Share4 fi web by Nordea Share

share Y K S I

M A A I L M A / 1 0 0 0 I D E A A

K E S Ä K U U 2 0 1 8 # 0 4

Uuden ajan yrittäjät Jessica Rose Buhl-Nielsen ja Malena Sigurgeirsdóttir kuuluvat nuoriin, uutta ajatusmaailmaa edustaviin milleniaaliyrittäjiin. Heidän toiminnassaan hyväntekeväisyys ja liiketoiminnallinen hyöty eivät sulje toisiaan pois.

I N N O VA AT IO

T Y Ö EL Ä M Ä

VA S T U U LLIS U U S

Mies, joka keksi hashtagin

Tee virheitä, syvätyöskentele ja pidä vapaata

Sukkahousuja hyvällä omallatunnolla

W O R L D C H A N G I N G I D E A S G R O U N D B R E A K I N G

S O L U T I O N S

share Y K S I

M A A I L M A .

1 0 0 0

I D E A A

Digipalvelut ja asiantuntijatieto ovat täydellinen yhtälö Digitaaliset pankkipalvelut ovat kehittyneet harppauksin. Iso osa päivittäisestä asioinnista onnistuu nykyisin ajasta ja paikasta riippumatta. On hienoa, että oman taloutensa tilanteen voi tarkistaa missä ja milloin tahansa. Tiedot kulkevat aina mukana, ja Nordean mobiilipankin kautta pystyy hoitamaan laajan kattauksen pankkiasioita. Tekoälyn ja koneoppimisen kehityksen ansiosta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme paljon tietoa nykyhetkestä ja menneisyydestä, siis siitä, mitä salkulle on tapahtunut ja mikä tilanne on nyt. Koneet ovat hyviä laskemaan, raportoimaan ja järjestämään tietoja. Sen sijaan tulevaisuuteen katsominen niiltä onnistuu toistaiseksi vähän huonommin.

Ku v a S ø r e n R ø n h o l t

Jukka Perttula maajohtaja, Nordea Private Banking, Suomi

JULK AISIJA

Nordea Private Banking Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike, Satamaradankatu 5, 00020 NORDEA · Puh 0800 198989 nordea.fi/privatebanking

TOIMITUS

Ulla Madsen (vast.), Thomas Engelsmann (toimittaja), Ann-Sofie Hammarin ja Mari Yli-Sirniö

Datagraf Communications · Karen Gahrn (toimittaja), Kasper Steenbach ja Sanna Sevänen (Oivalluksia-toimittaja)

PA I N O

Datagraf Communications · Etusivu: Martin Tanggaard

TOTEUTUS

EM ÆRK

Tryksag 5041 0004

2018#04

N VA

Nordea Private Banking pyrkii siihen, että lehdessä julkaistu materiaali on paikkansapitävää ja oikeaa, mutta ei vastaa sen mahdollisesta puutteellisuudesta tai tarkkuudesta. Nordea Private Banking ei myöskään vastaa mahdollisista tämän lehden tietojen perusteella tehdyistä päätöksistä tai taloudellisista sitoumuksista. Materiaalia saa jäljentää, välittää tai jakaa edelleen vain Nordea Private Bankingilta etukäteen saadun luvan perusteella.

F A S C I N A T I O N

Oman talouden kokonaisvaltainen hallinta ja tulevaisuuden suunnittelu ovat private banking -palveluiden ytimessä. Pankkiiriemme koko asiantuntemus on asiakkaiden käytössä silloin, kun luodaan askelmerkkejä varallisuuden kartuttamiseen. Kaupassa maksaminen onnistuu nykyään sopivalla älykellolla ja verkkotapaamisiin voi osallistua useita ihmisiä eri puolilta maailmaa. Mutta kun on tarve pohtia sitä, miten perheen varat kannattaisi esimerkiksi jakaa lasten kesken, jotka ovat hyvin erilaisia rahankäyttäjiä, on hyvä istua alas ja jutella ihmisen kanssa kasvokkain. Tulevaisuuden palvelukokonaisuus tulee olemaan hybridi asiantuntijoidemme syvällistä osaamista ja älykkäiden koneiden parhaita ideoita. Yksityisimmät asiat ja tunteisiin liittyvät päätökset käydään jatkossakin läpi ihmisten kanssa. Pankkiirista tulee perheen talouselämän personal trainer, joka sanoittaa nykyhetken ja käsikirjoittaa tulevan suunnan yhdessä asiakkaan kanssa. Useimpien meistä pitäisi liikkua enemmän tai laihduttaa vähän, mutta harvalta se onnistuu ilman ohjausta ja kannustusta. Sama pätee varallisuuden kartuttamiseen ja hyvään hoitoon

Ku v a S ø r e n S o l kæ r

Nollavirhemarginaali on käytännössä taantumista. Rane Willerslev, johtaja, Kööpenhaminan kansallismuseo

sisällys NORDE A PRIVATE BANKING

KESÄKUU

2018

NRO 4

11 Michelle Pfeiffer tienasi ensimmäiset taskurahansa pesemällä vanhoja jääkaappeja. Mitä maailmankuulu näyttelijä oppi siitä?

9 Maailman ensimmäinen täysin aurinkoenergialla kulkeva juna kuljettaa matkailijoita Australian itärannikolla.

32 Luovuus edellyttää rohkeutta tehdä virheitä. Kööpenhaminan kansallismuseon johtaja Rane Willerslev tietää siitä paljon. Hänen ajatuksiaan voit lukea tulevaisuuden työympäristöä käsittelevästä reportaasistamme.

Norjalainen Johan Brand on kehittänyt digitaalisen tietokilpailun, joka saa miljoonat lapset ja aikuiset noin 200 maassa pelaamaan – ja oppimaan.

Dionysos Filmsin toimitusjohtaja ja tuottaja Riina Hyytiä pitää myönteisen ilmapiirin luomista johtajan tärkeimpänä tehtävänä.

johdanto

nopeat

teemat

oivallukset

profiilit

03 Tervetuloa lehtemme pariin

Tämän olen oppinut rahasta Michelle Pfeiffer, näyttelijä

44 Iso valliriutta on tuhon partaalla Kehityksen suuntaa voi muuttaa sijoittamalla.

Hetkinen, minä sain idean Mies, joka keksi hashtagin

06 Yksi maailma. Tuhat ideaa Ylellisestä asuinyhteisöstä kätevään itseliikkuvaan matkalaukkuun

Vesi – yhteinen omaisuutemme Vesi on suurin luonnonvaramme ja nyt myös suurin ongelmamme. Veden ja ihmisen suhde eri puolella maailmaa.

23 Aina tapahtuu Suuria tapahtumia seuraavan neljän kuukauden aikana

26 Tulevaisuuden työympäristö Luovuus on haluttu ominaisuus. Me tutkimme sen olemusta

Sijoittaminen aikojen saatossa Kallisarvoiset rypäleet

60 Takasivu Yhteenveto, lehtemme lyhyesti

Uuden aikakauden filantroopit Uuden ajan pohjoismaiset hyväntekijät poistavat epäkohtia liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla

47 Nordean lakimies neuvoo Kapitalisaatiosopimuksen verotus muuttui. 50 Säänkestävä salkku Tutkimus ja teoria ohjaavat Nordean tapaa koota sijoitussalkku.

Katrine Seier Fridthjof Kemoterapiareppu helpottaa vakavasti sairaiden potilaiden elämää

24 Nadja Forsberg ja Linn Frisinger Sukkahousuja hyvällä omallatunnolla 58 Johan Brand Kahoot! on digitaalinen tietokilpailu, jolla opetetaan miljoonia oppilaita

Sähkölentokone kouluttaa lentäjiä Slovenia

”Polttoaineiden hintojen noustessa on pakko miettiä ratkaisuja lentäjien koulutukseen. Kehittämämme täysin sähkökäyttöinen harjoituslentokone vastaa tähän haasteeseen.”

Hollannista Yhdysvaltoihin CHRISTOFFER

RICHARD

MØLLER

KIRJOITTAJA

Ivo Boscarol, toimitusjohtaja, Pipistrel

Slovenialainen Pipistrel on kehittänyt sähkölentokoneen, joka ei tuota ensimmäistäkään CO2-hiukkasta. Alpha Electroksi nimetyn koneen moottori toimii nimittäin kahdella litiumakulla, joiden energialla konetta voi lentää tunnin ajan. Tunnin lento maksaa yrityksen mukaan hieman yli 2,5 euroa, eli noin kymmenesosan siitä, mitä samankokoisen bensiinikäyttöisen koneen lentäminen maksaisi. Sähkölentokonetta käytetään jo tulevien lentäjien koulutuksessa.

Ku v a: P i p i s t r e l

2018#04

Sähkökäyttöisessä ja hiljaisessa Alpha Electrossa on kaksi paikkaa, ja sen akut latautuvat tunnissa.

Paras idea

Näillä sivuilla tutustutaan monenlaisiin ideoihin eri puolilta maailmaa. Pyysimme norjalaista yrittäjää Johan Brandia valitsemaan mielestään parhaan idean neljältä alueelta. Lue lisää seuraavilta sivuilta – ja sivulla 58 kerromme Johan Brandin omasta loistavasta ideasta.

Ku v a: Tr a v e l m a t e R o b o t i c s

Erikoislasit auttavat näkemään YHDYSVALLAT

Itseliikkuva matkalaukku suunnistaa GPS-sirun avulla, ja samalla se on aina omistajansa löydettävissä.

Hollanti

Luovuus

YHDYSVALLAT

Robottiautot ovat vielä vahvasti kehitysvaiheessa, mutta itseliikkuva matkalaukku on jo tätä päivää. Travelmate on matkalaukku, joka liikkuu bluetooth-yhteyden ja älypuhelimen ohjaamana jopa 11 kilometrin tuntinopeudella paikasta toiseen. Laukkuun asennetut anturit pitävät huolta siitä, että kapsäkki väistää eteen tulevat esteet.

Ku v i t u s: A r u n a s Ka c i n s ka s

Ku v a: C r o w d e d C i t i e s

Arviolta noin miljardi tupakantumppia päätyy joka vuosi kaupunkien kaduille ja teille. Niiden siivoaminen olisi kallista puuhaa ihmisten tekemänä. Hollantilainen startup-yritys Crowded Cities on kehittänyt ongelmaan aika omaperäisen ratkaisun: varisten oman ”ottomaatin”. Sen nimi on Crowbar ja se perustuu siihen, että varikset oppivat pistämään löytämänsä tupakantumpin laitteeseen ja saavat palkaksi pienen makupalan.

Itseliikkuva matkalaukku

Tupakantumpeista eroon varisten avulla

Noin 250 miljoonan ihmisen näkö on niin heikko, etteivät he pysty lukemaan tai tunnistamaan kasvoja tavallisten silmälasien avulla. Käytössä on erilaisia lukulaitteita, mutta ne ovat suuria ja kömpelöitä. eSight 3 tarjoaa uudenlaisen ratkaisun, joka välittää näkymän nopean HD-kameran avulla reaaliajassa käyttäjän silmälaseissa olevalle näytölle.

Silmälasien kameraa ohjataan kaukosäätimellä. Näkymää voi lähentää ja loitontaa, ja kuvan kontrastia voi säätää yksityiskohtien nostamiseksi esiin taustasta.

2018#04

TUPAKANTUMPEISTA EROON VARISTEN AVULLA Yksinkertainen idea on todellista uudelleenajattelua. Ratkaisu hyödyntää olemassa olevia elementtejä eikä perustu robottiin tai muuhun keinotekoiseen menetelmään. Nostaa linnut merkittävään asemaan. Erittäin innovatiivista.

Ku v a: C o m m o n

Sammalseinä puhdistaa kaupunkien ilmaa Saksa

Ylellistä yhteisöasumista Ylellinen yhteisöasumisen malli leviää nopeasti Yhdysvalloissa. Se tarjoaa erittäin mukavan vaihtoehdon niille, joista on mukava asua muiden kanssa, mutta ikävä siivota yhteisistä tiloista toisten aiheuttamia sotkuja. Hotellimainen Common Brooklyn -yhteisö on hyvä esimerkki tästä mallista. Siellä saa kaiken valmiina asuinhuoneiden ja yhteistilojen kalusteista vessapaperin hankintaan ja yhteisten tilojen viikkosiivoukseen asti.

”Uudet hotellimaiset asuinyhteisöt haastavat perinteisen käsityksen yhteisöasumisesta.”

Ku v a: G r e e n C i t y S o l u t i o n s

YHDYSVALLAT

Anna Falkenstjerne Beck, yhteisöasumisen tutkija, Aalborgin yliopisto

CityTree puhdistaa ilmaa ja mittaa sen laatua anturijärjestelmän avulla.

2018#04

Liikeidea

Joka vuosi maailmassa menehtyy miljoonia ihmisiä ilmansaasteiden aiheuttamiin sairauksiin. Ilmaa puhdistavien puiden istuttaminen on suurkaupungeissa kallista ja hankalaa, joissakin tapauksissa jopa mahdotonta. Saksalainen Green City Solutions on kehittänyt ongelmaan ratkaisuksi CityTree-sammalseinän, joka suodattaa ilmasta epäpuhtauksia. Yrityksen mukaan sammalet sopivat tarkoitukseen erityisen hyvin, sillä niiden suuri lehtipinta-ala kykenee sitomaan suuren määrän hiukkasia, typpeä ja otsonia. Kaivuutöitä vaativien uusien puiden sijaan kaupunkeihin voi nyt siis pystyttää siirrettäviä sammalseiniä. CityTree-sammalseiniä on käytössä jo esimerkiksi Pariisissa, Oslossa ja Hongkongissa.

MYY SÄHKÖÄ SÄHKÖAUTOSTA Oikein toteutettuna tämän on hyvä liiketoimintamali: yksinkertainen, motivoiva ja toistettava. Se sisältää kaikki tärkeät komponentit taloudellisesti kestävän toimintamallin luomiseen pitkällä tähtäimellä.

Ensimmäinen 100 % aurinkoenergiajuna Australia Ku v i t u s: A r u n a s Ka c i n s ka s Ku v a: J e n n i G ä s t g i v a r/ I l t a l e h t i

Myy sähköä sähköautosta

Asiantuntijat uskovat, että mikäli sähköautot todella yleistyvät, lataustarpeiden täyttämiseksi tarvitaan luovia ratkaisuja.

Iso-Britannia

Skaalautuvuus

Parkkiruudun kokoinen talo Suomi

Monissa suurkaupungeissa kaivataan lisää asuntoja ja vähemmän autoja. Suomalainen arkkitehtitoimisto Casagrande Laboratory on kehittänyt kolmikerroksisen talon, jonka ulkomitat ovat vain 2,5 metriä kertaa 5 metriä – eli normaalikokoisen pysäköintiruudun verran. Talo mahdollistaa siis pysäköintipaikkojen käyttämisen asuinalueena. Talo nousee parkkiruutuun vuorokaudessa.

2018#04

APUA OSOITTEETTOMILLE Asunnottomuus tai osoitteettomuus rajaa monet ihmiset yhteiskunnan ulkopuolelle ja estää heitä saamasta uusia mahdollisuuksia tai ylläpitämään identiteettiään. Tämä on älykäs ja skaalattava idea, joka tarjoaa paljon käyttömahdollisuuksia.

Junan ja asemien katoille asennetut aurinkokennot tuottavat sähköä junan akkuihin. Älykäs jarrujärjestelmä palauttaa 25 prosenttia jarrutukseen käytetystä energiasta takaisin järjestelmään.

Ku v a: B y r o n B a y Ra i l r o a d C o m p a n y

Autonvalmistaja Nissan on lanseerannut yhdessä englantilaisen Ovo-sähköyhtiön kanssa latausjärjestelmän, jossa sähköauton akut ladataan silloin, kun yleinen sähkönkulutus on alimmillaan ja sähkön hinta siis edullisin. Jos sähköä tarvitaan kotona kalliimman sähkön aikana, sitä voidaan ottaa sähköautosta, ja ylimääräisen sähkön voi myydä sähköyhtiölle. Tällä menetelmällä sähköauto voi maksaa tarvitsemansa energian itse.

Australialaisessa Byron Bayn rantakaupungissa on otettu käyttöön maailman ensimmäinen pelkästään aurinkoenergialla kulkeva juna. Vanhasta kalustosta muunnettu juna kuljettaa matkailukaupungin turisteja rannalle ja takaisin noin kolmen kilometrin pituista rataa pitkin. Liikkumiseen tarvittava energia otetaan kokonaan junan ja asemien katoille asennettujen aurinkokennojen kautta.

Ku v a: L i v i n Fa r m s

Apua osoitteettomille Iso-Britannia

Syötävä pakkaus ei itsessään maistu miltään, ja se pitää elintarvikkeet kunnossa jopa kahden vuoden ajan.

Hyönteisten kotituotanto Kiina

Ku v i t u s: A r u n a s Ka c i n s ka s

Syötävä pakkaus

Indonesia

Espanja

Madridilaisessa puistossa on maailman ensimmäinen 3D-tulostettu silta. Sen on valmistanut Institute of Advanced Architecture of Catalonia, ja materiaalina on käytetty erikoisvahvisteista betonia. 12 metriä pitkä ja 1,75 metriä leveä silta on tulostettu kahdeksassa osassa. 3D-tulostuksen ansiosta siltaan on muun muassa tarvittu vähemmän rakennusmateriaalia, koska tulostin pystyy annostelemaan materiaalit erittäin tarkasti.

2018#04

Muutos

SYÖTÄVÄ PAKKAUS Muovi lienee yksi aikamme suurimmista haasteista. Tämä idea ratkaisee ongelman suoraan sen syntylähteillä. Se voi saada aikaan dominoefektin, josta on hyötyä koko maailmalle.

Ku v a: w h a t 3 w o r d s

Indonesiasta päätyy muovia mereen toiseksi eniten koko maailmassa, ja merkittävä osa siitä on peräisin esimerkiksi elintarvikkeiden suojaamiseen käytettävistä pakkauksista. Indonesialainen startup-yritys tarjoaa ratkaisuksi syötävää pakkausta, jota ei tarvitse heittää pois. Merilevästä valmistettu pakkaus soveltuu esimerkiksi hampurilaisten ja voileipien suojaksi. Materiaalista voi valmistaa myös veteen liukenevia pusseja vaikkapa pikakahvijauheelle tai nuudelikeittojen maustesekoituksille.

Maailman ensimmäinen 3D-tulostettu silta

Kerroimme Sharen numerossa 2, kuinka hyönteisten kasvatuksesta etsitään eri puolilla maailmaa vastuullista vaihtoehtoa maapallon vähiä resursseja tuhlailevalle lihantuotannolle. Nyt tällaisen tuotantolaitoksen voi perustaa vaikka omalle keittiönpöydälle. Livin Farms on kehittänyt laatikoston, jonka avulla on helppo tuottaa tarvittava määrä jauhomatoja omaan käyttöön. Toukat syövät keittiöjätettä ja tuottavat joka viikko jopa 200 grammaa tuoretta, kotona kasvatettua hyönteisproteiinia. Maukkaita ruokahetkiä!

Ylimmässä laatikossa on munat, joista jauhomadot kuoriutuvat. Laatikoita siirretään alaspäin joka viikko sitä mukaa, kun toukat kasvavat. Lopuksi alimpana on käyttökelpoisia toukkia sisältävä laatikko.

Olen paikassa ”pöytä. tuoli.lusikka”. Tällä tavalla voit löytää ystäväsi tulevaisuudessa. Yritys nimeltä what3words on kehittänyt järjestelmän, joka antaa tunnistettavan osoitteen mille tahansa paikalle. Se jakaa maailman kolme kertaa kolmen metrin ruutuihin ja nimeää jokaisen ruudun ainutkertaisella kolmen sanan yhdistelmällä, esimerkiksi ”table. chair.spoon”. Kartan voi ladata muun muassa sovelluksena. Osoitteettomien ihmisten avuksi kehitetty järjestelmä mahdollistaa esimerkiksi postilähetysten tai humanitaarisen avun toimittamisen köyhille, virallisen osoitteiston ulkopuolisilla alueilla eläville ihmisille. Järjestelmä on käytössä muun muassa Itä-Afrikassa sijaitsevan Djiboutin postilaitoksella, sillä maassa on virallisesti nimettyjä paikkoja melko vähän.

Tämän olen oppinut rahasta ”Isä puhui monta kertaa siitä, kuinka tärkeää oli jättää rahaa säästöön huonompien aikojen varalta. Äidille taas oli tosi tärkeää, että hankkisin itselleni ammatin.”

