Visiitti 2016

2016

Finlandia Hotellien asiakaslehti Pellava sopii saunaan ja keittiöön Sivu 13

Pitkä-Jussin nimi ja pomo vaihtuivat Sivu 16

Kairojen kapinallinen Kauppias Sampo Kaulanen tuotteisti itsensä

01_VISIITTI_1-2015_kansi.indd 1

Sivu 8

12/15/15 9:05 AM

pääkirjoitus

Uskomme pääkirjoitus tulevaan päätöksen aloittamista. Koko Ukonniemen Viimeisten kuukausien aikana on usevahvasti urheiluun, ulkoiluun ja liikuntaan amman taantumavuoden ja -kuukauden keskittyvä aluekehitys odottaa hotellin jälkeen ollut havaittavissa orastavaa pouuden toimitusjohtajan Ari Aspian haastasitiivista kasvua kokous-, majoitus- ja vana ja vaativana työkenttänä. ravintolakaupassamme. Myös kanta-asiakHotelli- ja varausjärjestelmässämme on kaidemme eli bonusasiakkuuksien myynnin tulossa parannuksia ja uudistuksia, jotta kehitys on kääntynyt kasvuun verrattuna Kannattaa käydä tutustumassa ja helpompaa asiakkaiden asiointi olisi entistä Läntisissä valtioissa vuosia vallinnut taviime vuoteen. loustaantuma, Venäjällä olevat kriisit, ja joustavampaa. Suorat varaukset ovat asiNämä myönteiset signaalit tuovatkotivah- testaamassa.

Kiitos Finlandia Victorian Ari Simomaassasiihen, poliittinen julkisenoikeansekakkaalle aina Hotel edullisin varaustapa. vistusta ettäpattitilanne olemme tehneet joelle ja Finlandia Hotel Palomestarin Arto torin järkeistämiseksi ja näiden vaikutukset suuntaisia kehitystoimia ja uskomme myön ja heidän henkilökunnilleen menSuomen talouteen ovat asioita, joihin emme Nevalalle teisempään ja valoisampaan tulevaisuuteen. Toimintatapamme neiden vuosien antoisasta yhteistyöstä. Victovoi vaikuttaa. Mutta voimme vaikuttaa Finlandia Hotellit toimii yksityisenä, yrittärian liiketoiminta loppuu nyt joulukuussa ja siihen, että pyrimme jatkuvasti kehittäIsompaa ja pienempää uudistamista rakennusten jävetoisena jaon suomalaisena tilalle tulossa mittavahotelliketjuna. asuntomään palvelujamme, jotta menestyisimme Korostamme toimintamallimme ja palveFinlandia Hotelleissa on parannettu taantuja liikekeskuskokonaisuus. Palomestari puoparemmin yhä kiristyvässä kilpailussa. lujemme ilman valtakunnalmasta huolimatta liiketoiminnan eri tualueita lestaan jatkaa paikallisuutta itsenäisenä hotellina.

Jokainen Finlandia Hotelli investoi levaan omien resurssiensa ja aikataulujen lisia ketjukonsepteja. Siksi voit kohdata asiakastyytyväisyyden parantamiseksi.

Bonusasiakkaan talvietu mukaisesti.

Ketjussamme on muun muassa jokaisessa aidosti erilaisen ainutlaatuisen Airport Hotel Oulu sai huoneuudistuk59 €/ 2hh/vrk rakennettu uusia hotellirakennuksia, uusensa valmiiksi ja se on näkynyt positiivisen palvelukokonaisuuden. sittu huoneita ja ravintoloita, muutettu asiakaspalautteen kasvuna. Hotellimme on Tarjoamme taas kanta-asiakkaillemme ravintoloiden liikeideoita, ollaan aloittaSuomen edullisimman majoitustarjouksen Bonusasiakkaan erikoisedut – Booking.com asiakaspalautteiden perusmassa kylpyläosaston laajentamista, uusittu 7.1.-1.3.2015. sinulla olisi 5 € / vrkHaluamme, ja 59 € /että 2hh / vrk teella jo Oulun seudun toiseksi korkeimviihde- ja tv-järjestelmiä ja tehty paljon piemahdollisuus hyödyntää kanta-asiakkuuttasi malle arvostettu!

Tarjoamme taas kanta-asiakkaillemme nempiä uudistuksia ja parannuksia. myös vapaa-ajalla.

Lisätiedot ja ehdot löydät Hotelli IsoValkeisessa on alkanut mitSuomen edullisimman majoitustarjouksen kotisivuiltamme www.finlandiahotels.fi.

Jatkossa vielä paremmin tava saneerausohjelma.

Aluksi uudistettiin myös tänä Tulossalevitä on superedulAnnavuonna. hyvän sanoman kerro myös Finlandia Hotellit on yksityinen, täydellisesti ravintola, aula ja vastaanoton liset eli talvija tarjouksestamme kesäkampanjahintamme. ystävillesi ja tutuillesi, sillämahdollisuus edun yrittäjävetoinen suomalainen hotilat.

Seuraavaksijaon vuorossa saunaHaluamme, että sinulla olisi saa heti käyttöön ostamalla myös vapaatelliketju.

Olemme ylpeitä siitä, että osasto.

Myös hotellihuoneiden uudistuksen hyödyntää kanta-asiakkuuttasi toimintamallimme ja palvelumme suunnittelu on loppusuoralla, ja toteutus ajalla.bonuskortin!

Lisätiedot ja ehdot löydät kotisivuilUusi bonuskortti ovat paikallisia ja persoonallisia. odottaa jo aloittamista. Lisää Hotelli Isotamme www.finlandiahotels.fi. maksaa vain 26 euroa, Kehitämme palvelujamme asiakValkeisen muutoksista tässä lehdessä.

Kerrothan tarjouksestamme myös ystävoimassaoloaika on kaiden kohtaamisen hallinnan Park Hotel Käpylässä saatiin saunavillesi ja tutuillesi, sillävuotta edun saa heti käytkolme eli vain sekä paikallisen osaamisen ja osaston uima-allasremontti valmiiksi ja töön ostamalla bonuskortin! reilut kahdeksan näkemysten perusteella. nyt asiakkaat Jatkamme bonusasiakkaan lisäetua -5 euroa per vuosi.

Ketjuummepääsevät on liitty-taas kauppaneuvos Uusiminen on vielä mässä 2015 alussa kaksi ja vilvoittavaan Paukun kuumiin löylyihin € listahintaisesta huonehinnasta.

Edun edullisempaa, vain uutta hotellia: Finlandia altaaseen.

Huoneiden muutostöiden suunsaa, kun varaa suoraan hotellista tai koti15 euroa!

Hotellion Aquarius Uudestanittelu myös työn alla. Uusia makuja sivujemme varausmoottorista.

Lisää tietoa Tervetuloa mukakaupungista ja Finlandia nautitaan uuden keittiömestari Tonin kotisivuillamme. viin hotelleihimme!

Hotel Vuoksenhovi Imatansiosta.

Tervetuloa mukaviin hotelleihimme! ralta. Asiakkaamme pääImatran Kylpylä Span mittavat kylpyläsevät nauttimaan uusien Kari Pauloaho osaston laajennushankkeen suunnitelmat Kari Pauloaho toimitusjohtaja hotellien monipuolisista ovat jo valmiina ja odottavat investointitoimitusjohtaja palveluista.

Keskitymme siihen mihin voimme vaikuttaa

Finlandia Hotellien asiakaslehti Finlandia Hotellien asiakaslehti 1/2015

KUSTANTAJA

Finlandia Hotels

Pohjolankatu 38

KUSTANTAJA

00600 Helsinki

Finlandia Hotels

(09) 684 1440

Pohjolankatu 38

myynti@finlandiahotels.fi 00600 Helsinki www.finlandiahotels.fi (09) 684 1440

myynti@finlandiahotels.fi www.finlandiahotels.fi PÄÄTOIMITTAJA

Kari Pauloaho PÄÄTOIMITTAJA Kari Pauloaho

TOIMITUS

Toimitussihteeri TOIMITUS

Tapio Rusanen

Toimitussihteeri

Omnipress TapioOy Rusanen

tapio.rusanen@omnipress.fi Omnipress Oy tapio.rusanen@omnipress.fi

ULKOASU HANK, ULKOASU www.hank.fi HANK, www.hank.fi

PAINOPAIKKA

PAINOPAIKKA

Topnova Oy

Topnova Oy

PAINOSPAINOS

6 000 kpl 6 000 kpl ISSN -1458 - 9214 ISSN 1458 9214

FINLANDIA HOTELLIT: Harjavalta: Hotelli Hiittenharju, puh. (02) 531 1600 Helsinki: Park Hotel Käpylä, puh. HOTELLIT: (09) 799 755 Imatra: Imatran Kylpylä, puh. puh.(02) 020531 7100 500 Jyväskylä: Hotelli Alba, FINLANDIA Harjavalta: Hotelli Hiittenharju, 1600 Helsinki: Park Hotel Käpylä, (09) 799 755 Imatra: Hotel Vuoksenhovi puh. (05) 687 8000, Kylpylä, puh.

(014)puh.

636 311 Kankaanpää: Finlandia Hotelli Lumiainen, puh.

(02)Imatran 578 8240 Kemijärvi: Hotelli puh. 020 7100 500 puh. (014) 636 311 Kalajoki:puh.

Hotelli Rantakalla, Mestarin Kievari, puh.Jyväskylä: (016) 320Hotelli 7700Alba, Kokkola: Hotelli Seurahuone, 020 7959 600 Kuopio: puh. (08) 466 642 Kankaanpää: Lumiainen, puh. (02) 578 8240 Kemijärvi: Hotelli MestarinHotel Hotelli IsoValkeinen, puh. (017)CityHotelli 5396 100, Hotelli Jahtihovi, puh.

(017) 264 4400 Kurikka: Kievari, puh. (016) 320 7700 Kokkola: Hotelli Seurahuone, puh. 020 7959 600 Kuopio: Hotelli Kurikka, puh. (06) 4510 500 Oulu: Airport Hotel Oulu, puh. (08) 514 5100 Pietarsaari: Pietarsaaren IsoValkeinen, puh. (017) 5396 100, Hotelli Jahtihovi, puh. (017) 264 4400 Kurikka: Hotelli PitkäKaupunginhotelli, puh. (06) 788 8111 Riihimäki: Hotel Seurahuone Riihimäki Jussi, puh. (06) 4510 500 Loviisa: Hotel Degerby, puh. (019) 505 61 (019) 270Hotel Seinäjoki: Hotelli (06) 421 7700 Oulu:716 Airport Oulu, puh.

(08) Fooninki, 514 5100 puh.

Pietarsaari: Pietarsaaren Utö: Havshotel, puh.

(02) Hotelli Aquarius Kaupunginhotelli, puh.

(06)240 7885330 8111 Uusikaupunki: Savonlinna: Hotelli Pietari Kylliäinen, en h de n puh.

8413 Ylivieska: Hotelli Käenpesä, puh421 (08)7700 423 611. puh.(02) (015) 518 123 30 Seinäjoki: Hotelli Fooninki, puh. (06) ä lehd ä le Utö: Havshotel, puh. (02) 240 5330 Uusikaupunki: Hotelli Aquarius puh. (02) 8413 123 Ylivieska: Hotelli Käenpesä, puh (08) 423 611.

Varaukset kaikkina vuorokaudenaikoina www.finlandiahotels.fi

Varaukset kaikkina vuorokaudenaikoina www.finlandiahotels.fi

n os on Täm Täinm os oa in ispäaköisp ös myös y näkö nis m a issae s v luetta luiv ettilalavmmuillamme v os ukosdiia klan - landiaverkk ve.firn .fin www wew w .fi ls hot tels.fi

ho

02_VISIITTI_2-2014_paakkari.indd 2

02_VISIITTI_1-2015_paakkari.indd 2

4.12.2014 13.51

12/15/15 9:07 AM

ajankohtaista

Vuoksenhovi poistuu rivistä Hotelli Vuoksenhovi Imatralla muuttui turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi marraskuussa. Imatran vastaanottokeskuksesta on laskettu mahtuvan maksimissaan 330 turvapaikanhakijaa. Imatralle majoittuneista reilu kolmasosa on alaikäisiä.

Entiset hotellit ovat SPR:n mukaan hyviä paikkoja vastaanottokeskuksiksi, sillä ne ovat olleet majoituskäytössä jo ennen turvapaikanhakijoita.

