkkaus

Kesällä tulleiden uutuuksien arvostelu (SPOILER VAROITUS)

Koulu on lähtenyt kesäloman jäl keen käyntiin ja O´Timesissakin päästään taas leffasuositusten pa riin. Syksyn ensimmäiseen nume roon päätimme valita leffoja, jotka itse kävimme kesän aikana katso massa.

Vertailuun valitsimme elokuvat Top Gun: Maverick (2022), Kätyrit: Grun tarina (2022) sekä Thor: Love and Thunder (2022).

TOP GUN: MAVERICK julkaistiin toukokuussa 2022 ja se nousi no peasti suureen suosioon edeltäjän sä tavoin. Useimmat ovat varmasti nähneet elokuvan Top Gun – lentä jistä parhaat (1986), joka automaat tisesti nosti odotukset elokuvalta korkealle.

Molemmissa elokuvissa seikkailee muunmuassa Tom Cruise ja Val Kil mer

Top Gun: Maverick -elokuvassa lennetään Hornet hävittäjillä.

lentäjien rooleissa. Myös muiden hahmojen näyttelijät ovat ensim mäisen elokuvan mukaisia. Eloku van ohjaaja Joseph Kosinski on par haiten tunnettu hyvästä työstään tietokonegrafiikan parissa ja sitä täs sä elokuvassa riittää rutkasti.

Elokuvassa Pete ”Maverick” Mitchell on kolmenkymmenen vuoden ajan vältellyt ylennyksiä, jotka sitoisi vat hänet työpöydän taakse. Hänet kuitenkin epäonnistuneen projek tin jälkeen värvätään kouluttamaan joukko nuoria lentäjiä erittäin vaa ralliseen ja miltei mahdottomaan tehtävään.

Yksi lentäjistä sattuu myös olemaan Maverickin entisen lentäjäparin Goosen poika Rooster. Goose me nehtyi ensimmäisessä elokuvassa lento-onnettomuudessa. Maverick ja Rooster ovat välirikossa, mutta pystyvätkö he jättämään sen taak seen hengenvaarallisen lentotehtä vän parissa?

Mielestämme Top Gun: Maverick ylitti kaikki odotukset ja oli koko kestonsa ajan jännittävä ja jopa tunteellinen. Ensimmäisestä elo kuvasta tutut hahmot paransivat kokemusta ja juonen ymmärtää huomattavasti paremmin, jos on katsonut kyseisen elokuvan.

Tämä oli siis aivan kympin suoritus ja suosittelemme sitä myös kaikil le, jotka pitävät vähänkään toimin taelokuvista.

KÄTYRIT: GRUN TARINA julkaistiin heinäkuussa 2022 ja se nousi no peasti monen ikäluokan suosioon. Vaikka elokuva on suunnattu lap siperheille, nousi se suosioon myös erityisesti nuorison parissa Tikto kissa leviävän trendin ansiosta.

Monille aikaisemmista Mi nions-elokuvista tutut hahmot jat kavat seikkailuaan elokuvassa, jos sa seurataan

rikollisnero Grun kehitystä lapses ta aikuiseksi. Elokuva on tehty al kuperäisen elokuvasarjan ohjaajien opastamana, eikä aiemmille eloku ville tyypillisiä piirteitä jää huomaa matta.

Elokuva alkaa, kun 12-vuotias Gru suunnittelee maailmanvalloitusta ja tapaa kätyrit Kevinin, Stuartin, Bo bin sekä Oton, ja he päättävät tehdä yhteistyötä. Grun ihailema rosvojen superryhmä Konnakuusikko erottaa johtajansa ja Gru päättää hakea ryh mään.

Gru ei onnistu vakuuttamaan ryh mää nuoruutensa takia mutta on nistuu kuitenkin saamaan rosvot vihamiehikseen päihittämällä hei dät oveluudessa. Gru joutuu eloku van aikana kaikenlaisiin tilanteisiin, joista selvitään kuitenkin yhdessä kätyrien avulla.

Elokuvan suuri suosio sosiaalisessa mediassa asetti odotukset korkeal le, mutta ne eivät kuitenkaan täysin täyttyneet. Elokuvasta puuttui hiu kan jotain, mitä muissa Kätyrit-elo kuvissa on ollut. Mielestämme Kä tyrit: Grun tarina oli silti hauska ja viihdyttävä elokuva, joka sopii kai kille vauvasta vaariin. Se on helpom pi ja viihdyttävämpi katsoa, jos on nähnyt muutkin elokuvat, joissa Gru sekä kätyrit seikkailevat.

