Ekonomi 6/2018

6

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Osaamistili

AUTTAA VASTAAMAAN ­UUSIIN TARPEISIIN

JOULUKUU 2018

TIETEENTEKIJÄ Mitä hyvää voi seurata ristiriidasta?

SISÄPIIRISSÄ Pelialan vaatimukset kasvavat TAPAHTUMA #mitäjos isät pitäisivät enemmän perhevapaita?

TYÖELÄMÄ TARVITSEE NAISIA Jenni Kettunen yhdistää uran ja perheen Sveitsissä

Jäsenetuna henkivakuutus

MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa.

Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

i Tutkitust

SUOMEN EDULLISIN*

010 19 19 19

[ SISÄLTÖ ] JOULUKUU / DECEMBER 2018 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

6

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

Uutissaldo.............................................. 6 3 x uusi työ.......................................... 18 Maailmalla Ura aukesi Hongkongissa................ 30 Ura Tukea ja tietoa kasvuyrittäjille........ 34 Kylterit Pitchausta kannattaa opetella....... 40 Tapahtuma.......................................... 40 Työelämän pelisäännöt................ 44 Kansanedustajan kolumni Saara-Sofia Sirén................................ 42 Tapahtuu..............................................47 Kolumni Puheenjohtaja Timo Saranpää...... 40

20

Naisia tarvitaan

työelämässä niin Suomessa kuin globaalistikin. Pohjoismainen tapa yhdistää työ ja perhe on maailmalla harvinaisuus.

10

28

Vauhdittaisiko osaamistili oman osaamisen ylläpitoa ja veisi kohti onnistumisia työssä?

voivat kauppatieteiden ­tohtori Päivi Karhun mukaan muuttua myös luovuuden lähteiksi.

Oppimisen pitää olla jatkuvaa

Vastakkainasettelu ja ristiriidat

36

Pelialalla

kilpailu kiristyy, eikä hyvä peli yksin enää riitä.

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Vääntövoimaa tekoihin

I

Kymmenet tuhannet ekonomit työskentelevät paikoissa, joissa he muokkaavat voimakkaasti yhteiskunnan kehitystä ja suuntaa.

Marjo Loisa viestintäjohtaja marjo.loisa@ekonomit.fi

ANTON REENPÄÄ

lmastonmuutos on suomalaisten suurin huolenaihe, kertovat tuoreet tutkimukset. Lisää kunnianhimoa tavoitteisiin toivovat monet yritykset. Aiemmin tänä vuonna yli 70 johtavaa pohjoismaista yritystä vaati EU:lta entistä tiukempia tavoitteita.

Vaikka teot ilmastonmuutoksen torjumiseksi voivat aiheuttaa kustannuksia, ovat ne hyvin pientä verrattuna niihin taloudellisiin, inhimillisiin ja ekologisiin kustannuksiin, jotka seuraavat ellemme tee mitään.

Toisaalta näkemykselliset ja ketterät yritykset ja organisaatiot tarttuvat muutoksen avaamiin bisnesmahdollisuuksiin. Esimerkiksi Climate Leadership Coalition painottaa, että ilmastonmuutoksen torjunta luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, sillä teollisuuden, liikenteen ja energiantuotannon päästöjen nollaaminen edellyttää valtavia investointeja ja uusia innovaatioita.

Myös Akava käynnistää yhdessä jäsenliittojensa kanssa laajan työn ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvittavista toimista. Ensi vuoden aikana Akava julkistaa omat linjauksensa ja toimenpiteensä ja toivoo, että jäsenjärjestöt jäsentensä kanssa lähtevät yhdessä ilmastotekoihin.

Valtava potentiaali ja osaaminen on akavalaisten liittojen jäsenissä, jotka toimivat merkittävissä asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Kymmenet tuhannet ekonomit työskentelevät paikoissa, joissa he muokkaavat voimakkaasti yhteiskunnan kehitystä ja suuntaa. Ekonomeissa on tahtoa, kykyä ja vääntövoimaa vaikuttaa suuriin asioihin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ja osoittaa uutta suuntaa.

Myös Suomen Ekonomit lähtee ilmastotyöhön. Selvitämme parhaillaan, miten järjestönä voimme toimia ilmastonmuutosta hillitsevästi. Tässäkin asiassa kuuntelemme jäseniämme sekä otamme vastaan ajatuksia, ideoita, osaamista ja konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä voimme yhdessä tehdä.

Päätoimittaja / Chefredaktör Marjo Loisa, marjo.loisa@ekonomit.fi, p. 040 747 9548

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia yrityksille.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Salla Salokanto, Nora Kolari (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Nina Enberg, Heidi Haapalainen, Krista Karusalmi, Taija Keskinen, Marjo Loisa, Riikka Mykkänen, Ulla Niemelä, Mika Parkkari, Eeva-Kaisa Tarkkonen ja Anja Uljas Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myynti­päällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Ennio Leanza / Keystone / MVPhotos Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311

441 619 Painotuote

Aikakauslehtien ­Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 14.2.2019, jäsenyhdistysten tiedotteet 21.1.2019 mennessä Suomen Ekonomeihin: yhdistysasiat@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 14.2.2019, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 21.1.2019 till Finlands Ekonomer: yhdistysasiat@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

PEFC/02-31-151

ISTOCKPHOTO

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Ekonomit vapauttavat potentiaalinsa

Suomen Ekonomien uusi strategia vuosille 2019–2022 kääntää kulman ­organisaatiosta yksilöön.

TEKSTI OTAVAMEDIA

SUOMEN EKONOMIEN TUORE strategia kiteytyy kahteen sanaan: Vapauta potenti­ aalisi. Strategiatyössä keskityttiin siihen, mitä arvoa Suomen Ekonomit aidosti tuo sen jäsenille tulevaisuudessa – miten ja millaisissa tilanteissa järjestö auttaa ja on hyödyksi yksilön näkökulmasta.

"Näemme ekonomit ja liiketoiminta­ osaajat rohkeana vaikuttajayhteisönä muuttuvassa maailmassa", toiminnanjohta­ ja Anja Uljas tiivistää.

Parempaan työelämään, vastuullisuu­ teen ja kestävään yhteiskuntaan pyritään yhdessä. Ekonomien laajat kansalliset ja globaalit verkostot ovat jatkossakin jäsen­ ten tukena, ja vertaisoppimisen ja kohtaa­ misen paikkoja lisätään entisestään.

Jatkossa omaan jäsenyyteensä voi myös vaikuttaa joustavammin. Tavoitteena on siirtyä askel kerrallaan kohti modulaarista jäsenyyttä, jonka myötä järjestö voisi palvel­

6

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

la jäseniään yksilöllisemmin ja osuvammin.

Jäsenpalveluita kehitetään yhä helpommin tavoitettaviksi

MEGATRENDIT MUOKKAAVAT TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ Strategian taustalla vaikuttavat globaa­ lit trendit, kuten teknologinen kehitys, ilmastonmuutos, yksilön osallistuminen yhteisön kautta ja demografiset muutokset.

Ekonomeille muutokset näkyvät monin tavoin: osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja osaamista hankitaan yhä enemmän muo­ dollisen koulutuksen ulkopuolella. Myös työn tekemisen tavat monipuolistuvat ja uudenlaiset yhteisöt ja verkostot vaikutta­ vat yhteiskunnassa.

Uudessa strategiassa korostuukin muu­ tosten ennakointi ja jäsenten luotsaaminen muuttuvan työelämän pyörteissä.

Ekonomiteesit Strategia esittelee ekonomille kolme näkökulmaa oman potentiaalin vapauttamiseen: 1. Rohkeus muuttua vapauttaa potentiaalisi.

Sinä luot tulevaisuutesi. Me luotsaamme.

2. Ennakkoluuloton edunvalvonta vapauttaa potentiaalisi.

Sinä kohtaat työelämän murroksia. Autamme niiden yli ja olemme äänitorvesi.

3. Oma heimo vapauttaa potentiaalisi.

Sinä olet yksilö. Yhdessä olemme arvokkaiden kohtaamisten yhteisö.

LUE LISÄÄ: Lue puheenjohtaja Timo Saranpään kolumni uudesta strategiasta sivulta 50.

Paljonko kesätyöstä maksetaan?

Kylterit löytävät kesätöitä hyvin ja työt vastaavat koulutusta vähintään kohtalaisesti, osoittaa tuore Suomen Ekonomien teettämä tutkimus. Tutkimukseen perustuvat kesätyön palkkasuositukset kesälle 2019 julkaistaan joulukuun puolivälissä verkossa: ekonomit.fi.

Bisneskirjojen finalistit selvillä SUOMEN EKONOMIEN kirjallisuuspalkinnon finaaliin on valittu kuusi teosta.

Finalistien joukosta valitaan voittaja, joka palkitaan Suomen Ekonomien 30 000 euron kirjallisuuspalkinnolla.

Valitut teokset antavat omasta aiheestaan kattavan selvityksen, ja kirjat on kirjoitettu selkeästi ja mukaansatempaavasti. Raati valitsee finalisteista voittajan, joka julkistetaan helmikuussa 2019.

Lisätietoa: www.ekonomit.fi/kirjallisuuspalkinto

PALKINNOSTA KISAAVAT

• Leenamaija Otala: Ketterä oppiminen – Keino menestyä jatkuvassa muutoksessa.

Kauppakamari.

• Kirsi Piha: Konflikti päivässä – Kulttuuri ratkaisee yrityksen kohtalon. Alma Talent.

• Elina Hiltunen: Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa – Trendit ja ilmiöt. Docendo • Pekka Mattila: Peilejä johtamiseen. Alma Talent.

• Helena Åhman, Harri Gustafsberg: Tilannetaju – Päätä paremmin. Alma Talent.

• Perttu Ahvenainen, Janne Gylling, Sani Leino: Viiden tähden asiakaskokemus – Tee asiakkaistasi faneja. Kauppakamari

+5,5% UUISIA YRITYKSIÄ ALOITTI

viime vuonna 5,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Eniten yrityksiä aloitti ammatillisen, tieteellisen sekä teknillise toiminnan toimialalla, runsaasti myös tukku- ja vähittäiskaupassa sekä rakentamisessa.

Maantieteellisesti vilkkainta oli Uudellamaalla.

Lähde: Tilastokeskus, Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2017

42 400 TYÖTTÖMIÄ TYÖNHAKIJOITA oli

työ- ja elinkeinotoimistoissa lokakuun lopussa 230 100. Tämä on 42 400 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin samaan aikaan.

Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on vuodessa vähentynyt: heitä oli 26 300 henkeä vähemmän kuin vuonna 2017.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

TUTKIMUS:

Asiantuntija, muista palautua – tukea ajanhallintaan tarvitaan ASIANTUNTIJOISTA 74 prosenttia kokee työmääränsä liian suureksi, osoittaa Työterveyslaitoksen tuore tutkimus. Vielä useampi, 79 prosenttia, koki työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa. Esimiesasema asiantutnijatyössä oli systemaattisesti yhteydessä pidempään työaikaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että uni, palautuminen ja työajan pituus muodostivat heikentyessään herkästi negatiivisen kierteen. Sen sijaan mahdollisuus vaikuttaa työn alkamis- ja loppumisaikaan lisäsi hyvinvointia. Sama vaikutus oli työn imulla ja koetulla merkityksellisyydellä.

Työpaikoilla on tärkeä rooli palautumisen tukijoina. Tutkimuksen perusteella Työter-

veyslaitos suosittelee, että asiantuntijatyötä tekeville tarjottaisiin tukea ja koulutusta ajanhallintaan. Myös ajankäytön seuranta ja työn jaksotus auttavat varmistamaan palautumista.

Tutkimuksen toteutti Työterveyslaitoksen tutkimusryhmä vanhemman tutkijan Annina Ropposen johdolla. Aineistoa kerättiin kanssa Aikani-sovelluksen ja kyselytutkimuksen avulla. Tutkittavat olivat Suomen Ekonomien jäseniä ja erään it-alan yrityksen työntekijöitä.

Tutkimusraportti on vapaasti luettavissa verkossa:

- 900 milj. € SUOMEN KOTITALOUKSIEN

omistamien noteerattujen osakkeiden kanta pieneni syyskuussa 900 miljoonalla eurolla elokuuhun verrattuna. Summasta 310 miljoonaa euroa selittyy osakeomistusten arvon laskulla, ja lisäksi kotitaloudet myivät selvästi enemmän osakkeita kuin ostivat.

Lähde: Suomen Pankki

www.ttl.fi/asiantuntijat-tarvitsevat-palautumista/

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

7

Opi uutta, innostu, insp – osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan.

Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

EkonomiEsimies – Kokonaisuus, joka vie urallasi eteenpäin!

Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville

Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiäkin herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan me autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi ja tapasi toimia sekä kehittyä. Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä.

EkonomiEsimies -kokonaisuudesta voit poimia itsellesi sopivat osat tai osallistua kaikkiin.

URSUS – VALMENNUS HENKILÖKOHTAISTEN VOIMAVAROJEN YMMÄRTÄMISEEN JA VAHVISTAMISEEN

Organisaatiot, jotka oppivat nopeasti ja ketterästi, menestyvät parhaiten muuttuvan maailman melskeessä. Organisaatio on resurssiensa muodostama elävä organismi, joka kehittyy, oppii, etenee ja ratkaisee ongelmat kulttuurin, johtamisen, vuorovaikutuksen ja toimijoiden suorituskyvyn synteesin avulla. Uusiin tilanteisiin vastaaminen, muutoksen läpivieminen, toiminnan jatkuva parantaminen, laadun ja tehokkuuden nostaminen, edellyttää henkilökohtaisen suorituskyvyn nostamista. Tämä toteutuu johtamalla ja valmentamalla viisaasti.

Hyvin valmennettu, hyvin johdettu ja hyvinvoiva henkilöstö on organisaation lihaksisto, jolla tarvittaessa kääntyy suurikin kivi.

Käsiteltävät teemat ovat:

-

Muutosprosessin psykologia ja muutoksen läpivieminen Stressinhallinta ja resilienssi Itsensä johtaminen ja aikaansaamisen lisääminen Henkinen suorituskyky

Puolen päivän tietoiskujen teemoja mm.

MITEN LUOVIN YKSILÖNÄ TYÖYHTEISÖN MUUTOKSISSA? PÄÄMÄÄRÄNÄ PARHAAT PÄÄTÖKSET

Tutustu tarkemmin: ekonomit.fi/ekonomiesimies

KEHITY PÄÄTÖKSENTEKIJÄNÄ ASIANTUNTIJA 2.0. - Miten moderni asiantuntija hallitsee aikatauluaan ja energiaansa?

TUNTEET JA TULEVAISUUS - Kuinka tekoäly tulee tekemään tunneälystä ja itsensä johtamisesta meille kaikille välttämättömät taidot

VALMENTAVA EKONOMIESIMIES 1 11.–12.3. ja Helsinki 8.–9.4.2019

ANTISÄÄTÄJÄ – Fiksun ajankäytön klinikka FLUENT – Sujuva (työ)elämä

VALMENTAVA EKONOMIESIMIES 2 6.–7.5.2019 Helsinki

MINDFULNESS - Tietoisuustaidot työssä ROHKEUS JA KEHTAAMINEN -WORKSHOP OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA NÄKYVÄKSI TEKEMINEN MODERNIN MYYNNIN PELIKIRJA

Vuoden 2019 koulutukset tulossa pian! Seuraa tapahtumakalenteria ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/tapahtumat

JÄSENMAKSUUN KUULUVA

MAKSULLINEN

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN PALVELUMUOTOILUN KEINOIN MINÄ PALAUTTEEN ANTAJANA JA VASTAANOTTAJANA MITEN ONNISTUN PROJEKTIN VETÄJÄNÄ?

UUDISTUVA TYÖAIKALAKI

ILTAKOULUTUS

PÄIVÄKOULUTUS

VERKKOKOULUTUS

iroidu

[ UUTISSALDO ]

Ajatuksista teoiksi SUOMEN EKONOMIT ON julkaissut hallitusohjelmata-

voitteensa, joilla pyritään rohkaisemaan työntekoon, työllistämiseen ja yrittäjyyteen.

Tavoitteissa otetaan kantaa muun muassa vastuulliseen veropolitiikkaan, työelämän tasa-arvoon ja perhevapaisiin sekä työelämän lainsäädäntöön ja sen kehittämiseen. Yksilön näkökulmaa korostetaan esimerkiksi kilpailukieltojen poistamisen, moninaistuvien työnteon tapojen tukemisen ja elinikäisen oppimisen mahdollistamisen myötä.

Tutustu tavoitteisiin: ekonomit.fi/ajatuksetteoiksi

Ekonomeille oma aukio Otaniemeen AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN uuden,

Otaniemessä sijaitsevan rakennuksen osoite on Ekonominaukio 1, ruotsiksi Ekonom­platsen 1.

Nimellä vahvistetaan tieteenalan paikkaa monipuolistuvalla Otaniemen kampusalueella. Alueen nimistöä on muokattu myös aiemmin vastaamaan alueella toimivien korkeakoulujen aloja. Uusi nimi sopiikin yhteen alueen nimistön ja jo olemassaolevien Kemistintien ja Rakentajanaukion kanssa.

Ekonominaukioksi nimetty aukio sijaitsee Aalto-yliopiston Otaniemen-kampuksen ytimessä Tietotien päässä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu muuttaa Töölöstä Otaniemen kampukselle helmikuussa 2019.

TUTKIMUS:

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen huomioiminen ei ole haitaksi SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖJEN huomioi-

misesta voi olla yrityksille hyötyä, mutta haittaa siitä ei ole, osoittaa kotimainen tutkimus. Näihin vähemmistöihin myönteisesti suhtautuvat yhdysvaltalaisyritykset olivat kannattavampia ja niillä oli isompi markkina-arvo kuin muilla yrityksillä. Vähemmistöjen tukeminen oli siis yrityksille kannattavaa.

Tutkimusryhmä tarkasteli, miksi yhdysvaltalaiset yritykset haluavat puhua tai toimia seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen puolesta, vaikka toiminta voi ääritapauksissa aiheuttaa jopa boikotteja. Positiivinen vaikutus voi toteutua paitsi maineen, myös henkilöstöpolitiikan ja -johtamisen kautta, tutkijat arvioivat.

Vaikutus oli kaikkein konservatiivisimmillakin alueilla vain nollassa, ei koskaan negatiivinen.

Tutkimuksen toteutti Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa tutkimusryhmineen. Tarkastelussa oli mukana lähes 600 suurta amerikkalaista pörssiyhtiötä.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

9

TEKOÄLY VAATII OSAAMISEN PÄIVITTÄMISTÄ

10

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

Ensin koneet alkoivat korvata ruumiillista työtä, nyt tekoäly korvaa ajattelua vaativaa työtä. Tulevaisuudessa tekoäly vaikuttaa työmarkkinoilla niin voimakkaasti, että ihmisten osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Yhtenä välineenä tähän voisi olla jokaisen henkilökohtainen osaamistili.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVITUS NORA KOLARI

M

iljoona suomalaista on koulutettava uudelleen, julisti pääministeri Juha Sipilä (kesk) viime maaliskuussa.

Luku oli arvio, joka pohjautui konsulttiyhtiö McKinseyn raporttiin.

