O’TIMES JOULUKUU 2016
Mustana perjantaina säästät vähiten ja tuhlaat eniten
O´Times 2016 joulukuu Lehden sisältö
Marraskuun lopussa vietettiin Suomessakin jo ilmiöksi noussutta Black Fridayta. Black Friday -päivä on peräisin Yhdysvalloista ja sitä vietetään kiitospäivän jälkeisenä perjantaina. Tuolloin tuotteita myydään mahtavin alehinnoin ja kaupat ovat täynnä tarjousten perässä juoksevia ihmisiä.
4 Mustana perjantaina säästät vähiten ja tuhlaat eniten 5 Make leg days great again!
Täydellistä, eikö? Kuluttajat saavat tuotteita hyvään hintaan, ja kauppiaat tienaavat vuoden suurimpana ostospäivänä hyvin.
6 Pitsaa, pasta ja poskipusuja – ogelilaiset matkalla Italiassa 8 Opettajat piinapenkissä: Tiina Männynväli
Halvoilla hinnoilla on kuitenkin hintansa. Etenkin Yhdysvalloissa Black Friday on vaarallinen päivä, ja innokkaimmat jonottavat kauppojen avautumista läpi yön. Kun kaupan ovet vihdoin avautuvat, peto on todellakin irti.
10 Vaihtarit tutustuivat suomalaiseen musiikkiin 12 Uhanalaiset oppiaineet 14 Elämää syyslukukaudella Toimitus Tuukka Kainulainen, päätoimittaja Lassi Maanonen, toimitussihteeri Soumia Ait Brahim Sini Autio Saimi Hakonen Samu Hasegawa Susanna Heinonen Emilia Honkaranta Taika Ilola Johanna Järviluoto Rosa Kaimio Ida Kulo Siiri Lahti Sissi Puranen Anssi Salo Maisa Sipiläinen Nasti Valotie Melissa Veikkolainen Pyry Weckman
O’times
Kuvassa toimittajat ovat vierailemassa entisen ogelilaisen Iiro Hirvimäen työpaikalla. Lue lisää sivulta 20.
17 Positiivisuuksia ja mahdollisuuksia, kiitos!
Muutama vuosi sitten Wal-Martin työntekijä kuoli ovien avaamisen jälkeen, kun ihmismassa ryntäsi sisään, kaatoi myyjän ja talloi tämän kuoliaaksi.
18 Kirjamessuilla 20 ”Me tehdään telkkaria ja se on varma se” 22 Pikselien väripaletti
Kansien kuvat Siiri Lahti (etukansi, O`School, O´Cult) Samu Hasegawa (O´Chaos, takakansi)
Kaupan sisällä eläimellinen meno jatkuu. Vuosittain amerikkalaiset joutuvat maksamaan halvoista tuotteista kalliin hinnan mustelmilla, nyrjähtäneillä nilkoilla, murtuneilla luilla ja pahimmissa tapauksissa aivotärähdyksillä.
26 Joulu on vinksin vonksin 27 Iso poika valkoisessa talossa 29 Lukijakilpailu
Ohjaava opettaja Satu Mäkinen
30 O´Scope
O´Timesin joulukalenterin ulkoasu ja päivitys Jarkko Tornberg
32 O´Why
Vierailevat kirjoittajat Markus Antervo Hilla Klemetti
34 Suusta siepatut
Toivottavasti Black friday -ilmiö ei kehity tällaiseksi Suomessakin. Black Fridayn kanssa samaan aikaan vietetään Älä osta mitään -päivää. Rahaa säästyisi Black Fridayta enemmän, jos jokainen viettäisi yhden kokonaisen päivän ostamatta mitään ja pohtimalla, mitä itse oikeastaan edes tarvitsee: tarvitsenko todella uutta jääkaappipakastinta,
33 O´No
2
3
vai ostanko sen vain, koska ”halvalla saa”? Usein oikeasti hyviä Black Friday -tarjouksia on vain vähän, ja tarjouksessa olevaa tuotetta on myynnissä vain pieniä eriä. Kun mainoslehdessä ollutta tuotetta ei olekaan kaupassa jäljellä, ostetaan tarjoustuotteen sijaan kalliimpi tuote.
Teksti Tuukka Kainulainen, päätoimittaja
Ja kun kerran kaupassa ollaan, niin samallahan sitä voisi katsella muitakin tarjouksessa olevia tuotteita, vaikka varsinaista tarvetta niille ei olisi. Säästämisen idea voi siis kääntyä itseään vastaan.
O’times
Make leg days great again! Koulun kuntosali palvelee käyttäjiään hienosti mutta välillä ruuveja voisi kiristää.
O’SCHOOL
Kello on 14.20 ja koulupäivää lopettelevat nuoret käyvät yhdessä tuumin kohti Oulunkylän yhteiskoulun kuntosalia. Salilla pauhaa kasariklassikot ja basson välistä saattaa kuulla nuorten miesten ähinän ja murinan, mutta jokin ääni puuttuu. Missä on kolina, jota edeltää metallisen hankausäänen säestämä puhallus? Salin sydämen pumppaus puuttuu - kaikki ei ole kunnossa.
Mutta alkaa hymy pikku hiljaa hyytymään, kun jalkapäivät eivät enää ole jalkapäiviä. Viikon pelätyin mutta antoisin päivä on nyt muuttunut jumppatuokioksi. Hiki tulee, mutta kaikilla alkaa olemaan ikävä sitä, kuinka jalat pettävät alta treenien jälkeen - ikävä sitä tunnetta, kun pääsee vihdoinkin kotiin ja voi heittäytyä sohvalle.
”Huoltomies on tulossa tänään”, sanoi Oulunkylän yhteiskoulun liikunnanopettaja Jorma Kauranen kaksi viikkoa sitten koskien ”Ogelin” kuntosalin jalkaprässiä, joka on ollut hajalla jo kuuden kuunkierron ajan. Vielä ei ole huoltomiestä näkynyt saatika kuulunut, liekö eksynyt matkalla. Mistään rakettitieteestähän ei ole kyse vaan prässissä on kirjaimellisesti kaksi ruuvia löysällä.
Eri parin painot ovat kuin eri parin sukat silloin, kun toinen sukka on nilkkasukka ja toinen hipoo polvea ajaa asiansa mutta vähän kiusallista käyttää.
Oulunkylän yhteiskoulun lukion karskeimmat oppilaat ovatkin kehuskelleet, että ruuvithan saisi sormilla kiristettyä, mutta prässiinhän ei kajoa kukaan muu kuin alan ammattilainen asiaan kuuluvilla varusteilla. Eikö koulun huoltomieskin pystyisi hoitamaan homman? Vähän niin kuin jokaisen ihmisen tulisi palkata joku kiristämään omat ruuvinsa, koska ei itse osaa... Nauruthan siitä joka iltapäivä saa irti, kun voi taas todeta, että yläasteellisille kettuileva liikunnanopettaja ei ole saanut taaskaan mitään prässin korjauttamisen suhteen aikaan.
O’times
4
5
Myös salin muusta varustuksesta on ollut keskustelua. Ehdotankin, että jokaiselle liikunnanopettajalle hankitaan raksakengät työturvallisuuden nimissä. Minä ainakin pelkään varpaitteni puolesta kävellessäni kaikkien maassa lojuvien käsipainojen keskellä. Ja painot eivät loju lattialla kenenkään laiskuutta vaan syynä on se, ettei salille ole ostettu vieläkään uutta painotelinettä, josta on puhuttu. Käsipainoista puheen ollen olisi myös kiva, jos salin suosituimmat käsipainot eli 9 kilon painot olisivat samaa paria. Usein löytää itsensä siitä tilanteesta, kun kasit on liian
vähän ja kybät liikaa - mutta ysejä ei voi käyttää. Eri parin painot ovat kuin eri parin sukat silloin, kun toinen sukka on nilkkasukka ja toinen hipoo polvea - ajaa asiansa mutta vähän kiusallista käyttää. Jotain positiivistakin onneksi on. Kommunikaatio oppilaiden ja kuntosalista vastaavien opettajien välillä on toiminut hyvin ja kaiken maailman pienempiä asioita on hoidettu. Luudanvarsia on enemmän kuin tarpeeksi ja kaikki pienemmät asiat kuten rikkoutunut vatsalihasrulla hoidettiin mallikkaasti kuntoon. Myös kaikista tuorein pyyntö ostaa nestemäistä magnesiumia noteerattiin heti. Toisin sanoen tilanne ei ole vielä niin paha, että pelihousut pitäisi repiä, onhan kumminkin kymmenen euroa lukukautta kohden sellainen kuntosalimaksu, että huonompaankin saattaisi tyytyä.
Teksti Markus Antervo
OIKAISU: Ennen lehden ilmestymistä liikunnanopettaja Jorma Kauranen tiedotti, että kuntosalin jalkaprässi on saatu kuntoon.
O’times
Pitsaa, pastaa ja poskipusuja – ogelilaiset matkalla Italiassa
vöitä, eikä tämä poliiseja haittaa. Skootterit ovat kaupungissa suosittu kulkuväline, koska niillä on kätevää pujotella autojen välistä ja niille on helppoa löytää parkkipaikka.
Koulustamme lähti marraskuun alussa viisi opiskelijaa ja kaksi opettajaa Napoliin saksankieliseen Kulturkiosk-projektitapaamiseen viikon ajaksi. Kulturkiosk-projektiin osallistuu kouluja Ogelin lisäksi Saksasta, Itävallasta, Unkarista, Puolasta, Italiasta ja Kreikasta. Projektin ideana on käydä kunkin maan museoissa ja työstää interaktiivista museo-opasta samalla tutustuen eri maista tuleviin opiskelijoihin ja uusiin kulttuureihin. Arkeologisessa ja paleontologisessa museossa työskentelyn lisäksi kävimme muun muassa kiertämässä kaupunkia näköalabussilla, juoksemassa rastien perässä vanhassakaupungissa ja vierailemassa kaupungintalolla. Lähtöä edeltävänä päivänä kävimme retkellä Pompeijissa. Majoituimme matkan ajaksi italialaisiin isäntäperheisiin. Saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua pintaa syvemmin italialaiseen kulttuuriin ja paikallisten perheiden elämään. Projektiin liittyvän ohjelman lisäksi vietimme paljon aikaa isäntäperheiden ja projektiin osallistuvien nuorten kanssa.