Ylemmässä kuvassa on kätyreitä ja alemmassa Chris Hemsworth sekä Tessa Thompson.

THOR: LOVE AND THUNDER julkais tiin heinäkuussa 2022. Elokuva on jatko-osa aikaisemmille Thor-elo kuville Thor, Thor: The Dark World ja Thor: Ragnarok. Love and Thun der kuuluu Marvel Cinematics Uni verseen ja on lähtöisin Marvel Comi cs -sarjakuvista, niin kuin muutkin Marvel-elokuvat.

Elokuvan ohjasi Taika Watiti, joka osallistui myös käsikirjoituk seen. Päärooleissa nähdään Chris Hemsworth, Christian Bale, Tessa Thompson ja Natalie Portman. Love and Thunder ei ole menestynyt niin hyvin, kuin jotkin Marvel-elokuvat, mutta on kuitenkin hyvin suosittu.

Elokuvassa Gorr, jumalten teuras taja, haluaa tuhota kaikki jumalat, koska eräs jumala petti Gorrin ja hä nestä tuli katkera sekä kostonhalui nen. Gorr suuntaa maahan ja Thor kutsu taan apuun. Thor tapaa maas sa entisen tyttöystävänsä Jane Fos terin, joka

on saanut Thorin vanhalta taikava saralta supervoimia. Vanhojen tut tujen tapaamisen sekä yllätysten hälvettyä totuus uhkasta selkenee ja Thor, Jane sekä muut sankarit lähte vät seikkailuun yrittäen pelastaa ju malat tuhon tuomiolta.

Love and Thunder oli erilainen kuin osasimme odottaa. Thor: Ragnarok oli jo ollut hiukan humoristinen, mutta tämä elokuva oli melkein suoraan sanottuna toimintaa sisäl tävä komediaelokuva. Siihen olisi kaivannut joissain kohdissa hiukan totisempaakin menoa, mutta eloku va oli kuitenkin hauska ja mukaan satempaava. Siitä teki paremman viittaukset aikaisempiin elokuviin, joiden huomaamiseen tarvitaan tie

Ranking:

1. Top Gun: Mave rick

2. Kätyrit: Grun tarina

3. Thor: Love and Thunder

Teksti Minttu Mielikäinen, Lumi Päivärinne, Frida Leppävuori Kuvat flickr.com ja wikimedia commons

Vaeltamaan Itävaltaan?

Haastattelimme Manuel Acker mannia ja Oona Kaasista liittyen tulevaan Itävalta-projektiin. Ma nuel kertoi, että Itävalta-projektis sa on kyse siitä, että haluttiin tehdä yhteisprojekti ystävyyskoulun kans sa, joka sijaitsee Grazissa Itävallas sa. Projektissa tutustutaan Suomen ja Itävallan vaeltamiskulttuureihin, koska ne eroavat aika paljon toisis taan sekä luonnon että palveluiden osalta.

Idea projektiin syntyi silloin, kun Oona oli saunomassa erään ystä vyyskoulun opettajan kanssa ja he alkoivat puhumaan siitä, että mo lemmat tykkäävät vaeltaa ja liikkua luonnossa. He miettivät, miten eri laista vaeltaminen on Suomessa ja Itävallassa, minkä jälkeen heille tuli ajatus siitä, että siitä voisi tehdä ihan projektin.

Vaellus tapahtuu Grazin seudulla. Tarkka paikka on vielä yllätys myös Oonalle ja Manuelille.

”Siellä vaelluksilla pääsääntöisesti yövytään sellaisissa vierasmajois sa, missä on palvelua ja sieltä saa ruokaa ja siellä on huoneet, joissa nukutaan. Ei se ihan hotellimajoi tus ole, mutta on kuitenkin sänky tarjolla kaikille”, kertoo Oona pro jektin yöpymisistä. Manuel jatkaa: ”Usein on makuusalit, joissa vaikka kymmenen oppilasta samassa huo neessa tai jopa enemmän ja joissain on pienempiäkin huoneita. Riippuu ihan paikasta.”

Juuri samanlaista projektia ei ole en nen toteutettu Oulunkylän yhteis koulussa.

Oona lähtee vaeltamaan hyvillä fiilik sillä: ”Mä rakastan vuoristossa vaelta mista tosi paljon ja Itävalta on ihan sairaan siisti paikka mennä vaeltaa. Olen siis todella innoissani ja toisaal ta olen myös aika innoissani siitä vas taavasta Suomen vierailusta, että ne tulee tänne ja me päästään esitteleen niille meidän luontoa ja meidän vael luskulttuuria.”

