Veikko 1/2026

1

1/26

1/26 Veikko 1/ 2026 155. vuosikerta ISSN 1455-8629

SISÄLLYSLUETTELO 3 Pääkirjoitus

Julkaisija Helsingin normaalilyseo PL 38 (Ratakatu 6) 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Päätoimittaja Nina Wu Varapäätoimittaja Pihla Järvinen Toimittajat

11 Norssit ja erikoisjoukot: voiko huippuoppilas olla myös huippusotilas?

14 Opettajan käsikirja: Näin estät poissaolot tammikuussa (ainakin teoriassa)

Rafael Niemi

Justus Hentula

Pinja Nirkkonen

Rauha-Leea Järvinen

Kosti Repo

16 Älä vääntele silmiäsi umpeen

Armi Ristinen

18 Ruokalavalvoja bonuksen perässä

Loviisa Suojanen

Melite Mihl

Maija Timonen Kuvitus

Rafael Asikainen

19 Miten Norssit pukeutuvat?

24 Populismi pukeutuu fanipaitoihin 27 Pyhästä kolminaisuudesta pyhään yksinäisyyteen 28 En ole norssi

Taitto Nina Wu

30 Norssin perinteet ? ennen ja nyt

Etukansi

Takakansi

Pihla Järvinen

Vilhelmiina Sirén

Avustava opettaja Sissi Yli-Hukkala Kustantaja

33 Epitome latina ? De Misogyniate 36 Omien vaatteiden ompelemisesta tyylitaituriksi 38 Norssin palloseura

Vanhat Norssit ry

40 Kuin kaksi marjaa

verkossa: norssit.fi

42 Norssiskooppi

Painopaikka

44 Sanaristikko

Iisalmen Eco-Print Oy, 2025 Yhteystiedot

Varjoihin on esimerkiksi jäänyt Sudanin sisällissota, joka on CMI - Martti Ahtisaaren Peace Foundationin asiantuntijan mukaan tällä hetkellä maailman suurin humanitaarinen kriisi. YK:n mukaan rohingyat ovat taas olleet Myanmarissa julman etnisen puhdistuksen kohteena vuodesta 2017 lähtien.

Pitkittyneet konfliktit ovat ajaneet hiljaisuudessa noin 3,3 miljoonaa venezuelalaista ja arviolta yli 19,5 miljoonaa jemeniläistä humanitaarisen avun tarpeeseen.

8 Ihmisoikeudet vaativat työtä, myös Norssissa

Robîn Bilici

Katariina Martinkauppi

sitäkään. Ukrainan ja Gazan sotien uutisvyöryille on nimittäin vaikea keksiä vertaisia.

6 Homoseksuaalisuus ja Norssi 1950? 1960-luvuilla

Mark Moshes

Vilhelmiina Sirén

Empatia kartalla

5 Toimitus esittäytyy

Rafael Asikainen

Ilona Malm

Pääkirjoitus

46 Opettajien suusta kuultua

veikko-norssi@helsinki.fi Instagramissa: @veikkonorssi verkossa: veikkonorssi.fi

2

© ©Pihla PihlaJärvinen Järvinen

Nina Wu ? Päätoimittaja

Istun Norssin abiaulan sohvilla aamutuimaan, Hesarin uutissovellus auki.

Rivi riviltä kouluamme kietova talvinen synkkyys tuntuu lipuvan ajatuksiini asti. Norssin jykevien seinien ja Suomen rauhan suojattina sydän pakahtuu kiitollisuudesta omasta asemastani, mutta särkyy muiden epäonnisten puolesta. Niin, suomalaista uutismediaa on viime vuosina synkentänyt raa?at ja epäinhimilliset sodat. Kuitenkin median kapea valokeila valaisee ainoastaan muutamaa kriisiä, jos

Miksi kriisit jakautuvat hierarkiaan, jossa jotkut saavat jatkuvasti huomiota, kun toiset jäävät lähes kokonaan pimentoon? Varmaksi voin sanoa, että globaali etelä ei ainakaan sijoitu kärkeen.

Syitä ilmiöön on arvatenkin lukuisia. Ukrainan sota herättää huomiota ja tunteita suomalaisissa esimerkiksi siksi, että se tapahtuu lähellä. Pitkään rauhaisassa Euroopassa yhtäkkiä soditaan, ja se järkyttää meitä. Lisäksi Suomen ja Venäjän kivulias historia on juurtunut syvälle kansan muistiin. Sodan alusta lähtien joka koulumatkalla huomioni on vanginnut sama näky, Helsingin päärautatieasemalla liehuva Ukrainan lippu. Ukrainalaiset pakolaiset otettiin myös hyvin nopeasti ja avosylin vastaan. Kaiken taustalla vaikuttaa sympatia sekä pelko siitä, että Ukrainan sijaan kohteena olisi voinut olla Suomi ? ja voisi yhä olla.

Tämä syy selittää myös osin toista kriisien raportoimattomuuteen vaikuttavaa tekijää, joka on se, että kaupallisen median ensisijainen motiivi on lopulta voiton tuottaminen. Suomessa Yleisradio on käytännössä ainoa laajasti yleisöä tavoittava uutis3

1/26

1/26

toimija. Tehokas tapa houkutella lukijoita onkin uutisoida niistä kriiseistä, joilla on selkeät syy-seuraussuhteet ja niin sanotut ?hyvikset? ja ?pahikset?.

Tällaisia narratiiveja on helpompi ymmärtää, ja niihin on helpompi eläytyä: altavastaajaa vastaan hyökännyt osapuoli luo välittömästi moraalisen kehyksen, jonka pohjalta lukija voi tuntea empatiaa tai paheksuntaa.

Empatian näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että lukija kohdistaa myötätuntonsa vain tarinallisesti selkeisiin uhreihin, kun taas monimutkaiset, pitkäkestoiset ja vähemmän ?nimekkäät? kriisit jäävät huomiotta, vaikka niiden inhimillinen merkitys olisi yhtä suuri tai suurempi. Toisin sanoen median päätökset eivät vain ohjaa, mihin myötätunto kohdistuu, vaan määrittävät sille myös ehdot.

Nämä syyt selittävät ilmiötä kriisien hierarkiasta, mutta eivät missään nimessä oikeuta sitä. Läheisyyden, historiallisen kontekstin ja samaistumisen perusteella muodostuva sympatia on ymmärrettävää, mutta samalla se osoittaa, miten valikoivaa inhimillinen huomio voikin olla. Suomalaisten syvä myötätunto Ukrainan sodan uhreja kohtaan korostaa sitä, miten empatia ei jakaudu kartalla objektiivisesti tai tasa-arvoisesti. Tunteet ja media rakentavat yhdessä valikoitua todellisuutta, jossa osa kärsimyksestä jää valitettavasti näkymättömäksi.

Kriisien hierarkia ei ole luonnonlaki, vaan seurausta valinnoista, sekä median että meidän. Tiedon sanotaan lisäävän tuskaa; haluaisin sen sijaan sanoa, että tuskaa ylläpitää juuri sen laiminlyönti. Maailmaa emme voi hallita, mutta voimme hallita katsettamme ja ääntämme. Joka kerta kun muistamme, kysymme ja puhumme niiden puolesta, joiden kärsimys ei kuulu, on tärkeä askel kohti maailmaa, jossa kärsimystä ei laiminlyödä. Empatiasta voi tulla jokaiseen maailman kolkkaan ja varjoon levittäytyvä voima, mutta vain siinä tapauksessa, että itse niin päätämme.

Median ongelmallisuus piilee esimerkiksi juuri siinä, että se suosii mainitsemiani selkeitä hyvis? pahis -malleja. Ne yksipuolistavat todellisuutta, vahvistavat stereotypioita ja luovat lukijalle illuusion siitä, että konfliktit olisivat yksiselitteisiä ja täten helposti ratkaistavissa. Lisäksi kaupallisuuden ja tarinallisuuden yhdistelmä voi johtaa lähes viihteellistettyyn kriisikuvaukseen, jossa uutisoinnin valinnat siitä, mikä on kiinnostavaa, ohjaavat samalla yleisön tunteita ja mielipiteitä ? osin poliittisin ja kulttuurisin painotuksin.

Toimitus esittäytyy

© Marta Lameiras Martins, Justus Hentula

Ylärivistä vasemmalta oikealle: Kosti Repo, Melite Mihl, Rafael Asikainen, Justus Hentula, Robîn Bilici, Mark Moshes, Loviisa Suojanen , Armi Ristinen, Pinja Nirkkonen, Pihla Järvinen, Nina Wu, Maija Timonen, Rauha-Leea Järvinen ja Vilhelmiina Sirén Kuvasta puuttuu: Katariina Martinkauppi, Ilona Malm ja Rafael Niemi

4

5

1/26

1/26

Vieraskynä | Homoseksuaalisuus ja Norssi 1950?

1960-luvuilla Olli Stålström ? Vanha Norssi

Olin niin sanotusti Poijun poikia, kirjoitin 8A:lta 1963. Olen käynyt luokkakokouksessa ainakin tusina kertaa, sillä viihdyin hyvin koulussa, olin Norssin koripallojoukkueen jäsen ja pärjäsin hyvin kaikessa, mikä näkyi ulkoisesti.

Minua kuitenkin repi sisäisesti se, että jouduin salaamaan syvimmät rakkauden tunteeni. Huomasin jo kansakoulussa 1950-luvulla, että eroottiset tunteeni kohdistuvat yksinomaisesti samanikäisiin poikiin. Siihen aikaan sellainen oli leimattu synniksi, rikokseksi ja sairaudeksi. Kaikki piti ehdottomasti pitää salassa ran© Pihla Järvinen gaistuksen ja syrjinnän välttämiseksi. Mur- Olli Stålström haastattelussamme Norssissa. Hänellä on rosiän hormonimyrskyn vaikutuksesta Norssin merkki "Non scholae sed vitae" sekä sateenkaarisenioreiden pinssi kuitenkin tapahtui, että minulle syntyi monia ihastumisia luokkakavereiden kesken. 1960-luvulla Norssissa vallitsi räikeä kaksinaismoraali. Talvisodassa taistelleet upseerit ja papit pitivät koulussa sotilaallista keppikuria ja varoittivat julkisesti poikia sortumasta itsesaastutuksen tai sodomian synteihin. Kuitenkin monilla pojilla oli keskenään ihastuksia, joihin liittyi eroottista toimintaa. Tämä jännite johti todella vaikeaan kaksoiselämään ja sisäiseen ristiriitaan. Kristillinen rehtorimme Holmström teki silloin tällöin ratsioita käsiänsä huitoen Manalaksi nimeämäämme vessaonkaloon, sillä harjoitimme siellä tupakanpolttoa muiden paheiden lisäksi.

Kun Norssista kirjoitettuani jäin totaalisesti yksin eroottisesti, jouduin hakemaan rakkauselämäni metsistä, satamista ja julkisista käymälöistä. Jouduin homoja hakkaavien jengien ja poliisin häirinnän kohteeksi. Isäni suvun korkeakirkollisen ja dogmaattisen sukutaustan johdosta jouduin kohtaamaan voimakasta henkistä väkivaltaa, kun yritin tiukasti salata rakkauden kaipuuni. Vaikka en koskaan osannut pitää tunteitani syntinä tai sairautena, sorruin kuitenkin monivuotiseen eheytyspsykoanalyysiin, jossa kävin 960 tuntia.

Ajauduin syvään itsesyrjintään ja itsetuhoajatuksiin.

6

Vasta kun USA:n psykiatriyhdistys APA ilmoitti poistavansa sairausleiman vuonna 1973, tajusin selvästi, miten raskaasti olin onnistunut kusettamaan itseäni sillä, että halusin toteuttaa isäni suvun ja perinteisten Norssin upseeriopettajien konservatiivista kaksinaamaisuutta. Silloin sain tietää, että Suomessa oli juuri perustettu uusi vapautusliike, Seta.

Kun tänään Norssin päivänä samoilen Norssin kirjastossa ja jumppasalissa, mielen valtaa suuri helpotus. Keppikuri näyttää höltyneen. Norssin kirjastosta on saatavissa myös teoksia samaa sukupuolta olevista rakastavaisista.

Jopa Pirkko Saision teos löytyy. On helpottava tieto, että ainakaan tiedon puute ei enää aja ketään oppilasta itsemurhaan, mikä oli suhteellisen yleistä 1960-luvulla.