Suomessa joskus valitetaan, että suojateitä ei kunnioiteta tarpeeksi. Napolissa suojateiden merkitys on kuitenkin lähinnä kosmeettinen: autoilijat eivät automaattisesti anna tietä suojatietä käyttäville jalankulkijoille, mutta tien voi ylittää käytännössä mistä kohtaa tahansa ilman, että autoilijat suuttuvat. Metrot olivat ruuhka-aikoina täpötäynnä. Paikallisbusseja tai polkupyöriä ei matkan aikana juuri näkynyt.
Projektiin osallistuivat Maria Korpela, Niina Ikonen, Tuukka Kainulainen, Rauni Eskelinen (keskellä), Lukas Kärkkäinen, Hanna Lavikka ja Pauliina Laakkonen. Huoleton liikennekulttuuri oli ensimmäinen asia, joka pisti silmään heti lentokentällä. Napolin liikenne
on paljon ruuhkaisempaa ja hektisempää kuin Suomen. Paikalliset eivät yleensä käytä autoissa turva-
Työstimme museo-opasta paikallisessa lukiossa, joka oli suomalaiseen kouluun verrattuna vanhanaikainen. Tekniset laitteet eivät olleet kovin uusia ja toimivia, koulun langaton verkko oli hidas ja vessat olivat huonossa kunnossa. Italialaisten opettajien englannin kielen taito ei myöskään ollut yhtä hyvä kuin suomalaisilla opettajilla.
vintoloissa on edullista: tyypillinen napolilainen pizza margherita maksaa noin kolme euroa. Italialaiseen ruokailurytmiin kuuluu kevyt aamiainen, joka koostuu tyypillisesti kahvin kanssa nautittavista kekseistä ja makeista voisarvista eli cornettoista. Illalliselle kokoontuu yleensä koko perhe ja se syödään tavallisesti vasta noin yhdeksältä.
Ravintoloita ja kahviloita on Napolissa joka kadunkulmassa. Ruoka ra-
Ihmiset Napolissa olivat avoimia ja puheliaita. Kun napolilaiset tapaa-
Suomessa joskus valitetaan, että suojateitä ei kunnioiteta tarpeeksi. Napolissa suojateiden merkitys on kuitenkin lähinnä kosmeettinen. O’times
Pompeijissa lähtöä edeltävänä päivänä aurinkokin alkoi paistaa. vat kavereitansa tai perheenjäseniänsä, antavat he tavallisesti poskipusut toisilleen. Uusia tuttavuuksia he vähintäänkin kättelevät. Ravintolaan tultaessa ja sieltä poistuttaessa ei ole outoa heittää yläfemmoja ravintolan omistajan kanssa. Ohikulkijat jäävät katumyyjien ja feissareiden kanssa juttelemaan hymyissä suin, vaikka eivät olisi ostamassa mitään. Koulumme isännöimä Kulturkiosktapaaminen on ensi keväänä 27.4.3.5. Tuolloin kouluumme saapuu suuri joukko eurooppalaisia nuoria, joille etsitään majoitusta. Jos haluaisit majoittaa vieraan viikoksi kotiisi, ota yhteyttä Niina Ikoseen Wilman kautta tai sähköpostilla niina. ikonen@oulunkylanyhteiskoulu.fi.
Teksti Tuukka Kainulainen Kuvat Maria Korpela, Tuukka Kainulainen, Rauni Eskelinen
6
7
O’times
Opettajat piinapenkissä: Tiina Männynväli Iloinen Tiina Männynväli tunnetaan koulussamme ei-niinmaineikkaana leipurina mutta sitäkin parempana englannin opettajana. Tässä haastattelussa saatte lukea muun muassa, keille opettajille Tiina ostaisi joululahjat ja miten hän suhtautuu Donald Trumpiin. Miten kiinnostuit juuri englannin opettamisesta? -Itse asiassa opiskelin englannin kirjallisuutta pääaineena, mutta sillä ei saa hirveän helposti töitä, joten päätin tehdä opettajan opinnot. Sitten tulin tänne ja olen viihtynyt. Tämä ei ollut ehkä ensimmäinen suunnitelmani, mutta tälle tielle jäin. Noloin muistosi lukioajoilta? -No, en tiedä, onko tämä noloin muttei ainakaan mikään hienoin hetki elämässäni. Tämä tapahtui, kun olin Itäkeskuksen lukiossa. Lukio on kaksikerroksinen, ja toisesta kerroksesta tulevat portaat ensimmäisen kerroksen aulaan, josta alkaa ruoka-aikana jono ruokalaan. Kerran olin tulossa syömään, ja aula oli aivan täynnä ihmisiä. Kaaduin ko-
measti portaiden yläpäässä, mistä liu’uin koko portaat alas polvillani keskelle sitä ihmisryhmää. Se kyllä hävetti enemmän kuin sattui, ja se kyllä sattui aika paljon, että oli tuo varmaan noloin muistoni lukioajalta.
ja lukiossa. Varsinkin alkuvuodesta luokkatilat tuppaavat olemaan aika täynnä.
Jos saisit muuttaa jotakin koulustamme, mitä muuttaisit ja miksi?
-Forward said the granny in the snow. Vähän tylsä käännös.
-Apua, ei teillä helppoja kysymyksiä ole! Ehkä ulkonäöllisesti ja tilallisesti tulee mieleen se, että olisi kiva, jos olisi enemmän tilaa. Kun itsellä ei ole omaa luokkaa ja joutuu jonkin verran kiertelemään ympäri koulua, niin toivoisi esimerkiksi sellaista, että kaikki kieltentunnit olisivat yhdellä käytävällä, vaikkeivat olisikaan aina samassa luokassa. Pienemmät ryhmäkoot olisivat kyllä myös kivo-
Käännä englanniksi suomalainen sanalasku: Eteenpäin, sanoi mummo lumessa
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa -Apua, mitä se edes tarkoittaa suomeksi? Saako käyttää googlekääntäjää? No ei, Käkelä ja Eija eivät antaisi sitä anteeksi. The dog barks whos stick falls. Jos sinun täytyisi vaihtaa opettamaasi oppiainetta, mikä se olisi ja miksi? -Se olisi ehkä kuvataide. Ne kaksi ainetta, joissa olin hyvä lukiossa, olivat enkku ja kuvis. Kuvis on sellaista luovaa ja myös kivan erilaista. Jos sinun täytyisi vaihtaa ammattia, mikä se olisi ja miksi? -Mietin aina välillä, että olisi tosi makeeta, jos olisi oma leipomo. En tiedä, oletteko kuulleet yhden tarinan, kun yritin leipoa - mutta en ole mikään hyvä siinä. Olen myös miettinyt, että olisi hauskaa olla puutarhuri tai pitää kukkakauppaa. Kukkakaupassa tai puutarhassa voisi
O’times
8
touhuilla ja etsiä kuolleita irtolehtiä kasveista. Oppilaat ovat havainneet, että kannat koulussa mukanasi koria luokasta luokkaan. Mitä varten kori on? -En kanna enää. Se johtui juuri siitä, ettei minulla ollut yleensä samassa luokassa tunteja ja piti kantaa kasa kansioita mukanani. Sen takia minulla oli aina luottokori, jossa kannoin niitä. Nyt kun tuli uudet oppikirjat enkä tarvitse enää kansioita, minulla on vain kangaskassi, jota kannan mukanani. Pääsin korista eroon, mikä oli iso helpotus. Mikä on rankinta/palkitsevinta opettamisessa? -Rankinta on välillä kiire, kun on suuria ainepinoja, joita pitäisi saada korjattua, ja tuntuu, ettei aika riitä. Palkitsevinta on opettaminen ja oppituntitilanteet, ei pelkästään oman aineen opettaminen vaan myös sellainen, että tunneilla on mukavaa ja oppilaat viihtyvät siellä ja tulee itsekin hyvin toimeen oppilaiden kanssa. Jos sinun täytyisi ostaa kahdelle opettajalle lahjat, keille ostaisit ja mitä?
9
-Vain kahdelle? No sittenhän kaikki muut suuttuvat. Olen niin huono ostamaan joululahjoja, olen aina viime tingassa kamalassa hädässä. Ehkä ostaisin jotain tarpeetonta, kun kaikilla on jo kaikkea. Elisabeth Pellinen remontoi asuntoaan, joten hänelle voisi kyllä keksiä jotain tarpeellista, vaikka jokin kananmunankeitin voisi olla hyvä. Sitten vielä toinen: vuokraisin Kati Wacströmille kultsan eli Helsingin kulttuuritalon yhdeksi illaksi.
Pokemon go: eikö se vähän jo mennyt
Mottosi?
MK: markka
-Ei minulla kyllä mottoa ole, mutta isäni sanoi aina, kun olin teidän ikäisenne, että olen sellainen manana-ihminen, että jätän kaiken aina viime tinkaan. Saan asiat kyllä hoidettua, mutta suhtaudun vähän kevyesti deadlineihin ja tuppaan siirtämään asioita huomiseen. Ehkä olen päässyt siitä jo vähän eroon.
Vegaani: hyvä valinta
Lopuksi teimme sana-assosiaatiotestin. Sanoimme jonkin sanan ja Männynvälin täytyi kertoa, mitä hänelle tulee ensimmäisenä mieleen tästä sanasta.
