Omalähiö 28.3.2024

N:o 12 – 2024 46. vsk 28. maaliskuuta

Vuosimallit 1960–2023. Huom! Kaikenkuntoisia! Myös maanrakennuskoneita.

P. 040 507 6406

SAKSALA-KERINKALLIO-LIIPOLA-NIKKILÄ-RENKOMÄKI-ALAOKEROINEN-HENNALA-ALIJUHAKKALA-LAUNE-KEIJUPUISTO-ASEMANTAUSTA-ANTTILANMÄKI-VENETSIA-PATOSEUTU

OLEMME MUUTTANEET!

OLEMME MUUTTANEET!

OLEMME MUUTTANEET!

KUUSANKOSKEN KESKUSTAAN

OLEMME

KUUSANKOSKEN KESKUSTAAN

MUUTTANEET!

KUUSANKOSKEN KESKUSTAAN

KUUSANKOSKEN KESKUSTAAN

Uusi osoite Valtakatu 40 (entiset Osuuspankin tilat)

Uusi osoite Valtakatu 40 (entiset Osuuspankin tilat)

Uusi osoite Valtakatu 40 (entiset Osuuspankin tilat)

KEVÄÄN ENNAKOT SAAPUNEET!

RUNSAS VALIKOIMA

KEVÄÄN ENNAKOT SAAPUNEET!

KEVÄÄN ENNAKOT SAAPUNEET!

•SÄHKÖPYÖRIÄ

RUNSAS VALIKOIMA

RUNSAS VALIKOIMA

• SÄHKÖPYÖRIÄ

•MAASTOPYÖRIÄ (SÄHKÖLLÄ JA ILMAN)

•SÄHKÖPYÖRIÄ

• MAASTOPYÖRIÄ (SÄHKÖLLÄ JA ILMAN)

•CYCLOCROSSEJA KAIKKIA KOKOJA

• CYCLOCROSSEJA KAIKKIA KOKOJA

•MAASTOPYÖRIÄ (SÄHKÖLLÄ JA ILMAN)

•CYCLOCROSSEJA KAIKKIA KOKOJA Tervetuloa pyöräostoksille!

Valtakatu 40 (vanhat Osuuspankin tilat)

KUUSANKOSKI • P. 040 704 8320

Avoinna: ma-pe 10–18, la 10–16 • esa.tiainen@pyoraliikeet.fi • www.pyoraliikeet.fi

Tervetuloa pyöräostoksille! Valtakatu

SAKSALAN RAVINTOLA

Saarnikatu 3 • 050 4077 840

Tilaa suoraan netistä saksalanravintola.fi ja löydä paljon tarjouksia 2 pizzaa tai kebabia + 1,5 l juoma 24 €

K a u p p a k e s k u s T r i o , L a h d e n p a l v e l u t o r i , L a v a - t i l a

u u d e n a v a u s , P ä i j ä t - H ä m e e n k u l u t t a j a t r y ,

K i m m o N i k u l a , p u h e e n j o h t a j a

K a u k o l ä m p ö n y t j a t u l e v a i s u u d e s s a P e k k a P a s s i , t o i m i t u s j o h t a j a , V a t a j a n k o s k i O y

K a u p u n k i y h t i ö i d e n r o o l i k a u k o l ä m m ö n t u o t t a j a n a j a j a k e l i j a n a A k u A a r v a t o i m i n n a n j o h t a j a E n e r g i a k a u p u n g i t r y

O m a k o t i a s u k k a i d e n p u h e e n v u o r o H e i k k i L e h t i n i e m i L a h d e n S e u d u n O m a k o t i y h d i s t y s r y S u o m a l a i s t e n k a u p u n k i y h t i ö i d e n t u l e v a i s u u s j a r o o l i k a u p u n k i l a i s t e n e d u n v a l v o j a n a V i l l e S k i n n a r i k a n s a n e d u s t a j a P a n e e l i k e s k u s t e l u Y l e i s ö n k y s y m y k s i ä j a v a s t a u k s i E N E R G I A K E S K U S T E L U

L i s ä t i e t o a t i l a i s u u d e s t a : p a i j a t - h a m e e n k u l u t t a j a t @ k u l u t t a j a l i i t t o f i

• pesut

• maalaukset

• pinnoitukset

KATTOJEN pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot Kattoremontit (myös pienemmät kohteet)

KATTOJEN pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot Kattoremontit (myös pienemmät kohteet)

KATTOJEN

• remontoinnit vartti-, pelti- ja tiilikatot (myös pienemmät kohteet)

ilmainen arviointi!

Kotieläinpiha, grillikahvila,lasten leikkikeskus, pomppulinna ja lypsettävä lehmä aktiviteettina. Farmipuodista oman tilan strutsin- ja naudanlihaa, paistovalmiit pihvit, makkarat, farmiolutta sekä -siideriä ja paljon muuta! Farmille pääsee myös vesitse, Tervetuloa!

Pääsiäisenä 29.3.– 1.4. 11-17

Vappuna 30.4. – 1.5. 11-17

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset myös saaristossa

ilmainen arviointi!

Joustava rahoitus!

Joustava rahoitus!

Joustava rahoitus!

Toukokuussa La 10-16 Su 11-17

Kesällä 1.6.–4.8.

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset myös saaristossa

KATTOJEN pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot Kattoremontit (myös pienemmät kohteet) Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset myös saaristossa ilmainen arviointi!

040 6633 377

AMMATTITAIDOLLA 100% suomalainen katonmaalauslahti.fi

AMMATTITAIDOLLA 100% suomalainen katonmaalauslahti.fi

AMMATTITAIDOLLA 100% suomalainen katonmaalauslahti.fi

040 6633 377

040 6633 377

Y: 2016815-0 Ojassuontie

Y: 2016815-0

Y: 2016815-0

PÄÄKIRJOITUS

Silmänlumetulos

Paljon on mediassa keskusteltu siitä, kuinka Lahden kaupungin talous on kuralla ja jotain olisi syytä tehdä ja vieläpä varsin nopeasti. Niinpä vähemmän asiaan tutustunutta saattaa hämmentää Lahden kaupungin vuoden 2023 tilikauden tulos, joka oli ylijäämäinen 41,3 miljoonaa euroa. Mitä ihmettä? Onko kriisi peruttu? Onko joku laskenut väärin? Ei, sillä viime vuoden hyvän tuloksen selittää satunnaistuotot myydyistä kiinteistöistä kuten esimerkiksi kuntoutussairaala Jalmarin myyntivoitto ja vuoden 2022 ns. verohännät. Kun tämänlaatuisia kertaluonteisia myyntejä ei enää isossa kuvassa ole näkyvissä, on viime vuoden tuloksesta huolimatta valmistauduttava tasapainottamaan kaupungin seuraavien vuosien kovaa vauhtia heikentyvää taloutta. Tänä ja tulevina vuosina alijäämää ennakoidaan kertyvän 50–70 miljoonaa euroa vuodessa, joten kaupungin rahakirstukriisi on todellinen ja varsin huolestuttava.

