C. Yhtenäinen Töölö Huvilarakennusten aikakautena Töölössä 1800-luvulla valtaosa asukkaista oli toiminut teollisuuden ja käsityön parissa, mutta uusien asuinrakennusten myötä Töölöstä muodostui virkamiesten ja keskiluokan asuinalue. Kaupunkikuvaan tämä heijastui porvarillisena arvokkuutena. Työväen asuinalueet muodostuivat Vallilaan ja Kallioon. Nykyinen Töölö on rakentunut pääosin kolmessa osassa vuosien 1907-1940 aikana. Ensimmäinen rakentamisvaihe sijoittui vuosille 1907-1915, jolloin vallitseva tyylisuunta oli wieniläisvaikutteinen jugend, johon sekoittui klassismin piirteitä. Myöhäisjugendin maltillisemmat koristukset ennustavat siirtymistä uusklassismiin. Rakentaminen hiipui 1910-luvun lopulla, mutta vilkastui jälleen 1920-luvun puolivälissä ja kesti aina 1930-luvun alkuun. Vallitsevana tyylisuuntana oli silloin yksinkertaisempi klassismi. Etu-Töölössä myöhäisjugend ja klassismi lomittuvat suvereenisti yhteen. Pääosin klassista tyyliä edustava Taka-Töölö on suurelta osin rakennusmestareiden suunnittelema. Rakennusmääräyksiin vuonna 1923 tullut uudistus määräsi saman kattokulman kaikille rakennuksille, mistä syystä 1920-luvulla rakennetut rakennukset noudattavat yhtenäistä kattokulmaa, räystäslinjaa, julkisivun perusjakoa ja aukotusta. 5 Kolmas rakentamisvaihe sijoittui vuosiin 1931-1940 ja sitä kutsuttiin Töölöläisfunkikseksi.
Töölön ensimmäinen asemakaava, SibeliusAkatemian kortteli oli jo saanut muotonsa.
5 Töölön kaupunginosan historiaa, Huviloiden Töölö, 11.1.2013
19