AIN T T I O TEEM
T E E T E I T N T N A ME L I SETLE T N Ä M Ä 012 L 2 E A T LT E A D E K I Ö VUO Y A V T I S I I R K A J SET
IAA N SOS
LOK U T T E LIS
JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä vastaa ajankohtaisiin haasteisiin
On kehitetty ja toteutettu laadukasta työvalmennusta On kehitetty malli, jossa koulutus liitetään osaksi OT-hankkeen kautta työllistyvien työsuhdetta
4
KALLIOLAN NUORET RY - Lähiötyö
12
POHJOIS-KYMEN SETLEMENTTI RY - Vanhojen ammattipajojen seuranta ja tuki
16
Tuemme lasten ja nuorten hyvinvointia ryhmätoiminnan ja yksilötuen keinoin. Toiminta perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen alueen nuorten kanssa. Kivikon nuorisotalolla tuetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja kansalaisaktiivisuutta. Tuemme nuorten kasvua yksilöllisesti ja ryhmätoiminnan keinoin. Työsuhteet ovat pysyviä Työnantajien tukeminen koulutusta tarjoamalla
Kölvi-toiminta tukee poikien arkielämän taitoja Kölvi-toiminta tukee maahanmuuttajapoikien sosiaalisen verkoston rakentumista
3
ITE: ASTEISIIN A O H V N A II T IS Ä A 6 PÄ JANKOHT STAA A JA OT) 2 Y K Ä N ( IMINTA HANKETO
JYVÄLÄ VA
-
4
5 OSATAVOITE: ON KEHITETTY JA TOTEUTETTU LAADUKASTA TYร VALMENNUSTA osatavoitetta on mitattu 7 tavoitemittarilla 1.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee saaneensa vรคhintรครคn hyvรครค tukea ammatilliseen kehittymiseensรค 0LWHQ NRHW VDDQHHVL WXNHD DPPDWLOOLVHHQ NHKLWW\PLVHHVL"
NSO
NSO
NSO
NSO
NSO
NSO
$
%
&
'
(
HRV
9DVWDQQHHW NSO
6DDYXWHWWX NHVNLDUYR
9DVWDXVDVWHLNNR $ HQ ODLQNDDQ HQ ODLQNDDQ % KHLNRVWL KHLNRVWL & NRKWDODLVHVWL NRKWDODLVHVWL ' K\YLQ K\YLQ ( HULWWlLQ K\YLQ HULWWlLQ K\YLQ HRV HRV HRV
7LHWRMD WXORNVHQ NRNRDPLVHVWD
7XORNVHQ LWVHDUYLRLQWL
$VLDNDVN\VHO\ WRWHXWHWWLLQ YXRGHQ DLNDQD SRLVOlKWHYLOOH N\VHO\ WHKWLLQ W\|VXKWHHQ SllWW\HVVl .\VHO\l HL WHKW\ MlONNlUHLVVl WRLPLYLOOH KDQNNHHQ RVDOOLVWXMLOOH
9lKLQWllQ NRKWDODLVWD WXNHD DPPDWLOOLVHHQ NHKLWW\PLVHHQVl NRNL VDDQHHQVD YDVWDDMLVWD 9DLNND WXORV RQ SRVLWLLYLQHQ RQ NXLWHQNLQ RWHWWDYD KXRPLRRQ HWWl K\YLQ WDL HULWWlLQ K\YLQ WXNHD NRNL VDDQHHQVD YDLQ YDVWDDMLVWD 7DYRLWWHHQD ROL HWWl YDVWDDMLVWD DUYLRL VDDQHHQVD YlKLQWllQ K\Yll WXNHD 7XORNVHQ SHUXVWHHOOD DPPDWLOOLVHQ NHKLWW\PLVHQ WXNHPLVHHQ RQ V\\Wl MDWNRVVD NLLQQLWWll HQHPPlQ KXRPLRWD
/DDWLMD /HHQD 1XNDUL MD .DLVD $NED\ /DDWLMD /HHQD 1XNDUL MD .DLVD $NED\
5
3lLYlPllUl
2.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80% arvioi omaan ammattiin tai työtehtäviin liittyvän osaamisensa kehittyneen paljon tai erittäin paljon. Miten koet seuraavien taitojesi kehittyneen Jyvälässä oloaikana? A) Omaan ammattiin tai työtehtäviin liittyvä osaaminen
kpl
kpl
6 kpl
3 kpl
3 kpl
kpl
(0%)
(0%)
(50%)
(25%)
(25%)
(0%)
A
B
C
D
E
eos
1
2
3
4
5
Vastanneet: 12 / 12 kpl (100%)
Saavutettu keskiarvo
Vastausasteikko: A erittäin vähän B
vähän C
kohtalaisestii D
paljon E
erittäin paljon eos
3.7 3 75 3. 3.75
eos
Tietoja tuloksen kokoamisesta:
Tuloksen itsearviointi:
Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.