Haastattelija Tina Jøhnk Christensen/Kuva Getty Images 2018#04

Ensimmäinen palkkani ei ollut kovin suuri. Olin töissä vaatekaupassa, ja rahat menivät varmaan vaatteisiin, laatikolliseen olutta tai johonkin vastaavaan. Kun olin lapsi, isä hankki perheelle lisätuloja keräämällä rikkinäisiä jää- ja pakastekaappeja, jotka hän sitten korjasi meillä kotona. Minä siivosin ne sisältä ja sain 50 senttiä per kaappi. Työ ei todellakaan ollut kovin mukavaa. Sain siitä kuitenkin vähän taskurahaa. Perheeni ei ollut rikas, vaan elimme lähinnä tilipäivien saneleman rytmin mukaan. Isä puhui monta kertaa siitä, kuinka tärkeää oli jättää rahaa säästöön huonompien aikojen varalta. Äidille taas oli tosi tärkeää, että hankkisin itselleni ammatin. Hän ei ollut itse töissä eikä saanut siis omaa rahaa, ja siksi hän sanoi minulle monta kertaa: Michelle, riippumatta siitä, mitä aiot tehdä, hanki ensin ammatti ja työ, ennen kuin menet naimisiin. Ja se on kyllä paras neuvo, minkä häneltä sain. Minulla on onni olla todella hyvässä avioliitossa, mutta tiedän monia naisia, joiden kohdalla tilanne on toinen eivätkä he edes voi muuttaa sitä. He joutuvat vain kestämään huonoa suhdetta, koska eivät pysty elättämään itse itseään. Näyttelijänurani alkuvaiheessa sain myös toisen hyvän neuvon, eräältä toiselta henkilöltä: ”Saat paljon rahaa, koska palkkiomme ovat hyviä. Mutta muista, että saattaa mennä vuosi, ennen kuin saat seuraavan työn. On helppo uskoa, että rahaa virtaa sisään koko ajan, mutta se ei mene niin.” Kirjanpitäjäni sanoi, että rahaa piti jättää pankkiin vuoden tarvetta vastaava summa. Niin pitkään nuoret näyttelijät joutuvat nimittäin helposti olemaan ilman töitä tällä alalla. Minun neuvoni onkin: Ei kannata ostaa unelmien autoa tai uutta taloa vanhemmille, ainakaan ennen kuin kasassa on itselle vararahasto yhdeksi vuodeksi. Kun vedin omaa tuotantoyhtiötä, rakastin sen luovaa puolta: työtä käsikirjoitusten ja kirjailijoiden parissa. Yrityksen talouspuoli ei kuitenkaan ollut minua varten. Taiteellisuuteni joutui törmäyskurssille yritysminäni kanssa. En usko, että liike-elämään liittyvien huolien kantaminen tekee hyvää taiteelliselle luovuudelle. Huomasin, että työn tekemisestä katosi ilo ja väsyin monella tavalla. Kun lakkautin yhtiön, asiat palautuivat yllättäen ennalleen. En ollut itse hahmottanut työnilon katoamista, ennen kuin sain sen takaisin.

Minulla on muutama taitava ihminen pitämässä huolta taloudestani, ja toivoakseni olen turvassa Bernie Madoffin kaltaisilta ihmisiltä (Madoff on amerikkalainen pyramidihuijari, joka tuomittiin vuonna 2009 miljardien dollareiden sijoitushuijauksista, toim.huom.). Näyttelen The Wizard of Lies -elokuvassa Ruth Madoffia. Raha-asioissa on oltava valppaana. En usko, että vastuuta voi siirtää kokonaan toisille ja unohtaa sitten koko asian. Asioita on pidettävä itse silmällä. Olen joskus aikaisemmin sanonut: ”Näyttelen kyllä ilmaiseksi, mutta tarvitsen hyvän korvauksen julkisuudessa elämisestä. Ja olen totisesti ansainnut jokaisen sentin.” Hieman karrikoitua ehkä, mutta halusin korostaa tätä asiaa. Ei nimittäin voi olla mitenkään luonnollista, että väki kirjoittaa, tutkii, vääristelee, seuraa, jahtaa, kyttää toisia ihmisiä ja näiden lapsia. Se on absurdia ja voi johtaa vakaviin psyykkisiin ongelmiin. Tämän vuoksi sanon siis edelleen: Näyttelen ilmaiseksi. Palkkani on korvaus elämisestä julkisuuden henkilönä.

Michelle Pfeiffer Michelle Pfeiffer on syntynyt vuonna 1958 Santa Anassa, Kaliforniassa. Hän halusi alun perin pikakirjoittajaksi, mutta päätyi näyttelijäksi. Hän teki läpimurron vuonna 1983 elokuvassa ”Scarface”, ja Oscarehdokkaana hän oli ensimmäisen kerran vuonna 1989.

2018#04 12 share

HOITOR EPP U

”Potilaiden oma identiteetti ja arki säilyvät vahvoina” Sairaanhoitaja Katrine Seier Fridthjof on kehittänyt kemoterapiarepun, jonka avulla leukemiapotilaiden hoitokäsittely voidaan tehdä kotona sairaalan sijaan. Kirjoittaja Sandra Meersohn Meinecke /Kuva Bjørn Rosenquist

Katrine Seier Fridthjof tietää hematologisten sairauksien hoitamisesta paljon, mutta hän tietää myös, että raitis ilma ja vapaus ovat potilaille vähintään yhtä tärkeitä kuin lääkkeet. Katrine toimii sairaanhoitajana kööpenhaminalaisen Rigshospitaletin hematologian poliklinikalla, ja hän on kehittänyt yhdessä potilaiden ja kahden suunnittelijan kanssa repun, jonka ansiosta kemoterapiahoitoa voidaan antaa potilaan kotona sairaalan sijaan. Projektin nimi on Chemo to go, ja se lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Katrine sai Isossa-Britanniassa ajatuksen mukana kannettavasta laitteistosta. Katrine Seier Fridthjof huomasi nimittäin, että Lontoon University College Hospitalissa leukemiapotilaat ohjattiin lääkepumpun kanssa potilashotelliin. Kokeneena sairaanhoitajana Katrinelle tuli mieleen, että mikäli potilaita voi hoitaa hotellissa, heitä voi varmaan hoitaa myös kotona. ”Olen ollut tällä osastolla kahdeksan vuotta ja nähnyt niin monta kertaa, kuinka potilaat vain istuvat ja odottavat hoitokertojen välissä. Emme voi tarjota heille perhehuonetta tai toimintatilaa, ja niinpä monet jättävät vierailijat kutsumatta. Aika harva on sairaalassa mielellään, ja nyt minulla oli yhtäkkiä mahdollisuus auttaa potilaita pääsemään kotiin”, kertoo 31-vuotias Katrine Seier Fridthjof. Hän sai esimieheltään luvan osallistua ideallaan Rigshospitaletin innovaatiokilpailuun.

”Oli ihan huimaa, että voitimme”, Katrine sanoo ja kertoo, että ensimmäinen palkinto tarkoitti rahoitusta projektin käynnistämiseen ja idean jatkokehittelyyn. Hänet vapautettiin sairaanhoitajan tehtävistä vuodeksi niin, että hän saattoi keskittyä repun kehittämiseen, potilasmateriaalien laatimiseen ja kotona hoidettavien potilaiden seurantajärjestelmän yhdistämiseen osaston muuhun toimintaan. Mitä kotona hoitaminen merkitsee potilaille? ”Ennen Chemo to go -reppua potilaat otettiin sisään sairaalaan. He asuivat kahden hengen huoneissa, mikä ei välttämättä ollut aina mukavaa. Tiputusteline rajoitti heidän liikkumistaan, eivätkä he voineet poistua osastolta. Nyt he voivat käydä puistossa tai kioskilla, ja he saavat nukkua kotona. Tiedämme, että potilaat voivat paremmin kotona, perheen ja ystävien luona. Pelkkä omalla sohvalla istuminen ja omien tv-ohjelmien katsominen riittää monille. Olemme myös huomanneet, että he syövät, nukkuvat, liikkuvat ja tapaavat muita ihmisiä enemmän.” Eikö perhehuoneen järjestäminen riittäisi? ”Projekti koskee leukemiapotilaita. Heidän hoitonsa heikentää elimistön immuunipuolustusta ja se on syy, jonka vuoksi heidän on jäätävä sairaalaan kemoterapiahoidon jälkeen. Terveydellisesti heille on kuitenkin parempi

olla kotona, jossa bakteerikanta on kokonaisuudessaan tuttu. Tämän vuoksi olimme jo aikaisemmin todenneet, että potilaat olisi parasta lähettää kotiin. Ja nyt me tiedämme, miten se on mahdollista. Sen ansiosta potilaiden oma identiteetti ja arki säilyvät vahvoina.” Reppu säästää varmaan myös aikaa, rahaa ja resursseja? ”Resursseja se on kyllä vaatinut aika paljon. Enkä oikein tiedä ajan säästymisestäkään. Leukemiapotilailta vapautuville potilaspaikoille otetaan muita, sairaampia potilaita, ja koska järjestelmä on niin tiukille puristettu, hoitajakohtainen potilasmäärä ei millään tavalla vähenny. Kilpailuvoiton parasta antia on ollut se, ettei rahoja tarvinnut koettaa säästää jostakin toisesta toiminnosta. Projekti jatkuu omassa ohjauksessamme toistaiseksi, ja suunnittelijamme ovat aloittaneet valmiiksi kehitetyn repun tuotannon. Toivomme, että voimme laajentaa potilasryhmää niin, että yhä useammat voidaan hoitaa kotona. Parhaillaan testaamme hyvin tuloksin repun käyttämistä potilailla, jotka tarvitsevat kemoterapiaa kivessyövän hoitoon tai antibioottitiputusta.”

Kotona hoitamisella on paljon etuja sairaalahoitoon verrattuna. Potilaat nukkuvat ja syövät enemmän, ja heidän elämänlaatunsa on parempi.

Chemo to go • Projekti käynnistyi vuonna 2014 osana Rigshospitaletin innovaatioprojektia IdéRiget. • Potilaat eivät voi erehtyä laitteiston käytössä. Mahdollisten sivuvaikutusten yhteydessä neuvoja saa puhelinvalmiudessa olevilta sairaanhoitajilta. • Pumppua käytetään toistaiseksi leukemiapotilaiden hoidossa ja antibioottien antamiseen. • Repun käyttö laajenee Kööpenhaminan Rigshospitaletin lisäksi myös Århusin, Ålborgin, Odensen, Roskilden ja Herlevin sairaaloihin.

2018#04 13 share

Haastattelija Martin Leer Scharnberg/Kuvitus Björn Öberg

HETKINEN, MINÄ SAIN IDEAN ”Kirjoitin maailman ensimmäinen hashtagin Twitteriin 23.8.2007 kello 12.25.” Olin ollut vuotuisilla South by Southwest -teknologiafestivaaleilla Austinissa, Teksasissa. Siihen aikaan Twitter oli ollut olemassa vasta vuoden ja noussut mediaksi, josta kaikki puhuivat. Viesteistä kävi myös ilmi, että käyttäjät kaipasivat toimintoa, jonka avulla he voisivat seurata helpommin muiden festivaalikävijöiden twiittailua. Festivaalit päättyivät aikanaan, ja minä matkustin kotiin, mutta asia jäi vaivaamaan minua moneksi kuukaudeksi.

KO L M E T I E TÄ

HYVÄÄN IDEAAN

Se oli kuin palapelinpalojen pyörittelyä. Olin huomannut, että IRC-foorumin kansallisilla keskustelukanavilla käytettiin etumerkkiä # ja että paikallisten kanavien etumerkkinä oli &. Tuohon aikaan ei ollut vielä älypuhelimia, joten käytössä oli vain matkapuhelimen painikkeet. 12 näppäintä, 10 numero-/kirjainnäppäintä sekä merkit * ja #. Nämä huomiot loksahtivat yhtäkkiä kohdalleen, ja idea oli syntynyt. Olin puhunut ystävieni kanssa siitä, että Twitteriin tarvittaisiin ehkä suljettuja ryhmiä, jotta käyttäjät voisivat viestitellä keskenään aiheen mukaan. Mutta entäpä jos twiittiin laittaisi #-merkin ennen kaikkia niitä sanoja, joilla käyttäjä haluaa viitata viestin aiheeseen ja sisältöön? Silloin twiittauksella ei olisi yläkategoriaa, vaan sitä voisi käyttää useissa asiayhteyksissä sen mukaan, kuinka monta sanaa #-merkin taakse kirjoitetaan. Ja sitten vain kokeilin tätä. 23.8.2007 kello 12.25 kirjoitin Twitteriin maailman ensimmäisen hashtagin twiittauksessa: ”How do you feel about using # (pound) for groups. As in #barcamp?” Käytännön omaksuminen kesti jonkin aikaa. Aluksi hashtagia käyttivät minun ja ystävieni lisäksi vain muut todelliset himotwiittaajat. Mutta sitten lokakuussa 2007 San Diegon alueella syttyi joukko rajuja metsäpaloja. Eräs alueella asuva ystäväni päivitti tilannetta Twitterissä. Ehdotin hänelle, että hän käyttäisi päivityksissä hashtagia #SanDiegoFire. Hän teki niin, ja pian muutkin twiittaajat alkoivat käyttää sitä. Lopuksi mukaan liittyivät myös suuret uutismediat. Yhtäkkiä hashtag ei ollutkaan enää vain kaltaisteni tietokonenörttien erikoisuus.

Ole utelias Tarkkaile ihmisiä ja heidän toimintatapojaan herkeämättä. Uteliaisuus jalostuu huomioksi, huomiot puolestaan ideoiksi. Pidä huolta, että teet asioita, jotka ruokkivat uteliaisuuttasi. Silloin oivallat uusia asioita ja saat uusia ideoita.

Pysy lujana Riippumatta siitä, mitä yrität luoda, skeptikoita ja epäilijöitä riittää. Älä ota sitä henkilökohtaisesti. Ihminen pitää luontaisesti kiinni tutusta ja turvallisesta, kun joku esittää muutosta. Älä anna sen lannistaa. Pysyttele optimistisena ja usko siihen, että ajan myötä hankkeesi voi onnistua, vastustuksesta huolimatta.

Vaihda näkökulmaa

CHRIS

MESSINA,

3 7,

on amerikkalainen teknologiayrittäjä ja käyttäjäkokemuskehittäjä. Hän on ollut aiemmin töissä muun muassa Googlella ja Uberilla. Hän ei ole koskaan yrittänyt saada rahaa hashtag-ideastaan. Nykyään Twitterissä käytetään hashtagia noin 125 miljoona kertaa joka päivä, ja sen käyttö on levinnyt kaikkiin suurimpiin sosiaalisiin medioihin: Facebookiin, Instagramiin, Google+:saan ja niin edelleen.

Kun saat idean, joka tuntuu sinusta hyvältä, on aika vaihtaa näkökulmaa. Mitä satunnainen ohikulkija sanoisi ideastasi? Mitä huonoa hän siitä löytäisi? Omasta mielestäsi idea on varmasti täydellinen, mutta sen tarkastelu ikään kuin ulkopuolisin silmin voi tuoda esiin heikkouksia ja parannettavia yksityiskohtia.

2018#04

Arvokas vesi

12-vuotias Claudio ui Paraguayjoessa päivittäin. Vaikka joki on hyvin saastunut, hänestä on ihanaa uida ystävien kanssa. Amerikkalainen valokuvaaja Mustafah Abdulaziz on dokumentoinut ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta eri puolilla maailmaa vuodesta 2012 asti muun muassa YK:n ja WWF:n tukemana. Hänen mittava kuvausprojektinsa

näyttää, kuinka me käytämme arvokkainta resurssiamme hyvässä ja pahassa, ja kuinka vesi saa meidät unelmoimaan. Vesi on meille elintärkeää, mutta tällä hetkellä 650 miljoonaa ihmistä elää ilman puhdasta juomavettä. Maailman jokia ja meriä on saastutettu vuosisatoja, ja vesipula ja vesistöjen saastuminen ovat aikamme suurimpia haasteita.

2018#04

Teksti ja kuvat Mustafah Abdulaziz

2018#04 16 share

Chongqing, Kiina

Kalifornia, USA

Kaupungin asukkaat tekevät retkiä Jangtsejoen saarille, jotta pääsisivät lähelle vettä. Joenvarret ja merien ja järvien rantamaat ovat houkutelleet ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Nämä miehet ovat valinneet lounasravintolan sijaan jotain, mikä on hyvin yleistä kaikkialla maailmassa: he käyttävät lyhyen vapaahetkensä ulkona, ikuisen veden läheisyydessä.

Kalifornia on kärsinyt vakavasta kuivuudesta vuodesta 2011 asti. Nämä kuvat on otettu vuonna 2015, jolloin kuivuutta oli jatkunut neljä vuotta. Palm Springsin lähellä sijaitseva Classic Club Golf Course on yksi valtion monista keinotekoisista keitaista aavikon keskellä. Palm Springsissä ja sen lähialueilla kulutetaan vettä yli tuhat litraa henkeä kohden, eli huomattavasti 350 litran keskikulutusta enemmän. Vuonna 2009 valtio hankki noin kolme miljoonaa ”varjokuulaa”, joilla katettiin Ivanhoe-tekoaltaan pinta vähien vesivarojen suojaamiseksi.

2018#04

Rockaway Beach, New York City, Yhdysvallat New Yorkia ympäröi meri lähes kaikilta suunnilta, mutta silti veden äärelle pääsee vain muutamalla rannalla ja uima-altaissa. Astoria Park Pool tarjoaa suurkaupungin asukkaille mahdollisuuden nauttia veden virvoittavista vaikutuksista. Valokuvaaja on alun perin kotoisin New York Citystä, ja ympäristöön liittyvien tunnesiteiden vuoksi kuvaamiseen oli etsittävä uusi näkökulma.

2018#04 20 share

Hongjärvi, Hubein provinssi, Kiina Zhang Shengyuanin suku on asunut Hongjärvellä sukupolvien ajan. Kärsittyään salametsästyksestä saamansa vapausrangaistuksen Zhang halusi muuttaa elämäänsä, ja hän aloitti suojelualueen vartijan työn. ”Ennen kuljin täällä metsästämässä”, hän sanoo. ”Nyt estän salametsästystä ja laitonta kalastusta järvellä, suojelen sitä. Vesi on puhdasta, ja paljon lintuja ja kaloja on tullut takaisin. Olen iloinen, että järvi on taas kaunis ja terve.”

Rakhi Mandi, Kanpur, Intia Kalavati on 50-vuotias nainen, ja hän on ottanut tehtäväkseen käymälöiden rakentamisen Rakhi Mandiin. Saman hän on tehnyt jo omassa slummikorttelissaan. ”Kun asuinalueelleni rakennettiin ensimmäinen käymälä, sanoin ettei mikään työ voi olla mielekkäämpää kuin tämä”, hän sanoo. Nyt hän on rakentanut yli 2 000 käymälää eri puolille Kanpuria ja sanoo, ettei hän lähde ennen kuin jokaisessa Rakhi Mandin taloudessa on käymälä. ”Joskus naiset kysyvät minulta: Miksi teet tätä? Silloin vastaan heille: Ovatko miehet erilaisia kuin naiset? Minun mielestäni miehet ja naiset pystyvät tekemään samoja töitä.”

2018#04

Freetown, Sierra Leone Puhtaan veden saamiseen tarvitaan usein muutakin kuin fyysinen vedenottopaikka riippumatta siitä, jyllääkö alueella koleraepidemia – kuten Sierra Leonessa vuonna 2012 – vai onko kyseessä vain normaali arki maassa, jossa vedestä on pulaa. Pääkaupunki Freetownin slummeissa kloorataan kaivoja koleran ja muiden veden välityksellä leviävien tautien vuoksi, mutta se ei auta, koska ihmiset hakevat vettä likaisilla astioilla. Valistus ja paikallisen väestön tietojen lisääntyminen on tärkeässä asemassa veteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Tietämättömyys voi olla hengenvaarallista.

