Hyvä välipala
– ATERIA PIENOISKOOSSA S. 12
KUMPPANI
Suomalainen pinsa valittiin Vuoden Novatuotteeksi
Viini juodaan nyt trendikkäästi oranssina
SESONGIN suosikit
Valio luumurusinakeitto 1 kg
Meira Nova tnro 33924
Valio Herkku mousse 100 g luumu laktoositon kausimaku
Meira Nova tnro 33922
VASTUULLISUUS, MAKU JA YHTEINEN TEKEMINEN
Tämän vuoden loppu tuntuu erityisen palkitsevalta. Meira Novalla on tehty pitkäjänteistä työtä vastuullisuuden ja laadun kehittämiseksi, ja saimme siitä konkreettisen tunnustuksen lokakuussa: ISO 14001 -ympäristösertifikaatti täydentää nyt aiemmin saavutettua ISO 9001 -laatusertifikaattiamme. Molemmat kertovat ennen kaikkea siitä, että emme kehitä toimintaamme vain itseämme varten, vaan siksi, että asiakkaamme voivat luottaa meihin joka päivä ja joka toimituksessa. Yhä useammin puhumme Meira Novalla kolmesta periaatteesta: jatkuva parantaminen, samankaltaisesta samanlaiseen ja 100 % vastuu. Tavoitteemme on vähentää eroavaisuuksia toiminnassamme ja varmistaa, että onnistumme hyvin, ihan joka kerta.
Vastuullisuus ei ole meille erillinen projekti, vaan tapa tehdä työtä. Se näkyy valikoimassa, toimintatavoissa ja yhteistyössä sekä tavassa, jolla suhtaudumme koko suomalaisen foodservice-alan tulevaisuuteen. Me uskomme, että yhdessä tekeminen on paras tapa varmistaa, että suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri voivat hyvin myös tulevaisuudessa.
Tämän lehden sivuilla näkyykin monella tavalla se, mitä kaikkea vastuullisuus, laatu ja yhteistyö voivat tarkoittaa käytännössä. Vuoden Novatuote -kilpailun voittajaksi valittu Riitan Herkun suomalainen pinsa on loistava esimerkki kotimaisesta osaamisesta, rohkeudesta ja kyvystä uudistua, niistä aivan samoista arvoista, joita haluamme Meira Novalla vaalia. Lämpimät onnittelut voittajalle!
Lehdessä kurkistetaan myös meren taakse: Portugaliin, jossa kala on osa kulttuuria, juhlaa ja arkea. Sattumalta myös viimeisin lomamatkani vei sinne, ja voin yhtyä kolumnistimme havaintoihin. Portugalilainen keittiö muistuttaa, että parhaat asiat ovat usein yksinkertaisia, rehellisiä ja aitoudessaan hienoja. Ehkä siinä on myös pieni oppi meille kaikille ruokatoimialalla; kun tekee sydämellä ja pitää kiinni laadusta, maku puhuu puolestaan.
Vuosi lähenee loppuaan ja haluan jo nyt lämpimästi kiittää kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta, sekä myös omaa henkilöstöämme. Hoidetaan pikkujoulusesonki vielä kunnialla ja jatketaan ensi vuonna yhtä määrätietoisesti ja innostuneesti, vastuullisuus ja laatu etunenässä.
Vastuullisuus ei ole meille erillinen projekti, vaan tapa tehdä työtä.”
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan!
Ystävänpäivän ja pääsiäisen sekä muiden kevään juhlien tuotteiden ennakkotilausaika on nyt. Tarkemmat aikataulut saat Tilaajainfosta ja Meira Novan yhteyshenkilöltäsi.
Vuoden ensimmäisen lehden Teemapalstalla vuoroon pääsee monipuolinen puurovalikoima. Nova 1/26 ilmestyy 21.1.
Lehti julkaistaan sähköisenä osoitteessa issuu.com/novalehti. Löydät lehdet myös osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/ asiakasviestintae
TEEMA
Meira Novan valikoimassa on monipuolisesti kasvipohjaisia välipaloja kuten gurtteja, vanukkaita, patukoita ja juomia. Välipalaistuminen eli aterioiden korvautuminen välipaloilla tarjoaa ravintoloille mahdollisuuden kehittää tarjontaansa kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla.
LUE LISÄÄ TUOTTEISTA SIVULTA 12!
PINNALLA
Miten nykypäivän vaatimukset muokkaavat ravintolaalan koulutusta?
22
UUTISET
Anuga-messuilta kattava kuva ruoka- ja juomaalan trendeistä
30
NÄIN MEILLÄ
Mextexin osaaja Amarillo on tehnyt paluun juurilleen 6
JULKAISIJA
Meira Nova Oy
Palkkitie 10, 04300 Tuusula Puh. 010 76 86500
Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku. Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.
PÄÄTOIMITTAJA
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
TOIMITUSNEUVOSTO
Pasi Berggren, Petri Kanerva, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Laura Matilainen, Jenni Naakka, Leena Honkaniemi
TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET
Leena Honkaniemi
Puh. 010 76 86507
leena.honkaniemi@meiranova.fi
KONSEPTI JA TAITTO Avidly
PAINOPAIKKA Grano
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586 tiina.liimatainen@meiranova.fi
ISSN 2323-9913 (Painettu)
ISSN 2323-9921 (Verkkojulkaisu)
TULEVAISUUDEN OSAAJA HALLITSEE KÄDENTAIDOT JA TEKOÄLYN
Teksti: Mari Cadaut • Kuvitus: Adobe Stock
Ravintola-alan koulutuksessa opetetaan melko muuttumattomina pysyviä alan perustaitoja. Niiden lisäksi tulevat ammattilaiset oppivat yhä tarpeellisimmiksi muuttuvia ajankohtaisia aiheita, kuten vastuullisuutta, erityisruokavalioita ja digitaalisia taitoja.
Ravintola-alan kouluissa opittavat, työelämässä tarvittavat peruskädentaidot pysyvät melko muuttumattomina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Samalla tämänhetkisen työelämän pulssilla pysyminen on elinehto sille, että koulusta valmistuvilla on oikeanlainen osaaminen ja ymmärrys alan tulevaisuudesta.
”Moni asia on aika lailla pysynyt samanlaisena siitä, kun aloitin itse opetustyössä muutama vuosikymmen sitten. Opetamme koululla keittiötyön perustaidot ja ravintolakielen, jota työelämässä puhutaan. Eli sen, että veitsi pysyy kädessä, tietää, miten pilkotaan kuutioita ja osaa peruskastikkeiden valmistusmenetelmät”, kuvaa Perho Liiketalousopiston koulutusjohtaja Aki Nikula.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun Restonomi- ja Hospitality Management -koulutusohjelman koulutuspäällikkö Ilkka Latomäki kertoo, että myös ammattikorkeakouluissa luodaan vankkaa perusosaamista. Tulevaisuuden tarpeiksi hän listaa teknologiaosaamisen, asiakasymmärryksen sekä numero-osaamisen ja tiedolla johtamisen.
Ammattikoulutuksen leikkaukset ovat tuoneet alan peruskoulutukseen viime aikojen suurimpia muutoksia.
Vankka yhteistyö työelämän kanssa Nikulalla on noin 30 vuotta alan kokemusta takanaan, ja hän tuntee alan kehityksen pitkältä ajalta sekä työn että opetuksen näkökulmasta. Ammattikoulutuksen leikkaukset ovat tuoneet alan peruskoulutukseen viime aikojen suurimpia muutoksia.
”Joudumme jatkuvasti miettimään, mitkä ovat kaikki ne oleelliset asiat, jotka opiskelijan pitää osata, kun hän meiltä siirtyy työelämään. Kun tuntimääriä on pienennetty, panostamme ja keskitymme kaikista oleellisimpiin asioihin”, Nikula kertoo.
Alan tarpeiden ymmärrys onkin avainasemassa, kun koulutetaan tulevaisuuden työntekijöitä.
Käymme jatkuvasti vuoropuhelua alan kanssa. Siten pysymme mukana kehityksessä.
Harjoittelupaikat ovat iso osa opetuskokonaisuutta, ja Perhossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että opiskelijoiden harjoituspaikkoihin ohjauksessa otetaan opiskelijoiden sen hetkiset kyvyt ja tarpeet huomioon.
”Meillä on tiivis työelämäyhteistyö. Olemme Helsingin paraatipaikalla, tiedämme ja tunnemme ravintolamaailman hyvin. Tiedämme, missä paikoissa on hyvä ohjaus, ja missä opiskelijat pääse tekemään oikeita töitä”, Nikula kuvaa.
”Käymme jatkuvasti vuoropuhelua alan kanssa. Siten pysymme mukana kehityksessä.”
Ammattikorkeakoulutuksessa opiskelijoilla on runsaasti kontakteja elinkeinoon jo opintojen aikana opinto- ja har-
joittelukokonaisuuksissa. Näin sekä opiskelijat että oppilaitokset pysyvät alan tarpeiden pulssilla.
”Opiskelijat tekevät kehittämisprojekteja opintojensa aikana yrityksille. Lisäksi saamme tietoa alan tarpeista muun muassa harjoittelupalautteissa ja opiskelijoidemme kanssa käytävissä ohjauskeskusteluissa”, Latomäki mainitsee.
