Kemin Pirtti 95v, 1927 - 2022

Kulttuuria, huvielämää ja opiskelua Kemissä ennen ja jälkeen sotien.

KUVA: ESTROMIZ

Arja Huhtamäki

Meri-Lapin matkailuoppaat ry, kannatusjäsen

1900 vuoden alussa VPK toimi ruiskuhuoneella, mutta tilat olivat vaatimattomat ja kehnot. Ruiskuhuoneen yhteydessä oli pieni juhlasali, joka oli aivan liian pieni VPK:n tarpeisiin. Raittiusseura toimi Kivalon talossa. Talo oli kuitenkin liian ahdas.

Ensimmäisen kerran vuonna 1907 VPK:n kokouksessa oli esillä Kemin Pirtin rakentaminen levyseppä kauppias Onni Kemppaisen ehdotuksesta. Pirtille hahmoteltiin käyttötarkoitus; iltamien, konserttien, näytelmien ja kokousten pitopaikka, eli sama mikä nuorisoseuralla, palokuntatalolla ja työväentalolla yleisesti harrastettiin. Sopimuksen rakentamisesta allekirjoitti Onni Kemppainen ja Frans Tiura, jotka olivat aktiivisia poliitikkoja ja sekä raittiusseuran että VPK:n johtotehtävissä. Suojeluskunta kärsi myös tilojen puutteesta, joten se tuli mukaan vuonna 1919. Näin saatiin vakavarainen kumppani Pirtin perustajille.

Kemin Pirtin on suunnitellut viipurilainen arkkitehti Väinö Keinänen, lähteistä ei käy ilmi miksi viipurilaiseen arkkitehtiin päädyttiin. Alustavia suunnitelmia Pirtistä eli valistustalosta oli jo aiemmin laatinut kaupungin oma rakennusmestari J.H. Junkkonen. Jonkin verran talkoohenkeä Pirtin rakentaminen paikkakuntalaisissa herätti mm. insinööri Lauri Castrén suoritti lahjaksi kaikki betoni- ja raudoituslaskut. Insinööri Lauri Lehto oli tehnyt lahjaksi valaistuspiirustukset.

Kemin Pirtti avasi talon ensimmäiseen kerrokseen kesäkuussa 1927 Kahvila - Biljaardin, joka oli kaupungin hienoin kahvila. Pirtin vihkiäiset olivat 27.10.1927. Tilaa oli yläkerran salissa 400:lle. Kahvila - Biljaardissa kunnioitettiin raittiusaatetta kuin myös koko Pirtti säilyi raittiusravintolana vuosikymmenet.

Onni Kemppainen, s. 10.6.1877 Pyhäjärvellä, työskenteli läkkisepän opissa 15-vuotiaana Frans Aallon liikkeessä Oulussa. Aalto kehoitti vuonna 1897, silloin 20-vuotiasta oppipoikaansa, perustamaan liikkeen Kemiin. Kerrotaan, että 500 markan lainan turvin hän perusti Kemiin läkki- ja peltisepän liikkeen. Nuorena miehenä Oulussa Onni Kemppaiselle oli viinaryyppy maistunut, ja työtoveri oli ennustanut hänestä ”rapajuoppoa”. Kun toisenkin kerran oli huomautettu, ajatus jäi hänen mieleen: ”Tuleeko minustakin juoppo, jolla ei ole vaatteita päällä? Oliko tuo se päämäärä, josta niin suuria ajattelin kaupunkiin päästessäni. Ei, muutos on tehtävä. Minun täytyy irrottautua entisestä sakista. Nyt he joisivat pienen palkkani.” Niin Kemppainen liittyi Oulussa raittiusseuran Pohjan Leimun jäseneksi vuonna 1896 ja Kemiin tultuaan, liittyi Kemin raittiusseuraan. Onni Kemppainen oli Kemin Pirtin perustaja ja toimi sen pitkäaikaisimpana puheenjohtajana. Onni Kemppainen kuoli vuonna 1953, 75-vuotiaana.