Hongjärvi, Hubein provinssi, Kiina Vaikka runot ja tarinat Hongjärven puhtaudesta kuuluvat kiinalaiseen kulttuurihistoriaan, liikakalastus on vahingoittanut järveä pahasti. WWF, sen yhteistyökumppanit, paikallinen yhteisö sekä maan hallitus ovat olleet mukana elvytystoimissa, jotka ovat osoittaneet 14 vuoden aikana, että vastuullisten kalastusmenetelmien avulla voidaan vähentää epäpuhtauksia sekä saada terveempiä kaloja ja puhtaampaa vettä.

share 22 2018#04

Aina tapahtuu

Kirjoittaja Klaus Æ. Mogensen

Ke s ä k u u – s y y s k u u 2 0 1 8

Kesäkuu

Syyskuu

Heinäkuu Liikenne Design

Rauha

24. kesäkuuta alkaen naisilla on lupa ajaa autoa SaudiArabiassa. Henkilökuljetuspalvelu Uberin arabialainen vastine Careem odottaa saavansa listoilleen 100 000 naiskuljettajaa ensimmäisen vuoden aikana. Naisten taksinkäyttöä rajoittaa usein se, että kuljettaja on miespuolinen.

Avaruus

Popkulttuuri

Teknologia SpaceX:n Crew Dragon -avaruusalus tekee miehittämättömän koelennon kansainväliselle ISS-avaruusasemalle. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Crew Dragonista voi tulla ensimmäinen alus, jolla tehdään yksityisen yrityksen toteuttama miehitetty avaruuslento.

Ennustus 9. elokuuta 1918 newfoundlandilaisessa St. Johns Daily Star -lehdessä ennustettiin, että vuonna 2018 käytössä on äänellä toimivia kirjoituskoneita. Aika lähelle ennustus osui, sillä jo muutaman vuoden käytössä on ollut erilaisia puheentunnistusohjelmia.

Liikenne 22. syyskuuta vietetään vuosittaista autotonta päivää (World Car Free Day), jolloin ihmisten toivotaan jättävän auton kotiin ja lähtevän liikkeelle pyörällä, kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Tänä vuonna autoton päivä osuu lauantaiksi, ja se saattaa helpottaa hyvän päätöksen tekemistä. Päivä järjestetään paikallisesti, ja sitä on vietetty kansainvälisesti vuodesta 2000 alkaen. Lisätietoa on saatavana osoitteesta worldcarfree.net.

Lokakuu Share nro 5 ilmestyy.

2018#04

Superman Celebration -festivaali järjestetään yhdysvaltalaisessa Metropoliksen kaupungissa nyt jo 40. kerran. Ajankohta on 7.–10. heinäkuuta. Kryptoniitti on kielletty. Kaupunki on samanniminen kuin fiktiivisen Teräsmiehen (engl. Superman) kotikaupunki. Supersankari esiteltiin maailmalle Action Comics -lehden ensimmäisessä numerossa 80 vuotta sitten.

27. heinäkuuta taivaalla on sään salliessa nähtävissä ensimmäinen keskinen kuunpimennys (kuu kulkee maan täysvarjon poikki) sitten vuoden 2011. Itä-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Intiassa kuu pimentyy kokonaan, Pohjois-Amerikassa pimennystä ei nähdä lainkaan. Muualla maailmassa pimentyvä kuu näkyy auringonnousun tai -laskun aikoihin.

Elokuu

Tasa-arvo

1. heinäkuuta on kulunut 50 vuotta siitä, kun sopimus ydinaseiden leviämisen estämisestä avattiin allekirjoittamista varten. Sopimus astui voimaan kaksi vuotta myöhemmin. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki maat Intiaa, Pakistania, Israelia, Pohjois-Koreaa ja Etelä-Sudania lukuun ottamatta.

Skotlannin ensimmäinen muotoilumuseo Victoria and Albert Museum of Design avataan Dundeessa yleisölle syyskuun 15. päivä. Museossa on esillä muotoilua Skotlannin menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Rakennuksen on suunnitellut japanilainen arkkitehti Kengo Kuma, jonka käsialaa on myös vuoden 2020 olympialaisten päästadion Tokiossa. Museon rakentaminen on maksanut yli 80 miljoonaa puntaa.

L Ä H T E E T: JA K A RTA P O ST, A R A B N E WS, U N O DA , S PAC E F L I G H T N O W, G I Z M O D O / PA L EO F U T U R E , SU P E R M A N C E L E B R AT I O N . N E T, VA N DA D U N D E E .O RG, W O R L D C A R F R E E . N E T / F OTO G E T T Y I M AG E S, S C A N P I X / KU V I T US K I M FO SSU M

Hong Kong – Zhuhai – Macao -silta avataan. 55 kilometriä pitkä silta yhdistää Kaakkois-Kiinan kolme suurta talouskeskusta. Se lyhentää Hongkongin ja Macaon välisen neljän tunnin ajomatkan alle tuntiin.

2018#04 24 share

SU KKA HOUSUJA H Y VÄ L L Ä OM A L L AT U N NOL L A

”Vaatteita ei osteta siksi, että ne ovat vastuullisia, vaan siksi, että ne ovat upeita.” Nadja Forsberg ja Linn Frisinger ovat osoittaneet, että täysiverinen ”käytä ja hävitä” -tuote voi olla myös vastuullinen. Naisilla on menestyvä sukkahousubisnes. Kirjoittaja Kristina Olsson/Kuva Tobias Björkgren

Tiesitkö, että nailonsukkahousut valmistetaan maaöljystä? Etkö? Entä sen, että joka vuosi kaatopaikoille päätyy kaksi miljardia sukkahousuparia? Et ole ainoa, jolle tämä oli yllätys. ”Oho, on monen vastaus, kun kerron kuinka sukkahousut valmistetaan. Ne ovat niin yleinen kulutustuote, ettei asiaa tule yleensä ajatelleeksi. Niitä ei hankita seuraavaa 20 vuotta varten, sillä yleensä ne kestävät vain muutaman käyttökerran. Sen jälkeen ne heitetään pois ja tilalle ostetaan uudet”, kertoo ruotsalaisen Swedish Stockings -yrityksen toinen perustaja Nadja Forsberg. Nailonsukkahousut ovat muotiteollisuuden yleisimpiä ”käytä ja hävitä” -tuotteita, ja lisäksi niiden valmistus kuormittaa luontoa erittäin paljon. Suuret hiilidioksidipäästöt, värjäysprosessissa käytettävät vaaralliset kemikaalit ja valtava vedenkulutus olivat niitä asioita, joihin Nadja Forsberg törmäsi alkaessaan tutkia aihetta Hehkulamppuhuijaus-elokuvan jälkimainingeissa. ”Yritän löytää ympäristön kannalta paremman sukkahousumerkin”, hän ajatteli. Sellaista ei löytynyt, mutta ideanpoikanen oli syntynyt. Muutamaa kuukautta myöhemmin hän tapasi diplomiekonomi Linn Frisingerin eräissä juhlissa. Linn Frisinger oli kyllästynyt työhönsä, ja niinpä Nadja Forsberg sanoi: ”Ajattelin ruveta valmistamaan vastuullisesti tuotettuja sukkahousuja. Lähdetkö mukaan?” Puolen vuoden kuluttua naiset avasivat Swedish Stockingsin, joka on maailman ainoa vastuullisesti tuotettujen sukkahousujen valmistaja. Tuote on lanseerattu Ruotsissa, Tanskassa, Suo-

messa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa. Uusin markkinavaltaus on Yhdysvallat, jonne yritys teki tähän mennessä suurimman panostuksensa ja onnistui saamaan tuotteensa muun muassa luksustavarataloketju Nordstromin valikoimiin. Tämän vuoden liikevaihdon odotetaan nousevan yli 25 miljoonaan Ruotsin kruunuun. Miksi juuri sukkahousut? Linn Frisinger: ”Se on tuote, josta on uskomattoman helppo viestiä. Kaikki tietävät, mihin sukkahousuja käytetään, ja kun viestiin lisätään, että ne valmistetaan öljystä, vastuullisuuden ymmärtäminen tulee kuin itsestään. Tämä koskee kaikkia osa-alueita: nailonin kierrättämistä, ympäristöä säästävää tuotantoa sekä laadun parantamista.” Miten Swedish Stockingsin tuotanto eroaa muista sukkahousuvalmistajista? Nadja Forsberg: ”Sukkahousut valmistetaan kierrätysnailonista, jota ostamme irlantilaiselta yritykseltä, ja tuotanto tapahtuu italialaisessa tehtaassa. Tehdas käyttää uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi aurinkoenergiaa, ja toimii zero waste -periaatteella. Lisäksi kaikki tehtaalta lähtevä vesi puhdistetaan. Tämä on merkinnyt muun muassa 87 prosentin vähennystä energiankulutukseen perinteiseen sukkahousutuotantoon verrattuna.” Millainen tuote muuten on? Linn Frisinger: ”Ensinnäkin se on korkealaatuinen eli samalla tasolla Wolfordin, maailman johtavan sukkahousuvalmistajan kanssa. Menestys perustuu erään

tärkeän asian ymmärtämiseen: vaatteita ei osteta siksi, että ne ovat vastuullisia, vaan siksi, että ne ovat upeita. Niiden on oltava kauniita, laadukkaita ja puhuteltava ostajaa. Vastuullisuus on lisäarvo. Meillä on hallituksen jäsen, jolla on tapana siteerata erästä muotigurua: ”People want to look good, feel good and do good – tässä järjestyksessä.” Pelkkä halu tehdä hyvää ei riitä kovinkaan pitkälle.” Swedish Stockings kerää myös käytettyjä sukkahousuja, mutta niistä ei tehdä uusia sukkahousuja. Miksi? Nadja Forsberg: ”Se vaatisi menetelmää polyamidin (nailon, toim.huom.) ja elastaanin erottelemiseen, ja tämä on muotiteollisuuden suurimpia haasteita juuri nyt. Asiaa tutkitaan paljon, mutta ratkaisua ei ole vielä löytynyt. Linnin isä valmistaa lasikuitusäiliöitä, joita käytetään hotelli- ja ravintola-alalla öljyn ja rasvan erottamiseen. Hän alkoi jauhaa sukkahousuista täytettä säiliöihin, ja materiaali toimii tosi hyvin, eivätkä sukkahousut päädy suoraan kaatopaikalle. Toivomme kuitenkin, että ajan myötä löytyy menetelmä, jolla vanhoja sukkahousuja voidaan käyttää uusien valmistukseen.” Mitä seuraavaksi? Linn Frisinger: ”Yrityksemme perustuu innovointiin, eikä nykytilanne riitä meille. Meillä on ideoita muista tuotteista, joita voi tuottaa vastuullisesti. Juuri nyt panostamme verkkomyyntiin, joka on tulevaisuutta ja johon tuotteemme sopii erittäin hyvin, sillä sukkahousuja ei kokeilla muutenkaan ennen ostopäätöksen tekemistä.”

Alennusta vanhoilla sukkahousuilla Swedish Stockings on ottanut käyttöön Recycling Club -palautusjärjestelmän, jonka tehtävänä on estää sukkahousujen päätyminen talousjätteiden joukkoon. Lähettämällä yritykselle kolmet käytetyt sukkahousut asiakas saa 30 prosentin alennuksen uusista sukkahousuista. Käytettyjen sukkahousujen merkillä ei ole väliä.

Swedish Stockingsin sukkahousut valmistetaan kierrätysnailonista tehtaassa, joka toimii uusiutuvalla energialla. Linn Frisingerin ja Nadja Forsbergin sukkahousut ovat luonnollisesti oman tehtaan tuotantoa.

2018#04

Tulevaisuuden työympäristö Kirjoittaja Anders Ryehauge • Kuvitus Jing Zhang

2018#04

Kehitä luovuuttasi

27 2018#04

Työmarkkinoilla menestyminen edellyttää tulevaisuudessa yhä enemmän luovuutta. Harva tietää, mitä luovuus oikeastaan on, mutta ainakaan se ei ole taiteellisten ihmisten yksityisomaisuutta. Kävimme tapaamassa ihmisiä, joiden mielestä luovuus on pikemminkin tapa toimia kuin myötäsyntyinen luonteenpiirre.

2018#04 28 share

N A I S U U D E

S T Ö

T E

R P Ä

Kaikki eivät ihan heti

ymmärtäneet Jonathan Hanwitin sanomaa, kun hän ilmoitti uudesta suunnitelmasta ThinkParallaxin aamupalaverissa vuonna 2014. Tästä lähtien yrityksen kaikki 15 työntekijää saisivat kerran vuodessa 1 500 dollaria matkaan mihin tahansa paikkaan, jossa he eivät ole koskaan käyneet. Se oli koko suunnitelma kaikessa yksinkertaisuudessaan. Hetken oli aivan hiljaista, ja sitten eräs työntekijä kysyi: ”Tarkoitatko siis, että voin lähteä minne päin maailmaa tahansa, ja sinä maksat sen?” Hanwit nyökkäsi. Asia selvä. ”Voi sen ajatella niinkin, teoriassa, että maksan työntekijöille siitä, että he pysyvät viikon pois työpaikalta. Mutta mikäli he tulevat takaisin entistä motivoituneempina, innostuneempina ja varsinkin luovempina, satsaus on ollut kannattava niin taloudellisesti, ajankäytöllisesti kuin resurssienkin osalta”, sanoo eteläkalifornialaisen Encinitasin Jonathan Hanwit. ”Minä näen sen niin, että he saavat uusia ja erilaisia näkemyksiä, jotka kenties jäisivät kokematta heidän pysyessään samojen seinien sisällä, samojen tehtävien parissa.” Monet asiat puhuvat Hanwitin näkemyksen puolesta. World Economic Forumin mukaan luovuus on työmarkkinoiden kolmanneksi arvostetuin ominaisuus vuonna 2020. Vain viisi vuotta sitten se oli sijalla 10, ja muutamaa vuotta aiemmin luovuutta ei löytynyt listalta lainkaan. Arvostuksen nopeaa nousua on kuitenkin aika helppo ymmärtää: erään uuden tutkimuksen mukaan luovat yritykset kasvavat selvästi enemM U I TA män kuin ”vähemmät luovat”. Forrester ConMENETELMIÄ sultingin tekemään tutSuunnittekimukseen osallistui yli lutoimisto 300 eurooppalaisten, Sagmeister aasialaisten, yhdysvalta& Walsh laisten ja australialaisten sulkee ovensa kokonaan suuryritysten johtajaa, ja joka seitsemäs vuosi, jotta työntekijät voivat vastaavia johtopäätöksiä ”ladata luovan hakeon saatu muualtakin. mistonsa”. Sapattivuosi päättää kuitenkin myös Mutta mitä luovuus kaikki sopimukset vaoikeastaan on? Kirjaikioasiakkaiden kanssa, mellisesti, sanakirjan eikä yritys ota uusia toimeksiantoja. Esimermukaan, se tarkoittaa kiksi Barack Obamalta jäi kuulemma vaalijuliste saamatta tämän syyn vuoksi.

Jonathan Hanwit ja Guusje Bendeler ovat yhdysvaltalaisen bränditoimiston ThinkParallaxin perustajia. Molempien mielestä palkallisen vapaan antaminen kannattaa.

ihmisen kykyä luoda jotakin uutta, yllättävää, ennennäkemätöntä. Ilman luovuutta ihmiskunnan kehitys olisi jäänyt siis kovin vaisuksi. Australian aboriginaaleja pidetään yhtenä maailman ensimmäisistä luovuutta osoittaneista ihmisistä. He keksivät yli 50 000 vuotta sitten todella älykkään välineen metsästykseen. Se on bumerangi, takaisin palaava heittoase. Luovuuden olemusta alettiin kuitenkin tutkia tosissaan vasta 1950-luvulla sen jälkeen, kun J.P. Guilfordin kirjoittama artikkeli ”Creativity” oli ilmestynyt American Psychologist -lehdessä. Ja nyt, lisääntyvän automatisaation myötä, luovuutta pidetään yhä tärkeämpänä työelämässä menestymisen kannalta.

Ongelmana on kuitenkin se, ettei kukaan oikein tiedä, kuinka luovuutta voi lisätä. Edellä mainitussa Forrester Consultingin tutkimuksessa 61 prosenttia vastanneista johtajista oli sitä mieltä, ettei heidän johtamassaan yrityksessä ollut riittävästi luovuutta. Luovuudesta on siis tullut ominaisuus, jota kaikki haluavat, mutta kukaan ei oikein tiedä, miten sitä hankitaan. Tässä reportaasissa käymme tapaamassa joitakin ihmisiä, joiden mielestä luovuus ei välttämättä ole luonteenpiirre vaan toimintatapa, johon voi päästä aktiivisella harjoittelulla. Esimerkiksi tekemällä riittävästi virheitä tai järjestämällä olosuhteet keskittymiseen pilkunviilaajan tarkkuudella. Aloitetaan Kaliforniasta ja ajatuksesta, että luovuuden lisäämiseksi on hyvä pitää vapaata töistä.

Pidä vapaata ThinkParallaxin väki

Ku v a: J o s e p h E s c a m i l l a

Luovuus on haluttu ominaisuus tulevaisuuden työpaikolla. Tässä artikkelissa tutkimme kolmea tapaa lisätä luovuutta:

1 2 3

Pidä vapaata sillä irtiotto kiireisestä arjesta luo uutta ajattelua.

2018#04

Syvenny sillä turhan informaation sulkeminen pois on edellytys sille, että voi kehittyä olennaisesti pidemmälle.

Tee virheitä sillä mitään merkittävästi uutta ei synny ilman vapauttavia virheitä.

on käynyt neljän viime vuoden aikana yrityksen rahoilla yhteensä lähes 30 maassa: Japanissa, Perussa, Saksassa, Uudessa-Seelannissa ja monissa muissa. 1 500 dollarin eli hieman yli 1 200 euron suuruisen matkarahan saaminen edellyttää periaatteessa vain kahta asiaa: Matkan pitää suuntautua kohteeseen, jossa henkilö ei ole käynyt aikaisemmin, ja matka pitää tehdä yksin. ”Tämä pakottaa ihmiset todella astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle ja avaamaan silmänsä, ja se taas on edellytys uusien näkökulmien löytämiseen. Sillä vaikka myisi vakuutuksia, ajatukset on kyettävä ohjaamaan pois totutusta: mitä voi tehdä eri tavalla, jotta tulos olisi entistä parempi? Jokapäiväisessä elämässä on lähes rajattomasti alueita, joita voi muuttaa luovien ratkaisujen avulla”, Jonathan Hanwit sanoo. Vaikka työntekijöiden päästäminen palkalliselle vapaalle voi ensin tuntua oudolta, taustalla on selviä viitteitä idean toimivuudesta. Amerikkalaisen Wired-lehden mukaan tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että yli 40 prosenttia luovista ajatuksista syntyy työstä pidettyjen taukojen aikana. Keskittyminen käsillä olevaan työhön estää luovia ajatuksia, ja ne pääsevät valloilleen, kun aivokapasiteetti vapautuu arkisista rutiineista. 3M oli ensimmäisiä yrityksiä, joissa tämä huomattiin. Siellä otettiin 1960-luvun loppupuolella käyttöön sääntö, jonka mukaan jokaisen työntekijän piti ajatella 15 prosenttia työajastaan muita kuin tavanomaisia työtehtäviään. Sen seurauksena Art Fry, joka harrasti kuorolaulua ja harmitteli muistilappujen putoamista laulukirjan välistä, kehitti kuuluisat keltaiset Post-it-laput. 3M:n ideaa on käytetty sittemmin monissa isoissa amerikkalaisyrityksissä. Tunnetuin lienee Googlen 20 prosentin sääntö, joka on johtanut muun muassa Gmailin syntymiseen. Ajatus tarkoituksellisesta vapaudesta luovuuden lähteenä on kuitenkin paljon vanhempi. Suuret ajattelijat Søren Kierkegaard ja Henry David Thoreau pitivät – toisistaan tietämättä – päiväkävelyä lähes pyhänä rituaalina, joka sai heidän aivonsa tuottamaan uu-

2018#04 30 share

M U I TA MENETELMIÄ

Hollantilaisella Heldergroenilla nostetaan kirjoituspöydät kattoon tasan kello 18, jotta kukaan ei jäisi istumaan työnsä ääreen liian pitkäksi aikaa. Tämän jälkeen toimistossa voi tehdä fyysisiä tai luovia projekteja.

sia ideoita. ”Sillä hetkellä, kun jalkani alkavat liikkua, ajatukseni lähtevät lentoon”, kirjoitti Thoreau vuonna 1851. Entisaikojen suurista filosofeista voi siis vetää suoran linjan ThinkParallaxin ideaan. Jonathan Hanwit mainitsee kaksi esimerkkiä, jotka ovat tehneet häneen erityisen suuren vaikutuksen. Toinen on toimistolla työskentelevä tuotepäällikkö, joka matkusti Peruun ja kiipesi Machu Picchulle. ”Tämä nuori nainen ei ole erityisen rohkea, mutta hän oppi näkemään, mihin hän pystyy tarvittaessa. Pian matkan jälkeen hän ryhtyi erään

hyvin suuren ja stressaavan projektin vetäjäksi. Hänen kohdallaan matkan vaikutus on selvästi nähtävissä. Hän oli saanut paljon lisää itsevarmuutta ja pystyi nyt tekemään monia tavanomaisesta poikkeavia päätöksiä. Hän muuttui yksinkertaisesti luovemmaksi.” Toinen esimerkki koskee erästä suunnittelijaa, joka kävi Berliinissä. Hän löysi sieltä suunnittelukonsepteja, grafiikoita ja arkkitehtuuria, joita hän saattoi käyttää suoraan omissa projekteissaan. ”Ihmiset ovat hyvin erilaisia ja heidän vastuualueensa vaihtelevat paljon. On mahdotonta sanoa etukäteen, miten matkustaminen vaikuttaa heihin. Olennaista on, että he vapautuvat arkisista rutiineistaan. Meillä on hyvin vakiintuneet käsitykset siitä, mikä on mahdollista, mutta ripaus lisää itseluottamusta auttaa tekemään asioita vähän eri tavalla, ja se voi johtaa huomattaviin hyötyihin. Kaikki tehdään sillä tavalla kuin tehdään vain siksi, että tapa on sen hetkisten tietojen perusteella paras. Mutta aina on olemassa parempi ratkaisu, jota ei vain ole löydetty vielä. Ajatellaan aikaa 10–20 vuotta eteenpäin. Moni asia on silloin varmasti toisin, koska jotkut ovat saaneet parempia ideoita.”

