O´Times joulukuu 2022

O´TIMES JOULUKUU 2022

Joulukuu 2022 3 Pääkirjoitus 5 Avoimet ovet 6 Ykkösiä väittelykilpailun finaalissa?

21 ”Sai keksii mitä tahansa eikä kukaan tuominnut”

TOIMITUS Sandra Karisalmi, päätoimittaja, taitto Eevi Grönlund, toimitussihteeri, taitto

22 Jos seuraat futiksen MM-kisoja, lue tämä!

Nana Erälähde, kuvitus, taitto

24 Iran ihmisoikeuskriisin keskellä

Annika Hellström

11 Keskittymiskyvyn viejä

26 Sananvapaus on yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti keskeinen arvo

Matias Hännikäinen, kansikuva, taitto

12 Piinapenkissä Heli Numminen

28 MISSÄ HE OVAT NYT? Valkokankaalla

8 Säihkyvä klubi-ilta 10 Huolehtikaa nyt lapsikullat siitä omasta jaksamisestanne!

Aada Holmberg

Pihla Jutila, kuvitus, some Siiri Kotkaslahti, taitto

13 Opettajien nuoruus- 30 Fridan, Mintun ja kuvat Lumin leffanurkkaus

Veera Kotkaslahti, taitto

14 Ogelin jalkapallohuumaa!

Julia Leinonen

16 ”Ihan järkyttävän näköstä mössöö!”

20 Syksyn ylioppilas- ja itsenäisyysjuhla

32 Leffagallup 35 Mikä jouluherkku olet?

Emmi Lehtinen Frida Leppävuori

36 O’Why

Verna Lindström, juliste

38 Suusta siepatut

Pihla Mattila Minttu Mielikäinen, taitto Josefina Mura, taitto Iiris Pernu, taitto Lumi Päivärinne, taitto KIITOS VIERAILIJOILLE! Emmi Ertola Miro Lundberg

Joulutunnelmissa hangessa paleli se osa toimituksesta, jota Arja Holma ei pidätellyt siivoamassa kuviksen luokkaa.

O’times

Viola Nenonen 2

Kattilan täydeltä kaaosta OLEN HUOMANNUT, että pyrin aina pääkirjoituksissani antamaan jotain neuvoja tai kehottamaan teitä rakkaat lukijat tekemään jotain. Vaikka loma kohta alkaakin ja sen jälkeen ei tarvitse kuunnella enää kaikkitietäviä opettajia (tai pääkirjoittajaa), haluaisin jakaa vielä hieman ”viisauttani” teille.

Joulu on ihan muutaman viikon päästä ja se voi herättää monenlaisia tunteita. Tietysti joulua odottaa loman ja koulutöistä vapautumisen toivossa sekä on kivaa saada lahjoja, nähdä sukulaisia, syödä hyvää jouluruokaa ja laulaa joululauluja.

Jouluun liittyy kuitenkin liian paljon stressiä ja täydellisyyden tavoittelua. Mitä jos koti ei olekaan siisti, kun vieraat tulevat kylään? Entä jos en pystykään syömään herkkuja ruokasuhteeni takia?

Haluaisin vastata, että mitä sitten, mutta en voi. Eikä voi moni muukaan. Jouluun kuuluu huolettomuus ja rauhallisuus, mutta sen enempää avaamatta on selvää, että nykyisessä maailmantilanteessa tuskin tämä optimaalinen tilanne on kaikille saavutettavissa. Tämän rinnalla oma joulustressi voi tuntua todella mitättömältä, vaikka ihan yhtä oikeutettua sekin stressi on.

Jokaisella perheellä ja sen jäsenellä on oma käsitys joulusta, ja sen mukana tulevat erilaiset paineet ja odotukset. Kun yritämme saada joulusta mahdollisimman täydellisen, unohdamme helposti joulun perimmäisen tarkoituksen. Joulu on ilon juhlaa ja yhdessäoloa. Sen ei kuuluisi kasvaa sietämättömäksi ahdistuslumipalloksi, joka vyöryessään alas mäkeä kerää mukanaan lisää stressitekijöitä ja lopulta tömähtää ikävästi suoraan ajatuksiimme ja luo näin toivottomuuden tunteen.

3

En ole varmasti ainoa, joka kamppailee sellaisen ajatusmallin kanssa, jonka mukaan kaiken pitää olla just eikä melkein. Ja vaikka paine suoriutua ei tulisi itseltä, voi ulkopuolisten asettamat odotukset ajaa täysin saman asian. Varsinkin jos omat odotukset ovat valmiiksi korkealla, voi tuntua pahalta, jos ei saavuta haluamiaan tavoitteita. Aina ei kuitenkaan tarvitse jaksaa, eikä joulu onneksi ole myöskään mikään suoritus kaikista paineista huolimatta. Tämä pätee tietysti kaikkeen joulusta koulutöihin.

Koulutöistä ja joulusta puhuttaessa koen tärkeäksi myös muistuttaa teitä rentoutumisesta. Vaikka abeille ja varmasti myös muille opiskelijoille on annettu erittäin vahva suositus (lue: puolipakotus) tehdä koulutöitä, ei loma ole pelkästään niitä varten. Toki aikaa kannattaa käyttää myös opiskeluun, mutta lomasta nauttiminen ja arjesta palautuminen ovat paljon helpompia, jos kirjat voi heittää hetkeksi koulureppuun ja Teamssin sulkea läppäriltään. Pieni irtiotto arjesta tekee varmasti kaikille hyvää, jotta jaksamme odottaa taas seuraavaa lomaa. ”Hyvälle joululle” ei myöskään voi asettaa mitään tiettyjä ominaispiirteitä. Jokainen vuosi on erilainen, ja jouluna olemme kuluneen vuoden tulos. Vuosi on voinut olla täynnä onnistumisia tai puolestaan vaikea ja kivinen polku, joka halutaan jättää taakse mahdollisimman nopeasti. Ja vaikka vuosi on lopullaan, on tärkeä muistaa, mistä se on koostunut. Sen myötä jouluna ei itselleen kannata asettaa liikaa paineita, vaikka sen välttäminen onkin itsessään yhtä vaikeaa kuin matikan syventävien kurssien ymmärtäminen.

Lopulta ei elämä tai joulunvietto kaadu siihen, onko kuusi pitänyt kaikki neulasensa tai onko rosollissa liikaa punajuurta. Kannattaa unohtaa liika täydellisyyden tavoittelu ja pyrkiä saavuttamaan rauha myös itsensä kanssa. Helppoa se ei ole, mutta sitäkin kannattavampaa. Ja jos et vietä joulua, ota silti kaikki irti mahdollisuudesta mennä lumeen pyörimään. Jos satutte Paloheinän pulkkamäelle, minut voi ainakin löytää lähellä olevasta kinoksesta pyörimästä.

Joulun kuuluisi olla jokaiselle positiivista energiaa hehkuva juhla, ja vaikka siihen liittyisi negatiivisia ajatuksia ja tunteita, uskon, että jokainen voi silti nauttia joulusta täysillä. Vaikka jouluaattoon ja itse juhlintaan onkin vielä muutama viikko aikaa, toivotan kaikille O’Timesin lukijoille hyvää ja rauhallista joulua ripauksella kaaosta!

Teksti ja kuva Sandra Karisalmi

O’times

O´SCHOOL

Avoimet ovet lauantaina Marraskuinen lauantai käytiin koulua ja sillä korvattiin itsenäisyyspäivää edeltävä maanantai. Lauantai ei kuitenkaan ollut täysin tavallinen koulupäivä.

Ogelin avoimet ovet järjestettiin marraskuisena lauantaipäivänä.

Juhlasaliin oli rakennettu tunnelmallinen messualue, jolla eri aineryhmät esittäytyivät.

Salissa oli lisäksi esimerkiksi oppilashuollon piste, jossa sai pyörittää onnenpyörää, ja O´Timesin piste, josta sai käydä nappaamassa itselleen pinssin – ehtona oli alkaa seurata lehden instatiliä.

Myös alumnit edustivat tänäkin vuonna ja olivat valmiita esittelemään toimintaansa.

Lukusalin puolella oli opiskelijakunnan hallituksen kahvila sekä musiikkiesityksiä. Erityistä huomiota opettajissa sai aikaan lukion bändin Eino´s Angelsin Herbie Hancock -tulkinta. Musiikkiesitysten välissä myös kerrottiin koulumme musatoiminnasta.

Koulusta kiinnostuneita tutustutettiin koulurakennukseen ala-aulasta lähtevien tukioppilaiden ja tutorien kierroksilla. Koulusta kiinnostuneilla oli myös mahdollisuus päästä kurkkaamaan tavallisille oppitunneille.

Koulumme oppilaat opiskelivat perjantain lukujärjestyksen mukaan.

Lauantaipäivä toki oli raskas lisäys arkeen, koska kahden kouluviikon väliin jäi nyt vain yksi vapaapäivä, sunnuntai. Pitkä viikonloppu joulukuun alussa itsenäisyyspäivän tienoilla kuitenkin varmasti on monelle mieluinen.

Teksti ja kuva Satu Mäkinen

Pinja valitsee pinssiä itselleen Iiriksen ja Matiaksen opastuksella.

5

O’times

Ykkösiä väittelykilpailun finaalissa?

Osallistuin impulssipäätöksenä lukiomme väittelykilpailuun.

Tässä on minun kokemukseni siitä.

Joukkueeni muodostui päivää ennen viimeistä mahdollista ilmoittautumispäivää. Otin nokosia lukusalissa, kun kuulin, että Lauri Ojalehto värväili oppilaita väittelykilpailuun. Hypähdin innokkaasti mukaan ja kiitos Satu Mäkisen pienen ennakkovalmistelun saimme joukkueen täyteen. Joukkueeseeni kuului itseni lisäksi Viola Nenonen 22C ja Venla Mantere 22E.

“Meiän joukkue on niin kuin Matias ja kolme päätä täl pituuserolla.”

- Joukkuelainen “Pieni adrenaliinihan tekee aina hyvää.” -Venla Mantere 22E

Ykköset vastakkain

O’times

Oma joukkueeni semifinaaleissa

Perjantain 11.11. alkukarsinnoissa ottelimme väittelykilpailun ainoaa toista ykkösten joukkuetta vastaan.

Kyseiseen tiimiin kuului Wilma Tammisto 22E, Eeli Kuusiniemi 22E, Kuutti Apajalahti 22A ja Benjam Tourunen 22E. Kilpailu toimi siten, että annettiin väite, jota toisen joukkueen piti puolustaa ja toisen vastustaa.

Väitteemme oli “Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste oli huono ja järjetön uudistus”. Joukkueeni vastusti väitettä, kun taas toinen joukkue oli puolustamassa. Väittely oli tiukkaa, mutta lopulta joukkueeni vei voiton. Ja nyt oltiinkin sitten jo semifinaaleissa.