Vastuullisuutta ja erityisruokavalioita
Ravintola-ala ei ole millään tavalla immuuni kasvaville vastuullisuusvaateille, ja ruoka on yksi keskeisistä keskustelun teemoista. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kasvava tietoisuus ja odotukset painottavat vastuulliskysymysten tärkeyttä yhä enemmän.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun Latomäki että Perho Liiketalousopiston Nikula ovat yhtä mieltä siitä, että vastuullisteemat ovat yksi alan ydinosaamisalueista.
”Vastuullisuudesta on puhuttu jo pitkään, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana nämä aiheet ovat nousseet vielä aiempaa enemmän opetuksen keskiöön,” Latomäki mainitsee.
”Kestävän kehityksen huomioiminen on meillä isossa roolissa lähtien siitä, mitä lihaa käytetään ja voidaanko jotain eläinperäistä korvata kasviksilla. Ympäristöystävällisyyden lisäksi ajankohtaisiin vastuullisuusteemoihin kuuluu myös esimerkiksi työhyvinvointi”, Nikula listaa.
Yhtä mieltä haastateltavat ovat myös siitä, että erityisruokavalio-osaaminen on tulevaisuudessa yhä suurempi osa ammattitaitoa.
Tekoälyä ja teknologiaa
Digitalisaatio on arkea sekä ammattikorkea- että ammattikoulutuksessa. Se näkyy sekä oppimistavoissa että siinä, mitä kouluissa opetetaan.
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opinnot on voinut suorittaa verkko-opintoina muutaman vuoden ajan ja Ilkka Latomäen mukaan verkko-opintojen rooli kasvaa tulevai-
Erityisruokavalioosaaminen on tulevaisuudessa yhä suurempi osa ammattitaitoa.
suudessa. Toive tähän on tullut opiskelijoilta itseltään. Monet restonomiopiskelijat ovat opintojensa ohella töissä, joten verkossa opiskelu antaa joustoa arjen hallintaan.
Verkko-oppimateriaalien ja oppituntien lisäksi teknologia on suuressa roolissa myös opintojen sisällöissä. Digi- ja tekoälytaidot auttavat helpottamaan prosesseja ja nopeuttamaan työtä monella tavalla. Niiden rooli onkin kasvussa kaikilla aloilla, sekä suorittavassa että tietotyössä.
Aki Nikula kertoo arjen esimerkkinä, että muun muassa uunit ovat monesti nykyään ohjelmoitavissa niin, että ne helpottavat työntekijän työpäivää ja pitävät huolta laadusta. Uuden teknologian tehokkaaseen käyttämiseen tarvitaan omanlaistaan osaamista, mutta se ei kuitenkaan korvaa ammattitietoutta.
Uuden teknologian käyttämiseen tarvitaan omanlaistaan osaamista, mutta se ei korvaa ammattitietoutta.
”Uuneihin pystytään ohjelmoimaan valmiita reseptejä ja laite pitää huolta siitä, että ruoka on aina tasalaatuista. Mutta toki me haluamme myös opettaa opiskelijoille omaa ajattelua ja taustatietoa, vaikkapa lämpömittareista ja kypsennyksestä”, Nikula sanoo.
”Laite saattaa toimia keittiössä hienosti digitaalisesti kuin ajatus. Mutta se, että saadaan tehtyä esimerkiksi hienoja ateriakokonaisuuksia, vaatii ihan ruoanvalmistajan, jolla on laaja ammattitaito.”
Latomäki näkee teknologiaosaamisen opettamisen roolin kasvavan tulevaisuudessa.
”Käytännön työssä esimerkiksi tekoälyagentit ovat hyvä työkalu usein toistuvien prosessien helpottamiseen. Ne nopeuttavat työn tekemistä ja vähentävät virheen mahdollisuutta. Hyvä esimerkki teknologian hyödyntämisestä työn tehostamiseen on tilanne, jossa käsitellään isoja määriä tietoja, vaikkapa silloin, kun tapahtuman järjestämiseksi on tarvittu kymmeniä sähköpostiviestejä, joista sitten koostetaan tilausohje keittiölle. ”
Latomäen mukaan tiedolla johtaminen on muuttanut ja muuttaa yhä alan johtamiskulttuuria ja näitä asioita myös painotetaan koulutuksessa aiempaa enemmän.
”Kvalitatiivista tietoa hyödynnetään yhä enemmän palvelumuotoilussa ja elämyssuunnittelussa – asiakkaan ymmärtäminen luo entistä parempia elämyksiä. Lisäksi järjestelmistä pystytään tietysti tekemään kysyntäennuste vaikkapa lounaan menekistä.”
Uudenlaisesta osaamisesta on hyötyä myös markkinoinnissa ja viestinnässä.
”Teknologia tukee jo nyt ja yhä enenevissä määrin sisällöntuotantoa ja asiakasviestintää, esimerkiksi chatbotteina sekä markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa”, Latomäki sanoo.
UUSI SERTIFIKAATTI VARMISTAA MEIRA NOVAN YMPÄRISTÖTYÖTÄ
Meira Novan vastuullisuus- ja laatutyö sai merkittävän tunnustuksen, kun yritykselle myönnettiin ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Myös vuosittainen ISO 9001 -laatujärjestelmän auditointi läpäistiin ilman yhtäkään poikkeamaa.
ISO 14001 -sertifikaatti on kansainvälisesti tunnustettu ympäristöjärjestelmän standardi. Se osoittaa, että yritys hallitsee ja kehittää ympäristöasioitaan järjestelmällisesti, täyttää lainsäädännön vaatimukset ja sitoutuu jatkuvaan parantamiseen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Sertifikaatti antaa asiakkaille varmuuden siitä, että ympäristövastuu on aidosti osa Meira Novan toimintaa.
LAATUJÄRJESTELMÄT RINNAKKAIN
ISO 9001 ja ISO 14001 täydentävät toisiaan osana organisaation kokonaisvaltaista johtamisjärjestelmää. ISO 9001 keskittyy laadunhallintaan, prosessien tehokkuuteen ja asiakastyytyväisyyteen.
ISO 14001 puolestaan ohjaa ympäristövaikutusten hallintaan ja jatkuvaan parantamiseen ympäristöasioissa. Yhdessä ne tukevat vastuullista ja laadukasta liiketoimintaa.
”Sertifioidut järjestelmät tuovat läpinäkyvyyttä, luotettavuutta ja kilpailuetua. Asiakkaamme hyötyvät siitä, että toiminta on sekä laadukasta että ympäristövastuullista”, Meira Novan laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Susanna Viitaniemi sanoo.
• Luotettavuus ja läpinäkyvyys: Sertifikaatti osoittaa, että Meira Nova toimii kansainvälisesti tunnustettujen ympäristövaatimusten mukaisesti. Asiakkaat voivat luottaa siihen, että ympäristöasiat on huomioitu järjestelmällisesti koko toimitusketjussa.
• Vastuulliset valinnat: Asiakkaat saavat vastuullisia tuotteita ja palveluita – Meira Nova on jo tehnyt vastuulliset
valinnat tuotevalikoimassaan myös ympäristönäkökulmasta.
• Yhteistyön kehittäminen: Sertifioitu ympäristöjärjestelmä mahdollistaa avoimen keskustelun ja kehittämisen asiakkaiden kanssa ympäristöasioissa. Asiakkaiden odotuksiin ja vaatimuksiin pystytään vastaamaan järjestelmällisesti ja ennakoivasti.
ISO 14001 -SERTIFIKAATIN HYÖDYT MEIRA NOVAN ASIAKKAILLE
Palstalla kuullaan ulkomaiden ruokatrendeistä ja -tavoista ruoasta kiinnostuneiden kirjoittajien näkökulmasta.
Atlantti ja meren aarteet
Portugalin rannikoilla Atlantin suolainen tuuli, auringon lämpö ja aaltojen loputon pauhu kietoutuvat yhteen maan keittiön kanssa, jossa meri on aina läsnä. Kala on portugalilaisille enemmän kuin vain raaka-aine: se on osa arkea, juhlaa ja koko kansallista identiteettiä.
Grillattu kala on yksi maan rakastetuimmista ruoista, eikä ihme, sillä Portugalilla on lähes tuhat kilometriä Atlantin rantaviivaa. Merestä nostetaan päivittäin tuoretta kalaa ja rantakylissä kalastajien saapuminen rantaan on tuttu näky. Siinä missä suomalaisessa keittiössä kala saattaa piiloutua tillin alle tai kermaiseen kastikkeeseen, portugalilainen antaa kalan olla kala. Se tulee pöytään kokonaisena suoraa grillistä päät ja pyrstöt paikoillaan. Kun itse vuosia sitten saavuin Portugaliin, näky hieman hätkähdytti, mutta olen oppinut rakastamaan juuri tätä autenttisuutta. Omia suosikkejani ovat dourada ja robalo, eli kultaotsaahven ja meribassi, joiden valkoinen liha on mehevää, muistuttaen siikaa tai kuhaa.
Pidän myös portugalilaisista riisipadoista, joissa yhdistyvät eri kalalajit, sekä choco fritosta, uppopaistetusta mustekalasta, joka on Setúbalin alueen todellinen klassikko.
annos maksaa nykyään vajaa 20 euroa. Liha sen sijaan tarjoillaan ranskalaisten ja riisin kanssa, ja tämä outo yhdistelmä onkin monen portugalilaisen ikisuosikki. Kastikkeita ei juuri tunneta ja suomalaiseen suuhun ruoka voi tuntua helposti kuivalta, mutta tuore kala, jonka pintaan on sivelty mausteöljyä, sitruunaa ja merisuolaa maistuu taivaalliselta. Grillatut sardiinit ovat kesäkuun ja erityisesti Santos Populares -juhlien hittiruoka, jolloin kaupungin ylle laskeutuu sardiinin tuoksuinen savuverho. Sardiineja, sangriaa ja olutta myydään joka kulmassa, ja ihmiset nauttivat sardiineja paperilautasilta seisten. Illan päätteeksi hiukset ja vaatteet tuoksuvat vahvasti savulle, mutta se kuuluu asiaan, vähän kuin keskikesän kokon tuoksu.
