Issuu on Google+

SIBELIUS-AKATEMIAN JÄLKEEN

-SELVITYS UUSISTA KÄYTTÖTARKOITUKSISTA TÖÖLÖNKATu 28:AAN Diplomityö Noora Aaltonen Aalto-yliopiston Taiteiden ja Suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos 14.05.2013

1


2


3


tiivistelma

2. Rakennus 2.1 Historiaa 2.1.1 Arkkitehti Väinö Vähäkallio 2.1.2. Ammatinedistämislaitos

Abstract

esipuhe

2.1.3 Sibelius-Akatemia

Johdanto

1. Töölö

2.2 Nykytilanne 2.2.1 Lähiympäristö ja tontti

1.1 1.2

Historia Töölö tänään 1.2.1 Toimintaa Töölössä

Kulttuurin Töölö A. Kulttuuritehdas Korjaamo B. Töölö-liike Sairaaloiden Töölö Yliopistojen Töölö A. Sibelius-Akatemia B. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu C. Svenska Handelshögskolan Elinkeinot Töölössä Ihmisten Töölö

1.2.2 Töölön kehityssuunnitelmia

Pisara-rata A. Töölön asema .Maanalainen pysäköintihalli

4

A. Tilaratkaisut B. Rakenne

A. Muutokset B. LVI-suunnitelmat ja paloturvallisuus

A. Toimintaa lähialueella B. Liikenne C. Maanalaisten rakenteiden suhde tonttiin D. Tonttianalyysi E. Näkymät

2.2.2 Rakennus tänään

2.2.3 Rakennuksen ominaisuudet

A. Kerroskohtainen analyysi B. Tilat joilla on erityisarvoa

A. Rakennusta koskevat määräykset ja suositukset B. Rakenne C. Tilalliset haasteet D. Julkisivujen mahdolliset muutokset E. Täydennysrakentaminen tontille


3. vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia

3.1. Kevyt kartoitus 3.2. Kolme jatkokehitykseen valittua konseptia A. Konsepti 1 - The Next European Art Spot B. Konsepti 2 - Hyvinvointikeskus naapurusto C. Konsepti 3 - As oy Sibis

sisällys

4. Suunnitelma 5. Yhteenveto / Johtopäätökset Lopuksi

5


Tekijä:

Noora Aaltonen

Diplomityön nimi:

Sibelius - Akatemian jälkeen - Selvitys uusista käyttötarkoituksista Töölönkatu 28:aan

Päiväys:

14.5.2013

Sivumäärä:

120

Professuuri:

Asuntosuunnittelu

A-52

Työn valvoja ja ohjaaja: Hannu Huttunen Avainsanat:

Töölö, Sibelius-Akatemia, Väino Vähäkallio, korjausrakentaminen, peruskorjaus, muutosrakentaminen, palvelutalo, taiteilijaresidenssi, opiskelija asunnot, hybridirakennus

6


tiivistelmä

Diplomityöni aiheena on ollut tutkia Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan Sibelius-Akatemian T-talon tulevaisuuden mahdollisuuksia. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Väinö Vähäkallio ja se rakennettiin vuosina 1930-1930 alunperin Ammatinedistämislaitokseksi. Rakennus peruskorjattiin ja laajennettiin 1980‐luvulla arkkitehtitoimisto Pekka Salmisen suunnitelmien mukaan Sibelius-Akatemian käyttöön. Laajennus käsitti nyt pihasiiven korotuksen sekä osastoidun paloportaan. Osa Sibelius‐Akatemian tiloista on muuttanut Musiikkitaloon ja loput tilat muuttavat Nervanderinkadulle vanhoihin Museoviraston tiloihin vuoteen 2018 mennessä, joten Töölönkatu 28 tarvitsee uuden käyttötarkoituksen. Rakennus on korttelinsa vanhimpia ja se on aina toiminut kouluna. Sillä on näyttävä sisäänkäynti katujulkisivun vaatimattomasta koosta huolimatta. Vaikka rakennusta ei ole tämänhetkisessä kaavassa suojeltu, on sillä vahvoja rakennustaiteellisia arvoja. Jo se, että rakennus on Väinö Vähäkallion suunnittelema, asettaa sen asemaan, jossa tulevia muutoksia tulee arvioida myös vanhojen piirteiden säilyvyyden kannalta. Työssäni tutkin useita mahdollisia käyttötarkoitusvaihto-

ehtoja, päätyen kolmeen konseptiin ja lopulta suunnittelin tarkemmin yhden ratkaisun jossa oli elementtejä kaikista konsepteista. Käyttötarkoitusta valittaessa tärkeimmiksi arviointikriteereiksi nousevat ympäristön henki, rakennuksen ominaisuudet sekä tämän hetkisen kehityksen suunta Helsingissä ja Töölössä. Usean konseptin analysointi avasi rakennuksen ominaisuuksia siten, että lopulta parhaaksi ratkaisuksi nousi useamman konseptin yhdistäminen lopulliseksi suunnitelmaksi. Työn kirjallinen osa keskittyy Töölön alueen, Ammatinedistämislaitoksen, Sibelius-Akatemian ja rakennuksen suunnitelleen Väinö Vähäkallion taustoihin sekä rakennuksen ominaisuuksiin ja niiden analysointiin. Selvitystyön tarkoituksena on ollut kartoittaa mahdollisimman hyvin suunnittelutehtävän taustoja ja luoda pohja lopullisille suunnitteluratkaisuille.

7


Author:

Noora Aaltonen

Title:

After the Sibelius Academy: A study of the potential re-use of Töölönkatu 28, Helsinki, Finland

Date:

May 14th, 2013

Number of pages:

120

Chair:

Housing A-52

Supervisor and tutor:

Professor Hannu Huttunen

Keywords:

Töölö, Sibelius Academy, Väinö Vähäkallio, renovation, rebuilding, senior housing, artist residence, student housing, hybrid building

8


abstract

This master’s thesis explores the future of the existing Sibelius Academy premises, located at Töölönkatu 28, Helsinki, Finland. Designed by architect Väinö Vähäkallio and completed from 1930 to 1931, the grand building at Töölönkatu 28 was originally intended to be a vocational school. In the 1980s, the building was renovated and expanded by architect Pekka Salminen to house the Sibelius Academy – Finland’s premier higher education institute for music. By 2018, the Sibelius Academy will be relocated to newpremises and the building at Töölönkatu 28, which has until present day existed as a school, will be available for re-use. Töölönkatu 28 is one of the oldest buildings in the neighborhood of Töölö in Helsinki’s city center. Despite the modest size of its street façade, the main entrance is very impressive and makes a unique statement in its context. Although the building is not heritage protected under the current master plan, it has strong architectural value and must be evaluated to ensure the preservation of the building’s original character.

This thesis investigates a number of possible options for the future use of Töölönkatu 28, and develops one concept for adaptive re-use in more detail. The primary criteria considered when selecting the concept for re-use are: the spirit of the surroundings, the building features, as well as current developments and trends in the community of Töölö and in the broader context of Helsinki. The true characteristics of the building became clearer upon analysis of several different options, such that the final solution presented is a mixture of concepts. The written component of the thesis focuses on the background of the Töölö area, the history of Töölönkatu 28 as a vocational school, the Sibelius Academy and Väinö Vähäkallio – the architect who originally designed the building. The thesis also includes a study of the building’s characteristics, and data analysis. The aim of this investigation was to identify an optimal design for the task and to provide a basis for the final design solutions. 9


10


esipuhe Minua on aina kiinnostanut kerroksellisuus arkkitehtuurissa, vanhan ja uuden yhteen tuominen. Kuten elämässäkin, myös arkkitehtuurissa toimintojen ja erilaisten ihmisten kohtaamiset luovat jotain uutta, sattumanvaraista ja kiinnostavaa. Diplomityöni aihetta miettiessäni minulle tärkeää oli, että aiheeni olisi ajankohtainen ja kuvastaisi omia kiinnostuksen kohteitani. Kandidaatin työssäni tutkin toimistorakennusten muuttamista asuinkäyttöön muutamien toteutuneiden esimerkkikohteiden kautta. Helsingissä on vielä paljon peruskorjattavaa ja minulla tulevana arkkitehtinä on paljon opittavaa sillä alueella. Helsinki on Eurooppalaisen mittakaavan mukaan nuori kaupunki, joten rakennuskantammekin on suhteellisen nuorta. Vasta 2000‐luvun puolella käyttötarkoitustenmuutokset ovat yleistyneet merkittävästi. Helsingissä eletään nopean kehityksen aikaa; uusia kaupunginosia rakennetaan ja alueet saavat uudenlaisia identiteettejä. Tilojen vaatimustaso muuttuu, ja toimintoja siirretään uusille alueille, joten vanhoja rakennuksia vapautuu uusille käyttötarkoituksille. Vanhojen rakennusten muuntojoustavuus testataan, kun rakennusten tulee vastata uudenlaisiin käyttötarkoituksiin. Työni aikana olen ideoinut ja yrittänyt kartoittaa mahdollista tulevaa käyttötarkoitusta Sibelius-Akatemian T-talolle, joka samalla vastaisi alueen tarpeisiin ja rikastuttaisi uuteen elämään puhkeavaa Töölöä entisestään. Työni aikana olen päässyt käymään monissa mielenkiintoisissa paikoissa ja tavannut mielenkiintoisia ihmisiä. Suuret kiitokset kaikille, jotka ovat kärsivällisesti vastailleet kyselyihini ja suostuneet tapaamaan minua ja jakamaan tietojaan kanssani. 11


12


johdanto Työn rakenteesta

Työn lähtökohdat

Sain diplomityöni aiheen toimeksiantona Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuoden 2011 lopulla. Tarkoitus oli selvittää uusi käyttötarkoitus Töölönkatu 28:ssa sijaitsevalle Sibelius-Akatemian T-talolle. Rakennuksen omistaa tällä hetkellä Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy. Sibelius-Akatemia muuttaa pois tiloista vuoteen 2018 mennessä, jolloin rakennus vapautuu muuhun käyttöön. Uutta käyttäjää ei ole vielä löydetty eikä käyttötarkoitusta määritetty. Diplomityöni tarkoituksena oli selvittää mahdollisia uusia toimintoja, jotka sopivat rakennuksen arkkitehtuuriin sekä rakenteellisesti että kaupunkikuvallisesti. Työni tarkoitus on toimia apuna kun uutta käyttäjää valitaan. Itse rakennus on rakenteeltaan joustava, joten sinne soveltuvat monenlaiset toiminnot. Joidenkin tilojen hyödyntäminen voi tosin olla haastavaa niiden persoonallisuuden sekä rakennustaiteellisen arvokkuuden takia. Tarkastelen työssäni useita vaihtoehtoja, joista olen valinnut omien analyysieni kautta mielekkäimmän vaihtoehdon tarkempaa suunnitelmaa varten. Yhteen vaihtoehtoon keskittyminen ei kuitenkaan tarkoita, etteivät muut käytöt olisi rakennukselle mahdollisia.

Työni pääosat ovat laaja kirjallinen taustakartoitus sekä suunnitteluosuus, jossa muodostetaan visioita käyttötarkoituksesta ja lopulta suunnittelen yhden ratkaisukokonaisuuden. Rakennus sijaitsee Töölössä, kaupunginosassa, jolla on vahva kulttuurillinen ja arkkitehtoninen identiteetti. Työn alussa tutustutaan Töölöön, sillä alueen historia, nykyhetki ja tulevaisuuden suunnitelmat antavat pohjan rakennuksen tulevalle käytölle. Laaja katsaus kaupunginosaan ja siitä hyppäys yhteen rakennukseen voivat tuntua suurelta harppaukselta, mutta kaupunginosan hengen tavoittaminen perustelee konseptiratkaisuja työn myöhemmässä vaiheessa. Kirjallisella selvityksellä kartoitetaan rakennuksen taustaa sekä nykyistä tilannetta. Siinä tutkitaan myös alueen rakennetta sekä tulevaisuuden visioita, ja rakennuksen tilat analysoidaan tilakartoituksen avulla. Osuudessa lisäksi selvitetään kaupungin sekä Museoviraston näkemys rakennuksen mahdollisuuksista. Kirjallinen osuus toimii pohjana työn muille osioille. Suunnitteluosuudessa kirjallisen osion analyyseistä saadut tulokset konkretisoidaan kolmeen erilaiseen muutosstrategiaan, joiden yhdistelmästä lopulta muokkaantuu yksi suunnitelma. Muutosstrategiat on valittu pohjautuen ympäristön mahdollisuuksiin, kaupunkilaisten tarpeisiin sekä tulevaisuuden näkymiin. Suunnitelmia havainnollistetaan kaavioin sekä tuetaan selventävällä tekstillä. Konseptitasoisella suunnittelulla tarkoitetaan suunnittelua, jossa rakennuksen tilat ratkaistaan toiminnallisesti yhdellä tavalla. Suunnitelman avulla todetaan konseptin toimivuus, mutta ei mennä teknisiin ratkaisuihin. Jokaisen konseptin vaikutukset ympäristöön analysoidaan.

Työn tavoitteet

Vanhojen rakennusten uudelleenkäyttötarkoitusta valittaessa on tärkeää ottaa huomioon rakennuksen ympäristö. Millainen toiminta rakennuksessa oli aikaisemmin? Kuinka uusi toiminta vaikuttaa ympäristöön, ja onko se aluetta elävöittävää? Myös rakennusten rakennustaiteellisesti arvokkaat, ajalleen ominaiset piirteet on kartoitettava ja huomioitava uusia toimintoja suunniteltaessa. Työn tavoitteena on kartoittaa uusia käyttömahdollisuuksia ennakkoluulottomasti, mutta realistisesti. Uusia toimintoja suunniteltaessa pyritään luomaan rikasta ja monipuolista arkkitehtuuria, kuitenkaan hävittämättä rakennuksen peruspiirteitä.

Tutkimusmetodit

Työn tärkeimpiä tutkimusmenetelmiä ovat konseptisuunnittelu, haastattelut sekä tilakartoitus. Tärkeimmäksi tutkimusmenetelmäksi nousee konseptisuunnittelu, jolla tutkitaan rakennuksen tilallisia mahdollisuuksia. Suunnitelmien avulla rakennuksen tulevaisuuden strategiat konkretisoituvat. Muita tärkeitä tutkimusmenetelmiä, jotka antavat suunnittelulle lähtökohdat, ovat viranomaisten sekä asukkaiden haastattelut. Viranomaishaastatteluilla halutaan selvittää suunnittelulle asetettavia reunaehtoja kuten rakennuksen suojelutilanne ja Museoviraston kanta siihen. Töölöläisten haastatteluilla pyritään ymmärtämään alueen asukkaille tarjoamia mahdollisuuksia, sekä alueen mahdollisia toiminnallisia puutteita. Asukashaastatteluiden avulla voi löytyä uusia mielekkäitä käyttötarkoituksia, joille on kysyntää. Työssä käytetään asiaan liittyvää kirjallisuutta pohjana konseptisuunnittelulle. Rakennusvalvontaviraston sekä Museoviraston arkistoa käytetään apuna selvitettäessä rakennuksen ja sitä ympäröivän alueen historiaa. Kirjalliset lähteet luetellaan työn lopussa.

13


14


1.

töölö

1.1 historia

A. Huvilakaupungista esikaupungiksi B. Kaupunginosa muodostuu C. Yhtenäinen Töölö

1.2 töölö tänään 1.2.1 Toimintaa Töölössä A. Kulttuuri töölö

a. Kulttuuritehdaskorjaamo b. Töölö-Liike B. Sairaaloiden töölö

C. Yliopistojen töölö

D. Elinkeino Töölössä E. Ihmisten töölö

a. Sibelius-Akatemia b. Aalto-Yliopiston Kauppakorkeakoulu c. Svenska Handelshögskolan

1.2.2 Töölön kehityssuunnitelmia A. Pisara-rata

a. Töölönasema

B. Maanalainen parkkipaikka

15


Alueen esiintyminen asemakaavoissa ja kartoissa 17751775

1859

1776

1787

1836

1874 1903

1876

1902 Sibelius-Akatemian korttelin ja lähialueen kehitys kartoissa

1775-1903.

16

Korttelin muoto hahmottuu ensimmäisen kerran 1903 - vuoden ensimmäisessä Töölön kaavassa.


Töölö muokkautui esikaupunkimaisemmaksi. Töölön liittäminen osaksi asemakaavaa tuli ajankohtaiseksi vasta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Ensimmäinen kaava alueelle syntyi kaupungininsinööri Otto Ehrströmin johdolla vuonna 1883, jolloin haluttiin ratkaista alueen työväen asunto-ongelmaa. Suunnitelma ei ottanut huomioon Töölön maantieteellisiä ominaisuuksia vaan perustui perinteiseen ruutukaavamalliin. Tämä ratkaisu kohtasi kritiikkiä erityisesti nuoren polven arkkitehdeiltä kuten Lars Sonckilta. Sonck avasi julkisen keskustelun vuonna 1898, minkä seurauksena vanha suunnitelma hylättiin ja alueesta järjestettiin Suomen ensimmäinen asemakaavakilpailu.

1.1 historia A. Huvilakaupungista esikaupungiksi Töölö tunnettiin nimeltä jo 1500-luvulla eli ennen Helsingin kaupungin perustamista. Sen arvellaan saaneen nimensä Tölå (Suojoki), joka virtasi Töölönlahden pohjoisosaan.1 Töölön maatilat olivat köyhtyneet 1500 -luvulla Ruotsin ja Venäjän välillä käydyissä sodissa, joten maat olivat siirtyneet Ruotsin Kruunulle. Ruotsin kuningatar Kristiina lahjoitti Töölön kylän 1600-luvulla pinta-alaltaan pienemmälle Helsingin kaupungille. Pieni Helsinki siirrettiin Vantaanjoensuulta ikään kuin Töölön kylän osaksi Vironniemelle. 2 Töölö pysyi melkein rakentamattomana aina 1700-luvulle asti. Maisemaa hallitsivat metsät, kalliot, niityt ja suot sekä laidunmaat. Tontteja alettiin vuokrata viljely- ja huvilakäyttöön 1800-luvun alkupuolella. Töölön maalaismainen ilme säilyi aina 1800luvun lopulle asti, jolloin Töölön huvilatontteja ryhdyttiin jakamaan myös asemakaava-alueen ulkopuolelta. 1800luvun lopussa huvila-alueella asui jopa enemmän ihmisiä kuin Kallion työläiskaupunginosissa. Huviloiden aikana 1 Töölön kaupunginosan historiaa, Huviloiden Töölö, 11.1.2013 2 Hackzell, Toppari 1996, s. 8

B. Kaupunginosa muodostuu Töölön asemakaavan toteuttajiksi valittiin kaksivaiheisen kilpailun molemmissa vaiheissa menestyneet Gustaf Nyström, jonka suunnitelma edusti perinteisempää kaupunkisuunnittelua säännöllisine katulinjoineen, sekä Lars Sonck edustaen uudempaa suuntausta. Sonckin suunnitelmat pohjautuivat itävaltalaisen arkkitehtiprofessori Camillo Sitten herättämiin ajatuksiin siitä, että luovalla suunnittelulla on paikkansa myös kaavoituksessa. Kilpailun asiantuntijaksi kutsuttu Tukholman Tekniska Högskolanin kaupunkisuunnittelun dosentti Per Olof Hallman kirjoitti, että voittaneen Nyströmin ja toiseksi tulleen Sonckin ehdotusten yhdistelmästä voisi tulla koko pohjoismaiden kiinnostavin asemakaava. Ensimmäinen kaava oli yhdistelmä nuoremman ja vanhemman arkkitehtipolven näkemyksiä. Nyström ja Sonck joutuivat tekemään yhteistyötä, vaikka heidän ajatuksensa erosivatkin suuresti toisistaan. Sonckin suunnitelma polveilevasta ja yllätyksellisestä kaupunkimaisemasta laimentui lopulliseen kaavaan, katujen linjoista tuli suorempia ja korttelien koko kasvoi. Suunnitelman kantavana ajatuksena olivat suuret umpikorttelit, jotka määrittivät kaupunginosan ilmeen. Lopullinen Töölön suunnitelma muistutti kuitenkin enemmänkin aikaisempien ehdotusten komp-

romissia. Suunnitelmaa tarkennettiin sitä mukaan kun Töölö rakentui. Bertel Jung uudisti kaavaa 1916, sillä hän piti 1906 hyväksyttyä kaavaa vanhentuneena. Jung halusi ottaa paremmin huomioon olemassa olevan maa-alueen pinnanmuodot sekä istutukset. Arkkitehtuurin yksinkertaistuessa 20-luvun klassismia kohden myös asemakaavaan ilmestyi säännöllisiä muotoja, näkymäakseleita sekä symmetriaa. Jung uudisti kaavaa kovalla kädellä, joten sitä voidaan melkein kutsua täysin uudeksi kaavaksi. Keskeisin muutos oli puistoalueiden lisääminen asuinkortteleiden läheisyyteen: muun muassa Hesperian puisto on Jungin käsialaa. Toinen radikaali muutos liittyi kortteleiden kokoon: pienempiä kortteleita yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Jung rajoitti kaavassaan rakennusten runkosyvyyttä siten, että käytännössä kaikki muu kuin asumiseen liittyvä toiminta rakennusten pihoilla estettiin. Jungin kaava muutti Töölön elinkeinorakennetta huomattavasti, sillä huvilatonteista muodostunut maatalousalue muuttui lopulta urbaaniksi kaupunkialueeksi. Nykyisin huviloita on enää jäljellä kolme. 3 Töölö on jakautunut Etu- ja Taka-Töölöksi rajanaan Hesperiankatu, jonka paikalle on pariin otteeseen suunniteltu jopa kanavaa. Töölön asemakaavaan tehtiin muutoksia vielä 1929, jolloin Mechelininkatu ja Nordenskiöldinkatu yhdistettiin ja Nordenskiöldinkadun aukio sai lopullisen muotonsa. Lisäksi Taka-Töölön kaavaa tarkennettiin vuosina 19351937 Birger Brunilan funktionaalisella kaupunkisuunnitelmalla. Tielinjat pysyivät kuitenkin hyvin pitkälle ennallaan.4

3 4

Lindh, 2002, s. 39-40 Lindh, 2002, s. 39-40

17


Sibelius-Akatemian kortteli on merkitty pisteviivalla Töölön suunnitelmiin 1900-luvulla. Voimassa oleva kaava

1905

on vuodelta 1979.