Puolet vastaajista koki oman osaamisensa kehittyneen paljon tai erittäin paljon. Tavoitteena oli 80%. Kuitenkin kaikki vastanneet kokivat oman osaamisensa kehittyneen vähintään kohtalaisesti. Laatija: Leena Nukari ja Kaisa Akbay
6
Päivämäärä: 25.4.2013
3.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80% arvioi työyhteisötaitojensa kehittyneen paljon tai erittäin paljon. Miten koet seuraavien taitojesi kehittyneen Jyvälässä oloaikana? B) Työyhteisötaidot (esim. vuorovaikutustaidot, v uorovaikutustaidot, omatoimisuus, ongelmanratkaisutaidot)
kpl
1 kpl
3 kpl
5 kpl
3 kpl
kpl
(0%)
((8.3%))
(25%)
(41.7%)
(25%)
(0%)
A
B
C
D
E
eos
1
2
3
4
5
Vastanneet: 12 / 12 kpl (100%)
Saavutettu keskiarvo
Vastausasteikko: A erittäin vähän B
vähän C
kohtalaisestii D
paljon E
erittäin paljon eos
3.8 3 83 3. 3.83
eos
Tietoja tuloksen kokoamisesta:
Tuloksen itsearviointi:
Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.
67% vastaajista koki työyhteisötaitojen kehittyneen paljon tai erittäin paljon, tavoitteena oli 80%. Kuitenkin 92% vastanneista koki työyhteisötaitojensa kehittyneen vähintään kohtalaisesti. Laatija: Leena Nukari ja Kaisa Akbay
7
Päivämäärä: 25.4.2013
4.Tavoitemittari: OT- hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % koki halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen 2QNR KDOXVL VDDGD W|LWl WDL SllVWl NRXOXWXNVHHQ OLVllQW\Q\W 27 KDQNNHHQ DLNDQD"
11 kpl
kpl
1 kpl
(91.7%)
(0%)
((8.3%))
kyllä
ei
eos
1
2
Vastanneet: 12 / 12 kpl (100%)
Saavutettu keskiarvo
7LHWRMD WXORNVHQ NRNRDPLVHVWD
1.0 1 00 1. 1.00
7XORNVHQ LWVHDUYLRLQWL
Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä.
Vastaajista lähes kaikki kokivat halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen. Työllistämishankkeen tarkoituksena onkin työpaikan lisäksi tarjota mahdollisuus paneutua eri työllistymis- ja koulutusvaihtoehtoihin. Tavoite tämän mittarin osalta (80 % kyllä-vastauksia) saavutettiin ja jopa ylitettiin. /DDWLMD Leena Nukari ja Kaisa Akbay
3lLYlPllUl 26.2.2013
5.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % koki saaneensa riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista?
8 kpl
kpl
3 kpl p
(72.7%)
(0%)
(27.3%)
kyllä
en
eos
1
2
Vastanneet: 11 / 12 kpl (91.7%)
Saavutettu keskiarvo
Tietoja tuloksen kokoamisesta: Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä.