Parhaimmat grillikalaannokset löytyvät usein vaatimattomista tascaravintoloista, joissa muovituolit natisevat ja pöytäliinat lepattavat merituulessa, mutta ruoka on taivaallista. Kalaa syödään portugalilaisissa kodeissa läpi vuoden ja grillatun kalan tuoksu leijuu ilmassa, kun paikalliset grillaavat kodeissaan tai jopa raahaavat pallogrillit ulos kadulle. Kalat grillataan usein vain suolan ja oliiviöljyn kanssa ja annokset saavat seurakseen keitettyjä perunoita ja salaatin. Ravintolassa tällainen
Portugalin keittiön rakastetuimmat kansallisruoat valmistetaan yllättäen norjalaisesta kuivatusta turskasta, bacalhausta, jonka tarina ulottuu kauas historiaan – aikaan, jolloin säilyvä kala oli aarre pitkillä merimatkoilla. Nykyään sitä löytyy joka ruokakaupasta vuorina, ja sen haju on mahdoton ohittaa. Tunnetuin annos kulkee nimellä bacalhau a bras, sisältäen kuivattua turskaa ja perunalastuja. Tämä paikallisylpeys on oikeastaan yllättävän hyvää! Joulunakin portugalilaisissa kodeissa syödään tietysti keitettyä turskaa, jota tarjoillaan keitettyjen perunoiden ja kaalin kera.
Kun ilta laskeutuu Atlantin ylle ja grillin hiillos hehkuu viimeisiä hetkiään, ymmärtää, mistä portugalilaisessa ruoassa on pohjimmiltaan kyse. Se on pysähtymistä hetkeen läheisten kanssa, suolan ja savun makua ja tunne siitä, että elämä maistuu parhaimmalta juuri silloin, kun se on yksinkertaista.
Kala on portugalilaisille enemmän kuin vain raaka-aine: se on osa arkea, juhlaa ja koko kansallista identiteettiä.”
JOHANNA PAASO
Portugalissa asuva sisällöntuottaja Johanna jakaa kolumnissaan oivalluksia ja makuelämyksiä portugalilaisesta ruokakulttuurista.
VÄLIPALAT vegenä
Kasvipohjaiset välipalat ovat trendikkäitä ja monella tapaa terveellisiä. Valikoimastamme löytyy gurtit, vanukkaat, patukat, keksit, puurot ja juomat.
Teksti ja juomat : Sanna Maikkula • Kuvat: Kristian Ahlroth
Välipalat ovat monelle tärkeä osa päivän ruokarytmiä. Välipala on paikallaan varsinkin, jos pääaterioiden väli venyy liian pitkäksi tai jos töiden tai koulun jälkeen mennään harrastuksiin ennen päivällistä.
Välipalat myös korvaavat nykyään yhä useammin perinteisiä aamu-, lounas- tai iltaruokailuhetkiä. Tätä kutsutaan välipalaistumiseksi tai on the go -syömiseksi.
Ravintoloille ja kahviloille välipalat ovat suuri mahdollisuus. Osa onkin jo rakentanut välipalahyllyjä usein heti sisäänkäynnin yhteyteen. Asiakkaat nimittäin toivovat, että tuotteet ovat helppo löytää ja ostaa. Välipalatuotteet ovat myös hyvä ratkaisu esimerkiksi aamupalalle ja kokoustarjoiluihin.
Uusissa, vuonna 2024 julkaistuissa ravitsemussuosituksissa korostetaan kasvipainotteista ruokavaliota. Moni haluaakin välttää eläinperäisiä tuotteita ja valitsee mielellään kasvipohjaisen niiden sijasta. Ravintoloiden ja kahviloiden kannattaa tarttua tähän trendiin myös välipalojen saralla tarjoamalla valikoimassaan esimerkiksi gurtteja, vanukkaita, patukoita, keksejä ja juomia, jotka ovat kasviperäisiä.
Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa, joten lautasmalli toimii loistavasti myös välipalan monipuolistajana ja annoskoon kohtuullistajana. Kasvipohjainen välipala kannattaa koota samaan tapaan kuin eläinperäisiä aineksia sisältävä. Välipalassa tulisi olla kasviksia, hedelmiä tai marjoja, runsaskuituisia viljatuotteita, kuten täysjyväleipää, puuroa tai mysliä, laadukkaita proteiineja esimerkiksi gurttia tai kasvijuomaa sekä ripaus hyvää rasvaa
Välipala kannattaa koota lautasmallin mukaan.
kasviöljyistä, levitteistä tai pähkinöistä. Hyvän välipalan periaatteiden mukaan kannattaa koota myös aamu- ja iltapala.
Lusikoitavaa kasvipohjaista
Gurtit sekä vanukkaat maistuvat herkullisilta monissa mauissa. Tuotteet ovat yleisimmin kaura- tai soijapohjaisia. Kaurapohjaisia gurtteja ja vanukkaita saa esimerkiksi vaniljan, sitruunan, mangon, päärynän, puolukan ja suklaan makuisina tai näiden yhdistelminä. Soijapohjaiset taas maistuvat esimerkiksi passionhedelmältä, vadelmalta ja mansikalta, tummalta suklaalta, karamelli-suklaalta tai vaniljalta.
Makuvaihtoehdoista voi päätellä, että välipalasta voi tehdä näillä tuotteilla myös pienen herkkuhetken. Osalle tuotteista on kuitenkin myönnetty Sydänmerkki, joten ne ovat tuoteryhmässään hyviä valintoja terveellisyyden näkökulmasta.
Gurtteihin ja vanukkaisiin on usein lisätty vegaanisessa ruokavaliossa tarpeellisia B- ja D-vitamiineja sekä kalsiumia. Kaurapohjaiset gurtit ja vanukkaat ovat yleensä gluteenittomia. Tuotteiden rasvakoostumus on erilainen eri tuotteissa, joten se kannattaa varmistaa tuotepakkauksista tai valmistajalta.
Gurteista ja vanukkaista saa täysipainoisen ja ravitsevan välipalan lisäämällä joukkoon tuoreita, pakastettuja tai soseutettuja marjoja tai hedelmiä sekä mysliä, granolaa, hiutaleita tai leseitä sekä pähkinöitä ja siemeniä. Gurtista ja esimerkiksi kaurahiutaleista voi valmistaa tuorepuuron, johon sopivat hyvin samat lisukkeet kuin edellä. Gurtit toimivat mainiosti myös smoothieiden pohjana, kerrosjälkiruokien osana sekä leivonnassa jogurtin tai rahkan tapaan.
Purtavaksi patukoita ja keksejä Erilaiset kasvipohjaiset välipalapatukat ja -keksit ovat nopeaa, vaikka liikkeellä syötävää purtavaa. Tuotteet ovat useimmiten yksittäispakattuja, joten ne on helppo ottaa mukaan menoon. Makuina ovat niin mustikka-valkosuklaa, taateli-cashewpähkinä kuin vaikkapa appelsiini-raakakaakao ja karamelli-maapähkinä.
VALITSE VÄLIPALAT VIISAASTI
Hyvä välipala sisältää runsaasti kasviksia ja kuitua, sopivasti energiaa ja pehmeitä rasvoja, mutta vain vähän suolaa, sokeria ja kovaa rasvaa. Tuotteiden ravintoaineet ja niiden määrät kannattaakin selvittää ennen ostopäätöstä. Lusikoitavan jogurtin rasvan määräksi suositellaan enintään yksi gramma per sata grammaa. Samaa kaavaa voinee soveltaa gurtteihin. Näin ollen, jos rasvaa kuitenkin on yhdestä viiteen grammaa, saisi tyydyttynyttä rasvaa olla enintään gramma. Sokereita taas saisi olla enintään 10 grammaa ja suolaa 0,25 grammaa sadassa grammassa. Välipalapatukoissa rasvaa saisi olla enintään 20 grammaa sadassa grammassa, ja tyydyttynyttä rasvaa enintään 30 prosenttia rasvasta. Suolaa välipatukoissa saisi olla enintään yksi gramma ja sokeria enintään 23 grammaa per sata grammaa.
Monille tuotteista on myönnetty Sydänmerkki, ja monet ovat gluteenittomia ja lisäaineettomia. Lisäksi esimerkiksi Elovenan mustikka-valkosuklaavälipalakeksi on runsaskuituinen, valmistettu suomalaisesta kaurasta ja se sisältää 30 prosenttia vähemmän sokeria kuin välipalakeksit keskimäärin. Barebellsin Caramel Peanut -proteiinipatukka taas sisältää 15 grammaa kasvipohjaista proteiinia soijasta, herneestä ja riisistä eikä lainkaan lisättyä sokeria eikä palmuöljyä.
Gurttien, vanukkaiden, patukoiden ja keksien lisäksi välipalavalikoimaa kootessa kannattaa muistaa myös kasvipohjaiset smoothiet, pirtelöt ja proteiinijuomat sekä valmiit tuorepuurot.