Kaupungin tiedotteen mukaan kuntien ja kaupunkien toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia. Esimerkiksi sote-uudistuksessa Lahden kaupungilta lähti budjetista tuloja 43 miljoonaa euroa enemmän kuin menoja. Kaupungin konserniyhtiöistään saamat tuotot ovat pudonneet. Työllisyyden hoito siirtyy valtiolta kokonaan kaupunkien vastuulle 2025 ja kuntien rahoitusjärjestelmä uudistuu 2026. Vuosina 2024–2027 kaupungin taloutta aiotaan tasapainottaa 50 miljoonalla eurolla kaupunginvaltuuston päättämällä ohjelmalla. Sen mukaan tuloja voidaan kasvattaa myymällä kaupungin tytäryhteisöjä kokonaan tai osittain, ja myyntituloja voidaan sijoittaa kaupungin tulojen lisäämiseksi pysyvästi.Tavoitteena on koota 500 miljoonan euron sijoituspääoma, joka voitaisiin saada kasaan esimerkiksi myymällä vähemmistöosuus Lahti Energiasta.

Mitä sitten tehdään, jos tasapainotussuunnitelma eli käytännössä Lahti Energian myynti edes osittain ei valtuustolle kelpaa ja myynti äänestetään kumoon? Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräisen mukaan se murentaisi koko taloussuunnitelman ja vuoden 2025 talousarvion valmisteluun tällainen päätös toisi aivan erilaiset lähtökohdat. Se aiheuttaisi tarkastelun koko palveluverkkoon, mikä käytännössä tarkoittaa palveluiden karsimisia kovalla kädellä.

Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Lahdella ei ole olemassa mitään muuta kuin huonoja vaihtoehtoja. Jos Lahti Energian myyntiprosessi päätetään käynnistää, suututetaan varmasti kansanjoukot, jotka ovat myyntiä kovaäänisesti vastustaneet. Jos taas päätetään olla myymättä, joudutaan kaupungin budjetti avaamaan ja laatimaan kovat leikkauslistat ja korottaa samalla veroja. Huhtikuussa valtuutetut ovat siis todella isojen kysymysten ja valintojen äärellä. Valtuuston linjausta voidaan odottaa huhtikuun puolivälissä, mutta kovin suuri visionääri ei tarvi olla, jos ennustaa, että 49% Lahti Energiasta laitetaan myyntipöydälle.

VIIKKOPÄIVYRI

VIIKKO 14

TO 28.3. Armas

PE 22.3. Jouni, Joni, Joonas Pitkäperjantai

LA 30.3. Usko

SU 31.3. Irma, Irmeli

Pääsiäispäivä kesäaaika alkaa

Jumalanpalveluksia voi seurata myös Launeen seurakunnan YouTube-kanavalta (linkki myös Launeen seurakunnan Facebook-sivulta).

Launeen kirkko: Sanajum.palv. pe 29.3. klo 10 Kati Saukkonen, Johanna Suomala, kirkkokuoro. Pääsiäisyön messu la 30.3. klo 23 Sanna Alanen, Riitta Särkiö, Annika Etuaho, pashaa ja iltateetä. Messu su 31.3. klo 10 Heikki Pelkonen, Mari Ruuska, Sonja Tissari, kirkkokahvit. Messu ma 1.4. klo 10 Maija-Reetta Katajisto, Heikki Pelkonen, Sonja Tissari. Aamurukous ke 3.4. klo 9. Avainmessu ke 3.4. klo 19 Maija-Reetta Katajisto, Sonja Tissari.

MA 1.4. Peppi, Raita, Pulmu 2. pääsiäispäivä

TI 2.4. Pellervo

KE 3.4. Veeti, Sampo

TO 5.4. Ukko

PE 6.4. Irene, Ira, Irina

Liipolan seurakuntakeskus: Viikkomessu ke 3.4. klo 11.15 Kati Saukkonen, Sonja Tissari.

Kastettu: Hilda Amelia Lahtinen  Kuollut: Leo Allan Parviainen 89 v, Helka-Marjatta Suvanto 87 v, Risto Juhani Huuhka 78 v, Pekka Sakari Korhonen 76 v, Taavi Tuomo Juhani Haapsaari 76 v, Outi Maria Tuulikki Hakulinen 58 v

Muista siirtää kelloja kesäaikaan sunnuntaina

Talvi- eli normaaliaika päättyy ja kesäaikaan siirrytään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

Kelloja siirretään tunti eteenpäin tulevana sunnuntaina 31. maaliskuuta 2024 aamuyöllä kello kolmelta.

päätoimittaja Petri Salomaa petri.salomaa@omalahio.fi

PAPIN PALSTA

Aurinkomme ylösnousi!

Auringon valo tuntuu ihanalta pitkän ja pimeän talven jälkeen. Oma mielikin piristyy kummasti, kun auringon lämpimät säteet paistavat kasvoille. Ikkunalaudan kukkasetkin piristyvät saadessaan valoa. Aurinko saa lumen sulamaan ja luonnon heräämään eloon. Ilman aurinkoa ei olisi elämää.

Ilman Kristusta ei seurakunnassa olisi elämää. Kristus on meidän aurinkomme, joka saa meidät heräämään eloon synnin pauloista. Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla. Hiljainen viikko on pääsiäiseen valmistautumista. Kiirastorstaina muistamme, miten Jeesus asetti ehtoollisen anteeksiantamuksen ateriaksi. Pitkäperjantaina kärsimystie oli kuljettu loppuun ja Jeesus antoi ristillä henkensä. Ilman pitkäperjantain tapahtumia, ei olisi pääsiäistäkään. Siksi sitä englannin kielessä kutsutaan hyväksi perjan-

Yhä useampi pappa mukana ikämiesten toiminnassa

Lahtelaisille ikämiehille on tarjolla avointa ja maksutonta toimintaa, jota on kehitetty pappojen toiveiden mukaiseksi jo vuosien ajan. Lahden Lähimmäispalvelun joka toinen viikko kokoontuva miesten kerho kokoontuu parillisilla viikoilla klo 10–11.30 Laaksokatu 15:ssä, kerhohuoneessa.

Kerhossa on joka kerta eri teema ja paikalla on ulkopuolinen vierailija.

Syksyn aikana vierailijoina on käynyt niin kelloseppä, metsäasiantuntija kuin lakimieskin. Tietoa on jaettu myös tietokoneasioista sekä iloa saatu musiikista.

Yhteisen jaetun tietoiskun jälkeen ryhmä vaihtaa ajatuksia sekä kuulumisia ja juo tietenkin myös kahvit.

Seuraavat kerhot vierailijoineen

15.4. Kortteliliiga

29.4. Terveisiä Saksasta!

13.5. Pelastuslaitos

27.5. Ukefoxit esiintyy, Etsivä vanhustyö esittäytyy.

Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää esimerkiksi kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi.

Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on silloin vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa vähiten haittaa.

Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Kesä- ja talviaikaan siirtyminen on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.

Euroopan komissio ehdotti vuonna 2018, että EU:ssa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellojen siirrosta. Komission ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei kuitenkaan ole toteutunut.

Muista siirtää kelloa su 31.3. tunti eteenpäin

Euroopan parlamentti äänesti keväällä 2019 kellonajan siirron lopettamisen puolesta ja esitti, että kelloja siirrettäisiin viimeisen kerran vuonna 2021. Ehdotus odottaa edelleen EU:n neuvoston käsittelyä, sillä neuvosto ja parlamentti päättävät asiasta yhteisesti. Asian käsittely neuvostossa on toistaiseksi pysähtynyt.

taiksi. Jumalan suuri rakkaus tuli ilmi siinä, että hän antoi Poikansa Jeesuksen kuolla meidän puolestamme.