Neljän viime vuoden aikana ThinkParallaxin väki on käynyt lähes 30 maassa: Japanissa, Perussa, Uudessa-Seelannissa...

Ku v a: J o s e p h E s c a m i l l a

I S U U

N D E

S T Ö

T E

R P Ä

M U I TA MENETELMIÄ

Suunnittelutoimisto Cognizant Business Consulting

kutsuu säännöllisesti koululaisia mukaan yrityksen ratkaisukeskeisille ”Insight days” -päiville. Varatoimitusjohtaja Phil Dunmore kuvaili tätä vuonna 2016 The Guardian -lehdelle seuraavasti: ”On uskomatonta, miten luovia ratkaisuja ryhmä yhdeksänvuotiaita voi saada aikaiseksi. Me aikuiset menetämme helposti osan luontaisesta luovuudestamme. Nämä päivät auttavat meitä pitämään sen mielessä.”

Syvätyöskentele M U I TA MENETELMIÄ

IBM:n kuuluisat ”jamit” – yhteen aiheeseen keskittyvät onlinetapahtumat – hyödyntävät ihmisten idearikkautta yrityksen kehittämisessä. Tämän mennessä suurimmat jamit järjestettiin vuonna 2006, jolloin mukana oli 150 000 ihmistä 104 maasta ja 67 yrityksestä. Tapahtuma tuotti 10 uutta ideaa, joihin yritys sijoitti kaiken kaikkiaan lähes 135 miljoonaa euroa.

Toisilla ihmisillä

2018#04

luovuus liittyy voimakkaammin aikaan, jonka he viettävät työnsä parissa. Cal Newport julkaisi vuonna 2016 kirjan ”Deep Work – Rules for Focused Success in a Distracted World”, joka käsittelee keskittymisen ja syventyvän työskentelyn kasvavaa merkitystä nykyaikaisessa, jatkuvia häiriöitä sisältävässä maailmassa. Johtopäätöksenä kirjassa todetaan, että ”syvätyöskentely” on avain työelämässä menestymiseen ja ettei monillakaan tämän päivän suurista menestyjistä ole välttämättä enemmän taitoja tai luovuutta kuin muilla – he vain osaavat keskittyä työhönsä muita paremmin. Olisin keskustellut tästä mielelläni Cal Newportin kanssa. Mutta yhteystietoja etsiessäni löysin hänen kotisivultaan seuraavanlaisen tiedotteen: ”Pyrin käyttämään kirjoittamiseen jäävän ajan mahdollisimman hyvin syvätyöskentelyyn kirjoittamisen parissa. Tämän vuoksi minua on vaikeampi saada kiinni kuin useimpia muita kirjailijoita. En vastaa kyselyihin sähköpostilla enkä käytä sosiaalista mediaa.” Tiedotetta seuraa linkki toisen kirjailijan, Neal Stephensonin, vastaavaan ilmoitukseen: ”Neljä tuntia on resurssi, jonka voin käyttää todella tehokkaasti. Kaksi kahden tunnin

jaksoa on ajallisesti myös neljä tuntia, mutta niiden tuottavuus on kaukana neljän tunnin häiriöttömästä työskentelystä. Jos tiedän, että minut keskeytetään, en pysty keskittymään, ja jos epäilen, että minut saatetaan keskeyttää, en vain saa mitään valmiiksi.” McKinseyn mukaan keskiverto toimistotyöntekijä viettää noin 60 prosenttia työviikostaan sähköisen viestinnän ja internetin parissa. Cal Newportin ja Neal Stephensonin toimintatavoissa mielenkiintoisinta ei ole sinänsä erikoinen sähköpostin tai sosiaalisen median puuttuminen, vaan heidän käyttämänsä ”syvätyöskentely”, kuten sitä on viime vuosina nimitetty. Newportin mukaan ratkaisu ei tarkoita ympäröivän maailman täydellistä poissulkemista, vaan kyse on järjestelmällisyydestä, jonka ansiosta hän pystyy työskentelemään merkittävästi enemmän. Hän kehottaa pitämään tietokoneen vieressä muistikirjaa, jossa työpäivän eri ajanjaksot: keskittyneen työnteon tunnit ja tunnit, jolloin sosiaalisen median ja sähköpostin käyttö on sallittu, on jaoteltu selvästi. Monet mieltävät luovat ihmiset epäjärjestelmälliseksi ja paikasta toiseen haahuilevaksi, jostakin tupsahtavaa luovuusaaltoa odottavaksi ihmistyypiksi. Mutta luovuuden salaisuus on ennen kaikkea järjestelmällisyydessä, mikäli New York Timesin artikkelia kirjasta ”Daily Rituals – How Artists Work” on uskominen: ”Hämmästyttävää on, että luovat ihmiset järjestävät elämänsä toistuvien, hyvin kurinalaisten rutiinien mukaan. He ajattelevat kuten taiteilijat, mutta toimivat kuin kirjanpitäjät.”

2018#04 32 share

I S U U

N D E

S T Ö

T E

R P Ä

Tee virheitä

Pienen paikallisorganisaation kehittyminen kansainväliseksi kärkiyritykseksi riippuu pääasiassa siitä, uskalletaanko innovaatiota edeltävät virheet tehdä, sanoo Tanskan kansallismuseon johtaja Rane Willerslev.

laisiin haasteisiin, kuten keihäänkärkien tehokkaaseen toimittamiseen Pohjois-NorMENETELMIÄ jasta museolle tai – kysymykRuotsalaissistä suurimpaan – tieteelliravintola sen aspektin yhdistämiseen Fäviken esineiden esillepanoon. – joka on valittu useaan ”Ideoiden spontaanius on otteeseen yhdeksi maaerittäin tärkeää, liiallinen ilman parhaista ravintoloista – pitää ovensa harkinta pilaa ne. Sitten idekiinni joka vuosi helmioille etsitään yhtä spontaakuusta heinäkuuhun. Tänä aikana työntekijät neja vastauksia kysymykseen: voivat tutkia vapaasti Jos tämä idea toteutettaisiin, mitä tahansa aluetta, joka heitä kiinnostaa. miten sitä voisi vahvistaa po”Kaikki eivät välttäsitiivisesti? Maagisten kehien mättä palaa takaisin tärkein etu on se, että ihmiset villiä luovuutta uhkuen, mutta kaikilla on muheittävät ajatuksia lonkalta. kanaan palikoita, joista Sen myötä esiin tulee suuri rakennamme yhdessä jotakin uutta”, kertoi joukko huonoja ehdotukkeittiömestari Magnus sia, mutta lähes joka kerralla Nilsson Gastro-lehdelle vuonna 2015. myös huippuhyvä idea, jolla voidaan ratkaista jokin konkreettinen ongelma.” Myös maailmankuululla animaatiostudio Pixarilla virheet ovat pyhä asia. Yhtiön perustaja Edwin Catmull paljastaa kirjassaan ”Creativity, Inc.” (2014), että Pixarin menestys perustuu lukuisiin virheisiin ja varsinkin niiden hyväksymiseen. Yrityksellä on aiheeseen liittyen kaksi mottoa: ”Fail early and fail fast” sekä ”Be wrong as fast as you can.” Pixar tunnetaan niin kutsutuista ”braintrusteistaan”, jossa hyvin eri taustoista tulevat työntekijät kokoontuvat ideoimaan spontaanisti ja ilman rajoja. Ensimmäisiä ideoita kutsutaan ”rumiksi lapsiksi”. Niistä pyritään tekemään ”kauniita aikuisia” pallottelemalla luonnoksia edestakaisin ja antamalla koko ajan raa’an rehellistä palautetta. Catmullin mukaan ihmiset on opetettu pelkäämään virheitä niin paljon, että he valitsevat mielummin aina turvallisen ratkaisun. Se on paljon mukavampaa, mutta samalla suurin este luovuudelle työpaikalla. Kuten Ed Catmull sanoo: ”Sinulla on oltava paljon huonoja ideoita, jotta voit keksiä yhden hyvän.” Jos Rane Willersleviä on uskominen, parhaita huteja pitäisi juhlia töissä lasillisella Fernet-Brancaa, sillä juuri ne auttavat hahmottamaan ja hiomaan koko työyhteisön luovuutta. ”Nollavirhemarginaali on käytännössä taantumista. Sen noudattaminen katkaisee siivet työntekijöiden sisäiseltä innovatiivisuudelta. Jos pystyt näkemään, että kilpailet koko maailman kanssa, sinulla ei ole varaa jättää työyhteisöstä kumpuavia ideoita ja kehitysmahdollisuuksia huomiotta. Pienen paikallisorganisaation kehittyminen kansainväliseksi kärkiyritykseksi riippuu pääasiassa siitä, uskalletaanko innovaatiota edeltävät virheet tehdä.”

M U I TA

33 2018#04

Ku v a: M i c h e l l e B e r g

ilotulituksen keksi kiinalainen kokki, jolla meni keittiössä asiat pahasti pieleen. Historiassa on lukuisia esimerkkejä siitä, että upeaan luovuuteen liittyy loputtomasti virheitä. Miljoonat ihmiset olisivat menettäneet ennenaikaisesti henkensä, ellei Alexander Fleming olisi tehnyt vuonna 1928 laboratoriossa virhettä, joka johti penisilliinin keksimiseen. Leonardo da Vinci käytti 16 vuotta elämästään Mona Lisan kuuluisan hymyn vangitsemiseen. Ja Martin Luther King istui koko yön kirjoittamassa puhettaan yhä uudestaan ja uudestaan, kunnes hän aivan loppumetreillä löysi oikean linjan: ”I have a dream”. Näitä esimerkkejä voi tietenkin pitää pelkkinä sattumina. Mutta niitä voi myös ajatella siltä kannalta, että virheiden tekeminen on tarpeellinen prosessi luovien ratkaisujen kehittämisessä. ”Maailmanhistoriasta ei löydy keksintöjä, joita ei olisi edeltänyt virheiden kavalkadi. Se on yksinkertaisesti mahdotonta. Ihmiset tekevät paljon, joskus lähes loputtomasti, virheitä, ennen kuin innovatiivinen keksintö syntyy”, kertoo Rane Willerslev. Hänet nimitettiin viime kesänä Tanskan suurimman museon johtajaksi, ja nimitys herätti paljon huomiota Ranen epätyypillisen taustan vuoksi. Hän on muun muassa elänyt pitkiä aikoja siperialaisten turkismetsästäjien luona antropologisten tutkimustensa yhteydessä. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjan ”Tænk vildt – Det er guddommeligt at fejle” ja pitää luovuutta ehdottomasti keskeisenä resurssina selviytymiselle globaalin talouselämän pyörteissä. ”Mikäli virheitä ei pystytä näkemään tuottavana vaiheena uuden luomisessa, kehittymisen voi unohtaa kokonaan. Varsinkin valtiolliset rakenteet ovat tässä suhteessa turmiollisia, sillä niiden ohjauksessa virhemarginaali on nolla eikä todellinen uudelleenajattelu ole siis mahdollista.” Rane Willerslev ei usko siihen peruskäsitykseen, että toiset ihmiset ovat luovia, toiset eivät. Hänen mielestään kaikilla työntekijöillä on käyttämätön varanto luovuutta. ”Todellakin. Hyvä idea tai ajatus voi tulla mistä tahansa. Luovuus on ihmiskunnan perusedellytys. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa, että pystymme hyödyntämään johonkin asiaan liittyvää tietoa jossakin toisessa yhteydessä.” Rane Willerslev kertoo esimerkin niiltä ajoilta, jolloin hän toimi Norjassa kulttuurihistoriallisen museon johtajana. Hän tapasi siellä arkeologin, joka etsi ratkaisua tieteen ja näyttelyiden väliseen suhteeseen Hollywoodin tavasta vaihtaa näkökulmaa Matrix-elokuvan (1999) maailmankaikkeuden luomisessa. Arkeologi käytti samantyyppistä mallia tieteen ja näyttelytilan yhdistämiseen uudella tavalla. Arkeologimme ei kuitenkaan olisi saanut tätä oivallusta ilman Rane Willerslevin ajatusta ”maagisista kehistä”. Ajatus perustui jokaisen työntekijän oikeuteen kutsua työajalla koolle epävirallinen palaveri, jossa halukkaat pääsivät heittämään spontaaneja ideoita eri-

Tarinan mukaan

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ

I S U U

N D E

S T Ö

T E

R P Ä

Toimisto on ikuinen kiistanaihe

VUOSI 517 Monissa vanhoissa luostareissa oli ”scriptorium” eli toimistomainen kirjoitushuone, jossa tuon ajan älymystö, munkit, työskentelivät. Munkit tekivät työtään täysin eristyksissä, ja koska istuminen oli erityisoikeus, heidän oli yleensä selvittävä työstään pöydän ääressä seisten.

VUOSI 1841

YEAR 517

YEAR 1841

YEAR 1650 Teollistuminen lähti toden YEAR 1904

YEAR 517

YEAR 1650

VUOSI 1650 YEAR 517

2018#04

YEAR 517

YEAR Mikäli uskot, että1650 työn tekeminen kotona tai kahvilassa on nykyaikainen keksintö, olet väärässä. 1600-luvun Lontoossa koti ja kahvila olivat juuri ne kaksi paikkaa, jossa toimistotyöt tehtiin. Vuonna 1650 Oxfordissa YEAR 1650 avattiin ensimmäinen ”kahvitalo”, the Angel. Seuraavan vuosikymmenen aikana joka puolelle Lontoota nousi kahviloita, joissa muun muassa lääkärit, tiedemiehet, kauppiaat, kirjailijat ja poliitikot saattoivat syventyä työhönsä, pysyä ajan hermolla ja keskustella tärkeistä tapahtumista. Samaan aikaan monet kauppiaat palkkasivat konttorioppilaita, jotka saivat asua kauppojen yläpuolella olevissa asunnoissa. Kotona työskentelyn edut ja haitat olivat samoja kuin nykyään. Työmatkaa ei ollut, mutta työstä ei myöskään päässyt koskaan kokonaan eroon.

teolla käyntiin 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Sähkötyksen ja myöhemmin puhelinliikenteen keksiminen mahdollistivat työntekijöiden sijoittamisen omiin tiloihin, kauemmaksi meluisista tehdassaleista. Näin syntyivät ensimmäiset avokonttorit, tosin hieman erilaisina kuin nykyään. Huoneet olivat nimittäin suhteellisen pieniä YEARkontto1841 ja ankeita, ja uudet ristit sijoitettiin tyypillisesti pitkiin riveihin pikkuruisten pöytien taakse, vähän luokkahuoneiden tapaan. Siihen aikaan pidettiin tärkeänä, että toimistot olivat ennen YEAR 1841 kaikkea toimivia eivätkä vieneet liikaa tilaa. Liverpoolissa sijaitseva Brunswick Building (1841) on esimerkki ensimmäisistä toimistokäyttöön suunnitelluista rakennuksista.

YEAR 1841

VUOSI 1958 YEAR 1904

YEAR 1964

”Maisemakonttori” keksittiin 60 vuotta sitten. Silloin työympäristöstä tuli tärkeä asia, valaistusta parannettiin ja toimistoon tuotiin kasveja. Itse asiassa juuri kasvien vuoksi uutta toimistomuotoa alettiin kutsua maisemakonttoriksi. Eberhard ja Wolfgang Schnelle esittelivät 1904 Saksassa vuonna 1958 ensimmäisen ”bürolandschaftin”, joka oli rakennettu veljesten Hampurissa toimivan Quickborner Team -yrityksen tiloihin. Yhteistyötä suosiva ja entistä YEAR 1964 humaanimpi työympäristö oli luonnollinen jatke Euroopan sosialistiseen liikehdintään, joka kyseenalaisti vahvat hierarkkiset arvot.

YEAR 1958

YEAR 1841

YEAR 1904

YEAR

YEAR1904 1904 VUOSI Larkin Company Administration Building Buffalossa, New Yorkin osavaltiossa, oli entinen teollisuushalli, joka täytettiin pitkillä kirjoituspöytäja toimistotuoliriveillä. Tilaa oli yhteensä 1 800 työntekijälle. Ratkaisun takana oli Frank Lloyd Wright, joka oli yksi tuon ajan merkittävimpiä toimistoarkkitehteja. Hän piti seiniä ja huoneita fasistisena ajatteluna. Hän ja muut samanmieliset pitivät avokonttoreita mahdollisuutena vapauttaa rakennusten omistajat ja konttoristit vaatimusten kurimuksesta.

YEAR

Monet viettävät päivän valoisimmat tunnit toimistossa. Työtilojen ihanteellisuudesta on kuitenkin väitelty jo Rooman valtakunnasta asti, ja varsinkin 60 vuotta sitten lanseerattu avoin maisemakonttori on herättänyt paljon keskustelua. Kirjoittaja Anders Ryehauge • Kuvitus Jing Zhang

VUOSI 2000

YEAR 1974

Year 1984

YEAR 1998

VUOSI 1974

YEAR 1958

YEAR 1974 1964 VUOSI

YEAR

Year 1984

YEAR 1958 YEAR 1974

Year 1984

VUOSI 1994

YEAR 1998

YEAR 1974

Year 1984 TBWA\ Mainostoimisto Chiat \Daysin toimistorakennus New Yorkissa valmistui. Se on italialaisen Gaetano Pescen käsialaa ja varhainen esimerkki luovasta, avoimesta maisemakonttorista, joka sittemmin levisi koko läntiseen maailmaan. Monilla pohjoismaalaisilla on jonkinlainen viha-rakkaus-suhde juuri tähän YEAR 1998 toimistomalliin. Toimisto oli ajateltu suureksi oleskelutilaksi, jossa on mukavia tuoleja, kahvila, pingispöytä ja erilaisia värikkäitä tai muuten mielenkiintoisia sisustuselementtejä.

Year 1984 YEAR 1998

YEAR 2018

VUOSI 2018 Vuosisatojen pituinen kiista ihanteellisesta työympäristöstä on tuskin vieläkään ohi. Facebookin uusi pääkonttori Kalifornian Menlo Parkissa esiteltiin vuonna YEAR 2018 2015. 40 000 neliömetrin avokonttori tarjoaa työpisteet 2 800 työntekijälle ja on siten oman lajinsa suurin edustaja. Eivätkä Facebookin suunnitelmat pääty siihen. Tällä hetkellä toimistorakennusta laajennetaan ”mixed-use”-kyläksi, jonne tulee ostoskeskus, apteekki ja 1 500 asuntoa.

2018#04

Huonekalutehdas Herman Millerillä toiminut suunnittelija Robert Probst korosti, että toimistotyö oli ensisijaisesti henkistä1964 työtä, jonka tehokYEAR kuuteen voitiin vaikuttaa työympäristön kautta. Hän YEAR 1958 haastatteli toimistotyöntekijöitä, lääkäreitä, psykologeja ja työsuhdeasiantuntijoita. Probst päätyi ratkaisuissaan yhdistelmään, joka sisälsi maisemakonttoreiden parhaiden puolien lisäksi tietyn määrän yksityisyyttä. Hän ajatteli työtilan kokonaan uudelleen ja ratkaisu lanseerattiin nimellä ”Action Office Series 1”. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun 1974 toimistossa nähtiin sittemmin suosioon nousseita looseja, eli seinäkkeillä erotettuja työpisteitä. Ratkaisu vastaanotettiin vähän vaihtelevasti, mutta useimmat innostuivat siitä kovasti. Muun muassa Industrial Design -lehdessä kirjoitettiin: ”Tätä mallia katsoessa tulee ihmetelleeksi, kuinka konttoristit ovat kestäneet niin epämukavaa, epätuottavaa ja epämiellyttävää työympäristöä näin pitkään.”

