Organization
GeneralMeetingChairs
SarahKalika,CornerstoneEarthGroup
GaryLuce,ResourceConcepts,Inc.
CoralieWilhite,UnitedStatesArmyCorpsofEngineers
FieldCourseChairs
ChaseWhite,CaliforniaGeologicalSurvey DrewKennedy,SageEngineers
IAEGPlanningCommitteeHeads
ScottBurns,PortlandStateUniversity
JeffreyR.Keaton,Wood
ProceedingsEditors
AbdulShakoor,KentStateUniversity
KerryCato,CatoGeoscience,Inc./CaliforniaStateUniversity,SanBernardino EditorialAssistants
KarenSmith,KentStateUniversity
PaisleyCato,CatoGeoscience,Inc.
ShortCourseChairs
E.MorleyBeckman,Kleinfelder
ByronAnderson,Kleinfelder
ChrisseyVilleneuve,Shannon&Wilson,Inc.
TechnicalProgramCommittee
AbdulShakoor,KentStateUniversity
KerryCato,CatoGeoscience,Inc./CaliforniaStateUniversity,SanBernardino WilliamGodwin,ConsultingGeologist
SarahKalika,CornerstoneEarthGroup
SymposiumChairs
RobertE.Tepel,RetiredProfessionalGeologistandCerti fiedEngineeringGeologist
BrianH.Greene,UnitedStatesArmyCorpsofEngineers
DonaldBruce,Geosystems,L.P.
HollyNichols,CaliforniaDepartmentofWaterResources
KeithTurner,ColoradoSchoolofMines
FredBaynes,ConsultingEngineeringGeologist
KevinMcCoy,ColoradoGeologicalSurvey
HilaryWhitney,EnvironmentalResourcesManagement
MichelleSneed,UnitedStatesGeologicalSurvey
ThomasOommen,MichiganTechnologicalUniversity
JulienWaeber,AECOM
EdMedley,ConsultingGeologicalEngineer
MarkBailey,AsbestosTEMLabs
AtiyeTugrul,IstanbulUniversity,AvcilarCampus,Turkey
LindsaySwain,Dudek
IkeIsaacson,BrierleyAssociates
MikePiepenburg,AldeaServices,LLC
BruceHilton,Kleinfelder
AnneRosinski,CaliforniaGeologicalSurvey
SteveParry,ParryEngineeringGeologicalServices
JanNovotny,CeskaGeologickaSluzba,CzechRepublic
XiaoleiLiu,ShandongProvincialKeyLaboratoryofMarineEnvironmentandGeological Engineering(OceanUniversityofChina),China
FieldCourseLeadersandContributors
WilliamGodwin,ConsultingGeologist
WilliamMcCormick,Kleinfelder
BradleyErskine,Kleinfelder
MarinaMascorro,Langan
FrankRollo,Rollo&Ridley
JohnEgan,SageEngineers
KenJohnson,WSP
JohnWallace,Cotton,ShiresandAssociates,Inc.
RyanSeelbach,Geosyntec
TomBarry,CaliforniaDepartmentofConservation,DivisionofOil,GasandGeothermal Resources
JohnWakabayashi,FresnoStateUniversity GregStock,YosemiteNationalPark JanetSowers,Fugro
JimLienkaemper,UnitedStatesGeologicalSurvey
KeithKelson,UnitedStatesArmyCorpsofEngineers CarolPrentice,UnitedStatesGeologicalSurvey
GordonSeitz,CaliforniaDepartmentofConservation ChrisMadugo,Paci ficGas&ElectricCompany MikeJewett,MillerPaci ficEngineers RaySullivan,SanFranciscoStateUniversity GeorgeFord,Geosyntec
WayneAkiyama,APTIM RyanCoe,Terracon KateZeiger,AECOM
JohnMurphy,CaliforniaStateWaterResourcesControlBoard JenniferGomez,SyarIndustries MikeGeorge,BGCEngineering
NickSitar,UniversityofCalifornia,Berkeley
PeterHolland,CaliforniaGeologicalSurvey
ChrisHundemer,C2earth
JakeHudson,Holdrege&Kull/NV5
ShaneCummings,Holdrege&Kull/NV5
ChrisHitchcock,InfraTerra
RoxanneRenedo,BSKAssociates
TimDawson,CaliforniaDepartmentofConservation
MargaretDoolittle,Kleinfelder
KevinClahan,LettisConsultants
DonaldWells,AMEC/FosterWheeler
JenniferDean,CaliforniaStateWaterResourcesControlBoard
FelixDesperrier,LettisConsultants
KarenGrove,SanFranciscoStateUniversity GuestTourChairs
AliceTepel
LindaUpp
PublicityCommittee
NathanSaraceno,DiGioiaGray&Associates
CourtneyJohnson,SageEngineers
MaggieParks,ENGEO
SponsorshipChair
CourtneyJohnson,SageEngineers
TechnicalSessionEditing
BillYu,CaseWesternReserveUniversity
GuidebookApp
ClaytonJohnson,GolderAssociates
NathanSaraceno,DiGioiaGray&Associates
FedIGS
Jean-LouisBriaud,TexasA&MUniversity
K-12TeacherWorkshop
CynthiaPridmore,CaliforniaGeologicalSurvey
SpecialEvent
E.MorleyBeckman,Kleinfelder
AEGMeetingManager
HeatherClark,AssociationofEnvironmental&EngineeringGeologists
AEGHeadquarters
AMRManagement
ListofReviewers
DavidAbbott,USA
BiljanaAbolmasov,Serbia
OkechukwuAghamelu,Nigeria
M.FarooqAhmed,Pakistan
PaoloAllasia,Italy
PriyanthiAmarasinghe,USA
SofiaAnagnostopoulou,Greece
PedroAndrade,Portugal
LuisBacellar,Brazil
MarcoBaldo,Italy
ElizabethBeckman,USA
ZbigniewBednarczyk,Poland
EduardoBergillosNavarro,Spain
DavidBieber,USA
CandanBíLen,Turkey
AndréeBlais-Stevens,Canada
PeterBobrowsky,Canada
NanaBolashvili,Georgia
JamesBorchers,USA
AnikaBraun,Germany
StephanieBriggs,USA
LukeBrouwers,UnitedArabEmirates
BrianBruckno,USA
MatthiasBrugger,Germany
FintanBuggy,Ireland
DomenicoCalcaterra,Italy
MichaelCarpenter,USA
KerryCato,USA
AndreaCevasco,Italy
HannahChapella,USA
XiaoliChen,China
SibonakalisoChiliza,SouthAfrica
JeffCoe,USA
MikeCollins,USA
BrianConway,USA
JasperCook,UK
IsabelaCoutinho,Brazil
JohnCripps,UK
BalázsCzinder,Hungary
RanjanKumarDahal,Nepal
JeromeDeGraff,USA
RachaelDelaney,USA
ArtemDemenev,Russia
DiegoDiMartire,Italy
MatthysDippenaar,SouthAfrica AngeloDoglioni,Italy
AnastasiaDorozhko,Russia
PeterEllecosta,Germany
SelmanEr,Turkey
OlgaEremina,Russia
GeorgErharter,Austria
MoisesFailache,Brazil
AndrewFarrant,UK ZhenFeng,China
ClarkFenton,NewZealand MariaFerentinou,SouthAfrica
KennethFergason,USA
IsabelFernandes,Portugal PazFernandez,Spain MohammadFerujAlam,Bangladesh PhilFlentje,Australia
YannisFourniadis,UK
EdwinFriend,USA
IrinaGalitskaya,Russia
GeorgeGaprindashvili,Georgia
GeorgeGardner,USA
JesusGarridoManrique,Spain EldonGath,USA
BenGilson,UK
DanieleGiordan,Italy
WilliamGodwin,USA
RobertGoldsmith,Australia DickGray,USA
BrianGreene,USA
JamesHamel,USA
Hans-Balder-Havenith,Belgium GregHempen,USA
EgertonHingston,SouthAfrica PeterHudec,Canada
MatthewHuebner,USA
MariaIngunza,Brazil
UpaliDeSilvaJayawardena,SriLanka FilipeJeremias,Portugal BrendonJones,SouthAfrica FrankJordan,USA
KumudRajKafle,Nepal SarahKalika,USA
EfstratiosKarantanellis,Greece
EkaterinaKar fidova,Russia
HamzaKarrad,Algeria
HeikoKäsling,Germany BrianKatz,USA KaterinaKavoura,Greece
AndreyKazeev,Russia
JeffreyKeaton,USA
Klaus-Peterkeilig,Germany
AlexeyKindler,Russia
MatheusKleinFlach,Brazil
AlikiKokkala,Greece
GohThianLai,Malaysia
HanaLee,Austria
NkopaneLefu,SouthAfrica
LeticiaLescano,Argentina
ChengLi,China
WenpingLi,China
QianLiu,Austria
José Lollo,Brazil
SilvinaMar fil,Argentina
VassilisMarinos,Greece
MilosMarjanovic,Serbia
KristoferMarsch,Germany
PedroMartins,NewZealand
FloraMenezes,Germany
AmiraMerchichi,Algeria
OlgaMeshcheriakova,Russia
StuartMillis,HongKong
OmarMimouni,Algeria
OlegMironov,Russia
MatthewMorris,USA
TimMote,Australia
ElenaMraz,Germany
MarcosMusso,Uruguay
MasashiNakaya,Japan
ArpitaNandi,USA
MarivaldoDosNascimento,Brazil
MoniqueNeves,Brazil
HollyNichols,USA
VanessaNoveletto,Brazil
TakehiroOhta,Japan
KazuhiroOnuma,Japan
ThomasOommen,USA
RolandoOrense,NewZealand
IbrahimOyediran,Nigeria
GeorgePapathanasiou,Greece
SteveParry,UK
DarrenPaul,Australia
OsniJosePejon,Brazil
GiacomoPepe,Italy
ReginaPläsken,Germany
LindsayPoluga,USA
JoaquimPombo,Portugal
MartinPotten,Germany
ConstantinPrins,Germany
MárioQuinta-Ferreira,Portugal
RuteRamos,Portugal
EmanueleRaso,Italy
LianaRocha,Brazil
ValériaRodrigues,Brazil
MichaelRucker,USA
NicholasSabatakakis,Greece
RosannaSaindon,USA
MahinSalimi,Iran
LigiaSampaio,Brazil
PaulSanti,USA
RegianeSbroglia,Brazil DavidScarpato,USA
MalcolmSchaeffer,USA
WilliamSchulz,USA
JorgeSfragulla,Argentina SachinShah,USA
AbdulShakoor,USA
TimothyShevlin,USA
AnnaShidlovskaya,Russia RoyShlemon,USA
ZacharySimpson,SouthAfrica
AlessandraSiqueira,Brazil Young-SukSong,SouthKorea GeorgStockinger,Germany
AlexanderStrom,Russia WanghuaSui,China
ValentinaSvalova,Russia DeboraTarga,Brazil
AshleyTizzano,USA
ÁkosTörök,Hungary EmilTsereteli,Georgia
RyosukeTsuruta,Japan
AtiyeTugrul,Turkey
AlanKeithTurner,USA AnatiliiTushev,Ukraine
ResatUlusay,Turkey
IsabellaMagalhãesValadares,Brazil LazaroValezuquette,Brazil
J.LouisVanRooy,SouthAfrica IoannisVazaios,Canada
MarleneVilleneuve,NewZealand NicholasVlachopoulos,Canada YasuhikoWakizaka,Japan
Chester(Skip)Watts,USA LukeWeidner,USA
BaopingWen,China
CharlesWilk,USA
StephenWilkinson,UK JohnWilliams,USA LouisWong,HongKong MartinWoodard,USA
RichardWooten,USA YangYang,China
KatherineYates,NewZealand JuliaYeakley,USA MuratYilmaz,Turkey
ZelinZhang,China
AnAssessmentofParticleCharacteristicsfortheAnalysisofWind TurbulenceGeneratedGasTransport 89 StephenWilkinsonandAlirezaPourbakhtiar
BeneaththeSands:AGlimpseofEngineeringGeologicalConditions ofDubai,UAE ....................................................... 95 LukeBernhardBrouwers
AssessmentontheEngineeringGeologicalConditionsoftheEastern UrbanAreaofThessalonikiBasin,inNorthernGreece,Using aGeotechnicalDatabase 103 A.KokkalaandV.Marinos
ComparisonofMechanicalPropertiesofDry,SaturatedandFrozen PorousRocks 113
ÁkosTörök,AdriennFicsor,MortazaDavarpanah,andBalázsVásárhelyi
ReducingImpactsPotentiallyTriggeredbyBlasting 119 GregoryL.Hempen
Non-destructiveSurfaceStrengthTest DuroskopaForgottenTool; ComparisontoSchmidtHammerReboundValuesofRocks 129 ÁkosTörök
AReviewofSomeBritishMixedLithologyMudstoneSequences withParticularEmphasisontheStabilityofSlopes ......................... 137 J.C.CrippsandM.A.Czerewko
UseofBoreholeShearTesttoObtainShearStrengthDataComparison toDirectShearTest 145
R.M.Sbroglia,R.A.R.Higashi,M.S.Espíndola,V.S.Muller,andP.Betiatto
APetrographicandGeotechnicalStudyoftheSandstone oftheFundudziFormation,LakeFundudzi,SouthAfrica
SibonakalisoG.ChilizaandEgertonD.C.Hingston
LeachateEffectsonSomeIndexPropertiesofClays 159 IbrahimAdewuyiOyediranandDavidAyodeleOlalusi
MineralogicalCompositionandStructureofFibrousAnthophyllite: ACaseStudyfromArgentina 165 LescanoLeticia,Mar filSilvina,SfragullaJorge,BonalumiAldo,andMaizaPedro EffectofLimeonthePlasticityofFine-GrainedSoilsofTabriz NorthernHighwayRoute,Iran 169 MahinSalimi,EbrahimAsghari-Kaljahi,andMasoudHajialilue-Bonab
PartIIIModeling
ModelingGrainSizeHeterogeneityEffectsonMechanicalBehavior ofCrystallineRocksUnderCompressiveLoading .......................... 177 JunPeng,LouisNgaiYuenWong,andCeeIngTeh
TheEffectofJointinginMassiveHighlyInterlockedRockmasses UnderHighStressesbyUsingaFDEMApproach 185 IoannisVazaios,NicholasVlachopoulos,andMarkS.Diederichs
GeomechanicalModelforaHigherCertaintyinFindingFluidBearing RegionsinNon-porousCarbonateReservoirs 193 GeorgStockinger,ElenaMraz,FlorianMenschik,andKuroschThuro
TheDevelopmentofaGeological3DModeloftheSãoCarlosRegion, Brazil 199 MoisésFurtadoFailacheandLázaroValentimZuquette
GigaPanImage-Based3DReconstructionforEngineeringGeological Investigations ........................................................