Koulutuksen tarve syntyy muun muassa siitä, että digitalisaatio ja tekoäly muokkaavat työelämän tehtäviä uudenlaisiksi. ”Jotkut halusivat tahallisesti ymmärtää, että miljoonalle tulee uusi koulutus, ja tehtäisiin vaikka leipurista levyseppähitsari. Ei niin, vaan meillä pitää olla täydentävää koulutusta nykyiseen”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Koulutusta tarvitaan sekä korkean tason osaajille että suorittavan työn tekijöille. ”Kaikissa kerroksissa tarvitaan oma koulutuksensa. Tekoäly tulee vaikuttamaan työmarkkinoilla niin voimakkaasti, että ihmisten digitaalisten taitojen vuoksi tarvitaan koulutusta”, Lintilä sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa Tekoälyajan työ -raportin, joka pureutuu tulevaisuuden työn ja koulutuksen haasteisiin.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

11

Osaamisen uudistaminen vaatii vääjäämättä myös lisää rahoitusta.

Raportissa esitettiin osaamistiliä, joka tarjoaisi työntekijälle mah­ dollisuuden kouluttautumiseen ja jakaisi koulutuskustannukset eri osapuolien kesken. Lintilän mielestä osaamistili tarjoaa mielenkiintoi­ sen mahdollisuuden koulutuksen kysyntä­lähtöiselle kehittämiselle. ”Osaamistilin suhteen mitään ei ole vielä päätetty, ei mitä se sisältäi­ si ja mitä kukin maksaisi”, Lintilä toteaa.

Ajatus osaamistilistä herätti välittömästi kiinnostusta. Myös Suo­ men Ekonomit ja kahdeksan muuta ammattiliittoa julkistivat syyskuussa oman näkemyksensä osaamistilistä.

ÄLYKKYYDESTÄ TURHIA PELKOJA Kun tekoäly tulee osaksi työn arkea, luovan tuhon vauhti kiihtyy. Osa työtehtävistä katoaa ja uusia syntyy.

Tätä on tapahtunut aina, mutta nyt tekoälyllä voidaan korvata ruumiil­ lisen työn lisäksi myös kognitiivisia tehtäviä. Niinpä luovan tuhon koura ulottuu entistä enemmän korkea­ koulutettujenkin työmarkkinoille.

Tietokoneiden laskentakapasi­ teetti kasvaa ja halpenee. Dataa on käytössä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Joka paikassa on antureita, jotka tuottavat ”ykkösiä ja nollia” mittaamattoman määrän.

Teko­älyä voidaan käyttää suurten datamäärien seulomiseen ja hyö­ dyntämiseen. Teknologiat lisäävät ihmisten tekemien tehtävien tehok­ kuutta ja parantavat tuottavuutta. ”Erityisen hyödyllisiä kone­ oppiminen ja tekoäly ovat tehtävissä, jotka edellyttävät suurten tietomas­ sojen analysointia ja säännönmukai­ suuksien havainnointia”, sanotaan ministeriön raportissa. ”Tekoälyyn perustuvat teknolo­ giat ovat toistaiseksi korvanneet vain rutiininomaisia, pitkälle strukturoi­ tuja ja toistuvia tehtäviä.”

Kun puhutaan tekoälystä, herät­ tää sana älykkyys turhia pelkoja. ”Nykyinen tekoäly pitää vielä opettaa varta vasten jotakin tehtävää suorittamaan. Se ei oma-aloitteisesti kaappaa uusia alueita”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston johtaja Olli Koski.

12

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

Tekoälyyn siirtyminen on kuiten­ kin iso harppaus, jos sitä verrataan perinteisiin tietokoneisiin, jotka suorittavat ennalta suunnitellun proseduurin. Tekoälyn yksi hienous on siinä, että kone voidaan opettaa oppimaan. ”Koneoppimisesta hyvä esimerk­ ki on se, että näytetään koneelle mil­ joona lääketieteellistä kuvaa, joissa on syöpäkasvain. Sitten näytetään kuvia terveistä keuhkoista. Kone op­ pii, mitkä piirteet liittyvät sairaisiin keuhkoihin”, Koski selittää.

Kun kone on oppinut kuvista säännönmukaisuudet, se oppii ajan myötä tunnistamaan röntgenkuvista syövän yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin parhaat ihmislääkärit. ”Hyvän syöpälääkärin koulutta­ minen on kallista. Kun tekoälyllä voidaan korvata tiettyjä vaiheita, saadaan parempia lääkäripalveluja halvemmalla isommalle joukolle”, Koski sanoo.

Vaikka lääkärityötä voidaan tehdä koneilla, Koski ei usko, että lääkärit jäisivät työttömiksi. He voivat käyttää aikaansa enemmän vaikkapa poti­ laan kohtaamiseen tai vaikeimpien tapauksien setvimiseen.

Tekoälyllä voidaan korvata koneellisesti yhä älykkäämpiä pro­ sesseja. Juristien työtä tekoäly voi helpottaa esimerkiksi käymällä läpi jonkin monimutkaisen yrityskau­ pan aineistoa. Ekonomien kohdalla tekoäly voi auttaa muun muassa ­kirjanpitoon ja verotukseen liittyvis­ sä asioissa. ”Suomessa verohallinnossa jo tunnistetaan riskitapauksia käy­ mällä läpi isoja datamääriä tekoälyn avulla”, Koski kertoo.

OSAAMISTILI MAHDOLLISTAA OSAAMISEN PÄIVITTÄMISEN Nykyään on jo päivänselvää, että kerran hankitulla korkeakoulutut­ kinnolla ei sinnitellä eläkkeelle asti. ”Elinikäinen oppiminen työuran aikana on noussut entistä tärkeäm­ mäksi”, sanoo Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Mika Parkkari. ”Tämä tiedostetaan ja se näkyy juhlapuheissa, mutta vastapainoksi tarvitaan konkreettisia esityksiä siitä, miten tämä koko projekti mah­ dollistetaan.”

Yksi konkreettinen vastaus

OSAAMISTILIN IDEANA ON, ETTÄ OSAAMISTAAN VOI PÄIVITTÄÄ TYÖURAN AIKANA MARKKINOIDEN KYSYNNÄN MUKAISEKSI.

kasvavaan koulutustarpeeseen on osaamistili. Se on yhdeksän aka­ valaisen ammattiliiton yhteinen hallitusohjelmatavoite. Ideana on, että työuran aikana voi päivittää osaamistaan työmarkkinoiden kysynnän mukaiseksi. Ehdotuksen mukaan jokainen työikäinen saa tililleen vuosittain työntekijöiden ja työnantajien vakuutusmaksuilla rahoitettavan osaamissetelin, joka voi käyttää koulutuskustannuksiin.

Koulutuspoliittisen näkökul­ man lisäksi osaamistiliin liittyvät myös työvoima- ja sosiaalipoliittiset näkökulmat. Työntekijöiden osaa­ misella on vaikutus työntekijöiden työllistymismahdollisuuksiin, mutta myös organisaatioiden kilpailu- ja tuloksentekokykyyn. Työttömyys puolestaan aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle.

Tekoälyn kehittyessä koneet kor­ vaavat yhä vaativampia työtehtäviä. ”Korkeakoulutetut ovat olleet vie­ lä tähän asti melko hyvin turvassa, mutta eivät ole enää kauan. Meillä pitää olla kannusteita osaamisen päivittämiseen”, Parkkari sanoo.

Suomen Ekonomit on ottanut asian agendalleen, koska se haluaa kannustaa jäseniä hankkimaan kou­ lutusta ja päivittämään osaamista. ”Olemme itse tarjonneet mahdol­ lisuuksia ja neuvoneet eteenpäin.

Haluamme painottaa, että kerran elämässä saatu tutkinto ei riitä koko työuran ajan. Toki työssä ja työpaikoilla oppii koko ajan jotain, mutta se ei välttämättä kanna koko loppuelämän ajan.”

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

13

KOULUTUSTA MYÖS TYÖURAN AIKANA Miten suomalaisia pitäisi siis alkaa kouluttaa? Ministeri Lintilän mukaan koulutuksesta on paljon erilaisia visioita. Koulutusta on mahdollista tarjota yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. ”Lisäksi voidaan mennä myös kansanopistotasolle. Olen kantanut huolta siitä, kuinka tekoäly kansan­ omaistetaan. Tässä kansanopistoilla voisi olla iso rooli”, Lintilä pohtii.

Hän on asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi maailman paras tekoälyn soveltaja. Pienenä maana Suomella ei ole mahdollisuuksia satsata miljarditolkulla tekoälyn tutkimiseen ja kehittämiseen. Sen si­ jaan Suomi voisi olla mallimaa siinä, kuinka tekoäly valjastetaan hyöty­ käyttöön. Tässä tarvitaan kovien teknologiaosaajien lisäksi myös niin sanottua tavallista kansaa. ”Jos iso massa osaa soveltaa teko­ älyä, sieltä saadaan tehokkuuden lisäys, joka näkyy kansantuotteessa”, Lintilä sanoo.

Koska koulutustarvetta on mo­ nella tasolla, mahdollisuus on iso ja mielenkiintoinen myös yksityiselle koulutukselle. ”Yksityinen koulutus yrityksille tulee lisääntymään huomattavasti.

Kyse ei ole siitä, että tässä ollaan tekemässä uusia tutkintoja, vaan mennään vähän niin kuin partio­ hengessä: kun teet tietyn näyt­ tösuorituksen, saat siitä tietyn merkin”, Lintilä havainnollistaa.

Myös Olli Kosken mielestä olisi tärkeää, että aikuiskoulutuksessa voisi suorittaa lisäopintoja moduuli­ maisesti. ”Välttämättä ei täydy opiskella uutta ammattia, vaan voisi opiskella joitakin moduuleja. Järjestelmä on tähän asti ollut aika jäykkä, koska lähtökohtana on ollut tutkintoon tähtäävä koulutus”, Koski sanoo.

Koski ei ole huolissaan korkea­ koulutetuista: he ovat jo aiemmin viihtyneet koulun penkillä, joten sopeutumiskyky on valmiiksi hyvä.

Suomen Ekonomien Parkkari korostaa, että myös roolien pitäisi olla joustavampia. ”Nykyään vaihtoehtoina on vain, että olet työssä, työtön tai opiskeli­ ja. Tulevaisuudessa roolien pitäisi limittäytyä. Opiskelun pitäisi olla mahdollista koko työuran aikana,

14

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

työttömyyden aikana tai työnteon lomassa”, Parkkari sanoo.

KUSTANNUKSISTA KOLLEKTIIVINEN VASTUU Laaja työvoiman kouluttaminen on monimutkainen paletti ja aiheuttaa monenlaisia kustannuksia. Kysymys kuuluukin, kuka maksaa koulutuk­ sen. ”Osa voi olla työntekijän omaa vastuuta, osan voi maksaa yhteis­ kunta, mutta oma veikkaukseni on, että yrityksillä tulee olemaan tässä entistä isompi rooli”, Lintilä sanoo. ”Tällä hetkellä monessa yrityk­ sessä vielä pelätään, että tämä tulisi heille rasitteeksi, mutta tulevai­ suudessa koulutus tulee valtiksi, koska osaavasta työvoimasta tullaan käymään erittäin kovaa taistelua.”

Kun puhutaan työntekijän kouluttamisesta, työntekijällä on itsellään motiivia päivittää osaa­ mistaan, koska se parantaa hänen

”SUOMI VOISI OLLA MALLIMAA TEKOÄLYN VALJASTAMISESSA HYÖTYKÄYTTÖÖN.” mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla.

Myös yhteiskunta on motivoitunut kouluttamaan kansalaisiaan, koska työttömyys aiheuttaa suuret kustan­ nukset. ”Aikuiskoulutuksessa vaihto­ ehtoiskustannus on melko iso.

Kun työntekijä on koulutuksessa, menetetään työpanos siltä ajalta”, Koski sanoo. ”Opettamisesta tulee jonkin verran kustannuksia, mutta isot kus­ tannukset muodostuvat siitä, että työntekijät ovat poissa töistä.”

Yrityksillä on oma tarve työnte­

Millainen osaamistili olisi?

AJATUS OSAAMISTILISTÄ esitettiin työ- ja elinkeinoministeriön julkai-

semassa Tekoälyajan työ -raportissa. Raporttia valmistellut työryhmä ei hionut yksityiskohtia eikä tehnyt vaikutusarvioita.

Suomen Ekonomit on ehdottanut yhdessä kahdeksan muun ­akavalaista ammattiliton kanssa, että osaamistiliä voisi kehittää tällaiseen suuntaan: • Jokainen työikäinen saisi osaamistilille vuosittain työntekijöiden ja työnantajien osaamisvakuutusmaksulla rahoitettavan osaamissetelin, jonka voisi käyttää kouluttautumisen kustannuksiin.

• Vakuutusmaksujen keräämisestä ja setelin maksatuksesta huolehtisi Työllisyysrahasto.

• Myös työvoimaviranomainen voisi ohjata varoja osaamistilille.

Perusteena olisi joko työvoimapoliittinen, yksilöllinen osaamisen kehittämistarve tai elinkeinopoliittinen (esimerkiksi aluepoliittinen tai toimialan) osaamistarve.

• Mallia täydentäisi yksilön oikeus vähentää koulutuskuluja verotuksessa. Verovähennykselle voitaisiin asettaa enimmäistaso.

Työntekijät voisivat käyttää koulutuskustannuksiin osaamisseteliä, joka myönnetään vuosittain kaikille työikäisille. Osaamissetelin varoja voi käyttää tutkinnon jälkeisen osaamisen kehittämisen kustannuksiin. Koulutuspalveluita voivat tarjota sekä julkiset että yksityiset toimijat.

Seteli ei vanhene, ja sen voi käyttää milloin vain. Koulutustilille kertyneitä varoja voi siis käyttää koulutukseen vuosittain tai säästää pidempään ja käyttää suuremman summan kerralla.

Vuosittainen summa pitää asettaa sellaiseksi, että se kannustaa ja aidosti mahdollistaa osaamisen kehittämisen, mutta on myös ­kestävästi vakuutusmaksuilla rahoitettavissa.

kijöiden koulutuksen päivittämisen suhteen, mutta Kosken mukaan sitä ei voida sälyttää yrityksien vastuulle, koska ihmiset myös vaihtavat työpaikkoja. ”Puhutaan investointien kaappaus­ongelmasta. Jos yritykset investoivat paljon ihmisten osaamiseen, voi herkästi käydä niin, että osaajat siirtyvätkin toiseen yritykseen ja investointi häviää. Tämän vuoksi meillä pitäisi olla kollektiivinen vastuu työvoiman osaamisesta.”

Kollektiivinen vastuu tarkoittaa käytännössä sitä, että laajasta aikuiskoulutusjärjestelmän kehittämisestä pitäisi sopia kolmikantaisesti.

YHTEINEN TAHTOTILA Nyt kun ehdotus osaamistilistä on esitetty, on seuraavaksi aika laskea kustannusarvioita. Suomen Ekonomien Parkkarin mukaan akavalaisten järjestöjen ehdottamaa mallia on tarkoitus kehittää konkreettisem-

malle tasolle ennen eduskuntavaaleja. Ensin pitää hahmotella, minkälainen hintalappu tulisi eri osapuolille.

Sen jälkeen pitää selvittää, kuinka täytyy edetä verolainsäädännön sekä työvoima- ja elinkeinopoliittisten lainsäädäntöjen kanssa. ”Sitten voidaan muotoilla viimeisen päälle hiottu eduskuntavaali­ tavoite, jotta osaamistilistä tulisi jonkinlainen malli myös tulevaan hallitusohjelmaan”, Parkkari sanoo.

Elinikäisen oppimisen tarve työelämässä on niin suuri, että siitä pitää saada kehityssuunta, joka jatkuu myös yli hallituskausien. ”Suomessa on siinä mielessä hyvä tilanne, että suuressa kuvassa kaikki allekirjoittavat tämän”, Lintilä sanoo. ”Suomessa meillä ei ole isossa poliittisessa kuvassa niin suuria muutoksia. Tämän vuoksi olemme olleet myös investointikohteena houkutteleva: meillä on poliittinen stabiliteetti.”

MALLIN VAHVUUDET

• Ehdotus ei vaadi uusia rakenteita, vaan se perustuu olemassa olevien rakenteiden ja instituutioiden hyödyntämiseen uudella tavalla.

• Yksilön mahdollisuudet huolehtia aktiivisesti omasta osaamisestaan ja osallistua keskusteluun omista osaamistarpeistaan vahvistuvat.

• Osaamistili toimii alustana uusille jatkuvan oppimisen rahoitusratkaisuille.

Nyt ehdotetut ovat vasta ensimmäiset käyttömahdollisuudet.

FINL ANDIA-TALOSSA 21.–22.1.2019 TALOUSHALLINNON AMMATTILAISTEN VUODEN PÄÄTAPAHTUMA Kuulet korkeatasoiset esitykset parhaiden asiantuntijoiden esittäminä.

Tapaat mielenkiintoisimmat yhteistyökumppanit ja kollegat.

Saat käyttöösi tuoreimmat tiedot taloushallintoon ja tilinpäätöksiin.

LUE LISÄÄ

tilijavero.fi

VARAA PAIKKASI, ILMOITTAUDU HETI!

Illan pääesiintyjänä UPEA IRINA!

[ TIESITKÖ? ] Lue tarkemmin ja tutustu koko raporttiin osoitteessa ekonomit.fi/vastavalmistuneiden-palaute

KAUPPATIETEELLINEN KOULUTUS KEHITTÄÄ AJATTELUN TAITOJA Ekonomien selvityksen mukaan tuoreet kauppatieteiden maisterit ovat tyytyväisiä koulutuksen tasoon. Erilaisten ajattelun taitojen arvioitiin kehittyneen eniten. Digitaalisissa sisällöissä on sen sijaan parantamisen varaa.

KOULUTUS OPETTAA RATKOMAAN ONGELMIA JA OMAKSUMAAN UUTTA VASTAVALMISTUNEET MAISTERIT OLIVAT TYYTYVÄISIÄ KOULUTUKSEN LAATUUN JA SEN TARJOAMIIN VALMIUKSIIN. PARHAITEN KEHITTYIVÄT RYHMÄTYÖTAIDOT, ANALYSOINTI- JA ONGELMANRATKAISUKYKY SEKÄ TAITO OMAKSUA UUTTA. Vastavalmistuneet arvioivat koulutuksessa hankkimiaan valmiuksia asteikolla 1–5. Poimintoja tuloksista:

Esiintymistaidot 3,8

5 4

Talouden yleinen tuntemus 3,7 Valmiudet pääaineessa/-ohjelmassa 4,0

3 2

Valmiudet sivuaineissa 3,6

Projektinhallintataidot 3,7 1

Viestintä äidinkielellä 3,8

Ryhmätyöskentelytaidot 4,3 Viestintä toisella kotimaisella kielellä 2,8 Analysointi- ja ongelmanratkaisukyky 4,2 Esimiestaidot 3,2 Uusien asioiden omaksuminen 4,3 Yrittäjävalmiudet 3,0 Yleiset johtamisvalmiudet 3,4

DIGITAALISUUS EI VAKUUTA Kun opetuksen osa-alueita (alla) arvioitiin asteikolla 1–5, sai digitaalisuus kaikissa yliopistoissa muita heikommat arviot. Kehitystarpeet korostuivat avovastauksissa: niissä toivottiin lisää kursseja yhtä lailla digitalisaatiosta ilmiönä, koodaamisesta kuin erilaisten ohjelmistojen konkreettisesta käytöstä. Digitaalisuutta kaivattiin myös opetukseen esimerkiksi videoluentojen sekä sähköisten materiaalien ja suoritustapojen muodossa.