Year

Yhteistoiminnasta tuli muotia työpaikoilla, ja sen myötä työntekijät pääsivät vaikuttamaan työympäristöön varsinkin Pohjois-EuYEAR 1974 roopassa. Paras esimerkki yksilön työhyvinvoinnin nousemisesta ajatusmaailman keskiöön on hollantilaisessa Centraal Beheer -vakuutusyhtiössä toteutettu, arkkitehti Herman Hertzbergern suunnittelema 10 työpisteen työsaarekemalli. Sen tarkoituksena oli saada työntekijät tuntemaan itsensä osaksi kokonaisuutta ilman vaaraa ”massaan hukkumisesta”.

YEAR 2018

Tekniikan kehittyminen mahdollisti työskentelyn myös toimiston ulkopuolella. Tietokoneiden, ja sittemmin erityisesti kannettavien tietokoneiden, yleistymisen ansiosta oli jälleen mahdollista työskennellä kotoa tai kahvilasta käsin – kuten 1600-luvun Lontoossa. Työntekijöiden houkuttelemiseksi 1984 takaisin toimistoihin luovissa yrityksissä alettiin kehittää työpaikkamaisemia, joiden toinen toistaan jännittävämmät toiminnot pyrkivät tekemään toimistojen käyttämisestä kiinnostavaa ja hauskaa.

E T U L

U U D E N

Ö T Y

Y M P Ä

R I S T

Kurkistus Googlen pääkonttoriin Irlannissa.

Sähkökitaraa ja zeniä Miten sisustetaan toimisto, jossa työntekijät yltävät huippusuorituksiin? Googlen toimistoissa eri puolilla maailmaa on tilaa sekä leikille että syventymiselle, ja poikkeuksellinen sisustus on viritetty äärimmilleen luovuuden tukemiseksi. Kirjoittaja Sole Bugge Møller

Kotona toimistolla

Ku v a: Fo r e S c o u t Te c h n o l o g i e s

2018#04 36 share

Yksi tämän hetken kuumia trendejä on toimiston sisustaminen kodinomaiseksi. Sitä on noudattanut esimerkiksi sanjoselainen internet-turvallisuuden parissa työskentelevä Fore-Scout Technologies. Myös käsityömarkkinoihin erikoistuneen Etsyn pääkonttorissa on panostettu kodinomaisuuteen. Toimiston 1 200 työntekijälle on varattu kokonainen kerros rauhoittavaan työskentelyyn nojatuolien, kirjahyllyjen ja huonekasvien muodostamassa maisemassa. Ennen

muutosta Etsy lähetti aiheesta kyselyn koko henkilöstölle, ja tämäntyyppiset rauhalliset työasemat nousivat toivelistan kärkeen. ”Kodit ja boutiquehotellit ovat alkaneet näkyä toimistojen sisustustrendeissä. Tilassa piilevä visuaalinen ilme herättää ihmisissä tunteita, ja koska toimistossa vietetty aika on niin pitkä, ympäristön pitäisi olla yhtä kutsuva kuin koti”, sanoo sisustusarkkitehti Clive Wilkinson.

Ku v a: Pe t e r Wu r m l i JA S u u n n i t t e l u: Ev o l u t i o n D e s i g n

Ku v a: Z a p p o s j a A n i m a l P l a n e t

Työntekijä seisoo

Torkut kalojen seurassa Pomot ovat harvoin tyytyväisiä, jos alaiset nukkuvat keskellä kiireistä työpäivää – paitsi Zappoksella. Zappos on amerikkalainen vaate- ja kenkäverkkokauppa, joka tunnetaan leikkisästä työkulttuuristaan. Sen työntekijät esimerkiksi somistavat työpöytänsä omien lennokkaiden ideoittensa mukaan. Lisäksi Zappoksella on lepohuone, jossa on neljä hierovaa lepotuolia suuren akvaarion katveessa.

Käyttäjät asettuvat omaan rajattuun ”kuplaan” rentoutumaan värikkäiden ja rauhallisten kalojen ympäröimänä. ”Lepohuonetta käytetään itse asiassa aika paljon. Tiedämme, että iloiset työntekijät saavat asiakkaatkin iloisiksi, ja pienet torkut voivat hyvinkin olla avuksi pitämään väkemme pirteänä ja hyväntuulisena”, kertoo Zappoksen PR-päällikkö Joanna Hass. 37

satojen kannettavien pitämiseksi jatkuvasti ladattuina ja toimintakunnossa. Zeniä ja valkoista kohinaa

Googlen ratkaisut voivat tuntua paapomiselta – mitä tahansa, että työntekijöillä olisi hauskaa. Mutta ei, kaikella on vissi tarkoitus – sillä varmistetaan, että ihmiset voivat käyttää luovuuttaan ja tuottaa tulosta juuri sillä tavalla, joka sopii heille parhaiten. Googlen toimitilat on suunniteltu ensisijaisesti ulospäin suuntautuneille ja leikkimielisille ihmisille, mutta tarjolla on paljon myös introverteille, sillä Googlella tiedetään, että myös he ovat yritykselle äärimmäisen tärkeitä. Rakennuksen kaikissa seitsemässä kerroksessa on lukuisia pieniä soppia ja nurkkauksia, joissa työtä voi tehdä suhteellisen rauhassa. Siellä on kupoleita, joissa voi eristäytyä ympäröivästä maailmasta, sekä olohuonemaisia tiloja nojatuoleineen, kasveineen, tau-

luineen ja levysoittimineen – kirjahyllyjen koriste-esineitä unohtamatta. Jos työn suorittaminen vaatii absoluuttista rauhaa, ratkaisun voi tarjota zen-huoneen vehreä metsämäisyys ja kaiuttimista kuuluva valkoinen kohina, joka peittää alleen kaikki häiriöäänet. Clive Wilkinson Architects oli mukana suunnittelemassa Googlen alkuperäistä pääkonttoria Kalifornian Mountain View’hun vuonna 2005, ja nyt käynnissä on uusien toimitilojen valmistelu yhdessä Bjarke Ingels Groupin kanssa. Arkkitehtitoimiston perustaja kertoo, että Google tietää hyvin tarkasti, kuinka sisustuksella voidaan parantaa työntekijöiden tehokkuutta. ”Heillä on paljon dataa kaikesta työpaikalla tapahtuvasta, ja mittauksia seurataan tarkasti. Siten he pystyvät säätelemään koko ajan olosuhteita niin, että työntekijöiden suorituskyky pysyy mahdollisimman hyvänä”, Clive Wilkinson kertoo.

2018#04

valkoisen seinän edessä ja näyttää korttiavaintaan pienelle rasialle. Äkkiä ovi liukuu sivuun ja takaa paljastuu baari. Yhdessä pöydässä istuu mies syömässä aamiaista tv-jalkapalloa katsellen, neljään loosiin on kokoontunut muita ihmisiä. Mutta edes tässä ”salaisessa” baarissa kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Toiseen päähän on ripustettu tauluja, ja kun avainkorttia näyttää alimmalle maalaukselle, aukeaa toinen salaovi. Sen takaa paljastuu pieni kokoustila, jossa on antiikkihuonekaluja ja näkymä ihmisiä vilisevälle kadulle ja tornitalojen yli. Astuminen Googlen toimistoon San Franciscossa on kuin siirtyisi rinnakkaiseen universumiin – sellaiseen, joka on rakentunut leikki-ikäisten kuvitelmista aikuisten työpaikoista. Pelihuoneessa kaksi työntekijää ottaa mittaa toisistaan biljardissa, toiset näyttävät keskittyvän oman ennätyksensä lyömiseen klassisessa Pac-Manissa tai vilkkuvien ja pimputtavien ﬂippereiden ääressä. Viidennen salin mustalla seinällä loistaa yksinään punainen valotaulu: ”On air”. Seinän takaa löytyy musiikkistudio, jonka sähkökitarat, keyboardit, sähkörummut, vahvistimet ja miksauslaitteet odottavat väkeä päästämään sisäisen rokkarinsa irti. ”Makers Room” puolestaan vetoaa niihin, jotka puuhailevat mieluiten ompelukoneiden, askartelun tai 3D-tulostuksen parissa. Tilat ovat työntekijöiden vapaassa käytössä, ja niiden tarkoitus on auttaa väkeä rentoutumaan ja toivottavasti saattamaan maailmaan uusia ideoita. Muualla toimiston tiloissa työskennellään perinteisimmin, tai sitten ei. Googlelaisia istuu kahvilan plyysisohvilla naputtelemassa kannettaviaan, ja baristat valmistavat heille kahveja hiki hatussa. Kahvi, niin kuin ruokakin, on työntekijöille ilmaista. Kuntosalilla karistetaan turhia kaloreita reippaasti hikoillen, ja täälläkin eräs nainen naputtelee tietokonettaan pirteissä treenivaatteissaan ja posket punaisina. Ainoa asia, josta huomaa, että kyseessä on todellakin työympäristö, ovat kaikkialta löytyvät pistorasia- ja kaapeliliitännät

Ihmisen silmä lepää vehreydessä. Silti useimmat meistä viettävät pitkiä aikoja toimiston karujen seinien sisäpuolella, eikä se juuri edistä ajatusten pitämistä kirkkaina. Kaikki tietävät, että kasvit vaimentavat ääniä ja parantavat akustiikkaa, mutta Cardiffin yliopiston tutkimuksessa on todettu myös, että muutamankin viherkasvin lisääminen nostaa tuottavuutta jopa 15 prosentilla kolmen kuukauden ajanjaksolla. Lisäksi erään tutkimuksen mukaan kasvit voivat parantaa työntekijöiden hyvinvointia 13 prosentilla. ”Eräs tärkeimpiä keinoja luovuuden lisäämiseen on luonnonvalon ja

kasvien käyttäminen sisustuksessa. Luonto kannattaa ottaa mukaan työtiloihin”, sanoo Genslerin pääkonsultti Philip Tidd. Ajatus on hyödynnetty äärimmäisen tehokkaasti Madridissa toimivassa Selgas Cano Architects -arkkitehtitoimistossa. Toimisto on rakennettu metsän keskelle, ja yksi seinistä ja osa katostakin muodostuu pitkästä kaarevasta ikkunasta, joka päästää luonnon lähelle. Itse rakennus on sijoitettu maanpinnan alapuolelle, joten metsänpohja on ihmisten silmien tasolla ja sisään virtaa paljon luonnollista valoa.

Google tunnetaan parhaiten leikkisistä ratkaisuista, joihin kuuluu liukumäkiä ja pingispöytiä, mutta saatujen tietojen perusteella on luotu erityyppisiä työasemia erilaisten persoonallisuuksien virittämiseksi mahdollisimman hyvään työtehoon. ”Sen myötä Googlelle on kehittynyt aivan oma sisustustyyli”, Clive Wilkinson sanoo. Luovuuden tukeminen

”Se on hyvä idea”, sanoo Philip Tidd. Hän toimii pääkonsulttina Yhdysvaltain johtaviin arkkitehti- ja suunnittelutoimistoihin kuuluvalla Genslerillä ja auttaa yrityksiä muun muassa

luomaan työpaikoille sellaiset fyysiset puitteet, joiden myötä työntekijät pystyvät tuottamaan huippusuorituksia. Hän kertoo, että vuosikymmeniä kestänyt väliseinien purkaminen maisemakonttoreiden tieltä on päättymässä. ”Jatkuva yhteydenpito ja kaikkialta tuleva valtava informaatiomäärä jakaa ihmisten huomiota koko ajan. Niinpä olemme alkaneet suunnitella työtiloja, jotka auttavat rentoutumaan ja siirtymään sellaiseen henkiseen moodiin, jossa työn tekemiseen voi keskittyä”, Philip Tidd sanoo. Gensler on tutkinut työtilojen rakennetta paljon, ja kymmenien tuhansien toimistotyöntekijöiden haastattelut yh-

I S U U

D E N

T Y

teensä 23 maassa ovat saaneet yrityksen vakuuttuneeksi siitä, että paras lopputulos syntyy sopivasta tasapainosta yksityisyyden ja yhteistyön välillä. Näin ollen googlelaisten mahdollisuus työskennellä zen-huoneessa tai ”olkkarissa” tavallisten kirjoituspöytäkompleksien sijaan saa heidät toimimaan sekä luovemmin että tehokkaammin. Genslerin tutkimukset osoittavat selvän yhteyden työympäristön ja luovuuden välillä. Työntekijöiden viihtyvyyden lisääminen – niin työpisteissä, neuvottelutiloissa kuin yhteisissä tiloissakin – lisää selvästi yrityksen innovatiivisuuden määrää. ”Työympäristöllä on merkitystä. Olemme huomanneet selvästi, kuinka hyvät fyysiset olosuhteet lisäävät henkilökunnan luovuutta”, Philip Tidd sanoo. Sydneyn yliopistossa analysoitiin yrityksen erästä australialaista projektia, ja tulosten mukaan tuottavuus kasvoi 11 prosentilla toimiston uudistamisen jälkeen. ”Analyysimme osoittavat, että 2,5 prosentin lisäys tuottavuuteen riittää maksamaan uudistamisesta aiheutuneet kustannukset”, sanoo Clive Wilkinson. Google on ilmoittanut tavoitteekseen maailman hauskimman ja tuottavimman työpaikan luomisen, ja se näkyy yrityksen toimistoissa. Työpaikka on kuin omavarainen kylä, josta työntekijöiden ei tarvitse poistua koskaan – he voivat käydä siellä syömässä, juomassa, hierojalla, kiropraktikolla, joogatunneilla ja jopa kampaajalla. Henkilöstöltä kysyttäessä työpaikka on tietenkin juuri sellainen, jossa he haluavat olla. “Tämäntyyppinen sisustus ja työpäivä lisää rajat ylittävää yhteistyötä”, kertoo eräs Googlen työntekijöistä. “Se saa minut tuntemaan, että minuun luotetaan – voin pelata vaikka pingistä ilman, että koen jonkun pitävän minua silmällä.”

share 38 2018#04

S T Ö

Ku v a: S e l g a s C a n o

Luonto tulee toimistoon

P Ä R

T U

Nordea Oivalluksia KO K E M U S , PA LV E L U T J A U U T U U D E T

Sisukas moottori Tuotantoyhtiötä johtava Riina Hyytiä pitää tärkeimpänä ominaisuutenaan halua toimia ryhmän moottorina ja olla sisukas silloin, kun muut eivät ole. ↳

SI V U T

4 0–42

4 3

Ajan tasalle webinaarissa

Rahat & laki

Joka sään salkku

Nordean webinaareissa asiantuntijat jakavat ajankohtaista tietoa sijoittamisesta ja taloudesta.

Perityn kapitalisaatiosopimuksen verotus muuttuu, kertoo Nordean Private bankingin päälakimies Elina Helokoski.

Nordea suosittelee rakentamaan sijoitussalkun, joka pärjää nousuissa, mutta kestää myös laskuja.

Asiakkaan tarina

Riina Hyytiälle on ollut yllätys, kuinka paljon johtajuutta täytyy jatkuvasti pohtia ja kehittää. ”Johtajuus on kuin lihas, jota pitää treenata oikeassa asennossa koko ajan, tai muuten se surkastuu.”

share 40 2018#04

” Kannustamisen voima on valtava” Tuottaja Riina Hyytiä on kymmenen vuotta luotsannut tv- ja elokuvatuotantoja tekevää Dionysos Films -yhtiötä. Yritys on kasvanut viime vuosina vauhdilla, ja tähtää nyt kansainvälisille markkinoille. Toimitusjohtajalta vuodet ovat vaatineet sisua ja halua nähdä hyvä ihmisissä. TEKSTI KUVAT

SANNA

SEVÄNE N

KIRSI-MARJA

S A V O L A

Oli pimeä talvi-ilta, kun Riina Hyytiä avasi kotinsa oven lähettääkseen poikansa 8-vuotiaan ystävän kotiin. Poika pelkäsi pimeää metsää, jonka läpi hänen piti kulkea, mutta Hyytiällä oli sanat valmiina. – Katso katulamppuja, aina seuraavaa valoa. Niitä ei ole kovin monta ennen kuin olet omalla pihallasi. Selviät kyllä. Esimerkki kuvaa Hyytiän johtamistapaa. Hän puhuu aina mieluummin katulampuista kuin metsässä vaanivista möröistä eli asioista, jotka voivat mennä pieleen. – Ihmisissä on uskomaton voima, kun he saavat toimia myönteisessä ympäristössä. Johtajan tehtävä on näyttää valot ja kysyä, miten voisin tehdä sinun matkastasi kevyemmän. Ja jos möröt sitten kuitenkin astuvat esiin, on johtajan aika reagoida. Ryhmässä toimimisen kyky on Hyytiästä johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Omaan napaan tuijottelija ei saa yritystä edes toimimaan, saati kasvamaan. – Pitää olla halu toimia ryhmän moottorina. Joka päivä vaaditaan luovuutta ja sisukkuutta, sillä minun tehtäväni on kannustaa silloin, kun muut eivät enää jaksaisi. Eniten Hyytiä ilahtuu työssään siitä, miten isoja lahjoja eli odottamattomia panoksia ihmiset tuovat työhön, kun saavat siihen mahdollisuuden. Omilla säännöillä

Kun Riina Hyytiä kymmenen vuotta sitten perusti ystävänsä, käsikirjoittaja-ohjaaja

2018#04 41 share

2018#04 42 share

Asiakkaan tarina

2000-luvulla Riina Hyytiä ohjasi seitsemän vuotta Itse valtiaat -tv-sarjaa. Lauantai-illan poliittinen satiiri oli hänen korkeakoulunsa tv-työhön, sillä ohjaajan tuoli oli näköalapaikka kaikkeen, mitä tuotannossa tapahtui.

J ohanna Vuoksenmaan kanssa Dionysos Filmsin, tavoite oli itsensä työllistäminen. – Halusimme leikkiä keskenämme ja luoda omat sääntömme. Olimme molemmat tehneet paljon ja tiesimme jo hyvin, millaista tuotantokulttuuria haluamme ja millaista emme. Käännekohdaksi muodostui 21 tapaa pilata avioliitto, vuoden 2013 katsotuin kotimainen elokuva. Silloin Hyytiä ja Vuoksenmaa ymmärsivät lopullisesti, että haluavat ja voivat kertoa tarinoita, joista ovat itse kiinnostuneita. Yrityksen kasvu on ollut tietoista ja pitkäjänteistä. Nyt Dionysos Filmsillä on neljä vakituista työntekijää, ja parhaimmillaan yritys tarjoaa töitä sadoille elokuva- ja tv-alan tekijöille. Monet viime vuosien katsojasuosikit ovat lähtöisin Dionysos Filmsin pienestä toimistosta Helsingin Kalliosta: pikkuväkeä ihastuttanut Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu -elokuva, teineihin vetoava Nörtti: Dragonslayer 666 -tv-sarja ja aikuisia naurattavat Ex-Onnelliset- ja Klikkaa mua -sarjat. Seuraavaksi Hyytiän katse kääntyy ulkomaille. Dionysos Filmsin ensimmäinen kansainvälinen tuotanto, rikossarja Karppi alkoi Yle TV2:lla maaliskuussa. Sarja on yhteistuotanto saksalaisen H&V Productions -yhtiön kanssa, ja maailmalle sitä myy ranskalainen About Premium Content.

Olen nuuka ja käytän rahaa tarkoituksenmukaisesti. En osta uutta vain siksi, että voisin.