LeeHana,MostegelChristian,FraundorferFriedrich,andKiefferD.Scott
StudyofGullyErosioninSouthMinasGerais(Brazil)UsingFractal andMultifractalAnalysis
LigiadeFreitasSampaio,SilvioCrestana,andValériaGuimar ãesSilvestreRodrigues SuggestedEnhancementstotheGeologicModelComplexity RatingSystem .......................................................
JeffreyKeatonandRosalindMunro
Identi ficationofAnomalousMorphologicalLandformsandStructures BasedonLargeScaleDiscreteWaveletAnalysis
AngeloDoglioni
EngineeringGeological,GeotechnicalandGeohazardModelling forOffshoreAbuDhabi,UAE
AndrewFarrant,RickyTerrington,GarethCarter,MatthewFree,EsadPorovic, JasonManning,YannisFourniadis,RichardLagesse,CharleneTing,andTarekOmar
A3DGeologicalFaultModelforCharacterisationofGeologicalFaults attheProposedSitefortheWylfaNewyddNuclearPowerPlant,Wales ........
MatthewFree,BenGilson,JasonManning,RichardHosker,DavidSchofield, MartinWalsh,andMarkDoherty
ModellingSoilDesiccationCrackingUsingaHybridContinuum-Discrete ElementMethod
Y.L.Gui,W.Hu,andX.Zhu
ConceptualEngineeringGeologicalModels
261 SteveParry,FredBaynes,andJanNovotný
PitfallsinGeneratinganEngineeringGeologicalModel,UsingaLandslide ontheD8MotorwaynearDobkovičky,CzechRepublic,asanExample 269 PavelPospisil,NaďaRapantova,PetrKycl,andJanNovotny
Geology
VictorOsipov,NadezdaRumyantseva,andOlgaEremina
Abstract
Thestrategyofhuman-natureinteractionisconsidered, whichisbasedontwokindsofanthropogenicactivities: (a)natureconsumption,i.e.,extractionandconsumption ofnaturalresourcesnecessaryforcivilizationsurvivaland (b)natureuseornaturemanagementinthecourseof economicactivity,whichisaimedatprovidingcomfortableandsafelivingontheEarth.Implementationofthe firstprincipledependsonthetechnologicallevelof civilizationdevelopment,whereasthesecondprinciple presumesadaptingtheeconomicactivitytonatural conditions.Thepaperdiscussestheprinciplesofadaptive nature-usetechnologiesanditcitescasesoftheir applicationtocivilconstructionandwastemanagement. Thenature-liketechnologiesbasedontheadaptation principleareaimedatmitigatingtheadverseimpactof constructionsitesontheenvironmentandatproviding safetyofengineeringstructures.
Keywords
Natureconservation Naturemanagement
Adaptation Nature-liketechnology Territoryzoning
1AdaptationasaNature-LikeTechnology
Peopleinteractwithnaturethroughtwokindsofactivities: (a)extractionandconsumptionofnaturalresources,whichis vitalformaintainingtheirliving;(b)natureuseinthecourse ofeconomicactivityaimedatcreationofcomfortableand safelivingconditions.Bothapproachesareusuallyregarded asnaturemanagement,althoughtheydifferradicallyintheir conceptualessence.Theformerapproachisbasedonthe consumption(oftenirreversible)oflife-supportingresources,
V.Osipov N.Rumyantseva O.Eremina(&) SergeevInstituteofEnvironmentalGeoscienceRAS,Ulansky lane13,Moscow,Russia
e-mail:sci-council@geoenv.ru
© SpringerNatureSwitzerlandAG2019
i.e.,foodstuff,energy,water,pureair,etc.Thelatter approachimplieslivinginagreementwithnature;its resourcesbeingusedforcreatingcomfortablelivingconditionsandimprovingthequalityoflife.
Proceedingfromthisidea,theprinciplesandmethodsof natureconsumptionandnaturemanagementaredifferent. Natureconsumptionisinevitablyaccompaniedbythe withdrawalofnaturalresourcesfromtheEarth,resultingin theirshortage.Therefore,natureconsumptionshouldbe basedontheprincipleofrationalwithdrawalandreproductionoftheEarthresourcesinordertopreservetheir plentifulamountforthefuturegenerationsofpeople.The implementationofthisprincipleisamatteroftechnology.It involvesthedevelopmentofinnovativetechniquesfor reprocessingandutilizationofmineral,energy,water,agricultural,forestandotherresources,wasterecyclingand wasteinvolvementinthegeneralcycleofmatter.
Naturemanagementimpliesnottheconsumptionof naturalresources,buttheiruseintheeconomicactivity aimed,aboveall,atthecreationofsocialandeconomic infrastructure.Indoingso,themainidealiesinthepreservationofhealthyenvironmentandminimizingitstransformationanddegradation.
Atpresent,thehumankindhasreachedthelevelof technologicaldevelopmentpermittingustokeepthebalance betweenmaintainingtheecologicalsafetyandtheuseof naturalenvironmentforimprovingthelivingstandards.The strategicaiminnaturemanagementistheinvolvementof economicactivityinthemodernintegralprocessofnature andsocietydevelopment.Applicationofnature-conservation (nature-like)technologiesbasedonthescienti ficachievementsplaysanimportantroleinsolvingthisproblem.These technologiesarebasedontheadaptiveprincipleandtwo majorrequirements:(a)amanshouldadjusttotheenvironmentratherthattransformit,and(b)amanshouldnot inducethedevelopmentofhazardousnaturalprocesses.
Adaptationappearstobeaneffi cientco-evolution mechanismofnature-usecontrolpermittingustosavethe natureandsimultaneouslytouseitforcreatingcomfortable
A.ShakoorandK.Cato(eds.), IAEG/AEGAnnualMeetingProceedings, SanFrancisco,California,2018 Volume6,https://doi.org/10.1007/978-3-319-93142-5_1
livingconditionsforpeople.Therefore,adaptationisconsideredtobeoneofthemostimportantprinciplesinecologicalstrategy.
Adaptationdoesnotmeanthetotalrefusalfromtheuseof naturalresources.Thisisimpossible.Adaptationmeansthe turntotherationalnatureuse,uponwhichthenatureconsumptionbypeopleaimedatthecreationofthenecessary infrastructureontheEarthdoesnotexceedthepermissible limits,beyondwhichthenaturelosesitsabilityto self-restoration.Thisgoalcanbeachieved,ifthehuman activitywillnotopposethenaturelaws,butitwillbe “adjusted” tonaturalprocessesnotcausingtheirradicalchanges.Inotherwords,amanshouldcreatetheinfrastructure necessaryforhisexistenceinlinewiththelawsofnature.
2CasesofApplyingNature-Like TechnologiestoNatureManagement
Nature-liketechnologiesfornaturemanagementarewidely appliedtodifferentkindsofeconomicactivities.Below,we describethecasesoftheirapplicationtocivilconstruction practiceandwastemanagement.
Almostanyconstruction(urban,industrial,transport,etc.) isaccompaniedbythesubstantialimpactontheenvironment components(thelithosphere,theatmosphereandthe hydrosphere).Theoperationtime,thereliability,andthe costofengineeringstructuresiscontrolledbytheenvironmentalconditionsinmanyrespectsinfluencingthestrength anddeformabilityofgroundmassifs,possiblegeohazard development,etc.
Geologicalconditionsareformedinthecourseof long-lastinggeologicalhistoryoftheregionandtheyshowa greatdiversityduetospatial-temporalvariabilityofthe geologicalenvironment.Therefore,selectingplacesfor allocationofengineeringstructuresappearstobeoneofthe mostimportanttasksincivilconstruction.Thenature-like technologiesbasedontheadaptiveprinciplepermitexperts toprovidesafetyofconstructedobjectswiththeminimal hazardousimpactonthenaturalenvironment.
Despitetheconstructionnormsandstandards,theparticularsiteforallocatinganengineeringstructureisoften decidedwithouttakingoptionsinconsideration,i.e.,making noallowanceforthevariabilityofgeologicalandother naturalconditionsintheterritory.Thesedecisionsoften resultintheinappropriateallocationofobjects,endangering theirsafety.
Territoryzoningbynaturalconditionsandselectingthe mostfavorablesitesforconstruction(alternativeprojecting) appearstobeoneofthesimplestandefficientmethodsof “adjusting” engineeringstructurestotheenvironment. Zoningshouldbecarriedoutattheearly(pre-project)stage ofconstruction,i.e.,atthestageofplanning.Itshould
consistinthepreliminaryassessmentofgeoenvironmental conditionsofconstruction,i.e.,theassessmentofgeological propertiesofgroundmassifs,aswellastheirgeodynamic, geomorphological,hydrogeologicalandotherconditions. Theoptimalplacefortheconstructionsiteisselectedproceedingfromthisassessment.Thedetailedengineering geologicalsurveyiscarriedoutforthechosenvariantto comeupwiththeprojectparametersforfutureengineering structure.
Mostoften,thecomprehensiveestimationofgeological conditionsinthestudiedareasistakenasthechiefcriterion forzoning.Inaddition,theterritoriespronetogeohazards maybezonedbysuchparametersasseismicity,slopestability,karstification,subsidence,permeabilityandadsorption propertiesofsoilandrocklayers,etc.Hence,differenttypes ofzoningmaybeused.
Thezoningtechnologyappearstobeaveryeffi cienttool forscienti ficallygroundedallocationofengineeringstructuresproceedingfromtheadaptiveprinciple.Basedon zoning,theconstructionmaybeperformedwiththeminimal disturbanceofnature;andthedesiredsocio-economicbenefitandthesafetyofengineeringobjectsmaybeachieved withtheminimalexpenses.
2.1EngineeringGeologicalZoning
Engineeringgeologicalzoningisnecessaryforthecomprehensiveassessmentofgeologicalconditionsintheareas. Engineeringgeologicalzoningimpliessubdivisionofthe studiedareaintoaseriesoftaxonomichierarchicalunitson thebasisofestimationofstructural-geodynamic,geomorphological,andhydrogeologicalpeculiarities,lithologyand structureofgeologicalcross-section,physicaland physico-mechanicalpropertiesofsoilsandrocks,aswellas developmentofgeohazards(GolodkovskayaandLebedeva 1984;Popov 1950;TrofimovandKrasilova 2007).