1904

1915 1911

1921

1932

1932

1954 1979

18


C. Yhtenäinen Töölö Huvilarakennusten aikakautena Töölössä 1800-luvulla valtaosa asukkaista oli toiminut teollisuuden ja käsityön parissa, mutta uusien asuinrakennusten myötä Töölöstä muodostui virkamiesten ja keskiluokan asuinalue. Kaupunkikuvaan tämä heijastui porvarillisena arvokkuutena. Työväen asuinalueet muodostuivat Vallilaan ja Kallioon. Nykyinen Töölö on rakentunut pääosin kolmessa osassa vuosien 1907-1940 aikana. Ensimmäinen rakentamisvaihe sijoittui vuosille 1907-1915, jolloin vallitseva tyylisuunta oli wieniläisvaikutteinen jugend, johon sekoittui klassismin piirteitä. Myöhäisjugendin maltillisemmat koristukset ennustavat siirtymistä uusklassismiin. Rakentaminen hiipui 1910-luvun lopulla, mutta vilkastui jälleen 1920-luvun puolivälissä ja kesti aina 1930-luvun alkuun. Vallitsevana tyylisuuntana oli silloin yksinkertaisempi klassismi. Etu-Töölössä myöhäisjugend ja klassismi lomittuvat suvereenisti yhteen. Pääosin klassista tyyliä edustava Taka-Töölö on suurelta osin rakennusmestareiden suunnittelema. Rakennusmääräyksiin vuonna 1923 tullut uudistus määräsi saman kattokulman kaikille rakennuksille, mistä syystä 1920-luvulla rakennetut rakennukset noudattavat yhtenäistä kattokulmaa, räystäslinjaa, julkisivun perusjakoa ja aukotusta. 5 Kolmas rakentamisvaihe sijoittui vuosiin 1931-1940 ja sitä kutsuttiin Töölöläisfunkikseksi.

Töölön ensimmäinen asemakaava, SibeliusAkatemian kortteli oli jo saanut muotonsa.

5 Töölön kaupunginosan historiaa, Huviloiden Töölö, 11.1.2013

19


1.2 Töölö tänään

20


“Muutettuani tänne kesti hetken aikaa tajuta, miksi tuntuu kuin olisin edelleen espoolaislähiössä mutta silti jotain puuttui: tajusin tosi viiveellä että keskellä päivää kaduilla liikkuu kyllä mummoja, vanhempia lasten kanssa ja opiskelijoita, mutta lähikapakan hiljalleen tutuksi tulevat työttömien naamat puuttuivat.” -tuore töölöläinen

töölöni

“voisko töölö olla se paikka jossa mummopappatanssijat kohtaisivat nuoret puistotanssijat? oikeat lavatanssit kaupungissa. vähän kuin we love helsinki-tanssit mutta jotenkin niin että vanhempikin väki tulisi nuorten rinnalle.”

“Joo, musta oli hienoa kun tohon muutaman korttelin päähän tuli jokunen vuosi sitten se yömajatoiminta. Sekoittaa ihmisiä keskenään.”

“Parasta Töölössä on historiallinen kerroksellisuus sekä esteettisesti kauniit rakennukset ja miljöö. Lisää diakoniaa ja hyväntekeväisyysjuttuja olisi paikallaan, koska Töölölle ominaista on myös hyväosaisuuden kasautuminen.”

“Joo, kyläjuhlat, laatu leffateatteri ja viinibaari! Muutenhan kaupunginosamme on jo lähes täydellinen.”

Töölöläisten vastauksia kyselyyni siitä mitä Töölö on ja mitä Töölöön kaivataan lisää.

Töölö kehittyi maalaismaisesta huvila-alueesta porvarilliseksi asuinalueeksi alle viidessäkymmenessä vuodessa ja se on suomalaisen mittakaavan mukaan tiivis ja kaupunkimainen sekä arkkitehtuuriltaan hyvin yhtenäinen. EtuTöölön kivirakenteisia, korkeita rakennuksia verrattiin rakentamisen aikana kivimuuriin, sillä muutos puisista huvilarakennuksista oli dramaattinen. Taka -Töölön lamellitalot rakennettiin pari vuosikymmentä myöhemmin ja tunnelma siellä on erilainen. Kirjailija Helvi Hämäläinen kuvasi romaanissaan Säädyllinen murhenäytelmä TakaTöölön funkkisarkkitehtuuria valoisaksi ja terveeksi, jossa koulutetut nuoret asuvat tasa-arvon vallitessa sukupuolten välillä, kun taas Etu-Töölön kivirakennuksissa luokkaerot ja porvarilliset arvot kukoistavat ja toteutuvat myös arkkitehtuurissa. Taka-Töölön suurissa huoneistoissa on valoisaa ja viihtyisää kun taas Etu- Töölön pienet huoneistot ovat pimeitä ja epäterveellisiä. Nykyinen Töölö mielletään usein hiljaiseksi kaupunginosaksi, jota asuttavat varakkaat vanhukset. Tämä on kuitenkin tietynlaista stereotypiaa. Töölö sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, lähellä keskustaa ja tarjoaa paljon virkistysmahdollisuuksia. Töölössä on merenranta, kulttuuria, urheiluhalleja sekä kansainvälisesti korkeatasoista arkkitehtuuria. Tämän päivän Töölö on houkutteleva kaikenlaisille asukkaille ja sen tarjoamat puitteet ovat haluttuja asuntomarkkinoilla. 21


Kulttuurin Töölö Töölöllä on vilkas kulttuurihistoria ja Töölössä ovat asuneet lukuisat suomalaiset taiteilijat. Muiden muassa Mika Waltari, Jean Sibelius ja Ella Eronen asuivat Töölössä. Töölöläiset ravintolat olivat maankuuluja boheemista ilmapiiristään ja taiteilijoistaan.6 Vaikka myöhemmin Töölö eli vuosia hiljaisempaa kautta, korkeakulttuurille tarjottiin sija Oopperatalossa ja myöhemmin Musiikkitalon muodossa. Tänä päivänä kulttuuri nostaa taas päätään Töölössä. TakaTöölössä vaikuttaa aktiivinen kulttuuritehdas Korjaamo, jossa myös tuore, tavallisten töölöläisten muodostama Töölö-liike on aloittanut aktiivisesti tapahtumien järjestämisen.

22

6

Hackzell, Toppari 1996,

Kulttuuritehdas Korjaamo

Taka-Töölössä vanhalla Raitiovaunuvarikolla sijaitseva Kulttuuritehdas Korjaamo on omien sanojensa mukaan yksi Pohjoismaiden suurimpia kulttuurikeskuksia. Se tuottaa eri kulttuurialojen merkittäviä tapahtumia. Korjaamolla on tasokas taidegalleria ja siellä järjestetään säännöllisesti kansainvälisesti nimekkäiden artistien konsertteja, teatteriesityksiä sekä yhteiskunnallisia keskustelutilaisuuksia.7

7

Korjaamo, 23.1..2013

Töölö-liike

Töölö-liike on perustettu vuoden 2012 alussa aiemmin perustetun Kallio-liikkeen inspiroimana. Kallio-liikkeen tarkoitus on järjestää avoimia tapahtumia Kallion asukkaille katsomatta varallisuuteen tai yhteiskunnalliseen asemaan. Kallio-liike syntyi vastustamaan Kallion gentrifikaatiota, kun Heikki Hurstin vuosikausia Helsinginkadulla toiminut leipäjono päätettiin häätää Kalliosta naapureiden valitusten takia.8 Töölö-liikkeen tavoitteena ovat järjestää avoimia tapahtumia töölöläisille sekä vapaaehtoisvoimin aktivoida nukkuvaa Töölöä. Töölö-liikkeen aktiivisia projekteja on tällä hetkellä Axa-elokuvateatterin palautus alkuperäiseen elokuvateatterikäyttöön, Töölön blockpartyjen järjestäminen sekä Töölöläisten sisäpihojen viihtyisyyden lisääminen. Töölö-liike haluaa rohkaista töölöläisiä vaikuttamaan omaan asuinalueeseensa positiivisesti.9 8 9

Kallio -Liike, 23.1.2013 Töölö-liike, 23.1.2013


Sairaaloiden Töölö

Töölöllä on pitkä historia sairaalakaupunginosana. Töölön sairaalan historia sai alkunsa jo Ruotsin vallan aikana 1700-luvun lopulla armeijan sairaalasta, joka sijaitsi nykyisen Mannerheimintien varressa. Myöhemmin rakennukset siirtyivät Venäjän armeijan käyttöön ja ne purettiin. Tuberkuloosiparantola ja mielisairaala toimivat nykyisen Kivelän ja Hesperian sairaaloiden paikalla 1800-luvulla. Nykyisen Töölön sairaalan kohdalla toimi ennen Kammio-niminen mielisairaala. 10 Nykyään Töölössä sijaitsee useita sairaala- ja terveydenhuollon rakennuksia. Näitä ovat Töölön sairaala Topeliuksenkadulla, missä hoidetaan tapaturmia, Kivelän sairaala eli Töölön terveysasema Sibeliuksenkadulla, HYKS psykiatriakeskus (ent. Hesperian sairaala) Etu-Töölössä ja Hyksin lastensairaala Lastenlinna Lastenlinnatiellä. Töölönkadulla toimii YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, ja Runeberginkadulla toimii yksityinen terveydenhuoltopalvelujen tuottaja Mehiläinen. 10

Lindh, 2002, s. 32

23


Yliopistojen Töölö

Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu

Töölössä sijaitsee kolme yliopistoa; Sibelius-Akatemia, Kauppakorkeakoulu, sekä ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan.

Helsingin Kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna 1911, jolloin 1904 perustetun Liikemiesten kauppaopiston ylioppilaita varten perustetut rinnakkaisosastot järjestettiin korkeakouluksi. Aluksi se toimi Helsingissä osoitteessa Fabianinkatu 26. Nykyinen Kauppakorkeakoulun päärakennus valmistui 1950-luvulla ja se luokitellaan yhdeksi jälleenrakentamiskauden helmeksi. Se oli kauan odotettu ja haluttu. Etu-Töölössä Runeberginkadulla sijaitseva rakennus on nuorten arkkitehtien, Hugo Harmian ja Waldemar Backmanin, suunnittelema kokonaistaideteos. Kauppakorkeakoulusta tuli osa Aalto-yliopistoa vuonna 2012, jolloin se yhdistyi Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Vaikka Aalto-yliopiston toimintoja keskitetään Otaniemeen, kauppatieteiden maisterivaiheen opiskelijat jäävät Töölöön.12

Sibelius-Akatemia

Sibelius-Akatemia perustettiin yksityisestä aloitteesta vuonna 1882 nimellä Helsingin musiikkiopisto. Töölöön se löysi tiensä 1930-luvulla kun niin kutsuttu R-talo valmistui Pohjoiselle Rautatienkadulle. Nimen SibeliusAkatemia se sai vuonna 1939, valtion korkeakoulu siitä tuli 1980 ja yliopisto vuonna 1998. Sibelius-Akatemia on ollut näkyvästi esillä Töölössä varsinkin 1981 jälkeen kun toinen Sibelius-Akatemian rakennus, T-talo, perustettiin Taka-Töölöön Töölönkadulle vanhan ammatinedistämislaitoksen tiloihin.11

Svenska Handelshögskolan

Ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan perustettiin vuonna 1909, mutta Töölöön Kauppakorkeakoulun rakennuksen viereen kampus tuli vasta 1950-luvun alussa arkkitehti Kurt Simbergin suunnittelemana. 13 24

11

Sibelius-Akatemia, 23.1.2013

12 Wikipedia, Aalto- Yliopiston Kauppakorkeakoulu, 23.1.2013 13 Wikipedia, Svenska handelshögskolan , 23.1.2013


Elinkeinot Töölössä

Ihmisten Töölö

Töölön alueella on ollut teollisuustoimintaa jo hyvin varhain. Vuonna 1643 toimintansa aloitti ensimmäinen alueen useista tiiliruukeista. Fjodor Kiseleff siirsi Helsingin sokeritehtaan palovaarallisena Aleksanterinkadulta nykyisen Oopperatalon tontille Töölöön vuonna 1823. Töölössä on toiminut myös virvoitusjuoma- ja makeistehdas sekä lääketehdas Medica. Myöhemmin suuria liikekeskittymiä ei ole ollut. 14 Perinteinen Töölö on ollut pienten kivijalkaliikkeiden aluetta, mikä on tyypillistä kantakaupungille. Kivijalkaliikkeet ovat taanneet alueelle eläväisyyttä. Haasteena kivijalkaliikkeiden säilymiselle ovat lyhyet aukioloajat; pienet liikkeet ovat auki usein vain virka-aikana kun mahdolliset asiakkaat ovat töissä. Helpon asioinnin vuoksi ihmiset hakeutuvat kauppakeskuksiin, vaikka mahdollisesti haluaisivatkin tukea pieniä liikkeitä ja niiden luomaa miljöötä.

Töölö koetaan arvokkaana ja haluttuna asuinalueena. Helsingin kaupungin tekemässä asukaskyselyssä vuonna 1998 tärkeimmäksi töölöläisyyden erityispiirteeksi nousi luonto. Kyselyyn vastanneista 48% mainitsi meren, puiston, hyvät urheilu- ja virkistysmahdollisuudet. Muita tärkeitä erityispiirteitä olivat Töölön arkkitehtuuri ja kulttuuri, mutta myös hyvä sijainti nostettiin esille.15 Vaikka kaupungin tekemästä kyselystä on jo 15 vuotta, mainittavia muutoksia ei tämän jälkeen ole tapahtunut. Töölö on alue jossa voi halutessaan viettää päivän hiekkarannalla ja kävellä illaksi muutaman kauniin puiston läpi Oopperaan, nähden samalla kansainvälisesti arvostettua arkkitehtuuria.

14

15

Lindh, 2002 s.32

Bäcklund, Nieminen, 1998, s 39

25


=1 66 .0 9

15

Te rve

k

ys ke 1 sk us k ar k 1

ar k 1

var

ar k 1

ar k 1 k

160

0

ar k 1

ink

tr

ar k 1

atu

tr

arr k 1

ar k 1

ar k 1

ar k 1 ar k 1

ar k 1

kadunalainen liukuporrashalli tasolla +0

Kpa

ar k 1

tr k 2

ar k 1

Pki

ar k 1 tr k

atu

(mahdollinen kadunalainen yhteys Oopperan suuntaan)

ar k 1

ar k 1

nk

A

kadunalainen yhteys Stadionin suuntaan

ar k 1

ar k 1

ed ist tti en 1

lli k

ar k 1

Ho te 1

B

ar k 1

Am ma

ölö

ar k 1

-16

a at

ar k 1

vj

tr k äm isl

ar k 1

ait os

ie

k ar k 1

tu

ar k 1

nka

a eri esp

ar k 1

rg

k

ar k 1

ar k 1

ar k 1

SUUNNITTEILLA OLEVA TÖÖLÖNKADUN PYSÄKÖINTI

ar k 1

ar k 1

ar k 2

ar k 1

be

pysäköintilaitoksen kuilut TATE-kuilut

ar k 1

k

ar k 1

ar k 1

arr k 1

ar k 1

0 4 50 45 =4 R= 6.0 9 1 66 A= 16

rk

-16

-8.4

sähkö-16 tila

00

0

15 00

vj

ar k 1

ar k 1

A

A=166.09 =1 16 66.0 09 9 R=0 R

ar k 1

ar k 1

pisara-rata TÖÖLÖN PISARA-ASEMA -16

17

ar k 1

ma

160

ar k 1

ar k 1

1400

00

al k 3

toa se

ar k 1

Mu un

ar k 1

15 00

ne

ar k 1

ar k 1

yhteys Töölöntorille

Lii ke 1 ar k 1

75

100

150

200 m

18

L

17 http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/ suunnitteilla/pisara

OOPPERA

Töölön asema Pisararadan Töölön asema on suunniteltu risteysasemaksi mahdollisen Kamppi - Töölö - Pasila metrolinjan aseman kanssa. Pisararadan ja metron yhteinen sisäänkäynti ja PISARA, TÖÖLÖN ASEMA, SIJAINTIPIIRROS / KATUTASO , 1:1500 TÖÖ-101 vaihtopaikka on sijoitettu Töölöntorin alle. Töölön asema on suunniteltu kaksiholvisena ja kaarevana haastavan maaperän vuoksi. Töölöntorin sisäänkäynin on alustavasti suunniteltu sijoittuvan Töölöntorin pohjoispuolelle. Toinen sisäänkäyntialue on suunniteltu Runeberginkadun ja Mannerheimintien risteykseen. Sisäänkäyntejä tälle sisäänkäyntialueelle on ehdotettu Mannerheimintien ja Paavo Nurmenpolun väliseen puistikkoon sekä Mannerheimintie 60:ssä sijaitsevaan kiinteistöön. Myös Kansallisoopperan eteen voidaan rakentaa yksi sisäänkäynti.18 Lii k

ar k 1

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähiKatutaso Kadun alapuolinen taso ~+0 junien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Laituritaso -16 ja kiertää tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan Pasilasta Arkkitehtitoimisto HKP Oy/SITO Oy,kautta 31.12.2010 rev. 21.1.2011 ja Hakaniemen takaisin Pasilaan. Uuden rataosuusden on tarkoitus sujuvoittaa koko Suomen junaliikennettä.17 Pisararadan toteutus on tarkoitus aloittaa vuoteen 2020 mennessä. Radan on arvioitu lisäävän noin 12 000-14 000 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa, mikä tarkoittaa joukkoliikenteen osuuteen noin 0,4-0,5% kasvua pääkaupunkiseudun kaikista moottoroiduista ajoneuvomatkoista. Kaikki asemat toteutetaan kallioon louhittuna ja ne pyritään toteuttamaan yksiholvisina. Sisäänkäynnit pyritään sijoittamaan kiinteistöihin ja katuaukioille. Asemien yhteyteen ei ole varattu autoille liityntäpysäköintipaikkoja.

int

eim

rh ne

n

Ma

lli k Ho te 1

en atu läin ank Ete speri He

50

Ru

ar k 1

ar k 1

ar k 1

nH ine hjo Po

Suomen kuvalehti, 17.10.2012

ar k 1

ar k 1

ar k 1

1400

(ja Töölön metroon) 1300

ar k 1

16

4 5 R= 41 A= 16 6.0 9

ar k 1

A=166.09 R=0

B

ar k 1

tr k

26

ar k 1

tr k

tr k

ar k 1

Kpa

ar k 1

ar k 1

k

vuoden 1952 olympialaisiin, minkä jälkeen alue on fyysisesti pysynyt melko muuttumattomana. Lähitulevaisuudessa Töölöön on kuitenkin tulossa aikaisempaa suurempia rakenteellisia muutoksia. Töölönlahden eteläpäähän on rakentumassa vuonna 2002 laaditun kaavan mukainen toimistorakennusten kortteli. Uudet suunnitelmat tuovat Töölönlahdelle 100 000 kem2 lisää liike- ja asuintilaa16 ja ne tulevat vaikuttamaan kaupunginosan dynamiikkaan, vaikka sijaitsevatkin lähempänä keskustaa. Varsinaiseen Töölöön ja erityisesti Töölöntorin ympäristöön kohdistuvia merkittävimpiä muutoksia ovat Pisara-rata -hanke sekä maanalainen pysäköintihalli.

10

k

sk us

k

ar k 1

TÖÖLÖNTORI sisäänkäynnin tarkempi sijainti tarkentuu torin jatkosuunnittelussa - nyt kuten Töölön metroraportissa 28.5.2008 (Pisaralla ja metrolla yhteinen lippuhalli)

1300 TÖÖLÖNTORI

Töölön viimeinen suuri rakennuskausi hiipui Pisararata 0

=4

ys ke 1

ar k 1

ar k 1

els Sa nd2

ar k 1

ar k 1

ar k 1

ar k 1

ar k 1

Töölön tulevaisuus: kehityssuunnitelmia

R

Te rve

k

ar k 1

k

ala Sa ira 1

Ko ulu 1

ar k 1

ar k 1

ar k 1

ar k 1

1200

1200

1.3

17

Sisäänkäynti, Pisara

Laiturihalli, Pisara

Käynti Pisaraan

Ilmanvaihtokuilu

Kulkuyhteys

Hätäpoistumistie

Hissi

Rata, Pisara

Liikennevirasto, Helsingin kaupunki


Maanalainen pysäköintilaitos

19 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2011

tu ka

Suositeltu autopaikan etäisyys asunnosta on alle 200 metriä. Sibelius-Akatemian etäisyys jokaisesta suunnitellusta yhteydestä on alle 100 metriä, joten voidaan ajatella, että tarvittavat pysäköintipaikat vuokrataan hallista.

atu Kivelänk

n ölö Tö

Töölössä on tällä hetkellä pulaa asukkaiden pysäköintipaikoista. Uutta maanalaista pysäköintilaitosta suunnitellaan Mannerheimintien varrella sijaitsevien suurten hotellien alla olevaan kallioon. Tavoitteena on rakentaa 800:lle autolle pysäköintipaikkaa, joista 600 paikkaa on osoitettu alueen asukkaille. Laitos mitoitetaan ja varustetaan myös 3600 hengelle väestönsuojaksi Töölön alueen asukkaille. Parkkihallin on tarkoitus valmistua vuoteen 2015 mennessä. Ajoyhteys pysäköintihalliin tulee olemaan Töölönkatu 32:n kohdalla, ja sen kautta arvioidaan kulkevan päivittäin noin 1500 autoa. Tämän ei kuitenkaan uskota lisäävän Töölönkadun liikennettä, joka on tällä hetkellä noin 4100 autoa päivittäin, sillä osa tulevaisuudessa pysäköintilaitokseen ajavista autoista käyttää nykyäänkin Töölönkatua. Melun ja päästöjen lisääntyminen alueella arvioidaan vähäiseksi.19

Tämänhetkinen suunnitelma pysäköintihallista

Ajoramppi kävely-yhteys

27


28


2.1 Historia

2.