6

Semifinaalit jännittivät aivan älyttömästi. Pelottavin asia oli, että meitä vastassa olevassa joukkueessa oli yksi viime vuoden voittajista. Joukkueeseen kuului Sami Wartiovaara 20D, Aaro Svensberg 20D, Mark Novitsky 20C ja Taisto Ravela 20C. Saimme väitteeksi “Lapsen biologisella isällä pitää olla raskauden alkuvaiheessa oikeus päättää, tuleeko hänestä lapsen juridinen isä, jolle muodostuu elätysvelvollisuus”. Tällä kertaa meidän joukkue puolusti väitettä.

Päivän kauhistuttavin kohta oli, kun Punapaitainen henkilö on Sami Wartiovaara, viimevuotinen voittaja. saimme tietää voittaneemme semifinaalit. Itse olin jo valmistautunut häviöön semifinaaleissa, minkä ta- “Nää ykköset pyyhki lattian meillä.” kia finaaleihin pääseminen tuli - Joku abien joukkueesta shokkina.

Finaaliväitteenä oli “Aito kansanvalta on mahdotonta” ja meidän joukkueemme oli taas puolustavalla kannalla. Minulla on tapana ottaa päiväunia aina, kun pitäisi tehdä tärkeitä hommia, joten en tällä kertaa todellakaan ollut henkisesti valmis tapahtumaan.

Meitä vastassa olevaan joukkueeseen kuului Valtteri Kalavainen 21B, Paavo Helevä 21A, Iiro Lintukangas 21B ja Miro Lundberg 21B. Heti kun väittely alkoi, jäädyin. En saanut sanaakaan ulos, ja tuntui, etten osallistunut riittävästi väittelyymme.

Joukkueeni teki kuitenkin aikkensa, ja lopputulos oli yllättävän tasainen.

Voittajaksi tuli lopulta vastustava joukkue tuloksella 4-3, ratkaisevana ääni tuli yleisöäänestä.

Ylipäätään kokemus oli hyvä, mutta jäi fiilis, että olisin voinut tehdä finaalissa enemmän. Eihän siinä muuta kuin ensi vuonna uudelleen!

Oli hienoa, että kaikilla oli hyvä asenne eikä kukaan ottanut väittelyä liian tosissaan.

Yleisössä taisi olla hieman kilpailevaa ohjelmaa, josta emme puhu sen enempää - säästääksemme häiriköiden egot.

Väittelykilpailun voittajajoukkue!

7

Teksti Matias Hännikäinen Kuvat: Arja Holma ja Satu Mäkinen O’times

Säihkyvä klubi-ilta Lukusalin valot vaihtuivat violetiksi ja popcornin tuoksu leijui ilmassa, kun torstaina 17.11. järjestettiin koulumme ensimmäinen klubi-ilta musiikinopettaja Joonas Tuomisen aloitteesta. Mutta mitä klubi-illassa tapahtuikaan?

Kello löi 18 ja lukusalissa istui jo opiskelijoita. Katseet suunnattiin lukusalin päätyyn, kun lukion ykkösten bändi Ebe aloitti illan soittamalla muutaman kappaleen. Iltaa juonsivat abit Noah Fernström sekä Noah Spilling.

Klubi-illan tarkoituksena oli tuoda esille koulumme taiteellista puolta, ja sehän onnistui.

Katsomosta saattoi bongata hyvin erilaisia persoonia. Osa keskittyi kiivaasti shakin pelaamiseen ja toiset taas istuivat penkeillä kuuntelemassa esityksiä. Illan myötä monet kävivät ostamassa opiskelijakunnanhallituksen ylläpitämästä kahvilasta herkkuja ja supattelivat keskenään lukusalin etuosassa. Klubi-illan tunnelma oli rento ja avoin ja se toi kaikki yhteen. Jokaiselle löytyi jotakin kiinnostavaa tekemistä.

Aidan musiikkidiplomityö Suljetussa huoneessa koostui kauniista ja koskettavista omista biiseistä.

Mansardikatto soitti muun muassa Stevie Wonderia sekä Bruno Marssia O’times

8

Musiikin lisäksi klubi-illassa oli esillä myös koulumme teatteripuolta.

Runotyypit esittivät muun muassa Yeboyahin kappaleen Peili, jonka syvällisempi sanoma jäi jokaisen tulkittavaksi.

Klubi-illassa saimme kuulla myös Aida Wikströmin Musiikkidiplomin Suljetussa huoneessa sekä Nana Erälähteen spoken word -esityksen Kato mua!, jonka jotkut olivat jo kuulleet ÄI7-kurssilla.

Kakkosten bändi Mansardikatto esiintyi myös sekä saimme kuulla myös Venla Pirhosen sekä Suvi Heinosen tulkinnan kappaleesta Make you feel my love.

Tekniikkatiimi oli tärkeässä roolissa illan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Jokainen esiintyjä, järjestäjä ja katsoja toi iltaan osan itseään ja illasta tuli juuri meidän näköisemme.

Klubi-illan lämmin tunnelma jatkui koko illan ajan. Kaikki

Satu ja runoilijat kulisseissa hyvä päättyy kuitenkin aikanaan ja abien bändi Eino’s angels päätti illan funkylla kappaleella, jonka jälkeen alkoikin purkutyö. Seuraavana päivänä lukusali oli taas tavallisessa kuosissaan, mutta maasta saattoi löytää yksittäisen popcornin, joka muistutti hauskasta tapahtumasta.

Teksti Josefina Mura Kuvat Pihla Jutila, Satu Mäkinen, Paavo Helevä

Eben solistit Anna-Maria ja Milja Joonaksen kanssa 9

Kielletyt sanat vaihdoimme Vaikka ei aitoo ollut se, mitä koimme Suljetussa huoneessa Sua muistelin --Suljetussa huoneessa

Juontajat Noah ja Noah soittivat myös Eino’s angelsissa O’times

Huolehtikaa nyt lapsikullat siitä omasta jaksamisestanne!

Moni ehkä muistaa, että Satu Mäkisellä oli kakkosjaksossa viikon ajan sijainen. Jos niillä tunneilla ei ihan koko aikaa pelannut pasianssia tai varaillut matkoja Jyväskylään, muistaa kyseisen sijaisen esittelemät kolme perusperiaatetta opiskeluun.

Yksi niistä oli omat resurssit - se, että kaikki tekevät parhaansa omien resurssiensa mukaan ja se riittää.

Mulla, kuten monella muullakin, oli kaksi äikänkurssia kakkosjaksossa.

Istuin siellä takarivissä sen kuusi oppituntia viikossa, eikä mulla sillä viikollakaan kyllä riittäneet resurssit yhdelläkään niistä.

sitä, resurssit tätä, kaikki toitottavat meille, että huolehtikaa nyt lapsikullat siitä omasta jaksamisestanne.

En tiedä teistä muista, mutta musta ei ainakaan ikinä silti tunnu siltä, että voisin tehdä yhtään vähemmän.

Vaikka en jaksaisikaan, vaikka mulla ei ole niitä resursseja, niin jostain ne resurssit on silti vain pakko löytää, koska muuten mistään ei tule mitään. Koska huomenna on sanakoe ja ylihuomenna kirjoitustaidon palautus ja Äly Laudaturkin pitäisi hankkia. Kohta on jo koeviikko ja sitten ylppärit ja sitten pääsykokeet.

lammet siitä, miltä musta itsestäni tuntuu, mutta voin vaikka vannoa, etten ole tässä koulussa tämän asian kanssa ainoa. Tai jos olen, niin onneksi olkoon vaan teille, mutta lähdetään nyt siitä olettamuksesta, että on joku muukin nuori, joka ei jaksa.

Ja se on ihan ok. Meiltä kaikilta vaaditaan paljon. Pitää suorittaa sitä ja tätä ja olla kypsiä aikuisia ja hankkia hyvä tulevaisuus. Kaikki tämä on stressaavaa. Ja sitä saa stressata. Tiedän, että kaikki ovat kuulleet tämän noin miljoona kertaa, mutta kerron teille silti: kaikkea ei tarvitse jaksaa.

Mutta sillä ei edes ollut väliä. En olisi voinut lähteä kotiin nukkumaan, vaikka kuinka olisi jaksaminen nollassa ja resurssit hukassa. Se puhe niistä omista resursseista oli vain puhetta.

Kaikki pitäisi tehdä, mitään ei ehdi tehdä, eikä mitään ole, mistä vähentää. On ihan älyttömän vaikeaa sanoa ”ei kiitos, mä teen jo liikaa, mä en tee tätä”. Jo pelkästään sen sanominen tuntuu vaativan sellaisia resursseja, joita ei ole.

Kaikkea ei voi jaksaa, ja jos yrität jaksaa aina ihan liikaa, menet jossain vaiheessa rikki. Millä resursseilla sitten korjaat itsesi?

Koska niin se on aina. Jaksaminen

Olen tässä nyt selitellyt ummet ja

(Tämä puhe pidettiin ÄI7kurssilla.)

Teksti Eevi Grönlund Kuva Eevi Grönlund

Kun Äly Laudatur ja muut stressinaiheet alkavat painaa liikaa, voi resursseja hankkia rentoutumalla ja tekemällä sellaista, mistä nauttii. Esimerkiksi luonto voi olla hyvä resurssien lähde.

O’times

10

Keskittymiskyvyn viejä Monella teistä on varmaan Tiktok, koska se on niin suosittu meidän nuorten keskuudessa. Sen selailu on mukavaa ajanvietettä, kun on bussissa, välttelee koulujuttuja tai katsoo Netflixiä - koska kenen keskittymiskyky nykyään riittäisi 45 minuutin jaksoon ilman, että samalla katsoo parinkymmenen sekunnin videoita. Ei mun ainakaan. Ainakaan siis ennen.

Mulla itselläni oli Tiktok parin vuoden ajan yläasteen loppupuolelta lukion alkuun. Siitä tuli se, mitä tein vapaa-ajallani koulujuttujen ja harrastusten lisäksi. Kotona en juurikaan tehnyt muuta, kuin selasin Tiktokkia ajattelematta oikeastaan mitään. Videota videon perään. Välillä saatoin jakaa videon kaverille ja sitten taas jatkaa selaamista.

11

Näin saattoi kuluttaa helposti pari tuntia putkeen. Aina välillä mietin, mitä mä oikeastaan edes teen elämälläni. Katson, kun täysin tuntemattomat ihmiset maailman toiselta puolelta tekevät mitä oudoimpia videoita. Esimerkiksi arvostelevat eri ravintoloiden vessojen hanoja. Kyllä, myös tällaisia videoita mä katsoin.

Aina välillä mä mietin, mitä mä oikeastaan edes teen elämälläni.

Aluksi olo oli tosi tyhjä ja koko ajan teki mieli selata jotain turhia videoita. Niitä ei kuitenkaan ollut saatavilla, joten piti keksiä jotain muuta tekemistä.

Otin kirjan käteeni ja aloin taas lukemaan kirjoja. Olo oli hyvä, koska kirjan lukemisen jälkeen ei ollut syyllisyyttä ja huonoa oloa siitä, että oli ollut puhelimella monta tuntia yhtäjaksoisesti. Myös koulujuttujen tekeminen helpottui, kun Tiktok ei jatkuvasti häirinnyt mun keskittymistä, niin kuin se oli ennen tehnyt.

