Omalähiö 12.4.2024

Kaupunginjohtajalta

vedettiin matto alta

Viime sunnuntaina vetäistiin matto Lahden kaupungin talouden tasapainottamissuunnitelman alta, kun Lahden sos.dem. kunnallisjärjestön edustajisto tyrmäsi kaupunginjohtaja Niko Kyynäräisen esityksen linjaamalla, että kaupungin tulisi tasapainottaa taloutensa ilman Lahti Energian myyntiä. Sen sijaan demarit suosisivat tasapainottamisessa muita keinoja kuten tulojen lisäyksiä, verotulojen kasvattamista, säästöjä sekä myös omaisuuden myyntiä. Koska demarit on valtuuston suurin ryhmä, on selvä, ettei Lahti Energian myynti tämän jälkeen ole enää mahdollista. Samalla se asettaa muutaman demarivaltuutetun luottamuksen puolueessaan kyseenalaiseksi, sillä he ovat olleet mukana vetämässä mallia, jossa talous olisi laitettu tasapainoon myymällä Lahti Energia.

Demareiden linjanveto tuli yllätyksenä ja viime tinkaan, sillä kaupunginjohtaja oli valmistautunut ensi maanantaina esittämään valtuustolle talouden tasapainottamista nimenomaan Lahti Energian myynnillä. Voi vain kuvitella minkälaisen hämmennyksen vallassa kaupunginjohtaja ja muut puolueet ovat, sillä demareiden päätöksen takana eivät olleet vaaleilla valitut valtuutetut, vaan eräänlainen puolueen ”ylähuone” eli kunnallisjärjestö. Monen valtuutetun korvaan linjauksen tuleminen kunnallisjärjestöltä ei varmastikaan kuulosta aidosti parlamentaariselta toiminnalta. Kunnallisjärjestössä kun ei ole demokraattisissa vaaleissa valittuja henkilöitä. Toisaalta vaaleissa äänet annetaan ensisijaisesti puolueelle, vaikka henkilöitä äänestetäänkin, joten sillä tavoin demarit voivat linjaustaan ehkä perustella?

Tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa demareiden kunnallisjärjestö teki siis varsin merkittävän linjauksen. Se ei halua myydä lahtelaisten omaa sähköverkkoa ulkopuoliselle taholle. Samalla se tarkoittaa myös sitä, että nyt katseet talouden tasapainottamisen suhteen kääntyvät erityisesti demareiden ja LE:n myyntiä vastustaneiden suuntaan. Mistä säästöt eli vuositasolla 65 miljooonaa euroa? Tiedossa on siis mm. veronkiristyksiä, muita pienempiä omaisuuksien myyntejä sekä toivottavasti myös Lahden kaupungin organisaation haravointia. Kummat ovat tärkeämpiä, pikkupomot vai tekevät kädet? Mitä säästetään kulttuurista, mitä liikunnasta? Voidaanko koulutuksesta leikata? Voitaisiinko Lahti Energiasta saada taas jollain konstilla isoja osinkoja tuottava yhtiö? Kysymyksiä on paljon, mutta kuka pystyy niihin vastaamaan?

päätoimittaja Petri Salomaa petri.salomaa@omalahio.fi

PAPIN PALSTA

Kenen ääntä kuuntelet

Elämme ajassa, jossa arkemme täyttävät hyvin monet, erilaiset kanavat, joita kautta meille myydään tuotteita, ohjeita, mielipiteitä ja tietoa. Toisinaan voi olla hyvinkin vaikea erottaa, mikä lähde on luotettava tai aito. On tärkeää tarkastella lähteitä kriittisten silmälasien kautta. Toisaalta toisinaan taas kriittisyys vedetään liiallisesta sinisilmäisyydestä sinne toiseen ääripäähän. Kovin helposti huudellaan valtamedian puolueellisuudesta tai agendasta tai rahoituksella ohjatuista tutkimuksista. Kriittisen tarkastelun tarve koskee myös meitä itseämme. Mistä epäluottamus jotain julkaisijaa kohtaan kumpuaa? Siitä, minkä toivoisimme olevan valhetta tai mikä tukee omia mielipiteitämme, vai liittyykö julkaisuun ihan oikeasti jotain kyseenalaista?

Ajatus ihmisten harhaanjohtamisesta ei ole mikään uusi asia kristinuskossa. Jo Uudessa Testamentissa Jeesus varoittaa meitä siitä, että aina löytyy niitä, jotka jopa Jeesuksen nimeen vedoten haluavat johtaa meitä kauemmaksi Jumalan tahdosta. Tälläkin hetkellä löytyy monia asioita, jotka jakavat kristittyjen mielipiteitä. Toisesta suunnasta meille myydään yhtä näkökulmaa totuutena, toisesta toista. Mistä ihmeestä voimme tietää, mi-

kä on lopulta oikein, mikä on Jumalan tahdon mukaista?

Ensimmäinen varoitusmerkki on irrallisten raamatunkohtien käyttäminen asian perustelemiseen. Raamattu on kokonaisuus ja niin sitä pitää myös lukea. Yksittäisiä raamatunkohtia voi käyttää, mutta silloin pitää tarkastella, mihin tilanteeseen ne oikeasti liittyvät ja löytyykö Raamatusta muita samansuuntaisia ajatuksia. Toinen tapa tarkastella asiaa on pohtia sen vaikutuksia. Jos asia aiheuttaa pahaa toisille ihmisille, itselle tai luomakunnalle, se ei voi olla Jumalan tahdon mukaista. Kolmanneksi on hyvä tiedostaa, että raamatuntutkimus tai ei ole mikään mörkö, mitä pitäisi pelätä, päinvastoin. Se auttaa meitä ymmärtämään Raamattua laajemmin ja samalla tuntemaan Jumalaa paremmin. Vielä lopuksi haluan muistuttaa siitä, että toisinaan on myös ok olla asioista eri mieltä. Kunhan yhdistävänä tekijänä pysyy rakkaus ja ytimenä usko Jeesuksen sovitustyöhön.

Jumalanpalveluksia voi seurata myös Launeen seurakunnan YouTube-kanavalta (linkki myös Launeen seurakunnan Facebook-sivulta).

Launeen kirkko: Messu su 14.4. klo 10 saarna sidosryhmäpäällikkö

Mari Mäkelä Suomen Pipliaseurasta, Mari Ruuska, Riitta Särkiö, Johanna Suomala, kirkkokahveilla Suomen Pipliaseuran ajankohtaisia kuulumisia. Aamurukous ke 17.4. klo 9. Avainmessu ke 17.4. klo 19

Mari Ruuska, Tilda Strandén.

Liipolan seurakuntakeskus: Viikkomessu ke 17.4. klo 11.15

Sanna Alanen, Johanna Suomala.

Kastettu: Paulus Benjamin Päiviö

Kivistö, Riia Aurora Tervahartiala

Kuollut: Risto Tapani Ilola 78 v

Linnuille yksiöitä tarjolla

Näin kevään tullessa saapuvat pihapiiriimme monenlaiset visertäjät ja sirkuttajat, jotka etsivät itselleen sopivaa pesäpaikkaa.

Silloin olisi kiva asentaa linnunpönttö pihapuuhun, mutta mistä hyvän linnunpöntön saisi, jos ei omat nikkarointitaidot tai aika riitä?

Launeen seurakunnan miestenpiirin talkoissa on syntynyt linnunpönttöjä jo vuosikaudet. Jopa niin paljon, että niitä on myös myytäväksi asti.

Osoitteessa Mustamäenkatu 66 on jälleen avautunut linnunpönttöpuoti portin pieleen. Kauppaa voi

VIIKKOPÄIVYRI

tehdä myös puhelimitse soittamalla 0400 454720 pönttökauppias Veijo Vierumäelle. Jos pönttökauppias ei ole paikalla, voit ottaa pöntön ja pudottaa maksun rahalaatikkoon. Peruspönttö on sopiva pikulinnuille, mutta tilauksesta teemme myös isompia pönttöjä esim. pöllölle ja telkälle. Pöntöt on valmistettu kierrätystavarasta ja hinta on alk. 5 euroa/ peruspönttö. Hinta on näin alhainen, koska materiaali on saatu lahjoituksena, siitä suurkiitos monille lahjoittajille. Myynnistä saatavat varat menevät lyhentymättöminä hyväntekeväisyyteen.

Valoa yksinäisyyteen -ilta

Launeen kirkossa ti 23.4.klo 18-20

Anni Siivosen alustus yksinäisyyden olemuksesta, mukana musiikkia ja keskustelua, lopuksi yhteinen iltateehetki.

