Myynti Markkinointi 1/2020

1/20

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

Tasapaino kunnossa Katariina Haapanen tekee myyntityön lisäksi paljon vapaaehtoistyötä rikosuhrien ja mielenterveysongelmaisten parissa.

Omat akut latautuvat tallilla.

SIVU 42

Teemana liikenneturvallisuus

Myyntimiesten ensimmäinen nainen

Kova puristus vaatii kunnon palautumisen

SIVUT 22–39

SIVU 16

SIVU 46

PÄ ÄKIRJOITUS

M

Hyvää juhlavuotta

yynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Pitkään historiaamme mahtuu mielenkiintoisia vuosia, paljon henkilöitä ja onnistuneita kauppoja. Historiikkia kirjoitettaneen meistä uudelleen jälleen aikanaan. Siihen piirtyy varmasti käänteentekevänä nyt kuluvat hetket.

STARTUP. Omassa toimintaympäristössämme olemme uuden edessä ja toimintamme vaatii startup -yritykselle ominaisia toimintatapoja.

Luomme uutta ja olemme valmiina herkkään reagointiin. Olemme uudistaneet ja uudistamassa omaa tekemistämme vauhdikkaasti. Päivitetyt järjestelmät ja toimintatavat ovat läsnä arkipäivässä. Tärkeintä on katsoa avoimesti pitkälle eteenpäin eikä lukkiutua nykyiseen, vaan aistia muutoksia ja tehdä myös rohkeita päätöksiä.

VASTUULLISUUS. Vastaamme osaltamme ilmastonmuutoksen haasteisiin tarjoamalla asiakkaille vastuullisesti tuotettuja, tehokkaampia ja taloudellisimpia tuotteita. On täysin

selvää, että panostukset myyntiin ja markkinointiin tuovat lisää työtä ja hyvinvointia laajasti ympärillemme.

AUTOILU. Olemme myös vastuullisia autoilijoita, jotka käyttävät autoa työn tekemiseen. Työn vaatima autoilu tulee olla jatkossakin järkevästi mahdollista. Kalentereihimme eivät turhat ajokilometrit sovi, vaan mahdollisimman tehokkaat työpäivät – jaksamista ja vireystilan tuomaa turvallisuutta unohtamatta.

Toimintamme on monessa suhteessa täysin erilaista, millaiseksi liittojen toiminta yleisesti koetaan. Kovin etäiseltä tuntuu, monessakin suhteessa, tämänhetkinen toiminta järjestökentässä.

Tunne myynnin ja markkinoinnin ammattilaisuudesta sitoo meitä yhteen. Tämä tunne tulee välittyä kaikesta tekemisestämme.

MARKO HOVINMÄKI

PÄÄTOIMITTAJA, PUHEENJOHTAJA Myynti&Markkinointi

5

TÄSSÄ LEHDESSÄ

1/2020 SISÄLLYS

22

Lääke-edustaja Harry Stennabb tietää, että pienikin herpaannus liikenteessä voi olla kohtalokas.

16

Marja-Leena Korpi oli Myyntimiehet ry:n (nyk. MMA) ensimmäinen naisjäsen, mutta jäsenyyden saaminen ei ollut itsestään selvää.

6

5

Pääkirjoitus

8

Tässä ja nyt Best Seller Competitionista tulevaisuuden huippumyyjiä.

12

Vaihtoaskel Jyri Järvisen uravalintoja on ohjannut vahva halu kehittyä.

14

Ensiaskel Christian Kavanen sai päivän aikaa päättää, ottaako tarjotun työn vastaan.

16

Työ & ura 1960-luvulla miesvaltaisella alalla sanottiin, ettei nainen pärjää kauppamatkustajana.

22

28 32

36 39 40

Henkilö Harry Stennabbille kertyy tuhansia ajokilometrejä niin autolla kuin pyörällä.

Asiantuntija kertoo Pimeys ja väsymys ovat vaarallisia kumppaneita tien päällä.

Tekniikka Autoon voi asentaa turvallisuutta parantavaa tekniikkaa myös jälkikäteen.

42

46 49 50

Työ & vapaa-aika Aktiivisesti monessa mukana oleva Katariina löytää aikaa myös itselleen.

Hyvinvointi Mielekäs tekeminen nostaa energiatasoa.

MMA kouluttaa Jäsenille tarjolla muun muassa Adobe- ja Office-koulutusta.

MMA henkilöstöesittely Liiton puheenjohtaja ja johdon assistentti pitävät huolta, että jäsenet ovat ajan hermolla.

Kovaa faktaa Kaasuverkosto kattaa vain kapean kaistaleen Suomesta.

52

Lakipalvelut Työsuhdeauton käyttäminen voi pienentää nettopalkkaa.

Vinkit Poimi tästä parhaat podcastit mukaan ajomatkalle.

54

Kysy asiantuntijalta Miten toimia, kun saa varoituksen? Miten vuosilomaa kertyy?

Tutkittua Digitaalisuuden halutaan vauhdittavan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

56 57 58

Jäsenetuja Danske Bank tarjoaa MMA:n jäsenille sijoittajaedun.

Yhdistyksissä tapahtuu Paikallisyhdistysten kevään tapahtumia.

MMA palvelee Liitto on jäseniään varten.

Ota yhteyttä.

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

Päätoimittaja Marko Hovinmäki Toimitus Omnipress Oy Tuottaja Tiina Parikka Taitto Teemu Kavasto / Hank Joonas Kavasto / Hank Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 48 €/vuosi, kestotilauksena 30 €/vuosi.

Neljä numeroa vuodessa.

Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari@karisalko.com Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otava.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %.

Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %.

32

Autojen älytekniikka parantaa liikenneturvallisuutta, mutta ei poista kuljettajan vastuuta.

Painosmäärä 22 000 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 87. vuosikerta Painatus Punamusta, Forssa 2020 Kansikuvassa Katariina Haapanen Kuvaaja Sini-Marja Niska R PÄ

ISTÖME

R

KK

I

YM

TEEMA LIIKENNE JA TURVALLISUUS:

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

Myynti&Markkinointi

7

TÄSSÄ JA N YT

€

€

€

Palvelukokemus ratkaisee myös yritysmarkkinoinnissa Jopa 80 prosenttia B2B-yritysten ostajista on vaihtanut palveluntarjoajaa viimeisten kahden vuoden aikana siksi, ettei asiakaskokemus ole vastannut heidän tarpeisiinsa. Tämä käy ilmi Accenture Interactiven kansainvälisestä Service is the New Sales -tutkimuksesta, johon osallistui 748 B2B-yritysten ostajaa ja 1 499 B2B-yritysten myyjää.

Digitaalisen palvelukokemuksen kehittämisellä on yhteys yrityksen kasvuun ja menestykseen. Tutkimuksen mukaan yrityksistä, joissa palvelu asetettiin myynnin edelle, 96 prosenttia kertoi kannattavuuden parantuneen ja 97 prosenttia markkinaosuuden kasvaneen.

– Menestyvät B2B-yritykset tekevät hartiavoimin töitä integroidakseen ihmisten välisen vuorovaikutuksen digitaalisiin kokemuksiin, jotka parantavat

8

asiakaspalvelua, Experience Architect Henri Kingo Accenturelta kertoo.

Palvelukokemuksen kehittämiseen panostaneet yritykset hyödyntävät teknologiaa ja dataa monipuolisesti. Tekno-

Digitaalisen palvelukokemuksen kehittämisellä on yhteys yrityksen kasvuun ja menestykseen.

logian avulla kohdennetaan esimerkiksi asiakkaille yksilöityjä tarjouksia ja parannetaan siten asiakkaiden sitoutumista.

Tutkimuksen mukaan heikommin menestyneissä yrityksissä digitaalisten järjestelmien kehitykseen saatetaan panostaa asiakaskokemuksen kustannuksella. Toisaalta osa heikommin menestyvistä yrityksistä on keskittynyt vain perinteisiin myyntitapoihin eikä ole tehnyt kriittisiä digitaalisia investointeja.

– Asiakaskokemuksen kehittäminen liitetään helposti vain kuluttajapalveluihin, mutta se on aivan yhtä relevanttia B2B-kentässä. Tutkimuksemme mukaan B2B-yritysten myyntiorganisaatiot voivat luoda kestävää kasvua keskittymällä hyvään palveluun. Tämä parantaa ostajien tyytyväisyyttä ja asiakasuskollisuutta, Kingo sanoo.

Datan hyödyntäminen on haaste Markkinoinnin digitalisaatio jatkuu vauhdilla vuonna 2020. Markkinoinnissa panostetaan lähitulevaisuudessa erityisesti analytiikkaan sekä asiakastiedon ja analytiikan hallintaan. Lähes 90 prosenttia Markkinointi 2020 -tutkimuksen vastaajista panostaa näihin markkinoinnissaan.

Suurimmat säästötavoitteet sen sijaan näyttävät kohdistuvan markkinatutkimuksiin. Peräti kymmenen prosenttia vastaajista arvioi pienentävänsä markkinatutkimusten osuutta.

Suurimmat säästötavoitteet sen sijaan näyttävät kohdistuvan markkinatutkimuksiin.

Digitalisaatio on yrityksille sekä haaste että mahdollisuus. Yli puolet tutkimukseen vastanneista yrityksistä kokee suurimmiksi haasteiksi datan hallinnan ja hyödyntämisen. Digitalisaatio tarjoaa yrityksille kuitenkin mahdollisuuden kehittää markkinointia. Vuonna 2020 yritykset panostavat eniten sisältömarkkinointiin, sosiaalisen median kanaviin, hakusanamainontaan ja sähköpostimarkkinointiin.

Vastaavasti suurimmat leikkaukset kohdistuvat vastaajien mukaan tele-

Markkinoinnin tavoitteet: • 54 % myynnin kasvu • 47 % brändin vahvistuminen • 28 % asiakaskokemuksen parantaminen • 26 % digitransformaatio • 21 % MROI • 21 % liidit

Uusia tekijöitä Vuoden 2020 alusta alkaen Myynti & markkinointi -lehteä on tehty uudella kokoonpanolla. Tästä numerosta lähtien lehteä tuotetaan yhteistyössä Omnipress Oy:n kanssa. Lehden tuottajana toimii Tiina Parikka, ja toimitukseen kuuluvat myös toimitussihteeri Maarit Krok ja lehden ulkoasusta vastaavat Teemu ja Joonas Kavasto.

Omnipress Oy on Mediatalo Keskisuomalaisen aikakauslehtiyksikkö, joka kustantaa yli 20 printtija verkkojulkaisua.

Juttuvinkit, palautteet ja muut lehteä koskevat kysymykset voi jatkossa lähettää sähköpostitse osoitteeseen tiina.parikka@omnipress.fi.

markkinointiin ja perinteiseen printtimediaan.

IAB Finland ja Avaus toteuttivat Markkinointi 2020 -tutkimuksen syyslokakuussa, ja tutkimukseen vastasi yhteensä 76 päättäjää, joista lähes 75 prosenttia oli markkinointijohtajia tai -päälliköitä. Muita vastaajaryhmiä olivat muun muassa myynti-, asiakkuus- ja liiketoimintajohtajat.

Markkinointibudjetit: • 38 % kasvaa jonkin verran • 32 % pysyy ennallaan • 11 % ei osaa sanoa • 14 % pienenee jonkin verran • 5 % pienenee merkittävästi

TÄSSÄ JA N YT

T8-malli parantaa suorituskykyä Myyntityössä oleellista on erottautua kilpailijoista arvoa tuottavalla tavalla. Tämän tietää kirjailija Ari Heiskanen, jonka joulukuussa ilmestynyt teos Tietoisesti taitava myynnin johtaja – T8-malli auttaa organisaation myynnin suorituskyvyn parantamisessa.

– Myyntijohtajat elävät todellisuudessa, jossa vanhoja rooleja ja toimintoja murskataan ja muovataan uudelleen. Myynti on markkinointia ja markkinointi on myyntiä. Brändäämme henkilöitä ja yrityksiä, Heiskanen kuvaa myyntimaailman haasteita.

T8-mallin avulla havainnollisestaan organisaation toiminnan vaikutuksia sen tulevaisuuteen syyseuraussuhteiden kautta. Malli koostuu kahdeksasta osasta, jotka edustavat sekä organisaation sisäpuolista että ulkopuolista maailmaa. Organisaation ulkopuolisia asioita ovat tulevaisuus, tehtävä sekä tulos, ja sisäpuolelle sijoittuvat tarjooma, toiminta, tunne ja toimintaedellytykset. Tavoitteet kuuluvat sekä organisaation sisäpuolelle että ulkopuolelle.

– Uskon, että T8-mallia soveltamalla organisaatio kuin organisaatio pääsee lähemmäs myyntiongelmien taakse jättämistä, Heiskanen sanoo.

– Ja taakse ne on pystyttävä jättämään, sillä muuten organisaatiolla ei välttämättä ole tulevaisuutta.

Ari Heiskanen: Tietoisesti taitava myynnin johtaja – T8-malli.

Alma Talent 2019, 204 s.

10

Kollegat ja työyhteisö koettiin tutkimuksessa yhä tärkeiksi.

Etätyö

lisää hyvinvointia Suomalaisten mielestä etätyö on yhteydessä parempaan vointiin työpaikalla ja myös sen ulkopuolella. Tämä käy ilmi Kuopion alueen ja Republicin teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1074 työelämässä olevaa 18–64-vuotiasta suomalaista. Kiinnostus etätyötä kohtaan oli sitä korkeampi mitä pidempi työmatka vastaajalla oli. Yli puolet nuorista vastaajista tekee mielellään etätöitä, kun taas yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä yli puolet työskentelisi mieluiten työpaikalla.

Etätyössä ei kiinnosta ainoastaan työpaikalta pois oleminen, vaan etenkin joustavuus ja vaihtelun mahdollisuus. Kollegat ja työyhteisö koettiin tutkimuksessa yhä tärkeiksi.

– Erilaisia joustoja työn tekemisen tapoihin ja työaikaan kaivataan. Tutkimuksen mukaan Suomesta ei löydy juuri kiinnostavia etätyökyliä tai lähiöhubeja, vaan parhaana etätyöpaikkana pidetään edelleen omaa kotia, Kuopion kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soininen sanoo.

Joka neljäs suomalainen myös kokee, että työelämä ja vapaaaika eivät ole tasapainossa ja että vapaa-aikana ei ehdi tehdä riittävästi itselle tärkeitä asioita.

Tutkimuksen mukaan näin kokevat erityisesti toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijät. Johtajatasoa edustaneista vastaajista sen sijaan suurin osa kokee vapaa-aikansa riittäväksi.

Tulevaisuuden huippumyyjiä Best Seller Competitionista Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset on yhteistyökumppanina Haaga-Helian ja Turun ammattikorkeakoulun järjestämässä Best Seller Competitionissa.

Kyseessä on myyntityön korkeakouluopiskelijoille suunnattu kilpailu, jonka tavoitteena on ammattimaisen myyntityön arvostuksen nostaminen sekä myyntiosaamisen osoittaminen,

lisääminen ja kehittäminen.

Kilpailu valmentaa korkeakouluopiskelijaa tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaksi huippumyyjäksi.