Tapahtumia ja vieraita

Pirtillä esiintyi korkealuokkaisia taiteilijoita, jotka eivät kuitenkaan vetäneet yleisöä. Dallapén 11–miehinen tanssiorkesteri veti väkeä kuitenkin tungokseen asti vuonna 1934. Pirtillä esiintyi tällöin ensimmäisen kerran Dallapén orkesterin solistina Bruno Laakko. Pirtillä järjestetyt tanssit olivat aina hyvin suosittuja.

Tiettävästi ensimmäinen Pirtillä käynyt korkea arvoinen valtiomies on ollut presidentti Pehr Evind Svinhuvud puolisoineen. He vierailivat Kemissä maakuntamatkallaan heinäkuussa 1935. Presidentti osallistui Peräpohjolan maamiesseuran 50-vuotisjuhlaan ja maatalousnäyttelyyn. Kemin asemalta matka jatkui Kemi Oy:n Rolls Roycella Pirtille päiväkahville. Kiireisen ohjelman takia, seurue siirtyi kasarmin kentälle näyttelyyn, jonka jälkeen Pirtille lounaalle klo.14. Presidentti käytti lyhyen puheenvuoron, jossa kiitteli kaupunkia, vierailunsa isäntää, ja kertoi uskovansa, että Peräpohjolalla on huomattava tulevaisuus. Puheen päätteeksi presidentti kohotti maljan, alkoholittoman tietysti. Kaupungin johdon aikeet tarjota alkoholipitoista maljaa, Onni Kemppainen kielsi jyrkästi. Vierailu huipentui iltajuhlaan Pirtillä. Maatalousnäyttelyssä kävi tuhansia vieraita, näyttelyn aikana myytiin mm. 200 puimakonetta muita pienempiä koneita lukuun ottamatta.

Arpajaistapahtumasta tuli Pirtin ensimmäisen toimintavuoden ehdoton menestys, 50 000 myynnissä ollutta arpaa loppuivat kesken. Kun arpojen lukumäärää verrataan sen hetkiseen asukaslukuun, eli 3200, niiden kysyntä tuntui käsittämättömältä. Pääpalkintona oli kaksi ”huonekalustoa”, josta toisen voitti herra Rytkönen ja toisen ”eräs merimies”. Palkintona olleen ”moottorin” voitti herra Soininen ja polkupyörä meni ”eräälle meripojalle”.

Kemin kaupungin valtuusto kokoontui Pirtillä vuosina 1931–1939. Vaalipiirin kokouksia pidettiin vuosina 1933, 1936 ja 1939. Kemin käsityö- ja teollisuusyhdistyksen mainosnäyttely vuonna 1936. Kemin kauppa- ja teollisuusmessut vuonna 1939 keräsivät 13 000 vierasta.

Uudisosan rakentaminen alkoi keväällä vuonna 1941 ja harjakaiset lokakuussa vuonna 1942. Pirtin johtokunta tarjosi tiloja marraskuussa 1943 lyseolaisten käyttöön, koska lyseon kiinteistö oli saksalaissairaalana. Kino-Pirtti valmistui vuonna 1944. Uudisosassa on toiminut Kemin yhteiskoulu vuosina 1957–1960 ja Kemin kauppaoppilaitos vuosina 1960–1977, jonka jälkeen muutto pois, kun uudet tilat valmistuivat Kulttuurikeskuksesta. 1950-luvulla Kemin Pirtin käyttö hiljeni, kun työväentalo valmistui. Työväentalolle mahtui puolet enemmän väkeä kuin Pirtille. Työväentalo oli hyvin suosittu erityisesti tanssiväen keskuudessa.

Kemin Pirtin toimintaa jatkoi vuonna 1963 lähtien VPK:n yhdistys. Yhdistyksen johdossa olivat Enok ja Eeva Raikamo, Eino Koivunen ja Kaarlo Liuski. Teatteritoimintaa Pirtillä oli vuosikymmenet. Kunnallinen Kemin kaupungin teatteri toimi vuosina 1947–1980.

Kemin Pirtin talo sai suojelupäätöksen marraskuussa 1986.

Lähde: Katri Mäkinen, Kemin Pirtti 75v, 1927 - 2002