Sähköiset kokeet: uhka vai mahdollisuus
Settle down: no te Käkelä: lahjakas Donald Trump: tulee tosi monta sanaa, joita en kehtaa sanoa, huolestuttava
Periscope: sukellusvene Joululaulut: ihan jees Shh: kurkkukipu Benjamin Peltonen: kuka se on Torttu: onneksi vaan kerran vuodessa
Ty: olen liian vanha Pabulum: siansaksaa Subway: ei kovin hyvä Oulunkylä: hieno paikka
Cooper: kerta riitti Sini Autio ja Susanna Heinonen: upeita ihmisiä Männynväli toisti haastattelun aikana ”Apua”-sanaa useita kertoja. Saa nähdä, kuka opettaja on haastattelun seuraava uhri...
Apple pen: korvamato Yo-kirjoitukset: haastavat
Teksti Sini Autio ja Susanna Heinonen Kuvat Tiina Männynväli
Jouluruoka: tylsää Jore: juoksu Brexit: yllättävää sekin oli Matikka: vaikeaa
O’times
Vaihtarit tutustuvat suomalaiseen musiikkiin O’Timesin toimitus kokoontui koulumme vaihto-oppilaiden Lauran, Stinan ja Sandran kanssa arvioimaan suomalaista nykymusiikkia. Joka kappaleesta näytettiin musiikkivideo, minkä jälkeen vaihtarit saivat arvioida kappaleita ja myös arvailla sanoitusten merkitystä. Tämän jälkeen heille kerrottiin artistien ja laulujen taustaa. Ensimmäisenä vuorossa oli Antti Tuiskun Peto, joka nostatti tunnelman kattoon luokassa 74. Vaihtarimme olivat äimistyneitä musiikkivideosta, jota voisi kuvailla varsin ylilyöväksi. Biitti oli kuitenkin tyttöjen mielestä hyvä ja muutamia ujoja tanssiliikkeitäkin oli havaittavissa. «Kappaleesta ymmärtää, että on perjantai», Stina totesi. Tähdet musiikkivideolle: Laura: 0/5 Stina: 1/5 Sandra 0/5 Tähdet biisille: Laura: 2/5 Stina: 2/5 Sandra 3/5
Seuraavana vaihdettiin klassikkoartistiin, kun vuorossa oli J. Karjalaisen kappale Mennyt mies. Kyseisen laulun kohdalla mielipiteet jakautuivat. Kappale oli kaikista esitetyistä Lauran mielestä huonoin, sillä sekä laulu että siihen liittyvä video olivat hänestä tylsiä. Sandra sen sijaan piti kappaleesta: se sopisi hänen mielestään hyvin kuunneltavaksi illalla, kun haluaa nukahtaa. Tähdet musiikkivideolle: Laura: 2/5 Stina: 2/5 Sandra 3/5 Tähdet biisille: Laura: 1/5 Stina: 3/5 Sandra 5/5
Ennen yhdenkään videon näyttämistä tytöt ovat vielä iloisia.
Kolmantena biisinä soitettiin Arttu Lindemanin Läikkyy. Kaikkien mielestä biisi oli huvittava, ja videolla ollut laama herätti ihmetystä. Jokainen vaihtari myös bongasi laulun kertosäkeessä mainittavan sanan Snapchat. Tähdet musiikkivideolle: Laura: 3½/5 Stina: 3½/5 Sandra 4/5 Tähdet biisille: Laura: 3½/5 Stina: 3/5 Sandra 4/5 Seuraavaksi soitettiin Maria Monden Maailma, josta riittikin sanottavaa. Kaikki olivat epäuskoisia ja tyrmistyneitä. Erityisesti Sandra oli järkyttynyt Monden ranskan ääntämisestä. Kolmikko matki videon lopussa näkyviä tanssiliikkeitä musiikin tahtiin mutta totesi lopuksi, että maailman pitäisi olla häpeissään tästä kappaleesta. Laura ja Stina kuitenkin nimeävät sen ironisesti suosikikseen. Tähdet musiikkivideolle: Laura: 5/5 Stina: EI/5 Sandra 7/5 Tähdet biisille: Laura: 5/5 Stina: EI/5 Sandra -1/5
O’times
10
Kappaleista radikaalein ja joukosta erottuvin oli mitä luultavimmin metalliyhtye Staminan Panzerfaust. Biisi kuitenkin herätti vaihto-oppilaissa tiettyä kiinnostusta: Lauran mielestä kappaletta olisi hyvä kuunnella, kun on itse aggressiivisella tuulella. Myös yhtyeen solisti herätti mielipiteitä, sillä vaihtareiden mielestä mies näytti siltä kuin aikoisi tappaa kissan. Tähdet musiikkivideolle: Laura: 2/5 Stina: Tylsää/5 Sandra Ei osaa sanoa/5 Tähdet biisille: Laura: 1/5 Stina: Tylsää/5 Sandra Ei osaa sanoa/5 Seuraavaksi vaihto-oppilaat saivat kuultavakseen Maija Vilkkumaan kappaleen Kissavideoita, joka on herättänyt huomiota ja samalla paheksuntaa musiikkivideollaan. Reaktio japanilaisesta kulttuurista inspiroituneeseen videoon on kuin yhdestä suusta kuuluva ei. Stina nimeää kappaleen inhokikseen. Tytöt matkivat videolla esiintyvien lelukissojen liikkeitä ja kuvaavat videota kännykällä. Lopulta kaikki toteavat, että videossa näkyvät lelut pitäisi antaa lapsille, ei musiikkivideoon. Myös videolla esiintyvän räppärin Paperi T:n olemusta kommentoidaan oudoksi. Jokaisen päähän jää lopuksi kuitenkin uusi suomen kielen sana, joka on tietenkin «kissavideot».
Videot herättivät varsin hauskoja ilmeitä. si kohdiksi nimettiin ne kohtaukset, joissa esiintyy lammas. Lopulta kun vaihtareille kerrottiin, että musiikkivideossa ja kappaleessa on kyse takatukista ja niiden ylistämisestä, saivat musiikkivideo ja kappale osakseen ymmärrystä. Tähdet musiikkivideolle: Laura: 4/5 Stina: 3/5 Sandra: 5/5 Tähdet biisille: Laura: 2½/5 Stina: 2/5 Sandra: 5½/5 Viimeinen kuunneltu kappale oli Hank Solon Söpö, jossa esiintyvät poptähdet Sanni ja Kasmir. Kaikki hytkyivät hieman musiikin tahdissa,
mutta eritoten Sandra oli kappaleesta innoissaan ja lauloi kertosäkeen mukana. Hän kertoi kuunnelleensa kappaletta jo kesällä ja nimesikin sen suosikikseen. Itse musiikkivideo oli vaihto-oppilaiden mielestä kuitenkin hämmentävä, kuten monet muutkin esitetyt. Tähdet musiikkivideolle: Laura: 4/5 Stina: 3/5 Sandra: 7/5 Tähdet biisille: Laura: 2½/5 Stina: 1/5 Sandra: 9/5 Teksti Rosa Kaimio Kuvat: Pyry Weckman
Tähdet musiikkivideolle: Laura: ½/5 Stina: 1½/5 Sandra: 2/5 Tähdet biisille: Laura: 3½/5 Stina: 1/5 Sandra: 4/5 Suomalaiset musiikkivideot hämmensivät Sandraa, Lauraa ja Stinaa yhä uudestaan ja uudestaan. Seuraavaksi vuorossa ollut JVG:n Takajeejee feat. Evelina oli ainakin musiikkivideonsa puolesta järjetön mutta myös huvittava. Videon parhaik11
O’times
PISA-testistä kertoneessa uutisessa puolestaan käsitellään sitä, että Suomi on edelleen opetuksen huippumaa mutta oppilaiden tietotaso laskee matematiikassa ja luonnontieteissä. Lukutaidon tulokset ovat hieman parantuneet verrattuna vuoteen 2012, jolloin samanlainen tutkimus viimeksi tehtiin.
Uhanalaiset oppiaineet PISA-tulokset puhuttavat taas suomalaisia. Tulokset luonnontieteissä ovat laskeneet, poikien tulokset enemmän kuin tyttyöjen. Jatkoopinnoissa kuitenkin usein tarvitaan pitkää matematiikkaa tai fysiikkaa. Parin viime viikon sisään on ilmestynyt kaksi mielenkiintoista uutista liittyen koulumaailmaan. Toinen uutisista koski Oulun yliopistoopiskelijoiden ainevalintoja ja toinen Suomen vuoden 2015 PISA-tuloksia. Ensimmäisessä uutisessa kerrottiin siitä, kuinka yliopistoon pääsyä varten erityisesti tyttöjen tulisi opiskella enemmän fysiikkaa. PISA-tuloksista puolestaan kävi ilmi, että matematiikan ja luonnontieteiden tulokset ovat edelleen laskeneet ja että tytöt menestyvät yläasteella poikia paremmin luonnontieteissä, vaikka aineet kiinnostavat tyttöjä huomattavasti vähemmän. O’times
Oulun yliopistossa on aloituspaikkoja yhteensä 1858, joista 501 eli noin 30% on varattu luonnontiedettä opiskeleville. Lisäksi teknillisen opintolinjan paikkoja on varattu 403 ja eri lääketieteen aloille hammaslääketiede mukaan lukien 195 paikkaa. Oulun yliopisto painottaakin teknillisiä ja luonnontieteellisiä opintoja, mikä näkyy myös siinä, että 38% yliopiston opiskelijoista on kirjoittanut pitkän fysiikan. Ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen mukaan puolestaan 67% vuonna 2016 fysiikan kirjoittaneista oppilaista oli poikia. Ja koska niin monella Oulun yliopiston alalla tarvitaan fysiikkaa, on pojilla mahdollisuus päästä useammalle alalle Oulun yliopistoon kuin tytöillä. Myös pitkän matematiikan kirjoittaneita opiskelijoita on Oulun yliopistossa selkeä yliedustus: 69% opiskelijoista on kirjoittanut sen, kun valtakunnallisella tasolla pitkän matematiikan on kirjoittanut 34% ylioppilaista. Tämä on ymmärrettävää, sillä teknillisillä, luonnontieteellisillä ja lääketieteellisillä aloilla pitkä matematiikka on lähes välttämätön, ja juuri nämä alat painottuvat Oulun yliopistossa. Vuonna 2016 pitkän matematiikan kirjoittajista 52% oli miehiä ja 48% naisia.