Jo 11 vuoden ajan järjestetty Best Seller Competition on ainoa Suomessa järjestettävä kansallinen opiskelijoiden myyntikilpailu. Siinä selvitetään, kuka suoriutuu parhaiten vaativasta henkilökohtaisen

yritysmyynnin asiakastapaamisesta. Tänä vuonna kilpailijoiden tehtävänä on myydä pääsponsori Lime Technologiesin tuotetta kuvitteelliselle ostajalle 20 minuuttia kestävän myyntitilanteen aikana.

Kilpailun kautta opiskelijoiden on mahdollisuus työllistyä myyntityöhön ja yritykset saavat mahdollisuuden rekrytoida vaativan

henkilökohtaisen myyntityön osaajia. Yritysmaailma on tullut opiskelijoille tutuksi, sillä kilpailussa mukana olevat korkeakoulut ovat läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa.

Best Seller Competition järjestetään Helsingin Pasilassa Haaga-Helian toimipisteessä 16.4.2020, ja tapahtumaa on mahdollista seurata myös suoratoistona.

Best Seller Competition järjestetään Helsingin Pasilassa Haaga-Helian toimipisteessä 16.4.2020.

Myynti&Markkinointi

11

Jyrin urastepit • Sellai Oy 9/2019– Konsultti, joka myy • Superlion Oy 9/2019– Director of Sales and Business Development • Sako Ltd 1/2017–6/2019 Sales Manager • Mobiilimarkkinointi Routa 9/2015–12/2016 Account Manager

12

VAIHTOASKEL

Vahvuutena läsnäolo Ostajien valveutuneisuus vaatii myös myyjältä entistä laajempien kokonaisuuksien hallintaa. On tärkeää, että osaa asettua asiakkaan kenkiin.

TEKSTI MAARIT KROK KUVA TIMO PORTHAN

V

ielä vuosi sitten Jyri Järvinen työskenteli aseteollisuudessa ja vastasi kansainvälisestä myynnistä sekä kuluttajapuolen markkinointipolun kehittämisestä. Työmatkoihin kului kuitenkin aikaa, ja vähitellen heräsi ajatus, että sen ajan voisi käyttää johonkin muuhunkin.

– Kyydissäni istunut kollega laski, kuinka paljon aikaa työmatkoihimme kuluu vuodessa. Viikko. Se oli lopulta ratkaiseva tekijä, että aloin etsiä uutta työtä, Jyri sanoo.

Kehitystä Jyri on nimenomaan janonnut. Työpaikan vaihdosta on aina ohjannut halu kasvaa ihmisenä ja myyjänä. Hän aloitti uransa mediamyynnistä ja sisältömarkkinoinnista, ja muutaman vuoden päästä hänet headhuntattiin aseteollisuuteen.

– Keräsin omat natsani aika pitkälti mediamyynnistä ja

sisältömarkkinoinnista. Myyjäksi olen kasvanut vähitellen, ja merkittävin kasvu tapahtui mediamyynnin alalla.

Nyt Jyri on monessa mukana. Viime vuonna hän aloitti sekä Superlion Oy:n asiantuntijana että Sellai Oy:n konsulttina – tai konsulttina, joka myy.

– Emme ole myynnin konsultteja, mutta teemme myös sitä. Autamme

”Jos asiakas menestyy, me menestymme.”

asiakasyrityksiä tekemään myyjistä parempia, ja joskus teemme asiakkaillemme koko myyntiprosessin alusta loppuun.

Jyrin mukaan ostajat ovat entistä valveutuneempia, mikä vaatii myös myyjältä entistä laajempien kokonaisuuksien hallintaa. Myös ostopolut ovat pidentyneet; aiemmin ostopolkuun kuului yksi tai kaksi päättäjää, nyt päättäjiä on uusimpien tutkimusten mukaan jopa kuusi ja puoli.

Sellailla Jyri hoitaa sekä kotimaan että Baltian myyntiä.

– Oma vahvuuteni on olla läsnä asiakkaan kanssa. Haluaisin oppia tunnistamaan paremmin asiakkaiden kehityskohteet ja ymmärtämään paremmin heidän bisnestään. Jos asiakas menestyy, me menestymme. On tärkeää osata kaivaa asiakkaan tarpeet esiin ja asettua asiakkaan kenkiin.

Myynti&Markkinointi

13

ENSIASKEL

Ajopuutekniikalla eteenpäin Christian Kavanen kiinnostui teknologiasta jo varhain, mutta myyntialalle lähteminen yllätti läheiset.

TEKSTI MAARIT KROK KUVA TIMO PORTHAN

” 14

Kiinnostuin teknologiasta jo nuorena. Kaikki uudet laitteet houkuttelivat. Oli hienoa nähdä, mitä teknologialla voi saavuttaa. Koodaamaan en koskaan opetellut, olen jättänyt rakentamisen muiden huoleksi.

Sen sijaan hienoista laitteista saan edelleen kiksit.

Kun sain opiskelupaikan Haaga-Helian myynnin ja markkinoinnin koulutusohjelmasta, äitini katsoi minua ihmeissään. Hänelle alavalintani oli yllätys, eikä hän nähnyt minua myyjänä. Nykyään hänkin on jo alkanut ymmärtää valintaani.

Suoritin opintoihin kuuluvan työharjoittelun Dellillä ja pääsin suositusten kautta osaaikaiseen työhön Tech Datalle.

Pari kuukautta ennen kuin sopimukseni päättyi, minulle soitettiin Delliltä ja tarjottiin työpaikkaa päivän varoitusajalla.

Sillä tiellä olen edelleen. Opintoni ovat vielä kesken, mutta olen päättänyt saattaa ne

loppuun seuraavien viiden vuoden aikana.

Olen mennyt eteenpäin ajopuutekniikalla: antanut virran viedä ja uskaltanut tarttua uusiin haasteisiin, kun niitä on tullut vastaan.

Olen ollut tässä työssä nyt hieman yli kolme vuotta. Sinä aikana tehtävänkuvani on muuttunut, olen saanut lisää vastuuta ja liikevaihtotavoitteeni on kasvanut. Hoidan myös asiakkuuksiamme Tanskassa.

Koen vahvaa halua ja tarvetta kehittyä, sillä minulla on tästä työstä ja myös yrityksestä paljon opittavaa. Olen järjestelmällinen, mikä helpottaa suurten kokonaisuuksien haltuunottoa ja niiden myymistä asiakkaalle.

Innostun, kun näen, miten hienoja juttuja asiakkaamme tekevät teknologiallamme. Ala kehittyy hurjaa tahtia, ja koko ajan syntyy uusia tapoja rakentaa toimivampaa yhteiskuntaa.”

Kysymys konkarille: ”Miten priorisoida työ ja vapaa-aika, kun ei ole säännöllistä työaikaa?”

Hyvä vaihtoehto on tehdä itselle selväksi, mitkä ovat työpäivän tehtävät ja tavoitteet. Töiden tultua hoidettua saa myös työpäivän päätökseen ja voi aloittaa ansaitun vapaaajan vieton. Säännöllistä rytmiä ei ole aina mahdollista ylläpitää, mutta oma seuranta ajankäytöstä auttaa oppimaan priorisoinnissa.

Neuvon antoi MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki.

Christian Kavanen, 27 Account Executive, Dell Technologies • • • • •

K-Supermarket 2008–2016 Dell 3–4/2016 Tech Data 8–10/2016 Gigantti 2–11/2016 Dell Technologies 12/2016–

• Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2014–

Myynti&Markkinointi

15

TYÖ & UR A

16

Ensimmäinen nainen Marja-Leena Korpi hyväksyttiin ensimmäisenä naisena Myyntimiehet ry:n jäseneksi. Jäsenyyden saaminen ei ollut helppoa. Miehet eivät uskoneet naisen pärjäävän alalla.

TEKSTI TIINA KOMI KUVAT TIMO PORTHAN

Myynti&Markkinointi

17

MA

Ihmiset puhuvat mielellään itsestään.

M T M He ovat A T T A I S E valmiimpia IL kuuntelemaan edustajaa, kun saavat ensin kertoa omat kuulumisensa rauhassa.

125

M

SE

T

A

A

ARKKIN O

M

MMA

MYYNN IN

MARKKINO

M JA

M AT TIL A

I

NIN IN

JA

NIN IN

MYYNNIN

TYÖ & UR A

K

MMA

osmetiikka-alan myyntiedustaja Marja-Leena Korpi sai kuulla Myyntimiehet ry:n (nykyinen MMA) jäsenyyttä hakiessaan, ettei nainen pärjää kauppamatkustajana.

Elettiin 1960-luvun alkua. Myyntimiehissä ajateltiin, ettei nainen voi myydä kosmetiikkaa kemikaliokauppojen johtajille ja myyjättärille. Nainen ei olisi uskottava.

– Minulle ilmoitettiin kylmästi, ettei Myyntimiehet ry:n säännöissä tunneta naisedustajaa.

Marja-Leena suivaantui päätöksestä. Hän matkusti ympäri Suomea edustaen ranskalaista kosmetiikkasarjaa. Myyntimiesten jäsenet saivat alennusta junissa ja hotelleissa. Vuonna 1967 Marja-Leena lähetti uuden, kipakan hakemuksen ja hänet hyväksyttiin ”herraseuraan” ensimmäisenä naisjäsenenä.

– Siitä ei tehty numeroa. Taisi mennä muutama vuosi ennen kuin Myyntimiehiin liittyi muitakin naisia.

Kentällä miesedustajat suhtautuivat MarjaLeenaan ystävällisesti. Hän tuli hyvin erilaisten ihmisten kanssa toimeen, ja huumorintaju auttoi kiperissä paikoissa.

25 1 A MM

Ystävällisyys kannattaa Marja-Leena Korpi tutustui edustajiin jo myyjättärenä Rohdoskauppa & Parfymeria Durchmannilla. Hän oppi erottamaan hyvät myyjät huonoista.

Kerran liikkeeseen tuli edustaja, joka halusi esitellä tuotteitaan vain rouva Durchmannille. Marja-Leena kertoi, että rouva on asioilla.

18

Edustaja jäi odottamaan katsellen kahta nuorta myyjätärtä nenänvarttaan pitkin. Vihdoin rouva Durchmann saapuikin, mutta häneltä ei liiennyt aikaa edustajalle. Hän kehotti tätä esittelemään tuotteensa myyjättärille kertoen, että he saavat päättää, mitä ostetaan.

– Koppavan edustajan kiusaksi tilasimme vain vähän tuotteita. Opin, että myyjättäret ovat tärkeitä ja kannattaa kohdella ystävällisesti ja arvostavasti koko kaupan henkilökuntaa. Edustajan on myytävä asiakkaalle ensin itsensä ja vasta sitten tuotteensa.

Ensimmäinen suomalaisedustaja Marja-Leena kohosi nopeasti ykkösmyyjäksi ja sai vastuuta sisäänostajana. Näin hän tutustui tukkuliikkeiden edustajiin.

Sodan jälkeen tuotteet myytiin ”herrasväelle” jo ennen kuin ne ehtivät tulla maahan.

Myynti alkoi kuitenkin takuta vuonna 1956, ja edustajille oli kysyntää.

Erään tukkuliikkeen johtaja soitti MarjaLeenalle ja pyysi ”edustavaa ja reipasta tyttöä” tekemään historiaa ja ryhtymään kiertäväksi edustajaksi. Uudet työehdot kuulostivat hyviltä ja työ vaikutti kiinnostavalta, joten Marja-Leena suostui.

– Kun kerroin irtisanoutuvani, rouva Durchmann pyysi minua odottamaan kaksi tuntia.

Hän soitti Ranskaan ja pyysi puhelun jälkeen kaksi päivää lisäaikaa.

Kahden päivän kuluttua Ranskasta lensi Suomeen Lancômen johtajistoon kuuluva mies, joka tenttasi Marja-Leenan myyntitaitoja ja kyseli, mitä myyntivaltteja tällä on kilpailijoihin verrattuna. Marja-Leenalle tarjottiin Lancômen

ensimmäisen myyntiedustajan pestiä Suomessa.

Lancômella ei ollut tuohon aikaan muita naisedustajia, joten Marja-Leenasta tuli ensimmäinen nainen paikallaan. Palkkaa hän pyysi vähän enemmän kuin mitä kilpailija tarjosi. Pyyntö hyväksyttiin.

Marja-Leena kiersi ensin ympäri Suomea linja-autolla ja junalla, kunnes opetteli ajamaan autoa. Hän kiersi kemikaliokauppoja eri kaupungeissa. Siihen aikaan kosmetiikkaa myytiin vain kivijalkakaupoissa ja tavarataloissa. Tuotteet pakattiin posliinipurkkeihin, joten pakkaukset olivat painavia.

– Lancômen myymistä helpotti se, että tunsin kilpailijoiden tuotteet. Olinhan työskennellyt itse kemikaliokaupassa.

Marja-Leena huomasi pian, että ihmiset puhuvat mielellään itsestään. He ovat valmiimpia kuuntelemaan edustajaa, kun saavat ensin kertoa omat kuulumisensa rauhassa.

asiakkaisiin Suomen-edustajansa kanssa. Yhteistyö sujui, vaikkei Marja-Leena puhunut hyvin ranskaa eikä kovin hyvää englantiakaan. Vaan eipä kieliä tuolloin osannut moni muukaan.

Marja-Leena teki työmatkoja myös Hollantiin, Belgiaan ja Englantiin. Pariisi oli kuitenkin hänen suosikkikohteensa.

Kerran talvella oli niin huono ajokeli, että Marja-Leenan työsuhdeauto liukasteli tiellä matkalla Savonlinnasta Helsinkiin. Kyydissä istunut ranskalainen myyntipäällikkö arvosteli Marja-Leenan ajotyyliä, joten tämä laittoi päällikön rattiin. Kouvolaan asti ajettuaan johtaja kävi soittamassa puhelun.

Marja-Leena ajoi hiljaisuuden vallitessa Kouvolasta Helsinkiin pohtien, miten hänen mahtaa nyt käydä. Kun kaksikko pääsi perille, Marja-Leenalle kerrottiin, että häntä odottaa uusi auto, Citroën.

Ranskalainen liukkailla teillä

Tuotteiden esittelyn lisäksi Marja-Leena koulutti kemikalioiden henkilöstöä ja perehdytti heitä tuotteiden ominaisuuksiin. Edustettavien tuotteiden valikoima kasvoi, ja myyntipisteiden

Kahdesti vuodessa Marja-Leena kävi työmatkalla Pariisissa Lancômen tehtaalla. Lancômen johtajat kävivät puolestaan Suomessa ja tutustuivat

Itseään toteuttamassa

Työviikot olivat kuusipäiväisiä ja lomaa oli vain kaksi viikkoa vuodessa, kun MarjaLeena Korpi aloitti työnsä kosmetiikkaalan edustajana. Kilometrejä kertyi 30 000– 40 000 vuodessa ja hotelliyöpymisiä noin 270.

Myynti&Markkinointi

19

TYÖ & UR A

”Edustajan on myytävä asiakkaalle ensin itsensä ja vasta sitten tuotteensa.”

– Halusin näyttää myyntimiehille, että nainen pärjää tässä työssä yhtä hyvin kuin mieskin, Marja-Leena sanoo.

määrä lisääntyi. Marja-Leenasta tehtiin myyntipäällikkö, ja hän sai avukseen myyntiedustajia ja kosmetologeja.