Pääsiäisaamuna saamme olla naisten mukana kurkistamassa tyhjään hautaan. Jeesus Kristus on kärsimisen ja ristiinnaulitsemisen surun ja murheen jälkeen noussut ylös. Kuolema on voitettu. Virressä 105 lauletaan: ”Aurinkomme ylösnousi, paistaa voittovuorella. Lämmin valo sieltä loistaa, surut, murheet hajottaa.” Me Kristuksen seurakunnan jäsenet, saamme yhdessä iloita. Jumala on kutsunut meidät jokaisen Kristuksen valoon. Siinä valossa saamme lohdun suruun ja avun murheisiin. Siunattua pääsiäisen aikaa!

HOLLOLAN KALUSTEMAALAAMO KY

3 Torstaina 28. maaliskuuta 2024

Päivän ylin ed.yön alin

Perjantaina +6 +2 Lauantaina +7 +2 Sunnuntaina +8 -2 Maanantaina +7 +1 Tiistaina +4 +0

Päivän ylin ed.yön alin Päivän ylin ed.yön alin

Päivän ylin ed.yön alin Päivän ylin ed.yön alin

räntää Lahden sää? Näppäile tekstiviesti SÄÄ LAHTI ja lähetä se numeroon 16161 (0,84 e)

Auringon nousu ja lasku:

Pe 29.3.5:5018:55 La 30.3.5:4718:58 Su 31.3. 6:4320:01

Ma 1.4.6:4020:03 Ti 2.4.6:3720:06

selkeääpuolipilvistäsadekuuroja pilvistäsadettalunta ukkosta

Mummolan jälkeen Tia Kouvo keskittyy käsikirjoittamaan elokuvan, joka keskittyy nykyihmisen vaikeuteen elää arvojensa mukaista elämää. – Se ei aina välttämättä riitä, vaikka haluaisit olla kuinka hyvä ihmisen tahansa ja eläisit arvojesi mukaista elämää. Näitä asioita pohdin tulevassa elokuvassani.

Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva

– Mummola-elokuva tutkii elämää antropologisella otteella. Se kertoo, miltä näyttää suomalaisen perheen yhdessäolo ja joulunvietto kolmen sukupolven näkökulmasta, elokuvaohjaaja Tia Kouvo toteaa.

Mummola on lahtelaistaustaisen Kouvon ensimmäinen elokuvaohjaus.

– Se ei ole perinteinen jouluelokuva. Jos sitä odottaa, niin voi yllättyä.

Kouvo myöntää olevansa usein ulkopuolisen tarkkailijan roolissa. – Olen tutkinut elokuvan keinoin

suomalaisten tapaa olla yhdessä ja kommunikoida. Ylisukupolvisen käyttäytymismallit korostuvat erityisesti suomalaisessa joulunvietossa. Sen vuoksi elokuvassa tarinaa kuljetetaan kolmen sukupolven kautta.

Jokaisella suomalaisella on oma henkilökohtainen näkemys, millainen joulun tulisi olla.

– Joulu on valikoitunut aiheeksi, koska siihen ladataan aina käsittämättömän paljon ennakko– odotuksia ja paineita.

Ensimmäisen idean Kouvo sai tä-

hän taideteokseen 10 vuotta sitten, kun hän katseli amerikkalaista jouluelokuvaa.

– Totesin silloin, että omat kokemukseni jouluista ovat hieman erilaisemmat. Sen jälkeen kypsyttelin ideaa elokuvasta vuosikaudet.

Kohtaamattomuus on kiinnostava aihe

– Käsikirjoittajana minulle oli tärkeää, että voin istuttaa tarinan johonkin tuttuun paikkaan. Sen vuoksi Mummola kuvattiin pää-

Vuoden elokuva -palkinto lämmittää erityisesti

Elokuvaohjaaja Tia Kouvo oli erittäin tyytyväinen Jussi-gaalan jälkeen, kun esikoisohjaus palkittiin kolmella Jussi-palkinnolla. Mummola palkittiin vuoden parhaana elokuvana. Sen lisäksi Kouvo sai Jussi-palkinnot parhaasta käsikirjoituksesta sekä ohjauksesta.

– On tietysti aivan mahtavaa saada tällainen tunnustus, ja vielä tällaisena vuonna kun on tehty

todella monia hienoja elokuvia. Mummola-elokuva oli Jussi-gaalassa ehdokkaana 11 kategoriassa.

– Osasimme odottaa, että kilpailu on tiukka. Kaikki näyttelijämme olisivat todellakin ansainneet palkinnot, ja etenkin Leena Uotilalle olin toivonut palkintoa pääosasta.

Vuoden elokuva -palkinto on Kouvon mukaan kunnianosoitus koko työryhmälle.

sumua

– Kiitospuheeseen oli aikaa vain minuutti. Siinä vaan koettaa muistaa sanoa kaiken sen, mitä haluaa sanoa.

Ohjaajan Jussi-palkinnot saavat kunniapaikan ohjaajan kodin ikkunalaudalta.

– Yle esittää Mummolan vielä todennäköisesti tämän vuoden aikana. Tarkkaa ajankohtaa en vielä tiedä.

Kun autosi tuulilasi pitää uusia, käänny puoleemme. Myös muut lasitustyöt, ikkunankorjaukset ja lasinleikkaukset. Kytölänkatu 13, 15230 Lahti

044 2774 872

kirppis & outlet

Tervetuloa tekemään kirppis- ja outletlöytöjä tai varaamaan oma myyntipaikkasi!

Av. ti–to 10.30–17.00, pe–su 10.30–15.30, ma suljettu Erkontie 4 (sisäpiha) puh. 041 3153 362

p. 0500 842 406

Hyvän Ilman Parturi-Kampaamo

Hiustenleikkaus 29 €

Hiustenvärjäys 53 €

Rakennekäsittely/permanentti (sis. pesun ja leikkauksen)

Käsittelyissä käytän kotimaisia SIM SENSITIVE -tuotteita

Puistokatu 9, LAHTI Ark. 9–17, muuten sop.mukaan

osin isovanhempieni kesämökillä Hollolassa.

Samasta aihepiiristä aiemmin kuvatun lyhytelokuvan näyttämönä oli myös sama kesämökki.

– Yksi perheenjäsenistäni totesi, että mikset kuvaa pitkää elokuvaa täällä. Se asia oli käynyt omassa mielessäni.

Kohtaukset oli helppo suunnitella jo käsikirjoitusvaiheessa, kun tunsi kuvauspaikat.

– Tiesin, miten ihmiset liikkuvat oikeasti kuvauspaikalla, siinä pienessä tilassa

Elokuvan kannalta mielenkiintoista oli Kouvon mukaan se, että kesämökissä jokainen kuulee toisen keskustelun ja puheen.

– Etukäteen oli jo selvää, kuinka loogisesti asiat toimivat talon sisällä. Talon kesämökin sijaan verstaalla on oma roolinsa elokuvassa. Kohtaamattomuus ja kommunikointiongelmat ovat tyypillisiä suomalaisille ihmisille sukupolvesta toiseen.