Mulla oli usein myös vähän huono olo sen jälkeen, kun olin katsonut tiktokkeja monta tuntia putkeen.

Esimerkiksi mun päähän saattoi särkeä. Ajattelin kuitenkin, että ei se haittaa, ja jatkoin katsomista.

Onko se sulle okei, että iso osa hereilläoloajastasi menee puhelimella turhia videoita katsoessa?

Mun keskittymiskyky oli myös huonontunut todella paljon ja mulla oli hankaluuksia katsoa jopa niitä tiktokkeja loppuun asti. Yksi sellainen video kestää siis parikymmentä sekuntia. Miten mun mielenkiinto ei säilynyt edes sen vertaa?

Siispä mä suosittelen teille, että kokeilkaa olla edes viikko ilman Tiktokkia. Se voisi olla ihan virkistävää.

Tiedän, että tämä kuulostaa joltain vanhojen ihmisten saarnalta siitä, että nuoret ovat liikaa puhelimella, mutta kyllähän se pitää paikkaansa.

Noin vuosi sitten mä sain kuitenkin tarpeekseni siitä. Muut asiat mun elämässä oli jäänyt kokonaan Tiktokin varjoon. En ollut koskenut yhteenkään kirjaan pitkään aikaan, vaikka tykkään lukemisesta tosi paljon. Tajusin, että tämä ei ollut enää hyvä juttu. Päätin, että poistan suoraan koko sovelluksen.

Onko se sulle okei, että iso osa hereilläoloajastasi menee puhelimella turhia videoita katsoessa? Saatat ajatella, että eihän se haittaa, koska se on kivaa. Mutta onko se ihan oikeasti sitä, mitä haluat sun elämältä, että katsot koko päivän jotain videoklippejä toisensa perään?

En usko.

(tämä puhe pidettiin äi7-kurssilla)

Teksti Emmi Ertola Kuva Nana Erälähde

O’times

Piinapenkissä Heli Numminen Koulussamme elokuussa aloittanut uusi äidinkielen opettaja Heli Numminen joutui piinapenkkiin, jossa hänestä puristettiin ulos salaisia tietoja. Saimme selville muun muassa sen, mitä tapahtui Helin 18-vuotissyntymäpäivänä.

Lempikirjasi?

Miksi äikkä?

Mielipide Ogelin koulu?

Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär. Se on ollut pienestä asti ihan lemppari, voisi jopa sanoa ikisuosikiksi. Tämä kirja teki lapsena niin suuren vaikutuksen, että olen lukenut sitä vielä aikuisenakin.

Äidinkieli on aina ollut koulussa lempiaineeni. Minulla on taipumusta äikän asioihin eli kirjoittamiseen, kirjallisuuteen, kielioppiin sekä lukemiseen. Onhan äikkä myös tietenkin kaikista paras ja tärkein oppiaine.

Opiskelijat ja kollegat tosi kivoja.

Olen viihtynyt oikein hyvin. Oppilaista ja opettajista huomaa, että täällä Ogelissa on motivoitunut mutta rento meininki.

Oletko lukenut O´Timesia?

Mitä kursseja opetat ja mikä on lemppari?

Lukiomuisto?

Olen lukenut ja olen tykännyt. On ihan mahtavaa, kun on lukion oma lehti. Ei jokaisesta koulusta tällaista löydykään.

Kaikkia äikän pakollisia kursseja sekä luovaa kirjoittamista. Henkilökohtainen lempikurssi tällä hetkellä on varmaankin luova kirjoittaminen. Se kurssi on vapaampaa tekemistä ja erottuu huomattavasti pakollisista kursseista.

Lempikollega?

Mitä teet vapaa-ajalla?

En ole vielä ehtinyt tutustua kaikkiin, koska Ogelissa olen ollut vasta tämän lukukauden alusta, joten vaikea sanoa. Lähikollega Satu Mäkisestä on ainakin ollut paljon apua.

Luen kirjoja, katson telkkaria, näen kavereita ja ulkoilen.

Lempivuodenaika?

Teksti Siiri Kotkaslahti ja Iiris Pernu Kuvat Siiri Kotkaslahti ja Heli Numminen

Olen aina tykännyt syksystä, mutta ehkä kuitenkin viime aikoina olen kallistunut kesän puolelle.

O’times

Kun täytin 18 vuotta, muutama kaverini värkkäsi aiheeseen liittyviä julisteita, joita he sitten teippasivat pitkin lukion käytäviä. Se tuntui samaan aikaan nololta ja hauskalta!

Ne tyypit ovat edelleen kavereitani.

12

Opettajien nuoruuskuvat Lukiossamme on paljon opettajia ja heidän nuoruutensa tulee joskus oppitunneilla esille. Osaatko arvata, ketkä opettajat esiintyvät näissä nuoruuskuvissa? Laita vastaukset O’Timesin instan dms, niin voit voittaa pienen palkinnon. Onnea matkaan!

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4 Oikeat vastaukset julkaistaan O’Timesin instatilillä, ottakaa seurantaan!

Aikaa vastata on 8.1.2023 asti, jolloin oikeat vastaukset julkaistaan.

Muista numeroida vastauksesi!

13

O’times

Ogelin jalkapallohuumaa!

Koulujen välisissä jalkapalloturnauksissa oli erinomainen ogeliedustus, ja tuloksetkin olivat hyvät!

Tytöt:

Olin itse mukana maalivahtina ja ainoana abina tyttöjen jalkapalloturnauksessa. Alkulohkossa matkasimme merenläheiseen Vuosaareen. Ensimmäisessä pelissä pelasimme Vuosaarta vastaan ja peli päättyi voittoon (nyt en rehellisesti vain muista, paljonko me voitettiin).

Huikean yhden ja ainoan pelin voittoputki jatkui voittaessamme Kulosaaren toisessa pelissä. Tämä tarkoitti sitä, että menimme jatkoon!

Syysloma levättiin ja heti seuraavana maanantaina pääsimme pelaamaan lämpimään Talin halliin.

Aamu oli aikainen ja se saattoi vähäsen vaikuttaa tulokseen, sillä Hellun kanssa pelattiin tiukka tasapeli.

Etu-Töölön lukio pelasi Mäkelänrinnettä vastaan taukomme aikana, O’times

mutta en kuitenkaan päässyt lepäämään, koska hyppäsin hetkeksi Tylyn leiriin. Tuloksesta ei kuitenkaan tarvitse puhua.

Töölön yhteiskoulun lukio kaatui toisessa pelissä, jonka perään pelasimme viimeisen jatkopelin Brändötä vastaan.

Voitto Tykkiä vastaan tuntui niin mukavalta, että voitimme Brändön myös. Niinpä Ogeli eteni Final Four –turnaukseen!

”Halusimme lähteä finaaleihin voittofiiliksellä ja kultapysti kiikarissa.”

tu hopea oli Ogelin neljäs peräkkäinen, joten halusimme lähteä finaaleihin voittofiiliksellä ja kultapysti kiikarissa. Semifinaalissa meitä vastaan asettui pelätty Mäkelänrinne, mutta Märsky ei selvästikään ollut tarpeeksi pelottava meille, sillä voitimme Märskyn 2-1 ja etenimme finaaliin.

Kulosaari eteni alkulohkoista asti yhdessä kanssamme finaaliin asti, joten välillämme koitti revanssi.

Vaikka voitimme heidät alkulohkossa, tällä kertaa Kulosaari veti pidemmän korren ja Ogelin tytöt joutuivat tyytymään viidenteen peräkkäiseen hopeaan.

Ogelin tyttöjen jalkapallomenestys on ollut hyvin tasaista. 2020 voitet14

Pojat:

Poikien alkulohkossa meidän poikiamme vastaan asettui Lauttasaaren yhteiskoulun lukio. Peli oli tiukka, mutta pojat aloittivat pelit vahvasti viemällä voiton 2-1. Selvittyään tiukemmasta pelistä pojat pelasivat Viikkiä vastaan vahvan 5-0 voiton. Tämä tarkoitti myös jatkoon menemistä pojille!

”Pojat päättivät pitää voittoputken yllä...”

Jatkopeleissä pojatkin kohtasivat Vuosaaren ja voittivat sen 2-1. Lähteiden mukaan tämä oli selvä peli Ogelille niin kuin oli seuraavakin peli SYK:iä vastaan, joka päättyikin 3-0 pitäen Ogelin maalin jo tyhjänä toiseen otteeseen. Pojat päättivät pitää voittoputken yllä ja voittivatkin viimeisen pelin 5-1 Helsingin kielilukiota vastaan. Ogelin pojat ovat finaalipeleissä!

Pojat kohtasivat semifinaaleissa 15

Tylyn, joka oli valitettavasti kirjaimellisesti tyly. Ensimmäinen puoliaika oli tiukka, mutta toisella puoliajalla Ogelilla oli enemmän mahdollisuuksia viedä peli ja edetä finaaleihin. Mahdollisuudet eivät kuitenkaan tällä kertaa kelvanneet pojillemme ja peli eteni pilkuille.

Tässä Tylyn tylyys olikin ratkaiseva tekijä, ja pilkut tuomitsivat Ogelin pojat pronssiotteluun.

matkamuistona koulullemme. Lähteet kertovat, että semifinaalin tulos menee pelipaitojen puuttumisen piikkiin. Huhut myös kertovat, että Ogeli oli joka tapauksessa turnauksen paras joukkue (tässä ei ole mikään värisiä laseja päässä).

”Huhut myös kertovat, että Ogeli oli joka ta-

”Peli oli kuitenkin Ogelin pauksessa turnauksen pussissa, joten pojat sai- paras joukkue.” vat tuoda pronssipystin matkamuistona koulullemme.”

Pronssiottelussa poikiakin kohtasi revanssi kielilukiota vastaan. Peli oli kuitenkin Ogelin pussissa, joten pojat saivat tuoda pronssipystin

Teksti Aada Holmberg Kuvat Mikko Naukkarinen

O’times

”Ihan järkyttävän näköstä mössöä!”

Toimitus pyysi kahdeksaa opettajaa näyttämään taiteelliset lahjansa. Opettajien tehtävänä oli koristella piparkakku omalla luovalla tavalla.

Oona – Toiveuni Oonalla on mennyt jo kaksi vuotta siitä, kun viimeksi tuli koristeltua pipareita. Hän lähtikin jännittyneesti mutta positiivisin fiiliksin koristelemaan: “On niin jännää, et kädet vaan tärisee.” Oona ei todellakaan halunnut teemakseen matikkaa vaan käytti inspiraationa sitä, miten kaikki aina haluavat päästä talviunille. Oona tajusi myös, ettei piparia tehdessä tarvitse Maolia, koska kyseessä on piparikaava.