Marja-Leena piti kovasti apulaisistaan ja työstään. Hänestä oli mukava päästä joka yö puhtaisiin lakanoihin nukkumaan. Iltoihin saattoi kuulua edustuspäivällisiä.

Hotelleissa oli myös usein tarjolla tanssia, mutta Marja-Leena vetäytyi päivällisen jälkeen huoneeseensa lukemaan. Hän ei viihtynyt iltaisin baaritiskillä eikä tanssiravintoloissa.

Perhettä Marja-Leena ei koskaan perustanut, vaikka asuikin sittemmin 30 vuotta avoliitossa.

Hän keskittyi töihin.

– Halusin näyttää myyntimiehille, että nainen pärjää tässä työssä yhtä hyvin kuin mieskin. Elämässä pitää olla sopivasti haasteita. Jotta ihminen voi olla onnellinen, hänen täytyy saada toteuttaa omia kykyjään – mieluiten omien kykyjen ylä- kuin alarajalla.

Työstä luopuminen kova paikka Vaatimukset töissä alkoivat lisääntyä 1980-luvulla ja työ vaati veronsa. Marja-Leenan selkä petti. Kolmesta leikkauksesta huolimatta hän joutui jäämään sairauseläkkeelle 55-vuotiaana. Se oli kova paikka.

– Ensimmäisen vuoden siivosin ja tiskasin, mutta muuta en oikein saanut aikaiseksi. Mieleni oli maassa. Työn mukana menetin suuren osan ihmissuhteistani. Onneksi nuoruuden ystävät, joista olin joutunut työni vuoksi luopumaan, 20

alkoivat palata takaisin elämääni. Vähitellen hyväksyin eläkkeellejäämiseni.

Marja-Leena liittyi Myyntimiesten veteraanikiltaan ja oli siellä jälleen ainut nainen. Seniorit tapasivat kerran kuussa. Pian hänet pestattiin killan sihteeriksi ja matkanvetäjäksi. Senioritoiminta toi sisältöä elämään.

Marja-Leena Korpi • 1935 syntyi Helsingissä • 1950 aloitti kesä- ja loma-apulaisena

Rohdoskauppa & Parfymeria Durchmannilla • 1955 valmistui merkantiksi ja aloitti

vakituisena myyjättärenä Durchmannilla • 1956 aloitti eri tukkuliikkeiden sisään ostajana edelleen Durchmannin palveluksessa • 1959 aloitti Lancômen myyntiedustajana • 1962 haki Myyntimiehet ry:n jäsenyyttä • 1967 hyväksyttiin Myyntimiehet ry:n jäseneksi • 1975 nimitettiin myyntipäälliköksi • 1990 sai sairauseläkkeen • 1990 liittyi Myyntimiesjärjestön Veteraani kiltaan ja toimi sen sihteerinä 10 vuotta

Edustajan rooli muuttunut konsultoivammaksi

S

anna Kallio valmistautuu seuraavan viikon asiakaskäynteihin kotonaan Kokkolassa. Edessä on kahden päivän tiivis kierros Jyväskylän seudulla.

– Minun alueeni on laaja, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Suomi Torniota myöten, Loréal Finlandin apteekkikosmetiikan myyntiedustajana toimiva Sanna kertoo.

Matkapäiviä kertyy siis paljon, mutta ennen jokaista reissua päivien ohjelman suunnitteluun ja asiakkaisiin tutustumiseen pitää varata aikaa.

– Apteekeissa asiakkaamme voivat olla kosmetologeja tai sitten farmaseutteja tai proviisoreja. Siinä on eroa, millaisen taustan omaavalle henkilölle tuotteita esittelee, itsekin

kosmetologin koulutuksen saanut Sanna sanoo.

Apteekkikosmetiikkaa hän on myynyt nyt vuoden verran, myyntikokemusta kaikkiaan on vajaa kymmenen vuotta. Työnkuva on sinä aikana muuttunut koko ajan enemmän konsultoivaan suuntaan.

– Enää ei riitä, että esittelee tuotteet ja kysyy, kuinka paljon mitäkin laitetaan tulemaan. Pitää tunnistaa asiakkaan tarpeet ja löytää heitä hyödyttävä ratkaisu, Sanna pohtii.

Asiakkailla käydessä tarkistetaan myös tuotteiden esillepano, joka on todella keskeistä, kun kyse on kosmetiikasta. Myös erilaisten kampanjoiden läpivieminen ja mahdollisista yhteistyökuvioista neuvotteleminen on osa työtä.

Vaikka tietoa on sähköisesti tarjolla rajattomasti, henkilökohtaisten tapaamisten merkitys ei ole vähentynyt.

– Esittelemme tuotteita ennakkoon, varsinainen tilaus hoituu usein sähköisesti. Käymme myös kouluttamassa asiakkaan henkilöstöä, joten tuotteet pitää tuntea todella hyvin, myyntikoulutuksilla opintojaan täydentänyt nainen sanoo.

Alaa Sanna Kallio seuraa sosiaalisessa mediassa. Myös esittelyaineisto on nykyisin sähköisessä muodossa.

– Auton ohella tärkeimmät työvälineeni ovat tietokone ja iPad.

LIIKENNE

Lääke-edustaja aina liikenteessä Ole valpas, huolehdi vireydestäsi ja muista, että vastuu on aina kuljettajalla. Tällaisin ajatuksin liikkuu maantiellä Harry Stennabb, jolle jokainen työpäivä on matkapäivä.

TEKSTI KIMMO SALO JA PÄLVI SALO KUVAT TIMO PORTHAN

H

arry Stennabb on järkyttynyt. Tuttava on juuri kertonut upouudesta ajopelistään. Siinä on niin paljon hienoja ominaisuuksia ja viimeisintä tekniikkaa, että kaverin ei ole kuskin penkille istuttuaan tarvinnut koskea rattiin 15 minuuttiin. Auton huristellessa eteenpäin on hyvin ehtinyt vilkaista aamun sähköpostit ja iltapäivälehden otsikot sekä tarkistaa Facebook-päivityksen.

– Huhhuh, ajattelin. Noin paljon en ikinä luottaisi parhaaseenkaan teknologiaan. Liikenteessä jo parin sekunnin herpaannus voi olla kohtalokas.

Stennabb tietää, mistä puhuu. Lääke-edustajalle kertyy vuodessa jopa 90 000 ajokilometriä. Kun mies on toiminut myyntitehtävissä vuodesta 1997, voi jokainen arvioida, kuinka monta kertaa hän olisi voinut tällä ajomäärällä kiertää maapallon ympäri.

Ei Stennabb turvallisuutta parantavaa tekniikkaa toki vähättele, on siitä ollut hänelle itselleenkin suurta hyötyä. Yhden kerran hän arvelee sen jopa pelastaneen ihmishengen.

– Ajelin kohti pohjoista, ja alkoi olla jo melko pimeää. Oulun eteläpuolella, Pulkkilan kohdalla,

22

eteeni ilmestyi kuin tyhjästä pyöräilijä. Pyörässä ei ollut valoja sen kummemmin kuin pyöräilijällä heijastimia. Onneksi autossani on infrapunakamera, jonka ansiosta ehdin havaita tilanteen ajoissa.

Pahoilta onnettomuuksilta Harry Stennabb on välttynyt, mutta läheltä piti -tilanteita on sattunut sitäkin enemmän.

– Kahdeksan vuotta sitten ajoin nokkakolarin autonsa hallinnan menettäneen kuljettajan kanssa. Onneksi se sattui taajama-alueella ja vauhti oli maltillinen. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta toisen osapuolen auto romuttui lunastuskuntoon.

– Syksyllä 2018 minulle kertyi yhden kuukauden aikana viisi hirvihavaintoa. Yksi näistä tapaamisista kunnioitettavan kokoisen sarvipään kanssa oli aika tiukka tilanne.

Liikkuvassa toimistossa Harry Stennabbin kotitalon pihalla Porvoon empirekaupunginosassa seisoo kaksi autoa.

Harvoin seisokit tosin ovat pitkiä, niin tiheään ne ovat liikenteessä. Periaatteessa kaikki työpäivät ovat miehelle matkapäiviä.

Harrylle kertyy vuodessa jopa 90 000 ajokilometriä. Autosta on tullut hänelle liikkuva toimisto.

Myynti&Markkinointi

23

LIIKENNE

Työn vastapainona Harry urheilee aktiivisesti ja soittaa rumpuja lääketeollisuuden ammattilaisista koostuvassa The Drug Bandissa.

– Lyhyemmillä työmatkoilla olen alkanut käyttää kaasuhybridiä. Tämä on minun korteni keossa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tankkausväli on 450 kilometriä, mutta kaasuverkosto on Suomessa vielä rajallinen. Siksi pidemmillä matkoilla allani on suurempi diesel-Audi. Joudun usein myös kuskaamaan mukanani tuotteita, lääkkeiden turvabokseja ja erilaista esittelymateriaalia.

Auto onkin Harrylle oma liikkuva toimisto.

– Työviikkoni käynnistyy sillä, että sihteeri buukkaa minulle esittelyjen rungon. Luurangon ympärille rakennan sitten lihakset eli täydennän tapaamisten listaa. Monesti soitan tien päältä tutuille asiakkaille, josko sopisi tulla käymään.

Päivät venyvät usein pitkiksi.

– Yritän viimeiseen saakka välttää hotellielämää. Haluan tulla 24

yöksi kotiin aina kun se on mahdollista. Siellä odottavat vaimo ja kolme lasta, 14-vuotias poika ja 12- ja 9-vuotiaat tyttäret.

Vireystilasta huolehdittava Harry Stennabb pitää ajamisesta, mutta rajansa silläkin. Vapaa-ajan autoilua mies ei mielellään harrasta.

Silloin menopeli vaihtuu kaksipyöräiseen, kun hän viilettää Porvoon ja lähiympäristön teitä maantiepyörällään.

Nuorempana hän ajoi kilpaa tosimielessä. Nykyisin kilometrejä kertyy sisäpyöräily mukaan lukien 6 000–10 000 vuodessa. Eipä ihme, että kuusikymppinen Stennabb on silminnähden timmissä kunnossa.

Harrastuksiin kuuluu myös maantiepyörien rakentelu.

– Liikunnalla on tutkimusten mukaan kiistaton yhteys aivojen

aineenvaihduntaan ja plastisuuteen.

Myyntityössä ja tien päällä liikkuessa hyvä vireystila on kaiken a ja o. Liikunnan lisäksi pyrin nukkumaan kunnon yöunet – vaikka se työrytmin vuoksi joskus onkin haastavaa – ja pitämään verensokerin päivän mittaan tasaisena. Syön aina hyvän aamiaisen ja ruokailen muutenkin säännöllisesti.

– Ruokatarjonta suomalaisilla huoltoasemilla, joita taidetaan liikenneasemiksi nykyään kutsua, on parantunut huimasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Hyviä ja terveellisiä vaihtoehtoja on tarjolla runsaasti, joten myyntitykinkään ei tarvitse tyytyä rasvaiseen grilliruokaan tai suklaapatukoiden mutusteluun.

Ruokapaussien lisäksi Harry suosittelee pitämään ajomatkoilla muitakin taukoja. Niiden aikana voi käydä läpi vaikka sähköpostit samalla,

kun haukkaa raitista ilmaa. Autoaan hän ei aja asiakkaan oven eteen ja hissin sijaan valitsee portaat.

Vastuu on aina kuljettajalla Fysioterapeuttina Stennabb tietää, että ergonomia on myös autoilussa tärkeää. Mitään yhtä oikeaa, optimaalista ajoasentoa ei hänen mielestään ole, vaan jokaisen kannattaa hakea itselleen sopiva: sellainen, jossa istuu rennosti, näkee hyvin ja ulottuu kaikkiin hallintalaitteisiin. Nykyisissä autoissa on hyvät mahdollisuudet säätää oma ajoasento itselle passeliksi.

Infrapunakameran lisäksi Harryn autoista löytyvät vakionopeudensäädin, kaistavahti sekä vireystilan valvoja, jotka kaikki ovat hänen mielestään hyviä liikenneturvallisuutta parantavia keksintöjä. Kuljettajan vastuuta ne eivät kuitenkaan koskaan poista.

– Sekin on tosiasia, että näkökyky heikkenee meillä kaikilla iän myötä. Erityisesti hämäränäkö huononee.

Itse olen käyttänyt laseja nyt pari vuotta. Sääli, kun nykyisin ei enää ole juurikaan lunta tienvarsia valaisemassa.

Vapaa-ajalla omissa oloissa Kun Harry Stennabb palaa työkeikaltaan Joensuusta, kajareista jyrähtää ilmoille musiikkia, jota voi luonnehtia progressiiviseksi metalliksi. Viime aikoina sitä on takonut eetteriin miehen uusin suosikkibändi, Wheel.

– Ennustan, että tämä englantilaissuomalainen yhtye tekee kansainvälisen läpimurron viiden vuoden sisällä.

Urheilun lisäksi musiikki on Harry Stennabbille toinen henkireikä ja elämän suola. Hän on itse ollut aktiivisoittaja nuoresta pitäen, ja aikoinaan mielessä kangasteli myös rockmuusikon ura. Monet rokkikukot ehtivät tulla rumpali-Stennabbille tutuiksi, kun hänen bändinsä soitti muun muassa Juicen ja Eppu Normaalin lämppärinä.

”Monesti soitan tien päältä tutuille asiakkaille, josko sopisi tulla käymään.”

– Myyntityössä ja tien päällä liikkuessa hyvä vireystila on kaiken a ja o.

Liikunnan lisäksi pyrin nukkumaan kunnon yöunet – vaikka se työrytmin vuoksi joskus onkin haastavaa, Harry sanoo.

Myynti&Markkinointi

25

LIIKENNE

Nykyisen bändin nimi on The Drug Band. Osa bändin jäsenistä on entisiä ammattimuusikoita, jotka toimivat tätä nykyä lääketeollisuuden parissa. Tunnetuin heistä lienee entinen Hanoi Rocks -kitaristi Nasty Suicide, oikealta nimeltään Jan Stenfors, joka rockuransa jälkeen opiskeli yliopistossa proviisoriksi ja työskentelee tänä päivänä merkittävässä asemassa lääketeollisuudessa.

– ”Nasse” on hyvä esimerkki siitä, että ihmisen on mahdollista tehdä monta erilaista uraa ja olla monessa asiassa hyvä, Harry toteaa.

Porvoon-kodissaan Harrylla on melkoinen kokoelma virvelirumpuja, joita hän harrastuksekseen keräilee ja kunnostaa.

– Tykkään rakennella käsin omissa oloissani. Vapaa-ajallani olen toisinaan hieman erakko, kun töissä pääsen toteuttamaan sosiaalista ja puheliasta puoltani.

Vapaa-ajallaan Harry keräilee ja kunnostaa virvelirumpuja, joita on vuosien varrella kertynyt kokoelmaksi asti.

Luottamus rakennetaan henkilökohtaisesti Harry Stennabbin työ ruotsalaisen lääkeyhtiö Nordic Drugsin avainasiakkuuspäällikkönä vie häntä jatkuvasti tapaamisiin ympäri Suomen. Lääkärit, apteekit, sairaalat – tahot, joilla on valtuudet kirjoittaa reseptejä – ovat hänen asiakkaitaan.