Lähteet: sydan.fi sekä valmistajat
POIMINTA
MEIRA NOVAN VALIKOIMASTA:
Tarkemmat tuotetiedot valmistajilta ja verkkokaupastamme
37616
Alpro suklaa proteiinijuoma 15 x 250ml Danone
40161
Valo24h banaanimustikka välipala 16 x 120g Linseed
x 150g
39664
Elovena minttusuklaa pirtelö 10 x 2,5dl Ravintoraisio
38216
Elovena mustikkagurtti vatsalle
MITÄ TARKOITTAA…
…kun tarjolla on kasvisruokaa? Silloin ruoka on kokonaan kasviperäistä tai ruoassa voi olla kasvisten lisäksi maitotuotteita ja kananmunia. Ruoka on tällöin itseasiassa lakto-ovo-vegetaristista tai laktovegetaristista, joista ensimmäinen sisältää kasvisten ohella maitotuotteita ja kananmunia ja jälkimmäinen maitotuotteita. Vegaaninen ruoka sen sijaan on valmistettu ainoastaan kasviksista.
115117
Alpro Greek Style soijavalmiste passionhedelmä 6 x 150g Danone
115119
Alpro Greek Style soijavalmiste mansikkavadelma 6 x 150g Danone
33357
Elovena mustikkavalkosuklaakeksi 10 x 30g Ravintoraisio
37774
Alpro proteiinivanukas vanilja 6 x 200g Danone
39957
Elovena karpalovadelma-mustikka kaurapatukka 6 x 30g Ravintoraisio
115212
Barebar taatelipatukka appelsiini-raakakaakao 24 x 40g Leader Foods
27956
Alpro soijavanukas tummasuklaa 6 x 4 x 125g Danone
41153
Alpro soijavanukas vanilja 6 x 4 x 125g Danone
115214
Barebar taatelipatukka taateli-cashewpähkinä 24 x 40g Leader Foods
39425
Omena-kaneli tuorepuuro 2 x 220g Rebl Eats
41578
Barebells Vegan Caramel Peanut proteiinipatukka 12 x 55g Lejos
39427
Päärynä-kardemumma tuorepuuro 2 x 220g Rebl Eats
Meira Novan asiakkaat valitsivat Vuoden
Novatuotteen Tuoteideat-tapahtumissa.
Teksti ja kuvat: Laura Hujanen
Suomalainen pinsa Vuoden Novatuotteeksi
Meira Novan tavarantoimittajille järjestämä kilpailu antaa asiakkaille helpon mahdollisuuden tutustua uutuuksiin.
Kolmatta kertaa järjestetyn Vuoden Novatuote -kilpailun voittajaksi valikoitui yhdeksän finalistin joukosta Riitan Herkun suomalainen pinsa. Voittajan valitsivat Meira Novan asiakkaat syys-lokakuussa Tuoteideat-tapahtumissa Jyväskylässä ja Vantaalla.
Riitan Herkun myyntipäällikkö Vesa Hautala ja avainasiakaspäällikkö Hanna Leppäniemi olivat onnellisia voitosta Vantaalla Break Sokos Hotel Flamingossa järjestelyssä tapahtumassa.
”Kun messupäivä pyörähti käyntiin, saimme heti kehuja tuotteesta. Uskoimme voittoon, kun olimme kuulleet jo Jyväskylässä olevamme kolmen parhaan joukossa”, Leppäniemi summaa.
Suomalaisuus ytimessä
Riitan Herkku on 30-vuotias perheyritys, jonka toiminta on alkanut leipäjuuston valmistuksesta
Vaasan Mustasaaressa. Juustojen lisäksi valikoimassa on muun muassa konditoriatuotteita, valmisruokia, jälkiruokia sekä hilloja.
”Tarjoamme hyviä ratkaisuja asiakkaille: suomalaisuutta ja puhdasta ruokaa”, Hautala kertoo.
”Tämä sopii moneen tilanteeseen: menee pubiruokana, terassiruokana, kokouksissa, pikkusuolaisena, isompana suolaisena”, Hautala summaa.
Pinsan valmistus asiakkaan luona ei vaadi isoja investointeja tai erityisosaamista. Esikypsennetty tuote voidaan paistaa loppuun jopa pienessä pöytäuunissa. Hintapistekin on kohtuullinen.
”Ei tarvitse olla ammattilainen, jotta tämän pystyy valmistamaan. Näyttävän ja herkullisen pinsan valmistaminen asiakkaan pienissäkin tiloissa onnistuu!” Leppäniemi sanoo. Koska pohja on itsessään maukas, ei täytteitäkään tarvita hurjaa määrää. Hautalan mukaan ravintoloista löytyy usein jo valmiiksi tuotteita, jotka sopivat pinsan täytteeksi. Tämä auttaa hävikin hallinnassa.
Suomalaisuus on myös Vuoden Novatuotteen ytimessä: Riitan Herkun pinsa on tiettävästi ensimmäinen Suomessa valmistettu pinsapohja. Kyseessä on esikypsennetty pakastetuote, joka on viittä vaille valmis.
”Se saadaan mahdollisimman tuoreena, koska tuote on pakaste eikä pakattu suojakaasuun.”
Pinsa on käytännössä pizzan ja focaccian puoleenväliin sijoittuva tuote, joka voidaan viimeistellä sekä suolaisilla että makeilla täytteillä. Pinsa on iso trendi maailmalla, ja ketteränä ruokatalona Riitan Herkku halusi mahdollistaa ilmiöön tarttumisen kaikenlaisille asiakkaille.
Riitan Herkun pinsassa on kiinnitetty huomiota annoskokoon: 160 grammainen pohja sopii sellaisenaan syötäväksi yhdelle hengelle, mutta siitä voi leikata myös annospaloja.
Pinsaopastus Italiasta
Riitan Herkulla on hyvät valmiudet reagoida trendeihin ja tarpeisiin: uutta voidaan kehittää nopeastikin. Pinsan kehitysvaiheessa tehtaalla kävi Italiasta pinsamestareita opastamassa oikeaoppisen tuotteen valmistuksessa.
”Kuuntelemme aistit herkillä asiakkaita ja kehitämme nopeallakin aikataululla erilaisia ratkaisuja. Olemme näppäriä ja innovatiivisia luomaan uusia juttuja”, Leppäniemi kertoo.
Hautalan mukaan uutuuksien kehittäminen on tärkeää.
Suomalainen pinsa on selkeästi osunut kohdalleen.
”Tämä on huipputuote ja kysyntää on. Meillä on jo ajatuksia kehitellä tätä tuotesarjaa vielä lisää.”
Asiakkaiden ääni tärkeä Vuoden Novatuote -kilpailussa Riitan Herkulla on aiemminkin ollut tuote mukana. Koska kisa oli tuttu, oli helppo lähteä mukaan suomalaisella pinsalla, kun sen suosio kävi ilmi jo alkumetreillä.
”On hienoa, että tämä kisa järjestetään. On erityistä, että asiakkaat pääsevät antamaan äänensä ja vaikuttamaan
Meira Novan tapahtumissa”, Leppäniemi kiittelee.
Hautala kiittää myös muita tavarantoimittajia yhdessä tekemisestä.
”Yhteistyö on tärkeää. Meillä oli mukana yhteistyökumppaneita, joilta saatiin hyviä vinkkejä ja täytteitä. Naapurifirmojen kollegat ovat toimineet tuotetestaajana ja kertoneet tämän olevan kiinnostava ratkaisu. Pinsa on monien mahdollisuuksien tuote, vain mielikuvitus on rajana.”
Hautalan mukaan Vuoden Novatuote -kilpailu on hieno mahdollisuus kaikille tavarantoimittajille: sen ansiosta pääsee tuomaan omaa juttuaan esille ihan uudella tavalla.
”Kaikki tsemppaavat toisiaan. Onnittelut myös muille finalisteille!”
Leppäniemi kokee, että tällainen kilpailu vahvistaa omia ajatuksia siitä, miten tuotteita kannattaa kehittää ja millaisia tuotteita halutaan markkinoille.
”Se antaa mahdollisuutta lisäkehitykselle ja uskoa siihen. Yrityksellemme on hienoa, että meidät huomataan. Kiitos Meira Novalle, että on näitä kivoja tapahtumia ja haastetaan tavarantoimittajia tällaisella kisalla!”
Hautalan mielestä Vuoden Novatuote -kilpailu on osoitus siitä, että kaikilla on mahdollisuus onnistua.
”Tämä antaa uskoa suomalaiseen tekemiseen: täällä Suomessa on hyvää osaamista ja tekemistä. Tämä rohkaisee kaikkia eteenpäin kehittämään.”
Kuva vasemmalla: valikoima-asiantuntija Oona Antola, valikoimahallintapäällikkö Kati Korhonen, valikoima-asiantuntija
Hanna Teränen Meira Novalta sekä avainasiakaspäällikkö Hanna Leppäniemi ja myyntipäällikkö Vesa Hautala Riitan Herkusta.
VALIKOIMAA KEHITETÄÄN YHDESSÄ KILPAILUN AVULLA
Vuoden Novatuote -kilpailu nosti jälleen esiin tuotteita, jotka tuovat uusia ideoita ja helppoutta ravitsemisalan toimijoiden arkeen. Kolmatta kertaa järjestettyyn kisaan saatiin ehdokkaiksi viitisenkymmentä tuotetta tai tuoteperhettä Meira Novan tavarantoimittajilta.