Manuelkin lähtee innoissaan vaelluk selle: ”Ihan silläkin fiiliksellä todella innoissani, että pääsen viemään opis kelijoita sinne ja näyttämään heille, millaista se on.”

Manuel on kotoisin Sveitsistä, joten vuoristomaisemat ovat hänelle tuttuakin tutumpia.

Teksti ja kuvat Veera Kotkaslahti, Pihla Mattila ja Emmi Lehtinen

Manuel ja Oona toivat näytille heidän mielestään tärkeimpiä vaellukseen liittyviä tavaroita.

Ilmastonmuutos pahenee entisestään - miten se näkyy Australiassa?

Mitä ilmastonmuutos on?

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä ihmisen toiminnan seurauksena. Toisin sa noen siis ilmastonmuutos on luon nollisen kasvihuoneilmiön, joka ta pahtuu ilmakehän ansiosta ja joka on välttämätöntä elämälle, voimis tumista. Ilmastonmuutosta voidaan sanoa aikakautemme vakavimmaksi ympäristöuhkaksi.

Australian lämpötila on noussut rei lussa 100 vuodessa 1,4 astetta. Ilmas tonmuutos on vaikuttanut Australi aan useilla eri tavoilla, esimerkiksi nostamalla lämpötiloja, niin ilman kuin veden, lisäämällä kuivuutta, tulvia sekä maastopaloja. Ilmaston muutos on siis lisännyt sään ääri-il miöiden esiintymistä.

Maastopalot

Maastopalot ovat olleet suuri ongel ma Australiassa jo vuosien ajan, eten kin kesäkausina maastopalot ovat normaali asia. Tilanne on kuitenkin kärjistynyt viimeisten vuosien aika na, jolloin niillä on huomattu olevan yhteys ilmastonmuutoksen voimis tumiseen. Vain vuosina 2019–2020 tapahtuneet maastopalot polttivat yli 17 miljoonaa hehtaaria maastoa. 2019–2020 maastopalot kuuluvat viimeisten vuosikymmenten tuhoi simpiin maastopalosarjoihin.

Maastopalojen on nähty olevan yh teydessä ilmastonmuutokseen il maston lämpenemisen sekä kui vuuden seurauksena. Korkeampi ilman lämpötila helpottaa palojen syttymistä, ja kuivuuden seurauk sena maastopalot leviävät entistä nopeampaa tahtia.

Ilmastonmuutoksesta johtuva il maston lämpeneminen lisää maas topaloja sekä kuivuutta. Maastopa loilla on ollut suuria vaikutuksia. Maata on palanut erittäin paljon ja tämän seurauksena tuhannet ihmi set sekä eläimet ovat menettäneet kotinsa. Eläinkuntaa on kuollut

tilastojen mukaan vähintään puoli miljardia. Tarkkoja lukuja on kui tenkin mahdotonta tietää. Eläin kunnan lisäksi ainakin 20 ihmistä on menehtynyt palojen seurauk sena. Metsien pienentymisen seu rauksena eläimet ovat joutuneet ih misasutuksille, jolloin useat eläimet menehtyvät esimerkiksi autojen ta kia. Autojen ja koirien on arvioitu tappavan jopa 4000 koalaa vuodes sa.

Koalat nukkuvat suurimman osan päivästä säästääkseen energiaa.

Australia on tällä hetkellä yksi maailman suurimmista ilmas topäästöjen ja täten myös ilmastonmuutoksen aiheuttajista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät laajalti Australian ilmastossa, eliökunnassa sekä maastossa.

Australiassa jo meneillään ollut su kupuuttokriisi on voimistunut vii meisten vuosien aikana. Metsäpa lot ovat tappaneet muun muassa tuhansia uhanalaisia koaloja sekä kakaduja. Koala saa veden sen pää ravinnosta eli eukalyptuksen lehdis tä. Kuivuuden takia lehtien vesipi toisuus on kuitenkin alentunut 80 prosenttia. Koalojen tilanne on uh kaava, sillä niitä asuu vain Austra liassa.

Maastopalot uhkaavat useiden mui denkin kuin koalojen oloja. Austra lia on listannut yli sata eläinlajia, jotka tarvitsevat ”kiireellistä apua”, jotta ne selviäisivät. Listalla on usei ta nisäkkäitä, matelijoita, selkäran gattomia sekä lintuja. Näiden yli sadan lajin ympäristöolosuhteet ovat huonontuneet vähintään 30 % maastopalojen seurauksena.