Tuhlattuani puolet elämästäni tulin ulos kaapista ovet ryskyen. Olin tarkasti seurannut isäni suvun kristillisfasistisen vihapuheen muodostumista sisältä käsin, olihan siellä Suomen johtavia kirkonmiehiä, psykoanalyytikoita ja fasisteja. Lähdin liput liehuen taisteluun oikeudenmukaisuuden puolesta. Norssissa saamani sotilaallinen ja tieteellinen kasvatus oli antanut valmiudet tehokkaaseen oikeustaisteluun, kun kerran olin saanut silmäni auki.

Samalla kuitenkin muistan luokanvalvojani, L. Arvi P. Poijärven, isänmaallisen ja sotilaallisen intoilun itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Hän innosti minut lähtemään vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Vaikka tällä hetkellä Suomessa on saavutettu seksuaalinen tasavertaisuus, taivaanrannalla on mustia pilviä, kun uudet populistiset hallitsijat uhoavat sodalla.

Sain käsiini numeron Veikko 1/ 2024, joka ilmestyi samana vuonna, kun me Setan perustajat pidimme vapautusliikkeen 50-vuotisjuhlaa, jossa moikkasin presidentti Tarja Halosta, joka oli Setan puheenjohtaja samaan aikaan, kun itse olin Seta-lehden toimittajana. Päätoimittajana oli Vesa Tapio Valo, josta tuli pitkäaikainen kumppanini. Vesa Tapio ja minä vastustimme sensaatio- ja pornolinjaa sekä maanalaista kerhoilua. Meidän linjamme oli vain julkisen toiminnan kautta poistaa syrjintä ja taata yhteiskunnallinen tasavertaisuus, eikä luoda mitään uusia valtarakenteita. Siksi toivotimme eräässä yhteisessä pääkirjoituksessamme "Lyhyttä ikää, Seta".

Lähdin 1974 tekemään Setan periaateohjelmaa, opiskelin sosiologiaa ja sukupuolen tutkimusta Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa. Olin tekemässä Suomen ensimmäistä homo- ja lesbotutkimuskirjaa (Rakkauden monet kasvot, 1984), ensimmäistä aidsilmiötä analysoivaa kirjaa (Aids asiallisesti, 1987), sosiologian väitöskirjaa (Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu, 1997) ja lopuksi yleisesitystä eri syrjinnän muotojen poistamisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan (Saanko olla totta, 2011).

7

1/26

1/26

Henkilöhaastattelu | Ihmisoikeudet vaativat työtä, myös Norssissa

© Nina Wu

Pihla Järvinen ? Varapäätoimittaja

Olli Stålström tarjosi artikkeliaan Veikkoon julkaistavaksi ja toimituksessa luettuamme sen syntyi yhteinen päätös julkaista teksti lehdessämme, mutta samalla heräsi ajatus haastatella hieman laajemminkin Stålströmia.

Haastattelin Olli Stålströmia joulukuisena iltapäivänä Norssissa. Stålström on entinen norssi, joka opiskeli koulussamme 1950? 1960-lukujen vaihteessa. Nykyään hän toimii Sateenkaarisenioreiden aktivistina.

Kysyn Norssin ilmapiiristä Stålströmin kouluaikana.

Hän kuvailee sitä kahdesta näkökulmasta.

Oppilaiden väliset keskustelut olivat vapaamuotoisia ja omista tekemisistä juteltiin melko avoimesti.

Yleinen ilmapiiri Norssissa tuona aikana oli kuitenkin ahdistava ja jopa väkivaltainen. Stålström kertoo yleisestä keppikurista sekä sotilaallisesta kurinpidosta. Osa Norssin miesopettajista oli talvisodan upseereita tai teologeja, joka näkyi myös kasvatusmetodeissa. Oppilaita hätisteltiin kepillä ulos välitunneille sekä marssitettiin sotilaallisesti jonossa juhlasaliin joka aamu rukoilemaan.

Stålströmin luokanvalvoja myös varoitti poikia toistuvasti sortumasta itsesaastutukseen, joka oli tuon aikainen termi masturbaatiolle. Huonolla ilmapiirillä oli myös äärimmäisiä seurauksia.

Stålström kertoo, että tuona aikana Norssissa tapahtui useampia itsemurhia.

Myös luokkaerot näkyivät 1960-luvun Norssissa.

Punavuori oli vielä tuolloin työläiskaupunginosa, vaikka Norssi oli kouluna suosiossa myös keskiluokkaa paremmin elävien keskuudessa. Stålström kuvaa, miten tärkeä oman perheen yhteiskunnallinen asema oli tuon ajan Norssissa. Hänen mukaansa koulussamme vallitsi tuolloin tekopyhä henki. Koulun alussa heidän tuli kertoa koko ryhmän kuullen isänsä ammatit. Pojalle, jonka isä oli nuohooja, naurettiin avoimesti. Stålström kertoo kuitenkin viihtyneensä hyvin Norssissa alakoulussa.

Heillä oli paljon yhteistä toimintaa ja hän oli koripallojoukkueen jäsen. Stålströmin sanoin hänen kärsimyskertomuksensa alkoi vasta rippikoulun jälkeen.

Stålström kertoo, että Norssin järjestettiin 8

vuoden

1959

kirkossa. Hän selittää, miten tuolloinen kirkkoherra osasi saada hänestä ulos tunnustuksen. Kerrottuaan kirkkoherralle seksikokemuksestaan luokkatoverinsa kanssa Stålström ohjattiin seurakunnan sosiaalityöntekijän puheille. Sosiaalityöntekijä lähetti Stålströmin Asser Stenbäckin luokse, joka oli pappi, psykiatri sekä kristillisen liiton kansanedustaja. Tämä määräsi Stålströmille testosteronipillereitä.

Stålström kuitenkin kertoo minulle, että oli odottanut häneltä pahempaa.

Hän oli kysynyt Stenbäckin luona, etteikö hänelle annetakaan sähköiskuja. Vaikka Stålström sanoo, ettei koskaan itse ole uskonut samaa sukupuolta olevien seksin olevan syntiä tai sairasta, yhteiskunnan asenteet puhuivat tämän asenteen puolesta.

Eläminen oli yksinäistä ja pelon alaista yhteiskunnassa, jossa homoseksuaalisuus oli määritetty ensin rikolliseksi ja sittemmin sairaudeksi. Stålströmin mukaan ajatus heterona elämisestä tuntui helpommalta, joten hän tapasi Stenbäckin kehotuksesta psykoanalyytikkoa vuosina 1970? 1975. Stålström sanoo maanneensa psykoanalyytikon sohvalla eheytyshoidoissa yhteensä 960 tuntia.

alkoi kokoamaan Setan ensimmäistä periaateohjelmaa.

©Pihla Järvinen

Stålström näyttää minulle paksua paperipinoa, joka on tuo periaateohjelma. Se kääntää keskustelumme Stålströmin Norssin jälkeisiin vuosiin.

Hän näyttää minulle kasaa työväenarkistoon meneviä tekstejään sekä kolmea mukanaan tuomaansa kirjaa: Toivoa, vimmaa ja vastarintaa (2025), Salatun rakkauden historia (2025) sekä Rakkauden monet kasvot (1984).

Stålström kertoo toimittaneensa Rakkauden monet kasvot yhdessä Kai Sieversin kanssa. Kyseinen teos tuotti 1980-luvun puolivälissä monia hyviä artikkeleita ja haastatteluja. Stålström kertoo olleensa haastateltavana tuolloin televisiossa avoimena homoseksuaalina, mikä ei ollut kovin

Stålströmin omien sanojensa mukaan uutinen APA:n sairausleiman poistumisesta vuonna 1974 sai hänet hyppäämään ylös psykoanalyytikon sohvalta ja liittymään samana vuonna perustettuun Setaan (Seksuaalinen tasavertaisuus ry). Stålström kiinnitettiin varapuheenjohtajaksi ja hän 9

1/26

1/26

tavanomaista kehotuskiellon aikaisessa yhteiskunnassa.

strömilta vinkkiä nykynorsseille. Hän kehottaa meitä ajattelemaan itse ja suhtautumaan vahvoihin konservatiivisiin auktoriteetteihin kriittisesti.

Keskustelemme myös Setan varhaisista vaiheista. Setalla oli Stålströmin mukaan sisäisiä kiistoja siitä, millainen julkinen linja järjestön tulisi ottaa.

Sisäisten kiistojen lisäksi Seta sai järjestönä päälleen ulkopuolisten

Nuoret | Norssit ja erikoisjoukot: voiko huippuoppilas olla myös huippusotilas?

Rafael Asikainen ? Toimittaja ja kuvittaja

Norssi ? koulu, jolla on pitkä akateeminen historia ulottuen syvälle 1800-luvulle. Tätä perinnettä on pidetty yllä, sillä syksyllä 2025 lukion alhaisin hyväksytty keskiarvoraja oli huimat 9.69. Tällä numerolla selätettiin jopa pitkään ensimmäisenä ollut Ressun lukio. Mutta huippuarvosanoilla on myös käänteinen puoli: ne herättävät usein ennakkoluuloja. Moni tuntuu uskovan, että akateeminen menestys ja urheilullisuus eivät kulje käsi kädessä. Siksi haastattelimme kahta viime vuonna valmistunutta abiturienttia, jotka suorittavat tällä hetkellä varusmiespalvelustaan erikoisjoukoissa.

väärinkäsityksiä sekä vihaa. Stålströmin mukaan he saivat pelätä äärioikeistoa, äärivasemmistoa sekä nuorisojengejä. Stålström mainitsee, että tuolloin Setalla oli myös satunnaisia tukijoita. Tunnetuimmaksi heistä muodostui SAK:n nuori juristi, Tarja Halonen. Stålström kuvaa Setan ja Halosen välistä yhteistyötä luovaksi ja toimivaksi. Stålström toimi Setan lehden toimittajana, kun taas Halonen oli puheenjohtaja.

On 5.12., itsenäisyyspäivänaatto, katumaisema on rauhallinen, ja suuntaan kohti ©MinSanGi Annankadun kupeessa sijaitsevaa Kulmakippolaa, jossa olen sopinut tapaavani kaksi laskuvarjojääkäriä. Saan juuri varattua baaritiskin edestä neljän hengen pöydän, kun sisään astuvat kaksi sälliä lippalakki päässään ? kyseessä on siviilivaatteissa olevan laskuvarjojääkärin perusvarustus.

Stålström kertoo aina taistelleensa asioista vaikenemista vastaan, niin Norssissa kuin varsinkin Setassa.

Hän on omien sanojensa mukaan joutunut pohtimaan, onko hän liian hyökkäävä. Hän sanoo ottaneensa omaan linjaansa mallia Gandhilta ja Martin Luther King Juniorilta. Hän kertoo aina pyrkineensä toimimaan asiallisesti keskustellessaan täysin vastakkaista linjaa edustaneiden ryhmien kanssa. Stålström mainitsee istuneensa neljä vuotta seurakuntaneuvostossa, vaikka ei ole itse uskovainen. Hän teki sen parantaakseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa kirkon piirissä.

Utin jääkärirykmentissä palvelevat Joonas ja Anton ovat juuri eilen palanneet rankasta taisteluharjoituksesta. Heidän mielestään koulutus on suurimmalta osin sujunut hyvin: ?paikat ovat kestäneet.? Koulutus on tunnetusti Suomen maavoimien rankimpia, ja sitä voi verrata oikeastaan ainoastaan rajavartiolaitoksen erikoisjääkärikoulutukseen. Yksityiskohtiin pojat eivät liiaksi perehdy, mutta muun muassa selviytymisharjoitukset, erityisesti SERE (Survival, Evasion, Resistance and Escape) -koulutus, ovat olleet sekä henkisesti että fyysisesti raskaita. Myös televisiosarjasta Erikoisjoukot tuttu ?motivaatiomonttu?, eli hiekasta tehty kaivanto, jota juostaan ylös, kuuluu koulutuksen fyysisesti rankimpiin osuuksiin.