”Ehdotuksia oli tänä vuonna melkein tuplasti viime vuoteen nähden. Uusia tavarantoimittajia tuli taas paljon kisaan mukaan”, valikoimahallintapäällikkö Kati Korhonen Meira Novalta iloitsee.
Tänä vuonna finalisteja valitessa kriteereinä oli innovatiivisuuden lisäksi muun muassa vastuullisuus, jota katsottiin esimerkiksi kotimaisuuden ja tuotetuvallisuuden näkökulmasta. Finalistituotteiden haluttiin olevan myös helppokäyttöisiä.
”Ruokatuotteissa hyvä maku on tietysti aina tärkeää.”
Tänä vuonna panostettiin siihen, että Tuoteideat-tapahtumissa esillä olleet finalistituotteet ovat heti asiakkaiden tilattavissa. Finalistituotteiden tilaaminen käynnistyikin heti hyvin. Korhonen sai tapahtumissa käyneiltä asiakkailta paljon positiivista palautetta kilpailusta.
”Äänestäminen on hyvä tapa osallistaa asiakkaita valikoiman rakentamiseen.”
Uutuuksille erityishuomiota
Vuoden Novatuote -kilpailu on tavarantoimittajille mahdollisuus tarttua uusiin trendeihin ja tuoda niihin sopivat tuotteet ensimmäisenä markkinoille niin, että ne saavat kisan kautta erityishuomiota.
”Olemme kiinnostuneita tuoteuutuuksista ja trendeistä, ja tukkuna otamme aktiivista roolia tässä.”
Korhonen kannustaakin tavarantoimittajia laittamaan tuotekehityksessä jo mietintämyssyt päähän ensi vuotta ajatellen. Tarkemmat osallistumisohjeet kilpailuun tulevat vuoden alkupuolella ja ehdotukset tulee toimittaa Meira Novalle kesäkuun loppuun mennessä.
Vuoden Novatuote -kilpailu tulee kehittymään jatkossakin. Korhonen pitää tärkeänä, että painotuksia mietitään sen mukaan, miten maailma kehittyy.
”Elämme sen mukaan, mikä on kuhunkin ajankuvaan kuuluvaa, oli se sitten vastuullisuus tai kotimaisuus. Uskoisin, että ensi vuonna muun muassa tuotteiden päästökertoimet nousevat asiakkaiden tarpeissa ja vastuullisuusraportoinneissa entisestään. Kuuntelemme tarkasti näitä viestejä.”
Lopuksi Korhonen haluaa kiittää kaikkia asiakkaita ja toimittajia osallistumisesta. Se mahdollistaa valikoiman kehittämisen uusilla tavoilla.
”Kehitetään edelleen yhdessä!”
Nova-lehden gallupissa tiedustellaan ravintolaasiakkaiden mielipiteitä ja mieltymyksiä.
Syötkö välipalakeksejä tai -patukoita?
Kasvipohjaiset välipalatuotteet – uhka vai mahdollisuus? Kysyimme Tampereella, millaiset valmisvälipalat ovat ihmisten mieleen ja millaisissa tilanteissa he niitä syövät.
Ajan jonkin verran autolla työn vuoksi. Asiakaskäyntien välissä täytyy toisinaan syödä jotain, ja silloin valmisvälipalat ovat käteviä. Samoin silloin, kun matkustaa pidemmälle, vaikkapa retkeilemään viikonloppuna.
Valitsen mieluiten eväitä, joita on helppo syödä ajaessa eli sellaisia, joita ei tarvitse lusikoida. Parhaita ovat siis eväät, jotka voivat olla valmiina autossa tai repussa eivätkä tarvitse kylmäsäilytystä.
Minulla on laktoosi-intoleranssi, joten tsekkaan aina, että tuotteet ovat maidottomia tai laktoosittomia. Siksi kasviperäiset eli esimerkiksi kaurapohjaiset tuotteet ovat hyvä vaihtoehto.
Valitettavasti monet valmisvälipalat ovat kovin hiilihydraattipitoisia. Vähähiilihydraattisia vaihtoehtoja kaipaan lisää. Makeutusaineistakaan en piittaa. Onneksi viime aikoina kauppoihin on tullut juomia ja patukoita, joissa ei ole sokeria tai muita makeutusaineita vaan makeus tulee vaikkapa marjoista.
Opiskelen neljättä vuotta lukiossa ja harrastan agilitya.
Treenaan tavoitteellisesti ja kilpailen säännöllisesti. Käytän jonkin verran proteiinijuomia ja välipalapatukoita treeni- ja kisareissuilla. Etenkin proteiinijuomia juon aika usein, myös proteiinivanukkaita kuluu. Ne ovat käteviä.
Niitä on myös helppo ottaa mukaan, jos aamulla tulee kiire kouluun lähtiessä eikä ole aikaa laittaa mitään. Proteiinivanukas toimii aamupalana yhtä hyvin kuin välipalana.
Viikonloppuni kuluvat usein agilitykilpailuissa. Proteiinijuoma tai -vanukas on helppo ottaa kisaratojen välissä. Joskus syön kisojen aikana Elovena-patukoita. Nuo kaikki ovat hyviä, koska ne eivät täytä liikaa eivätkä haittaa juoksemista. Juomat puolestaan ovat helppoja, koska ei tarvitse ottaa lusikkaa tai muuta mukaan.
Yleensä pakkaan mukaani kisareissulle kylmälaukun – voin ottaa mukaan sekä lämpimässä että kylmässä säilyviä juomia. Kouluun otan evääksi vain juomia, joita ei tarvitse säilyttää kylmässä.
Nykyään käytän todella vähän valmisvälipaloja. Pyrin tekemään evääni itse tai ostan banaanin. Välipalakeksejä tai -juomia en syö juuri koskaan. Silloin tällöin saatan ottaa proteiinirahkaa.
Olen ollut jonkin aikaa pätkäpaastolla, eli vuorokaudessa on vain kahdeksan tuntia, joiden aikana saan syödä. Siihen eivät pikkuvälipalat oikein mahdu.
Pelaan useita lajeja ja valmennan myös: tennistä, squashia ja sulkapalloa. Aiemmin saatoin toisinaan ottaa smoothien urheilun yhteydessä. Nyt menen yleensä tyhjällä mahalla urheilemaan, ja hyvin tuntuu energia riittävän – jopa paremmin kuin silloin, kun söin välipaloja.
Koen, että syöminen on varautumista. Jos joutuu nappaamaan yllättävän välipalan, jotain varautumisessa on mennyt pieleen eikä ihminen ole osannut arvioida päivän energiankulutustaan.
Jos vielä söisin välipalatuotteita, valitsisin sellaisia, joissa on proteiinia, rasvaa ja hyviä hiilareita sopivassa suhteessa.
Marna Ylänen
Pekka Kainulainen
Lotta Korventausta
Teksti: Laura Matilainen • Kuvat: Koelnmesse / Anuga
MESSUTERVEISET ANUGASTA
Lokakuussa järjestettävä Global Food Expo Anuga on yksi suurimpia kansainvälisiä ruoka- ja juoma-alan messuja. Messut järjestetään kahden vuoden välein Kölnissä, Saksassa.
Tänä vuonna Anugassa vieraili yli 145 000 messuvierasta yli 190 eri maasta. Näytteilleasettajia oli reilu 8000 yli 110 eri maasta. Meira Novan tiimi tutustui Anugan tarjontaan lokakuun alussa kahden päivän ajan. Saimme kattavan kokonaiskuvan ruoka- ja juoma-alan kuumimmista trendeistä ja bubbling under -ilmiöistä. Tässä niistä tärkeimmät.
EI
SOKERIA, LISÄÄ PROTEIINIA
Sokerittomuus on selkeä globaali trendi, joka näkyi Anugan messuilla erityisesti tuotteissa, joissa ei ole lisättyä sokeria ja joissa makeutus on toteutettu luonnollisesti. Juomapuolella sokerin sijaan tuotteisiin lisätään nyt proteiinia, ja proteiinipitoisia vaihtoehtoja löytyy laajasti eri tuoteryhmissä, kuten pastoissa, texmex-tuotteissa, muroissa, mysleissä, välipaloissa, leivissä ja juomissa.
Proteiinijäätelöt, jogurtit ja juomat ovat edelleen suosittuja, mutta makuun ja terveellisyyteen panostetaan entistä enemmän.
MAUSTEISET MAUT JA VILLIT MAKUYHDISTELMÄT
Mausteiset ja villit makuyhdistelmät ovat nousussa, ja erityisesti nuudeli- ja valmisruokatuotteissa Koreabuumi näkyy mausteisten ja tulisten makujen suosiona nuudeli- ja valmisruoissa sekä juomissa. Snack- ja meijerituotteissa kokeillaan rohkeasti uusia makuja, kuten gin & tonic -popcorneja sekä muun muassa tryffelillä, chilillä, sipulilla ja kahvilla maustettuja juustoja. Juomapuolella trendaavat erityisesti nuorison suosimat kuplateet ja fermentoidut tuotteet. Pistaasi on erityisen suosittu tällä hetkellä pähkinätuotteissa ja aprikoosi eri muodoissaan kiinnostaa kovasti.
Uutisia ravintoloista, hotelleista, tuotteista, tutkimuksista ja kaikesta alaa kiinnostavasta.
Personointi trendinä heijastuu myös pakkauksissa. Näyttävillä, innovatiivisilla pakkauksilla herätetään kiinnostus tuotetta kohtaan ja osa pakkauksista voi aiheuttaa jopa keräilybuumia.