Elokuvakärpänen puraisi jo yläkoulussa

Ensimmäisen pitkän elokuvansa ohjannut Kouvo muistelee, että ensimmäiset elokuvakärpäsen puraisut hän koki yläkouluaikana Lahdessa.

– Kavereiden kanssa käsikirjoitimme ja kuvasimme paljon erilaisia juttuja.

Yksikään Kouvon lapsuuden per-

Hiustenleikkaus

Hiustenvärjäys

Rakennekäsittely (sis. pesun ja alk. 86 €

heenjäsen ei ole ollut töissä kulttuurialalla.

– Sen vuoksi elokuvaohjaaminen ei ole koskaan ollut minulle itsestäänselvyys.

Kouvo luki Johanna Vuoksenmaasta jutun naistenlehdestä 20 vuotta sitten ja se sai aikaan hänessä sisäisen herätyksen elokuva– alaa kohtaan.

– Silloin tajusin, että nainenkin voi olla elokuvaohjaaja. Samaan aikaan yksi tuttu pääsi Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan elokuvaohjausta.

Kouvo opiskeli elokuvaohjaajaksi Göteborgissa Ruotsissa ja valmistui sieltä vuonna 2018.

– Mummola on niin sanottu Art house -elokuva ja sillä on ulkomailla isommat markkinat kuin Suomessa. Sen vuoksi olen kiertänyt elokuvan kanssa erilaisilla ulkomaisilla festivaaleilla.

Jokaisella elokuvatekijällä on omat henkilökohtaiset tavoitteensa ja itse olen asettanut korkealle. – Siksi Berliinin elokuvafestivaaleille pääsy oli hieno juttu. Kouvon mukaan Mummola on erityisesti näyttelijöiden elokuva ja siksi hän toivoo Jussi– palkintoja heille.

– Minulla ei ole mitään erityisiä odotuksia Jussi-gaalan suhteen. Siellä on mahdollisuus tavata elokuva– alan ihmisiä ja kokea gaalaillan fiilis. Se on minulle tärkeintä. Petri Görman

Maailman viha ja pääsiäisen sanomat ovat antagonistisessa ristiriidassa keskenään. Valmistaudummeko taas maailmasotaan?

Jussi Melanen

Pääsiäinen on kristinuskon tärkein juhla, jota vietetään monta päivää tänäkin vuonna. Me 2,4 miljardia kristittyä vietämme juhlaa Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Jeesus voitti kuoleman ja lupasi meille muillekin iankaikkisen elämän, jos uskomme hänen pelastussanomansa. Pääsiäisen pitäisi siis olla ilon juhlaa suurille uskonnoille. Juutalaiset juhlivat taas pääsiäistä Egyptistä orjuuden vapautumisen muistoksi. Islam ei pääsiäistä juhli, mutta juhlii Ramadanin eli paastoajan päättymistä tänä vuonna 9 huhtikuuta. Heidän kolmipäiväiseen juhlan viettonsa kuuluu toivotus ”Eid mubarak!”, joka tarkoittaa suomeksi suurin piirtein ”siunattua juhlaa”. Merkityksen voisi kääntää myös ”kaikkea hyvää sinulle”. Pääsiäinen on siis eräs ihmiskunnan arvojuhlista.

Mutta tänä arvon vuonna 2024 koko maailma tuntuu olevan vihaa täynnä. Meillä muka Luojan luomille on annettu mahdollisuus osoittaa vihamme eri tavoin ja eri välinein. Erityisten helpoksi vihan ilmentäminen on mahdollistettu sosiaalisessa mediassa. Tavallinen härmäläinen Väinö Vähäuskokin tarttuu pienessä hiprakassa sanan miekkaan ja antaa palaa mielipahansa ilmoille raivolla erilaisissa medioissa, koska kukaan ei ole katsomassa häntä silmiin ja kysymässä, mitä sinä Väinö olet nyt tekemässä. Muista! Olet myös netissä vastuussa sanoistasi, jos ne ylittävät kunnianloukkauskriteerit. Verkkoviha onkin juuri tätä päivää. Väinö on voinut liittyä verkossa myös satoihin eri vihasanomaa levittäviin ryhmiin ja hakea vahvistustaan uskolleen tai vihansa kohteille. Tämän mahdollistaa eri maiden puutteellinen vihalainsäädäntö netissä ja digiviestimissä. Nimettömänä anonyyminä pimeässä verkossa huutelu on helpompaa kuin mielenosoitukseen osallistuminen Senaatintorilla.

Laturaivoon verrattavaa mediaraivoa ei näytetä pidettävän edes rikoksena jossain ryhmissä, vaikka juuri toksinen kuplautuminen vahvistuu nettiraivossa. Erilaiset vinksahtaneet Viljot alkavat elää outoa rinnakkaistodellisuutta ja uskoa täysin käsittämättömiin salaliittoteorioihin kuin joulupukkiin. Paras esimerkki tästä on Trumpin jengi, joka syyttää kaikista työpaikkojen menetyksestä ja Amerikan huolista pakolaisia. Hän levittää vihasanomaansa tehokkaasti sloganilla ”Make America great again!” Äärimmillään nämä vihapuheet johtavat terroritekoihin, kuten Capitoliumin valtaus Washingtonissa selvästi osoitti.

Onneksi suurin osa suomalaisista ymmärtää eri ihmisryhmiin kohdistuvan vihapuheen vaarat ja tiedostaa oman historiamme perustella, mihin viha voi kansakunnan pahimmassa tapauksessa johtaa: sisällissotaan.

Sotaa käydään nyt Euroopan sydämessä ja se voi eskaloitua kolmanneksi maailmansodaksi siksi, että emme kykene osoittamaan myötätuntoa toisinajattelevia kohtaan. Ihmisethän lietsotaan toisiaan vastaan juuri vihapuheilla, kuten Hitler ja Trump ovat historian saatossa osoittaneet. Hyvin manipuloitu vihapuhe eri viestimissä on erinomaista polttoainetta konflikteille ja sodille. Me elämme keskellä Ukrainan sotaa, jonka täysin inhimillisistä arvoista piittaamaton Venäjän hirmuhallitsija Putin aloitti kuten Hitler vaatien uutta elintilaa. Tänä pääsisäisenä me varustaudumme uuteen sotaan Euroopassakin ennen näkemättömällä vauhdilla. Hamasin terroristit tiesivät tasan tarkkaan, miten Israel tulee vastaamaan heidän silmittömään hyökkäykseensä siviilejä kohtaan. Pakostakin tässä tulee se mieleen se opettavainen tarina sammakosta ja skorpionista. Sammakko lupasi viedä skorpionin virran yli, mutta pelkäsi, että se saattaisi pistää, jolloin he kumpikin kuolisivat. Näinhän tapahtuikin. Ennen kuolemaansa sammakko kuitenkin kysyi, miksi skorpioni teki niin, jolloin se vastasi: ”En voi luonnolleni mitään.” Onko todella niin, että ihmiskunnan geeneihin on jotenkin sidottu tämä itsemurhaominaisuus? Eikö juuri omien geenien siirtäminen jälkeläisille pitäisi olla eräs ihmiselämän tarkoituksen päämääristä, kuten ihmisarvoinen, toisia ihmisiä kunnioittavan elämän arvostaminen.