Tutkimus kertoo myös yleisesti kirjoitettavien aineiden suosiosta. Lyhyt matematiikka on pitkää suositumpi, sen kirjoittaa 46% ylioppilaista. Reaaliaineista suosituin on terveystieto, sitä kirjoitetaan pitkää matematiikkaa enemmän (37% ylioppilaista). Seuraavaksi suosituimmat ovat psykologia (23%), yhteiskuntaoppi (vähän vajaa 23%) ja biologia (19%).
Vuonna 2006 suomalaislasten pisteet olivat luonnontieteissä 563, kevään 2015 testeissä 531, eli pudotusta tuli 32 pistettä. Yhden oppiluokan suorittaminen vastaa neljääkymmentä pistettä. Vaikka Suomi onkin edelleen maailman huippua, olemme kymmenen vuoden takaisesta osaamisestamme luonnontieteissä jäljessä noin kolme-neljäsosaavuoden. Matematiikassa pudotus on kaikista selkein: vuonna 2006 suomalaisnuorten pisteet olivat noin 550, nyt ne ovat noin 510. Jälkeen on jääty siis kokonaisen opintovuoden verran.
Mielenkiintoista on myös se, että koko testissä suomalaiset tytöt sijoittuvat toisiksi, mutta pojat vasta kymmenensiksi. Ero sukupuolten välisissä sijoituksissa on kaikista tutkimusmaista suurin. Poikien pitäisi opiskella yläasteen päätteeksi ylimääräiset puoli vuotta, jotta he olisivat samalla tasolla tyttöjen kanssa. Kun molemmat sukupuolet otetaan huomioon, Suomi on viides. Ironista on, että suomalaiset tytöt menestyvät poikia paremmin jopa luonnontiedeaineissa, joista he ovat vähiten kiinnostuneita verrattuna kaikkiin muihin OECD-maihin. Tyttöjä testissä huonommin menestyneet pojat puolestaan ovat neljä kertaa kiinnostuneempia esimerkiksi teknillisistä aloista. Useaa maailman toisiksi parasta opiskelijaa ei siis kiinnosta olla koulutuksen huipulla, ainakaan oppiaineen itsensä vuoksi.
Yleinen kuvio on siis se, että luonnontieteissä ja matematiikassa menestytään yläasteella jatkuvasti huonommin. Kuitenkin näillä aineilla on edelleen erittäin suuri rooli yliopistossa, ja siksi olisi tärkeää, että innostus luonnontieteisiin pysyisi yllä. Luonnollisesti kaikkia nämä aineet eivät voi kiinnostaa eivätkä myöskään yhteiskuntatieteet saa jäädä luonnontieteiden varjoon vain, jotta suomalaisten PISA-tulokset paranisivat.
L ä h t e e t : w w w. h s . f i / k o t i m a a , https://ouluma.fi/, http://yle.fi/ uutiset/,www.ylioppilastutkinto.fi/
Teksti Rosa Kaimio Kuva Sissi Puranen
Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta selviää, että terveystiedon suosio on kasvanut kymmenessä vuodessa 75%, kun taas esimerkiksi sekä lyhyen että pitkän matematiikan kirjoittajia oli vuonna 2016 ennätysvähän, vaikka ero vuosikymmen takaiseen onkin vain muutama tuhatta kirjoittajaa.
Poikien pitäisi opiskella yläkoulun päätteeksi ylimääräiset puoli vuotta, jotta he olisivat samalla tasolla tyttöjen kanssa.
Ronja Vaarama, Elias Haarnoja, Leevi Hormaluoma ja Eetu Varttila viettävät välituntia lukusalissa. 12
13
O’times
Elämää syyslukukaudella
Peruskoulun ja lukion oppilaskunnat järjestivät yhteisen halloween-tapahtuman. Juontajina toimivat oppilaskuntien edustajat. Leevi Aroviita voitti yhden päivän kilpailuista kuten tuuletuksesta voi nähdä.
Vasemmalla: Kuviksen tunnilla tehtyjä töitä kierrätyskirjoista. Alhaalla vasemmalla: Eero ja Sebastian harjoittelevat itsenäisyyspäivää varten. Alhaalla: toimituksemme edustajat olivat itsenäisyysjuhlassa lipunkantajina.
Näillä abeilla oli sata aamua syksyllä mutta nyt aamuja on paljon vähemmän-.
Kuvat Samu Hasegawa, Satu Mäkinen ja Sissi Puranen
Ylhäällä: Syksyn alussa tutorit ryhmäyttivät ykkösiä leikin voimalla. Oikealla: Teatteritaiteen tunnilla kerrottiin satuja viidellä kuvalla. O’times
14
15
O’times
Positiivisuutta ja mahdollisuuksia, kiitos! Kaikki haluavat auttaa mutta mitä tapahtuu, kun auttamisen pitäisi tapahtua omassa naapurissa. Moderni ihminen on avoin ja suvaitsevainen, hyväksyy erilaiset ihmiset ja on globalisaation puolella – ainakin siihen asti kunnes pakolaisia muuttaa naapuriin. Toisin sanoen puheet ovat tekoja suurempia - ainakin Kauniaisissa. Kauniaisiin piti ensin tulla vastaanottokeskus, jonka kapasiteetiksi oli määritelty reilut 200 henkilöä. Suomen varakkaimmalla kunnalla Kauniaisilla ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta perustaa tätä vastaanottokeskusta. Taloudellista syytä on vaikea löytää, sillä vastaanottokeskuksiahan löytyy kuitenkin ympäri Suomea. Lopulta sitten Kauniaisten kunta suostui tarjoamaan talon noin kymmenelle turvapaikan saaneelle alaikäisille. Hienoa!
Miten maahanmuuttajat voisivat sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, jos jo ennen heidän tuloaan ilmoille ryöpsähtää kasa piilorasistisia kommentteja? Miten he voisivat sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, jos heistä ei uskota koskaan tulevan yhtä hyvin
toimeen tulevia kuin keskivertosuomalaiset? Entä miten joku voi edes valittaa paloportaiden väristä tai mallista, kun kyse on siitä, että lapsi tai nuori saa katon päänsä päälle sen sijaan, että joutuu sodan uhriksi? Entä mitä keskivertokauniaislainen kuvittelee löytävänsä Helsingistä muuttaessaan pakoon kymmenkuntaa maahanmuuttajanuorta? Ei ainakaan homogeenistä valkoista suomea tai ruotsia puhuvaa kansaa. Teksti Hilla Klemetti
Mutta mitä tuumasivat kunnallisveroa koko ikänsä maksaneet kauniaislaiset, joita on pidetty suvaitsevina kaksikielisyyttä ja vähemmistöjä tukevana yhteisönä? Yhteydenottoja kunnan toimistoon alkoi sataa. Eräiden kauniaislaisten mukaan tämä pääkaupunkiseudulla sijaitseva talo on liian syrjäinen maahanmuuttajalapsien kotoutumista ajatellen.
O’CULT O’times
nuorten saapuminen Kauniaisiin ei ole sopiva tapa kohdella kauniaislaisia, jotka ovat maksaneet koko ikänsä veroja kunnalle. (Kauniaisissa on Suomen matalimmat verot.) Joku heistä jopa uhkasi muuttaa vaimonsa kanssa pakoon Helsinkiin.
Toisten mukaan talo taas on liian hieno ja näin ollen antaa täysin väärän kuvan keskivertosuomalaisen arjesta. Joidenkin mukaan taas talon paloportaat eivät sovi kaupunkimaisemaan. Kauniaislaiset kokevatkin itse tulleensa kaltoinkohdelluiksi. Heidän mielestään maahanmuuttaja 16
17
Vilma Mehtonen, Lucas Hellström, Niilo Heinonen, Nea Rastas ja Susanna Kekomäki ovat mukana kv-projektissa, jonka tavoitteena on tutustua EU-maiden pakolaistilanteeseen. Mikä meitä liikuttaa? -projektissa on mukana Suomen lisäksi Saksa, Itävalta ja Italia. Joulukuun puolivälissä nuoret tapaavat Strasbourgissa ja vierailevat EU-instituuteissa. Kuva Satu Mäkinen O’times
Kirjamessuilla O’Timesin toimitus pääsi vierailemaan lokakuussa kirjamessuilla. Messukeskuksesta löytyi muun muassa edullisia kirjoja sekä kuuluisa Aku Ankan piirtäjä Don Rosa.
For Rosa From Don Rosa Lassi sai yhteiskuvan legendaarisen Don Rosan kanssa.
Kirjoja löytyi moneen makuun, se on varmaa. Messujen yhteydessä tarjolla oli tosin paljon muutakin kuin kirjoja.
O’times
18
Lakisääteinen evästauko.
19
Teksti Emilia Honkaranta Kuvat Emilia Honkaranta, Nasti Valotie, Lassi Maanonen, Rosa Kaimio ja Soumia Ait Brahim
O’times
”Me tehdään telkkaria ja se on varma se”
sessä.” Lähetyksen alkaessa kaikki näyttelijät ja taustahenkilöt skarppaavat toden teolla.
Rabbit Films -tuotantoyhtiössä työskentelevälle Iiro Hirvimäelle TV:n maailma on jo tuttua. Jokainen päivä ei edes tunnu työpäivältä.
