NinaWu? Päätoimittaja Istun Norssin abiaulan sohvilla aamutuimaan, Hesarin uutissovellus auki. Rivi riviltä kouluamme kietova talvinen synkkyys tuntuu lipuvan ajatuksiini asti. Norssin jykevien seinien ja Suomen rauhan suojattina sydän pakahtuu kiitollisuudesta omasta asemastani, mutta särkyy muiden epäonnisten puolesta. Niin, suomalaista uutismediaaon viimevuosina synkentänyt raa?at ja epäinhimilliset sodat. Kuitenkin median kapea valokeila valaisee ainoastaan muutamaa kriisiä, jos
sitäkään.Ukrainan jaGazan sotien uutisvyöryilleon nimittäinvaikeakeksiävertaisia.
Varjoihin on esimerkiksi jäänyt Sudanin sisällissota, jokaon CMI - Martti Ahtisaaren PeaceFoundationin asiantuntijan mukaan tällä hetkellä maailman suurin humanitaarinen kriisi. YK:n mukaan rohingyat ovat taas olleet Myanmarissa julman etnisen puhdistuksen kohteena vuodesta 2017 lähtien. Pitkittyneet konfliktit ovat ajaneet hiljaisuudessa noin 3,3miljoonaavenezuelalaistajaarvioltayli 19,5 miljoonaa jemeniläistä humanitaarisen avun tarpeeseen.
Miksi kriisit jakautuvat hierarkiaan, jossa jotkut saavat jatkuvasti huomiota, kun toiset jäävät lähes kokonaan pimentoon? Varmaksi voin sanoa, että globaali eteläei ainakaansijoitukärkeen.
Syitä ilmiöön on arvatenkin lukuisia. Ukrainan sota herättäähuomiotajatunteitasuomalaisissaesimerkiksi siksi, että se tapahtuu lähellä Pitkään rauhaisassa Euroopassa yhtäkkiä soditaan, ja se järkyttää meitä. Lisäksi Suomen ja Venäjän kivulias historiaon juurtunut syvällekansan muistiin.Sodan alusta lähtien joka koulumatkalla huomioni on vanginnut sama näky, Helsingin päärautatieasemalla liehuva Ukrainan lippu. Ukrainalaiset pakolaiset otettiin myös hyvin nopeasti ja avosylin vastaan. Kaiken taustalla vaikuttaa sympatia sekä pelko siitä, että Ukrainan sijaan kohteena olisi voinut ollaSuomi ? javoisi yhäolla.
Tämä syy selittää myös osin toista kriisien raportoimattomuuteen vaikuttavaa tekijää, joka on se, että kaupallisen median ensisijainen motiivi on lopulta voiton tuottaminen. SuomessaYleisradio on käytännössä ainoa laajasti yleisöä tavoittava uutis-
toimija. Tehokas tapa houkutella lukijoitaonkin uutisoidaniistäkriiseistä, joilla on selkeät syy-seuraussuhteet ja niin sanotut ?hyvikset? ja ?pahikset? Tällaisia narratiiveja on helpompi ymmärtää, ja niihin on helpompi eläytyä: altavastaajaa vastaan hyökännyt osapuoli luo välittömästi moraalisen kehyksen, jonka pohjalta lukija voi tunteaempatiaatai paheksuntaa
Nämä syyt selittävät ilmiötä kriisien hierarkiasta, mutta eivät missään nimessä oikeuta sitä. Läheisyyden, historiallisen kontekstin ja samaistumisen perusteella muodostuva sympatiaon ymmärrettävää,muttasamalla se osoittaa, miten valikoivaa inhimillinen huomiovoikin olla.Suomalaisten syvä myötätunto Ukrainan sodan uhreja kohtaan korostaa sitä, miten empatia ei jakaudu kartalla objektiivisesti tai tasa-arvoisesti. Tunteet ja media rakentavat yhdessä valikoitua todellisuutta, jossa osa kärsimyksestä jää valitettavasti näkymättömäksi.
Median ongelmallisuus piilee esimerkiksi juuri siinä,ettäsesuosii mainitsemiani selkeitähyvis?pahis-malleja.Ne yksipuolistavat todellisuutta, vahvistavat stereotypioita ja luovat lukijalle illuusion siitä, että konfliktit olisivat yksiselitteisiä ja täten helposti ratkaistavissa. Lisäksi kaupallisuuden ja tarinallisuuden yhdistelmä voi johtaa lähes viihteellistettyyn kriisikuvaukseen, jossa uutisoinnin valinnat siitä, mikäon kiinnostavaa,ohjaavat samalla yleisön tunteita ja mielipiteitä ? osin poliittisin ja kulttuurisin painotuksin.
Empatian näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että lukija kohdistaa myötätuntonsa vain tarinallisesti selkeisiin uhreihin, kun taas monimutkaiset, pitkäkestoiset ja vähemmän ?nimekkäät? kriisit jäävät huomiotta, vaikka niiden inhimillinen merkitys olisi yhtä suuri tai suurempi. Toisin sanoen median päätökset eivät vain ohjaa, mihin myötätunto kohdistuu, vaanmäärittävät sillemyösehdot.
Kriisien hierarkia ei ole luonnonlaki, vaan seurausta valinnoista, sekä median että meidän. Tiedon sanotaan lisäävän tuskaa; haluaisin sen sijaan sanoa, että tuskaa ylläpitää juuri sen laiminlyönti. Maailmaa emme voi hallita,muttavoimmehallitakatsettamme ja ääntämme. Joka kerta kun muistamme, kysymme ja puhumme niiden puolesta, joiden kärsimys ei kuulu, on tärkeä askel kohti maailmaa, jossa kärsimystä ei laiminlyödä Empatiasta voi tulla jokaiseen maailman kolkkaan ja varjoon levittäytyvä voima, mutta vain siinä tapauksessa, että itse niin päätämme. voi
Olin niin sanotusti Poijun poikia, kirjoitin 8A:lta1963 Olen käynyt luokkakokouksessa ainakin tusina kertaa, sillä viihdyin hyvin koulussa, olin Norssin koripallojoukkueen jäsen japärjäsin hyvin kaikessa,mikänäkyi ulkoisesti.
Vastakun USA:n psykiatriyhdistysAPA ilmoitti poistavansa sairausleiman vuonna 1973, tajusin selvästi, miten raskaasti olin onnistunut kusettamaan itseäni sillä,ettähalusin toteuttaaisäni suvun ja perinteisten Norssin upseeriopettajien konservatiivista kaksinaamaisuutta. Silloin sain tietää, että Suomessa oli juuri perustettu uusi vapautusliike,Seta.
Ol StåströmhaastatteussammeNorssssa Häneläon Norssinmerkk "Nonscholaesedvitae"sekäsateenkaarisenioredenp nssi
Minua kuitenkin repi sisäisesti se, että jouduin salaamaan syvimmät rakkauden tunteeni. Huomasin jo kansakoulussa 1950-luvulla, että eroottiset tunteeni kohdistuvat yksinomaisesti samanikäisiin poikiin. Siihen aikaan sellainen oli leimattu synniksi, rikokseksi ja sairaudeksi. Kaikki piti ehdottomasti pitää salassa rangaistuksen ja syrjinnän välttämiseksi. Murrosiän hormonimyrskyn vaikutuksesta kuitenkintapahtui,ettäminullesyntyi monia ihastumisia luokkakavereiden kesken. 1960-luvulla Norssissa vallitsi räikeä kaksinaismoraali. Talvisodassa taistelleet upseerit ja papit pitivät koulussa sotilaallista keppikuria ja varoittivat julkisesti poikia sortumasta itsesaastutuksen tai sodomian synteihin. Kuitenkin monilla pojilla oli keskenään ihastuksia, joihin liittyi eroottista toimintaa. Tämä jännite johti todella vaikeaan kaksoiselämään ja sisäiseen ristiriitaan. Kristillinen rehtorimme Holmström teki silloin tällöin ratsioita käsiänsä huitoen Manalaksi nimeämäämme vessaonkaloon,silläharjoitimmesiellätupakanpolttoamuidenpaheidenlisäksi.
Kun Norssista kirjoitettuani jäin totaalisesti yksin eroottisesti, jouduin hakemaan rakkauselämäni metsistä, satamista ja julkisista käymälöistä. Jouduin homoja hakkaavien jengien ja poliisin häirinnän kohteeksi Isäni suvun korkeakirkollisen ja dogmaattisen sukutaustan johdosta jouduin kohtaamaan voimakasta henkistä väkivaltaa, kun yritin tiukasti salata rakkauden kaipuuni Vaikka en koskaan osannut pitää tunteitani syntinä tai sairautena, sorruin kuitenkin monivuotiseen eheytyspsykoanalyysiin, jossa kävin 960 tuntia. Ajauduinsyväänitsesyrjintäänjaitsetuhoajatuksiin.
Tuhlattuani puolet elämästäni tulin ulos kaapista ovet ryskyen. Olin tarkasti seurannut isäni suvun kristillisfasistisen vihapuheen muodostumista sisältä käsin, olihan siellä Suomen johtavia kirkonmiehiä, psykoanalyytikoita ja fasisteja Lähdin liput liehuen taisteluun oikeudenmukaisuuden puolesta. Norssissa saamani sotilaallinen jatieteellinen kasvatusoli antanut valmiudet tehokkaaseen oikeustaisteluun, kun kerran olin saanut silmäni auki.
Lähdin 1974 tekemään Setan periaateohjelmaa,opiskelin sosiologiaa ja sukupuolen tutkimusta Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa Olin tekemässä Suomen ensimmäistä homo- ja lesbotutkimuskirjaa (Rakkauden monet kasvot, 1984), ensimmäistä aidsilmiötä analysoivaa kirjaa (Aids asiallisesti, 1987), sosiologian väitöskirjaa (Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu, 1997) ja lopuksi yleisesitystä eri syrjinnän muotojen poistamisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan (Saanko olla totta,2011).