Tämä pääsiäisen ilosanoma ei tunnu välittyvän ihmiskunnalle millään tavalla, sillä ahneuden ja rahan kuoleman synnit ovat voittaneet inhimillisyyden ja rauhan sanoman. Ihminen, eikä Jumala, on siirretty kaiken mitaksi ja oma etu ajaa kaiken muun edelle. Epäjumalat ja viha saavat mellastaa mielin määrin ja voittaa maailmassa, jossa vain sotilaallisella voimalla pyritään ratkaisemaan taas, kansojen kohtalot.

Pakostakin en voi olla ajattelematta tätä ihmiskunnan mielipuolisuutta siitä lähtökohdasta, mitä tarjoamme jälkeläisillemme. Meidänhän pitäisi pyrkiä yhdessä vaikuttamaan ilmastoon, lajikatoon, luonnon ja merien saastumisiin eikä kaivaa enää lisää sotakirveitä. Mihin ovat hävinneet ihmiskunnan armo ja anteeksianto? Hyvää pääsiäistä silti kaikille säädyille! n

KYSYNTÄ ALKANUT! OMAKOTITALOT, LOMAHUVILAT, RANTAMÖKIT, MAATILOJEN PIHAPIIRIT JA METSÄTILAT. Sopivasta kauppa heti. Luotettavaa välitystä ja arviointia yli 30 v. Vihdintie 4, 00350 Helsinki (09) 241 8498 www.tuomontupa.fi

Lahden keskustavisio

2040 lausuntokierrokselle

Asukkailta yli 1000 kehitysideaa

Lahden keskustavisio 2040 on edennyt luonnosvaiheeseen ja kohti päätöksentekoa. Maalis-huhtikuussa visio on lausuntokierroksella ja etenee toukokuussa kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kaupunkilaisille valmis visio on tarkoitus esitellä 11.6.2024.

Visiota on valmisteltu laajassa yhteistyössä asukkaiden ja keskusta-alueen toimijoiden kanssa. Heiltä saatiin yhteensä yli 1 000 ideaa keskustan kehittämiseksi. Ideoita on kerätty asukkaiden työpajoissa, verkkokyselyillä, nuorisotiloissa ja lasten haastatteluilla. Lisäksi päätöksentekijät, keskustan alueen yrittäjät, kiinteistönomistajat, opiskelijat sekä järjestöjen ja yhdistysten edustajat ovat osallistuneet työskentelyyn.

– Keskustavisio on tavoitekuva Lahden keskustasta vuonna 2040. Vision tehtävä on tuoda jatkuvuutta keskusta-alueen kehittämiseen. Se ei itsessään ratkaise yksityiskohtia, vaan antaa yhteisen suunnan, jota kohti kaupunki ja kaupunkilaiset haluavat sitoutuneesti kulkea. Jatkuvuus on tärkeää muun muassa investointien ja kiinteistöjen kehittämisen näkökulmasta, kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen kertoo.

Keskustavision luonnoksen mukaan vuonna 2040 Lahdessa on kaupunkinsa oloinen keskusta. Se on hyvän kaupunkielämän sydän. Keskusta houkuttelee viettämään aikaa, asioimaan liikkeissä ja palveluissa sekä osallistumaan isoihin ja pieniin tapahtumiin.

Lahden keskusta on vuonna 2040

kestävä, kompakti, kutsuva ja kekseliäs.

Kestävä keskusta tarkoittaa, että vettä ja vehreyttä on ympäri keskustaa ja kestävä elämäntapa on osa arkea keskustassa. Kompaktissa vartin keskustassa on sujuvaa liikkua, siellä on uusia viihtyisiä reittejä ja katukuva on turvallinen ja huollettu. Kekseliäässä keskustassa on tehty luovuutta ruokkivia ratkaisuja sekä iloa ja elämyksiä taiteella ja muotoilulla. Kutsuva toiminnan keskusta taas houkuttelee elinvoimaisia palveluja, yrityksiä ja tapahtumia ympäri vuoden. Uudet yhteydet tuovat veden lähemmäs keskustaa

Lahti on kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki veden äärellä, mutta luonto ja vesi eivät näyttäydy keskustassa. Monissa työpajoissa nousi esiin, että sataman tunnel-

RAINEN SANANEN

maa pitäisi tuoda lähemmäs keskustaa.

Keskustan yhtenäistämiseksi ja monipuolistamiseksi on tunnistettu tarve selkeyttää ja elävöittää kulkureittejä keskustan ja sen lähiympäristön välille. Reitit vievät muun muassa Pikku-Vesijärveltä torille ja Matkakeskukselta satamaan. Keskustn katuja tunnetaan tulevaisuudessa muun muassa muotoilusta, vapaa-ajasta ja kivijalkaliikkeistä.

Kärkihankekohteita ovat Kauppatori, valopihakorttelit, Vesijärven ranta, Ranta-Kartano ja Paasikiven aukio, Urheilukeskus ja radanvarsi, Kisapuisto, Radiomäki sekä näihin liittyvät reitit.

Keskustavision vuorovaikutuksellisen prosessin suunnittelun ja toteutuksen konsulttina on toiminut Uusi Kaupunki -kollektiivi ja Urban Practice sekä viestinnän tukena Noon Kollektiivi.

Kiitos, Kanerva

Aloitetaan huumorilla. Pidän itseäni jalkapalloasiantuntijana. Todistan sen sillä, etten osaa arvostaa Kamaraa, koska hän ei laula Maamme laulua.

Suomi meni ja hävisi Walesissa. Selvästi ja ansaitusti. Päävalmentaja Markku Kanerva saa mielestäni mennä. Hän on tehnyt mainiota työtä. Kun olisi ymmärtänyt lähteä EM-kisojen jälkeen, olisi arvosana kymppi.

Kuka tilalle, kas siinä kyssäri? Tahdon suomalaisen. Valakari, Lehkosuo tai Honkavaara käyvät minulle. Tainio olisi ollut hyvä, mutta meni Tallinnaan apuvalkuksi, ei käy! Wiss sortui naiseen. Vaihtoehdot ovat vähissä, vai tyydytään-

kö Korkeakunnakseen tai Nurmelaan? Jussi Nurmela on musta hevonen.

Valmentajista puheenollen, Antti Muurinen täytti hetki sitten 70. Omalähiö onnittelee entistä Liipolan miestä. Herrasmiestä.

Robert Taylor aiheutti hälyn, koska kieltäytyi joukkueesta. Miksi häly miehestä, joka istuu usein pelit penkillä tai pelaa vartin? Ainoa, josta voisi hälyn nostaa, olisi Hradecky, jos kieltäytyisi. Tai pikkuhälyn Pukista, jota minä käyttäisin toisella puoliajalla väsynyttä vastustajaa vastaan.

Ai että on ikävä Arajuurta ja Sparvia. Ja lahtelaisia, joista nykyään loistaa vain Antti Pohja kommen-

taattorina.

Viime viikonloppuna Lahdessa pelattiin AY-jalkapalloa. Paperiliitto voitti, kun osuivat pilkulta. Näytöspelissä Lahden päättäjät nuijivat Eduskunnan Urheilukerhon 4-0 Jani Petteri Uhrmanin, Jouni Kaikkosen, Lasse Peltosen ja Jarkko Nissisen loistaessa. Eduskunnan joukkueessa Antti Lindtman ja Markus Mäkynen esittivät yhteispeliä.

