KOLUMNI
Mihin menet, olympialiike?
K
Olympialippu symboloi kansojen yhtenäisyyttä.
ansainvälisen olympiakomitean päättävässä asemassa olevan henkilön on nyt helppo kuvitella olevansa juuri se keskivartalolihava, ylenpalttisesti punaista lihaa syövä valkoinen heteromies. Järjestön ja sen johtajien ahneudella ei näytä olevan rajoja. Kisoilla saa himoittua näkyvyyttä ja tähän muun muassa autoritaarinen Kiina panostaa isosti. Nouseva uusi suurvalta. Maailman tehdas. Näillä sanoilla on kuvailtu nykyistä Kiinaa. Kiina on vihainen. Enää sitä ei nöyryytettäisi, ja se sanelisi enenevissä määrin maailmanjärjestystä. Ennen tätä on informaatiovaikutettava ja muokattava ihmisten mielipiteitä.
Moraali ja etiikka loistivat poissaolollaan, kun Pekingin ja Sotshin kaupungit valittiin olympiaisänniksi. Olympialiikkeen sanomaan kuuluu yhdenvertaisuus rehdillä kilvoittelulla, mutta sen johtoportaasta ei voi sanoa samaa. Jopa Norja sanoi ei tälle kaikelle leväperäisyydelle ja korruptiolle. ”Keillä sitten on varaa järjestää olympialaiset, jos ei meillä?”, Norjassa kyseltiin. Heillä kun sattuu olemaan pääomaa, kiitos Pohjanmeren öljyn.
”
Keillä sitten on varaa järjestää olympialaiset, jos ei meillä, Norjassa kyseltiin.
Toki myös muita omaan pussiin pelaavia urheilujärjestöjä on. Qatarin valinta jalkapallon MM-kisojen isännäksi oli FIFA:lta täysin järjenvastaista ja sai aikaan niin voimakkaan reaktion, että järjestön oli pakko ainakin näennäisesti puhdistaa ilmaa sikariportaassaan. Otsikoista on voitu lukea vierastyövoiman oikeuksien törkeistä rikkomuksista sekä kuolemantapauksista kisojen rakennustyömailla. Isot laivat kääntyvät hitaasti, eivätkä KOK tai FIFA ole poikkeuksia. Päinvastoin. Ne ovat räikeimmät esimerkit, mitä urheilumaailmasta on löydettävissä. Olympialaisissa paljon puhutuksi epäkohdaksi on noussut kisapaikkojen olympialaisten jälkeinen käyttöaste.
Sotshin kisat ovat tuorein esimerkki siitä, miten joitain kisapaikkoja ei ole käytetty käytännössä lainkaan kisojen päätyttyä. Tokiossa 2021 asiaan kiinnitettiin kansainvälisen paineen alla huomiota, ja maailmalle on esitelty suunnitelmia kisapaikkojen muuntamiseksi kansalaisten käyttöön päättäjäisten jälkeen.
Seuraavat kisat Pekingin 2022 jälkeen ovat Pariisissa 2024 ja Milanossa 2026. Nähtäväksi jää, miten kisajärjestäjät onnistuvat hyödyntämään jatkossa hulppeita puitteita, joita rakennetaan urheilujuhlaa varten. Lontoossa 2012 onnistuttiin kohtalaisen hyvin hyödyntämään jo olemassa olleita stadioneita ja muuta infrastruktuuria. Lieneekö syy demokratiassa tai sen puutteessa, mutta Kiina ja Venäjä eivät ole liikaa asialla päätänsä vaivanneet.
Teksti: Antti Manninen Kuva: Pixabay
H o i j a k k a 23