RAKENNUS

2.1.1 Väinö Vähäkallio

2.1.2. Ammatinedistämislaitos A. Ammatinedistämislaitoksen B. tilaratkaisut C. Ammatinedistämislaitoksen rakenne 2.1.3 Sibelius-Akatemia A. Muutokset B. Lvis ja Paloturvallisuus

2.2 rakennus tänään 2.2.1 lähiympäristö ja tontti A. Toimintaa lähialueella B. Liikenne C. Maanalaisten rakenteiden suhde tonttiin D. Tonttianalyysi E. Näkymät 2.2.2 Rakennus tänään A. Kerroskohtainen analyysi B. Tilat joilla on erityisarvoa C. Rakennusta koskevat määräykset ja suositukset 2.2.3 Mihin talo venyy? - potenttiaali A. Rakenteellisen mahdollisuudet B. Luonnonvalotutkielma C. Haastavat tilat D. Julkisivut E. Täydennysrakentaminen tontilla

Töölönkatu 28. rakennus sijaitsee hyvin keskeisellä paikalla Taka-Töölössä, juuri Etu- ja Taka-Töölön erottavan Hesperianpuiston kupeessa. Töölönkadulle aukeaa vain 25 metriä leveä katujulkisivu. Vaatimattomasta koostaan huolimatta rakennus on vaikuttava ja tunnistettava näyttävän sisäänkäyntinsä takia. Harva tietää yhden SibeliusAkatemian rakennuksista sijaitsevan Taka-Töölössä, mutta melkein kaikki tietävät Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen jossa on kaareva sisäänkäynti. Rakennus on arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema ja se on alun perin suunniteltu ammatinedistämislaitokseksi. Valmistuessaan 1930-luvun alussa se oli alueen ensimmäisiä kivirakennuksia. Rakennus palveli ammatinedistämislaitoksena melkein 50 vuotta kunnes se muutettiin 1980-luvun alussa Sibelius-Akatemiaksi. Sibelius-Akatemian muutoksen suunnitteli arkkitehti Pekka Salminen. Rakennus on siis jo käynyt läpi yhden verrattain radikaalin muutosprosessin, jonka mahdollistanut rakennuksen on joustava rakenne, suuret piha-alueet sekä sen kes-

keinen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella. Paikka on helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä; raitiovaunut sekä linja-autot kulkevat kulman takaa sekä Töölöntorin vierestä että Mannerheimintieltä. Julkisen liikenteen yhteydet tulevat vielä paranemaan Pisararadan valmistuttua. Henkilöauton parkkeeraus on haasteellista Töölössä, mutta sekin helpottuu maanalaisen pysäköintihallin valmistuttua. Hallin sisäänkäynti tulee sijaitsemaan optimaalisesti rakennusta vastapäätä. Tässä kappaleessa käydään läpi rakennuksen historiaa sekä tämän hetkistä tilannetta. Kappaleessa tutustutaan myös rakennuksen rakenteellisiin sekä tilallisiin ominaisuuksiin.

29


30


Yrjönkadun uimahalli

3.1 historia

315

2.1.2. arkkitehti VÄINÖ VÄHÄKALLIO Ammatinedistämislaitoksesta on tehty vuonna 2007 rakennushistorianselvitys, jonka tekijänä oli arkkitehtiopiskelija Anna Ratia. Selvitystä laajentaen tässä kappaleessa käydään lyhyesti läpi rakennuksen alkuperäisen arkkitehdin Väinö Vähäkallion vaiheita sekä tutustutaan 2 ammatinedistämislaitokseen. Väinö Vähäkallio- Ammattikoulu

Väinö Vähäkallio (1886-1959) oli suomalainen arkkitehti. Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1909 ja perusti vuonna 1911oman toimistonsa, jossa hän työskenteli aina vuoteen 1941 asti. Vähäkallio toimi myös Kulutusosuuskuntien keskusliiton (KK) arkkitehtinä 1928-1934 sekä Rakennushallituksen ensimmäisenä pääjohtajana 1936-1943. Väinö Vähäkalliota on luonnehdittu liikemiesmäiseksi arkkitehdiksi, sillä hän keräsi huomattavan omaisuuden kiinteistökaupoilla. Suunnittelijana hän oli taloudellinen

Ammatinedistämislaitoksen työhalli

Yrjönkadun uimahalli

eikä hyväksynyt hukkaneliöitä. Hän ei myöskään korostanut esteettisyyttä tai arkkitehdin filosofiaa vaan painotti kestävyyttä ja taloudellisuutta. Vähäkallion arkkitehtuurin laatua on usein väheksytty johtuen hänen korkeasta virkaasemastaan ja varallisuudestaan. Väinö Vähäkallio ihaili Engeliä sekä ruotsalaisen arkkitehti Ragnar Östbergin suunnittelemaa Tukholman kaupungintaloa, joka on rakennettu kansallisromanttiseen 314tyyliin. 20Arkkitehtinä Vähäkallio oli hyvin tuottelias, hän suunnitteli useita kouluja, kirkkoja, kerrostaloja, elokuva179 teattereita, teollisuusrakennuksia sekä yksityisasuntoja. Vähäkallion merkittäviin töihin kuuluuvat Yrjönkadun uimahalli sekä Kinopalatsi, josta hän elätteli pilvenpiirtäjäunelmia. Vähäkallio on jättänyt näkyvän jälkensä Helsingin rakennuskantaan niin julkisissa rakennuksissa kuin asuintaloissa.21

20 21

Niskanen,2005 s.30 Niskanen, 2005

Vähäkallio koulusuunnittelijana

Vähäkallion koulut ovat keskenään melko erilaisia ja ne edustavat rakennushetkiensä uusimpia tyylisuuntia. Niitä yhdistäviä piirteitä ovat vaipaltaan väljät volyymit sekä tehokkaat pohjaratkaisut, joihin liittyy väljiä valoisia halleja ja käytävätiloja. Tilojen koristeluun panostettiin paljon ja314. esimerkiksi ammatinedistämislaitoksessa materiYrjönkadun uimahallin pieni allashalli korjauksen jälkeen. aalienValokuva vaihtelut palvelivat opetusta. Kouluissa oli monesti Jussi Tiainen, ARK 2/2000, 50. 315. Lepohytti. HKM. lämpö-, ilmastointija sähköteknisesti uusimpia ratkaisuja. Uudet tekniset ja arkkitehtoniset ratkaisut takasivat usein esittelyn arkkitehtilehdessä.22

22

Niskanen, 2005

31


32


2.1.2 Ammatinedistämislaitos Ammatinedistämislaitos (AEL) perustettiin Maataloustuottajien Keskusliiton, Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Teollisuusvaltuuskunnan Keskustoimikunnan yhteishankeesta vuonna 1922. Ammatinedistämislaitos koettiin ajankohtaiseksi, sillä elettiin ammatillisen koulutuksen murrosvaihetta. Mestari-oppipoika -systeemi koettiin vanhanaikaisena ja uusia suuntia haettiin KeskiEuroopasta ja Skandinaviasta. Teollisuuden, käsityön ja maatalouden harjoittajille haluttiin tarjota jatkokoulutusmahdollisuus.23 Aluksi ammatinedistämislaitos toimi useassa kiinteistössä ympäri kaupunkia. Omaa toimitilaa varten haettiin Helsingin kaupungilta tonttia Etu-Töölöstä, mutta kaupunki oli varannut koululle tontin Kalliosta. Vähäkallio laati ensimmäiset luonnokset Kalliossa Pengerkatu 15:ssa sijaitsevalle tontille, mutta ne eivät kuitenkaan tyydyttäneet AEL:n hallitusta. 24Asemakaava-arkkitehdin mukaan tontti ei soveltunut yleisille rakennuksille katujulkisivun jäädessä niin lyhyeksi.

Ammatinedistämislaitos sen sijaan tarvitsi hyvät pihatilat eikä niinkään pitkää katujulkisivua. Kaupungin mielestä tontti taas ei soveltunut asuinkäyttöön, sillä tuolloin tontin vieressä sijaitsi Töölön kauneimmaksi rakennukseksi tituleerattu Medican lääketehdas.25 Lopulta useiden neuvotteluja tuloksena Töölönkatu 28:n tontti hyväksyttiin kaupungin sekä AEL:n hallituksen puolesta.

23 24

25 26

Niskanen, 2005 s.191 Niskanen, 2005 s.191

Koulun tontti sijaitsee suuressa kolmion muotoisessa korttelissa, joka rajautuu Hesperiankatuun, Töölönkatuun sekä Töölöntorinkatuun. Koulu on rakennettu korttelin korkeimmalle kohdalle kukkulalle. Kukkulan laella sijaitsevasta rakennuksesta aukeaa näyttävät näkymät. Kun Ammatinedistämislaitos rakennettiin vuonna 1931, korttelissa sen kaverina oli ainoastaan Medican lääketehtaan tiilinen laajennus. Kortteli täydentyi asuinrakennuksilla 1930-luvun aikana. Medican lääketehdas purettiin 1970-luvulla ja sen paikalle rakennettiin myös asuintalo.26 Niskanen, 2005 s.192 Niskanen, 2005, s.192

33


ammatinedistämislaitoksen tilaratkaisut Töölönkatu 28:n rakennus on L-kirjaimen muotoinen. Sillä on lyhyt art deco -piirteitä omaava katujulkisivu Töölönkadulle, mutta suurin osa rakennuksesta aukeaa sisäpihan puolelle. Rakennuksen todellinen luonne ja koko tulee yllätyksenä monelle töölöläiselle, vaikka kaareva sisäänkäynti sijaitsisikin jokapäiväisen kulkureitin varrella. Rakennus on tiloiltaan ja toiminnoiltaan jaettu kahtia. Tämä johtui alkuperäisestä käyttötarkoituksesta: samaan

rakennukseen tuli sijoittaa eriluontoisia tiloja kuten työpajoja, joissa käytetään raskaita koneita sekä hiljaisuutta vaativia luentosaleja ja muita opetustiloja. Ylimmässä kerroksessa oli näyttelytila, jossa toimi varhainen messukeskus, sekä koulun johtajan asunto. Ammatinedistämislaitos oli aikansa hybridirakennus, joustava ja kaksijakoinen pohjaratkaisu mahdollisti hyvinkin erilaisten toimintojen sulautumisen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.27

1

1

2 3 2

34

27

Niskanen, 2005 s.193

3


6

4

6

5 8

7

7 4

5

87

35


ammatinedistämislaitoksen rakenne Talo on jakautunut kahtia myös rakenteellisesti: kadun puolella, missä sijaitsivat hiljaisen työn tilat, kantavana rakenteena ovat julkisivut, kun taas sisäpihan puoleisessa siivessä on kantava pilarijärjestelmä. Ammatinedistämislaitoksen aikana sisäpihan puoleisessa rakennuksessa sijaitsi pääasiassa tehdashalleja. Halleissa oli suuria voimakoneita, joita piti liikuttaa. Tätä tarkoitusta varten kattorakenteeseen asennettiin kiskot. Koneiden liikuttamiseen vaativat voimat oli huomioitava välipohja- ja muissa rakenteissa. Hallien rakenne perustuu kantaviin pilareihin joiden mitat ensimmäisessä kerroksessa ovat 47x75cm ja ylemmissä kerroksissa 43x58cm. Pilarit on sijoitettu 5,7m välein. Pilarien päällä kulkee käytävän suuntainen palkki, joka on mitoiltaan 70x20cm. Ulkoseinän ja palkin välillä kulkevat 1,9m välein 48x18cm kokoiset palkit joihin oli kiinnitetty voimakoneiden liikutteluun tarkoitetut kiskot. Kadun puoleisessa osassa on kantavat ulkoseinät sekä kaksilaattaiset välipohjat insuliini-eristeillä.28

Kadunpuoleisen osan leikkaus, piirros 1930

Toisenkerroksen rakenne. piirros 1981 Piirroksesta nähdään siipien erilainen rakenne. 36

28

Arkkitehtilehti 1931


Ilmanvaihto ja tekniset ratkaisut Rakennuksen ilmanvaihto oli myös jaettu kahteen osaan. Ammatinedistämislaitoksessa oli koneellinen ilmanvaihto, vaikka myös luonnollinen ilmanvaihto olisi ollut mahdollinen kummassakin rakennusosassa. Kattilahuoneessa tekniset laitteet oli sijoiteltu niin, että niitä pystyttiin hyödyntämään opetuksessa. Tavarahissin konehuoneesta oli tehty tavallista suurempi opetussyistä.29

Raudoituskuvia vuodelta 1930

Lattiamateriaalit Rakennuksessa testattiin erilaisia parkettiratkaisuja. Pystypääparkettia käytettiin osassa tehdashalleja, mutta koivuparketti osoittautui paremmaksi ratkaisuksi. Katurakennuksen portaissa käytettiin Mettlacher-laattoja ja käytävissä marmorimosaiikkia. Ylimmän kerroksen näyttelytilassa käytettiin tammiparkettia. Luokkahuoneiden lattiassa oli linoleumimattoa.30

Pihanpuoleisen rakennuksen leikkaus vuodelta 1930

Raudoituskuvia vuodelta 1930 sekä kuudennen kerroksen kattopalkki

29 30

Arkkitehtilehti 1931 Arkkitehtilehti 1931

37 Ensimmäisen kerroksen lattiarakenne vuodelta 1930

Ensimmäisen kerroksen kattorakennetta sekä pilari


2.1.3 SIBELIUS-AKATEMIA

Muutokset sisätiloissa

Sibelius-Akatemia muutti entisiin Ammatienedistämislaitoksen tiloihin vuonna 1981. Muutostöiden arkkitehtisuunnittelun teki Pekka Salmisen toimisto. Isoista pajatiloista tuli musiikin harjoitteluhuoneita, mikä tarkoitti sitä, että suuret hallit paloiteltiin pieniin muutaman neliön huoneisiin.

Suurin muutos sisäpihanpuoleisen rakennuksen sisätilojen arkkitehtuurissa oli tehdashallien muuttaminen pieniksi opetustiloiksi ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Toinen merkittävä muutos olivat neljänteen kerrokseen rakennetut konserttisalit. Joiden sovittaminen rakenneukseen vaati katon korottamista. Sibelius-Akatemiassa kadun puolelle on sijoitettu opettajien työtilat sekä opiskelijoiden julkisemmat tilat kuten ruokala, kirjasto ja luentosali. Kadunpuoleinen rakennus säilytti päälinjansa sisätiloissa. Suurimmat muutokset olivat kolmannessa ja neljännessä kerroksessa käytävän jatkaminen ja tilojen jakaminen pienempiin yksiköihin. Ammatinedistämislaitoksen elokuvateatteri on säilytetty luentosalina, mutta sisätilat on uusittu. Kuudennen kerroksen näyttelytila on myös säilytetty ja siitä on tehty kirjasto.

Kellarikerros 38

Ensimmäinen kerros

Kuvat näyttävät keltaisella muutokset jotkatoteutettiin vuonna 1981, kun Ammatinedistämislaitoksesta tuli SibeliusAkatemia. Kuvat ovat Ammattienedistämislaitoksen rakennushistorianselvityksestä.

Toinen kerros


”Luonnonvalo pääsalissa, pienet huoneet, paljon tavaraa ympäriinsä, kaunis musiikki sekoittuu käytävissä! ” - Vierailija Sibelius- Akatemiassa

Ullakko

Kolmas kerros

Neljäs kerros

Viides kerros

Kuudes kerros 39


muutokset julkisivuissa Näkyvimpiä muutoksia sisäpihanpuoleiseen siipeen oli uuden paloportaan lisäys sekä katon korotus noin kahdella metrillä. Myös kadunpuoleisen siiven katolla olevaa ilmanvaihtokoneen tilaa korotettiin. Paloportaan paikalta purettiin käytävään liittyneet parvekkeet. Samalla sisäpihanpuoleisen siiven ensimmäisen kerroksen ikkunoita pienennettiin yhdellä ruudulla alapuolelta, sekä muutama ovi purettiin.

Julkisivuihin tehdyt muutokset on merkattu punaisella katkoviivalla: sisäpihan puoleisen rakennuksen katon korotus, ensimmäisen kerroksen ikkunamuutokset, kadunpuoleisen rakennuksen iv-konehuoneen katonkorotus sekä paloporras. 40


Sis채pihanpuoleisen rakennuksen katon korotus sek채 sen rakenne on esitetty t채ll채 sivulla.

41


lvis ja paloturvallisuus Rakennuksen ilmanvaihto uusittiin kun ammatinedistämislaitoksesta tuli Sibelius-Akatemia. Sibelius-Akatemian ilmanvaihto on jaettu kahteen osaan. Kadunpuoleisessa rakennuksessa, jossa sijaitsee opettajien ja henkilökunnan työtilat, on oma erillinen ilmanvaihtojärjestelmä, ja sisäpihan puoleisessa rakennuksessa omansa. Kadunpuoleisessa rakennuksessa käytävien ilme on haluttu säilyttää alkuperäisenä, joten ilmanvaihtokanavat on sijoitettu huoneiden sisäpuolelle. Ilmanvaihdon vaaka vedoille on tehty oma erillinen alaslaskunsa, sillä rakennuksen välipohjarakenteena on kaksoislaatta. Sisäpihanpuoleisessa rakennuksessa ilmanvaihtoputket on koteloitu käytävälle. Välipohjarakenne mahdollistaa putkien sijoittamisen hyvinkin ylös eikä suurta alaslaskua tarvitse tehdä. Hormit sijaitsevat käytävän päässä kadunpuoleisessa rakennuksessa, sekä pääportaiden vieressä. Ne on merkitty punaisella viereiseen kaavioon.

Sisäpihanpuoleisen rakennuksen leikkaus

Kadunpuoleisen rakennuksen leikkaus

18 17 16 15 14 13 12 11 10 9

3 2 1

25 24 23 22

5 4

21 20 19

8 7 6

Hormivedot merkitty oranssilla, nousut punaisella 42


Paloturvallisuus Rakennuksen palo-osastointia muutettiin, kun rakennuksesta tuli Sibelius-Akatemia ja rakennukseen jouduttiin lisäämään yksi ylimääräinen paloporras. Pääporras rajattiin omaksi osastokseen, mitä se ei aikaisemmin ollut ollut. Kadunpuoleinen siipi ja sisäpihanpuoleinen siipi sekä rakennuksen kolme porrasta ovat omia osastojaan.

18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 25 24 23 22 21 20 19

8 7 6 5 4 3 2 1

43


44


2.2 Nykytilanne

2.2.1 lähiympäristö ja tontti A.Toimintaa lähialueella B. Liikenne C. Maanalaisten rakenteiden suhde tonttiin D. Tonttianalyysi E. Näkymät 2.2.2 Rakennus tänään A. Kerroskohtainen analyysi B. Tilat joilla on erityisarvoa 2.2.3 Rakennuksen ominaisuudet A. Rakennusta koskevat määräykset ja suositukset B. Rakenne C. Tilalliset haasteet D. Julkisivujen mahdolliset muutokset E. Täydennysrakentaminen tontille

45


Toimintaa lähialueella

Lähiympäristö ja tontti

stadion

suuunnittelukohde kulttuurite h d as korjaamo Kulttuuri kirjasto opiskelija asuntoja

n

ö

ö

sibelius monumentti

tu ka

venesatama

töölönsairaala

puistot

ooppera

puisto töölöntori

Hotellit tori Yliopisto

öölöntori t-talo venesatama

puisto vehreää aluetta finlandiatalo

musiikkitalo uimaranta 46

kauppakorkeakoulu

temppeliaukionkirkko taidehalli kiasma r-talo

hanken

kauppakorkeakoulun opiskelija asuntoja


MANNERHEIMINTIE

liikenne

50 AUTOA 37 0

Julkinen bussi liikenne

VUOROKAUDESSA

TU KA

N LÖ

Ö TÖ

TÖÖLÖNTORI

Autotie

Raitiovaunu

0

0 41

runeber

ginkatu

23 00

0 autoa

vuorokau

A SS DE AU OK

OR

VU

dessa

A TO AU

pohjoisnuoli

HESPERIANPUISTO 47


maanalaisten suunnitelmien suhde rakennukseen Pisararadan maanalainen asema Töölössä sisäänkäynnit

Maanalainen pysäköintihalli Sisään ajo autoille kulkureitit jalankulkijoille

TÖÖLÖNTORI

Sisäänkäynti SibeliusAkatemiaan

200 m säde Töölönkatu 28:n sisäänkäynnistä.

48

pohjoisnuoli

TÖÖLÖNKATU

28 sTÖÖLÖNKATU ibeliu S n e nykyin ia m Akate

HESPERIANPUISTO


+16.9

tonttianalyysi

päivittäinen

Rakennuksella on kohtuullisen suuret pihatilat. Eteläpihalla on vehreä nurmikenttä, Pekka Salmisen suunnittelema nurmiamfi ulkoilmakonsertteja varten sekä muutama parkkipaikka. Pohjoispiha toimii enemmänkin huoltopihana, sinne on sijoitettu roskakatos ja pysäköintiä.

dulla

Töölönka

+16.7

n. 0 41 vuonna 12 20

+19.75

+21.3

+15.5

pi varjoisam toimii pohjoispiha ja hana pi huolto

paikoitusalueena

+21.1

0 15

+21.5

nurmipiha

puisto

aurinkoinen

+13.1

perian

+17.30

metriä

RINKATU

+15.5

P

hes

TÖÖLÖNTO

roskakatos

0

+18.3

Eteläpihan nurmialue on n. 800m2 koko eteläpiha n.1090m2 pohjoispiha n. 750m2

paikoitus

hotellit

U autoa AT K ÖN ÖL

Rakennus sijaitsee kukkulalla. Maanpinnan korko pääsisäänkäynnillä Töölönkadun puolella on +19.7m. Se nousee sisäpihalle korkoon +21.3m. Kaltevuusaste on 4 astetta eli se täyttää esteettömyysmääräykset. Tontti on korkeammalla verrattuna viereisiin rakennuksiin, viereisten tonttien pihat ovat korossa +17.3m.

liikenne

+17.5

49

Asuinrakennuksia

ERIANKATU OHJOINEN HESP

+11.2


1

50

2

3


näkymiä lähialueelta Rakennus edustaa töölöläistä punatiiliarkkitehtuuria. Sen katujulkisivu jää suhteellisen pieneksi verrattuna naapureihin. Mannerheimintieltä avautuu suora näkymä rakennuksen näyttävälle pääsisäänkäynnille. Vastapäätä rakennusta sijaitsevat isot hotellit ja lähellä, kulman takana, ovat Töölöntori sekä Hesperian puisto.

4 5 4 1

5

2 3

51


52


Rakennus tänään

Perustiedot Osoite: Arkkitehti: Rakennettu: Alkuperäinen käyttötarkoitus: Nykyinen käytto: Muutoksen suunnittelija: Muutos tehty: Asemakaava merkintä: Rakennusoikeus: Rakenne:

Töölönkatu 28, 00260 Helsinki Arkkitehti Väinö Vähäkallio 1930-1931 Ammatinedistämislaitos Sibelius- Akatemia Pekka Salminen 1980 Yo 6050m2 Kantavat julkisivut ja kaksoislaattavälipohjat kadunpuoleisessa siivessä. sisäpihanpuoleisessa rakennuksessa kantavat pilarit.