Taxonnamesarebasedontheideaaboutaground massif,whichmeansageologicalbodywithcertain dynamics,structure,lithology,state,andproperties(Osipov 2011).Thehierarchicalsystemoftaxonomicunitsincludes mega-,macro-,meso-,andengineeringgeologicalmassifs, permittingustosubdivideterritoriessuccessivelyfromthe majortominorterritorialunit.Themassifsofdifferentlevels aresuccessivelydistinguishedproceedingfromthecertain identi ficationfeatures,whichareessentialfortheengineeringgeologicalconditionsinthestudiedarea(seeTable 1). The finaltaxon,i.e.,anengineeringgeologicalmassif,is distinguishedinlinewiththeconstructionstandardsand rulesproceedingfromtheexpertassessmentofcomposition, thickness,stateandpropertiesoflithological-stratigraphic groundcomplexes,hydrogeologicalconditionsandgeohazardsdevelopment.Accordingtotheirappropriatenessfor
Table1 Thehierarchicalsystem oftaxonomicgeologicalmassifs forengineeringgeologicalzoning
TaxonnameIdentificationfeatures MegamassifStructural-geodynamic MacromassifGeomorphological MesomassifLithologicalstratigraphic EngineeringgeologicalmassifEngineeringgeological
construction,allengineeringgeologicalmassifsareunited intothreegroups,i.e.,of(a)low,(b)moderate,and(c)high complexity.
ThemapofengineeringgeologicalzoningofMoscow builtatIEGRAStoascale1:10,000isacaseofapplication oftheabove-describedtechnology(Osipov 2011;Osipov andAntipov 2009).IntheMoscowcityterritoryequalto 1082km2,atotalof2mega-,8macro-,50mesomassifs, and3658engineeringgeologicalmassifsaredistinguished differingintheconstructionconditions.Taxonsofthe fi rst order,i.e.,megamassifs,aredistinguishedproceedingfrom thetendencytotectonicuplifting(A)orsinking(B)ofthe area.Usingaspeciallydevelopedcomputercode,allengineeringgeologicalmassifsareunitedintothreegroups accordingtotheirsuitabilityforconstruction,i.e.,oflow, medium,andhighcomplexity(Fig. 1).Theengineering geologicalmassifsoflowcomplexitycover44%ofMoscow territory;thoseofmediumcomplexity,45%;andthoseof highcomplexity,11%ofthecityterritory.Thecompiled mapappearstobeafundamentaldocumentforthescientifi callygroundednatureuseproceedingfromtheadaptive mechanismupontheurbanconstruction.Thismapdivides thecityterritoryintositesaccordingtotheirfavorabilityfor construction,permittinguserstooutlinetheoptimallocation forresidential,industrialandrecreationalzones,todevelop thegeneralschemeofengineeringprotectionoftheterritory andtherebytoadopttheoptimaldecisionsonsafety,cost, andenvironmentalcomfort.
Fig.1 Mapof engineeringgeologicalzoningofMoscowterritory. Designations:complexityforcivilconstruction(1)low,(2)medium; (3)high;(4)boundarybetweenmegamassifs
Mappingpermitsplannerstoallocatedwellingdistricts andurbanlife-supportinginfrastructureatthemostgeologicallystableurbansitesdevoidofgeohazards.Geologically unfavorableforconstructionsitesareusedinrecreational purposes,themoreso,thesesitesareoftenattractiveinterms ofnaturallandscape.Inaddition,engineeringgeological zoningpermitsustomakethepreliminaryassessmentof geologicalconditionsattheplannedconstructionsitesatthe investmentandtenderstages.Itisnolessimportantupon workingouttherequirementsspeci fication,engineering surveyprogramandfeasibilitystudyofconstruction projects.
2.2SeismicMicrozoning
Seismicmicrozoningasanotherexampleofapplyingadaptivenature-usetechnologiestoengineeringgeology.In seismicregions,constructionisoftenaccompaniedbythe possiblecatastrophicdestructionoftechnogenicobjectsand deathofpeople.Thousandsofsuchdisastershappenedon theEarthduringthehumankindhistory(DrumyaandShebalin 1985).Toreducethecatastrophicconsequencesin earthquake-proneregions;cities,settlementsandother technogenicobjectsshouldbeallocatedintheareasof minimalseismicity.Forthispurpose,mapsofgeneral, detailedandseismicmicrozoningarecompiled.Thelatter appeartobethemostinformative,sincetheyarebuilttoa largescaleandinadditiontothebackgroundseismicitythey makeallowanceforgeomorphology,lithologyandhydrologyoftheregion.
Asanexample,wemaydescribethecaseofseismic microzoningintheImeretinskayadepressionattheBlack SeacoastinthevicinityofSochi,Caucasus,performedat theSergeevInstituteofEnvironmentalGeoscienceRAS (IEGRAS)uponplanningtheOlympicfacilitiesthere.
Fig.2 ThemapofseismicmicrozoningoftheImeretinskayadepression.Thedistinguishedsitesandtheirseismicityinscoresfortherecurrence intervalsof500and1000years(inparentheses)areshownincolor
ConstructionintheImeretinskayadepressioniscomplicated byhighseismicityinthisarea.Itwasestimatedtorange from7to9(MSK-64scale)withinarelativelysmallareafor therecurrenceintervalsof500and1000years(Fig. 2).The useofseismicmicrozoningmappermittedplannersto allocatethesportfacilitiesatthesiteswiththeminimal seismicityandthustoraisetheconstructionsafetyandto optimizeitscost.
2.3ZoningofTerritoriesfortheDisposalSites ofSolidMunicipalandIndustrialWastes
Wastemanagementisoneofthemostimportantissuesin ensuringecologicalsafetyofRussia,withsolidmunicipal wastes(SMW)beingthemainconcern.Fifty-sixmilliontons SMWareaccumulatedinRussiaannually,ofwhich5.5million tonscomingfromMoscow.Accordingtotheofficialdata, wastestoragesitesandlandfillscoveratotalareaof107,000ha. Aquicklygrowingamountofindustrialanddomestic wastesexertingaharmfuleffectontheenvironmentand populationhealthposesthetaskofcreatingavirtuallynew
branchofindustrydealingwiththecollection,sorting, temporarystorage,recyclingandthesecondaryuseof recycledwaste,aswellasthedisposalofnon-utilizable waste.Thisisaveryimportantinterdisciplinaryecological problem,forsolvingwhichinadditiontotheapplicationof innovativerecyclingtechnologies,ascienti ficallygrounded approachtotheland fillallocationwithintheentireRussia’s territoryisneeded,whichtakestheenvironmentconservationintoconsideration.
Theland fillsiteallocationshouldmeetthefollowing requirements:
wastedisposalsitesshouldbesituatedbeyondthe boundariesofsanitary-hygieniczonesaroundsettlements andindustrialfacilities;
– wastedisposalsitesshouldnotbesituatedwithinthe nature-conservationareas; – wastedisposalsitesshouldmanifesthighnaturalisolatingpropertiespreventingthecontaminantpenetrationto theenvironmentuponthecollection,sorting,andrecyclingofwaste,aswellasuponthedisposalof non-utilizablewaste.
Thelatterrequirementshouldbebasedontheadaptive technologies.Forthispurpose,theengineeringgeological zoningofterritoriesisperformedwithoutliningsites favorableforallocationofwasteland fillsitesinlinewiththe afore-mentionedrequirements.
Upontheengineeringgeologicalzoning,tectonically inactivesitesarechosenwithnotracesofgeodynamicstress, deformationsorfracturing.Intermsoflithology,thesites composedoflow-permeableclayeysoilsarepreferable.For assessingthehydrogeologicalconditions,thepermeability ofdifferentsoilandrockstrataistakenintoaccount,aswell asthepresenceofaquifers,theirinterconnection,
distribution,etc.Inaddition,thepossibledevelopmentof hazardousnaturalprocessesisalsoanalyzed.
Forinstance,Fig. 3 showstheschemeofzoningofthe CentralregionofRussiacompiledattheSergeevInstituteof EnvironmentalGeoscienceRAStoascale1:25,000.Eighteentypesofgeologicalcross-sectionsweredistinguishedin thestudiedterritorydifferingintheirgeologicalstructureto thestudieddepthof50–60m,whicharecharacterizedby differentcombinationsofclayeyandnonclayeydeposits.By thefavorabilitydegreeforthestorageofdomesticwaste,the distinguishedtypesofgeologicalcross-sectionswereunited in5groups.Allrockmassifsweresubdividedintofavorable,
Fig.3 ThemapofzoningtheCentralregionoftheEuropeanpartofRussiabytheconditionsofsoliddomesticwastedisposal:(1)favorable; (2)conventionallyfavorable;(3)conventionallyunfavorable;(4)unfavorable;and(5)veryunfavorable
conventionallyfavorable,conventionallyunfavorable, unfavorable,andveryunfavorablecategories(Fig. 3).
The fi rstgroup(favorable)includesmassifswithtwo aquitardsintheirgeologicalcross-section,i.e.,theQuaternarymoraineloamandtheJurassicmarineclay,which protecttheQuaternaryandMesozoicaquifers,respectively. Conventionallyfavorablemassifsareconsideredthosewith theQuaternarymoraineloamoccurringatthetopofthe geologicalcross-sectionunderlainbyhighpermeableQuaternaryandMesozoicdeposits.Withinthesesites,thedegree ofgeoenvironmentprotectionfromthesurfacecontaminationiscontrolledbythethicknessofmoraineloamonly. Conventionallyunfavorableareasincludethosecomposedof sandy-clayeyQuaternarydepositswithoutanycontinuous lowpermeablestrata.Thescreeninghorizoninthesemassifs isrepresentedbyJurassicclayunderlyingtheQuaternary deposits.Thegroundwaterhorizonissubjectedtocontamination,andthecontaminationdegreeofdeepstratadepends ontheJurassicclaythickness.Themassifsareconsideredto beunfavorableforallocatingwastedisposalsites,incase theyarecomposedofhighpermeableQuaternaryand preQuaternarydepositswithlocaldiscontinuousinterlayers ofimpermeableglacialorJurassicclay.Thesemassifsshow poorgeologicalprotectionfromthesurfacecontaminants.
Ifthegeologicalcross-sectionconsistsofwell-permeable strataonly,themassifisclassifi edasofveryunfavorable conditions.Inthiscase,thegeoenvironmentisnotprotected fromthesurfacepollutantsatall.IntheCentralregionof EuropeanRussia,thesemassifsareusuallyconfinedtothe present-dayrivervalleys,wherethealluvialdepositsoccur immediatelyabovePaleogene-NeogenesandorCarboniferouslimestone.
Theexperienceobtainedbyusuponperformingthis mappingbasedontheadaptiveprincipleforselectingsites forstorage,sorting,andutilizationofmunicipalandindustrialwasteaswellasforthedisposalofunrecyclablewaste residueshouldbeusedinelaboratingthegovernmental policyinwastemanagementaimedatminimizingnegative ecologicalconsequences.
3Conclusion
Theadaptiveprincipleisapromisingbranchinnature-use developmentpermittingpeopletocarryouttheeconomic activityontheEarthwiththeminimalimpactontheenvironmentandthebiospheredegradation.Thisprincipleformsa basisforthedevelopmentofnature-liketechnologies,suchas zoningofterritoriesintendedfordifferenttypesof human-environmentinteraction.Suchzoningpermitsusto obtainthepreliminarydataaboutthegeologicalstructureand hydrogeologicalconditionsofthestudiedarea,torevealhazardousgeologicalprocesses,tosubstantiateattheearlystage thenecessityofengineeringprotectionmeasures,andto developtheprogramondetailedengineeringgeologicalsurvey. Adaptationisregardedasanature-liketechnology,sinceitis basedontheprincipleofadjustingtonatureandnaturalprocesseswithoutdisturbingthem.Engineeringgeologicaland microseismiczoningaswellasthezoningforselectingoptimal sitesforthewastelandfillallocationtestifytothehighefficiency ofadaptiveprincipleinapplicationtoengineeringgeology.
Acknowledgements ThisstudywassupportedbytheRussianScience Foundation,projectno.16-17-00125.
References
Drumya,A.V.,Shebalin,N.V.:Earthquake:whereandwhy?In: Sadovskii,M.A.(ed.)ShtiintsaPress,Chisinau(1985)
Golodkovskaya,G.A.,Lebedeva,N.A.:Engineeringgeologicalzoning ofMoscowterritory.Inzhenernayageologiya(Engineeringgeology) 3,87–102(1984)
Osipov,V.I.,Antipov,A.V.:Principlesofengineeringgeological zoningofMoscowterritory.Geoekologiya(Environ.Geosci.) 1,3–13(2009)
Osipov,V.I.:Large-scalegeologicalmappingofMoscowterritory. Proektirovanieiinzhenernyeizyskaniya(ProjectingandEngineering Survey), 3(12),12–18(2011)
Popov,I.V.:Techniqueofcompilingengineeringgeologicalmaps. USSRMinsitryofGeologyPress,Moscow(1950)
Tro
fimov,V.T.,Krasilova,N.S.:Engineeringgeologicalmaps.KDU Publ.,Moscow(2007)
RegistrationofGroundEngineering Professionals AEuropeanPerspective
FintanBuggy,KuroschThuro,GunillaFranzen,andMichaeldeFreitas
Abstract
Registrationofprofessionalsinvolvedingroundengineeringincludingthedisciplinesofsoilmechanics,rock mechanics,geo-environmentalscienceandengineering geologyhasslowlyevolvedoverthepastdecade.The paperdiscussesthehistoryandcurrentstatusofnational registrationsystemsinEuropeandprovidescommentary ontheneedforandadvantagesofsuchsystems.The variationinattitudesandlegalimplicationsfornational registrationwithinEuropeislargeandsomediscussion contrastingthevarioussystems,traditionsandexperience todateispresented.Thepotentialadvantagestobegained fromultimatelygainingadoptionofa “commonplatform” asalegaldefinitionconsistentwiththeEuropean Directive2005/36/EConRecognitionofProfessional Quali ficationsareoutlined.Lastly,theanticipateddevelopmentofanInformativeAnnextotherevised EurocodeEN 1997 (expectedtobeformallyadoptedin 2022)isdescribed,whichdefinestheterm “appropriately qualifi edandexperiencedpersonnel” citedinthecodeby meansofnationalregistration.MembercountriesofCEN mayeachchoosetoadoptorignoretheInformative Annex.