Viljelykelpoinen maa

Hyvinvoiva maaperä tarjoaa useita tärkeitä ekosysteemipalveluita, sil lä 95 % ruoantuotannosta perustuu maahan. Maaperä varastoi hiiltä jopa tuplasti runsaammin kuin il makehä ja kasvillisuus yhteensä.

Maaperän laatu on heikentynyt sekä viljelykelpoinen maa on vähentynyt jatkuvasti viimeisten vuosikym menten aikana niin Australiassa kuin muuallakin maailmalla. Sään ääri-ilmiöt, jotka lisääntyvät ilmas tonmuutoksen seurauksena tekevät viljelystä entistä vaikeampaa.

Viljelijöiden sadot ovat vaarassa sekä rehevöityminen on lisääntynyt hui maa vauhtia viljelykelpoisen maan vähentymisen myötä. Rehevöitymi nen taas johtaa muun muassa veden samenemiseen, vesistöjen umpeen kasvuun sekä kalaston muutoksiin.

Taulukko havainnollistaa sitä, kuinka paljon viljelykelpoisen maan määrä on vähentynyt Australiassa viimeisen 50 vuoden aikana. On hyvä huomata, että viimeisin data on kuitenkin vuodelta 2018, jolloin pahimmat maastopalot eivät olleet vielä syttyneet.

Koralliriutat

Australiassa sijaitsee maailman suu rin koralliriutta, Iso Valliriutta. Se muodostuu noin 3000 koralliriutas ta ja on äänestetty yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä. Iso Valliriutta on lisätty vuonna 1981 Unescon maa ilmanperintöluetteloon.

Ison Valliriutan muodostuminen on kestänyt ainakin kaksi miljoonaa vuotta, mutta nyt sitä uhkaa ilmas tonmuutos. Ilmaston lämpenemi sen seurauksena vedet lämpenevät ja tapahtuu happamoitumista sekä merenpinnan nousua. Riutat eivät ehdi sopeutua nopeisiin muutok siin, jolloin ne tuhoutuvat ja täten myös useat eläimet kuten merikilpi konnat, delfiinit ja kalalajit menet tävät kotinsa. Jopa 25 % kalalajeis ta viettää osan elämästään riutoilla.

On mahdollista, ettei Iso Valliriutta tule enää koskaan palaamaan täysin entiselleen. Riuttaa voidaan kuiten kin vielä yrittää pelastaa. Riuttojen tuhoutumisella on negatiivisia vai kutuksia eläinten lisäksi myös ihmi siin. Koralliriutat tarjoavat nimittäin työpaikkoja kalastukseen sekä turis miin suuntautuneille ihmisille.

Mitä on tehtävissä?

WWF:n eli kansainvälisen ympäris töjärjestön mukaan ilmastonmuu toksen hillitsemiseksi tärkeimpiä keinoja ovat muun muassa fossiilista polttoainesta luopuminen, energian säästö ja energiatehokkuus, liiken teen sähköistäminen, metsäkadon pysäyttäminen sekä ilmastokestävä ruoantuotanto- ja kulutus. Vaikka ilmastonmuutosta ei voi enää täy sin estää, voi sitä siis edelleen hillitä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on teh tävä suuria muutoksia, mutta myös pienillä, yksilötason teoilla on merkitystä. Ihan kaikki ihmiset voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen le viämiseen omilla valin noillaan sekä teoillaan. Kuvitus Nana Erälähde ja Siiri Kotkaslahti Teksti Siiri Kotkaslahti

Pistarin paikka!

Nyt on aika selvittää, kuinka paljon tiedät ilmastonmuutok sesta. Edellisen aukeaman lukemalla olet vahvoilla tässä testissä. Oikeat vastaukset kysymyksiin löytyy kuvatekstistä. Kuinka moneen kysymykseen vastasit oikein?

1. Mikä on Australian väkiluku?

a. 15 000 000 b. 25 000 000 c. 31 000 000

2. Jos kaikki kuluttaisi kuten Aust ralian asukkaat keskimäärin, kuin ka monta maapalloa tarvitsisimme?

a. 4,3 b. 3,5 c. 1,7

3. Jos kaikki kuluttaisi kuten Suo men asukkaat keskimäärin, kuinka monta maapalloa tarvitsisimme?

a. 1,7 b. 3,5 c. 4,3

4. Mikä on CO2 päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden Austra liassa?

a. 8,9 tonnia CO2 päästöjä

b. 10,8 tonnia CO2 päästöjä

c. 15,2 tonnia CO2 päästöjä

5. Kuinka paljon Australian keski lämpötila on noussut 1900-luvun alusta ilmastonmuutoksen seurauk sena?

a. 2,1 astetta b. 1,4 astetta

c. 0,5 astetta

6. Minä vuonna Australia lisäsi ko alat uhanalaisten lajien listalle?

a. 2017 b. 2019 c. 2022

Vastaukset: 1. b

a 3. b 4. c 5. b 6. c

a 8. c

Ps. vaikka suurin osa kysymyksistä liittyi Australiaan, on tämä kyseinen kuva otettu Suomessa.

