Verkkovaikuttamisen aikakausi - voiko mihinkään enää luottaa?

Internetin leviämisen myötä vaikuttaminen on suuren muutoksen kourissa. Vaikuttamisesta on tullut yhä tehokkaampaa. Kannamme jatkuvasti taskuissamme puhelimia, jotka puskevat meille ilmoituksia eri tietolähteistä. Mielipiteitämme arvostellaan ja kyseenalaistetaan sosiaalisessa mediassa. Voiko vaikuttamiselta edes suojautua?

Verkkovaikuttamisen muotoja on paljon, ja niillä on luonnollisesti myös haittavaikutuksia. Yksi näistä on polarisaatio. Polarisaatiolla tarkoitetaan ikään kuin ääripäistymistä, jonka seurauksena esimerkiksi jo valmiiksi poliittista oikeistoa kannattava henkilö alkaisi kannattamaan oikeistoa yhä vankemmin.

Periaate on hyvin yksinkertainen: henkilö alkaa saamaan hänestä kerätyn datan perusteella hänelle kohdennettuja ja mieluisia uutisia, jolloin hänen näkemyksensä vahvistuvat ennestään.

Esimerkiksi sosiaalisen median alusta Twitter edistää herkästi polarisaatiota. Tämä johtuu siitä, että kynnys esittää mielipiteensä on paljon matalampi kotisohvalta kuin kasvotusten.

Tämä saa myös ihmiset esittämään herkemmin mielipiteitään, joita he eivät koskaan uskaltaisi sanoa ääneen kadulla. Omien mielipiteiden esittämistä Twitterissä helpottaa myös se, että halutessaan voi myös huudella nimimerkin takaa, kun omalla nimellä esiintyminen ei ole pakollista.

Polarisaatio on yhteiskunnalliselle keskustelulle hyvin vahingollista. Esimerkiksi Twitterissä mielipiteitään kärjistävät ihmiset eivät välttämättä ymmärrä olevansa jatkuvan vaikuttamisen kohteena ja he tulevat sokeiksi sille, mikä on totta ja mikä ei.

Tämä puolestaan aiheuttaa muun muassa radikalisoitumista ja voi johtaa jopa äärijärjestöihin liittymiseen. Polarisoituneet ihmiset uskovat myös herkemmin salaliittoteorioihin, jotka leviävät verkon myötä aiempaa tehokkaammin.

Salaliittoteoriat rehottavat erityisesti Yhdysvalloissa, jossa niistä on muodostunut jo vakavasti otettava yhteiskunnallinen ongelma.

Tämä selittyy todennäköisesti ainakin koulutuksen puuttella ja sillä, että informaatiovaikuttaminen onvielä toistaiseksi uusi ja tuntematon asia monille. Joidenkin tutkimusten mukaan yhä edelleen merkittävä osa yhdysvaltalaisista aikuisista uskoo maailman olevan litteä.

Vaikka kyseessä on kenties tunnetuin salaliitto, jolle on naurettu jo pitkään ja joka on voitu myös todistaa täysin vääräksi jo aikoja sitten, jotkut uskovat siihen edelleen vilpittömästi ja luulevat muiden olevan vain väärässä.

Verkkovaikuttamisen räjähdysmäisen kasvun vuoksi on myös tärkeää tietää, miten siltä suojaudutaan. Kyberturvallisuuskeskuksen artikkeli vaikuttamisesta (kyberturvallisuuskeskus.fi, julkaistu 14.4.2022) toimii ikään kuin ohjeena tekstin luotettavuuden tunnistamiseen.

Artikkelin mukaan verkkovaikuttamisen keskeisimpiä keinoja ovat esimerkiksi ”väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö”. Tarkoitushakuisella käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että tiedosta irrotetaan sen alkuperäinen konteksti ja se kerrotaankin disinformaation tekijän intressien kannalta suotuisassa kontekstissa. .

Artikkeli kehottaa myös kiinnittämään huomiota luettavan tekstin kokonaisuuteen ja tarkastelemaan julkaisijaa. Julkaisija kertookin usein jo paljon tekstin luotettavuudesta.