Kun tänään Norssin päivänä samoilen Norssin kirjastossa ja jumppasalissa, mielenvaltaasuuri helpotus.Keppikuri näyttää höltyneen. Norssin kirjastosta on saatavissa myös teoksia samaa sukupuolta olevista rakastavaisista. Jopa Pirkko Saision teos löytyy. On helpottava tieto, että ainakaan tiedon puute ei enää aja ketään oppilasta itsemurhaan, mikä oli suhteellisen yleistä1960-luvulla.
Samalla kuitenkin muistan luokanvalvojani, L. Arvi P. Poijärven, isänmaallisen ja sotilaallisen intoilun itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Hän innosti minut lähtemään vapaaehtoiseen maanpuolustukseen Vaikka tällä hetkellä Suomessa on saavutettu seksuaalinen tasavertaisuus, taivaanrannalla on mustia pilviä, kun uudet populistiset hallitsijat uhoavat sodalla.
Sain käsiini numeron Veikko 1/2024, joka ilmestyi samana vuonna, kun me Setan perustajat pidimme vapautusliikkeen 50-vuotisjuhlaa, jossa moikkasin presidentti Tarja Halosta, joka oli Setan puheenjohtaja samaan aikaan, kun itse olin Seta-lehden toimittajana. Päätoimittajana oli Vesa Tapio Valo, josta tuli pitkäaikainen kumppanini. Vesa Tapio ja minä vastustimme sensaatio- ja pornolinjaa sekä maanalaista kerhoilua. Meidän linjamme oli vain julkisen toiminnan kautta poistaa syrjintä ja taata yhteiskunnallinen tasavertaisuus, eikä luoda mitään uusia valtarakenteita. Siksi toivotimme eräässä yhteisessä pääkirjoituksessamme"Lyhyttäikää,Seta".
Henkilöhaastattelu
PihlaJärvinen? Varapäätoimittaja
Olli Stålström tarjosi artikkeliaan Veikkoon julkaistavaksi ja toimituksessa luettuamme sen syntyi yhteinen päätös julkaistateksti lehdessämme, mutta samalla heräsi ajatus haastatella hieman laajemminkinStålströmia.
Haastattelin Olli Stålströmia joulukuisena iltapäivänä Norssissa. Stålström on entinen norssi, joka opiskeli koulussamme 1950?1960-lukujen vaihteessa Nykyään hän toimii Sateenkaarisenioreiden aktivistina.
Kysyn Norssin ilmapiiristäStålströmin kouluaikana. Hän kuvailee sitä kahdesta näkökulmasta. Oppilaiden väliset keskustelut olivat vapaamuotoisia ja omista tekemisistä juteltiin melko avoimesti
Yleinen ilmapiiri Norssissa tuona aikana oli
kuitenkin ahdistava ja jopa väkivaltainen. Stålström kertoo yleisestä keppikurista sekä sotilaallisesta kurinpidosta. Osa Norssin miesopettajista oli talvisodan upseereita tai teologeja, joka näkyi myös kasvatusmetodeissa Oppilaita hätisteltiin kepillä ulos välitunneille sekä marssitettiin sotilaallisesti jonossa juhlasaliin joka aamu rukoilemaan. Stålströmin luokanvalvoja myös varoitti poikia toistuvasti sortumasta itsesaastutukseen, joka oli tuon aikainen termi masturbaatiolle. Huonolla ilmapiirillä oli myös äärimmäisiä seurauksia
Stålström kertoo, että tuona aikana Norssissa tapahtui useampiaitsemurhia.
Myös luokkaerot näkyivät 1960-luvun Norssissa. Punavuori oli vielä tuolloin työläiskaupunginosa, vaikka Norssi oli kouluna suosiossa myös keskiluokkaaparemmin elävien keskuudessa.Stålström kuvaa, miten tärkeä oman perheen yhteiskunnallinen asema oli tuon ajan Norssissa. Hänen mukaansa koulussamme vallitsi tuolloin tekopyhä henki.Koulunalussaheidäntuli kertoakokoryhmän kuullen isänsä ammatit. Pojalle, jonka isä oli nuohooja, naurettiin avoimesti. Stålström kertoo kuitenkin viihtyneensä hyvin Norssissa alakoulussa Heillä oli paljon yhteistä toimintaa ja hän oli koripallojoukkueen jäsen.Stålströmin sanoin hänen kärsimyskertomuksensa alkoi vasta rippikoulun jälkeen.
Stålström kertoo, että Norssin vuoden 1959 järjestettiin
kirkossa.Hän selittää,miten tuolloinen kirkkoherra osasi saada hänestä ulos tunnustuksen. Kerrottuaan kirkkoherralle seksikokemuksestaan luokkatoverinsa kanssa Stålström ohjattiin seurakunnan sosiaalityöntekijän puheille. Sosiaalityöntekijä lähetti Stålströmin Asser Stenbäckin luokse, joka oli pappi, psykiatri sekä kristillisen liiton kansanedustaja. Tämä määräsi Stålströmille testosteronipillereitä. Stålström kuitenkin kertoo minulle, että oli odottanut häneltä pahempaa. Hän oli kysynyt Stenbäckin luona, etteikö hänelle annetakaan sähköiskuja. Vaikka Stålström sanoo, ettei koskaan itse ole uskonut samaa sukupuoltaolevien seksin olevan syntiä tai sairasta, yhteiskunnan asenteet puhuivat tämän asenteen puolesta. Eläminen oli yksinäistäjapelon alaista yhteiskunnassa, jossa homoseksuaalisuus oli määritetty ensin rikolliseksi ja sittemmin sairaudeksi Stålströmin mukaan ajatus heterona elämisestä tuntui helpommalta, joten hän tapasi
Stenbäckin kehotuksesta psykoanalyytikkoavuosina1970?1975.Stålström sanoo maanneensa psykoanalyytikon sohvallaeheytyshoidoissayhteensä960 tuntia.
Stålströmin omien sanojensa mukaan uutinen APA:n sairausleiman poistumisesta vuonna 1974 sai hänet hyppäämään ylös psykoanalyytikon sohvalta ja liittymään samana vuonna perustettuun Setaan (Seksuaalinen tasavertaisuus ry). Stålström kiinnitettiin varapuheenjohtajaksi ja hän
alkoi kokoamaan Setan ensimmäistä periaateohjelmaa.
Stålström näyttää minulle paksua paperipinoa, joka on tuo periaateohjelma. Se kääntää keskustelumme Stålströmin Norssin jälkeisiin vuosiin. Hän näyttää minulle kasaa työväenarkistoon meneviä tekstejään sekä kolmea mukanaan tuomaansa kirjaa: Toivoa, vimmaa ja vastarintaa (2025), Salatun rakkauden historia(2025) sekä Rakkauden monet kasvot (1984). Stålström kertoo toimittaneensa Rakkauden monet kasvot yhdessä Kai Sieversin kanssa. Kyseinen teos tuotti 1980-luvun puolivälissä monia hyviä artikkeleita ja haastatteluja. Stålström kertoo olleensa haastateltavana tuolloin televisiossa avoimena homoseksuaalina,mikäei ollut kovin
KeskustelemmemyösSetan varhaisista vaiheista. Setalla oli Stålströmin mukaan sisäisiäkiistojasiitä,millainen julkinen linja järjestön tulisi ottaa. Sisäisten kiistojen lisäksi Seta sai järjestönäpäälleenulkopuolisten
väärinkäsityksiä sekä vihaa. Stålströmin mukaan he saivat pelätä äärioikeistoa, äärivasemmistoa sekä nuorisojengejä. Stålström mainitsee, että tuolloin Setalla oli myös satunnaisia tukijoita. Tunnetuimmaksi heistä muodostui SAK:n nuori juristi,Tarja Halonen.Stålströmkuvaa Setan ja Halosen välistä yhteistyötä luovaksi jatoimivaksi. Stålström toimi Setan lehden toimittajana, kun taas Halonenoli puheenjohtaja.
Stålström kertoo aina taistelleensa asioista vaikenemista vastaan, niin Norssissa kuin varsinkin Setassa Hän on omien sanojensa mukaan joutunut pohtimaan, onko hän liian hyökkäävä Hän sanoo ottaneensa omaan linjaansa mallia Gandhilta ja Martin Luther King Juniorilta. Hän kertoo aina pyrkineensä toimimaan asiallisesti keskustellessaan täysin vastakkaista linjaa edustaneiden ryhmien kanssa. Stålström mainitsee istuneensa neljä vuotta seurakuntaneuvostossa, vaikka ei ole itse uskovainen. Hän teki sen parantaakseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjenasemaakirkonpiirissä.
Haastattelumme lopuksi pyydän Stål-
strömilta vinkkiä nykynorsseille Hän kehottaa meitä ajattelemaan itse ja suhtautumaan vahvoihin konservatiivisiinauktoriteetteihinkriittisesti
Norssi ? koulu, jolla on pitkä akateeminen historia ulottuen syvälle 1800-luvulle. Tätä perinnettäon pidettyyllä, sillä syksyllä 2025 lukion alhaisin hyväksytty keskiarvoraja oli huimat 9.69. Tällä numerolla selätettiin jopa pitkään ensimmäisenä ollut Ressun lukio. Mutta huippuarvosanoilla on myös käänteinen puoli: ne herättävät usein ennakkoluuloja. Moni tuntuu uskovan, että akateeminen menestysjaurheilullisuuseivät kulje käsi kädessä. Siksi haastattelimme kahta viime vuonna valmistunutta abiturienttia, jotka suorittavat tällä hetkellä varusmiespalvelustaanerikoisjoukoissa.