Mikä sitten ajoi Helsingin ydinkeskustassa varttuneet pojat hakeutumaan vapaaehtoisesti näin vaativaan koulutukseen? Omien sanojensa mukaan pojat halusivat suorittaa palveluksen jossain mielenkiintoisessa tehtävässä. "Ei olis vaan käsien heiluttelua", toteaa Joonas. Päätökseen vaikutti myös halu suorittaa

Haastattelumme lopuksi pyydän Stål10

11

1/26

1/26

varusmiespalvelus samankaltaisten ihmisten kanssa, ja poikien mielestä samankaltaisuuksia onkin löytynyt laskuvarjojääkärien ja norssien välillä.

Erityisesti kunnianhimo, kilpailuhenkisyys ja halu olla menemättä helpoimman kautta ovat yhdistäviä tekijöitä. Ympäristöjen samankaltaisuuksista he toteavat myös, että lukioaika Norssissa valmisti erikoisjoukkoihin ?ainakin älyllisesti.? Naurahtaen he kiittävät myös Veli-Pekka Dufvan liikunnantuntien luomaa pohjaa.

Helsingistä. Antonia huvitti koulutuksen alussa myös se, että osa kurssilaisista eivät ikinä ennen olleet laskeutuneet lentokoneella ? ja eivät ole oikeastaan vieläkään ? ainoastaan hypänneet sieltä selässään T-11 Airborne Systems -laskuvarjo.

Laskuvarjohyppäämistä pojat luonnehtivat lyhyeksi, mutta hienoksi kokemukseksi. Vapaata pudotusta on noin kuusi sekuntia ja kokonaisuudessaan ollaan ilmassa noin 40 sekuntia. ?Kyllä siinä ehtii vähän fiilistellä?, pojat kuvailevat. Poikien mukaan hyppääminen on kuitenkin vain pieni osa koulutusta, joka koostuu muuten paljolti painavan rinkan kanssa patikoimisesta ja pitkistä harjoituksista luonnossa.

Käytännössä kaikki nykyisellä kurssilla olevat varusmiehet ovat käyneet lukion, joten norssin korkea keskiarvoraja ei ole nostattanut liikaa kysymysmerkkejä. He painottavat myös sitä, että laskuvarjojääkäreiksi valikoituu juuri ne, jotka ovat niin älykkäitä kuin myös hyvässä fyysisessä kunnossa. ?Ne tukevat toisiaan. Hyviin elämäntapoihin kuuluu se, että harrastaa vähän urheilua ja keskittyy vähän koulussa?, kertoo Joonas.

"Enemmän se on se pää, josta on löytynyt suurimpia vahvuuksia?, kuvailee Anton.

Lopulta Joonaksen ja Antonin tarinat osoittavat, ettei norssius tarkoita vain akateemista menestystä. Pikemminkin se kuvastaa elämäntyyliä, jossa opiskelu, urheilu ja henkinen kantti muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Kuten muuan norssi on joskus sanonut: ?Ei koulua vaan elämää varten.? (haastateltujen nimet on muutettu haastateltavien henkilöllisyyden suojaamiseksi.)

, Enemmän se on se pää josta on löytynyt suurimpia vahvuuksia.

Suurimpia eroavaisuuksia itsensä ja muiden välillä helsinkiläispojat ovat huomanneet lähinnä siinä, mistä päin laskuvarjojääkärit ovat Uttiin tulleet.

Koulutukseen hakeutuu vuosittain yli 500 ihmistä ympäri Suomen, joista noin 80 valitaan. Tänä vuonna mukaan valikoitui yksi varusmies niinkin kaukaa kuin Ivalosta ? noin tuhannen kilometrin päästä Helsingistä. Pojat kuitenkin vakuuttavat, että tupakavereita löytyy myös isommista kaupungeista, kuten Tampereelta ja

Antoisan keskustelun jälkeen päätän kysyä vielä viimeisen kysymyksen.

Olisiko heillä mitään vinkkejä lukiolaiselle, joka on hakemassa erikoisjoukkoihin? Hetken hiljaisuuden jälkeen Joonas virkkaa: ?Päätätte vaan, että pystytte siihen ja sit muistaa, että se on vain päästä kiinni.? Tietysti hakijalla pitää olla pääsykokeiden vaatima perustaso, mutta pojat näkevät fyysisen kunnon toissijaisena verrattuna henkiseen kestävyyteen.

12

13

1/26

1/26

Satiiri | Opettajan käsikirja: Näin estät poissaolot tammikuussa (ainakin teoriassa)

3. Vetoa vastuullisuuteen Selitä rauhallisesti, että lukio-opiskelija on aikuinen ihminen, joka ymmärtää valintojensa seuraukset. Sano tyynesti:

Mark Moshes ? Toimittaja

?Te olette jo melkein aikuisia.?

Tammikuu lähestyy. Ilmassa on pakkasen lisäksi jotakin muuta: vapauden tuoksua, Pohjois-Savon kutsua sekä epäilyttävää hymähtelyä. Opiskelijat ovat päässeet jo lomailun makuun, eivätkä millään jaksaisi palata koulun penkille.

Koska tavoitteena on pitää kivaa kouluajalla, on opettajien velvollisuus tehdä kaikkensa sen estämiseksi. Ohessa on muutama hyväksi todettu keino:

1. Korosta koulun tärkeyttä ? erityisesti loman jälkeisellä viikolla On tärkeää muistuttaa oppilaita, että tammikuun ensimmäinen viikko on lukion tärkein. Juuri sillä viikolla sanotaan ääneen jotain, mikä ei koskaan toistu. Tähän asti opiskelu on ollut muutenkin lähinnä lämmittelyä tätä hetkeä varten. ?Tällä viikolla opimme asioita, joita ei voi ikinä oppia uudelleen.?

Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että opiskelijan tulisi tehdä päätöksiä kuten aikuiset ? eli tulla kouluun, vaikka ulkona olisi lunta, rinteitä ja ystäviä.

Aikuisethan tunnetusti välttelevät hauskanpitoa.

4. Lähetä Wilma-viesti, joka on kolme A4-sivua pitkä Mikään ei tapa lomatunnelmaa tehokkaammin kuin pitkä, muodollinen Wilma-viesti, jossa: - toistetaan sana poissaolo vähintään 12 kertaa - mainitaan seuraukset ilman että niitä yksilöidään - lopuksi toivotetaan ?mukavaa kevätlukukautta?.

(Älä tarkenna mitä asioita)

5. Tee selväksi, että luvaton lomailu ei ole vain ruusuilla tanssimista Tuo esiin kokemusasiantuntijuus ja kerro todellisesta lintsaamisesta, joka on:

2. Lisää kokeita strategisesti

- jonotusta

Jos kalenterissa on yksi koe, lisää siihen toinen.

Jos on kaksi, lisää kolmas. Jos ei ole yhtään, se on huolestuttavaa. Samalla voi määrätä palautettavan tehtävän, jonka ohjeet annetaan suullisesti tai esitelmän, joka pidetään täsmälleen silloin.

Muistuta, että ?kaikki kyllä järjestyy, jos vain on paikalla?. Tämä lisää syyllisyyttä, muttei läsnäolijoiden määrää.

14

- märkiä sukkia - kylmiä sormia sekä iltoja, joista ei puhuta - jatkuvaa tietoisuutta siitä, että jossain päin Suomea opettaja pitää tuntia Lopuksi: Lomailijat palaavat kyllä. Tosin väsyneinä, hiljaisina ja jollain tavalla? muuttuneina. Samaan aikaan koulu on ollut täällä koko ajan odottamassa. Aina valmiina muistuttamaan siitä, että poissaolot merkitään ja kokeet pidetään.

Järjestys säilyy.

15

1/26

1/26

Kolumni | Älä vääntele silmiäsi umpeen Nina Wu ? Päätoimittaja

Olet syvältä, Sarah Dzafce. Näin kuului ensimmäinen ajatukseni, kun lehden sivua kääntäessäni silmieni eteen lävähti vuoden 2025 ensimmäisen Miss Suomen poikima ?silmienvääntelykohu". Pian kuitenkin ymmärsin, ettei korvissani jyskyttävä raivo ollut kohdistunut ainoastaan Dzafceen. Se oli kohdistunut kaikkeen, mitä ele edusti.

syttävinä. Käytösmalleja, joita pienet lapset toistavat sitten koulujensa pihoilla.

Tähän raivoon sekoittuu jo pidempiaikainen pelko siitä, minkälaiset aatteet pitävät valtaa maailmassamme. Perussuomalaisten nousu Suomessa ja Voxin Espanjassa saivat minut kurtistamaan kulmiani. Alternative für Deutschland (AfD) ja Fratelli d?Italia taas aiheuttavat kroonista leuan kiristymistä, ja yksittäisistä pelleistä, kuten Donald Trumpista, en jaksa enää edes puhua.

Se edusti niitä ala-asteen pihan poikia, jotka hävittyään kirkkiksen toistivat saman liikkeen ilkkuen. Niitä lapsia, jotka joutuvat kohtaamaan yhä enemmän näennäisesti pieniä, mutta tosiasiassa purevia muistutuksia erilaisuudestaan.

, Epävakaus ruokkii pelkoa ja pelko taas lisää syrjintää.

En usko, että Dzafce pyrki tietoisesti olemaan rasistinen tai satuttamaan aasialaisyhteisöä, puhumattakaan alaasteikäisistä lapsista. Kyse oli todennäköisemmin ajattelemattomasta, ?hauskaksi? tarkoitetusta vitsistä, jonka kuvitellaan olevan hyväksyttävä. En kanna kaunaa Dzafcelle tai ala-asteeni pojille, enkä halua heitä tämän enempää kritisoida.

Nationalististen, usein lähes äärioikeistolaisten puolueiden nousu Euroopassa on kiistatonta. Samaan aikaan esimerkiksi Euroopan unionin perusoikeusviraston FRA:n tutkimukset osoittavat, että rasismi ja syrjintä ovat lisääntyneet viime vuosina EU:ssa.

Puolueet kuten AfD, Fratelli d?Italia, Perussuomalaiset ja Vox käyttävät vastakkainasettelevaa retoriikkaa ja ajavat vähemmistöjä sortavaa politiikkaa, joka haastaa tasa-arvon periaatteita.

Raivoisa kritiikkini kohdistuu kuitenkin poliitikkoihin ja puolueisiin, joiden kannanotot ja retoriikka luovat tilaa syrjinnälle ja alentavat rasismin kynnystä. Juho Eerola, Kaisa Garedew ja Sebastian Tynkkynen, te olette syvältä.

Kannan huolta siitä, että nykymaailmassa tällaisia asenteita ja käytösmalleja pidetään poliittisesti hyväk-

Tämä kehitys ei tapahdu tyhjiössä.

Epävakaa maailmanpolitiikka, taloudelliset kriisit ja kasvava kansain16

välinen jännite luovat otollisen, helposti venytettävän raon äärioikeistolaiselle ja -nationalistiselle retoriikalle.

Historian valossa esimerkiksi AfD:n nousu muistuttaa piirteiltään sitä, kuinka ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Saksassa taloudelliset vaikeudet ja poliittinen horjuvuus edesauttoivat natsien nousua valtaan.

Euroopassa tai muuallakaan maailmassa. Meidän jokaisen tehtävänä on varmistaa, että politiikka, julkinen keskustelu ja arjen käytöstavat eivät vain kavahda, vaan aktiivisesti torjuvat syrjintää.

Tahtoisin siis vielä selventää, miksei silmien vääntely ole harmiton ?vitsi?.

Silmien vääntely vähättelee ihmisiä heidän ulkonäkönsä perusteella ja vahvistaa stereotyyppisiä käsityksiä etnisistä ryhmistä. Vaikka tekijä ei tarkoittaisi pahaa, viesti on selvä: erilaisuutta pidetään naurettavana tai alempiarvoisena. Ele kantaa mukanaan myös historiallisia rasistisia konnotaatioita ja voi aiheuttaa häpeää, mielipahaa ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Epävakaus siis ruokkii pelkoa ja pelko taas lisää syrjintää. Omassa elämässäni tämä ilmeni ensimmäisenä puistattavana rasistisena kokemuksena, kun olin 13-vuotias, ja elimme koronapandemian pahinta romahdusvaihetta.

Juopunut mies huusi minulle bussissa puoli tuntia putkeen, syyttäen minua koronasta ja käskien minua palaamaan ?sinne, mistä tulinkin?. Hän jopa sylki päälleni. Kukaan paikalla olleista aikuisista ei puuttunut asiaan, mikä teki tilanteesta erityisen kipeän.