Laitoskeittiö muutettiin keittiötilaksi, johon mahtuu paljon porukkaa tekemään ruokaa. Lisäksi hotellisängyt vaihtuivat kerrossänkyihin, jotta huoneisiin mahtuu enemmän asukkaita. SPR palkkasi toimintaa pyörittämään 17 työntekijää.

Alba kilpailuttaa Facebookissa Jyväskyläläisen Hotelli Alban uudessa

taa kilpailuun osaa, ja että muitakin pal-

Täydellinen irtiotto -kilpailussa naisasi-

kintoja kuin voittajalle on luvassa.

akkaiden ryhmät pääsevät Facebookissa

– Kisan idea on helppo: kerää naispo-

Souvarit kiinnostivat Viime numeron lukijakilpailussa kysyttiin jälleen suosikkihotellia Finlandia Ho-

kokeilemaan, kuka ryhmistä voittaa ke-

rukka, keksi nimi ja perustele miksi juu-

tels -ketjun valikoimasta. Suosikkeja oli-

räämällä eniten tykkäyksiä. Voittajaryh-

ri teidän pitäisi voittaa täydellinen irtiot-

vat tällä kertaa Park Hotel Käpylä ja Imat-

mä saa palkinnoksi keväällä hemmotte-

to kymmenelle hengelle, Paakkari yllyt-

ran Kylpylä. Park Hotellin valtteja olivat

lupaketin.

tää. Joka kuukausi eniten Fb-ääniä ke-

hyvä ja rauhallinen sijainti sekä palvelua

rännyt porukka jatkaa finaaliin, josta va-

– Imatran Kylpylän ensiluokkainen, mu-

litaan lopullinen voittaja.

kava ja leppoisa palvelu, hyvä liikuntatar-

– Itse asiassa ehdimme jo jakaa lokakuun kisasta ylimääräisen palkintopaketin Valiotyttöjen reippaalle joukkueelle, sanoo hotellinjohtaja Katri Paakkari. Hän lisää että mikä tahansa naisryhmä voi ot-

jonta sekä upea luonto. Molemmat hotelLue lisää: facebook.com/hotellialba

lin saivat neljä ääntä.

Kolmen äänen saajista Jyväskylän hotelli Albassa miellyttivät siisteys, rauhal-

Hemmottelupaketin liikuntaosuuden järjestää Jyväskylän Kirin miesten pesäpallojoukkue.

linen sijainti ja ystävällinen henkilökunta, Loviisan hotelli Degerbyssä kodikkuus.

Parhaana juttuna lehdessä pidettiin kansijuttua eli Souvarit-yhtyeestä kertovaa tarinaa. Se keräsi lähes puolet annetuista äänistä.

Lukijakilpailuun osallistuneiden kesken arvotun Finlandia Hotelsin majoituslahjakortin voittivat Torsten Wikström ja Katariina Björkman.

T 2015 TALVI | KEVÄ

Hotellie Finlandia

lehti n asiakas

nänen Kari Vää han löysi rau tä Kemijärvel Sivu 18

Kylpylä Imatran 30 vuotta Sivu 16

Visiitti 3

Lasse Hoikka 03_VISIITTI_1-2015_ajankohtaista.indd 3

ta t Souvarei on vetäny a jo 37 vuott Sivu 10

01_VISIITTI_2-

2014_k

1 ansi.indd

5.12.2014

8.39

14.12.2015 13.32

uutisia

Seurahuoneen kiinteistössä on monipuolinen ravintolavalikoima. Ravintola Cantina Fiestan lisäksi samassa talossa palvelevat Pub J.A.Sandels, uusi siipiravintola Wings sekä yöravintola Iskelmä Baari.

Hotel Seurahuone Riihimäki Hämeenkatu 29, 11100 Riihimäki puh. 019 716 270 www.seurahuone.fi

Finlandia Hotels laajeni Riihimäelle Hotel Seurahuone Riihimäellä liittyi uutena jäsenenä Finlandia Hotels -ketjuun.

Hotel Seurahuone on Riihimäen keskustassa sijaitseva, pitkät perinteet omaa-

me tai sauna.

Hotellin kahdessa kokoustilassa on ka-

– Riihimäen Seurahuone vahvistaa ja

va hotelli. Huoneita hotellissa on 52. Uu-

pasiteettia enimmillään 62 henkilölle ja

lisää mukavasti tarjontaamme Etelä-Hä-

distettujen huoneiden varustukseen kuu-

hotellivieraiden käytössä on asiakassauna

meen ja Keski-Uudenmaan asiakkaillem-

luu muun muassa taulu-TV ja maksuton,

maanantaista torstaihin.

me, toteaa Kari Pauloaho Finlandia Ho-

langaton internetyhteys. Sviiteissä on

telleista.

ylellisyyttä lisäämässä joko oma poream-

Vastaanotto on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa.

Yksityinen majoitus saatava samalle viivalle Yksityinen majoitus on yksi jakamistalou-

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten jär-

sitä - se on otollinen harmaan talouden har-

den ilmiöistä. Jakamistalous on kasvanut

jestö MaRa katsoo, että yksityinen majoi-

joittamiselle. Kun toimiala ei ole käytännös-

maailmalla ja Suomessa nopeasti.

tustoiminta saa kilpailuetua ammattimai-

sä minkäänlaisessa viranomaisvalvonnas-

seen majoitustoimintaan verrattuna, kos-

sa, verojen maksamatta jättäminen on help-

nut etenkin Euroopan suurissa kaupungeis-

ka toiminnan harjoittajat eivät sovella toi-

poa ja yleistä.

sa. Myös Suomessa kasvuvauhti on kova. Se

mintaansa majoitustoimintaa koskevaa lain-

kilpailee ammattimaisen majoituksen kuten

säädäntöä.

Yksityinen majoitustoiminta on kasva-

hotelli-, hostelli-, huoneistohotelli-, mökkija leirintäaluetoimialan kanssa.

Yksityinen majoitustoiminta saa kilpailuetua myös siitä, etteivät viranomaiset valvo

MaRan mukaan matkailu- ja ravintola-ala on vahvasti säänneltyä. Sääntelyn lisääntyminen on johtanut alan yritysten hallinnollisen taakan tuntuvaan kasvamiseen.

4 Visiitti

04_VISIITTI_1-2015.indd 4

12/14/15 12:50 PM

TEKSTI JA KUVA KARI MARTIALA

ajankohtaista

Uusi isäntä Imatran Kylpylään Kylpylähotelli Levitunturia lähes 20 vuotta johtanut Ari Aspia vaihtoi Lapin tunturimaisemat Järvi-Suomeen ja aloitti marraskuussa Imatran Kylpylän toimitusjohtajana.

Imatran Kylpylä oli uudelle toimitusjohtajalle jo entuudestaan tuttu.

– Olen ollut neljä kesää vetämässä Taipalsaarella Suur-Saimaan Lomakeskusta ja seurannut siinä sivussa tämän talon elämää siitä saakka, kun se on perustettu.

– Imatran Kylpylällä on myös paljon yhtäläisyyksiä Levin kanssa. Kylpylähotellit ovat hyvin saman tyyppisiä kooltaan ja monipuolisuudeltaan, toimimme myös yksityisenä hotellina, ilman ketjuohjausta.

Meillä on myös sama arkkitehti, Aspia kertoo.

Ensimmäiset kuukaudet Imatralla ovat vahvistaneet käsitystä Etelä-Karjalasta.

– On ollut tosi mukavaa tulla ItäSuomeen ja Imatralle, ja minut on otettu hyvin vastaan hotellin henkilökunnan ja alueellisten yhteistyökumppaneiden parissa.

Lähtöä etelään helpotti myös se, että muutto oli mieleen myös vaimolle.

– Vaimo oli pakannut muuttolaatikot jo ennen minua, ja hänen mielestään oli tosi mukavaa lähteä tänne. Me olemme kumpikin lähtöisin Etelä-Suomesta, joten meillä ei ollut juuria pohjoisessa.

– Lisäksi nuorempi poika asuu Kouvolassa, tytär Turussa ja vanhin poika Dubaissa.

Aspiat ostivat elokuun alussa omakotitalon Imatralta ja muutto oli syyskuussa.

Läksiäisiin Levillä osallistui lähes 200 vierasta, ystäviä ja yhteistyökumppaneita vuosien varrelta.

Leviltä toimivia ideoita Imatralle

Lyhyessä ajassa, muutaman kuukauden aikana Aspia on ehtinyt jo pohtia Imatran Kylpylän toiminnan kehittämistä.

– Suuri majoituskapasiteettimme tarvitsee monenlaisia aktiviteettejä, mukavaa tekemistä vieraillemme. Siksi tulemme kehittämään voimakkaasti ravintolatoimintaa. Uusimme à la carte -listamme, ja se on käytössä joka päivä ympäri vuoden, kuten buffetlounas- ja

– Imatran Kylpylälle on hyvin tärkeää kuulua Finlandia Hotels -ketjuun. Sen myötä tehdään hyvää markkinointiyhteistyötä, toimitusjohtaja Ari Aspia sanoo.

päivällinenkin. Kylpylän kahvilakin on auki aina, kun kylpyläkin.

Vuoden päästä, marraskuun alusta, hotellivieraat pääsevät myös hiihtämään heti pihasta.

– Toivotamme hiihdon ystävät ja valmennusleirit tervetulleeksi ensilumen ladulle harjoittelemaan. – Pyrimme myötävaikuttamaan, että tämän talven aikana varastoon saadaan niin paljon lunta, että sitä varmasti riittää, Aspia lupaa.

Imatran Kylpylässä tullaan myös tanssimaan ensi vuonna elävän musiikin säestyksellä enemmän kuin tänä vuonna.

Kohderyhmänä kotimaiset asiakkaat

Imatran Kylpylä keskittyy erityisesti kotimaisten matkailijoiden houkuttelemiseen.

Sitä varten hotellin kehitellään sopivia ryhmämajoitus- ja ohjelmapaketteja.

– Pyrimme myös lisäämään kuntoutusta

erilaisille ryhmille ja yksittäisille asiakkaille.

Lisäksi yhteistyössä Imatra Base Campin kanssa tarjoamme liikunta- ja urheiluryhmille omien palveluidemme lisäksi monipuolisia urheilutiloja kuten ampumahiihtostadionia, jäähallia, Aviasport Areenaa ja yleisurheilualuetta.

Ulkomaiset vieraat ovat tervetulleita, kuten tähänkin saakka. Venäläistenkin määrä on yhä kohtuullisella tasolla, vaikka heidän määränsä on vähentynyt parhaista vuosista.

– Tavoitteena on saada meille myös esimerkiksi kiinalaisia vieraita, joiden määrä Suomessa on jatkuvasti kasvussa.

– Imatran Kylpylässä ollaan menossa selkeästi kohti parempia aikoja. Vuodenvaihteen ja ensi vuoden varaustilanne on huomattavasti viime vuotta parempi.

Näyttää siltä, että pohja saavutettiin nyt 2015 ja ensi vuonna lähdetään kasvuun, hän arvioi. n

Visiitti 5

05_VISIITTI_1-2015_ariaspia.indd 5

12/14/15 10:46 AM

vuoden hotelli

TEKSTI TAPIO RUSANEN KUVAT STUDIO FOTOMIKA

Aquarius vakuutti dynaamisuudellaan Vuoden 2015 Finlandia Hotelliksi on valittu Uudenkaupungin Finlandia Hotel Aquarius.

Finlandia Hotels -ketjun hallitus perusteli Aquariuksen valintaa on määrätietoisella hotelliliiketoiminnan uudistamisella, sitoutumisella kotimaiseen yrittäjävetoiseen hotelliketjuun ja sen aktiiviseen kehittämiseen, tuloksellisella kanta-asiakasmyynnillä sekä Aquariuksen saamalla myönteisellä asiakaspalautteella.

Finlandia Hotel Aquarius on Uudenkaupungin talousalueen kokous-, majoitus- ja ravintolatoiminnan lippulaiva. Meren rannalla sijaitseva hotelli liittyi vuosi sitten FH-ketjuun muutaman vuoden tauon jälkeen ja saavutti saman

tien huikean suosion bonusasiakkuuksien myynnin tasossa.

