Lännen lasten alueellisen parlamentin lehti

Page 1

Lasten parlamentti on lasten oma vaikuttamiskanava. Sen tavoitteena on saada alakouluikäisten lasten mielipiteet kuuluviin tamperelaisessa päätöksenteossa sekä opettaa lapsille demokratia- ja vaikuttamistaitoja lasten ikätason mukaisin menetelmin. Toiminta on osallistavaa ja lapsilähtöistä, eli ideat lähtevät lapsilta itseltään ja niitä käsitellään toiminnallisesti, lasten ikään sopivin tavoin.

Lännen alueellinen parlamentti koostuu alueiden koulujen edustajista ja he kokoontuvat neljästi vuodessa koulupäivän ajaksi käsittelemään oman alueen asioita. Aiheet tulevat lapsilta itseltään sekä kaupungin eri yksiköiltä. Alueellisten parlamenttien toiminta on vapaamuotoisempaa ja toiminnallisempaa kuin esimerkiksi suurkokouksissa ja hallituksen toiminnassa.

Mikä on lasten parlamentti?

Pääkirjoitus

Hei, olemme kirjoittaneet tämän lehden juuri sinua varten! Jotta sinä oppisit ilmastosta ja luonnosta mahdollisimman paljon. Eläimet ja luonto kiittävät sinua, kun toimit tämän lehden vinkkien mukaisesti. Älä ajattele, että muut puuttuvat asioihin, vaan puutu asioihin itse. Lasten lännen alueellisessa parlamentissa, me olemme miettineet paljon

luonnon ja ilmaston hyväksi. Tämä lehti on yksi keino millä pyrimme vaikuttamaan. Toivomme että sinä autat luontoa.

Me olemme puhuneet myös paljon kiusaamisesta.

Kiusaaminen ei ole ikinä oikein ja väkivallalla et saa mitään hyvää itsellesi tai kenellekään muulle. Jos näet kiusaamista, puutu asiaan tai kerro jollekin aikuiselle. Jos et puutu, olet kiusaajan puolella.

Nauti tästä lehdestä, jonka teimme juuri sinua varten.

Lännen lasten alueellinen parlamentti

Ilmastonmuutos

Miten Suomi pystyy vaikuttamaan maailman laajuiseen ilmastonmuutokseen vain 5,5 miljoonan ihmisen kansalla?

Suomi ei pysty vaikuttamaan maailman laajuiseen ilmastonmuutokseen, mutta se voi auttaa ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Jos kaikki ajattelisivat, että he eivät voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, kukaan ei auttaisi ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Pienetkin teot auttavat.

”Ilmastokriisi ei ole vain tulevaisuuden uhkakuva, vaan sen vaikutukset tuntuvat jo eri puolilla maailmaa.” Amnesty, 2023

Maapallon keskilämpötilan nousun rajaaminen 1,5 asteeseen tarkoittaa, että ilmakehää lämmittävät päästöt laskevat jyrkästi vuoteen 2025 mennessä. Päästöjä on vähennettävä yli 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. (Amnesty, 2023)

Uhanalaiset eläimet

Suomessa joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Suomessa elää uuden eliölajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan 2 667 uhanalaista lajia. Se on 11,9 prosenttia arvioiduista lajeista. (Kalevan artikkeli, 2019)

Maailman uhanalaisia eläimiä ovat Naali, vesikko, Välimerellä tavattava munkkihylje, mustavalas ja jääkarhu ovat tällä hetkellä kaikkein vaarallisimmin uhanalaisia nisäkäslajeja Euroopassa. Myös pölyttäjät ovat vaarassa. Kymmenesosa Euroopan mehiläis- ja perhoslajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon.26.5.2020. (europa.eu)

Tietoiskut

Tietoiskut Saimaannorppa

Saimaannorppa on norppien alalaji. Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Erittäin uhanalaisia saimaannorppia on jäljellä noin 430–440 yksilöä (2022). Norpan uhanalaisuuden syy on ihmisten teot. Muita luontaisia vihollisia sillä ei ole eli ihminen on ainoa vihollinen, mutta leutoina talvina pedot esim. ketut voivat toki viedä kuutin, joka ei ole pesässään suojassa.

Luonnonsuojeluliiton yhteisesti sovittuna tavoitteena on suotuisan suojelun taso, joka on moninkertainen määrä norppia nykyiseen verrattuna. On arvioitu, että Saimaa voisi elättää tuhansia norppia, ja silti kalaa ja elintilaa jäisi myös ihmisten tarpeisiin. (Suomen luonnonsuojeluliitto)

Tietoiskuja

Ruokahävikki

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kotitaloudet heittävät Suomessa ruokaa roskiin yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Se tarkoittaa että yhtä henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa. (ruokahävikki.fi)

Lasten vinkit ruokahävikin estämiseksi:

Älä heitä ruokaa roskiin! Voit sen sijaan laittaa ruuan odottamaan jääkaappiin ja syödä myöhemmin!