Reima – Joulu-unelma

Kia tarvitsi pinsettejä avukseen, koska nonparellit olivat hyvin Reima lähti matikkateema edellä liukkaita. kaunistamaan pipariansa ja hänelle oli selkeää, että muistikaava on löydyttävä. Reiman piparista löytyykin “muistikaava, koska sitku olen seniili nii ei muista omaa nimee nii tän muistan ja eka joka tuli mieleen”.

Reima koki onnistumisen tunteita tehdessään piparia ja hän sai älynväläyksen, että sokerikuorrutetta voi pursottaa suoraan suuhun.

Oona esittelemässä toiveunipipariaan, kun Reima vielä viimeistelee omaansa intensiivisesti. Oona ei halunnut pipariinsa mukaan matikkateemaa, kun taas Reimalle se oli tärkeää.

O’times

Kia – Pupu metsässä Kia taiteili pipariinsa kanin, josta on näyttänyt kuvia bilsan tunneilla. “Tää on siis mun visio. Visio on se, että mä oon opetellu urani aikana piirtää pupun ja mä teen sen aina.

Aina on pupu. “ Tämä oli Kian vuoden ensimmäinen pipareiden koristelukerta, mutta hommassa hän on jo konkari. Kia on tehnyt jopa itse kaavat pipareihinsa, esimerkiksi piparilinnunpönttöön. Kia käyttää yleensä itse tekemäänsä pikeeriä, joten kaupan valmis kuorrute oli uusi kokemus.

”On niin jännää, että kädet vaan tärisee.”

16

Altti – Sielunmaisemani Kainuusta Altti saapui paikalle valmiin suunnitelman kanssa. Pipariin muodostui talvinen sielunmaisema Kainuusta.

Koristellessaan Altti kuvaili toimitukselle (ja Arjalle), kuinka hänen kotikunnassaan Hyrynsalmella on aina talvisin lunta ja on outoa, kun Helsingissä ei yleensä ole valkoista joulua. Kainuulaisen talven lisäksi Altti jutusteli aktiivisesti esimerkiksi joulun vietosta. Lisäksi Altinkin mukaan piparikuorrute oli ”ihan kökköä”.

”Piparikuorrute on ihan kökköä. ”

Manuel valitsemassa tarkasti, mitä koristeita hän käyttää.

Manuel –Alppien unelma Manuel saapui paikalle kertoen, että hänellä oli kyllä tarkka suunnitelma, mutta se ehti jo unohtua. Hän ikävöi kovasti Sveitsiä ja inspiraationa toimivatkin Sveitsin maisemat. Piparista voi bongata Alppivuorien punastumisen (tästä mainitaan Sveitsin kansallislaulussa). Manuelille piparien koristelu ei ole kovin tyypillistä, sillä se ei ole oikein keskieurooppalainen perinne, mutta hän koki sen stressiä lieventävänä taideterapiana. Piparin koristelun ohessa Manuel paljasti vihaavansa Last Christmas -biisiä.

17

O’times

Jukka – Joulupotpuri Jukka ryhtyi hommiin ammattimaisin ottein hahmottelemalla suunnitelman paperille. Hänkin halusi sisällyttää pipariinsa oman aineensa äikän ja siksi kuvituksessa on aakkosia. Suhtautuminen omaan koristeluun oli varsin kriittinen, ja Jukka olikin aluksi ehdottomasti sitä mieltä, ettei kenellekään saa kertoa, kuka kyseisen piparin on koristellut. ”Tästä ei kyllä kiitettävää saa”, totesi Jukka omasta piparistaan ja kertoi kuviksen numeronsa olleen lukion päättötodistuksessa kasi, vaikka ei kuulemma mitään ollut osannut.

Onneksi lopulta Jukka antoi piparin omalla nimellään lukijoille ihasteltavaksi.

Auli – Kemian maailma Aulin visio piparin koristeluun oli alusta alkaen selkeä. Kemian opettaja muotoili sokerikuorrutteesta tietysti atomimalleja. Lisäksi piti vielä lisätä kemiallisia merkkejä, jotta kaikki varmasti tajuaisivat aiheen. Auli painotti tarkkuuden olevan kemian A ja O. Seuraavaksi kaikki strösselit levisivät ympäri pöytää.

Kuorrutteiden surkeudesta Auli oppi, että seuraavalla kerralla kuorrutetuubit kannattaa lämmittää.

O’times

Aulin koristeluista sekä piparin nimestä huomaa, mikä aine on hänen erikoisalaansa.

Auli painotti tarkkuuden olevan kemian A ja O. Seuraavaksi strösselit levisivät ympäri pöytää.

18

Arja – Rauhan piparkakku

Piparia koristellessaan Arja sai tuntea samoja fiiliksiä, mitä oppilaat kokevat hänen tunneillaan.

Arja ei vaikuttanut nauttivan piparin koristelusta järin paljon, sillä valitettavaa kuorrutteista ja koristeista oli erittäin paljon: ”Tää näyttää ketsupilta, ihan järkyttävän näköstä mössöä.”

19

Arja puolestaan saapui piparipisteelle vartin myöhässä. Arja ei vaikuttanut nauttivan piparin koristelusta järin paljon, sillä valitettavaa kuorrutteista ja koristeista oli erittäin paljon. ”Tää näyttää ketsupilta, ihan järkyttävän näköstä mössöä”, totesi Arja. Hän kiteytti tuntemuksensa koristelusta yhteen lauseeseen: ”Nyt mä tiedän, miltä teistä tuntuu kuvistunnilla, kun kaikki menee päin seiniä.” Loppuun piti vielä piparia nimetessä harkita, voiko piparin nimetä pipariksi, koska sanalla on hänen mukaansa liian kaksimielinen merkitys. Arja päätyikin sanaan piparkakku.

Piparien koristelu vaikutti niin hauskalta, että toimituksen Vernankin oli tehtävä oma pipari. Tässä piparissa teemana oli tietenkin O’Times.

Kokonaisuudessaan piparien koristelussa kaikilla oli kivaa ja lopputulokset olivat hienoja, vaikkeivat kaikki opettajat olleetkaan niin tyytyväisiä oman käden jälkeensä.

Kuvat Matias Hännikäinen ja Pihla Jutila Teksti Siiri Kotkaslahti, Eevi Grönlund, Emmi Lehtinen ja avustaja Viola Nenonen O’times

Syksyn valkolakit painettiin taas päähän itsenäisyyspäivän juhlassa Perjantaina 2.12.2022 koulullamme vietettiin itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlaa. Tänä syksynä valmistui yhdeksän ylioppilasta. Lämpimät onnittelut heille!

Juhlassa kuultiin perinteiseen tapaan erilaisia puheita ja hienoa musiikkia. Itsenäisyyden teemaan johdattelevat avaussanat kuulimme ykkösiltä Venla Mantereelta ja Matias Hännikäiseltä.

Myös rehtorimme Mirvan puhe, meidän kaikkien lempiohjelmanumeromme, oli varsin valaiseva- tai pointti puheessa oli ehkä ennem-

Tuore ylioppilas Silja piti puheen

min, että valot pois, sillä puheen teemoissa vilisivät muun muassa Ukrainan sota ja energiakriisi.

Ylioppilaan puheessa Silja Oja, yksi O’Timesin toimittajakonkareista, pohdiskeli muun muassa tulevaisuutta sekä tuntemuksia lukioajan haasteista ja kolmen ja puolen vuoden opinnoista.

Tällaiseen perinteiseen tapaan on päästy viettämään yhteistä itsenäisyyspäivän juhlaa viimeksi kolme vuotta sitten. Vuonna 2020 juhla oli etänä ja viime vuonna juhlasta pääsivät paikan päälle saliin nauttimaan Musiikkipuolella meitä viihdyttivät vain lukiolaiset.

OYK:n orkesteri ja kuoro, jotka vastasivat perinteiseen tapaan esimer- Onnea syksyn ylioppilaille! kiksi mahtipontisesta musiikista lippukulkueen taustalla ja Finlan- Teksti Eevi Grönlund dia-hymnistä.

Kuvat Arja Holma

Lukiolaisten bändi

Syksyn ylioppilaat hetkeä ennen lakin päähän painamista O’times

Lukiolaisten yhtye esitti kauniin kappaleen Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään. Lopuksi tietysti kajautettiin yhdessä Maamme.

Venla ja Matias toivottamassa kaikki tervetulleiksi juhlaan 20

”Sai keksii mitä tahansa eikä kukaan tuominnut!”

Klubi-illassa kuultiin Nanan spoken word -esitys Kato mua! Mitä spoken word eli lavarunous sitten tarkoittaa?

Lavarunouteen tarvitaan tekstiä ja esiintyjä. Teksti voi olla muodoltaan monenlaista eikä esiintymisellekään ole tiukkoja sääntöjä. Konsepti on vapaamuotoinen.

Lavarunoudessa tekstejä esittää yleensä niiden kirjoittaja itse.Tärkeintä on löytää oma ääni: kirjoittaa jotain itselle merkityksellistä esimerkiksi omista havainnoista.

Ogelissa tutustuttiin lavarunouteen kahden kerran workshopissa, jota veti Teatterikorkeakoulun opettaja, esitystaiteilija ja lavarunoilija Irene Kajo.

Ensimmäisellä workshop-kerralla kirjoitettiin paljon. Irene antoi erilaisia tehtäviä ja tekstiä tuotettiin melko nopeallakin aikataululla. Tekstejä myös luettiin ääneen mitenkäs muutenkaan.

Toisella kerralla alettiin kokeilla tekstien esittämistä. Miltä tuntuu puhua omaa tekstiä ääneen? Mikä on oma tapa esittää tekstiä? Mitä mikki tuo esitykseen? Miten paikka vaikuttaa esitykseen?

Kenties keväällä järjestettävässä toisessa lukiolaisten klubi-illassa kuullaan joitain esityksiä, joita alettiin työstää tässä työpajassa.

Jos olet kiinnostunut lavarunoudesta, kannattaa seurata nuortenopenmic-tiliä Instagramissa.

Teksti ja kuvat Satu Mäkinen

Workshopin ensimmäisellä kerralla kirjoitettiin paljon erilaisista aiheista ja kokeiltiin erilaisia muotoja.

21

O’times

Jos seuraat futiksen MMkisoja, lue tämä Missä ne jalkapallon maailmanmestaruuskisat pidetään tänä vuonna? Ai, miten niin Qatarissa, eihän se ole mikään jalkapallomaa. Eikös se sitä paitsi polje ihmisoikeuksiakin minkä ehtii?

Qatar on hieman alle kolmen miljoonan asukkaan maa, joka sijaitsee Arabian niemimaalla. Tämä Suomeakin pienempi maa kuitenkin lukeutuu yhdeksi maailman rikkaimmista öljyvarojensa anisoista.

Maa on suurimmaksi osaksi aavikkoa, jonka korkeiden lämpötilojen vuoksi jalkapallon MM-kisatkin pitää siellä pelata talvella kesäkisojen ollessa vähän turhan suuri terveysriski.

Nämä kisat ovat kuitenkin terveysriski vuodenajasta riippumatta. Urheiluspektaakkeli on rakennettu Qatariin surkeasti kohdeltujen siirtotyöläisten voimin.