Henkilökunta pysyy ja viihtyy

Aquarius on ollut vuodesta 1994 yrittäjäperheen omistuksessa. Yrittäjänä toimii Toni Tyrjy.

– Lausun vuolaat kiitokseni sitoutuneelle henkilökunnalle. Muutamat heistä tulivat taloon jo vuonna -88, jolloin tämä rakennus valmistui, Tyrjy tuumaa. Henkilökuntaan kuuluu 15 vakituista työntekijää ja kiireapulaiset sen lisäksi.

Keilaamista on Aquariuksen asiakkaana helppo harrastaa, sillä halli on hotellin aulan yhteydessä. Hotellin kahdessa sviitissä on oma sauna.

Aquariuksen edustalla avautuu komea merimaisema, ensi syksyyn mennessä samaan maisemaan nousee 7-kerroksinen kerrostalo.

6 Visiitti

6-7_VISIITTI_1-2015_aquarius.indd 6

12/15/15 9:08 AM

vuoden hotelli

– Merkittävä osa asiakaskunnasta tulee kaupungissa toimivien teollisuuslaitosten vieraista ja työntekijöistä. Valmet Automotive -autotehdas, lannoitteita valmistava Yara Suomi Oy ja piakkoin uudelleen käynnistyvä soijatehdas käyttävät aika ajoin erikoisosaajia, kouluttajia jne. ja nämä majoittuvat hotelliin.

– Valmet Automotiven toiminta vilkastui huomattavasti kun omistus siirtyi yksityisiin käsiin, Tyrjy kiittelee. Yhtiötä omistavat tasaosuuksin valtion sijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus ja yksityinen sijoitusyhtiö Pontos sekä toimiva johto.

Monipuoliset palvelut Finlandia Hotel Aquariuksessa on kaikkiaan 62 standard- ja superiortasoista huonetta sekä kaksi sviittiä. Hotellissa palvelee perheravintola Castello, missä voi nauttia puuhiiligrillissä valmistetuista aterioista. Aikuiseen makuun on Iskelmä Baari ja Yökerho Reeina.

Saunaosastolla on poreallas ja hoitopiste Kastanja.

– Saunaosaston molemmat saunat remontoidaan juuri, Tyrjy lisää.

Keilahalli on hotellin aulan yhteydessä. Täysimittainen golfkenttäkin on käve-

lymatkan päässä.

Aquariuksen kiinteistössä toimivat myös Kulttuurikeskus Crusell ja Uudenkaupungin teatteri.

Hiittenharju siirtyi pojalle

Hotelli Aquarius on osa Tyrjyn perheyrityksen ketjua. Toinen lenkki on hotelli Hiittenharju Harjavallassa, jonka puolestaan omistaa Toni Tyrjyn poika Tuomas.

Hiittenharju on kuulunut FH-ketjuun jo vuosia.

Finlandia Hotels on yksityisistä suomalaisista hotelliyrityksistä muodostuva myynti- ja markkinointiketju. Hotelliketju on perustettu 1980-luvulla vahvistamaan pienten ja keskisuurten hotellien asemaa hotelliketjujen välisessä kilpailussa tarjoamalla erilaisen vaihtoehdon niin työ- kuin vapaa-ajan matkailijalle.

FH-ketjuun kuuluu tällä hetkellä 17 hotellia Suomessa. Hotellihuoneita ketjussa on noin 1 400. Hotellit toimivat persoonallisesti ja paikallisesti omilla liikeideoillaan ilman ketjukonsepteja.

Tämän takia Finlandia Hotels -ketjun hotellien palvelut ovat aidosti erilaisia. n

Toni Tyrjy (vas.) antaa ison osan palkintokunniasta sitoutuneelle henkilökunnalleen.

Grynderin uralle Toni Tyrjy sanoo olevansa yrittäjä mieleltään. Hotellibisneksen ohella hän rakennuttaa paraikaa asuintaloa.

– Olen siis grynderi! Tähän Aquariuksen viereen, aivan meren rantaan valmistuu ensi elokuuhun mennessä 7-kerroksinen kerrostalo. Kaikista 24 huoneistosta on merinäköala, Tyrjy myhäilee. Talo on Uudenkaupungin korkein asuinrakennus ja As. Oy Uudenkaupungin Sorvakonrannan toteutuminen vaati pitkällisen, monivuotisen lupaprosessin.

Alun perin Tyrjy kaavaili talon huoneistoista loma-asuntoja, mutta moni huoneistoista kiinnostunut halusikin muuttaa taloon pysyvästi.

– Nykyään yrittäjän pitää monimuotoista yritystoimintaa.

Tämä on yksi esimerkki, Tyrjy luonnehtii.

Visiitti 7

6-7_VISIITTI_1-2015_aquarius.indd 7

12/15/15 9:08 AM

sisulla ja sydämellä

TEKSTI JA KUVAT ANNE ANTTILA

”Jos matkan varrelle osuu Finlandia Hotel, niin painan jarrua.”

Suomen kuuluisin kyläkauppias haaveili aikoinaan näyttelijän urasta.

- Olen edelleen oman elämäni Konsta Pylkkänen. Hulluttelua rakastava sosiaalinen erakko.

8 Visiitti

08-12_VISIITTI_1-2015_sampo_kaulanen.indd 8

12/14/15 9:32 AM

sisulla ja sydämellä

Kairojen kapinallinen osaa rentoutuakin Lapin suurinta kyläkauppaa pyörittävän Sampo Kaulasen arki on täynnä työtä, kilometrejä ja univelkaa. Äkäslompolon moniottelija tuntee kuitenkin rajansa, sillä kaksi loppuun palamista on opettanut Sampolle myös rentoutumisen aakkoset.

Y

lläksen Äkäslompolossa Suomen tunnetuinta kyläkauppaa pyörittävällä Sampo Kaulasella, 36, on monta rautaa tulessa. Työn alla oleva kauppaauto-projekti, netti-tv ja eri puolille Suomea suuntautuvat puhekeikat tuovat viikkorytmiin oman vauhtilisänsä.

Kiireen keskeltä tavoittamani mies huokaa, vilkaisee kännykkäänsä ja hymähtää.

– Sitä saa mitä tilaa. Puolessa vuodessa on tahkottava vuoden tuotto myös kyläkauppaan. Kevät tehdään tulosta ja syksy vältellään konkurssia. Näin rullaa makkarakauppiaan arki.

Kolmannen polven kauppiaana Sampo tietää kokemuksesta, että kiireisimpinä aikoina ei ole varaa minkäänlaisiin kompurointeihin.

Visiitti 9

08-12_VISIITTI_1-2015_sampo_kaulanen.indd 9

12/14/15 9:33 AM

sisulla javinjetti sydämellä Sampolla on kaksi lasta, joista kaksivuotias Rianna on Michellen ja Sampon yhteinen.

- Neidillä on minun hymyni ja äitinsä luonne, Sampo paljastaa.

– Niiltä ei voi välttyä, mutta onneksi minulla on Minttu. Määrätietoinen vaimoni pehmentää kupsahteluja ja pitää huolen, että arjen karuselli jatkaa yskähtelyistä huolimatta pyörimistään, Sampo kehuu kiitollisena. Amerikkalaissyntyisen Mintun (Michelle) Sampo tapasi Diili-tvohjelman aikana, ja nyt heillä on jo kaksivuotias Rianna-tytär.

Sympaattinen pahis Äkäslompolossa varttunut Sampo kuvailee lapsuuttaan ja varhaisnuoruuttaan hyvin tapahtumarikkaaksi.

– Olen kasvanut kyläkaupan takahuoneessa. Opin elämän askelmerkit täyttämällä hyllyjä ja palvelemalla asiakkaita.

Koulunkäynti meni sen sijaan himmeällä liekillä, sillä viihdyin paremmin kylillä kuin koulussa.

Kouluajoista Sampo nostaa esiin alaasteen, jolloin kauppiaan poika tunsi olevansa täysin väärässä paikassa.

– Lukeminen oli täyttä tervanjuontia.

Mikään ei tarttunut päähän eikä edes viereen. Ajattelin asioista omalla erikoisella tavallani, että tunsin itseni jotenkin omituiseksi.

Yläasteella Sampo sanoo purkaneensa turhautumistaan olemalla kovis.

– Purin epävarmuuttani kiusaamalla muita. Olin ja halusin olla kulmakunnan

kovin jätkä, oikea pahis. Tämä ajan jakso olisi saanut jäädä kuitenkin kokematta.

Paremmin ei mennyt myöskään Sampon lukioaika.

– Helvettiähän se oli. Hain itseäni ja ryhdyin etsimään jännitystä pullon kautta. Ja koska olotila oli muutenkin levoton, niin eihän siitä opiskelustakaan mitään tullut. Sain revittyä kasaan muutaman kurssin, mutta siihen se sitten jäi.

Lopetin kesken.

Oman tien kulkija Vaikka Sampon asenne itse opiskeluun ei ollut ehkä stipendin arvoista, niin kauppiaan pojan verissä kohisi kuitenkin suuri elämän nälkä.

Samposta kasvoi oman tien kulkija.

Aito kairan kapinallinen, joka kokeili rajojaan astetta rajummin.

– Kokeilu oli päättyä hengenlähtöön.

Ikää oli 17 ja asenne kuin James Deanilla.

Olin herkässä mielentilassa ja ajoin moottorikelkalla auton perään. Loukkasin sel-

Sampo päätti kokeilla venäläistä selviytymistapaa.

käni niin pahoin, että kipuhelvettiä kesti vuosia, ja samalla myös armeija jäi väliin, Sampo paljastaa.

Onnettomuus pysäytti kuitenkin sen verran nuoren miehen kuohuvaa mieltä, että Sampo päätti aikuistua.

– Parikymppisenä tunsin olevani valmis kokeilemaan siipieni kantavuutta myös kuntarajojen ulkopuolella. Pakkasin reppuni, sanoin heipat ja astuin kohti suurta tuntematonta, kyläkauppias taustoittaa.

Kauas ei kauppiaan poika perustanut ensimmäistä tukikohtaansa, sillä nuorimies Kaulanen aloitti itsenäistymisensä Rovaniemeltä.

– Olihan se mahtavaa. Vapaus ja kaikki. Räpiköiminen poikamiehenä jäi kuitenkin lyhytkestoiseksi, sillä kuvioihin astui nainen, aito kotkanruusu. Niinhän siinä kävi, etten voinut vastustaa seireenin kutsua, joten muutin hänen perässään Kotkaan, Sampo hymähtää.

Haalarihommiin Kotka kesytti hetkiseksi myös levottoman lapinjätkän. Sampo ryhdistäytyi, kävi kauppaopiston ja hankki merkonomin paperit.

– Sieltä matka jatkui Lahteen, jossa olin hetken aikaa ongelmajätelaitoksella sontakuskina. Homma oli ihan kivaa.

10 Visiitti

08-12_VISIITTI_1-2015_sampo_kaulanen.indd 10

12/14/15 9:33 AM

sisulla ja sydämellä

Sampo ja Los Angelesissa varttunut Michelle löysivät toisensa Diili-ohjelman kuvauksissa.

- Sampo rakastui heti, mutta minä leikin vaikeasti tavoiteltavaa, Michelle veistelee.

Maanläheistä ja kaikin puolin aitoa, Sampo luonnehtii naureskellen.

Vaikka kauppiaan poika viihtyi jätekuskina, niin aikaa myöten haalarihommat eivät tuntuneet aivan eläkeiän viralta.

– En pelännyt likaisia käsiä enkä kovaa työtä, mutta halusin jotakin muuta. Sellaista jossa pystyin olemaan luova ja tyydyttämään nuoren miehen elämän nälkää. Niinpä hakeuduin Turun ravintolakokkikouluun.

Sampon unelma Michelin-kokin urasta loppui kuitenkin jo alkukeittoon.

– En kokenut keittiötyötä omakseni, joten lopetin koulun ja ryhdyin siivoojaksi. Olihan se taas melkoinen hyppy, mutta hyvin tarpeellinen sellainen.

Vaikka Airiston mökeissä riitti siivottavaa ja lompakkoonkin pyörähteli euroja, niin kauppiasperheessä kasvanut nuorukainen alkoi potemaan loputonta koti-ikävää.

– Palasin takaisin kotiin. En tuhlaajapoikana, vaan seikkailijana, jonka oli aika astua takaisin isiensä maille ja uusiin lähtötelineisiin.