1.0 1 00 1. 1.00
Tuloksen itsearviointi: Tavoitetta (80% kyllä-vastauksia) ei saavutettu tämän mittarin osalta. Negatiivisia vastauksia ei kuitenkaan ollut lainkaan. On myös huomioitava, että kaikkia hankkeessa mukana olevia koulutusmahdollisuudet eivät kiinnosta. Laatija: Leena Nukari ja Kaisa Akbay
8
Päivämäärä: 26.2.2013
6.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee saaneensa riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista?
11 kpl
kpl
1 kpl
(91.7%)
(0%)
((8.3%))
kyllä
en
eos
1
2
Vastanneet: 12 / 12 kpl (100%)
Saavutettu keskiarvo
Tietoja tuloksen kokoamisesta: Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä.
1.0 1 00 1. 1.00
Tuloksen itsearviointi: Tavoite (80% kyllä-vastauksia) saavutettiin ja ylitettiinkin tämän mittarin osalta. Negatiivisia vastauksia ei ollut lainkaan. Työllistämishankkeen verkostoyhteistyö edistää tiedon saantia työllistymismahdollisuuksista ja jatkopoluista. Kehityskeskusteluissa ja henkilökohtaisissa ohjauksissa nostetaan esiin tulevaisuuden suunnitelmia ja vaihtoehtoisia jatkopolkuja. Laatija: Leena Nukari ja Kaisa Akbay
9
Päivämäärä: 26.2.2013
7.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee olevansa hankkeeseen kokonaisuudessaan tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen Miten suhtaudut OT -hankkeeseen kokonaisuudessaan?
kpl
kpl
2 kpl
7 kpl
3 kpl
kpl
(0%)
(0%)
(16 7%) (16.7%)
(58.3%)
(25%)
(0%)
A
B
C
D
E
eos
1
2
3
4
5
Vastanneet: 12 / 12 kpl (100%)
Saavutettu keskiarvo
Vastausasteikko: A erittäin tyytymätön B
tyytymätön C
neutraali D
tyytyväinen E
erittäin tyytyväinen eos
4.0 4 08 4. 4.08
eos
Tietoja tuloksen kokoamisesta:
Tuloksen itsearviointi:
Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä.
Tavoite (80% vastaajista on vähintään tyytyväinen) saavutettiin tämän mittarin osalta. Edellisessä mittauksessa, vuonna 2011, tavoitetta ei saavutettu. Siten voidaan päätellä, että hanke on kokonaisuudessaan kehittynyt osallistujien toivomaan suuntaan. Hankkeessa on pyrittykin jatkuvaan uudistumiseen, esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien ja yhteistyöverkoston kehittämisen kautta. Negatiivisia vastauksia ei ollut lainkaan. Laatija: Leena Nukari ja Kaisa Akbay
10
Päivämäärä: 26.2.2013
6 OSATAVOITE: ON KEHITETTY MALLI, JOSSA KOULUTUS LIITETÄÄN OSAKSI OT-HANKKEEN KAUTTA TYÖLLISTYVIEN TYÖSUHDETTA osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla 1.Tavoitemittari: Kuvaava esimerkki mallista, jossa koulutus liitetään osaksi OT-hankkeen kautta työllistyvien työsuhdetta Tulos: OT-hankkeessa on kehitetty koulutusmalli, jonka tavoitteena on kannustaa osallistujia kehittämään itseään ammatillisesti sekä parantamaan työnsaantimahdollisuuksiaan. Samalla kun työntekijä työllistyy Jyvälään, hänelle tarjotaan mahdollisuutta kouluttautua työn ohessa. Malli toimii siten, että koulutusmahdollisuudet otetaan esiin jo rekrytointivaiheessa ja myöhemmin kehityskeskusteluissa.Vuosittain laaditaan koulutusopas, johon on koottu alueen koulutustarjontaa ja osallistujien toiveiden mukaisia koulutuksia. Koulutusten valinta tapahtuu yhdessä työntekijän ja hankehenkilöstön kanssa. Koulutus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan työaikaan ja OT-hanke vastaa sen kustannuksista osittain tai kokonaan. Koulutuksen korvaaminen varmistetaan vielä ELY-keskuksesta kunkin henkilön kohdalla; koulutuksen tulee edistää henkilön ammatillista osaamista tai suuntautumista uuteen ammattiin. Malli on kehitetty vuoden 2011 aikana, jolloin hankkeeseen tuli koulutussuunnittelusta kiinnostunut opiskelija työharjoitteluun. Suunnittelussa otettiin tavoitteeksi hankkeeseen osallistuvien koulutusmotivaation lisääminen. Kehityskeskusteluissa esiin tulleet koulutustoiveet olivat hyvä lähtökohta kannustaa osallistujia suuntautumaan koulutukseen jo työsuhteen aikana. OT-hanke tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa ja tarjoaa mahdollisuuksia sekä tutkintotavoitteiseen opiskeluun että yksittäisten kurssien suorittamiseen. Lisäksi hanke voi järjestää Jyvälässä pidettäviä tilauskoulutuksia.Vuoden 2012 aikana on lisätty yhteistyötä oppilaitoksiin, myös hankkeeseen osallistuvien kiinnostus kouluttautumiseen on lisääntynyt. Vuonna 2012 koulutuksiin osallistui 32 henkilöä hankkeeseen osallistuneista 48 henkilöstä. Tietoja tuloksen kokoamisesta: OT-hankkeen projektikoordinaattori Leena Nukari ja yksilövalmentaja Kaisa Akbay laativat kuvauksen Tuloksen itsearviointi: OT-hankkeen koulutusmalli muistuttaa osittain työhallinnon kehittämää Toppis-mallia, jossa työvoimapoliittinen ammatillinen koulutus yhdistetään palkkatuettuun työhön. OT-hankkeen malli ulottuu myös muuhun kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen, joten asiakkaan kannalta koulutusmalli on joustavampi ja yksilöllisempi. Mallin kehittämiseksi on tehty yhteistyötä Jyväskylän aikuisopiston Osaamisella Töihin-projektin kanssa. Yhteistyö on ollut tuloksellista, mutta projektin määräaikaisuudesta johtuen mallin toteuttaminen jatkossa on epävarmaa. Päivämäärä: 5.3.2013
Laatijat: Leena Nukari ja Kaisa Akbay
11
Lähiötyö alliolan Nuoret ry:n lähiötyö toteutuu Kivikon kumppanuusnuorisotalossa, Itä-Pasilan sosiaalisessa nuorisotyössä ja Puistolan nuorisotyössä. Lähiötyön tavoitteena on kohdata nuoria heidän omalla asuinalueellaan ja tarjota mahdollisuus mielekkääseen toimintaan ja turvalliseen aikuiskontaktiin ja tukea nuoria heidän omissa vahvuuksissaan.
K
ITÄ-PASILA Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö on alueen lapsia, nuoria sekä perheitä yksilöllisesti ja yhteisöllisesti kohtaavaa ja vahvistavaa toimintaa. Toiminnan keskiössä ovat voimaannuttavat, vuorovaikutteiset ja vertaistuelliset tyttö- ja poikaryhmät, yksilötuki, retket, leirit ja alueelliset tapahtumat. Ryhmien tavoitteena on kohdata erityisesti ne lapset ja nuoret, joiden kasvua säännölliset ja sukupuolisen-
sitiivisen näkökulman huomioonottavat ryhmätapaamiset voivat vahvistaa. Tavoitteena on ehkäistä nuorten eriytymistä ja tukea sosiaalisten taitojen kehittymistä niin vertaisryhmäläisten kuin ohjaajienkin kanssa. Itä-Pasilan sosiaalisessa nuorisotyössä työskentelee kaksi kokopäiväistä työntekijää ja vuonna 2012 tuntipohjaisia työntekijöitä oli 10, vapaaehtoisia 6 harjoittelijoita 4. Itä-Pasilan sosiaalista nuorisotyötä rahoittaa kumppanuudessa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja sosiaalivirasto.