Ota ruokaa vain sen verran mitä syöt!

Lasten vinkit päästöjen vähentämiseen:

Bussilla kulkeminen, käveleminen tai pyöräily

Osta mielummin käytettynä kuin uutena.

Osta kaupasta punaslapullisia tuotteita. Kierrätä niin paljon kuin mahdollista.

Lähteet: https://www.amnesty.fi, https://www.kaleva.fi, https://havikkiviikko.fi

Maapallon meret

Meriä pitää suojella roskilta ja romulta.

Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa, joka on vaaraksi niin

meriluonnolle, eläimille kuin ihmisten

terveydelle. (WWF SUOMI) Iso kiitos niille jotka puhdistavat meille rakkaita meriä.

eläimiä kuolee vuosittain hirveitä määriä roskien takia. LUONTO

Luonnon rikkautta ja monipuolisuutta pitää kunnioittaa ja arvostaa. Toivon että jokainen

miettisi että mitä pitää parantaa luonnon suojeluun liittyen. Tätä kirjoittaessa mietin että tartut heti tämän lehden vinkkeihin.

Toivottavasti saat tästä lehdestä inspiraatiota tulevaisuuteesi. Tästä lehdestä saat vinkkejä

luonnon suojeluun yms.

päätoimitusryhmä

Anna-Kaisa Ikonen:

Kerro lyhyesti Kuka olet ja mitä työtä teet? kuvan alle kuvaus henkilöstä

Olen Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Johdan Tampereen työtä ja kehittämistä, esimerkiksi kaupunginhallituksen ja kaupungin johtoryhmän kokouksissa. Kaupunki vastaa monista arjen palveluistamme, esimerkiksi päiväkodeista, kouluista, kirjastoista, urheilukentistä, joukkoliikenteestä, asuinalueiden suunnittelusta ja yritysten palvelemisesta.

Oletko yrittänyt saada ihmisiä auttamaan esim ilmastonmuutoksen ehkäisyssä?

Ilmastonmuutoksen ehkäisy on mielestäni yksi tärkeimpiä tehtäviämme tällä hetkellä, ja siinä tarvitaan kaikkien työtä. Tampere tekee paljon ilmastonmuutoksen ehkäisyksi eri tavoilla. Olen auttanut ilmastonmuutoksen ehkäisyssä esimerkiksi tuomalla ratikkaa Tampereelle. Mitä useampi voi käyttää julkista liikennettä kätevästi, sen parempi ilmastolle! Kotona taas pyrin esimerkiksi kierrättämään kaiken mahdollisen tehokkaasti. Jokainen voi tehdä jotain pieniä tekoja ilmaston puolesta, omalla tavallaan.

Oletko nähnyt eläinrääkkäystä esim julkisilla paikoilla?

En onneksi ole. Eläinten huono kohtelu tekee minut surulliseksi. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että eläimen ottaminen osaksi omaa elämäänsä tarkoittaa vastuun kantamista, ja se vastuu pitää kantaa joka päivä. Esimerkiksi koira tarvitsee ja ansaitsee joka päivä vettä, ruokaa, liikuntaa ja leikkiä, hellyyttä, seuraa ja koiran mielestä mukavaa tekemistä. Useimmat ihmiset onneksi pitävät eläimistään hyvää huolta.

Onko eläinkokeet herättänyt sinuun enemmän tunteita?

Varsinkin kun olin nuori, asia puhutti ja mietitytti paljon, sillä silloin eläinkokeet olivat vielä yleisempiä. Onneksi nykyisin myynnissä on paljon esimerkiksi kosmetiikkaa, jota ei ole testattu eläimillä. Jokainen voi vaikuttaa tähän omilla valinnoillaan.

Oletko suuri eläinystävä joka pyrkii suojelemaan eläimiä eläinrääkkäykseltä ja muulta?

Olen, vaikka minulla ei omia eläimiä olekaan. Jokainen elävä olento on arvokas. Eläimistä on ehdottomasti pidettävä hyvää huolta, ja esimerkiksi pentutehtailua tai ylipäätään eläinten huonoa kohtelua ei pidä sallia. Meidän pitää kuitenkin muistaa, että joskus ihmiset päätyvät vähän tahtomattaankin rääkkäämään eläimiä, koska heillä itsellään on asiat huonosti tai he ovat väsyneitä. Meidän pitää siis pitää huolta myös ihmisistä, jotta he voivat pitää huolta eläimistään.

Pelkäätkö uhanalaisten eläinten puolesta yritätkö suojella niitä

Pelkään, mutta onneksi monien uhanalaisten lajien suojelemiseksi on järjestöjä, jotka tekevät hyvää ja tehokasta työtä ja monen uhanalaisen lajin tilannetta on saatu myös parannettua. Jokainen voi auttaa tässä työssä tukemalla järjestöjen työtä ja kertomalla näistä asioista vaikkapa sosiaalisessa mediassa tai jakamalla järjestöjen postauksia.