Mukana pastori Kati Saukkonen ja kanttori Sergei Adreev. Lisätiedot kati.saukkonen@evl.fi

Marja-Leena Vuorinen

044 5440 366

Tuomas Isotalo

050 5511 444

VIIKKO 16

PE 12.4. Julia, Julius, Janna, Juliaana, Janni, Juuli

LA 13.4. Tellervo

SU 14.4. Taito

MA 15.4. Linda, Tuomi

TI 16.4. Jalo, Patrik

KE 17.4. Otto

TO 18.4. Valto, Valdemar

PE 19.4. Pilvi, Pälvi

Lahtelaista urheilumenestystä miestenillassa

Seuraavassa miestenillassa 15.4. on vieraana Lahden Ahkera jonka menestyksellisestä toiminnasta on kertomassa toiminnanjohtaja Janne Harjula. Vieraaksi tulee myös seuran tämän hetken nimekkäin urheilija, painija Arvi Savolainen. Lahden Ahkera on yli 100 vuoden ikäinen lähes tuhannen jäsenen urheiluseura. Viime vuonna seura oli Suomen paras yleisurheiluseura. Seuran urheilijat ovat saavuttaneet lukuisia Suomen mestaruuksia, seuran piiristä on noussut useita maajoukkuetason edustusurheilijoita, joista parhaat ovat voittaneet kansainvälisten arvokilpailuiden parhaita saavutuksia.

Illassa mukana on tällä hetkellä olympiapaikkaa tavoitteleva kreikkalais-roomalaisen painisuunnan edustaja Arvi Savolainen. Hän on edustanut maatamme Tokion olympialaisissa 2021, vuonna 2018 Savolainen voitti alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden ja sai pronssia alle 20-vuotiaiden ja alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa. Vuonna 2019 hän voitti alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden ja Euroopan mestaruuden. Vuonna 2021 hän saavutti alle 23-vuotiaiden MM-kilpailuissa pronssia. Nuoremmissa ikäluokissa hänellä on myös paljon arvokisamenestystä.

Ahkera tunnetaan maanlaajuisesti hyvänä suurten urheilukilpailujen ja tapahtumien järjestäjänä. Ahkeran osaamisella on järjestetty viime vuosikymmenillä esimerkiksi useammat Kalevan kisat, kansainvälisiä yleisurheilun eliittikisoja ja veteraanien yleisurheilun Maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa vuonna 2009, Huippukilpaurheilun lisäksi Lahden Ahkera järjestää monenlaista kuntoliikuntaa Ahkerasalilla ja esimerkiksi vuosittainen Uusi Lahti -juoksu on Ahkeran järjestämä. Miestenilta käynnistyy maanantaina klo. 18 kirkon alakerran salissa. Uudet miehet ovat tervetulleita.

Päivän ylin ed.yön alin

Päivän ylin ed.yön alin

Päivän ylin ed.yön alin

Lahden sää? Näppäile tekstiviesti SÄÄ LAHTI ja lähetä se numeroon 16161 (0,84 e)

Päivän ylin ed.yön alin

Päivän ylin ed.yön alin

räntää

La 13.4.6:0320:34

Su 14.4.6:0020:36

Ma 15.4. 5:5720:39

Ti 16.4.5:5420:41

Ke 17.4.5:5120:44

selkeääpuolipilvistäsadekuuroja pilvistäsadettalunta ukkosta

Auringon nousu ja lasku: sumua

Yrittäjä Ville Järvinen: Villi ja vapaa urheiluliike taistelee menestyksellisesti isoja vastaan

Järvisen pyörä ja urheilu täytti 80 vuotta 8.4. Sitä juhlittiin työn merkeissä juhlavarastomyynnin ohella Launeella maanantaina. Yritys on Lahden vanhin pyöräkauppa.

– Pappa perusti liikkeen vuonna 1944. Yritystoiminta perustui kuparipannujen tinauksen ja pyörien korjaamiseen. Sodan jälkeen korjattiin paljon käyttötavaroita, koska ei ollut varaa ostaa uusia tuotteita, yrittäjä Ville Järvinen kertoo.

Tuomo Järvinen toimi yrittäjänä vuoteen 2018 saakka.

– Minä olen jo kolmannen polvenyrittäjä. Isäni ohella äitini Maire oli myös yritystoiminnassa kiinteästi mukana.

Järvisen pyörä ja urheilu Oy tunnetaan Lahdessa asiantuntevana urheiluliikkeenä, josta ostetaan perheelle sukset ja polkupyörät.

– Olemme villi ja vapaa pieni yritys ja taistelemme isoja ketjuja vastaan. Nöyrällä palveluasenteella olemme pärjänneet tähän asti ja myös tulevaisuus näyttää valoisalta. Kun kassa on kunnossa, niin ostokanavat ovat auki kaikkialle.

– Näyttää siltä, että tulevana kesänä pyöräkauppa on samanlaisella tasolla kuin aiemmin. Meillä tämän

vuoden ensimmäiset pyörät myytiin jo maaliskuussa.

Suurin osa pyöristä jo sähköavusteisia

Jo yli 70 prosenttia pyöristä myydään sähköavusteisina malleina. – Ne ovat kehittyneet paljon muutaman vuoden aikana ja työsuhdemahdollisuus sähköpyöriin on lisännyt niiden kysyntää paljon. Yrityksen syntymäpäivänä polkupyörien juhlavarastomyynnissä vieraili yli 500 asiakasta.

– Se tietää hyvää kesän polkupyöräkauppaa ajatellen.

Kolmannen polven yrittäjä Ville Järvisen mukaan loistavat maastot pitävät Lahdessa yllä maastopyörien kysyntää.

– Maastopyöräilijät käyttävät myös sähköavusteisia pyöriä. Kotimainen sähköpyörien valmistaja Helkama on ollut pitkään yrityksen yhteistyökumppani.

– Meillä myydään paljon heidän sähköpyöriä.

Suksimarkkinat tasaantuivat –

myynti oli vilkasta ja ennätyksiä rikottiin. Tämä talvi oli myös hyvä suksimyynnin osalta, mutta ei ennätyksellinen.

Yrittäjän mielestä koronan myötä ihmiset uusivat paljon kuntoiluvälineitään, kuten suksia ja markkinoilla on nyt saavutettu sellainen taso, että ennätyksiä ei enää rikota ainakaan suksimyynnissä.

– Tämä kausi oli pitkä ja osittain kylmä. Ehkä se toi enemmän haasteita suksimyyntiin?

Suksimyynnissä yrittäjä on panostanut ammattilaisiin ja urheiluliikkeessä on suksikauppaa varten enemmän työntekijöitä.

– Suksiekspertit vastaavat meillä hionnoista, myynnistä ja voitelusta. Ammattitaidolla ja nöyrällä asenteella Järvisen pyörä ja urheilu Oy on pärjännyt jo vuosikymmenien ajan ja yrittäjä uskoo, että samalla konseptilla mennään vakaasti myös eteenpäin.

– Isä on vielä lähes joka päivä mukana yritystoiminnassa. Häneltä voi aina kysyä neuvoja, jos tulee tiukka paikka. Petri Görman

Kun autosi tuulilasi pitää uusia, käänny puoleemme. Myös muut lasitustyöt,

Toivevirsiä yhdessä!

Su 21.4. klo 16

Launeen kirkko

Marja-Leena Vierumäki

Johanna Suomala

Launeen kirkkokuoro

Kolehti kerätään yhteisvastuun hyväksi, tervetuloa laulamaan toivevirsiäsi

Info-puh. 0600 30006 (1,78 e/min + pvm)

16–35 € sirkuksen lippukassasta

su 21.4. klo 13 & 17

ma 22.4. klo 18.30

ti 23.4. klo 18.30

Perunkirjoitukset, testamentit ja edunvalvontavaltakirjat ammattitaidolla Perunkirjoitus Varpu Välimaa Oy

Janne puh. 044 560 0004, Minttu puh. 050 543 5782

janne.valimaa@perunkirjoitukset.fi

minttu.lohisalo@perunkirjoitukset.fi

Rauhankatu 17 B, 15110 Lahti

Järvisen pyörä ja urheilu Oy täytti 80 vuotta 8.4. – Meillä on vakaa usko siihen, että yksityinen urheilukauppa pärjää myös tulevaisuudessa hyvällä asiakaspalvelulla ja nöyrällä asenteella, yrittäjä Ville Järvinen toteaa.

Omalähiö-lehti paljastaa vaihtoehdon Lahti Energian myynnille

Antaako Etelä-Suomen Sanomat lahtelaisille sellaisen kuvan, että Lahti Energian myynti tässä tilanteessa, jossa korot ovat ennätyksellisen korkealla, olisi ainut mahdollisuus kuitata kaikki Lahden velat ja siirtyä sijoittamalla siitä saatu 500 miljoonaa euroa (arvio) riskialttiisiin sijoitusinstrumentteihin? Kepulainen Etelä-Suomen Sanomat ei ole kertonut totuutta lahtelaisille veronmaksajille ja esitellyt mitään niistä muista vaihtoehdoista, joita on olemassa siksi, että lehti on asettuneet varsin yksipuolisesti tukemaan LE:n myyjien linjaa. Tätä osoittaa sekin, että ennen itsenäisesti ja lahtelaista mielipidevapautta edustaneen Uusi Lahti -lehden päätoimittaja siirrettiin uusiin tehtäviin maalaisliiton lehtikonsernissa. Vaihtoehdottomuuden uhkailuun ei ole syytä! Lahtelaisvaltuutetut Eero Seesvaara, Juha Tapiola ja asiaa tuntevat tahot, ovat lähettäneet tietyille valtuutetuille kirjelmän, jonka julkistamiseen olen saanut luvan heiltä. Alla oleva kirjelmä toimitetaan kaikille lahtelaisille valtuutetuille. Tästä pääpiirteittäin on kysymys lyhennettynä.