Kansainvälisessä tv-sarjabisneksessä piilee mahdollisuuksia, joihin suomalaiset ovat vasta pääsemässä mukaan. Oikeuksia myydään aivan eri summista kuin meillä on totuttu. – Puhutaan seitsemännumeroisista summista. Älyttömiä riskejä

Ala-asteella Riina Hyytiällä oli tili Töölön SYP-pankissa. Hän nautti säästämisestä ja tiesi aina, miten paljon rahaa tilillä on. Suhde rahaan on säilynyt samanlaisena, vaikka nyt hän pyörittää työssään miljoonabudjetteja. – Olen nuuka ja käytän rahaa tarkoituksenmukaisesti. En osta uutta vain siksi, että voisin, vaan hankin mielelläni tavaroita käytettynä ja käytän ne loppuun. Rahan sijasta Hyytiä pyrkii käyttämään luovuutta. Työhuoneella seisomapöydän virkaa tekee tavallinen kirjoituspöytä, jonka päälle on pinottu pahvilaatikko ja kasa kirjoja. Sähköpöydän ostamiselle ei ole ollut tarvetta. Paras sijoituskohde on oma yhtiö. Parhaimmillaan menestyvistä elokuvista saa sijoittamansa rahat takaisin tuottosuhteella, josta perinteisessä sijoittamisessa voi vain haaveilla. – Tuottaminen on oman yrityksen sijoitusten hoitamista. Kun saa pelata yrityksensä rahoilla, voi ottaa riskejä, jotka ovat muiden mielestä ihan älyttömiä. Tuottosuhde voi kuitenkin olla oikein hyvä ja tuotot aktualisoituvat aika nopeasti.

Digipalvelut

T E K S T I

S A N N A

S E V Ä N E N

Päivitä taloustietosi webinaarissa Ajankohtaisten talousnäkymien ja sijoitusstrategioiden seuraaminen onnistuu Nordean asiantuntijoiden johdolla pankin järjestämissä webinaareissa. Nordean Private Bankingin asiakas voi osallistua netin välityksellä lähetettäviin esityksiin helposti työpaikalta tai vaikka omalta kotisohvalta.

Ilmoittaudu webinaareihin etukäteen Tutustu kevään tai syksyn webinaarilistaan ennalta ja ilmoittaudu kiinnostaviin webinaareihin vaikka jo kuukausia etukäteen. Näin sinun ei tarvitse muistaa webinaaria itse, vaan saat sähköpostiisi muistutuksen ja osallistumisohjeet päivää aiemmin.

Kuva: Ville Rinne, Kirsi-Marja Savola

Kuuntele nauhoitukset jälkikäteen Jos et pääse seuraamaan webinaaria suorana lähetyksenä, voit katsella nauhoituksen jälkikäteen Nordea Investorista, Nordean asiantuntijat -valikon alta. Nauhoitteesta kuulet, mihin kysymyksiin asiantuntijat ovat vastanneet, mutta et enää voi itse esittää kysymyksiä.

Kesäkuun sijoittajawebinaariin on vielä tilaa Kuukausittain toistuvassa sijoittajawebinaarissa tehdään katsaus ajankohtaiseen markkinatilanteeseen Nordean päästrategi Lippo Suomisen johdolla. Kesäkuun sijoittajawebinaari pidetään tiistaina 5. kesäkuuta kello 9.

Poimi vinkit suosikkien joukosta Muutama aiemmin tallennettu webinaari on noussut kestosuosioon eikä ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Kuuntele esimerkiksi joulukuussa 2017 tallennettu Megatrendit sijoittamisessa -webinaari tai opiskele ETFsijoittamisen perusteita marraskuussa 2017 tallennetuista webinaareista.

2018#04

Seuraa webinaareja suorana Eniten saat webinaareista irti, kun osallistut suoraan lähetykseen. Silloin Nordean asiantuntijat ovat paikalla studiossa, ja voit esittää heille kysymyksiä webinaarin aiheista. Samalla kuulet, mitä muut osallistujat kysyvät.

tulevista webinaareista löytyy kirjautumalla Investoriin, Uutiset ja analyysit -valikon alta. Kaikki webinaari-tallenteet ovat myös YouTubessa Nordea Suomi -kanavalla.

sensä jälkeen aina aikaa myös kysymyksiin vastaamiselle. Jos markkinoilla tapahtuu yllättäviä käänteitä, webinaareja järjestetään tarvittaessa lyhyelläkin varoitusajalla. Lista Nordean

Nordean webinaarit on tarkoitettu kaikille taloudesta ja sijoittamisesta kiinnostuneille. Osallistumista varten ei tarvita erillistä kutsua, vaan ilmoittautua voi Nordean verkkosivujen tai Nordea Investorin kautta. Lähetysten seuraaminen onnistuu esimerkiksi kännykällä, jossa on toimiva nettiyhteys. Nordean webinaarien kruunaamaton kuningas on neljännesvuosittain lähetettävä pääekonomisti Aki Kangasharjun arvio talousnäkymistä, joka kiinnostaa aina myös mediaa. Joka kuukausi toistuu markkinakatsaus, jossa sijoitusvinkkejä jakaa useimmiten päästrategi Lippo Suominen. Webinaareissa saa ensikäden tietoa Nordean asiantuntijoiden näkemyksistä ilman, että sanoma on suodattunut tai lyhentynyt esimerkiksi lehtijuttua varten. Asiantuntijat varaavat esityk-

Vastuullinen rahoittaminen

Isolla valliriutalla Sasja Beslikin mukana oli meritutkija ja korallien asiantuntija Charlie Veron, joka on sukeltanut riutalla jo 50 vuotta.

ANNA

WAHLGREN

Toivo hiipuu Isolla valliriutalla

Kuvat: Thomas Sonne

T EKSTI

Iso valliriutta, Australian suuri nähtävyys, on kuolemansairas. Nordeassa vastuullisesta rahoittamisesta vastaava johtaja Sasja Beslik sukelsi kuolleiden korallien keskellä ja toteaa, että mikäli emme toimi nyt, saatamme olla viimeinen Ison valliriutan näkevä sukupolvi. Koillis-Australian rannikolla sijaitseva maailman suurin koralliriutta peittää alleen Italian kokoisen alueen. Sukeltaminen siellä on kuin suoraan legendaarisen Jacques Cousteaun elämästä. Valliriutta on noin 3000:n erillisen koralliriutan muodostama kokonaisuus, joka näkyy avaruuteen asti. Alueella elää tuhansia kalalajeja, satakunta eri hailajia sekä valaita ja delfiinejä. Pinnan alla avautuu uskomattoman kaunis maisema, joka vilisee loistavan värisiä kaloja ja koralleja. Tai pikemminkin avautui. Sasja Beslik on tehnyt sukellusretkiä eri puolilla maailmaa. Koskaan hän ei ole nähnyt mitään sellaista kuin Isolle valliriutalle suuntautuvilla sukelluksillaan yhdessä maailman johtaviin koralliriuttasiantuntijoihin kuuluvan meribiologin Charlie Veronin kanssa. – Vastassa oli valtava merenalainen hautausmaa. Kaikki oli kuollutta. Harmaata ja hiljaista. Missään ei

ollut kaloja. Missään ei näkynyt värejä. Paikan olisi pitänyt kuhista elämää, mutta siellä ei ollut mitään. Emme havainneet liikahdustakaan. Se oli käsittämätön ja hyvin surullinen kokemus, Sasja Beslik kertoo. Riutoilla tai niiden ympäristössä elää tuhansia eliölajeja, joiden olemassaolo riippuu koralliriuttojen hyvinvoinnista. Monet rannikkoyhteisöt saavat elantonsa koralliriutoista joko matkailun ansiosta tai hankkimalla riutoilta ravintonsa. Maailman meret tuottavat ruokamme, tarjoavat työtä ja tuovat vaurautta, mutta me annamme niiden romahtaa suoraan silmiemme edessä. Syynä ilmastonmuutos

Ensimmäiset hälyttävät raportit Isosta valliriutasta saatiin muutama vuosi sitten. Meriveden lämpötila oli noussut ja tutkijat varoittivat, että suuri osa riutasta oli vaalentumassa. Tuho oli niin laaja, että monet eturivin

share 44 2018#04

Näin voit pienentää omaa hiilijalanjälkeäsi TO I M I N TO

H I I L I D I O K S I D I N VÄ H E N N YS TO N N E I S S A

Kuvat: Panthermedia

Säästäminen vastuullisesti sijoittaviin rahastoihin*

tutkijat ilmoittivat luopuneensa toivosta. Kenttätyö kuolleilla riutoilla sai tutkijat itkemään järkytyksestä. – Vuosi 2016 oli pahin Ison valliriutan historiassa. Sitten tuli 2017, ja se oli vielä pahempi. Sen aikana koralleista kuoli viidesosa. Meriveden lämpeneminen nostaa myös korallien lämpötilaa, ja sitä ne eivät kestä, kertoo Sasja Beslik. Koralliriutan tuhoutuminen johtuu pääasiassa ilmastonmuutoksesta. Liian lämpimässä vedessä korallit vaalentuvat, mutta yleensä ne toipuvat lämpötilan laskiessa. Mikäli vesi ei viilenekään, vaarana on korallien kuoleminen. – Ongelmana on, että 91 prosenttia maailman käyttöenergiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Uusiutuvien energialähteiden osuus on vain muutama prosentti, Sasja Beslik sanoo. Kivihiiltä louhitaan vieressä

Australia on maailman suurin kivihiilentuottaja. Suuri osa kivihiilestä tulee Queenslandin osavaltiosta, jonka edustalla Iso valliriutta sijaitsee. Fossiilisista polttoaineista juuri hiili tuottaa ilmakehään eniten hiilidioksidia, ja siksi sen käyttö on todella tuhoisaa. Nyt Australiassa suunnitellaan uutta, valtavan suurta kivihiilikaivosta, jonka arvioidaan johtavan lähes 80 mil-

1,06 18,93 26,73 35,68

2222,67

Lähde: Nordea

Suihkussa vietetyn ajan lyhentäminen kahdella minuutilla Yhdestä kansainvälisestä lennosta luopuminen vuodessa Junan käyttäminen oman auton sijaan Lihan syöminen enintään kerran viikossa

* Vastuullisesti sijoittavien rahastojen ja muiden ESG-kriteerit täyttävien sijoituskohteiden valinnalla voit vaikuttaa paljon. Vaikka tekisit kaiken muun edellä mainitun, mutta et vaihda sijoituskohteita, kestää 27 vuotta ennen kuin hiilijalanjälkesi pienenee samalla tasolle kuin jos säästäisit Nordean Tähtirahastoihin. Esimerkkimme on laskettu säästöillä, joiden keskimääräinen vuosituotto on 1000 euroa 42 vuoden ajan.

joonan tonnin hiilidioksidipäästöihin vuodessa. Määrä on suurempi kuin esimerkiksi Ruotsin kokonaispäästömäärä vuoden aikana. Kivihiili kaivetaan Ison valliriutan läheltä ja kuljetetaan laivoilla sen yli. – Iso valliriutta tekee kuolemaa, ja poliitikot keskittyvät valtavan hiilikaivoksen avaamiseen sen viereen. Aivan nurinkurista. Australiassa on ongelmia myös maalla. Tiettyjen viljalajien viljely ei enää onnistu maaperän kuivumisen vuoksi. Maanosan luonnonvarat tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia, mutta silti se tuottaa kivihiiltä enemmän kuin mikään muu maa. – Huomasin matkallani selvästi, että ilmastokeskustelu on käynnistynyt Australiassa hyvin hitaasti. Koululaisille ei kerrota ilmastonmuutoksesta tai koralliriutan tilasta käytännössä lainkaan.

2018#04 45 share

2018#04 46 share

Vastuullinen rahoittaminen

Elävä koralli

Kuoleva koralli

Isoa valliriuttaa on sanottu yhdeksi maailman seitsemästä luonnonihmeestä, ja se nimettiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1981. Nyt puolet riutan koralleista on vaalentunut ja sen myötä kuolemanvaarassa.

Sasja Beslik pitää kaivoksia symbolina asioille, jotka eivät kuulu nykyaikaiseen maailmaan. Hänen mielestään hiili kuuluu maaperään, eikä sitä pitäisi kaivaa esiin lainkaan. – Uusi, valtava hiilikaivos lisää hiilidioksidipäästöjä entisestään. Se vaikuttaa ilmaston lisäksi suoraan riuttaan ja sen herkkiin eliölajeihin. Australian kaltaisen kehittyneen maan pitäisi toimia aivan toisella tavalla. Kyse on lyhyen aikavälin tuotoista ilmaston kustannuksella. Australia on allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen, ja sitä koskevat samat vaatimukset päästöjen vähentämisestä kuin kaikkia muitakin maita. Viime vuosina Australia on kuitenkin toiminut suoraan Pariisin sopimusta vastaan. Beslik näkee kuitenkin myös valonpilkahduksia. Hän vieraili äskettäin Marokossa. Siellä, Ouarzazaten aavikkokaupungissa rakennetaan parhaillaan maailman suurinta aurinkoenergiapuistoa. Puiston tuotanto kattaa tulevaisuudessa 40 prosenttia koko Afrikan energiahuollosta. Sen omistaa Saudi-Arabia, joka yrittää vähentää maansa riippuvuutta öljyntuotannosta. Aurinkoenergiapuisto on kooltaan valtava: autolla sen läpi ajaminen kestää yli tunnin. – Uskon, että tulevaisuutemme on näissä kehittyvissä maissa, joilla ei ole öljyä, mutta joissa on paljon aurinkoa ja riittävästi maa-alaa todella suuria energialaitoksia Australiaa jo monta vuotta koetellut ankara kuivuus tuhoaa varten. maaperää ja tekee karjanhoidosta vaikeaa monilla tiloilla.

Nordea voi vaikuttaa

Ympäristönsuojeluun liittyy sekä mahdollisuuksia että vastuita, Sasja Beslik sanoo. – Edessä on useita suuria, koko maailmaa koskevia haasteita, kuten veden puute ja ilmastonmuutos. Nordean kaltaiset suuret pankit voivat vaikuttaa toimintaympäristöönsä yhteistyö- ja sijoitusratkaisujen kautta. Voimme auttaa yritysasiakkaitamme muutoksessa ja

osallistua ongelmien ratkaisemiseen tekemällä työtä vastuullisuuden hyväksi, hän selittää. Mutta takaisin Isolle valliriutalle. Merien tilan viimeaikainen heikentyminen on selvästi havaittavissa, Sasja Beslik sanoo. Eron näkee jopa amatöörisukeltaja pelkin paljain silmin. – Merta on pidetty ehtymättömänä lähteenä. Pinnalle ei näy, mitä veden alla tapahtuu, ja siksi reagoimme muutoksiin usein liian myöhään. Toivon, että jokainen meistä ottaa meren ja ilmaston hyvinvoinnin asiakseen viimeistään nyt.

Vieraile sivustolla: www.sustainablefinance.nordea.com

SASJA BESLIK – tehtävät ja nimitykset • Strateginen johtaja, Nordea Sustainable Finance. • Hallituksen jäsen, The Extractive Industries Transparency Initiative. • Hallituksen puheenjohtaja, UNEP Financial Initiative’s Water Work Group, YK. • Sustainability Leader of the Year 2017, The New Economy -lehti. • Ruotsin kuninkaan 8. kokoluokan kunniamitali Serafiimiritarikunnan nauhassa 2013, työstä ympäristön ja vastuullisuuden hyväksi.

Rahat & laki

Perityn kapitalisaatiosopimuksen verotus muuttui SANNA

SEVÄNEN

Miten kapitalisaatiosopimusta aiemmin kohdeltiin perintöverotuksessa?

takaisinostoarvo?

Takaisinostoarvolla tarkoitetaan otetun vakuutuksen eli kapitalisaatiosopimuksen ja sen ehtojen mukaan laskettua säästösummaa, jos vakuutus maksetaan ennen sopimuksen mukaista vakuutusajan päättymistä. Mikä on tuloverovelka?

Laskennallinen tuloverovelka tarkoitti tässä tilanteessa verosummaa, jonka vainaja olisi joutunut maksamaan kapitalisaatiosopimuksen tuottamasta voitosta, jos olisi purkanut kapitalisaatiosopimuksen kuolinpäivänään.

Milloin muutos astui voimaan ja vaikuttaako se takautuvasti?

KHO:n päätös on ennakkoratkaisu vuodelle 2015, ja verottaja uudistaa ohjettaan ratkaisun vuoksi. Päätöstä noudatetaan uusissa verotuksissa jo ennen ohjeen päivittämistä. Jo toimitettuihin verotuksiin voitaneen hakea muutosta KHO:n päätöksen perusteella. Päätös koski vain perintöverotusta, mutta toiveena on, että verohallinnon ohje ottaisi kantaa myös lahjaverotukseen ja KHO:n päätöstä sovellettaisiin myös lahjoihin.

Miten perillistä verotettiin, jos hän takaisinosti kapitalisaatiosopimuksen itselleen?

Perillinen joutui maksamaan tuloveroa koko siitä osuudesta, joka ylitti vainajan sopimukseen sijoittaman summan. Jos kapitalisaatiosopimuksen arvo oli noussut, osa sopimuksen sisältämästä voitosta verotettiin kahteen kertaan, koska perintöveroa oli jo maksettu osasta voittoa. Mikä muuttui?

KHO:n tulkinnan mukaan kapitalisaatiosopimusta pitää kohdella perintöverotuksessa samalla tavalla kuin muitakin omaisuuslajeja. Pe-

Nordea Private Bankingin päälakimies Elina Helokoski

2018#04

Sopimuksen arvo määriteltiin perintöverotuksessa niin, että kuolinpäivän takaisinostoarvosta vähennettiin vain niin sanottu laskennallinen tuloverovelka. Perintöveron alaisiin varoihin laskettiin siis sopimuksen käypä arvo, josta oli vähennetty tuloverojen maksamiseen kuluva summa. Sopimuksen arvo oli siis perintöverotuksessa pienempi kuin sen takaisinostoarvo kuolinpäivänä. Sen vuoksi sopimuksesta maksettiin vähemmän perintöveroja kuin muusta omaisuudesta yleensä. Muiden omaisuuslajien kohdalla tavallinen tapa on merkitä perintöveron perusteeksi omaisuuden käypä arvo vainajan kuolinhetkellä.

rintöverotuksessa käytettävä arvo on siten sopimuksen takaisinostoarvo ilman, että siitä on vähennetty laskennallista tuloverojen määrää. Takaisinostotilanteessa perillisiltä verotetaan pääomatulona se määrä, mikä takaisinostohetkellä ylittää perintöverotuksessa käytetyn arvon. Muutos aiheuttaa sen, että kapitalisaatiosopimuksen perintöverotus kasvaa, mutta vastaavasti tuloverotus pienenee.

Mitä tarkoittaa

Kapitalisaatiosopimuksia kohdeltiin aiemmin perintöverotuksessa verohallinnon antaman ohjeen mukaisesti. Joulukuussa 2017 Korkein hallinto-oikeus antoi aiemmista ohjeista poikkeavan päätöksen siitä, miten sopimuksen arvo pitää määrittää perintöverotuksessa. Samalla KHO otti kantaa myös siihen, miten perintönä siirtyneen kapitalisaatiosopimuksen tuottoa verotetaan perillisten tuloverotuksessa, jos he takaisinostavat sopimuksen.

Kuva: Mari Lahti

T EKSTI

Analyysi

Miten rakennetaan optimaalinen salkku? Sijoitussalkun selkäranka on tuotto-odotuksen ja riskinsietokyvyn määrittely. Nordea suosittelee hajauttamaan ensisijaisesti alueellisesti, kertoo Nordean Asset Allocation -tiimin johtaja Mats Hansson. T EKSTI K UVITUS

SANNA

SEVÄNEN

J OHANNA

51,7% Osuus maailman osakemarkkinoista markkina-arvolla mitattuna.