Rakennustöiden lisäksi siirtotyöläisiä työskentelee esimerkiksi siivousja hoiva-alalla. Qatarissa on yli kak-

si miljoonaa siirtotyöläistä. Heidän työolosuhteensa ovat epäinhimillisiä, vapaapäiviä ei ole, työturvallisuus on laiminlyötyä ja palkka lähes olematonta, jos sitä edes maksetaan.

Työntekijöitä saatetaan uhkailla tai kiristää ja heitä estetään vaihtamasta työpaikkaa tai lähtemästä maasta.

On arvioitu, että ainakin 6500 työntekijää on kuollut kisojen rakennustöissä ja moni muu on kärsinyt loukkaantumisista ja terveysongelmista.

Qatarin MM-kisat ovat orjatyöllä rakennettu häpeäpilkku.

Työntekijöidensä täysi laiminlyönti ei ole Qatarin ainut epäkohta. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä ei juuri ole oikeuksia ja esimerkiksi homoseksuaalisuus on laitonta.

Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat

Qatarissa elämään jatkuvassa pelossa. Heitä vainotaan, pahoinpidellään ja tuomitaan vankilaan. Jopa kuolemantuomio on mahdollinen.

Heille saatetaan esimerkiksi luvata, että viranomaisten kaltoinkohtelulta säästyy, jos antaa ilmi muita sateenkaarivähemmistöihin kuuluvia. Laki Qatarissa on pahoinpitelijöiden puolella.

Naistenkaan oikeudet eivät ole hääppöiset. Naisia kohdellaan miehiä alempiarvoisempina. Lain mukaan naiset ovat miesten holhouksen alaisia eikä esimerkiksi perheväkivalta ole rikos.

Nainen tarvitsee miespuolisen holhoojansa luvan esimerkiksi naimisiin menemiseen, tiettyjen töiden tekemiseen, joihinkin terveydenhoidon palveluihin ja alle 25-vuotiaana matkustamiseen. Nainen ei Qatarissa ole itsenäinen ihminen.

Qatarin kansalaiset ovat maassa vähemmistö. Loput ovat siirtotyöläisiä. Maata hallitsee pieni, rikas eliitti ja demokratia on melko olematonta. Yleinen äänioikeus ei juuri toteudu hallitsijoita valittaessa, ja hallinto koostuukin rikkaista vanhoista miehistä pienen piirin ja hallitsijasuvun sisällä.

Pääkaupunki Dohan horisonttia määrittävät öljyvaroin rakennetut pilvenpiirtäjät.

O’times

Myöskään vapaa media ei toteudu ja sensuuri on tavallista. Esimerkiksi hallintoa ei tietenkään saa millään tapaa kritisoida. Qatarista puuttuu

22

demokratia ja sananvapaus.

Qatarin kisat ovat historian kalleimmat jalkapallon maailmanmestaruuskisat. Tämän lisäksi Qatar markkinoi kisojaan historian ympäristöystävällisimpinä. Se ei pidä lainkaan paikkaansa.

On rakennettu järkyttävä määrä uusia stadioneja, kenttiä ja muuta infrastruktuuria. Kisojen jälkeen monet näistä jäävät käyttämättömiksi.

Keskellä aavikkoa kaikki pitää myös ilmastoida ja kastella.

Ja koska kyseessä on öljymaa, ei fossiilisten polttoaineiden käytössä kursailla. Kaikki rakentaminen sekä esimerkiksi kaikki kisoihin liittyvä lentäminen tuottavat aivan liikaa hiilidioksidipäästöjä. Qatar on maailman saastuttavimpia maita, mutta se on niin rikas, ettei sitä kiinnosta.

Qatar on isäntämaaksi surkea va-

linta. Miksi ihmeessä kisat sitten on annettu Qatarille? Vastaus on melko yksinkertainen: raha.

Päätös tämän vuoden isäntämaasta tehtiin jo 12 vuotta sitten. Päätöksen teki kansainvälisen jalkapalloliiton, FIFA:n, pieni hallitus, jonka lukuisia tuolloisia jäseniä on syytelty ja myös jopa tuomittu esimerkiksi korruptiosta.

Qatar pystyi rikkauksillaan tarjoamaan FIFA:lle juuri sellaisen hulppean spektaakkelin uusine stadioneineen, jonka FIFA halusi. FIFA saa valtaosan tuloistaan juuri MM-kisoista. Qatar itse havittelee isännöinnillä parempaa mainetta maalleen. Ei ole väliä, ettei Qatarissa oikeastaan ole jalkapallokulttuuria.

Vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Qatarissa ovat historian ongelmallisimmat.

Niitä ei olisi ikinä pitänyt antaa sin-

ne. Sen tietävät kaikki. Esimerkiksi suomalaisia kisat kiinnostavat huomattavasti normaalia vähemmän ja monissa maissa kisoja boikotoidaan kokonaan.

Se, katsotko sinä Qatarin MM-kisoja, on oma asiasi. Boikotti ei enää tässä kohtaa auta niitä, joita Qatarissa kohdellaan kaltoin. Jos pidät jalkapallosta, niin katso kisat aivan vapaasti. Qatarin ja FIFA:n toiminta ei ole sinun syysi, ei muiden fanien syy, eikä maajoukkuepelaajienkaan syy.

Muista kuitenkin, ettei politiikkaa ikinä saa irti urheilusta, vaikka kuinka yrittäisi. Muista, että Qatarin kädet ovat kauttaaltaan naisten, vähemmistöjen ja siirtotyöntekijöiden veren peitossa.

Teksti Eevi Grönlund Kuvat Eevi Grönlund ja Wikimedia Commons

Education City Stadium on yksi kahdeksasta MM-kisoja varten rakennetuista tai remontoiduista stadioneista.

23

O’times

Iran ihmisoikeuskriisin keskellä Iranissa on meneillään lukuisia mielenosoituksia naisten oikeuksien parantamiseksi.

Iranin tilanteesta puhutaan tällä hetkellä paljon mediassa. Naisten asema on ollut jo kauan huono ja nyt lukuisat mielenosoitukset ovat alkaneet. Mielenosoitukset alkoivat, kun 22-vuotias kurdinainen Mahsa Jina Amini surmattiin 16.9. Iranin siveyspoliisin toimesta.

Mielenosoitukset alkoivat, kun 22-vuotias kurdinainen Mahsa Jina Amini surmattiin 16.9. Iranin siveyspoliisin toimesta.

Amini pidätettiin, koska hänen pukeutumisensa tulkittiin sopimattomaksi. Hän ei ollut peittänyt hiuksiaan tarpeeksi hyvin.

Pidätyksen yhteydessä siveyspoliisi pahoinpiteli Aminin ja hän kuoli kolme päivää myöhemmin sairaalassa.

Sukupuolten eriarvoisuus ja naisten syrjintä on Iranissa arkipäivää. Naisten oikeudet ovat huonot ja Iranin islamilaisen tasavallan rikoslaissa niitä rajoitetaan monin tavoin. Pukeutumissäännöt ovat tiukentuneet Iranissa ja samalla pukeutumisen tarkkailu lisääntynyt.

Naisten tulee peittää hiukset hijabilla. Myöskään käsivarret tai sääret eivät saa näkyä. Siveyspoliisit liikkuvat pakettiautoilla ja pidättävät naisia, joilla on esimerkiksi huonosti peittävä hijab.

Naiset ovat myös eriarvoisia miehiin verrattuna monissa muissa seikoissa, kuten avioliitossa, avioerossa sekä huoltajuudessa. Yhden miehen ääntä oikeudessa vastaa kahden naisen ääni, eli naisten ääni on vain puolikkaan arvoinen.

Mielenosoituksissa on kyse Iranin naisten aseman parantamisesta, mutta myös ylipäätään ihmisoikeuksista ja vapaudesta koko maassa.

Iranin turvallisuusjoukot ovat Iran Human Rightsin mukaan surmanneet yli 400 ihmistä mielenosoituksissa.

Mielenosoitukset ovat jatkuneen nyt lähes kolme kuukautta. Iranin turvallisuusjoukot ovat Iran Human Rightsin mukaan surmanneet yli 400 ihmistä mielenosoituksissa.

Näistä jopa kymmeniä on ollut lapsia.

Isot mielenosoitukset eivät ole Iranissa yleisiä, sillä maan hallinto on autoritaarinen. Mielenosoituksissa tällä hetkellä huudetaankin ”kuolemaa diktaattorille”.

O’times

24

Iranissa katkaistiin netti ja samalla yhteys ulkomaailmaan nopeasti mielenosoitusten alkamisen jälkeen.

Tämän takia on erittäin tärkeää, että muut tuovat Iranin tilannetta esille. Mielenosoituksia on järjestetty Iranin lisäksi myös monissa muissa maissa, kuten täällä Suomessa.

Iranin islamilainen tasavalta toimii epäinhimillisesti maan kansalaisia kohtaan ja loukkaa perusihmisoikeuksia.

Rauhallisiksi tarkoitetuissa mielenosoituksissa ihmisiä on vahingoitet

tu vakavasti tai jopa surmattu Iranin Ei ole kuitenkaan kyse siitä, että vasviranomaisten toimesta. tustettaisiin islamin uskontoa vaan halutaan vapaus päättää, vapaus piIranilla on tällä hetkellä myös lukui- tää huivia tai olla pitämättä, vapaus sia poliittisia vankeja vankeudessa. ylipäätään päättää omaan kehoon Vankeudessa heitä kidutetaan tai liittyvistä asioista, kuten pukeutukohdellaan muuten epäinhimillises- misesta. ti. Monia mielenosoittajia on myös tuomittu kuolemanrangaistukseen.

Erilaisia tapoja antaa tukea Iranin naisille on nähty sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi hiusten leikkaami- Teksti Iiris Pernu nen. Iranissa naiset ovat myös poltKuvat Wikimedia commons taneet huiveja.

Seuraa shirin_neshat Shirin Neshat on iranilais-amerikkalainen taiteilija, joka nostaa taiteessaan esille erityisesti naisia, politiikkaa, identiteettiä ja Irania.

Jos Iranin naisten tilanne kiinnostaa, kannattaa ottaa seurantaan Neshatin instatili shirin_neshat.

Kuva https://creativecommons.org/ licenses/by-sa/4.0/deed.en

25

O’times

Sananvapaus yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti keskeinen arvo Seuraava teksti on kirjoitettu äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaksolla ÄI5. Opintojaksolla käsiteltiin kieltä ja valtaa.

Sananvapautta pidetään yleisesti – ainakin sellaisissa maissa, joissa se on kohtuullisella tasolla - kehityksen ja oikeudenmukaisesti toimivan demokraattisen yhteiskunnan perustana ja kiistattomana perusoikeutena.

Kehityksen perusta se todella onkin.

Suuressa osassa maailmaa ei kuitenkaan ole tällaisia yhteiskuntia. Syyt, miksi jokin maa ei ole sananvapaudellinen demokratia, ovat tietysti osittain tapauskohtaisia mutta ihmisvihamielinen ja samalla inhimillinen vallantavoittelu on aina taustalla.