LISÄARVOA JA NÄYTTÄVYYTTÄ PAKKAUKSELLA
Pakkausten näyttävyys ja innovatiivisuus herättää kiinnostusta tuotteita kohtaan, ja osa pakkauksista voi jopa aiheuttaa keräilybuumia. Limited edition -pakkaukset ja erilaiset tuotevariaatiot luovat uutta kiinnostusta perinteisiä tuotteita kohtaan. Messuilla nähtiin myös tilaa säästäviä ja vastuullisia pakkausratkaisuja, kuten suihke- ja nokkapulloihin pakattua oliiviöljyä. Juomapuolella erityisesti värikkäät ja hauskat pakkaukset, muun muassa kuplateejuomissa ovat edelleen vahva trendi.
PERSONOIDUT JUOMA- JA RUOKAVAIHTOEHDOT
Personoidut juoma- ja ruokavaihtoehdot sekä hyvinvointia lisäävät tuotteet olivat messuilla vahvasti esillä. Tuotteisiin lisätään lisäarvoa tuovia ominaisuuksia, kuten vitamiineja, kofeiinia ja proteiinia, ja erilaisiin tarpeisiin räätälöidyt vaihtoehdot ovat suosittuja. Messuilla nähtiin myös uusia innovaatiotuotteita, kuten soijasta valmistet tuja pihvejä, joissa marmorointi on tehty auringonkukkaöljyllä. Soijaribseissä oli syötävä soijaluu mahdollisimman autenttisen makuelämyksen takaamiseksi. Innovaationäyttelyn satoa
siemenistä tehtyä levitettä Krokotiilinlihaa säilykkeenä
Aprikoosin
Hydridi kala – 30 % kalaa, 70 % teksturoituja riisihiutaleita
Tavoitteena desilitra päivässä
Ravintolat ja ruokapalvelut ovat avainroolissa, kun suomalaiset halutaan saada syömään enemmän palkokasveja. Tuuppaus on toimiva tapa ohjata ruokailijoita kohti toivottuja valintoja.
Kuvat: iStock
Teksti: Krista Korpela-Kosonen •
Suomalaiset halutaan innostaa syömään enemmän palkokasveja eli herneitä, papuja ja linssejä. Niiden säännöllinen käyttö on hyvä keino lisätä ruokavalion kasvipainotteisuutta, johon kannustavat myös nykyiset ravitsemussuositukset.
Tällä hetkellä käytämme palkokasveja vain noin ruokalusikallisen päivässä, kun suositusten mukainen tavoite olisi syödä niitä 50–100 grammaa eli desilitran verran päivässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan aikuisista 75 prosenttia syö palkokasveja harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan. Päivittäin niitä käyttää vajaa 10 prosenttia aikuisista.
”Noin neljäsosalla suomalaisista kuluttajista on kuitenkin aikomus lisätä palkokasvien käyttöä lähitulevaisuudessa”, kertoo sosiaalipsykologian vanhempi yliopistonlehtori Hanna Konttinen Helsingin yliopistosta. Asiaa on selvitetty Helsingin yliopiston, THL:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä Leg4Life-hankkeessa.
Paljon proteiinia ja kuitua
Palkokasvit ovat monien ravintoaineiden erinomaisia lähteitä. Ne sisältävät runsaasti kasviperäistä proteiinia, ja lisäksi niistä saa kuitua, B-vitamiineihin kuuluvaa folaattia sekä rautaa, sinkkiä ja kaliumia. Palkokasvien hyödyllisiin yhdisteisiin lukeutuvat myös
polyfenolit, ja karotenoidit. Niitä ei luokitella ravintoaineiksi, mutta niillä tiedetään olevan elimistössä terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Osana päivittäisiä ruokatottumuksia palkokasvit edistävät terveyttä ja ehkäisevät elintapasairauksia. Kasviproteiinipainotteinen ruokavalio vähentää riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja suolistosyöpiin.
Suomalaisissa Leg4Life ja Papumies -tutkimuksissa on selvitetty, miten punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen palkokasveilla vaikuttaa ravintoaineiden saantiin ja elintapasairauksien riskitekijöihin. Punaista lihaa ovat naudan, porsaan ja lampaan liha. Prosessoidulla lihalla taas tarkoitetaan lihasta valmistettuja makkaroita ja leikkeleitä.
Tutkimusten mukaan vaihtokauppa parantaa ruokavalion rasvan laatua: tyydyttyneen eli kovan rasvan saanti vähenee ja tyydyttymättömän eli pehmeän rasvan saanti lisääntyy. Muutos näkyy myönteisesti veren kolesteroliarvoissa: sekä kokonaiskolesterolin että haitallisen LDL-kolesterolin määrä verenkierrossa laskee.
Lihan osittainen korvaaminen palkokasveilla kasvattaa myös ruokavalion kuitupitoisuutta. Lihassa kuitua ei ole ollenkaan, kun taas palkokasvit sisältävät sitä runsaasti. Riittävä kuidun saanti vaikuttaa myönteisesti elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan sekä suoliston toimintaan ja painonhallintaan.
Tieto terveellisyydestä ei riitä
Hanna Konttinen kertoo, että tieto palkokasvien terveellisyydestä ei yleensä yksinään riitä motivoimaan niiden käyttöön.
”Ruoan maku on hyvin keskeinen ruokavalintoja ohjaava tekijä.”
Leg4Life-hankkeen mukaan kolme yleisintä palkokasvien käyttöä rajoittavaa tekijää ovat hinta, epämiellyttävä maku ja se, että palkokasvit ovat itselle vieraita ruokia. Ravintolat ja ruokapalvelut ovatkin Konttisen mielestä avainroolissa siinä, että suomalaiset saadaan kiinnostumaan palkokasvien syönnistä. Hyvät kokemukset innostavat kokeilemaan niitä myös uudestaan.
Osana
päivittäisiä ruokatottumuksia palkokasvit edistävät terveyttä ja ehkäisevät elintapasairauksia.
Varsinkin koulu- ja päiväkotiruokailulla on iso merkitys, koska aikuisiän ruokatottumuksille rakentuu pohja lapsuudessa. Opimme tykkäämään siitä, mitä syömme usein.
”Tuleville sukupolville palkokasvit ja muut kasviperäiset ruoat ovat todennäköisesti jo lähtökohtaisesti tutumpi asia.”
Päivän annos houkuttelee
Tiedetään, että arkiset ruokavalinnat tapahtuvat pitkälti automaattisesti. Tätä tietoa hyödynnetään tuuppauksessa, jonka tavoitteena on ohjata ihmisiä hienovaraisesti kohti suotuisia valintoja.
Konttinen kertoo tuuppauskokeiluista, joita toteutettiin ravintolaympäristöissä osana Leg4Life-hanketta. Kokeilujen mukaan kasvisannokseen tuuppaaminen on haastavampaa, jos lounaslista sisältää lukuisia vaihtoehtoja.
”Kasvisvaihtoehtoehdon esille nostaminen ”päivän annoksena” voi sen sijaan lisätä sen kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Myös henkilökohtainen suositus ja tieto muiden ruokailijoiden myönteisistä kokemuksista voivat lisätä kasvisruoan valintaa”, Konttinen kuvailee.
Kasvisruoan sijoittaminen ensimmäiseksi linjastoon lisää tunnetusti sen menekkiä. Samalla tavalla näyttää vaikuttavan se, että kasvisannosten määrä tuplataan ruokalistalla. Kun ruokalistalta löytyy esimerkiksi aikaisemman kolmen sijaan kuusi kasvisateriaa, entistä useampi ruokailija valitsee sellaisen. Kouluruokailussa palkokasvien menekkiä voidaan lisätä ottamalla oppilaat mukaan niitä sisältävien uusien ruokalajien kehitystyöhön. Uusien ruokien menekki
on todennäköisesti parempi, kun oppilaiden mielipiteet niistä on huomioitu esimerkiksi ruokaraati-toiminnassa.
Nimellä on väliä
Konttisen mukaan melko paljon tutkimusnäyttöä on saatu myös siitä, että kasvisruokien nimeäminen vaikuttaa niiden houkuttelevuuteen. Hyvin teknisesti nimetty ruokalaji ei houkuttele maistamaan samalla tapaa kuin ruoka, jonka nimessä on käytetty kuvailevia adjektiiveja.
”Ruoka tulee todennäköisemmin valituksi, kun sen nimi
heijastaa syömisen tuottamaa mielihyvää ja nautintoa.”
Leg4Life-hankkeessa keväällä 2024 toteutetun kyselyn mukaan lähes puolet julkisista ruokapalveluorganisaatioista käyttää palkokasveja pääruoissa vähintään kerran viikossa. Mieluiten niitä hyödynnetään erilaisina rouheina, muruina ja muina helppokäyttöisinä valmisteina.
”Kyselymme osoitti lisäksi, että julkiset ruokapalvelut kaipaavat tukea uusien palkokasveja hyödyntävien reseptien kehittämiseen. Hyviä käytäntöjä kannattaa siis jakaa hyödyksi muillekin”, Konttinen sanoo.
Kasvisruokien nimeäminen vaikuttaa niiden houkuttelevuuteen.
TULOSSA-LIITE 10/2025
Liitteestä löydät uutuustuotteita tulevalle kaudelle. Tutustu ja kysy lisätietoa Meira Novan yhteyshenkilöltäsi!
Huomaathan, että kaikkia tuotteita ei ole vielä Meira Novan valikoimassa.