Esitys kulkee otsikolla ”Esitys Lahti Energian osingonmaksukyvyn palauttamiseksi ja nostamiseksi tasolle 30 miljoonaa euroa vuodessa.” Konsultin selvitys (s. 51) lupaa kaupungille 15 miljoonan euron osingot, jos vähemmistöosuus (49 %) myydään. Tämä tarkoittaa, että LE:n osingot ovat tuolloin 30 miljoonaa euroa. Konsultin lääke tähän osinkotason nostamiseen on yksinkertaistettuna LE:n laina-aikojen pidentäminen! Jos konsultin esittämän kaupan jälkeen maksetaan tämä 30 miljoonan euron osinko, on tämä rahoitettava pääasiassa lainarahalla, jolloin Lahti konsernin lainamäärä kasvaa, ei siis laske! Tämä konsernilainoja koskeva riski on yksi kuntalain kriisikuntakriteereistä.

LE:n toimitusjohtajan mukaan uudelleenrahoitus voidaan tehdä nytkin. Se, mitä konsultti ei kerro on se tärkein, eli miten tuloutus uuden omistajan kanssa tehdään? Käytännössä tämä on aina tapahtunut konsulttien esittämissä malleissa siten, että yhtiöön (LE) otetaan velkaa niin paljon kuin tarvitaan , eikä sitä makseta pois. On huomioitava, että osakassopimuksessa ja uudessa liiketoimintasuunnitelmassa määriteltäisiin tuloutuksen tavoite ja kokemus on osoittanut, että vähemmistöosakas on tässä määrittelijän paikalla. Se, mitä konsultti ei tuo nyt esille, on se, että myyntiselvityksen ajankohta on aivan väärä. Suhdannetilanne on erittäin huono ja arvostukset ovat alhaalla.

Eero Seesvaaran, Juha Tapiolan ja erään talousasiantuntijan viimeinen esitys ja malli Lahden kaupunginhallitukselle ja valtuustolle on seuraava: 1. Muutetaan nykyinen kaupungin laina LE:lle pääomalainaksi (46,8 milj. euroa). Tekninen muutos, pääomalaina vahvistaa LE:n tasetta ja vakavaraisuutta ja neuvotteluja ulkopuolisten rahoittajien kanssa. Tämä on aivan luonnollista ja laillista toimintaa eikä edellytä Lahden kaupungin lisäpanostusta. Uuden lainan ansiosta Lahden kaupungin korkotulot nousisivat 6,4 miljoonaan euroon.

2. Lahden tasetta voisi vahvistaa seuraavalla tavalla. Neuvotellaan uudella, vahvemmalla pääomarakenteella täysin uudelleen lainat Euroopan Investointipankin ja Pohjoismaiden Investointipankin kanssa. Tämä on aivan normaalia lainoista neuvottelua, jota tehdään yrityksissä koko ajan.

3. Kun LE:n laina-aikojen maksuajat pitenevät, voidaan osinkoja myös nostaa enemmän. Tavoite 30 milj. euroa vuodessa.

Yhteenveto vaikutuksista:

1. Osinko Lahdelle voidaan nostaa asteittain 30 miljoonaan euroon vuodessa. LE:n konsernin voittovarat 31.12.2023 ovat 120,3 miljoonaa euroa!

2. Lahdelle saataisiin uutta parempaa korkotuottoa uuden pääomalainan avulla noin 6,4 miljoonaa euroa ja nykyinen resurssivarausmaksu noin 5 miljoonaa euroa näkysi edelleen kaupungille tuloutettuna.

3. Yhtiön koko arvonnousu säilyy omistajalle eli Lahden kaupungilla.

4. Aluetaloudelliset vaikutukset voidaan sovittaa lahtelaisten yritysten ja kuluttajien etua palvelevaksi hinnaltaan sopiviksi paketeiksi.

5. LE:lla olisi parempi valmius ja mahdollisuus rakentaa yhdessä lahtelaisten yritysten kanssa tehokkaampi kasvu- ja ympäristöstrategia tulevaisuudessa.

Tätä esitystä kannattaa miettiä todellisena vaihtoehtona Lahti Energian hätämyynnille, jota nyt kaavailtiin. Lahden demarit kuitenkin torppasivat Lahden kaupunginjohtajan Niko Kyynäräisen esityksen LE:n myynnin valmistelusta 15.4.2024 kokoukseen. Nyt muodostetaan ryhmä, joka tekee työtä Lahden pelastamiseksi ja kriisikunnaksi vajoamisen. n

Vaivaako selkä-niska-hartiaseudun kivut?

Vilkas politiikan viikko eduskunnassa ja Lahdessa

Maanantaina järjestettiin Päijät-Hämeen Kuluttajien toimesta Lahdessa ajankohtainen energiakeskustelu. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijoita eri näkökulmista. Pääteemana oli kaukolämmön tulevaisuus ja luonnollisesti kuluttajien näkökulma. Tilaisuudessa alustivat Pekka Passi (Vanajakoski Oy:n toimitusjohtaja), Kaupunkiyhtiöiden edunvalvoja Aku Aarva (toiminnanjohtaja, Energiakaupungit ry) ja Omakotiasukkaiden arvokkaan ja asiantuntevan puheenvuoron käytti Heikki Lehtiniemi (Lahden Seudun Omakotiyhdistys ry). Oma teemani oli suomalaisten kaupunkiyhtiöiden tulevaisuus ja rooli kaupunkilaisten edunvalvojana. Nostin esille erityisesti kuntayhtiöiden välisen yhteistyön, jota tehdään, mutta potentiaalia on paljon enempään.

Eduskunnassa SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt jättivät yhteisen välikysymyksen. Yhteisessä välikysymyksessä kysytään hallitukselta keskussairaaloiden tulevaisuudesta ja siitä, miten hallitus aikoo turvata perustuslain takaamien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kaikkien hyvinvointialueiden asukkaille koko maassa. Aihe on Suomessa nyt erittäin ajankohtainen.

Keskiviikkona lakialoitteeni urheilun ja liikunnan rahoituksen parantamiseksi eteni eduskunnan lähetekeskusteluun. Minun ja 21 muun kansanedustajan tekemä aloite haluaisi muuttaa tuloverolain

57 pykälää siten, että urheiluun ja liikuntaan kohdistuva lahjoitus mahdollistaisi verovähennyksen. Tavoite olisi, että vuoteen 2030 mennessä 1 000 yritystä Suomessa tukisivat liikuntaa ja urheilua jokainen 50 000 eurolla mikä tarkoittaisi 50 miljoonan euron lisärahoitusta. Urheilua tukevat säätiöt ovat olleen itse tässä aloitteellisia ja toivottavasti lakimuutos saadaan aikaan.

Keskustelu Lahti Energian myynnistä Lahden kaupungin talouden tervehdyttämiseksi on ollut puheenaihe tälläkin viikolla Lahdessa. Kuten olen jo useaan otteeseen todennut, me halusimme kuulla vaihtoehtoja Lahti Energian (LE) myynnille. Kun niitä emme kaupunginhallitukselta saaneet olemme itse rakentaneet sitä vaihtoehtoa, millä LE:n osingonmaksukykyä ja tuloutusta palautetaan. SDP:n edustajiston linjaus oli viime sunnuntaina avain oikea.

Konsultin selvitys lupasi kaupungille 15 miljoonan euron osingot, jos LE:n vähemmistöosuus (49 prosenttia) myydään. Tämä tarkoittaa, että LE:n osingot ovat tuolloin 30 miljoonaa euroa. Konsultin lääke osinkotason nostamiseen on yksinkertaistettuna LE:n laina-aikojen pidentäminen. Yksinkertaistettuna kysymys on siitä, että miksi me tee tätä itse, kun voimme sen lainoja järjestelmällä tehdä? Tämän lisäksi pitämällä yhtiö sataprosenttisesti lahtelaisilla yhtiön arvonousu säilyy omistajalla eli Lahden kaupungilla. Tärkeää on myös nähdä aluetaloudelliset vaikutukset.

RAINEN SANANEN

Me voimme lahtelaisina vaikuttaa tarvittaessa omistajina kuluttajien ja yritysten hinnoitteluun. Ja tietenkin vielä oman kaupunkimme ja koko maakunnan kasvu, uudet investoinnit ja työllisyys.

Nyt on tärkeää saada jatkovalmisteluun paras mahdollinen osaaminen Suomesta käyttöön. Säästöjä tarvitaan, mutta samalla selkeä kasvuohjelma, joka tehdään yhdessä alueemme yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kun kasvu tämän synkän jakson jälkeen alkaa Lahden pitää olla Suomen eturivissä ja kaikki osaaminen meiltä kyllä löytyy kun vain haluamme.

Lahden alueella energiayhtiön rooli on erittäin keskeinen tulevaisuuden kasvun ja kehittämisen investointeihin yhdessä alueen yritysten kanssa. Esimerkiksi Ren-Gas-yhtiön jättihanke voi tarkoittaa Lahdelle, Suomelle ja Euroopalle paljon. Millaisia kumppanuuksia tämän ympärille voi rakentaa? Nyt pitää löytää muutenkin uusia hankkeita ja investointeja ja kyllä niitä on mahdollista saada.