Pelkästään eettinen näkökulma tuntuu ohjaavan jo sananvapauden itsestäänselvyyteen, mutta myös historia. Millä perusteella edes olisi oikeus rajoittaa toisen ihmisen vapautta mielipiteisiin tai muuhun ilmaisuun?

Ala-asteella opettajan käskiessä minut istumaan sanoin vastustaen, että Suomi on vapaa maa. Tästä seurasi puhuttelu. Hän käytti valtaa.

Esimerkki on laajempaan keskusteluun kelvoton, mutta on huomioitava, että joskus valtaa voi käyttää sananvapauteen puuttumiseen tai muutoin oppitunnit eivät sujuisi.

Samoin salassapitovelvollisuuksia tarvitaan yksityisyydensuojaan, mutta hyväksyttäviin rajoituksiin liittyen vihapuhe on kiistelyä herättävä kysymys.

Kuten eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo Ylen haastattelussa 14.5.2021, vihapuheen

määritelmällinen haastavuus on ongelma ja Suomessa viranomaisilla on jo nykyisellään työkaluja.

Esimerkiksi väkivallalla uhkaamisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta rangaistaan. On hyvä myös huomata, että väkivallalla uhkaaminen ja kansanryhmää vastaa kiihottaminen ovat yrityksiä rajoittaa jonkun sananvapautta.

Ja sananvapaus ei aja asiaansa, jos kaikilla ei ole mahdollisuutta siihen.

Sipilän puheenvuoron perusteella voi myös sanoa, että sananvapautta arvostetaan Suomessa selvästi instituutiotasolla.

Hyvä määritelmä sananvapaudelle löytyy Wikipedian artikkelista koskien Euroopan ihmisoikeussopimusta. Siinä todetaan sananvapauden olevan oikeus, johon sisältyy vapaus mielipiteisiin, tiedon vastaanottoon ja levitykseen, alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten puuttumatta. Täyttä sananvapauttahan missään ei kuitenkaan ole.

O’times

26

Se on hyvä merkki, sillä nimenomaan ylemmän tahon vallantavoittelu on usein keskeinen syy sananvapauden rajoittamiseen.

Sananvapauden rajoittaminen onkin läpi historian ollut tyypillistä autoritäärisille hallinnoille ja oikeastaan vaatimuskin niiden olemassaololle. Sensuuri mahdollistaa vallan keskittämisen, sen turvaamisen ja osittain kulttuurin ohjaamisen haluttuun suuntaan.

Tällaisissa yhteiskunnissa hyvinvointi ei ole keskeistä, vaan ne ajavat täysin eliitin hyötyä. Vallan sanotaankin korruptoivan ihmisiä.

Sananvapaus on tähän oireeseen lääke, jonka keskeinen ainesosa on vapaa lehdistö.

Kuten Wikipedian lehdistönvapautta koskevassa artikkelissa tiivistetäänkin, vapaa lehdistö on demokratian kulmakivi. Se kritisoi, tutkii korruptiota ja tarjoaa vaihtoehtoisia ja uusia näkökulmia. Kuten demokratia, on lehdistönvapauskin puutteellista maailmalla.

HS:n toimittajien kokoama maailmankartta Toimittajat ilman rajoja järjestön tietojen pohjalta onkin sävyiltään pääosin tumma; mitä tummempi maa, sen puutteellisempi on maan lehdistönvapaus.

Karttaan on myös merkitty journalistien vangitsemisia ja jopa murhia.

Tiedon leviämisen uhka ansaitsemattomasti asemissaan oleville vallanpitäjille välittyy siitä karmean hyvin. Tosiaan samat värit löytyisivät myös demokratiaa arvioivasta kartasta.

Sanoessani lapsena opettajalleni Suomen olevan vapaa maa olin oikeassa, olemme lehdistönvapaudessa toisella sijalla, mutta siihen ei tule tottua itsestäänselvyytenä.

27

Maailmalla ja Euroopassakin, esimerkiksi Unkarissa, on viime vuosina nähty sananvapauden heikentymistä. Perusoikeuksien heiketessä median sensuurin takia tietämätöntä kansaa on harhautettu tyytyväiseksi esimerkiksi veronpalautuksilla. Perusoikeudelta vaikuttavan asian heikkeneminen eittämättä vaikuttaa taantumukselliselta.

Jos ihmiskunta ei tavoittele kehitystä parempaan, niin mitä me sitten teemme? Lehdistön tehtävä on ikään kuin toimia vallanpitäjien valvojana ja kansalaisten tiedottajana, usein kriittisestikin, osittain mahdollistaa kehityksen.

Lehdistönvapauden ansiosta yhteiskunnallinen keskustelu ja politiikka tulevat näkyviksi ja ihmiset pysyvät perillä heitä ja ympäröivää maailmaa koskevista asioista.

Tieteellinen tutkimus on keskeisin kehityksen ajaja ja vaatii niin luonnontieteissä kuin humanistisissa tieteissä sananvapauden taakseen, jotta tutkimus ja sen tuloksista raportointi on mahdollista. Jos tiedettä aletaan rajoittamaan ja määräämään, siitä tulee näennäistiedettä ja itse totuus vääristyy, mikä on monin tavoin vaarallista. Tiedettä onkin joskus hyödynnetty sananvapauden kaventamiseen.

Erilaisia rajoituksia eli sensuuria on myös kierretty kekseliäästi ja ajatuksia herättäen taiteen kautta.

On myös tiedossa, että stressi, jota sanktioiden uhka omista ajatuksista tai identiteetistä voi hyvinkin nostaa, heikentää merkittävästi ihmisen toimintakykyä eli tavallaan tyhmentää. Ilman sananvapautta ihmismieli siis typistyy ja omannäköisen elämän tavoittelu voi olla mahdotonta.

Oma suhtautumiseni sananvapauteen on aina ollut sitä tietoisesti arvostava, mutta kuitenkin melko huoleton asuinpaikkani takia. Suomessahan asiat sen suhteen ovat maailman mittakaavalla erinomaisesti.

On kuitenkin niin, että sananvapaus vaatii arvostusta ja taakseen eri voimia säilyäkseen ja kehittyäkseen, sillä sen vallanhimoisia kaventajia tuntuu nousevan yhä uudelleen.

Sananvapaus on edellytys demokratian, tieteellisen kehityksen ja kulttuurillisen ilmaisun kannalta. Hyvä ihmiselämä ja koko ihmiskunnan menestyksekäs tulevaisuus vaatii sitä.

Teksti Miro Lundberg Kuvitus Nana Erälähde

Itse ihmisyys, meille kaikille keskeinen asia, on myös vaakalaudalla sananvapauskysymyksessä. Henkilökohtainen kehitys ja hyvinvointi vaativat monesti sananvapautta.

Perusoikeudeksihan sitä kutsutaan.

Sanoisin sananvapauden tavoittelun kuuluvan jopa ihmisluontoon ja sen vuoksi onkin taisteltu ja taistellaan yhä, oman hengenkin uhalla. Ihmismielen luova taiteellinen ilmaisu on aina ollut osa tätä taistelua.

O’times

MISSÄ HE OVAT NYT? Valkokankaalla Tällä kertaa pääsemme kurkistamaan, millaista on kuvata elokuvaa. Katariina Havukainen valmistui lukiostamme vuonna 2009 ja Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelmasta näyttelijäksi vuonna 2019. Näyttelemisen lisäksi Katariina myös käsikirjoittaa.

Katariina Havukainen näyttelee toista pääosaa tämän vuoden ensi-iltaelokuvassa Laitapuolen hyökkääjä. Hänen roolihahmonsa tässä Aleksi Mäkelän ohjaamassa elokuvassa on päähenkilön kumppani Kati.

Roolihahmo oli Katariinan mukaan vastapainona päähenkilön ratkaisuille elämässä, ja rooli toi esille elämän positiivisia puolia mutta kertoo myös sen, mitä päähenkilö menettää.

Katariina kertoo työskennelleensä elokuvaohjaaja Aleksi Mäkelän kanssa aikaisemminkin tunnettujen sarjojen ja elokuvien parissa. Rooleja on ollut muun muassa kotimaisissa Syke- ja Roba–sarjoissa sekä 95-elokuvassa.

Yleensä elokuvissa ja sarjoissa on kuitenkin tällaisia sopimuksia, jotta tietoja elokuvasta ei vuoda minnekään ennen virallista julkistusta.

Elokuvaa kuvattiin Lahdessa sekä ympäri pääkaupunkiseutua ja kuvaukset kestivät noin 20-25 päivää, mutta Katariinalla kuvattavia kohtauksia ei ollut läheskään kaikkina päivinä.

Katariina kertoo, että yleisesti elokuvia ja sarjoja kuvatessa päivät ovat todella kiireisiä ja kohtauksia ei välttämättä kerkeä kovin paljoa edes harjoitella. Laitapuolen hyökkääjä -elokuvassa kohtauksiin oli kuitenkin aikaa todella paljon, koska päivät oli suunniteltu todella hyvin.

Kuvauspäivät alkoivat sillä, että runneri haki Katariinan kotoa ja vei maskeeraukseen. Maskin ja puvustuksen jälkeen näyttelijät vietiin mikitykseen, minkä jälkeen siirryttiin siihen settiin, jossa päivän kohtaukset kuvataan.

Kuvauksissa helpointa oli se, että sai keskittyä omaan työhön, kun muut asiat hoituivat todella hyvin.

Kuvauksissa helpointa oli se, että sai keskittyä itse omaan työhön, kun muut asiat hoituivat todella hyvin.

Ilmapiiri oli kuvauksissa myös todella hyvä.

Aleksi yhdessä elokuvan tuottajan Rimbo Salomaan kanssa kysyikin Katariinaa elokuvaan mukaan aikaisemman yhteistyön takia.

Elokuvaa alettiin kuvaamaan vasta sen julkistamisen jälkeen, joten siinä ei ollut mitään salassapitosopimuksia. - Tietysti meillä oli sopimuksia esimerkiksi behind the scenes -kuvista ja roolihenkilöiden lookeista, että milloin sai kertoa ja jakaa omassa somessa, kertoo Katariina.

O’times

Katariina kävi Ogelia myös yläkoulun puolella. Tässä kuvassa ollaan musiikkiluokan kanssa konserttimatkalla.

28

Päivän aikana taukoja oli paljon, koska muun muassa kohtausten välissä tuli odottelua paljon, mutta niiden lisäksi oli myös ruokatauko, jonka usein catering hoiti.

Vastanäyttelijä Severi Saarisen kanssa Katariina kuitenkin tutustui jo ennen kuvauksia, jotta pariskunnan näytteleminen olisi helpompaa. Severin kanssa he ovat edelleenkin ystäviä: Severistä tuli Katariinalle tärkeä ihminen.