16

3,3

3,6

3,8

3,9

4,0

Digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa

Opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuus

Kielen ja viestinnän opetus

Opintosuunnan opetus

Englanninkielisten kurssien opettajien kielitaito

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

[ VISSTE DU? ]

faijan KANSSA.

mutsin KANSSA.

unohda lallyvauhdit ja pida isyysvapaata! isät pitäisivät enemmän perhevapaita?

Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa isät ja äidit ovat tasa-arvoisia. Siksi tavoitteenamme on uudistaa perhevapaat. Lue lisää: www.ekonomit.fi/perhevapaauudistus

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

17

I centrum av ­kaffetrender

UUSI TYÖ

EM Katia Gustafsson, 38 Global Senior Brand Manager, Altia > Head of Marketing OOH, Paulig Coffee

TEKSTI MARINA AHLBERG JA MARITA KOKKO KUVAT HELI BLÅFIELD, ANNA DAMMERT JA SEGERCRANTZIN ARKISTO

PLOCK UR KATIAS ­K ARRIÄR

K

atia Gustafsson sadlade om från destillerat till rostat när hon i augusti tillträdde som marknadsföringschef för out-of-home-­divisionen hos Paulig Coffee. En tio år lång karriär bland alkoholhaltiga lyxdrycker hos Altia byttes till kvalitetskaffe efter att hon i somras tillgavs en ny möjlighet. ”Det är alltid spännande med nya chanser och när det känns rätt på alla sätt gäller det att ta tillfället i akt. Dessutom överensstämde Pauligs mål och värderingar genast med mina egna.”

Hos Altia jobbade Gustafsson först som marknads­ föringschef för Koskenkorva och tog senare som ­business manager över ansvaret för Altias hela konjak- och brandy­ kategori. ”Vi köpte upp Larsen Cognac 2013 och en av mina uppgifter var att se till att två väldigt olika bolag integrerades.

Jag arbetade med att stärka varumärkena globalt, och vi lyckades sätta fart på exporten med bland annat lanseringen av brandet i Asien.”

Hos Paulig ansvarar Gustafsson framför allt för out-of-home-marknadsföringen. ”Jag ansvarar för marknadsföringen av allt som sker utanför hemmet, bland annat på caféer, restauranger, kontor och på olika evenemang. Mitt nuvarande arbete är att bygga upp och utveckla kaffekulturen och både skapa och lansera nya trender genom OOH-kanalen. Paulig vill ligga steget före och göra det dagliga livet njutbarare och erbjuda meningsfulla kaffestunder för människor.”

Gustafsson har en bred erfarenhet av global marknadsföring och brandutveckling i internationella koncerner såsom L’Oréal och Novartis och kunskapen kommer väl till pass hos Paulig Coffee. Hon ser att det över lag finns många likheter branscherna emellan i sättet att marknadsföra och lansera trender. ”Det är intressant att jobba med affärsverksamhet via marknadsföring. Internationell brandutveckling fungerar rätt så långt enligt samma principer oavsett produkt och land och jag har definitivt nytta av tidigare arbetsuppgifter.”

Som hankeit är Katia Gustafsson aktiv inom ekonom­ föreningen Niord. Hon valdes till ordförande 2017. På frågan om hon har tid att varva ner, svarar hon bestämt: ”Absolut!

Jag kopplar av med man, två barn och hund. Däremellan tränar jag crossfit och trivs ute på havet med båten.”

2001 Product Manager, L’Oréal

2001 Utexaminerad från Hanken

18

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

2006 Category Operation Brand Manager, Novartis HQ Schweiz EU

2004 Trade Marketing Manager, Nutricia Baby

2012 Styrelsemedlem, Niord

2008 Marketing Manager, Altia Koskenkorva

2013 Business Manager Cognacs, Larsen Cognac House

2017 Ordförande, Niord

2018− Head of Marketing OOH, Coffee Division of Paulig Group

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Edelläkävijä vei mennessään KTM Jacob Segercrantz, 37 Senior Partnering Manager, Danske Bank > Suomen myyntijohtaja, Klarna

JACOB SEDERCRANTZ OLI työskennellyt pitkään

Uusia työn mittareita KTM Juha Kangas Yhteyspäällikkö, Varma > Asiakkuusjohtaja, BCI Business Coaching Institute

JUHA KANGAS VAIHTOI pari kuukautta sitten finanssialan työt asiakkuusjohtajan pestiin BCI Business Coaching Instutessa.

Nyt hän hakee valmentajana uusia tapoja saavuttaa tavoitteita.

Kangas uskoo, että osaamisen uudenlaiset vaatimukset eivät istu yksiin vanhojen mittareiden kanssa.

Juha Kankaalle on karttunut aiemmissa tehtävissä monipuolista kokemusta ja osaamista. Käytyään itse Business Coach -kurssin hän kertoo saaneensa ahaa-elämyksen asiakastyön ja valmenta­ van otteen hyödyistä. ”Löysin coachingista parhaat työkalut johtaa itseäni ja auttaa myös muita kehittymään. Coaching-taidot luovat vahvat eväät työelämään, jossa muutokset vaativat uusiutumaan. Työn murros vaatii jokaiselta sataprosenttista itsensä johtamista ja vastuuta itsensä kehittämisestä.”

Oivallus pisti Kankaan miettimään, miten coachingista voisi joskus kehittyä työ: sen myötä voisi auttaa yrityksiä ja yksilöitä eteenpäin. Kesän verkkojen laskussa hän sai saaliiksi nykyisen työnsä yrityksessä, jossa itsekin kävi kurssinsa.

Kankaan mukaan yrityksissä pitäisi ratkaista, kuinka jokainen voisi johtaa itseään niin, että suoriutuminen olisi mahdollisimman palkitsevaa pitkällä aika­ välillä. ”Asiakkaat odottavat meil­ tä hyötyjä, eivätkä he aina katso kalenteria tai kelloa.

Mahdollisuus itseohjautuvuu­ teen tuo merkityksellisyyttä, ja osaamme johtaa elämääm­ me kokonaisvaltaisemmin.

Jaksammekin enemmän, jos meillä on selkeät ja motivoivat tavoitteet”, Kangas perustelee. ”Kun keskittyy auttamaan asiakasta kohti hänen tavoitteitaan, samalla omatkin tuloksetkin paranevat. Samoja elementtejä tulee todennäköisesti esille esimerkiksi keskustellessamme parhaan esimiehemme kanssa – tarkoitan läsnäoloa, ajattelukumppanuutta sekä kuulluksi ja arvostetuksi tulemista.”

Kankaan päiviin tuovat myös potkua kaksi avaintapaa: vesi­ juoksu ja lukeminen. Ne saavat kaiken muun sujumaan. Vapaalla sydämen asia on samppanja hyvässä seurassa.

maksualalla ennen kuin muutama vuosi sitten vaihtoi työpaikkaa Danske Bankiin. ”Viihdyin hyvin Danskessa, mutta kaipasin koko ajan takaisin maksualalle. Kun tarjous tuli vastaan, en epäröinyt hetkeäkään. Olen pitkään seurannut Klarnan toimintaa, ja tiesin sen alansa edelläkävijäksi.”

Segercrantz vastaa uudessa pestissään Klarnan uusasiakashankinnasta Suomessa. Lisäksi hän vetää myyntitiimiä, joka keskittyy myymään lähinnä keski­ suurille ja isoille organisaatioille. Hänen mukaansa yritysasiakkaiden haasteet liittyvät Suomessa usein kansainvälisyyteen. Ulkomaalaiset yhtiöt valtaavat yhä suuremman osan maan markkinoista, ja tämän takia suomalaisten yhtiöiden tulisi kilpailla kotimaisista kulut­ tajista palvelutasolla. ”Hinnalla on vaikea kilpailla kansainvälisiä yrityksiä vastaan, mutta aina voi palvella paremmin.”

Dataa palvelujen rakentamiseen on saatavilla run­ saasti, koska uuden maksupalveludirektiivin ansiosta aikaisemmin suljettujen alustojen ja ympäristöjen rajat ovat häviämässä. Ne yritykset, jotka pystyvät hyödyn­ tämään dataa kuluttajan eduksi, luovat Segercrantzin mukaan edellytykset menestykselleen.

Segercrantz on ehtinyt työskennellä Klarnan Suo­ men-myyntijohtajana puolisen vuotta. Oman työnsä kehittämisen kohteina hän näkee lähinnä ajankäytön ja resursoinnin. ”Koska nopeasti kasvavana rekrytoimme parhaillaan vahvasti, haastaa myös oikeiden ihmisten löytäminen oikeille paikoille.”

Innostus uudesta työstä johtaa helposti pitkiinkin työpäiviin. ”Se ei ole ongelma, koska viihdyn työssäni ja saan siitä energiaa. Aika perheen ja ystävien kanssa sitten tasapainottaa ja rentouttaa”, hän perustelee.

Jos Segercrantz haluaa todella irrottautua työasiois­ ta, on matkustaminen paras tapa unohtaa arki hetkeksi.

Kun keskittyy auttamaan asiakasta, omatkin tulokset paranevat.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

19

ISTOCKPHOTO

20

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

TÖISSÄ VAI ­KOTONA? YK:n mukaan vain puolet maailman työikäisistä naisista käy töissä. EU:ssa ylletään 62,5 prosenttiin.

Yhteiskunnalliset rakenteet, kannustimien puute ja luutuneet asenteet vaikuttavat naisten työssäkäyntiin.

TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVAT MATTI TANSKANEN, ALEKSI POUTANEN JA ENNIO LEANZA / KEYSTONE / MVPHOTOS

K

aikissa EU:n jäsenvaltioissa naisia on työmarkkinoilla miehiä vähemmän. Työaikakin on lyhyempi, alat matalapalkkaiset ja tehtävät alemmat. Euroopan komission Naiset työmarkkinoilla -tietokoosteesta selviää myös, että sukupuolten välillä on edelleen huomattavia palkkaeroja myös saman alan sisällä. ”Positiivista on, että naisten työllisyysaste on noussut viime vuosikymmeninä liki jokaisessa Euroopan kolkassa, ja ero sukupuolten välillä on pienentynyt. Pohjoismaat ovat kärki­sijoilla”, toteaa professori, KTT Anna-Maija Lämsä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

21

LUPA MENNÄ TÖIHIN Lämsän mukaan tasa-arvo korreloi taloudellisen menestyksen kanssa: kotiäitiydellä ei päästä yhteiskunnassa taloudellisiin tuloksiin. Maailman talousfoorumin tasa-arvotutkimuksessa 128 maan kärjessä ovat Ruotsi, Norja, Suomi ja Islanti. Perää pitävät Jemen, Tshad, Pakistan, Nepal ja Saudi-Arabia.

Historiallisia ja kulttuurisia syitä on vaikea muuttaa. Siitä että Saudi-Arabiassa nainen saa ajaa autoa, on matkaa omaan uraan − ellei mies näytä vihreää valoa. Lämsä ohjasi Jyväskylässä Katlin Omairin väitöskirjan, joka liittyi arabinaisten työuriin. ”Tutkimuksen mukaan Arabi­ emiirikunnissa tarvitaan puolison, isän tai veljen lupa uran luomiseen.

Kun luvan saa, mies tukee uraa.

Uranaiset tulevat usein ylemmistä yhteiskuntaluokista, ja aseman työpaikalla määrää naisen perheen sosiaaliluokka. Näin nuori, vasta­ valmistunut nainen voi aloittaa uransa hyvin korkeassa asemassa.”

TYÖLLISYYSLUVUISSA SUURIA EROJA Eniten naisia, yli 80 prosenttia, käy kokoaikaisesti töissä Islannissa.

Kakkosena on 75 prosentin Ruotsi.

Työvoimatutkimuksen mukaan suomalaisnaisten työllisyysaste oli viime vuonna 68,5 ja 2018 elokuussa 70,8 prosenttia. Kaikki pohjoismaat ovat EU:n 62,5 prosentin keskiarvon yläpuolella.

Heikommin asiat ovat perinteisten sukupuoliroolien maissa Turkissa, Makedoniassa, Kreikassa ja Italiassa: naisten työllisyysaste jää alle 50 prosentin. Turkissa vain kolmannes työikäisistä naisista käy ansiotyössä, kun miehet hankkivat elannon.

USAn työministeriön mukaan Yhdysvalloissakin naisia on vain 47 prosenttia työvoimasta, vaikkakin työikäisten naisten osuus työmarkkinoilla on kasvanut vuosikymmenten aikana.

Suomessa, Liettuassa ja Latviassa sukupuolten välinen työllisyysero on pienimpiä Euroopassa. Ääripäässä on Malta: ero on noin 30 prosenttia.

22

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

Osasyynä on se, että s­ aarivaltiossa yli 55-vuotiaista naisista vain kolmas­ osa on työelämässä. Poissaolo työmarkkinoilta voi johtua siitä, että naiset kantavat hoitovastuuta omista vanhemmistaan.

Eurostatin työllisyystilastot kertovat myös, että työllisyysasteiden välisen eron pieneneminen johtuu naisten työllisyysasteen kasvusta, kuten Espanjassa ja Alankomaissa. Kuitenkin esimerkiksi kolme neljäsosaa hollantilaisnaisista tekee osa-aikatyötä. Osuus on suurin EU:ssa.

Naiset työmarkkinoilla -koosteen mukaan kolmannes EU:n työelämään osallistuvista naisista oli vuonna 2016 osa-aikatyössä. Miesten osuus oli noin kahdeksan prosenttia.

SVEITSISSÄ OSA-AIKAISUUS ON YLEISTÄ Myös Sveitsissä naisten osa-aikatyö on yleistä. Muutaman vuoden takainen sveitsiläistilasto kertoo 80 prosentin naisista tekevän työtä osa-aikaisesti silloin, kun taloudessa on alle 15-vuotiaita lapsia. ”Jos naiset palaavat äitiyslomalta takaisin työelämään, he työskente­ levät yleensä kahdesta neljään päivään viikossa”, kertoo Deloittella työskentelevä Jenni Kettunen. Hän on asunut Zürichissä kymmenen vuotta.

Suurin osa sveitsiläisnaisista jää lapsen saannin jälkeen kotiin, jopa lopullisesti. Jos kotona kuluu 4−5 vuotta, töihin paluu on Kettusen mukaan hankalaa. Työnantajat eivät välttämättä halua ottaa vuosia kotona ollutta työntekijää takaisin töihin, kun siihen ei ole pakkoa. ”Joissakin isoissa kansainvälisissä firmoissa on ohjelmia, joilla naisia autetaan palaamaan työelämään.

Ohjelmat ovat suosittuja, mutta vain parhaat hakijoista valitaan.”

Osa-aikaisuus vaikuttaa väistämättä naisten urakehitykseen. Kettunen valitsi toisin ja koki kahden lapsen jälkeen lyhennetyn työviikkonsa ylläpitovaiheeksi. ”Jalka pysyi työpaikan oven välissä, ja pidin työbaanaa auki perheen rinnalla. Lasten ollessa pieniä oli selvää valita osa-aikaisuus ja painaa sen

”AMMATTIEN JAKAUTUMINEN MIES- JA NAISVALTAISIIN ALOIHIN ALKAA JO VARHAIN. PÄÄTÖKSET TEHDÄÄN PERHEESSÄ JA KOULUSSA.” KTT ANNA-MAIJA LÄMSÄ, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

jälkeen kaasua uran kehittämisessä.

Jos olisin tuolloin jäänyt kokonaan kotiäidiksi, se olisi helposti määritellyt seuraavat 30 vuotta.”

KALLIS PÄIVÄHOITO EI HOUKUTA Kotiin jäämiseen tai osa-aikaisuuteen on helppo tarttua senkin takia, ettei Sveitsissä ole julkisia päiväkoteja. Yksityinen päivähoito on kallista: keskipalkasta voi hulahtaa hoitokuluihin kymmeniä prosentteja.

Toisaalta hyvät palkat mahdollistavat ainakin osa-aikaisen hoitopaikan.

Komission tietokoosteesta selviää, että lastenhoitoon liittyvien kustannusten osuus on yli 20 prosenttia perheen nettotuloista Irlannissa, Puolassa ja Alankomaissa.

Sekin on paljon, mutta vähemmän kuin Sveitsissä. ”Lapset menevät esikouluun viisivuotiaina, ennen sitä hoito on ratkaistava tavalla tai toisella. Usein isovanhemmat tai au pair auttavat, mutta taloudellisista syistä monet äidit jäävät kotiin. Työ- ja tarhapäivätkin ovat väistämättä pitkiä.

Lapset voivat toki olla hoidossa vain osan päivää tai muutaman päivän viikossa”, kertoo Kettunen.

Sveitsissä puolisoilla on yhteisverotus: osa-aikaa tekevää vaimoa verotetaan samalla tapaa kuin kovempipalkkaista miestä. Taloudellinen pidäke ei kannusta naisia palaamaan työelämään.

Elina Lämsä muistuttaa, ettei kotiäitiydellä päästä yhteiskunnissa taloudellisiin tuloksiin.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

23

Zürichissä työskentelevä Jenni Kettunen tekee paljon töitä kotona, mutta käy joka päivä myös työpaikallaan.

24

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

Kettusen naapurustossa kotiäidit ovat enemmistö, mutta suhde vaihtelee asuinalueittain. ”Muut äidit suhtautuvat minuun ymmärtävästi, jopa säälien. Heitä kuitenkin kiinnostaa, miten työn ja perheen yhdistäminen onnistuu, ja he haaveilevat joskus tekevänsä samoin. Kukaan ei avoimesti arvostele, sillä jokainen tekee omat ratkaisunsa, valmiita malleja ei ole.”

Kun miehet tekevät uraa, naiset hoitavat muun: lapset, kodin, hankinnat, vakuutukset, matkat ja kaiken mahdollisen. Miehellä on vähemmän vastuita työn ulkopuolella.

JOUSTOT SITOUTTAVAT Kettunen on viihtynyt alppimaassa suurimman osan työurastaan.

Kauppa­korkean jälkeen hän oli saman kansainvälisen yrityksen palveluksessa ensin Suomessa, sittemmin Sveitsissä. ”Nykyisin pidän huolta rahoitusalan asiakkaasta. Työssä on ollut eri vaiheita: esikoisen jälkeen keskityin asiakasprojekteihin ja kuopuksen jälkeen roolini oli enemmän asiakkuuskeskeistä liiketoiminnan kehittämistä. Eri vaiheet ovat olleet tärkeitä oman oppimisen kannalta.”

Sveitsissä työpäivät ja -viikot ovat pitkiä: töitä huhkitaan jopa yli 50 tuntia viikossa. Kettusen työnantaja on joustoille suopea: etätöitä voi tehdä ja työaika joustaa. ”Teen paljon töitä kotona, mutta käyn joka päivä työpaikalla tuulettamassa päätäni ja avartamassa maailmankuvaani. Aikoinaan lapsien sairastaessa saatoin olla koko viikon kotosalla töitä tehden. Etätyökin perustuu luottamukseen työnantajan ja työntekijän välillä.”

Kettunen näkee, että joustojen avulla työnantaja haluaa pitää kiinni hyvistä työntekijöistä.

