Kuvan mahdollinen sisältö II

päätoimittajana vuoden, hän jonkin aikaa palveltuaan yleisesikunnassa erosi palveluksesta kapteenina v. 1927 ryhtyäkseen jälleen taiteilijana toteuttamaan kutsumustaan. Nyt seurasi varsin tuottelias kausi, jolloin mm. hänen suuret kuvateoksensa syntyivät. Vuodesta 1940 Aarno Karimo oli sotilasarvoltaan majuri ja hän työskenteli vuosina 1940-44 kunniamerkki- ja muistomitalitoimiston toimistopää11ikkönä, kunnes hänet täysinpalvelleena vapautettiin puolustusvoimain tehtävistä. Aarno Karimon kirjallista ja kuvallista tuotantoa on vaikea erottaa toisistaan. Ne on useimmiten mainittava samassa yhteydessä, koska hänen tekemiään suuriakin tauluja on käytetty kuvittamaan hänen omia tekstejään. WSOY:lle Karimo kirjoitti ainakin kymmenen runsaasti kuvitettua teosta, joista saatettiin ottaa jopa kuusikin painosta. Tärkeimpiä näistä lienevät Valkoinen armeija ja Kumpujen yösta I-IV (H:ki 1929-32).

Vapaussota-aiheiset maalaukset on valtio lunastanut, Sotamuseossa on 84 Aarno Karimon työta ja Helsingin upseerikasinolla on Karimo-huone, jossa on näiden teosten kuvina käytettyjä tauluja. Vuosikausia Aarno Karimo valmisti Kuva-Kalevalaansa, joka ilmestyi hänen kuolemansa jälkeen v. 1953 Pellervo-Seuran kustantamana korupainoksena. Historiallisten kirjojen kuvittamiseen käytettyjen maalausten lisäksi Karimo maalasi muotokuvia. Hänen synnyinseudullaan Parikkalassa on useita hänen tuttavistaan ja sukulaisistaan maalaamia kuvia.

Tilaustöinä hän muiden töittensä lomassa maalasi tunnettujen henkilöiden muotokuvia, mm. Toivo Kuulasta v. 1919, useita kuvia P.E. Svinhufvudista jne. Aarno Karimon maalaama, Kouluaitta Oy:n v. 1935 kustantama Suomen historiallinen kuvasto on kouluissa yleinen. Aarno Karimo teki erilaisia monumentteja, jotka liittyvät kansamme vaiheisiin. Lahjoitusmaatalonpoikien muiston kunniaksi valmistuivat Karjalan kannakselle v. 1935 muistomerkit Rautuun, Pyhäjärvelle ja Metsäpirttiin. Suuria harmaakivimonumentteja koristi pronssireliefit. Kun Suomiopisto USA:ssa täytti 50 vuotta, Karimo maalasi kookkaan kolmiosaisen Delaware-aiheisen teoksen, joka luovutettiin v. 1946. Mitalinluojana Aarno Karimo ylti kansainvälisestikin arvioituna hyviin tuloksiin, tällaisia ovat esimerkiksi väestönsuojelumitali ja talvisodan muistomitali. Niiden luomisessa hänelle oli annettu vapaat kädet, kun mitalin yksityiskohdat yleensä ovat hyvin tarkkaan säännellyt. Karimo ei koskaan osallistunut kilpailuihin saadakseen tehtävia, vaan häneltä pyydettiin niitä. Kun esim. valtiomiehille tarvittiin erityisen juhlava lahjaesine tai adressi, sai Aarno Karimo sen tehdäkseen. V. 1933 luovutettiin marsalkka Mannerheimille Suomen kansan lahjana sotamarsalkan sauva, joka oli muotoiltu eebenpuusta, norsunluista ja kullasta. Merkillinen suoritus oli Karimon P.E. Svinhufvudin 70-vuotislahjaksi suunnittelema huonekaluryhmä, pöytä, valaisin ja siannahalla päällystetty, lukutelineellä varustettu 527