Trifon avvir by Orkana

OĐĐASAT

TRIFONA BIRRA: Girječálli lea čállán guokte girjji, nubbi ,«Helgen fra Grenseland», lea assás girji ja gurot beal girji lea váldogirjji čoahkkáigeassu.

BASSI GOVVA: Bassi Trifon ikona.

FEASTA DOLIN: Trifonfeasta Beahcánloastaris ajgi 1896. Norgga beale dáža guossit čužžot dás abbeda (kloastára jođiheaddji) viessoaskkis.

Govva: Caroline Serck-Hanssen

Govva: Ellisif Wessel/Sør-Varanger museum

BURESSIVDNIDEAMEN: Davvi-Hålogalándda bisma Olav Øygard ja Murmánskka metropolihta dahje bisma Simon buressivdnideaba ođđa Eurohpá-geainnu 105 Báhčaveaišalddi ja bassi Trifon tunealla, mii čatná Norgga ja Ruošša oktii.

IPMILBÁLVALUS: Juohke jagi lea ruošša-ortodoksalaš ipmilbálvalus Njávdámis bassi Georg kapealla olggobealde. Dán jagi lea ortodoksalaš báhpat boahtán Norggas, Suomas, Ruoššas, Kenyas ja Burundis. Govva: Caroline Serck-Hanssen

Govva: Caroline Serck-Hanssen

Girječálli Caroline SerckHanssen lea čállán bassi Trifon birra gii lea mearkka šan olu nuortalaččaide 1500logu rájes ja áiggi mielde šaddan oassin nuorta laččaid njálmmálaš árbevierus. Girječálli Caroline Serck-Hanssen lea čállán girjji bassi Trifon birra gii doaimmai Beahcán guovllus 1500-logu áigodagas, historjjálaš dieđuid ja gálduid mielde. Bassi Trifon buvttii nuortalaččaide ortodoksalaš kristtalašvuođa ja vuođđudii kloastara nuortalaččaid eatnamiidda. Son muitala Stáhta geaidnodoaimmahat lei bovden su ođđa Eurohpágeainnu 105 rahpamii go geaidnu manná justa dan guovllus gos bassi Trifon doaimmai. – Trifon eallin ja doaibma muitala maid olu nuortalaččaid historjjá birra. 14-jahkásažžan geasuhii Ruošša eksohtalaš historjá ja kultuvra mu hirbmadit. Go gullen Ruošša bassi olmmoš lei doaibman Norgga rájáid siskkobealde, de bohte ođđa jurdagat. Ohcen skuvlagirjerádjosis dieđuid Trifona ja nuortalaččaid birra, muitala girječálli, 47 jahkásaš, Caroline Serck-Hansen mo su beroštupmi álggii.

Mánnávuođa geasu heapmi šattai girjin

Manne olu jagit ja son šattai dáiddahistorjjá doavttirin ja bargagođii dáidda- ja kulturhistorjjálaš fáttáiguin. Barggai maid NuortaFinnmárkkus ja Ruoššas. Muitala son lea guorahallan buot gálduid maid lea gávdnan sihke Ruoššas, Norggas ja Suomas Trifona birra. Girjjis muitala historjjá mo loasttar, man Trifon vuođđudii, rikkui go rivvii alcces nuortalaččaid luondduriggodagaid. – Trifon huksii kirku 1565:s ja dat bulii gutnan jagi 1944. Doppe ledje olu divrras ikonat mat leat bassi govat. Maŋŋá go kloasttar lei huksejuvvon, de bođii sin háldui nuortalaččaid rikkis guolásteapmi jogain ja sin vuvddiiguin huksejedje viesuid. Maiddái báikenamat rivde. Ovdamearkka dihtii gohčoduvvo Beahcánjohka loastarjohkan, ja jávrrit gohčoduvvojedje Klistervann (Klostervann namas vuolgán), muitala Caroli-

ne Serck-Hanssen. Lohká dát ođđa Beahcánšaldi čatná lutherlaš ja ortodoksa árbevieru oktii.

Dovddus olmmoš nuorta laččaid gaskkas

– Ruošša siskkobealde muitaluvvo ahte bassi Trifon lei sápmelaččaid beasti, olggobealde Ruošša ges lea eará muitalus. Kristtalaš nuortalaččaide lea Trifon stuorra bassi almmái. Nuortalaš gillii gohčodit su Bassi Trifan beahcánlažžan go son doaimmai Beahcámis. 1500-logus bođii Sápmái go galggai gásttašit ipmilmeahttun sápmelaččaid kristtalaš oskui, muitala nuortalaš nisu Jelena Porsanger, gii maid lea oskkoldat ja kulturárbbi dutki. Porsanger muitala Trifon barggai áŋgirit ja oahpai sámegiela. – Ii kristtalaš osku leamaš min osku, earát dan bukte. Trifon vuođđudii Beahcán loastara Beahcámii, das maŋŋá lea kapeallat huksejuvvon ortodoksalaš oskku nannet. Maŋŋá go Trifon jámii, de basuhišgođii ortodoksalaš kirku su bassi olmmožin. Nuortalaččain leat máilmmi olu muitalusat Trifona birra, njulgestaga máidnasat. Son lea šaddan oassin njálmmálaš árbevierus.