Catering huolehti myös kuvauspaikoille pientä välipalaa, jotta näyttelijät ja muu taustatiimi jaksoivat koko Katariina näki elokuvan itse ensimpäivän. mäistä kertaa, kun näyttelijät kävivät ohjaajan luona katsomassa enKatariina kertoo, että koko työryh- simmäisen leikkausversion, johon mä ja vastanäyttelijä Severi Saarinen ei ollut kuitenkaan tehty vielä kovin olivat todella mukavia ja elokuvan paljon korjauksia esimerkiksi ääniin myötä hän ystävystyikin monen työ- tai värimaailmaan. ryhmäläisen kanssa.

Katariina on käsikirjoittanut esimerkiksi Putousta ja UIT:n revyitä.

Elokuva kuitenkin tarkentui ensimmäisestä versiosta ja sen rytmi Katariinan mukaan tiivistyi vielä entisestään. Elokuva täytti Katariinan odotukset ja elokuva näytti siltä, miltä se kuvauksissakin oli tuntunut.

Laitapuolen hyökkääjä kertoo fiktiivisen tarinan jääkiekkoilija Marko Jantusesta. Elokuva alkaa tilanteesta, jossa Marko Jantunen eli Jarna on koditon ja päihdeongelmainen. Velkojat ovat hänen perässään ja aikaa maksaa takaisin on vain vuorokausi.

Teksti Emmi Lehtinen ja Pihla Mattila Kuvat Katariinan kotialbumi ja Staffan Sundström

Laitapuolen hyökkääjä -elokuvassa Katariina tekee ensimmäisen pääroolinsa.

29

O’times

Fridan, Mintun ja Lumin Leffanurkkaus Quentin Tarantinon elokuvien arvostelu Tähän elokuvateemaiseen O’Times -numeroon päätimme valita Quentin Tarantinon ohjaamat kaksi tunnettua mestariteosta. Valitsimme tietoisesti kaksi eri vuosikymmenten elokuvaa, vaikka tunnetut elokuvat olikin hankala rajata kahteen.

Elokuvia tähdittää vaikuttava näyttelijöiden kaarti, joka on varmasti jo muistakin teoksista hyvin tunnettu.

Ensimmäiseksi valiutui PULP FICTION (1994), joka on väkivallan ja komedian täyteinen rikoselokuva. Pulp Fiction on yksi Tarantinon tunnetuimmista elokuvista sen epälineaarisen kerronnan sekä kirjavan ja ironisen dialogin takia. Pääosissa toimii muun muassa John Travolta, Uma Thurman, Samuel L. Jackson ja Bruce Willis. Vaikuttavaa näyttelijöiden listaa on vaikea rajata, sillä näyttelijät vaihtuvat epälineaarisen kerronnan takia useaan kertaan.

Elokuvan juoni sisältää kolme toisiinsa kietoutunutta tarinaa, joissa losangelesilaiset gangsterit seikkailevat. Elokuvan tärkeimpinä osina on sen useat monologit, joita on hyvä seurata silmä tarkkana, koska niistä tulee ilmi elokuvan musta huumori.

Elokuva on jaettu kolmeen erottuvaan lukuun, joista ensimmäisessä palkkatappaja Vincent Vega, toisessa nyrkkeilijä Butch Coolidge ja kolmannessa Vincentin työpari Jules Winnfield ovat erilaisiin kommelluksiin kietoutuneina.

Pulp Fiction on täysin kohunsa arvoinen elokuva ja keskittyminen ei monien monologienkaan keskellä herpaannu. Näyttelijät on oivasti valittu rooleihin ja on hienoa seurata tunnettuja näyttelijöitä ja heidän työtään.

Ylemmässä kuvassa on vasemmalta oikealle Samuel L.Jackson, Uma Thurman, John Travolta ja Bruce Willis. Alemmassa kuvassa on Quentin Tarantino.

O’times

(SPOILER VAROITUS)

Monet Oscar-ehdokkuudet, joihin kuuluu muun muassa paras elokuva sekä paras alkuperäinen käsikirjoitus, ovat myös mielestämme täysin ansaittuja. Elokuvaa on sanottu ilmiömäiseksi ja yhdeksi vaikutusvaltaisimmista 90-luvun elokuvista.

Sekä käsikirjoitusta että ohjausta on kehuttu maasta taivaisiin.

Toiseksi elokuvaksi valitsimme Tarantinon uudempaan tuotantoon kuuluvan ONCE UPON A TIME IN HOLLYWOOD (2019), joka on vuoteen 1969 sijoittuva draamakomedia. Elokuvan roolitus on aivan yhtä vaikuttava kuin Pulp Fictionin ja pääosissa esiintyvät Leonardo DiCaprio, Brad Pitt sekä Margot Robbie.

30

Elokuvassa seurataan hiipuvaa näyttelijää ja hänen stunttikaksostaan, jotka pyrkivät navigoimaan elokuvabisneksessä. Elokuva myös muistuttaa Pulp Fictionia sen eri tarinoiden yhteen nivoutumisella.

1950-luvulla tv-westernissä mainetta löytänyt Rick Dalton kamppailee löytääkseen mielekästä työtä Hollywoodissa, jota hän ei edes enää tunnista. Suurin osa Daltonin ajasta kuluu Cliff Boothin kanssa, joka on hänen leppoisa paras kaveri ja stunttikaksonen.

Dalton sattuu myös asumaan aloittelevan näyttelijän Sharon Taten ja elokuvantekijän Roman Polanskin naapurissa, joiden tulevaisuutta niin sanotun Mansonin perheen jäsenet muuttavat ikuisesti.

Kuvassa on vasemmalta oikealle Brad Pitt, Margot Robbie ja Leonardo DiCaprio

Once Upon a Time in Hollywood sijoittuu nimensä mukaisesti Los Angelesiin Hollywoodiin.

Elokuva oli Pulp Fictionin tavalla hieman hankalasti seurattava, ellei keskittynyt elokuvaan jatkuvasti.

On kuitenkin vaikea olla keskittymättä näin valloittavaan elokuvaan, joten se ei tuottanut ongelmia.

Odotukset olivat toki kovat, sillä onhan Tarantino yksi tunnetuimmista elokuvaohjaajista, mutta mielestämme kaikki odotukset täyttyivät, niin miljöön kuin näyttelijöiden osalta. Vaikka kummatkin elokuvat ovat hyvin samantyyliset, on Once Upon a Time in Hollywood ”tyypillisempi” Hollywood-elokuva ja Pulp Fiction taas ainutlaatuisempi.

Suosittelemme kumpaakin katsomaamme elokuvaa kaikille mielenkiintoista elokuvaelämystä etsiville.

Varsinkin Pulp Fiction on elokuva, joka kaikkien täytyy katsoa.

Ranking: 1. Pulp Fiction 2. Once Upon a Time in Hollywood Teksti Lumi Päivärinne, Minttu Mielikäinen, Frida Leppävuori Kuvat wikimedia commons ja flickr. com

31

O’times

Minkälaisia elokuvan katselijoita ogelilaiset ovat?

Suurin osa ogelilaisista syö elokuvissa karkkia. Opettaja Eija Raitala syö elokuvissa Amerikanpastilleja. Marko Särkilahti syö poppareita tai on syömättä. Maiju Meckelburgin lapsi syömisen sijaan laittoi kerran popcorninsiemenen nenäänsä kesken elokuvan, koska siemenelle ei ollut muutakaan paikkaa. Loppuelokuvan ajan Maiju ja lapsi koettivat saada siementä pois nenästä.

Mitä syöt elokuvissa?

13 51

73

poppareita

karkkia

en mitään/limua

Minkälaisia elokuvia katsot?

14

Selvästi suosituin elokuvagenre ogelilaisten keskuudessa on toiminta. Muut genret eivät ole läheskään yhtä tykättyjä. Petteri Welling sanoi toimitukselle: ”Jos olisi pakko valita lempigenre, niin olisihan se western.” Eijan lempigenre on veijarikomediat. Marko tykkää kotimaisista elokuvista. Taina Kähkönen puolestaan tykkää James Bondeista ja Tom Cruisesta Top guneissa.

5

89

lasten elokuvia

komedia

1 6

125

nukun O’times

katson elokuvaa

15

15

Miten käyttäydyt elokuvissa?

1

4

juttelen kavereille

olen kännykällä

häiritsen muita

toiminta

romatiikka

kauhu

Lähes kaikki opiskelijat tyytyvät vain katsomaan elokuvaa leffateatterissa. Opettajat kuitenkin käyttäytyvät siellä eri tavoilla. Satu Mäkinen on kaksi kertaa nukahtanut alkutekstien aikana. Toinen leffa oli Wim Wendersin taideleffa ja toinen Itse ilkimys. Kerran Satu katsoi koko leffan aurinkolasit päässä ja ihmetteli leffan kovin tummaa värimaailmaa. Vasta lopussa hän tajusi, että hänellä oli aurinkolasit päässä. Tiina Männynväli käyttäytyy leffassa rauhallisesti ja on hiljaa. Maiju on joskus sipissyt ja supissut leffassa - muulloinkin kuin popcorninsiementä kaivelemassa.

32

Kuinka usein käyt elokuvissa?

1

Suurin osa opiskelijoista käy elokuvissa noin kerran vuodessa. Iso osa käy kerran kuukaudessa. Omien sanojensa mukaan Welling katsoo 2 000 leffaa vuodessa. Taina kävi elokuvissa viimeksi ennen koronaa.

1

5 40 90

kerran vuodessa

kerran kk

kerran vk

Missä käyt elokuvissa?

68 2 29

kotona

en käy

en ikinä

Noin puolet opiskelijoista käy leffassa monissa eri elokuvateattereissa.

Monilla on kuitenkin tietty teatteri, jossa he käyvät. Myös kotona leffojen katseleminen on yleistä. Maiju kävisi leffateattereissa, mutta se ei aina onnistu. Oona Kaasinen ei käy leffateattereissa.

38

kaikissa leffateattereissa

joka päivä

vain tietyssä leffateatterissa

Kuinka täyteen leffateatteriin on parasta mennä?

Opiskelijat tykkäävät katsoa elokuvaa puoliksi täydessä leffateatterissa. Täpötäyden teatterin kannalla on vain muutama opiskelija. Tuntemattomien vieressä istuminen ei siis selvästikään ole ogelilaisten juttu.

35

59

88

täpötäysi

juuri ja juuri sain paikan

puoliksi täynnä

yksityisnäytös

Kuinka paljon varaat aikaa ennen leffan alkua?

23

Jälleen ogelilaiset ovat suhteellisen yksimielisiä vastauksen suhteen.

Suurin osa varaa aikaa noin 15 minuuttia ennen leffan alkua. Vartissa ehtii hyvin ostamaan herkut ja löytämään oman paikan. Silti monet varaavat myös 5 tai 30 minuuttia.

30

84

5 minuuttia

15 minuuttia

30 minuuttia

Teksti Veera Kotkaslahti, Annika Hellström ja Julia Leinonen 33

O’times

Mikä jouluherkku olet?

1. Mikä on lempitalviurheilulajisi? a) pulkkamäki b) laskettelu

d) kavereiden kanssa/yksin e) en vietä joulua 5. Mikä on lempijoululaulusi?