On 5.12., itsenäisyyspäivänaatto, katumaisema on rauhallinen, ja suuntaan kohti
AnnankadunkupeessasijaitsevaaKulmakippolaa, jossa olen sopinut tapaavani kaksi laskuvarjojääkäriä. Saan juuri varattua baaritiskin edestäneljän hengen pöydän,kun sisään astuvat kaksi sälliälippalakki päässään? kyseessäonsiviilivaatteissaolevanlaskuvarjojääkärinperusvarustus.
Utin jääkärirykmentissä palvelevat Joonas ja Anton ovat juuri eilen palanneet rankastataisteluharjoituksesta. Heidän mielestään koulutuson suurimmalta osin sujunut hyvin: ?paikat ovat kestäneet ? Koulutus on tunnetusti Suomen maavoimien rankimpia, ja sitä voi verrata oikeastaan ainoastaan rajavartiolaitoksen erikoisjääkärikoulutukseen. Yksityiskohtiin pojat eivät liiaksi perehdy, mutta muun muassa selviytymisharjoitukset, erityisesti SERE (Survival, Evasion, Resistance and Escape) -koulutus, ovat olleet sekä henkisesti että fyysisesti raskaita.Myöstelevisiosarjasta tuttu?motivaatiomonttu?,eli hiekasta tehty kaivanto, jota juostaan ylös, kuuluu koulutuksen fyysisesti rankimpiin osuuksiin.
Erikoisjoukot
Mikä sitten ajoi Helsingin ydinkeskustassa varttuneet pojat hakeutumaan vapaaehtoisesti näin vaativaan koulutukseen? Omien sanojensa mukaan pojat halusivat suorittaa palveluksen jossain mielenkiintoisessa tehtävässä. "Ei olis vaankäsienheiluttelua",toteaaJoonas. Päätökseenvaikutti myös halusuorittaa
varusmiespalvelus samankaltaisten ihmisten kanssa, ja poikien mielestä samankaltaisuuksia onkin löytynyt laskuvarjojääkärien ja norssien välillä Erityisesti kunnianhimo, kilpailuhenkisyys ja halu olla menemättä helpoimman kautta ovat yhdistäviä tekijöitä. Ympäristöjen samankaltaisuuksista he toteavat myös, että lukioaika Norssissa valmisti erikoisjoukkoihin ?ainakin älyllisesti.? Naurahtaen he kiittävät myös Veli-Pekka Dufvan liikunnantuntien luomaa pohjaa.
Käytännössäkaikki nykyiselläkurssilla olevat varusmiehet ovat käyneet lukion, joten norssin korkea keskiarvoraja ei ole nostattanut liikaa kysymysmerkkejä.Hepainottavat myös sitä, että laskuvarjojääkäreiksi valikoituu juuri ne, jotka ovat niin älykkäitä kuin myöshyvässä fyysisessä kunnossa ?Ne tukevat toisiaan Hyviin elämäntapoihin kuuluu se, että harrastaa vähän urheilua ja keskittyy vähänkoulussa?,kertooJoonas
Suurimpia eroavaisuuksia itsensä ja muiden välillä helsinkiläispojat ovat huomanneet lähinnä siinä, mistä päin laskuvarjojääkärit ovat Uttiin tulleet Koulutukseen hakeutuu vuosittain yli 500ihmistäympäri Suomen,joistanoin 80 valitaan Tänä vuonna mukaan valikoitui yksi varusmies niinkin kaukaa kuin Ivalosta ? noin tuhannen kilometrin päästä Helsingistä Pojat kuitenkin vakuuttavat, että tupakavereita löytyy myös isommista kaupungeista, kuten Tampereelta ja
Helsingistä Antonia huvitti koulutuksen alussa myös se, että osa kurssilaisista eivät ikinä ennen olleet laskeutuneet lentokoneella ? ja eivät ole oikeastaan vieläkään ? ainoastaan hypänneet sieltä selässään T-11
AirborneSystems-laskuvarjo
Laskuvarjohyppäämistä pojat luonnehtivat lyhyeksi, mutta hienoksi kokemukseksi. Vapaata pudotusta on noin kuusi sekuntia ja kokonaisuudessaan ollaan ilmassa noin 40 sekuntia. ?Kyllä siinä ehtii vähän fiilistellä? , pojat kuvailevat. Poikien mukaan hyppääminen on kuitenkin vain pieni osa koulutusta, joka koostuu muuten paljolti painavan rinkan kanssapatikoimisestajapitkistä harjoituksistaluonnossa.
"Enemmän se on se pää, josta on löytynyt suurimpia vahvuuksia? , kuvaileeAnton.
Lopulta Joonaksen ja Antonin tarinat osoittavat, ettei norssius tarkoita vain akateemista menestystä. Pikemminkin se kuvastaa elämäntyyliä, jossa opiskelu, urheilu ja henkinen kantti muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden.Kuten muuan norssi on joskus sanonut: ?Ei koulua vaan elämää varten.?
(haastateltujen nimet on muutettu haastateltavien henkilöllisyyden suojaamiseksi.) ,
Enemmän seon sepääjostaon löytynyt suurimpiavahvuuksia.
Antoisan keskustelun jälkeen päätän kysyä vielä viimeisen kysymyksen Olisiko heillä mitään vinkkejä lukiolaiselle, joka on hakemassa erikoisjoukkoihin? Hetken hiljaisuuden jälkeen Joonas virkkaa: ?Päätätte vaan, että pystytte siihen ja sit muistaa, että se on vain päästä kiinni ? Tietysti hakijalla pitää olla pääsykokeiden vaatimaperustaso,muttapojat näkevät fyysisen kunnon toissijaisena verrattuna henkiseenkestävyyteen.
Satiiri | Opettajan käsikirja:Näin estät poissaolot
tammikuussa(ainakin teoriassa)
MarkMoshes? Toimittaja
Tammikuu lähestyy. Ilmassa on pakkasen lisäksi jotakin muuta: vapauden tuoksua, Pohjois-Savon kutsua sekä epäilyttävää hymähtelyä Opiskelijat ovat päässeet jo lomailun makuun, eivätkä millään jaksaisi palata koulun penkille. Koska tavoitteena on pitää kivaa kouluajalla, on opettajien velvollisuus tehdä kaikkensasenestämiseksi.Ohessaonmuutamahyväksi todettukeino:
1.Korostakoulun tärkeyttä? erityisesti loman jälkeisellä viikolla
Ontärkeäämuistuttaaoppilaita,ettätammikuun ensimmäinenviikkoon lukion tärkein.Juuri silläviikolla sanotaanääneenjotain,mikäei koskaantoistu.Tähänasti opiskeluonollut muutenkinlähinnälämmittelyätätähetkeä varten.?Tälläviikollaopimmeasioita,joitaei voi ikinäoppia uudelleen.?
(Älätarkennamitäasioita)
2.Lisääkokeitastrategisesti
Joskalenterissaonyksi koe,lisääsiihentoinen. Josonkaksi,lisääkolmas.Josei oleyhtään,seon huolestuttavaa.Samallavoi määrätä palautettavantehtävän,jonkaohjeet annetaan suullisesti tai esitelmän,jokapidetääntäsmälleen silloin.
Selitä rauhallisesti, että lukio-opiskelija on aikuinen ihminen,jokaymmärtäävalintojensaseuraukset.Sano tyynesti:
?Teolettejomelkeinaikuisia.?
Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että opiskelijan tulisi tehdä päätöksiä kuten aikuiset ? eli tulla kouluun, vaikka ulkona olisi lunta, rinteitä ja ystäviä. Aikuisethantunnetusti välttelevät hauskanpitoa
4.LähetäWilma-viesti,jokaon kolmeA4-sivuapitkä
Mikään ei tapalomatunnelmaatehokkaammin kuin pitkä,muodollinenWilma-viesti,jossa:
-toistetaansanapoissaolovähintään12kertaa
-mainitaanseuraukset ilmanettäniitäyksilöidään
-lopuksi toivotetaan?mukavaakevätlukukautta? .
5. Tee selväksi, että luvaton lomailu ei ole vain ruusuilla tanssimista
Tuo esiin kokemusasiantuntijuus ja kerro todellisesta lintsaamisesta,jokaon:
- jonotusta
-märkiäsukkia
-kylmiäsormiasekäiltoja,joistaei puhuta
- jatkuvaa tietoisuutta siitä, että jossain päin Suomea opettajapitäätuntia
Lopuksi:
Lomailijat palaavat kyllä. Tosin väsyneinä, hiljaisina ja jollain tavalla? muuttuneina. Samaan aikaan koulu on ollut täällä koko ajan odottamassa. Aina valmiina muistuttamaan siitä, että poissaolot merkitään ja kokeet pidetään Järjestyssäilyy.
Kolumni | Älävääntelesilmiäsi umpeen
NinaWu? Päätoimittaja
Olet syvältä,Sarah Dzafce. Näin kuului ensimmäinen ajatukseni, kun lehden sivua kääntäessäni silmieni eteen lävähti vuoden 2025ensimmäisen Miss Suomen poikima ?silmienvääntelykohu". Pian kuitenkin ymmärsin, ettei korvissani jyskyttävä raivo ollut kohdistunut ainoastaan Dzafceen. Se oli kohdistunut kaikkeen,mitäeleedusti.
Seedusti niitä ala-asteen pihan poikia, jotka hävittyään kirkkiksen toistivat saman liikkeen ilkkuen. Niitä lapsia, jotka joutuvat kohtaamaan yhä enemmän näennäisesti pieniä, mutta tosiasiassa purevia muistutuksia erilaisuudestaan
En usko, että Dzafce pyrki tietoisesti olemaan rasistinen tai satuttamaan aasialaisyhteisöä, puhumattakaan alaasteikäisistälapsista Kyseoli todennäköisemmin ajattelemattomasta, ?hauskaksi?tarkoitetusta vitsistä, jonka kuvitellaanolevanhyväksyttävä Enkanna kaunaa Dzafcelletai ala-asteeni pojille, enkä halua heitä tämän enempää kritisoida
Raivoisa kritiikkini kohdistuu kuitenkin poliitikkoihin japuolueisiin,joiden kannanotot ja retoriikka luovat tilaa syrjinnälle ja alentavat rasismin kynnystä. Juho Eerola, Kaisa Garedew ja Sebastian Tynkkynen, te olette syvältä. Kannan huolta siitä, että nykymaailmassa tällaisia asenteita ja käytösmalleja pidetään poliittisesti hyväk-
syttävinä. Käytösmalleja, joita pienet lapset toistavat sitten koulujensa pihoilla.