ASIOISTA SOVITAAN PAIKALLISESTI Sveitsi on tyystin erilainen maa kuin Suomi: Kettusen mukaan hyvin rakennetussa Suomessa perheen ja uran yhdistäminen onnistuu huomattavasti paremmin kuin nykyisessä kotimaassa. Sveitsissä äitiyslomakin on vain 16 viikkoa.

”Valinnanvapaus on iso käsite.

Valtio ei sanele, päätökset ovat yksilön tai perheen omista ratkaisuista kiinni. Paljon riippuu myös siitä, mitä työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään.”

Kettunenkin sopi itselleen aikoinaan pidemmät, kymmenen kuukauden pituiset ja osittain palkattomat äitiyslomat. ”Nyt työpaikallani voi olla puolikin vuotta palkallisella äitiyslomalla, mutta se ei ole lakisääteistä. Yritys haluaa siten profiloitua hyvänä työnantajana.”

NAISET VAUHDILLA TYÖELÄMÄÄN Naistrendi on nousussa: naisille on sveitsiläisessäkin työelämässä jo kysyntää. Vielä kymmenen vuotta sitten uranainen oli outolintu.

Sveitsin yli 80 prosentin työllisyysaste on yksi Euroopan korkeimmista, mutta siihen lasketaan myös osa-aikatyön tekijät. Naisten työllisyysaste on kavunnut ylöspäin koko 2010-luvun ja on Maailmanpankin tilaston mukaan hieman yli 60 prosenttia.

Professori Lämsä korostaa koulutuksen auttavan naisia työllistymään. Sveitsi pitää OECD-maiden kärkisijaa korkeakoulutuksessa: yli puolet maan kolmikymppisistä on suorittanut vähintään kandidaatti­ tasoisen korkeakoulututkinnon.

Toinen ääripää löytyy esimerkiksi Aasian ja Tyynenmeren alueelta. ”Koulutukseen ei juurikaan panosteta, ja lapsiavioliitot ovat yleisiä: kun perhettä alkaa kertyä jo nuorena, kouluttautumiseen ei ole aikaa eikä tilaisuutta”, summaa vt. toiminnanjohtaja Elina Nikulainen Suomen UN Women ry:stä.

YK:n tasa-arvojärjestö pyrkii siihen, että naisilla olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen työhön ja omien tulojen hankkimiseen. Oppia ammentanut pääsee paremmin työnsyrjään kiinni. ”Esimerkiksi Intiassa UN Women kouluttaa 50 000 maaseudun naista kestävän energian tuottajiksi, käyttäjiksi ja vaikuttajiksi. Aurinkoenergiaan liittyvän koulutuksen avulla naiset pystyvät markkinoimaan,

”MUITA ÄITEJÄ KIINNOSTAA, MITEN TYÖN JA PERHEEN YHDISTÄMINEN ONNISTUU.” KTM JENNI KETTUNEN, ZÜRICH

myymään, asentamaan ja huoltamaan uusiutuvan energian laitteita.”

EROON HAITALLISISTA STEREOTYPIOISTA Intian energianaiset on hyvä esimerkki siitä, että miehiseksi koettu ala sopii myös naisille. Jakautuneet koulutus- ja työmarkkinat jylläävät silti edelleen ympäri maailmaa, ja ammatilliset raja-aidat estävät muun muassa palkkatasa-arvoa toteutumasta. ”Ammattien jakautuminen miesja naisvaltaisiin aloihin alkaa jo varhain: päätökset tehdään perheessä ja koulussa. Stereotypiat ja odotukset vaikuttavat”, miettii Lämsä.

Suomi on segregaatiossa EU:n kärkimaita. Muissa Pohjoismaissa ammatillista jakautumista on purettu Suomea tehokkaammin. Koulutuksen sukupuolittuminen taas on yleistä koko EU:ssa. Yhdysvalloissa 40 prosenttia naisista työskentelee naisvaltaisella alalla. ”Näkyvät esimerkit ovat tärkeitä, ja haitallisista stereotypioista olisi päästävä eroon. Kun pienet tytöt näkevät menestyviä bisnesnaisia tai naispoliiseja vaikkapa tv-sarjoissa, he huomaavat kaiken olevan mahdollista”, toteaa Nikulainen.

Pakistanissa kouluttautumisen ja työllistymisen esteenä voi olla sekin, etteivät naiset uskalla liikkua yksin opinahjoon tai työpaikalle.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

25

Elina Nikulainen luottaa stereotypioiden purkamisessa muun muassa näkyvien esimerkkien voimaan. On tärkeää, että naiset näkyvät monipuolisesti työelämässä.

26

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

”Siellä on rikottu kaksikin stereotypiaa: naisia on koulutettu taksikuskeiksi. He vievät turvallisesti perille.”

LASIKATTOJA ON KAIKKIALLA Kehittyvissä maissa ja kehitysmaissa segregaatio-ongelma on kulttuurisesti toisenlainen kuin Euroopassa.

Nikulaisen mukaan aviomies tai yhteisö voi estää naista pyrkimästä työelämään kokonaan. Naisen tehtävä on hoitaa lapsia tai korkeintaan opettaa heitä. ”Perinteinen naisrooli on voimissaan. Mutta myös työelämässä naiset kokevat syrjintää, ihan laillisesti: Vietnamissa kuukautisten aikana voi pitää pari päivää lomaa, mikä on johtanut siihen, ettei kukaan halua palkata naisia töihin. Kiinassa nainen ei voi tehdä matkatöitä, koska hän on vastuussa perheestä. Lasikattoja on kaikkialla.”

Omairin tutkimus toi esille, että Arabiemiirikunnissa paikallisten musliminaisten huivi on työelämässä merkitykseltään yhtä aikaa myönteinen ja kielteinen. Lämsän mukaan huivia pidetään merkkinä hyvästä käytöksestä ja hurskaudesta, mikä tuo kunnioitusta naista kohtaan. Toisaalta naiset kokevat huivin aiheuttavan syrjintää työtehtävissä.

ITSENÄISYYTTÄ, ITSETUNTOA JA HYVINVOINTIA Nikulainen toteaa Lämsän tavoin talouden kasvavan nopeammin, jos naiset tekevät töitä. ”Naisella on oikeus toteuttaa itseään työelämässä. Taloudellinen itsenäisyys kohottaa itsetuntoa. Kun naiset pitävät huolta kotitalouden rahoista eivätkä ole miehistä riippuvaisia, se vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.”

UN Women tukee kestävin tavoin toteutettua naisyrittäjyyttä. Hyvänä esimerkkinä ovat guatemalalaisnaiset, jotka löysivät takapihaltaan uuden elinkeinon. He valmistavat luonnonmukaista sampoota palstojensa ja puutarhojensa aineksista: aloesta, kaakaosta, avocadosta ja hunajasta. ”Yhdelläkään maalla ei ole varaa jättää väestön toisen puoliskon kykyjä ja osaamista hyödyntämättä”,

kiteyttää Nikulainen.

Siten esimerkiksi turvapaikanhakijoidenkaan osaamista ei sovi väheksyä. Lämsä toteaa, että Tanskassa ja Saksassa maahanmuuttajanaisten mentorointiohjelmista on ollut hyötyä, ja niillä on ollut hyviä vaikutuksia työllistymiseen.

NAISET NOKKAPAIKOILLE Paradoksaalista on, että kehittyvissä maissa naisjohtajamäärä kasvaa, mutta kehittyneissä maissa muutosta ei tapahdu. Jälkimmäisissä perinteiset asenteet hidastavat kehitystä, kun taas nuoremmat yrityskulttuurit haluavat monipuolisuutta ­johtamiseen. ”Norjassa kiintiöt kasvattivat naisten määrää pörssiyhtiöiden hallituksissa, mutta luvut ovat pienempiä johtoryhmissä, ja toimitusjohtajina naisia on todella vähän”, valaisee Lämsä.

Grant Thorntonin Women in Business -tutkimuksen mukaan Suomessa, Kreikassa, Turkissa ja Espanjassa on suurin piirtein sama määrä naisjohtajia, alle 30 prosenttia. Virossa naisten osuus johtajista on kymmenen prosenttia enemmän ja Venäjällä peräti 41 prosenttia.

JOHTAMISTA KORKOKENGISSÄ Lämsä teki yhdessä Pietarin johtamis­korkeakoulun apulaisprofessorin kanssa tutkimuksen venäläisistä naisjohtajista. Aineistoa kerättiin muun muassa Pietarin kauppakamarin tilaisuudessa.

Vaikka naisten asema itäisessä ­naapurimaassa on vankka, valtio ei ole mikään tasa-arvon mallimaa. ”Ulkonäköpaineet ovat kovat.

Perinteinen nainen korkokengissä on Venäjällä ammattitaidon merkki.

Miesmäisyys tai arkinen pukeutuminen kertoo ammattitaidottomuudesta. Tämä kannattaa ottaa huomioon, jos naisena tekee idänkauppaa”, vinkkaa Lämsä.

Professorin mukaan venäläiset toimivat päinvastoin: kun bisnesleidit tulevat Suomeen, he tyytyvät vaatimattomimpiin asusteisiin.

Paineita on myös Italiassa. Edellishallituksen ministereistä puolet oli naisia, joiden pukeutumista ja

”YHDELLÄKÄÄN MAALLA EI OLE VARAA JÄTTÄÄ VÄESTÖN TOISEN PUOLISKON KYKYJÄ JA OSAAMISTA KÄYTTÄMÄTTÄ.”

ELINA NIKULAINEN, SUOMEN UN WOMEN RY

ulkonäköä retosteltiin julkisuudessa tärkeimpien asioiden sijaan. Ex-pääministeri myös nimitti naisjohtajia valtionyhtiöiden johtoon.

Naiset olivat esimerkkinä kotiäitivaltaiselle valtiolle: uralla eteneminen on mahdollista. Italiassa työnsaanti kun voi torpata jo rekryvaiheessa, jos nainen kertoo lapsihaaveistaan. Moni italialais­nainen jättää tai menettää työnsä lapsen saatuaan. Sukupuolten välinen palkka­ero on EU-maiden suurimpia.

KEHITYS ETENEE HITAASTI YK:n mukaan naisten palkka on maailmalaajuisesti yhä 60−80 prosenttia miesten vastaavista tuloista.

Naiset tekevät myös suurimman osan kaikesta palkattomasta työstä.

USAn työministeriön blogin mukaan kotitalouksissa, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, 40 prosenttia äideistä on pääasiallisia tai ainoita palkansaajia. Vuonna 1960 luku oli 11 prosenttia. Yksinhuoltajuus on myös köyhyysriski, ja kaikista maailman köyhistä 70 prosenttia on naisia.

Tilastojen valossa kehitys etenee verkkaisesti, mutta etenee kuitenkin. Naisia on työmarkkinoilla yhä enemmän, vaikka työelämän tasa-arvo on globaalisti vielä haave.

Eurooppakaan ei ole yhtenäinen.

Pohjoismaissa voidaan hiukan röyhistellä: työurapolulla kuuluu jo naisten askelia.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

27

Ristiriita voi olla mahdollisuus Kauppatieteiden tohtori Päivi Karhu tutki, miten yritysjohtajat kokevat ja ratkaisevat työssään vastakkainasetteluja. Sen myötä hänestä tuli omassa elämässään aiempaa rakentavampi ihminen.

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA VILJA HARALA

PÄIVI KARHU • Tutkija Teollisuuden digitaalinen murros -hankkeessa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (äitiysvapaalla) • Koulutus: KTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto • Suurin tieteellinen saavutus: Kognitiivisen kaksikätisyyden käsitteen määrittely ja sen merkityksen osoittaminen väitös­ tutkimuksessa.

• Seuraavat tutkimuskohteet: Kokeellinen jatkotutkimus vastakkainasettelujen kognitiivisesta hahmottamisesta.

28

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

[ TIETEENTEKIJÄ ]

H

alusin tutkia vastakkainasetteluja yksilön näkökulmasta. Minua kiinnosti, millaiset tilanteet luovat vastakkainasetteluja ja miten niiden välinen jännite koetaan”, Päivi Karhu selittää espoolaisen kauppakeskuksen kahvilassa sylissään nelikuinen Otso-poika.

Karhu on haastattelun aikaan äitiysvapaalla. Perhe on valinnut asuinpaikakseen Espoon.

Se on kompromissi, joka mahdollistaa sekä kansain­ välisen tutkijan työn että Karhun puolison työt Suomessa. Tällaista kykyä tasapainottaa keskenään ristiriitaisia tarpeita nimitetään tutkimuskirjallisuudessa usein ”organisaation kaksikätisyydeksi”.

Strategisiin konflikteihin Karhu törmäsi ensi kertaa työssään itävaltalaisen pankin IT-palveluita tuottavassa yhtiössä. Hänen tehtävänään oli eritoten ratkoa ja ehkäistä ristiriitatilanteita projekteissa johdon tukena.

Ohjelmoijat ja pankin puolen tilaajat puhuivat hyvin eri kieltä, työntekijöitä oli Itävallasta Intiaan ja erilaisten työkulttuurien yhteensovittaminen aiheutti väärinymmärryksiä.

Samalla kirkastui Karhun väitöskirjan aihe. Hän väitteli vuonna 2017 Lappeenrannan kauppakorkeakoulusta aiheenaan päätöksenteko vastakkainasettelutilanteissa.

KAKSIKÄTINEN ORGANISAATIO Yritys voi ratkaista vastakkainasetteluja monin tavoin.

Esimerkiksi uudistumisen ja vanhan hyödyntämisen välisen jännitteen ratkaisemiseksi se voi jakaa työt ja perustaa ensimmäistä varten erillisen tuotekehitysosaston.

Tänä päivänä kaksikätisyydestä puhuttaessa ollaan yhä kiinnostuneempia yksilöiden ja etenkin johtajien roolista. Karhukin halusi laajentaa kaksikätisyyden käsitettä yksilön tasolle ja tutkia, miten ihmiset, eritoten yritysjohtajat, kokevat ja ratkaisevat vastakkainasetteluja. Väitöskirjassaan hän yhdistää kauppatieteeseen kognitiotieteen aineksia. ”Kognitiivisesta kaksikätisyydestä on mainintoja tutkimuskirjallisuudessa, mutta ennen tätä siihen ei ole ollut yksiselitteistä määritelmää”, Karhu sanoo.

Psykologiasta tuttu kognitiotieteellinen lähestymistapa on Karhulle luonteva, sillä tutkimuskohteena yksilö kiehtoo häntä. Hän valmistui Kajaanista tradenomiksi ja jatkoi kauppatieteen kaksoismaisteriksi Lappeenrannan ja Pietarin kauppakorkeakouluista. Itävallassa Karhu työskenteli yksityispankkiirina ennen paluutaan akateemiseen maailmaan Wienin kauppakorkeakouluun tohtoriopiskelijana ja opettajana. ”Ihminenhän ajelehtii kohti sitä, mitä oikeasti haluaa.

Kun aloitin opettamisen, tajusin, että tätähän olen halunnut tehdä jo pienenä.”

RISTIRIIDASTA LUOVUUDEN LÄHTEEKSI Väitöskirja sai alkunsa Wienissä, mutta haastattelutyöstä suuren osan Karhu teki Lappeenrannassa. Laboratoriotutkimus, jossa tarkasteltiin osallistujien päätöksenteko­ prosessia vastakkainasettelutilanteissa, järjestettiin Trenton yliopistossa Italiassa.

Tulokset tarjoavat paitsi määritelmän kognitiiviselle kaksikätisyydelle, myös ajattelun työkaluja vastakkainasettelujen hahmottamiseen ja käsittelyyn. Ristiriita voi aiheuttaa ärtymystä ja tietämättömyyttä, mutta se voi olla myös luovuuden lähde ja synnyttää keskustelua, Karhu sanoo. ”Vastakkainasettelu aiheuttaa aina jännitteen, jolla on sanana vähän negatiivinen kaiku. Mutta se voi olla myös positiivinen juttu. Jotkut tilanteet jopa vaativat jännitteen, jotta asiat etenevät.”

Käytännönläheisyyttä arvostava Karhu toivoo, että tutkimustuloksista olisi hyötyä myös todellisessa yritys­ elämässä. Sitä varten niitä pitäisi kuitenkin kääntää liikemaailman kielelle, sillä akateeminen puheenparsi ei avaudu kaikille.

Nyt Karhun huomio on tosin perhe-elämässä. Äitiysloman jälkeen edessä on työnhaku, sillä sopimus Lappeenrannan yliopiston kanssa on päättymässä. Karhu aikoo kuitenkin pitää kiinni tutkimusaiheestaan. Trenton laboratoriotutkimus on jo saanut jatkoa, ja ennen lapsen syntymää Karhu tutki energia-alan murroksessa esiintyviä vastakkainasetteluja osana Suomen Akatemian Digital Disruption of Industry -hanketta.

Tutkimustulosten soveltamisesta hänellä on omakohtaisia kokemuksia. Vastakkainasettelujen parempi ymmärrys on ollut avuksi arkisissa ihmissuhteissa. ”Minusta on tullut rakentavampi ongelmien ratkaisuissa. Ymmärrän paremmin ihmisiä ja lähtökohtia, joista he vastakkainasetteluja katsovat.”

Wienin kauppakorkeakoulu on Euroopan suurin WIENIN KAUPPAKORKEAKOULU Wirtschafts­

universität Wien eli WU on Euroopan suurin kauppa- ja taloustieteisiin erikoistunut yliopisto, joka tarjoaa laajan kurssivalikoiman ja houkuttelee runsaasti myös kansainvälisiä opiskelijoita. Syys­ lukukaudella 2018 WU:ssa aloitti ennätysmäärä uusia vaihto-opiskelijoita, yhteensä 612 opiskelijaa 61 maasta. Yhteensä opiskelijoita on noin 20 000.

Opiskelu WU:ssa on suomalaisten kauppa­ korkeakoulujen opiskelijoilla mahdollista Eras­ mus-vaihto-ohjelman kautta. WU tarjoaa myös englanninkielisiä perustutkintoja ja maisterioh­ jelmia muun muassa kansainvälisessä liikkeen­ johdossa. Koulun vuonna 2013 valmistunut uusi kampus on kerännyt kiitosta arkkitehtuuristaan.

Rakennuksia on suunnitellut muun muassa britti­ läinen Zaha Hadid.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

29

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT ZHONG RUIJUN/MVPHOTOS

Verkostot kantavat Hongkongissa Saara Suojanen lähti ennakkoluulottomasti kokeilemaan Hongkongin työmarkkinoita. Vajaan puolen vuoden mittaiseksi suunniteltu retki on kestänyt jo kaksi vuotta, eikä loppua näy.

T

yönteko ulkomailla ­kiinnosti KTM Saara Suojasta jo opis­ keluaikana. Valmistumisen jälkeen työt Suomessakin mais­ tuivat, mutta kun poikaystä­ välle tuli omissa opinnoissaan mahdollisuus lähteä vaihtoon, lähtö alkoi toden teolla kiehtoa Suojastakin. Vaihtoehdot olivat tuolloin Saksa, Kanada ja Hongkong. ”Sanoin, että Hongkongia tai Kanadaa voisin harkita”, Suojanen kertoo. ”Kun vaihtopaikka varmistui Hong­ kongiksi, googletin rahoitusalan työmah­ dollisuuksia siellä. Niitä näytti olevan todella paljon.”

Ajatuksena oli lähteä aluksi pariksi kuukaudeksi kokeilemaan, löytyisikö paikan päältä Suojaselle mielekästä työtä.