SOOS® MAJONEESIKASTIKKEET KASTIKKEIDEN AATELIA AMMATTIKEITTIÖIHIN!
Kun annos kaipaa jotain ekstraa, Soos-majoneesikastikkeet astuvat esiin. Valmiiksi mietittyjä ja heti käyttövalmiita, juuri niin kuin ammattikeittiöissä pitääkin.
Valikoima, myyntierä 6 x 1 L:
SOOS HAMPURILAISKASTIKE
SOOS VALKOSIPULIKASTIKE
SOOS SAVU-CHILIKASTIKE
SOOS CURRYKASTIKE
Katso lisätietoja www.snellmanpro.fi
Tulossa Meira Novan valikoimaan!
Teksti: Taija Kivimäki
Esittelyssä sesonkituotteita ja poimintoja Meira Novan valikoimasta sekä tuotteiden uudenlaisia käyttötapoja.
Viinien trendiväri on oranssi
Oranssiviinit ovat valloittaneet viinimaailman monipuolisella makuprofiililla ja perinteikkyydellä.
Maailmanvalloitusta siivittävät viinien elämyksellisyys ja vastuullisuus. Oranssiviinit ovat valkoviinejä, jotka on valmistettu punaviinimenetelmällä. Niissä yhdistyvät punaviinin täyteläisyys sekä valkoviinin hapokkuus ja raikkaus. Oranssiviinien spektri on yhtä laaja kuin puna-, valko- ja roseviineilläkin.
Oranssiviinit ovat lähtöisin Kaukasukselta nykyisen Georgian alueelta, missä niitä valmistettiin jo tuhansia vuosia sitten. Perinteisiä viinityypin tuottajamaita ovat myös Italia ja Slovenia.
Kuoret ja käymisaika määrittävät viinin värin Oranssiviinien valmistuksessa valkoiset rypäleet murskataan ja jätetään kuorineen käymään useiksi päiviksi, viikoiksi tai kuukausiksi. Mitä pidempään kuoret ovat mukana, sitä syvempi oranssin, meripihkan tai kuparin sävy ja täyteläisempi maku viiniin syntyy. Monet oranssiviinit valmistetaan
luonnonmukaisin menetelmin, ilman lisättyjä hiivoja ja suodattamista, jolloin ne kuuluvat naturalviineihin, mutta kaikki oranssiviinit eivät ole naturalviinejä.
Erinomainen valinta seurusteluun, ruokajuomaksi ja drinkkeihin Oranssiviinit ovat runsaita, yrttisiä ja aromaattisia. Tyypillisiä aromeja ovat kuivattu aprikoosi, appelsiininkuori, tee, hunaja ja pähkinäisyys.
Oranssiviinit sopivat niin seurusteluun kuin lähes kaikkien ruokien kumppaniksikin. Ne solahtavat tilanteisiin, joissa valkoviini tuntuu liian kevyeltä ja punaviini liian raskaalta. Erityisesti viinit maistuvat mausteisten, yrttisten ja umamipitoisten ruokien kanssa, joita ovat esimerkiksi voimakkaat kasvisruoat, juurekset, sienet, kypsytetyt juustot ja mausteiset keittiöt. Tanniinisuus ja hapokkuus tekevät niistä hyvän parin myös fermentoitujen ruokien kanssa.
Oranssiviinejä kannattaa rohkeasti kokeilla myös drinkkien ainesosana, koska niissä on luonnostaan paljon aromeja ja vähän bitterisyyttä.
Asiantuntijana hankintapäällikkö Miko Kamppuri Meira Novalta.
Oranssiviinit sopivat tilanteisiin, joissa valkoviini tuntuu liian kevyeltä ja punaviini liian raskaalta.
Haluamme korostaa
Amarillo-ketjun pitkää historiaa nostamalla perustamisvuoden
1988 esiin.”
– Joni Heinikoski, liiketoimintapäällikkö
UUDISTUNUT AMARILLO PALASI JUURILLEEN
Uudistettu ravintolaketju Amarillo on tehnyt paluun lähemmäs alkuperäisiä juuriaan. Mextexin makujen ja listalle palanneiden suosikkien on tarkoitus houkutella asiakkaita sekä viikonlopun juhlahetkissä että arjen mielitekojen tarpeessa.
Teksti: Krista Korpela-Kosonen• Kuvat: Juha Lindvall
Ruokailemaan saapuva asiakas toivotetaan tervetulleeksi kulhollisella lämpimiä nachoja ja reilulla annoksella salsaa. Uudistunut Amarillo-ketju on kuunnellut asiakkaittensa toiveita ja tehnyt paluun vanhaan, hyvään aikaan.
Pari vuotta sitten suositut nachot päätettiin korvata juustopalloilla. Muutos ei ollut asiakkaille mieluinen.
”Nachoja on kaivattu. Nyt Amarillo on palannut takaisin normaaliin, kuten eräs asiakkaamme asian hienosti sanoitti”, kuvailee S-ryhmän matkailu- ja ravitsemiskaupan liiketoimintapäällikkö Joni Heinikoski.
Amarillo on yksi suomalaisen ravintolakulttuurin pitkäikäisimpiä brändejä. Vuonna 1988 perustettu Amarillo on S-ryhmän suurimpia ravintolaketjuja ja Rosson jälkeen toiseksi vanhin. Ravintoloita on 21 Suomessa ja yksi Tallinnassa.
”Halusimme korostaa pitkää historiaa ja nostaa perustamisvuoden 1988 esiin myös ketjun uudessa logossa”, Heinikoski kertoo.
Kesäkuun 4. päivänä toteutettu uudistus lanseerattiin poikkeuksellisesti samanaikaisesti kaikissa ravintoloissa.
Näin ketju pystyi hyödyntämään uudistuksen markkinointiarvon ja viestimään, että Amarillo on uusiutunut kautta linjan.
Fajitas löytyy taas listalta
Edellisen kerran Amarillon konseptia uudistettiin lähes kymmenen vuotta sitten. Sittemmin kilpailu ravintolamarkkinassa on kiristynyt ja asiakkaiden toiveet muuttuneet.
Kesällä toteutetussa uudistuksessa kuultiinkin laajasti asiakkaiden ja henkilökunnan näkemyksiä.
”Amarillot olivat vuosien mittaan kehittyneet suuntaan, joka ei ollut kaikilta osin asiakkaiden toiveiden mukainen.
Nachojen lisäksi toimme takaisin tarjolle esimerkiksi fajitakset, joita asiakkaat olivat kaivanneet.”
Listalla on nyt entistä enemmän mextex-henkisiä ruokia, kuten fajitaksia, ribsejä, siipiä ja meksikolaistyylisiä tacoja.
Myös kestosuosikit Amarillo Big Burger ja Texas Grill Steak
Kesällä toteutetussa uudistuksessa kuultiin laajasti asiakkaiden ja henkilökunnan näkemyksiä.
löytyvät edelleen listalta. Uutuustuotteita tuodaan tarjolle kausimenujen kautta muutaman kerran vuodessa.
Isojen linjojen lisäksi mietittyjä ovat myös yksityiskohdat. Pöytiin on esimerkiksi tuotu tarjolle meksikolaistyylistä ketsuppia sekä kahta tulisempaa kastiketta, joilla asiakas voi viimeistellä annoksensa omaan makuunsa.
Agua frescaa ja omaa lageria
Kasvava kiinnostus alkoholittomiin juomiin on tuonut Amarilloihin raikkaat maailmalla suositut agua fresca -juomat, jotka ovat nopeasti nousseet myyntihiteiksi. Juomalistan uutuuksiin lukeutuu lisäksi ketjun oma meksikolaistyylinen lager, joka on kehitetty yhteistyössä Maku Brewingin kanssa.
”Erikoisolut sopii erityisen hyvin esimerkiksi soft tacojen kanssa. Se on kokeilunhaluisille asiakkaille suunnattu palvelutuote”, Heinikoski kertoo.
Kesäkuussa toteutettu uudistus lanseerattiin poikkeuksellisesti samanaikaisesti kaikissa ravintoloissa.
Myös viinilista uudistettiin ja siihen lisättiin leikkisyyttä. Viinejä kuvaillaan nyt pilke silmäkulmassa, kuten vaikkapa näin: Rapean raikkaassa rieslingissä on samuraimiekan terävyyttä, jota Zen-mestarin pehmeä persikkaisuus tasapainottaa.
Amarillon klassikkococktailit, kuten suositut margaritat, pysyivät mukana uudistuksessa.
Rento paikka myös arki-iltoina
Ravintoloiden sisutusta on viety raikkaampaan suuntaan. Aikaisemmasta tummasta, rokkibaarimaisesta tyylistä haluttiin luopua ja tiloihin tuotiin lisää väriä. Kirkkaammat sävyt löysivät paikkansa esimerkiksi tauluissa, tapeteissa ja uusissa astioissa.
Henkilökunnan työasut vaihtuivat mustista punaisiin, ja palvelupolku tehtiin rennommaksi. Jos ruuhkaa ei ole, asiakkaat voivat valita pöytänsä itse. Kutsuvan keltaiset menut on sijoitettu pöydissä näkyvästi esille.
Tavoitteena on, että Amarillo houkuttelee asiakkaita myös arki-iltoina, ei vain viikonloppuisin.
”Haluamme, että Amarillo on helposti lähestyttävä ja rento paikka tulla syömään milloin tahansa.”