Helsinki, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat myyntialueina muissa lääkkeissä, mutta metadonikorvaushoitotuotteita hän myy koko Suomeen. Malmössä pääkonttoriaan pitävä työnantaja on ollut sama vuodesta 2003.

Peruskoulutukseltaan Harry on fysioterapeutti. Sittemmin hän on suorittanut RLE-tutkinnon (rekisteröity lääke-esittelijä).

Pitkähkössä ja vaativassa koulutuksessa opettajina toimivat farmakologian professorit. Sen jälkeen plakkariin on kertynyt vielä koko joukko lääkeyhtiön omia tuotekoulutuksia.

Jatkuva kouluttautuminen ja tietotason ylläpitäminen on hänen mielestään tämän päivän myyntityössä välttämätöntä. Tätä korostaa se, että muutos on nyt kaikilla aloilla nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin.

Myyntityön perustotuudet eivät kuitenkaan ole miksikään muuttuneet.

26

– Kaikki lähtee luottamuksen synnyttämisestä. Olen rakentanut omaa verkostoani kauan ja systemaattisesti. Niinpä minulla on suuri määrä pitkäaikaisia asiakassuhteita, joiden hoitamisessa kulmakivenä on ehdoton luottamus.

Tästä syystä Stennabb haluaa tavata asiakkaitaan mahdollisimman usein henkilökohtaisesti.

– Olen sitä mieltä, että digitaalisuutta kannattaa hyödyntää ja se voi olla myyjälle hyvä tuki. Teknologia ei mielestäni kuitenkaan koskaan tule täysin syrjäyttämään henkilökohtaisten kontaktien tarvetta.

– Nokakkain on helpompi keskustella. Nämä keskustelut ovat paljon intensiivisempiä ja informatiivisempia kuin sähköisesti vaihdetut viestit tai Skype-puhelut. Kun ollaan ammatillisesti tuttuja, kynnys lähestyä on matalampi puolin ja toisin. Minulla on mukavia asiakkaita, jotka ovat innostuneita kuulemaan uutta. Toki he ovat myös kriittisiä, kuten tällä alalla pitääkin olla.

Onhan kaiken perustuttava tutkittuun tietoon, myös myyntiväittämien.

LIIKENNE

Yö lisää väsyneenä ajamisen riskiä Kuljettaja voi väsyä päivälläkin, mutta yöllä väsymisen riski jopa kymmenkertaistuu. Pimeällä ajo lisää riskiä noin kolmanneksella, ja riski kasvaa iän karttuessa.

TEKSTI TIMO KIISKI

V

äsymyksen tai nukahtamisen aiheuttamien onnettomuuksien yleisyyttä ei tiedetä tarkkaan. Poliisitutkinnassa väsymyksen osuuden selvittämisessä joudutaankin turvautumaan epäsuoraan päättelyyn siitä, mikä kuljettajan vireystila on ollut onnettomuuden tapahtuessa.

– Väsymykseen voi viitata esimerkiksi ajautuminen vastaantulevien kaistalle ja toiseen autoon törmääminen jarrutusjälkiä jättämättä. Jos kuljettaja nukahtaa rattiin, jarrutusjälkiä ei tule usein ollenkaan. Väsymys voi olla syynä myös vaikkapa silloin, kun kuljettajalla on aiemmin todettu 28

unihäiriöitä, sanoo Työterveyslaitoksen ohjelmapäällikkö ja Jyväskylän yliopiston dosentti Mikael Sallinen.

Vakavissa onnettomuuksissa ja kuolonkolareissa väsymyksen osuus ylipäätään on suurempi kuin muissa onnettomuuksissa.

– Arviolta kolmanneksessa vakavista onnettomuuksista väsymys on suuri. Kaikissa auto-onnettomuuksissa väsymys on ollut yhtenä osatekijänä mukana ainakin 10 – 15 prosentissa, sanoo Sallinen.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan uneliaisuus selittää seitsemän prosenttia kaikista kolareista, 13 prosenttia sairaalahoitoon johtaneista kolareista ja 17 prosenttia kuolonkolareista.

Valoisuus nostaa vireystilaa Väsyneenä ajamisen riski on suoraan suhteessa vuorokaudenaikaan.

Yöllä ajaessa tärkeää: • Aja enintään 1,5–2 tuntia ilman taukoja.

• Pidä tauko, kun silmäluomi tuntuu raskaalta.

• Syö ennen ajoon lähtöä vain kevyesti.

• Juttelu ja radion kuuntelu piristävät vain hetken.

• Näkemisen alue supistuu pimeässä voimakkaasti, kiinnitä erityisesti huomiota turvaväliin ja tilannenopeuteen.

Myynti&Markkinointi

29

LIIKENNE

– Nyrkkisääntö on, että yöllä ajaminen kymmenkertaistaa väsymisen riskiä. Jos ihminen on valvonut yhtä soittoa 36 tuntia ja lähtee ajamaan päivällä, hän on silti virkeämpi kuin jos lähtisi ajamaan yöllä ja pimeällä. Valoisa päiväaika nostaa vireyttä, vaikka takana olisi pitkäkin valvominen, Sallinen antaa esimerkin.

Pimeässä ja väsyneenä ajamista on Sallisen mukaan tutkittu melko vähän.

– Päiväajan vireyttä nostava vaikutus selvisi ruotsalaisessa simulaattoritutkimuksessa, jossa tarkkailtiin kuljettajan silmien liikkeitä ja luomien asentoa samalla kun katsottiin, millä kohtaa kaistaa hän ajaa autoa, Sallinen kertoo.

Pimeä yksistään voimistaa väsymystä, mutta ei yhtä merkittävästi kuin yöaika. Pimeän vaikutus ajonaikaiseen väsymykseen näyttäisi olevan noin kolmasosan yöajan vaikutuksesta. Erityisesti pimeällä ajon epäsuotuisat vaikutukset korostuvat iäkkäämpien kuljettajien kohdalla.

–Ikä alkaa muuttaa hämärässä näkemisen kykyä noin 40 vuoden iässä, 60-vuotiaalla se on heikentynyt jo selvästi. Pimeä tekee ajamisesta paitsi epämiellyttävämpää myös riskialttiimpaa. Myös alkavat silmäsairaudet voivat heikentää hämärässä näkemistä. Heikentynyt hämäränäkökyky kasvattaa hereillä pysymisen vaikeuden lisäksi merkittävästi pimeällä ajamisen riskiä.

Väsymysoireisiin pitää reagoida Konstit taistella pimeässä ajon riskejä vastaan ovat melko yksinkertaisia perusasioita.

30

– Hämäränäkökyvyn heikentymistä voi kompensoida pitämällä ajovalot kunnossa, puhtaina ja oikein suunnattuina. Hämärässä ei aina kohtaamistilanteissakaan tarvitse vaihtaa kaukovaloja lähivaloihin. Toisen auton vastaantulemisesta häikäistymisen voi estää suuntaamalla silloin katseensa kauemmas tien oikeaan reunaan. Tietysti kannattaa välttää yöllä ajoa, jos se vain on mahdollista. Ja tietenkin rattiin pitää lähteä vain hyvin levänneenä.

Hiihtolomamatkojen lähestyessä reittien suunnittelu on hyvä tehdä jo etukäteen, eikä päättää taukopaikkoja vasta tien päällä.

– Pääsääntö on, että 1,5–2 tuntia yhtämittaista ajamista on aika maksimi, varsinkin yöaikaan.

Tyypillisimmin väsymyksen riskeistä varoittaa tavallista

”Nyrkkisääntö on, että yöllä ajaminen kymmenkertaistaa väsymisen riskiä.”

painavammilta tuntuvat silmäluomet.

– Jos on huoltamo lähellä, kannattaa juoda kuppi kahvia. Ja jos olosuhteet sallivat, on hyvä ottaa 10–20 minuutin nokoset, sillä pärjää usein 2–3 tuntia eteenpäin. Jos ei pysty ottamaan nokosia, kannattaa kävellä vähän aikaa ulkona. Väsymysoireisiin pitää ehdottomasti reagoida matkan aikana.

kuin kertaluontoisilla raskailla aterioilla.

Alkoholi, väsymys ja pimeä ovat vaarallinen yhdistelmä, vaikka veressä ei enää olisikaan promilleja.

– Jo alle sallittu 0,5 promillea alkoholia veressä yhdistettynä univajeeseen on yllättävän väsyttävä yhdistelmä. Jos on pitkään nauttinut alkoholia, unen laatu heikkenee ja uni tulee katkonaisemmaksi. Silloin jää

nukkumatta tärkeää syvää unta.

Monella ihmisellä alkaa tulla myös unenaikaisia hengityskatkoksia, jos menee nukkumaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Jos vaikkapa hiihtotai kesälomalla on tullut nautittua useana päivänä alkoholia, olisi hyvä pitää yksi selvä päivä välissä ennen kuin lähtee ajamaan. Silloin saa kuitattua pois myös mahdollisesti kertyneitä univelkoja.

Alkoholi, väsymys ja pimeä vaarallinen yhdistelmä

Radion kuuntelu vain hetken apu

Väärä ruokavaliokin juuri ennen ajamaan lähtöä voi kasvattaa väsymisen riskiä.

– Ennen ajoon lähtöä illalla kannattaa välttää raskaita aterioita ja syödä mieluummin 2–3 tunnin välein kevyesti. Esimerkiksi puurosta tai ruisleivästä saatavat hitaasti imeytyvät hiilihydraatit auttavat vireystason pitämisessä. Tiheämmin syödyillä kevyillä aterioilla pystyy pitämään vireystasoa yllä paremmin

Sallinen muistuttaa, että ajamisen yksitoikkoisuus väsyttää yhtä paljon kuin yöunen jääminen puoleen normaalista.

– Pimeällä ajamisessa tämä korostuu, koska silloin saa vähemmän näköärsykkeitä.

Itsensä voi pitää virkeänä juttelemalla muiden autossa matkustavien kanssa tai kuuntelemalla radiota tai äänikirjaa.

– Ne vireyttävät kuitenkin vain sen aktiviteetin ajan. Havaintojen mukaan väsymys palaa nopeasti, kun juttelu tai radion kuuntelu loppuu. Toisaalta on tärkeää huomioida sekin, ettei vireyttä ylläpitävä aktiviteetti häiritse itse ajamista. Turvatonta on myös yrittää pitää vireyttä yllä räpläilemällä auton erilaisia toimintoja vaikkapa monitoiminäytöstä.

Sallinen muistuttaa myös oikean tilannenopeuden tärkeydestä.

– Näkemisen alue supistuu pimeässä voimakkaasti. Kaukovaloilla näkee pimeässä noin sadan metrin päähän. Sadan kilometrin tuntivauhtia ajaessa ei vie kuin muutaman sekunnin, kun se sata metriä on jo hujahtanut. Siksi tilannenopeuden säätäminen pimeässä on tärkeää, varsinkin jos on vaikeuksia hämäränäön kanssa. Yksi keino heikentyneen hämäränäkökyvyn kompensoimiseksi saattaa olla oranssinsävyiset, kontrastia parantavat linssit. Varsinkin ikääntyvillä ihmisillä ne saattavat helpottaa ajamista pimeällä.

LIIKENNETURVA

Pimeä yksistään voimistaa kuljettajan väsymystä, mutta ei yhtä merkittävästi kuin yöaika.

”Jos on huoltamo lähellä, kannattaa juoda kuppi kahvia.”

Myynti&Markkinointi

31

LIIKENNE GARMIN

”Yksikään tekninen järjestelmä ei voita fysiikan lakeja.”

Kaikkien Mercedes-Benz-mallien älyratkaisut ovat lähtöisin S-sarjan lippulaivamalleista. Kuvassa aktiivinen kaistanvaihtoavustin, joka varoittaa maantienopeuksissa tahattomasta ajautumisesta kaistaviivalle tai sen yli.

Kuljettaja edelleen auton tärkein turvaratkaisu Älytekniikka mullisti liikenneturvallisuuden.

Tekniikka ei kuitenkaan vapauta kuljettajaa vastuusta, vaan oma valppaus on edelleen tärkein turvallisuustekijä.

TEKSTI TIMO KIISKI

32

MERCEDES-BENZ/DAIMLER.COM

(Yllä) Turvallisuutta älytekniikalla saa helposti ja edullisesti jälkikäteen sellaiseenkin autoon, johon sitä ei ole asennettu valmiina tehtaalla. Jo 200–300 eurolla saa kojelautaan tai taustapeiliin helposti kiinnitettävän navigaattorin, josta löytyy kojelautakamera automaattisesti oikealle kaistalle ohjaavine kaistavaihteineen ja auton etuosan törmäysvaroittimineen.

Tällaiset laitteet toki vain varoittavat, eivät mm. täristä rattia auton lipsuessa väärälle kaistalle tai jarruta vaaratilanteissa.

Älytekniikan avulla auto tunnistaa kuljettajan väsymyksenkin, ja mittaritauluun tuleva varoitus kehottaa pitämään kahvipaussin. Väsynyt ja hajamielinen kuljettaja joutuu mm. tekemään pieniä korjausliikkeitä useammin.

VOLVOCARS.COM

K

aistavahdit, automaattiset kaukovalot, mukautuvat nopeudensäätimet ja kuolleen kulman varoitusjärjestelmät löytyvät usein edullisemmankin uuden auton varustelistalta, ainakin lisävarusteina. Vielä 1990-luvulla esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmä löytyi vain kalliimmista autoista. Vuodesta 2014 lähtien se on ollut pakollinen kaikissa uusissa autoissa.

– Jo nyt on havaittu, että turvatekniikkaa sisältävät autot ovat selkeästi harvemmin osallisina onnettomuuksissa. Voidaan puhua jopa kymmenistä prosenteista, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen.

VOLVOCARS.COM

Volvon S90-mallissa on toiminto, joka havaitsee tielle juoksevan ison eläimen. Auto varoittaa, hiljentää ja tarvittaessa lopulta jarruttaa, jos eteen loikkaa hirvi tai vaikkapa iso koira.

Katveavustin sytyttää sivupeilin varoitusvalon, mikäli toinen auto on kuolleessa kulmassa tai lähestyy takaapäin suurella nopeudella.

Huikeasta kehityksestä huolimatta kuljettajan ei kannata edelleenkään tuudittautua turvallisuudentunteeseen.

miten nämä ratkaisut toimivat.

Jos tarkkaavaisuus herpaantuu ja automaattinen hätäjarrutus tekee voimakkaan jarrutuksen, peräänajetuksi tulemisen riski on suuri, Jääskeläinen varoittaa.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kertoo joutuneensa muutamiin älytekniikan aiheuttamiin yllätystilanteisiin.

– Edellä ajavan auton siirtyessä hidastus- tai ryhmityskaistalle saattaa mukautuva vakionopeudensäädin yllättäen hiljentää vauhtia tarpeettomasti viereiselle kaistalle siirtyneen

Tutustu tekniikkaan

VOLVOCARS.COM

Esimerkiksi auton vauhtiin puuttuva hätäjarrutusjärjestelmä antaa varoituksen, jos edessä havaitaan törmäysuhka. Jos kuljettaja ei varoituksista huolimatta reagoi, jarruttaa auto itsenäisesti törmäyksen välttääkseen tai ainakin lieventääkseen sen seurauksia.