Jos julkaisija on jokin laajasti tunnettu ja luotettu taho, kuten Yleisradio tai Helsingin Sanomat, tekstin faktojen voi lähtökohtaisesti olettaa perustuvan luotettavaan tietoon. Pitää kuitenkin muistaa, että joskus luotettavatkin media-alan toimijat tekevät faktoissaan inhimillisiä virheitä, jolloin tietynlainen kriittisyys on aina hyvästä.

Jos julkaisija on puolestaan jokin valemedia, kuten MV-lehti, tekstin voi suoraan päätellä olevan disinformaatiota.

Valitettavan hyvä esimerkki nykypäivän äärimmilleen viedystä vaikuttamisesta on Vladimir Putinin hallinto Venäjällä.

Putin ei kaihda keinoja pyrkiessään vaikuttamaan kansaansa. Hän on markkinoinut laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan kansalleen esimerkiksi saamalla ortodoksisen kirkon johdon puolelleen.

Ortodoksisella kirkolla on edelleen hyvin paljon vaikutusvaltaa Venäjällä ja sen antama tuki sodalle vakuuttaakin monet venäläiset sodan ”tärkeydestä”.

Hyvä medialukutaito ja kriittisyys vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä kohtaan ovat tulevaisuudessa äärimmäisen tärkeitä kansalaistaitoja.

Median toiminta on Venäjällä tarkasti säädeltyä ja Putinin hallintoa kritisoivat mediat lakkautetaan. Vastapuolen uutisointia ei siis ole oikeastaan tarjolla kuin länsimaisista verkkomedioista - joista suurimmat on estetty. Näin ollen länsimaisia medioita pääsee lukemaan vain, jos niitä erikseen etsii esimerkiksi VPN-yhteyttä käyttämällä.

Tavallinen kansalainen ei kuitenkaan ymmärrä etsiä riippumattomia verkkomedioita ja tyytyy lukemaan vain Venäjän valtiollisia medioita, jotka ovat täynnä propagandaa. Yksipuolisen uutisoinnin takia venäläisillä on myös huono medialukutaito samalla, kun hyvä medialukutaito olisi tärkeämpää kuin koskaan.

Artikkelissaan ”Kaunistelua, valikointia ja suoraa valehtelua - seitsemän faktaa propagandasta” (yle. fi, julkaistu 4.4.2019) Joni Nieminen kertoo, että propaganda toimii parhaiten, kun sitä ei tunnisteta.

Tämä onkin yksi Putinin propagandan keskeisimmistä periaatteista: suuri osa kansasta ei ymmärrä, että kyse on propagandasta. Nieminen kuitenkin muistuttaa, että propagandaa on tehty aina ja että propaganda kukoistaa erityisesti sotien aikana. Esimerkiksi talvisodan aikaan sekä Suomessa että Neuvostoliitossa tehtailtiin propagandaa.

Siinä missä Neuvostoliiton propaganda pyrki motivoimaan kansaansa sotaan, Suomen propagandan tarkoitus oli parantaa sisällissodan romuttamaa yhteishenkeä. Putinin nykyiset propagandataktiikat muistuttavatkin paljolti Stalinin taktiikoita sillä erotuksella, että nyt propagandan välitys on siirtynyt pääosin verkkoon.

Uskon, että hyvä koulutus on yksi tärkeimmistä verkossa tapahtuvaa vaikuttamista ehkäisevistä tekijöistä. Lukio-opinnot ovat edistäneet omaa kriittistä lukutaitoani ja pystyn tarkastelemaan erilaisia tekstejä ja mielipiteitä kriittisesti jopa silloin, kun ne tukevat omia mielipiteitäni.

Verkkovaikuttaminen muuttuu jatkuvasti yhä kierommaksi ja monimutkaisemmaksi. Nieminen korostaakin, että medialukutaito on propagandan ja muun vaikuttamisen paras vastalääke. Hyvä medialukutaito ja kriittisyys vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä kohtaan ovat tulevaisuudessa äärimmäisen tärkeitä kansalaistaitoja.

Teksti Miika Tonteri Kuva Creative commons