Ville Skinnari pelasi energisesti ja vauhtia riitti pitkään…Pitkään. Toivotan mahdollisille lukijoilleni oikein rauhallista pääsiäistä. Raine Järvinen

Lahden ja valtion päättäjiä.

Laulaja Raine Makkonen tunnelmoi upeasti Pikkuteatterissa

Raine Makkosen tuntevat kaikki lahtelaisen kuoro- ja laulumusiikin ammattilaiset ja ystävät.

Raine on raatanut todella pitkän ja ansiokkaan laulajauran ja esiintynyt erilaisissa kokoonpanoissa ympäri maata.

Jo poikasena hän aloitti laulu-uraansa 1950- ja 60-luvuilla Lahden Mieskuoron poikakuorossa, josta siirtyi varsinaiseen Lahden Mieskuoroon 1973 ja jossa laulaa edelleen, usein solistina. Myös Suomen Filharmoninen kuoro tuli tutuksi vuosina 2000–02.

Erik Lamberin säestyksellä kierrettiin Espanjan Fuengirolassa 1990-luvulla ilahduttamassa sikäläisiä maamiehiämme.

Erityisen hyvin muistamme hänet kuitenkin lukuisista konserteista kansainvälisen urkutaiteilijamme Kalevi Kiviniemen kanssa pidetyistä yhteisistä konserteista Lahden, Orimattilan, Lammin, Padasjoen ja Kesälahden kirkoissa vuosina 2011–13.

Laulua hän on opiskellut Esa Vesikon, Henrik Lamberin ja Kalevi Kiviniemen oppilaana eri vuosikymmeninä.

Hän on laulanut myös Savonlinnan Oopperakuorossa vuosina 1994–95. Hänen osuutensa on ollut merkittävä nimenomaan Lahden Mieskuoron solistina useina vuosikymmeninä. Itse hän tuskin pystyy laskemaan niitä lukuisia yksityisiä esiintymisiä, joissa hän on vuosien saatossa ollut pyydettynä mukana ilahduttamassa meitä lahtelaisia laulunystäviä.

Vuosia Rainen tunteneena olen aina ihmetellyt hänen kykyään laulaa varsin erityylisiä lauluja. Rainen sitoutuminen ohjelmistoon on aina sataprosenttista: keikka ei heitetä noin vain lonkalta.

Tähän sunnuntaikonserttiinsa hän oli saanut iloksemme älykkään säestäjän, sovittajan ja säveltäjän, musiikinlehtori Ari Niskasen, joka pitää oman konserttinsa iloksemme toukokuussa. Ari on henkevä tarinankertoja ja muistihirviö, jonka esittelyt ja taustatiedot Rainen lauluista avasivat meille laulujen sanoman paremmin ja syvällisemmin. Raine aloitti konserttinsa Rauno Lehtisen upealla laululla ”Muuttuvat laulut” ja sai meidät oikeaan tunnetilaan välittömästi. Sitten seurasivat ns. kyyneltakuusovitukset ”Voinko koskaan toista kertaa”, ”Uudelleen jos voisin luokses tulla”, ”Pois kiire kaikkoaa” ja ”Kun päättyy yö”.

Kansainvälisyyttä edustivat hienot ”Tallinnan illat”, ”Laulu Dneprille” ja Ari Niskasen todella hienovirit-

Omalähiön noutotelineet:

teinen sävellys ”Terve Ukraina”. Huumoriakaan ei unohdettu. Kansanlaulu ”Jos tulet vaimoksi minulle” kolahti ihan mukavasti. Ari Niskanen oli säveltänyt myös Rauli Nordbergin ”Pere Lachaisen” mietelmän herkäksi laulukudelmaksi. Minuun kolahtivat tällä kertaa vanha kunnon Joseph Kosman ”Muistathan Barbara” ja Arin Hämeen

maakuntalaulukisaan osallistunut Katri Valan sanoihin sävelletty ”Ihminen”.

Näitä lauluiltoja me kaipaamme kaikki lisää tähän lakkojen ja arjen harmauteen. Kiitos siis Raine Makkonen ja Ari Niskanen taas kerran niistä tunnelmista, joita saimme kaikki yhdessä kokea.

Juhani Melanen

Nimikilpailu juhlistaa

Launeen perhepuiston uutta leikkivälinettä

Launeen perhepuisto saa uuden leikkivälineen. Luvassa on seikkailullinen ja uniikki kokonaisuus, mikä hakee inspiraationsa puumajaseikkailusta. Uusi leikkiväline tarjoaa elämyksiä eri aisteille: visuaalisuutta, erilaisia materiaaleja, jopa ääntä. Viime toukokuisessa Iloinen päivä perhepuistossa -tapahtumassa sai äänestää puumajaseikkailun, merirosvolaivan ja tivoliteeman välillä. Puumajaseikkailu voitti ylivoimaisesti. Spielart toteuttaa uniikkeja, ainutlaatuisia leikkivälineitä. Tekijöiden taiteilijatausta näkyy mielikuvituksellisessa toteutuksessa. Suomalaisen Puuha Groupin maahantuoma leikkiväline maksaa 226 000 euroa, mikä alittaa hankinnalle asetetun 250 000 euron kattohinnan. Materiaalina on paksua, Keski-Euroopassa kasvatettua ympäristösertifioitua puuta. – Halusimme jotain uutta ja vähän erilaista, juuri tähän paikkaan sopivaa välinettä, mikä tarjoaa leikkijöille erilaisia elämyksiä. Jotain sellaista mitä meillä ei vielä ole. Perhepuisto on kuitenkin uniikki paikka. Se tunnetaan laajalti ja sinne tullaan kauempaakin, suunnitteluhortonomi Anniina Saima-

koski kehuu.

Kokonaisuuteen kuuluu paljon kiipeilyä, metsän eläimiä, kuten tikka ja pöllö ja silmiään pyörittelevä peikkokin saattaa näyttäytyä. Integroidut valaisimet valaisevat leikit hämärän aikaan. Jotain hauskaa ja salaperäistä on siis luvassa. Jännittävät kiipeilyosuudet ovat suunnattu ja turvamitoitettu yli 5-vuotilaille. Kaikenikäisille on tasapainottelua ja maan tasalta löytyy myös mm. leikkikeittiö. Nimikilpailussa haetaan osuvaa ja lahtelaista nimeä uudelle leikkivälineelle.

Uuden leikkivälineen kunniaksi lanseeraataan nimikilpailu. – Toivomme nimiehdotuksia kaikilta lapsilta ja lapsenmielisiltä. Nimi kaiverretaan puukylttiin, joka tulee näkyvälle paikalle osaksi leikkivälinettä. Parhaista nimiehdotuksista äänestetään voittaja Iloinen päivä Perhepuistossa -tapahtumassa 19. toukokuuta.

Ehdota nimeä Perhepuiston uudelle leikkivälineelle:

https://www.menti.com/aleodh4w9muc

Nimiehdotuksia voi jättää 14. huhtikuuta asti.