53


kerroskohtainen analyysi kellarikerros

ensimmäinen kerros

Kellarikerroksessa sijaitsevat Sibelius-Akatemian liikuntatilat. Kellariin ei voida sijoittaa asumiseen tarkoitettuja tiloja ikkunattomuuden takia. Ainoastaan yhdessä salissa on ikkunat, eikä niitä voida avata lisää luontevasti.

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat Sibelius-Akatemian ruokala, opetustiloja sekä erillisessä osassa soitinkorjaamo. Ensimmäisen kerroksen tilat soveltuvat hyvin sekä julkiseen että yksityisempään käyttöön. Kadun puoleinen osa, jossa Sibelius-Akatemian ruokala sijaitsee, soveltuu parhaiten julkiseen käyttöön.

6

7 10

3 11

Pääsisäänkäynti on arkkitehtonisesti merkittävä eikä sitä voida muuttaa, vaikka se ei nykyisellään täytä esteettömyyden vaatimuksia.

8

9

2

12 4

54

1

5


kuvia ensimm채isest채 kerroksesta ja pihalta

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12 9

55


toinen kerros

kolmas kerros

Toisessa kerroksessa sijaitsee opetus- ja harjoitustiloja sekä toimistotilaa. Rakenne tekee tiloista joustavat varsinkin pihasiivessä, jossa kantavana rakenteena toimivat pilarit. Pihasiiven perällä on pieni kattoterassi.

Kolmas kerros on on yhtenevä toisen kerroksen kanssa, mutta ilman terassia.

6

18 17 16 15 14 13 12 11 10 9

8 7 6 5 4 3 2 1

9 5

56

7

25 24 23 22 21 20 19

4

2

8 1

3


kuvia toisesta ja kolmannesta kerroksesta

1

2

5

8

3

4

7

6

9

57


neljäs kerros

viides kerros

kuudes kerros

Neljännen kerroksen sisäpihanpuoleisen siiven kerroskorkeus on noin viisi metriä eli puolitoista metriä korkeampi kuin kerroksen muut osat. Neljännessä kerroksessa sijaitsee tällä hetkellä konserttisaleja sekä toimistotilaa kadunpuoleisessa siivessä.

Kadunpuoleinen rakennus jatkuu viidenteen kerrokseen. Viidennessä kerroksessa sijaitsee auditorio, joka on kaksi kerrosta korkea ja jatkuu kuudenteen kerrokseen. Auditorion viereen jää pitkänmallinen tila, jonka ainoa sisäänkäynti on pääportaalta.

Kuudennessa kerroksessa sijaitsee galleriatila, jonka ikkunat ovat katonrajassa. Tilan muuttaminen esimerkiksi asuinkäyttöön olisi täten haastavaa, sillä rakennuksen kadunpuoleinen julkisivu on suojeltu ja sen muuttamista ei suositella.

18 17 16 15 14 13 12 11 10 9

8

25 24 23 22 21 20 19

1

8 7 6 5 4 3 2 1

10

3

7 4

11 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9

6 58

25 24 23 22 21 20 19

8 7 6 5 4 3 2 1

9 5

2 12


kuvia nelj채nnest채, viidennest채 ja kuudennesta kerroksesta

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

59


Tiloja joilla on erityisarvoa Tässä kappaleessa olen arvioinut rakennuksen ulko- ja sisätiloja tämänhetkisessä tilanteessa. Sisätiloissa on kartoitettu rakennustaiteellisesti arvokkaita piirteitä, niin Väinö Vähäkallion kuin Pekka Samisenkin suunnitelmista. Ulkotilassa on arvioitu rakennuksen julkisivupihaa, sekä sisäpihalle toteutettua Pekka Salmisen pihasuunnittelmaa. Sisätilat Kadunpuoleisessa siivessä osa sisätiloista on melkein alkuperäisessä kunnossa., kun taas sisäpihan puoleisessa siivessä sisätilat ovat uusittu.

4.

4. 5.

6.

60

1. 2.

1. 2.

6.


Väinö Vähäkallion suunnitelmista

1. Toimistokäytävän seinien koristeellinen maalaus sekä ovet. 2. Lattialaatat 3. Pääsisäänkäynnin kultainen tuulikaappi 4. Pääsisäänkäynnin hissi 5. Pääporras 6. Katujulkisivulle aukeavan aulatilan metallipuitteiset ikkunat 7. Viidennen kerroksen luentosalin suuret ikkunat ja korkea huonekorkeus 8. Kuudennen kerroksen entinen näyttelytila jossa kaareva katto

8.

Pekka Salmisen suunnitelmista

9. Sibelius-Akatemian opiskelijaruokala, jossa kaareva yläparvi

7.

8.

9. 3.

61


62


ulkotilat ja julkisivut Ulkotilat

Eteläpihalla on Pekka Salmisen suunnittelema nurmiamfi Piha on myös hyvin vehreä ja siellä kauniita vanhoja puita. Julkisivut

Kadunpuoleinen art deco - tyyliä edustava julkisivu on näyttävä ja siinä on monia rakennustaiteellisesti arvokkaita piirteitä, kuten pääsisäänkäynti ja metallikarmiset suuret ikkunat. Sisäpihan puoleiset julkisivut taas edustavat tyyliltään enemmän teollisuusarkkitehtuuria.

63


rakennuksen ja tontin potenttiaali

Tässä kappaleessa pohditaan rakennuksen rakenteellisia ja tilallisia ominaisuuksia, mikä toimii pohjana kartoitukselle käyttötarkoituksen muutoksesta. Rakennusta koskevia määräyksiä Töölönkatu 28:n rakennus on kaavassa merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten kortteliksi(YO), voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1979. Helsingin ullakkorakentamisen kaupunkikuvallisissa vyöhykkeissä rakennus kuuluu U4-alueeseen, joka luokitellaan kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi alueeksi. U4-alueen rakennusten kadunpuoleisiin julkisivuihin ei saa avata uusia ikkuna-aukkoja tai ainakin niitä tulee tarkastella tapauskohtaisesti suurta harkintaa käyttäen. 31Rakennusta ei tällä hetkellä ole suojeltu asemakaavassa. Museoviraston edustajien kanssa käydyissä alustavissa keskusteluissa todettiin, että rakennus tullaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä suojelemaan ainakin osittain.32 Työssäni olen ottanut lähtökohdaksi, ettei katu64

31 Helsingin ullakkorakentamisen kaupunkikuvallinen vyöhykekartta, www.hel.fi 32 Keskustelu Sirkkaliisa Jetsosen kanssa 9.3.2012

julkisivuun tulla tekemään radikaaleja muutoksia. Kadunpuoleisen siiven sisätiloissa on säilynyt ammatinedistämislaitoksen piirteitä. Rakennustaiteellista arvoa on pääsisäänkäynnillä, jonka kultainen pyöreän muotoinen tuulikaappi on säilynyt alkuperäisenä. Osa käytävistä ja käytävien ovista on säilytetty alkuperäisen kaltaisena. Sisäpihan puoleisen rakennuksen sisätilat on uudistettu täysin. Rakennuksen käyttö on aina ollut luonteeltaan julkista, joten ainakin osan rakennuksen toiminnoista olisi suotavaa olla avoinna julkiseen käyttöön myös jatkossa. Ominaisuuksia

Rakennus sijaitsee Töölössä aivan Etu- ja Taka-Töölön rajalla Hesperian puiston kupeessa. Sijainti on elinvoimainen ja lähellä keskustaa, sekä hyvien, tulevaisuudessa vielä parempien, liikenneyhteyksien varrella. Sijainnin puolesta rakennus soveltuu niin julkiseen käyttöön kuin asumiseenkin. Rakennuksella on poikkeuksellisen suuret pihatilat. Sisäpihanpuoleisen rakennuksen runkosyvyys on 17 metriä ja kadunpuoleisen rakennuksen runkosyvyys on

17,5 metriä. Sisäpihanpuoleisen rakennuksen kantava pilarijärjestelmä tekee siitä hyvin joustavan. Kadunpuoleisessa rakennuksessa joustavuudelle asettavat rajoituksia kaksoislaattavälipohja sekä kantavat keskimuurit. Rakennuksen kahtiajako erillisiin siipiin mahdollistaa kaksi erillistä, mutta toisiinsa soveltuvaa käyttötarkoitusta. Rakennuksella on poikkeuksellisen suuret pihatilat, jotka tukevat ainakin osittaista julkista toimintaa sekä mahdollistavat viihtyisän asumisen. Tontti on myös niin suuri, että sinne olisi mahdollista sijoittaa jonkinlaista täydennysrakentamista. Nykyinen kaava on tehty rakennuksen olemassaolevan massan mukaan, mutta voisi ajatella, että esimerkiksi sisäpihan puoleista rakennusta voi korottaa ilman, että se vaikuttaisi katujulkisivuun.


Rakenteelliset lähtökohdat

18 17 16 15 14 13 12 11 10 9

3 2 1

25 24 23 22

8 7 6 5 4

21 20 19

Rakenne Kantavissa rakenteissa ei ole tehty suurempia muutoksia, neljännessä kerroksessa sisäpihan puoleisessa rakennuksessa on poistettu yhteensä neljä pilaria konserttisalien tieltä. Niinkuin aikaisemmin olen jo todennut, kadunpuoleisella ja sisäpihanpuoleisella siivellä on erilaiset rakenteet. Kadunpuoleisen rakennuksen kantavana rakenteena toimii kantava julkisivu sekä pilarit. Sisäpihanpuoleisen rakennuksen kantavana rakenteena toimivat pilarit. Rakennukset eroavat toisistaan arkkitehtuuriltaan, joten kahden erillisen toiminnan sijoittaminen niihin voisi olla luonteva ratkaisu. Toimintoja valittaessa on tarpeen tutkia niiden vaikutukset ympäristöön sekä rakennukselle ominaiset piirteet. Kaikki tilat eivät sovellu esimerkiksi asumiseen ilman radikaaleja muutoksia, jotka vaikuttaisivat kadunpuoleiseen julkisivuun.

Kantavat rakenteet ovat merkitty punaisella 65


luonnonvalotutkielma

18 17 16 15 14 13 12 11 10 9

8 7

20 19

6 5

22 21

4 3 2

25 24 23

1

Kellari

4 kerros

18 17 16 15 14 13 12 11 10 9

5 kerros

1 kerros 66

6 kerros

25 24 23 22 21 20 19

8 7 6 5 4 3 2 1


Tilalliset haasteet Luonnonvalotutkielman sekä tilakartoituksen perusteella on luokiteltu haastaviksi tilat, joihin ei saada auringonvaloa sekä tilat, joilla on erityinen luonne, minkä säilyttäminen on haastavaa käyttötarkoituksen muuttuessa. Kellarikerroksessa vain yhdessä tilassa on pienet ikkunat, joten luonnonvalon saanti on rajattua. Kellarin pimeisiin osiin voidaan sijoittaa siis lähinnä aputiloja. Ikkunalliseen tilaan ei voida sijoittaa asumista, mutta muunlaista käyttötilaa kyllä. Ensimmäisen kerroksen haastavimpia tiloja on pääsisäänkäynti, jonka muuttaminen esteettömäksi on sen rakennustaiteellisen arvon takia vaikeaa. Valaistuksen kannalta rakennuksen taitekohta on haastava, mutta se voisi soveltua esimerkiksi märkätiloiksi sekä muunlaisiksi aputiloiksi. Toinen, kolmas ja neljäs kerros ovat keskenään pääpiirteiltään samanlaisia. Katujulkisivun puolelle, pääsisäänkäynnin päällä on tila jossa on rakennustaiteellisesti arvokkaat

isot metallikarmiset ikkunat, ikkunoiden viereen taas jää pimeä tila. Nämä tilat ovat vaativia joustavuuden kannalta Myös näissä kerroksissa rakennuksen taitekohtaan jää pimeä katvetila. Neljännessä kerrokseksessa sisäpihan puolella sijaitsevat konserttisalit. Huonekorkeus on korkeampi kuin muualla rakennuksessa. Viidennessä ja kuudennessa kerroksessa ovat rakennuksen persoonallisimmat tilat. Viidennessä kerroksessa sijaitsee Sibelius-Akatemian luentosali, joka on seitsemän metriä korkea, 150:n neliömetrin kokoinen tila. Luentosalin ikkunat ovat suuret ja kahden kerroksen korkuiset. Kuudennessa kerroksessa sijaitsee vanha näyttelytila, joka toimi pitkään Sibelius-Akatemian kirjastona. Pitkänomaisessa tilassa on katonrajassa kulkeva nauhaikkunarivi, joka muodostaa voimakkaan elementin kadun puoleisessa julkisivussa. Ikkunarivi kulkee niin korkealla, ettei siitä aukea näkymiä. Tila voisi soveltua näyttely- tai harrastustilaksi.

2 kerros

18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 25 24 23 22 21 20 19

8 7 6 5 4 3 2 1

5 kerros

Kellari

1 kerros

6 kerros

67


68


33.05+

Julkisivujen muutos mahdollisuudet 72.54+

13.54+

Aikaisemmin on jo useasti todettu kuinka rakennus jakautuu kahdeksi melkeinpä erilliseksi yksiköksi. Tämä kahtiajako esiintyy myös julkisivuissa. Kadunpuoleinen julkisivu edustaa 1920-luvun klassismia ja mikä heijastuu myös sisätiloihin. Kadunpuoleisessa julkisivussa on uusklassismille tyypillisiä koristeellisia yksityiskohtia, kuten varsin näyttävä kaareva sisäänkäynti sekä ylimmän kerroksen koristeellinen nauhaikkuna. Sisäpihanpuoleinen rakennus taas edustaa varhaista funktionaalista tyyliä. Siinä on vahvoja teollisuusarkkitehtuurin piirteitä. Aikaisemmin on jo todettu että katujulkisivujen muutosta pyritään välttämään sen rakennustaiteellisiin ominaisuuksiin vedoten. Sisäpihan puolelle kääntyvät julkisivut ei koeta niin arvokkaiksi tai persoonallisiksi, joten sinne voisi hyvinkin sijoittaa esimerkiksi vähäeleisiä parvekkeita. Rakennuksessa on alun perin ollutkin muutamia parvekkeita.

SRK.6

52.14+

)ILASSUANIAL(

SRK.5

72.73+

)ILASUKUL(

SRK.4

72.33+

SRK.3

82.92+

SRK.2

62.52+

36.04+

OIROTIDUA

OTST

.TYÄK

OTST

.TYÄK

OTST

.TYÄK

ÖIT TIEK 08.12+

AKKOUL

OTST

OTST

01.22+

08.12+

ALOTNIVAR

SRK.1

.S OS IRALLEK

48.71+

ILASATNUKIIL

Etelä-julkisivussa on jo valmiiksi ulokkeita, joten sinne voisi olla luontevaa sijoittaa parvekkeita. +50.33

+45.34

+44.91

+25.50

+21.58

+21.58

Kadunpuoleinen julkisivu

+20.70

69


Täydennysrakentasen edellytykset Tässä osassa esitellään karkeasti rakennuksen ja tontin edellytykset täydennysrakentamiselle. Työssäni en kuitenkaan ole hyödyntänyt laajennusmahdollisuuksia, sillä pääpaino on ollut mielekkään toiminnan löytäminen olemassa olevalle rakennukselle. Lisärakentaminen tontille

Palomääräysten mukaan uuden rakennuksen voi sijoittaa 8m etäisyyteen viereisestä rakennuksesta. Kuvaan on merkitty alueet joissa on vähintään 8 m etäisyys olemassa olevaan rakentamiseen. Kantakaupungin alueella täydennysrakentamiskohteet katsotaan tapauskohtaisesti. Katujulkisivu halutaan säilyttää entisellään,. Siäpihanpuoleista rakennusta voitaisin korottaa parilla kerroksella ilman, että katujulkisivu muutuisi. Tämänkaltaisia vanhanrakennuksen korotuksia on tehty esimerkiksi Tallinnassa KOKO Architectsien suunnittelema Fahle building. Vanhapaperitehdas muutettiin loft asunnoiksi.

70

5 768,4 m2

+19.750

P

Rakennuksen laajentaminen

+21.300

T

TU NKA Ö L ÖÖ


33.05+

33.05+

72.54+

13.54+

72.54+

13.54+

SRK.6

52.14+

)ILASSUANIAL(

SRK.5

72.73+

)ILASUKUL(

SRK.4

72.33+

SRK.3

82.92+

SRK.2

62.52+

36.04+

SRK.6

52.14+

)ILASSUANIAL(

SRK.5

72.73+

)ILASUKUL(

SRK.4

72.33+

SRK.3

82.92+

SRK.2

62.52+

36.04+

OIROTIDUA

OIROTIDUA

OTST

.TYÄK

OTST

.TYÄK

OTST

.TYÄK

OTST

.TYÄK

OTST

.TYÄK

OTST

.TYÄK

OTST

OTST

OTST

OTST

ÖIT TIEK 08.12+

01.22+

08.12+

ALOTNIVAR

SRK.1

ÖIT TIEK 08.12+

AKKOUL

AKKOUL

01.22+

08.12+

ALOTNIVAR

SRK.1

.S OS IRALLEK

48.71+

ILASATNUKIIL

.S OS IRALLEK

48.71+

ILASATNUKIIL

sisäpihan siiven korotus ei vaikuttaisi katujulkisivuun

Esimerkki ennakkoluulottomasta laajennuksestaTallinnasta. Fahle Building, KOKO Architects, 2007

33.05+

72.54+

13.54+

SRK.6

52.14+

)ILASSUANIAL(

SRK.5

72.73+

)ILASUKUL(

SRK.4

72.33+

SRK.3

82.92+

SRK.2

62.52+

36.04+

OIROTIDUA

OTST

.TYÄK

OTST

.TYÄK

OTST

.TYÄK

ÖIT TIEK 08.12+

AKKOUL

OTST

OTST

01.22+

08.12+

ALOTNIVAR

SRK.1

.S OS IRALLEK

48.71+

ILASATNUKIIL

71


72


3.

3.1. Kevyt kartoitus

3.2. Kolme konseptia

Vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia

Hotelli Palvelutalo Asuintalo Toimistotalo - pääkonttori Kaupunginmuseo Ammatillinen koulu Harrastetilaa Töölöläisille Yhteenveto

A. Konsepti 1 - The next European Art spot B. Konsepti 2 - Hyvinvointipalvelutalo naapurusto C. Konsepti 3 - As oy Sibis

Rakennuksen käyttötarkoitusta pohdittaessa olen ottanut huomioon rakennuksen ominaisuudet ja ympäristö, sekä yritettänyt kartoittaa tarpeita uudelle käyttötarkoitukselle. Konseptien lähtökohtana ovat olleet keskustelut rakennuksen nykyisen omistajan Yliopistokiinteistö Oy:n, Kaupunkisuunnitteluviraston, Rakennusvalvontaviraston sekä Museoviraston edustajien kanssa. Olen myös haastatellut töölöläisiä asukkaita sekä nykyisiä käyttäjiä, eli SibeliusAkatemian opiskelijoita. Kaupunkisuunnitteluviraston edustajan mukaan rakennus nähtäisiin mielellään kaavan osoittamassa käyttötarkoituksessa eli koulukäytössä. Rakennus soveltuisi hyvin esimerkiksi ammatilliseen koulukäyttöön, mutta pohdittavaksi jää onko sijainti Töölössä tähän sopiva. Esimerkiksi Kalliossa on juuri muutettu ammatillinen käsityökoulu asuinkäyttöön. Jos Töölönkatu 28:n rakennus ei olisikaan enää koulu tulevaisuudessa, mitä muuta se voisikaan olla? Voisiko rakennus liittyä vastapäätä sijaitseviin hotellei-

hin? Menestyäkseen hotellilla pitäisi olla naapureistaan erottuva konsepti. Rakennus sopisi kyllä olemukseltaan hotelliksi hyvin, jolloin asumiseen soveltumattomat tilat voisivat olla liiketilaa hotellin palveluille. Haastatteluja tehdessäni esiin nousi usein, ettei rakennusta haluttaisi nähdä pelkässä yksityisessä käytössä, vaan olisi toivottavaa, että edes jotkut tilat säilyttäisivät julkisen luonteensa. Rakennus sijaitsee asuinrakennusten korttelissa ja soveltuisi täten asuinkäyttöön, mutta toisaalta syvä runkosyvyys ja monien tilojen soveltumattomuus asumiskäyttöön tuovat suuria haasteita. Töölöläiset taas toivoivat yhteistä harrastustilaa kaupunkilaisille sekä palveluja vanhuksille. Seuraavassa osiossa käydään karkeasti läpi ajatuksia talon tulevasta käyttötarkoituksesta ja lopulta valitaan kolme konseptia jatkokehittelyyn.

73


1. Hotelli

+

- Hotellikeskittymä - Rakennuksen läheisyydessä sijaitsee jo kaksi suurta hotellia Crowne Plaza Hotel sekä Scandic Continental. - Rakennus soveltuu hotellikäyttöön. - Tarvitaan kirkas konsepti, jotta hanke olisi kiinnostava. - Töölössä sijaitsee suosittuja nähtävyyksiä kuten Temppeliaukion kirkko ja Sibelius-monumentti. - Hotellin brändin voisi rakentaa Sibeliuksen varaan?

-

- Uuden hotellikonseptin löytyminen - Erottautuminen olemassaolevista hotelleista - Vaarana vähäinen julkinen anti ympäristölle

Kaupunkikuva

- Hotelli on yksityistä toimintaa, joten sen kaupunkikuvalliset ansiot jäänevät vain kasvavaan turistien määrään. Tämä tosin voi johtaa palvelujen lisääntymiseen alueella.

Kommentti

Hotellin kehitys naapurihotelleista erottuvaksi sekä kontribuutio ympäröivälle alueelle.