Kaikkien taloustilanne on nyt vaikea. Tästä huolimatta meidän pitää yhdessä löytää järkeviä ratkaisuja sekä uskaltaa katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. n

• hieronta

• osteopaattinen mobilisointi

• hermoratahieronta

• tutkiminen ja testaus Juhonk.

• Autopaikka nro

Jalkapallokausi on avattu. FC Lahden pistetili on avattu. Onnella, mutta kuitenkin. Tampereen Tammelan ylväs upea 44 miljoonan stadion on korkattu.

Viimeksi jäätiin maalivahteihin. Jatketaan. Lahden maalissa 17-vuotias Osku Maukonen loisti. Jopa rouvani sen tajusi ja hän loihti sanomaan, että toi poikahan on aina pallon tiellä!

Lahden uusi nopea hyökkääjä Colin Odutayo karkasi vartijaltaan. Ilveksen puolustaja kaatoi hänet takaa. Odotin ulosajoa. Ei tullut. Viimeksi näin väärin 2002. Tuomari on aina oikeassa.

Kuten lisäajan kulmapotkussa. Ilves juhli voittomaalia, jonka tuomari hyväksyi ja hylkäsi. Maukosta taklattiin. Vaan oliko syynä oma pelaaja?

Maukosen lisäksi Lahden voima piili toppariparissa Viitikko-Fox. Toki muukin joukkue taisteli loistavasti. Jatkossa oma peli pitää käynnistyä. Djaloa kaivattiin.

Tunnelmaa riitti. Ja savuja, jotka ovat kiellettyjä. Paikallinen lehdistö syytti lahtelaisia, mutta vastaavat myrkyt tuli kotifaneiltakin, mutta ei niistä mainittu. No, tamperelaisillahan menee helposti fakta ja fiktio sekaisin, vrt. Matti Kuusela. Anteeksi.

Miikka Mäkinen.

Kannattajista puheenollen, he pärjäsivät ilman paitaa. Minulla toppahousujen alla kahden pitkät alushousut! Lämmin tuli, kiitos aurinko. Stadion vetää 8 000 katsojaa. Nyt paikalla liki 5 000. Tauolla riitti jonoa. Hyvä, hyvä, en saanut makkaraa! Torilla kehuttiin komeita VIP-tiloja. Joku toivoi ravintolan ikkunoihin peittävämpiä verhoja. Katsos kun peli saattoi vähän häiritä syömistä ja varsinkin juomista. Tsemppiä kauteen FC Lahti! Jaksa kannustaa edelleen Miikka Mäkinen.

Raine Järvinen

Jussi Melanen

Ville Skinnari

Tammelassa tohinaa

Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitäkään Lahti Energian myymistä

Lahden kaupungin valtuusto ei saakaan uudelta kaupunginjohtajaltaan 15.4. esitystä Lahti Energian myyntiluvan käynnistämisestä. Tarkoitus oli myydä LE:n omistuksesta 49 % ja yrittää saada siitä 500 miljoona euroa, jotka oli tarkoitus sitten sijoittaa vapailla sijoitusmarkkinoilla. Lahden demarien kunnallisjärjestö katsoi kokouksessaan, että Lahti Energiaa ei kannata myydä, vaan se on pidettävä Lahden omistuksessa. Tämä tilanne muutti kaiken ja nyt kaupungin talouden tasapainottaminen täytyy hoitaa muilla keinoilla.

Lahdessa on syntynyt myyntiä vastustava liike, joka lähtee siitä ajatuksesta, että luonnollisen monopolin myyminen ylikansallisille pääomasijoittajille ei vielä koskaan ole onnistunut Suomessa. Lahti Energian myyntiä vastustaa lähes 10 000 lahtelaista, jotka ovat allekirjoittaneet Petri Alastalon kuntalaisaloitteen. Lehtemme on osallistunut tähän Lahden tärkeimmän kaupan analysointiin palstoillaan. Teimme Lahden kaupunginjohtajalle kiperiä kysymyksiä tästä muuttuneesta tilanteesta ja näin Niko Kyynäräinen vastasi:

Mitkä seikat olisivat mielestänne puoltaneet Lahti Energian myymistä pääomasijoittajille? – Kumppani toki voi olla muukin kuin pääomasijoittaja. Tärkeintä olisi saada kumppani tai kumppaneita, jotka haluavat meidän kanssamme kehittää yhtiötämme kilpailluilla markkinoilla. Omistajana meidän riskimme on pääosin kiinni yhdessä yhtiössä, mikä tulevaisuudessa vähentää myös kykyämme olla investoinneissa yksinään mukana. Tästä ratkaisusta olisimme samalla löytäneet osittain keinot talouden tasapainottamiseen.

Oliko demarien täyskäännös LE:n myyntiasiassa teille yllätys? Oliko heillä esittää tilalle mitään käytännön neuvoja, kuinka Lahden vaikea taloustilanne saataisiin oikealle kurssille?

– Pitkin selvitystyötä on ollut selvää, että moni vastustaa kumppanin hakua Lahti Energian omistamiseen tai se on vaikea asia monille. Tätä pyrittiin hälventämään hyvällä selvitystyöllä ja avoimella vuorovaikutuksella. Uskoin, että valtuuston yhteinen päätös talouden tasapainottamisesta pitää. Nyt sitten laadimme talouden tasapainoon saattamiseksi uutta näkökulmaa, joka pitää sisällään leikkauksia palveluihin ja veronkorotuksia.

– Taloutta on tasapainotettu valtavan kauan, kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen sanoo.

Miksi Lahdessa ei talouden tasapainottamistoimia ole aloitettu jo vuosia sitten, vaikka kaupungin surkea taloustilanne on ollut nähtävillä kauan?

– Taloutta on tasapainotettu valtavan kauan. Tämänkin vuosikymmenen alkupuolella saavutettiin yli kymmenen miljoonan säästöt, myös hyväksyttyyn talouden tasapainosuunnitelman oli sisällytetty kymmenen miljoonan säästöt. Tilanteen surkeus tuli esiin sote-uudistuksen myötä, joka lopulta rakenteellisesti leikkasi kaupungin tuloja 43 miljoonaa enemmän kuin vei menoja. Tämä on siis jatkuva vähenemä taloudessa, joka nyt pitää joka vuosi kuroa umpeen. Samoin palkkaratkaisu sekä kohonneet lainamenot ovat lisänneet menoja ja aiheuttaneet pysyvää ongelmaa. Konsernipalvelujohtaja, kuten muutkin viranhaltijat, sekä parlamentaarinen työryhmä ovat tehneet hyvää työtä viimeisten vuosien aikana tasapainotyössä.

Uskotteko, että nyt perustettava uusi ns. kriisitaloustyöryhmä kykenee löytämään aitoja keinoja parantaa Lahden taloutta? – Työssä etsitään keinot tasapainottaa kaupungin talous uudesta näkökulmasta. Se on ohjausryhmän kanssa tehtävän työn ainoa tavoite.

Voisiko Lahti muuttua kriisikunnaksi? Millaisia sopeuttamiskeinoja Te löytäisitte Lahden taloustalkoille?

– Kyllä Lahti voi ajautua kriisikunnaksi, jos talouden suuntaa ei saada käännettyä. Korostan, että vaikeita ja kipeitä päätöksiä joudutaan joka tapauksessa tekemään. Edellytän yhteisen sopimuksen löytymistä vaikean kokonaisuuden läpisaamiseksi. Kaupungin hallinto on kaupunkien vertailussa varsin kevyt ja monia tehtäviä on ulkoistettu. Organisaatiota tulee toki jatkuvasti kehittää, ja siitä tulee myös säästöjä. Kaikki päällekkäisyydet varmasti karsitaan, mikäli sellaisia löytyy. Koska kyse on ennen kaikkea tulojen vähenemästä, on tuloja pysyttävä nostamaan. Kasvuinvestoinnit, etenkin panostaminen yliopistokoulutukseen, ovat tulojen kasvattamisessa keskeisessä asemassa. Kiinteistöpuolelta ja kaupunkisuunnittelusta on löydettävissä vielä lisää keinoja. Lisää kohteita ja keinoja kaivetaan yhdessä. Pakko on todeta myös se, että sivistyspalvelut on meidän suurin palvelualue ylivoimaisesti. Tämän kokoluokan säästöissä kaikki palvelut ovat tarkastelun alla.

Juhani Melanen

Mankeli-kausi alkaa 22.4.

Mankeli-kaupunkipyörien kausilipun voi ostaa hyvissä ajoin ennen kauden alkamista, ja aikainen ostaja saa lipun alennetulla 55 euron hinnalla. Ennakkomyynti alkaa 8.4. ja kestää kauden aloitukseen 22.4. asti.

Ennakkohinta koskee ainoastaan kausilippua. Seitsemän kuukauden kausilipun normaali hinta on 60 euroa.

Muut lipputuotteet ovat kolmen kuukauden lippu, kuukausilippu, viikkolippu, päivälippu ja minuuttiveloitus. Lipun voi hankkia Freebike-sovelluksesta.