F.Buggy(&)
GeotechnicalSocietyofIreland,Associate,Roughan& O’Donovan,Dublin,Ireland
e-mail: fintan.buggy@rod.ie
K.Thuro
ChairofEngineeringGeology,TechnicalUniversityofMunich, Munich,Germany
G.Franzen
PresidentSwedishGeotechnicalSociety,Geoverkstan, Kungsbacka,Sweden
M.deFreitas
EmeritusReaderinEngineeringGeology,ImperialCollege, London,UK
© SpringerNatureSwitzerlandAG2019
Keywords
1Introduction
Registrationofprofessionalsinvolvedingroundengineering includingthedisciplinesofsoilmechanics,rockmechanics, geo-environmentalscienceandengineeringgeologyhas slowlyevolvedoverthepastdecade.Severalcountriesin Europeeithercurrentlyoperateorareactivelyconsidering anddevelopingnationalregistrationsystems.Around13 EuropeanmembersocietiesoftheInternationalSocietyof SoilMechanicsandGeotechnicalEngineering(ISSMGE) currentlyparticipateinaworkinggroupformedfollowing theECSMGEheldinEdinburgh,Scotlandin2015.The workinggrouphasconvenedtwoworkshopsinLeuven, Belgium2016andinOslo,Norway2017,eachattendedby 10Europeanmembersocietiesandtheiractivitiesarethe primaryfocusofthispaper.
Previousattemptshavebeenmadetounifyprofessional qualifi cationsandcompetencestandardsingroundengineeringbothinEuropeandInternationally.AJointEuropeanWorkingGroup(JEWG)wascommissionedbythe threeinternationalprofessionalbodiesIAEG,ISRMand ISSMGE,whosettermsofreferencein2003.TheJEWG Report(2008)identifi eda “commonscienti ficandprofessionalplatform ” ofthedisciplinesofsoilmechanics,rock mechanicsandengineeringgeology.Professionalcompetenciesofallthreeprimarydisciplines(soilandrock mechanicsandengineeringgeology)weresummarisedin termsofthefollowing:
• KeyCompetence fundamentalunderstandingofrelevantmaterialbehaviourorgeologicalprocesses;site investigationandgeo-hazardidentifi cation;settingup sitespeci ficGroundorGeologicModels;analysisand
A.ShakoorandK.Cato(eds.), IAEG/AEGAnnualMeetingProceedings, SanFrancisco,California,2018 Volume6,https://doi.org/10.1007/978-3-319-93142-5_2
design;soilsandrockimprovementtechniques;constructionsupervision.
• GeneralCompetence familiaritywithpertinentscientifi cmethods,knowledgeofterminology,working methods,geomechanicsanddesignmethods;
• SpecialisedFields laboratoryand fieldtestingmethods, sitemappingandobservationofgeologicaldata,GIS, numericalmodelling,designconstructionandcontractual proceduresadjustedtogeotechnicaluncertainty,fractured, slakingandageingmaterials,geologicalriskscenarios.
Competenciesforeachdisciplineweremorebroadly describedinthreeattachmentstothereport.Theinteraction ofseparatedisciplineswithingroundengineeringandthe needforanintegratedapproachrequiredtomeetEN 1997 wasexplicitlyacknowledged,paricularlyforGeotechnical Category2and3projectsasdefi nedinEN1997-1(Eurocode7).OneofthetermsofreferenceofJEWGwasto “prepare recommendationsforEuropeanmodelcurricula inhighereducation,includingpost-graduatetrainingand professionalexperience” butthisgoalwasnotrealised.
VanDine(2016)discussesthevariationindefi nitionsof andcompetenciesforgroundengineeringprofessionalscitingcurrentlyoperational,voluntaryregistrationsystemsin Canada,USAandUKplustheworkoftheJointTechnical CommitteeonEducationandTraining(JTC-3)established bytheFederationofInternationalGeo-engineeringSocieties (FedIGS)andreportedbyTurnerandRengers(2010).The JTC-3reportedfourconceptualcompetencyprofiles demonstratinghowthedifferingdisciplineswithinground engineeringeachhaveadistinctsetofrequiredcompetenciesgenerallycharacterisedasfoundational; technical-engineeringscienceanddesignplusasetof commonprofessionaloutcomesintermsofcommunication, publicpolicy,leadership,teamwork,lifelonglearning,professionalethicsetc.VanDine(2016)concludesthata world-wideconsensusondefinitionsandcompetenciesis desirabletobetterprotectthepublic,geotechnicalprofessionalsandtheprofession.
TheInstitutionofProfessionalEngineersNewZealand (IPENZ)hasoperatedRegulationsforCompetenceRegisters forvariousprofessionalsincludingengineeringgeologists since2015.Extensiveguidelinesareavailablefor12elementscoveringabroadrangeofbothtechnicalandprofessionalcompetenceIPENZ(2013).Aconsultationdocument hasbeendevelopedforgeotechnicalengineersinNew ZealandIPENZ(2016)andtheAustralianGeomechanics Society(AGS)isdevelopingasimilarframeworkfortheir NationalEngineeringRegisterinformedbyboththeUKand NZmodels.
InAsiaaGeotechnicalEngineers’ RegisterwasestablishedbytheHongKonggovernmentinthe1970s,largely
drivenbypublicsafetyconcernsrelatedtodevelopment impactsonnaturalslopestability,currentlywitharound100 members.Thisisamandatoryrequirementforallengineers workinginthis fieldinHongKong.TheJapanese GeotechnicalSocietyoperatesa2tiervoluntarysystemfor ProfessionalEngineersforGeotechnicalEvaluationand otherprofessionalbodiesinJapanoffersimilarsystemsfor GeologicalSurveysandInformationManagement.
2WhyIsRegistrationforGround EngineeringProfessionalsBeneficial orNecessary?
Giventhecriticalroleofgroundengineeringprofessionalsin theplanning,designandconstructionofmajorinfrastructure, industrial,mining,commercialandresidentialdevelopment inthemodernworld,itisreadilyapparentthattheinterestsof bothpublicsafetyandtominimiseeconomiclossesfrom failureareservedbyhavingqualifiedandcompetentpersons performtheseservices.VanDine(2016)arguesthatcurrent selforpeeropinionregulatedpracticesarenolongeradequateforaglobalmarketplacewhereprofessionalspractice inmanyjurisdictions.ISSMGETC304-TF3(2013)Risk Managementreportedthetopsixrecommendationsfor integratinggeotechnicalandprojectriskmanagement.Four ofthesecouldbedirectlysupportedorenhancedbyregistrationsystemsrequiringminimumeducation,communicationandriskmanagementskillsandcontinuouseducation standards.ThenationalprofessionalinstitutionIPENZ (2016)hasidenti fiedthat “thegeotechnicalengineering professioninNewZealandhasapoorlydefinedbodyof learning. Concernshavealsobeenraisedaboutthequality standardoftheCPEngquali fication,particularlywithregard tospecialist fieldsofengineeringlikeGeotechnics.” The proposedremedyforthisistodefinethecoreknowledgeand skillsthataCharteredProfessionalEngineer(Geotechnical) isexpectedtohaveandtoinformthecompetenceassessment processusedbytheRegistrationAuthority.
Themainbenefi ciariesofintroducingacommoninternationalconsensusfornationalregistrationofGround EngineeringProfessionalsassuggestedbyVanDine(2016) couldbedividedintothreecategories:societyasawhole; theconstructionindustry;andtheindividualengineeror geologist.Forthesocietyawelldevelopedandadequately regulatedsystemtoenforcethattheresponsibleprofessional isregistered,ensuresaminimumlevelofcompetencewithin theprojecttoensurethepublicsafetyandminimiseeconomiclosses.
Fortheconstructionandprofessionalconsulting fi rms thatemploysuchprofessionals,itisnecessarythatthereis sometangiblereturn,iftheyinvesttimeandmoneyintheir
employeesbysupportingthemtogetcontinuingeducation andexperiencetofulfiltherequirementsofregistration.This returnonlyoccursifclientsuseregistrationasoneofthe evaluationcriteriainthetenderprocessanditwouldinevitablyleadtoanincreasedinterestineducationandcompetencewithintherelevantprofessions.Requirementsfor specialistregistrationinthetendercouldalsopromote competitiononanequalbasis,wherelesscompetentcompanieswithinexperiencedprofessionalstaffwouldhave reducedpossibilitiestowin.Theprofessionmayneedto considerwhatfurtherinducementsitcanoffertoboth fi rms andindividualstoencourageregistration,particularlyinits earlyyearsbeforethelongertermbene fitshavebeen realised.
Fortheindividualengineerorgeologist,registration wouldbearecognitionoftheircompetencethatwouldopen upopportunitiestoworknotonlyintheirowncountrybut alsoabroad.Thislatteraspectwouldincreasethepossibilitiesforgroundengineeringprofessionalstogetawide experiencefromdifferentcountries,andhencedifferent geologyandgeotechnicaldifficulties.Forsome,itmightalso beanimportanttoolinthediscussionwithintheircompany, tomotivatetheneedfortimeandtrainingactivitiesto achievetheneedofcontinuousprofessionaldevelopment.
Acommonobjectionvoicedbyprofessionalsinrelated professionssuchascivilandstructuralengineeringandby widersocietyisthatspecialistregistrationofgroundengineeringisinherentlyprotectionistandanticompetitive.The authorspersonalviewandtypicalresponseistopointout thatmanyfailuresingroundengineeringhaveresultedfrom theactivitiesofnonspecialistprofessionalswhohave becomeinvolvedingroundinvestigations,geotechnical designsandconstructioninchallengingorcomplexground conditionsforwhichtheyhaveinadequatetrainingand experience(Bracegirdle 2017).Thereishoweveracknowledgementthatsimple,noncomplexgroundconditionscan beadequatelyaddressedbynonspecialistprofessionalswith sufficientexperienceinandknowledgeofthelocalgeologic conditions.Theseprojectsandconditionswouldgenerically allfallwithinGeotechnicalCategory1ofEN1997-1.
Anotherissuethatisoftenvoicedisthediffi cultyto find qualifi edpersonsthatcouldevaluatetheapplicationsfor registration.Onwhatbasesarethesepersonsselectedandby whatrightmaytheyevaluatetheexperienceandcompetence oftheirpeers?Fromtheauthorspointofview,thisdiffi culty ismainlyanissueintheinitialstart-upphaseofaregistrationsystemandinthetrainingofassessors.Afteracoupleof years,thereshouldbeasufficientnumberofseniorprofessionalsthat,togetherwiththeirownregistrationandfurther training,shouldbeexperiencedenoughtoevaluateyounger andotherpeercolleagues.Itshouldberecognisedthatit mightbebeneficialtomaketheintroductionofasystemasa process,avoidingintroducingamandatoryregistration,but
thisapproachcannotbeappliedinallcountrieswheredifferinglegalstandardsapply.
3ReviewofCurrentStatusandCommon AspectsofNationalRegistrationSystems inEurope
Thecharacteristicsofcurrentandproposedordraftregistrationsystemsin8Europeanstatesaresummarisedin Table 1 underthegeneralcolumnheadingsofProfessional Designation,Education,Experience,CPDandLegalStatus. ThistablewasupdatedattheISSMGEworkinggroup workshopheldinOsloinMay2017.Amapshowingthe currentstatusofthesecountriesisshowninFig. 1.The contrastingcharacteristicsoftwoprominentnationalregistrationsystemscurrentlyoperatedinUKandGermanyare describedbyBocketal.(2014).
IntheUKtheRegisterofGroundEngineeringProfessionals(RoGEP)hasbeenoperationalsince2011andcurrentlyhascirca525members.ThethreetierUKRoGEP systemaimstobebroadlyinclusiveofallgroundengineeringprofessionalsandisvoluntary.Registrationisnota mandatoryrequirementofanypublicorstatutelaw,butit canbemadeastatedrequirementincontractsforprofessionalservices.RoGEPisuserdrivenbytheprofessionsand theirclientsandadaptabletonewdemandswhethercoming fromregulatorychangeorindustry.RoGEPisendorsedby TheWelshGovernment,LondonUnderground(Transport forLondon),UnitedUtilities,HighwaysAgencyandNetworkRailintheUK.Clientswereinitiallyconcernedwith regardstotheavailabilityofsuffi cientregistrantsforthe workloadrequiredintheUK,butthisisnowsomewhat diminishingasthenumberifregistrantshasincreased.