7. Mikä on Australian pinta-ala?

a. 7 688 000 km²

b. 9 562 000 km²

c. 12 980 000 km²

8. Minä vuonna Iso Valliriutta otet tiin Unescon maailmanperintöluet teloon?

a. 2010 b. 1998 c. 1981

Kuva ja teksti Siiri Kotkaslahti

O´CULT

Kiinteydy kesken koulupäivän!

HUOM!!! Vain lukiolaiset saavat kokeilla näitä liikkeitä ja hekin omalla vastuulla! Yläastelaiset siis odottakaa vielä pari vuotta.

Abit Julianna ja Siiri kokeilivat erilaisia jumppaliikkeitä välitunnilla. Näistä kuvista inspiroituneena sinäkin voit haastaa ystäväsi joogailemaan kanssasi. Netistä voi löytää lisää ideoita sekä helpompia versioita liikkeistä. Välkällä jumppaaminen tekee hyvää niin mielelle kuin kehollekin (kunhan ette loukkaannu!).

Teksti Siiri Kotkaslahti Kuvat Arhun Eminli

HOROSKOOPIT

OINAS

Muista kunnioittaa ihmisiä ympä rilläsi - olet sisimmässäsi rakastava, ja jos muistat välittää sitä ympäril lesi, saat osaksesi vain onnea. Vältä seiskakerrosta! Kuulemani mukaan, siellä vaanii oinaita metsästävä hir viö… Onnenväriksesi osoittautuu punainen.

Onnenpäivät: 11., 19., 27.

HÄRKÄ

Jos et pysy tarkkana, saattaa joku käyttää lempeyttäsi hyväksi. Kierrä vihreä kaukaa – se voi koitua koh taloksesi. Tulet tapaamaan mysti sen vieraan jollain luonnontieteen kurssilla- älä kiellä tunteitasi, vaan hymyile ystävällisesti. Onnea sinulle tulee tuottamaan kaunis kukkanen.

RAPU

Ota itseäsi niskasta, ja lopeta jatku va itkeminen. Sinua odottaa hyviä asioita - kunhan vain osaat huoma ta ne! Vältä yläastelaisia viimeiseen saakka. Onnea sinulle tuo neonkel tainen ja pinkki, ja jos muistat pysyä malttavaisena, kaikki kirkastuu… Jos rukoilet, tulet pääsemään mati kan kurssistasi läpi.

Onnenpäivät: 3., 11., 14.

LEIJONA Skiiiip..!..!!..!

(ei onnenpäiviä)

NEITSYT

Onnenpäivät: 4., 7., 22.

Sinulle on tiedossa iloinen ajanjak so, kunhan vain muistat katsoa asioi ta useammalta kantilta! Älä keskity pieniin asioihin, ajattele suuria. Juu ri nyt sinun kannattaa ottaa riskejä. Vältä kuitenkin abisohvia… Kohtaat onnea aina talonmiehen tavatessasi. Vältä fysiikan luokkaa!

Onnenpäivät: 1., 17., 29.

SKORPIONI

Ole ystävällinen, ja muista pysyä muiden vesihoroskooppien lähei syydessä. He takaavat sinulle juu ri nyt onnea, ja ystävyytenne voi kestää ikuisesti. Muista syödä hy vin, ja nukkua tarpeeksi. Vältä tur haa draamaa. Onnea sinulle tuottaa matikanopettajasi, muista olla tälle ystävällinen; se saattaa varmistaa lä pipääsysi...

Onnenpäivät: 16., 20., 31.

KAURIS

Muista keskittyä muuhunkin kuin itseesi. Jos muistat katsella taivas ta, saatat nähdä sateenkaaren, joka johdattaa sinut yllätyksen luo. Yl lätys saattaa olla kasvispuikkopäi vä odotettua aikaisemmin, taikka ämpärillinen kuraa - ota se kuiten kin avosylin vastaan. Onnea sinulle tuottaa erityisesti meditoiminen ja lukusalin kahviautomaatti.

Onnenpäivät: 9.,10.,23.