Kapulanvaihto Palattuaan takaisin kyläkauppaan, tutun tiskin taakse, Sampo sanoo tunteneensa suurta helpotusta.

– Miestä kuljettanut kapinahenki oli poissa. Vuodet pororajan ulkopuolella olivat olleet opettavaisia ja samalla myös hyvin tarpeen. Kotiinpaluun jälkeen tiesin, että paikkani on Äkäslompolossa.

Samaan aikaan, kun Sampo totutteli jälleen tunturikylän arkeen, perheyrityksessä ryhdyttiin suunnittelemaan vallanvaihtoa. Elettiin vuotta 2005.

– Työt kaupassa sujuivat hyvin ja tuntuivat muutenkin mukavalle. Sain vastuuta ja mahdollisuuden toteuttaa itseäni.

Maksamattomia laskuja oli 3,5 miljoonan euron edestä.

Elämä tuntui kaikin puolin hyvälle.

Siinä vaiheessa, kun Sampon vanhemmat siirsivät vetovastuun pojalleen, elettiin Äkäslompolossakin hurjaa nousukautta.

Turistit olivat löytäneet Ylläksen ja kasvu näkyi myös Jounin Kaupalla.

– Välillä oli aikoja, etteivät kaikki asiakkaat mahtuneet edes yhtä aikaa kauppaan. Ulkona oli pitkät jonot ja kassoilla vielä pidemmät.

Tässä tilanteessa Sampo päätti tarttua tilaisuuteen ja tehdä ison peliliikkeen.

– Yrityksen kapulanvaihto oli suoritettu aiemmin ilman suurempia seremonioita. Niinpä ajattelin, että ”isännyyden vaihtoa” voisi juhlistaa myöhemmin uuden kaupan avajaisten yhteydessä.

Täyskaato Elettiin vuotta 2007, kun kuokka lyötiin maahan ja Sampo ryhtyi vetämään 10 miljoonan euron suurhanketta.

– Olihan se olotila aika huumaava, kun ympärillä pyöri rakennusmiehiä kuin muurahaisia ja hankkeelle tuntui olevan muutenkin nostetta.

Vuoden 2008 elokuussa uudet kaupan ovet avattiin. Avajaiset olivat juhlavat ja kaikin puolin komeat. Viihdyttäjiksi oli tilattu muun muassa Paula Koivuniemi, Hanoi Rocks ja Hurriganes.

Vaikka bileet olivat mahtavat ja vieraat nauttivat, niin isännän ohimolta valui kuitenkin kylmä hiki.

– Budjetti oli paukkunut reippaasti yli ja kassa painui miinukselle. Maksamattomia laskuja oli 3,5 miljoonan euron edestä. Ei siinä pystynyt oikein rennoin mielin juhlimaan, Sampo muistelee hiljaisena.

Kolme viikkoa avajaisista Jounin Kaupan ylle laskeutui entistä tummempi

Visiitti 11

08-12_VISIITTI_1-2015_sampo_kaulanen.indd 11

12/14/15 9:33 AM

sisulla ja sydämellä Henkiset kompastelut ovat opettaneet Sampon myös laiskottelemaan.

Sampon selviytymiskeinot Kaksi loppuun palamista läpikäynyt Sampo tietää, että täydellinen roihu vie pahimmillaan pitkälle jäähylle. Ylläksen kauppias väistelee väsymistä seuraavin keinoin: * Yhdessäolo perheen kanssa * Tunnistaa ja tunnustaa oireet * Positiivinen elämänasenne * Säännöllinen laiskottelupäivä * Luontoretki * Pitkät yöunet * Pitkän kaavan saunominen * Kokkailu * Elokuvailta

pilvi. Rahoitusalan yritys Lehman Brothers kaatui ja rahoitusmarkkinat sekosivat. Siitä seurasi kriisi, joka vaikutti saman tien myös Jounin Kaupan toimintaan.

– Olin selkä seinää vasten. Pankit eivät antaneet enää luottoa ja rahapula pudotti polvilleen. Maksusuunnitelmat muuttuivat ja samalla muuttui myös mies.

Putosin mustaan ja pohjattomaan aukkoon. Jouduin täysin hallitsemattomaan elämäntilanteeseen, Sampo kuvailee.

Venäläinen selviytymistapa Sampo sanoo eläneensä kaksi pitkää vuotta kuin zombie.

– Ensimmäiset yhdeksän kuukautta pilleriralli oli ympärivuorokautista.

Aamut lähtivät käyntiin kourallisella nappeja. Päivä jatkui rauhoittavilla ja iltaa kohti ”terästin” itseäni vielä unilääkkeillä ja oluella.

Syy Sampon toimintatapaan oli pelko, häpeä ja suuret syyllisyyden tuskat.

– En kestänyt ajatusta, että sukuyritys ja vanhempieni elämäntyö oli valumassa pohjamutiin.

Vaikka Sampo yritti parhaansa, möi päivät makkaraa ja mietti yöt selviytymiskeinoja, niin edessä oli kuitenkin entistä kovempi syöksykierre.

– Henkinen kovalevy paloi koko ajan niin punaisella, että eräänä aamuna en jaksanut enää nousta sängystä ylös. Makasin vain huoneessani, verhot kiinni ja mieli mustana.

Kuukauden ajan Sampo vietti hiljaiseloa ja pohti elämälleen uutta suuntaa.

– Olin niin syvällä, että vaihtoehtoina oli joko kuolla tai jatkaa eteenpäin. Va-

litsin jälkimmäisen.

Sampo keräsi viimeiset voiman muruset ja päätti kokeilla venäläistä selviytymistapaa.

– Jätin lääkkeet kotiin ja lähdin ulkomaille. Vieraalla maalla sain tehdä elämäni tilinpäätöstä kaikessa rauhassa.

Tärisin, hikoilin ja manailin. Tämä toistui päivästä toiseen, kunnes eräänä päivänä huomasin pitäväni kahvikuppia yhdellä kädellä. Yleensä siihen tarvittiin kaksi ja lopuksi kuivat housut.

Sampon kohdalla vieroitus lääkkeistä oli kuitenkin pitkä prosessi.

– Käytännössä aloitin kaiken alusta.

Hermosto oli lääkkeistä niin sekaisin, että arkirutiinit ja jopa pelkkä hölkkääminenkin tuntui alussa mahdottomalta, Sampo kuvailee viiden vuoden takaista elämäntilannettaan.

Persoona peliin Äkäslompolon showmieheksi nimetty Sampo sanoo olevansa suolaisissa liemissä pyöritelty mies.

Vaikka vaikeimmat ajat ovat toistaiseksi ohitse, niin ilman kovaa työtä ja miehen omaa unelmointi- ja ideaverstaasta Sampo roikkuisi edelleen löysässä hirressä.

– Kun rahat on kaikki ja mieli muusina, ihmisestä tulee ihmeen idearikas.

Seisoin sen verran kuilun reunalla, että päätin lappilaisella mutkattomuudella tuotteistaa itseni.

Sampon ideaverstas on tuottanut miehen mukaan paljon hulluja tempauksia.

– Olen pistänyt itseni likoon ja heittänyt koko persoonani peliin. Omalla

avoimella esimerkilläni haluan viestittää, ettei pohjalla käyminen ole elämän loppu.

Tämä kannatti, sillä koko kansan Sampo on tehnyt itsestään ilmiön, joka näkyy nyt myös kolminkertaistuneena liikevaihtona.

– Vuosien tappiokierre on saatu vihdoinkin katkaistua. Velkaa on edelleen, mutta nyt seisomme kuitenkin tukevasti kovalla maalla.

Vertaistukea Vaikka päätyö on edelleen Jounin Kaupalla, on Sampo kiertänyt viime aikoina Suomea myös puhekeikoilla. Tahti on kova, sillä hurjimmillaan kyläkauppiaan rattaat pyörivät 4 000 kilometrin viikkovauhtia.

– Näin siinä käy, kun ujo mies innostuu puhumaan, Sampo hymähtää.

Sampo vierailee kouluilla, yrityksissä ja erilaisissa yhteisöissä kertomassa itsestään ja työstään.

– Taustalla on myös tositarina selviytymisestäni, jonka avulla haluan antaa vertaistukea kohtalotovereilleni. Tiedän kokemuksesta, että nykypäivän yrittäjä painii ongelmiensa kanssa yleensä yksin, joten olotilaa voidaan verrata kivirekeä vetävään muuliin.

Työkiireiden kuormittama Sampo tietää, että tiukasta aikataulusta huolimatta matkamiehen on välillä myös levättävä.

– Jos matkan varrelle osuu Finlandia Hotel, niin painan jarrua ja kaarran pihaan. Hyvä sänky ja herkullinen ruoka ovat matkamiehen pelastus. Yrittäjänä arvostan myös hyvää palvelua ja kodinomaista tunnelmaa, Sampo kehuu tyytyväisenä. n

12 Visiitti

08-12_VISIITTI_1-2015_sampo_kaulanen.indd 12

12/14/15 9:33 AM

TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA

sisustus Suomessa pellavan viljely ei riitä enää teollisuuden tarpeisiin.

– Jokipiin käyttämä pellava kasvatetaan Pohjois-Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa.

Pellavakuidut kehrätään langaksi Italiassa, josta ne tuodaan rullilla Suomeen, Jokipiin Pellavan toimitusjohtaja Timo Laurila kertoo.

Jokipiin Pellava

pitää yllä perinnettä Finlandia Hotelsin bonus-tuotteita valmistaa liikelahjoihin erikoistunut Jokipiin Pellava Oy. Idyllisessä Jokipiin kylässä Jalasjärvellä, keskellä Etelä-Pohjanmaata toimiva yritys täyttää tänä vuonna jo kunnioitettavat 95 vuotta.

TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA

Visiitti 13

13-15_VISIITTI_1-2015_Jokipii.indd 13

12/14/15 10:36 AM

sisustus

Pellavan suomalaiset juuret Pellavan viljely käynnistyi Suomessa 1700-luvulla Ruotsin kuninkaan mahtikäskyllä. Hämeenlinnan seudulle perustettiin pellavan viljelyyn ja jalostukseen liittyvä koulu.

– Sieltä suomalainen pellavan hyödyntäminen on alkanut. Se on ollut tärkeä kuitukasvi, ja sen merkitys korostui sotien aikana, kun tekstiilien tuonti vaikeutui, Jokipiin Pellavan toimitusjohtaja Timo Laurila kertoo.

– Puuvilla oli arvokasta tuontitavaraa, joten silloin pellavalla oli arvoa. Sitä viljeltiin hyvin paljon myös kotitarveviljelynä.

Tultaessa 50-luvulle keksittiin nylon, ja keinokuidut valtasivat alaa. Puuvilla oli myös halpaa ja tuontirajoitukset alkoivat hävitä. Pellava joutui väistymään.

– Pellava on viljelyn ja jalostamisen kannalta vaivalloinen ja sen vuoksi kallis materiaali, jonka käsittely vaatii osaamista. Sen käyttö on kuitenkin säilynyt tietyissä tarkoituksissa, kuten kodin tekstiileissä; juhlavissa pöytäliinoissa ja keittiön pyy-

Liikelahjoissa kotimaisuus ja laatu ovat tärkeitä, koska lahjalla brändätään omaa yritystä.

heliinoissa. Sillä on ollut hyvä kuivata astiat.

Pellavatuotteet ovat säilyttäneet vuosikymmenten aikana vahvan asemansa kodin tekstiileissä. Jokipiin Pellavan tuotannon voi jakaa kahteen eri ryhmään; saunaan ja kylpyyn sekä keittiöön ja kattaukseen, yrityksen toimitusjohtaja Timo Laurila kertoo.

Pellavalla on monia hyviä ominaisuuksia; se on ekologinen ja laadukas tuote vaativaan käyttöön.

– Pellava on ensinnäkin kasvi, joka ei vaadi kasvinsuojelumyrkkyjen käyttämistä, se pärjää hyvin ilman ruiskutuksia.

Sen jalostusprosessissa ei myöskään käytetä kemikaaleja, Laurila kuvailee.

– Pellavakuitu on erittäin imukykyinen. Se sopii siksi hyvin esimerkiksi pyyhkeisiin. Siihen saadaan myös riittävästi karheutta. Pellavalla on myös erinomainen vetolujuus, siinä suhteessa se on paras kaikista luonnonkuiduista.