Tähän raivoon sekoittuu jo pidempiaikainen pelkosiitä,minkälaiset aatteet pitävät valtaa maailmassamme. Perussuomalaisten nousu SuomessajaVoxin Espanjassa saivat minut kurtistamaan kulmiani. Alternative für Deutschland (AfD) jaFratelli d?Italiataasaiheuttavat kroonista leuan kiristymistä, ja yksittäisistä pelleistä, kuten Donald Trumpista,enjaksaenääedespuhua ,
Nationalististen, usein lähes äärioikeistolaisten puolueiden nousu Euroopassa on kiistatonta. Samaan aikaan esimerkiksi Euroopan unionin perusoikeusviraston FRA:n tutkimukset osoittavat, että rasismi ja syrjintä ovat lisääntyneet viimevuosinaEU:ssa. Puolueet kuten AfD, Fratelli d?Italia, Perussuomalaiset ja Vox käyttävät vastakkainasettelevaa retoriikkaa ja ajavat vähemmistöjä sortavaa politiikkaa, joka haastaa tasa-arvon periaatteita.
Tämä kehitys ei tapahdu tyhjiössä.
Epävakaa maailmanpolitiikka, taloudelliset kriisit ja kasvava kansain-
välinen jännite luovat otollisen, helposti venytettävän raon äärioikeistolaiselleja -nationalistiselleretoriikalle.
Historian valossa esimerkiksi AfD:n nousu muistuttaa piirteiltään sitä, kuinka ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Saksassa taloudelliset vaikeudet ja poliittinen horjuvuus edesauttoivat natsiennousuavaltaan.
Epävakaus siis ruokkii pelkoa ja pelko taaslisääsyrjintää.Omassaelämässäni tämä ilmeni ensimmäisenä puistattavana rasistisena kokemuksena, kun olin 13-vuotias, ja elimme koronapandemian pahinta romahdusvaihetta.
Juopunut mies huusi minulle bussissa puoli tuntia putkeen, syyttäen minua koronastajakäskien minuapalaamaan ?sinne, mistä tulinkin? . Hän jopa sylki päälleni. Kukaan paikalla olleista aikuisista ei puuttunut asiaan, mikä teki tilanteestaerityisenkipeän.
Havahduin kokemukseni myötä siihen, mitäyhteiskunnallinen horjuvuusmerkitsee arjen rasismissa. Miten suuret globaalit kriisit saavat aikuisen ihmisen purkamaan pelkoaan ja ahdistustaan lapseen.
Olen kiitollinen, että ehdin elää
Suomessa 13-vuotiaaksi asti ilman tämän rajumpia kokemuksia. Ala-asteeni kuudestasadasta oppilaasta minä ja pikkusiskoni olimmeainoat aasialaiset. Siitä huolimatta tunsin harvoin oloni eristetyksi tai syrjityksi erilaisuuteni vuoksi.
Riipivä huoleni kuitenkin on, että tulevat lapset ja aikuiset eivät välttämättä koe samaa turvaa Suomessa,
Euroopassa tai muuallakaan maailmassa. Meidän jokaisen tehtävänä on varmistaa, että politiikka, julkinen keskustelu ja arjen käytöstavat eivät vain kavahda, vaan aktiivisesti torjuvat syrjintää.
Tahtoisin siis vielä selventää, miksei silmien vääntely ole harmiton ?vitsi? . Silmien vääntely vähättelee ihmisiä heidän ulkonäkönsä perusteella ja vahvistaa stereotyyppisiä käsityksiä etnisistä ryhmistä. Vaikka tekijä ei tarkoittaisi pahaa, viesti on selvä: erilaisuutta pidetään naurettavana tai alempiarvoisena.Elekantaamukanaan myös historiallisia rasistisia konnotaatioita ja voi aiheuttaa häpeää, mielipahaajaulkopuolisuudentunnetta.
Juuri nyt tällaisia yksittäisiä tekoja ei voi irrottaa ilmapiiristä, jossa rasistiset ja äärioikeistolaiset asenteet normalisoituvat Pienetkin eleet ovat vaarallisia: normit rakentuvat, mutta myös murenevat vähitellen.
Sarjakuvastrippi | Ruokalavalvojabonuksen perässä
Rafael Asikainen? Toimittajajakuvittaja
Reportaasi | Miten Norssit pukeutuvat?
Rauha-LeeaJärvinen? Toimittaja
Onko yksilöllinen pukeutuminen kadonnut taiteenlaji? Sosiaalisen median mikrotrendit valtaavat vaatekaapit salamannopeasti, ja katukuvassanuoret näyttävät pukeutuvan kuin suoraan samasta muotitehtaasta: samat kengät, sama takki, samat housut, sama paita. Usein mietin haikaillen, miltä arkimuoti näytti syntymävuotenani 2008.
2000-luku tunnetaan luovista väreistään, printeistään ja malleistaan Vaatetus saattoi jopa olla anteeksipyytelemättömän mautonta ja räväkän villiä,jajuuri siksi kaunista.
Ennen kaikkea tuosta ajasta tulee mieleen muotilehdet. Nykyäänkin löytyy Vogue, Elle ja Harper?s Bazaar muutaman suurmuotilehden nimetäkseni. Kuitenkin 2000-luvun muotilehdet eroavat siinä,ettäneantoivat tilaapersoonalliselle tyylille. Ne toimivat monille arjen kuluttajille inspiraationlähteinäjaluovuuden innostajina Nyt, kun muotilehdet ovat läheskadonneet,onkoseyksi syy siihen, että pukeutuminen tuntuu yhä enemmänyhdenmukaiseltajamassatuotetulta?
Inspiraation Norssien pukeutumistyylit juttuun sain Hellooksin muotiblogista, joka vangitsee helsinkiläisten pukeutumistyylejä juuri sellaisina kuin ne ovat, aitoina ja arjen keskeltä. Kutsunkin tätä pientä Veikko-lehden kuvakollaasia toisella nimelläNorssilooks.Haluan tuodaesiin sitä,miten nuoristalöytyy vieläyksilöllisyyttä,jainspiraatiota voi löytää ympäriltään, jos keskittyy katsomaan. Yksilöllisyys ei ole vielä kadonnut. Pukeudu siis niinkuinsinä,äläkutenhän.
Vaatevalinnoissamuaenitenvetää puoleensakirkkaat värit ja yksityiskohdat.Tykkäänyleensäpitää suhteellisenedustaviavaatteita,koska useinoononthegoravaamaskaikkialla, muttasilti pitääpersoonallisuustyylissä mukana Koitanpitäävaatekulutuksen extraminimissäjaollaproudoutfit repeater!?
Valtavat stadionit,hurraavakansa,fanipaidat japuhelimet osoittamassa lavallekävelijääkohti.Voisi ajatellakyseessäolevan jonkin megastaran konsertin Kyseessä on kuitenkin Yhdysvaltain presidentinvaalit Pitkään jatkunut kehitys poliitikkojen fanittamisesta äärimmäisyy-
dessään on ilmiö, joka on kuitenkin nähtävissä pienemmässä mittakaavassa kaikkialla päivän politiikassa Hetki, jona aloimme kollektiivisesti nostamaan poliitikkoja samalle jalustalle kuin artisteja ja näyttelijöitä, saattoi olla demokratianloppu.
Sosiaalinen media on ruokkinut tätä kehitystä entisestään. Nuoret äänestäjät saattavat hakeapäätöksilleentukeaInstagramistajaTikTokista,joissapopulismi ja ulkonäkö ovat valttikortteja. Kommenttikentissä keskustelu kovenee ja kärkevät mielipiteet myyvät. Poliitikolle on tärkeää kasvattaa itselleen faniyhteisö: kun kulttuurisotaa käydään kommenteissa, on edullista, että on paljon puolustajia
Poliitikot ovat ymmärtäneet, että nuoret nukkuvat äänestäjät voidaan saada liikkeelleherättämälläfanituksen tunteita.Liekkeihin heitetään bensaaraflaavalla sisällölläjapiinkovallapopulismilla
Viime vuosina naisten ja miesten välinen kahtiajako on kasvanut. Miesten siirtyessä oikealle naiset ovat liikkuneet vasemmalle. Tämän kehityksen seurauksena miesten kokemusyksinäisyydestä ja osattomuudesta on lisääntynyt. Politiikan tutkijat ovat esittäneet, että tämä voi olla yksi syy nuorten oikeistopopulististen miesten kasvavaan suosioon. Poliitikot myyvät mielikuvaa, jossa konservatiivisesti ajatteleva nuori voi menestyä ja ajella jahdeilla. Syrjäytyneisiin nuoriin tämä vaikuttaa. He muodostavat fanikuntia poliitikoille, joissahenäkevät itseään.