USA

SARAJÄRVI

Sijoitussalkku on sijoittajan perustyökalu, jonka rakentamista voi lähestyä lukuisista lähtökohdista. Nordean käyttämä tapa sijoituskohteiden valintaan perustuu teoriaan ja tutkimukseen. Salkun ydin muodostuu riskin ja tuotto-odotuksen yhdistelmästä. Arjessa riski on yleensä huono asia, vaikkapa riski sairastua tai joutua onnettomuuteen. Siksi moni ajattelee, että sijoittamisen yhteydessä tarkoitetaan riskiä menettää rahansa. Todellisuudessa sijoitusmarkkinoilla riski tarkoittaa arviota siitä, miten paljon todellinen tuotto saattaa poiketa tuotto-odotuksesta. – Riskiä arvioidessa pitää tietää, miten paljon on valmis poikkeamaan odotuksesta. On hyvä muistaa, että tuotto voi olla myös arvioitua suurempi, Mats Hansson toteaa. Hän vastaa yhdessä tiiminsä kanssa Nordean sijoitussuosituksista ja niiden kehittämisestä. Tuoton heilumista mitataan volatiliteetilla, joka ennustaa, miten paljon sijoituksen arvo saattaa tulevaisuudessa heilua. – Usein ihmiset haluavat korkeaa tuottoa, mutta kun näytämme mallisalkun kuvia, jotka havainnollistavat

tuottoon liittyvän riskin, moni tulee toisiin ajatuksiin. Matala riski kulkee käsi kädessä maltillisten tuotto-odotusten kanssa, ja vastaavasti isolla riskillä voi saavuttaa korkeampaa tuottoa. Alkuvaiheessa pitää myös päättää, kuinka pitkäksi aikaa rahat aikoo sijoittaa. Nordean pitkäaikaisissa mallisalkuissa suositeltu sijoitusaika on vähintään kuusi vuotta. Jos sijoitusaika on lyhyt ja markkinat laskevat huomattavasti, salkun arvo ei välttämättä ehdi toipua. Siksi aikahaarukka on tiedettävä, kun arvioidaan, kuinka paljon riskiä sijoittaja on valmis ottamaan. Jos sijoitusaika on alle kuusi vuotta, osakkeiden määrä salkussa ei voi olla kovin suuri. Lyhyellä tähtäimellä painotus on korkosijoituksissa, joiden riski on pienempi, mutta niin on myös tuotto-odotus. Sijoitusajan, riskin ja tuotto-odotuksen määrittelyn jälkeen päätetään sijoitussalkun perusta: miten paljon osakkeita ja miten paljon korkosijoituksia otetaan mukaan. Oma salkku pitää tuntea

Seuraava askel on sijoitusten hajauttaminen, joka koskee yhtä lailla osakkeita ja korkosijoituksia. Nordean suosi-

share 48 2018#04

5,8%

3,6%

3,2%

0,3% share

3,7% Suomi

8,1%

Ranska

Iso-Britannia

Kiina

Japani

Saksa

Lähde: Thomson Reuters, MSCI All Country -indeksi, markkina-arvojen mukaan, 2/2018

– Tutkijat kuitenkin toteavat, että ero on pieni. Koska asiakkaat ovat tottuneempia alueelliseen hajauttamiseen, olemme pitäytyneet ensisijaisesti siinä. Toimialakohtaista hajautustakin kuitenkin katsotaan. Ylivertaista salkkua ei ole

49 2018#04

tukset perustuvat taloustieteilijä ja nobelisti Harry Markowitzin teoriaan. Sen mukaan sijoitukset kannattaa hajauttaa hyvin, mikä käytännössä tarkoittaa hajauttamista sekä maantieteellisesti että toimialoittain. – Salkun rakentamista ohjaavat sijoituksen odotettu tuotto ja riski. Enemmän rahaa pannaan sinne, missä tuoton ja riskin odotettu suhde on hyvä. Markowitzin teoria perustuu siihen, että vaikka markkinat lyhyellä aikavälillä liikkuvat samansuuntaisesti, samanaikaisuus ei kuitenkaan ole täydellistä. Esimerkiksi Euroopan talous voi olla lievässä laskusuhdanteessa, vaikka Yhdysvalloilla menee hyvin. Korrelaatiolla havainnollistetaan sitä, miten markkinat liikkuvat suhteessa toisiinsa. – Jos vire on hyvä, markkinat nousevat kaikkialla. Jos markkinoille tulee tosi iso lasku, mikä on hyvin harvinaista, se lähtee maailmanlaajuisesta kriisistä kuten finanssikriisi tai it-kuplan puhkeaminen. Silloin kaikki osakkeet laskevat yhtä aikaa kaikkialla. Eli maailmanlaajuisen mahalaskun aikana korrelaatio nousee hetkellisesti. Se on mallin ominaisuus, joka on tiedossa koko ajan. – Tärkeää on, että sijoittaja tuntee oman salkkunsa ominaisuudet ja ymmärtää, miten se pärjää eri markkinatilanteissa, Hansson sanoo. Tutkimusten mukaan toimialakohtainen hajauttaminen on hieman maantieteellistä tehokkaampaa. Esimerkiksi Euroopan ja Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden välinen korrelaatio on korkea, jopa 0,9, mutta kansainvälisen lääketeollisuus- ja perusteollisuussalkun välinen korrelaatio on pienempi.

Salkkuja ei optimoida mihinkään erityiseen markkinatilanteeseen, koska pitkän aikavälin sijoittamiseen mahtuu sekä ylä- että alamäkiä. – Meidän lähestymistapamme on niin sanottu joka sään salkku. Koskaan ei tiedetä, milloin tulee nousu tai lasku, joten rakennamme salkun, joka ei ole huonoin missään tilanteessa. Nordea reagoi lyhytaikaisiin muutoksiin markkinanäkemyksellä joka kuukausi. Siinä suositellaan yli- tai alipainottamaan osakkeita tai korkoja kokonaisuudessaan tai jotain osakealuetta tai korkosegmenttiä. Yli- tai alipainotukset ovat yleensä maltillisia. Liian suuria muutoksia halutaan välttää, jotta asiakkaat pysyvät omassa riskiprofiilissaan. Osalla asiakkaista on toiveita sen suhteen, miten salkku rakennetaan. Jos esimerkiksi haluaa suoraa tuottoa salkustaan ilman, että myy sijoituksia pois, täytyy valita osakkeita, joista maksetaan paljon osinkoja. Jos taas asiakas tahtoo erityisesti suojata salkkunsa voimakkailta kurssilaskuilta, pitää muistaa, että samalta salkulta ei voi odottaa reilua tuottoa nousujen aikana. – Markkinat ovat kaikille samat. Ei ole taikasauvaa, jonka avulla voisi rakentaa salkun, joka olisi ylivertainen kaikissa markkinaolosuhteissa. Jos siis haluaa painottaa joitain ominaisuuksia, joutuu myös luopumaan jostain. Yksittäisten osakkeiden poimiminen on vuorossa vasta aivan viimeisenä. – Sijoittaja haluaisi usein aloittaa sieltä, missä peli on vaikeinta: miten poimin oikeat osakkeet ja miten vältän huonot. Meillä on esimerkiksi Suomi-osakkeiden suosituslista, jolla on 15 yritystä, ja usein kysytään, mikä näistä on paras. Eli mitä yhtä osaketta kannattaisi ostaa. Me suosittelemme niiden kaikkien ostamista, jotta riski pienenisi.

2018#04 50 share

Kolumni

Hajauttaminen on kesän muoti Pukeutumisen muoti-ilmiöt toistuvat kuulemma säännöllisin väliajoin. Viime vuoden muoti on auttamatta out, mutta jos vaatekaapista löytyy jotain vuosikymmenten takaa, se voi olla taas in. Myös sijoittamisessa muoti tulee ja menee, mutta perusasiat pysyvät ennallaan. Ennen oli helppoa. Kunhan ei laittanut kaikkia munia samaan koriin, tai sijoitti viljelysmaahan, kultaan ja kauppatavaroihin kolmanneksen kuhunkin, oli hyödyntänyt kaiken olemassa olevan hajautusopin. Nyt tieto lisää tuskaa, varsinkin koska tietoon on helppo törmätä. Uusia hajautusoppeja kehittävät sekä sijoittamisen ammattilaiset että akateemiset tutkijat, joten näkemyksiä riittää. Onko oikeasti tarjolla jotain uutta ja parempaa teoriaa, joka voisi tehdä meistä parempia sijoittajia? Salkunrakentamisen tehtävä on luoda salkkuja, jotka tuottavat mahdollisimman hyvin niin pienellä riskillä kuin mahdollista. Haasteita on ainakin kolmenlaisia: tuottoja on vaikea ennustaa, riskin määritelmä voi olla hyvin sijoittajakohtainen, ja erilaiset salkut toimivat eri lailla eri markkinatilanteissa. Valittu tapa pitäisi pystyä perustelemaan järjellä ja tutkimustiedolla, ja sen pitäisi olla helposti toteutettavissa. Esimerkki helposta ideasta on, että sijoitetaan yhtä paljon kaikkiin sijoituskohteisiin. Eli käytännössä ei välitetä siitä, mihin osakkeeseen oikeasti uskotaan ja ylipainotetaan pieniä yhtiöitä. Jos ajattelutapa otetaan maantieteellisen hajautuksen lähtökohdaksi, herää esimerkiksi kysymys, onko Eurooppa yksi sijoituskohde vai kolmekymmentä? Vastaus vaikuttaa voimakkaasti

siihen, miten paljon sijoitetaan eurooppalaisiin osakkeisiin. Tasapainottamiselle ei löydy järkiperusteita eikä tukea rahoitusteoriasta. Muitakin salkunrakentamisen muoti-ilmiöitä on useita: Sijoitusten painottaminen niin, että kaikki sijoitukset tuovat salkkuun yhtä paljon riskiä. Osakealueiden painojen määrittäminen talouskasvun mukaan. Salkun riskin minimoiminen. Ja viimeisenä vivutus sijoittajan haluamalle tuottoja riskitasolle. Tosin riskin mukaan painottaminen voi olla järkevää esimerkiksi silloin, jos odotetun tuoton arvioiminen on haastavaa. Näin on esimerkiksi niin kutsuttujen vaihtoehtoisten sijoitusten, kuten pääoma- ja kiinteistösijoitusten, listaamattomien yhtiöiden ja hyödykkeiden kohdalla. Muuten on kuitenkin vaikea perustella sellaista salkunrakentamisen tapaa, jossa ei oteta kantaa riskin lisäksi myös odotettuun tuottoon. Miksi sijoittaa johonkin, jos ei usko sen tuottavan? Ja jos uskoo kahden sijoituskohteen tuottavan yhtä hyvin, kannattaa toki sijoittaa enemmän kohteeseen, jonka riski on pienempi. Silloin ollaan hyvin lähellä jo 1950-luvulla kehitettyä portfolioteoriaa. Koska emme tiedä, milloin markkinat tulevat nousemaan tai laskemaan, salkun perusta pitää rakentaa kestämään kaikki olosuhteet. Salkkua on sitten helppo hienosäätää markkinatilanteen mukaan. Laatu ja selkeät linjat eivät koskaan mene muodista.

Teksti Mats Hansson Nordean Varallisuudenhoidon Asset Allocation -tiimin johtaja

Teksti Martin Leer Scharnberg

SIJOIT TAMINEN AIKOJEN SA ATOSSA

”Ihminen on kuin viini – jotkut muuttuvat etikaksi, mutta parhaat vain parantuvat vanhetessaan.” Paav i J o h an n e s X X II.

Viinien maailmaan liittyy paljon muutakin kuin suuria makuelämyksiä. Jos pullot malttaa jättää avaamatta, investointi kallisarvoisiin rypäleisiin voi olla varsin tuottoisaa puuhaa – ja näin on ollut jo pitkään. Ennen kuin Thomas Jeffersonista tuli Yhdysvaltain kolmas presidentti, hän hoiti muun muassa Ranskan suhteista vastaavan ministerin virkaa, ja ihastui viineihin. Hän teki 1780-luvulla useita virallisia matkoja Ranskaan ja käytti tilaisuutta hyväkseen käymällä myös kuuluisilla viinitiloilla kartuttamassa yksityistä viinikokoelmaansa. 200 vuotta myöhemmin Hardy Rodenstock -niminen puolalainen musiikkitoimittaja oli tutkimassa pölyisen kellarin sisältöä Pariisissa. Hän löysi sieltä viinipullon, jonka lasiin oli kaiverrettu kirjaimet Th. J. Juuri sillä tavalla Thomas Jeffersonin tiedettiin pyytäneen ranskalaisia viinikauppiaita merkitsemään pullot, jotka hän halusi ostaa. Viinin tutki Lontoossa toimiva huutokauppakamari Christie’s, joka ilmoitti sen olevan aitoa Château Lafitea vuodelta 1787. Viinipullo päätyi huutokauppaan ja napautettiin myydyksi 105 000 punnalla. Sittemmin useat asiantuntijat ovat epäilleet viinin aitoutta ja alkuperää. Se ei kuitenkaan estänyt pulloa olemasta aikansa kallein viinipullo.

Hupsis…! Amerikkalaisella viininkeräilijällä William Sokolinilla oli pullollinen harvinaista Château Margaux’ta vuodelta 1787. Vuonna 1989 hän halusi esitellä pulloa eräässä New Yorkissa järjestetyssä viinitilaisuudessa, mutta pullo osui tuolin käsinojaan ja rikkoutui. Onneksi viini oli vakuutettu, joten Sokolin kuittasi onnettomuudesta 225 000 dollarin vahingonkorvauksen.

Burgundi Alueen maineen ja suhteellisen vähäisen viinintuotannon ansiosta burgundilaisviinit kuuluvat maailman halutuimpiin viineihin. Kansainvälisen Liv-ex-markkinapaikan 100 kalleimman viinin listalla oli viime vuonna 24 viiniä Burgundista.

Keräilijä Maailmanennätys Tällä hetkellä kallein viinipullo on kalifornialainen kuuden litran Screaming Eagle cabernet sauvignon vuodelta 1992. Amerikkalainen Chase Bailey maksoi siitä Napa Valley Wine Auction -hyväntekeväisyyshuutokaupassa vuonna 2000 huimat 500 000 dollaria.

2018#04

Oenofilia on sana, jolla viininkeräilijät kuvaavat rakkauttaan viineihin. Se tulee kreikan sanoista rakkaus (philia) ja viini (oinos). .

Amerikkalaisen Gene Mulvihillin viinikokoelma on maailman suurimpia: se käsittää yli 100 000 pulloa. Kokoelmaa säilytetään Mulvihillin osaomistuksessa olevan Restaurant Latourin kellarissa. Valtavan pullovalikoiman lisäksi viinikellarissa on myös NMR-spektroskooppilaitteisto, jolla viinejä voi analysoida pulloja avaamatta.

2018#04

U U D E N A JA N

FIL ANTROOPIT Historia tuntee paljon avokätisiä ﬁlantrooppeja, jotka ovat lahjoittaneet omaisuuttaan hyväntekeväisyyteen. Me elämme aikaa, jolloin vaurastunut pohjoismainen teknologiateollisuus on valmis suuriin investointeihin sosiaalisen vastuun alueilla. Lisäksi liikkeellä ovat myös nuoret, uutta ajatusmaailmaa edustavat milenniaaliyrittäjät, jotka asettavat inhimilliset arvot taloudellisen voittomarginaalin edelle.

K I R J O I T T A J A M E T T E N E X M A N D K U V I T U S M I K K E L M A I N Z

”Miten päivä on mennyt, Bill?” ”Ihan hyvin, aamiaiseen mennessä saatiin Melindan kanssa polio hävitettyä. Koko maailmasta.” Karrikoitua, mutta kertoo olennaisen. Bill Gates, Microsoftin perustaja ja maailman rikkain mies, ei twiittaa poliovirusta vastaan käydyn taistelun voittamisesta vain, koska uutinen on hänen mielestään kiinnostava, vaan siksi, että hän on lahjoittanut kyseiseen rokotusohjelmaan miljardeja dollareita. Bill ja Melinda Gatesin nimeä kantava yksityinen hyväntekeväisyysrahasto on ollut pariskunnan kokopäivätyötä jo vuodesta 2000 asti. Yhteensä 86 miljardin dollarin arvoisessa omaisuudessa riittää pohjaa, ja rahasto onkin oman alansa suurin koko maailmassa. Bill Gatesin kaltaiset hyväntekijät lahjoittavat vähäosaisempien auttamiseen valtavia summia – lähinnä siksi, että rahaa on niin paljon. Nuoremmilla, milleniaalisukupolven hyväntekijöillä lähtökohta on päinvastainen. Vaikka liikeidea on heillekin tärkeä, varsinainen motiivi on halu ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Eli ensin keksitään tapa auttaa, ja sen jälkeen tehdään siitä liiketoimintaa. Heidän joukossaan startup-idea voi perustua jopa sataprosenttisesti sosiaaliseen vastuuseen. Kyse on ikään kuin avustustoiminnasta, mutta nämä yrittäjät eivät halua käyttää aikaansa erilaisten hyväksyntöjen saamiseen ja byrokratian rattaissa pyörimiseen. Lisäksi heillä on halu menestyä, eli he haluavat rahaa innovaatioistaan. Käydään tapaamassa yhtä näistä soihdunkantajista. Nuori vaalea nainen kulkee Kaakkois-Afrikan Malawissa pitkin maantietä uhkuen tervettä raikkautta, joka muodostaa vahvan kontrastin rutikuivan ympäristön kanssa. Naisen katse on suunnattu taivaalle johonkin, joka ensi silmäykseltä näyttää valtavalta hyönteiseltä. Se osoittautuu kuitenkin drooniksi eli lennokiksi, joka ylittää maastoa vaimeasti suristen. Toiminnan idea esitellään BBC:n kuvaamalla videolla: Droonit kuljettavat lääkkeitä maan syrjäisiin kyliin. Asiakkaana on YK, ja kyseessä on pilottiprojekti ennen suurempaa panostusta koko mantereen kattavien droonisiltojen rakentamiseksi. Lennokit tuovat vihdoinkin avun terveydenhuoltohenkilös-

31-vuotias Helena Samsioe on yksi menestyneimmistä ruotsalaislähtöisistä vaikuttavuusyrittäjistä. Hänen yrityksensä Globhe kehittää drooneja ja tekoälysovelluksia muun muassa YK:lle. Droonit voivat kuljettaa esimerkiksi lääkkeitä syrjäisille seuduille, joilta puuttuu kunnon infrastruktuuri.

share 53 2018#04

Ku v a: To b i a s B j รถ r kg r e n

share 54 2018#04

tön ulottuville. Ne voivat pelastaa ihmishenkiä ja tuoda tietoa seuduilta, jonne ei muuten saa pidettyä yhteyttä. Nainen malawilaisella maantiellä on Helena Samsioe, tukholmalaisen drooniyrityksen Globhen johtaja. ”Globhe on voittoa tavoitteleva yritys”, lukee yrityksen kotisivulla. 31-vuotias yrittäjä korostaa sanaa ”voitto”: ”Rahan ansaitseminen on ratkaisevan tärkeää. Liiketoimintamallimme perustuu sosiaalisen vastuun kantamiseen liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla. Mallin markkinointi ei ole välttämättä helppoa alussa, mutta tällaiset projektit kiinnostavat sijoittajia nyt enemmän kuin muutama vuosi sitten”, Helena Samsioe kertoo. Hän on asunut aiemmin Afrikassa ja saanut silloin tuntuman alueen markkinoihin. Samsioe lukeutuu tällä hetkellä maailman droo-

Malena Sigurgeirsdóttir ja Jessica Rose Buhl-Nielsen ovat reipashenkisiä yrittäjiä, jotka käyttävät energiansa elintarviketeollisuuden maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseen. Heidän yrityksensä Wholi on tuonut markkinoille hyönteisjauhosta valmistettuja elintarvikkeita.

niteollisuuden kärkinimiin ja tietää hyvin, että hänen menestyksensä takana ovat pitkälti ruotsalaisen yhteiskunnan tärkeät perusarvot. ”Ruotsalainen kasvatus on antanut minulle mahdollisuuden tunnistaa maailman ongelmia sekä motivaation tehdä niille jotakin. Sosiaalinen vastuu on asian ydin, sen dna. Kyse on ihan muusta kuin muutama vuosi sitten touhutuista CSR-yhteiskuntavastuista. Niitä käytettiin yritysten markkinointikeinona, mutta asiat jäivät pääsääntöisesti siihen. Meillä eivät jää.” ”Syyllisyyden aikakausi”

Ruotsalainen Helena Samsioe on hyvä esimerkki niin kutsutuista vaikuttavuusyrittäjistä, ”impact entrepreneurs”. Heistä käytetään myös nimitystä ”social entrepreneurs”, mutta yrittäjät itse pitävät ensiksi mainittua parempana, koska se on aktiivisempi. Ympäristöön vaikutetaan suoraan, ja tekijät ovat läsnä. Globhe taas on osa teknologiateollisuuden panostusta yleishyödylliseen toimintaan. Entisaiko-

Ku v a: M a r t i n Ta n g g a a r d

2018#04

Ku v a: K l a r n a

jen öljydynastioiden tilalle tulee nyt uuden teknologian yrityksiä, jotka muokkaavat yhteiskunnan rakenteita samalla tavalla kuin teollisuuspohatat 1800-luvun lopussa. Tuolloin kehityksen suunnannäyttäjänä toimi Rockefeller, joka nousi köyhästä baptistiperJohn Rockefeller heestä suunnattomien öljyrikkauksien omistajaksi ja Yhdysvaltojen teollisen vallankumouksen primus motoriksi. Samalla hän mullisti maan terveydenhoitojärjestelmän valtavan, nykyrahassa noin 280 miljardin dollarin arvoisen omaisuutensa avulla. Rockefeller oli maailman ensimmäinen hyväntekeväisyyssijoittaja. Amerikkalaisen Inside Philantrophy -verkkosivuston mukaan hänessä henkilöityi teolliseen vallankumoukseen kuuluva kullattu aikakausi, ”The Gilded Age”. Samannimisessä yhteiskunnallisessa satiirissa Mark Twain kiinnitti vuonna 1873 huomioita siihen, että sanat ”gild” (kullattu) ja ”guilt” (syyllisyys) lausutaan samalla tavalla. ”Syyllisyyden aikakausi”. Inside Philantrophyn toimittajan ja ”The Givers” -kirjan kirjoittajan David Callahanin mielestä uusi Gilded Age -trendi on jo muotoutumassa. Se näkyy haluna antaa jotakin sille yhteiskunnalle, joka oman menestyksen on mahdollistanut. Tällä kertaa muutoksen ajurina toimivat teknologia-alan suuryritykset ja niiden sosiaalinen vastuu. Suomessa tähän on herätty, ihan reilulla kädellä. Supercell kehittyi muutamassa vuodessa helsinkiläisestä pelinkehittäjien ryhmästä yhdeksi maailman merkittävimmistä älypuhelinpelien tuottajista. Yritys on julkaissut muun muassa pelit HayDay ja Clash of Clans, ja sillä on haarakonttorit San Franciscossa, Tokiossa, Soulissa ja Shanghaissa. Yrityksen perustajat, Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja, ovat nyt teknologiamiljardöörejä, mikä on muuttanut nopeasti heidän asemaansa. Ahtaassa tietokonehuoneessa kuvatut kalpeat pojat ovat nousseet talouselämässä piireihin, joissa on ”osattava olla aikuinen”. He ovat Forbesin listoilla oman alueensa rikkaimpien ihmisten joukossa. Uusi asema on vaikuttanut erityisesti Ilkka Paanaseen, ja hän on enemmän tai vähemmän vetäytynyt julkisuudesta. Samaan aikaan hän on tehnyt entistä enemmän hyväntekeväisyyttä ja sijoittaa

miljoonia hyvinvointia lisääviin kasvuyrityksiin Lifeline Ventures -rahaston kautta. We Foundation on yksi projekteista. Se perustettiin vuonna 2015 auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia perheitä Suomessa. Pohjoismaisen yhteiskuntajärjestelmän vaikutusta

Niklas Adalberth on rahoituslaitos Klarnan perustajia ja yksi Ruotsin rikkaimmista riskipääomasijoittajista. Muun ohella hän haluaa rahojensa luovan ”vaikuttavuutta” ja parempia olosuhteita muille ihmisille. Siksi hän on perustanut vaikuttavuusyrittäjiä varten yhteisön nimeltä Norrsken Foundation.