Pellava kestää kulutusta ja aikoinaan kaikki maailman postisäkit tehtiin pellavasta. Ne eivät kuluneet rikki, vaikka

niitä raahattiin karkeilla betonilattioilla.

Ekologisuuden saavuttaakseen Jokipiissä ei ole tarvinnut toteuttaa muutoksia tuotannossa, sillä pellavatuotteet on aina valmistettu ekologisesti kestävällä tavalla.

– Tuotantoprosessimme on puhdas.

Yksi suuri syy ekologisuuteen on ollut toiminnan alusta lähtien pohjalainen nuukuus, kaikki materiaali käytetään hyväksi ja mitään ei haaskata. Tuotteet ovat myös pitkäikäisiä.

Kotimaisuus on valttia Jokipiin Pellavan tuotteista valtaosa myydään liikelahjoiksi, kuten Finlandia Hotelsille tehtävät tuotteet. Yrityksen tuotteita on myynnissä myös S- ja K-ryhmien vähittäiskaupoissa.

– Kun kuluttajalta kysytään arvostaako hän kotimaassa valmistettua tuotetta, hän vastaa aina kyllä. Mutta, kun katsotaan, mitä kuluttaja ostaa, lompakko päättää eikä se, onko tuote valmistettu Suomessa, Laurila pohtii.

Sen sijaan liikelahjoissa kotimaisuus on todella tärkeää. Yritykset haluavat osoittaa tekemisellään, että ne arvostavat kotimaisia tuotteita.

– Lahjalla yritys brändää omaa toimintaansa. Liikelahjoiksi halutaan hankkia käyttötavaraa, koriste-esineiden sijasta.

Me pystymme myös räätälöimään helposti tuotteita yritysten tarpeisiin.

Juhlavuoden kunniaksi Jokipiissä on teetetty uusi juhlamallisto. Mallistojen suunnittelija Tuula Wilén on Kuopion Muotoiluakatemiasta valmistunut vaatetusalan muotoilija ja Helsingin yliopistosta valmistunut tekstiiliopettaja, joka on tehnyt uraansa vaatesuunnittelun ja opetuksen parissa.

Turun saaristosta lähtöisin oleva Tuula arvostaa luontoa ja luonnonmateriaaleja ja suunnittelun lähtökohtana onkin usein luontoon liittyvät teemat. Pellava on Tuulan mielestä luonnonkuiduista jaloin, ja kudotun tekstiilin suunnittelu on mielenkiintoista ja inspiroivaa.

14 Visiitti

13-15_VISIITTI_1-2015_Jokipii.indd 14

12/14/15 10:36 AM

sisustus

95 vuotta teollista toimintaa

Nykyisen Jokipiin Pellavan omistajasuvun yritystoiminta alkoi sahatoiminnasta vuonna 1920. Keväisin, kun läheisessä joessa oli runsaasti vettä, puuta uitettiin sahalle. Kesän ja syksyn aikana puut sahattiin laudoiksi.

– 30-luvulla isovanhempani keksivät idean villan kehräämisestä. Maatiloilla oli paljon lampaita, ja he halusivat saada niiden villasta lankaa, jolla kutoa sukkia ja villapaitoja.

– Villan kehrääminen rukilla langaksi oli vaivalloista, joten isovanhemmat hankkivat Virosta käytetyt villankehruukoneet. Lampaiden villa lähetettiin maatiloilta säkeissä postin välityksellä meille ja mukana oli lappu, jossa kerrottiin halutaanko sukka- vai paitalankaa. Villa kehrättiin langaksi ja palautettiin takaisin maatilalle, Laurila kertoo.

– Sodan aikana meillä oli jopa 100 henkilöä töissä. Tekstiilejä tarvittiin runsaasti ja töitä tehtiin kolmessa vuorossa.

Liiketoiminta laajeni 40-luvulla myös pellavalangan tuottamiseen. Pellavaa viljeltiin pääasiassa Hämeessä ja Tampella Tampereella oli tuotannon keskuspaikka.

– Maatilat lähettivät pellavan meille ja täällä siitä kehrättiin lankaa. Sitten lanka palautettiin takaisin. Näin jatkui aina 1960-luvulle saakka, jolloin toiminta muuttui kannattamattomaksi, ja siitä luovuttiin.

– Meillä oli kuitenkin koneet pellavan jalostukseen, joten ryhdyimme ostamaan pellavakuitua ja tekemään niistä valmiita tekstiilejä. Ensin kehrättiin ostettua kuitua ja myytiin vähittäiskauppoihin.

1960-luvun alussa markkinoilla alkoi olla kysyntää valmiiksi ommelluilla tuotteille, kuten pyyhkeille. Siihen asti asiakkaat olivat ostaneet kangasta ja ommelleet pyyhkeet itse.

– Elintason nousun myötä ei haluttu enää ommella itse tuotteita, vaan ne haluttiin ostaa valmiina, Timo Laurila kuvailee. 5

Jokipiin Pellava on toiminut koko 95-vuotisen historiansa ajan samalla paikalla. Tilat ovat muuntuneet tuotannon mukaan.

Jokipiin Pellava pystyy helposti täätälöimään tuotteita yritysten tarpeisiin.

Visiitti 15

13-15_VISIITTI_1-2015_Jokipii.indd 15

12/14/15 10:36 AM

hotellissa

TEKSTI JA KUVAT ANNE ANTTILA

16 Visiitti

UUSI XX-XX_VISIITTI_1-2015_pitka_jussi_UUSI.indd 16

12/14/15 9:17 AM

hotellissa

Pitkä-Jussi tuloo taas Aikoinaan vauhdikkaista naistentansseista tunnettu hotelli Pitkä-Jussi jatkaa toimintaansa nyt uuden nimen, uuden johtajan ja uusien ideoiden voimin.

Hotel Kurikan paikallisjohtajana toimii sen pitkäaikainen työntekijä Tuija Mäki. ”Pitkä is back!”

Juha Miedon nimikkohotellina tunnetun Pitkä-Jussin perustajat Heikki ja Tiina Laukkonen eivät antanut vaikeuksien keskellä periksi.

Pitkä-Jussin liiketoiminnan vuokranneen yrittäjän mentyä vuoden 2014 alussa konkurssiin, Heikki keskeytti eläkepäivänsä, otti ohjat käsiinsä ja ryhtyi etsimään maineikkaalle yritykselle uutta vetäjää. Vetoapua antoi Tiina-vaimo.

Uusi johtaja löytyi läheltä. Vuoden 2015 alussa Hotel Kurikaksi nimettyä yritystä ryhtyi kipparoimaan vastaanottopäällikkönä toiminut Tuija Mäki, 45.

– Talo valitsi minut, enkä minä taloa.

Olen kasvanut näiden seinien sisällä.

Tulin aikoinaan extraajaksi, myöhemmin työharjoittelijaksi ja sitä kautta sain mahdollisuuden kasvattaa juureni syvälle hoNimenmuutoksesta huolimatta ”Pitkä” on palannut ja komeampana kuin koskaan, Tuija Mäki lupaa hymyillen.

tellin maaperään. Talon sekatyömiehenä opin tekemään kaikkea. Plokkauksesta kokkaukseen ja siivoamisesta esimiehen tehtäviin, Tuija taustoittaa tyytyväisenä.

Pitkän linjan ”pitkäjussilaisena” Tuija Mäki sanoo tuntevansa talon ja talon tavat, joten uutena paikallisjohtajana hän aikoo edelleen jatkaa perinteistä linjaa ajan henkeen päivitettynä.

– Hotelli sai aikoinaan alkunsa lämpimistä ajatuksista ja tunnettiin matkan varrella kodinomaisesta tunnelmastaan.

Pitkä-Jussin vahvuus oli hyvä ruoka ja ystävällinen palvelu. Tämä linja jatkuu.

Ruoan laadusta ja palvelun tasosta emme tule edelleenkään tinkimään.

Kurikan jätin vetovoima Palataanpa kuitenkin historiaan.

Maineikkaan kurikkalaishotellin värikäs ja vaiherikas taival sai alkunsa vuonna 1986. Tällöin kiinteistön omisti Kurikan kaupunki ja liiketoimintaa ryhtyivät pyörittämään Rovaniemeltä

Visiitti 17

16-20_VISIITTI_1-2015_pitka_jussi_UUSI.indd 17

12/15/15 9:10 AM

hotellissa

Hotel Kurikan uudella emännällä ja Juha Miedolla on paljon yhteistä. Kummaltakin löytyy sekä sisua että kilpahiihtotausta.

Aikoinaan kodinomaisista hotellihuoneista löytyi keinutuoli ja liikemiehiä huomioitiin kylpyhuonepuhelimella. Nykypäivän matkaajat saavat nauttia vastaavasti päivitettyjen pintojen mukana tuomasta tunnelmasta.

Kyröjoen varrella sijaitsevan hotellin valttikortteina ovat hyvä palvelu, maukas ruoka ja aidot pohojalaaset maisemat.

Kurikkaan rantautuneet Heikki ja Tiina Laukkonen.

– Kun ovet avattiin, ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Vuotta aikaisemmin olin tutustunut Juha Mietoon. Yhdessä päätimme, että paikkakunnan ensimmäisestä hotellista tehdään hänen nimikkohotellinsa ja tulevaisuutta rakennetaan Kurikan jätin vetovoimalla, Heikki Laukkonen taustoittaa.

Miedon maine, hyvä ruoka ja maalaishotellin yleinen viihtyvyys vetivät väkeä yli maakuntarajojen. Maanantain kuuluisat naistentanssit ja ympäri Suomen matkaavat kaupparatsut olivat Laukkosen mukaan erinomainen yhdistelmä.

– Alkuaikoina tanssittiin kuusi iltaa viikossa, ja parketti oli 90-luvun lamaan saakka aina täynnä. Pitkä-Jussissa vierailivat kaikki Suomen ykkösartistit. Saimme kunnian palvella myös Nokia-pomo Jorma Ollilaa sekä maailman huonointa, korkeanpaikan kammosta kärsivää mäkihyppääjä Eddie Edwardsia, Laukkonen muistelee naureskellen.

Vaikka mestarihiihtäjän markkinaarvo oli hotellille tärkeä jo pelkkänä nimenä, niin oman vetovoimaisuutensa

paikalle antoi myös vuonna 1986 PitkäJussiin avattu Juha Mieto -näyttely.

– Sovimme Juhan kanssa, että pysyvä näyttely toteutetaan yhteistyössä. Sopimus oli yksinkertainen ja selkeä; me rakennutamme näyttelyvitriinit ja Mieto täyttää ne valitsemillaan mitaleilla ja pokaaleilla.

Käytännössä hän antoi palkintonsa lainaksi, Heikki Laukkonen kertoo.

Myös itse sopimus laadittiin Laukkosen mukaan perin pohjalaiseen tyyliin.

– Ei siinä kraapusteltu minkäänlaisia papereita. Lyötiin vain kättä päälle ja lopuksi juotiin hyvät kahvit, Laukkonen paljastaa naureskellen.

Kylmää kyytiä Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussin menestys ei pahemmin ontunut edes 90-luvun laman aikana.

– Yhteistyösopimuksemme erään kansainvälisen teollisuusyrityksen kanssa kuljetti pahimman ajan ylitse. Kuuluimme niihin harvoihin maaseutuhotelleihin, joilla oli koko kymmenen lamavuoden ajan huoneet täynnä, ja toiminta pyöri täydellä teholla, Laukkonen kertoo.

Selviytyminen yritysmaailmaa ravis-

”Ei siinä kraapusteltu minkäänlaisia papereita. Lyötiin vain kättä päälle ja lopuksi juotiin hyvät kahvit.” telleesta lamasta oli Laukkosille onnenpotku, jonka hedelmistä ammattitaitoinen yrittäjäpari ei ehtinyt kuitenkaan kauaa nauttia.

Elettiin vuotta 2001, kun Heikki Laukkonen ihmetteli iho-ongelmia sekä nopeaa laihtumistaan.

– Menin lääkäriin ja vaadin kortisonin sijaan tarkempia tutkimuksia. Jo verikokeesta selvisi, ettei kaikki ole kunnossa, mutta magneettikuva paljasti kylmän totuuden. Aivoistani löytyi isokokoinen kasvain.

Heikin vakava sairaus pysäytti arjen ja muutti luonnollisesti koko perheen elämää.