Demokraatit jarepublikaanit itsetekevät sosiaalisen median tileilleen fanivideoita omista poliitikoistaan. He villitsevät ilmiötä tarkoituksella. Trumpin valtavat kampanjatapahtumat, ?rallyt? , olivat lähes festivaaleja. Trumpin oma raamattu ja MAGA-hatut myyvät, ja ne näyttävät avoimesti, ketä kannatetaan. Tunnelma on lähes kuin amerikkalaisen jalkapallon ottelussa. Kun Kamala Harris valittiin presidenttiehdokkaaksi, alkoivat demokraatit tehdä hänen kasvoillaan mukeja, paitoja ja videokompilaatioita TikTokiin. Charli XCX:n 365 rakennettiin Harrisin kampanjantunnuskappaleeksi,jottanuoret naiset saataisiinhänenpuolelleen. Euroopassa ilmiö on myös nousussa. Populismin yleistyessä poliitikkojen
fanittamisestaon tullut yhäyleisempää, erityisesti oikeistopopulistien keskuudessa. Nuoret miehet ovat löytäneet samaistumispintaa nuorista miespoliitikoista. Alankomaissa koulussani oli useita nuoria miehiä, joiden suurin idoli oli paikallinen oikeistopopulisti
Thierry Baudet. He pyrkivät pukeutumaan kuten Baudet ja julistivat hänen ideologiaansa kuin messiaansa Nuorten komeiden miesten nousu oikeistopolitiikan tähdiksi on Euroopan laajuinen ilmiö. Ranskassa Jordan Bardella on noussut nopeasti suurimman oppositiopuolueen johtoon ja nauttii laajaa nuorten suosiota.
Itävallassa Sebastian Kurz ehti nousta liittokansleriksi ennen poliittista tuhoaan.RuotsissaGustavKasselstrand ja William Hahne loivat uuden puolueen
Suomeen ilmiö ei olerantautunut samalla voimalla. Kuitenkin
Sanna Marinin ympärillerakentui selväfanikulttuuri Hänen asemansa nuorena naispääministerinä ja koronajohtajanateki hänestäesikuvan monille nuorille naisille. Työväenluokkaisista oloista maan johtoon noussut nainen, jota oikeisto tuntui jahtaavan, oli monelleinspiroivahahmo. Myösviiden naisen johtama hallitus tuntui uudelta ja erilaiselta. Viisikko-T-paitoja nähtiin julkkisten yllä, heistä kirjoitettiin kirjoja ja huulipunahallitus-termistä tuli isku oikeistoa vastaan. Samaistuminen oli tässäkinfanituksenydin.
Vaikka eduskuntaan on noussut useita nuoria oikeistopopulistisia miehiä, ei
ei heidän ympärilleen ole rakentunut samanlaista fanikulttuuria kuin eurooppalaisilla vastineillaan. Joakim Vigelius ja Miko Bergbom eivät ole onnistuneet saamaan taakseen samanlaista joukkoa nuoria miehiä. Perussuomalainen Nuoriso on yrittänyt saada huomiota, mutta on lähinnä joutunut pilkan kohteeksi nolojen kappaleidensa ja purkkiensa vuoksi Sen sijaan yllättävästi perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on saanut ympärilleen uskollisen fanijoukon. Mestariksi tituleerattu eduskunnan puhemies on monen nuoren miehen suosiossa. Vaikka Halla-aholla ei ole merkittävää sosiaalisen median läsnäoloa, hän on brändääntynyt kulttuurisodan eturintamalletaistelemaan.
Erityisesti oikeistossa fanittamisen kulttuuri on voimakas. Oikeistossa ei vaadita poliitikoilta samaa täydellisyyttä kuin vasemmistossa. Vasemmistolaiset tuomitsevat herkemmin poliitikkojen leikkaukset tai yksityiselämän virheet. Ääriesimerkkinä tästä on Donald Trumpin kohut, jotka ei tunnu hetkauttavan kannattajia. Rivipoliitikoille voidaan antaa anteeksi rasistiset heitot ja uusnatsisimilla flirttailu, sillä ne jopa tukevat aatetta ja tekevät poliitikostauskottavan.Samalla kun vasemmisto ristiinnaulitsee omiaan, oikeisto iloitsee uusimmista kohuista.
New Yorkin uunituore pormestari Zohran Mamdani on harvinainen esimerkki demokraatista ja sosialistista, joka on onnistunut hyödyntämään
fanitusta. Vasemmistolaiset nähdään usein kuivina ja asiallisina, eivätkä he vastaa nuorten miesten esikuvan tarpeeseen. Mamdani onnistui kuitenkin puhumalla suoraan asuntojen hinnoista ja päiväkotipaikoista. Fanittamisessa on kyse tarpeeseen vastaamisesta,jaMamdani ymmärsi tämän kampanjassaan.
Ehkä kyse on omista algoritmeistani, mutta törmään usein ihaileviin videoihin miespoliitikkojen ulkonäöstä. Erityisesti yhdysvaltalaiset demokraatit Gavin NewsomjaJack Schlossbergovat suosiossa. Suomessa lehdistö kirjoittaa toistuvasti SannaMarinin kauneudesta ja muodoista. Ulkonäön ihannointi on osa fanituksen jatkumoa. Politiikan pitäisi perustua taitoihin, ei ulkonäköön.Vaikkakauneusihanteisiin mukautuminen on yhteiskunnassaetu,sen ei tulisi vaikuttaa siihen, ketä arvostammepolitiikassa
vox populi
Poliitikkojen fanittaminen on ongelmallista. Fanittaessa ihailun kohteeksi asetetaan ihminen,jonkavirheet ja vajavaisuudet sivuutetaan. Kun tällainen käytösmalli siirtyy politiikkaan, syntyy demokratialle ongelmia. Kansan ääni, jakriittinen ajattelu jäävät fanituksen varjoon. Äänestyspäätösten tulisi perustua taitoihin ja tavoitteisiin, mutta fanikulttuurin vahvistuessa pidettävyydestä ja samaistumispinnasta on tullut tärkeämpiä kuin itse politiikasta. Poliitikot ruokkivat tätä entisestään. Jos fanittamisen kulttuuri jatkaa kasvuaan, on riskinä todellinen demokratiavaje.
Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom on tavoitellut demokraattien presidenttiehdokkuutta jo vuosia, ja monet ennustavat hänen olevan vuoden 2028 ehdokas. Nuoret naiset ovat tehneet hänestä tuhansittain fanivideoita, joissa ihannoidaan hänen ulkonäköään. Asiantuntijat ovat ennustaneet ulkonäön olevan Newsomin valttikortti demokraattien presidenttiehdokasta valitessa. Periamerikkalaiset piirteet ovat peittäneet alleen hänen epäonnistumisensa kodittomuuden torjunnassa ja ystäviensä suosinnan poliittisessa päätöksenteossa. Newsom on malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun poliitikko nostetaan korokkeelle fanituksenvuoksi.
? Päätoimittaja Pilapiirros| Pyhästäkolminaisuudestapyhään yksinäisyyteen
NinaWu
Essee| En olenorssi
RobînBilici ? Toimittaja
Suljen koneeni janousen.Vilkaisen kerran Abiaulan ikkunoistapimeyden piirittämää Joharia. Pienet luistelijat täyttävät kentän. Minäkin luistelin aikoinaan tuolla. Kaaduin ja kompuroin toistuvasti, kirosin jalkojani kuristavia luistimia. Kapuan portaat toiseen kerrokseen japäätän hakea takkini. Ohitan Tonttulan ja saavun kaapille numero 790, minun kaapilleni. Sen vieressä792,yläastekaappini,seainoa syy, miksi lukiokaappini sijaitsee lähes samassa paikassa. Tyydyin viereiseen, kun en saanutkaan alkuperäistätakaisin.Eihän toverianoinvainvoi jättää.
Lukiotaipaleeni lähestyessäloppuaan olen huomannut irtautuvani hiljalleen Norssista.Tapahtumiaon edessäyhäharvempi, oppituntejaon vähemmän jajäljelläolevat kurssit ovat vain kertauskursseja. Koulunkäynti vaikuttaa merkityksettömältä ja tuntuu vain silkalta kirjoituksiin valmistautumiselta Ollaan jo toinen jalka penkkarirekassa, mutta on hankalaa kuvitella, millaista elämä lukion jälkeen on En näe tulevassa mitään, mutta vajoan hiljalleen sitäkohti,aivan kuin odottelisin kuolinvuoteellani väistämätöntä loppuani Täten olen tuuminut, mitä minulle jää täältä käteen Mietin, mitä muistoja minullaNorssistaon jamitäNorssi minullemerkitsee
Tällaistahan tehdään aina, kun jotain tärkeää tulee päätökseensä. Läheisen menehtyessä, parisuhteen loppuessa tai koulun päättyessä päädymme aina tuumimaan, mitä muistamme menettämästämme asiasta. Se on täysin luonnollista. Jonkin kuollessa meillä on ihmisinä
pakonomainen tarve selvittää, miten se jatkaakin elämistä. Ja koska rakastamme romantisointia, nostamme esiin kaikki ne hauskat seikkailut ja ikimuistoiset kokemukset, joita emme tahdo unohtaa. Norsseille niitä ovat varmaankin Pukujuhla, Wanhat,Tahko sekäjokunen muu perinne. Itselleni niitä ovat yläasteen leirikoulu ja Lasse Hongiston intohimoiset demonstraatiot historiallisistatapahtumista.
Otan kaapista takkini ja puen sen päälleni Vedän laukun olalleni ja rupean pakkomielteisesti tarkistamaan, onhan minulla kaikki mukana Avaan ja suljen kaappini vielä kerran nähdäkseni, jäikö sinnekään mitään Lopulta päätän lähteä kotiin Kuljen juoma-automaattien ohi kohti aulaan johtavia portaita, kuten aina Hämmästyttää ajatella, että olen kävellyt tästä kohta kuusi vuotta Olen kävellyt tästä satoja kertoja, aamuin ja illoin. Olen kävellyt tästä elämäntapahtumista ja olosuhteista riippumatta, terveenä ja kipeänä, kipsi kädessä ja frakki päällä, auvoisanajasydänsärkyneenä
Pohtiessani asiaa olen kuitenkin alkanut kyseenalaistamaan sitä painoarvoa, jonka annamme muistoille Pukujuhlista tai Wanhoista. En enää ymmärrä, miksi pyrimme sisäistämään parhaimmat hetkemmejamuistamaan neikuisesti.Onhan niitä tietenkin paljon ja tuovathan ne hymyn huulille, mutta ne eivät hirveämmin vaikuta nykyhetkeen tai tulevaisuuteen. Ei niistä ole muuta hyötyä kuin lyhyt matka takaisin aikaan, jota ei enää ole. Norssia ajatellessa en siis tahdokaan muistella yksittäisiä hetkiä. Haluan muistella sitä, mikä oikeasti vaikutti minuun ihmisenä ja jätti minuun pysyvämmänjäljen.