Posse on tunnettu sketseistään sekä monen monista ohjelmassa suoritettavista stunteista ja haasteista.
Ensimmäiseksi saavuttuamme MTV:n Studiolle ohjattiin meidät, O´Timesin toimittajat, suoraan kahvioon. Pöydällä oli tarjolla kaikenlaista hyvää raikkaista hedelmistä herkullisiin suklaakonvehteihin ja vasta keitettyyn kahviin. Mitä muuta pitkän koulupäivän jälkeen olisi enää voinut toivoa? Studiolla meidät otti vastaan Iiro Hirvimäki, O’Timesin entinen toimittaja ja perustajajäsen. Nykyään hän työskentelee Rabbit Films -nimisessä tuotantoyhtiössä. TÖIHIN HARJOITTELUN KAUTTA Iiroa on aina kiinnostanut media ja televisio. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Ogelista vuonna 2011 hän muutti Helsingistä Tampereelle opiskelemaan elokuva- ja tv-alaa. Tampereen ammattikorkeakoulu ei ollut
JOKAPAIKANHÖYLÄ
Iiron ensimmäinen jatko-opiskeluvaihtoehto, mutta tyytyväinen hän on paikkaansa ollut. ”Esimerkiksi ylioppilastodistusta ei katsottu tuonne AMK:hon ollenkaan”, mainitsee Iiro. ”En mä nyt sano, että ylioppilastodistukseen ei kannattais panostaa”, kuuluu nopea lisäys.
Vaikka Posse vaikuttaa sekoilulta, kaikki on mietitty sekunnilleen. Iiro opiskeli medianomiksi, sai pian harjoittelupaikan MTV:n studiolta ja päätyi kuin sattuman kaupalla töihin Rabbit Films -tuotantoyhtiöön. Itse Iiro kertoo osuneensa hyvään saumaan. ”Silloin ei alalle ollut hirveä hinkua ja työntekijöistä taisi olla pulaa.”
Iiron rooli ohjelmassa ei ole näkyvä, mutta sitäkin tärkeämpi. Hän on tuotantokoordinaattori. Itse hän kuvailee itseään jokapaikanhöyläksi. Käytännössä työnkuvaan kuuluu kaikenlainen organisointityö, kuten kuvaajien buukkaus, budjetin seuranta sekä mainoskatkojen aikana tapahtuva lavasteiden vaihto. Kaiken lisäksi Iiro vastaa ohjelman peleistä ja haasteista. Kun käsikirjoituksessa lukee suihkukoppi ja jääpaloja, Iiro myös järjestää studiolle suihkukopin ja jääpaloja. Aina kaikki ei mene käsikirjoituksen mukaan, vaan eteen ilmaantuu välttämättömiä muutoksia. Tässä työssä ne on vain kestettävä.
Hyllyt olivat täynnä peruukkeja, meikkejä ja muuta tarpeellista. TIUKKOJA TILANTEITA Huhti-toukokuun vaihteessa aloitettiin televisio-ohjelma Possen kolmannen kauden kuvaaminen. Kaikki ohjelman lähetykset ovat suoria, joten jokainen virheen mahdollisuus on pyrittävä eliminoimaan. Vaikka Posse vaikuttaa sekoilulta, kaikki on mietitty sekunnilleen. Etukäteen laaditaan käsikirjoitus, jota noudatetaan.
Työvuosien aikana on tullut hankittua paljon tosi pimeitä juttuja. Toimitusta kiinnosti, mikä on kaikista oudoin asia, minkä Iiro on lähetykseen hankkinut. ”Mitä näin äkkisel-
Äänimiehen pöydässä on jokaiselle mikrofonille oma paikka. tään tulee mieleen, niin varmaan sian silmät”, hän vastaa. ME TEHDÄÄN TELKKARIA Vierailun loppupuolella Iiro johdatti toimituksen suurten screenien eteen. Tapasimme Tuomon, käyttömestarin, joka kertoi erilaisten tv-ohjelman taustalla olevien henkilöiden toiminnasta. Ohjaajat, valomiehet ja leikkaajat tekevät muiden työntekijöiden kanssa pitkää päivää. Sohvan nurkalla päiväuniaan nukkuvat ihmiset eivät ole lainkaan harvinainen näky.
Äänimies työskentelee omassa äänieristetyssä huoneessaan. Hän muun muassa kytkee näyttelijöiden mikrofonit päälle ja pois päältä. ”Ne on aika ihmeveikkoja nuo äänittäjät. Kuulevat kaiken kyllä erittäin tarkasti”, kertoo Tuomo. Possen loppumisen jälkeen Iiro kertoi alkavansa tehdä uutta tv-ohjelmaa, joka ilmestyy vuoden 2017 puolella. Muuta emme tiedä, se on vielä salaisuus. Teksti Nasti Valotie Kuvat Nasti Valotie, Pyry Weckman
Possen studiota ei pureta osiin lähetyksen jälkeen. Sen uudelleenkokoaminenviikoittais olisi liian iso urakka.
Lähetyksiä tehdessä on tullut koettua monia tiukkoja hetkiä, mutta jännittävintä niistä ei Iiro osaa nimetä. Lähi-Alepaan on lähdetty 20 minuuttia ennen lähetystä ja tuolin jalkoja on porattu vielä 30 sekuntia ennen kuvaamista. ”Nauhalle kuvaamisessa tapahtuu usein enemmän mokia kuin suorassa lähetykO’times
20
21
O’times
Pikselien väripaletti Videopeliteollisuus on yksi nykypäivän tuottoisimmista teollisuuden aloista. Se työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä satojen eri toimialojen kautta ja tuo iloa niin lapsille kuten myös aikuisillekin. Videopelit ovat jättäneet pysyvän merkin kulttuurimme ja muistot videopeleistä koskettavat jo useita sukupolvia. Mutta kaiken tämän jälkeen videopelien arvoa silti vähätellään. Tuntuu kuin uutismediat keskittyisivät enemmän videopelien väärennettyihin tai ainakin liioiteltuihin negatiivisiin sivuvaikutuksiin kuin niitten aiheuttamaan iloon. Videopeliteollisuuden katsotaan alkaneeksi vuonna 1972, kun peliyhtiö Atari julkaisi pelin Pong. Pelin idea oli varsin yksinkertainen: pelissä piti liikuttaa mailaksi tarkoitettua valkoista suorakulmiota ja torjua neliön muotoista ”palloa”, jonka vastapuolen pelaaja saattoi torjua. Tämä oli yksi videopeliteollisuuden kulmakivistä: peli ilman tarinaa, minimaaliset grafiikat (tämän päivän standardeilla) ja pelin pelaaminen vieläpä maksoi. Miten tästä mitättömästä ohjelmasta saattoikaan kasvaa yksi maailman tuottoisin teollisuusala? Nykyään videopelit eivät kuitenkaan ole yhtä vaatimattomia kuin Pong. Yksi peli voi työllistää satoja eri koulutuksen saaneita ihmisiä, kuten vaikkapa visuaalinen graafikko, kirjoittaja, laadunvalvoja ja jopa ohjaaja. Videopelien julkaisupäiviä odotetaan yhtä innokkaasti kuin elokuvien ensi-iltoja. Videopelien tarinat voivat joskus olla syvempiä ja jopa parempia kuin kirjojen. Niiden grafiikat voivat olla maalaustakin kauniimpia tai absurdimpia. Ja O’times
Urbaanit eläintarhat ovat lähitulevaisuuden suosituin viihde.
Molemmalta Ellieltä ja Joelilta löytyy menneisyys, mutta siitä vaietaan. kaiken tämän päälle videopeleissä on yksi piirre, joka erottaa sen kirjoista, elokuvista tai maalauksista, ja se on pelien interaktiivisuus. Videopelejä ei kuitenkaan pidetä taiteena. Kysymys siitä, ovatko videopelit taidetta, onkin kummitellut mielessäni jo pitkään. Vaikka oma ajatusmaailmani vastaakin myöntävästi tähän kysymykseen, näkemys vaatii perusteluja. Seuraavassa esitellään muutamia pelejä, joita voitaneen pitää taiteena. (Teksti tulee sisältämään lieviä juonipaljastuksia.)
Last of us Naughty Dog -yhtiön vuonna 2013 kehittämä Last of us on vuosien varrella muotoutunut yhdeksi 2000-luvun parhaimmista peleistä. Last of us on yksi kaikkien aikojen palkituimmista peleistä yli 230 Vuoden peli –palkinnolla. Peli myi julkaisuviikkonsa aikana yli 1.3 miljoonaa kappaletta ja tähän päivään mennessä miljoonia kappaleita lisää. Pelistä on myös julkaistu uusi versio heinäkuussa 2014 parannetuilla grafiikoilla Playstation 4 -järjestelmälle. Last of us sijoittuu Yhdysvaltoihin vuoteen 2033, jossa maailmaa on kohdannut pandemia ja cor22
dyceps -itiöt ovat tartuttaneet koko maailman. Itiöt tekevät uhreistaan aivottomia hirviöitä, zombeja. Käsissämme on siis klassinen maailmanlopunkertomus. Pelin päähenkilö on Joel Miller, melkein 50-vuotias salakuljettaja, joka on jo tottunut elämään karussa uudessa maailmassa.
hahmoista aidon tuntuisia. Myös tarinan muut henkilöt sopivat pelin maailmaan oivasti. Last of usin tarina on yksi parhaista, joita minulla on ollut mahdollisuus seurata.