Charteredstatusisthecommonentrypointtojoin RoGEPforprofessionalsofalldisciplines.Oneofthe importantcontributionsRoGEPhasbroughttotheprofessionintheUKistheharmonisationofrelevantbackgrounds, sothatteamsfromdifferentbackgroundsandcontributing differentskillscanworkasequals.Eachcandidateis assessedfortheiractivityandlevelofresponsibilityinsix areas;innovation,technicalsolutions,integration,risk management,sustainabilityandmanagement.Threelevels ofregistrationwereformed,thelowest(Professional)is suitableforthosejustcharteredwho,underdirection,can performandmanageasrequired.Asexperienceisgainedso themanagementroleincreasesandthesecondlevel(Specialist)canbegained;thiswouldtypicallybeheldbythose inmiddle-management.Thosethateventuallybecome responsibleforhighlycomplexprojectsincludingtherisks ofallsortsassociatedwiththemwillberecognisedasthe highestgrade(Adviser).RoGEPisconsideringextending registrationtothoseintheindustryholdingtechnicalgrade
SummaryofnationalregistrationsystemsforgroundengineeringprofessionalsinEurope
Table1
CPDRemarksregistrationlegalstatus(p)=underprivate (contract)law( P )=underpubliclaw(seeNOTE4)
Professionalexperience (seeNOTE3)
CountryProfessionaldesignationEducational quali fi cation (ECTScredit points)(see NOTE1)
( P )mandatory: –registrationwithchamberofengineers ( “ Ziviltechnikerkammer ” ) –liabilityinsurance
3years3-weekcourseand examinationonlaw, technical.standardsand management
Masterincivilor Mining engineeringor Naturalsciences
AustriaRegisteredengineer ( “ Ziviltechniker ” ) (geo-engineeringatlarge)
Acknowledgedbutnot quanti fi ed (p)intended:throughBelgianmemberbodyofthe ISSMGE
SpecialistG1,G2,G4,D1: 5years
B.Eng./B.Sc. (180 –240)
BelgiumGeotechnical(2tiers) Specialistandexpert(draft; tocomplywithEN 1997 )
MEng./MSc.(300)ExpertG3,D1 –D4:10 years
GC2:4yearsGC3:7years8hrs/year(mandatory)(p)selfassessment;inoperationsince2013
Objective:( P )registrationwithstatechamberof engineers
“ shallbeuptodatewith thedevelopmentsin groundengineering ” ( P )FederalGermanchamberofengineers ( “ Bundesingenieur-kammer ” )
GC2:2yearsGC3:5years
Note (2)
B.Eng./ B.Sc. (180 –240)
M.Eng./ M.Sc. (300)
GermanyGeotechnicalexpert ( “ Sachsverst ä ndigerf ü r Geotechnik ” EASV)(to complywithEN 1997 )
(p)RoGEP(registrationofgroundengineering professionals)schemesponsorsEI(engineersof Ireland)andIGI(instituteofgeologistsofIreland) mutualagreementbetweenUK&Irishinstitutions signedinJune2018
9yearsin-depthand specializedknowledge
Masterincivilor geotechnical engineeringor engineering geology
Checkingexpert ( “ Pr ü fsachver-st ä ndiger ” ) (groundengineeringatlarge)
40 –60hrs/year (mandatory)
Variablenumberofyearsof workingexperience, dependingonthe registrationgrade
Minimum:B.Eng./ B.Sc. plus :CEng orPGeoltitle (membershipwith EIorIGI)
IrelandObjective:jointUKand
LevelB:GC1-2:2yearsNotde fi ned( P )Macedonianchamberofcerti fi edarchitectsand Certi fi edengineers 2sponsors
B.Eng.(Civilor mining)/B.Sc. (180 –240)
LevelA:GC1-3:5yearsRequired,buthoursnot de fi ned
M.Eng.(Civilor Mining)/MSc.(300
IrelandRoGEP-scheme(see UKbelow)
Geotechnicalexpert(to complywithEN 1997 and miningrequirements)
FYR Macedonia
8hrs/year(mandatory)(p)PendingadjustmentoftheCharteroftheKIVI ( “ KoninklijkInstituutVanIngenieurs ” )toinclude Geotechnics
MutualAgreementbetweenUK&Irishinstitutions signedinJune2018.
(continued)
Variablenumberofyearsof workingexperienceinthe fi eld,dependingonthe gradeofregistration (minimum5yearsafter M.Sc.)
B.Eng./B.Sc.note 2.(180 –240)
M.Eng./M.Sc. (300)
NetherlandsGeotechnical(3tiers) Professional;specialistand adviser (draft;tocomplywithEN 1997 )
Table1 (continued)
CPDRemarksregistrationlegalstatus(p)=underprivate (contract)law( P )=underpubliclaw(seeNOTE4)
Professionalexperience (seeNOTE3)
CountryProfessionaldesignationEducational quali fi cation (ECTScredit points)(see NOTE1)
(p)selfassessmentofcompetence
Acknowledgedbutnot de fi ned
BachelororMasterVariablenumberofyearsof workingexperienceinthe fi eld,dependingonthearea ofcompetence
SwedenThreelevelsofcompetence: L-1:aware;L-2:applyand understand;L-3:evaluate (matrixofcompetence)
(p)RoGEP(registrationofgroundengineering professionals)jointschemeofGSL thegeological societyofLondonICE institutionofcivilengineers IoM 3 Instituteofmaterials,mineralsandmining, administeredbytheICE,2sponsors,inoperation since2011
40 –60hrs/year (mandatory)
Note(2)Variablenumberofyearsof workingexperienceinthe fi eld,dependingonthe gradeofregistration
B.Sc./ B. Eng. M. Eng./ M.Sc.
U.K.Geotechnical(3tiers) professional;specialistand adviser(groundengineering atlarge)
plus: Chartered titleCEngorC Geol(membership withGSLorICEor IoM ³ )
NOTE1TraditionaluniversitydegreessuchasDipl.-Ing.orDipl.-Geol.(inAustriaandGermany)orthediplomaIndustrialEngineer(inBelgiumandN etherlands),arenotconsidered.The EASV-RecommendationsoftheGermanGeotechnicalSocietyDGGTprovidesguidelinesforassessingtertiarystudiesoutsideoftheECTSSystem
NOTE2Geotechnicalcoresubjectssuchassoilmechanics,foundationengineeringandengineeringgeologyarerequiredaspartoftheuniversitystud ies
NOTE3Theprofessionalexperienceismeasuredbyavarietyofcriteria,suchasthenumberofyearsspentonageotechnicalconstructionsite,theGeot echnicalCategory(GC)oftheproject,the leveland fi eldofcompetenceandapplicationofgeotechnicalmethods.
NOTE4Commonfeaturesintheregistrationprocessofgeotechnicalprofessionalsare:LodgingofanapplicationformtogetherwithaCVandotherdocu mentsinsupportoftheapplication, assessmentandexaminationoftheapplicantbyanindependentprofessionalpaneland,iftheapplicationwassuccessful,arevalidationoftheregis trationafter5years
MapofEuropeanstateswithexistinganddraft/proposedregistrationsystems
qualifi cations,especiallythoseintheconstructionsector (e.g.investigationdrilling,piling, fieldmonitoringand testingetc.)
ThesingletierGermansystemdevelopedbytheGerman GeotechnicalSocietyDGGTisbeingintroducedincrementallyintothepubliclawofindividualstateswithintheFederal Republicsince2013.Itiscurrentlyadoptedin2states(North RhineWestphaliaandBerlin)andisactivelyinnegotiationin Bavariabuthasalowuptaketodateof60membersduetoits veryrecentpromotion.TheGermansystemisprimarily focussedondefiningtheminimumcompetencetomeetthe speci ficrequirementsofEN 1997 andisamandatory requirementofstatelawinthosejurisdictionsthathaveformallyadoptedit.Thereisalsoanexistinghighertierof CheckingExpertinGermanywhoisseparatelyregistered throughtheFederalChamberofEngineers.
Thissamecontrastinfocusoneithergeo-engineeringat largeorthemorespeci ficrequirementsofEN 1997 andthe useofmandatorypubliclawversusvoluntaryprivate(contract)lawisreflectedinthediversecultural,professional organisationandlegalpracticesoftheotherEuropean countries.Austriahasamandatorysingletiersystemwhich operatesintandemwithothercivilengineerswithabroad focusongeo-engineeringatlargewhileFYRMacedonia operatesamandatory2tiersystemfocussedonEN 1997 and miningengineering.Intermsofdevelopingregistration systems,IrelandandtheNetherlandsareexpectedtohave operatingregistersin2018.Irelandexpectstoachievethis bymeansofthemutuallyagreedexpansionofRoGEPand theNetherlandsisadoptinga3tiersystemwhichclosely resemblesRoGEP.Belgiumhasdevelopeda2tierdraft systembutisalittlefurtherfromformaladoption.
Fig.1
Althoughthereissomegeneralinterestelsewherein Europe,otherstateshavenotyetdevelopeddraftsystemsfor groundengineeringspecialists.Swedenhaschosentoinitiallyfocusonthebroadereducationofprofessionals involvedingroundengineeringdesignandconstruction, includingnonspecialists,ratherthandevelopingaprofessionalgroundengineeringregister.Finally,therearecountriessuchasFranceandNorwaywithlittleinterestinthe professionalregistrationofindividuals,primarilybecause professionalcompetenceistraditionallyaddressedinthose statesbytheregistrationofcompaniesororganisations.
Educationalquali ficationsarestatedintermsofECTS creditpointsandadistinctionisfrequentlymadebetween B.Sc.orB.Eng.andM.Sc.orM.Eng.leveldegrees,with geotechnicalcoresubjectsalsobeingrequiredasapartof universitystudies.Professionalexperienceisusuallydefined intermsofminimumyearsofpostgraduateexperienceand varieswiththelevelofdegreeobtainedandintermsofthe GeotechnicalComplexityoftheprojectforthosenational registrationsystemswithfocusonEN 1997 (e.g.Belgium, Germany,FYRMacedonia).Minimumrequirementsfor ContinuingProfessionalDevelopment(CPD)arefrequently mandatory,althoughthedefinitionofwhatactivitiesare acceptableasCPDisnotalwayswelldefi nedorconsistent betweenthevarioussystems.Competencerequirementsvary greatlyandarenotincludedinTable 1 duetospacelimitations.DetailsoftheUKandGermancompetency requirementscanbefoundinpublishedliteraturee.g.DGGT (2013, 2016)andICE(2017).Adistinctivefeatureof RoGEPisitsrequirementsforcompetenceinbroaderareas ofinnovation,integration,riskmanagement,sustainability andmanagementinadditiontotechnicalexpertise.The applicationprocessforregistrationisalsoquitevariable betweenstates,sometimesrelyingofselfassessmentbut moretypicallyanindependentbodysuchasgovernment organisationorprofessionallearnedsocietyassessesindividual’scompetencefollowingaformalsubmission,which sometimesrequiressponsorstoattestthecandidate’sexperienceandlevelofprofessionalresponsibilityheld.
4EUDirective2005/36/ECRecognition
ofProfessionalQualifications: “Common Platform
TheobjectiveofEUDirective2005/36/ECistofacilitatethe mobilityofEUcitizensinthesinglemarketbydefi ningaset ofrulesallowingprofessionalsquali fiedinoneMember Statetoexercisetheirprofessioninanother.Anevaluation
ofthefunctioningoftheruleswaspublishedbytheEU (2011)whichacknowledgedthatthemostbenefi tstodate havebeenderivedbymutualrecognitioninhealth,architecture,teaching,social/culturalprofessionsandcraftsmen. Thevariationinengineeringdisciplinesandnational organisationsbetweenMemberStatesresultinginsignificant differencesindurationandcontentoftrainingwascitedasa difficultyinapplyingtheregulation.Engineeringorganisationsalsoconcludedthatthecomplexityofimplementinga commonplatformwassimplytoogreat.
A “CommonPlatform” isdefinedbytheDirectiveasaset ofcriteriasuchastraining,adaptationperiods,aptitudetests, professionalpractice,orcombinationswhichcompensatefor variationsinindividualstatepractices.Aprofessionalwho satis fiesallofitscriteriawouldbewaivedofanyindividual compensatorymeasureinaMemberState.Nocommon platformhasyetbeenachievedfortheengineeringprofessionwithintheEU.Thecommonplatformcanbeinitiated byaMemberStateorbyprofessionalorganisationsrepresentativeatnationalandEuropeanlevelandrequires two-thirdsofEUmemberstatestoagreei.e.18statesfroma totalof27EUstates(followingUKdeparturein2019).An inventoryoflegalsituationsisrequiredintwo-thirdsofEU states.