Esimerkkejä Itä-Pasilan sosiaalisen nuorisotyön sosiaalisista tavoitteista ja tuloksista: ITÄ-PASILASSA TEHDÄÄN MONIKULTTUURISTA SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ Kuvausten ohella sosiaalisia tavoitteita mitattiin nuorille suunnatulla asiakaskyselyllä. Itä-Pasilan nuorten kyselyä toteutettiin vuonna 2012 keväällä ja syksyllä noin 1 kuukauden ajan. Kyselyyn vastasi 33 nuorta. Kyselyyn vastasivat ne nuoret jotka olivat mukana ryhmätoiminnassa kyselyn toteuttamisen aikana. Kyselyn vastausprosentti oli 100 %. OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT
TULOKSET
Tuemme lasten ja nuorten hyvinvointia ryhmätoiminnan ja yksilötuen keinoin. 80% nuorista kokee saavansa toiminnan kautta tukea joihinkin seuraavista asioista.
32/33 =97 %
Itä-Pasilan asiakaskyselyyn 2012 vastanneista nuorista koki saaneensa tukea koulunkäyntiin, yhteishakuun, kesätöihin, työnhakuun, vanhempi- /perhesuhteissa, kaverisuhteissa tai harrastuksissa.
25/33 = 76 %
Itä-Pasilan asiakaskyselyyn 2012 vastanneista nuorista koki saaneensa tukea tunteiden tunnistamisessa tai ilmaisussa, mieheksi tai naiseksi kasvamisessa, ihastumisessa tai rakastumisessa tai toiveikkuudesta tulevaisuutta kohtaan. JOS OLEN TARVINNUT APUA, OLEN SAANUT TUKEA / NEUVOA / OPASTUSTA JOIHINKIN ALLA OLEVISTA Koulunkäynti / opiskelu (23) Yhteishaku (2) Kesätyöt (9) Työnhaku (4) Suhteet vanhempiin / perheeseen (0) Kaverisuhteet (9) Harrastukset (12) Jokin muu, mikä (0)
12
MILLAISTA TUKEA OLET SAANUT? Voit valita yhden tai useamman tai kirjoittaa itse millaista tukea olet saanut Itä-Pasilan nuorten toiminnasta Tunteiden tunnistaminen (5) Tunteiden ilmaisu (9) Naiseksi kasvaminen (6) Mieheksi kasvaminen (4) Ihastuminen / rakastuminen (2) Arjen pienet murheet (7) Toiveikkuutta tulevaisuuteen (12) Jokin muu, mikä (2)
Toiminta perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen alueen nuorten kanssa. Nuoret toimivat vertaisohjaajina
a) Työntekijän kirjoittama kuvaus Skarpista: Skarppi -vertaisvalistusohjelman tarkoitus on lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja toimia vastavoimana alkoholimyönteiselle kulttuurille. Alppilan yläkoululla toteutetussa Skarpissa yhdeksäsluokkalaiset oppilaat valistivat seiskaluokkalaisia alkoholiin liittyvissä asioissa. Seitsemän vapaaehtoista ”skarppinuorta” koulutettiin aluksi ohjaamaan valistukset, jonka jälkeen he toteuttivat itsenäisesti ”sessiot” seiskaluokkalaisille. Ohjaajat toimivat vertaisvalistuksissa vain tarkkailijoina ja antoivat palautetta jälkeenpäin. Skarppi piti sisällään yhteensä kaksi koulutuspäivää ja neljä valistuskertaa sekä arviointipäivän. Etenkin valistajan roolissa olleet nuoret kokivat Skarpin mielekkääksi, koska saivat ohjauskokemusta ja todistuksen tehdystä työstä ja ryhmässä oli koko ajan hyvä henki päällä. b) Skarppi-vertaisvalistusohjelmaan osallistuneen nuoren kuvaus: ”Kun olin vertaisohjaaja tuntui, että tein jotain hyödyllistä. Sain mahdollisuuden vaikuttaa nuoriin niin, että he olisivat fiksuimpia alkoholin kanssa kertomalla heille niiden vaaroista ja kuinka ne vaikuttavat omaan ja muitten