– Kun kuljettaja istuu autoonsa, hänen pitäisi olla tietoinen,

Myynti&Markkinointi

33

LIIKENNE

auton mukaiseksi. Tarpeeton hiljentäminen yllättää takana ajavan ja aiheuttaa vaaratilanteen, hän kertoo.

Kaistavahti ei aina varoita Keski-Euroopassa on tutkittu paljon robottiautoja ja autojen automatiikkaa.

– Pitkälti automatisoidussa autossa kuljettaja muuttuu helposti ikään kuin valvomo-operaattoriksi. Äkkitilanteen yllättäessä palaaminen kuljettajan rooliin ei hoidukaan niin joustavasti, se voi kestää useita sekunteja, Jääskeläinen varoittaa.

Jos rengas hairahtaa ajouralta sivuun ja haukkaa kiinni loskaan, saattaa loska viedä koko auton mennessään hienosta ajonvakautusjärjestelmästä huolimatta.

– Tämän takia onkin tärkeää, että kuljettaja keskittyy ajaessaan olennaiseen eli ajamiseen, Jääskeläinen korostaa.

– Yksikään tekninen järjestelmä ei voita fysiikan lakeja. Kuljettaja pystyy ulosmittaamaan turvalaitteen kuin turvalaitteen hyödyn ajamalla

liian kovaa, varoittaa Vesalainen.

Kaistavahti varoittaa yleensä rattia täristämällä tai äänivaroituksella maantienopeuksissa tahattomasta ajautumisesta kaistaviivalle tai sen yli.

Kaistavahti ei kuitenkaan toimi kaupunkiajossa, jyrkissä mutkissa, rattia määrätietoisesti käännettäessä, vilkkua käytettäessä tai kaistaviivojen näkyessä huonosti. Osassa autoista kaistavahti pitää myös laittaa erikseen päälle. Yleensä auton valikosta voi säätää toimintaherkkyyttä: varoitetaanko kaistaviivan lähestyessä vai vasta sitä ylitettäessä?

Lisäturvaa vanhaankin autoon Vaikka monet tämän päivän turvaratkaisut, kuten ajonvakautusjärjestelmät, on asennettu autoon valmiiksi jo tehtaalla, paljon liikenneturvallisuutta parantavaa älytekniikkaa voi asentaa jälkikäteen omatoimisestikin myös vanhaan autoon.

Jo reilulla sadalla eurolla saa helposti kojelautaan kiinnitettävän GPS-autonavigaattorin kameran

kera. Laite varoittaa kuljettajaa muun muassa jyrkistä mutkista, nopeusrajoitusten muutoksista, tasoristeyksistä ja eläinten ylityspaikoista.

– Käytännössä järkevästi jälkiasennettavissa ovat lähinnä tietyt aktiiviset, eli onnettomuuksia jo ennalta ehkäisemään pyrkivät turvalaitteet, kuten kaistavahdit ja peruutuskamera. Kaistavahti ei ole kaistaavustimen veroinen, koska ei kykene pitämään ajoneuvoa omalla kaistalla, mutta se kuitenkin varoittaa kuljettajaa, mikäli auto on ajautumassa yli keskiviivan tai pientareelle, Vesalainen painottaa.

”Onkin tärkeää, että kuljettaja keskittyy ajaessaan olennaiseen eli ajamiseen.”

LIIKENNETURVA

Kaikkien Mercedes-Benzmallien älyratkaisut ovat lähtöisin S-sarjan lippulaivamalleista. Kuvassa aktiivinen kaistanvaihtoavustin, joka varoittaa maantienopeuksissa tahattomasta ajautumisesta kaistaviivalle tai sen yli.

MERCEDES-BENZ/DAIMLER.COM

Pysäköintiavustin ohjaa auton parkkiruutuun tai taskuparkkiin kääntämällä rattia oikeissa paikoissa.

34

LIIKENNE

Verotuksellista tasa-arvoa autoiluun Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on mielellään mukana ilmastotalkoissa myös liikenneratkaisujen osalta. Toistaiseksi vähäpäästöisten sähkö- ja kaasuautojen käyttö on kuitenkin vähäistä rajallisten tankkausmahdollisuuksien takia.

H

TEKSTI TIINA PARIKKA

allitusohjelmassa 2019 autoilun työsuhde-etua tullaan uudistamaan siten, että se suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa. Sähköauton latausetu vapautetaan verosta. Myös dieselmoottoreiden kannustimien heikentäminen on noussut esiin keskusteluissa.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisista edelleen lähes kaksi kolmesta ajaa dieselautolla.

36

Hybridi-, sähkö- tai kaasuautoa käyttää vain neljä prosenttia. Tässä merkittävänä tekijänä on sähkö- ja kaasuautojen tankkausmahdollisuudet, jotka eteläisintä Suomea lukuun ottamatta ovat melko heikot.

Veroratkaisut eivät saa kurittaa yrityksiä Vaikka neljännes alan ammattilaisista olisi valmis lisäämään ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä, herättävät autoilun verolinjaukset huolta. Ajaahan myynnin ja markkinoinnnin ammattilainen keskimäärin 33 000 kilometriä vuodessa, josta lähes kaksi kolmasosaa työajoa.

Autonkäyttömuoto:

57 %

37 %

omalla autolla

6% käyttöautoetu

6% ei käytä autoa työssään

Kaasutankkauspisteet Suomessa

vapaa työsuhde-etu

”Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisista edelleen lähes kaksi kolmesta ajaa dieselautolla.”

www.gasum.com/ yksityisille/tankkaakaasua/tankkausasemat

Sähkötankkauspisteet Suomessa app.virta.global

Myynti&Markkinointi

37

LIIKENNE

Vuoden 2019 myyntibarometrissä aiheeseen tuli monia vapaita palautteita, jotka kiteytyvät hyvin tähän kommenttiin: “Panostusta ja poliittista ohjausta ilmastonmuutoksen työkaluihin ja koneisiin tarvitaan.

Tämä luo työtä. Verotuksellisesti ei saa kuristaa yrityksiä ja niiden toimintoja nyt, sillä kannattavuuden kanssa on jo riittävästi ongelmia ja kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla vaikeaa. Ohjataan oikeaan suuntaan mutta ei pakoteta liian nopeaan muutokseen sakkomaksuilla ja/tai kiristyvällä verotuksella.”

”Ohjataan oikeaan suuntaan mutta ei pakoteta liian nopeaan muutokseen sakkomaksuilla ja/tai kiristyvällä verotuksella.”

Tasavertaiset toimintamahdollisuudet

38

Työauton polttoaine Vuosi

Diesel

Bensiini

Hybridi, sähkö tai kaasu

2018

65

30

4

2017

66

29

3

2016

72

27

1

Keskimääräiset ajokilometrit / v Vuosi

Työajo, km/v Oma ajo, km/v

2018

20 000

13 000

2017

20 000

14 150

2016

23 650

13 500

Joka neljäs ajaa yli 35 000 työajokilometriä vuodessa.

LÄHDE: MMA:N PALKKATUTKIMUS 2016-2018

Vapaa autoetu kuuluu reilun kolmanneksen työsuhde-etuihin. Yli puolet myynnin ja markkinoinnin ammattilaisista kuitenkin ajaa omalla autolla. Ajomatkat etenkin Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla ovat pitkiä. Sähköautojen latauspisteiden etäisyydet varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa ovat hyvinkin noin 250 kilometriä. Henkilöautojen kaasutankkauspisteet jäävät Vaasa–Jyväskylä– Mikkeli-akselin eteläpuolelle lukuun ottamatta Oulua, josta löytyy vielä yksi tankkauspaikka.

Akava, johon myös Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset kuuluu, muistuttaakin kannanotossa liikenteen työsuhde-etujen verotuksesta, ettei liikenteen verotuksen uudistaminen ole lainkaan ongelmatonta. “Suomi on pitkien välimatkojen maa. Olosuhteet eri puolilla maata poikkeavat suuresti toisistaan esimerkiksi etäisyyksien, tarjolla olevan julkisen liikenteen ja sähköautojen latausmahdollisuuksien suhteen.

Liikenteen työsuhde-etujen (verotuksen) uudistaminen ei saa johtaa siihen, että eri puolella maata toimivat yritykset ja niiden työntekijät saatetaan nykyistä eriarvoisempaan asemaan sijainti- tai asuinpaikan perusteella”, Akavasta muistutetaan.

MarkkinointiRadio Suomen suurimman markkinointiasiantuntijoiden yhteisön MarkkinointiKollektiivin ajankohtaisohjelma markkinoinnin päivän polttavista uutisista, kampanjoista ja kaikesta muusta markkinointiin liittyvästä. Juontajina Santtu Kottila ja Ville Jahn, joiden vieraana aina vaihtuva markkinointiässä. radioplay.fi/podcast/ markkinointiradio/

Leadcast – Inspiroivia uratarinoita

Ysistä viiteen — Työmatkan pituinen podcast

Maria Wasastjerna ja Essi Weseri keskustelevat yritysjohtajien ja bisnesammattilaisten kanssa uran kohokohdista ja pohjanoteerauksista, hyvistä ja huonoista neuvoista ja kaikesta siitä, mitä johtajuus tarkoittaa ja edellyttää. leadcast.fi

Elämästä nautiskeleva toimistorotta-Vivian sekä yrittäjä ja työnarkkariNata keskustelevat työelämästä ja bisneksestä. play.acast.com/s/ ysistaviiteen

Tuottohöylä

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n podcast, jossa tehdään tutkimusretkiä yhdentyvään myynnin ja markkinoinnin maailmaan. Podcastia höyläämässä Timo Sorri ja Atte Sallamo vaihtuvien alan ammattilaisten kanssa.

Spotify, iTunes ja anchor.fm/tuottohoyla

Laiturinnokka -podcast Puhetta johtajuudesta aikana, jona muutos on uusi normaali.

Ajateltavaa jokaiselle, joka tavoittelee kestävää ja inhimillistä kasvua vahvasti digitaalisessa maailmassa. talentree.fi/ palvelut/laiturinnokka-podcast/

Psykopodiaa Työ- ja organisaatiopsykologi, työterveyspsykologi Nina Lyytinen emännöi keskusteluja työelämän ilmiöistä. ninalyytinen.fi/ psykopodiaa

Hyödynnä ajotunnit Auton ratissa kuluu helposti tunteja viikossa.

Kuuntelemalla podcasteja voit käyttää nämä tunnit hyödyksi.

Myynti&Markkinointi

39

TUTKITTUA

Myynti digitaalisessa murroksessa Tampereen korkeakouluyhteisössä käynnistyneessä ROBINS-hankkeessa tutkitaan, kuinka robotisaatio ja tekoäly muuttavat myyntityötä sekä millaisia digitaalisia työkaluja kasvuhakuisten pk-yritysten tulisi ottaa käyttöön.

TEKSTI KIMMO SALO JA PÄLVI SALO

M

onet myynnin ja markkinoinnin päätöksentekijät pähkäilevät tänä päivänä samaa asiaa: kuinka näitä toimintoja tulisi digitalisoida ja johtaa nopeasti automatisoituvassa toimintaympäristössä?

Millaisia digityökaluja kasvustrategian toteuttamisessa tarvitaan? Mitä asiakkaat todellisuudessa odottavat tai jopa vaativat?

ROBINS-hanke sai alkunsa näistä pohdinnoista noin kolme vuotta sitten Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston tutkijoiden välisenä yhteistyönä. Rahoitus, yhteensä 1,7 miljoonaa euroa, saatiin Business Finlandilta.

– Tutkimme, kuinka robotiikkaa ja tekoälyä hyödyntäen voidaan edesauttaa myynnin automatisointia. Tavoitteena on tuottaa suomalaisille yrityksille sellaista uutta tietoa, joka edistää niiden kasvua ja kansainvälistymistä, kertoo yliopettaja, tutkija Pia Hautamäki Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Hän toteaa, että aihetta on tähän mennessä selvitetty sangen vähän eikä siitä ole juurikaan kirjallisuutta.

Näin siitä huolimatta, että digitaalisuus muuttaa radikaalilla tavalla 40

yritysten välistä myyntiä ja sen johtamista.

– Haluamme auttaa yrityksiä digitaalisen murroksen haasteissa. Isossa kuvassa digitalisaation pitäisi olla kaikille yrityksille positiivinen asia.

Sen avulla voidaan päästä eroon aikaa vievistä myynnin rutiineista ja turhasta byrokratiasta, kuten pikkutarkasta raportoinnista. Näin myynti voi painottua entistä vahvemmin konsultointiin ja asiakassuhteiden hoitamiseen. Pitäisihän myyjän työn tavoitteena aina olla mahdollisimman suuren lisäarvon tuottaminen asiakkaalle, Hautamäki painottaa.

Julkinen sektori edellä Osa erityisesti suurista yrityksistä tekee jo paljon ja oikeita asioita myynnin ja markkinoinnin digitalisoimisen eteen. Suuressa osassa pkyrityksiä ollaan kuitenkin vielä takamatkalla, kun kyvykkyyden tasoa verrataan kilpailijamaihimme.

Näin väittää ROBINS-hankkeessa vahvasti mukana olevan Gofore Oyj:n myyntijohtaja Juha Virtanen.

– Yritysmaailmassa ajatellaan usein, että julkisen sektorin toimijat ovat sekä hitaita että kankeita ja erityisesti huonoja omaksumaan uutta.

Digitalisoitumisessa julkinen sektori

on meillä kuitenkin monissa asioissa yrityksiä pidemmällä. Kuljemme rinta rinnan Viron kanssa, joka tosin on osannut brändätä oman yhteiskuntansa digitalisoimisen Suomea paremmin, Virtanen toteaa.

Hän tietää, mistä puhuu, sillä Goforen asiakkaina on yritysten lisäksi paljon julkisen puolen toimijoita.

Monista niiden toimintamalleista ja kehityshankkeista sekä ennakkoluulottomasta asenteesta yritykset voisivat Virtasen mielestä ottaa oppia.

Pia Hautamäelle ehti ennen tutkijauraa kertyä 15 vuoden kokemus käytännön B2B-myynnistä. Niinpä hän painottaa, että ROBINS-hankkeessa lähtökohtana ovat olleet yritysten konkreettiset tarpeet. Koska hanketta tuetaan verovaroin, siitä on oltava myös kansantaloudellista hyötyä. Tästä syystä painopiste on pk-yrityksissä: niiden kilpailukyvyn parantamisessa, kasvussa ja kansainvälistymisessä.

– Tutkimuksen kautta mallinnamme asiakkaiden ostopolkuja.

Tätä ei B2B-puolella vielä riittävästi ymmärretä tehdä, kun taas kuluttajamarkkinoinnissa ollaan jo pidemmällä. Asiakkaan ostoprosessin ja yrityksen oman myyntiprosessin yhteensovittaminen ei aina ole helppoa,

”Haluamme auttaa yrityksiä digitaalisen murroksen haasteissa.” mutta juuri siinä digitaaliset työkalut tulevat avuksi, kun asiakastuntemus niitä hyödyntämällä paranee jatkuvasti, Hautamäki toteaa.

Hankkeessa tutkitaan myös yritysten välisen kaupankäynnin liiketoimintamalleja ja sitä, kuinka niissä voitaisiin entistä paremmin hyödyntää alustataloutta. Tavoitteena on lisäksi rakentaa kasvun johtamisen malleja ja kartoittaa, mitkä digitaaliset työkalut parhaiten sopivat pk-yrityksille.