VAAKA

Pidä ystävät ja perhe lähelläsi, tu let huomaamaan tarvitsevasi heitä enemmän kuin koskaan ennen. Ta paat syyslomalla jonkun, joka tu lee muuttamaan sinua paljon. Pidä silmäsi auki tätä varten! Vältä ruo kalan koillislaitaa. Onnea sinulle tuottaa yläastelaisten vinoon katso minen.

Onnenpäivät: 2., 24., 25.

KALAT

Päästä sisäinen taiteilijasi vapaaksi ja ilmoittaudu jollekin kuvataiteen kurssille. Et tule katumaan sitä! Jos muistat katsoa pöydän alle, löydät aarteen. Aarre on huikea!

Vältä limuautomaattia, huhujen mukaan se tuottaa huonoa onnea, kunnes Hartwall Vadelmalimona di© on palannut valikoimiin.

Itse asiassa, jos Hartwall Vadelma limonadi© ei palaa valikoimiin, ropisee koko koululle niin paljon huonoa onnea ja myrskyisiä säitä, etteivät edes aurinkopaneelit kestä katolla. Tämä on viimeinen varoitus.

Onnenpäivät: 8., 23., 31.

KAKSOSET

Nyt voit olla onnellinen kahtia ja kautuneesta mielestäsi, nimittäin nyt todella tarvitset silmät myös selkään! Käytävillä sinulle saattaa nimittäin kummitella kirjoituksis sa henkisesti kuolleen abin haamu…

Muista suojatietä ylittäessä astua vain raidoille. Sadepilvien ja kutos kerroksen on kuultu tuottavan on nea sinulle…

Onnenpäivät: 1., 28., 30.

VESIMIES

Muista lukea uutisia! Vaikka uutis virta voi joskus tuntua tukahdutta valta, saattaa siinä piillä jotain, mikä opettaa sinulle paljon juuri nyt. Väl tä peiliin katsomista - mitä vähem män sinne tuijotat, sitä vähemmän etsit itsestäsi virheitä ja sitä vähem män kohtaat epäonnea. Onnea si nulle puolestaan tuo halloweenin viettäminen.

Onnenpäivät: 6., 13., 26.

I love you, ROGER aylor!

I love you, Roger Taylor! OYK:N LUKIOLAISTEN VÄITTELYKILPAILU

Kokoa oma joukkueesi ja osallistu: löytyykö hyvä porukka esimerkiksi opiskelijakunnan hallituksesta, tutoreista, abeista tai ykkösistä?

Joukkueessa tulee olla neljä (4) henkilöä. Kaikkien väittelyiden aiheet julkistetaan etukäteen noin viikkoa ennen väittelyitä. Kilpailussa väitellään yhteiskunnallisista aiheista.

Väittelykilpailussa tuomareina on oman lukion opettajia ja rehtoriston edustaja. Tarkempi kokoonpano julkaistaan syysloman jälkeen.

Myös yleisö saa vaikuttaa lopputulokseen.

Väittelykilpailun alkukierrokset järjestetään 11.11. Semifinaali ja finaali järjestetään yhteisesti 15.11. klo 8.15 11.

Voittajajoukkue saa 200 euroa sekä mainetta ja kunniaa!

PS. Ilmoittaudu viim. 2.11. Satu Mäkiselle tai Oona Kaasiselle!

Teksti Verna Lindström Kuva Pixabay

Älkää kysykö mitään jousimiehestä...

O’Why

Kysymyksiä tuli tällä kertaa monia, mutta ei hätää, niihin on vastattu! Toivottavasti tämä juttu sammuttaa tiedonjanon ne, Ogelin Viisain on palannut.

Miten ihmisen pitäisi pärjätä klo 12.20 asti saadakseen ruokaa?

Tuoreimman tutkimuksen mukaan yksikään abiruokailuun osallistuva ei ole valmistunut lukiosta valitta matta aiheesta, mikä on ymmärret tävää. Vinkkivitonen on tietysti avun pyytäminen ylemmiltä voimilta.

Mul on suuri kiusaus ottaa vaatteet pois, juosta ympäriinsä, lähtee polkee, haastaa mummo faittiin, täyttää kortsui vedel niinku vesi-ilmapalloi ja lopulta suoritan tutkinnon ja saan palkinnon ”vuoden pelle”.

Tämähän ei mikään kysymys ole mutta kyllä tällä ainakin uutisiin (ja vankilaan) pääsee.

Miksi Markkuliisa (nimi muutettu) tupakoi?

Jotta keuhkot pysyisivät lämpiminä. Koulun lehti ei kuitenkaan suosit tele tupakointia, kuten jokainen on terveystiedon tunneilla oppinut, tu pakointi on pahasta!