• Maalaustyöt/ tapetoinnit

• Kylpyhuone- ja • Timanttiporauks t/ saunaremontit -sahaukset

• Kaluste- ja • Purkutyöt lattia-asennukset

Luonnos kuvaa uuden leikkivälineen puumajaseikkailumaista tunnelmaa. Kuva: Spielart.

Raine Makkonen ja Ari Niskanen tunnelmoivat upeasti Pikkuteatterissa lauluillaan ja sävellyksillään.

LUKIJAT KIRJOITTAVAT

Unohdetaan ideologia kouluruokailussa –tarjotaan sitä mitä toivotaan

Viime päivien aikana on yleiseen keskusteluun noussut taas kerran kouluruokailu, joka on vuosikymmenten ajan ollut vakiintunut ja tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria.

Lasten päivittäinen lämmin ja monipuolinen ateria on kansainvälisestikin erikoisuus, josta on syytä pitää kiinni. Monissa kouluissa tarjotaan lisäksi jo aamu- ja välipaloja.

Olemme hyvässä asemassa maana, jolla on tahtoa ja mahdollisuus tarjota kouluruokaa päivittäin. Voimme silti korjata asiaa, joka tuntuu menevän nyt väärään suuntaan.

Huoleksi on noussut se, että yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä. Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan Suomessa on paikkakuntia, joissa jopa yli puolet 8. ja 9.-luokkalaisista jättää kouluruoan syömättä useana päivänä viikossa. Yli kolmasosa heistä kertoi, ettei syönyt päivittäin koulun tarjoamaa lounasta. Lukioiden 2. vuoden opiskelijoista noin kolmannes ja ammatillisen oppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijoista noin puolet ei syö aamupalaa jokaisena arkiaamuna. Myös sukupuolten välillä on selvä ero, jossa koko maassa pojista 32 prosenttia kertoo, ettei syö kouluruokaa päivittäin, tytöistä 44 prosenttia. Ero kasvaa voimakkaasti. Lapset ja nuoret korvaavat päivän ruuan hakemalla lähikaupoista paistotuotteita, makeisia, energiajuomia tai mehuja.

Voidaan varmasti löytää monia syitä siihen, miksi kouluruoka ei maistu. Ruokailutavat ja -tottumukset perheissä ovat muuttuneet. Kiireinen arki asettaa toisenlaisia haasteita. Nopeaa pikaruokaa on helpommin saatavilla tai ympäristön aiheuttamat sosiaaliset paineet ehkä ohjaavat syömättömyyteen ja

toisenlaisiin valintoihin.

Yksi syy syömättömyyteen on koulun tarjoaman ruuan muutokset, joilla ohjataan aikuisten maailmasta käsin liian terveyspainotteisesti tai ideologisesti ilmastoa huomioiviin ruokiin, joissa lapsen nälän tunne on toissijainen. Tämän lasten toive maistuvasta perusruuasta ohitetaan lukemalla yksipuolisen vakavasti ravintotaulukkoja, tiukasti euroja tai kuvittelemalla, että kouluruuan sisällöillä olisi suurempia vaikutuksia ilmastotekoihin tulevaisuudessa lasten ja nuorten osalta.

Niin havaintoihin kuin koululaisten ja opiskelijoiden omien kokemuksiin perustuen asioita voidaan tehdä toisin ja saada lapset syömään. Kouluissa syödään niinä päivinä enemmän, kun tarjotaan maistuvaa arkiruokaa kuten makaronilaatikkoa, uunimakkaraa, kalapuikkoja tai muita vaihtelevia liharuokia. Ilmaston kannalta myös negatiivinen ruokahävikki syntyy kasvisruokapäivinä, jolloin kaupoissa käy kuhina. Tiedämme jokainen, että hyvä ruoka syntyy mausta, koostumuksesta ja ulkonäöstä. Ohjaamme siis itse lapset pois koulun ruokapöydissä. Ei ole iso vaatimus korjata asiaa, sillä tiedämme reseptit siihen, mikä maistuu. On järjetöntä ihmetellä, miksi lapset eivät jaksa keskittyä tai ovat levottomia kouluissa. Yksi syy on vähäinen ruoka arjessa. Asia on muutettavissa niin kodeissa, mutta myös kouluissa, kun valmistamme tavanomaisia ruokia, sekä tarjoamalla kaiken rasvattomien tuotteiden ohella maukkaampia ja proteiinipitoisempia vaihtoehtoja sekä lisäämällä makua ja määrää. Ruuan ei tarvitse olla tästä huolimatta erikoista tai epäterveellistä. Ilmasto

huomioidaan tarjoamalla lähiruokaa monipuolisesti niin liha-, kala-, kana- tai kasvisvaihtoehdoilla tai lisukkeilla erikseen. Tätä lapset ja nuoret ovat itse toivoneet, ja onkin jo useita kouluja, jotka ovat näitä toiveita kuunnelleet muuttaen tarjontaa lasten ja nuorten syömisen, hyvinvoinnin ja jaksamisen palauttamiseksi. Jokainen menetetty annos on pois kasvusta ja kehittymisestä, eikä siihen ole varaa. Koulupäivien sisältö on muuttunut yhä vaativammaksi, jossa koko keho tarvitsee oikeanlaatuista energiaa. Moni lapsi ja nuori esimerkiksi urheilee samalla tavoitteellisesti tai opiskelupäivät ovat pitkiä. Kouluruoka on silloin tärkeässä roolissa osana ravintoa päivän aikana, eikä siinä pitäisi olla rajoitteita esimerkiksi kappalemäärien suhteen. Lisäksi listoille toivotaan hedelmiä ja marjoja. Tältä osin olen saanut palautetta nuorilta itseltään.

Olenkin jättänyt kouluruokailuun liittyen asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa toivon vastausta muun muassa siihen, miten kouluruokailun houkuttelevuutta aiotaan lisätä ja miten vastataan nuorten näkemykseen, jossa he haluavat enemmän perinteisiä, yksinkertaisia ja maukkaita ruokia ilman kasvispainotteisuuden korostamista. Meidän päättäjien ja aikuisten pitää tehdä muutos etenkin, kun tiedämme, miten saamme kouluruokapöytiin tungoksen. Nyt on aika kuulla myös lapsia ja nuoria ilman, että taistelemme ideologioiden puolesta. Mira Nieminen kansaedustaja, PS

Venäjän nuorison fasismi uhkaa länttä vielä kauan

Suomessa on näitä hyödyllisiä idiootteja yllättävän paljon. Heillä ei ole mitään käsitystä tai kuvaa siitä, miten Venäjä valmistautuu seuraavaan sotaan länttä vastaan. Tämä sota tulee aivan varmasti noin 10 vuoden kulutttua, sillä Venäjän sotilaallinen doktriini ei ole muuttunut eikä muutu koskaan.

Tämän sodan aloittavat Z-sukupolven kuuluvat entisten neuvostopioneerien jälkeläiset. Tämä nuoriso on kasvatettu kouluissa entistä väkivaltaisemmaksi ja aatteellisemmaksi.

Sen viholliskuvaa on muodostettu jo kohta 20 vuotta. Heille Valdimir Putin on Jumalan lahja. Nuoret venäläiset kasvatetaan vihaamaan homoseksuaaleja ja länsimaisia arvoja. He ovat nousseet todellisiksi fasismin äänitorviksi, jotka avoimesti ovat asettuneet kaikkea länsimaisia arvoja vastaan.