– Pyrimme kehittämään myynnin ja markkinoinnin tueksi helposti skaalautuvia toimintamalleja ja digitaalisia ratkaisuja. Tässä työssä hankkeessa mukana olevalla kuudella suomalaisella oman osaamisalansa asiantuntijayrityksellä on merkittävä rooli. Yhdessä niiden kanssa, tutkimuksen tukemana, löydämme menestymisen malleja kansainväliseen kasvuun, Hautamäki summaa.

Myyntijohtajasta kasvujohtaja Juha Virtanen sanoo itse puhuvansa mieluummin kasvun kuin myynnin johtamisesta. Käsitteillä on vaatimustasoero.

– Voidakseen osallistua yrityksen kasvun johtamiseen palvelujen myyjällä täytyy olla selkeä käsitys asiakasyrityksensä strategiasta sekä toimialan bisneslogiikasta. Hänellä täytyy olla ymmärrystä digitaalisten työkalujen käyttömahdollisuuksista sekä hyvä tuntuma tunnuslukuihin – miten kannattava toiminta varmistetaan ja mikä on realistisesti mahdollista niin investointi- kuin resurssinäkökulmasta, Virtanen sanoo.

– Me Goforessa autamme asiakasta tekemällä analyysin hänelle tärkeistä kyvykkyyksistä ja vertailemme niitä sitten omien työntekijöidemme kyvykkyyksiin. Näin voimme tarjota parhaan asiantuntijatiimin asiakkaan

käyttöön. Tämä tapahtuu omaa Hohto-alustaamme hyödyntäen.

Pia Hautamäki täydentää, että edellä kerrottu on hyvä esimerkki sellaisesta skaalautuvasta palvelusta, jonka tapaisia yrityksille voidaan jo lähitulevaisuudessa yhä enemmän tarjota ja räätälöidä.

Entä mitä digitalisoituminen maksaa? Tätä varmasti monessa pk-yrityksessä mietitään.

Juha Virtanen toteaa, että alkuun pääsee vähälläkin rahalla. Monet palvelut ovat verkossa jopa ilmaisia.

– Tärkeää on miettiä, millainen on asiakkaiden ostoprosessia parhaiten tukeva palvelualusta. Rakennetaanko sellainen itse vai ollaanko osa jotain isompaa ekosysteemiä. Digitaalinen palvelualusta, jossa myyjä ja ostaja kohtaavat, saattaa olla jo valmiina, Pia Hautamäki muistuttaa.

– Perinteinen yksisuuntainen myynti muuttuu suomalaisissakin yrityksissä kaksisuuntaiseksi. Yritysten kannattaa yrittää saada asiakas tutustumaan itsenäisesti palveluihinsa ja tehdä ne mahdollisimman helpoiksi ostaa, Juha Virtanen täydentää.

Tutkimustietoa levitetään laajasti ROBINS-hanke on saanut erinomaisen vastaanoton. Siitä ovat olleet kiinnostuneita niin yritykset kuin media. Hankkeen tiimoilta järjestettiin vuoden 2019 lopulla jo ensimmäinen avoin seminaari, ja jatkoa on luvassa.

– Sitä mukaa kun hanke etenee, esittelemme sen tuloksia aktiivisesti eri sidosryhmille, Hautamäki lupaa.

Tutkimustieto leviää myös Tampereen korkeakouluyhteisön verkostoissa ja tulee osaksi korkeakoulujen myynnin opetusta.

Myös jatkohanke on valmisteilla, mutta sen tarkempaa sisältöä Hautamäki ei vielä halua paljastaa.

Entistä älykkäämpää myyntiä • Myynti on tärkeä kasvun väline suomalaisille yrityksille, mutta myyntiosaamisessa, erityisesti digitalisaation hyödyntämisessä, on haastetta.

• Myyntiään strategisesti johtava, asiakaslähtöinen yritys pärjää jatkossakin. Yritykset, jotka liittyvät osaksi älykkäitä myynnin ekosysteemejä, menestyvät vielä paremmin.

• ROBINS-tutkimushanke yhdistää uudella tavalla kehittynyttä teknologiaa, tekoälyä ja älykästä myyntirobotiikkaa liiketoiminnan kehittämiseksi ja kiihdyttämiseksi.

Mukana ROBINS-hankkeessa: • Tampereen ammattikorkeakoulu • Tampereen yliopisto • Rahoittajana Business Finland • Differo – sisältömarkkinoinnin asiantuntijayritys • Gravicon – rakennusalan itkonsultointiin ja tietomallintamiseen erikoistunut yritys • Gofore ja Intolead – yritysten digitaalista muutosta tukevia ja yritysjohtoa konsultoivia asiantuntijayrityksiä • Sales Communications – yritys, joka on erikoistunut markkinoinnin automaatioon HubSpot-alustaa hyödyntäen • Codemen – ohjelmistokehityksen ammattilaisten verkosto

Myynti&Markkinointi

41

TYÖ JA VAPA A-AIK A

Kuuntelemisen jalo taito Myyntipäällikkö Katariina Haapanen on intohimoinen itsensä kehittäjä ja maailmanparantaja. Siinä sivussa hän on oppinut kuuntelemaan asiakkaita ja tekemään heidän ideoilleen tilaa.

TEKSTI TIINA KOMI KUVAT SINI-MARJA NISKA

K

ymmenenvuotiaana Katariina Haapanen ymmärsi, että maailma on epäoikeudenmukainen. Niin ihmisiä kuin eläimiäkin kohdellaan väärin. Hän päätti tehdä jotain sen eteen, että maailmasta tulisi parempi paikka. Nyt 22-vuotiaana Katariina vaikuttaa asioihin muun muassa vapaaehtoistyössä.

Nurmijärvellä asuva nuori nainen työskentelee myyntipäällikkönä turvatekniikkaa ja tietoliikenneratkaisuja teollisuudelle ja kiinteistöille tarjoavan Emsec Oy:n palveluksessa. Hän kartoittaa asiakkaiden kameravalvontatarpeita ja myy heille erilaisia ratkaisuja.

Reilun vuoden Emsecillä työskennellyt Katariina pitää työstään. Hän saa kiinteän kuukausipalkan lisäksi provision toteutuneista kaupoista.

Provisiopalkka motivoi häntä.

– Myynti on pitkälti itsestä kiinni. Toki turhauttaa, että kauppa, jonka eteen olen tehnyt

42

paljon töitä, päätyykin toisinaan kilpailijalle.

Katariinalla on liiketalouden ja matkailualan perustutkinnot sekä liiketoiminnan ja markkinointiviestinnän ammattitutkinnot. Emsecin lisäksi Katariina toimii rekrytointiasiantuntijana digirekrytoinnin palveluyrityksellä Amesanilla.

Hän opiskelee oikeustieteitä Avoimessa yliopistossa ja pyrkii vielä tänä keväänä oikeustieteelliseen.

Tärkeitä taitoja työkalupakkiin Katariina näkee kaiken tähän asti tekemänsä askeleina oikeustieteelliseen: vapaaehtoistyöt, hallitustyöskentelyn ja itsensä kehittämisen. Hän on opiskellut muun muassa vuoden verran NLP:tä ja sovittelua.

NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi on ajattelutapa ja toimintamalli, joka lisää itsetuntemusta, helpottaa muutosten tekemistä ja parantaa vuorovaikutustaitoja.

Se on opettanut Katariinalle keinoja, joilla tunnistaa erilaisia ihmisiä ja sovittaa oma

– Pääsen irti työpaikan ja rikosuhripäivystyksen asioista viimeistään vuokrahevoseni selässä, kertoo Katariina Haapanen.

Myynti&Markkinointi

43

TYÖ JA VAPA A-AIK A

vuorovaikutustyylinsä heille sopivaksi. NLPkurssi paransi Kaarinan itsetuntemusta, mikä on myyntityössä tärkeää.

– On vaikea ymmärtää muita, jos on itsensä kanssa hukassa. Hyvä itsetuntemus näkyy itsevarmuutena, mikä puolestaan heijastuu työhöni myyjänä.

Riita- ja rikosasioiden sovittelijana toimiminen puolestaan opettaa puhumisen ja kuuntelemisen taitoja. Sovittelija ei tarjoa osapuolille valmista ratkaisua vaan ohjaa heitä löytämään sen itse.

Sovittelu perustuu restoratiiviseen lähestymistapaan. Se on kohtaamista, kuuntelua, ihmisten välisten suhteiden eheyttämistä ja sosiaalisten taitojen vahvistamista. Keskustelua ohjataan avoimilla kysymyksillä.

Sovittelijan peruskurssi on antanut Katariina Haapaselle eväitä myös myynti- ja 44

markkinointityöhön. Hän on oppinut kuuntelemisen tärkeyttä, asiakkaan ehdoilla työskentelyä sekä erilaisuuden ymmärtämistä.

Hän on oppinut, että myyntityötä tehdessä asiakkaidenkin kanssa kannattaa olla välillä hiljaa. Näin heidän ehdotuksilleen, ajatuksilleen, vastauksilleen ja ideoilleen tulee tilaa.

– Parhaat ideat ja ratkaisuehdotukset tulevat usein asiakkaan puolelta. Olenkin oppinut esittämään asiakkaalle aiempaa parempia jatkokysymyksiä ja syventämään hänen kertomaansa.

Oman kokemuksen kautta auttamaan Katariina toimii MMA Helsingin paikallisyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana ja tiedottajana, Nuorten mielenterveysseura Yeesin hallituksessa ja vapaaehtoistyöntekijänä. Lisäksi

Täydellisessä yhteisymmärryksessä. Hevonen opettaa myös tulkitsemaan eleitä, kun yhteistä kieltä ei ole.

hän on toiminut kolmisen vuotta rikoksen uhrien vapaaehtoisena tukihenkilönä Rikosuhripäivystyksessä (RIKU). Vapaaehtoistyö sisältää henkisenä tukena olemista rikosprosessin eri vaiheissa sekä tiedon antamista. Vapaaehtoiset kertovat esimerkiksi, mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu sekä sovittelumahdollisuudesta.

He toimivat tukena näissä tilanteissa ja viranomaistapaamisissa, ja voivat osallistua oikeudenkäynteihin ja kuulemisiin.

– Kiinnostuin RIKU:n toiminnasta jo varhain, koska jouduin itse rikoksen uhriksi. Minut pahoinpideltiin.

Olin täysin tietämätön siitä, mikä on oikeudenkäynti ja mitä juristi tai tuomari tekevät. Sain RIKU:sta tosi hyvää apua ja tukea.

Katariina kiinnostui niin oikeustieteestä kuin auttamistyöstäkin pahoinpitelykokemuksensa jälkeen. Hän huomasi myös ilokseen, miten paljon Suomessa on erilaisia auttavia tahoja.

– Kokemukseni kautta ymmärrän rikoksen uhreja ja heidän tunteitaan. Kokemuksesta on hyötyä myös tulevaisuudessa, kun työskentelen juridiikan parissa.

Yksi tukisuhde voi kestää vuosia. Oikeusprosessi on Suomessa pitkä, ja oikeudenkäyntiä voi joutua odottamaan useamman vuoden, mikä on uhrille rankkaa.

Minä Oy Ab:n johtamista Katariina Haapanen haluaa vaikuttaa asioihin ja auttaa muita. Se antaa hänelle paljon.

– Saan tehdä oikeasti jotain minulle tärkeiden asioiden eteen. Se voimaannuttaa ja antaa energiaa.

”Kokemukseni kautta ymmärrän rikoksen uhreja ja heidän tunteitaan.”

Aktiivisen ihmisen kalenteri voisi täyttyä nopeasti umpeen. Katariina osaa kuitenkin organisoida ajankäyttöään ja priorisoida asioita. Hän tutkii viikko- ja kuukausitasolla kalenteriaan ja varmistaa, että aikaa jää myös vapaa-ajalle.

Yritykset suunnittelevat toimintaansa pitkällä aikavälillä. Katariina toimii samoin Minä Oy Ab:nsä kanssa. Hän painottaa, annostelee ja suunnittelee tekemisensä etukäteen.

– En ole kaikessa samaan aikaan mukana vaan teen valintoja. Pidän huolen siitä, ettei minulle tule tunnetta, että aika loppuu.

Aktiivinen Katariina ei lähde suin päin mukaan kaikkeen kiinnostavaan, mihin häntä pyydetään. Hän harkitsee etukäteen, paljonko uusi homma vie aikaa ja mitä häneltä vaaditaan ennen kuin suostuu. Välillä on pakko kieltäytyä kiinnostavista jutuista, koska aika ei riitä kaikkeen. Tai sitten kalenteriin täytyy tehdä tilaa jättämällä jotain muuta pois.

– Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoistyössä on matala kynnys kieltäytyä uudesta tukisuhteesta, mikäli oma aika ei sillä hetkellä riitä. Hallitustyöskentely on luonnollisesti sitovampaa.

Katariina aikoo rauhoittaa keväällä kuukauden arjestaan pääsykokeisiin lukemista varten.

Hän on puhunut asiasta molemmissa hallituksissa, joissa on mukana, ja delegoinut esimerkiksi tiedottajan hommia.

Katariina Haapanen kannustaa kaikkia vaikutustyöhön ja siteeraa Intian itsenäisyystaistelija Mahatma Gandhia: ”Ole itse se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä”. Asioihin voi vaikuttaa monin eri tavoin, esimerkiksi jakamalla itselle tärkeistä asioista kertovia päivityksiä sosiaalisessa mediassa.

Myynti&Markkinointi

45

HY VIN VOINTI

Varianssi luo laatua elämään

Väkisin puurtaminen, työn kuormitus, ilon katoaminen ja piinaava stressi. Niitä kestää hetken, mutta pitkäaikaisina ne ovat tuhoisia. Mikä siis neuvoksi?

Y

TEKSTI JUKKA NORTIO

leisin syy, miksi emme saa aikaiseksi haluamiamme asioita, on se, ettemme jaksa. Kun meillä on tunne, ettemme saa asioita tehtyä, elämämme ei tunnu kovin hyvältä, sanoo valmentaja ja lääkärikeskus Aavan hyvinvointijohtaja Petteri Kilpinen.

Kilpinen on kirjoittanut aiheesta Varianssi-nimisen kirjan valmentajakollegansa Antti Hagqvistin kanssa.

– Jaksamisen puutteen rinnalla meitä vaivaa se, että työelämä muuttuu sirpaleisemmaksi ja työt ovat monilla mukana lähes koko valveillaoloajan. Rasitteita riittää: somekanavat, sähköpostit ja aikavyöhykkeistä johtuvat poikkeukselliset palaverit, Kilpinen listaa.

Kilpinen muistuttaa, ettei ponnistelu ja stressaaminen ole sinänsä negatiivista, mutta jatkuva stressaaminen on. Kestämme tiivistäkin työntekoa lyhyen aikaa, jos tiedämme sen olevan väliaikaista ja siitä tuleva palkkio on palautuminen. Tällainen periodi voi olla esimerkiksi myyntikampanjan läpivienti, uuden tuotemerkin lanseeraus tai loppuvuoden kiri myyntitavoitteiden saavuttamiseksi.