elämään negatiivisesti. Meillä oli tosi hyvä ryhmä ja oli helppoa työskennellä kaikkien kanssa, koska meillä oli samat tavoitteet ja hommat menivät vielä helpommin kun osasimme tukea ja huomioida toisia vertaisohjaajia kuin niitä joita ohjasimme.” c) Skarppi-vertaisvalistusohjelman yhteistyöopettajan kuvaus: ”Opettajana koin todella tärkeäksi Skarpin vertaisvalistusohjelman. Se on ennalta ehkäisevää vaikuttamista ja osallistaa oppilaita sekä vertaisvalistajina toimivia että seitsemäsluokkalaisia. Vetäjinä toimivat nuoret toisille nuorille on hyvä keino vaikuttaa nuorempien oppilaiden tuleviin valintatilanteisiin, antaa rohkeutta tehdä erilaisia ratkaisuja. Koulutus ja hyvä ohjaus ja aikuisten tuki vertaisvalistajille mahdollistaa ohjelman toteuttamisen koulussa koulupäivän aikana. Hyvä, että ohjaajat ovat koulun ulkopuolisia nuorten parissa toimivia aikuisia, eikä aina opettajavetoista valistusta. Vanhempainilta, jossa vertaisvalistajat olivat mukana, onnistui juuri näiden nuorten osalta ja aktiivisuudesta johtuen hyvin, koska nuoret pystyivät esittämään asioita nuorten näkökulmasta ja kokemuksista vanhemmille. Loppupalaveri vielä vertaisvalistajien kanssa jäsensi kokonaisuutta ja antaa heille eväitä toimia jatkossa erilaisissa tiimeissä. Vertaisvalistajina toimineet oppilaat olivat tyytyväisiä saamiinsa todistuksiin ja joku kertoi nyt syksyllä käydessään täällä yläasteella vierailulla, että hänelle on ollut hyötyä toisella asteella tästä todistuksesta. Yhteistyö kouluttajien/ohjaajien ja koulun yhteysopettajan kanssa vertaisvalistuksesta innostuneiden oppilaiden etsimisessä ja aikataulujen laatimisessa sujui erittäin hyvin ja yhteysopettaja mielellään jatkaa tätä yhteistyötä ja oppilaiden osallistamista. d) nuorten kommentteja kyselyssä kysymykseen ”mikä vertaisohjaajana toimimisessa on ollut sinulle tärkeintä/parasta: • no kun saa hipaista jotenkin työelämään ja se on niinku parasta ku sit ymmärtää mitä aikuisena vaatii • että kuuntelee nuorta ja auttaa nuoria
13
Nuorille tarjotaan erilaisia ilmaisumenetelmiä vaikuttamisen tueksi
Työntekijän kuvaus: Niin kantaväestön kuin monikulttuuristen nuorten ilmaisua halutaan tukea monipuolisesti. Nuorille on järjestetty yhteistyökumppaneiden kanssa tanssia, teatteria, rap-toimintaa sekä kuvallista ilmaisua. Näissä harrasteryhmissä nuorilla on ollut mahdollisuus pysähtyä tiedostamaan, nimeämään ja ilmaisemaan tunteitaan ja itseään. Esimerkiksi rap-ryhmässä nuoret ovat sanoittaneet tekstit itse ja kertovat niiden kautta itselleen tärkeistä asioista kuten ystävyydestä, jumalasta sekä elämän haasteista ja mahdollisuuksista. Musiikin kautta sanoitukset ovat muidenkin kuultavissa esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa. Nuoren kuvaus räppi-työpajoista: Räppi on siistii, koska saa ilmasta tunteita ja saa tehdä omaa levyy ja sit ku frenditki on messis nii siit tulee hauskempaa ja se on hyvä ku jos joku tekee hyvän riimin ja se ei dikkaa siit nii mä voin ottaa sen ja lisää siihen lisää riimei ja nii edellee…
80% toimintaan osallistuvista nuorista kokee, että saa olla oma itsensä.