Tulevalla Mankeli-kaudella pyöräilijöiden käytössä on 500 kaupunkipyörää ja 60 asemaa. Viime kauden kolme suosituinta kaupunkipyöräasemaa olivat kauppatorilla, Trion edustalla ja Matkakeskuksessa. Mankeli-pyöriä lainattiin viime vuonna lähes 295 000 kertaa.

Suurin osa Mankeli-asemista pysyy tulevalla kaudella samoina, mutta muutamia muutoksia on luvassa. Jokimaalle tulee uusi asema. Asema parantaa osaltaan alueen liikenneyhteyksiä ja palvelee kehittyvää teollisuusaluetta.

Hennalan, Asemantaustan, Lo-

tilan ja Vipusenkadun Mankeli-asemien sijaintiin tehdään pieniä muutoksia palautteiden ja käyttäjämäärien perusteella. Poliisiasema, Harjukatu ja Ilmarisentie vaihtavat paikkaa ja ne nimetään uudelleen. Asemat ovat tällä kaudella Rykmentinkatu, Vuorikatu ja Metsäpellontie.

Kolme viime kaudella vähäisellä käytöllä ollutta asemaa poistetaan käytöstä. Asemat ovat Ahtiala, Renkomäki ja Lähde. Ahtialan ja Renkomäen asemat ovat olleet erillään muusta asemaverkosta ja siksi eivät houkutelleet käyttäjiä. Lähteen asema poistuu, koska monitoimitalon koulu on kesän ajan kiinni eikä aseman siirtämisen oleteta lisäävän käyttäjämääriä.

– Pyörien käyttö on lisääntynyt paljon ja asemia oli viime kaudella välillä tyhjillään. Haluamme varmistaa pyörien saatavuuden mahdollisimman monelle, joten asemakohtaista pyörämäärää täytyy kasvattaa. Pyörien määrä pysyy ennallaan, joten poistamalla vähäisellä käytöllä olevia asemia voimme parantaa pyörien tasaisempaa jakaantumista asemille, kertoo liikenneinsinööri Juhana Polojärvi

Keskustan kadut putsataan 19.–22.4.

Lahden keskustan katujen tehopuhdistus järjestetään 19.–22.4. Toriparkki on maksutta käytössä operaation ajan.

Hiekkamyrskyssä poistetaan ydinkeskustan hiekoitushiekat ja pestään ajoradat, pysäköintipaikat, keskikorokkeet ja kevytväylät.

Puhdistettavalle alueelle asennetaan ajoneuvoja koskevia siirtokehotusmerkkejä noin 2–3 vuorokautta ennen kaupungin puhdistustyön aloittamista. Asukkaat voivat siirtää autonsa Toriparkkiin. Operaation jälkeen normaali hiekanpoisto jatkuu alueen ulkopuolisilla kaduilla. Asukkaat voivat pysäköidä au-

tonsa Toriparkkiin Hiekkamyrskyn ajaksi. Toriparkki on maksutta käytössä torstaista 18.4. klo 19 maanantaihin 22.4 klo 9.

Autot, joita ei ole siirtokehotuksesta huolimatta siirretty, siirretään Kauppatorille. Siirron kulut ovat 130 euroa ja ne peritään auton omistajalta. Siirtokehotukset ovat voimassa, kunnes kaupunki on poistanut siirtokehotusmerkit. Pysäköintisovellusta käyttävän on varmistettava, ettei automaattinen kamerapysäköinti ole käytössä. Pysäköinnistä ei veloiteta, kun automaattinen kamerapysäköinti on pois päältä. Sovelluksen kautta veloitettuja maksuja ei palauteta.

La 20.4.2024 klo 10-14 Fellmannia, Kirkkokatu 27

- Vapaaehtoistoiminnan esittelyä

- Pikatreffejä vapaaehtoisten kanssa

- Kahvia, esityksiä ja muuta ohjelmaa

Oletko kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta?

TERVETULOA!

Lahden Sotaveteraanien hallitus vuonna 2024. (Vas.) Juhani Vilo, Leena Mattila, Hannu Sorjonen, Erkki Hokkanen, Reijo Juvonen, Kari Siljander, Simo Hiilamo, Leena Tuurmo, Hannu Rantala, Heli Eräkorpi, Risto Korkka ja Urpo

Kari Siljander jatkaa Lahden

Sotaveteraanien johdossa

Liittokokous Sibeliustaloon

SOTAVETERAANIT. Suomen

Sotaveteraaniliitto lopettaa toimintansa vuoden 2024 lopussa. Perinnetyön vastuu siirtyy Tammenlehvän Perinneliitto ry:lle ja sen alueellisille yhdistyksille.

Alueyhdistys on perustettu myös Päijät-Hämeeseen. Lahden Sotaveteraanit ry on toiminut 66 vuotta. Se on yksi Suomen vanhimmista sotaveteraaniyhdistyksistä. Koko toimintansa ajan yhdistys on tukenut veteraaneja, heidän puolisoitaan ja leskiään.

– Lahden Sotaveteraanit ry on päättänyt kuitenkin jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2025 loppuun saakka. Tällöin tarkastelemme tilannetta uudelleen. Me tulemme tukemaan etenkin puolisoita ja leskiä entisessä laajuudessa, Lahden Sotaveteraanien puheenjohtaja Kari Siljander lupasi yhdistyksen vuosikokouksessa Hennalassa.

Lahden Sotaveteraanit ry sai sotaveteraani Kauko Taalikan testamenttilahjoituksen joitakin vuosia sitten, ja sen turvin Lahden yhdistys on voinut tukea avun tarpeessa

olevia jäseniään.

Liitto lakkautetaan

Suomen Sotaveteraaniliiton liittojuhla XXI järjestetään Lahden Sibeliustalossa 5.–6. kesäkuuta 2024. Juhlaan liittyvässä liiton vuosikokouksessa käynnistetään liiton purkaminen ja päätetään toimintavuoden 2025 linjauksista. Kokousedustajia on tulossa aina Kanadasta saakka.

Lahden Soteveteraanit ry valitsi vuosikokouksessaan yhdistyksen hallituksen vuodeksi 2024.

Puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Kari Siljander, varapuheenjohtajaksi Hannu Rantala, sihteeriksi Heli Eräkorpi, kokoussihteeriksi Leena Tuurmo ja Arjen Apu -projektin vetäjäksi Leena Mattila.

Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Simo Hiilamo, Erkki Hokkanen, Reijo Juvonen, Urpo Karjalainen, Risto Korkka, Hannu Sorjonen ja Juhani Vilo. Lasse Koskinen

TEATTERISSA

”Jossain pohjoisessa” etsii vastauksia kysymykseen mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta

Elämme synkkiä aikoja. Venäjän julma sotaa Ukrainaa vastaan ja Israelin terroristijärjestö Hamasia vastaan käymä kostosotaa ovat pysytelleet otsikoissa jo kuukausia. Onko niin, että ”homo homini lupus” eli ihminen on ihmiselle susi pitää edelleen paikkansa? Vai voivatko juuri tällaiset hienoviritteiset nuorten esittämät rakkaustulkinnat saada meidät vielä uskomaan sittenkin, että kansainvälisen Punaisen ristin tunnuslause ”inter arma caritas” eli laupeutta aseiden keskelle voisi vielä joskus toteuta ihmiskunnan historiassa? Nämä mietteet nousivat päällimmäiseksi pohdiskellessani kansanopiston I-kurssin sisäisesti herkkiä tulkintoja rakkauden eri ilmenemismuodoista pienen perifeerisen kyläyhteisön näkövinkkelistä.

Ohjaaja Aleksi Lavasteen näytelmävalinta osoittaa harvinaisen kypsää pelisilmää tässä ajassa. Minä kansanopiston näytelmälinjan suuri fani suorastaan helpotuin. Nyt ei tarvinnut katsella virtaa täynnä olevia huikeita Duracell-pupuja painamassa kaasua täysillä, vaan viimein saattoi rauhassa keskittyä hienosti rakennettujen pienten ihmisten parisuhdedramatiikkaan.

Saumattomat sadevesikourut, kantikas ja puolipyöreä.

Saumattomat sadevesikourut, kantikas ja puolipyöreä.

Tuotteissa useita värivaihtoehtoja.

Tuotteissa useita värivaihtoehtoja.

Näytelmä oli rakennettu älykkäästi yhdeksän erilaisen episodin varaan ja juuri niiden erilainen lähestymiskulma viehätti ainakin minua. Meille tarjottiin nyt kimara erilaisia maukkaita cocktaileja, joissa maut ja sävyt vaihtuivat, mutta perusraaka-aine pysyi kaikissa samana kirpeänä rakkaushedelmänä.

Muutamat episodit nousivat nytkin erityisesti esiin ja niitä kannattaa tarkastella hivenen lähemmin. Kaisla Jaakonaho ja Minea Mantsinen aloittavat tämän rakkausretken sisäisesti kypsillä rakkauden tunnustuksilla, joissa etäisyys-läheisyys vuorotteli ja hiljaiset hetken korostivat kohtaamisen herkkyyttä ja tärkeyttä. Viiltävän koskettavaa!