Varianssi perustuu hormonitoimintaamme. Kun pinnistelemme fyysisesti tai kognitiivisesti, kortisolitasomme nousevat ja silloin menetämme yöunet. Siksi ennen yötä kannattaa palautua ja ottaa rennosti vaikka elokuvan, kirjan tai ulkoilun parissa. Ei siis niin, että teemme töitä puolilleöin ja menemme sen päälle nukkumaan.

– Voimme nukahtaa työstä väsyneenä, mutta syväunemme häiriintyy, kun palautumista ei ole ollut, Kilpinen selittää.

Energia pulsseista

Läsnäolon ja joutokäynnin voimaa

– Riittämättömyyden tunne ja se, ettemme jaksa, johtuvat energiahukasta. Lisäenergia syntyy kaikkialla, sekä luonnossa että ihmisessä, pulssimaisesta liikkeestä. Toimimme tällä hetkellä pitkälti päinvastoin eli teemme töitä puurtamalla ja ilman taukoja. Silloin kulutamme energiaamme enemmän kuin saamme sitä, Kilpinen selittää.

Varianssiksi hän kutsuu ilmiötä, joka tunnetaan urheilufysiologiassa superkompensaationa. Siinä lihas kasvaa eniten, kun sitä ensin ylirasitetaan ja sen jälkeen palautetaan. Sama pätee kognitiivisiin taitoihin.

– Varianssi tuottaa meille energisyyden lisäksi läsnäoloa: jaksamme kuunnella, osallistua ja välittää sekä töissä että vapaa-ajalla. Se tuo suunnitelmallisuutta elämäämme.

Kun suunnittelemme, mitä haluamme, voimme elää sellaista elämää kuin haluamme. Jos emme suunnittele elämäämme itse, sen tekevät pomot tai puolisot puolestamme, Kilpinen sanoo.

Varianssi on yhtä tärkeää psyykkisessä työssä kuin fyysisessä suorittamisessa. Jos olemme toistuvasti kuormittavassa tilanteessa, luovuutemme kärsii. Parhaat ideat

46

”Jouten oleminen ja viiden minuutin tauot eivät tunnu työltä, vaikka juuri ne parantavat suoritustamme.”

Myynti&Markkinointi

47

HY VIN VOINTI

eivät synny ideointipalavereissa neljän seinän sisällä väkisin puristamalla.

– Aivomme jatkavat parhaiten prosessointia, kun ne ovat joutokäynnillä esimerkiksi autossa, bussissa ja metrossa, silloin kun emme syötä niille koko ajan kännykällä ärsykkeitä, Kilpinen vinkkaa.

”Itsensä johtamisen taito on tärkeämpi kuin koskaan.”

Suunniteltu palautuminen Rasittavaan työperiodiimme pitää aina liittyä suunnitelma, miten siitä palaudutaan. Myös tiukan rupeaman sisällä pitää olla taukoja vähintään 90 minuutin välein, jotta pystymme parhaimpaan suoritukseemme.

– Kun menen stressiä tuottavaan puhetilaisuuteen, mietin aina ennakkoon, miten palaudun siitä. Tulen sieltä kävellen pois ja pidän kännykän kiinni ennen kuin menen palaveriin. Samanlaista palautumista tarvitsemme jatkuvasta sosiaalista stressistä, eli joskus on hyvä olla ihan yksin, Kilpinen sanoo.

Myyntimiehen työssä jatkuva paine korostuu, erityisesti jos on pääasiassa provisiopalkalla. Silloin työn tehokkuuden on oltava optimitasolla, ja monille taukojen pitäminen on kauhistus.

– Moni uskoo vain pinnallisesti, että palautuminen on osa tuottavaa työtä ja että se tehostaa työn tekemistä. Jouten oleminen ja viiden minuutin tauot eivät tunnu työltä, vaikka juuri ne parantavat suoritustamme.

Mikä on tärkeää?

– Itsensä johtamisen taito on tärkeämpi kuin koskaan. Siihen pääsemme, kun ymmärrämme, mikä meille on tärkeää. Meidän pitää kysyä, elämmekö sellaista elämää kuin haluamme. Kyse on syvämotivaatiosta ja siitä, tukevatko päivittäiset tapamme sitä, Kilpinen sanoo.

Syvämotivaation tunnistaminen vaatii ponnisteluja, koska sitä peittää toisaalta kasvatuksemme ja meihin kohdistetut sosiaaliset vaatimukset sekä toisaalta markkinoinnin luomat

Petteri Kilpinen ja Antti Hagqvist toisivat huippuurheilun opit työelämään.

paineet, mitä kaikkea olisi kiva ostaa ja omistaa.

– Ne ovat kivoja pieniä haluja mutta aivan eri asioita kuin se, mikä on meille todella tärkeää. Kun tunnistamme oman syvämotivaatiomme, se kannattaa sanoittaa ja sanoa ääneen.

Kun syvämotivaatiomme on kirkkaana mielessä, kaikki tekemisemme suunnataan palvelemaan sitä.

Jos yhteys perheeseen on meille tärkeää, kokoamme perheen yhteiseen päivällispöytään ilman läppäreitä ja kännyköitä.

Sekä varianssin että syvämotivaation toteuttaminen merkitsevät käytännöllisiä arjen tapoja, ei täydellistä elämänmuutosta. Pienten muutosten vaikutukset eivät tunnu ensimmäisenä päivänä, mutta hyvät teot kumuloituvat viikkojen ja kuukausien aikana.

– Kun päätin olla läsnäolevampi isä lapsilleni, päätin, etten puhu työpuheluita, kun he ovat autossa. Tämä tilanne toistuu päivittäin, ja joudun jatkuvasti tekemään tästä päätöksen. Toistot vahvistavat muutosta.

Huippu-urheilun opit arjen työhön Varianssin idea syntyi kahden urheilu- ja yritysvalmennusta pitkään tehneen miehen yhteistyönä. He olivat havainneet yritysmaailman valmennettavissaan samoja jaksamiseen ja palautumiseen liittyviä ilmiöitä kuin huippu-urheilijoissa: miten tasapainottaa kuormitus ja palautuminen niin, että

48

suorituskyky nousee? Työelämässä tarvitaan urheilussa jo kauan sitten itsestäänselvyydeksi noussutta palautumista. Ilman sitä ei jaksa.

Varianssi-kirjan kirjoittajista Petteri Kilpinen on lääkäriasemaketju Aavan Virtahyvinvointipalvelun liiketoimintajohtaja, valmentaja ja

aktiivinen urheilija itsekin. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yritysjohdon tehtävistä. Antti Hagqvist puolestaan on tehnyt uransa urheilun ja valmentamisen piirissä. Hän on tuonut triathlonin ja Ironman-brändin Suomeen sekä valmentanut muun muassa Ristomatti Hakolaa, Teemu Ramstedtia ja Alexander Stubbia.

Koulutuksia keväällä 2020 Adoben Lightroom-sovellusta kuvien käsittelyyn ja järjestelyyn Aika: ma 24.2. klo 9–12 Paikka: webinaari Kenelle: Kaikille valokuvien käsittelyä työssään tarvitseville. Ei edellytä aiempaa kuvankäsittelytaitoa.

Kouluttaja: Esa Riutta, Wistec Training

Valokuvien käsittelyn pitää olla nopeaa, ja satojenkin valokuvien sarja täytyy saada työpöydältä someen tai painoon nopeasti. Tässä koulutuksessa opit hyödyntämään Adoben Lightroom-sovellusta kuvien käsittelyyn ja järjestelyyn sekä onnistuneiden ja epäonnistuneiden kuvien merkitsemisen. Opit käsittelemään kuvat kuntoon ja viemään kuvat eteenpäin oikean kokoisina.

Webinaari tallennetaan, ja saat koulutuksen jälkeen videotallenteen omaan käyttöösi.

Office 365 jatko: Yhteistyö pilvessä

Aika: ke 11.3. klo 9–12 Paikka: webinaari Kenelle: kaikille Office 365 -perusteet hallitseville Kouluttaja: Esa Riutta, Wistec Training Office 365 -palvelut tarjoavat suuren määrän erilaisia yhteiskäyttöominaisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että useilla sovelluksilla voidaan työskennellä yhtäaikaisesti monen käyttäjän voimin. Tässä koulutuksessa opit ymmärtämään, mitä vaaditaan yhteiskäytön mahdollistamiseksi, mitkä sovellukset sitä tukevat, miten niitä käytät sekä miten ratkaiset mahdolliset ongelmatilanteet. Koulutuksen jälkeen hallitset O365-pilvipalvelun yhteiskäyttöominaisuudet.

Webinaari tallennetaan, ja saat koulutuksen jälkeen videotallenteen omaan käyttöösi.

Imago – muistikuva sinusta

Tule kuulemaan ajankohtaisia puhuttavia asioita myynnin ja markkinoinnin alalta lakimiehen perspektiivistä maittavan välipalan kera. Tapahtumassa sinulla on mahdollisuus myös kysyä sinua askarruttavia asioita suoraan lakimieheltä. (Huom. Jos asiasi vaatii henkilökohtaisempaa käsittelyä, varaathan ajan MMA:n lakimieheltä.)

Jokaisella työnhakijalla ja rekrytoijalla on oma, luontainen tyyli viestiä ja kuunnella. Työelämään ja työnhakuun liittyy myös erilaisia viestinnällisiä rooleja. Taitava viestijä mukauttaa omaa viestintäänsä tilanteen ja kuulijoiden tarpeiden mukaisesti.

50+ ja täynnä virtaa

Aika: ke 11.3. 9–12 Paikka: Akavatalo, Ope-neuvottelutila, Kellosilta 7, Helsinki Kenelle: Työnhakuveturin taustaliittojen jäsenille, jotka osallistuvat joko parhaillaan tai ovat osallistuneet aiemmin Rekryboosteriin.

Kouluttaja: Terhi Meriläinen, puhevalmentaja ja viestinnän kouluttaja

Google Tag Manager

Aika: to 19.3. klo 9–12 Paikka: webinaari Kenelle: verkkopalvelun analysoimisesta ja kehittämisestä kiinnostuneille Kouluttaja: Mika Sormunen, Wistec Training Koulutuksessa opit Google Tag Managerin käytön perusteet ja sen monipuoliset mahdollisuudet verkkopalveluiden kävijäseurannan sekä sähköisen mainonnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Google Tag Managerin avulla yhdenmukaistat ja keskität Googlen sekä kolmansien osapuolten mainos- ja analytiikkatägien asennuksen ja määrittelyn helpoksi kokonaisuudeksi. Eniten koulutuksesta saavat hyötyä henkilöt, joilla Google Analyticsin ja digimarkkinoinnin, kuten Google Adsin, perusteet ovat jo hallussa.

Webinaari tallennetaan, ja saat koulutuksen jälkeen videotallenteen omaan käyttöösi.

Breakfast & Lawyers -aamiainen: Työsopimuksen irtisanominen ja päättämissopimukset Aika: ke 25.3. klo 9–11 Paikka: MMA:n toimisto, Asemamiehenkatu 2, 9. krs, Helsinki Kenelle: MMA:n jäsenille Kouluttaja: Taija Numminen, MMA:n lakimies

Aika: ke 8.4. klo 18–19 Paikka: webinaari Kenelle: MMA:n jäsenille (jäsenetuhinta 20 €) Kouluttaja: Jouni Uhlgren, teatteritaiteen maisteri Ikärasismi – onko koettu? Työelämässä suunta tuntuu olevan vain alaspäin ja nuoret painelevat ohitse vasemmalta ja oikealta. Nuorena jaksaa, vanhempana ei. Mitäpä jos kääntäisit ajatukset positiiviseen suuntaan ja antaisit uudelle mahdollisuuden? 50-vuotias on VASTA 50-vuotias ja useimmiten täynnä virtaa. Tässä iässä on eniten aikaa työnteolle. Opettele puhumaan itsellesi positiivisesti!

Osanottaja saa tästä nauhoitteen omaan käyttöön.

Lakimies tavattavissa MMA:n toimistolla

Aika: ma 17.2., 16.3., 20.4., 18.5., 8.6. klo 9–13.30 (45 min aika) Paikka: MMA:n toimisto, Asemamiehenkatu 2, 9. krs, Helsinki MMA:n työsuhdelakimiehet tarkistavat työsopimuksesi ja auttavat muissa työlainsäädäntöön liittyvissä tilanteissa, kuten työaikaan, työpaikan vaihdokseen liittyvissä kysymyksissä, irtisanomisen uhatessa, perhevapaissa ja esimerkiksi osa-aikaeläkkeelle siirtymisessä. Muina aikoina lakimiehen kanssa voi sopia tapaamisen myös Hämeenlinnaan. Ota yhteyttä sähköpostitse: lakipalvelut@mot.fi.

Myynti&Markkinointi

49

MM A:N HENKILÖKUNTA

Kodinturvajoukot MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki haluaa liiton olevan kaikkien myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten koti. Yhdessä johdon assistentin Gunilla Pluténin kanssa hän varmistaa, että tämä tavoite myös toteutuu.

A

TEKSTI TIINA PARIKKA KUVA TIMO PORTHAN

mmattijärjestön puheenjohtajan ja johdon assistentin työ on paljon näkymätöntä taustatyötä, kokousten valmistelua ja läpivientiä.

Puheenjohtaja Marko Hovinmäki luottaa johdon assistenttina toimivaan Gunilla Pluténiin kuin kallioon. Kokousjärjestelyt, matkat ja muut taustatyöt on tehty lähes 40 vuoden rutiinilla.

– Tulin liittoon toimistosihteeriksi ja hoitamaan jäsenrekisteriä vuonna 1982. Meitä oli töissä viisi ihmistä, kaikki tekivät vähän kaikkea, Plutén muistelee.

Hovinmäen keväästä 2017 asti johtaman järjestön toimistossa työskentelee tällä hetkellä 15 työntekijää.

Hovinmäki nähdään Pluténin mukaan toimistolla edeltäjiään tiiviimmin, vaikka matkapäiviäkin kalenteriin toki kertyy.

– Paras tapa kuulla jäsenten aitoja toiveita on tavata heitä kentällä, paikallisissa tapaamisissa ja työnkin merkeissä, Potwellilla 50

myyntipäällikkönä työskentelevä Hovinmäki sanoo.

Hän myös edustaa liittoa esimerkiksi Akavassa.

– Emme liittona itse neuvottele työehtosopimuksista, vaan jäsenetumme ovat enemmän neuvontaa, koulutusta ja alan ammattilaisten näkökulman esiintuontia, Hovinmäki muistuttaa.

”Paras tapa kuulla jäsenten aitoja toiveita on tavata heitä kentällä.”

Hänen mielestään myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten kanta asioihin jää turhan usein kuulematta, ja siksi yhteydet päättäjiin ja viestin vieminen eteenpäin ovatkin alkaneen vuoden tärkeitä tehtäviä. Liitto myös teettää tutkittua tietoa alan ammattilaisista, kuten viime

vuonna tehty Myyntipäällikköbarometri.

Ajan hermoilla Myös myynti- ja markkinointityö elävät murrosta. Vaikka matkakilometrejä edelleen kertyy paljon, työtä tehdään entistä enemmän toimistosta käsin digitaalisuutta hyödyntäen.