9. Mikä on parasta joulupöydässä? a) kaikki herkut b) rosolli

c) hiihto

a) Pettei punakuono

c) kinkku

d) lumikenkäily

b)Kulkuset

d) keitetyt perunat

e) kuntosali

c) Joulumaa

e) ei mikään jouluinen

2. Mikä on parasta joulussa? a) lahjat b) joulupuuro

d) Varpunen jouluaamuna e) Puuttuva palanen 6. Monelta menet nukkumaan jouluaattona?

c) hyvä ruoka

10. Mikä on paras jouluperinne? a) joulusauna b) jouluohjelmien katselu c) joulukuusen koristelu

a) 22.00 d) joululaulut b) 00.00

d) kirkossa/hautausmaalla käyminen

c) 00.30

e) joulusiivous

e) joulukalenterin avaus 3. Mikä on lempijoululeffasi? d) 21.00 a) Niko lentäjän poika e) 3.oo b) Kadonnut Joulupukki 7. Monelta heräät jouluaattona? c) Lumiukko d) Joulupukki ja noitarumpu

a) Silloin, kun Joulupukin kuumalinja alkaa

e) Saiturin joulu

b) 9.00

Lopputulos:

c) 8.00

Jos sait eniten...

d) 5.00

a-vastauksia, olet pipari

e) 12.00

b-vastauksia, olet glögi

8. Mitä teet ensimmäiseksi jouluaattoaamuna?

c-vastauksia, olet kinkku

a) Avaan joulukalenterin

d-vastauksia, olet kaupan valmisrosolli

b) Syön joulupuuroa

e- vastauksia, olet mikropizza

4. Miten vietät joulusi? a) sukulaisten kanssa c) Avaan lahjat b) perheen kanssa d) Lähden ulos c) puolison kanssa 35

e) Nukun koko päivän

Teksti Veera Kotkaslahti, Annika Hellström ja Julia Leinonen Kuvitus Nana Erälähde O’times

O’Why Täältä pesee taas! Vastaukset ja kysymykset on mitä on mut ainakin on. Kiitos kysymyksistä ja hyvää joulua! Näihin kuviin ja tunnelmiin ja nähdään seuraavassa lehdessä.

Mitä himputtia (kirosana muutettu), heräsin klo 10. Miten unohin et tänää on kouluu?

Tätä se lukio teettää. Suosittelen lukemaan lehden pääkirjoituksen unen tärkeydestä, ainakin sait nyt levättyä, ei se tunneilla läsnäolo oo nii justiinsa (menkää sinne silti tho).

us jättää tulkinnanvaraa, onko kyseessä siis biologinen vai juristinen isyys. Tähän kysymykseen vastattiin väittelyssä, toivottavasti kuuntelit etkä heitellyt mandariineja.

Mikä on paras lounasvaihtoehtona? Neste, opk vaiko pikkupekka?

Onko maailmassa enää toivoa jäljellä?

Erittäin mainion kysymyksendeerus. Tarkastellaanpa asiaa:

Koepalautusten häämöttäessä edellä automaattinen vastaukseni tähän on, että ei valitettavasti. Ystävämme Toivo on kuitenkin luvannut vierailla luonamme ennen joululomaa.

Tsemppiä vaan sinnekin arjen sankareille.

Neste – kallis, ajaa vararikkoon, pieni kävelymatka

Jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakaan?

Tämä kysymys löytyi kysytyistä kysymyksistä jopa kaksi kertaa, mikä on tietysti ymmärrettävää. Onneksi Poudan Pekka lupailee meille valkoista joulua ja onhan sitä lunta jo nähtykin. Eli siis jos ei ole lunta, niin ei, mutta nyt kun on, niin joo. Tulkitse, miten lystäät.

Mitä suomeen kuuluu kun oon vaihossa?

Pimeääpimeääpimeääpimeääpimeääkylmääpimeääpimeääpimeää On nii rankkaa olla kaikkien daddy.

Tämä ei ole kysymys mutta kuitenkin mielenkiintoinen, joten aion kommentoida asiaa. Tämä ”iskä”-viittaO’times

Opk – mahdollisuus mahtavaan makuelämykseen, halpa, täynnä perskareita Pikkupekka – suhteellisen edullinen, pitempi kävelymatka, paistopiste Ehdottomasti siis pikkupekka, mutta koulun ruokala on myös ihan jees.

Kuinka ymmärtää fysiikkaa?

Kompakysymys! Fysiikkaa ei ole mahdollisuus ymmärtää, määritä kuitenkin alfahajoamisen kitkan momentin vipuvarren kohdistaman voiman massakeskipiste.

Kuka opettajista olisi paras among us -pelissä?

Tähän ei ole valitettavasti täysin faktapitoista vastausta. HUOMIO HALLITUS: milloin opettajien välinen among us turnaus????

Uskooko Welling ilmastonmuutokseen?

Vaikea mennä sanomaan. Yritimme saada kommenttia Wellingiltä, mutta hän valitettavasti kieltäytyi.

Hänellä oli kuulemma parempaa tekemistä ja hän lähtikin heti kaasuttelemaan autolla kohti auringonlaskua.

Mitä tapahtuu, kun istuu (kanan) munan päälle?

Kiitos täsmennyksestä, toimituksella ei olisikaan ollut varaa tehdä testejä esimerkiksi strutsin munalla. Kokeellisen tutkimuksen jälkeen totesin, että jos kananmuna on raaka, se räjähtää. Jos kyseessä on kypsennetty kananmuna, se alkaa laulamaan paineen alla Sydämeeni joulun teen –kappaletta.

Mp kaljut miehet?

Ihan siis 5/5. Salminenkin tietää, että ilman hiuksia onnistuu tason määrittäminen kahden muuttujan yhtälölle PALJON paremmin.

Kaikki kysyy aina O’why, mutta ei koskaan O’how :( Ote O’Whyn salaisesta päiväkirjasta: (…) tänään minulla oli oikein kiva päivä. Sain paljon kavereita suusta siepattujen osastolta, minkä lisäksi upea, viisas, Laudaturin kaikesta saava, Salmisen suosikki anonyymikirjoittaja kirjoitti oikein hauskoja vastauksia kysymyksiin. Jokainen lukija voi varmasti olla täysin samaa mieltä. (…)

36

Onko Hoosianna Daavidin poika?

Hoosianna ei ole edes poika. Se tarkoittaa jotain ylistystä. Toimitus tutki Daavidin sukupuuta, eikä Hoosiannaa ollut sielläkään. Toki tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että jollain Daavidilla voisi olla poika nimeltä Hoosianna.

O’why O’whyn nimi on O’why?

Juuri siksi. Voi miksi? Voimiksi.

Mikä Wellingillä ja Arja Holmalla meni tunteisiin mopoissa?

Mopot uhkasivat vallata Arjan ja Wellingin reviirin.

Miksi 3. jakson opiskelijamäärät ei näy kurssitarjottimessa? Älä kerro kenellekään, mutta minulla on syytä epäillä, että kaiken takana on Jussi Lehtosen salajuoni. Hän yrittää pimittää tietoa opiskelijoiden lukumäärästä peittääkseen jotain…

37

Pitää selvittää, että mitä, oma veikkaukseni liittyy kuitenkin Jussin ja muuan pyöräilijän kriittiseen kohtaamiseen.

Miksi meijän kouluruoka on nykyään niin penteleen (kirosana muutettu) pahaa?

Tuoreen tutkimuksen mukaan kouluruoka on oikein hyvää. Kasviskepukkojen laatu on parantunut entisestään ja melkein joka päivä on ollut lämmintä leipää. Jos ruokasi on maistunut pahalta, uskomme, että perskari on päässyt sabotoimaan annoksesi.

Miksei ulkona voi olla kiva sää?

Sää on vain asennekysymys. Toki toivotaan, että lumi pysyisi maassa ja sitä tulisi jopa lisää.

Mitä tarkottaa imf?

Kyseessä on selvästikin international milk foundation. Kyseinen yhdistys on huhun mukaan Tapperin suosikki ja muutenkin elintärkeä.

Saako kemian tunneilla tehdä napalmia?

Mitkä vibat jäi klubi-illasta?

Luulisin, että ei, mutta ei hätää. Fysiikan teemaopinnoissa tutkitaan uraanin hajoamisreaktiota

Klubi-ilta oli kerrassaan mahtava.

Lue kuitenkin lisää tämän lehden klubi-iltajutusta.

ja mentori Matti Ala-Ahon sanoin: ”Kyllä sitä aina saa nyt yhden pommin tehtyä.”

Miks mun varpaat on jäässä?

Koska lumikuningatar on kironnut ne. Määrään parannuskeinoksi kupin kaakaota ja villasukkakuurin.

Teksti Anonyymi Kuvitus Nana Erälähde

O’times

Suusta siepatut ”No jos se on omena, niin pakkohan siellä on IPhone olla.”

”Putansuu saa hermoromahduksen, jos kirjotatte meidän juna.”

-Timo Salminen

-Juan Ráfols

”Matti on kauneuden yksikkö. Tavalliset ihmiset on jotain nanomatteja.. tai pikomatteja.”

-Matti Ala-Aho

”Jos mä asuisin Saksassa, nii mäki haluisin tappaa itteni.”

”Tää poika on kierompi kun korkkiruu- ”Eii kakkapökäle!” vi!”

-Satu mäkinen - Manuel Ackermann - Petteri Welling ”Miehet on muuten vaan sikoja tai tyhmiä.”

”Kivat alkusoinnut.

KKK”

”Sullahan jäi se limutölkki, kuse siihen.”

-Arja Holma

-Heli Numminen

-Manuel Ackermann ”Haisee iha Kiinalta ku kävelee sisään.”

-Mikko Tapper ”Kai te nyt ymmärrätte, että mä en puhu miehistä.”

-Petteri Welling O’times

38

”Ei saa luovuttaa, taistelkaaaa!”

-Hannu Huhtala ”Jos tää tehtävä menee väärin, nii koko elämä menee pieleen. Muutatte Korsoon, meette siellä nistin kaa naimisiin ja teiän lapsistakin tulee nistejä.” ”Mulla on sileät ja smoothit hiukset.”

-Petteri Welling -Matti Ala-Aho ”Eilen oli kauheesti erikokosia ämmiä.”

-Ida Forsell ”Se on aina ilonen, mitäköhän lääkkeitä se syö?”

-Juan Ráfols

” Lääkkeet tais jäädä tänään ottamatta nii ei ihme että mun meno on näin levoton.”

”Eihän ne räppärit -Timo Salminen elä vanhoiks ku ne ammutaan nuorina.” ”Mä tiiän gettoma-Mikko Tapper san!” ”Mun vauvaki on tehny megakakkaa!”

-Mikko tapper

-Manuel Ackermann ”Se on Joren ansiota, että mulla on työ ja ”Tässä on omena, vaimo.”

NAM!” - Jussi Lehtonen -Timo Salminen Kuvitus Anonyymi

39

O’times