Ennen lähtöä hänellä ei ollut aavistusta­ kaan, miten Hongkongissa haetaan töitä ja miten viisumien kanssa edetään. ”Kävi tosi hyvä tuuri. Tulimme Hong­ kongiin viime vuoden tammikuussa, ja helmikuussa ystävänpäivänä soitin äidil­ le, että nyt allekirjoitan työsopimuksen.”

Moni Hongkongiin tullut suomalainen on joutunut etsimään töitä pitkään onnis­ tumatta. Osa on myös palannut takaisin Suomeen. Suojasen mukaan Hongkongin työmarkkinoilla pitää olla oikeassa pai­ kassa oikeaan aikaan ja oikeiden ihmis­ ten kanssa. ”Yleensä hidaste on viisumi, kos­ ka työnantajan pitää sponsoroida se.

Työnantajien pitää perustella anomusta

30

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

tehdessään, miksi työllistetään ulkomaa­ lainen hongkongilaisen sijaan.”

Ennen kuin töitä löytyi, Suojanen kävi aktiivisesti verkostoitumistapahtumissa.

Niistä jäi hiukan huono maku suuhun. ”Ne olivat metsästystä, joissa ihmiset jakoivat uutterasti käyntikorttejaan ilman todellisia päämääriä. Se oli aika raskasta.”

Verkostoituminen on kuitenkin Hongkongissakin työnhaussa kaiken a ja o – pelkillä hakemuksilla siellä pääsee todella harvoin mihinkään. Tai sitten täy­ tyy olla todella rautainen CV, ja silloinkin referenssit kunnossa.

Suojasella verkot olivat vesillä hyvin laajasti. Hän oli ottanut yhteyttä myös Hongkongissa toimiviin suomalaisyri­ tyksiin. Lisäksi hän etsi poikaystävänsä kanssa asuntoa Facebookin Suomalaiset Hongkongissa -ryhmän kautta. Sinnekin hän laittoi tiedon, että ”ps. olen KTM ja etsin töitä”.

Helmikuussa Suojanen sai viestin Hongkongissa työskennelleeltä suoma­ laisnaiselta, että hän on irtisanoutunut ja hänen paikalleen etsitään uutta tekijää.

Näin löytyi Suojasen ensimmäinen Hong­kongin työpaikka pienessä startup-­ yrityksessä. Siellä hän ehti tosin olla vain muutaman kuukauden, koska toisaalla tuli tarjolle vielä parempi työpaikka.

TYÖPAIKKOJEN VAIHTAMINEN YLEISTÄ Nyt Suojanen työskentelee Hongkon­ gissa KPMG:llä. Mahdollisuus saada

yrityksestä työtä aukeni suosituksilla, jotka Suojanen oli onnistunut saamaan osallistuttuaan yhteen monista verkostoi­ tumistilaisuuksista. Rekrytointiprosessi oli silti pitkä, jopa ”tuskallisen pitkä”, ja sisälsi useita testejä ja haastatteluja.

Matkan varrella Suojanen ehti jo luo­ pua toivosta. Kuitenkin juuri kun koeaika edellisessä työssä oli loppumassa, hän sai tietää pääsystä KPMG:lle. ”Irtisanoutuminen harmitti aluksi, sil­ lä viisumiasiat ovat iso kuluerä sellaisille

Saara Suojanen • • • •

Syntynyt: 1988 Koulutus: KTM Nykyinen tehtävä: Senior Consultant Nykyisen työt plussat: Haasteet ja

­mahtavat kollegat • Nykyisen työn miinukset: Pitkät päivät • Harrastukset: Polkujuoksu, pyöräily • Perhe: Avopuoliso

Työnantaja kustantaa ulkomaalaiselle työntekijälle viisumin, mikä haastaa Honkongista ensimmäistä työpaikkaa etsiviä ulkomaalaisia, Saara Suojanen kertoo.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

31

[ MAAILMALLA ]

Työpäivien pituuksissa on kulttuurieroja. Etenkin paikalliset jäävät toimistolle mielellään myös työpäivän jälkeen.

pienille firmoille jossa olin töissä.

Harva sitä kuitenkaan ajattelee, jos tulee parempi diili eteen. Täällä ihmiset vaihtavat uran alkuvaiheessa työpaikkaa yhtä usein kuin sukkia.”

Nyt Suojanen työskentelee liikkeenjohdon konsulttina KPMG:n Financial Management -yksikössä.

Asiakkaat ovat pääosin kansainvälisiä finanssialan yrityksiä. ”Olen tehnyt tosi paljon myös riskipuolen projekteja, koska minulla on tilintarkastustaustaa Suomen KPMG:ltä. Työprojekteja on laidasta laitaan: tällä hetkellä teemme esimerkiksi paljon asiakaskokemukseen, prosessien automatisointiin ja tekoälyyn sekä robotiikkaan liittyviä projekteja.”

KMPG Hongkongin toimipisteellä työskentelee 2 300 työntekijää, joista ulkomaalaisia on noin kolmasosa. Suojanen tekee työnsä pääasiassa asiakkaiden toimitiloissa.

Tietoturva­kysymykset vaativat sitä, koska käsiteltävä tieto on erittäin luottamuksellista. ”Työskentelen asiakkaan seinien sisällä, asiakkaan tietokoneella.

Mitään ei saa viedä sieltä ulos. Välillä asiakkaan tiloihin on jääty yöllä lukkojen taakse, kun päivät ovat venyneet pitkiksi”, Suojanen naurahtaa.

32

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

TYÖN JA VAPAA-AJAN RAJA HÄMÄRTYY Suojanen yllättyi, kuinka paljon vastuuta projekteissa jaettiin alusta lähtien. Rutiininomaisista työpäivistä ei ole tietoakaan, mutta silti kokeneemmilla konsulteilla on aina aikaa antaa tukea ja neuvoja.

Työtä tehdään paljon. Ei riitä, että hoitaa työn mallikkaasti asiakkaan kanssa. Työyhteisö odottaa, että illalla riittää vielä aikaa tehdä esimerkiksi sisäisiä koulutusmateriaaleja, kampanjasuunnitelmia tai tarjouksia. ”Tämä kuuluu työn henkeen, eikä se tunnu pakkopullalta. Toimistolla meillä on kuitenkin aina todella hyvä porukka, ja on mielenkiintoista olla mukana näkemässä mitä uutta on tulossa. Ylennyksiä ei kannata odotella ilman panostusta sisäisiin projekteihin. ” Suojanen on yrittänyt pitää huolta, ettei lupaudu enempään kuin mitä jaksaa tehdä. Omien rajojen pitäminen vaatii tarkkuutta, sillä mielenkiintoiset projektit vievät välillä mukanaan.

Työpäivä on periaatteessa yhdeksäntuntinen, ja siihen kuuluu tunnin lounastauko. Suojasen normaali työpäivä kestää yleensä puoli yhdek-

”Ylennyksiä ei kannata odotella ilman panostusta sisäisiin projekteihin.”

sästä iltaseitsemään. Työpaikalla olemisessa näkyvät selvästi kulttuurierot. Ulkomaalaiset lähtevät toimistolta yleensä ensimmäisenä, paikalliset jäävät vielä tekemään töitä tai oleilemaan.

Pitkiksi venyville työpäiville on luonteva syy. Hongkongissa asunnot ovat hyvin pieniä. Nuoret naimattomat ihmiset asuvat usein vanhempiensa luona, ja huone voi olla jaettu sisaruksien kanssa. ”Siksi moni hengailee mieluummin kollegojen kanssa toimistolla kuin menee kotiin. Jos on töissä illalla yhteentoista, se ei tarkoita välttämättä, että paiskisi koko ajan töitä.”

Työpäivän rytmiin kuuluvat monilla myös torkut lounaan jälkeen. Niitä otetaan Suojasen omalla työpaikalla, mutta myös asiakkaiden konttoreilla. Itse hän ei harrasta torkkuja. ”Alussa mietin, että nämä työt saisi tehtyä helposti kahdeksasta neljään -rytmillä, kun unohdettaisiin lounaat, torkut, pitkät aamupalat toimiston pöydässä ja oltaisiin tehokkaita koko ajan. Mutta kyse on kulttuurierosta. Se korostuu varsinkin meillä, koska työntekijät tulevat ympäri maailmaa.”

PEKINGIN KOURA Hongkong siirtyi Kiinan hallintaan ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatetta soveltaen vuonna 1997.

Sillä on hyvin korkea autonomia, oma lainsäädäntö, valuutta ja maahanmuuttolait. Kiinan hallinnon vastuulla ovat vain puolustus ja diplomaattiset suhteet.

25 vuoden kuluttua Hongkongin pitäisi siirtyä kokonaan Kiinan hallintaan – monet tosin epäilevät, että se tapahtuu nopeammin. Pekingin koura alkaa ujuttautua Hongkongiin, minkä huomaa pienistä mutta merkityksellisistä yksityiskohdista. ”Nyt rakennettiin uusi luotijunarata. Hongkongin puolella oleville asemille tuli jo Kiinan rajavalvonta.

Uusi maailman pisin silta sitoo Hongkongin aluetta vielä tiukemmin Kiinan maaperään”, Suojanen sanoo.

Hongkongilaisella metroasemalla puolestaan voi olla kolme lippua: Kiinan lippu keskellä korkealla ja laidoilla Hongkongin lippu ja metrofirman lippu. Perinteiset punaiset brittiaikaiset postilaatikot vaihdettiin kaikki vihreisiin. Hongkongilaisia nämä pienet yksityiskohdat ärsyttävät.

Suojanen ei yleensä puhu kollegojensa kanssa Kiinan politiikasta, ellei se liity asiakasprojektiin. ”Tavallisesti paikalliset ystäväni sanovat, että ’Hong Kong is not ­China’, eli miksi Kiinan asioista pitäisi täällä puhua.”

Suojasen mukaan hongkongilaiset eivät koe itseään kiinalaisiksi.

Useat hongkongilaiset ovat asuneet siellä sukupolvien ajan, ja kulttuurinen kytkös Kiinaan on ohut. ”Monet brittiystäväni ja heidän vanhempansa ovat syntyneet Hong­ kongissa, eivätkä he pidä itseään millään lailla kiinalaisina”, Suojanen sanoo.

”Paikalliset välillä ehkä jopa hieman säälivät mannerkiinalaisia turisteja, jotka tulevat käymään Hong­kongissa. He pitävät itseään paljon näitä sivistyneempinä.”

ELÄMÄÄ VUORIEN VIERELLÄ Suojasen ensimmäinen koti Hongkongissa oli ahdas. Hän asui avopuolisonsa kanssa 19 neliön yksiössä, jossa oli noin 1 300 euron kuukausivuokra. Näkymä oli upea ja etäisyys keskustaan alle kaksi kilometriä, mutta pidemmän päälle tilan puute ja keskustan hälinä alkoivat ahdistaa. Kun Suojasen äiti tuli käymään kylässä, puoliso joutui nukkumaan pöydän alla.

Kun takana oli seitsemän kuukautta ahtaassa keskustakämpässä, pariskunta muutti Hongkongin saarelta Lantaun saarelle. Sinne on keskustasta puolen tunnin lauttamatka. Vuokrahinnat ovat huomattavasti pienemmät: 1 500 eurolla saa kaksi makuuhuonetta, olohuoneen ja ison kattoterassin.

Muuttaminen Lantaun saarelle tuntui luontevalta, koska Suojanen oli käynyt siellä viikonloppuisin vuorilla juoksemassa. Saarella on upeita reittejä ulkoilijoille. Nyt juoksureitit ovat kahdensadan metrin päässä asunnolta. ”Me harrastamme vuorilla vaeltamista ja juoksemista. Vaikka työmatka periaatteessa piteni, päätös ei kaduta. Myös lauttamatkalla saarelta toiselle on upeat maisemat, ja lautalla pääsee myös istumaan, toisin kuin keskustan metroissa. Töihin mennessä voin lauttamatkan aikana lukea sähköpostit, syödä aamupalan ja meikata.”

Kotona pienessä lantaulaisessa kylässä on Suojasen sanoin hyvä kyläyhteisömeininki. ”Tämä on ihan eri planeetta kuin Hongkongin saari. Asukkaat ovat sekä paikallisia että ulkomaalaisia, ja kylässä asustaa myös vesipuhvelilauma.”

Innokkaita juoksijoita kylässä on paljon. Joka torstai-ilta on kylän oma juoksutapahtuma, ja lokakuussa kaikki kylän juoksuporukasta ylittivät maaliviivan Lantaulla pidettävässä vuotuisessa 70 kilometrin vuorijuoksukisassa.

Hongkongissa vuorilla juokseminen on suosittua. Talviaikaan vuorijuoksukilpailuja on joka viikonloppu. Vaikka Hongkong on hyvin tiiviisti rakennettu, alueen pinta-alasta

yli puolet on kansallispuistoja, joilla on paljon juoksureittejä. ”Jos asuu tuolla ihmistungoksessa tai viettää hektistä elämää, vuoret ovat hyviä pakopaikkoja. Toimistolta pääsemme kollegoiden kanssa kymmenessä minuutissa poluille.”

AVOIN TULEVAISUUS Kun Suojanen tuli vajaa kaksi vuotta sitten Hongkongiin, suunnitelmissa oli viihtyä siellä viitisen kuukautta ja palata sitten Suomeen. Myöhemmin paluusuunnitelmat ovat muuttuneet hyvin avoimiksi. ”Täällä on tosi hyvät uramahdollisuudet, ja olemme tykästyneet noihin vuoriin. Suomessa pääkaupunkiseudulla olisi aika iso miinus, että ei ole vuoria”, Suojanen naurahtaa. ”Tilanne on sikäli helppo pitää avoimena, että meitä ei sido täällä mikään. Meillä ei ole vielä lapsia, ja halutessamme voimme aina palata Suomeen.”

Suojanen pakenee Hongkongin ihmisvilinää ja kiirettä vuorten kansallispuistoihin. Vuorijuoksu on alueella suosittu harrastus.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

33

[ URA ] TEKSTI MATTI REMES KUVA ISTOCKPHOTO

KASVUYRITTÄJÄ ON USEIN EKONOMI Kasvuyritykset työllistävät jatkossa yhä useampia ekonomeja. Siksi Suomen Ekonomit haluaa tukea entistä tiiviimmin koko maata hyödyttävää kasvuyrittäjyyttä.

I

so osa Suomen uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksissä. Näin kertoo Mika Malirannan ja Paavo Hurrin viime vuonna julkaisema tutkimus, jonka mukaan parisataa kasvuyritystä toi lähes kolmasosan yksityisen sektorin uusista työpaikoista vuosina 2008–2011.

Suomen Ekonomien asiamies Ted Apter huomauttaa, että kasvuyritykset työllistävät enenevässä määrin myös ekonomeja. Lisäksi moni liiton jäsen ryhtyy itse yrittäjäksi.

– Meille on tärkeää tukea sekä kasvuyrittäjiä että heidän yrityksissään työskenteleviä jäseniämme. Haluamme edistää omalta osaltamme globaaleille markkinoille suuntaavien yritysten menestymistä. Ne tuovat työpaikkoja ja kasvua, jota tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon, Apter perustelee.

LINJAUKSIA KASVUYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEEN Ekonomit on pitänyt yrittäjyyttä yleisemmin esillä jo pitkään, myös vaikuttamistyössään. Liitto oli mukana kommentoimassa ensimmäistä kansallista yrittäjyysstrategiaa, jota valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.

Lisäksi liitto oli mukana vaikuttamassa sen puolesta, että työtön työnhakija voi aloittaa yrittäjänä ja saada työttömyysetuutta yritystoiminnan ensimmäisten neljän kuukauden ajalta ilman yrittäjyyden päätoimisuuden arviointia.

Parhaillaan Ekonomit valmistelee uusia linjauksia kasvuyrittäjyyden edistämiseksi. Tätä varten järjestettiin yhdessä Tekniikan Akateemiset TEKin kanssa työpaja, johon kutsuttiin kasvuyrittäjiä pohtimaan tulevaisuuden haasteita.

Ted Apter on tyytyväinen työpajan antiin. Siellä nousi esille asioita, joita Ekonomien tulevissa linjauksissa ja vai-

34

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

kuttamistyössä kannattaa pitää esillä kasvuyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.

– Yrittäjät toivoivat tukea esimerkiksi siihen, että he voisivat rekrytoida nykyistä helpommin EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen on tärkeää. Lainsäädännön lisäksi on mietittävä muitakin Suomeen asettumista helpottavia asioita.

KAIKKEA EI TARVITSE OSATA ITSE Ted Apter rohkaisee yrittäjiä olemaan yhteydessä Suomen Ekonomeihin, jos jokin asia askarruttaa.

Varsinkaan alkuvaiheessa kasvuyrittäjän ei tarvitse osata kaikkea itse, vaan neuvoa ja ratkaisumalleja kannattaa kysyä liitosta.

– Meillä on Ekonomeissa paljon asiantuntemusta työelämästä ja siihen liittyvästä normistosta. Tätä osaamista myös kasvuyritysten kannattaa hyödyntää.

Monelle tulee yllätyksenä, että Ekonomien lakimiehet auttavat myös yrittäjäjäseniä ja antavat työoikeudellista neuvontaa työnantajanäkökulmasta. Apterin mukaan yrittäjät kysyvät neuvoa usein esimerkiksi työsopimusten ja osakassopimusten tekemiseen.

– Vasta toimintaansa aloittavissa kasvuyrityksissä työelämän normiston tuntemus voi olla vielä puutteellista. Näihin asioihin ei ennätetä välttämättä paneutua, kun ajatukset ovat kiinni bisneksen kehittämisessä.

Lisäksi startupin käynnistys­ vaiheessa töitä tehdään usein talkoohengessä, jolloin muotoseikkoihin kiinnitetään ehkä vähemmän huomioita. Se voi kostautua.

– Myöhemmin saatetaan sitten päätyä tilanteisiin, joissa asiat opitaan kantapään kautta. Monelta ongelmalta voitaisiin välttyä, jos yrittäjä kysyisi neuvoa asiantuntijalta etukäteen.

Asiantuntijoilta saa apua myös erilaisten hyvien käytäntöjen ja toimintamallien suunnitteluun ja toteutukseen.

– Esimerkiksi työntekijöiden sitouttaminen henkilöstöä palkitsemalla on keino, jonka käyttö vaatii osaamista ja jossa me voimme olla avuksi.

MYÖS NUORTEN YRITTÄJYYS TÄRKEÄÄ Apterin mukaan liitto haluaa tukea entistä tiiviimmin myös nuorten yrittäjyyttä. Tänä vuonna Ekonomit ja TEK ovat jakaneet aloittaville kaupallisen ja teknillisen alan korkeakouluopiskelijoille 1 500 Kutsuvat sitä pöhinäksi -kirjaa, jossa kerrotaan tositarinoita kasvuyrittäjyydestä.

Samat liitot järjestävät yhteistyössä myös Unikorni-kilpailun, johon opiskelijajäsenet voivat ilmoittaa kaupallistettavia liikeideoitaan.

Joulukuun alussa ratkeavan kisan voittaja saa 4 000 euroa liikeideansa toteutukseen sekä lakipalvelu­ yritys Fondian 5 000 euron arvoisen ­startup-paketin.

Apterin mukaan liiton vaikuttamis­työssä tärkeisiin teemoihin kuuluu myös kasvuyrittäjyyttä tukevan koulutuksen kehittäminen.