74

Hotellit

t-talo


2. Palvelutalo

+

- Töölössä asuu paljon vanhuksia - Töölönkadulla sijaitsee vanhusten palvelukeskus - Suurten ikäluokkien vanhetessa vanhusten palveluasumisesta on puutetta. - Toiminnalla on mahdollisuus olla kannattavaa

-

- Suurimpana haasteena on rakennuksen soveltuvuus palvelukäyttöön - Mahdollisesti joudutaan rakentamaan porrashuone ja hissi - Esteettömyyden toteuttaminen haasteellista

Referenssi - Hoivakeskus Tilkka

Helsingin Alzheimeryhdistyksen tilat

Esteri Hoivapalvelukeskus Tilkka (os.Mannerheimintie 164) sijaitsee entisessä sotilassairaalassa. Tilkka tarjoaa asumispalveluja yhteensä noin 150 ikääntyneelle. Tilkassa sijaitsee kevythoivaa sekä tehostetun hoivan palveluasumista. Se tarjoaa myös palveluja lähiseudun vanhuksille.

Töölön palvelutalo

t-talo

Kaupunkikuva

- Palvelutalo ei välttämättä toisi uusia palveluita alueelle, mutta vahvistaisi olemassaolevia - Jos palvelutaloon sijoittaa julkisia toimintoja tukemaan palvelutaloa, siitä voisi muodostua iäkkäämmille asukkaille kaupunkiolohuoneen tyyppinen sosiaalinen tila.

Apollokotisäätiö

Kommentti

- Konsepti toimii, jos esteettömyys saadaan ratkaistua. - Palvelutaloon voisi lisätä myös muita toimintoja

75


3. Asuintalo

+ -

- Asuintaloista on kysyntää alueella - Rakennus soveltuu pääosin tiloiltaan asuinkäyttöön -

Kaavassa tontti on merkitty julkiseen käyttöön Kaupunkisuunnitteluvirastossa ei kannateta Osa tiloista haasteellisia asuintarkoitukseen Riittävätkö pysäköintipaikat

Kaupunkikuva

- Asuintalolla ei ole kaupunkikuvaan rikastuttavaa vaikutusta - Mahdollista miettiä uudenlaista asumista, jossa yhditetään muita toimintoja asuinrakennukseen. - Rakennuksen julkinen käyttö olisi hyvä säilyttää osittain

Kommentti

- Yhdistetään erilaisia asumismuotoja, esimerkiksi Loft-asumista sekä pientä opiskelija-asumista - Kahvilatoiminta voitaisiin jättää pohjakerrokseen, jotta rakennus ei olisi täysin yksityinen

76

Ratakatu 27 entinen panttilainaamo muutettu asuinkäyttöön

Panttilainaano Ratakatu 27:ssa, valmistui vuonna 1898 Waldemar Aspelinin suunnittelemana. Se muutettiin Arkkitehti Iiro Mikkolan toimesta asuinkäyttöön vuonna 2012. Julkisivut jätetään koskemattomiksi, mutta sisätiloissa tehdään suuria muutoksia. Panttilainaamo on esimerkki julkisesta rakennuksesta, jota muutetaan asuinkäyttöön.


4. Ammatillinen koulu

Helsin g in Diakoniaopisto

Kaupunkisuunnitteluvirasto näkisi rakennuksen mielellään koulukäytössä, mutta rakennus ei sovellu luontevasti ensimmäisenasteen kouluksi. Rakennukselle ominaista toimintaa voisi olla taidekoulu tai kädentaitojen koulu.

+

Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitos

- Ammatillinen koulu olisi palauttava muutos. - Kaupunkisuunnitteluvirasto näkisi rakennuksen mielellään koulukäytössä. - Rakennukselle ominaista voisi olla taidekoulu tai kädentaitojen koulu. Musiikkikoulu soveltuisi myös, sillä rakennuksessa on jo siihen toimintaan tarkoitettuja tiloja, kuten konserttisaleja ja harjoitushuoneita.

-

t-talo

- Pienten ulkotilojen ja uudistuneen kouluarkkitehtuurin myötä rakennus ei sovellu peruskoulu tai lukiokäyttöön. - Kyselyistä huolimatta todellista tarvetta ammattikoululle ei ole löytynyt - Koulut eivät rakenna keskustaan ja haluavat keskittää toimintonsa muualle

Kaupunkikuva

- Koulurakennuksella olisi elävöittävä vaikutus tai ainakin elävyys pysyisi samana.

Kommentti

Kalliossa muutettiin juuri käsityökoulu asuinkäyttöön, koulutarvetta ei ole ilmennyt.

77 Ravintolakoulu Perho


5.Kaupunginmuseo

+

- Töölössä on paljon muuta kulttuuritoimintaa - Taidehallin ja Korjaamon läheisyys - Näyttävä sisäänkäynti - Mahdollistaisi sisäpihanpuoleisen rakennuksen palautuksen avoimeksi hallitilaksi - Rakennuksella mielenkiintoinen tausta - Eriluontoisia tiloja, löytyy myös korkeaa tilaa - Luentosali, joka voidaan muuttaa pieneksi teatteritilaksi kuten Kiasmassa ja Ateneumissa - Hyvät julkiset liikenneyhteydet - Kohtuullisen pienet muutostyöt

kulttuurite h d as korjaamo

-

sibelius monumentti ooppera

- Onko sisäänkäynti tarpeeksi näkyvä, jää hiukan katveeseen - Rakennuksen sokkeloisuus museon kierron kannalta - Puuttuu avoin hallitila josta helppo suunnistaa - Onko sijainti sittenkin liian syrjässä? - Kadunpuoleisen rakennuksen soveltuvuus näyttelytiloiksi on kyseenalainen

t-talo

Kaupunkikuva

finlandiatalo

musiikkitalo temppeliaukionkirkko taidehalli 78

kiasma

Museo toisi elävyyttä ja kulttuurista arvoa alueelle. Toiminnaltaan se sopisi oikein hyvin Töölönkadulle Töölöntorin kupeeseen, jolloin mahdollisesti myös Töölöntorin profiilinkorotukseen löytyisi enemmän energiaa museohankkeen myötä. Rakennus säilyttäisi tällöin julkisen luonteensa ja avautuisi vielä enemmän kaupunkilaisille kuin aikaisemmin.

Kommentti

Museo voisi toimia Helsingin kaupungin taidemuseona sekä tapahtumatilana, jossa järjestettäisiin kursseja, luentoja ja seminaareja. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki puhui Savon


Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki haluaa Helsingin taidemuseolle tilat Töölöön STT 17.10.2012 17:12

toimistotilaa

8 7

20 19

6 5

22 21

4 3 2

25 24 23

näyttelytilaa

1

toimistotilaa

Toinen ja kolmas kerros ovat samankaltaisia

pajatiloja /työpajat

museokauppa / lipunmyynti

8 7 6 5 4 3 2 1

25 24 23 22 21 20 19

sisääntulo aula

18 17 16 15 14 13 12 11 10 9

Rakennuksessa on n. 6000 m2. sisältäen porrashuoneet ja tasanteet Museon tilajakauma, luonnosmainen, • Näyttelytilaa n. 3200 m2 • Toimisto/ hallinto / työtilaa /arkistotilaa 800 m2 • aulatilaa 400 m2 • kahvilatilaa 230 m2 • pajatilaa 250 m2 • luentosali 150 m2 • kellarissa tekniset tilat ja varastoa 600 m2

näyttelyti laa / konserttisalit

18 17 16 15 14 13 12 11 10 9

Sanomissa julkaistussa artikkelissa Taivallahden kasarmeista, mutta miksei museo voisi tulla Töölöön muuallekin? Sibelius-Akatemian T-talo on hyväkuntoinen ja luultavasti se taipuisi museoksi kohtuullisen vähällä vaivalla. Helsingin kaupungin taidemuseo irtisanoi vuokrasopimuksensa Meilahdessa sijaitsevaan museorakennukseen huhtikuussa 2012. Syynä oli tilojen korkeat mikrobipitoisuudet.

luentosali

esteetön pääsisäänkäynti

museon kahvila

79


6. Harrastetilaa Töölöläisille / asukastalo Kyselin töölöläisiltä mitä he tarvitsivat tai kaipaisivat alueelle. Käytin foorumina Facebookissa toimivaa Töölö-liikkeen ryhmää jossa on noin 1500 jäsentä. Tällä metodilla saavutetaan toki vain aktiivisia ja Facebook-tilin omaavia ihmisiä, mutta tarkoituksenani oli kerätä ideoita ja siihen tarkoitukseen foorumi oli mitä oivallisin. Kommenttien mukaan Töölöstä puuttuu harrastus- ja toimitilaa kaupunkilaisille. Ongelma tällaisessa ratkaisussa olisi rakennuksen hallinnointi. Harrastustoimintaa tarjoavan kylätalon voisi myös yhdistää esimerkiksi palvelutaloon / kouluun / päiväkotiin

+ -

- Töölöstä puuttuu harrastus- ja toimitilaa kaupunkilaisille. - Asukkaat kannattavat - Kuka hallinnoisi rakennusta? - Rakennus on liian iso tällaiseen toimintaan - Hietaniemenrannan paviljongista suunnitellaan asukastilaa kesäkäyttöön

Kaupunkikuva

- Tämän kaltaisella toiminnalla on elävöittävä ja positiivinen vaikutus

Kommentteja

Tämän harrastusmahdollisuuden voisi myös yhdistää esimerkiksi palvelutaloon, kouluun tai päiväkotiin. Yksin tämä voi olla liian pieni ja kannattamaton toiminta.

-ruokapaikkoja ja kahviloita kyllä. - Kauppahalli olisi tarpeen, ehdottomasti. - Kunnollisen kokoinen ruokakauppa tuoretiskeineen.

- Tanssia tahtoisin!

- tarvitaan kivijalkakauppoihin päivitystä. pieniä muotiliikkeitä, designia, kivempia (rehellisesti sanottuna trendikkäämpiä) kahviloita.

- Joo asukkaiden yhteistapaamisiin, tilaisuuksiin yms. tarvittaisi tiloja

- Elokuvateatteri Töölöön!

- Asukastalo

- bändeille ja nuorille treenitiloja, maalausateljeita, tanssitiloja, näyttely/seurustelutiloja, vanhuksille päivätansseja.. - minustakin alueelle kaivattaisiin asukastilaa, jossa voisi järjestää eriliaisia tapahtumia sekä musiikkiin, liikuntaan ym, liittyvää toimintaa vauvasta vaariin. Tiedän useampia palveluntarjoajiakin, jotka ovat etsineet alueelta tiloja erilaisten kurssien järjestämiseen.

- Eläkeläisruokailua päivisin kahvilaan! Myös muuta päivätoimintaa vanhemmalle ikäryhmälle kokkailusta kulttuuriin ja liikuntaan. Miksei saman katon alla voi kokoontua eri-ikäisiä pitkin päivää. Etteivät nuoremmat ja vanhemmat eristäydy omiin paikkoihinsa... - Puuverstas olis mainio, ja sitten vaikka myös parit kangaspuut mitä voisi vuokrata. DIY räsymatto! - Kun siellä on jo valmiiksi musiikin treenaamiseen suunniteltuja huoneita, niin olisi hienoa, jos niistä saisi bändikämppiä Kun nämä kaikki toiveet yhdistää, tulee mieleen kansanopisto, johon on yhdistetty asukastilatoimintaa ja kohtaamispaikkana ravintola/kahvila Töölölsten vastauksia kysymykseen mitä Töölöön tarvitaan, jonka voisi sijoittaa heidän mielestään Töölönkatu 28:aan?

80


7. Toimistotalo- pääkonttori Yleisesti toimistotalot haluavat keskittyä toistensa läheisyyteen, mutta erityisesti jonkin yrityksen pääkonttori voisi sijaita muuallakin, jolloin pääkonttorikäyttö rakennukselle voisi olla mahdollista.

+ -

- Rakennus voisi soveltua helposti toimistoksi Miinukset / Haasteet - Onko pääkonttorille todella kysyntää - Toimistot haluavat keskittyä yhteen paikkaan - Parkkipaikkojen riittävyys

Kaupunkikuva

- Toimistot ovat hiljaisia työajan ulkopuolella eli toiminnolla on hiljentävä vaikutus alueeseen

t-talo

Kommentti

- Helsinkiin rakennetaan runsaasti uusia toimistotaloja. Samaan aikaan vanhoja toimistoja seisoo tyhjillään Toimistotalot haluavat keskittyä toistensa läheisyyteen, mutta pääkonttori voisi sijaita muualla eli rakennus voisi soveltua pääkonttorikäyttöön.

81


Yhteenveto käyttötarkoituksista Seitsemän eri käyttötarkoitus idean arvotus on haastavaa, sillä niiden sijoittaminen rakennukseen tilallisesti ja toiminnallisesti yhtäläisesti mahdollista. Arvioin konseptien menestystä itse laatimani taulukon kautta. Taulukkoon listasin omasta mielestäni tärkeitä elementtejä rakennuksen konseptia valittaessa. Pisteytin käyttötarkoituksen positiivisten ominaisuuksien mukaan, eli mitä korkeampi pistemäärä sitä toimivampi konsepti.

arvioitavat ominaisuudet

Avoimuus Töölönkatu 28:n rakennus on aina ollut julkinen rakennus, tarkemmin sanottuna koulu. Kaupunkisuunnitteluviraston Janne Prokkolan sekä Museoviraston Sirkkaliisa Jetsosen mukaan rakennuksen tulisi ainakin osittain säilyttää julkinen luonteensa. Avoimuus-sarakkeessa on arvioitu käyttötarkoituksen julkista käyttöä siten, että 0 on täysin yksityinen, 1 sisältää julkisia toimintoja, mutta käyttötarkoitus on suunnattu pienemmälle käyttäjäryhmälle ja 2 tarkoittaa toimintoja, jotka voidaan luokitella täysin julkisiksi.

82

Muutoksen vaativuus Muutoksen vaativuus -sarakkeessa on arvioitu karkeasti muutoksen aiheuttamia toimia, niin että kaikkein suurimman muutoksen vaativa konsepti saa 0 pistettä ja vähäisimmällä muutoksella selviävä saa 2 pistettä. Hotelli, palvelutalo ja asuintalo luokitellaan raskaimmiksi muutostöiksi niiden asunto- ja huonekohtaisten märkätilojen takia. Muiden käyttötarkoitusten muutostöiden raskaus riippuu suunnitteluratkaisuista, mutta periaatteessa niillä voidaan päästä suhteellisen vähillä muutoksilla. Asukastalo ei vält-

tämättä vaadi kuin pintaremontin ja sisustuksen uusimisen. Koulun muutostyöt taas riippuvat täysin siitä, minkä alan koulu rakennukseen tulisi. Esimerkiksi musiikkikoulu ei välttämättä vaadi kuin pintatöitä ja peruskorjauksen. Taloudelliset mahdollisuudet Taloudelliset mahdollisuudet -sarakkeessa on pohdittu karkeasti käyttötarkoituksen tuottavuutta. Tuottavimmiksi arvioidut käyttötarkoitukset ovat saaneet asteikolla 2 pistettä. Hotelli, palvelutalo ja asuintalo on arvioitu tuottaviksi. Hotelli perustuu liiketoimintaan ja tuottavuuteen, asunnoista ja palveluasumisesta on puutetta Helsingissä ja sijaintinsa puolesta varsinkin asunnot voisivat olla hyvinkin tuottavia. Asukastalo taas perustuu tuottamattomaan harrastustoimintaan ja siksi se on arvioitu taloudellisesti haastavaksi konseptiksi. Se perustuu pääasiassa ulkopuoliseen rahoitukseen ja varsinkin näin ison rakennuksen ylläpito vaatii paljon resursseja. Soveltuvuus Vanhojen rakennusten muutostöissä joutuu usein tekemään luovia ratkaisuja uuden käyttötarkoituksen sovituksessa. Se ei silti tarkoita etteikö käyttötarkoitus sopisi rakennukseen. Laajempaa soveltavuutta arvioidessa tulee arvioida myös muita kuin tilallisia ominaisuuksia. Tässä sarakkeessa on kuitenkin arvioitu konseptin soveltuvuutta rakennuksen tilallisiin ominaisuuksiin. Soveltuvimmalle ratkaisulle on annettu arvoksi 2 pistettä. Hotelliratkaisu soveltuu luontevasti rakennukseen, sillä hotellisuunnittelussa on luontevaa sijoittaa huoneita keskikäytävän varrelle. Samoin ylimmissä kerroksissa sijaitseviin erityistiloihin on luentevampi sijoittaa toimintoja hotellissa kuin esimerkiksi asuintalossa. Asuintalossa keskikäytäväratkaisu ei ole ideaali, eikä se siksi saa täysiä soveltuvuuspisteitä. Palvelutalossa taas rakennuksen pääsisäänkäynnin esteettömyys nousee suureksi haas-

teeksi. Ammattikouluksi koulun pitäisi soveltua hyvinkin, vaikka ajan myötä koulurakennus on muuttunut. Museon soveltuvuudessa rakennuksen sijainti ja katujulkisivun huomaamattomuus herättää hiukan kysymyksiä: vaikka rakennus on julkinen, onko se sittenkään tarpeeksi näyttävä museoksi? Toimistotalokonseptissa kysymyksiä herättää toimistotalon nykypäivän vaatimukset sekä keskittäminen toimitilarakentamisessa. Kysyntä Kysyntä-sarakkeessa on yritetty arvioida minkälaiselle toiminnalle olisi realistisia tulevaisuudennäkymiä. Hotellikonseptilla voi olla hyvät edellytykset, mutta konseptista pitäisi kehittää erityinen ja omanlainen. Palvelutaloille ja asuinrakennuksille on suuri kysyntä pääkaupunkiseudulla. Huoltosuhde (montako eläkeläistä seudulla on sataa työikäistä kohden) kasvaa koko ajan: Pääkaupunkiseudun huoltosuhde oli vuonna 2011 46, mutta sen arvioidaan nousevan. Koko maan ennusteessa huoltosuhde olisi 2016 mennessä 60,4 ja noussee 70,5:een vuoteen 2026 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi tällöin 79,133. Pääkaupunkiseudulla huoltosuhde on oletettavasti hiukan pienempi. Yritin kartoittaa työn alussa ja edetessä ammattikoulujen tilannetta, mutta monesta paikasta sain vastauksen, että he pyrkivät keskittämään toimintaansa keskustan ulkopuolelle kampuksiksi. Asukastalolle ilmeni jonkin verran kysyntää innokkaiden töölöläisten parissa, mutta saavuttamani otanta oli kuitenkin vain muutama kymmenen aktiivisinta, Asukastalon todellista kysyntää on siksi vaikea perustaa tälle otannalle. Lisäksi herää kysymys, onko asukastoiminta niin laajaa, että se ottaisi käyttöön rakennuksen kaikki tilat. 33 Tilastokeskus, 02-21_001.html

http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-


Tulos Taulukosta voi nähdä, että arviointini mukaan käyttötarkoitukset ovat hyvin tasaväkisiä. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mikään käyttötarkoituksista ei saanut täyttä pistemäärää, mutta kaikki muut paitsi toimistotalo ja asuintalo saivat kuusi pistettä. Käyttötarkoituksista mikään ei ole toteutuskelvoton, vaan arvioinnit on suhteutettu toisiinsa. Valittaessa konseptia jatkokehittelyyn painotin muutamaa kohtaa, sitenvalinta olisi mahdollista. Kysyntää ja taloudellisia mahdollisuuksia painotettaessa kolmeksi kehityskelpoisimmaksi konseptiksi nousee 1. hotelli 2. palvelutalo ja 3. asuintalo. Taulukosta nähdä myös käyttötarkoituksien heikoimpia kohtia, joita voidaan kehittää jatkossa, esimerkiksi pohtien sitä, miten asuintaloon voisi lisätä avoimuutta.

konseptit

1. hotelli

2. palvelutalo

3. asuintalo

4. ammattikoulu

5. museo

6. toimisto

7. asukastalo

avoimuus

muutoksen vaativuus

taloudelliset soveltuvuus mahdollisuudet

kysyntä

tulos

x/10

1

0

2

2

1

6/10

1

0

2

1

2

6/10

0

0

2

1

2

5/10

1

2

1

2

0

6/10

2

1

1

1

1

6/10

o

1

1

1

0

3/10

2

2

0

1

1

6/10

Käyttötarkoituksien arviointikaavio. Positiivisia ominaisuuksia on arvioitu pisteyttämällä. Mitä korkeampi pistemäärä, sitä parempia ominaisuuksia konseptillä on. Kaaviosta voidaan nopeasti havaita, että konseptit ovat hyvinkin tasavertaisia: vahvuudet ja heikkoudet löytyvät eri sarakkeista.

83


Kolme jatkokehitykseen valittua käyttötarkoitusta

Hotelli

Hotellikonseptin kehitys Arviossani hotellin vahvuudet olivat taloudelliset mahdollisuudet sekä soveltuvuus. Heikkoudet taas löytyivät avoimuuden, kysynnän ja muutosvaativuuden sarakkeista. Muutosvaativuus oli muihin käyttötarkoituksiin verrattuna vaativampi, mutta se ei muodosta estettä käyttötarkoituksen toteutukselle. Hotellikäytössä voidaan lisätä avoimuutta sekä hotellitoiminnan kysyntää kehittämällä käyttökonseptia eteenpäin. Hotelliin voidaan esimerkiksi lisätä ominaisuuksia muilta konsepteilta, jotka lisäisivät avoimuutta. Avoimimmat konseptit olivat taidemuseo ja asukastalo. Helsinki on viime aikoina ollut kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Monet ulkomaiset kulttuurijulkaisut ovat huomanneet Helsingin, jossa kaupunkikulttuuri yhdistyy pikkukaupungin turvallisuuteen sekä luonnonläheisyyteen. Helsinki toimi maailman muotoilupääkaupunkina vuoden 2012, mikä odotetusti kasvatti vierailija määrää kaupungissa sekä herätti kansainvälistä kiinnostusta. Vuoden aikana Helsingistä kirjoitettiin esimerkiksi 7000 artikkelia kansainvälisissä julkaisuissa yli sadassa maassa.34 Helsinki on profiloitumassa kansainväliseksi muotoilu- ja kulttuurikaupungiksi. Varsinkin muotoilupääkaupunkivuoden jälkeen, kun tapahtumat ovat vielä tuoreessa muistissa, kannattaisi Helsingin jatkaa profilointiaan tällä kentällä. Ideointia!