KIVIKKO Kivikon kumppanuusnuorisotalon tavoitteena on edistää alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia toiminnan kautta. Nuorisotalolla on avointa toimintaa, pienryhmiä, erilaisia kerhoja, kansainvälistä toimintaa ja tapahtumia. Kivikon nuorisotalo on lapsille
33/33 =100 %
Itä-Pasilan asiakaskyselyyn 2012 vastanneista nuorista koki, että Itä-Pasilan nuorisotoiminnassa saa olla oma itsensä.
ja nuorille päihteetön, turvallinen ja toiminnallinen tila. Kumppanuusnuorisotalossa työskentelee neljän hengen tiimi, joista kaksi on Kalliolan Nuoret ry:n ja kaksi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen työntekijöitä. Toimintaa toteutetaan kumppanuussopimuksella Helsingin kaupungin nuori-
soasiainkeskuksen kanssa. Nuoret toimivat vapaaehtoisina Kivikon nuorisotalolla tapahtumissa ja kahvilatoiminnassa. [tavoitteena 20 vapaaehtoista nuorta] Kivikon nuorisotalolla toimi vuonna 2012 31 vapaaehtoista nuorta. Tuemme nuorten kasvua yksilöllisesti ja ryhmätoiminnan keinoin.
Kivikon kumppanuusnuorisotalon sosiaalisia tavoitteita ja tuloksia vuodelta 2012: KIVIKON NUORISOTALO TARJOAA TARPEENMUKAISTA TUKEA JA TURVALLISEN KOHTAAMISPAIKAN ALUEEN LAPSILLE JA NUORILLE Sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista on mitattu kuvausten ohella nuorten kyselyllä. Kivikon nuorten kysely toteutettiin joulukuussa viikolla 51. Kyselyä tarjottiin 45 avoimeen – ja ryhmätoimintaan osallistuvalle 13-17-vuotiaalle nuorelle, jotka kävivät Kivikon nuorisotalolle viikon 51 aikana. Kyselyn vastausprosentti on 55 %. Toiminnan avoimen luonteen vuoksi on hankala määritellä perusjoukkoa, mutta keskimäärin viikon aikana Kivikon nuorisotalolla käy noin 50 eri lasta tai nuorta. OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT
TULOKSET
Kivikon nuorisotalolla tuetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja kansalaisaktiivisuutta. Nuoret toimivat vapaaehtoisina Kivikon nuorisotalolla tapahtumissa ja kahvilatoiminnassa. [tavoitteena 20 vapaaehtoista nuorta]
Kivikon nuorisotalolla toimi vuonna 2012 31 vapaaehtoista nuorta.
Tuemme nuorten kasvua yksilöllisesti ja ryhmätoiminnan keinoin. 80 % Kivikon nuorisotalon kyselyyn vastanneista kokee saaneensa tukea joihinkin seuraavista; oman itsensä ja mielenkiinnonkohteiden toteuttaminen, tunteiden ilmaisu, itsetunto, itsensä hyväksyminen, erilaisuuden hyväksyminen.
14
19/30 = 63 %
kyselyyn vastanneista nuoresta on kokenut saaneensa tukea joihinkin.
