5 minute read
Maailman kongressi Suomeen?
UNIMAn kongressi ja festivaali Suomeen 2016?
Suomen Unima tutkii mahdollisuuksia saada Uniman kansainvälinen kongressi ja festivaali Suomeen vuonna 2016. Suomi on kiinnostunut myös ns. välikongressin järjestämisestä vuonna 2014. Uniman kansainvälinen suurtapahtuma, kongressi ja festivaali järjestetään joka neljäs vuosi eri puolilla maailmaa.
Advertisement
Uniman kansainvälinen suurtapahtuma, kongressi ja festivaali järjestetään joka neljäs vuosi eri puolilla maailmaa. 2000-luvulla jättitapahtuma on pidetty Saksan Magdeburgissa (2000), Kroatian Rijekassa (2004) ja Australian Perthissä (2008). Vuoden 2012 Unima-kongressi pidetään Kiinassa, jossa myös tehdään päätös vuoden 2016 kongressipaikasta. Jos Suomi tosissaan aikoo hakea jompaakumpaa jättitapahtumaa, on valmistelut syytä laittaa nopeasti käyntiin. Suomen Uniman vuosikokouksessa päätettiin, että tänä vuonna selvitetään mahdollisuudet järjestää megatapahtuma Suomessa. Hallituksen ulkopuoliseksi jäseneksi kutsuttiin kansainvälisiä asioita hoitamaan Kati-Aurora Kuuskoski. Uniman kongressi ja festivaali kokoaa tuhansia nukketeatterivaikuttajia ja -katsojia eri puolilta maailmaa. Pitkien kokousten lisäksi festivaalien ohjelmassa on yleensä kymmeniä esityksiä eri puolilta maailmaa. Perinteisesti UNIMAn festivaalilla on maine tapahtumana, jossa on mahdollisuus nähdä maailman parhaat nukketeatteriesitykset. Tapahtuman kustannukset liikkuvat sadoissa tuhansissa euroissa. Tapahtuman rahoittaa pääosin kansainvälinen Unima, mutta myös järjestäjämaa joutuu sitoutumaan tapahtumaan taloudellisesti.
Perthin kongressissa käytiin vuonna 2008 näin kiivasta keskustelua. Suomen Unima on kiinnostunut
Myös välikokous mahdollinen
Pitopaikaksi on alustavasti ajateltu Oulua. Suomen Uniman puheenjohtaja Janne Kuustie on käynyt keskusteluja Oulun kaupungin kanssa, ja Oulu on alustavasti sitoutunut osallistumaan tapahtumaan, mikäli se Suomeen saadaan. Mikäli Uniman päätapahtuman menee muualle, toisena vaihtoehtona Suomen Unima pitää sitä, että Suomi yrittää saada järjestettäväkseen vuoden 2014 niin sanotun välikokouksen. Välikokouksessa valmistellaan suuren kongressin asioita, ja myös sen yhteydessä on perinteisesti pidetty isokokoinen festivaali. Lähin välikokous on kesällä 2010 Hollannin Dordrechtissä, jonne Suomen Unima lähettää myös osan kansainvälisestä edustajistostaan. Tulevien kongressien pitopaikoista käydään jo keskustelua tulevana kesänä Hollannin välikokouksessa. Uniman kansainvälisiä edustajia ovat Suomesta Katriina Andrianov, Hannu Räisä, Anne Rautiainen ja Janne Kuustie. Kansainvälisen tapahtuman järjestäminen merkitsee isoa ponnistusta pienelle yhdistykselle. Suomen Uniman vuosikokouksessa asiaa puitiin, ja suurtapahtuman selvitystyö päätettiin sisällyttää tämän vuoden toimintasuunnitelmaan.
Suomen Uniman puheenjohtaja Janne Kuustie ja tiedottajana viimeiset kaksi vuotta toiminut Kati-Aurora Kuuskoski ovat olleet mukana kansainvälisen Uniman toiminnassa tiiviisti viime vuodet. Valintaprosesseja seuranneena he ovat sitä mieltä, että Suomella on hyvät mahdollisuudet saada jompikumpi kokouksista järjestettäväkseen.
Janne Kuustie ja Kati-Aurora Kuuskoski, millaiset mahdollisuudet Suomen Unimalla on saada kansainvälinen kongressi ja festivaali järjestettäväkseen vuonna 2016 tai mahdollisesti 2014?
