
2 minute read
Baltic Sea Countries Puppet Theatre Festival 2009
Lohikäärmeen suojeluksessa Baltic Sea Countries Puppet Theatre Festival 2009
Kesäkuun 12.-19. 2009 kokoontui Saksan Northeimiin nukketeatteriväkeä Itämeren alueen maista. Kyseessä oli jo perinteeksi muodostunut Itämeren alueen maiden nukketeatteritapaaminen ja festivaali, joka on taannoin järjestetty Tampereellakin teatteri Mukamaksen luotsaamana. Tällä kertaa järjestäjänä toimi likimain keskellä Saksaa Northeimin pikkukaupungissa sijaitseva Theater der Nacht, johtajanaan Saksan Uniman vpj Ruth Schmitz. Teatterilaiset ovat raivanneet itselleen paikan kaupungin vanhan kirkon viereltä ja kunnostaneet vanhan paloaseman omaksi tilakseen. Theater der Nachtin väki on kamppaillut luutuneita byrokraatteja, pisteliäitä yleisönosastokirjoittajia ja paatuneita poliitikkoja vastaan, järjestänyt tapahtumia rahankeruuta varten, väitellyt yleisötilaisuuksissa, hakenut lupia ja vihdoin….VAIKUTTAVAA! Talo itsessään on käynnin arvoinen, vaikka teatteriesitystä ei onnistuisikaan näkemään. Arkkitehtuurin punaisena lankana ovat lohikäärmeen muodot. Kellarista torniin johtavat portaat on muotoiltu selkärangaksi ja lattialaatat markkeerasivat lohikäärmeen suomuja. Teatteritalon tarina oli varmaan tuttu monille alallamme ja teatterin johtajan kertomus taiteilijoiden kamppailusta byrokraatteja vastaan oli varsin koskettavaa pienen taistelu suurta vastaan –aiheistoa. Kun teatterijohtaja vielä kertoi tarinan talon kunnostuksen aikana kellarissa häiriköineestä lohikäärmeestä, jolle oli lepytykseksi syötetty sammakkoja, oli jokaisella lapsenuskoisella nukketeatterintekijällä tippa silmäkulmassa.
Advertisement
Runsaan viikon mittaisen festivaaliohjelmiston lomassa järjestettiin 15.6. kokous, johon Itämeren maiden Unima –edustajat ja nukketeatteriväki kerääntyivät. Paikalla oli osanottajia Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Virosta, Liettuasta, Latviasta, Puolasta ja Suomesta. Suomen Unimaa edustivat tiedottaja KatiAurora Kuuskoski sekä vpj Marja Susi. Kokouksen puheenjohtajana toimi Mansi Stycz. Tapaamisessa käsiteltiin mm ajatusta ”Road of Puppetry” –nukketeatterin virtuaalisesta kartasta, jonka avulla voisi Euroopassa suunnistaa nukketeatterikohteesta toiseen. Tähän haettiin alustavasti eri maista toteuttajia ja kiinnostuneita tahoja. Kartassa näkyisivät varsinaisten teattereiden lisäksi museot, koulut, näyttelyt ja muut nukketeatterialasta kiinnostuneiden kohteet. Tapaamisessa pohdittiin myös mahdollista seuraavan Itämeren alueen nukketeatterifestivaalin isäntämaata. Lopulliseen tulokseen ei pöydän ääressä päästy, tapahtuman järjestäminen kun vaatii resursseja sekä taloudellisesti että muutenkin puitteiltaan. Selvää oli kuitenkin se, että halukkuutta löytyy jokaisesta maasta, jos ei nyt festivaaliin niin ainakin yhteistyöhön ja kohtaamisiin. Suomen Unima sai kutsuttua seuraavan tapaamisen kokoon jo täksi syksyksi Barents –festivaalin yhteyteen Ouluun. Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut tulijoita muun muassa Ruotsista, Tanskasta ja Venäjältä. Uusi tapaaminen näinkin nopealla aikataululla pitää toivottavasti kontaktin maidemme välillä ja alueen kesken entistä vireämpänä. Saksan Unima kiinnostui myös Suomi –aiheisesta lehden erikoisnumerosta, joka kirjoitettaisiin heitä varten. Itse esittelin myös aiheeseen liittyen Turun Taideakatemian nukketeatterikoulutuksen suunnitelmia laajentua edelleen Baltic-Nordic –alueella toimivaksi kouluksi, johon sisään otettaisiin entistä enemmän lähialueiden nukketeatterista kiinnostuneita opiskelijoita. Turun koulutus on laajuudeltaan ollut jo pitkään ainoa laatuaan Pohjoismaissa. Näillä näkymin olemme saaneet myös rahoitusta ensi keväänä tapahtuvaan aihetta käsittelevään aloitus- ja suunnitteluseminaariin, jonka puitteissa tapaamme varmasti jälleen Itämeren alueen kumppaneitamme. Alueella on paljon jaettavaa myös ammatillisten resurssien, taiteilijavierailuiden ja nukketeatterillisen vaihdon suhteen.
Nukketeatterimaailmassa tämänkaltaiset kokoukset ovat todella paikallaan, olemmehan melkoisen pieni yhteisö. Vaikka esityksiä itse melko vähän paikan päällä näinkin, oli muu seurustelu ja musikaaliset illanvietot sitäkin tärkeämpi foorumi tutustumiselle ja ajatusten vaihdolle. Uskon, että Saksan tapaamisen tuloksena meille suomalaisille kasvoi monta uutta arvokasta ja antoisaa kontaktia ja yhteistyön versoa lähivuosille.
Festivaalin avajaiskulkueessa nähtiin mielenkiintoisia rakennelmia ja hahmoja.

Kulkueen väkeä.