Juuri nyt tällaisia yksittäisiä tekoja ei voi irrottaa ilmapiiristä, jossa rasistiset ja äärioikeistolaiset asenteet normalisoituvat. Pienetkin eleet ovat vaarallisia: normit rakentuvat, mutta myös murenevat vähitellen.

Havahduin kokemukseni myötä siihen, mitä yhteiskunnallinen horjuvuus merkitsee arjen rasismissa. Miten suuret globaalit kriisit saavat aikuisen ihmisen purkamaan pelkoaan ja ahdistustaan lapseen.

Olen kiitollinen, että ehdin elää Suomessa 13-vuotiaaksi asti ilman tämän rajumpia kokemuksia. Ala-asteeni kuudestasadasta oppilaasta minä ja pikkusiskoni olimme ainoat aasialaiset.

Siitä huolimatta tunsin harvoin oloni eristetyksi tai syrjityksi erilaisuuteni vuoksi.

Riipivä huoleni kuitenkin on, että tulevat lapset ja aikuiset eivät välttämättä koe samaa turvaa Suomessa, 17

1/26

1/26

Sarjakuvastrippi | Ruokalavalvoja bonuksen perässä

Reportaasi | Miten Norssit pukeutuvat?

Rafael Asikainen ? Toimittaja ja kuvittaja Rauha-Leea Järvinen ? Toimittaja

Onko yksilöllinen pukeutuminen kadonnut taiteenlaji? Sosiaalisen median mikrotrendit valtaavat vaatekaapit salamannopeasti, ja katukuvassa nuoret näyttävät pukeutuvan kuin suoraan samasta muotitehtaasta: samat kengät, sama takki, samat housut, sama paita. Usein mietin haikaillen, miltä arkimuoti näytti syntymävuotenani 2008.

2000-luku tunnetaan luovista väreistään, printeistään ja malleistaan. Vaatetus saattoi jopa olla anteeksipyytelemättömän mautonta ja räväkän villiä, ja juuri siksi kaunista.

Ennen kaikkea tuosta ajasta tulee mieleen muotilehdet. Nykyäänkin löytyy Vogue, Elle ja Harper?s Bazaar muutaman suurmuotilehden nimetäkseni. Kuitenkin 2000-luvun muotilehdet eroavat siinä, että ne antoivat tilaa persoonalliselle tyylille. Ne toimivat monille arjen kuluttajille inspiraation lähteinä ja luovuuden innostajina. Nyt, kun muotilehdet ovat lähes kadonneet, onko se yksi syy siihen, että pukeutuminen tuntuu yhä enemmän yhdenmukaiselta ja massatuotetulta?

Inspiraation Norssien pukeutumistyylit juttuun sain Hellooksin muotiblogista, joka vangitsee helsinkiläisten pukeutumistyylejä juuri sellaisina kuin ne ovat, aitoina ja arjen keskeltä. Kutsunkin tätä pientä Veikko-lehden kuvakollaasia toisella nimellä Norssilooks. Haluan tuoda esiin sitä, miten nuorista löytyy vielä yksilöllisyyttä, ja inspiraatiota voi löytää ympäriltään, jos keskittyy katsomaan.

Yksilöllisyys ei ole vielä kadonnut. Pukeudu siis niin kuin sinä, älä kuten hän.

18

19

© Pihla Järvinen

1/26

1/26

Wilma Godenhielm 24B

Brigitta Rebane 24A

Mun tyyli pohjautuu metalli alakulttuuriin johon liittyy vahvasti eri bändit, esim. kuvassa mulla on Mardukin paita. En oikee löydä mistää täydellisii vaatteita, joten teen monet niistä ite,

Tykkään vaatteista mut oon laiska ostaa joten meen sil mitä koton on.

Inspiraationa käytän Pinterestii.

Mukavuus on ensisijainen asia.?

© Rauha-Leea Järvinen

© Rauha-Leea Järvinen

© Rauha-Leea Järvinen © Rauha-Leea Järvinen

Elliot Ristinen 9D ?Vetäsen yleensä jotain kaapista.

Tykkään värjäillä mun hiuksii, se tuo lisää väriä mun fitteihin?

© Rauha-Leea Järvinen

Alisa Salakka 24B & Marta Lameiras Martins 24C ?Mukavuus edellä ja sit yritän valita jotain mun omasta mielestä kivoi vaatteit joist tulee hyvä viba? ?Tärkeintä on se että olo vaatteissa on mukava, eikä silleen että pelkkii jotain verkkareita mut että niiden vaatteiden käyttäminen on hyvä kokemus. Välil on kans kiva vaan kokeilla uusii juttui ja laajentaa mukavuusaluetta. Tosi monet tuttavat ja kaverit inspiroi mua.?

Vilju Parviainen 24A Vaatevalinnoissa mua eniten vetää puoleensa kirkkaat värit ja yksityiskohdat. Tykkään yleensä pitää suhteellisen edustavia vaatteita, koska usein oon on the go ravaamas kaikkialla, mutta silti pitää persoonallisuus tyylissä mukana. Koitan pitää vaatekulutuksen extra minimissä ja olla proud outfit repeater!?

© Rauha-Leea Järvinen

Sofia Halkonen 24B ?Tän outfitin valitsin mun mutsista inspiroituneena, tää paita on sen paita 2000-luvulta? © Rauha-Leea Järvinen

20

21

1/26

1/26

© Rauha-Leea Järvinen

© Rauha-Leea Järvinen

© Rauha-Leea Järvinen

Julius Laine 9F

Helka Nummela 23B Tykkään tosi paljon 70- ja 80-luvun tyyleistä! (Vaikka kuva ei sitä ehkä niinkään kuvasta....)

Hiustyylit, kuviot, muoti ja meikkaamistyylit siltä ajalta on aina ollu tosi kiinnostavia ja inspiroi mua. Toinen seikka mitä mietin mun pukeutumisessa kylmällä säällä on mukavuus: pehmeet neuleet, luottofarkut ja pehmee huivi on fool proof sillon ku ei jaksa miettii mitä heittää päälle klo 7 aamulla ku aurinko ei edes paista. Tykkään myös ommella ja virkkaa vapaa-ajalla ja esim. mun koululaukun tein ite virkkaamalla! ?

Azi Aierken 24A ?Mul on ihan basic tyyli. Perus huppari & farkut combo. Puen vaatteita, joissa mun on kiva olla. Valitsen mun vaatteet sen mukaan miten ne istuu ja miltä ne näyttää.?

Jani Kiviharju ?Minä olen pitänyt Marimekon Jokapoika-raitapaitoja työasunani (ja usein myös vapaalla) opetusharjoittelusta ja ensimmäisestä työpäivästä lähtien, eli reilut 20 vuotta. Asuni töihin on siis t-paita, tummat farkut ja raitapaita, ellei koulussa ole juhla- tai teemapäivä. En ole © Rauha-Leea Järvinen ikinä ymmärtänyt muodista ja trendeistä mitään, niin raitapaita ja farkut on ollut helppo ja vaivaton ratkaisu. Sain jouluna 2003 anopilta lahjaksi ekan raitapaitani ja tykästyin siihen, niin niitä on tullut hankittua yhteensä parikymmentä. Ilman raitapaitaa olen ollut tavallisena koulupäivänä töissä kerran, silloin pakkassään takia villapaidassa, ja toistaiseksi olen ollut jokaisessa koulukuvassa eri raitapaita päällä.?

© Rauha-Leea Järvinen

Veena Vanhakangas 7E, Eva-Maria Kaplas 7F & Maisa Saarenkari 7F © Rauha-Leea Järvinen 22

© Rauha-Leea Järvinen

Brida Ali-Izotou 24B 23

1/26

1/26

Poliittinen analyysi | Populismi pukeutuu fanipaitoihin Melite Mihl ? Toimittaja

V

altavat stadionit, hurraava kansa, fanipaidat ja puhelimet osoittamassa lavalle kävelijää kohti. Voisi ajatella kyseessä olevan jonkin megastaran konsertin. Kyseessä on kuitenkin Yhdysvaltain presidentinvaalit.

Pitkään jatkunut kehitys poliitikkojen fanittamisesta äärimmäisyydessään on ilmiö, joka on kuitenkin nähtävissä pienemmässä mittakaavassa kaikkialla päivän politiikassa. Hetki, jona aloimme kollektiivisesti nostamaan poliitikkoja samalle jalustalle kuin artisteja ja näyttelijöitä, saattoi olla demokratian loppu.

Sosiaalinen media on ruokkinut tätä kehitystä entisestään. Nuoret äänestäjät saattavat hakea päätöksilleen tukea Instagramista ja TikTokista, joissa populismi ja ulkonäkö ovat valttikortteja. Kommenttikentissä keskustelu kovenee ja kärkevät mielipiteet myyvät. Poliitikolle on tärkeää kasvattaa itselleen faniyhteisö: kun kulttuurisotaa käydään kommenteissa, on edullista, että on paljon puolustajia.

Poliitikot ovat ymmärtäneet, että nuoret nukkuvat äänestäjät voidaan saada liikkeelle herättämällä fanituksen tunteita. Liekkeihin heitetään bensaa raflaavalla sisällöllä ja piinkovalla populismilla.

Viime vuosina naisten ja miesten välinen kahtiajako on kasvanut. Miesten siirtyessä oikealle naiset ovat liikkuneet vasemmalle. Tämän kehityksen seurauksena miesten kokemus yksinäisyydestä ja osattomuudesta on lisääntynyt.

Politiikan tutkijat ovat esittäneet, että tämä voi olla yksi syy nuorten oikeistopopulististen miesten kasvavaan suosioon. Poliitikot myyvät mielikuvaa, jossa konservatiivisesti ajatteleva nuori voi menestyä ja ajella jahdeilla.

Syrjäytyneisiin nuoriin tämä vaikuttaa. He muodostavat fanikuntia poliitikoille, joissa he näkevät itseään.

Demokraatit ja republikaanit itse tekevät sosiaalisen median tileilleen fanivideoita omista poliitikoistaan. He villitsevät ilmiötä tarkoituksella. Trumpin valtavat kampanjatapahtumat, ?rallyt?, olivat lähes festivaaleja. Trumpin oma raamattu ja MAGA-hatut myyvät, ja ne näyttävät avoimesti, ketä kannatetaan. Tunnelma on lähes kuin amerikkalaisen jalkapallon ottelussa. Kun Kamala Harris valittiin presidenttiehdokkaaksi, alkoivat demokraatit tehdä hänen kasvoillaan mukeja, paitoja ja videokompilaatioita TikTokiin. Charli XCX:n 365 rakennettiin Harrisin kampanjan tunnuskappaleeksi, jotta nuoret naiset saataisiin hänen puolelleen.

Euroopassa ilmiö on myös nousussa. Populismin yleistyessä poliitikkojen 24

fanittamisesta on tullut yhä yleisempää, erityisesti oikeistopopulistien keskuudessa. Nuoret miehet ovat löytäneet samaistumispintaa nuorista miespoliitikoista. Alankomaissa koulussani oli useita nuoria miehiä, joiden suurin idoli oli paikallinen oikeistopopulisti Thierry Baudet. He pyrkivät pukeutumaan kuten Baudet ja julistivat hänen ideologiaansa kuin messiaansa.

Nuorten komeiden miesten nousu oikeistopolitiikan tähdiksi on Euroopan laajuinen ilmiö. Ranskassa Jordan Bardella on noussut nopeasti suurimman oppositiopuolueen johtoon ja nauttii laajaa nuorten suosiota.

Itävallassa Sebastian Kurz ehti nousta liittokansleriksi ennen poliittista tuhoaan. Ruotsissa Gustav Kasselstrand ja William Hahne loivat uuden puolueen.

ei heidän ympärilleen ole rakentunut samanlaista fanikulttuuria kuin eurooppalaisilla vastineillaan. Joakim Vigelius ja Miko Bergbom eivät ole onnistuneet saamaan taakseen samanlaista joukkoa nuoria miehiä. Perussuomalainen Nuoriso on yrittänyt saada huomiota, mutta on lähinnä joutunut pilkan kohteeksi nolojen kappaleidensa ja purkkiensa vuoksi.

Sen sijaan yllättävästi perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on saanut ympärilleen uskollisen fanijoukon. Mestariksi tituleerattu eduskunnan puhemies on monen nuoren miehen suosiossa.