Supercell kuuluu niin kutsuttuihin ”hyväntekeväisyyssijoittajiin”, jotka sijoittavat sosiaalisesti vaikuttaviin hankkeisiin, mutta eivät välttämättä odota tuottoa. Luxemburgissa toimiva yritystieteen professori Hedda Pahlson-Moller seuraa juuri tätä kehitystä. Hän on yksi Euroopan vaikutusvaltaisimmista enkelisijoittajista ja kuuluu muun muassa vaikuttavuusyritysten markkinoita analysoivan Tiime-konsulttiyhtiön johtoryhmään. Lisäksi Pahlson-Moller on hallituksen jäsen sosiaalista vaikuttamista muun muassa enkelisijoittamisen kautta edistävässä European Venture Philanthropy Associationissa. Sen konferenssissa todettiin viime vuonna, että pohjoismaiset yrittäjät ja sijoittajat ovat innovatiivisia, mutta jostakin syystä he eivät nouse kansainvälisten markkinoiden terävimpään kärkeen. Heidän joukostaan nousee har-

vemmin huippuhankkeita, kuten edellä mainittu ruotsalainen drooniyritys, joka on tehnyt hyväntekeväisyydestä vientituotteen. ”Tapaan paljon pohjoismaista yritysväkeä, joka haluaisi ohjata yksityistä pääomaa vaikuttavuusprojekteihin. Silti tämäntyyppinen investointi- ja yrityskulttuuri ei saa tuulta purjeisiin samalla tavalla kuin muualla maailmassa. Luulen, että tähän vaikuttaa pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä, jossa vastuulliset hallitukset ovat ohjanneet jo pitkään verovaroja juuri tällaisiin hankkeisiin”, Hedda Pahlson-Moller sanoo. Hän on kasvanut ja opiskellut Yhdysvalloissa: ”Hyväntekeväisyyssijoittaminen nousi maassa tärkeään asemaan siksi, ettei parempaa järjestelmää ole. Amerikkalainen yhteiskunta ei ole koskaan huolehtinut kansalaisistaan samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsi. Tämän vuoksi täällä on ollut pakko tukeutua yksityiseen pääomaan, kun sosiaalinen sektori on ollut vakavassa pulassa. Pohjoismaiset sijoittajat ovat kuitenkin tulossa mukaan peliin. Te löydätte kyllä tasapainoisen mallin julkisen rajoituksen ja yksityisen pääoman välille.” 19-vuotias norjalainen ja YK:n

19-vuotias norjalainen Maiuran Loganathan opiskelee liikkeenjohtoa ja tietojenkäsittelyä sanfranciscolaisessa Minerva Schoolsissa. Loganathan hämmästytti maailmaa jo vuonna 2015 perustaessaan Young Sustainable Impact -organisaation, jonka tarkoituksena on tuoda YK:n maailmantavoitteet mukaan uusiin liiketoimintaideoihin.

Vuonna 2020 kansainvälisillä työmarkkinoilla on 86 miljoonaa 1980- ja 1990-luvulla syntynyttä ihmistä. Yli 60 prosenttia heistä priorisoi elämässään ja työssään valintoja, jotka hyödyttävät muita ihmisiä. Yksi heistä on 19-vuotias norjalainen Maiuran Loganathan, joka oikeastaan kuuluu jo millennium-ikäluokan jälkeläisiin. Hän opiskelee liikkeenjohtoa ja tietojenkäsittelyä sanfranciscolaisessa huippuoppilaitoksessa, Minerva Schoolsissa. Hänen lahjakkuutensa yrittäjänä huomioitiin jo kolme vuotta sitten. Maiuran Loganathan sai ensimmäisen kansainvälisen tunnustuksen perustettuaan Pariisissa vuonna 2015 pidetyn ilmastokonferenssin jälkeen Young Sustainable Impact -organisaation, YSI:n. Sen tarkoituksena on lisätä nuorten yrittäjien sosiaalista tietoisuutta ja tuoda YK:n maailmantavoitteita mukaan uusiin yritysstrategioihin. ”Vaikuttavuusyrittäjäksi ryhtyminen tuo mukanaan vastuun sellaisen toimivan yritysmallin luomisesta, joka yhdistää rahan ansainnan epäkohtien poistamiseen”, Maiuran Loganathan sanoo. Talouslehti Financial Times panostaa ilmiön tutkimiseen. Toimittaja Richard Milne on esimer-

2018#04

Hedda Pahlson-Moller uskoo, että arvopohjainen sijoittaminen tekee läpimurron milleniaalien myötä. Heillä on aivan uudenlainen asenne voiton tekemiseen ja yrittäjyyteen. Pahlson-Moller viittaa Global Impact Investing Networkin tilastoihin:

Ku v a: To m m y A n d r e s e n

maailmantavoitteet

kiksi tarkastellut pohjoismaisten nuorten yrittäjien toimintaa. Hänen mielestään kentältä puuttuu korkean profiilin toimijoita, mutta tilanne on muuttumassa. ”… Euroopassa, jossa ”Unicorn”-yritykset (yli miljardin dollarin arvoiset ei-julkiset yhtiöt) ovat vielä uutta, perustajat ajattelevat edelleen enemmän keinoja rahan ansaitsemiseen kuin sen käyttämiseen. Mutta silloin kannattaa tutustua Niklas Adalberthiin,” ,” kirjoittaa Richard Milne. Adalberth on rahoituslaitos Klarnan perustajia. Financial Timesin mukaan ruotsalainen monimiljonääri kyllästyi jatkuvaan ”entistä suurempien voittojen tavoitteluun”. Hän halusi toimia amerikkalaisen mallin mukaan ja sijoittaa osan teknologialla ansaituista rahoista hyvien asioiden edistämiseen. 35-vuotias Niklas Adalberth on perustanut muutaman muun supermenestyneen sijoittajan kanssa Tukholmaan Norrsken Foundation -yhteisön, joka tarjoaa tilapäisten toimipisteen 300 vaikuttavuusyritykselle. Tällainen ”innovaatiohubi” on uusi konsepti Pohjoismaissa. Karkeiden punatiiliseinien sisälle rakennetun modernin yhteisön tarkoituksena on houkutella maailman riskipääomasijoittajia ja nostaa yleishyödyllisten projektien arvostusta. Innovatiivisia elintarvikkeita Kööpenhami-

Suomalainen pelijätti Supercell on kansainvälinen menestys. Nyt se sijoittaa pääomaansa kotimaansa sosiaalisiin hankkeisiin Lifeline Ventures -rahaston kautta, joka tukee muun muassa syrjäytymisvaarassa olevia perheitä. Yrityksen perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja ovat teknologiamiljardöörejä, jotka saadaan harvoin valokuviin. Heidän mielestään olennaista ovat projektit, eivät miehet itse.

nasta: hyönteissnacksit

Samanlainen idea-dynamo toimii Singularity U Nordicsin innovaatio-osastolla Kööpenhaminassa. Jessica Rose Buhl-Nielsen ja Malena Sigurgeirsdóttir ovat päässet sen kautta toteuttamaan suurta haavettaan valmistaa elintarvikkeita hyönteisistä. Nuoret ovat opiskelleet sekä Kööpenhaminassa että Yhdysvalloissa erityisesti liiketaloutta ja terveysalaa. Sen myötä syntyi yritys nimeltä Wholi, joka on tarkoitus saada kannattamaan. Idea pohjautuu hyönteisruoan merkittäviin mahdollisuuksiin maailman ruokapulan ratkaisemisessa tulevaisuudessa. Hyönteisruoka on proteiinipitoista

2018#04

ravintoa, ja läntisen maailman on aika opetella tuottamaan ja arvostamaan sitä. Wholin kotisivulla esitellään muun muassa snacksejä, jotka sisältävät suklaata, piparminttua ja sirkkajauhoa. Samalla kerrotaan, että jokainen suupala sisältää reilusti proteiinia, rautaa ja omega-3-rasvahappoja. Jessica Rose Buhl-Nielsenin ja Malena Sigurgeirsdóttirin hyönteisherkut valmistetaan jyllantilaisessa tehtaassa, ja niitä on myynnissä muun muassa paikallisella Irma-ketjulla. Sirkat ja buffalomadot kuuluvat niihin hyönteisiin, jotka Tanskassa on tähän mennessä hyväksytty elintarvikekäyttöön. ”Tällä hetkellä kamppailemme niin kutsutun ”consumer acceptancen” kanssa. Länsimaalaiset eivät ole tottuneet syömään hyönteisiä. Mutta tilanne muuttuu tulevina vuosina, kun yhä useammat ymmärtävät vaihtoehtoisten proteiinilähteiden välttämättömyyden. Sijoittajien kiinnostus on jo lähtenyt kasvuun”, Jessica Rose Buhl-Nielsen kertoo. Hän korostaa, että vaikka yrityksen eteenpäin viemiseen liittyvät asiat ovat heille molemmille tuttuja, tärkeintä on kuitenkin motivaatio: ”Olemme tästä tosi innoissamme. Saamme olla mukana rakentamassa aivan uutta, vastuullisuuteen perustuvaa sektoria, ja se saa meidät liikkeelle jokaisena päivänä. Raha tulee kyllä aikanaan.”

2018#04 58 share

DIGI TA A L I N E N OPET UST IE TOK IL PA ILU

”Oppilailla on joka tapauksessa älypuhelin mukanaan, joten käytetään sitä järkevästi” Johan Brand ei pystynyt istumaan paikallaan koulussa. Nyt hän on luonut digitaalisen sovelluksen, joka saa miljoonat koululaiset eri puolilla maailmaa pelaamaan, tuulettamaan ja taputtamaan oppimisen ohessa. Kirjoittaja Sandra Meinecke /Kuva Bjørn Rosenquist

Johan Brand, 37, haluaa lyödä oppimisen leikiksi, kirjaimellisesti. Hän on kehittänyt tiiminsä kanssa digitaalisen tietokilpailun, jota käytetään osana opetusta. Siinä oppilaat kisaavat yhdessä ja keskenään älypuhelinsovelluksella. Kilpailukysymykset näkyvät suurella näytöllä, ja oppilaat vastaavat niihin puhelimillaan. Näytöltä oppilaat pääsevät seuraamaan myös omaa ja muiden sijoittumista ja näkevät oikean vastauksen. Tietokilpailu Kahoot! sopii oppilaiden digitaaliseen elämäntyyliin ja tuo perinteiseen liitutauluopetukseen norjalaisen keksijänsä kaipaamaa eloisuutta ja innostusta. ”Ihmiset oppivat eri tavoin. Toiset tarvitsevat keskittymistä, toisille taas liike on välttämätöntä. Jos oppimiselle luodaan oikeanlaiset edellytykset, oppilaat saadaan mukaan uudella, heidän aikakauteensa sopivalla tavalla”, selittää Johan Brand, joka perusti Kahoot!-tietokilpailualustan kahden kollegansa ja erään pelitieteen professorin kanssa vuonna 2012 monen vuoden tutkimuksen pohjalta. Norjalaista yrittäjää ja peliasiantuntijaa ihmetytti, miksei opetuksessa hyödynnetty oppilaiden digitaalisia valmiuksia. ”Puhelinta pidettiin negatiivisena asiana, joka häiritsi koululaisten oppimista. Se on aika tavallista teknisessä

kehityksessä, ennen kuin uutuuden todelliset hyödyt tulevat esille. Oppilailla on joka tapauksessa älypuhelin mukanaan, joten käytetään sitä järkevästi”, sanoo Johan Brand. Hänestä on tärkeää, että Kahoot!-alusta perustuu samaan digitaaliseen standardiin, jonka oppilaat tuntevat koulun ulkopuolelta.

taululla. Silloin oppilaiden on nostettava katseensa puhelimista, kohti luokkahuonetta ja toisiaan. Minusta on sääli, että leikkimielisyys on kadonnut luokkahuoneista. Lapset tietävät, kuinka leikitään, ja siksi he ovat mukavuusalueellaan. Me emme hae tällä käyttäjiä vaan innostuneita oppilaita.”

Miten varmistatte, että tietokilpailujen kysymykset ovat oikeita? ”Kysymykset laatii opettaja, opetussuunnitelman mukaan. Niitä voi myös lainata toisten opettajien tietokilpailuista. Oppilaiden laatiessa tietokilpailuja itse sisältö ei ole tärkein. Vielä tärkeämpää on itse oppimisprosessi, kysymysten muotoilu ja oikeiden vastausten etsiminen. Se on kuin kirjoittaminen tietyllä tyylillä: kaikki ei ole ehkä aivan oikein, mutta siitä oppii aina jotakin. Prosessi opettaa myös myötäelämistä ja osallistumista, koska laatijoiden on yritettävä hahmottaa, mitä luokkalaiset tietävät ja eivät tiedä kustakin aiheesta.”

Mutta miten käy niiden lasten, jotka eivät koskaan voita ja saa tuloksiaan taululle? ”Kuulun itse niihin, jotka eivät voita koskaan. Mutta minusta on mahtavaa suunnitella tietokilpailuja muille. Tutkimuksemme osoittavat, että monet koulussa heikommin menestyvät oppilaat ovat todella hyviä Kahoot!:ssa. Se johtuu juuri leikinomaisuudesta ja liikkeestä, joka korvaa paikallaan istumisen ja passiivisen kuuntelemisen. Pelitieteen teoriassa puhutaan kahdeksasta erilaisesta tavasta oppia, ja monet käyttävät useita niistä yhtä aikaa. Ja niin tekevät Kahoot!:a pelaavat oppilaat.”

Mutta eikö tässä päädytä juuri siihen, että oppilaat istuvat tuijottamassa puhelimiaan? ”Peliä pelataan luokkakavereiden kanssa, ja lisäksi pelialusta on suunniteltu nimenomaan niin, etteivät kysymykset näy puhelimessa vaan luokan

Monta tapaa oppia. Kahoot! tukee niitä oppilaita, jotka eivät jaksa paikallaan koulussa. Myös pelin kehittäjä Johan Brand kuului heihin.

KAHOOT! A IKUISILLE Muun muassa Northzonelta, Microsoft Venturesilta ja joukolta norjalaisia yksityissijoittajia kerätyn 26,5 miljoonan ansiosta Kahoot!-tietokilpailualustalla on tällä hetkellä 28 miljoonaa tietokilpailua, joita pelaa joka kuukausi 50 miljoonaa ihmistä 200 maassa. Käyttäjät eivät ole pelkkiä koululaisia, vaan useissa suurissa yrityksissä jaetaan tietoa työntekijöille Kahoot!:n avulla. Norjassa tietokilpailu on myös varsin suosittua ajanvietettä esimerkiksi uudenvuoden illanistujaisissa.

2018#04 59 share

I D E O I T A ,

J O T K A

V O I V A T

M U U T T A A

M A A I L M A A

Etkö ehdi lukea koko lehteä? Niin voi käydä helposti, joten: Seuraavassa on yhteenveto tämän Share-numeron yhdeksästä parhaasta ideasta. Niistä kerrotaan paljon lisää lehden sivuilla.

Kirjoittaja Karen Gahrn /Kuvitus suomalainen kuvittaja Rami Niemi. Takasivun kuvitus on aina pohjoismaisen kuvittajan käsialaa.

Chemo to go

Oppia pelaamalla

Tupakantumpeista eroon varisten avulla

Idea on yksinkertainen. Kaikki kemoterapiaan tarvittava on pakattu reppuun, jonka avulla leukemiapotilaan hoidon voi tehdä kotona sairaalan sijaan. Sen ansiosta potilaat voivat nukkua, syödä ja nauttia elämästä enemmän.

Miljoonat ihmiset melkein kaikkialla maailmassa oppivat uusia asioita Kahoot!sovelluksen avulla. Sen avulla oppilaiden puhelimetkin muuttuvat opettajien inhoamista häiriötekijöistä hyödyllisiksi työvälineiksi.

Pidä vapaata

Kauniit sukat ja hyvä omatunto

Hollantilaisella Heldergroenilla nostetaan kirjoituspöydät kattoon tasan kello 18, ettei kukaan jää jumittamaan työnsä ääreen. Työntekijät voivat lähteä kotiin tai käyttää työtilaa luovaan toimintaan.

Sukkahousuista tulee hankalaa jätettä, kun ne heitetään pois, usein vain muutaman käyttökerran jälkeen. Kahden ruotsalaisnaisen yritys valmistaa vastuullisesti tuotettuja nailoneita – tällä hetkellä ainoana maailmassa.

Matkailua työajalla

#SanDiegoFire

Torkut kalojen seurassa

”Voin siis matkustaa mihin tahansa, ja sinä maksat?” Näin on, vastasi pomo. Amerikkalaisyrityksessä lisätään työntekijöiden luovuutta antamalla heille joka vuosi 1 500 dollaria matkustamiseen vapaavalintaiseen kohteeseen.

Etelä-Kalifornian rajut metsäpalot johtivat 11 vuotta sitten hashtagin nopeaan yleistymiseen. Kerromme, kuinka idea syntyi ja miksi se levisi miljoonien ihmisten jokapäiväiseen elämään.

Internetyritys Zappoksella on lepohuone, jonka suuren akvaarion katveessa on hyvä rentoutua värikkäitä kaloja katsellen. Voimaannuttava vesimaailma palauttaa työtehon nopeasti.

Hollantilaisella yrittäjällä on omaperäinen ratkaisu katuja roskaavien tupakantumppien keräämiseen: varisten oman ”ottomaatti”. Lintu saa laitteesta makupalan säilöön laitettua tupakantumppia vastaan. Yksinkertaista.

Sammaleella ilmansaasteita vastaan Puiden istuttaminen on suurkaupungeissa usein hankalaa. Saksalaisyritys onkin kehittänyt helpomman ratkaisun: siirrettävä sammalseinä suodattaa epäpuhtauksia jo monessa suuressa kaupungissa.