Enna Piitulainen ja Ville Saastamoinen latasivat näyttämölle absurdia kauhua ja hirtehistä komiikkaa varsin mielenkiintoisen ja harvinaisen sairauden välityksellä. Villen roolihahmo Sasu nimittäin sairasti erittäin harvinaista kongenitiaalista analgesiaa eli sairautta, jossa henkilö ei fyysisesti tunne kipua, vaikka häntä sattuisi vakavastikin. Tosi virkeän herkkä ja erilainen henkinen rakkausvedätys täydellä kyyneltakuulla!

Fanni Vihersaari ja Aino Kuronen pohtivat haikean tyylikkäästi roolihahmo Sandran polttari-iltana,

Aleksi Lavaste hieroi taas onnistuneesti lampun henkeä ja kas kummaa - sieltähän pulpahti virkeitä viestejä iki-ihanasta ja niin usein väärin ymmärretystä rakkauden palosta ja nälästä meille katsojille arvioitavaksi ja puntaroitavaksi aina kotiin asti.

mikä meni viime kädessä pieleen ja miksi suhde ei noussutkaan lentoon, vaikka kipinöitäkin löytyi.

Timo Karttunen ja Elias Kaukkila nokittivat huimasti toisiaan hikisessä, testosteronia ja jopa estrogeeniä pursuavassa tosimiesten rakkausripityksessä sellaisella ronskilla meiningillä niin, että rapa roiskui kauas. Rakkaus saattaa yllättää joskus jopa alfauroksetkin.

Loppukohtauksessa Vera Kivistö ja Heikki Hoppania antavat palaa perjantai-iltana työpäivän jälkeen täysillä. Viattomasta pususta rakennetaan taiten todellinen rakkausjytky, jossa on sitä jaloa tunteen paloa. Episodi ei takulla jätä ketään kylmäksi.

Joukkokohtaukset, laulut ja tanssit toimivat kivasti ja tukevat näytelmän kokonaisilmettä. Tästä kiitos Jonas Kantolle ja Virva Immoselle.

Yhdysvaltalaisen John Carianin käsikirjoittama ”Jossain pohjoisessa” on lämmin tervehdys ja rakkauden ilosanoma juuri tänään. Se on revontulien alla syntynyt rakkauden sattuman ylistys tuntevien ihmisten sydämessä.

”Elämässä ja kuolemassa emme muista kuin rakkautemme! Niissäkin me jäämme valitettavan usein yksin!” Lahtelaisen ajattelijan vaatimaton mietelmä nähdyn näytelmän jälkitunnelmissa.

Juhani Melanen

Tilaa kattopellit suoraan kattopeltitehtaaltamme kestopelti.fi

Tilaa kattopellit suoraan uudelta kattopeltitehtaaltamme kestopelti.fi

Tilaa kattopellit suoraan kattopeltitehtaaltamme kestopelti.fi

• kattosillat

• kattosillat

• kattosillat

• lumiesteet

• lumiesteet

NESCO -tuotteet

NESCO -tuotteet

SAUMATON KES TÄÄ! KOURUTUOTE

P. 0400 498 184 / Volotinen 040 756 5266 / Ahtiala

• tikkaat

• tikkaat

• peltilistat

• lumiesteet • tikkaat • peltilistat

• peltilistat

• piipunpellit

• piipunpellit

• piipunpellit

• kattoremontit

• asennuspalvelu takuutyönä

• asennuspalvelu takuutyönä

• asennuspalvelu takuutyönä

• www.kattovaruste.fi

Rami (Tino Karttunen). Kuva Jani Enqvist.

Karjalainen. Kuva: Markku Selonen.

Hanna Nohynekilla yllättävä

Rokoteasiantuntijaelämäntausta tuli tutuksi korona-aikana

KIRJA. Suomen kansa oppi korona-aikana tuntemaan lääketieteen tohtorin Hanna Nohynekin, joka kertoi vastarokotteiden rokotuskampanjoista ja tilanteista. Hänellä on yllättävä tausta nuorena radikaalina 1980-luvun alussa. Hän vastusti sekä lääkeyhtiöiden valtaa että ydinaseita.

Lääkäriksi valmistuttuaan Nohynek vietti vuosia tutkijalääkärinä Filippiineillä tutkimassa lasten keuhkokuumeita. Hän sai siihen sysäyksen Jorvin sairaalassa, jossa hänelle sattui kohtalokas tapahtuma nuorena harjoittelijalääkärinä. Nohynekin oma äiti sairastui yllättäen äkkiä ja vakavasti. Tapahtumat hoitotoimissa johtivat siihen, että Nohynek teki virallisen ilmoituksen hoitovirheestä. Se ei johtanut mihinkään, mutta äidin elämäntilanne johti suuriin muutoksiin.

Nohynek oli tuolloin jo palannut maailmalta kotimaahan. Hänen tyttärestään tuli kilpapyöräilijä, ja sen myötä oli uusi elämä edessä tyttären ja tämän pyörän kuljettamisessa kilpailuihin. Viikonloput kuluivat huoltajana kilpailuissa. Hän itsekin pyöräili työmatkansa Kansanterveyslaitokselle.

Villiä koronapalautetta

Hanna Nohynekiä pyydettiin rokoteasiantuntijaksi yksityiselle terveysasemalle. Siellä hän toimi pari kertaa viikossa iltaisin matkalääkärinä, joka opasti ja rokotti matkalle lähtijöitä. Asiakkaina oli myös heitä, jotka olivat sairastuneet ja hakivat apua kaukomatkoilla saamiinsa vaivoihin. Vastaan tuli legionella-bakteeriin sairastunut.

Hanna Nohynek aloitti THL:n rokotusohjelmayksikön päällikkönä tammikuussa 2012. Maaliskuussa 2020 Suomessa alkoi korona-aika.

Continental Testivoittaja

Hanna Nohynek ilmestyi TV-uutisiin THL:n ylilääkärinä tilannearvioita antamaan. Hän toi kasvot taudin torjuntaan ja sai myös ikävää palautetta kansalaisilta. Erilaiset villit salaliittoteoriat rehottivat koronaviruksen katveessa. Toimittaja Terhi Hautamäki on erikoistunut tiedemaailman ilmiöihin ja henkilökuviin. Hän kirjoitti Hanna Nohynekin elämäkerran, joka sisältää yllättäviä käänteitä ja tapahtumia, joita emme ole osanneet arvata rauhallista lääkäriä televisiosta kuunnellessamme. Hanna Nohynek on ollut elämän seikkailija. Lasse Koskinen

TULE JAKAMAAN OMALÄHIÖTÄ

Anttilanmäki 260 kpl

Asemantausta 350 kpl

Keijupuisto 240 kpl

Laune 150 kpl

SOITA

050 404 1398

omalahio@omalahio.fi

Terhi Hautamäki: Hanna Nohynek – Peloton, WSOY 2024.

kirppis & outlet

Tervetuloa tekemään kirppis- ja outletlöytöjä tai varaamaan oma myyntipaikkasi!

Av. ti–to 10.30–17.00, pe–su 10.30–15.30, ma suljettu Erkontie 4 (sisäpiha) puh. 041 3153 362

Hanna Nohynek. Kuva: Vuokko Salo.

Kauriin harjaton autopesu

Takana oli normaaliakin levottomampi yö kun ponkaisin ylös. Tuli taas lopetettua poliittinen lakko, neuvoteltua rauha Lähi-itään ja päästettyä päiviltä eräs ikävä diktaattori. Juuri ennen heräämistä olin suostumassa uudeksi Bondiksi.

Vilkaistessani ulos luulin unen jatkuvan ja metsän eläinten osoittavan kunnioitusta työlleni nuolemalla autonikin puhtaaksi. Peltien lisäksi metsäkauriin kieli kävi huolellisesti läpi renkaat ja peilit.

Palattuani tähän maailmaan tajusin, että kauris oli haistanut tiesuolan autoni kupeista eikä meinannut saada siitä kyllikseen. En hennonut häiritä sen ateriaa vaikka hieman mietinkin mahtaako kieli olla kovin karhea. Myöhemmin tarkistin pellit eikä vaurioita näkynyt. Jälki oli kyllä yhtä sotkuinen kuin olisi varmaan itsellänikin jos joskus ryhtyisin autoa pesemään.

Ari Elovirta

LAATUKONEET EDULLISESTI

MYYNTI - HUOLTO - KORJAUS - KAIKKI MERKIT

TORIN OMPELUKONE

www.torinompelukone.fi - p. 0400 769 632 Rauhankatu 18, Lahti - Av. ma, ti, to, pe 10-17, ke 9-18

KYSYNTÄ ALKANUT! OMAKOTITALOT, LOMAHUVILAT, RANTAMÖKIT, MAATILOJEN PIHAPIIRIT JA METSÄTILAT. Sopivasta kauppa heti. Luotettavaa välitystä ja arviointia yli 30 v. Vihdintie 4, 00350 Helsinki (09) 241 8498 www.tuomontupa.fi

OSTETAAN

• keräilyrahoja, kokoelmia •

• seteleitä •

• kolikoita •

• kultarahoja •

• kunniamerkkejä •

• ym. keräilytavaraa •

Ilmainen arvio Jani 044 204 0574 www.jncoins.com

Meiltä myös keräilytarvikkeet

HOLLOLAN

KALUSTEMAALAAMO KY

Kalustemaalaamo tarjoaa VÄLIOVIEN sekä keittiön kaapiston ovien maalausta.