– Edessä oli kylmää kyytiä. Olimme tilanteessa, jossa jouduimme tekemään lyhyessä ajassa isoja päätöksiä.

18 Visiitti

UUSI XX-XX_VISIITTI_1-2015_pitka_jussi_UUSI.indd 18

12/14/15 9:17 AM

hotellissa

Hotel Kurikan tavoitteena on saada jalansijansa kokoushotellina sekä koko kansan olohuoneena.

Pitkä-Jussi toimi aikoinaan amorin asialla eli aitona rakkauden pelikenttänä. Suosittujen naistentanssien ohella Pitkän parketilla tanssittiin myös monet häät.

Ryskööremmin pojat, Riku Hirsimäki, vas, Miro Jyrä, Tuomas Haapala ja Mikael Hellbacka pitävät yllä kurikkalaista kulttuurihenkeä.

Harvinainen kuva Miedon perheestä.

Edesmennyt Minna-vaimo työskenteli aikoinaan myös hotellin vastaanotossa. Poika Juha-Petteri toimii nykyään taksiautoilijana Kurikassa.

Sairastumisen aikoihin Laukkosilla oli kaksi yritystä. Pitkä-Jussin lisäksi Tiina johti perustamaansa McDonald´sravintolaa Seinäjoella.

– Lisäksi neljästä lapsestamme kaksi asui vielä kotona. Niinpä ajattelimme vain perheen parasta ja ennen kaikkea Tiinan jaksamista, joten luovuimme Pitkä-Jussista, Heikki kertaa hiljaisena.

Jo siinä vaiheessa, kun Laukkonen meni leikkaukseen, Pitkä-Jussi oli myyty.

– Olimme tavattoman onnekkaita, että kaupat syntyivät nopeasti. Tähän vaikutti osaltaan myös se, että yritys pyöri täydellä teholla ja oli kaikin puolin myyntikunnossa.

Vapaaherraksi Espanjaan Onnekkaasti päättyi myös operaatio, jossa Heikin aivoista poistettiin hyvälaatuinen kasvain.

– Kasvainta ei pystytty ihan kokonaan poistamaan, mutta selvisin kuitenkin hengissä. Toipuminen tapahtui nopeasti ja päästyäni teho-osastolta, tiesin saaneeni uuden mahdollisuuden, Heikki Laukkonen kertoo.

Vaikka Heikin vakava sairaus oli pa-

kottanut Laukkoset luopumaan liiketoiminnasta, niin vuonna 2007 Pitkä-Jussin kiinteistö siirtyi kuitenkin yrittäjäparin ja kansanedustaja Lars Gästgivarsin omistamalle Cazza Oy -kiinteistöyhtiölle.

– Liiketoiminta pysyi vakaissa käsissä ja kokonaisuus pyöri mallikkaasti. Myös minä toivuin sairaudesta ja opettelin uutta arkea vapaaherran roolissa. Tutustuin kiireettömän ihmisen elämään niin kotona kuin Espanjassakin. Pelasin golfia, nautin ja pelasin jälleen kierroksen golfia, Heikki kuvailee hymyillen.

Yrittäjäpari Laukkosten opetellessa uutta elämäntyyliä, Pitkä-Jussi sai vuonna 2007 jälleen uuden yrittäjän.

Toiminta jatkui tuttuun tyyliin majoituksen, ruokailun ja tanssin merkeissä.

Vuosien saatossa ravintolamaailma kuitenkin muuttui ja rakennemuutoksen myötä tanssiravintoloiden suosio romahti.

Ihmisiä ei riittänyt enää Pitkä-Jussinkaan

”Pelasin golfia, nautin ja pelasin jälleen kierroksen golfia.”

parketeille eikä pitkille baaritiskeille.

Monista yrityksistä huolimatta Pitkä-Jussi asetettiin vuoden 2014 tammikuussa konkurssiin.

Brändi nimeltä Pitkä-Jussi Alkuvuodesta 2014 Heikki ja Tiina Laukkonen palasivat takaisin Pitkä-Jussiin nostaakseen hotelli-ravintolan takaisin jaloilleen. Ja pariskunta teki sen minkä lupasikin.

– Halusimme turvata hotellin toiminnan, joten yksinkertaisinta oli tulla tiskin taakse itse, Heikki luonnehtii.

Vaikka tien viitoittajina toimivat tutut askelmerkit, niin Laukkoset tekivät pikavierailun kuitenkin aivan toisenlaiseen maailmaan.

– 14 vuodessa ehti tapahtua paljon.

Ennen ihmiset viihtyivät tanssiravintoloissa. Joivat, söivät ja nauttivat. Nyt viina haetaan Virosta ja juhlat pidetään kotona.

Vaikka aika puhalsi entisen ohitse, niin Pitkä-Jussista oli muotoutunut kuitenkin tunnettu brändi.

Heikki ja Tiina Laukkonen tekivät näyttävän elämäntyön ja loivat hotelli-

Visiitti 19

UUSI XX-XX_VISIITTI_1-2015_pitka_jussi_UUSI.indd 19

12/14/15 9:17 AM

hotellissa

Pitkä-Jussin kasvattama Tuija Mäki pyörittää uudistunutta hotellia alle kymmenen työntekijän voimin. Yksi heistä on tarjoilijana toimiva Tellervo Vanha-Aho. Pohjalaishotelli on taidetta myöten lähellä ihmistä.

ravintolalle aidot pohjalaiset kasvot. Siinä vaiheessa, kun yritys oli jälleen jaloillaan ja luotsina talosta tuttu Tuija, Laukkoset myivät osuutensa kiinteistöstä yhtiötoverilleen Lars Gästgivarsille.

– Meidän osaltamme kirjan kannet on suljettu. Yritys on hyvissä käsissä, joten nyt on aika nauttia uuden elämän hedelmistä. Edessä on Espanja, kiireettömyys ja yhteinen aika, Heikki Laukkonen hymähtää kiitollisena.

Kestikievarin uusi emäntä Uusi paikallisjohtajana Tuija Mäki on tarttunut vetokapulaan idearikkain ajatuksin.

– Kävimme polvillaan, mutta nousimme ylös. Entisten raamien ympärille luodaan toimintamalli, jossa on paljon entistä, mutta sopivasti myös uutta, Tuija Mäki luonnehtii hymyillen.

Vuonna 1992 taloon tullut Tuija kutsuu itseään aidoksi ”pitkäjussilaiseksi”.

– Talo on kasvattanut minusta näköisensä työntekijän. Jo siinä vaiheessa, kun astuin ensimmäisen kerran sisään, tiesin viihtyväni.

Tuija toimi alkuvaiheessa Pitkä-Jussin monitoiminaisena.

– Tein kaikkea mahdollista ja onneksi tein. Tällä tavoin opin talon tavoille ja siihen, että pienessä työyhteisössä rattaat pyörivät yhteisvoimin.

Vuonna -99 Tuija nimettiin vastaanottopäälliköksi, mutta tarvittaessa kestikie-

varin tuleva emäntä auttoi edelleen myös talon muissa tehtävissä.

– Olen tavattoman kiitollinen, että laskeutuminen paikallisjohtajan rooliin oli pehmeä. Sain parasta mahdollista opastusta niin entisiltä yrittäjiltä, työtovereilta kuin Laukkosen pariskunnaltakin. Saappaat, joihin astuin, ovat todella suuret.

– Luotan kuitenkin siihen, että yritys on iso osa Kurikkaa ja saa ansaitsemansa jalansijan myös muuttuvassa yhteiskunnassa.

kakkoskoti ja samalla myös täyden palvelun ”kokoushotelli”.

Tuijan suunnitelmissa on järjestää yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa erilaisia tapahtumia.

– Huumoria ja kulttuuria ei ole koskaan liikaa. Kehitteillä on erilaisia klubiiltoja ja yrityksille räätälöityjä virkistysja koulutuspäiviä. Sijainti, maisemat ja toimintaan soveltuvat puitteet palveluineen antavat rajattomat mahdollisuudet toteuttaa villeimmätkin ajatukset. ◆

Salainen ase Pohjanmaan helmeksi nimetty Hotel Kurikka tarjoaa yksilöllistä ja kodinomaista asiakaspalvelua.

Hotellissa on 35 ajanmukaista huonetta, joista osaan on tehty myös näyttävä pintaremontti.

– Kilpailu on kova, joten hinta-laatu -suhteeseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Käytössämme on kuitenkin salainen ase; viihtyvyys ja hyvä ruoka. Pyrimme siihen, että asiakas tuntee olonsa kotoisaksi.

Vaikka Tuija on tyytyväinen yrityksen asiakasvirtaan, niin taantuman myötä toimintaa on jouduttu päivittämään ajan henkeen sopivammaksi.

– Esimerkiksi suositut tanssi-illat ja ennen kaikkea maakunnan kuuluisimmat naistentanssit ovat toistaiseksi telakalle.

Tilalle on tulossa kuitenkin paljon uutta.

Toiveena on luoda Hotel Kurikasta maakunnan yhteinen olohuone, matkamiehen

Tätä et tiennyt Tuijasta • Tuija on neljän lapsen äiti. Perheen kuopukset ovat 13-vuotiaat kaksospojat.

• Kilpahiihtotaustan omaava Tuija on aito eteläpohjalainen. Niin sydämeltään kuin elämäntavoiltaankin.

• Harrastuksista rakkaimmat ovat tossujen huovuttaminen sekä villasukkien neulominen.

• Tuija rentoutuu lenkkipolulla sekä suihkussa laulamalla.

• Kestikievarin uudella emännällä on myös raskas kaasujalka ja heikkoudekseen hän mainitsee suklaan.

20 Visiitti

UUSI XX-XX_VISIITTI_1-2015_pitka_jussi_UUSI.indd 20

12/14/15 9:17 AM

hotellissa

IsoValkeinen saa valoisan ilmeen Hotelli IsoValkeinen Kuopiossa on pessyt kasvonsa kesän ja syksyn aikana.

Yleiset tilat ja keittiö ovat valmiit ja nyt remontti laajenee huoneisiin.

- Koko talon ilme muuttuu lähiaikoina jotakuinkin täydellisesti, hotelliyrittäjä Mika Moisander sanoo. TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA

Uusitun IsoValkeisen vastaanotossa on iloinen tunnelma, kuvassa hotellipäällikkö Arja ja hotellivirkailijat Else ja Päivi.

Visiitti 21

21-23_VISIITTI_1-2015_IsoValkeinen.indd 21

12/14/15 10:41 AM

hotellissa

IsoValkeisen keittiömestari Ossi Lassila toimii muun muassa Itä-Suomen Keittiömestarit ry:n puheenjohtajana.

I

soValkeisen remontti käynnistyi hotellin yleisistä tiloista; hotellin vastaanotosta, ruokaravintolasta ja aulabaarista, josta tehtiin kirjasto.

Samalla huolehdittiin, että ravintolatuote on moderni ja ylittää reippaasti hotelliasukkaiden odotukset.

– Emme pyrkineet tekemään juhlavaa tai hienoa tilaa, vaan viihtyisää miljöötä, siistiä ja puhdasta, hotelliyrittäjä Mika Moisander kuvailee.

– Tämän talon ensimmäinen versio on avattu jo 1972 ja vaikka hotellia onkin korjattu kuluneiden 40 vuoden aikana, nyt oli aika tehdä seuraava iso tasohyppäys.

– Remontti ei ole ohi, vaan nyt siirrytään huoneisiin. Uudistamme pieninä sarjoina hotellihuoneita, teemme kalustepäivitykset ja uusimme osittain tekstiilejä.

Huoneet saavat maalauksen ja tapetoinnin myötä melko täydellisesti uuden, modernin ilmeen.

– Jokin aika sitten uusimme kaikkien huoneiden televisiot ja olemme tehneet rakennusteknistä remonttia, erilaisia viemäri- ja vesijohtomuutoksia sekä kattorakenteita. Ne tuovat rakennukselle lisää elinikää.

Uusia, houkuttelevia ruokia

Remontin yhteydessä uusittiin niin keittiötä kuin ruokalistaakin.

– Listalle jätettiin perinteisen à la carte -listamme hyvät ja suositut annokset, ja lisättiin uusia houkuttelevia annoksia, joihin haettiin streetfood-näkökulmaa.

Asiakas voi ottaa ne myös mukaansa.

Ne ovat kohtuuhintaisia eli edullisempia

kuin normaalit à la carte -listan annokset, Moisander sanoo.