Pelin alussa saamme näemme, että Joel oli isä ennen kuin koko maailma sekosi. Sotilaat, jotka pyrkivät suojelemaan siviilejä zombeilta, ampuvat vahingossa Joelin tyttären Sarahin: Sarah kuolee Joelin syliin samalla kun sotilaat piirittävät hänet. Palaamme vuoteen 2033 ja Joel saa tehtävän kuljettaa 14-vuotiaan Ellie Williamsin Bostonista Salt Lake Cityyn, Utahiin. Matkan aikana Joelin ja Ellien suhde muuttuu kylmästä ammatillisesta suhteesta läheiseksi isä-tytär -suhteeksi. Joel joutuu tekemään asioita, joita useimmat ihmiset pitäisivät raakoina ja tarpeettomina, mutta jos kyseessä on Ellien pelastaminen, pelaajakin on valmis tekemään mitä tahansa.
Limbo on tanskalaisen Playdeadstudion julkaisema 2D pulma- ja tasohyppelypeli. Peli julkaistiin vuonna 2010 ja se on kerännyt useita palkintoja julkaisunsa jälkeen, kuten Paras indiepeli -palkinto vuonna
Vaikka tarinan premissi ei ole kaikista alkuperäisin, Last of us onnistuu tarinansa kertomisessa erinomaisesti. Molempien, Joelin ja Ellien, hahmot on mainiosti kirjoitettuja ja heidän ääninäyttelijänsä tekevät 23
Limbo
2010. Pelin tarinaa ei oikeastaan kerrota suoraan: pelaajalle selviää vain, että ”epävarmana siskonsa kohtalosta poika astuu limboon”. Pelin tarina on siis erittäin epäselvä ja mainitusta siskostakin nähdään vain vilauksia. Peli kuitenkin onnistuu pitämään pelaajan kiinni tarinassa: seuraava ansa tai jättiläishämähäkin tapaaminen kiinnostavat. Peli on värimaailmaltaan mustavalko-harmaa. Tällainen värimaailma saa pelin maailman tuntumaan kylmältä ja oudolta. Myös tietämättömyys siitä, kuka kaikki ansat on
Vaikka pelaajalla ei araknofobiaa löytyisikään, hämähäkki on silti uhkaava hahmo. O’times
asettanut ja ketkä ovat jahtaajia, lisää pelin tunnelmaa. Peli on myös edullinen ja tarjoaa kahdesta kolmeen tuntia viihdettä ja aivopähkinöitä.
pudonnut lapsi, jota pelaaja ohjaa, tapaa ensimmäisenä hirviönään kukan nimeltä Flowey. Ensiksi kukka vaikuttaa ystävälliseltä mutta sitten se yrittää tappaa. Ennen kuin Flowey onnistuu tehtävässään, hirviö nimeltä Toriel tulee pelaajan avuksi. Toriel käyttäytyy kuin äiti pelaajaa kohtaan ja yrittää opettaa ongelmienratkaisua ja väkivallattomuutta.
Bioshock 2K Bostonin ja Australian julkaisema Bioshock on samannimisen sarjan ensimmäinen osa. Jo klassikoksi muodostunut peli julkaistiin vuonna 2007 ja siitä on ilmestynyt paranneltu versio tänä vuonna. Bioshock on saanut kymmeniä palkintoja ja vuonna 2012 Time –lehti laittoi sen listalle, johon oli kerätty sata parasta videopeliä kautta aikojen. Tämä yhteiskunnallisia teemoja käsittelevä kauhu-toimintapeli on maineensa ansainnut. Bioshock kertoo päähenkilö Jackin matkasta läpi Rapturen, kaupungin, joka on Atlantin valtameren pohjassa. Tarina alkaa, kun Jackin lentokone putoaa mereen ja joudut uimaan läheiselle majakalle. Kun Jack astuu sisälle majakkaan, paljastuu hyvin nopeasti, että kyseessä ei ole normaali majakka. Hän löytää jonkinlaisen sukelluskellon tai batysfäärin ja astuu sisälle. Sukelluskello alkaa uppoamaan meren syvyyksiin samalla, kun sinulle näytetään ennalta nauhoitettu viesti Rapturen luojalta, Andrew Ryanilta. Ryan kertoo, kuinka hän loi Rapturen paikaksi, joka perustuu yksilöomistukseen. Se on myös paikka, jossa hallitus tai kirkko ei vie rahaa ihmisiltä, paikka jossa taiteellinen lahjakkuus saa juosta vapaana ja sensuroimattomana, paikka jossa tieteellisiä löydöksiä ei estetä. Hienoin näistä keksinnöistä on aine nimeltä ADAM, geneettinen materiaali, joka mahdollistaa DNA:n muuntelun. Tämä mahdollistaa useiden eri O’times
Älä luota keneenkään Rapturessa
Peli on täynnä huumoria, mutta sen laatu on kyseenalaista.
Rapturen huipputaiteilijallakin on muutama ruuvi löysällä. Vai olivatko ne kiinni alunperinkään? plasmidien käytön. Plasmidit ovat supervoimia antavia aineita. Kun saavut kuitenkin kaupunkiin, huomaat nopeasti, että kaikki ei olekaan yhtä ihanteellista kuin nauhoitettu viesti antoi ymmärtää. Bioshockin tarina, teemat, ääniraita ja grafiikat ovat kaikki uskomattoman hienoja. Rapture näyttää samaan aikaan tyylikkäältä ja pelottavalta. Vaikka joka kulma onkin täynnä jätettä, ruumiita ja vihollisia, pystyy pelaaja silti näkemään, miltä Rapture näytti ennen kuin kaikki lensi tuuletinta kohti. Kaupungin Art Deco –tyyli on kaunista ja kauhistuttavaa samaan aikaan. Kaupunki on täynnä audio-lokeja, jotka kertovat kaupungin ja sen asukkai-
den traagisista kohtaloista ja aiemmasta elämästä. Vahvoina teemoina pelissä näkyy objektivismi, yhteiskunta ja utopia. Bioshockin musiikki on hienovaraista ja sopivin paikoin jännittävää. Klassista 50-luvun jazz-musiikkia voi kuulla soimassa muuten autiolta tuntuvassa kaupungissa. Kaikki nämä tekijät yhdessä tekevät Bioshockista yhden parhaista peleistä kautta aikojen.
Undertale Syksyllä 2015 Toby Fox julkaisi pelin nimeltä Undertale. Kukaan ei olisi voinut arvata pelin saamaa suosiota. Useita palkintoja saanut peli ker24
Pelin viholliset ovat varsin sympaattisia ja tavat, millä ne käsitellään ovat usein varsin osuvia. too, kuinka pieni lapsi putoaa vuorenalaiseen luolaan, jota asuttavat hirviöt. Pelin yksinkertaisen tarinan mukaan kauan sitten ihmisten ja hirviöiden välillä oli sota, jonka hirviöt hävisivät. Ihmiset karkottivat hirviöt elämään vuoren alle luo25
laan ja sulkivat nämä loitsuilla sinne. Heti alusta alkaen peli opettaa pelaajaa käsittelemään tilanteita ystävällisesti ja ilman väkivaltaa. Peliä voi tosin pelata toisinkin. Luolaan
Kun kulkee tässä hirviöiden maassa, tapaa sen kirjavat asukkaat ja valloittavat pomo-viholliset. Undertalen tarinaan ja henkilöihin pystyy luomaan yllättävän lämpimän suhteen. Jokainen henkilö on uniikki, hurmaava omalla tavallaan ja muistettava. Jotkut voisivat sanoa, että pelin grafiikat estävät syventymistä peliin, mutta minun ja useiden mielestä sillä ei ole väliä. Yksinkertaistetut grafiikat saavat pelaajan käyttämään enemmän mielikuvitustaan, joka nykyisistä peleistä usein puuttuu. Pelin ääniraita on täynnä tarttuvia ja muistettavia sävelmiä. Esimerkiksi jokaisella pomo-henkilöllä on oma tunnuskappaleensa. Tämä kaikki luo hurmaavaan ja unohtumattoman maailman. Pelillä on myös 22 erilaista loppua, joten peliä on mukavaa pelata uudelleenkin. Entä ovatko videopelit sitten taidetta? Jotkut voivat sanoa, että taideteos on jotain pysyvää ja taiteilijan luomaa mutta videopeleissä pelaajasta itsestään tulee tavallaan taiteilija ja hän muokkaa peliä jatkuvasti. Interaktiivisuus voidaan myös nähdä pelien vahvimpana tekijänä, joka tekee niistä erilaisen kuin muista taideteoksista. Mielestäni videopelit ovat taideteoksia niitten monipuolisten tekijöiden takia, kuten teemojen, tarinoiden ja musiikkien takia. Teksti Lassi Maanonen Kuvat Lassi Maanonen
O’times
Iso poika valkoisessa talossa
Joulu on vinksin vonksin Oletko kyllästynyt perinteiseen suomalaiseen jouluun? Kaipaisitko joulunviettoosi jotain uutta ja erilaista? Kopioi nämä kummalliset jouluperinteet maailmalta, niin tulet kokemaan viihdyttävän joulun! JOTAIN UUTTA KUUSEEN Yhdysvalloissa joulukuuseen piilotetaan muovinen suolakurkku. Kurkun löytäjä saa ylimääräisen lahjan. Perinteen alkuperä on epäselvä, mutta legendan mukaan tapa olisi lähtöisin Saksasta. Unkarissa joulukuusi taas koristellaan hämähäkinseitein ja hämähäkein. Vieläkin omalaatuisemmat joulukoristeet löytyvät Espanjasta Katalonian alueelta, jossa jouluasetelmiin kuuluu Marian, Joosefin ja Jeesus-lapsen ohella pieni ”kakkaaja”-patsas, espanjankieliseltä nimeltä caganer. Alun perin caganer-patsaat kuvasivat tarpeillaan olevia paimenia, mutta nykyään Espanjassa myydään muun muassa kakkaavia Barack Obamia ja Angela Merkeleitä.