Trifon máinnas guovžža birra

Jelena Porsanger muitala ovtta máidnasa man nuortalaččat muitaledje. – Trifon bijai dáiggi vázzit, ieš manai gosa nu olggos. De boahtá guovža dohko, sus ledje guhkes bealjit dalle. Moivii Trifona dálu ja gomihii dáigelihti. Trifonáddjá boahtá ja jearrá guovžžas mii lea geavvan, guovža čilgii son ii leat bargan maidege, dáigi ieš gahčai. Trifon dohppii guovžža guhkes beljiid duohkái ja dáhtui dan muitalit duohtavuođa. Šluvggii nu guhká ahte guovžžas šadde oanehis bealjit. De logai, ii oaččo goassege lihkahallat dáiggi ja oač-

BURESSIVDNÁDUS: Maŋŋá ipmilbálvalusa fitnet ortodoksalaš báhpat Njávdánjoga čázi buressivdnideamen ja das maŋŋá rišuhit bassi čázi olbmuid ala geat doppe leat. Govva: Astrid Helander

Trifon šaddan oassin sámiid árbevierus GUORAHALLAMIN: Girječálli Caroline Serk-Hanssen ja iguma David gii lea Trifon-Beahcánloastara jođiheaddji Guoládagas Ruoššas.

čut mannat meahccái oanehis beljiiguin ja nu lea šaddan. Lea šaddan máinnas Trifonin go son lea nu dovddus nuortalaččaid gaskkas, máinnasta Jelena Porsanger nuortalačča dološ mánáid máidnasa.

Vižže oaffaruššanruđa

Porsanger lohká Bassi Trifon lea šaddan oassin stuorra njálmmálaš árbevierus nuortalaččaid gaskkas. Su birra muitaluvvo hui ollu. Jelena Porsanger muitala maid mo nuortalaččat oaffaruššagohte ruđaid Trifonii. Nuortalaččat bál-

ko veaikeruđaid muhtin bidjui gos Trifon galgá leat orron, vai ožžo bivdolihku. Muhto jus eai goddán maidege, de vižže fas daid veaikeruđaid. Historjá čájeha ahte nuortalaččat leat biđgejuvvon duohkut deike, dattetge leat sii bisson álbmogin. – Sáhttá lohkat ahte nana orto-

Ávvir 188. nr. – duorastat, golggotmánu 5.b. 2017

Govva: Caroline Serck-Hanssen

doksalaš osku lea doallan nuortalaččaid čoahkis dássážii, lohká Porsanger.

Buressivdnádus

Davvi-Hålogalándda bisma Olav Øygard ja Murmánskka metropolihta Simon buressivdnideigga

Eurohpágeainnu 105 geaidnorahpama oktavuođas. Øygard muitala son lea bajásšaddan MáttaVárjjagis nuorran. – Mun jáhkán ahte olu maid mii dovdat sámi árbevierrun, nu go rohkadallat go oažžu ođđa dálu, dahje jus ii leat ráfi dálus. Soaitá maid gullat dasa ahte go

Ávvir 188. nr. – duorastat, golggotmánu 5.b. 2017

BASSI ČÁHCI: Olu nuortalaččat fitnet deavdimin bassi čázi man váldet ruoktot alcceseaset dálkkasin dahje sidjiide geat eai beassan fitnat Njávdámis. Govva: Astrid Helander olmmoš jearrá lobi muhtin báikái hukset dálu. Soaitá leat ahte ortodoksalaš osku lea veaháš báidnán sámi árbevieru dien láhkai. In dieđe, lohká bisma. Son muitala go soai metropolitain buressivdnideigga geainnu, de geavaheigga liturgiija mii lea ráhkaduvvon sámi kirkolaš birrasis mo buressivdnida dálu ja

ruovttu. Lohká su ortodoksalaš oskku deaivvademiin lei olu mii sulastahtii sámi árbevieru, muhto son ii nagot dan sirret mii lea mii. – Moai geavaheimme dan ja heiveheimme dan šalddi buressivdnidit. Mun jáhkán eamiálbmogiin lea luonddus stuorra iešárvu ja deaivvada Ipmiliin dán luonddus maid lea ráhkadan. Mii

fertet heaitit olggušteames ortodoksalaš oskku, doppe lea fiinna lávlunárbevierru ja sis lea lagašvuohta Ipmila sivdnádussii, mii lea hirbmat dehálaš midjiide, joatká Davvi-Hålogalándda bisma Olav Øygard. Astrid Helander astrid.helander@avvir.no