Some on se pelilauta, jossa he yrittävät vaikuttaa samanmielisiin

venäläisiin nuoriin. He ovat jääneet jäljelle ja ovat valmiita uhrautumaan äiti-Venäjän puolesta niin mahdollisessa ydinsodassa kuin konventionaalisessakin yhteenotossa länsimaita vastaan.

Täytyy muistaa kuitenkin, että ns. keskiluokkaisia venäläisiä on paennut maasta 800 000–900 000 Venäjän aloittaman Ukrainaan suuntautuneen hyökkäyssodan takia.

He ovat valinneet maasta paon sen sijaan, että kuolisivat jossain älyttömässä sotilasoperaatiossa surkeissa oloissa.

Suosittelen kaikille asiasta kiinnostuneille Ian Garnerin kirjaa ”Z-sukupolvi – Venäjän fasistiset nuoriso- ja lapsisotilaat” . Tämä teos avaa todella Venäjän todelliset sodan kasvot.

Juhani Melanen

Kortteliliigalle tulossa vilkas pelikesä

Lahtelaisten oma hikitehdas, kortteliliigakonserni voi ja pelaa hyvin. Tavallisen kansan hoviliikuttajan talvilajien sarjoja pelataan aktiivisesti loppuun ja liigan päämajassa juostaan jo kasaan kesälajipaketteja.

Tulevan kesän ohjelmassa on ainakin kahdeksan eri lajia, joista suosituin on edelleen liigan aikoinaan aloittanut jalkapallo, jonka monipuolisiin sarjoihin odotetaan mukaan yli sataa joukkuetta.

– Koronavuodet aiheuttivat meille aika paljon hallaa pelaamattomuuden muodossa, myös harrastajamäärät tippuivat jonkin verran. Nyt olemme pikkuhiljaa saavuttamassa normitason ja uskon, että jäsen- ja joukkuemäärissä tapahtuu

myös kasvua, liigan toiminnanjohtaja Tipi Tuomola toteaa.

Perinteinen osa Kortteliliigan kesää ovat kaveriporukoille sopivat mölkky-, petankki- ja kyykkäsarjat, jotka täyttävät arki-iltaisin Kisapuiston hiekkakentän.

– Osanottokynnys näihin sarjoihin on todella matala. Oman joukkueen voi koota kotoa, koulusta tai työpaikalta, Tuomola kertoo.

Mailapeleistä kesään kuuluvat tennis ja padel. Varsinkin tenniksen turnaustarjontaa voisi kehua monipuoliseksi.

Varsin hikirikas juttu on myös beach volley. Kisapuistossa pelataan läpi kesän miesten ja naisten rankingsarjoja. Aivan kärkijuttu on sitten Camping Messilän rannalla

heinäkuun alussa pelattava Erikoisen hyvä -turnaus, joka on suurin Suomessa järjestettävä rantsupalloturnaus. Rannalla riittää lähtöjä tavisten baarisarjasta kilpasarjaan ja tietysti koko kattaus niin naisille kuin miehille.

Jäsenistön toiveissa lienee, että tänäkin vuonna ratkaistaan mitalisijoitukset golfin parissa. Turnauspäivämäärä on vielä hieman hakusessa.

Elokuun 24. päivä vietetään Kisapuistossa jälleen kortteliporukoiden peli- ja puuha päivää.

– Olisi todella kiva, että mahdollisimman moni kortteliliigalainen tunnustaisi väriä ja saapuisi Kortteliliigapäivän rientoihin, Tuomola toivoo.

Nikkilän omakotiyhdistys toimii alueensa hyödyksi

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen vuosikokous kokoontui Lähteen monitoimitalossa.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Anneli Peltokukka ja hallituksen jäseniksi Jani Oravala, Mira Lehtinen, Päivi Hurri sekä Merja Ranta. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat.

Toimintakertomuksen läpikäynnin yhteydessä todettiin, että yhdistyksen kaupungille tekemän ehdotuksen mukaisesti on Ajokadun 40 km nopeusrajoitusta jatkettu molemmista suunnista risteyksen yli ja näin parannettu risteysalueen turvallisuutta.

Laakso-Nikkilän meluvallin jatkaminen on käynnistetty

Asukasyhdistys totesi, että Laakso-Nikkilän meluvallin kokonaisurakka on aloitettu työmaatien rakentamisella peltoalueen reunaa myöten ohitien eli valtatie 4:n varteen Vartio-ojalle asti. Työmaatien valmistuttua urakka jatkuu meluvallin täyttötyöllä. Meluvallin tarkoituksena on vähentää Laakso-Nikkilään rakennettavan omakoti- ja rivitaloalueen tonteille kohdistuvaa melunsuojaustarvetta. Jätehuollon uudistusta koskeva infotilaisuus järjestetään yhdessä Patoseudun ja Venetsian yhdistysten kanssa 6.4. klo 13 Lähteen koulussa. Nikkilän ympäristön siivoustalkoot pidetään huhtikuun lopussa, kesäkuussa alkavat puistotreenit. Elokuulle on suunnitteilla asukastapahtuma. Näistä ja muista yhdistyksen tulevista tapahtumista jaetaan asukkaille infokirje jäsenmaksulomakkeineen toukokuussa. Tiedotusta jatketaan edelleen myös alueen ilmoitustauluilla, Omalähiö-lehdessä sekä yhdistyksen Facebook-sivulla.

»Huollot »Korjaukset

»Ilmastointilaitehuollot

»Pakokaasumittaukset –OBD + Diesel-savu

»Ohjauskulmien suuntaukset

»Ajovalojen kiillotukset

»Vikakoodin luku Bosch / Autocom

MONIMERKKIKORJAAMO

LT-AUTOKORJAAMO KY

Kärrytie 17, Orimattila, puh. (03) 777 4498, 044 700 4498 ltautokorjaamo@gmail.com | www.ltautokorjaamo.fi

Etelä-Hämeen

Eläinhoitola

LAADUKASTA TÄYSIHOITOA

KOIRILLE JA KISSOILLE

# Eläinlääkäri Johanna Seppäsen vastaanotto

# Tarvikkeet, puruluut ja ruuat # Pesut, trimmaukset ja kynsienleikkaukset www.koirahoitola.fi

Tassutie1 13720 PAROLA p. 040 555 8878

kotimaisella laatutyöllä. Kotitalousvähennys ja rahoitusmahdollisuus.

Soita 050 3000 977

Puolueisiin sitoutumaton lähiölehti vuodesta 1979.

Päätoimittaja Petri Salomaa

Toimitus ja ilmoitukset

Marja Salomaa p. (03) 735 2016, 050-404 1398

Jouni Rasimäki p. 040-546 1134

Vaihde p. (03) 735 3016

Sähköpostiosoite omalahio@omalahio.fi

Osoite Patomäentie 10, 15610 Lahti nettisivut www.omalahio.fi

Julkaisija ja sivutaitto

Salomaan Kirjapaino Oy, Lahti. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa virheistä puhelimitse otetuissa ilmoituksissa.

Painopaikka

Lehtisepät Oy 2024

Toiminnanjohtaja Tipi Tuomola toivottaa kaikki lahtelaiset tervetulleiksi mukaan Kortteliliigan rientoihin.