Vaikka Halla-aholla ei ole merkittävää sosiaalisen median läsnäoloa, hän on brändääntynyt kulttuurisodan eturintamalle taistelemaan.

S

uomeen ilmiö ei ole rantautunut samalla voimalla. Kuitenkin Sanna Marinin ympärille rakentui selvä fanikulttuuri. Hänen asemansa nuorena naispääministerinä ja koronajohtajana teki hänestä esikuvan monille nuorille naisille. Työväenluokkaisista oloista maan johtoon noussut nainen, jota oikeisto tuntui jahtaavan, oli monelle inspiroiva hahmo. Myös viiden naisen johtama hallitus tuntui uudelta ja erilaiselta. Viisikko-T-paitoja nähtiin julkkisten yllä, heistä kirjoitettiin kirjoja ja huulipunahallitus-termistä tuli isku oikeistoa vastaan. Samaistuminen oli tässäkin fanituksen ydin.

Vaikka eduskuntaan on noussut useita nuoria oikeistopopulistisia miehiä, ei 25

Erityisesti oikeistossa fanittamisen kulttuuri on voimakas. Oikeistossa ei vaadita poliitikoilta samaa täydellisyyttä kuin vasemmistossa. Vasemmistolaiset tuomitsevat herkemmin poliitikkojen leikkaukset tai yksityiselämän virheet. Ääriesimerkkinä tästä on Donald Trumpin kohut, jotka ei tunnu hetkauttavan kannattajia. Rivipoliitikoille voidaan antaa anteeksi rasistiset heitot ja uusnatsisimilla flirttailu, sillä ne jopa tukevat aatetta ja tekevät poliitikosta uskottavan. Samalla kun vasemmisto ristiinnaulitsee omiaan, oikeisto iloitsee uusimmista kohuista.

New Yorkin uunituore pormestari Zohran Mamdani on harvinainen esimerkki demokraatista ja sosialistista, joka on onnistunut hyödyntämään

1/26

1/26

fanitusta. Vasemmistolaiset nähdään usein kuivina ja asiallisina, eivätkä he vastaa nuorten miesten esikuvan tarpeeseen. Mamdani onnistui kuitenkin puhumalla suoraan asuntojen hinnoista ja päiväkotipaikoista. Fanittamisessa on kyse tarpeeseen vastaamisesta, ja Mamdani ymmärsi tämän kampanjassaan.

kun poliitikko nostetaan korokkeelle fanituksen vuoksi.

Poliitikkojen fanittaminen on ongelmallista. Fanittaessa ihailun kohteeksi asetetaan ihminen, jonka virheet ja vajavaisuudet sivuutetaan. Kun tällainen käytösmalli siirtyy politiikkaan, syntyy demokratialle ongelmia.

Kansan ääni, vox populi ja kriittinen ajattelu jäävät fanituksen varjoon. Äänestyspäätösten tulisi perustua taitoihin ja tavoitteisiin, mutta fanikulttuurin vahvistuessa pidettävyydestä ja samaistumispinnasta on tullut tärkeämpiä kuin itse politiikasta.

Poliitikot ruokkivat tätä entisestään.

Jos fanittamisen kulttuuri jatkaa kasvuaan, on riskinä todellinen demokratiavaje.

Ehkä kyse on omista algoritmeistani, mutta törmään usein ihaileviin videoihin miespoliitikkojen ulkonäöstä. Erityisesti yhdysvaltalaiset demokraatit Gavin Newsom ja Jack Schlossberg ovat suosiossa. Suomessa lehdistö kirjoittaa toistuvasti Sanna Marinin kauneudesta ja muodoista. Ulkonäön ihannointi on osa fanituksen jatkumoa. Politiikan pitäisi perustua taitoihin, ei ulkonäköön. Vaikka kauneusihanteisiin mukautuminen on yhteiskunnassa etu, sen ei tulisi vaikuttaa siihen, ketä arvostamme politiikassa.

Pilapiirros | Pyhästä kolminaisuudesta pyhään yksinäisyyteen Nina Wu ? Päätoimittaja

Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom on tavoitellut demokraattien presidenttiehdokkuutta jo vuosia, ja monet ennustavat hänen olevan vuoden 2028 ehdokas. Nuoret naiset ovat tehneet hänestä tuhansittain fanivideoita, joissa ihannoidaan hänen ulkonäköään.

Asiantuntijat ovat ennustaneet ulkonäön olevan Newsomin valttikortti demokraattien presidenttiehdokasta valitessa. Periamerikkalaiset piirteet ovat peittäneet alleen hänen epäonnistumisensa kodittomuuden torjunnassa ja ystäviensä suosinnan poliittisessa päätöksenteossa. Newsom on malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu, 26

27

1/26

1/26

Essee | En ole norssi Robîn Bilici ? Toimittaja

Suljen koneeni ja nousen. Vilkaisen kerran Abiaulan ikkunoista pimeyden piirittämää Joharia. Pienet luistelijat täyttävät kentän.

Minäkin luistelin aikoinaan tuolla.

Kaaduin ja kompuroin toistuvasti, kirosin jalkojani kuristavia luistimia. Kapuan portaat toiseen kerrokseen ja päätän hakea takkini. Ohitan Tonttulan ja saavun kaapille numero 790, minun kaapilleni.

Sen vieressä 792, yläastekaappini, se ainoa syy, miksi lukiokaappini sijaitsee lähes samassa paikassa. Tyydyin viereiseen, kun en saanutkaan alkuperäistä takaisin. Eihän toveria noin vain voi jättää.

©kuvaverkko

©kuvaverkko

Robîn 7.-luokalla ja abivuonna.

pakonomainen tarve selvittää, miten se jatkaakin elämistä. Ja koska rakastamme romantisointia, nostamme esiin kaikki ne hauskat seikkailut ja ikimuistoiset kokemukset, joita emme tahdo unohtaa. Norsseille niitä ovat varmaankin Pukujuhla, Wanhat, Tahko sekä jokunen muu perinne.

Itselleni niitä ovat yläasteen leirikoulu ja Lasse Hongiston intohimoiset demonstraatiot historiallisista tapahtumista.

Lukiotaipaleeni lähestyessä loppuaan olen huomannut irtautuvani hiljalleen Norssista. Tapahtumia on edessä yhä harvempi, oppitunteja on vähemmän ja jäljellä olevat kurssit ovat vain kertauskursseja. Koulunkäynti vaikuttaa merkityksettömältä ja tuntuu vain silkalta kirjoituksiin valmistautumiselta. Ollaan jo toinen jalka penkkarirekassa, mutta on hankalaa kuvitella, millaista elämä lukion jälkeen on.

En näe tulevassa mitään, mutta vajoan hiljalleen sitä kohti, aivan kuin odottelisin kuolinvuoteellani väistämätöntä loppuani.

Täten olen tuuminut, mitä minulle jää täältä käteen. Mietin, mitä muistoja minulla Norssista on ja mitä Norssi minulle merkitsee.

Otan kaapista takkini ja puen sen päälleni.

Vedän laukun olalleni ja rupean pakkomielteisesti tarkistamaan, onhan minulla kaikki mukana. Avaan ja suljen kaappini vielä kerran nähdäkseni, jäikö sinnekään mitään. Lopulta päätän lähteä kotiin. Kuljen juoma-automaattien ohi kohti aulaan johtavia portaita, kuten aina. Hämmästyttää ajatella, että olen kävellyt tästä kohta kuusi vuotta. Olen kävellyt tästä satoja kertoja, aamuin ja illoin. Olen kävellyt tästä elämäntapahtumista ja olosuhteista riippumatta, terveenä ja kipeänä, kipsi kädessä ja frakki päällä, auvoisana ja sydän särkyneenä.

Tällaistahan tehdään aina, kun jotain tärkeää tulee päätökseensä. Läheisen menehtyessä, parisuhteen loppuessa tai koulun päättyessä päädymme aina tuumimaan, mitä muistamme menettämästämme asiasta. Se on täysin luonnollista.

Jonkin kuollessa meillä on ihmisinä 28

Pohtiessani asiaa olen kuitenkin alkanut kyseenalaistamaan sitä painoarvoa, jonka annamme muistoille Pukujuhlista tai Wanhoista. En enää ymmärrä, miksi pyrimme sisäistämään parhaimmat hetkemme ja muistamaan ne ikuisesti. Onhan niitä tietenkin paljon ja tuovathan ne hymyn huulille, mutta ne eivät hirveämmin vaikuta nykyhetkeen tai tulevaisuuteen. Ei niistä ole muuta hyötyä kuin lyhyt matka takaisin aikaan, jota ei enää ole. Norssia ajatellessa en siis tahdokaan muistella yksittäisiä hetkiä. Haluan muistella sitä, mikä oikeasti vaikutti minuun ihmisenä ja jätti minuun pysyvämmän jäljen.

elämälleni jotain kestävää ja perustavanlaatuista, se on onnistunut määrittämään minua ihmisenä. Norssin ansiosta tiedän joka päivä, mihin menen, keitä tapaan ja mitä teen. Se on mahdollistanut, että kaikista muutoksista ja vastoinkäymisistä huolimatta löytyy aina jotain, joka tekee minusta minut. Ilman Norssia minulla ei nimittäin olisi kunnollista käsitystä itsestäni. En olisi varma omista tavoitteistani, haaveistani tai siitä, kuinka paljon koulukavereistani pidän. En edes tietäisi, mitä elämältä tahdon.

Totuus on se, etteivät yksittäiset muistot merkitse minulle kovin paljon, eivätkä monelle muullekaan. Kukaan ei ole pelkkä kokoelma omia muistojaan, edes muistojaan Kiljavasta tai Puuriksesta. Ihmisen luonnetta ja yksilöllisyyttä määrittävät ne asiat, joita on ja tekee päivittäin, poikkeuksetta. Ne ovat kaikista asioista tärkeimpiä. Ilman pysyvyyttä elämässä ei ole järjestystä. Ihmiset tulevat ja menevät, elämäntilanne horjuu. Kun ahdistus kuristaa entistä tiukemmin, tuttu ja turvallinen ottaa kädestä kiinni. Kaiken oman elämäni kaaoksen keskellä Norssi on varmistanut, että jokin elämässäni ei muutu, että kävelen seuraavana aamuna jälleen samoja käytäviä pitkin samoihin luokkiin samojen ihmisten seurassa. Olen voinut aina turvautua siihen, että vaikka kaikki muu elämässäni sortuisikin, Norssi pysyisi kasassa.

Vaikka kaikki muu elämässäni sortuisikin, Norssi pysyisi kasassa.

,

Seison paikoillani, jähmettyneenä. En kävelekään kaapiltani suoraan portaisiin, vaan pysähdyn. Hetkeä vangitsee hiljaisuus. Tuijotan noita kahta ovea käytävän päässä, joiden toisella puolen kotitalousopettajat aikoinaan lietsoivat minuun vihaansa juoksevalla vedellä tiskaamisesta. Huomaamatta ne ajat ovat kadonneet jo kauas menneisyyteen. Havahdun siihen, että pian suljen kaappini lopullisesti ja kävelen tästä viimeisen kerran.

Tajuan menettäväni pian tämän kaiken, että kaikki tämä rakastamani revitään minusta irti.

Siltä tämä tuntuukin. Aika on ryöstänyt Norssin minulta. Se on ahdistavaa. Se pelottaa. En rehellisesti tiedä, miltä elämäni Norssin jälkeen näyttää, kun en ole enää norssi. Toisaalta en ole enää varma, olinko ikinä norssi. Kuuden vuoden jälkeen, lähdön partaalla, sellainen ajatus tuntuu kummalliselta. En minä ole osa norssia. Norssi on osa minua.

Täten en koe tarvetta kiittää Norssia ikimuistoisista Kamppailupäivistä tai Johareista. Haluan kiittää Norssia sen vakaudesta. Se on vuosien varrella sulautunut elämääni täydellisesti. Ja antamalla 29

1/26

1/26

Artikkeli | Norssin perinteet ? ennen ja nyt Katariina Martinkauppi ? Toimittaja

H

elsingin normaalilyseo, eli oma Norssimme on epäilemättä yksi perinne rikkaimmista kouluista koko Suomessa. Mahtuuhan Norssin yli 150-vuotiseen historiaan perinteitä, vaikka millä mitalla.