Islannissa lapset laittavat kenkänsä ikkunalaudalle, ja kolmentoista päivän ajan ennen jouluaattoa yksi kolmestatoista ilkikurisesta joulupojasta sujauttaa kenkään lahjan. Tosin tuhmille lapsille on luvassa mädäntyneitä perunoita. HEDELMÄISTÄ JOULUA Uusia jouluperinteitä voi hakea myös Intiasta tai Kiinasta. Intiassa joulukoristeet asetellaan mango- tai banaanipuiden oksille, sillä oikeita kuusia on vain vähän saatavilla. Kiinassakaan ei juuri juhlita joulua, mutta ihmiset antavat ystävilleen ja rakkailleen lahjaksi paketoituja omenoita, joita myydään kaupoissa.
LUISTELLEN JOULUKIRKKOON Jouluaattona Venezuelassa ihmiset menevät rullaluistimilla joulukirkkoon. Pääkaupungissa Caracasissa autoilu on silloin kielletty, jotta kaikki pääsevät turvallisesti perille. Jos siis joudumme kokemaan taas mustan joulun ilman lunta ja jäätä, kaivakaamme esille luistinten ja suksien sijasta rullaluistimet!
O’times
Irakissa kristityt polttavat jouluna kokkoa, minkä uskotaan tuovan onnea. Ensin kokon ääressä luetaan jouluevankeliumia, sitten kokko sytytetään. Mitä paremmin kokko palaa, sitä onnekkaampi seuraavasta vuodesta tulee. Jos kokko sammuu tai osa oksista jää palamatta, jokainen perheenjäsen hyppää kokon yli kolmesti ja toivoo samalla jotakin. GÄVLEN OLKIPUKKI Ruotsin Gävlessä linnanaukiolle rakennetaan joka vuosi 13-metrinen olkipukki ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Pukkiperinne on johtanut toiseen perinteeseen, sillä nykyään pukki yritetään polttaa. Jos jouluun kaipaa pientä jännitysnäytelmää, Gävlen kaupungin matkailusivuilla voi seurata live-lähetystä pukin kohtalosta. Olkipukin viisikymmenvuotisen historian aikana se on onnistuttu polttamaan peräti 28 kertaa. Tänäkin vuonna pukkiparalle kävi köpelösti ennen kuin joulu ehti edes alkaakaan, sillä se poltettiin vain muutaman tunnin kuluttua sen pystyttämisestä.
Teksti Johanna Järviluoto
EI VAIN YHTENÄ PÄIVÄNÄ Miksi lahjojen antaminen ja saaminen pitäisi rajoittaa vain yhteen päivään?
JOULU VAI JUHANNUS?
Kakkaaja-patsaiden myyntikoju Kuva Wikimedia commons
Lähteet: www.momondo.fi/inspiroidu/maailman-jouluperinteet, www.iltasanomat.fi/ulkomaat, https://blogi.expedia.fi/erikoisiajouluperinteita-ympari-maailmaa, http://natgeo.fi/kansat-ja-kulttuurit/perinteet/7-erilaista-jouluperinnettä (luettu 25.11.2016)
26
Vihdoinkin kuukausien, kuukausien ja kuukausien uutisten, skandaalien ja loppumattomien mielipidekeskustelujen jälkeen uusi Yhdysvaltojen presidentti on vihdoin ja viimein valittu. Vihdoinkin kuukausien, kuukausien ja kuukausien uutisten, skandaalien ja loppumattomien mielipidekeskustelujen jälkeen uusi Yhdysvaltojen presidentti on vihdoin ja viimein valittu. Yhdet ristiriitaisimmista vaaleista sitten vuonna 2000 suoritetun Sri Lankan parlamenttivaalien ovat ohi. Näiden vaalien aikana olemme oppineet, että kaikki on mahdollista - paitsi naispresidentti. Kuka olisikaan arvannut, että tuo nuori mies, joka sai isältään miljoonan dollarin pienen lainan, istuisi jonakin päivänä val- Trumpin charmi puree myös toimituksen jäseniinkin. koisessa talossa ehkäpä maailman vaikutusvaltaisimman valtion joh- puoli Yhdysvalloista juhlii Trumpin bisena, misogynistisenä ja lievästajana? Seuraavasta Diili-kaudesta voittoa, heiluttelee Etelävaltioiden ti alkoholisoituneena valkoihoiselippuja ja ahdistelee kaikkia, jotka na miehenä. Trumpin voiton myötä tuleekin varsin kiinnostava. eivät näytä valkoihoisilta englantia näemme yhdysvaltalaiset xenofobiDonald John Trump, yksi kaikki- puhuvilta amerikkalaista unelmaa sina, misogynistisinä ja lievästi alen aikojen ristiriitaisimmista pre- eläviltä kansalaisilta. Toinen puo- koholisoituneina valkoihoisina idisidenttiehdokkaista, on siis kaikki- li taas valittaa internetissä ja varaa ootteina en pikkuskandaalien jälkeen valittu lippuja Kanadaan tai minne tahanYhdysvaltojen presidentiksi. Trum- sa pois Yhdysvalloista. Trump on Nyt ei voi muuta tehdä kuin vain pin vaalilupaukset olivat hyvin vaa- todellakin tuonut koko Yhdysvallat odottaa tai valittaa asiasta internetimattomia: muuri Meksikon ja Yh- yhteen yhdeksi isoksi perheeksi: vi- tin aina positiivisessa maailmassa. dysvaltojen rajalle, rekisteri, jossa haiseksi, täysin rikkoutuneeksi per- Presidentiksi päästyään Trump on on kaikki mahdolliset tiedot maas- heeksi, jonka sisällä todennäköises- myös perunut jo useita vaalilupauksa olevista muslimeista, ja mah- ti tapahtuu perheväkivaltaa - mutta siaan ja päättänyt muun muassa säidollisesti suurin lupaus kaikista eli silti perheeksi. lyttää entisen presidentin Barack ”Make America great again”. TrumObaman luoman terveyspalvelun pin lupaus tehdä Amerikka hienoksi Trumpin käyttäytyminen vaalien Obamacaren. Ehkä jos meillä käy uudelleen on kaikunutkin jo jonkin aikana onkin ollut varsin asiallista: tuuri, Trump päättää myös pitää enaikaa kaikkien korvissa. Tunnetun rasistisia ja aggressiivisia tweette- tisen presidentinkin vielä valkoisessloganin voi nähdä lippalakeissa, t- jä, seksistisiä kommentteja ja jatku- sa talossa. Joka tapauksessa ainakin paidoissa ja internetin ihmeellisessä vaa vastaehdokkaiden pilkkaamista. saamme kuunnella vielä Michelle maailmassa kaikkialla, missä puhu- Vaikka Clinton nähtiinkin sellaisena Obaman puheita - vaikka ne tuletaan muslimeista, meksikolaisista henkilönä, joka ei tekisi muutoksia vatkin Melanie Trumpin suusta. tai vanhasta kunnon Yhdysvalloista. mihinkään, Trump muuttaa täysin Näin vaalien jälkeen kuitenkin nä- yhdysvaltalaisia koskevan klassi- Teksti Lassi Maanonen kymät paremmasta tulevaisuudes- sen stereotypian: Stereotyyppinen Kuva Pyry Weckman ta näyttävät utuisemmilta. Toinen yhdysvaltalainen on nähty xenofo27
O’times
Suusta siepattujen arkistoista kaivettua...
Lukijakilpailu Arvaatko, keille opettajille nämä lentävät lausahdukset ovat mahtaneet kuulua? Jätä vastauksesi lukusalista löytyvään O’Timesin vastausboxiin (esitä samalla oma kysymys O’Why-palstalle ja heitä ehdotus Saimin sarjikseen). Voit voittaa leffaliput (2 kpl)!
1. ”Ja nyt vedetään viivaa.” 2. ”En ole katkera. Odotan vain eläkkeelle pääsyä.” 3. ”Mä oisin tommonen itsestään tietonen 20-luvun nainen: polttelisin tupakkaa ja kiusaisin miehiä.” 4. ”Kun mä hinkkaan ex-miisulla tätä sauvaa, niin tulee miinusta. Ja pari ex-miisua voittaa maapallon.”
O’CHAOS
5. ”Mulla on tällanen henkilökohtainen ongelma... Mulla ei oo tarpeeks pepaa, että housut pysyis ylhäällä.” 6. ”Kuulkaa, mä oon nähny teistä monta kertaa unta.” Edellisen numeron lukijakilpailun voittaja on Venla Jusslin. Voittaja saa leffaliput (2 kpl). Voiton saa Satu Mäkiseltä! 29
O’times
O`Scope
Kaksonen 1: Rauhoitu kurssimäärien kanssa. Suositusten mukainen 30 kurssia on ihan hyvä määrä. Et sinä kuitenkaan täältä kahdessa vuodessa valmistu. 2: Anna tilaa myös muiden mielipiteille ja nauti kolmosjaksosta tanssin pyörteissä! 3: Sisäiset persoonasi taistelevat nyt Netflixin ja lukemisen välillä. Vaikka syksyn E olisikin tullut tullut helposti, ei pidä ylpistyä liikaa!
Kolmannen jakson horoskoopit yksilöitynä erikseen ykkösille, kakkosille ja abeille.
Rapu 1: On aika höllätä. Sinulla on sitten vähän myöhemminkin aikaa panostaa. 2: Nyt toisen lukiovuoden puolessavälissä olisi hyvä muistaa niitä ystäviä, joita et ole hetkeen tavannut. 3: Tässä kuussa on hyvä ajatella asioita ystävien kannalta. Ymmärräthän, että vaikka oletkin täydellinen, niin muut eivät.