Table 2 isadraftofacommonplatformdevelopedbythe ISSMGEworkinggroupwhichtriestoreachacommon basisforminimumprofessionalcompetencewithinground engineering.Oneoftheagreedminimumtargetcompetenciesindevelopingthiscommonplatformwastobeableto developaGeotechnicalInvestigationReport(GIR)or GeotechnicalDesignReport(GDR)foraGeotechnical Category2projectwithinthemeaningofEN 1997.Theidea ofhavingasecondhighertierforGeotechnicalCategory3 projectsinthecommonplatformwasalsoconsideredbut abandonedbytheworkinggroupasimpractical.Therehas beenbroadagreementfollowingmuchdiscussionwithinthe groupontheminimumeducationalqualifi cations,duration ofpostacademicexperience,CPDandapplicationrequirements.Defi ningminimumcompetencyhasprovenmore difficult,withadiverserangeofopinionsbeingexpressed. Thegoalofattainingagreementof18EUmemberstatesto acommonplatformforgroundengineeringprofessionalsis clearlyalongtermaspiration.Afurtherpotentialdifficulty liesinthefactthatacommonplatformwouldrequire approvalbythenationalrepresentativeengineeringbodies. Thesenationalorganisationsareatleastonelevelandoften twolevelsabovetheISSMGEmembersocietiesandthey mayormaynotsupporttheultimategoalsoftheEUDirectiveorthoseofspecialistgroundengineeringprofessionals.
Another random document with no related content on Scribd:
ruohoiset ahteet olivat karjan mieluisia kesälaitumia. Sinne vietiin karja kaikista kirkonkylän taloista kultaisen kesän ajaksi, jota ei kestänyt kuin vajaat kolme kuukautta, mutta se olikin sitä ihanampaa valon ja riemun aikaa.
Kevätkylvöt oli jo toimitettu, ja jyrkimpäin päiväpaisteisten peltojen sileäksi pölkytyltä pinnalta pilkisti jo hentona ujo ohran oras.
Kevättulva oli laskenut, valtaväylä virtaili entisessä uomassaan, kaukaisen Lapin kirkkaita kirsivesiä meren suulle kuljetellen.
Erkin päivänä oli ollut kylmä. Paksun pilven takana pysyi aurinko, ja pohjoinen puhalsi purevasti. Tuntui kuin Lapin taivas vielä viimeisiä talven vihoja karistelisi pois kylmiltä kulmiltaan ja kuin erämaa huokuisi viimeisiä routia kevenevästä rinnastaan. Mutta Urpo tulikin »paita päällä», ja yhteen sanaan loppuivat Lapilta voimat ja kiveliön povi sykki lämpimästi.
Urvon aamuna helisivät lehmäin kellot jokaisen kirkonkylän talon pihalla.
Karjaa laskettiin laitumelle.
* * * * *
Martti ja Anna olivat varustautuneet saattamaan lehmiä kesäkartanolle. Sinne vei kärrytie keskikylältä yli kyläharjun, jänkkien rantoja pitkin ja vaarojen häntäin yli, kierrellen leviä, maisia maita hakien. Mutta lehmät laskettiin suoraan vainioaidan takaa metsään, josta vanhat karjan polut johtivat Airijyppyrän rinteelle.
Karjakko kulki edellä, lehmiä nimeltään huutaen, Martti ja Anna seurasivat perässä, Martilla kontti selässä ja keppi kädessä, Annalla
nyytti ja keppi kädessä. Hyppien ja teutaroiden juoksi karja tuttavan äänen perässä. Kellot kalkkuivat, että metsä raikui, ja suuri, juureva sonni mylvi vapautensa kunniaksi.
Pian loittoni karja kyläharjun kuusikkoon, ja kellojen kalkatukset haihtuivat vaaroille ja metsiin. Pitkin hietaisia polkuja, jotka nousivat loivimpia rinteitä kyläharjulle, seurasi karja kutsujaansa, ja Martti ja Anna menivät juoksujalkaa perässä. Karjapolut johtivat yli harjun loitompaa Haltiain kiveä ja Jäkälärovan torppaa. Mutta kun harjun laelle nousivat, näkyi kivestä hitunen nurkkaa ja pirtistä vähän harmajaa malkokattoa.
»Milloin kerrot sen tarinan Haltiain kivestä?» kysyi Martti.
»Nyt kun palaamme», lupasi Anna.
He olivat puolijuoksua seuranneet lehmiä, ja molemmat olivat hengästyksissään, kun harjun laelle pääsivät. Annan posket punoittivat, ja silmistä loisti lapsellinen ilo. Hän oli niin kovin sievä keveässä kesäpuvussaan ja valkoisessa huivissaan, joka vähä väliä pyrki niskaan valumaan. Martti katseli häntä ihastuneesti, kun he hetkeksi seisahtuivat huoahtamaan. Karjan kellot kuuluivat jo toiselta puolen harjun, ja Kontiovaaran suuri puuton laki välkkyi päiväpaisteessa.
Nyt tuntuu niin hauskalta kuin ennenkin, kun veimme lehmiä tänne», sanoi Anna, ja koko hänen olennostaan säteili ilo ja valui kuin kirkas virta suoraan Martin sydämeen.
»Onko sinusta niin hauskaa kuin ennen?» kysyi Anna sitten, kävellen edellä harjun takaa rinnettä alas.
Mutta kun Martti ei heti vastannut, kääntyi hän katsomaan…
»On kyllä niin hauskaa kuin ennenkin», ehätti Martti sitten vastaamaan.
Hän näki Annan sievän varren notkeana pujahtelevan mutkaista polkua pitkin ja puiden oksain alla kumartuvan. Jalka nousi keveästi, nilkka sujui kauniisti, ja vaalea, vankka palmikko heilahteli virkusti.
Kun ehtivät harjun alle, josta polut maanrantaa pitkin lähtivät kiertämään Airijyppyrään päin, sanoi Anna, kävelyään hidastuttamatta:
Kun sinun ystäväsi saapuu Pohjolaan, niin tänne hänetkin viemme… ehkä hänkin rakastaa kiveliötä ja kesäisiä öitä…»
Martti säpsähti. Anna ei ollut siihen asiaan kertaakaan viitannut. Ja nyt suoraan puhui niinkuin olisi jo monesti ennen samasta asiasta puhe ollut! Hän ei ehtinyt mitään vastaamaan ennenkun Anna taas sanoi:
»Sinä ikävöit ystävääsi nyt… Mutta kun hän tulee, onkin ilosi sitä suurempi…»
Anna riensi edellä niin nopeaan, että Martin oli kiire pysytellä perässä.
Mutta Annan puheisiin ei hän vastannut mitään ja jäi tahallaan vähän jälkeen.
Anna jäi häntä odottamaan kivelle polun viereen.
»Väsyttääkö?» kysyi hän naurusuin. Hänen hampaansa välkkyivät kuin helmet, punaisten huulten alta.
»Ei toki, vaikka sinähän riennät kuin varjo», sanoi Martti hikeä pyyhkien ja kontin kannikkeita nostellen.
Mutta nyt hän taas muisti, että Ellin hampaat olivat paikatut ja huulet vaaleammat.
He jatkoivat matkaa.
»Miten onkaan runosi laita? Lupasit minulle sen lukea!» huomautti Martti, kun he lähtivät liikkeelle.
»Se on huono», virkkoi Anna. »Mutta ihanaa olisi osata runoilla… Jospa saattaisi kertoa kaikki, mitä sydän tuntee kesäyönä… tai hitusenkaan niin, että sen muutkin ymmärtäisivät… Kuinka onnellinen olet sinä, joka voit kankaalle kiinnittää niin ihanan maiseman…»
»Oletko nähnyt tauluani?»
»Olen. Kun sitä katselee, tuntuu aivan kuin seisoisi Kontiovaaran laella kevätaamuna, kun valkoiset hanget vielä peittävät erämaan…
Mutta vielä ihanampi olisi kesäyö, joka valaisisi jyrkkätörmäistä maisemaa… Viime kesänä jo sellaista ajattelin… Oletko sinä koskaan sitä ajatellut…»
Anna kääntyi nyt katsomaan Marttia suoraan silmiin.
»Olen paljonkin ajatellut… nyt viime aikoina varsinkin… Ja kerran vielä koetankin…»
He saapuivat jyrkälle hietaiselle ahteelle, josta näki kauas
Kontiovaaralle ja sen eteläiselle rinteelle; sieltä jo kesämajoilta nousi savu. Lehmäin kellot kalkkasivat notkossa ahteen ja Airijyppyrän välillä. Pappilan kesäkartanosta näkyi jo pienen pirtin eteläinen seinä ja maitokellarin pääty.
Annallekin oli tullut väri. Huivi oli valunut kokonaan niskaan, ja hiukset olivat käpristyneet ohimoilta ja otsalta.
»Jopahan tulit palaviisi sinäkin», sanoi Martti.
Hänelle tuli ääretön halu koskettaa kädellään Annan hiuksia ja silittää niitä.
»Muistatko, kun kerran eksyimme tänne, palatessamme kesäkartanolta?» kysyi Anna. »Itkimme molemmin, mutta lopulta osasimme kärrytielle.»
Martti muisti sen vallan hyvin.
»Sinä olit silloin noin pieni!» sanoi hän ja samalla laski kätensä Annan hiuksille. Ne tuntuivat pehmeiltä kuin silkki.
»Joko lähdemme?» kysyi Anna, mutta hän ei katsonut Marttia silmiin.
»Kohtahan olemmekin perillä», vastasi Martti, sydämen sykkiessä rajusti.
Anna riensi edellä niin nopeaan, ettei Martti nähnyt häntä kuin vilahdukselta puiden välitse. Hänen ajatuksensa olivat kuin sekaisin, ja sydän sykki rajusti. Ellin viime kirje poltti hänen povitaskussaan kuin tuli, ja samalla muistui mieleen unikin…
Anna oli jo ehtinyt kesäkartanolle. Lehmät laskettiin vainiolle nyt ensi päivänä, sillä niin oli ollut ikivanha tapa, ja karjakko kävi niille evästä valmistamaan navettaan, joka oli melkein pirtin vieressä. Anna oli avannut pirtin oven sepposen selälleen ja oli tulta takkaan sytyttämässä, kun Martti saapui konttia kantaen.
Hauskalta ja kodikkaalta tuntui tämä pienoinen maja täällä kiveliön keskellä. Yksin oli täällä talo ollut paksun lumen peitossa, mutta nyt yhtäkkiä ilmestyi elämää ja liikettä. Päivä paistoi kirkkaasti, karjan kellot kilkattivat, käet kukkuivat, ja pienet laululinnut ilmestyivät pihan puihin…
»Kuinka täällä on suloista ja rauhallista», sanoi Martti, ottaen kontin hartioiltaan ja avonaisesta ovesta katsellen ulos. Siihen näkyi korkean Kontiovaaran laki ja muita kesäkartanoita laajojen harjujen metsiköistä.
»Niin… täällä on niin hauskaa… olisin koko kesän täällä, jos joutaisin… Viime kesänä olin täällä kokonaisen viikon enkä nukkunut yhtenäkään yönä… päivillä vähäisen… Sattuivatkin niin äärettömän kauniit yöt… valoisat ja lämpimät… niinkuin nytkin… Mutta silloin oli jo kesäkuu alussa… nyt on vasta Urvon päivä…»
Anna puhui iloisella äänellä, ja minkä vuoksi olikin häneen nyt tällä retkellä tullut entinen iloisuus, jota ei pitkään aikaan ollut tuntenut!
Hän toimitti kahvipannun tulelle, siistisi pöydän, aukoi ikkunat ja hommaili minkä mitäkin.
Rengit olivat tulleet kärrytietä hevosilla, matkassaan tuoden kaikenlaisia tarpeita kesää varten, ja ryhtyivät töihinsä: kauran kylvöön vihantarehuksi karjalle kesäksi.
Martti läksi ulos ympäristöä katselemaan.
Kolmeen kesään ei hän ollut täällä käynyt, mutta usein oli muistanut tätä rauhallista paikkaa, kun kulki suurkaupungin vilinässä.
Täällä oli kuin linnoituksen sisällä, suurien vaarojen ympäröimänä. Tänne eivät mitkään viestit maailmalta tunkeutuneet eikä muu maailma täältä mitään kuullut.