MUISTA OIKEUS

KOTITALOUSVÄHENNYKSEEN

Kysy tarjousta! Puh. 040 759 5782 www.hollolankalustemaalaamo.net

Maukas kalakeitto

6 annosta

600 g perattua kalaa, esim. kirjolohta, kuhaa, ahventa

½ tl suolaa

600 g kiinteitä perunoita

250 g porkkanoita

1 palsternakka

125 g juuriselleriä

1½ l Valio Kiehu® maitojuomaa

1 kalaliemikuutio

12 kokonaista maustepippuria

1 rkl sinappia, esim Turun Sinappia mieto

200 g sipulia

1 dl hienonnettua tilliä

1–2 rkl voita

Leikkaa kalafileet paloiksi ja mausta suolalla. Kuori kaikki juurekset. Paloittele perunat ja porkkanat – jätä porkkanat hieman perunoita pienemmiksi paloiksi. Leikkaa palsternakka 1 x 1 cm:n kokoisiksi ja juuriselleri vieläkin pienemmiksi kuutioiksi. Kuumenna maitojuoma kiehu-

Sitruunainen rahkapiirakka

Tehdastekoiset piirakkataikinat helpottavat leipojan arkea. Niitä saa sekä suolaisille että makeille täytteille sekä gluteenittomina.

Valmispohja riittää ohueksi pohjaksi 27-senttiseen lasivuokaan.

Täyte:

200–250 grammaa sitruunamaustettua maitorahkaa

1 muna

1 tl vanilliinisokeria

VIIKONLOPUKSI

vaksi kattilassa. Lisää joukkoon juurekset, liemikuutio (tarkista tarvittaessa gluteenittomuus), maustepippurit ja sinappi. Keitä 10 min. Lohko sillä aikaa sipulit. Lisää joukkoon. Jatka kypsentämistä 10 min.

Lisää kala sekä tilli. Kala kypsyy kiehuvan kuumassa keitossa muutamassa minuutissa.

Lisää joukkoon nokare voita. Rouhaise päälle hieman mustapippuria. Tarjoa keitto ruisleivän ja voin kanssa.

pari kolme lusikallista esimerkiksi vadelma- tai vadelma-punaherukkahilloa

Anna taikinan sulaa hyvin, mutta älä sulata mikroaaltouunissa. Painele taikina tasaiseksi niin, että reunat nousevat pari senttiä ylös.

Sekoita maitorahka, muna ja vanilliinisokeri.

Levitä seos tasaiseksi kerrokseksi

Roiskaise hillo koristeeksi

Paista 200 asteessa alimmalla tasolla 30–40 minuuttia

Anna veträytyä ennen tarjoilua

Tertulle kahvia

Viime viikon kuvassa oli Tommi Niemelä

Arpa suosi Teerttu Sopulia Tommi ”Hölö” Niemelä (s. 17.6.1983) jääkiekkovalmentaja ja entinen jääkiekkomaalivahti. Tällä hetkellä hän valmentaa SM-liigajoukkue Pelicansia.

Niemelä on Helsingin IFK:n kasvatti, joka siirtyi A-juniori-ikäisenä Jokereihin. Jokereissa tilille kertyi yhteensä 8 ottelua SM-liigassa 2002–2003. Jokereiden lisäksi Niemelä on edustanut Suomessa Mestiksessä Hyvinkään Ahmoja, Kiekko-Vantaata, Forssan Palloseuraa sekä Kouvolan KooKoota.

Ulkomailla Niemelä pelasi Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Italian ja Saksan eri sarjoissa, ennen kuin loukkaanuttuaan lopetti pelaajauran.

TUNNISTATKO KASVOT

VANHOISTA VALOKUVISTA?

Vastaus ke 17.4. klo 15 mennessä osoitteeseen: Omalähiö-lehti, Patomäentie 10, 15610 Lahti, sähköpostitse: omalahio@omalahio.fi tai www.omalahio.fi Oikein vastanneiden kesken arvomme kilon kahvia.

Kuvassa: Lähettäjän tiedot: Puh.

Möysän Musaklubi laajentaa festivaalitarjontaa: Perinteinen pikkujoulu XXL Mössö saa rinnalleen metallifestivaalin

Perjantaina 8.11. XXL Mössö Pikkujouluja vietetään areenaluokan esiintyjäkattauksen voimin: Kaija Koo, Juha Tapio ja Neljä

Ruusua

Lauantaina 9.11. Lahden Messukeskuksen valtaa ensimmäistä kertaa XXL Mössö Metalli Pikkujoulut, jossa metallikansaa viihdyttävät: Stam1na, Turmion Kätilöt, Korpiklaani, Mokoma, ja Lost Society.

Tapahtumien liput tulevat myyntiin 12.4.

XXL Mössö on Möysän Musaklubin festivaalikonsepti, jossa legendaarisen Mössön tunnelma viedään klubikeikkaa isompaan mittakaavaan: talvella pikkujoulufestivaaleille Lahden Messukeskukseen ja kesällä ulkoilmatapahtumana kesäfestareille Mukkulan Tapahtumapuistoon.

Möysän Musaklubi järjestää tänä vuonna kesäfestarin Mukkulassa viikko ennen juhannusta. Pikkujoulufestivaalia puolestaan juhlitaan Messuhallissa marraskuun toisena viikonloppuna. Kesäfestivaalille odotetaan kahden päivän aikana noin 15 000 asiakasta. Marraskuun sisäfestivaalien kävijämääräksi odotetaan kahtena päivänä yli 9 000 katsojaa.

– Meiltä on ihan ensimmäisestä XXL Mössöstä lähtien, vuodesta 2016 asti kyselty, että milloin Mös-

Stam1na

sö tekee oikean metallifestarin Lahteen. Nyt on sen vuoro, ja olemme innoissamme tästä! kommentoi Möysän Musaklubin isäntä Antti

Puhakka

Lahden Messuhallissa vuodesta

2016 järjestetty Pikkujoulu XXL Mössö on osoittautunut erittäin

suosituksi pikkujoulufestivaaliksi.

– Meille mössöläisille iso palkinto vuosikausien ahkeroinnista festarin kehittämisessä tuli viime syksynä,

kun pikkujoulutapahtumamme nousi Suomen suurimmaksi sisäfestivaaliksi.

– Asiakasmäärä 4 750 lippua on missä tahansa kaupungissa erinomainen saavutus ja olemme siitä asiakkaillemme todella kiitollisia, sanoo Puhakka.

Laadukkaan festivaalin rakentamiskustannukset ovat kalliit ja esimerkiksi suosituimpien esiintyjien esiintymispalkkiot ovat huimia. Mössön festareilla hyvin sujunut VIP myynti on mahdollistanut festivaalin kehittämisen.

– VIP-liput on meillä loppuunmyyty lähes joka vuosi.Yritysasiakkaiden lisäksi myös yksityisasiakkaat ovat halukkaita ostamaan VIP-liput laadukkaasti järjestetystä tapahtumasta jossa on mieluisa ja nimekäs esiintyjäkattaus.

Tämän päivän asiakas on mustasukkainen vähäisestä vapaa-ajastaan. Mielimusiikkia halutaan kokea livenä laadukkaasti järjestetyssä tapahtumassa. Pelkkä suosikkiartisti ei riitä, vaan myös puitteet ja oheistarjonta on oltava tasokasta.

– Meidän on jokainen konsertti rakennettava erittäin tasokkaasti, järjestelyissä rima on oltava korkealla. Niin että asiakkaat kerta toisensa jälkeen kokevat Mössön lipun alla tehtävän tapahtuman olevan laadukkaasti järjestetty.

on XXL Mössö Metalli pikkujoulujen yksi nimekkäimmistä esiintyjistä 9. marraskuuta Lahden Messukeskuksessa. Kuva Teemu Andreas.

LUKIJAT KIRJOITTAVAT

Lahti Energian kohtalo ratkeaa

Tuleeko 15.4.2024 olemaan uusi musta päivä Lahden historiassa, kun Lahden kaupunginvaltuusto päättää myydä energiayhtiöstään 49 prosentin osuuden veroparatiisiyhtiöille? Näin kirjoitetaan uusi historian lehti Lahden kohtalon kirjaan.

Lahtelaisen tragedianäytelmän käsikirjoittaja purjehtii leppoisasti lämpimillä Atlannin aalloilla vienosti hymyillen. Vuosia kestänyt raskas käsikirjoitustyö on takana päin ja voi hyvillä mielin jäädä odottamaan arvostettua Lahti mitallia.

Käsikirjoittaja on valinnut näytelmän naispääosiin seuraavat henkilöt: Milla Bruneau KOK, Sirkku Hilden SDP, Riina Puusaari Vihr., Sonja Falk KD, Elisa Lientola Vas.. Miespääosasa esiintyvät: Jorma

Kuraattorit

Ratia PS, Mika Kari SDP, Juha Rosted KOK, Toni Putula Kok, Jouni Kaikkonen Vihr, Martti Talja Kesk.

Näytelmän avustajina toimivat kaupunginjohtaja, valt. maist. Niko Kyynäräinen SDP, talousjohtaja, tradenomi Tiina Mörsky.