Kauris Ykköset: Pian koittaa joululoma ja on aika huokaista helpotuksesta. Ajattele, kaksi ensimmäistä jaksoa takana ja 11 jäljellä. Kakkoset: Wanhoihin alkaa olla kaikki hommattu. Nyt olisi aika opetella ne tanssit! Päättäväinen luonteesi auttaa sinut kuitenkin tästäkin haasteesta yli, selvittiinhän risteilystäkin. Abit: Ensimmäiset kuusi kirjaa luettu, vai mitä? ;)
Leijona 1: Vitsit sikseen, vaikka nauru on aina hyvästä, kannattaa silti harkita sanojasi. 2: Jos ulos kylmään lähteminen tuntuu vallan kauhistuttavalta, voit hakea lämpöä kahvikupin ääreltä. Kuono kohti aurinkoa, rau! 3: Olisiko lukiovuosien biletyksen jälkeen aika vakavoitua? Kuulit kyllä, kirja käteen!
Vesimies 1: Sinulla on näillä näkymin tuleva ikävähkö kolmannen jakson kokeidenpalautus. Tähdet kehottavat siis avaamaan kurssikirjat jo jakson aikana. 2: Päivät alkavat vähenemään ja pian et pääsekään enää museoihin ilmaiseksi. Nyt mars sinne Kiasmaan! 3: Netflix, abi2, puurojuhla, joulu. Joulunaika on houkutuksia täynnä, mutta muista kuitenkin, ettei Laudatur tule lukematta.
Neitsyt 1: Voi ei, eikö käynyt flaksi ykkösrissellä? Älä huoli. 2: Olisiko aika suunnata katse priva-ig:stä ja puumailusta jonnekin muualle? Nyt on oiva aika opetella uutta kieltä tai vaikka testata rajoja Mason kemiantunneilla. 3: Enää (toivottavasti) tämä jakso aikaa. Käytä se harkiten.
Kalat
Vaaka
1: Haaste joulukuulle: mene puhumaan jollekin tuntemattomalla kakkoselle (rohkeimmat menevät tietenkin vaihtareille). Ei ne pure (aina). 2: Jos iltauinti Itämerellä ei tällä kertaa napannut, suosittelemme sen sijaan johonkin uuteen asiaan uppoutumista. Kuulemma Kähkösen puhekurssilla on paljon tilaa. 3: Yo-lukeminen ei luonnistu? Mitäs jos lähtisit vaikka lomalle? Nauttisit.
1: Vaikka lukio tuntuisikin välillä raskaalta, voimme taata tämän olevan parempaa kuin puupalikka-linja. Ammenna lohtua kyyneliisi siitä. 2: Anna luovuutesi loistaa ja suuntaa luokkaan 42! Mielenterveytesi tarvitsee sitä, vaikkei se nyt siltä tuntuisi. 3: Vaikka päiviä on jäljellä vähemmän kuin Wellingillä kenkäpareja, on syytä käyttää loppuaika tasapainoisesti. Kultainen keskitie on kaiken a ja o.
Oinas
Skorpioni
1: Väsyttääkö lukio? Ratkaisu löytyy Amicasta. Kahvikuppi matkaan ja ei kun filosofoimaan. Pidä kuitenkin Korkkula mielessäsi varoittavana esimerkkinä. 2: Seis! Pysähdy hetkeksi. Elämä on oikeastaan ihan okei tällä hetkellä. Sinulla ei ole mitään syytä olla riemuitsematta siitä! 3: Painaako elämä? Vaikka nyt on tavallista rankempaa, niin pian se hellittää. Jaksa vielä!
1: Suuntaa katseesi hetkeksi pois brändeistä ja bileistä. Etsisit onnea vaihteeksi luonnosta. Anna sille mahdollisuus. 2: Ai, et ole avannut kirjojasi juuri lainkaan? Voisit saada intoa opiskeluun lukemalla kappaleen aina, kun Tapper paukauttaa kirjalla pöytää tai kutsuu sinua tontuksi. 3: Nyt on erinomainen hetki lähteä ystävien kanssa reissuun. Joko lähimpään mäk-
Jousimies
Härkä
1: On aika haudata vanhat kaunat ja siirtyä rauhallisin mielin kohti uusi pulmia. Säästä energiaasi vielä niihin. 2: Vaikka joulu saattaakin tulla kohta korvista ulos, muista, ettei niihin mämmimainoksiinkaan kauaa ole, tosin kuin 18-vuotissyntymäpäiviisi. Niele siis karu kohtalosi. 3: Muut jäävät vaille työ- ja opiskelupaikkaa 19-vuotiaana. Onneksi sinulla on vielä vuosi aikaa siihen.
1: Talven masentaessa voit mennä avautumaan luokan 31 kotitontulle. Se auttaa. 2: Jouluhype on jo täydessä vauhdissa ja asu puurojuhlaankin on valittu. Nyt on aika rentoutua. 3: Oi voi. Näyttää siltä, ettei hyvältä näytä. Varaudu henkisesti jo tulevaan kuukauteen, sillä se tulee olemaan raskas.
O’times
30
31
O’times
O’Why
O´No
Kolme hilpeää ogelilaista vastaavat mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Kysymyksiä voi laittaa lukusalissa sijaitsevaan kysymysboxiin. Tämän numeron kysymykset ovat tulleet opettajilta. Mikä metsiemme juonikas tuhisija saattaa talven tullen olla itse rakentamatta pesää -Vähintään kaksi, ei poikkeuksia. vaan sen sijaan odottelee, että mäyrä nukahtaa talviunilleen, ja kömpii sitten mäyrän vaivalla rakentamaan pesään Kuka sanoo kenelle ja missä elokoisimaan ja herää keväällä kuvassa: ”Why, Hopsie – you ennen mäyrää ja hiipii varought to be kept in a cage?” kain ulos ilman, että mäyräpolo huomaa mitään tapah-Kyseessähän on kohtaus, jossa Jean Harrington sanoo Charles Poncefort tuneen? Kuinka monta munkkia pitää aina syödä?
Pikelle tämän repliikin legendaarisessa 1940-luvun romanttisessa komediassa Nainen Eeva.
Mitä sukua Hansu on Mummo Ankalle? -Hansu on Mummo Ankan veljen lapsenlapsi, eli Mummo Ankka on Hansun isotäti.
Miksi niin moni etuoikeutetussa asemassa elävä valkoihoinen kohtuullisen vauras heteromies kokee tulevansa syrjityksi? Miksi juuri maahanmuutto, pakolaisuus ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt muodostavat keskeisen ”valkoisen miehen syrjintäkokemuksen” palasen? Miksi niin moni mies kokee feminismin uhkana?
Miksi paljaat nilkat ovat niin cool? -Se nyt vaan on tällä hetkellä nii swägerii.
-Kyseessä on tosiaan ketun, supikoiran ja mäyrän välinen kolmiodraama: kettu ja supikoira käyvät molemmat mäyrän kolossa, mutta supikoira käy myös ketussa. Jos mäyrä-polo huomaa tilanteen, saattaa se ottaa käyttöön hieman rajummat otteet ja päästää supikoiran päiviltään.
Kuvassa swägeri jalka paljaalla nilkalla. Miksi bakteereilla on ”clustered regularly interspaced short palindromic repeats” - toistojaksoja?
Kuinka suuri osa leijonien välisestä seksuaalisesta kanssakäymisestä kohdistuu samaan sukupuoleen?
-Ne pystyy rehaa paremmin.
Miksi monet tytöt valitsevat olkaimettoman vanhojentanssipuvun, vaikka se ei pysy ylhäällä ja sitä täytyy jatkuvasti nostella keskellä tanssilattiaa?
-Suunnilleen 8% koirasleijonien parittelusta kohdistuu toiseen koiraaseen. Naaraiden välistä seksuaalista kanssakäymistä ei ole havaittu luonnossa, vain ainoastaan ”vankeudessa”.
Ideoita sarjakuvaan voit laittaa O´Timesin palauteboxiin lukusalissa!
-Koska #YOLO. -”Valkoisen miehen taakka on raskas kantaa.” ~Rudyard Kipling O’times
Teksti Anonyymit Kuva Kenny Lintula 32
33
O’times
Suusta siepatut
En oo yläasteelta asti pyyhkiny...
Jalat alas, et synnytä täällä mun luoSä vaan hämmen- kassa! nyit, kun mä menin Keijo Käkelä kaappiin.
Matti Ala-aho
Petteri Welling Nyt näyttää ehkä Putinin märältä unelta
Jos ootte masentuneita tai jotain muuta, ni kiittäkää luojaa siitä, ettette elä 26-ulotteisessa maailmassa, sit kaikki ois vielä huonommin ainakin integroinnin näkökulmasta.
Melissa Paakkanen
Timo Salminen
Oikean inhimillisen onnen tuntee vasta, kun on saanut kielen rullalle.
Ei koulu ole mikään Hollywoodfilmi.
Auli Maso Kerran paasasin ysiluokkalaisille politiikan mahtavuudesta ja joku huokas että hanki elämä. Mikko Tapper Mä oon sekakäyttäjä. Vesa Korkkula O’times
34
Vesa Korkkula Rupean lähettelemään Keijolle [Käkelä] kuvia itsestäni... Ai että mä rupean snäppäämään! Matti Ala-aho
Pipsa
Petteri Welling 50+50 ei ole aina 100, vaan se on 98.
Kaikki haluavat rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta miksei kukaan halua rakentaa pahoinvointiyhteiskuntaa?
Vaikka te soittaisitte kitaraa 24/7, niin teiän lapsi ei synny Jimi HendriKemistit on laiskoxinä. ja. Petteri Welling Auli Maso Kaks kertaa olen Mä olen masokisti. laulullani tyhjentäVesa Korkkula nyt ravintolan, toisen kerran Käkelän kanssa. Laulettiin Mä oon ihan dar- ”Sedät haluaa keirassa. nua”. Vesa Korkkula Timo Salminen 35
Muista O´Timesin lukijakilpailu sivulla 29. Osallistu ja voita kaksi (2) leffalippua! Kuvat Lassi Maanonen ja Pyry Weckman
O’times
O’times
36