Totuus on se, etteivät yksittäiset muistot merkitse minulle kovin paljon, eivätkä monellemuullekaan Kukaan ei olepelkkä kokoelma omia muistojaan, edes muistojaan Kiljavasta tai Puuriksesta Ihmisen luonnetta ja yksilöllisyyttä määrittävät ne asiat, joita on ja tekee päivittäin, poikkeuksetta Ne ovat kaikista asioista tärkeimpiä Ilman pysyvyyttä elämässä ei olejärjestystä Ihmiset tulevat ja menevät, elämäntilanne horjuu Kun ahdistus kuristaa entistä tiukemmin, tuttu ja turvallinen ottaa kädestä kiinni Kaiken omanelämäni kaaoksenkeskelläNorssi on varmistanut, että jokin elämässäni ei muutu, että kävelen seuraavana aamuna jälleen samoja käytäviä pitkin samoihin luokkiin samojen ihmisten seurassa Olen voinut aina turvautua siihen, että vaikka kaikki muu elämässäni sortuisikin, Norssi pysyisi kasassa
Täten en koe tarvetta kiittää Norssia ikimuistoisista Kamppailupäivistä tai Johareista. Haluan kiittää Norssia sen vakaudesta. Se on vuosien varrella sulautunut elämääni täydellisesti. Ja antamalla
elämälleni jotain kestävää ja perustavanlaatuista, se on onnistunut määrittämään minua ihmisenä. Norssin ansiosta tiedän joka päivä, mihin menen, keitä tapaan jamitäteen.Seon mahdollistanut, että kaikista muutoksista ja vastoinkäymisistä huolimatta löytyy aina jotain, joka tekee minusta minut. Ilman Norssia minulla ei nimittäin olisi kunnollista käsitystä itsestäni. En olisi varma omista tavoitteistani, haaveistani tai siitä, kuinka paljon koulukavereistani pidän. En edes tietäisi,mitäelämältätahdon. , Vaikkakaikki muu elämässäni sortuisikin,Norssi pysyisi kasassa.
Seison paikoillani, jähmettyneenä En kävelekään kaapiltani suoraan portaisiin, vaan pysähdyn Hetkeä vangitsee hiljaisuus. Tuijotan noita kahta ovea käytävän päässä, joiden toisella puolen kotitalousopettajat aikoinaan lietsoivat minuun vihaansa juoksevalla vedellä tiskaamisesta Huomaamattaneajat ovat kadonneet jo kauas menneisyyteen. Havahdun siihen, että pian suljen kaappini lopullisesti ja kävelen tästä viimeisen kerran Tajuan menettäväni pian tämän kaiken, että kaikki tämä rakastamani revitään minustairti.
Siltä tämä tuntuukin. Aika on ryöstänyt Norssin minulta. Se on ahdistavaa. Se pelottaa. En rehellisesti tiedä, miltä elämäni Norssin jälkeen näyttää, kun en ole enää norssi. Toisaalta en ole enää varma,olinkoikinänorssi.Kuuden vuoden jälkeen, lähdön partaalla, sellainen ajatus tuntuu kummalliselta. En minä ole osa norssia. Norssi on osa minua.
Robîn7-luokallajaabivuonna
Artikkeli | Norssin perinteet ? ennen janyt
KatariinaMartinkauppi ? Toimittaja
Helsingin normaalilyseo, eli oma Norssimme on epäilemättä yksi perinnerikkaimmistakouluistakoko Suomessa.Mahtuuhan Norssin yli 150-vuotiseenhistoriaanperinteitä,vaikkamillämitalla.
Mielenkiintoni Norssin perinteitä ja niiden historiaa kohtaa heräsi
dessään selaillessani vanhojaVeikko-lehtiä.Halusin selvittää,miksi osaperinteistä kuihtuu, kun taas toiset jatkavat edelleen kukoistustaan. Lisäksi minua kiinnosti perinteidensidonnaisuusSuomen eri aikakausiin japerinteidenmerkitysnorssien arjessa.
Varhaisimmat perinteet Norssissa ovat syntyneet jo melkein heti Norssin perustamisen yhteydessä. Tällaisia ovat muun muassa Veikko-lehti (1871), Konventti (1874) ja Turnarit (1878). Konventti oli Norssissa toimiva instituutio, jonkatarkoituksenaoli järjestääNorssissaerilaisiatapahtumiajajuhlia Konventin tehtävänä oli siis tukea ja ylläpitää Norssin perinteitä. Konventin pöytäkirjoista käy ilmi, että 1930-luvulle tultaessa tärkeimmiksi jokavuotisiksi juhlallisuuksiksi olivat vakiintuneet muun muassa Tippakonventti, joka oli abiturienttien tanssiaisjuhla, Kutsukonventti ja Konventin vuosijuhla, joita voidaan pitää nykyisen pukujuhlan edeltäjänä,Nahkakonventti,jokamyöhemmin sai nimekseen nasujaiset, Abituruskonventti, eli entisaikojen Abishow sekä Konventin puurojuhla. Useat näistä tapahtumista jatkavat elämistä vieläkin virallisina Norssin perinteinä, kun osa taas on jo jäänyt osaksi Norssin värikästä historiaa. Kuitenkin osanäistäedelleen maineikkaistajajokavuotisistatapahtumistanäyttää nykyäänvarsinerilaiselta,kuinennen.
Vuonna 1900 Konventti sai lahjaksi niin sanotun Viisauden sarven, jonka voittaminen muodostui jokavuotiseksi kilpailuksi. Viisauden sarven sai vuodeksi käyttöönsä se, joka osasi näyttää älykkyyttään Konventille änkyttämättä, plagioimatta ja nauramatta. Tämän Viisauden sarven kilpailun ympärille muodostui perinne,joka tunnetaan nimellä puurojuhla. Vanhojen Veikko-lehtien mukaan puurojuhla on ollut jo täysin vakiintunut perinne 1930-luvun puoleen väliin mennessä. Toisin kuin nykyisin, puurojuhlan järjesti aina Konventti, eikä vain tietty luokka-aste ja usein Viisauden sarvesta kilpailun lisäksi, norssit kilpailivat keskenään myöspuuron syönnistä Vähitellen Viisauden sarvi perinne alkoi kuitenkin hiipuajamaininnat viisauden sarvestapäättyvät 70-luvulle. Syitä perinteen loppumiseen on useita, mutta tärkeimpänä voidaan pitää valtavaa KonventinsuosionvähenemistäjaNorssissatapahtunutta?vastarintaliikettä? 1960?70-lukujen aikainen Suomi oli äärimmäisen politisoitunut. Epävakaa
maailmantilanne, kuten muun muassa vallinnut Kylmäsota,Vietnamin sotaja Neuvostoliiton kanssa solmittu YYAsopimus aiheutti erityisesti nuorison radikalisoitumista ja vasemmisto ideologioiden vahvistumista. Artikkeliani varten haastattelin kahta vanhaa norssia, jotka osasivat kertoa kyseisen aikakauden Norssista. Vuonna 1962 valmistunut latinisti Jaakko Jäntti kertoi oman aikansa Norssissa olleen erittäin koulunkäynti ja harrastus keskeistä. Aikaa Norssi perinteisiin tai
tapahtumiin osallistumiseen ei ollut, sillä vapaa-aika kului harrasteseuratoiminnassajakielten opiskelussa.Lisäksi järjestetyistätapahtumistaei juurikaan piitattu,silläniiden järjestävänätahona oleva Konventti oli ideologialtaan varsinkommunistinen.
Tämä piittaamattomuus yltyi entisestään 70-luvulla, mitä vuonna 1973 valmistunut Seppo Oja kuvaili suorastaan kaoottiseksi. Norssissa ainoat aktiivisesti perinteitä ylläpitävät ja tapahtumia järjestävät olivat vasemmistolaisen Teiniliiton jäsenet tai kommunistiset nuoret.
Tämän vuoksi yhäuseampi norssi pysyi kaukana toiminnasta ja välttelivät periaatteessa kaikkea Norssiin liittyvää ohjelmaa. Osa myös jopa toimi jonkinlaisena vastarintaliikkeenä Konventin kommunistiselle toiminnalle. Vahva yhteiskuntakriittisyys oli siis varsin läsnä Norssi arjessa ja lopulta Konventti päätyi lopettamaan toimintansa 1980-luvulla. Vaikka melkein kaikkeaNorssin toimintaapaheksuttiin, jäi kuitenkin pari perinnettä, jotka
säilyivät poliittisesti neutraaleina läpi 60-ja70-luvun.