Tämä hyvin epäyhtenäinen teatteri ryhmä yrittää saada katselijat ymmärtämään tragedian keinoin, että Lahti laiva on uppoamassa ja me pelastamme sen yhteisellä energiapuhalluksella.

Nämä veitikkamaiset näyttelijät ja taloustaikurit yrittävät myös näyttää näytelmällisin keinoin, miten meidän lahtelaisten energian käyttäjien rahoilla ja osakekeinottelulla he saavat 6 prosentin tuoton rahoillemme tästä ikuisuuteen.

Haastavampi osa näytelmässä

ja

on todistaa katselijoille, että veroparatiisiyhtiöt ovat ystävällisiä ja haluavat vain kaikkea hyvää meille Lahtelaisille. Näytelmä päättyy hirveään katastrofiin, kun meidän lahtelaisten rahat ovatkin lopuksi hävinneet sinne kuuluisaan kankkulan kaivoon. Näyttelijät sortuvat tukkanuottasille keskenään syytellen toisiaan aiheuttamastaan katastrofista.

Pääosan esittäjistä palkittiin Mika Kari ja Sirkku Hilden SDP, Milla Bruneau ja Toni Putula KOK. Erityismaininnan ruusukimpun kera sai Jorma Ratia mainiosta yksilösuorituksesta.

Katselijat poistuvat järkyttyneinä kylmään kevät iltaan haaranvälejään koitellen. Lahtelainen

psykologit takaisin koulun henkilöstöön

Vantaan koulusurma särki sydämet, haavoitti pysyvästi monet mielet ja vahingoitti liian monien aikuisten ja lasten turvallisuuden tunteen koulussa. Samaan aikaan – niin karua kuin se onkin todeta – en yllättynyt. Pahoinvointi on lisääntynyt kouluissa, vaikka siihen pyritään tarjoamaan kaikki mahdollinen apu olemassa olevilla keinoilla.

Kun hyvinvointialueet synnytettiin, useat opettajat – minäkin –julkisesti älähdimme: älkää viekö oppilas­ ja opiskelijahuoltoa etäämmäs koulujen arjesta. Näin silti tehtiin. Käytäntö on osoittanut, kuinka tämäkin hyvinvointialueuudistuksen idea kompuroi käytännössä.

Samaan aikaan Petteri Orpon (kok.) hallitus on kohdannut voimakasta vastustusta tehdessään hyvinvointiyhteiskunnan pelastami­

seksi tarkoitettuja toimiaan. Samalla se pyrkii rakentamaan nykyistä parempaa tulevaisuutta. Hallituksella on vastuullaan edellisen hallituksen läpiviemän uudistuksen hyvääkin tarkoittaneiden toimenpiteiden taakka.

Kouluarkeen kiirii myös hyviä uutisia. Opetusministeri Henriksson (r.) pohtii koulupsykologien ja kuraattoreiden siirtämistä hyvinvointialueilta takaisin kuntien vastuulle ja osaksi koulujen henkilöstöä. Pidän siis edelleen oikeana aikaisempaa näkemystäni. Moniammatillisen työn kouluissa pitää olla nykyistä vaikuttavampaa.

Opettajien tehtävänä on opettaa ja tukea kotien kasvatustyötä. Monet opettajat kokevat liiallista uupumusta työtaakasta, lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamisesta, joka ei niin

laajana heidän toimenkuvaansa kuuluisi. Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa myös opetushenkilöstön työoloihin. Tähän onkin tarvetta. Tänä päivänä liian moni opettaja kokee Vantaankin tapahtumien valossa sietämätöntä riittämättömyyttä. Orpon hallitus lisää tällä hallituskaudella rahaa perusopetukseen 200 miljoonaa euroa. Mikään raha ei kuitenkaan auta, jos se kohdennetaan väärin. Yksikin pahoinvoiva lapsi tai nuori on liikaa. Yhteiskunnallamme ei ole myöskään varaa menettää ammattitaitoista opetushenkilöstöään. Jokaisella lapsella, nuorella ja opettajalla on oikeus henkisesti ja fyysisesti turvalliseen oppimisympäristöön.

Teresa Rautapää opettaja

Hämeen Kokoomusnaisten pj.

Täytyy ymmärtää, mistä paikallisesti sovitaan, jos asioista sovitaan

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on yllättävästi kiinnostunut paikallisesta sopimuksista. Hyvä niin, mutta täytyy ymmärtää, mistä sovitaan, kun tehdään työpaikalla paikallinen sopimus.

Paikallisesti voidaan sopia palkanosasta, joka esimerkiksi tarkoittaa sosiaali­ ja terveysalalla vaikka hälytyskorvauksia. Näissä on eroja eri hyvinvointialueella. Paikallisia sopimuksia voidaan tehdä määräaikaisena riippuen ihan työpaikasta mikä tilanne on.

Paikallisesti ei voida sopia jo lakiin kirjatuista asioista, kuten vuosilomista, viikkotunneista tai perhevapaista.

Kaikesta muusta voidaan sopia.

Kattoremontit

kotimaisella laatutyöllä. Kotitalousvähennys ja rahoitusmahdollisuus.

Soita 050 3000 977

Työpaikoilla voidaan sopia muun muassa työajoista, työn vaativuuden luokituksesta, tulokseen perustuvasta palkkauksesta, osasta palkankorotuksia sekä henkilöstön asemasta, toimenkuvista ja koulutuksesta.

Petteri Orpon hallitus sanoo laajentavansa paikallista sopimista, että se olisi tasapuolinen. Hyvä, kunhan pääministeri ja työministeri ymmärtävät, mitä se sopiminen tarkoittaa. Se ei ole sopimista työ­

ehdoista alaspäin, vaan sitä voidaan soveltaa palkansaajan etua ajatellen. Paikallinen sopiminen vaatii ymmärrystä sopimisesta ja sitä, että työpaikalla nimetty luottamushenkilö ajaa palkansaajan etua työpaikallaan. Muuten sellaisesta luottamushenkilöstä ei ole hyötyä reiluja yhteisiä pelisääntöjä ajaessaan. Sami Korkiakoski JHL 216 ry:n alakohtainen luottamusmies Rovaniemi

takuutyönä 3. sukupolvessa P. 044 231 3433 steter.oy@gmail.com, www.steter.fi

• Maalaustyöt/ tapetoinnit

• Kylpyhuone- ja

• Timanttiporauks t/ saunaremontit -sahaukset

• Kaluste- ja

• Purkutyöt lattia-asennukset

• Ulkomaalaukset

SANEERAUS KOIVISTO OY

P. 041 4535 781, Lahti / Orimattila

www.saneerauskoivisto.fi

• koivisto@saneerauskoivisto.fi

POLTTOÖLJYT

KATTOTYÖT

edullisesti omilla autoilla 30v kokemuksella

p. 0400 123 766

OSTETAAN TRAKTOREITA

Vuosimallit 1960–2023. Huom! Kaikenkuntoisia! Myös maanrakennuskoneita.

P. 040 507 6406

KATTOJEN PESUT & MAALAUKSET

vuosien ammattitaidolla Rakennusapu Marttinen 0400 948 260

www.rakennusapumarttinen.fi

Vesikatto- ja ulkoverhoustyöt, ikkuna- ja oviasennukset ammattitaidolla paikalliselta yrittäjältä. Hyödynnä kotitalousvähennys! Ilmainen arviointi. Soita ja kysy lisää.

HONKA-TEK KY

Markku Honkanen p. 040 742 0449

honkatek@gmail.com

KATTOTYÖT

KATTOTYÖT

AMMATTITAIDOLLA

100% suomalainen

AMMATTITAIDOLLA

AMMATTITAIDOLLA

100% suomalainen

100% suomalainen

• pesut

• maalaukset

KATTOJEN pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot

KATTOJEN pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot

KATTOJEN

KATTOJEN pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot

• pinnoitukset

Kattoremontit (myös pienemmät kohteet)

• remontoinnit

Kattoremontit (myös pienemmät kohteet)

Kattoremontit (myös pienemmät kohteet)

vartti-, pelti- ja tiilikatot (myös pienemmät kohteet)

Y: 2016815-0 Huopakattotyöt

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset myös saaristossa ilmainen arviointi! Joustava rahoitus!

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset myös saaristossa ilmainen arviointi! Joustava rahoitus!

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset myös saaristossa ilmainen arviointi!

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset

Joustava rahoitus!

040 6633 377

040 6633 377

katonmaalauslahti.fi

040 6633 377

katonmaalauslahti.fi

katonmaalauslahti.fi

Y: 2016815-0

Y: 2016815-0

Puolueisiin sitoutumaton lähiölehti vuodesta 1979.

Päätoimittaja Petri Salomaa Toimitus ja ilmoitukset

Marja Salomaa p. (03) 735 2016, 050-404 1398 Jouni Rasimäki p. 040-546 1134

Vaihde p. (03) 735 3016

Sähköpostiosoite omalahio@omalahio.fi

Osoite Patomäentie 10, 15610 Lahti nettisivut www.omalahio.fi

Julkaisija ja sivutaitto

Salomaan Kirjapaino Oy, Lahti. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa virheistä puhelimitse otetuissa ilmoituksissa.

Painopaikka Lehtisepät Oy 2024