– Kasvuyritysten yleinen haaste on myynnin osaaminen. Olemme miettineet, voisiko asiaa edistää esimerkiksi lanseeraamalla Suomeen myynnin maisteritutkinnon.

Monelle tulee yllätyksenä, että Ekonomien lakimiehet auttavat myös yrittäjäjäseniä ja antavat työoikeudellista neuvontaa työnantajanäkökulmasta.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

35

[ SISÄPIIRISSÄ ]

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT ROOPE PERMANTO

HYVÄ PELI ei riitä Suomen peliala on Euroopan kärkeä. Menestyksen takana on huippuluokan kuluttajatutkimusta sekä data-analytiikkaa.

Alalle tulevia yhdistää silti ennen kaikkea rakkaus peleihin.

P

eliyhtiö Next Games on vastikään muuttanut uusiin tiloihin Helsingin ydinkeskustaan. Ja millaisiin tiloihin!

Betonia, mustaa terästä ja puuelementtejä pursuava aula on kuin suoraan arkkitehtuurilehden kannesta, mutta rottinkiset riippukeinut ja kaarnanpaloilla koristeltu keinotekoinen puu viittaavat lasten kerhohuoneeseen.

Jättikokoisella videoruudulla möyrii lauma zombeja. Ne mainostavat amerikkalaiseen The Walking Dead -televisiosarjaan perustuvia ­mobiilipelejä, joilla Next Games on viime vuosina noussut menestykseen.

Tuotejohtaja Emmi Kuusikko ottaa vieraan vastaan käsi ojossa ja johdattaa peremmälle.

Hän on harvinaisuus lähes 150 työntekijän joukossa: ekonomi insinöörien, taiteilijoiden ja suunnittelijoiden keskuudessa. ”Pelialan hienous on, että se on oikea sulatusuuni. Meillä on töissä väkeä kirjavista taustoista, ja kaikkia yhdistää intohimo peleihin”, Kuusikko sanoo.

DATAN JA ANALYTIIKAN YMMÄRRYS ON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Toisin kuin monet kollegansa, Kuusikko ei tosin varttunut pelikonsolin tai Commodore 64:n äärellä, vaan hän innostui peleistä vasta Facebookin ja älypuhelinten myötä. Next Gamesin omien tuotteiden ohessa Kuusikko tunnustaa pelaavansa paljon mobiilipelejä. ”Peliala on ammattimaistunut viime vuosina. Ymmärretään paremmin, mitä kaikkea hittituotteen tekemiseen liittyy. Ei riitä, että tehdään hyvä peli, vaan pitää ymmärtää miten se saadaan markkinoille ja miten sille hankitaan käyttäjiä. Pitää ymmärtää dataa ja analytiikkaa”, Kuusikko sanoo.

36

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

Hän puhuu omasta erityisalastaan. Next Gamesin tuotejohtajana Kuusikko pitää huolen, että pelaajan näkökulma on mukana koko tuotantoputkessa ideasta lähtien. Se merkitsee kehittelyn alkuvaiheessa fokusryhmiä ja kuluttajatutkimusta, mutta ennen kaikkea kehittynyttä data-analytiikkaa ja tulosten hyödyntämistä pelinkehityksessä. ”Tärkeämpää kuin pelin saaminen jollain mittapuulla 'valmiiksi' on saada se mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ulos pelaajien kokeiltavaksi ja testattavaksi. Näin saadaan kerättyä dataa siitä, mikä toimii ja mikä ei”, Kuusikko selittää.

Pelaajaymmärryksen merkitys korostuu pelialan kahden megatrendin, games as a servicen ja free to playn vuoksi. Pelit eivät enää ole yksittäisiä viihdetuotteita vaan pitkäikäisiä verkkopalveluita, joita kehitetään jatkuvasti pelaajapalautteen ja datan pohjalta. Ja varsinkin mobiilipeleissä valtavirtaa ovat mikro­maksutai mainosrahoitteiset ilmaiseksi pelattavat pelit.

FREE TO PLAY -MALLIN EDELLÄKÄVIJÄ Mobiilipelien ansaintamallit edellyttävät peliyhtiöiltä syvällistä ymmärrystä pelaajien mielenliikkeistä ja käyttäytymisestä, ja niiden tutkimisessa Kuusikolla on poikkeuksellisen pitkä kokemus. Hän aloitti uransa suomalaisyhtiö Sulakkeella, joka oli edelläkävijä vapaaehtoisiin mikromaksuihin perustuvassa ansaintamallissa. Sulakkeen Habbo Hotelissa pelaajat ostivat oikealla rahalla pelihahmoilleen virtuaalisia tavaroita, kuten huonekaluja tai vaatteita.

Sosiaalipsykologiaa ja tietojenkäsittelytiedettä kauppatieteiden ohessa opiskellut Kuusikko rakensi Sulakkeella yksikön tutkimaan Habbo Hotelin pelaajia. Hän selvitti, keitä

Peliala

• Pelialaa edustava Neogames arvioi, että Suomi on yksi Euroopan kolmesta suurimmasta pelien tuottajista Saksan ja Ranskan rinnalla.

• Ala työllistää lähes 3 000 ihmistä ympäri maata. Lähes viidennes työntekijöistä tulee Suomeen ulkomailta.

• Pelialan yrityksiä on Suomessa noin 250, joista suurin osa on nuoria ja pieniä kasvuyrityksiä.

• Vuonna 2017 Suomen peliteollisuuden liikevaihto oli noin 2,36 miljardia euroa, josta leijonanosan loi Supercell (liikevaihto 1,8 miljardia euroa).

• Viime vuonna Suomessa julkaistiin noin 150 peliä ja perustettiin 15 uutta pelialan yritystä. Pörssiin listautui neljä suomalaista peliyhtiötä: Next Games, Rovio, Remedy ja Nitro Games.

Emmi Kuusikko innostui pelaamisesta mobiilipelien myötä. Hän soveltaa työssään osaamistaan kauppatieteiden, sosiaali­ psykologian ja tietojenkäsittelyn aloilta.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

Työntekijöiden viihtyvyyteen panostetaan huolehtimalla työympäristöstä, motivaatiosta ja työn mielekkyydestä kuten millä tahansa luovalla alalla.

pelaajat ovat, mikä heitä pelissä kiinnostaa ja tuotti sen perusteella analytiikkaa tuotekehityksen tueksi. ”Olen tehnyt free to play -pelejä neljätoista vuotta”, Kuusikko paljastaa. ”Kun jossain konferenssissa sanoin sen ääneen, joku epäili että valehtelen ja väitti ettei niin pitkään ole edes ollut free to play -pelejä.

Olihan niitä, silloin koko termiä ei silloin vielä ollut keksitty”, Kuusikko muistelee.

Sulakkeen jälkeen Kuusikko siirtyi pelifirma Digital Chocolateen ja laajensi osaamistaan tuotehallintaan. Hän kehitti mittareita ja mekaniikkoja parantamaan pelien ansainta- ja retentiomekaniikkoja. Retentiolla tarkoitetaan pelinkehityksen tärkeimpiä tavoitteita eli pelin koukuttavuutta – sitä, mikä saa pelaajat takaisin yhä uudestaan ja uudestaan.

Seuraava projekti oli free to play -mallin soveltaminen konsoli- ja pc-peleihin. Sitä varten Kuusikko muutti perheineen Englantiin työskentelemään Microsoftin omistamalla maineikkaalla Lionhead-studiolla, jonka emoyhtiö päätti sulkea vuonna 2016. Suomeen palattuaan Kuusikko työskenteli vuoden verran pelialan

38

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

startupissa ennen siirtymistä Next Gamesille. ”Pelialalla ihmiset saattavat vaihtaa aika nopealla syklillä työpaikkoja, johtuen eri syistä”, hän toteaa.

Alan työntekijät ovat usein liikkuvaista ja globaalia joukkoa. Tietty huippuasiantuntijoiden joukko liikkuu yrityksestä ja maasta toiseen headhunterit kintereillään. Alan kansainvälisten huippujen houkutteleminen Suomeen ei ole helppoa. Siksi työntekijöiden viihtyvyyteen panostetaan. Pramean toimiston lisäksi se merkitsee motivaation ja työn mielekkyyden ylläpitämistä. ”Samoin kuin millä tahansa luovalla alalla”, Kuusikko tähdentää.

HITTIBISNEKSEN HUIPULLE ON TUNKUA Pelialalla on myös paljon pieniä yrityksiä ja epävarmuutta. Vaikka Supercell on yhä maailman tuottoisimpia peliyhtiöitä, alan kiihkein kasvuvaihe on meillä toistaiseksi takanapäin.

Kilpailu etenkin mobiilipeleissä on kiihkeää, sillä Applen ja Googlen sovelluskaupoissa julkaistaan joka päivä tuhansia uusia pelejä. Kyse on Kuusikon sanoin ”hittibisneksestä”, jossa

”Free to play -mobiilipelien käyttäjähankinta on todella kallista, ja rekrytointi on iso haaste.”

huipulle on kovasti tunkua. Markkinointi nielee rahaa. ”Free to play -mobiilipelit etenkin menestyvänä liiketoimintana on varmasti yksi vaikeimmista viihdebisneksen muodoista.

Käyttäjähankinta on todella kallista ja rekrytointi on iso haaste”, Kuusikko sanoo.

Alalla keskikokoiseksi luokiteltava Next Games on löytänyt oman lokeronsa keskittymällä kansainvälisestä tunnettuihin viihde­ brändeihin, Kuusikko huomauttaa. Ulkona on jo kaksi Walking Dead -aiheista peliä, ja tulossa on Blade Runner -tieteiselokuvien maailmaan sijoittuvia tuotteita. Lisäksi yhtiö on julkistanut peliprojektin yhdysvaltalaisen NBC Universal -studion kanssa. ”Todella suuret kuluttajabrändit ovat meille yksi tapa hallinnoida riskiä. Tiedämme, kenelle pelejä tehdään, niille on olemassa jo valmis yleisö. Saamme markkinointiin ja asiakashankintaan vetoapua näistä hyvistä suhteista suuriin viihdetuottajiin”, Kuusikko selittää.

EMMI KUUSIKKO • Syntynyt: 1975 Jokohamassa • Koulutus: KTM, Aalto-yliopisto • Nykyinen tehtävä: Tuotejohtaja, Next Games • Nykyisen työn plussat: Pääsee tekemään töitä maailman isoimpien viihdebrändien kanssa todella monipuolisessa toimintaympäristössä. Asioita tehdään yhdessä yhteiseen maaliin eri tieteen- ja taiteenalojen ihmisten kanssa.

• Nykyisen työn ­miinukset: Peliala on äärimmäisen kilpailtu, ja parhaiten menestyvien pelien listalle on todella haastavaa päästä. Tämä tarkoittaa pitkää päivää ja jatkuvaa priorisointia.

• Perhe: Mies ja alakouluikäinen poika • Harrastukset: Joogaamista tasapainottaa sopivasti mobiilipelien pelaaminen, tällä hetkellä Next Gamesin pelien lisäksi Pokémon GO ja Clash Royale sekä Minecraftin pelaaminen pojan kanssa.

MOBIILIPELIT KASVUSSA Vaikka kilpailu on koventunut, Kuusikko arvioi mobiilipelien globaalien markkinoiden vielä kasvavan. Suomenkin pelialan kasvuun hän uskoo, jos ei henkilöstön määrässä niin ainakin liikevaihdossa. Alan kypsymisestä kertoo sekin, että viime vuonna Next Games ja kolme muuta suomalaista peliyhtiötä listautuivat pörssiin. ”Meillä on todellisia huippumenestyjiä ja muutama keskikokoinen menestyvä firma sekä todella iso liuta startuppeja. Jos haastajissa näkyy lupaavia lähtöjä, niitä myös yhdistyy isompiin firmoihin. Alalla tapahtuu nyt paljon fuusioita”, Kuusikko arvioi.

Tulevaisuuden trendeistä hän nostaa esiin suosittujen konsoli- ja pc-pelien siirtymisen mobiililaitteille. Tällaiset loikan ovat onnistuneesti tehneet ainakin viime vuosina jo kulttuuri-ilmiöiksi nousseet pelibrändit kuten Minecraft ja Fortnite.

Toinen kiinnostava kehitysalue ovat maantieteelliseen paikannukseen ja lisättyyn todellisuuteen perustuvat mobiilipelit, kuten Next Gamesin oma The Walking Dead: Our World, jonka mainosvideo pyörii firman aulassa.

Viime kesänä julkaistussa Our Worldissa pelaajat ampuvat laahustavia kalmoja puhelimen ruudulla ja keräävät varusteita kulkemalla ympäriinsä todellisessa maailmassa.

Perusidea kuulostaa etäisesti tutulta, sillä se perustuu Kuusikon omaan suosikkipeliin. ”Pokemon Go:n pariin palaan edelleen jatkuvasti”, hän paljastaa.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

39

[ KYLTERIT ] TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVA ISTOCKPHOTO

HYVÄ PITCHAAJA JÄÄ MIELEEN Kaikki ekonomit pitchaavat toisinaan, ja niillä, jotka harjoittelevat, on tilanteissa etulyöntiasema. Onnistuneessa esityksessä keskitytään ydinviestiin ja yleisöön, ja sen pointti muistetaan vielä seuraavana päivänä.

P

itchaus on tiivis myyntipuhe, jonka tavoitteena on herättää uteliaisuus ja avata väylä jatkokeskustelulle. Oma asia tiivistetään mahdollisimman pieneen tilaan, mielellään yhdeksi virkkeeksi, ja koko muun esityksen tarkoitus on tukea tätä ydinviestiä.

Tärkeintä on saada yleisö muistamaan asian ydin vielä huomennakin.

Pitchauksesta puhutaan usein juuri oman yrityksen tai tuotteen myynnin yhteydessä, mutta tilanne

voi tulla eteen myös cocktailtilaisuudessa, työhaastattelussa tai vaikka hississä. Hybridiyrittäjä ja esiintymisvalmentaja Mika Pesonen muistuttaa, että pitchaustaidosta on hyötyä kaikenlaisissa liike-elämän tilanteissa. Esimerkiksi jokainen ekonomi päätyy varmasti jossain vaiheessa myymään omaa tuotettaan tai palveluaan. ”On äärimmäisen tärkeää osata vastata hyvin, kun joku pyytää kertomaan lyhyesti itsestään tai tuotteestaan. Se voi ratkaista työpaikan

Uravalmentaja vinkkaa: tätä on pitchaus työnhaussa TAPAAT POTENTIAALISEN työnantajasi sattumalta

hississä. Sinulla on minuutti aikaa vakuuttaa hänet, ennen kuin hän poistuu. Miten esittäydyt, jotta jäät mieleen?

Työnhaussakin mahdollisuudet voivat tulla eteen yllättäin. Kun olet jo kiteyttänyt itsellesi, mitä lisäarvoa työntekijänä voisit tuoda ja kerrot siitä sopivan lyhyen esimerkin, olet jo pitkällä myyntipuheen luomisessa. ”Kerro vähän itsestäsi”, kysyy työhaastattelija.

Ehkä lämmitelläkseen ilmapiiriä, ehkä saadakseen kokonaiskuvan sinusta. Valmistaudu tähänkin yleiseen haastattelukysymykseen myyntipuheen keinoja käyttäen. Ei työhistorian jaarittelua, vaan ytimekäs esittely.

Sparrausapua tähän ja työnhakuun: ajanvaraus.ekonomit.fi

40

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

saamisen tai oman firman menestyksen. Pitchausta treenataan silti hyvin vähän, ja sitä harjoitelleilla onkin tilanteissa heti etumatkaa.”

HUOMIO YLEISÖÖN, EI YKSITYISKOHTIIN Jotta oma ydinviesti todella jäisi kuulijoiden mieleen, on heidät tunnettava. On tiedettävä, miksi he ovat kuuntelemassa, mitä he odottavat ja mitä tarvitsevat. Vaatii ymmärrystä ja usein tarkkaa perehtymistä selvittää, mikä heitä koskettaa. Tämä

”Muistisäännöksi voi ottaa Martin Luther Kingin ikonisen puheen: hänellä oli ennen kaikkea unelma, ei listaa korjattavista asioista.” on Mika Pesosen mukaan avain erinomaiseen esitykseen. ”Hyvä pitchaaja kysyy itseltään, mitä asiakas hyötyy tuotteesta tai palvelusta: minkä ongelman se hä­ neltä ratkaisee ja miten? Esityksessä on keskityttävä tähän näkökulmaan.”

Hyvä pitchausesitys on Pesosen mukaan kaukana tuoteselosteen ulkoluvusta. Ydinviestin kannalta epäolennaiset asiat, tärkeätkin, on uskallettava jättää pois. Jos yleisön mielenkiinto syttyy, yksityiskohdat löytyvät kyllä – ja jos uteliaisuus ei herää, niillä ei ole merkitystä. ”Käännetään siis katse ominai­ suuksista kohti yleisölle koituvia hyötyjä.”

Jokainen esitys herättää ylei­ sössään myös joitain tunteita. Jotta

esitys vaikuttaisi mahdollisimman hyvin, kannattaa varmistaa, että nämä tunteet ovat positiivisia. Mika Pesosen mukaan esimerkiksi iloa ja toivoa herättävät esitykset toimivat hyvin. ”Muistisäännöksi voi ottaa Martin Luther Kingin ikonisen puheen: hänellä oli ennen kaikkea unelma, ei listaa korjattavista asioista.”

Konkreettinen tapa johdatella yleisöä tuntemaan on pyytää heitä ajattelemaan, miltä heistä tietyssä tilanteessa tuntuisi. Silloin kuulija kääntää ajatuksensa tunteisiinsa, ja kanava on avattu.

Pesonen muistuttaa, että vaikka tunnepuhe on pitchauksessa tär­ keää, sen on aina sovittava pitchaa­ jan omaan suuhun. Yli ei kannata lyödä, vaan faktat ja tunteet on syytä yhdistää mahdollisimman toimivalla tavalla. Tämän oppii vain harjoitte­ lemalla.

ALOITA TREENI HETI Omaa pitchausesitystään voi kehit­ tää kahdesta kulmasta. Ensinnäkin oman ydinviestin pohtimiselle ja viilaamiselle kannattaa varata reilus­ ti aikaa, jotta se on oikea ja tarvit­ taessa kirkkaana mielessä. Toisaalta esiintymistaitojen kehittäminen on tärkeä osa valmistautumista.

Jos tiedon tulevasta esityksestä saa etukäteen, harjoittelu kannattaa aloittaa saman tien, oli aikaa miten paljon tahansa. ”Kannattaa heti selvittää, keitä kuulijat ovat ja mitä he tarvitsevat.

Asian sisäistäminen ottaa aikansa”, Pesonen korostaa. ”Esitysmateriaa­ litkin on syytä tehdä ajoissa, jotta niiden kanssa voi harjoitella ja ne ehtivät tulla tutuiksi.”

Omia harjoituksiaan voi myös videoida. Se on tehokas keino oppia omasta esiintymisestään: nauhan avulla löytää toimivat tavat ja oppii tuntemaan paremmin myös kehitys­ kohteensa. Samalla voi kokeilla erilaisten aloitusten, lopetusten ja sanamuotojen vaikutusta. Videota ei tarvitse näyttää kenellekään, sillä hyödyt saa jo omalla katselulla.