Laura Uotila:

Kerro lyhyesti Kuka olet ja mitä työtä teet?

Olen Laura Uotila ja työskentele eläinsuojeluasiantuntijana eläinoikeusjärjestö Animaliassa.

Oletko yrittänyt saada ihmisiä auttamaan esim ilmastonmuutoksen ehkäisyssä?

Kyllä, pyrimme siihen päivittäin Animaliassa. Eläinten kasvattaminen ruuaksi aiheuttaa paljon päästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Opastamme siksi ihmisiä syömään enemmän kasvisruokaa ja siten pienentämään ilmaston kuormittamista.

Oletko nähnyt eläinrääkkäystä esim julkisilla paikoilla?

Kyllä valitettavasti olen. Silloin olen soittanut poliisin selvittämään asiaa. Jos eläimen tilanne ei ole niin vakava, että se tarvitsisi apua välittömästi, kannattaa eläinsuojeluilmoitus tehdä poliisin sijaan valvontaeläinlääkärille.

Onko eläinkokeet herättänyt sinuun enemmän tunteita?

Olen jäsenenä lautakunnassa, joka käsittelee kaikki Suomessa myönnettävät eläinkoeluvat. Hakemusten lukeminen saa minut usein surulliseksi eläinten puolesta, sillä eläimet itse eivät voi vaikuttaa siihen, mitä tutkimuksia niille tehdään. Vaikka eläinten kokema kipu pyritään minimoimaan, aiheuttavat eläinkokeet silti usein kärsimystä eläimille.

Oletko suuri eläinystävä joka pyrkii suojelemaan eläimiä eläinrääkkäykseltä ja muulta?

Pidän kyllä itseäni aika suurena eläinten ystävänä. Työssäni pyrin siihen, että maailmasta tulisi parempi paikka ihan kaikille eläimille. Vapaa-ajallani autan hylättyjä koiria löytämään uuden kodin, ja olen myös itse antanut kodin usealle kodittomalle koiralle ja kissalle. Pieneltäkin tuntuvat teot voivat todellisuudessa auttaa eläimiä paljon.

Pelkäätkö uhanalaisten eläinten puolesta? yritätkö suojella niitä?

Olen kyllä murheissani uhanalaisten eläinten puolesta ja haluan suojella niitä. Talvisin ylläpidän ruokintapaikkaa, jossa käy syömässä erittäin uhanalaisia hömötiaisia. En anna kaataa mökkimetsämme puita, jotta linnut ja muut eläimet saisivat elää siellä rauhassa. Kesäisin kasvatan kukkia, jotka houkuttelevat perhosia ja muita pölyttäjiä. Se on tärkeää, koska monet hyönteiset ovat vähentyneet. Myös se, etten syö lihaa, suojelee luontoa. Se johtuu siitä, että kasvisruuan tuottamiseen tarvitaan paljon vähemmän peltoa kuin eläinperäisen ruuan tuottamiseen.

haastatteliijat: Hilda, Aino, Netta ja Laura.

SARJAKUVAT

Uhanalaisia eläimiä Suomessa

-
1. 5. 4. 3. 2. 7. 6.
Oikeat vastaukset sivulla ..
1. 2. 3. 4. 5. 6.
Kuva: Saxifraga/Mark Zekhuis, YLE Kuva: Canva Kuva: Canva Kuva: Canva Kuva: Canva Kuva: Canva
7.
Kuva: WWF Suomi

Tietovisa:

1. Voiko koiralle antaa suklaata?

a. kyllä

b. ei

2. Elääkö naali suomessa?

a. kyllä

b. ei

3. paljoko täysikasvuinen urosnorsu painaa?

a. 600kg

b. 6000kg

4. Asuuko saimaannorppa muualla kuin Saimaalla?

a. kyllä

b. ei

5. Onko gepardi maailman nopein eläin?

a. kyllä

b. ei

6. Herääkö siili talvihorroksen aikana?

a. kyllä

b. ei

Johdata pupu porkkanan luo

V A S T A U K S E T V A S T A U K S E T

Tietovisan vastaukset: 1b, 2a, 3b, 4b,5b ja 6a

Uhanalaisia eläimiä Suomessa1. 5. 4. 3. 2. 7. 6. H I L L E R I P I K K U L E P A K K O A H M A N A A L I R I P S I S I I P P A L I I T O O R A A V S A I M A A N O R P P A

Lehden tekijät

Idän alueellinen lasten parlamentti

Messukylän koulu, Atalan koulu, Leinolan koulu, Vehmaisten koulu, Takahuhdin koulu, Linnainmaan koulu

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.