Saako ylppäreihin viedä dominokeksejä, vaikka niissä on tekstiä?

Toimittaja itse ei ainakaan näe syytä siihen, miksi ei saisi. Sanalla domi no ei kuitenkaan esimerkiksi kemi an ylppäreissä pärjää. Toimittaja ei myöskään puhu nyt kokemuspoh jalta tietenkään.

Kaverini ottaa fysiikan laskuihinsa kaikki desimaalit, jotka laskimesta tulee. Mitä tehdä?

Toivotamme onnea uuden kaverin löytämiseen. Vaihtoehtoinen lähes tymistapa on viedä kaveri kutosker rokseen puhutteluun.

Onko Welling ihmislisko?

Valitettavasti en voi paljastaa läh dettä, josta tieto saatiin, mutta sa tavarmasti on. Kuka muukaan naut tisi piirtoheittimen käyttämisestä ja sadanviidenkymmenen monisteen jakamisesta nuorille, jotka lukio dementian takia kadottavat lap puset tai jättävät ne kotiin. Voitte kysyä kysymystä myös Wellingiltä suoraan, hänellä on varmasti hyviä perusteita mainituille asioille.

Jos polttaa huumeita, kuoleeko?

Älä rakas lapsi ainakaan kokeile.

Miksi toisilla kameleilla on yksi ja toisilla kaksi kyttyrää?

Kamelikysymykset ovat nostaneet suosiota muutamassa viime lehdes sä, joten katsokaa sieltä. Kiitos kui tenkin mielenkiinnosta.

Kuka nimesi maapallon?

Maapallon nimesi tietysti eräs täs säkin jutussa esiintynyt liskomies.

Miltä tämä koulu näyttää sadan vuoden päästä?

Kaksikerroksiselta sinivihreältä ra kennukselta, jonka uuden puolen seinissä on punaisia palloja. Jos ky seenalaistat tiedon pitävyyttä, voit tulla itse koululle tarkistamaan asian sadan vuoden päästä. Näh dään silloin.

Miten saada rahaa… nopeasti?

Nopein tapa saada rahaa on myydä vastauksia pitkän matikan tehtäviin. Maksan mitä vaan pliis, ota yhteyt tä toimitukseen, tää on avunhuuto. Onko oyk ympäristöystävällinen?

Vastaus paljastetaan vain harvoille ja valituille ympäristöryhmän jäse nille, kannattaa liittyä siis sen toi mintaan.

Miten suoriudun paremmin kokeista? Entä jos laiskottaa? Kokeissa suoriutuu parhaiten lah jomalla opettajan sekä tekemällä ri tuaalin, jossa uhraa kuusi hyttystä avatun kirjan edessä ja lausuu sa nat “mustikka, maitolaituri, karkea pöytä, kanttarelli, hongankolistaja, hiiohoi”. Jos laiskottaa, kannattaa muistaa, että iso paha opettaja ar vostaa tehtävien tekoa.

Mikä on sun lempiväri?? :D Mainio kysymys! Tämän jutun kir joittajan lempiväri on sininen :)

Mikä on elämän tarkoitus? #asiallinen

Näin suuriin kysymyksiin ei meille toimittajillekaan ole suotu vastaus ta. #eivoitietää #jodelfani #kutos kerros #maitolaituri

Kuinka monta ovenkahvaa Oulunkylän yhteiskoulussa on?

Tarkan laskemisen jälkeen toimit tajat tulivat siihen lopputulokseen, että koulussa on 213,46 ovenkahvaa. Muistakaa ne merkitsevät numerot!

Mitä tapahtui

kuutoskerrokselle? Kuka vei sen?

Kutoskerros katosi olemattomiin jo 2000 vuotta sitten... Legendan mu kaan kutoskerros sai tarpeekseen perskareista ja päätti lähteä kiertä mään maailmaa. Se lähti siis vapaas ta tahdosta, mutta huhun mukaan se on rantautumassa takaisin Oge liin muutaman vuoden päästä...

Sininen vai punainen?

Sininen. Toki jos kyseessä on Mat rix referenssi, on pakko vastata pu nainen.

Mikäs on teidän toimittajien keskiarvon mediaani?

Liian alhainen valitettavasti. Lukio hittaa differentiaalisti.

Miks mun pitäis tietää, mikä on riikinkukonlanta englanniks?

Et selkeästi huomannut kyseisen ai neiston intertekstuaalista viittausta Raamattuun. Tämä on tärkeä tietää, koska kysymys esiintyy aika usein työhaastatteluissa.