Uudistuneiden tuotteiden, houkuttelevien hintojen ja rennon uuden ilmeen uskotaan kiinnostavan myös nuorempaa asiakaskuntaa. Amarillo on lisännyt läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa, erityisesti TikTokissa, jossa ketjun tili aktivoitiin uudistuksen yhteydessä.
Kesän aikana seuraajamäärä kasvoi 10 000:lla.
Heinikosken mukaan suunta näyttää lupaavalta, sillä parikymppiset nuoret aikuiset ovat löytäneet Amarillon.
”Samalla on tärkeä muistaa, että muutos vie aikaa. Ei pidä hätiköidä, vaikka joku viisari ei heti värähtäisikään. Suuntamme on oikea.”
Ensimmäiset kilometrit kuljettuna Amarillo haluaa olla paikka, johon palataan tuttujen makujen vuoksi, mutta joka samalla yllättää.
”Osa asiakkaista haluaa aina syödä saman annoksen. Siksi pidämme tietyt klassikot pysyvästi listalla.
Kokeilunhaluisille tarjoamme uusia makuja kausimenujen kautta. Niistä voi syntyä tulevia klassikoita, jotka pääsevät mukaan päälistalle.”
Loppuvuoden kausimenu vie makumatkalle Meksikoon. Tarjolla on muun muassa jaettava annos kahdelle, jossa yhdistyvät burritot, ribsit, siivet ja soft tacot.
”Se on hyvä läpileikkaus Amarillon listasta.”
Marraskuu ja joulukuun alku ovat Amarillon kiireisintä aikaa, sillä pikkujoulukausi kuuluu ketjun tärkeimpiin sesonkeihin. Kiireisen sesongin mittaan on mahdollisuus saada lisää näyttöä siitä, mikä uudistetussa konseptissa jo toimii hyvin ja mitä vielä voitaisiin kehittää.
”Konseptiuudistus on aina maraton eikä pikamatka. Olemme nyt päässeet kulkemaan vasta aivan ensimmäiset kilometrit. Tekeminen muokkautuu varmasti vielä matkan varrella”, Heinikoski sanoo.”
Osa
asiakkaista haluaa aina syödä saman annoksen. Siksi pidämme tietyt klassikot pysyvästi listalla.
Miltä näyttää ruokavuosi
2026? &
2 LUONNOLLISTA UMAMIA FERMENTOIMALLA
Lautaselle ja lasiin kaivataan muun muassa modernia nostalgiaa sekä yllätyksellisiä rakenteita.
Lähteet: Mintel, Tastewise, IFT ja Datassential
Teksti: Krista Korpela-Kosonen• Kuvat: Unsplash
1 PERINTEIDEN UUSI TULKINTA
Lohtu ja nostalgia saavat modernin muodon, kun klassikoita päivitetään uusilla raaka-aineilla ja hienostuneemmilla vivahteilla.
Kyse ei ole paluusta menneeseen, vaan menneiden makujen uudelleentulkinnasta. Esimerkiksi mustikkapiirakka kardemummalla ja suolakinuskilla yhdistää perinteisen ja uudemman makumaailman. Poimimme makupaloja vuoden 2026 trendiennusteista maailmalta.
Fermentointi ja umami kietoutuvat yhteen monissa vuoden 2026 ennusteissa. Fermentointi nähdään sekä perinteitä uudistavana että terveyttä tukevana menetelmänä, joka samalla tuottaa ruokiin luonnollista umamin makua. Suosiotaan kasvattavat esimerkiksi fermentoidut pavut, vihannekset ja juomat.
3 MAKSIMOINNISTA MONIPUOLISUUTEEN
Ravitsemuksessa siirrytään maksimoimisesta tasapainoon ja yksittäisten ravintoaineiden korostamisesta kokonaisvaltaiseen, monipuoliseen syömiseen. Proteiini ja kuitu säilyvät keskiössä, mutta ruokavaliot monipuolistuvat. Esimerkiksi siemenet ja yrtit nähdään kiinnostavina keinoina lisätä vaihtelua. Tekoäly voi auttaa kuluttajia löytämään uusia raaka-aineita ja makuyhdistelmiä “jos pidät tästä, kokeile myös tätä” -periaatteella.
4 LISÄÄ VAPAUTTA VALITA
Kuluttajat haluavat yhä enemmän valtaa valintoihinsa. Oman annoksen koon ja komponenttien räätälöiminen itselle sopiviksi on osa ravintolasta kaivattavaa kokemusta. Pienemmät annokset, jaettavat lautaset tai muunneltavat menuvaihtoehdot tarjoavat vapauden syödä tilanteen mukaan, olipa kyseessä nopea lounas tai viipyilevä illallinen hyvässä seurassa.
5 ELÄMYKSIÄ KAIKILLE AISTEILLE
Houkutteleva ulkonäkö ja hyvä maku eivät sellaisenaan riitä, vaan ruoan tulee myös tuntua ja kuulostaa kiinnostavalta.
Yllätyksellisiä suutuntumia yhdistävät tekstuurit, kuten rapeus, pehmeys, vaahdot ja kuplat, tuovat ruokiin ja juomiin kuluttajien kaipaamaa moniaistista elämyksellisyyttä.
FLAVONOIDEJA
on runsaasti erityisesti kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä.
Flavonoidit
Teksti: Krista Korpela-Kosonen• Kuva: Roman Matveev
Kata tarjolle kuppi teetä ja mustikkapiirakkaa, niin saat reippaan annoksen hyödyllisiä flavonoideja.
Flavonoidit ovat kasvikunnan polyfenoleihin kuuluvia yhdisteitä, jotka vaikuttavat elintarvikkeiden väriin, makuun ja tuoksuun. Runsaasti flavonoideja on erityisesti kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä, mutta lisäksi niitä saa muun muassa teestä, punaviinistä sekä tummasta suklaasta. Flavonoidien määrään kasvissa vaikuttavat kasvuolosuhteet, lajike ja kypsyysaste.
Suomalaisessa ruokavaliossa etenkin marjat ovat
erinomaisia flavonoidien lähteitä. Mitä tummempi marja, sitä runsaammin siinä on flavonoideja. Eniten niitä on mustissa ja sinisissä marjoissa, mutta myös punaisista, keltaisista ja vaaleista marjoista saa flavonoideja.
Kaikki kasvikunnan flavonoidit eivät ole samanlaisia, vaan yhdisteitä on useita erilaisia. Esimerkiksi mustikassa, sipulissa ja appelsiinissa on jokaisessa omanlaisensa flavonoidikoostumus. Parhaan hyödyn flavonoideista saakin syömällä mahdollisimman monipuolisesti erilaisia kasviperäisiä ruokia.
Flavonoidit voivat toimia elimistössä soluja suojaavina antioksidantteina. Niiden arvellaan auttavan pienentämään esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien sekä syöpien riskiä.
Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.
MEIRA NOVAN VASTUULLISUUSVIESTINTÄÄ ARVOSTETAAN
Kysely vahvisti, että Meira Nova viestii vastuullisuudesta selkeästi ja riittävästi: yli 90 % vastaajista tietää, mistä löytää tietoa vastuullisuustyöstämme.
MITEN
VASTUULLISUUSVIESTINTÄ TAVOITTAA ASIAKKAAT?
Toteutimme syys–lokakuussa Tuoteideatasiakastapahtumissamme asiakkaillemme kyselyn Meira Novan vastuullisuusviestinnästä. Kyselyn vastausten perusteella olemme onnistuneet hyvin viestimään vastuullisuusasioistamme asiakkaille. Kyselyyn vastaajista yli 90 prosenttia kertoi tietävänsä, mistä löytyy tietoa Meira Novan vastuullisuustyöstä ja 67 prosenttia oli tutustunut Meira Novan vastuullisuuskatsaukseen. 83 prosenttia vastaajista kokee, että Meira Nova viestii vastuullisuudesta riittävästi ja helposti ymmärrettävästi.
Suosituin tapa tutustua Meira Novan vastuullisuusasioihin on verkkosivujen kautta. Myös Nova-lehteä ja uutiskirjettä käytetään vastuullisuustiedon lähteinä.
MILLAISISTA VASTUULLISUUSASIOISTA MEIRA NOVAN TOIVOTAAN VIESTIVÄN JATKOSSA?
Asiakkaat toivovat jatkossa lisää tietoa kotimaisista tuotteista, pakkausmateriaalien vä-
hentämisestä ja hiilijalanjäljestä – sekä vinkkejä vastuullisuuteen ilman kannattavuuden heikentymistä. Palaute on kuultu ja näistä asioista tullaan jatkossa varmasti viestimään enemmän.
MITEN VASTUULLISUUSVIESTINTÄÄ KEHITETÄÄN JATKOSSA?
Vaikka viestintä on jo melko hyvissä kantimissa, löytyy kuitenkin aina vielä parannettavaa. Tulevaisuudessa voisimme hyödyntää entistä enemmän Meira Novan verkkosivuja asiakkaiden suuntaan. Kyselyn perusteella sitä kautta tavoitamme heidät hyvin.
Sidosryhmäviestinnässä vuosittainen vastuullisuuskatsauksemme sekä LinkedIn pitävät varmasti hyvin paikkansa.
VASTAAMASSA:
Susanna Viitaniemi Laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Meira Nova
MAUKASTA JOULUA JOKAISEEN PÖYTÄÄN
Kiitos kuluneesta vuodesta, joka on ollut täynnä hyviä makuja, kohtaamisia ja yhteistyön hetkiä. Toivotamme lämmintä joulunaikaa ja maistuvaa vuotta 2026!