MITÄ MIELTÄ OLET ALLA OLEVIEN VÄITTEIDEN KANSSA? Valitse ne kohdat, jotka toteutuvat sinun kohdallasi. (Voit halutessasi valita useamman vaihtoehdon. Jos taas mielestäsi mikään alla olevista ei toteudu sinun kohdallasi, vaitse kohta ”... Kivikon nuorisotalo ei ole vaikuttanut elämääni positiivisesti.” ”Kivikon nuorisotalolla ollessani...” ...olen voinut toteuttaa itseäni ja mielenkiinnon kohteitani. (10) ...voin ilmaista erilaisia tunteita. (8) ...itsetuntoni on parantunut. (4) ...olen oppinut hyväksymään itseäni paremmin. (4) ...olen oppinyt ymmärtämään erilaisia ihmisiä paremmin. (9) ...minusta tuntuu että olen tärkeä. (3) Kivikon nuorisotalo ei ole vaikuttanut elämääni positiivisesti. (3) Jokin muu, mikä (1)
80 % Kivikon nuorisotalon kyselyyn vastanneista nuorista kokee saaneensa tukea joihinkin seuraavista; koulunkäynti, harrastukset, kaverisuhteet, perhesuhteet, omat vahvuudet ja osaaminen.
23/30 = 76,7 %
kyselyyn vastanneista ovat saaneet tukea joihinkin seuraavista; koulunkäynti, harrastukset, kaverisuhteet, perhesuhteet, omat vahvuudet ja osaaminen
MILLAISTA TUKEA OLET SAANUT? Voit valita yhden tai useamman tai kirjoittaa itse millaista tukea olet saanut Itä-Pasilan nuorten toiminnasta Koulunkäynti (11) Harrastukset (11) Vapaa-aika (13) Kaverisuhteet (12) Perhesuhteet (3) Omat vahvuudet ja osaaminen (3) Jokin muu, mikä (1)
15
1. Päätavoite: Vanhojen ammattipajojen seuranta ja tuki OsaOsatavoite tavoitteen numero
Tavoite mittarin numero
Tavoitemittari
1.1.
Työsuhteet ovat pysyviä
1.11
1.2
Työnantajien tukeminen koulutusta tarjoamalla
1.21
Työsuhteet jatkuvat työllistämistukien/oppis opimuksen päättymisen jälkeen On tarjottu työnantajien toivomaa koulutusta
16
Kuka, keneltä ja milloin tieto kerätään? (tietolähde tai mittausväline ja mahdollinen vastausasteikko) Kysely työnantaja/työntekijä
Pyydetty toiveita koulutusaiheista: aiheet, ajankohta, ohjelma Järjestetty koulutus, siihen osallistuminen
III
Sosiaaliset tavoitteet ja tulokset vuonna 2012
1. Päätavoite: Vanhojen ammattipajojen seuranta ja tuki 1.1. Työsuhteet ovat pysyviä Hankeaikana syntyneistä kahdeksasta ammattipajasta kaikki ovat olleet lähtökohtaisesti pysyviä työpaikkoja. Kolmessa pajassa työsuhde päättyi työntekijän henkilökohtaisista syistä (paikkakunnan vaihto, toinen koulutusala, toinen työpaikka). Jatkovuonna 2012 palkkatukijakson päätyttyä elintarvikealan työsuhde jatkui normaalina työsuhteena. Toinen elintarvikealan oppisopimus jatkuu vielä tämän vuoden (2013) puolelle oppisopimuksena, mutta työsuhteesta tulee pysyvä. 1.2. Työnantajien tukeminen koulutusta tarjoamalla Heti jatkohankerahoituksen varmistuttua helmikuussa 2012 hankkeessa mukana olleille ”vanhoille” ammattipajoille tiedotettiin hankkeen vielä jatkavan vuoden 2012 loppuun. Huhtikuussa 2012 yrittäjille lähetettiin tiedote, jossa kerrottiin täydennyskoulutusmahdollisuudesta ”pajamestareille” sekä kisälleille. Samalla pyydettiin toiveita koulutussisällöistä ja ajankohdista. Asiaan palattiin vielä myöhemmin puhelimitse ja todettiin, ettei kenelläkään pajoista ollut koulutustarvetta siinä vaiheessa.
17