– Haimme annoksiin myös uusia moderneja makuja, ja ainakin kuopiolaisesta näkökulmasta tietty etnisyys nostaa päätään ravintolamaailmassa. Täällä toimii paljon etnisiä ravintoloita, joita on tullut Kauko-Idästä, kuten Japanista, Thaimaasta, Nepalista ja Kiinasta. Sentyyppiselle ruoalle on kysyntää.

IsoValkeiselle tärkeä asiakasryhmä ovat kokoukset ja juhlat, sekä muut suuremmat asiakastilaisuudet. Niissä henkilömäärä vaihtelee 20-400 hengen välillä.

– Saimme remontin myötä keittiöllemme paremmat valmiudet suurien ryhmäruokailujen hoitamiseen. Samalla sortimenttia on helppo laajentaa - myös isoissa ryhmäruokailuissa.

Uutta on myös ravintolaan avau-

22 Visiitti

21-23_VISIITTI_1-2015_IsoValkeinen.indd 22

12/14/15 10:41 AM

hotellissa

Lähellä tuotettua ruokaa arvostetaan Mika Moisander on alan edunvalvontajärjestön, Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa:n varapuheenjohtaja.

– Teemme kahden vuoden välein ravintolaruokailun trenditutkimusta ja viimeksi se tehtiin 2014. Tutkimuksessa näkyy selkeästi, että lähellä tuotettu, kotimainen ruoka on kokenut aivan huiman nousun ihmisten odotuksissa.

– Olemme etsineet myös täällä IsoValkeisessa lähituottajia, ja niitä onkin jo aikamoinen määrä. Ne eivät ehkä ole luomua, mutta lähellä tuotettua, eli paikallisten tuottajien tuotantoa.

– Olemme myös ylpeitä siitä, että keittiössämme tehdään kaikki olennainen itse, kuten vaikkapa kaikki kastikRavintolaan on saatu kekseliäillä yksityiskohdilla lämmin ja persoonallinen tunnelma.

Hotellin lobbybar Kirjastoon on tulossa yli 300 kirjaa asiakkaiden luettavaksi.

keet. Valmiista annoksesta 80-90 prosenttia on valmistettu itse täällä meidän keittiössämme, hän laskee.

Moisanderin mukaan ravintolassa syöminen on viime vuosina vähentynyt selvästi.

– MaRa:n tutkimuksen mukaan kaksi vuotta sitten 76 prosenttia kaikista suomalaisista kävi syömässä ulkona, ravintolassa tai kahvilassa, edeltävän kahden viikon aikana lähes neljä kertaa. Nyt tässä uudessa, 2014 valmistuneessa tutkimuksessa määrä oli enää kolme kertaa ja kävijöidenkin määrä laski. Trendi menee selkeästi alaspäin, hän sanoo huolestuneena.

Tutkimuksessa selvisi myös mikä on suosituin suomalaisten ravintolassa syömä ruoka. Moni saattaa odottaa, että vastaus olisi pizza, mutta se oli vasta kahdeksannella sijalla. Suosituin ruoka on kana tai muu linturuoka. Toiseksi kohosi liha ja kolmanneksi kala.

tuva keittiö. Asiakkaat voivat nähdä kokit työssään valmistamassa annoksia.

Samalla keittiöön hankittiin uusia laitteita, jotka parantavat selvästi keittiön toimintamahdollisuuksia.

Kuopio on vireä hotellikaupunki

Hotellin uusimispäätöstä helpotti Moisanderin mukaan Kuopion vireys ja asema maakunnallisena keskuksena.

– Kuopio on hyvä hotellikaupunki.

Hotelleilla on täällä hyvät käyttöasteet, ja meillä on paljon kävijöitä huononakin aikana.

– IsoValkeisen vahvuudet ovat samat kuin 1972, jolloin tämä talo on rakennettu.

Meillä on hyvä sijainti, tähän on helppo tulla ja hotellin löytävät kaikki Kuopioon tulevat. Hotellilta on myös lyhyt matka kes-

kustaan, ajomatkaa on vain 10 minuuttia.

Miljöö on myös luonnonläheinen ja suurimmasta osasta huoneita ja rantasaunalta avautuu kaunis maisema järvelle.

– Me pyrimme tarjoamaan Kuopiossa ketjuhotelleille kunnon vaihtoehdon, ja se on yksi tämän remontin tavoitteista.

Huippusuunnittelijoiden kädenjälkeä

IsoValkeisen uuden ilmeen ovat suunnitelleet Moisanderin mielestä Suomen parhaat ravintolasuunnittelijat eli Irma ja Matti Lehtokari, jotka ovat tehneet yli 1500 ravintolaa Suomeen. He ovat suunnitelleet paljon kohteita muun muassa S-ryhmälle – 65 ABC-palveluasemaa, Fransmanneja ja Rossoja.

– Tunnen Lehtokarit 20 vuoden takaa, jolloin työskentelin itsekin S-ryhmässä.

He tulivat tekemään tämän meidän suunnitelmamme tavallaan sen tuttavuuden pohjalta, Moisander kertoo.

– IsoValkeinen poikkeaa kuitenkin selkeästi S-ryhmän kohteista, joten meistä haluttiin tehdä jotakin aivan muuta. Minusta he onnistuivat siinä erinomaisesti.

Remonteissa on usein pelkona se, että puitteet lipsahtavat liian hienoksi. Tämä oli se näkökulma mitä korostin heille koko ajan.

– Saimme tänne arjen luksusta. Tässä miljöössä pystyt syömään aamiaisesi ilman tunnetta, että pitäisi olla paremmat vaatteet päällä. Jos asiakkaalle tulee sellainen olo, uudistuksessa on epäonnistuttu.

Ensimmäisten viikkojen aikana asiakkailta saadun palautteen mukaan tässä on myös onnistuttu, vastaanotto on ollut erinomainen. l

Visiitti 23

21-23_VISIITTI_1-2015_IsoValkeinen.indd 23

12/14/15 10:41 AM

vinjetti

Jyväskyläläisen Hotelli Alban vastaanoton väki on kokenutta joukkoa alalla. Kuvassa Tommi Sievisen ympärillä ravintolapäällikkö Saija Halomo (vas.), Tanja Liukkonen, Tuula Heinonen ja ravintolan vuoropäällikkö Minna Korteikko.

Alban tuttu jengi Hotelli Alban vastaanoton ja ravintolan henkilökunnan työkokemusta on Albassa yhteensä kertynyt jo yli 100 vuotta, mutta henkilökunnan keski-ikä on kuitenkin vain niukasti yli 50 vuotta. Tämä ydinryhmä tunteekin kanta-asiakkaat hyvin.

TEKSTI TAPIO RUSANEN KUVA PETTERI KIVIMÄKI

Alban vastaanoton kuopus Tommi Sievinen, 44, on itse asiassa ollut pisimpään töissä jyväskyläläishotellin vastaanoton joukosta.

– Aloitin vuonna 94, kun tulin Albaan työharjoitteluun matkailualan opintojen aikana, Sievinen naurahtaa. Opintojen jälkeen ura jatkui Alban vastaanoton yöportieerina, sen jälkeen vastaanottovirkailijana. Sittemmin työnkuvana on tullut myös myyntineuvottelijan tehtäviä.

– Viimeksi olen saanut perehtyä sähköiseen markkinointiin. Meillä ylipäätään osallistutaan monenlaisiin työtehtäviin, ja työ on todella vaihtelevaa, Sievinen lisää.

Hän on suorittanut myös baarimestarin tutkinnon, mikä hotellin ravintolan anniskeluoikeuksia ajatellenkin on hyvä seikka.

Tommi Sievinen on alkujaankin naapurikunnan poikia Muuramelta. Keski-

Suomen maisemista ei ole hänelle tullut tarvetta lähteä mihinkään.

– Olen kyllä viihtynyt Alban hommissa todella hyvin. Työpäivät ovat sopivan erilaisia ja eri työtehtävissä on mukavia vivahteita, kun pienessä yksikössä saa tehdä monenlaisia töitä. Meidän työporukka on kivaa sakkia, vaikka harvemmin samassa vuorossa joukolla ollaankaan – vastaanotto on avoinna vuorokauden ympäri. Ei ainakaan ehdi samoihin naamoihin kyllästyä, Sievinen naurahtaa.

”Hotellityössä on se hyvä piirre, että ihmiset ovat liikkeellä vapaa-ajallaan hyväntuulisina.”

– Ja hotellityössä on se hyvä piirre, että ihmiset ovat liikkeellä vapaa-ajallaan hyväntuulisina. Asiakkaita on näin mukava kohdata.

Sievinen arvelee, että ikä tuo paitsi kokemusta myös näkemystä ja joustavuutta asiakaskohtaamiseen.

– Tämän ikäinen ihminen osaa jo kai peilata oma näkemystään asiakkuudesta ja palvella tilanteen ja asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Hotelli Alba sijaitsee vain kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta yliopiston Mattilanniemen kampusalueen kupeessa Jyväsjärven rannassa. Kävellen pääsee niin Alvar Aalto -museoon kuin Jyväskylän Paviljonkiin – tai vaikka keskustaan. Albassa on kaikkiaan 126 hotellihuonetta, ravintola 150-paikkaisine kesäterasseineen. n

24 Visiitti

24_VISIITTI_1-2015_alba.indd 24

14.12.2015 13.41

25_VISIITTI_1-2015_ilmo.indd 25

12/14/15 12:32 PM

vapaa-aika

TEKSTI KARI MARTIALA KUVAT HIIHTOKESKUKSET JA KARI MARTIALA

Lumiriemuja tuntureiden kaupungissa Taivaan tulien kotikaupungissa on nyt hyvä vire. Lähiseudun viiteen upeaan rinnekeskukseen sekä Rovaniemelle on vain noin tunnin ajomatka. Kemijärvellä voi rentoutua myös mukavassa uimahalli Poukamassa.

Kemijärvi Itä-Lapissa tarjoaa matkailijalle loistavaa harraste- ja vapaa-ajanviettoa sekä monipuoliset ostosmahdollisuudet ympäri vuoden.

Vastapainona kiihkeälle elämänrytmille Kemijärvellä voi kokea hiljaisuutta ja elämänlaatua. Kaupunkiin on myös helppo tulla. Juna tuo matkalaisia etelästä Kemijärvelle saakka ja kaupungin ohittavat niin Kuusamosta saapuva E63-tie kuin Rovaniemen 82-tiekin.

Moni matkalainen saapuu kaupunkiin myös lentäen, joko Rovaniemen tai Kuusamon lentokentiltä.

Erityisen suosittua on käydä tutustumassa suositun tv-sarjan Taivaan tulien kuvauspaikkoihin.

Hiihtokeskusten kaupunki Vain tunnin ajomatkan päässä kylänraitilta on viisi komeaa, persoonallista hiihtokeskusta. Niillä jokaisella on oma profiilinsa ja nautinnollisia rinteitä on tarjolla niin pro-tason laskijoille kuin

leppoisista perherinteistä pitäville.

Hiihtokeskusten alueella on myös noin 800 kilometriä kunnostettua ja osin valaistua hiihtolatua sekä erilaisia aktiviteetteja koiravaljakkoajeluista moottorikelkkasafareihin.

Riemua rinteissä Viisi komeaa hiihtokeskusta ja Lapin pääkaupunki Rovaniemi ovat vain noin tunnin ajomatkan etäisyydellä. Rovaniemellä on myös vireä Ounasvaaran hiihtokeskus.

Suomu 57, 5 km, 52 min Pyhä 70,8 km, 1h 4 min Luosto 85,5 km, 1h 13 min Salla 88,7 km, 1h 14 min Rovaniemi/ Ounasvaara 100 km, 1h 22 min Ruka 129 km, 1 h 37 min

Kemijärvellä on iloittu erityisesti oman rinnekeskuksen, Suomutunturin, uudesta elämästä. Se on jälleen avannut ovensa pitkän tauon jälkeen, ja uuden omistajan tavoitteena on tehdä Suomusta erämaakeskus perinteiseen lappilaiseen henkeen.

Suomun rinneprofiili lukeutuu Suomen parhaimpiin. Reilun 400 metriä korkean Suomutunturin rinteet on suunnattu erityisesti aikuisille ja kokeneille laskettelijoille.