Mielenkiintoni Norssin perinteitä ja niiden historiaa kohtaa heräsi dessään selaillessani vanhoja Veikko-lehtiä. Halusin selvittää, miksi osa perinteistä kuihtuu, kun taas toiset jatkavat edelleen kukoistustaan. Lisäksi minua kiinnosti perinteiden sidonnaisuus Suomen eri aikakausiin ja perinteiden merkitys norssien arjessa.

Varhaisimmat perinteet Norssissa ovat syntyneet jo melkein heti Norssin perustamisen yhteydessä. Tällaisia ovat muun muassa Veikko-lehti (1871), Konventti (1874) ja Turnarit (1878). Konventti oli Norssissa toimiva instituutio, jonka tarkoituksena oli järjestää Norssissa erilaisia tapahtumia ja juhlia. Konventin tehtävänä oli siis tukea ja ylläpitää Norssin perinteitä. Konventin pöytäkirjoista käy ilmi, että 1930-luvulle tultaessa tärkeimmiksi jokavuotisiksi juhlallisuuksiksi olivat vakiintuneet muun muassa Tippakonventti, joka oli abiturienttien tanssiaisjuhla, Kutsukonventti ja Konventin vuosijuhla, joita voidaan pitää nykyisen pukujuhlan edeltäjänä, Nahkakonventti, joka myöhemmin sai nimekseen nasujaiset, Abituruskonventti, eli entisaikojen Abishow sekä Konventin puurojuhla. Useat näistä tapahtumista jatkavat elämistä vieläkin virallisina Norssin perinteinä, kun osa taas on jo jäänyt osaksi Norssin värikästä historiaa.

Kuitenkin osa näistä edelleen maineikkaista ja jokavuotisista tapahtumista näyttää nykyään varsin erilaiselta, kuin ennen.

Vuonna 1900 Konventti sai lahjaksi niin sanotun Viisauden sarven, jonka voittaminen muodostui jokavuotiseksi kilpailuksi. Viisauden sarven sai vuodeksi käyttöönsä se, joka osasi näyttää älykkyyttään Konventille änkyttämättä, plagioimatta ja nauramatta. Tämän Viisauden sarven kilpailun ympärille muodostui perinne, joka tunnetaan nimellä puurojuhla. Vanhojen Veikko-lehtien mukaan puurojuhla on ollut jo täysin vakiintunut perinne 1930-luvun puoleen väliin mennessä. Toisin kuin nykyisin, puurojuhlan järjesti aina Konventti, eikä vain tietty luokka-aste ja usein Viisauden sarvesta kilpailun lisäksi, norssit kilpailivat keskenään myös puuron syönnistä. Vähitellen Viisauden sarvi perinne alkoi kuitenkin hiipua ja maininnat viisauden sarvesta päättyvät 70-luvulle. Syitä perinteen loppumiseen on useita, mutta tärkeimpänä voidaan pitää valtavaa Konventin suosion vähenemistä ja Norssissa tapahtunutta ?vastarintaliikettä?.

1960? 70-lukujen aikainen Suomi oli äärimmäisen politisoitunut. Epävakaa 30

maailmantilanne, kuten muun muassa vallinnut Kylmä sota, Vietnamin sota ja Neuvostoliiton kanssa solmittu YYAsopimus aiheutti erityisesti nuorison radikalisoitumista ja vasemmisto ideologioiden vahvistumista. Artikkeliani varten haastattelin kahta vanhaa norssia, jotka osasivat kertoa kyseisen aikakauden Norssista. Vuonna 1962 valmistunut latinisti Jaakko Jäntti kertoi oman aikansa Norssissa olleen erittäin koulunkäynti ja harrastus keskeistä. Aikaa Norssi perinteisiin tai tapahtumiin osallistumiseen ei ollut, sillä vapaa-aika kului harrasteseuratoiminnassa ja kielten opiskelussa. Lisäksi järjestetyistä tapahtumista ei juurikaan piitattu, sillä niiden järjestävänä tahona oleva Konventti oli ideologialtaan varsin kommunistinen.

säilyivät poliittisesti neutraaleina läpi 60- ja 70-luvun.

Urheilukisoja ressuja vastaan on pidetty aktiivisesti jo 1900-luvun alusta.

Urheilun yhteiskunnallisen arvostuksen kasvaessa ja eri urheilulajien suosioiden myötä, alkoivat Norssi ja Ressu kamppailemaan toisiaan eri lajeissa aina palloilusta, hiihtoon ja soutuun. Veikko-lehtiä tutkiessa voidaan huomata otteluiden sijoittuvan yhä useammin kevääseen ja lopulta vuonna 1995 Norssi-Ressu kamppailupäivä saavutti nykyisen muotonsa.

Lisäksi pitkäjänteisesti säilynyt perinne on Norssin päivä, joka oli 1940-luvulle tultaessa aktiivinen osa Norssi vuoden kulkua. Norssin päivä on säilynyt varsin muuttumattomana, sillä vielä nykyäänkin ottavat nykynorssit ja Vanhat Norssit mittaa toisistaan eri urheilulajeissa. Myös edelleen jatkuva tapa palkita Vuoden Norssi Norssin Päivänä, mikä alkoi vuonna 1955 ja vakiintui vuonna 1967, on tehnyt Norssin Päivästä niin aikaa kestävän.

Yksi toinen aikaa kestävä ja varsin muuttumattomana pysynyt Norssin perinne on jokavuotinen kirkkoretki.

Tämä tarunhohtoinen retkikurssi juontaa juurensa jo 1980-luvulle asti, jolloin silloiset valitut kohteet näkyvät yhä rakastetussa kurssissa.

T

ämä piittaamattomuus yltyi entisestään 70-luvulla, mitä vuonna 1973 valmistunut Seppo Oja kuvaili suorastaan kaoottiseksi.

Norssissa ainoat aktiivisesti perinteitä ylläpitävät ja tapahtumia järjestävät olivat vasemmistolaisen Teiniliiton jäsenet tai kommunistiset nuoret.

Tämän vuoksi yhä useampi norssi pysyi kaukana toiminnasta ja välttelivät periaatteessa kaikkea Norssiin liittyvää ohjelmaa. Osa myös jopa toimi jonkinlaisena vastarintaliikkeenä Konventin kommunistiselle toiminnalle.

Vahva yhteiskuntakriittisyys oli siis varsin läsnä Norssi arjessa ja lopulta Konventti päätyi lopettamaan toimintansa 1980-luvulla. Vaikka melkein kaikkea Norssin toimintaa paheksuttiin, jäi kuitenkin pari perinnettä, jotka

1980-luvun lopun ja 2000-luvun alun välisenä aikana useat perinteet jäivät pois koulun toiminnasta ja kuihtui kokonaan, kuten Tippakonventti ja vahva seuratoiminta. Kuitenkin muutama näistä ei koulun toimintaa olevista perinteistä jäi elämään 31

1/26

1/26

yksityishenkilöiden aktiivisen toiminnan kautta. Tällaisia perinteitä olivat muun muassa pukujuhla, nasujaiset sekä laskettelureissu. 2000-luvulla jokaista ei toisaalta kiinnostanut ylläpitää perinteitä niin paljoa, sillä esimerkiksi puurojuhlan järjestäjien löytämisessä on ollut haasteita, eikä uusia perinteitä juurikaan Norssiin silloin syntynyt. Asia kuitenkin muuttui 2010-luvulla Opiskelijakunnanhallituksen aktiivisen toiminnan myötä. Norssin OPKH alkoi järjestämään useita vielä vuonna 2025 tuttuja tempauksia, kuten pukeutumisteemapäivät, hattarapäivä, Jaffa-päivä ja juhlapyhä aiheiset tapahtumat.

Norssin perinteet ovat siis olleet oman aikansa kuvastimia ja ne jatkavat sekä Norssin historian muovaamista, että itse Norssi-hengen luomista.

Mitä Norssimme olisikaan ilman sen perinne täytteistä historiaa? Kulkiessamme siis rakkaan koulumme vanhoilla käytävillä, syödessämme puurojuhlan maittavaa puuroa, ihastellessamme kirkkoretken huikeita ©Veikko N:o 4 1960, 9 kohteita ja lukiessamme Viisauden sarvi, lahja Konventille 1900 ja vuosittainen kilpailupalkinto tätä aikojen lujittamaa Veikko-lehteä, olkaamme kiitollisia saadessamme olla osa Norssin ainutlaatuisia perinteitä.

Epitome Latina | De Misogyniate Rauha-Leea Järvinen, Armi Ristinen ja Maija Timonen ? Toimittajat

M

isogynia i.e. odium erga feminas problema globale iurum humanorum, quod feminas in omnibus culturis tangit est. Verbo misogynia significatur sententias et sociales et individuales, quae feminas et puellas inaequales faciunt. Misogynia videtur inter alia in excludendo sociale, turbando sexuale, minuendo feminis et objectificando sexuale.

Misogynia non apparet in vacuo sed visum culturis et societatis est.

feminarum admodum firma sunt, tamen inter civitates Unionis Europaeae Finnia primum locum consecuta est in violentia contra mulieres.

Vel 57 centesimae feminarum in Finnia habitantium violentiam sexualem aut physicam aut minationem eius expertae sunt. Multi perturbati et oppressi a tali statistica sunt, Finnia nam civitas felicissima mundi est, qua aequalitas floret. Haec copia violentiae neque tamen res improvisa est, si de modo cogitamus, quo feminas saepe tractantur.

Contumelia, notae de facie et appellatio meretricem facta parva sed valentia sunt. Maiore numero approbationem mutum satiente scintillis primis misogyniatis spatium ad flammas exardescendas datur.

Feminas inaequales facuntur et in laborandum, legis scriptis, media et diebus profestis. In renuntiatione sua, Women, Business and the Law 2.0, ordo iurum feminarum, Equality Now, dicit feminas duas tertias iurum virorum habere atque feminas nusquam omnino eadem iura ac viri habent. In renuntiatione investigata est inaequalitas iuridica per decem demonstratores: securitas, mobilitas, vita operaria, merces, matrimonium, officium parentum, cura liberorum, negotiatio, census, et pensio. Infirmissimus apud demonstratores erat securitas iuridica feminarum. Feminae in toto orbe terrarum minus quam tertiam partem securitatis iuridicae habent, quam egerent contra violentiam domesticam, vexationem sexualem, matrimonia liberorum, et feminorum caedes i.e. femicidia.

De femicidio loquimur. Femicidium ultimissima atque crudelissima manifestatio de odio erga feminas est.

Tamen in mundo una femina occiditur quaque decem minutis. Femicidium homicidio differt nam motiva caedes ad genus pertinent. Exempli sunt regimen, discriminatio sructura et odium erga feminas. Definitio femicidii officialis atque uniformis gravis est, ut de eo informatio colligi possit atque id inhiberi. Tamen, ne in Finnia quidem femicidium officialiter in lege criminali definitum est.

Quamquam in Finnia iura legala Antea 32

33

1/26

1/26

Antea in historia viri partes mulierum definiverunt et organizationes construxerunt, quae praecipue propriis eorum commodis ministrant. Mores veteres et patriarcales mentes quae mulieres deridunt hortantur, ut conservent. Misogynia non ab uno homine causatur, sed ex ambitu et ambiente sociali depravatis causatur.

Multi iuvenes viri decident alte in media socialia, ubi misogynia ab auctoribus socialibus in media socialia diffunditur. In media socialia homines bullescent, ut opiniones diversae non admiscunt et disputationes anonymi

polarizarent.

Cum misogynia consuetudinem fiat, difficilius hoc opponere est. Pugna contra misogyniam non solum in singulis, sed etiam in societate destinatum esse deberet. Acceptio tacito interdicere violentiam ultimam atque femicidia inhibet. Sententias problematicas mutando atque solita patriarchales arrogando posteritas salva aedificari potest, in quo valor et iura generum aequaliter videntur.

Lyhennelmä latinaksi | Naisvihasta Naisviha, eli misogynia, on globaali ihmisoikeusongelma, joka koskettaa naisia kulttuurista riippumatta. Termillä naisviha tarkoitetaan niin yhteiskunnallisella kuin yksilölliselläkin tasolla ilmeneviä asenteita, jotka eriarvoistavat naisia ja tyttöjä vihamielisellä tai väkivaltaisella kohtelulla. Naisvihaan kuuluu mm. sosiaalinen syrjäyttäminen, seksuaalinen syrjiminen, naisten vähätteleminen sekä seksuaalinen esineellistäminen.