Janne: Suomella on hyvät mahdollisuudet, koska Suomen maine kansainvälisesti on ollut jo vuosia erinomainen. Suomi on maineensa puolesta uskottava tapahtuman järjestäjä. Kati-Aurora: Uniman päämajassa on varmasti omia toiveita ja mahdollisesti suunnitelmia, mitä maata kannatetaan. Esim. presidentti on Intiasta kotoisin ja pääsihteeri Kanadasta. Heidän mielipiteensä voi vaikuttaa moneen äänestäjään. Eurooppa on ollut suosittu, mutta Pohjoismaissa ei isoja tapahtumia ole ollut. Se on positiivista. Suomella on mielestäni hyvät mahdollisuudet, mutta eniten mahdollisuuksiin vaikuttaa muut kilpailijat. Esim. Latinalainen Amerikka voittaisi todennäköisesti 10-0. Paljon valintaan vaikuttanee meidän edustajiemme toiminta Hollannissa. Asiat kuitenkin henkilöityvät väkisin. Onneksi meillä on Katriina, joka on niittänyt mainetta. Katriina on Suomen Uniman valttikortti Dordrechtissa.
Onko Suomella kilpailijoita, eli muita maita, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan tapahtuman järjestettäväkseen?
Kati-Aurora: Tiedossa on Tanska ja Kööpenhamina (2014). Hans Hartvich-Madsen on sitä mieltä, että äänestyksessä todennä-
köisesti Kööpenhamina voittaisi Oulun, ja hän ehdottikin yhteistyötä. Suomella on nostetta, jota kannattaisi nyt hyödyntää. Tanska ja Hollanti ovat mielestäni niin lähellä toisiaan, että siinä suhteessa Suomi on oikeasti eksoottinen. Janne: Vielä ei kukaan ole virallisesti ilmoittautunut hakukilpailuun, mutta muutama maa on ilmoittanut epävirallisesti kiinnostuksensa 2016 kongressin järjestämistä kohtaan. Luulen, että asiaan tulee enemmän selvyyttä Hollannin välikokouksen yhteydessä ensi kesänä.
Millainen rumba tapahtuman pitopaikan valitseminen yleensä on? Millaisia kokemuksia on esim. Australian kongressista, jossa Kiina valittiin vuoden 2012 kongressimaaksi?
Janne: 2016 kongressin pitopaikka valitaan Kiinan kongressissa 2012. Ennen Kiinan kongressia ehdokkaat julkaistaan ja itse kongressissa annetaan jokaiselle ehdokaskaupungille mahdollisuus esitellä omaa kongressinpitopaikkaansa ja tämän jälkeen suoritetaan äänestys. Australiassa tämä rumba oli hyvin pientä, sillä ehdokkaita oli vain kaksi. Ehdokkaiden edustajat mainostivat ehdokkaitaan hillitysti eikä painimattoakaan tarvittu. Välikokouksen eli 2014 hakijat julkaistaan vasta kongressissa ja valintamenetelmä on sama kuin kongressia valittaessa. Australiassa valittiin vuoden 2012 välikokouspaikka ja hakijoita oli vain yksi. Tästä seurasi yllättäen pienempi rumba ja samba kuin kongressin valinnassa. Yleensä välikokous myönnetään jo olemassa olevan festivaalin yhteyteen. Kati-Aurora: Kiinan delegaatio oli huomiota herättävä kuulema jo Espanjassa, samoin Perthissä. Kiinalla oli paksu värillinen kirja ”Tervetuloa Chengdun mahdolliseen Kongressiin 2012”. Kirjassa oli kaikki mahdollinen ja mahdoton. Lisäksi tarjolla oli kultaisia pinssejä ja muuta sälää. Hakijamaalla on syytä olla paperilla täysin selkeät suunnitelmat kokouksen ja festarin järjestelyistä. Esittelyvideo on ehdoton. Valintahan tehdään välikokouksen loppupuolella eli hakijamaat voivat pommittaa esitteillä yms. lahjoilla kokousvieraita monta päivää. Itse valinta on todennäköisesti suljettu lippuäänestys. Sehän sujuu ihan ok. Mutta lyhyesti sanottuna: valinta on politikointia.
Tapahtumaa on alustavasti kaavailtu Ouluun. Miksi juuri Ouluun ja ovatko muut pitopaikat mahdollisia?