Hän istahti vanhan petäjän alle, joka oli keskelle pihaa jätetty käelle kukkumapuuksi. Suuri, siintävä kiveliö oli siinä hänen edessään rannattoman laajana, vasta puhjenneessa tehdessään riemuiten. Käet kukkuivat, linnut lauloivat. Karjakko asteli kiuluineen navetan ja lähteen väliä, muutamat lehmistä olivat panneet maata märehtimään, toiset puskivat leikillään toisiaan, mutta vasikat ynisivät juomaansa karjakon luo pyrkien. Alempana notkossa, jossa oli muutamia peltosarkoja, olivat rengit sytyttäneet nuotion, siinä polttaen syksyllä kuokitusta sarasta risuja ja kantoja.
Martin silmä, joka aina haki kaunista ja alkuperäistä, havaitsi edessään viehättävän idyllisen kuvan. Ja hänen mieleensä tuli uusi ajatus ja salainen toivo. Hänen mielensä lämpeni, ja näin hän haaveksi:
Tänne hän kultaisen kesän ajaksi muuttaa, erämaan hiljaisessa huminassa taidettaan jatkamaan… Anna on kumppanina… Syksyllä vasta, kun lehdet kellastuvat, he muuttavat Kirkonkylään… Kun hän lankeaa epätoivoon työn menestymisestä, silloin Anna laskee pehmeän käsivartensa hänen kaulaansa, puhuu toiveista ja innostaa ja terästää lannistunutta mieltä…
Kesäyö!
Siitä tulee hienon hieno taulu, jossa yön kirkkaus valaisee joen ja metsät ja kaukaisten vaarojen harmaat huiput…
Eikä hän enää koskaan halua pois Pohjolasta, ei takaisin riettaaseen maailmaan, jonka jo tuntee. Täällä elämänsä elää, loihtii maailman nähtäväksi unhoitetun, kylmän maan kauneuksia… yhdessä Annan kanssa…
Mutta kesken onnellisia haaveitaan hän muisti Elliä ja untaan, ja hänen tuli niin paha olla, että täytyi nousta ylös. Ja nyt hän tunsi itsensä onnettomaksi. Sillä hän oli aivan varma, ettei hän Elliä rakastanut. Ei ollut koskaan rakastanutkaan. Eivät hänen tunteensa Elliä kohtaan olleet koskaan olleetkaan niin puhtaita ja niin hyviä kuin…
Rakastiko hän Annaa?
Hän tunsi sen niin selvästi, ettei siitä voinut olla epäilemistä. Joka päivä oli hän tullut likemmäksi Annaa, joka päivä saanut yhä syvemmälle kurkistaa Annan sydämeen…
Kuta enemmän hän Annassa hyvää löysi, sitä etemmäksi hän loittoni Ellistä ja sitä enemmän hän kärsi. Hän kyllä tunsi, että hänen olisi pitänyt jotakin tehdä päästäkseen taas rauhaan ja vapauteen, mutta ei hän ollut mitään yrittänyt…
Onnettomana heikkona hetkenä oli hän Ellille rakkautensa tunnustanut!
Ellin kirje poltti taskussa, ja hän näki Annan virkkuna, notkeana ja avopäin lakaisevan pirtin edustalta puista varisseita syyslehtiä.
Kuinka ihmeen suloiselta Anna näytti!
Martti pani nyt merkille, ettei hän ollut koskaan nähnyt niin siroa, niin hentoa ja notkeaa vartta… ei noin kauniita, tuuheita, kullankellertäviä hiuksia…
Hän läksi kävelemään renkien luo saroille, josta miellyttävän savun haju risuläjistä hitaasti ja melkein maata myöten hajaantui pitkin vainiota.
»Elä mene kauas, Martti! Kahvi on pian valmis! Saatte pian kaikki tulla kahvin juontiin», huusi Anna Martille.
Martti kääntyi katsomaan ja näki Annan seisovan luuta kädessä pirtin ovella.
— Siitä tulisi kaunis taulu! — ajatteli hän.
Mutta päästessään nuotion viereen hän paiskasi Ellin kirjeen hiiltyvien risujen sekaan ja tunsi helpotusta rinnassaan.
Silloin he kuulivat Annan huutavan ja näkivät huiskivan huivillaan, ja he läksivät kolmisin nousemaan loivaa vastaletta pirtille.
Navetasta tuli karjakkokin miehiin liittyen, ja niin kävivät pirttiin.
Anna oli jo ehtinyt pirttiäkin siistitä, kattanut kahvipöydän ja matkassaan tuomansa vehnäset asettanut kasaan. Oli ripotellut katajahavuja lattialle ja tuonut nurkkiin pienet koivut, joiden nuorista lehdistä tuoksui varhaisen kesän lemu.
Niin oli ollut aina pappilan kesäkartanolle karjaa tuotaessa tapana, että ensi päivänä kaikille vehnäkahvit annettiin, olipa väkeä enemmän tai vähemmän.
Rengit, ikäihmisiä kumpainenkin samoin kuin karjakko, alkoivat siinä entisiä aikoja muistella. Mutta eivät muistaneet kuin kaksi kertaa ennen Urpona lehmiä Airijyppyrään tuoduksi.
»Vaan muistaa välisti Jumala tätä Pohjan perääkin», jutteli vanhempi mies. »Lähettää joskus kesänsä varkainkin, niinkuin nytkin; vaan muistan minä kesiä, jolloin vasta juhannusviikolla päästiin kylvön tekoon ja hädin saivat elukat ravintonsa metsiltä… Ne ovat raskaita rangaistuksia sellaiset kesät tämän perän ihmisille, eivätkä sinä kesänä muualla viljat hallalta säilyneetkään kuin pappilan niemessä ja muutamissa kirkonkylän taloissa…»
»Pappilan niemellä ja kirkonkylällä ovatkin omat haltiansa, joita ajavat hallan ha'an taakse», tiesi karjakko.
Anna ja Martti vaihtoivat silmäyksiä.
»Mutta eipä tiedä Kaisa, missä ne hyvät haltiat vieläkin asuvat!»
sanoi
Anna.
»En tuota muista, ja lienenkö sen enempää kuullutkaan, vaan Jäkälärovan
Erkki, äijävaarisi, kuuluu muistavan ja tietävän.»
»Tiedän minäkin nyt», ilmoitti Anna.
»Tiennet hyvinkin. — Vaan laskehan nyt lisää kahvia… Minun pitää lähteä lehmät kytkemään», arveli Kaisa, kävellen kuppineen takan luokse.
Ja kun oli kahvit juotu, poistuivat kukin toimiinsa. Martti aikoi mennä katselemaan mäenlakiharjulle entisiä linnunpyyntipaikkoja, ja
Anna jäi hommaamaan pirttiin.
8. Loistava ilta tuli, valoisa ja lämmin.
Siintävänä, nuoren lehden peitossa, uinahti kiveliö, välkkyvien valojen sitä suudellessa. Kaiku kierteli salojen halki, ja vaarojen huiput kimaltelivat. Aukeat jänkätkin paistoivat vihannilta, ja erämaassa sykki nuori elämä.
Samoja polkuja, joita olivat tulleetkin, menivät Martti ja Anna takaisin. Anna kulki taas edellä, Martti perässä. Metsässä vallitsi suuri rauha, sanaton ilo, joka kuiski jokaisesta puusta, välkkyi jokaisen vaaran huipulta ja sykki erämaan riemuitsevasta sydämestä.
Ilta kului ja alkoi yö, vaikka kumpikaan ei sitä huomannut. Eikä kukaan tiedäkään, koska yö alkaa, sillä päivä ei käy mailleen, linnun laulu ei lakkaa. Ainoastaan taivaan valot muuttuvat pehmeämmiksi ja ikäänkuin uneksi, joka hienoudellaan peittää taivaan ja maan ja kietoo läpinäkyvään harsoon.
He seisahtuivat siihen, josta sopi kesäkartano näkymään. Sieltä nousi paksu savu, kohoten puiden latvoja korkeammalle. Rengit siellä polttivat rankoja.
He katsoivat ääneti sinne päin, josta olivat tulleet. Martti katsahti Annaan, ja heistä tuntui kuin olisivat molemmin ajatelleet samaa
asiaa:
Sinne jäit, onnen ja lemmen salainen lymypaikka!
Annan kasvot olivat kuin hienostuneet. Posket eivät punoittaneet,
— mutta silmissä väreili sielun sisin ajatus, ja koko hänen olemuksensa oli kuin kietoutunut yön pehmeään varjoon, niinkuin maa ja taivas heidän ympärillään. Martin tapasi villi riemu. Hän aikoi tarttua Annaan, sanoa kaikki, tunnustaa rakkautensa, joka kasvoi ja paisui joka hetki. Mutta Annasta virtasi jotakin pyhää, kirkastettua surua, joka kaunisti, mutta ei kärsinyt käsin koskea.
»Joko lähdemme?» sanoi Martti melkein soinnuttomalla äänellä. Hänestä tuntui kuin häntä pyörryttäisi, ja tuska vihloi rinnassa.
Rakastiko Anna häntä, mutta tuon toisen takia ei uskaltanut sitä ilmaista? ajatteli hän, eikä hän huomannut, että hän taas jäi jälkeen Annasta.
Anna mietti:
— Hän muistaa morsiantaan, toivoo, että hän olisi nyt täällä… tänä ihmeellisenä yönä… Minä olen nyt onnellinen… tämä on elämäni onnellisin yö… Hän ei aavista, että häntä aina olen rakastanut ja rakastan aina ja iäti ja hänen onnensa vuoksi kärsin kaikki… kaikki!… Anna, Jumala, hänen tulla onnelliseksi!
Anna sai kuin uusia voimia, ja vaikka hän äsken tunsi, kuinka likellä hänen sydämensä sykki toisen sydäntä ja että hänen voimansa loppuisivat, sai hän vielä viime hetkellä voimia, ettei tarttunut Marttia kaulaan. Nyt hän tunsi tyyntyneensä ja jäi Marttia vartomaan.
»Menemmekö Haltiain kiven kautta?» kysyi hän, kun Martti hänet saavutti.
»Niin menemme! — — — Katsos, minkälainen yö! Voi kiveliötä, voi taivaan kirkkautta!»
Anna oli taas iloinen. Äskeinen kalpeus oli kadonnut poskilta, ja hänestä virtasi iloa Marttiinkin.
Kun ehtivät kyläharjun laelle, saattoi olla jo puolessa yö. He nousivat korkeimman huipun nokkaan, josta näköala oli avarin.
Sieltä näki joen ja pappilan kirkon ja tapulin mustat katot ja siellä täällä viiruja kylän taloista.
Siihen istahtivat ja ympärilleen katselivat.
Näkivät koskea alas tulla vilistävän tukkilauttoja ja suvannolla hitaasti kulkevan. Koko lännenpuolinen kukkulainen kiveliö oli kuin hienon usvan peittämä, mutta pohjoinen taivaankansi oli kirkas, tietäen auringon nousua. Muu ympäristö oli yön ihmeverhoon kietoutunut ja taikavaloon uponnut.
He istuivat vierekkäin. Joen rannalta välkkyi kapea viiru, kirkkaan päivän nouseva säde, joka oli päässyt pujahtamaan jostakin vuorien välitse ennenkuin päivä kerkisi korkeammalle. Alempaa harjun rinteeltä häämöitti Haltiain kivestä palanen sammalpintaa, mutta Jäkälärovan pirtistä ei näkynyt mitään. Viiritanko, jonka latvassa oli pienoinen hauenpään muotoinen rautainen lippa, piipatti harmaana kuusien latvain yli.
»Tässä istuin viime kesänäkin, kun palasin kesäkartanolta», sanoi Anna.
»Muistitko silloin minua?»
Martin ääni pyrki väräjämään.
»Muistin minä ja ajattelin, että kun kerran vielä tänne saapuisi, niin sanoisin: kuvaa kesäyötä… Pohjolan kirkasta kesäyötä, jonka vertaa ei luonnossa ole… se on iankaikkinen ilo keskellä maan katoavaa kevättä… Nyt sen sanoin…»
Annan kasvot loistivat.
»Kuka sinut opetti rakastamaan tätä kummallista luontoa, tätä selittämätöntä valoa… Minä luulin, ettei kukaan tätä luontoa ymmärtäisi…»
»Luonto itse ja oman mieleni ikävä…»
Anna nousi ylös lähteäkseen.
»Istumme hetkisen vielä!» pyysi Martti.
»Menemme Haltiain kivelle ja sytytämme sääskensavun entiseen kuoppaan!» ehdotti Anna.
He riensivät juosten alas rinnettä Haltiain kivelle päin ja kokosivat risuja syliinsä. Yhtäkkiä tuli heille molemmille niin hauska, että he nauroivat kuivia oksia kerätessään.
* * * * *
He sytyttivät sääskentulen samaan paikkaan, jossa ennen lapsina leikkiessään tulta pitivät, ja se alkoi tupruta paksua savua, joka hitaasti eteni pohjoiseen päin.
»Aurinko nousee jo… katso, kuinka kotisuvanto jo välkkyy sen paisteessa…»
»Kerro nyt se tarina tästä kivestä», pyysi Martti. »Koko kylä nukkuu, Jäkälärovassa nukutaan, pappilassa ja joka talossa… Mikä ihmeellinen yö!»