Myös suuri osa esiintymis­ jännityksestä poistuu, kun tietää valmistautuneensa hyvin. Kaikesta jännityksestä ei välttämättä koskaan pääse eroon, mutta harjoittelulla tilanteesta voi tehdä itselleen muka­ vamman. ”Esiintymistaito ei missään tapauksessa ole syntymälahja.

Jokainen voi kehittyä: treenaami­ nen on tehokasta varsinkin, jos ei mielestään vielä ole hyvä pitchaaja”, Pesonen rohkaisee.

Onnistunut puhe kutkuttaa mieltä HYVÄ PITCHAUSESITYS herättää uteliaisuuden – mielellään jo

ensimmäisissä lauseissa. Hybridiyrittäjä ja valmentaja Mika Pesonen listaa keinoja, joilla tässä voi onnistua.

• ESITÄ KYSYMYS TAI ROHKEA VÄITE, jolla kiinnität kuulijan huomion ja saat hänet reagoimaan ainakin mielessään.

• RIKO KAAVA eli tee jotain eri tavalla kuin muut. Pienetkin asiat, kuten eri paikasta puhuminen tai poikkeava aloitus, voivat toimia yllättävän voimakkaasti.

• KERRO TARINA: se jää kuulijan mieleen numeroita paremmin.

• VARO VITSEJÄ – etenkin etukäteen suunniteltuina ne voivat tuntua päälleliimatuilta, ja on kiusallista, jos ne eivät sovi tilanteeseen ja yleisölle. Tilannekomiikka ja itselle nauraminen ovat turvallisempia tapoja hupailla.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

41

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT ROOPE PERMANTO

Tasa-arvon #mitäjos-­ terveiset eduskuntaan

EKONOMIT JATKAA AKTIIVISTA KESKUSTELUA perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi ainakin kevään eduskuntavaaleihin asti. Twitterin #mitäjostunnus siis kannattaa pitää seurannassa vielä pitkään.

Mitä, jos isät pitäisivät nykyistä enemmän perhevapaita? Millaisella perhe­vapaiden mallilla tasa-arvo etenisi parhaiten? Suomen Ekonomit latasi faktat pöytään ja kysyi poliitikoilta, mitä nämä aikovat asiassa tehdä.

S

uomen Ekonomien perhevapaaseminaarissa ruodittiin naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa työelämässä. Kolmessa eri paneelissa pöydälle nostettiin kiperiä kysymyksiä: Miksi sinun urasi on tärkeämpi kuin minun urani? Pitäisikö äidit ”pakottaa” töihin? Mitä tapahtuisi, jos isät pitäisivät enemmän perhevapaita?

Panelisteille kerrottiin keskustelujen alustuksena tiukkaa faktaa Ekonomien tutkimuksista. Niistä selviää muun muassa, että opiskeluaikaan kummankin vanhemman uraa pidetään yhtä tärkeinä. Kun perhe sitten perustetaan, isän urasta tulee merkityksellisempi.

Muissa Pohjoismaissa on tehty enemmän poliittisia päätöksiä tasa-arvo edistämiseksi. Suomessa työelämän ­tasa-­arvo ei ole 20 viime vuoden aikana juuri edistynyt.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara ja Aktian Heidi Schauman kuuntelivat tuloksia vakavina ja vakuuttivat, että työelämän joustot tekisivät perheen perustamisesta houkuttelevampaa.

42

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

Ekonomien joulukuussa julkaistavan tutkimuksen tulokset näyttävät esimerkiksi, että äidit ovat kotona hoitamassa sairasta lasta tuplamäärän isiin verrattuna.

ISÄKIINTIÖLLE PEUKKUJA Panelistit vihreiden Ville Niinistö, kokoomuksen Kai Mykkänen, keskustan Terhi Peltokorpi ja demareiden Mikkel Näkkäläjärvi olivat yhtä mieltä siitä, että perhevastuuta on jaettava nykyistä tasapuolisemmin. Heidän näkemyksensä olivat keskustelun aikana jopa niin lähellä toisiaan, että perhevapaauudistuksen epäonnistuminen alkoi ihmetyttää.

Isäkiintiöt saivat panelisteilta vahvaa tukea, mutta iso kysymys on edelleen, pitääkö perhevapaauudistuksen olla kustannusneutraali vai saako uudistuksesta koitua lisää kuluja.

Niinistö muistutti vihreiden perhevapaamallista, jossa ansiosidonnaiset vanhempainvapaat jaetaan. Kummallekin vanhemmalle korvamerkitään viiden kuukauden osuus.

Yhden viiden kuukauden osuuden vanhemmat saavat jakaa haluamallaan tavalla.

Niinistö huomautti, että malliin voisi rakentaa kannustimia nopeampaan työhönpaluuseen. Jos tukea käyttäisi vähän aikaa, sen saisi suurempana. Mitä pidempään kotonaolo jatkuisi, sen pienemmäksi yhteiskunnan tuki kävisi.

Mykkänen muistutti isäkiintiötä puolustaessaan nuorten naisten nykyisestä työtilanteesta. Työnantajat epäröivät palkata heitä vakinaisiin työsuhteisiin pitkän kotonaolon pelossa. Heille tarjotaan määräaikaisuuksia, ja perhe­ vapaille jäädessään heillä ei ole työtä mihin palata. Kotona­ olo pitkittyy, mistä seuraa kuin annettuna perhevastuu myös siinä vaiheessa, kun äidit palaavat työelämään. ”Perhevapaiden tasaisempi jako auttaisi tasavertaisessa parisuhteessa. Olisi myös lapsen etu saada tiivis yhteys molempiin vanhempiin. Tässä ensimmäiset vuodet ovat ratkaisevia”, Mykkänen huomautti.

Näkkäläjärvi muistutti kautta historian tulevista roolimalleista ja hyvän äitiyden paineista. Vanhempien vapaiden kiintiöiminen tarkoittaisi eräänlaista vallankumousta. Isiä ei voi pakottaa kotiin ja äitejä töihin vankilalla uhkaamalla. On ratkaistava, kuinka tilanteeseen voidaan vaikuttaa etuuksia suuntaamalla. Islanti on Näkkäläjärven mielestä näyttänyt tässä hyvää mallia.

Peltokorpi huomautti, että työelämän ratkaisuja suunniteltaessa tulisi muistaa vanhempien erilaiset taustat:

Mikkel Näkkäläjärvi, Ville Niinistö, Terhi Peltokorpi ja Kai Mykkänen pääsivät kaikki ääneen, kun moderaattori Heikki Soini tenttasi poliitikkojen näkemyksiä perheiden tasa-arvosta.

Kirjailija Eveliina Talvitie, EK:n Ilkka Oksala ja Nesteen Kaisa Lipponen pohtivat, lannistaako suomalainen työelämä naiset.

”Enää ei voida odottaa, että asenteet muuttuisivat.

Asenteiden muutoksen olisi pitänyt jo näkyä.”

asiantuntija- ja johtajatehtävissä sekä uraa rakennettaessa todellisuus on hyvin erilainen kuin perustason tehtävissä. ”Perhevapaat ovat pitkälti myös arvokysymys. Onko hyväksyttävämpää olla pitkään opiskelijana kuin kotona lapsia hoitamassa”, Peltokorpi kyseli.

yhä useampi ja pienempi lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta, jonka kulut kasvavat.

Schaumanin mielestä Ruotista voisi ottaa esimerkkiä, sillä naapureiden järjestelmässä on lukuisia erilaisia joustojen mahdollisuuksia.

ASENTEET MUUTTUVAT LIIAN HITAASTI Entä jos työehtosopimuksen kolmen kuukauden palkallisen jakson voisikin pitää ja sijoittaa nykyistä vapaammin? Tätä ideoi EK:n Ilkka Oksala. Hän muistutti, että isät käyttävät nykyiset kiintiönsä hyvin, mutta sen jälkeen vain prosentti tai kaksi prosenttia isistä jatkaa kotona. ”Enää ei voida odottaa, että asenteet muuttuisivat.

Asenteiden muutoksen olisi pitänyt jo näkyä. Nyt tarvitaan avuksi lakeja, jotta isät saadaan kantamaan nykyistä enemmän perhevastuutaan.”

Aktian Heidi Schauman huomautti, että jos kaikille halutaan antaa enemmän, se maksaa. Mutta eikö hyvä järjestelmä saisikin maksaa? ”On vaikea tehdä aidosti hyvää perhevapaauudistusta ilman, että se maksaisi nykyistä enemmän.”

Lisäkuluja tulee, jos ansiosidonnaisen tuen määrä kasvaa. Toisaalta jos sekä äiti että isä palaavat pian työelämään,

#MITÄJOS-TERVEISIÄ ARKADIANMÄELLE Politiikan tutkija Erkka Railo summasi omassa paneeli­ vuorossaan, että mikäli tuleva hallitus on gallupien mukaisesti sinipuna, perhevapaauudistus voisi hyvinkin onnistua. ”Poliitikkojen paneelissa rivien välistä saattoi kuulla, miksi nykyinen hallitus ei kyennyt sopimaan perhevapaa­ uudistuksesta.”

Railo tiivisti, että taustalla oli raha. Kokoomus ei halunnut, että uudistus maksaisi. Sen hinnaksi oli laskettu 60–70 miljoonaa euroa. Keskusta puolestaan oli sitä mieltä, että uudistusta ei voi toteuttaa kustannusneutraalisti.

Yleisö oli mukana tiiviisti koko tilaisuuden ajan, Erityisen ahkerasti keskusteluja kommentoitiin #mitäjos-tunnuksella Twitterissä. Viestit olivat sielläkin varsin yksimielisiä. Työelämän tasa-arvon lisäämiseksi tarvitaan asennekampanjoita järeämpiä keinoja.

Hohoi, kuuleehan Arkadianmäki!

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] EMILIA PENNANEN,VT. TYÖSUHDELAKIMIES, SUOMEN EKONOMIT KUVA ISTOCKPHOTO

Palkasta sopiminen

– mitä työsopimuksessa pitäisi huomioida?

Palkanmaksuvelvollisuus on työnantajan päävelvoite ja työstä maksettava vastike yksi työsuhteen tunnusmerkeistä. Muistakin palkkiomuodoista voidaan usein sopia.

P

alkka on pääsääntöisesti maksettava maan käyväs­ sä rahassa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että palkka tai tietty osa siitä maksetaan muuna rahanarvoisena vastikkee­ na, esimerkiksi luontoisetuna. Edel­ lytyksenä on kuitenkin, että muulla sovitulla vastikkeella on taloudellista arvoa. Käytännössä palkkaustapaa koskevaa sopimusvapautta rajoit­ tavat mahdollisesti sovellettavan työehtosopimuksen määräykset.

Palkan määrästä ei säädetä suo­ raan lainsäädännössä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että työsuhtees­ sa ei tule sovellettavaksi mikään työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työn­ tekijälle työsopimuslain mukaan maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palk­ ka. Työehtosopimukset sisältävät kuitenkin usein palkkausta koskevia määräyksiä. Perinteisesti työehto­ sopimuksissa on ollut taulukoita, joissa palkat on jaoteltu eri ammatti­ ryhmien ja työntekijän työkoke­ muksen mukaan. Viime aikoina ovat yleistyneet palkkausmääräykset, jotka edellyttävät laajamittaista työn vaativuuden ja henkilökohtaisen osaamisen arviointia sovitun järjes­ telmän mukaisesti. Työsopimuksella voidaan sopia työehtosopimuksessa määriteltyä palkkaa korkeam­ masta palkasta. Yksityissektorilla ekonomeillakin palkka määräytyy pääsääntöisesti niin sanottuna sopi­ muspalkkana.

44

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

Rahapalkka voidaan työsopimuk­ sessa määritellä työhön käytetyn ajan (tunti-, viikko- tai kuukausi­ palkka), työn tuloksen (urakka- ja provisiopalkka sekä muut tulos- ja suoritepohjaiset palkkaustavat) tai näiden yhdistelmän mukaan.

Yleensä kokoaikaisille työntekijöille maksetaan aikaperusteisesti kuu­ kausipalkkaa ja osa-aikaisille joko työaikaan suhteutettua kuukausi­ palkkaa tai tuntipalkkaa. Suoritus­ perusteista palkkaa kuten provi­ sioita tai bonuksia voidaan käyttää peruspalkan lisäksi tai sijasta.

Suorituspalkan tulisi määräytyä vain sellaisten tulostekijöiden mukaan, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa ja jotka ovat selkeästi mitattavissa olevia. Tulospalkan laskentaperus­ teet kannattaa aina sopia kirjallisesti ja yksityiskohtaisesti. Tulospalk­ kauksen osalta on myös tärkeä sopia siitä, miten se maksetaan työsuhteen päättyessä.

Tyypillisimpiä luontoisetuja ovat puhelinetu, autoetu ja ateriaetu.

Joskus sovitaan myös asuntoedusta.

Luontoiseduista sovittaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, suorite­ taanko ne työntekijälle rahapalkan lisäksi vai vähennetäänkö luontoi­ setujen verotusarvo työntekijälle maksettavasta rahapalkasta. Niin ikään on tärkeää määritellä se, suori­ tetaanko autoetu vapaana autoetuna vai auton käyttöetuna.

SOVI MYÖS KOROTUKSISTA JA MAKSUPÄIVISTÄ Työehtosopimuksilla sovitaan palkkojen yleiskorotuksista. Suomen

Suoritusperusteisen palkan tulisi määräytyä vain ­sellaisten tulostekijöiden mukaan, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa ja jotka ovat selkeästi mitattavissa.

Ekonomien jäsenistä noin puolet on työehtosopimusten piirissä. Jos työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta, kannattaa selvittää se, maksaako työnantaja kuitenkin yleiskorotukset toiseen henkilöstöryhmäänsä sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti. Pal­ kan tarkistamisesta ja vuosittaisesta vähimmäiskorotuksesta kannat­ taa joka tapauksessa sopia omalla työsopimuksella, jos työsuhteessa ei noudateta työehtosopimusta. Ekono­ meja työskentelee paljon esimerkiksi tilintarkastus- ja kaupan alalla ilman työehtosopimusta.

Työsopimuksessa tulee sopia myös palkanmaksun ajankohdasta.

Lain mukaan kuukausi- tai viikko­ palkka on maksettava työntekijälle kerran kuukaudessa, kun taas tuntipalkka tai päiväpalkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Suorituspalkkaus­ työssä palkanmaksukausi on kahden viikon pituinen, ellei suorituspalk­ kaa makseta kuukausittain tulevan

palkan yhteydessä. Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla enintään 12 kuukautta. Jos taas palkkaus perustuu kokonaan tai pääosin voitto-osuuteen tai provisioon, palkanmaksukautta ei saa pidentää yli kuukauden mittaiseksi.

Lisäksi työsopimuksessa on hyvä sopia siitä, miten työntekijän loppupalkka maksetaan työsuhteen päättyessä. Jos loppupalkan maksamisesta ei ole sovittu mitään, erääntyy se maksettavaksi työsuhteen viimeisenä päivänä. Varsin yleistä on se, että loppupalkka sovitaan maksettavaksi työsuhteen päättymistä seuraavana työnantajan tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Myös työehtosopimuksissa voi olla palkanmaksuaikaa ja -kautta koskevia määräyksiä.

HUOMIOI MAHDOLLISET POISSAOLOT Työsopimusta tehtäessä on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, miten tietyt poissaolot vaikuttavat palkanmaksuun. Useimmissa työehtosopimuksissa on työntekijöille sovittu oikeus saada sairausajan palkkaa huomattavasti pidemmältä ajalta mitä työsopimuslaissa on säädetty. Varsinkin silloin, kun työsuhteessa ei noudateta mitään työehto-

sopimusta, kannattaa sairausajan palkkaa koskevaan työsopimus­ ehtoon kiinnittää huomiota.

Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta. Äitiysvapaan, isyysvapaan ja tilapäisen hoitovapaan palkanmaksuvelvollisuudesta on sovittu yleisesti työehtosopimuksilla.

Työehtosopimusten mukaan on tavanomaista maksaa täysi palkka kolmelta ensimmäiseltä äitiysvapaakuukaudelta ja isyysvapaan ajalta kuudelta arkipäivältä. Tilapäinen hoitovapaa on työehtosopimusten mukaan palkallista yleensä kolmen päivän ajalta. Edellä mainituista palkanmaksukäytännöistä sovitaan usein osana työsopimusta, jos työsuhteessa ei tule noudatettavaksi mikään työ­ehtosopimus. Lisäksi työsopimuksella voidaan sopia, että työntekijälle maksetaan kertaus­ harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

MUITA LÄHEISESTI PALKKAAN LIITTYVIÄ ASIOITA Laki ei myöskään velvoita korvaamaan matkustamiseen käytettyä aikaa, ellei sitä ole samalla pidettävä työsuorituksena. Tämän vuoksi työsopimuksessa kannattaa sopia

vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta, ellei sovellettavasta työehtosopimuksesta löydy asiaa koskevia määräyksiä.

Verohallinto vahvistaa verovapaiden matkakustannusten kuten päivä­ rahojen ja kilometrikorvausten enimmäismäärät ja edellytykset.

Päätös ei kuitenkaan velvoita työnantajaa korvaamaan työntekijälle työmatkoista syntyviä kustannuksia. Työehtosopimuksissa on varsin kattavasti sovittu työntekijän matka­kustannusten korvaamisesta.

Jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, kannattaa työsopimuksella sopia myös matkakulujen korvaamisesta.

Lopuksi on hyvä mainita vielä se, että lomarahaa tai lomaltapaluu­ rahaa koskevia säännöksiä ei ole laissa. Näitä etuuksia koskevat säännökset löytyvät yleensä työehtosopimuksista. Niiden henkilöiden, jotka eivät ole työehtosopimuksen piirissä, kannattaa sopia lomarahasta tai lomaltapaluurahasta työsopimuksessaan. Työsopimuksessa voidaan myös sopia vuosilomalain mukaisen lomakertymän lisäksi ylimääräisestä lomasta yleensä työsuhteen ensimmäisen tai kahden ensimmäisen vuoden aikana pidettäväksi.

Tällöin on sovittava myös siitä, onko ylimääräinen loma palkallista vai palkatonta.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

45

[ KOLUMNI ]

Saara-Sofia

Sirén

Muuttuva työ voi uuvuttaa

T

eetkö töitä konttorilla kahdeksasta neljään?

Vai oletko etäilijä, jonka tavoittaa aamusta iltaan? Onko työsi varma ja vakituinen, vai koostuuko toimeentulosi silpputyöstä ja määräaikaisista pesteistä? Toivotko uraa ja etenemistä yhden työnantajan palveluksessa, vai kartutatko osaamista etsimällä jatkuvasti sitä seuraavaa kiinnostavaa mahdollisuutta päästä eteenpäin urallasi?

Työelämä on jo muuttunut monella tapaa, vaikka työn murroksesta vielä puhutaan tulevaisuutena.

Muutosten vauhti tulee epäilemättä vain kiihtymään digitalisaation ja automatiikan kehittyessä edelleen.

Työelämä on kuitenkin jo nyt hyvin toisenlaista kuin 20–30 vuotta sitten.

Uudella tavalla tehdä asioita on tietysti hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Tulevaisuuden työelämä on ehkä dynaamisempi ja ketterämpi, kun työn tekemisen muodot joustavat tekijöidensä ja tilanteiden mukaan. Toisaalta työelämän muuttuminen saattaa haastaa esimerkiksi hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta.

Etenkin älylaitteiden kehityksen ja sosiaalisen median myötä työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt merkittävästi. Moni jatkaa työasioiden seuraamista ja kommentointia myös vapaa-ajallaan.