Miksi opettajat kutsuu kirjotuksia kypsyyskokeeksi?

Koska opettajat haluavat tällä viitata siihen, että tietävät, että yo-kokeissa ei voi onnistua siksi, että siihen on lukenut. Onnistua voi vain, jos on ”kypsä” ja “aikuinen”. YTL on myös osoittanut, että koetilanne voi olla myös oppimistilanne, mikä viittaa siihen, että kyseessä on kypsyyskoe ja vuosisadan suurin skämmi.

Mikä on lukion tarkoitus?

Ilmeisesti yleissivistys, harmi vaan että en oo oppinut kyllä yhtään mi tään - muistaakseni 2+2=3,5 ja etyy limetyylipentaani on kiva orgaani nen yhdiste.

Minkälainen on hieno auto?

Sellainen, joka sanoo brumbrum. Auttaa myös, jos kulkuneuvossa on neljä pyörää.

Missää menoi perjantain??!

Matikkapaja kokoontuu kutosker roksessa klo 16.00. Tervetuloa!

Mikä on Mikko Tapperin hiusrajan etäisyys Tapperin kulmakarvoista? Mikä on keskimääräinen Oykin opettajien hiusten pituus?

Kävimme tekemässä empiirisen tutkimuksen ja saimme vastaukseksi, että se olisi noin likimain about keskimäärin suurinpiirtein 12,984375 cm. Keskimäärin opettajien hiusten pituus on suhteellisen lyhyt ja lyhenee eksponentiaalisesti vuosi vuodelta. Emme voi valitettavasti julkaista tulosta, jotta saamme pitää työmme. P.S. opettajat, hankkikaa peruukki. Miten onnistuu opiskelee tarpeeks ja tapaa kavereit?

Olemalla luonnollisesti lahjakas. Tai laiminlyömällä kaikki velvolli suudet, valinta on sinun.

Mistä voin hakea validaatiota itselleni, kun koulu-ura vajoaa ojaan?

Pullosta. Jossa on tietysti muumi limpparia, ai että. Tällä ainakin pää see sinne ojaan koulu-uran perässä.

Teksti Anonyymi

Kuvat Nana Erälähde

Suusta siepatut

Laita ne DJ-hommat pois. - Erno Helki Kyllä Abitin käyttöön luotiliivin tarttis. - Hannu Huhtala

Kärsimyksen huippu olis joutua Antti Tuis kun konserttiin. - Mikko Tapper Insinöörit ei oo kau heen luovia paitsi kun on kyse juomapeleistä. - Manuel Ackermann Te näytätte ihan tyhmil tä! - Hannu Huhtala

Mitä huumeita siellä vedetään? - Keijo Käkelä

Ota kaljaa! - Satu Mäkinen Ötököitä painelee. - Jussi Lehtonen

Älä ole pahoillaan vaan pidä pää kiinni. - Matti Ala-Aho

Pakkohan ei ole kuin köyhä kuolema, niin kun sanotaan meillä päin Karjalaa - Keijo Käkelä

Toivottavasti ette val mistu koskaan. - Mikko Tapper

Kuollu ötökkä, laitetaan se piiloon... - Jussi Lehtonen

Pää kiinni tarkottaa, että suu kiinni. - Matti Ala-Aho

Mä ammun Twitteriä Trumpilla. - Hannu Huhtala

Donitsi ei oo hyvä koi ran ruokakuppi. - Oona Kaasinen

Transrasvat on saata nasta. - Kati Wackström

Joren ansiota et mul on töitä ja vaimo. - Jussi Lehtonen Niillä on superalko ja meillä vaan alko. - Matti Ala-Aho

Kalenteri pitää suurin piirtein tietää ja vaikka vähän aakkosiakin. - Jussi Lehtonen

Nyt kun teillä on nämä ilmaset tietokoneet niin niillä ei sitten pelata mi tään tyhmiä pelejä tai voitte olla ihan varmoja että tulee kengän kuva perseeseen. - Petteri Welling

Vaikka on kuinka slim mi niin ei livahda edus kuntaan. - Mikko Tapper Gn, hyvää yötä. - Jussi Lehtonen

Älä pelaa persettäs kan toon tässä. - Keijo Käkelä

Eiks se askartelu paskar telu, jonka annat äidille, motivoi? - Erno Helki

Kaikki oli syömässä iloi sia kalapaloja niin nyt jaksaa taas laskea. - Jussi Lehtonen Kärsi! Täältä pesee! - Mikko Tapper

Kuvitus Nana Erälähde