Naisviha ei ilmene tyhjiössä, vaan se on kulttuurin ja yhteiskunnan asenteiden ilmentymä.

vastaavista oikeuksista eikä missään maailmalla naisilla ole täysin samoja oikeuksia kuin miehillä. Raportissa tutkittiin oikeudellista epätasa-arvoa kymmenellä mittarilla: turvallisuus, liikkuvuus, työelämä, palkka, avioliitto, vanhemmuus, lastenhoito, yrittäjyys, omaisuus, ja eläke. Heikoimpana listalla oli naisten oikeudellinen turvallisuus. Naisilla on maailmanlaajuisesti alle kolmasosa oikeudellisesta turvasta, jota he tarvitsisivat lähisuhdeväkivaltaa, seksuaalista häirintää, lapsiavioliittoja ja naismurhia vastaan.

Naisia eriarvoistetaan niin työelämässä, lainsäädännössä, mediassa kuin arjessakin. Naisoikeusjärjestön, Equality Now:n, raportissa Women, Business and the Law 2.0 todetaan, että naisilla on keskimäärin kaksi kolmasosaa miesten

Vaikka Suomessa naisten lailliset oikeudet ovat suhteellisen vahvat, on Suomi päässyt EU-maiden kärkijoukkoon naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa on kokenut jopa 34

57% Suomessa asuvista naisista. Tällainen tilasto on järkyttänyt ja yllättänyt monia, onhan Suomi maailman onnellisin maa, jossa tasa-arvo kukoistaa. Tämä väkivallan määrä ei kuitenkaan ole yllätys, jos ajatellaan sitä tapaa, jolla naisiin usein suhtaudutaan. Herjaaminen, ulkonäöllinen kommentointi ja huorittelu ovat pieniä mutta vaikuttavia tekoja. Kun suurin osa tyytyy hiljaiseen hyväksyntään, annetaan naisvihan alkukipinöille tilaa syttyä liekkeihin.

naisviha leviää somevaikuttajien välityksellä. Sosiaalisessa mediassa tapahtuu kuplaantumista, jolloin erilaiset mielipiteet eivät pääse valtavirran ohi ja anonyymit keskustelut polarisoituvat.

Kun naisviha normalisoituu, sen vastustaminen vaikeutuu. Misogynian torjumisen tulisikin olla yksilöiden ja yhteiskunnan tavoite. Hiljaisen hyväksynnän kieltäminen ennalta ehkäisee myös äärimmäistä väkivaltaa ja naismurhia. Ongelmallisia asenteita muokkaamalla ja patriarkaalisia käytäntöjä kyseenalaistamalla voidaan rakentaa turvallisempi tulevaisuus, jossa sukupuolten arvot ja oikeudet nähdään tasa-arvoisina.

Puhutaan naismurhasta. Naismurha on naisvihan äärimmäisin ja julmin ilmentymä. Kuitenkin maailmassa tapetaan nainen joka kymmenes minuutti. Naismurha eroaa tavallisesta murhasta siinä, että tahallisen tapon taustalla ovat nimenomaan sukupuoleen kytkeytyvät motiivit, kuten kontrolli, rakenteellinen syrjintä sekä naisviha. Naismurhan virallinen ja yhtenäinen määrittäminen on tärkeää, jotta voitaisiin kerätä siitä tietoa ja sitä voitaisiin ehkäistä. Kuitenkaan edes Suomessa naismurhaa ei ole virallisesti määritelty rikoslaissa Historiallisesti miehet ovat määritelleet naisten rooleja ja rakentaneet järjestelmiä, jotka palvelevat ensisijaisesti heidän omia etujaan. Vanhat patriarkaaliset käytänteet rohkaisevat ylläpitämään naisia väheksyviä asenteita.

Naisviha ei johdu vain yksilöstä, vaan sen takana on turmeltunut ympäristö ja ilmapiiri. Moni nuori mies joutuu sosiaalisen median syövereihin, joissa 35

1/26

1/26

Henkilöhaastattelu | Omien vaatteiden ompelemisesta tyylitaituriksi Ilona Malm, Rafael Niemi, Kosti Repo ja Vilhelmiina Sirén ? Toimittajat

Akseli Aarnikunnas on tunnettu koulussamme sekä sosiaalisessa mediassa persoonallisesta tyylistään, jonka hän toteuttaa itse tekemillään asusteilla.

Vielä yläkoulun alussa Akseli ei ollut niinkään kiinnostunut muodista. Hän pukeutui kuten muutkin, eikä ajatellut tyyliään kovinkaan paljon.

Myöhemmin vaatteet alkoivat kiinnostaa häntä ja hän alkoi kehitellä omaa tyyliään. Yhdeksännellä luokalla Akseli päätti kokeilla vaatteiden valmistamista ja tuunaamista itse huomattuaan, että omantyylisiä vaatteita ei vielä ollut olemassa.

Aluksi Akseli oli kiinnostunut enimmäkseen käytetyistä ?Vintage?-tyylisistä vaatteista, jotka eivät poikenneet enemmistön tyylistä juurikaan.

Lukiota edeltävä kesänä Akselia alkoi kiehtomaan erilaiset vaatteet, ja hän ryhtyi toteuttamaan omannäköistä tyyliään. Saman vuoden lopussa hän alkoi ottaa tyyliinsä mukaan nykyään jo hänen tunnusmerkikseen muodostuneita piikkejä.

Piikkien idea sai alkunsa ajatuksesta puvun takista, jossa olisi piikit. Samalla idealla hän © Vilhelmiina Sirén kehitti myös piikikkäät housut. Näiden töiden seurauksena hän sai idean piikeistä olkapäillä, joita hän on tätä nykyä soveltanut jo moniin töihinsä. Hän on myös lisännyt piikkejä esimerkiksi kenkiin. Piikkien kaavat Akseli piirsi itse, mikä vei paljon aikaa.

Ryhdyttyään tekemään omia vaatteitaan Akseli jätti taakseen muiden mielipiteistä välittämisen ja alkoi toteuttaa omaa intohimoaan sisukkaasti.

Akseli on täysin itseoppinut vaatteiden suunnittelija ja toteuttaja. Yhdeksännellä luokalla hän kaivoi esiin ompelukoneen ja alkoi sinnikkäästi harjoitella. Ilman apua ompelemisen aloittaminen oli hyvin vaikeaa, ja hän saikin aloittamisessa hieman apua pikkusiskoltaan. Itseoppineisuuden lisäksi Akseli suunnittelee ja toteuttaa vaatteensa yksin.

Akselin inspiraatio kumpuaa hänen halustaan rikkoa rajoja ja luoda uutta. Hän 36

saa ideoita myös kaikesta ympärillään olevasta, kuten silueteista, joita hän sitten soveltaa vaatteisiinsa. Hän siis pyrkii ottamaan ympäristöstään hienoja asioita ja ne päällensä. Hän pitää siitä, että saa luoda juuri sellaisia vaatteita, kuin itse haluaa, koska muiden tekeminä on vaikea löytää juuri omannäköisiään vaatteita. Taiteilijaesikuvia Akselilla ei oikeastaan ole, mutta hän saa inspiraatiota musiikkiartisteilta heidän musiikkiaan kuunnellessaan. Inspiroivina artisteina Akseli mainitsee Melon ja Treblan sekä D1varin artistit.

keräillyt ja tuunannut, mutta ei kummemmin itse suunnitellut tai toteuttanut.

Suunnitteluvaihe ja kaavoittaminen ovat vaatteiden tekemisessä Akselin mielestä aikaa vievimmät vaiheet.

Kaavoittaminen on vaikein osa, vaikka Akseli tekeekin sen jokaisen projektinsa kohdalla. Yhden vaatekappaleen tekemiseen menee suunnilleen muutama viikko ? toki ei koko ajan työskennellen. Ompelemisvaihe on joskus myös rasittava, mutta siinä onnistuminen on palkitsevaa. Myös suunnittelu ja uusien ideoiden saaminen ovat mukavia.

Ensiksi vaatteiden tekeminen oli vain harrastus, mutta siitä on ajan myötä kehittynyt Akselille yhä tärkeämpi asia.

Hän toivookin pystyvänsä tekemään vaatteita tulevaisuudessakin, ehkä jopa ammatikseen. Akseli kuitenkin tasapainottaa hyvin opintonsa vaatteiden tekemisen kanssa, eivätkä ne aiheuta toisilleen harmia. Välillä mielessä pyörivät suunnitelmat vievät kuitenkin suuren osan ajatuksista oppitunneillakin.

Akseli on julkaissut videoita ja kuvia projekteistaan sosiaalisessa mediassa, erityisesti Instagramissa ja TikTokissa.

Suositun TikTok-käyttäjänsä myötä jopa koko Suomen tuntema artisti, Turisti, kiinnostui Akselin töistä. Akseli on tehnyt yhteistyötä myös sosiaalisesta mediasta tunnetun Eemil Coolmanin kanssa. Lisäksi Akselilla on ollut lukuisia asiakkaita, joille hän on tehnyt vaatteita, vaikkei niitä ole kaikkia ehkä TikTokissa julkaistukaan.

Parhaiten onnistuneimmaksi projektiksi Akseli valitsee mustan piikkitakin, jota hän käyttää säännöllisesti. Hän kuvailee takin kuvaavan hyvin hänen omaa tyyliään, ja hän pitää siitä, miten sai takin onnistumaan juuri niin kuin oli halunnutkin. Piikkitakki kuvaa hyvin Akselin vaatteiden uniikkiutta, ja hän on myös saanut näkyvyyttä takin ansiosta.

Akseli ei paljasta tulevaisuuden projekteistaan mitään yksityiskohtaista, mutta kertoo luvassa olevan isoja ja hulluja juttuja.

Korut näkyvät myös merkittävänä osana Akselin tyyliä. Niitä Akseli on 37

1/26

1/26

Viihde | Norssin palloseura Robîn Bilici ? Toimittaja

Urheilusta puhuttaessa opettajan työ tulee harvoin mieleen. Olisi kuitenkin syvästi epäkunnioittavaa todeta, ettei opetus ole urheilua. Rellestävien oppilaiden kurissapito vaatii mielenlujuutta, taidokas äänenkäyttö fyysistä kyvykkyyttä ja satojen kokeiden arviointi huippuluokan kestävyyttä. On siis olennaista pohtia, millaisia ammattiurheilijoita oman koulumme opettajat ovat ja millaisen joukkueen nämä ensiluokan atleetit muodostaisivat.

Klassisen FIFA-videopelin innoittamana opettajia on arvioitu kuuden ominaisuuden suhteen: - Opetuksella (OPE) tarkoitetaan yleistä kykyä opettaa onnistuneesti ja selkeästi.

- Täsmällisyys (TÄS) viittaa opettajan säntillisyyteen palautusaikojen, myöhästymisten, poissaolojen ja kokeiden arvioinnin suhteen.

- Kurinpito (KUR) on opettajan auktoriteettia ja kykyä pitää opiskelijat kurissa.

- Kokeilla (KOE) viitataan kokeiden miellyttävyyteen ja helppouteen opiskelijan näkökulmasta.

- Karisma (KAR) on opettajasta huokuvaa vetovoimaa ja hurmaavuutta.

- Ikonisuus (IKO) taas tarkoittaa opettajan mainetta, tarina-arvoa ja perintöä koulussamme.

38

39

1/26

1/26

Viihde | Kuin kaksi marjaa

Viihde | Norssiskooppi Melite Mihl ? Toimittaja

Tähtien äänet ovat kuiskailleet minun korviini. Olen kuullut niiltä, jos minkälaisia hullunkurisia paatoksia ja kertomuksia.

Tähdet kuiskasivat minulle myös toisenlaisen huhun. Antiikin Rooman humoraaliopista ja druidilaisista puuhoroskoopeista saattaisi löytyä apu norssien huoliin. Kannattaa siis suunnata lähimpään kirjastoon ottamaan selvää, lienetkö poppeli vaiko pähkinäpensas, vai ohjaako toimintaasi keltainen sappi.

Oinas (13.? 20.4.)

Teemu Pukki, jalkapalloilija

Opiskelu: Kheironin voimalla olet armollinen itsellesi. Löydät syvän viisauden opiskelujesi suhteen. Koet suurta tasapainoa ja rauhaa ratkoessasi matematiikan pulmia.