Janne: Jos kysymyksessä olisi pelkästään kongressi, voisi hyvinkin olla kyseessä joku toinen kaupunki, josta löytyisi vankkaa kokemusta kongressien järjestämiseen. Oulua on kaavailtu, koska tunnen hyvin Oulun vahvat ja heikot puolet. On helpompi järjestää vaativaa festivaali, kun tietää tarkasti olosuhteet. Jos saamme järjestettäväksi kongressin 2016, on ajankohta heinäkuu. Sinä ajankohtana saisimme Kulttuuritalo Valveen lisäksi käyttöön Oulun kaupunginteatterin. Näin meillä olisi Oulun ydinkeskuksessa 300 m säteellä 10 esitystilaa. Jos saamme järjestettäväksemme 2014 välikokouksen, on ajankohta lokakuu, ja välikokous järjestetään Kesäaika päättyy -festivaalin yhteydessä Kulttuuritalo Valveella. Kati-Aurora: Festivaalin järjestäminen on tuttua puuhaa Oulussa. Loistava lähtötilanne siis. Myös kesän lähes yötön yö olisi kova valtti! Helsingin Messukeskus on kosiskellut Unimaa jo pitkään eli olisihan siinäkin mahdollisuus. Ja jos Poiju lähtisi mukaan... Ehkäpä Turkukin olisi mahdollinen AMKeineen ja Puppet Studioineen.
Selviääkö Suomen Unima näin isosta ponnistuksesta?
Kati-Aurora: Sodan jälkimainingeissa Kroatia onnistui järjestämään hienon kongressin ja festarin. Miksei Suomen Unimakin onnistuisi? Tärkeintä on löytää vastuulliset ja sitoutuneet henkilöt järjestämään tapahtumaa. Kongressi koostuu pienistä osista, joten koko kakkua ei tarvitse kerralla saada kasaan. Onko suomalaisista ja Uniman jäsenistä talkoolaisiksi, se on iso kysymys. Arveluttava osa on raha. Rahaa siis tarvitaan paljon jo etukäteen. En tiedä, miten KV Unima rahoittaa, tai missä vaiheessa. Suomen Unimalla tuskin on tuhatta jäsentä lähivuosina maksamassa jäsenmaksuja... Janne: Kyllä selviää, koska mitään haamuhyppyä ei tarvitse tehdä eikä Uniman tarvitse yksin kyseistä ponnistusta suorittaa, vaan mukaan otetaan iso nippu ammattiosaajia.
Unelmiesi festari? Millaisen tapahtuman haluaisit Suomen Uniman järjestävän vuonna 2016 tai vastaavasti 2014?
Kati-Aurora: HAUSKAN. Haluaisin, että ihmiset muistaisivat Suomen ja tapahtuman hymyssä suin. Ollaan mieluummin ryyppyotsaisia kuin ryppyotsaisia. Australiassa pahinta olivat poliisit/ vartijat. Esim. festivaaliklubille pääsi suurin piirtein vasta läpivalaisun jälkeen (vähän liioitellen), eikä sinne päässyt, jos oli unohtanut kongressipassin kotiin. Suomen festareilla oltaisiin rentoja ja iltatapahtumat olisivat tietysti avoimia kelle tahansa ohikulkijalle. Vaikka luonnollisesti tapahtuman perusta olisi kokoukset ja tasokkaat esitykset ja kurssit, on äärettömän tärkeää järjestää nukketeatteriväen illanviettoja, joissa porukka voi rauhassa jutella keskenään. Iltajuhlista Barentsiakin kiiteltiin. Ja koska suomalaisista löytyy luovaa hulluutta, niin hyödynnetään sitä. Festareilla ärsyttävää ovat välimatkat. Sellaista pitäisi välttää tai sitten järjestää kuljetukset. Kaiken kaikkiaan kannattaisin kesällä Oulussa järjestettävää tapahtumaa. Janne: Hauskan, jännittävän, terävän, rypyttömän, lämpöisen, hitaannopean, värillisen, mausteisen, kurvillisen, kahvallisen ja turvallisenvaarallisen. Eli Sellaisen tapahtuman, joka aiheuttaa lämmintä muistelua kiikkustuolissa ja potkukelkoissa vielä vuosienkin päästä.
Suomen Uniman puheenjohtaja Janne Kuustie uskoo, että Suomella on hyviä mahdollisuuksia saada jompikumpi seuraavista kansinvälisistä kongresseista. (Kuva: Timo Väntsi)