He istuivat vierekkäin kivelle.
»Minä kerron nyt», lupasi Anna.
Annan käsi oli polvella, melkein Martin käden vieressä.
»Saanko pitää kättäsi omassani niin kauan kuin kerrot?» pyysi Martti.
Anna laski kätensä Martin käteen, mutta kun Martin sormet koskivat ranteeseen, tunsi hän, kuinka valtimo löi rajusti.
»Kerro nyt… minun on nyt niin äärettömän hyvä olla», sanoi hän, mutta nyt hän tunsi Annan käden vapisevan.
Kumpikaan ei katsonut toistaan silmiin, ja Anna aloitti:
Maailman alussa oli kaksi veljestä, Pakkanen ja Halla. Pakkanen joutui pohjoisille maille ja Jäämerelle asti, mutta Halla siirtyi vähitellen pohjoiseen sen mukaan kuin ihmisetkin ympäri maailmaa hajaantuivat. Pakkasella oli töitä joka talvi, mutta Halla näki nälkää etelässä ja siirtyi vähitellen pohjoiseen, sen mukaan kuin viljan viljelyskin. Halla kokosi rikkauksia tullessaan ja siirtyi vihdoin tänne
Lapin perukoille. Halla ja hänen väkensä asuivat silloin niinkuin nytkin asuvat — suurten puuttomien jänkkien ja soiden kylmissä kaltioissa.
Ennen vanhaan, silloin kun tälle perälle ensimmäiset asukkaat vakinaisesti asettuivat asumaan ja ensimmäiset kylvöt kylvettiin, ei Halla tänne rantamaille asti uskaltautunut, eikä ollut silloin vielä viljelyksiäkään, joita vainusteli. Vanhat metsänkävijät, jotka yksiin aikoihin täällä elivät lappalaisten kanssa, tiesivät kertoa paljon Hallasta ja hänen väestään. Syys-iltoina, kun tuulenhenki oli pohjoisessa ja taivas ensi kerran kävi tähteen, olivat he nähneet itse
Halla-ukon kantaisän, Kontiovaaran alla, jänkän laidassa mättäällä istumassa. Siinä oli kolkon näköisenä istunut hirveän paksu harteva ukko, jäinen, kiiltävä kauhtana yllään ja pitkä, jääpuikkoinen parta valkoisessa huurteessa. Rohkeimmat olivat nähneet hänet hyvin likeltä, kun olivat metsän peitossa jänkän laitaa lähestyneet. Kummaa oli ollut katsella maanalaisen ruhtinaan toimia ja liikkeitä. Pohjoiseen, josta kävi kylmä tuulen henki, oli katsellut ja partajouhiaan tuulta vasten pitänyt, ja taivaalle, jossa tähdet vilkkuivat, oli näyttänyt hyvillään silmäilevän. Tuon tuostakin oli noussut seisomaan mättäältään ja kaikille suunnille katsellut ikäänkuin nuuskien ilmaa. Mutta heti kun tuulten palkeet kääntyivät pois pohjoisesta, lauha henkäys kävi etelästä ja tähdet yön verhoon peittyivät, silloin kylmä ruhtinas äkkiä katosi jääpartoineen maanalaiseen kaltioonsa.
Nuoret metsänkävijät olivat nähneet Hallan ihmeen kauniin tyttären Sallan, joka joskus kylminä aamuina nousi metsän rantaan maailmaa katselemaan. Mutta Sallaa likelle ei kukaan ollut päässyt.
Siinä, jossa nyt on pappila, oli ensimmäinen talo näillä mailla. Siihen olivat asukkaat tulleet koskista jokea pitkin etelästä päin, ja toiset olivat maisin kulkeneet joen rantoja noudattaen ja asettuneet pitkin joen viettäviä rantoja asumaan. Pappilan nientä nimitettiin silloin Noidanniemeksi. Uudet tulokkaat olivat nimen antaneet, sillä
siinä oli heidän tullessaan asunut Lapin noita, mustassa kodassaan.
Kota poltettiin, ja noita pakeni Taka-Lappiin. Ja siihen paikkaan, jossa kota oli ollut, kylvettiin ensimmäinen ohra näillä mailla.
Isännän nimi kuului olleen Lassi, ja hänellä oli kaksi poikaa, joista
Juho-niminen oli kaunis ja uljas ja rakasti metsästystä. Pian teki
Lassi poikineen Noidanniemestä elettävän talon, jossa oli ensimmäinen karja tällä perällä ja suurimmat kylvöt. Mutta kun viljelykset talossa laajenivat, arvasi Hallakin aikansa tulleen, sillä Halla tuntee syys-iltoina sieraimiinsa kypsyvän viljan hajun penikulmien päähän. Mutta tämä kyläharju teki haittaa Hallan matkalle, kun ei ollut taloon asti ulottuvaa jänkkää, jota pitkin olisi päässyt lähemmäksi vainioita. Ja taas toiselta puolelta pelotti joen suvanto, josta levisi lämmintä usvaa pitkin rantoja, aina tämän harjun alle saakka…
Ja monta vuotta sai vilja Noidanniemessä rauhassa tuleentua eikä Halla uskaltanut sitä lähestyä, sillä se pelkää kuivia metsäisiä vaaroja ja vesien lämmintä usvaa. Silloin turvautui Halla viekkauteen, sillä hän tiesi, mikä hyvä saalis hänellä Noidanniemen vainioilla olisi. Salla, hänen tyttärensä, joka taisi muotoansa muuttaa, rupesi apulaiseksi. Ukko neuvoi tytärtään. Ei saanut Salla lintuna lentää, ei sutena ulvoa, ei karhuna karjua, vaikka olisi niin muotonsa voinut muuttaa. Nuorena valkoisena impenä oli hänen vainiolle päästävä, maattava yönsä kiven takana ja aamulla auringon noustessa avattava jäinen pussi, jonka ukko Halla hänen povelleen kätki. Siitä pussista leviäisi kylmä pitkin peltoja, ja silloin he saisivat parhaat viljojen mehut. Mutta ylen arveluttava oli Sallan retki, sillä monenlaiset vaarat olivat väijymässä. Ei saanut Sallaan kukaan ihminen koskea, salaa kuin varjo oli hänen kuljettava yli Kyläharjun ja hämyn tullen vasta vainion laitaan kiven taakse asetuttava.
Varoitteli Halla tytärtään, neuvoi ja opasteli eikä kenenkään kanssa
luvannut tarinoimaan käydä. Jos joku hänet huomaisi ja haastattelemaan tulisi, pitäisi Sallan pysytellä loitolla, nimensä metsänneidoksi sanoa, Tapion nuorimmaksi tyttäreksi, joka vartioi riistaa ketuilta syys-yönä. Sillä samalla hetkellä, jona ihminen häneen koskisi, kadottaisi hän voimansa eikä enää voisi muotoaan muuttaa, vaan ikipäiviksi jäisi ihmiseksi eikä koskaan enää pääsisi palaamaan takaisin jäiseen linnaansa syvälle soiden kaltioihin. Ja moneksi vuodeksi menettäisi vanha Hallakin hyistä voimaansa, jos tyttärelle huonosti kävisi.
Isänsä neuvoja seuraten läksi Salla, ihmeen kauniiksi neitoseksi laittautuneena, syys-iltana liikkeelle. Kylmä oli ja taivas jo tähdessä. Vanha Halla oli oikean hetken valinnut. Kontiovaaran alta kaltiosta nousi Salla ja läksi astumaan rantaan päin, povellaan jäistä pussiaan säilyttäen niinkuin silmäteräänsä. Uteliaana Salla asteli, sillä hän ei ollut koskaan vielä viljelyksiä nähnyt eikä rantamailla käynyt. Nuoria metsästäjiä oli hän syys-iltoina vilahdukselta metsänrannasta nähnyt, mutta silloin oli hänen aina täytynyt paeta takaisin kaltioonsa.
Onnellisesti Salla pääsi tämän harjun yli, ja illan hämyssä hän hiipi pellon laitaan kiven taakse niinkuin isä oli neuvonut. Häntä ei ollut kukaan ihminen nähnyt, ja Salla asettui aamua odottamaan. Hän kuuli ihmisten ääniä kartanolta, ja niiden joukossa hän tunsi sen nuoren metsästäjän äänen, joka retkillään lauleli, kun salojen halki kulki. Hän tuli uteliaaksi. Olisi tehnyt mieli nähdä sitä, joka niin kauniisti lauloi. Hän nousi kiven takaa ja meni ojan pohjaa likemmäksi. Silloin tunsi hän, että hänen povellaan oleva pussi alkoi lämmetä, ja pelästyneenä hän palasi kiven taakse, auringon nousua vartomaan. Mutta hänen oli ikävä ja paha olla koko yö. Sillä aina oli
hänen mielessään se nuori metsästäjä, joka niin kauniisti lauloi metsäretkillään saloja kulkiessaan. Ja ikävissään hän nousi kiven päälle istumaan.
Mutta jo ennen auringon nousua läksi nuori metsästäjä, Juho nimeltään, riistan pyyntiin. Ja Juhon metsäpolku johti kivelle, jolla Salla ikävissään istui. Silloin havaitsi hänet Juho ja ihastui ensi näkemällä. Hän riensi luokse, eikä Salla huomannut hänen tuloaan ennenkuin hän jo oli aivan vieressä…
Kerran vain ehtivät nuoret toisiansa silmiin vilkaista, ja molempien lempi syttyi yhtaikaa. Mutta muistaen isänsä ankarat varoitukset Salla läksi kaikin voimin pakenemaan metsään päin. Nopea metsästäjä seurasi kuitenkin perässä ihastuksen rakkauden valtaamana ja pyyteli ihanaa impeä viipymään. Salla tunsi, kuinka taikapussi, joka hänen povellaan riippui, alkoi taas lämmetä ja hänen voimansa vähetä. Hän kuuli jälessään nuoren metsämiehen sointuvan äänen ja lempeän rukouksen, ja hän unohti isänsä varoitukset…
Tälle paikalle, tähän harjun laitaan, jossa tämä kivi nyt on, Salla ehti, mutta silloin uljas metsästäjä hänet saavutti ja lämpimään syliinsä sulki valkoisen immen…
Samalla hetkellä hän muuttui oikeaksi ihmiseksi ja taikapussi katosi. Mutta samalla hetkellä tiesi myös vanha Halla, kuinka hänen tyttärelleen oli käynyt. Mutta voimaton oli hän auttamaan tytärtään. Sillä lämmin eteläinen alkoi puhallella auringon noustessa, ja lännen taivas lienteli. Ja silloin ei Halla uskalla kylmästä kaltiostaan nousta, peläten lämmön vähentävän hänen voimansa ja kykynsä. Hirmuisessa vihassaan hän näki, että hänen tyttärensä istui nuoren
metsästäjän sylissä… että taikapussi oli hävinnyt ja Salla muuttunut oikeaksi ihmiseksi…
Viimeiset voimansa ponnistaen hän nousi kaltiostaan Kontiovaaran alta. Vaaran kyljestä hän tempasi jättiläisvoimallaan suurimman kalliokappaleen, minkä jaksoi irti kiskoa, ja heitti sen armottomalla vauhdilla sitä suuntaa kohden, jossa rakastavien tiesi syleilevän toisiaan leudon aamuauringon paisteessa. Hirveällä voimalla viskattu kallio viilsi ilmaa viheltäen ja lensi kaaressa yli jänkän ja kyläharjun ja pudota jyskähti rakastavien nuorten päälle, likistäen heidät kauhean painonsa alle…
Vanhan Hallan kosto oli julma, mutta rakastavien nuorten sielut muuttuivat hyviksi haltioiksi, jotka vainioita kylminä aamuina varjelevat.
»Se on tarina tästä kivestä, jonka päällä istumme ja jonka äijävaarini on minulle kertonut. Tässä kivessä asuvat vieläkin ne hyvät haltiat, jotka viljapeltoja hallalta varjelevat, ja sen vuoksi ei ole pappilan niemessä koskaan halla viljaa vienyt, vaan aina on se täyteen kypsynyt.»
»Tämä on hyvien haltiain kivi», sanoi Martti, pidellen Annan kättä omassaan. »Kummallinen tarina! Tämä on merkillinen kivi…»
»Äijävaari uskoo vieläkin, että haltiat syys-iltoina, kun hallaa pelätään, tulevat tästä kivestä — tuosta rannanpuolisesta sivusta, jossa on sammalpeite oven päällä, — ja varjelevat vainioita…»
Hetken istuivat, molemmin mietteissään. Sääskensavu oli sammunut, aurinko oli jo noussut korkeammalle, ja koko jokisuvanto välkkyi sen kirkkaassa valossa, mutta he itse ja Haltiain kivi olivat