Puhelin ei ehkä soi kuten ennen, mutta viestejä voi tulla myöhäänkin illalla.

Epätyypilliset työsuhteet, kuten määrä- ja osa-aikaiset työt, ovat yleistyneet selvästi ja ne voivat lisätä ­epävarmuutta toimeen­ tulosta. Määräaikaisissa työsuhteissa elämä on helposti etappeja ja projekteja.

Nykyinen tukijärjestelmä ei tuo työelämään silpputyön vastapainokseen vaatimaa joustoa ja ketteryyttä.

Uupuminen ei ole nuorten aikuisten työarjessa lainkaan tavatonta. Jos työstä tai toimeentulosta pitää suoriutua kellon ympäri, aikaa ei jää palautumiselle:

Työn ja tukien yhdistämisen tulee olla kannustavampaa, joustavampaa ja toimeentulon paremmin ennakoitavaa.

46

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

hyvinvoinnin edistämiselle ja yhdessäololle läheisten kanssa. Väsyneenä työstä on vaikeampi motivoitua.

Mielenterveysviikkoa on vietetty marraskuun lopulla jo vuodesta 1974 lähtien. Mielen sairastumiseen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin työelämässä edelleen asioita, joista herkästi vaietaan. Viimeisimmän mielenterveysbarometrin mukaan valtaosa vastaajista arvelee, että mielenterveysongelman nouseminen esiin työyhteisössä voisi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen.

Työn kuormittavuutta on tärkeä arvioida yhdessä työn johdon kanssa. Työkykyä tukevia toimia tulisi kartoittaa ihan jokaisella työpaikalla, sillä mielen­ terveyden ongelmat voivat koskettaa ketä tahansa meistä. Epätyypillisten työsuhteiden ja erilaisten tukimuotojen parempaa ja joustavampaa yhdistämistä voitaisiin edesauttaa ainakin uudistamalla sosiaali­ turvaa. Työn ja tukien yhdistämisen tulee olla kannustavampaa, joustavampaa ja toimeentulon paremmin ennakoitavaa.

Meillä riittää tehtävää myös asenteiden tasolla.

On tärkeää luoda työyhteisöihin avoin ilmapiiri, jossa on matala kynnys hakea apua, kun omat voimat eivät riitä. Omaa jaksamista on myös tärkeä seurata ja oppia tunnistamaan jaksamisen rajat. Rajan lähentyessä on syytä malttaa hellittää.

Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty.

KTM Saara-Sofia Sirén kansanedustaja (kok.)

Tällä palstalla vierailevat kirjoittajat ovat ekonomitaustaisia kansanedustajia.

Jäsenpalvelu käytössäsi 24/7!

Jäsenpalvelusta (jasenpalvelu.ekonomit.fi) löydät kaikki digitaaliset palvelut kuten webinaarit, podcastit, Aikanisovelluksen, Palkkatutkan ja eLakipalvelun sekä tietysti tiedot myös henkilökohtaisista palveluistasi ja jäseneduistasi. Jäsenpalvelussa ilmoittaudut tapahtumiin ja voit tehdä siellä myös osoitteenmuutokset, jäsenlehtitilaukset sekä hoitaa jäsenmaksualennusasiat.

Uutta ja vaivatonta!

Tallenna Jäsenpalvelu kännykkäsi kotivalikkoon, jolloin se on jatkossa käytettävissäsi yhdellä klikkauksella, kirjautumatta. Tallennustapa riippuu puhelimen käyttöjärjestelmästä.

jasenpalvelu.ekonomit.fi

APPLE-PUHELIMET

ANDROID-PUHELIMET

1. Mene osoitteeseen: jasenpalvelu.ekonomit.fi ja laita rasti kohtaan “Muista minut”

1. Mene osoitteeseen: jasenpalvelu.ekonomit.fi ja laita rasti kohtaan “Muista minut”

2. Anna käyttäjätunnuksen kohdalle jäsennumerosi ja salasanaksi hetun loppuosa, kirjain isolla esim. 012A. Paina ”Kirjaudu”.

2. Anna käyttäjätunnuksen kohdalle jäsennumerosi ja salasanaksi hetun loppuosa, kirjain isolla esim. 012A. Paina ”Kirjaudu”.

3. Kun olet kirjautunut sisään, paina selaimen alalaidassa olevaa latausnappia ja valitse “Add to home screen” tai suomeksi ”Lisää Kotivalikkoon”.

3. Kun olet käyttänyt jäsenpalveluja hetken, puhelimesi ehdottaa sovelluksen tallennusta kotinäkymään (“Home screen/Aloitusnäyttö”).

Noudata ehdotusta ja näin Ekonomien jäsenpalvelu tallentuu kännykkääsi.

Anna sovellukselle haluamasi nimi, esim. ”Ekonomit jäsenpalvelu”.

Paina ”Lisää” ja näin Ekonomien jäsenpalvelu tallentuu kännykkääsi.

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN MERKUR 11.12. Tomterunda på Åbo slott.

Den svenskspråkiga rundan startar kl 18.00.

17.12. Glögg på Panimoravintola Koulu med Turun Seudun Ekonomit kl 16-18.30. Merkur bjuder medlemmarna på en glögg och ingen förhandsanmälan behövs.

Styrelsen önskar medlemmarna en trevlig väntan på julen!

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 14.12 Bokslutsdag i Vasa 17.12 MM:s julkonserter i Tempelplatsens kyrka 18.12 MM:s julkonsert i Munkshöjdens kyrka 15.1 Utställning: Känslosamma scener 17.1 Teater: Maria Brauns äktenskap 28.1 Teater: Hans och Greta 6.2 Utställning: Gilbert & ­George Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati

Lilja, 0400-138 258, Catarina Söderström, 0400-138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT Vuoden 2019 jäsentapahtumat suunnitellaan tarkemmin tammikuussa 2019, mutta tässä vaiheessa on tiedossa jo seuraavat tapahtumat: Maaliskuu: Yritysvierailu Finn-Power Oy Seinäjoella Huhtikuu: Sääntömääräinen kevätkokous 15.6. Aino Ackté -ooppera Ilmajoella 13.7. Ekonomitangot Seinäjoella 20.7. Ekonomijazzit Porissa 9.8. Monty Python-kesäteatteriesitys Törnävällä Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -nimisestä suljetusta Facebook-­ ryhmästä. Liity ryhmään.

Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat Perinteiset joulukonsertit

Suomen Ekonomit toivottaa jäsenilleen hyvää joulua!

HELSINGIN EKONOMIT 14.12. Sijoittajaklubi: Sijoittajan aamuherätys 19.12. Psaldon perinteinen joulukonsertti 9.1. Jari Sarasvuon webinaari: ”Essentialismi – vastalääkettä psyykkiselle entropialle” 23.1. Vastuullisia design-asusteita – Vierailu Lovian Concept Showroomiin 24.1. VR-Yhtymän ajankohtaiskatsaus 5.2. Alla tähdenlennon – Stars Fell on Alabama -konsertti Lisää tapahtumia julkaistaan viikoittain. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu: helsinginekonomit.fi

Johtaa

Visa Yrjölä

Solistina

Sampo Haapaniemi Meilahden kirkko 17.12. klo 19:00 Temppeliaukion kirkko 20.12. klo 20:00 Liput 26 € / 15 € (+ mahd. toimituskulut) www.tiketti.fi tai tuntia ennen ovelta

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 14.12. Jouluinen aamiainen LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 29.12. Dannyn konsertti Sibelius­talolla 25.1. Pasi was here -näytelmä Lahden Kaupunginteatterissa Lahden Seudun Ekonomien hallitus toivottaa jäsenilleen rauhaisaa joulun odotusta!

LAPIN EKONOMIT Lapin Ekonomien tapahtumista ilmoitamme sovitusti kuukausittain ilmestyvässä sähköpostitiedotteessa sekä facebookissa sivuillamme. Nähdään tapah-

48

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

tumissa ensi vuonnakin 2019.

Hyvää joulua!

LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT Yhdistyksen vuoden 2019 tapahtumista tiedotetaan alkuvuoden aikana uutiskirjeessä, Facebook-ryhmässä ja yhdistyksen nettisivuilla. Iloista joulun aikaa!

OULUN EKONOMIT Seuraa sähköpostiin kerran kuukaudessa kolahtavaa uutiskirjettä, verkkosivujamme www.oulunekonomit.fi sekä Facebookiamme!

PIRKANMAAN ­EKONOMIT 9.12. Raskasta joulua -konsertti 12.12. Ekonomiaamiainen ­Amurin Helmessä 14.12. Sorin Sirkuksen joulushow POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 13.12. Joululounas, ravintola Aada Seuraathan uutiskirjeitämme sekä Facebook-sivuamme: www.facebook.com/pohjois­ karjalanekonomit/ POHJOIS-SAVON EKONOMIT Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Tietoa tulevista tapahtumista

[ TAPAHTUU ]

jäsenkirjeestä ja Pohjois-Savon Ekonomit ry:n Facebook-sivuilta.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 21.1. Osakesäästö- ja sijoitusilta.

Porin Yliopistokeskus. Puhujina rahoituksen professori Vesa Puttonen sekä erityisavustaja Matias Marttinen.

25.1. Pre Work. Paikka ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa.

Lisää alkuvuoden tapahtumista uutiskirjeistämme ja facebook-sivuilta Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry. Toivotamme jäsenillemme Hyvää Joulua Ja Onnellista Uutta Vuotta 2019!

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT Kiitämme kaikkia 70-vuotisjuhliimme osallistuneita. Teitte juhlasta ikimuistoisen.

Kiitokset kuluneesta ­vuodesta yhdistyksen jäsenille sekä ­onnea alkavalle vuodelle!

12.12. Pikkujoulut Tervastuvalla.

RAUMAN EKONOMIT 16.12. Perinteinen joulubrunssi.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet uutiskirjeessämme.

Toivotamme kaikille oikein hyvää joulua ja menestystä ­vuodelle 2019!

Rauman Ekonomit toivottaa jäsenilleen rauhallista joulunaikaa.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 31.1. Oopperaa elokuvateatterissa – Patarouva, BioRex Sveitsi, Hyvinkää 14.2. Ystävänpäivälounas, Hyvinkää

Tarkemmat tiedot nettisivuilta.

Lämpimästi tervetuloa!

SUUR-SAVON EKONOMIT 8.2. Jääkiekkopeli Jukurit – Ässät ja ruokailu Osuuskauppa Suur-Savon aitiossa.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 13.12. Konsertti: Jouluinen unelma, Turun Filharmoninen Orkesteri 18.1. Liikunnallinen yritysvierailu ja lajikokeilu: CrossFit East Turku 28.1. Tietoisku OmaVero-­ palvelusta ekonomeille 7.2. Asiakasilta Turun Stockmannilla - kevään muotitrendit miehille ja naisille 12.2. Luonnonkosmetiikkakurssi 20.2. Valmet Automotive Uudenkaupungin tehdas ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas 7.3. Yritysvierailu: Greenstep Oy VAASAN EKONOMIT – VASA EKONOMER 5.12. Vaasan kaupunginteatteri: Fork - So.. This is Christmas?

Lisätietoa Vaasan Ekonomien facebook-ryhmästä, www-­ sivuilta sekä uutiskirjeistä.

Seuraa meitä Facebookissa, lisätietoa saat myös Susen verkkosivuilta. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI

Lahden kaupunginteatterin Pasi was here kertoo ­ystävyydestä ja kasvusta.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

49

[ KOLUMNI ]

Vapauta potentiaalisi

M TImo Saranpää on Suomen Ekonomien puheenjohtaja. timo.saranpaa@ ekonomit.fi

arraskuun liittokokous hyväksyi Suomen Ekonomien strategian vuosille 2019–2022. Strategian tutut rakennuspuut koulutus ja osaami­ nen, jäsenpalvelut ja verkostoitumi­ nen sekä edunvalvonta saavat uusia toteutustapoja ja sisältöjä. Samoin niistä viestiminen viedään uuteen

asentoon.

Uuden strategian kiteytys ”Vapauta potentiaa­ lisi” viestii vahvaa uskoa ekonomikunnan osaa­ miseen. Strategia kehottaa jäseniä uudistumaan rohkeasti. Suomen Ekonomien tehtävä on tukea jäsenen menestystä. Haluamme järjestömme sii­ vittävän kasvavan ekonomijoukon kukoistukseen.

Ekonomien menestyessä suomalaiset yritykset ja Suomi menestyvät. Strategiassa lupaamme uusia avauksia tuottavalla ja työmarkkinajärjestelmän jäykkyyksiä purkavalla edunvalvonnalla vauhdittaa Suomen menestystä. Liittokokous lupasi päätök­ sillään myös mahdollistaa uudet jäsenyyden ja verkostoitumisen muodot.

Jäsenen yhteisöön kuulumisen tavat muodos­ tavat järjestön selkärangan. Organisoitumiseen haetaan alkavalla strategiakaudella uusia malleja.

Liittokokous hyväksyi stra­ tegian lisäksi organisaatio­ työryhmän perustamisen.

Työryhmän tehtävänä on ideoida nykyisen paikallis­ yhdistyspohjaisen mallin rinnalle tai tilalle uusia tapo­ ja kuulua yhteisöön. Eritoten uusien ekonomisukupolvien mukaan saaminen edellyttää uutta tulokulmaa yhteisöön.

Alueellisten verkostojen rinnalla voi jatkossa olla esimerkiksi rahoitusalan, nuorten tai it-ekonomien valtakunnallinen yhteisö.

Mahdollisia ovat myös mallit, joissa jäsen kuuluu joko pelkästään liittoon tai paikallisyhdistykseen.

Rajoittavien organisaatio­rajojen sijaan haetaan mahdollistavaa mallia, joka antaa uutta ulottuvuut­ ta verkostoihimme.

Rajoittavien organisaatiorajojen sijaan haetaan mahdollistavaa mallia, joka antaa uutta ulottuvuutta verkostoihimme.

50

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

Jäsenen osallistumismahdollisuuksia mo­ nipuolistetaan myös palvelukokonaisuuksien modularisoinnilla. Tulevalla strategiakaudella palvelu­kehitystä viedään monimuotoisten palvelu­ pakettien suuntaan. Kaikkien jäsenten ei tarvitse maksaa samoista palveluista. Omille tarpeille soveltuvat paketit ovat tulevaisuutta.

Järjestöjen jäsenmäärien lasku on jo pitkään haastanut työmarkkinajärjestelmää. Ekonomeissa olemme aina olleet etunenässä luomassa uutta vanhan itsetarkoituk­ sellisen puolustami­ sen sijaan. Jatkossakin olemme työmarkkina­ järjestelmän muutok­ sen airut ja avauk­ sillamme pyrimme uusien toimintamalli­ en synnyttämiseen ja vastakkainasettelun vähentämiseen.

Viestintään haetaan uutta potkua ottamalla ensi vuonna Ekonomi-lehden teko omiin käsiin.

Luettavanasi on toiseksi viimeinen alihankintana toteu­ tettu jäsenlehti. Oma tuotanto mahdollistaa lehden sisällön jakamisen eri kanavissa ja sisällön­tuotannon sekä graafisen osaamisen hyödyntämisen muussa viestinnässä ja vaikuttamistyössä.

Opiskelijajäsenten määrä ylitti tänä syksynä ensimmäisen kerran 20 000 rajan. Kauppatieteiden maistereiden määrä jatkaa voimakasta kasvua.

Kansainvälisiä ja sisällöiltään lähellä KTM-tutkin­ toa olevia suomalaisia tutkintoja suorittavat lisäävät kilpailua työmarkkinoilla. Kasvava ekonomiyhteisö on Suomelle valtava potentiaali. Yhteisen järjestön yhteisin ponnistuksin kasvava ekonomijoukko menestyy ja on mahdollisuus meille kaikille.

Olemme uuden äärellä. Olette aktiivisia palaut­ teen antajia. Tässäkin käänteessä otamme ilolla vastaan näkemyksenne tulevista uudistuksista.

Ekonomit on jäseniä varten.

Avauksillamme pyrimme uusien toimintamallien synnyttämiseen ja vastakkain­ asettelun vähentämiseen.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN • Jäsenmaksut – Medlemsavgifter • Jäsenedut – Medlemsförmåner • Työttömyyskassan jäsenyys – Medlemskap i arbetslöshetskassan

jasenpalvelu@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–16: 0206 93200 Palvelemme sinua myös chatissa Vi betjänar dig också på chatten arkisin – vardagar 9–16 Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi

URAVALMENNUS, TYÖHAUN NEUVONTA JA PALKKANEUVONTA – KARRIÄRCOACHING, RÅDGIVNING I ARBETSSÖKNING OCH LÖNERÅDGIVNING

ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

• Uusi suunta urallesi – En ny riktning på karriären • Oman osaamisen tunnistaminen – Identifiering av det egna kunnandet • Työhaun keinot ja kanavat – Metoder och kanaler för arbetssökning • Palkkaneuvonta ja neuvottelusparraus – Lönerådgivning och stöd för lönesamtal • Yrittäjyys uravaihtoehtona – Företagande som karriäralternativ

OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISK RÅDGIVNING • Työsuhdeneuvonta – Anställningsrådgivning • Työttömyysturvaneuvonta – Arbetslöshetsskyddsrådgivning

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintäjohtaja – Kommunikationsdirektör Marjo Loisa

040 747 9548

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Anja Uljas

040 550 0712

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta ekonomit.fi/yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi Personalens kontaktuppgifter hittar du på webben ekonomit.fi/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja ekonomit.fi/kylteriyhteisot. arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: ekonomit.fi/ekonomforeningar och ekonomit.fi/studerandeforeningar.

eLakipalvelu 24/7 kirjautumalla – eLakipalvelu (eJuristen) 24/7 genom att logga in på: jasenpalvelu.ekonomit.fi

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kyllisi yhteystiedot: www.ekonomit.fi/kyltereille.

TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassans telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: 09 4763 7600 må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

EKONOMISTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på ekonomit.fi/ekonomistuderande.

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin matkapuhelimesta mpm + 3 snt / min ja lankapuhelimesta pvm + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer från mobiltelefon 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / minut och från fast telefon 8,21 cent / samtal + 6,9 cent / minut. Samtalspris till 0206-nummer från mobiltelefon msa + 3 cent / minut och från fast telefon lna + 3 cent / minut.

Jäsenmaksu alenee!

Kokonaisjäsenmaksu alenee työttömyyskassaan kuuluvilla jäsenillä ensi vuonna, koska IAET-kassan jäsenmaksu laskee 75 euroon. Liiton jäsenmaksuosuus ja alennusperusteet pysyvät ennallaan. Vuoden 2019 jäsenmaksulaskut lähetetään tammi-helmikuussa kolmessa erässä, näin varmistamme sujuvan asiakaspalvelun laskutusasioissa.

E KO N O M I 6 /2 0 1 8

51

Tyylikkäästi yli Atlantin.

Miksi lentäisit valtameren yli 7 tunnissa, kun voit nauttia ylellisestä mukavuudesta 7 päivää.

Aktiv-Resor Oy, Bulevardi 5 A 20, 7. krs., 00120 Helsinki ma-pe 9:00-17:00, puh. 0200 62900 (eur 0,66/min) sales@aktiv-resor.fi, www.aktiv-resor.fi

Queen Mary 2

Tutustu nettisivuihimme!