Suhteet: Olisiko hyvä aika hakea tositelevisioon? Saatat löytää suuren rakkauden Temppareista.

Vinkki tulevaan: Irtokarkkihyllyllä on tehtävä valintoja. Täytä pussisi lempinameillasi ja nauti.

Härkä (21.4.? 20.5.)

Opiskelu: Viime aikoina ainainen grindaaminen on alkanut puuduttaa. Silti päivästä toiseen painat pääsi kuuliaisesti oppikirjoihin. Välillä voi olla hyväksi hengähtää hetki ja antaa aivoille tauko. Mene siis happihyppelylle tai ala kokoamaan palapeliä.

Taneli Nordberg aineenopettaja, lehtori

Suhteet: Uranuksen ollessa sinulle otollisessa asemassa on vapauden aika.

Tartu siis parhaisiin ystäviisi ja suunnatkaa vatkaamaan tanssijalkaa. Älä mieti turhia, carpe diem.

Vinkki tulevaan: Vappu ei koskaan lopu, ota siis ilo irti.

Kaksoset (21.5.? 21.6.)

Opiskelu: Tartu ystävääsi kädestä ja suunnatkaa yhdessä kirjastoon opiskelemaan. Ehkä siten saat apua kadoksissa olleeseen opiskelumotivaatiosi. Voitte päihittää derivaatan yhteisvoimin.

Suhteet: Aika avata suusi. Kerro läheisillesi todellisista ajatuksistasi, passiivis-agressiivisuus ei ole auttanut ketään eteenpäin. Konfliktien välttely ei ole auttanut ketään.

Vinkki tulevaan: Grr! Nyt räiskettä!

40

41

1/26

1/26

Rapu (22.6.? 22.7.)

Skorpioni (23.10.? 21.11.)

Opiskelu: Et ole löytänyt enää samanlaista intoa opiskeluun. Tehtävien aikarajat paukkuvat, mutta et tunnu saavan itseäsi niskasta kiinni. Mieti, miten pääsisit taas oikeaan tahtiin. Ehkä uudet opiskelumetodit saattaisivat auttaa.

Opiskelu: Älä yritä miellyttää muita, vaan pyri löytämään oma mielenkiintosi. Ehkä voisit lähteä kirjastosta aiemmin ja kokeilla uutta harrastusta tasapainottamaan.

Suhteet: Mielessäsi pörrää paljon asioita. Ehkä saavutat mielenrauhan juttelemalla läheistesi kanssa. Älä ainakaan käännä selkääsi rakkaimmillesi, vaikka se voisikin tuntua helpolta ratkaisulta.

Suhteet: Hae tasapainoa ja rauhaa. Älä yritä kiirehtiä tai keksiä oikoreittejä. Mieti hyvinvointiasi ja keskity positiivisuuteen.

Vinkki tulevaan: Kaiva joogamatto esiin ja ala hengittämään!

Vinkki tulevaan: Välillä on hyvä huutaa tyynyyn.

Jousimies (22.11.? 21.12.)

Leijona (23.7.? 22.8.)

Opiskelu: Savannin kuninkaan pitää välillä alentua alamaistensa tasolle ja ottaa kurssikirja käteen. Vaikka se voikin tuntua raskaalta, pystyt siihen.

Murinasta huolimatta, ota kuppi teetä käteesi ja syvenny kieliopin pariin.

Suhteet: Älä jyrää muita itsevarmuudellasi. Pyri kuuntelemaan läheisiäsi.

Turha arroganttius ajaa muut vain loitommalle.

Opiskelu: Kirjaston on tarkoitus olla hiljainen tila. Sulje siis suusi välillä, juoruta ehtii myöhemminkin. Sulje läppäriltäsi vaatekauppojen ja lentoyhtiöiden sivut. Ensin työt, sitten huvit.

Suhteet: Mielessäsi on pyörinyt se yksi tyyppi. Nyt on hyvä aika kerätä rohkeutesi ja laittaa viestiä. Et menetä mitään.

Vinkki tulevaan: Osta pussi mandariineja, se ilostuttaa aina.

Vinkki tulevaan: Kokeile uutta hullunkurista hiusväriä! Ehkä pinkki tai sininen saattaisivat sopia sinulle.

Kauris (22.12.? 19.1.)

Opiskelu: Huh! Olet painanut duunia. Muista pitää rinta rottingilla saavutuksistasi, olet ansainnut sen kovalla vaivalla. Älä myöskään unohda tauottaa opiskelua. Ehkä päivittäinen pikku herkku saa sinut opiskelemaan tehokkaammin.

Neitsyt (23.8.? 22.9.)

Suhteet: Venuksen ollessa Kauriissa, sinun on aika villiintyä. Ota riskejä.

Kuten Kaija Koo laulaa: olet kaunis, rietas ja onnellinen.

Opiskelu: Sinulla on paljon tavoitteita, värikoodauksia kalenterissa ja esteettiset muistiinpanot. Jahtaat suurimpia palkintoja. Muista kuitenkin olla armollinen itsellesi. Käy ostamassa uudet yliviivaustussit ja jatka samaan malliin.

Vinkki tulevaan: YOLO.

Suhteet: Olet tavannut uuden mielenkiintoisen ihmisen, anna hänelle mahdollisuus näyttää todelliset värinsä. Ehkä löysit juuri uuden sydänystävän taikka palavan rakkauden kohteen.

Vesimies (20.1.? 18.2.)

Opiskelu: Tilanteesi alkaa lähes muistuttaa historian toiselta kurssilta opittua kylmää sotaa. Jännitteitä on paljon, räjähtää saattaa milloin vain.

Välty siis burnikselta ja ole rauhanneuvottelija itsellesi.

Vinkki tulevaan: Opettele hyvä hissipuhe ja menestyksen avaimet ovat käsissäsi.

Suhteet: Missä vain voi piillä rakkaus: katukiveyksessä, hetkissä ystävien kanssa. Ehkä läikytät kahvisi vastaantulijan paidalle piakkoin.

Vaaka (23.9.? 22.10.)

Opiskelu: Olet tainnut ottaa liikaa lautasellesi. Välillä on hyvä päästää irti epäolennaisuuksista ja keskittyä siihen, mikä sinulle on tärkeintä. Pallon voi kuljettaa maaliin montaa eri reittiä.

Suhteet: Olethan muistanut tekstata perheenjäsenellesi viime aikoina.

Nyt on hyvä aika viettää museopäivä rakkaimpiesi kanssa taikka laittaa monot jalkaan ja lähteä hiihtoladuille näyttämään voimasi.

Vinkki tulevaan: Kokoa lempikappaleistasi soittolista ja ala fiilistelemään sitä tunteella. Laula suihkussa Adelea!

42

Vinkki tulevaan: Olisiko aika varata reissu, josta olet haaveillut?

Kalat (19.2.? 20.3.)

Opiskelu: Pelkäät turhaan. Mikään ei ole sinulle liian vaikeaa. Olet academic weapon kyyneleistäsi huolimatta. Sinun pitää luottaa itseesi, koska osaat kuitenkin.

Suhteet: Välttelet suurien päätöksien tekemistä ihmissuhteissa. Kuitenkin nyt olisi aika tarttua härkää sarvista. Uiskentele vain, vesi kannattelee sinua.

Vinkki: Sinulla on ollut vähän huonoja tapoja. Kofeiinimyrkytys on oikea asia.

43

1/26

1/26

Viihde | Sanaristikko Justus Hentula ? Toimittaja

Vaaka:

Pysty:

Ohjeet:

1 Suomen vanhin edelleen ilmestyvä i koululehti

1 Sanan 23-alas kanssa: lehteämme i kustantavan yhdistyksen jäsen

7 Teineille tyypillinen sairaus

2 Kieltenlukijan kertauskurssi, lyhyesti

11 Salliiko

3 Ilman apua

13 Norssin lukiossa noin yksi neljästä

4 Tietyt viljat

14 Heitti ruoantähteillä, esim.

5 Saa nähdä, puhekielessä

15 Kirjallinen tallenne merellä

6 ?Selvä, HET?

16 Hangata

7 Pääte sanoille ?abi?tai ?juhla?

17 Tahko ja kahden päivän wanhat, esim.

8 Välituntiulkoilun kohde monelle Norsille

18 Alkeet, kun väliin tulee ?ja?

9 Inttäjän avaus

19 Ensimmäisen kaupallisesti menestyneen i videopelin kehittäjä

10 Lehtinen

Vastaus on aina samassa muodossa vihjeen kanssa. Vastaus voi olla useamman sanan pituinen, mutta älä merkitse välilyöntejä. Yhteistyö on rohkaistua!

12 ?Hups?

21 Vapautus synneistä

17 ?______ kärryiltä?, eli ei pysynyt perässä

22 Kallis käsky keikkalippuja ostavalle

20 Koulupäivän jälkeinen kohde monelle i Norssille

23 Tuo ja tuo toinen 25 Siirrä lähemmäs, kalenterissa

22 Esim. Seistä luokan ulkopuolella, p puhekielessä

30 Kaksi oppiainetta, jotka moni jättäisi i mielellään pois, lyhyesti

23 Kuore (Osmerus eperlanus)

32 Esim. vapaa-aika, opiskelussa

24 Erinomaiseen

33 Hertta_____, eli herttavärisuorat, i pokerissa

26 Koulumme latinanopettajan kaimat 27 Ketä voimme kiittää edellisen Veikon i toimituksesta, ainakin osittain

36 Rantalinturyhmän mukaan nimetty i Suomen lintutietopalvelu

28 Kevyen keskustelun ääni

37 Urheiluharrastukset Norssin i ensimmäisessä ja kolmannessa i kerroksessa

29 Miten juuri Taneli ehkä vastaisi i kysyttäessä miten näkee Lötjösen 31 Pyrit löytämään, puhekielessä

39 Hypitte, kielellä jota ei Norssissa i valitettavasti opeteta

34 Kenties harvinaisimmat YO-arvosanat i Norssissa

40 Tyydyttyneiden hiilivetyjen pääte 41 ?avrah ___?

44

45

1/26

1/26

Viihde | Opettajan suusta kuultua Oppilas: ?Millainen politiikka Jeltsinillä oli??

Katariina Martinkauppi ? Toimittaja

Johanna Norppa: ?Jeltsin on humalassa.?

"Hakkaa yläastelainen ja ota sen välipala"

"Vaikka kuinka uskot ittees, voit silti olla ihan paska?? Irina Penne ?Janottaa ysien tunnin jälkeen, kun huusin heille?-Heidi Kivimäki

? Irina Penne ?Kiroilkaa ihan rauhassa? ? Ilkka Ahola-Luttila

?Koolla ei ole ihan hirveesti merkitystä? ? Pipsa Turja

"Six-seven" ? Taneli Nordberg ?Ruutana ei pysty lisääntymään etanolin käymisen aikana, eli kännitilassaan, mikä olisi hyvä ominaisuus myös ihmisille?? Annina Rostila "Trump tarvis varmaan jotain ADHD-lääkitystä" ? Johanna Norppa ?Onko matikan luokka lukion taivas? Mä oon ite täällä joskus seittemännessä taivaassa. En tiie, oletteko te?? Jussi Nieminen ?Pedofilia. Aika kova?-Ilkka Ahola-Luttila ?Mä voin tehdä teille kokeen, josta yksikään ei pääse läpi?? Kati Mikkola ?Tekis mieli heittää sua jollain, mut luokassa ei saa heittää mitään? ? Päivikki Välttilä ?Kun minä tuota teidän jodelia lueskelin?? Jussi Nieminen ?Sun äiti ei rakasta sua?? Päivikki Välttilä 46

?Mun diileri ei oo löytäny mulle sellasta vielä sopuhintaan" ? Irina Penne ?Vähän niinku hörppis semmosta vähän parempaa merivettä? ? Vesa Åhs ?Opettajat ehdottelivat, että ostaisin Prismasta alkometrin? ? Jussi Nieminen Martti Troberg: ?Hmm?Olenko kuulevinani neuvostoliiton vastaista propagandaa?? ?Mikäs se sun yhteiskuntaopin numero olikaan?5??6?? ?Afrikassa on ihmisiä.? ?Tuikkaan sen velkakirjan tuleen. Hahaa problem solved!? ?Mä kerron teille ensi tunnilla miten tehdään lapsista natseja? ?So long beibe, se oli nyt tässä!?

47

48