Hotelli, joka tarjoaa palveluja kaupunkilaisille, kenties galleriatilaa. Hotelli yhdistettynä ravintolaan ja hotelli- ja ravintola alan kouluun? Taidepainotteinen huoneistohotelli Oopperan ja Musiikkitalon vieraileville muusikoille - huoneistohotelli? 84

34 http://wdchelsinki2012.fi/helsinki-nousi-kiinnostavaksidesignkaupungiksi

Palvelutalo


Palvelutalo Palvelutalossa vahvuudet olivat taloudelliset mahdollisuudet sekä kysyntä, mutta heikkoudet löytyivät muutosvaativuudesta, soveltuvuudesta sekä avoimuudesta. Soveltuvuudessa suurin haaste on esteettömyys, esimerkiksi pääsisäänkäynnin porrasta ei oikein pysty muuttamaan esteettömäksi mitenkään. Toinen pääsisäänkäynti pitää avata sisäpihan puolelle. Palvelutalokonseptiin voidaan myös lisätä muita julkisempia toimintoja jotka tukevat palvelutaloa, mutta samalla avaavat rakennusta kaupunkilaisille. Palvelutalosta

Palvelutalossa vanhukset asuvat omissa asunnoissaan, mutta rakennuksessa on myös yhteisiä tiloja asukkaiden käytössä sekä mahdollisuus käyttää erillisiä maksullisia palveluja. Palvelutalon tilajako on samankaltainen kuin hotellilla, mutta pieniä yhden ikkunan huoneita ei voida tehdä, sill palvelutalon asunnoilla tulisi olla aina yhteys ulkotiloihin, esimerkiksi huonekohtainen parveke. Palvelutalo olisi muutostöiltään astetta raskaampi kuin hotelli, sillä huoneistokohtaisten märkätilojen lisäksi pienet keittiöt ja parvekkeet olisivat huoneistoissa suositeltavia. Asumiseen huonommin soveltuvat tilat voisivat hyvin olla yhteistiloja sekä palvelutiloja. Kellarikerrokseen voisi sijoittaa liikuntatilan, kuudenteen kerrokseen joogasalin ja luentosalista voisi tehdä esiintymis-sekä harrastustilan vanhuksille ja vieraileville esiintyjille.

Asuintalo

Asuintalo Asuintalokonseptin suurimpia haasteita oli avoimuus, muutosvaativuus sekä soveltuvuus. Asuinrakennus on kaikista konsepteista suljetuin, eli se ei ole kaupunkikuvallisesti toivottavin käyttötarkoitus entiseen koulurakennukseen. Rakennuksen syvä runkosyvyys muodostaa myös haasteen asuinkäytölle. Rakennus taipuu luontevasti keskikäytäväratkaisuun, mikä taas ei ole kaikista viihtyisin ratkaisu asuinrakennuksessa. Rakennus soveltuisi mahdollisesti paremmin erityisasumiseen. Rakennuksen yläkerroksissa sijaitsevat erityisluonteiset tilat lisäävät edelleen haasteita asuinrakennuskonseptiin. Niiden soveltuvuus puhtaasti asumiseen on kyseenalaista. Niiden muutos asuinkäyttöön vaatisi runsaasti muutostöitä, eikä tilojen rakennustaiteellista arvoa pystyttäisi välttämättä säästämään. Asuintalonkonseptia tulisi siis kehittää avoimempaan suuntaan. Ideointia!

Asumista yhdistettynä muunlaiseen toimintaan Asuintalo, jonka pihalla päiväkoti Opiskelija-asumista yhdistettynä vuokrattaviin työtiloihin.

Ideointia!

Palvelutalo yhdistettynä hoitoalan kouluun. Palvelutalo, jossa vanhusten hyvinvointipalveluja, mutta ruokailua myös kaupungin muille eläkeläisille Päiväkoti sijoitettuna piharakennukseen.

85


Hotellikonseptin kehitys Hotellikonseptin suurimmat haasteet olivat kaupunkikuvallinen anti, sekä erilainen profiili viereisiin hotelleihin

Töölössä on vahva kulttuuri identiteetti. Samoin Töölönkatu 28:lla, Sibelius-Akatemian T-talolla, on juuret musiikkitaiteessa. olisi luonnollista säilyttää kulttuuri ja taide rakennuksen toiminnassa. Hotellin olisi siis luentevaa profiloitua kulttuuriin, se voisi tarjota esimerkiksi Kansallisoopperan pidempiaikaisille kansainvälisille tai ulkopaikkakuntalaisille kiinnityksille pidempiaikaisen huoneistomajoituksen. Helsingistä puuttuu suurempi poikkitaiteellinen residenssi täysin. Ajatus poikkitaiteellisestä taiteilijaresidenssistä syntyi.

Huoneistohotelli - Huoneistohotelli, joka tarjoaa majapaikan esimerkiksi musiikkitalon sekä oopperatalon pitempiaikaisille kiinnityksille. -> Musiikkiin profiloitunut huoneistohotelli. Tarjoaa asuintiloihin myös harjoittelutiloja.

Onko tarpeeksi kysyntää? Laajennetaan ajatusta muillekkin kulttuurialoille

Kansainvälinen taiteilijaresidenssi-

The next European Art spot! 86

Helsingissä taiteilijaresidenssejä löytyy Suomenlinnasta ja Kaapelitehtaalta, Suomelinnassa on yhdeksän kansainvälistä residenssiasuntoa. Kaapelitehtaalla on myös kolme residenssiasunta. Helsingissä on yhteensä siis 12 kansainvälistä residenssipaikkaa.35 Taiteilijaresidenssi-idean synnyttyä otin yhteyden Uudenmaan taidetoimikuntaan ja esittelin heille ideaa. Uudenmaan taidetoimikunnan edustajat olivatkin kiinnostuneita olemaan mukana tämäntyylisessä hankkeessa. Kyseessä olisi residenssirakennus, joka sisältäisi myös esiintymistilaa sekä asumista, galleriatilaa ja mahdollisesti liiketoimintaa. Rakennuksessa voisi olla useita pieniä toimijoita jotka vuokraisivat tiloja. Uudenmaan taidetoimikunta voisi lähteä mukaan vaikkapa pyörittämään galleriaa. Positiivisen vastaanoton innoittamana tein nettiin kyselylomakkeen alustavaksi tiedusteluksi taiteilijoille, onko heidän mielestään Helsingissä puutetta taiteilijoiden tiloista. Seuraavalla sivulla on poimintoja taiteilijoiden vastauksista. Kyselyyn vastasi yhteensä 47 suomalaista taiteilijaa ja 19 kansainvälistä taiteilijaa. Kaikista vastanneista 95 % koki Helsingin kiinnostavaksi kansainvälisesti. Suomalaisista vastaajista 97 % koki, että Helsinki kaipaisi lisää tilaa taiteelle. Ulkomaisista vastaajista 74 % hakisi residenssipaikkaa Helsingistä jos se olisi mahdollista, ja ne jotka eivät olisi hakeneet vetosivat yleensä elämäntilanteeseensa. Ulkomaisten vastaajien keskuudessa Helsinki koettiin vapaamielisenä, suvaitsevaisena, puhtaana ja inspiroivana kaupunkina. Tutustuessani jo olemassa olevaan taiteilija- ja ateljeetoimintaan Suomessa, haastattelin Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön edustajaa Riikka Suomi-Chandea.

35 Suomi-Chande Riikka,(2012) Residenssi hyvien käytäntöjen kasikirja, Suomen taiteilijaseuran Ateljeesäätiö, s. 10-11


“Olen ollut Citéssä, jossa upeaa oli tutustuminen moniin eri kansallisuuksia oleviin taiteilijoihin. Perhe oli mukana osan ajasta, mikä oli tärkeää. Residenssin ei pitäisi erottaa ihmistä perheestään, vaikka tietty oma aika ja tila onkin tarpeellista.” kuvatailija, 41-50 vuotias

Esimerkki Pariisista Cité Internationale des Arts, Pariisi, Ranska

Pariisin kansainväinen taiteilijaresidenssi on jaettu kahteen erilliseen rakennukseen, joissa on yhteensä 300 residenssipaikkaa. Residenssissä on mahdollista asua kahdesta kuukaudesta yhteen vuoteen asti. Residenssi on perustettu vuonna 1965 ja sen omistajia ovat useat eri maat, yliopistot, koulut, instituutiot ja ministeriöt ympäri maailmaa. Residenssissä on myös konserttisali sekä näyttelytila, jossa taiteilijat voivat esiintyä. Se on luonteeltaan poikkitaiteellinen ja se tarjoaa tiloja muusikoille, kuvanveistäjille, kuvataiteilijoille, mediataiteilijoille, tanssitaiteilijoille sekä valokuvataiteilijoille.36

36

http://www.citedesartsparis.net/

“ Residenssit auttoivat minua työnteossa, taiteeni edistämisessä ja se toi minulle inspiraatiota ja uusia yhteistyökumppaneita.” - Tanssitaitelija, koregrafi 31-40vuotta

87


Konsepti 1.

THE NEXT EUROPEAN ART SPOT: HELSINKI - Kansainvälinen poikkitaiteellinen residenssi

“I would apply recidency in Helsinki because Helsinki is inspiring on itself Open minded and creative, mixed with a solid base of traditions and history of developing design”- Arkkitehti, Norja 25-30-vuotta 88


Taiteilijaresidenssit Suomessa

Taiteilijaresidenssi

Suomessa taiteilijaresidenssitoiminta on laajentunut huomattavasti ja muuttunut ammattimaisemmaksi viime vuosina. Residenssitoiminta käynnistyi 1980-luvulla Suomenlinnassa, Pohjoismaisen taidekeskuksen ateljeissa. Vuonna 1996 taiteen keskustoimikunta perusti residenssijaoston kehittämään kansainvälistä taiteilijavaihtoa Suomessa. Suomessa residenssitoimijat ovat korostaneet enemmän taiteilijan yhteisöpalveluita ja työvelvoitteita kuin kansainväliset toimijat yleensä. Toiminnalta on odotettu yhteisöllistä hyötyä: taiteilijat ovat esimerkiksi opettaneet kouluissa ja päiväkodeissa. Enemmistö suomalaisresidensseistä on ollut kuvataidepainotteisia. Nykyään residenssitoimintaa löytyy myös muilta aloilta, esimerkiksi nykysirkus ja kuratointitoiminta. Suomessa on useita pieniä residenssitoimijoita.37 Residenssitoiminnan yleistavoitteita ovat taiteilijan luovan työn edistäminen sekä vuorovaikutuksen ja yhteyksien syntyminen. Hyvään residenssiin kuuluu myös vahva identiteetti. Identiteetti voi syntyä ympäristöstä tai rakennuksesta ja sen arkkitehtuurista. Residenssit voidaan luokitella kaupunki- ja maaseuturesidensseihin. Kaupungissa residenssi voi tukeutua olemassa oleviin taidemaailman toimijoihin, yhteistyöhön ja tarjontaan.38 Suomessa tarjotut residenssiajanjaksot vaihtelevat yhdestä kuuteen kuukauteen. Kahden kuukauden residenssiaika koetaan kuitenkin vähimmäisajaksi, jolloin residenssissä vietetystä ajasta olisi eniten hyötyä taiteilijalle ja yhteisölle. Perinteisessä vierasateljeemallissa tavoitteena on tarjota taiteilijalle työtila ja majoitus. Toimintaperiaatetta uhkaa kuitenkin se, etteivät residenssintyön tulokset näy ulospäin tai näkyvät hyvin hitaasti. Tästä johtuen residensseissä pyritään järjestämään yleisölle ohjelmaa kuten näyttelyitä, esityksiä ja luentoja. Helsingin suurin taiteilijaresidensseja tarjoava järjestö on HIAP - Helsinki International Artist Programme. 39

Tilaohjelmasta:

Taitelijaresidenssin hyödyt 37 38 39

Suomi-Cahnde 2012 , s,6-7 Suomi-Cahnde, 2012,s. 9 Suomi-Chande,2012,s. 10-11

Taiteilijalle -riippumaton työ, ei paineita - hengähdystauko - mahdollisuus saada uusia vaikutteita - paikallinen yhdistyy kansainväliseen - vahvistaa myös paikallista taidetta Yhteisölle - paikallinen yhdistyy kansainväliseen - mahdollisuus kansainväliseen yhteistyöhön - vahvistaa paikallista taidetta - kansainvälisiä vaikutteita - taiteilijat voivat vierailla, opettaa ja luennoida paikallisissa kouluissa, yliopistoissa ja päiväkodeissa.

Kartoitin taiteilijaresidenssin tilaohjelmaa nettikyselyllä sekä haastatteluilla. Haastattelin kuvataiteilija Sami Haviaa ja Ateljeesäätiön edustaja Riitta Suomi-Chandea. Sami Havia on nuori, kuvataideakatemiasta valmistunut kuvataiteilija. Havian mukaan nuorten taiteilijoiden työhuonetilanne voi tällä hetkellä olla tuskastuttava ja työhuoneet sijaitsevat usein väliaikaisissa tiloissa. Tilat voivat olla hyvinkin toimivia, mutta niiden pysyvyys epävarmaa. Havia itse joutui lähtemään edelliseltä työhuoneeltaan, kun tila yllättäen vuokrattiin pois. Niin edulliset, että niihin on taiteilijoilla varaa, sijaitsevat usein muutenkin käyttötarkoituksen muutosta tai purkua odottavissa rakennuksissa. Havian työtila on tällä hetkellä kooltaan 28 m2, 2.5m korkea ja siellä on yksi ikkuna. Tila on riittävä ja miellyttävä, vaikka kooltaan minimi. Tekemäni nettikyselyn perusteella tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousi luonnonvalo sekä kanssakäyminen muiden kanssa. Taiteilijat arvostivat myös osittain jaettua tilaa sekä poikkitaiteellisuutta. Vähiten suosiota sai työtila, jossa olisi vain saman alan harjoittajia. valoisa

40

osittain jaettu

30

kanssakäymistä muiden kanssa hiljainen poikkitaiteellinen

20

pimennettävä

10

yksin

jaettu

pelkkiä saman alan harjoittajia

89


“Jos taidelaitokset ja ammattitaiteilijat sekä media saataisiin arjessa kohtaamaan esim. säännöllisesti tietyn vaikkapa residenssitilan yhteydessä, voitaisiin saada aikaan keskustelua mm. helsinkiläisten elinympäristön kehittämisestä (tateilijoilla paljon annettavaa!!) ja mikä parasta ehkäpä ukomaalaistenkin taiteilijoiden ajatuksia. Esim. Torontossa, Kanadassa on osattu rakentaa hyvin inspiroiva ja hedelmällinen ja jatkuva vuoropuhelun taiteilijoiden, pienyrittäjien ja suuryritysten välille.” Media/ elokuva/kuvataiteilija 41-50 vuotias

“Erittäin hieno idea, näin saamme tehtyä Helsinkiä, Suomea ja Töölön kaupunginosaa tunnetummaksi ja kansainväliseksi kohtaamispaikaksi.” 3140 vuotias tanssitaiteilija “The city has the same facilities as other European capitals but is more easy to live, more green, calm and sustainable and it is possible to use bicycle. I like Helsinki for its greenery and waterfront.” -Arkkitehti, Puola 31-40 90

“Helsinki on erityinen, omalaatuinen ja kehittyvä kaupunki, joka tarvitsee enemmän kosketusta ulkomaisiin vaikutteisiin, ajatuksiin ja suuntauksiin, pysyäkseen kansainvälisenä.” 31-40 vuotias tanssitaiteilija

“Helsingissä tehdään esteettisesti mielenkiintoista pop-jazz musiikkia, verrattaen esim. Tukholmaan, jossa on jo Abban-ajoista lähtien tuotettu valtavirtamusiikkia maailmalle. Suomalaisten omanperäinen tyyli on tuloillaan. Tämän tyylin kehittymistä voidaan edesauttaa järjestämällä, erityisesti nuorille, taiteilijoille mahdollisuus luoda omaa näkyään otollisessa ympäristössä. Sitä ei tällä hetkellä Helsingissä ole.” muusikko 18-24

“Idea uudenlaisesta residenssistä Töölössä on aivan mahtava idea, ehdottomasti tarvittaisiin tämänkaltaista toimintaa lisää!” - 31-40 vuotias korutaiteilija “Se voisi olla kohtauspaikka keskellä kaupunkia, meille ja muille - elikä on tärkeä, että kansainväliset vieraat voisivat tavata suomalaisia työn merkeissä.” - arkkitehtuuri/ kuvataiteilija 31-40 vuotias

“Ehdottomasti kannatan, sijainti perfect! Minulla olisi heti kollegat Sveitsistä ja Slovakiasta tulossa.” - tekstiilitaiteilija, 41-50 vuotias


Taiteilijat kuvailivat vapaasti tarvitsemaansa työtilaa, joista tein lyhyet yhteenvedot aloittain. Muusikko: 20-30m2 äänieristettyä tilaa Tekstiilikäsityö: 20-40m2, vesipiste, keittiötaso, vessa, päivänvaloa, varastotilaa Sirkus: korkeus 5-8m, hyvä akustiikka, valoisa Teatteri: Harjoitussali n.20-40m2, varastotilaa, äänikalustoa.150-200m2 näytelmien harjoitutila Tanssi:100-150m2 valoisa harjoittelusali Kirjallisuus: 12-40m2 valoisa parvekkeellinen tila Kuvataide/mediataide: 20-> m2, huonekorkeus 3m, säilytystilaa työvälineille, luonnonvaloa ja suorat seinät.

”Kansainväliset taiteilijaresidenssit pitävät meidät itsekin hyvässä vedossa, inspiroituneena ja mukana maailman menossa. On tärkeää vaihtaa ajatuksia ja olla kanssakäymisissä muiden kulttuurien ja käytäntöjen edustajien kanssa, muuten oma kulttuurimme näivettyy. Lisää elämää Töölöön, kannatetaan!” 25-30 arkkitehti

Arkkitehdit, graafikot ja muotoilijat: n.25>m2 mieluiten jaettua tilaa muiden kanssa. Valoisa, erihenkisiä tiloja, hyvät näkymät. Valokuvaus: Studio 40m2

Valokuva taiteilijan ateljeesta

91


” Muuntuva tila, joka mahdollistaa esimerkiksi eri kerroksissa työskentelyn(yksin, valoisa, pimea hiljainen) ja sosiaalinen kohtaamisen ja workshop-työskentelyn (äänekäs poikkitaiteellinen, jaettu). Vuorovaikutus myös yhteiskunnallisten päätöstentekijöiden ja median kanssa.” -mediataide, kuvataide, elokuva, 41-50- vuotias

Residenssi asunto

kasvimaa

keittiö

varasto

ruokailutila / sali

Kuraeteinen

varasto wc

wc

wc

wc

Esiintymisen ja harjoittelun tila opettajien taukotila

Ryhmä 2

KANSAINVÄLINEN Eteinen + PÄIVÄKOTI lasten

Toimisto Varasto ja yleiset märkätilat

Ryhmä 1

lokerot

Päiväkoti leikkipiha

liiketila Ravintola

puuhapiha

Työtilaa / liiketilaa esim. Hieronta / fysioterapia

40,3 m2

kahvila

ISTUTUS ALUE

kasvimaa

liiketilaa

kasvimaa

Esteetön sisäänkäynti/ pääsisäänkäynti palvelutaloon

Työtilaa / liiketilaa esim. kampaaja / kauneushoitola

28,9 m2

liiketilaa

32,5 m2

RAVINTOLA wc-tilat

kasvimaa

PEKKA SALMISEN SUUNNITTELEMA PIHA

TOIMISTO / TYÖTILA 45,8 m

Ravintolan narikka 2

P +19.750

Luonnos ensimmäisesta kerroksesta 1:400 92

SISÄPIHA

+21.300

vast.otto

29,6 m2

SUOJAISA ETELÄ PIHA

Tk

Aula

Puutarha


3 700

2 420

2 000

”Erittäin hyviä kokemuksia. residenssit auttoivat minua työn teossa, taiteeni edistämisessä ja se toi minulle inspiraatiota ja uusia yhteistyökumppaneita.” - Tanssitaitelija, koreografi 31-40vuotta

Taiteilija residenssiasunto 1/100

pukuhuone

Esiintymisen ja harjoittelun tila 5kpl Työskentelytila Ateljee väh. 8-20 taiteilijalle, Toimisto hallinnollisiin toimiin 10 työpistetta

POv

POv

Residenssiasunto 41kpl joista 3 kpl perheasuntoja

Tanssi-/ konserttisali 3kpl

Yhteenveto Konsepti tarjoaa vähintään 43 taiteilijalle residenssipaikan, pelkkää työskentely sekä harjoittelutilaa se tarjoaa vähintään n. 50 taiteilijalle riippuen työryhmien koosta. Kaupunkilaisille rakennus tarjoaa ravintola ja kahvilapalveluita, liiketilaa sekä kultuuripalveluja. Konsepti elävöittäisi aluetta ja lisäisi sen houkuttelevuutta. Tälläiselle Kaapelitehtaan kaltaiselle kulttuurirakennukselle näyttää olevan kysyntää sillä se synnyttäisi avoimia luovia kohtaamispaikkoja. Konseptin haaste on sen kannattavuus, kuka hallinnoisi sitä? Mahdollisesti hallinnoijana voisi toimia säätiö tai useampi. Onko tämä silti liian suureellinen ajatus Helsinkiin ja Suomeen? Konsepti ei ole helpoin toteuttaa, mutta ehkä toiminnoiltaan yksi toimivimmista kyseiseen rakennukseen, sillä se tarjoaa luontevia käyttötarkoituksia myös haastavimmille tiloille. Organisaatiomalleja: yksi omistaja, joka vuokraa tiloja pienemmille toimijoille. Kaupunki ja/tai säätiö tarvittaisiin mukaan. 33,7 m Työtila 2kpl

2

35,8 m2

Varasto ja yleiset märkätilat Pukukoppi Toimisto

Näyttely tila / ateljee tila

46,0 m2

Kuudes kerros 1/600

Työtilaa

Frllsv

Frllsv

8 7 6 5 4 3 2 1

25 24 23 22 21 20 19

Frllsv

35,8 m2

18 17 16 15 14 13 12 11 10 9

33,7 m2

pukuhuone

Teatteri / sirkus treenaustilaa sekä pieni näyttämö

Frllsv

toimisto/ työtila

Isompi perheasunto ja erillinen ateljee

Toinen ja kolmas kerros 1/600

toimisto/ työtila

varasto

Neljäs kerros 1/600

Isompi perheasunto ja erillinen ateljee

Studio tila

pimeä studio

Viides kerros 1/600

Työtila usealla taiteilijalle 117,4 m vähintään 4kpl 2

93


Konsepti 2.

hyvinvointi - “Palvelutalo Naapurusto”

Asukastalo Palvelutalo

= Töölöläisille eläkeläisille mukavaa eläke aikaa

94


Hyvinvoinnin keskus, joka tarjoaisi palveluita myös vanhuksille, jotka eivät asu talossa. Myös nuorten harrastetiloja voisi tuoda tilaohjelmaan. Päiväkoti, ruokala, joka tarjoaa myös naapuruston vanhuksille ruokaa, pieniä liiketiloja jotka liittyvät hyvinvointiin Esim. kampaamo, hieroja, fysioterapia

Palveluasuminen

Tulevaisuuden vanhukset nähdään aktiivisina kaupunkilaisina, jotka valitsevat itse asuinpaikkansa. Mieluisin asumismuoto ikääntyneelle, siinä tapauksessa, että hänen on muutettava pois omasta kodistaan, on tavallinen kerrostalo, joka on esteetön ja turvallinen. Tavallinen kerrostalo on mieluisampi vaihtoehto kuin palvelutalo.41 Palveluasuntojen tulisi soveltua myös muuhun kuin seniori asumiseen, parhaassa tapauksessa seniorien eriytyminen erillisiin palveluasuntoihin pitkittyisi mahdollisismman pitkään. Palvelutalot voisivat toimia osittain pieninä kylä- tai aktiviteettikeskuksina, jotka tarjoavat myös monenlaisia palveluja vanhuksille sekä lähiympäristölle. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa liikunnalla ja kulttuurilla on keskeinen merkitys vanhusten hyvinvoinnin edistämisessä.42 Hyvää senioriasumista

Palvelutalo- ja senioriasuminen ovat olleet viime aikoina Vahvasti näkyvillä mediassa, politiikassa ja tutkimuksissa ja viimeisen parin vuoden aikana on tehty lukuisia tutkimuksia tulevaisuuden hyvästä senioriasumisesta. Kysymys hyvistä asumisen konsepteista on tärkeä, sillä lähitulevaisuudessa vanhusten osuus väestöstä kasvaa huimaa vauhtia. Väestöliiton ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 25%. Tutkimuksista voidaan päätellä ettei laitoshoito ole kenenkään etu, eikä laitoksen pitäisi olla tulevaisuudessa koti kenellekään. Dementiaa ja muita sairauksia ennaltaehkäisevät toimet pätevän hoidon ohella ovat yhteisöllisyys ja aktiivinen elämäntapa.40 40

Raappana, Tiitta(2008)

Tärkeimmiksi ohjenuoriksi hyvään seniori asumiseen nousee Stokin (Sähköisen Talotekniikan Osaamis- ja Kehittämiskeskus) raportin mukaan yhteisöllisyys, itsenäisyys, kattavat palvelut ja valinnan vapaus. Hyvänä esimerkkinä aktiivisesta vanhusten asumisesta on Loppukiri, asumisen malli, joka perustuu yhteisöllisyyteen. Talossa on asuntojen lisäksi yhteinen keittiö ja ruokasali, kirjastohuone, pesula, varastotila, sauna ja kuntosali, sekä kaksi monikäyttöhuonetta, joita voidaan käyttää esimerkiksi vierashuoneina tarvittaessa. Asunnot ovat omistusasuntoja, yksiöitä ja kaksioita.