Urheilukisoja ressuja vastaan on pidetty aktiivisesti jo 1900-luvun alusta. Urheilun yhteiskunnallisen arvostuksen kasvaessa ja eri urheilulajien suosioiden myötä, alkoivat Norssi ja Ressu kamppailemaan toisiaan eri lajeissa aina palloilusta, hiihtoon ja soutuun. Veikko-lehtiä tutkiessa voidaan huomata otteluiden sijoittuvan yhä useammin kevääseen ja lopulta vuonna 1995 Norssi-Ressu kamppailupäivä saavutti nykyisen muotonsa Lisäksi pitkäjänteisesti säilynyt perinne on Norssin päivä, joka oli 1940-luvulle tultaessa aktiivinen osa Norssi vuoden kulkua.Norssinpäiväonsäilynyt varsin muuttumattomana,sillävielänykyäänkin ottavat nykynorssit ja Vanhat Norssit mittaa toisistaan eri urheilulajeissa. Myös edelleen jatkuva tapa palkita Vuoden Norssi Norssin Päivänä, mikä alkoi vuonna 1955 ja vakiintui vuonna 1967, on tehnyt Norssin Päivästä niin aikaa kestävän. Yksi toinen aikaa kestävä ja varsin muuttumattomana pysynyt Norssin perinne on jokavuotinen kirkkoretki. Tämätarunhohtoinen retkikurssi juontaajuurensajo1980-luvulleasti,jolloin silloiset valitut kohteet näkyvät yhä rakastetussakurssissa.
1980-luvun lopun ja 2000-luvun alun välisenä aikana useat perinteet jäivät pois koulun toiminnasta ja kuihtui kokonaan, kuten Tippakonventti ja vahva seuratoiminta. Kuitenkin muutama näistä ei koulun toimintaa olevista perinteistä jäi elämään
yksityishenkilöiden aktiivisen toiminnan kautta. Tällaisia perinteitä olivat muun muassa pukujuhla, nasujaiset sekä laskettelureissu. 2000-luvulla jokaista ei toisaalta kiinnostanut ylläpitää perinteitä niin paljoa, sillä esimerkiksi puurojuhlan järjestäjien löytämisessä on ollut haasteita, eikä uusia perinteitä juurikaan Norssiin silloin syntynyt. Asia kuitenkin muuttui 2010-luvulla
Opiskelijakunnanhallituksen aktiivisen toiminnan myötä Norssin OPKH alkoi järjestämään useita vielä vuonna 2025 tuttuja tempauksia, kuten pukeutumisteemapäivät, hattarapäivä, Jaffa-päivä ja juhlapyhä aiheiset tapahtumat
Norssin perinteet ovat siis olleet oman aikansa kuvastimiajanejatkavat sekä Norssin historian muovaamista, että itse Norssi-hengen luomista.
Misogyniai.e. odium ergafeminas problema globale iurum humanorum,quodfeminasin omnibus culturis tangit est. Verbo misogynia significatur sententias et socialeset individuales,quaefeminaset puellas inaequales faciunt. Misogynia videtur inter alia in excludendo sociale, turbando sexuale, minuendo feminis et objectificando sexuale. Misogynia non apparet in vacuo sed visumculturiset societatisest.
Mitä Norssimme olisikaan ilman sen perinne täytteistähistoriaa?Kulkiessamme siis rakkaan koulumme vanhoilla käytävillä, syödessämme puurojuhlan maittavaa puuroa,ihastellessamme kirkkoretken huikeita kohteita ja lukiessamme tätä aikojen lujittamaa Veikko-lehteä, olkaamme kiitollisia saadessamme olla osa Norssin ainutlaatuisia perinteitä
Feminas inaequales facuntur et in laborandum, legis scriptis, media et diebus profestis. In renuntiatione sua, Women,Businessand theLaw 2.0,ordo iurum feminarum, Equality Now, dicit feminas duas tertias iurum virorum habere atque feminas nusquam omnino eadem iura ac viri habent In renuntiatione investigata est inaequalitas iuridica per decem demonstratores: securitas, mobilitas, vita operaria, merces, matrimonium, officium parentum, cura liberorum, negotiatio, census, et pensio Infirmissimus apud demonstratores erat securitas iuridica feminarum.Feminae in toto orbe terrarum minus quam tertiam partem securitatis iuridicae habent, quam egerent contra violentiam domesticam, vexationem sexualem, matrimonia liberorum, et feminorumcaedesi.e.femicidia.
QuamquaminFinniaiuralegalaAntea
feminarum admodum firma sunt, tamen inter civitates Unionis Europaeae Finnia primum locum consecutaest in violentiacontramulieres. Vel 57 centesimae feminarum in Finnia habitantium violentiam sexualem aut physicam aut minationem eius expertae sunt. Multi perturbati et oppressi a tali statistica sunt, Finnia nam civitas felicissima mundi est,quaaequalitasfloret. Haec copia violentiae neque tamen res improvisa est, si de modo cogitamus, quo feminas saepe tractantur. Contumelia, notae de facie et appellatio meretricem facta parva sed valentia sunt. Maiore numero approbationem mutum satiente scintillis primis misogyniatis spatium ad flammasexardescendasdatur.
De femicidio loquimur. Femicidium ultimissima atque crudelissima manifestatio deodio erga feminasest. Tamen inmundounafeminaocciditur quaque decem minutis. Femicidium homicidio differt nam motiva caedes ad genus pertinent. Exempli sunt regimen, discriminatio sructura et odium erga feminas. Definitio femicidii officialis atque uniformis gravisest, ut deeo informatio colligi possit atque id inhiberi. Tamen, ne in Finnia quidem femicidium officialiter in legecriminali definitum est.
Antea in historia viri partes mulierum definiverunt et organizationes construxerunt, quae praecipue propriis eorum commodis ministrant. Mores veteres et patriarcales mentes quae mulieres deridunt hortantur, ut conservent. Misogynia non ab uno homine causatur, sed ex ambitu et ambiente sociali depravatis causatur. Multi iuvenes viri decident alte in media socialia, ubi misogynia ab auctoribussocialibusin media socialia diffunditur. In media socialia homines bullescent, ut opiniones diversae non admiscunt et disputationes anonymi
polarizarent.
Cum misogynia consuetudinem fiat, difficilius hoc opponere est. Pugna contra misogyniam non solum in singulis, sed etiam in societate destinatum esse deberet. Acceptio tacito
interdicere violentiam ultimam atque femicidia inhibet. Sententias problematicas mutando atque solita patriarchales arrogando posteritas salva aedificari potest, in quo valor et iuragenerumaequaliter videntur.
Lyhennelmälatinaksi | Naisvihasta
Naisviha, eli misogynia, on globaali ihmisoikeusongelma, joka koskettaa naisia kulttuurista riippumatta. Termillä naisviha tarkoitetaan niin yhteiskunnallisella kuin yksilölliselläkin tasolla ilmeneviä asenteita, jotka eriarvoistavat naisia ja tyttöjä vihamielisellä tai väkivaltaisella kohtelulla. Naisvihaan kuuluu mm. sosiaalinen syrjäyttäminen, seksuaalinen syrjiminen, naisten vähätteleminen sekä seksuaalinen esineellistäminen.
Naisvihaei ilmenetyhjiössä,vaan seon kulttuurin ja yhteiskunnan asenteiden ilmentymä.
Naisiaeriarvoistetaan niintyöelämässä, lainsäädännössä, mediassa kuin arjessakin. Naisoikeusjärjestön, Equality Now:n,raportissaWomen,Businessand the Law 2.0 todetaan, että naisilla on keskimäärin kaksi kolmasosaa miesten
vastaavista oikeuksista eikä missään maailmalla naisilla ole täysin samoja oikeuksia kuin miehillä. Raportissa tutkittiin oikeudellista epätasa-arvoa kymmenellä mittarilla: turvallisuus, liikkuvuus, työelämä, palkka, avioliitto, vanhemmuus, lastenhoito, yrittäjyys, omaisuus, ja eläke. Heikoimpana listalla oli naisten oikeudellinen turvallisuus. Naisilla on maailmanlaajuisesti alle kolmasosa oikeudellisesta turvasta, jota he tarvitsisivat lähisuhdeväkivaltaa, seksuaalista häirintää, lapsiavioliittoja ja naismurhia vastaan.
Vaikka Suomessa naisten lailliset oikeudet ovat suhteellisen vahvat, on Suomi päässyt EU-maiden kärkijoukkoon naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa on kokenut jopa
57% Suomessa asuvista naisista. Tällainen tilasto on järkyttänyt ja yllättänyt monia,onhanSuomi maailman onnellisin maa, jossa tasa-arvo kukoistaa. Tämä väkivallan määrä ei kuitenkaan ole yllätys, jos ajatellaan sitä tapaa, jolla naisiin usein suhtaudutaan. Herjaaminen, ulkonäöllinen kommentointi ja huorittelu ovat pieniä mutta vaikuttavia tekoja. Kun suurin osa tyytyy hiljaiseen hyväksyntään, annetaan naisvihan alkukipinöilletilaasyttyäliekkeihin.
Puhutaan naismurhasta.Naismurhaon naisvihan äärimmäisin ja julmin ilmentymä Kuitenkin maailmassa tapetaan nainen joka kymmenes minuutti. Naismurha eroaa tavallisesta murhasta siinä, että tahallisen tapon taustalla ovat nimenomaan sukupuoleen kytkeytyvät motiivit, kuten kontrolli, rakenteellinen syrjintä sekä naisviha. Naismurhan virallinen ja yhtenäinen määrittäminen on tärkeää, jotta voitaisiin kerätäsiitätietoajasitä voitaisiin ehkäistä. Kuitenkaan edes Suomessa naismurhaa ei ole virallisesti määriteltyrikoslaissa
Historiallisesti miehet ovat määritelleet naisten rooleja ja rakentaneet järjestelmiä, jotka palvelevat ensisijaisesti heidän omia etujaan Vanhat patriarkaaliset käytänteet rohkaisevat ylläpitämään naisia väheksyviä asenteita. Naisviha ei johdu vain yksilöstä, vaan sen takanaon turmeltunut ympäristöja ilmapiiri. Moni nuori mies joutuu sosiaalisen median syövereihin, joissa
naisviha leviää somevaikuttajien välityksellä. Sosiaalisessa mediassa tapahtuu kuplaantumista, jolloin erilaiset mielipiteet eivät pääse valtavirran ohi ja anonyymit keskustelut polarisoituvat
Kun naisviha normalisoituu, sen vastustaminen vaikeutuu. Misogynian torjumisen tulisikin olla yksilöiden ja yhteiskunnan tavoite Hiljaisen hyväksynnän kieltäminen ennalta ehkäisee myös äärimmäistä väkivaltaa ja naismurhia Ongelmallisia asenteita muokkaamalla ja patriarkaalisia käytäntöjä kyseenalaistamalla voidaan rakentaa turvallisempi tulevaisuus, jossa sukupuolten arvot ja oikeudet nähdääntasa-arvoisina.