Kemijärven seudulla Suomen vanhin kansallispuisto Pyhä-Luosto hurmaa luonnossa liikkuvan kaikkina vuodenaikoina. Pyhän Luontokeskus Naava on mainio kohde, jos haluaa tutustua kansallispuiston alueen luontoon ja kulttuurihistoriaan.

Hiihtolenkin jälkeen uimaan Kemijärven uimahalli Poukama tarjoaa monipuolisia virkistyspalveluja aivan Pöyliöjärven ympärysladun liepeillä.

26 Visiitti

26-27_VISIITTI_1-2015_Lappia.indd 26

12/14/15 8:57 AM

Rinnetiedot Suomu Rinteitä 10 Valaistuja rinteitä 4 Pisin rinne 1700 m Suurin korkeusero 250 m Hissejä 3 Hiihtolatuja 150 km

Pyhä Rinteitä 14 Hissejä 9 Pisin rinne 1800 m Suurin korkeusero 280 m Hiihtolatuja 150 km

Salla Rinteitä 15 Valaistuja rinteitä 11 Lumetettuja rinteitä 15 Pisin rinne 1300 m Suurin korkeusero 230 m Hissejä 6 Hiihtolatuja 160 km, valaistuja 42 km Koiralatu 17,5 km

Luosto Rinteitä 7 Valaistuja rinteitä 7 Lumetettuja rinteitä 7 Pisin rinne 1500 m Suurin korkeusero 225 m

Kemijärvellä on hyväkuntoisia hiihtolatuja muun muassa Pöyliövaarassa, Peurakankaalla, Sipovaara-Kallaanvaaran alueella ja Särkikankaalla.

Hiihtoladulla on pituutta 10,5 km ja perinteisen tyylin katu-urat ovat hiihtokunnossa huhtikuun alkupuolelle.

Uimahallissa on viisiratainen kuntoallas, terapia-allas, jossa erinomaiset vesihierontalaitteet, 28 metrin liukumäki, kahluuallas, leikkiallas, kaksi kuntosalia, höyrysauna sekä neljä tavallista saunaa.

Poukamassa on myös Hoitokeidas, jossa tarjolla hierontaa, vyöhyketerapiaa ja lämpöhoitoja.

”Pyhän Luontokeskus Naava on mainio kohde, jos haluaa tutustua kansallispuiston alueen luontoon ja kulttuurihistoriaan.”

Hissejä 3 Hiihtolatuja 150 km

Ruka Syksyllä 2014 valmistui myös hieno avantouintipaikka aivan Poukaman rannassa.

Moottorikelkalla erämaahan Kemijärven kaupungin alueella on kaupungin ylläpitämiä virallisia moottorikelkkareittejä noin 200 kilometriä.

Moottorikelkkareitit on merkittyjä ja tampparikalustolla hoidettuja reittejä.

Pyhän reitiltä on yhteys Pyhä-Luosto alueelle ja edelleen Sodankylään, Pelkosenniemelle ja Savukoskelle. Suomun reitiltä avautuvat yhteydet Sallaan ja sieltä edelleen Rukalle ja Kuusamoon. Rovaniemen reitiltä on yhteys Rovaniemelle.

Moottorikelkkareitti Rovaniemen rajalta Kemijärven keskustan kautta Suomulle on osa kansainvälistä Valkoisen meren moottorikelkkareittiä, joka lähtee Pohjois-Ruotsista ja kulkee Suomen Lapin läpi Venäjälle Alakurttiin. n

Rinteitä 34 Valaistuja rinteitä 29 Lumetettuja rinteitä 29 Pisin rinne 1300 m Suurin korkeusero 201 m Hissejä 19 Hiihtolatuja/Kuusamo 169,5 km, valaistuja 33,5 km Hiihtolatuja/Ruka 88,5 km, valaistuja 16 km

Lisätietoja ja majoitus Kysy lisätietoja ja varaa majoituksesi: Hotelli Mestarin Kievari. Puh. 016 320 7700, hotelli@mestarinkievari.fi, www.mestarinkievari.fi Mestarin Kievari on kodikas hotelli Kemijärven keskustassa. Hotellissa on 21 kotoisaa huonetta, osa huoneista sopii perheille, osassa on oma sauna. Hotellissa on WLAN-yhteys. Hotellin ravintolassa on tarjolla lappilaisen lähiruoan lisäksi myös erikoisuuksia.

Päivittäin on laaja lounasbuffet.

Visiitti 27

26-27_VISIITTI_1-2015_Lappia.indd 27

12/14/15 8:57 AM

В ОТЕЛЕ

Отель IsoValkeinen – это много света Отель IsoValkeinen в Куопио за лето и осень преобразился. Общие помещения и кухня уже готовы, сейчас ремонт идет в номерах гостиницы.

– В ближайшее время облик здания изменится почти полностью, – говорит господин Мика Мойсандер, занимающийся гостиничным бизнесом. Текст и фотографии Кари Мартиала

28 Visiitti

28-30_VISIITTI_1-2015_venaja.indd 28

12/14/15 12:04 PM

В ОТЕЛЕ

Р

еконструкция отеля IsoValkeinen начата с общих помещений – с ресепшена, ресторана и лобби-бара. Бар переоборудован в библиотеку. Проектировщики стремились создать в ресторане современный дизайн, который бы превзошел все ожидания гостей отеля.

– Мы не стремились к созданию парадного или шикарного помещения. Нам хотелось, чтобы здесь было уютно, чисто и аккуратно, – говорит Мика Мойсандер, предприниматель, занимающийся гостиничным бизнесом.

– Первое здание, первый его вариант, создан еще в 1972 году. Несмотря на то, что за прошедшие 40 лет отель не раз ремонтировался, теперь настало время существенно повысить качество дизайна.

– Работы еще не закончены, сейчас начинается ремонт гостиничных номеров. Реконструируем номера постепенно, не все сразу. Обновляем мебель, частично заменяем текстиль. Комнаты будут покрашены,

будут заменены обои, помещения приобретут совершенно новый современный облик.

– Не так давно мы во всех номерах заменили телевизоры, произвели строительно-технические работы, реконструкцию канализационных и водопроводных сетей, заменили кровельные конструкции. Таким образом, жизнь здания продлена.

Новые привлекательные блюда Во время ремонта обновилась и кухня, а заодно и меню.

– В меню оставили традиционные, любимые посетителями блюда á la carte, но также добавили новые, привлекательные блюда, в которые привнесли оттенок стрит фуда. Блюда можно также брать с собой. Еда не дорогая, дешевле, чем обычные блюда по меню á la carte, – говорит господин Мойсандер.

– Мы подобрали для блюд новые современные оттенки вкуса. Во всяком случае, среди жителей Куопио в ресторанах все больше приобретает популярность этническая кухня. В городе много этнических

После ремонта общие помещения отеля стали по-домашнему уютными. ресторанов, это Дальний Восток, например, Япония, Таиланд, Непал, Китай. На такую еду есть спрос. Для отеля IsoValkeinen важную группу клиентов составляют участники совещаний и праздников. Важное значение имеют различные мероприятия, которые проводятся клиентами отеля. Количество участников таких мероприятий колеблется от 20 до 400 человек.

– Благодаря ремонту, у кухни появилась возможность обслуживать большие группы клиентов. При этом ассортимент легко расширить, даже при организации питания больших групп. Введена новинка – теперь кухня видна в зал ресторана. Посетители могут смотреть, как работают повара. Для кухни было закуплено новое оборудование, оно явно расширило возможности приготовления блюд.

Visiitti 29

28-30_VISIITTI_1-2015_venaja.indd 29

12/14/15 12:04 PM

В ОТЕЛЕ

Благодаря новому дизайну ресторана с открытой кухней посетители могут наблюдать, как готовятся

Куопио – оживленный город со множеством отелей Принятие решения о реконструкции отеля облегчило, по словам господина Мойсандера, то, что Копио – оживленный город, центр провинции.

– Куопио – прекрасный город для отельного бизнеса. Здесь высокая заполняемость гостиниц. Даже в сложные периоды у нас много посетителей.

– Сильные стороны отеля IsoValkeinen те же, что и в 1972 году, когда было построено это здание. У нас прекрасное расположение, сюда удобно добираться, отель легко находит каждый приехавший в Куопио. От отеля также близко до центра города, всего 10 минут на машине. При этом отель стоит среди природы, из большей части номеров и из береговой сауны открывается красивый вид на озеро.

– Мы стремимся предложить хорошую альтернативу крупным гостиничным цепочкам, на это, в частности, был направлен и ремонт.

Работа топ-дизайнеров Господин Мойсандер уверен в том, что новый облик отеля IsoValkeinen создан лучшими дизайнерами ресторанов в Финляндии.

Это дизайнеры Ирма и Матти Лехтокари. В Финляндии ими спроектировано более 1500 ресторанов. Они разработали много объектов, в частности, для группы S-ryhmä – 65 точек обслуживания ABC, много помещений для Fransmanni и Rosso.

– Я уже 20 лет знаком с Ирмой и Матти Лехтокари. В то время я и сам работал в группе S-ryhmä. Лехтокари занялись нашим отелем отчасти потому, что мы с ними давние знакомые, – говорит Мойсандер.

– Однако отель IsoValkeinen явно отличается от объектов S-ryhmä, именно это дизайнеры и стремились подчеркнуть. Я считаю, что дизайн им удался прекрасно. Во время реконструкции возникает опасность невольно сделать помещение слишком шикарным. Я это постоянно подчеркивал.

– Но нам здесь удалось создать так называемый «будничный люкс». В этой обстановке можно завтракать, не думая о том, что нужно одеться более парадно. Если клиент ощутит такого рода неудобства, значит, реконструкция не удалась. Полученные в течение первых недель после ремонта отзывы посетителей говорят о том, что это удалось, реконструкция воспринята прекрасно.

Ценность местных продуктов Мика Мойсандер – заместитель председателя организации MaRa, защищающей интересы сферы туристических и ресторанных услуг.

– Каждые два года мы изучаем из-

менения в сфере ресторанного питания. Последний раз исследование проводилось в 2014 году. По исследованию явно видно, что за последнее время резко возросли ожидания жителей в отношении продуктов, произведенных в местных условиях.

– Для отеля IsoValkeinen мы ищем местных производителей продуктов питания, их становится все больше. Возможно, это не в чистом виде натуральные продукты, но они произведены здесь, в окрестностях, местными производителями.

– Мы также гордимся тем, что почти всё готовим сами, например, все соуса. Порции на 80-90 процентов приготовлены прямо здесь, на нашей кухне, – говорит Мика Мойсандер. По словам Мойсандера, последние годы люди явно реже едят в ресторанах.

– По исследованиям организации MaRa, два года назад 76 процентов всех жителей Финляндии ели в ресторанах или кафе за две недели около четырех раз. Сейчас новое исследование 2014 года показало, что посещение сократилось до трех раз за две недели, снизилось количество посетителей. Постоянно происходит явное сокращение, – озабоченно говорит Мойсандер. Исследование также показало, какая еда в ресторанах наиболее популярна. Многие думают, что это пицца, но пицца на самом деле оказалась только на восьмом месте. Наиболее популярная еда – курица или иная птица. На втором месте – мясо, на третьем рыба.

30 Visiitti

28-30_VISIITTI_1-2015_venaja.indd 30

12/14/15 12:04 PM

FINLANDIA HOTELS Talviyön Superetu

59 € /2hh *

alk.

Katso lisää!

WWW.FINLANDIAHOTELS.FI

* Tarjous voimassa 7.1.–29.2.2016. Huoneita rajoitetusti.

Finlandiaristikko LAATINUT TAPIO RUSANEN

Voita lahjakortti!

Ristikon ratkaisu

Kerro meille mikä on oma suosikkisi ketjumme hotelleista ja miksi:

Arvomme vastaajien kesken majoituslahjakortin.

Mielestäni tämän lehden paras juttu alkaa sivulta:

Nimi Osoite Puh.nro Sähköposti

Lähetä kuponki 30.4.2016 mennessä osoitteeseen: Finlandia Hotels, Pohjolankatu 38, 00600 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostitse osoitteella: sales@finlandiahotels.fi Visiitti-lehden edellisen numeron lukijakilpailun Finlandia Hotelsin majoituslahjakortin voitti Torsten Wikström ja Katariina Björkman. Onnea voittajalle!

32_VISIITTI_1-2015_takasivu.indd 32

12/14/15 9:37 AM