“Palvelutalo naapurusto” Töölönkatu 28 soveltuisi uudelta käyttötarkoitukseltaan hyvin palvelutaloksi sillä se on läsnä kaupunkirakenteessa, mikä helpottaa vanhusten pysymistä aktiivisina toimijoina mahdollisimman pitkään. Tilaohjelman määrittelyssä on käytetty RT-kortin ohjeistettuja asuinkokoja sekä hyvästä palveluasumisesta tehtyjä tutkimuksia. Hyvän palvelutalon ominaisuuksia Liikuntamahdollisuudet ulkoilma aktiviteettejä mahdollisuus kohtaamisiin -myös eri ikäryhmien välillä itsenäinen kaupassakäyntimahdollisuus Tiloja joissa kohdata Tarkkailua ulos tapahtumia / tapahtumien tarkkailua tärkeää, että pihalla tapahtuu ja sinne näkee terassi / parveke kahvilan terassi Kasvimaan hoitoa Ensimmäisen kerroksen palveluita: Kampaaja / kauneushoitola Puuverstas / korjauspaja Ruokala / ravintola / kahvila Koti Esteetön koti tuki palveluja esim. ruokahuolto, siivous yhteys ulkotilaan esimerkiksi parveke 1 henkilön asunto 35-45m2 2 henkilön koti 45-75m2

95

41 42

Raappana, Tiitta(2008) Raappana, Tiitta(2008)


varasto

keittiö

kasvimaa

wc

varasto

wc

wc

wc

Kuraeteinen

ruokailutila / sali

Päiväkoti

opettajien taukotila

Ryhmä 2

KANSAINVÄLINEN PÄIVÄKOTI

K+RT

Ryhmä 1 Eteinen + lasten lokerot

K+RT

leikkipiha

”Palvelutalo Naapuruston” ensimmäisessä kerrokseen sijoittuu julkisia tiloja, jotka on suunnattu niin talon asukkaille kuin muille kaupunkilaisille. Palveluissa painotetaan vanhuksille soveltuvia toimintoja. Olemassa oleva ravintola säilyy vanhusten ruokalana, joka voi olla avoin myös alueen muille eläkeläisille. Esteetön sisäänkäynti siirretään sisäpihalle. Sisääntuloaulan yhteyteen sijoittuu pienempiä liiketiloja, jotka tarjoavat hyvinvointipalveluita kuten hierontaa, fysioterapiaa sekä kampaamopalveluita. Rakennuksen länsiosaan voidaan sijoittaa joko vanhusten yhteisasuntoja tai päiväkoti, joka tuo pienet lapset elävöittämään piha-alueita. Yhteensä kuuteen kerrokseen sijoittuu noin 76 - 112 sänkypaikkaa riippuen siitä asuuko asunnoissa yksin eläjiä vai pariskuntia. puuhapiha

MH

Työtilaa / liiketilaa esim. Hieronta / m2 40,3 fysioterapia

kasvimaa

Tk

Puutarha

Liiketila

Puutarha

Esteetön sisäänkäynti/ pääsisäänkäynti SISÄPIHA palvelutaloon kasvimaa

Aula

vast. otto

ISTUTUS ALUE

SUOJAISA ETELÄ PIHA

kasvimaa

Tk

11,7 m 2

vast.otto

10,9 m2

32,5 m2 Työtilaa / liiketilaa esim. kampaaja / kauneushoitola

RAVINTOLA

Liiketila

11,7 m2

wc-tilat

kasvimaa

RAVINTOLA PEKKA SALMISEN SUUNNITTELEMA PIHA

wc-tilat

Usean asukkaan asunto, kuudelle asukkaalle huone Ravintolan narikka Yhteisasunnot yhteensä 3kpl, asunto kuudelle vanhukselle

45,8 m2

TOIMISTO / TYÖTILA

Yhteistä oleskelutilaa

P

TOIMISTO

Ravintolan narikka

Kaupallista tilaa +19.750

Henkilökunnan työtilaa

P

96

Yleiset märkätilat

1 kerros 1/400 +19.750

SISÄPIHA

Esteetön sisäänkäynti/ pääsisäänkäynti palvelutaloon

10,7 m2

kahvila

SUOJAISA ETELÄ PIHA

+21.30

Aula

kahvila

+21.300


25,50

POv

35,5 m2 JK JK

49,0 m2

36,0 m2

JK

JK

JK

ASUNTO 35 m2

Yksiö 35m2, yhteensä 36 kpl, 38- 72 sänkypaikkaa

32,4 m2

35 93

ASUNTO 40 m2

34 75

AUDITORIA TILA / HARRASTE TILAA

26,68

32,4 m2

JK

JK

JK

32m2

Yhteenveto Palveluasuminen on ajankohtainen aihe ja sitä varmasti Helsingin alueelle tullaan rakentamaan lisää. Rakennuksen sijainti on loistava palveluasunnoille, mutta rakennuksen esteettömyys nousee haasteeksi. Kadunpuoleinen pääsisäänkäynti voisi jäädä melkein käyttämättä esteellisyytensä vuoksi. Sisäpihalle voidaan kuitenkin avata uusi esteetön sisäänkäynti, ja runsaat pihatilat tukevat myös palveluasumista. Neljännessä kerroksessa sisäpihan puolella on korkeampi huonekorkeus kuin muualla rakennuksessa ja sinne voidaan rakentaa parvi, jota ei kuitenkaan palvelutalossa voida oikein hyödyntää.

Ryhmäkoti 8 asuntoa / kerros yhteensä 24 asuntoa

märkätilat

Rllsv

8,48

Kerroksissa 2-4 on yhteensä 12 itsenäistä pientä asuntoa, jossa voi asua joko yksin tai pariskuntana. Huoneistojen väliseen käytävässä on lepotilat jossa asukkaat voivat kohdata ja viettää aikaa yhdessä. Kadunpuolella on ryhmäasunto, jossa on kahdeksan huoneistoa. Ryhmäasunto on henkilöille, jotka tarvitsevat aktiivisempaa hoitoa ja hoitajan läsnäoloa. Jokaisesta kerroksesta löytyy yhteiskeittiö jossa asukkaat voivat kokata yhdessä tai järjestää kutsuja. Ylimmistä kerroksista löytyy harraste tilaa, kirjasto sekä jumppasali, nämä toiminnot tukevat vanhusten aktiivisuutta ja virkeytta samoin kuin pihalla sijaitseva kasvimaa.

34,67

25,00

Palveluasunto 1/200

35 26 37 28

Asunto 2kpl 32,4 m2

37 25

37 30

32,4 m2

38 24

37 80

37 27

Rllsv

JK

JK

Yhteiset tilat

JK

JK

Varasto ja yleiset märkätilat

32,4 m2

kirjasto

37 27

37 28

32,4 m2

Palvelutalo

32,4 m2

Henkilökunan tilat

HARRASTE TILAA

Henkilökunnan työtila

Yhteinen taukotila

Yleiset märkätilat

35,19

3,80

5 kerros 1/400

32,4 m 2

JK

JK

JK

JK

JK

JK

JK

Askartelutila

TOIMISTO

36,0 m2 JK

pesula

äänet ja valot-koppi

märkätilat

Monitoimitila

märkätilat

Frllsv

RYHMÄKOTI, 8 ASUNTOA

Kerrokset 2-4 1/400

JK

JK

pukukopit

Jumppasali

JK

YHTEISKEITTIÖ

JK

Henkilökunan tilat

JK

JK

JK

Frllsv

Pesula

6 kerros 1/400

97


Asuintalo

Tontti on kaavoitettu julkiselle rakennukselle, joten kaupunkisuunnitteluvirasto ei kannata. Sekoitetaan asuinrakennukseen myĂśs muita toimintoja

Opiskelija asumista sekä palveluita opiskelijoille

Konsepti 3. As Oy Sibis 98


Konsepti 3. As Oy Sibis Kaupunkisuunnitteluvirastossa tapaamani Töölön aluesuunnittelija Janne Prokkola ei pitänyt asuinrakennusta kannatettavana käyttötarkoitusvaihtoehtona T-Talolle, sillä julkinen toiminta olisi suotavaa säilyttää rakennuksessa. Rakennusvalvontavirastossa tapaamani Töölön alueen rakennuslupa-arkkitehti Pirkka Hellman taas oli sitä mieltä, että asuinrakennus voisi olla hyvinkin toimiva ratkaisu. Hän myös mainitsi, että rakennukseen soveltuisi hyvin kaksi eri käyttötarkoitusta sen luonteen johdosta. Kuten aikaisemmin olen todennut, asuintalokonseptiin tulisi lisätä avoimuutta, jotta se ei toimisi kaupunginosaa hiljentävänä tekijänä. Rakennus soveltuu myös paremmin erityisasumiselle keskikäytävään perustuvan pohjaratkaisunsa vuoksi. Yhdessä Helsingin Yliopistokiinteistö Oy:n arkkitehdin Ari Nisosen ja toimitusjohtaja Jukka Kumaran kanssa keskustelimme opiskelija-asuntovaihtoehdosta. Opiskelija-asuintaloon voidaan yhdistää vuokrattavaa työtilaa sekä liikuntatiloja. Olemassa oleva ruokala voidaan säästää joko opiskelijaruokalana tai kahvilana. Opiskelija-asuntokonseptia eteenpäin viedessäni esittelin ideaani Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle (AYY), joka hallinnoi opiskelija-asuntoja. He olivat kiinnostuneita konseptista. Kävin myös keskusteluja Helsinginseudun opiskelija -asuntosäätiön (Hoas) edustajan Anna Lassuksen kanssa, joka totesi, että Hoasilla voisi hyvinkin olla tarvetta asunnoille Töölön alueella. Hoasilla ei ole ennestään asuntoja Töölössä.

Opiskelija-asumisesta Monelle nuorelle opiskelija-asunto on ensimmäinen asunto kotoa muutettaessa. Opiskelija saattaa muuttaa uudelle alueelle ilman olemassa olevaa tukiverkostoa, joten yhteisöllisyys on tärkeää. Selkeät yhteiset tilat ja yksityiset tilat ovat tärkeitä. Asuntojen tulisi muodostaa pieniä yhteisiä yksiköitä, esimerkiksi 3-4 opiskelijaa jakaa keittiön ja 1-2 opiskelijaa jakaa kylpyhuoneen, sillä yhteiset tilat rohkaisevat sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tiloilla on kuitenkin hyvä olla jokin määritelty käyttötarkoitus, joka rohkaisee yhteiseen tekemiseen. Tilojen ei tarvitse aina olla luonteeltaan pelkästään sosiaalisia, vaan esimerkiksi opiskelun mahdollistavia, kuten kirjasto, tietokoneluokka tai elokuvateatteri. Aktiivisella asumisella voidaan välttää nuoren opiskelijan syrjäytyminen. Hoas on yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa kehittänyt Hoas Laboratoriota, jossa opiskelija-asumista kehitetään yhdessä opiskelijoiden kanssa. Hoas Laborotoriossa on kehitetty opiskelijaasuntojen yhteistiloja sekä erilaisia toimintatapoja ja tiedotusmalleja.

As. Oy Sibiksen Tilaohjelmasta Tilaohjelmaa ideoin yhdessä Hoasin edustaja Anna Lassuksen kanssa. Tämän päivän suomalaiset opiskelijat asuvat mieluiten omissa yksiöissään kun taas vaihto-opiskelijat asuvat mielellään mahdollisimman edullisesti kimppakämpissä. Kehitimme myös yhteistiloiksi soveltuvien tilojen toimintoja. Tilaohjelman elementtejä saunatila kirjasto elokuvan katselutila jooga-/ liikunta sali juhlava yhteiskeittiö vuokrattavaa työtilaa kaupunkiviljely palstat pihalle bandikamppiä kellariin

99


K+RT

huol topih a

K+RT

120,8 m2 MH

kasvimaa

Soluasunto 6 kpl 2-3 asukasta, 1 kpl 4 asukasta, 1 kpl 8 asukasta K+RT As 43m²

Kaksio pariskunnalle 11 kpl

K+RT As 43m²

MH

Yksiö 41 kpl

MH

As 38m²

As 38m²

MH

Opiskelijaruokala

SISÄPIHA

MH

Esteetön sisäänkäynti

K+RT

K+RT 33,7 m2

Puutarha

As 54m²

PEKKA SALMISEN SUUNNITTELEMA PIHA

Keittiö

MH

TYÖHUONE 47m² NARIKKA RAVINTOLALLE JA GALLERIALLE 40m²

TOIMISTO

TYÖHUONE 38m²

ravintola

P +19.750

1 kerros 1/400 100

Vuokrattavaa työtilaa Parvellinen yksiö 10kpl

+21.300

Yleiset märkätilat

YHteensä asuinpaikkoja 41+22+10-20+26= 99-109


Vaihtoehto 2

Vaihtoehto 1

POv

suihkuhuone

sauna

Solu asunto 6 kpl 2-3 asukasta, 1 kpl 4 asukasta, 1 kpl 8 asukasta

42,2 m2

SAUNA

vt

pukuhuone / oleskelu

wc

ah

wc

ah

Kaksio pariskunnalle 11 kappaletta

Soluasunto, 1 kpl 4 asukasta, 1 kpl 8 asukasta

Yksiö 41 kpl

Kaksio pariskunnalle 11 kappaletta

Yhteistilaa

asunto oh

Yksiö 63 kpl

Vuokrattavaa työtilaa

Yhteistilaa

k

kph

Parvellinen yksiö 10kpl

Vuokrattavaa työtilaa

Yleiset märkätilat

Parvellinen yksiö 10kpl 1-2 asukasta Yleiset märkätilat

YHteensä asuinpaikkoja 41+22+10-20+26= 99-109

YHteensä 20+12=107-117

asuinpaikkoja

63+22+10-

KPH 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9

YLEISET WC:T

23m2

25 24 23 22

KPH

21 20 19

8 7 6 5 4 3 2 1

YHTEISPESULA

21m2

21m2

23m2

23m2

21m2

21m2

23m2

Frllsv

Pesula

Kerrokset 2-3 1/400

TT KEIT

IÖ,

28,4 m2

28,8 m2

28,3 m2 JK JK

INEN YHTE AVA JU HL

JK

28,8 m2

28,3 m2

29,0 m2

28,4 m2

JK

TIÖ,

JK JK

KEITT

JK

IN EN YHTE AVA JUHL

JK

VT

29,0 m2

Frllsv

Kerrokset 2-3 1/400

101


POv

26m2

33m2

kaksi yksiötyyppiä 1/200

26m2

33m2

kaksi parvellista yksiötyyppiä 1/200

23m2

21m2

23m2

21m2

Frllsv

Frllsv

4 kerros 1/400 102

28,8 m

keittiö

2 200

28,3 m

2

2 550

28,4 m

2

JK JK

TIÖ,

JK

KEITT

JK

IN EN YHTE AVA JUHL

29,0 m2

Parvi 2

wc

parvellisen yksiötyyppin leikkaus 1/200


34,67

Yhteenveto Opiskelija-asuminen sopii rakennukseen erinomaisesti Opiskelija-asuntojen sijoittaminen rakennukseen sitoo sitä sen alkuperäiseen kayttötarkoitukseen kouluna; käyttäjäryhmä säilyy samana, vaikka käyttötarkoitus muuttuu. Rakennukseen sijoitetaan pääasiassa asumista, mutta myös työtilaa ja yhteisiä harrastetiloja. Tässä konseptissa asumista voidaan sijoittaa myös haastavimpiin tiloihin, kuten viidennen kerroksen pitkänomaiseen tilaan. Opiskelija-asunnoille löytyy myös aitoa kiinnostusta Hoasin ja Aalto-yliopiston oppilaskunnan puolelta. Hoasin edustajan Anna Lassuksen mukaan Hoasilla on huutava pula väliaikaisista vaihto-opiskelijoille tarkoitetuista asunnoista. Vaihto-opiskelijoiden, jotka asuvat vain muutaman kuukauden on vaikea löytää asuntoa. Viidennen kerroksen soluasunnot ovat suunniteltu juuri heitä ajatellen.

35 93

JK

34 75

JK

Teatteri / sirkus treenaustilaa sekä pieni näyttämö märkätilat

Rllsv

elokuvasali

35 26 37 25

37 30

37 28 37 80

37 27

38 24

JK JK

JK

Rllsv

Katsomon saa vedettyä varaston seinämälle.

37 27 37 28

115,7 m2

Soluasunto 8 hlö

OH / KEITTIÖ 35,19

5 kerros 1/400

TYÖTILAA

33,7 m TYÖTILAA

2

MONITOIMISALI

märkätilat

a

41 26

äänet ja valot-koppi

35,8 m2

41 76

39 27 37 80

41 76

Pukukoppi JOOGASALI

6 kerros 1/400

103


Konsepti 1. THE NEXT EUROPEAN ART SPOT: HELSINKI -Kansainv채linen poikkitaiteellinen residenssi

+ Konsepti 2. Palvelutalo naapurusto + Konsepti 3. As Oy Sibis = Hybridirakennus TEETALO 104


KOnseptien yhteenveto hybridirakennus Jokaisessa kolmessa konseptissa on omat haasteensa. Onko Helsinki vielä valmis suureen taiteilijaresidenssiin? Entä jääkö Väinö Vähäkallion suunnittelema kaunis sisäänkäynti palvelutalossa täysin käyttämättä esteellisyytensä vuoksi? Opiskelija-asunnoissa ei sinänsä ole mitään ongelmaa, mutta voisiko tämä hieno rakennus tarjota kuitenkin vielä enemmän ympäristölleen? Vanhoihin rakennuksiin on usein vaikea löytää vain yhtä sopivaa uutta käyttötarkoitusta, varsinkin jos sisätilat halutaan säilyttää ennallaan edes osittain. Tällaisissa tapauksissa usean erilaisen käyttötarkoituksen yhdistäminen rakennuksessa voi olla luontevin ratkaisu. T-talon osat ovat hyvin eriluontoisia keskenään: Pihasiipi voi toimia lähes itsenäisesti seniorien asumuksena; se voidaan järjestää täysin esteettömäksi ja viihtyisät pihatilat ovat suorassa yhteydessä siihen. Myös parvekkeiden lisääminen sisäpihasiipeen on perusteltua, sillä niiden lisääminen ei muuta historiallisesti arvokasta katujulkisiva eikä kadunpuoleista kaupunkikuvaa. Taiteilija-asunnot istuvat puolestaan luontevasti neljänteen kerrokseen, jossa tilan korkeus mahdollistaa parviratkaisun. Taiteilijoiden sijoittaminen rakennukseen tarjoaa myös luontevan käyttötarkoituksen yläkerrosten erityisluonteisille tiloille, jotka soveltuvat hyvin* ateljee-, harrastus- ja teatteritiloiksi. Opiskelija-asuminen on sijoitettu kadunpuoleiseen siipeen, jonka komean pääportaan esteellisyys ei ole niin suuri haitta opiskelijoille kuin esimerkiksi vanhuksille.

Käsitteellä hybridirakennus viitataan usein suureen kompleksiin, jossa on paljon kaupallista toimintaa yhdistettynä asumiseen. Kuitenkin pienimuotoisen hybridirakennuksen tyypillisin ja kenties perinteisin muoto on Töölölle ominainen asuintalo, jonka pohjakerroksessa on liiketilaa, niin kutsuttu kivijalkaliike. Erilaisten toimintojen sekoittamisella haetaan usein kasvavaa käyttöastetta, synergiaetuja sekä rikastuvaa ympäristöä. Jos esimerkiksi päiväkoti sijoitetaan vanhainkodin yhteyteen, voivat molemmat ryhmät hyötyä ratkaisusta.