VieläyläkoulunalussaAkseli ei ollut niinkään kiinnostunut muodista. Hän pukeutui kuten muutkin, eikä ajatellut tyyliään kovinkaan paljon. Myöhemmin vaatteet alkoivat kiinnostaa häntä ja hän alkoi kehitellä omaa tyyliään. Yhdeksännellä luokalla Akseli päätti kokeilla vaatteiden valmistamista ja tuunaamista itse huomattuaan, että omantyylisiä vaatteita ei vielä ollut olemassa.
Aluksi Akseli oli kiinnostunut enimmäkseen käytetyistä ?Vintage?-tyylisistä vaatteista, jotka eivät poikenneet enemmistön tyylistä juurikaan.
Lukiota edeltävä kesänä Akselia alkoi kiehtomaan erilaiset vaatteet, ja hän ryhtyi toteuttamaan omannäköistä tyyliään. Saman vuoden lopussa hän alkoi ottaa tyyliinsä mukaan nykyään jo hänentunnusmerkikseen muodostuneita piikkejä.
Piikkien idea sai alkunsa ajatuksesta puvun takista, jossa olisi piikit. Samalla idealla hän kehitti myös piikikkäät housut. Näiden töiden seurauksenahän sai idean piikeistäolkapäillä,joitahän on tätänykyäsoveltanut jo moniin töihinsä Hän on myös lisännyt piikkejä esimerkiksi kenkiin Piikkien kaavat Akseli piirsi itse,mikävei paljonaikaa.
Ryhdyttyään tekemään omiavaatteitaan Akseli jätti taakseen muiden mielipiteistä välittämisenjaalkoi toteuttaaomaaintohimoaansisukkaasti.
Akseli on täysin itseoppinut vaatteiden suunnittelija ja toteuttaja. Yhdeksännellä luokalla hän kaivoi esiin ompelukoneen ja alkoi sinnikkäästi harjoitella. Ilman apua ompelemisen aloittaminen oli hyvin vaikeaa, ja hän saikin aloittamisessa hieman apua pikkusiskoltaan. Itseoppineisuuden lisäksi Akseli suunnittelee ja toteuttaavaatteensayksin.
Akselin inspiraatio kumpuaa hänen halustaan rikkoa rajoja ja luoda uutta. Hän
saa ideoita myös kaikesta ympärillään olevasta, kuten silueteista, joita hän sitten soveltaa vaatteisiinsa. Hän siis pyrkii ottamaan ympäristöstään hienoja asioita ja ne päällensä. Hän pitää siitä, että saa luoda juuri sellaisia vaatteita, kuin itse haluaa, koska muidentekeminäon vaikealöytääjuuri omannäköisiään vaatteita. Taiteilijaesikuvia Akselilla ei oikeastaan ole, mutta hän saa inspiraatiota musiikkiartisteilta heidän musiikkiaan kuunnellessaan Inspiroivina artisteina Akseli mainitseeMelon jaTreblan sekä D1varinartistit.
Ensiksi vaatteiden tekeminen oli vain harrastus, mutta siitä on ajan myötä kehittynyt Akselilleyhätärkeämpi asia.
Hän toivookin pystyvänsä tekemään vaatteitatulevaisuudessakin, ehkä jopa ammatikseen. Akseli kuitenkin tasapainottaa hyvin opintonsa vaatteiden tekemisen kanssa, eivätkä ne aiheuta toisilleen harmia. Välillä mielessä pyörivät suunnitelmat vievät kuitenkin suuren osan ajatuksista oppitunneillakin.
Parhaiten onnistuneimmaksi projektiksi Akseli valitseemustan piikkitakin, jota hän käyttää säännöllisesti. Hän kuvailee takin kuvaavan hyvin hänen omaatyyliään, ja hän pitää siitä, miten sai takin onnistumaan juuri niin kuin oli halunnutkin. Piikkitakki kuvaa hyvin Akselin vaatteiden uniikkiutta,ja hän on myös saanut näkyvyyttä takin ansiosta.
Korut näkyvät myös merkittävänä osana Akselin tyyliä. Niitä Akseli on
keräillyt ja tuunannut, mutta ei kummemmin itse suunnitellut tai toteuttanut.
Suunnitteluvaihe ja kaavoittaminen ovat vaatteiden tekemisessä Akselin mielestä aikaa vievimmät vaiheet Kaavoittaminen on vaikein osa, vaikka Akseli tekeekin sen jokaisen projektinsa kohdalla. Yhden vaatekappaleen tekemiseen menee suunnilleen muutama viikko ? toki ei koko ajan työskennellen. Ompelemisvaihe on joskus myös rasittava, mutta siinä onnistuminen on palkitsevaa. Myös suunnittelu ja uusien ideoiden saaminen ovat mukavia.
Akseli on julkaissut videoita ja kuvia projekteistaan sosiaalisessa mediassa, erityisesti Instagramissa ja TikTokissa. Suositun TikTok-käyttäjänsä myötä jopa koko Suomen tuntema artisti, Turisti,kiinnostui Akselin töistä.Akseli on tehnyt yhteistyötä myös sosiaalisesta mediasta tunnetun Eemil Coolmanin kanssa. Lisäksi Akselilla on ollut lukuisia asiakkaita, joille hän on tehnyt vaatteita, vaikkei niitä ole kaikkiaehkäTikTokissajulkaistukaan.
Akseli ei paljasta tulevaisuuden projekteistaan mitään yksityiskohtaista, mutta kertoo luvassa olevan isoja ja hullujajuttuja
Viihde| Norssin palloseura
RobînBilici ? Toimittaja
Urheilustapuhuttaessaopettajan työ tuleeharvoin mieleen.Olisi kuitenkin syvästi epäkunnioittavaa todeta, ettei opetus ole urheilua. Rellestävien oppilaiden kurissapito vaatii mielenlujuutta, taidokas äänenkäyttö fyysistä kyvykkyyttäjasatojen kokeiden arviointi huippuluokan kestävyyttä.On siis olennaista pohtia, millaisia ammattiurheilijoita oman koulumme opettajat ovat jamillaisenjoukkueennämäensiluokanatleetit muodostaisivat.
Tähtien äänet ovat kuiskailleet minun korviini.Olen kuullut niiltä,josminkälaisia hullunkurisiapaatoksiajakertomuksia
Tähdet kuiskasivat minulle myös toisenlaisen huhun. Antiikin Rooman humoraaliopistajadruidilaisistapuuhoroskoopeistasaattaisi löytyäapu norssien huoliin. Kannattaa siissuunnata lähimpään kirjastoon ottamaan selvää, lienetkö poppeli vaikopähkinäpensas,vai ohjaakotoimintaasi keltainensappi.
Opiskelu:Viimeaikoinaainainen grindaaminen on alkanut puuduttaa.Silti päivästä toiseen painat pääsi kuuliaisesti oppikirjoihin. Välillä voi olla hyväksi hengähtäähetki jaantaaaivoilletauko Menesiishappihyppelylle tai alakokoamaanpalapeliä.
Suhteet: Uranuksen ollessa sinulleotollisessaasemassa on vapauden aika. Tartu siis parhaisiin ystäviisi ja suunnatkaa vatkaamaan tanssijalkaa. Älä mieti turhia,carpediem
Opiskelu: Tartu ystävääsi kädestä ja suunnatkaa yhdessä kirjastoon opiskelemaan Ehkä siten saat apua kadoksissa olleeseen opiskelumotivaatiosi.Voittepäihittääderivaatanyhteisvoimin.
Suhteet: Aika avata suusi Kerro läheisillesi todellisista ajatuksistasi, passiivis-agressiivisuusei oleauttanut ketääneteenpäin.Konfliktienvälttely ei oleauttanut ketään.
Vinkki tulevaan:Grr!Nyt räiskettä!
TeemuPukki, jalkapalloilija
Viihde|
Rapu(22.6.?22.7.)
Opiskelu:Et olelöytänyt enääsamanlaistaintoaopiskeluun.Tehtävien aikarajat paukkuvat,muttaet tunnusaavanitseäsi niskastakiinni.Mieti, miten pääsisit taas oikeaan tahtiin Ehkä uudet opiskelumetodit saattaisivat auttaa.
Suhteet: Hae tasapainoa ja rauhaa Älä yritä kiirehtiä tai keksiä oikoreittejä.Mieti hyvinvointiasi jakeskitypositiivisuuteen.
Opiskelu:Savannin kuninkaan pitäävälilläalentuaalamaistensatasolleja ottaa kurssikirja käteen Vaikka se voikin tuntua raskaalta, pystyt siihen Murinastahuolimatta,otakuppi teetäkäteesi jasyvennykieliopinpariin
Opiskelu: Sinulla on paljon tavoitteita, värikoodauksia kalenterissa ja esteettiset muistiinpanot. Jahtaat suurimpia palkintoja. Muista kuitenkin ollaarmollinen itsellesi Käy ostamassauudet yliviivaustussit jajatkasamaanmalliin.
Suhteet: Olet tavannut uuden mielenkiintoisen ihmisen, anna hänelle mahdollisuus näyttää todelliset värinsä. Ehkä löysit juuri uuden sydänystäväntaikkapalavanrakkaudenkohteen.
Vinkki tulevaan: Opettele hyvä hissipuheja menestyksen avaimet ovat käsissäsi