Esimerkkejä Suomesta Kaapelitehdas

Taiteilijoiden työtilat, liiketilaa, residenssiasunnot sekä loft-asuntoja. Villa Jussoila

Palveluasumista ja kulttuuritoimintaa. Kvareteret Victoria

Jätkäsaareen rakenteilla oleva kortteli, johon on suunniteltu kultuuritoimintaa, taiteilijakoteja, vapaarahoitteisia asuntoja, hitas-asuntoja sekä kaupungin asuntoja. Majparken & Majlunden Arabiassa

Opiskelija-asuntoja yhdistettynä palveluasuntoihin. Opiskelijoiden, taiteilijoiden ja vanhusten yhteentuonti

- kulttuuri parantaa - eri ikäisten ihmisten kohtaaminen rikastuttaa maailmankatsomusta ja laajentaa perspektiiviä - toimintojen sekoittaminen elävöittää aluetta - erilaisten ihmisten kanssakäyminen ehkäisee syrjäytymistä

105


+16.9

+16.7

TÖÖLÖNTORI P

VI

Ö TÖ LÖ U AT NK

VI

VI

+19.75

+18.3

+15.5

P

5 Ap VI

+21.3

jäte VII

VII

VI 0 +17.3

VI

TO LÖN TÖÖ

Asemapiirros 1/1000

aa kasvim

aa kasvim iha leikkip.5

rh Puuta

+21

a

VI

VI

U

106

VI

AT RINK

+15.5

+21.1

VI VI VI VI

KAT RIAN ESPE

U


suunnitelma Suunnitelman lähtökohtana on etsiä sekä rakennukseen että kaupunginosaan luontevasti istuva toiminta. Rakennus on ollut julkisessa käytössä valmistumisestaan asti, mutta se sijaitsee yleisöltä suljetussa asuinkorttelissa. Ottaen huomioon rakennuksen eriluonteiset tilat sekä sen arkkitehtoniset piirteet, osuvin ratkaisu on erilaisten toimintojen sekoittaminen. Suunnitelmassa yhdistyvät julkiset toiminnot ja kolme erityyppistä asumismuotoa: taiteilijaresidenssit, opiskelija-asunnot sekä palveluasunnot. Ensimmäisessä kerroksessa on pelkästään julkista toimintaa, joka on avointa kaikille kaupunkilaisille. Rakennuksessa yhdistyvät asuminen sekä kulttuuri, eikä mikään yksittäinen asumismuoto nouse määrääväksi. Suunnitelmassa opiskelija-asuntoja on yhteensä 24, palveluasuntoja 23 ja taiteilijaresidenssejä 12. Rakennus on suunnattu sellaisille käyttäjäryhmille, jotka hyötyvät ja nauttivat eniten kultturitoimintojen läheisyydestä. Myös palvelu- ja opiskelija-asunnot on suunnattu kulttuurialalla toimiville ihmisille. Opiskelija-asunnot on suunnattu esimerkiksi Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoille ja palveluasunnot puolestaan vanhenevalle kulttuuriväelle. Tekniset ratkaisut Asuntoihin tulee huoneistokohtainen ilmanvaihto. Ilmanvaihtohormit sijoitetaan pihanpuoleissa rakennuksessa käytävälle, mutta kadunpuoleisessa rakennuksessa, sen kaksoislaattavälipohjasta johtuen, vedot kulkevat huoneiston puolella, eteisen ja kylpyhuoneen kohdalla. Kadunpuoleisessa siivessä hormit sijaitsevat käytävän päässä ja sisäpihanpuoleisessa rakennuksessa taas rakennusten taitekohdassa, julkisten märkätilojen yhteydessä. Rakennuksen katolle sijoitetaan ilmanvaihtokone. Lämmönsiirtokone sijaitsee kellarissa, mutta mahdollisesti tarvitaan lisäksi patteriverkko.

Kantavat rakenteet jätetään ennalleen. Ainoa huomattava muutos tehdään sisäpihanpuoleisiin julkisivuihin, joihin lisätään pienet parvekkeet, jotka toimivat samalla hätäpoistumisteinä.

Pinta-alat

4krs

1krs

Julkiset tilat Ravintola Aula aulakahvila liiketilat Päiväkoti työtilat

222m2+vaatesäilytys 55m2 130m2 80m2 130m2 200m2 45m2

2krs

asuminen opiskelija-asunnot yhteiset tilat kirjasto saunatilat palveluasunnot sosiaalista tilaa ja käytävät Henkilökunnantilat

275m2 8asuntoa 80m2 40m2 400m2 asuntoja 11 130m2 45m2

3krs

asuminen opiskelija-asunnot yhteiset tilat -yhteiskeittiö palveluasunnot -sosiaalista tilaa ja käytävät Henkilökunnantilat

asuminen opiskelija-asunnot yhteiset tilat -musiikin harjoitustila Taiteilijaresidenssit -sosiaalista tilaa ja käytävät Henkilökunnantilat

275m2 8asuntoa 80m2 440m2 asuntoja 12 130m2 45m2

5krs

Studio työtila / ateljeetilat teatteri yhteiset tilat -taukotila

100m2 190m2 150m2 42m2

6krs

työtila / ateljeetilat Liikunta sali Pukukoppi Toimisto

275m2 8asuntoa

Yhteensä

80m2 440m2 asuntoja 12 130m2 45m2

Julkiset tilat Asuminen Yhteiset tilat Työtilat(taide) Toimisto

70m2 217m2 45m2 15m2 1079m2 2495m2 322m2 510m2 195m2 107


108

NÄKYMÄ ENSIMMÄISEN KERROKSEN SISÄÄNTULO AULASTA


109

ENSIMMÄISEN KERROKSEN POHJA 1 / 300

Ensimmäinen kerros 1/300


kaupallista tilaa, liikehuoneistot Palvelutalo Palvelutalon sisäiset yhteistilat yleiset märkätilat Kaikkien yhteinen tila opiskelija-asunnot henkilökunnan työtila

Taiteilija asunnot Työtilalaa / harraste tilaa asukkaille

110

TOISEN KERROKSEN POHJA 1 / 300


Ensimmäisessä kerroksessa on kaupallista julkista tilaa, kuten ravintola, päiväkoti, kolme liiketilaa sekä kahvila. Etelä piha on jaettu asukkaiden ja päiväkodin kesken, asukkaille pihalla on pieni puutarha sekä viljely mahdollisuus. Toisessa kerroksessa on opiskelija asumista sekä palvelasumista. Palvelutalon käytävän varrella on pienet levähdys paikat jossa asukkaat voivat kohdata toisiaan. Käytävän päähän on avattu uusi ikkuna, jotta käytävään saadaan luonon valoa. käytävän päässä asukkaille on myös saunatila joka yhdistyy terassiin. Pääportaan yläpäässä, rakennuksen siipien yhdistymä kohtassa, on kaikille yhteinen pieni kirjasto sekä lukutila. Kolmaskerros on samankaltainen toisen kerroksen kanssa. Sieltä tosin puuttuu saunatila ja yhteinen kohtaamisen tila on juhlava keittiö tila, jossa voidaan järjestää talon sisäisiä tapahtumia.

KOLMANNEN KERROKSEN POHJA 1 / 300

111


kaupallista tilaa, liikehuoneistot Palvelutalo Palvelutalon sisäiset yhteistilat yleiset märkätilat Kaikkien yhteinen tila opiskelija-asunnot henkilökunnan työtila

Taiteilija asunnot Työtilalaa / harraste tilaa asukkaille

112

NELJÄNNEN KERROKSEN POHJA 1 / 300


Neljännessä kerroksessa sijaitsee parvelliset residenssiasunnot sekä opiskelija-asuntoja. Rakennusten taitekohdassa on musiikin esiintymis ja harjoitus tila, joka on avoin kaikille asikkaille. Viidennesäkerroksessa sijatsee työskentelytilaa taiteilijoille. Teatterin harjoitus-sali, pimeä studio ja katselu huone, pari maalaus ateljeeta sekä suurempi ryhmätyötila. Kuudennessa kerroksessa on liikuntasali, johon yhdistyy pukuhuone ja toimisto, tämä on kaupallinen ulos vuokrattava tila. Siellä on myös pari ateljee tilaa. Residenssi huoneitoissa on mahdollista työskennellä, joten muita työtiloja voi vuokrata myös muut kuin asukkaat.

KUUDENNEN KERROKSEN POHJA 1 / 300

Rakennuksessa on paljon jukisen ja yksityisen tilan sekoittumista, mutta ne on kuitenkin pyritty jakamaan eri kerroksiin keskenään.

VIIDENNEN KERROKSEN POHJA 1 / 300

113


Leikkaus A-A 1 / 300 114


Leikkaus B-B 1 / 300 115


KATUJULKISIVU, JULKISIVU ITÄÄN 1 / 300 116


JULKISIVU LÄNTEEN 1 / 300 117


JULKISIVU ETELÄÄN 1 / 300 118


JULKISIVU POHJOISEEN 1 / 300 119


120

NÄKYMÄ NELJÄNNEN KERROKSEN TAITEILIJA RESIDENSISTÄ


6. lopuksi

Asuminen osa identiteetiä Asumisesta on tullut väline identiteetin rakentamiseen ja ilmentämiseen – asumisvalintojen avulla liitytään erilaisiin elämäntaparyhmiin ja ilmaistaan sosiaalista statusta. Asuminen on enemmän kuin pelkkä katto pään päällä, ja asuinalueilla on omat voimakkaat identiteettinsä. Tulevaisuudessa valintoja tehdään ehkä pohjautuen jopa rakennuksen identiteettiin. Yhteisöllisyys nostaa päätään kaupunkikulttuurissa ympäri maailman. Uudenlainen positiivinen kansalaisaktivismi ilmenee myös kaupunginosatasolla, kuten Töölö-liikkeen asukkaiden aktiivisuudesta lähtöisin olevassa hankkeessa, jonka tarkoituksena on lunastaa liikkeen omistukseen suljettu elokuvateatteri. Ihmiset haluavat vaikuttaa elinympäristöönsä kasvavissa määrin. Perinteistä kerrostaloasumista haastetaan kaiken aikaa uusilla asumisen konsepteilla. Taiteen ja erityisasumisen yhdistäminen ei ole ajatuksena uusi, vaan kulttuurin positiivisista vaikutuksista terveyteen löytyy useita tutkimuksia. Esimerkiksi Ruusulankadun asunnottomien nuorten asuntolassa Töölössä kohdataan pelkoja teatteritoiminnan avulla. Uskon vakaasti, että tämänkaltaiselle aktiiviselle ja ikäryhmiä sekoittavalle asumiselle on tulevaisuudessa kysyntää.

Yhteenveto Lähtökohtanani oli selvittää perinpohjaisesti Töölönkatu 28 :n ja samalla myös Töölön alueen kehityssuunnat huomioiden etenkin asukkaan näkökulman. Olen työssäni pyrkinyt huomioimaan niin tekniset kuin arkkitehtoniset ominaisuudet mahdollisimman laajasti. Pääpaino työssä on kuitenkin ollut tulevan toiminnan kartoittamisessa sekä konseptin luomisessa. Tärkeäksi näkökulmaksi nousi työn aikana ennakkoluuloton suhtautuminen asumisen konseptiin, jonka lähtökohtana olivat rakennuksen rikkaat tilalliset ominaisuudet sekä Töölön alueella vallitseva voimakas kultturi-ilmapiiri. Työtä tehdessäni olin yhteydessä ja haastattelin useita toimijoita. Ehdottamani yhdistelmäkonsepti oli monelle taholle ajatuksena yllättävä ja siihen suhtauduttiin varautuneen kiinnostuneesti. Voimakas painopiste työssäni on ollut sosiaalisten toimintojen kartoitus. On todella mielenkiintoista nähdä, millainen rakennus tulee lopulta olemaan käyttötarkoitukseltaan. Rakennuksen vaiheisiin perehtyneenä toivon suuresti, että sen luonne otetaan muutostöissä huomioon ja että se säilyy vähintään osittain julkisessa käytössä ja voi siten elävöittää ympäristöään jatkossakin.

121


122

NÄKYMÄ PALVELUTALON KÄYTÄVÄN KOHTAAMISPAIKASTA


Arsis 3/2005 , Artist-in-residence activities, ISSN 0780-9859 Bäcklund, Nieminen (1998), Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö, Helsingin kaupungin tietokeskus, ISBN 951-718-089-6 Demos Helsinki, Puhuvat seinät, ja 11 muuta ehdotusta viisaaseen asumiseen ISBN 978-952-5644-04Hackzell Kaija, Toppari Kirsti(1996), Töölöntullin molemmin puolin, Sanoma Osakeyhtiö ISBN:951 Helsingin sen

kaupunkikuvallinen

ullakkorakentamivyöhykekartta.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2011, asemakaavaosasto, Töölönkadun pysäköintilaitos Helsingin kaupunki ympäristökeskus, (2010) Ohjeita päivähoitotilojen suunnitteluun Helsingin kaupungin talous ja suunnittelu keskus, Täydennysrakentaminen,- lisärakentamista tontille Helsinginsanomat, 26.9.2012, TEM: Palveluasuntojen tarve kaksinkertaistuu RT 94-10819, Kuvataiteilijoiden työtilat. Ohjetiedosto huhtikuu 2004

lähteet Hynynen, Raija , (2012)Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma, Ympäristöministeriö.

RT 93-10534, Vanhusten palvelutalot ja -Asunnot, tammikuu 1994

Lindh, Tommi,(2002) Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta, Arkkitehtiosasto,Teknillinen korkeakoulu, Espoo

RT RakMK-21255, Esteetön rakennus, Määräykset ja ohjeet 2005

Liikennevirasto Helsingin kaupunki 2011, Pisara-rata Yleisuunnitelman tiivistelmä, Yleissuunnittelu ja ympäristö vaikutusten arviointi

RT 09-10884, (2006) Esteetön liikkumis ja toimimisympäristö

Niskanen, Aino(2005), Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa-arkkitehdin elämäntyö ja verkostot. ISBN:12366013 Outi Paulig ja Panu Sihvola (2011) Ikäihmisten hyvinvointikeskus, Raportti Helsingin sosiaaliviraston vanhusten palvelujen vastuualueella toteutetusta kehittämishankkeesta, ISBN 97-952-272-082-5 v Anu Raappana ja Riikka Tiitta ,Selvitys senioriasumisen trendeistä ja innovaatioista,Porvoo 2008 ,Faktaduo Kommandiittiyhtiö ,SS.19 STOK Rajala, Marko, 2005, Diplomityö - Vanhusten palvelutalon korjausmalli, Teknillinen korkeakoulu - arkkitehtiosasto Ratia, Anna, (2007), Ammatinedistämislaitos, rakennushistorianselvitys.

Helsingin kaupunki ympäristökeskus, (2010) Ohjeita päivähoitotilojen suunnitteluun

Suomi-Chande Riikka,(2012) Residenssi hyvien käytäntöjen kasikirja, Suomen taiteilijaseuran Ateljeesäätiö

Helsingin kaupungin talous ja suunnittelu keskus, Täydennysrakentaminen,- lisärakentamista tontille

RT 89-10966, Ulkoleikkipaikat, Elokuu 2009

RT 93-10940(2008), Asuntosuunnittelu, ulkooleskelutilat. RT RakMK-21502, Rakennusten paloturvallisuu Määräykset ja ohjeet 2011 Verkkosivut Aalto-yliopisto

www.aalto.fi

Hanken

www.hanken.fi

Kallioliike

http://kallioliike.org/

Kaupunginosat.net http://kaupunginosat.net/vanha_toolo/kotiseutu/historia.htm

Korjaamo

http://www.korjaamo.fi/fi/tietoa-korjaamosta/esittely8.http%3A/kallioliike.org

Sibelius-Akatemia

http://www.siba.fi/sibelius-academy/about-sibelius-academy/history

Suomenkuvalehti

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kaupunkikuvia-toolonlahtimuuttuu-15-jalkapallokentan-kokoinen-puisto

Töölö-liike

http://toololiike.fi/toolo-liike/

RT 96-11003, Päiväkotien suunnittelu. elokuu 2010 123


Haastattelut Anna Lassus, Hoas 31.1.2013 Janne Prokkola, Arkkitehti Kaupunkisuunnitteluvirasto 6.3.2012 Kari Seitaniemi, Lvi-insinööri 25.5.2012 Matti Haaramo, Rakennus insinööri, 31.1.2013

Sähköpostikysely taiteilijoille taiteilijaresidenssin tarpeesta ja työtiloja kartoitus. Otanta oli Uudenmaantaidetoimikunnan postituslista.

Ossi Peura, Sibelius Akatemian Arkkitehti 27.2. 2012

Kysely kansainvälisille taiteilijoille Artit´s networkkiin Helsingin kiinostavuudesta taiteilijalle

Pirkka Hellman, Arkkitehti Rakennusvalvonta virasto 2.3.3012

Kuvalähteet

Reijo Tapaninen Opetushallituksen arkkitehti 29.2.2012 Riikka Suomi-Chande, suomen taiteilijaseuran Ateljee säätiö, 24.1.2013 Sami Havia- Taidemaalari 1.6.2012 Sanna Salo Uudenmaantaidetoimikunta ,pääsihteeri 4.6.2012 Sirkkaliisa Jetsonen; Arkkitehti Museovirasto 9.3.2012

124

kyselyt Töölö-Liikkeen facebook-ryhmässä 24.4.2012 Mitä Töölöön tarvitaan? Mitä töölöläisten mielestä voisi sijoittaa Töölönkatu 28:aan http://www.facebook.com/groups/343283752387098/ permalink/350799614968845/

Ellei muuta mainuttu, kuvat ja kaaviot tekijän. Kansi, avustanut Putte Huima s. 10. Matti Aaltonen. s. 14 www.asfalttiajaauringonkukkia.fi, 2012. s. 16 Helsingin asemakaava, historiallinen kartoitus, 1965. Toim. Olof Stenius. s. 18 Helsingin asemakaava, historiallinen kartoitus, 1965. Toim. Olof Stenius s. 19 Helsingin kaupungin arkisto. s. 22 Kaupunkisuunnitteluvirasto. s. 23 Kaupunkisuunnitteluvirasto. s. 26 Liikennevirasto. s. 27 Liikennevirasto. s. 28 Fonecta ilmakuva. s. 30 Rakennushistoriaselvitys, 2007. s. 31 Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa, 2005. Aino Niskanen. s. 26,179, 194 s. 32 Rakennushistoriaselvitys, 2007. s. 33 Arkkitehti, 1931.

s. 34 Pohjapiirrokset Helsingin rakennusvalvontaviraston arkisto. Valokuvat rakennushistoriaselvitys, 2007. s. 35 Pohjapiirrokset Helsingin rakennusvalvontaviraston arkisto. Valokuvat rakennushistoriaselvitys, 2007. s. 36 Helsingin rakennusvalvontaviraston arkisto. s. 37 Helsingin rakennusvalvontaviraston arkisto. s. 38-39 Rakennushistoriaselvitys, 2007. s. 40-41 Helsingin rakennusvalvontaviraston arkisto. s. 42 Helsingin rakennusvalvontaviraston arkisto, tekijän täydentämä kuva. s. 44 Kaupunkisuunnitteluvirasto. s. 52 Mustavalkokuva: Rakennushistoriaselvitys, 2007. s. 71 panoramio.com, Rob Tinsen. s. 75 www.tilkka.fi, 2013. s. 76 Arkkitehtitoimisto Iiro Mikkola s.87 www.citedesartsparis.net 2012 s. 88 augustaatla.wordpress.com/augusta 2012


”Töölö in general is a bit dead in the evenings, and revitalize it would be quite important, whatever is going to be the plan for the building. I like personally the mixture of a place that would alternate more ”classic” arts, sciences and underground things as well, mixing the different souls of Helsinki, from tradition to design, IT, urban cultures etc. Thinking also about the future unification of arts universities, this might be a good place to have a sort of big laboratory of different things.” Libero Mureddu, Sibelius-Akatemian opiskelija

kiitokset

Suuret kiitoksen Yliopistokiinteitö Oy:n Jukka Kumaralle sekä Ari Nisoselle, jotka antoivat minulle mahdollisuuden tehdä kiinnostavan diplomityön. Kiitokset kaikille haastateltaville, Kaupunkisuunnitteluviraston Töölönalue arkkitehti Janne Prokkolalle, Rakennusvalvontaviraston Töölönalueen lupa arkkitehti Pirkka Hellmanille, Sibelius-Akatemian arkkitehti Ossi Peuralle, Museoviraston Sirkkaliisa Jetsoselle, Opetushallituksen arkkitehti Reijo Tapaniselle, Hoasin Anna Lassukselle, Suomen Ateljee säätiön Riikka Suomi-Chandelle, Uudenmaantaidetoimikunnalle kiinnostuksesta ja kannustuksesta. Kiitokset taiteilija Sami Havialle haastattelusta ja luvasta käyttää hänen taidettaan perspektiivikuvissa. Kiitokset Insinööreille Kari Seitaniemelle ja Matti Haaramolle teknisestä neuvonnasta.

Suunnaton kiitos diplomityöni teknisille avustajille Putte Huimalle, Inari Virkkalalle, Karoliina Hartialalle, MiiaLiina Tommilalle, Meri Pankakoskelle, Elina Tenholle, Milla Nummikoskelle ja Erin Swiftille. Suurimmat kiitokset ystävilleni ja perheelleni, jotka ovat jaksaneet tukea ja kannustaa,- erityisesti työhuone 9B:n porukalle, kiitokset monista hauskoista hetkistä joita olen jakanut teidän ja diplomityöni parissa. Kiitoksen Teatteri Jäänsärkijöiden porukalle, toitte elämään oikealla hetkellä muuta ajateltavaa! Erityis kiitokset tööläisille ja Sibelius-Akatemian opiskelijoille, jotka antoivat mahtavia ideoita sekä kaikille kyselyyni vastanneille taiteillijoille.

Kannustuksesta ja hyvistä neuvoista kiitokset ohjaajalleni Hannu Huttuselle sekä muille koulumme ammattitaitoisille professoreille. 125


Sibelius-Akatemian jälkeen