– Satsaamme paljon koulutukseen, jotta jäsenistömme pysyy mukana työn murroksessa. Tapaamisia on ehkä harvemmin, mutta niissä on enemmän asioita käsiteltävänä, Hovinmäki sanoo.

Myös liitto haluaa pysyä kehityksessä mukana. Gunilla Pluténin työuran aikana työvälineet ja tekemisen tapa on ehtinyt muuttua moneen kertaan.

– Parhaillaan kehitämme jäsenrekisteriämme sellaiseksi, että voimme tarkemmin kohdentaa viestintää kutakin jäsentä palvelevaksi, hän kertoo.

Jaksaminen korostuu Myynnin ja markkinoinnin parissa tehdään usein pitkää päivää.

Perunakauppias Marko Hovinmäki työskentelee tuoreita perunatuotteita toimittavassa Potwellissa myyntipäällikkönä. Hänestä on tärkeää, että Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia johtaa ihminen, joka on mukana myös käytännön työssä. Liiton puheenjohtajana hän on työskennellyt vuodesta 2017.

Tietopankki Sihteerikoulutuksen saanut Gunilla Plutén on tehnyt käytännössä koko työuransa töitä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisissa. Hän aloitti vuonna 1982 toimistosihteerinä ja jäsenrekisterin ylläpitäjänä. Vuonna 1989 hänet nimettiin johdon sihteeriksi, ja nykyisin tittelinä on johdon assistentti.

Gunilla Plutén ja Marko Hovinmäki haluavat saada myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten äänen kuuluviin.

Matkakilometrejä kertyy paljon, ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen on toisinaan vaikeaa.

Hovinmäki tietää tämän omastakin kokemuksesta, sillä vaasalaisen perheenisän työpaikka on Kristiinankaupungissa ja luottamustehtävät tuovat useamman kerran viikossa Helsinkiin.

– Kuljen matkoja paljon junalla ja hyödynnän matka-ajan tehokkaasti. Vapaalla osallistun lasten harrastuksiin ja pyrin pyöräilemään. Pitää vain osata tehdä päätöksiä myös oman elämän osalta ja toimia niiden mukaan, Hovinmäki kuvailee.

Pluténin vuosi rytmittyy paljolti liiton kokousten mukaan. Se vaatii välillä pitkiäkin päiviä.

– Nyt kun lapset ovat jo aikuisia, joustaminen ei vaadi niin isoja järjestelyjä. Vastaavasti välillä

voin ottaa enemmän omaa aikaa ja lähteä kauempana asuvien lasten luokse katsomaan lapsenlapsiani, Plutén kertoo.

Vapaa-ajalla hän tekee käsitöitä ja liikkuu luonnossa. Pitkä työura on myös tuonut mukanaan laajat verkostot, joilta saa vertaistukea.

– Kuulun muun muassa sihteeriyhdistykseen, josta olen saanut monia henkilökohtaisia ystäviäkin, Plutén kiittää.

Kummankin työpäivään mahtuu usein paljon kohtaamisia, hälyä ja meteliäkin. Luonto ja hiljaisuus vetää puoleensa. Sihteeriä ja puheenjohtajaa yhdistääkin yksi poikkeuksellinen mieltymys: – Mitä surkeampi keli, sitä kivempi olla ulkona. Nyt on ollut hyvä syksy ja talvi, he naurahtavat.

Myynti&Markkinointi

51

LAKIPALSTA

OMAN AUTON KÄYTÖSTÄ

L

TYÖSUHDEAUTOON

ähtökohta: Työnantaja ehdottaa tai ilmoittaa muutoksia työajoon käytettävään autoon – yleensä siirtymistä oman auton käyttämisestä työsuhdeautoon.

Useimmiten työnantajat perustelevat siirtymistä oman auton käytöstä työsuhdeautoon kustannussyillä.

Yleinen mielipide paljon ajavien myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten keskuudessa on oman auton käytön puolesta. Mielipide pohjautuu yleensä autoedun verotuksen nettopalkkaa pienentävään vaikutukseen ja siihen, että omaa autoa käyttäessä voi itse vaikuttaa siihen, millaisella autolla ajaa. Autoliiton laatimien laskelmien perusteella voidaan arvioida työnantajalle aiheutuvia kustannuksia sekä työsuhdeauton osalta että oman auton käytön osalta.

Yhteenvetona laskelmista voidaan todeta, että työsuhdeauto tuo harvoin merkittävää säästöä työnantajalle normaaleilla ajokilometreillä.

Onko kyse työsuhteen ehdosta?

Oman auton tai työsuhdeauton käyttö on työsuhteen ehto siinä kuin esimerkiksi palkka ja työaikakin. Työoikeudessa on selkeä periaate, että työnantaja ei saa muuttaa työsuhteen ehtoja olennaisesti sopimatta siitä työntekijän kanssa. Eli sovittua 52

tai noudatettua autokäytäntöä voitaisiin näin ollen muuttaa vain sopimalla.

Sopimisen ohella toinen oikeus muuttaa ehtoja liittyy irtisanomisperusteen olemassaoloon, käytännössä siis taloudellisiin syihin. Mikäli yrityksellä menee todella huonosti ja työsuhdeautoihin siirtymisellä olisi saavutettavissa yrityksen taloudelliseen tilanteeseen oleellisesti vaikuttavaa säästöä, työnantajalla saattaisi olla oikeus velvoittaa työntekijät siirtymään työsuhdeautoihin.

Laskelmat tosin osoittavat, että mainittavaa säästöä syntyy vain harvoin. Kun vielä ottaa huomioon työntekijälle työsuhdeautosta tulevat haitat, niin intressivertailu puhuu sen puolesta, että työnantajalla ei olisi oikeutta muuttaa autokäytäntöä.

Työnantajapuoli lähtee varsin usein siitä, että kyse ei ole työsuhteen ehdosta, vaan kyseessä on lähinnä työn tekemistapaa ja työntekemisvälinettä koskeva kysymys, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Kuulostaakin varsin loogiselta, että työnantaja saisi määrätä, että työ tehdään työnantajan välineillä eli työsuhdeautolla. Työnantajan kantaa siitä, että kyseessä ei olisi työsuhteen ehto, vastaan puhuu kuitenkin se, että siirtyminen työsuhdeautoon vaikuttaa myös palkkaan.

Onko kysymyksessä työsuhteen ehto vai ei, on siis perustavaa laatua oleva kysymys eikä mikään helppo ratkaistava. Ratkaisuun vaikuttaa ennen kaikkea se, mitä työsopimuksessa tai muutoin työhön tultaessa on asiasta sovittu. Tästä syystä Oma MMA -palvelusta löytyvässä työsopimusmallissa on erityinen kohta, jossa autoasia määritellään työsuhteen ehdoksi. Tällainen selkeä maininta riittänee tekemään asiasta työsuhteen ehdon. Sen sijaan tilanne, jossa työnantaja on antanut jossain vaiheessa vapauden valita oman auton ja työsuhdeauton välillä, ei välttämättä sisällä kannanottoa suuntaan tai toiseen.

Työsuhteen ehdon muuttamisesta aiheutuva vahinko Tällaista erimielisyyttä on haastavaa lähteä ratkaisemaan tuomioistuimissa. Jos oikeudessa lähdetään vaatimaan oikeutta oman auton käyttöön, niin lähtökohtaisesti pitää pystyä esittämään, mitä vahinkoa työnantajan toimenpiteestä on aiheutunut. Juuri tämä tekee asian ongelmalliseksi.

Kilometrikorvaukset ovat tarkoitetut korvaamaan työstä aiheutuneita kuluja. Tällöin, mikäli työmatkat tehdään työsuhdeautolla, ei näitä kuluja synny, eikä kilometrikorvausten

saamatta jäämisestä aiheudu mitään vahinkoa. Jos työnantaja velvoittaa siirtymään työsuhdeautoon, tapahtuu se yleensä rahapalkkaan kajoamatta. Työntekijä saa tällöin verotettavan luontoisedun, joka nostaa työntekijän kokonaispalkkaa. Tällä tavalla meneteltäessä nettopalkka pienenee.

Yksinkertaistaen tilanne on siis se, että työnantaja nostaa työntekijän palkkaa antamalla tälle autoedun, ja se että verotuksen kautta siitä aiheutuu taloudellista vahinkoa, ei ole välttämättä työnantajan vastuulla. Verotus tekee käytännössä mahdottomaksi senkin, että työnantaja korottaisi rahapalkkaa hyvittämään käteen jäävän rahapalkan pienenemistä. Koska jo autoetu nostaa kokonaispalkkaa, niin rahapalkan korottaminen vastaamaan nettoansion pienenemää vaatisi vielä lähes tuplasti autoedun verotusarvoa vastaavan korotuksen.

Ajateltavissa olevaa vahinkoa on oman auton realisointiin liittyvä mahdollinen myyntitappio. Tämän vuoksi usein sovitaan menettelystä, jossa työnantaja ostaa työntekijän auton ja antaa sen työsuhdeautoksi, tai sitten sovitaan riittävän pitkä siirtymäkausi työsuhdeautoon siirtymiseksi.

Joskus ongelma syntyy myös niin päin, että työnantaja on ilmoittanut, että työsuhdeautosta siirrytään käyttämään omaa autoa. Tällaisessa tilanteessa työntekijän kokonaispalkka laskee, ellei hän saa autoedun verotusarvon suuruista palkankorotusta tilalle. Tässä tilanteessa onkin helpompi vaatia vahingonkorvausta, koska kokonaispalkka pienenee.

Perustele näkemyksesi hyvin Tällainen asia kuitenkin harvoin ratkeaa pelkästään juridisten argumenttien perusteella. Kysymys

työpaikkatasolla on ennen kaikkea oman näkemyksen perustelemisesta. Kunkin tilanteen osalta on erikseen tarkasteltava, miten oman auton käytöstä on sovittu: onko omaa autoa saatu käyttää työsuhteen alusta lukien, tai jos tilanne on muuttunut työsuhteen aikana, niin miten tuolloin muutos hoidettiin ja oliko muutoksella vaikutusta rahapalkkaan?

Yleisenä ohjenuorana on vedota työsopimuksen kirjaukseen tai sen puuttuessa suostumukseen käyttää omaa autoa ja sen myötä syntyneeseen vakiintuneeseen käytäntöön. Samoin Autoliiton laskelmien esittäminen työnantajalle voi hyvinkin auttaa tilannetta.

Onneksi useimmiten asiaan löytyy molempia osapuolia tyydyttävä kompromissi.

TEKSTI TAIJA NUMMINEN

MMA:N VALTAKUNNALLINEN

mp-kokoontuminen SUOMEN TURUSSA!

Aika: perjantai–sunnuntai 7.-9.8.2020 Paikka: Kultaranta Resort, Särkänsalmentie 178, 21100 Naantali Majoitushinnat: › 119€/huone/vrk kahden hengen huoneessa › 94€/huone/vrk yhden hengen huoneessa Huonehintaan kuuluu majoitus, aamiainen, sauna ja allasosaston käyttö.

HUONEKIINTIÖMME on voimassa 6.7.2020 saakka, joten huonevaraukset ennen sitä!

Huonevaraukset: myyntipalvelu@kultarantaresort.fi, 075 326 6000 www.kultarantaresort.fi +358 41 505 3597, pilvi.orpana@kultarantaresort.fi Lauantaina teemme ajoretken Varsinais-Suomessa ja retken aikana pysähdymme lounaalle.

Osallistumismaksu kokooontumiseen 65€ / hlö sisältää lauantai-illan päivällisen kohtuullisilla juomilla sekä ajoreitin varrella kevyen lounaan.

Maksu tilille: FI35 3131 1000 9889 76, laita mukaan osallistujien nimet.

Eräpäivä 6.7.2020 Lisätietoja: Kari Lapinoja p. 050-3060231, kari.lapinoja@lapinoja.fi TERVET ULO MUKAA A KAIKKI M N M MOTORIS A:N TIT!

KYSY TYÖELÄ M ÄSTÄ

Kysy työelämästä

Kysy työelämään liittyvistä asioista, etsimme asiantuntijan vastaamaan kysymykseesi.

Kysymyksesi voit lähettää osoitteeseen: jasenpalvelu@mma.fi.

Varoituksen saaminen Sain eilen työnantajaltani varoituksen, enkä voi ymmärtää tätä.

Miten minun kannattaa toimia?

Työsopimuslaissa ei ole omaa erillistä säännöstä varoituksesta. Varoitukseen viitataan kuitenkin pykälässä, joka säätää työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. Kyseisen lainkohdan mukaan työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että varoituksella työnantaja luopuu irtisanomisoikeudesta kyseisen rikkomuksen tai laiminlyönnin perusteella, mutta samalla ilmoittaa, että jos vastaavanlainen velvoitteiden rikkominen toistuu, voidaan työsuhde päättää.

Varoituksen yksi tärkeimmistä funktioista onkin niin sanottu oikaisutehtävä eli antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä ja siten osoittaa, että työsuhteen jatkumiselle on edellytyksiä. Tämän lisäksi varoituksen kautta työntekijä saa tiedon, kuinka vakavana rikkomuksena työnantaja pitää hänen menettelyään ja tulee tietoiseksi, miten työnantaja tulee reagoimaan varoituksessa kuvatun sopimusrikkomuksen toistuessa.

Varoitus on työnantajan yksipuolinen oikeustoimi. On mahdollista, 54

että varoitus on aiheellinen tai aiheeton. Varoituksen aiheellisuus tulee tutkittavaksi oikeastaan vasta siinä vaiheessa, jos työnantaja päättää työntekijän työsuhteen henkilöön liittyvistä syistä ja vetoaa siihen, että työntekijää on jo varoituksella varoitettu samankaltaisesta toiminnasta. Tällöin oikeudessa tarkastellaan myös varoituksen aiheellisuutta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että työntekijällä ei ole oikeussuojan tarvetta tutkituttaa varoituksen aiheellisuutta oikeudessa ennen kuin työsuhde on päätetty.

Tämä siis tarkoittaa, että ei ole mitään juridisia keinoja vaatia varoituksen peruuttamista.

Mikäli et ole toiminut varoituksessa kerrotulla tavalla tai pidät varoitusta ylimitoitettuna toimena, suosittelen sinua antamaan oman vastineesi. Vastine kannattaa antaa kirjallisena, ja siinä tulisi tiivisti tuoda esiin seikat, miksi koet varoituksen aiheettomaksi. Vastine on hyvä tapa käsitellä asiaa, ja lisäksi vastineella voi olla vastaavanlaista näyttöarvoa mahdollisessa irtisanomisriidan selvittelyssä kuin itse varoituksella. Vastineessa kannattaa välttää asioiden turhaa kärjistämistä. Lisäksi olennaista on, että varoituksen saamisen jälkeen keskityt tekemään työsi asiallisesti ja työnantajan ohjeiden mukaisesti sekä välttämään toimintaa, josta varoitus on annettu.

LAKIMIES TAIJA NUMMINEN

”Varoitus on työnantajan yksipuolinen oikeustoimi.”

Koeaika vuokratyöläisestä työntekijäksi siirtyessä Olen ollut vuokrattuna työntekijänä käyttäjäyrityksessä hieman alle vuoden. Nyt käyttäjäyritys on ilmoittanut haluavansa palkata minut suoraan heidän omaksi työntekijäkseen. Työsopimukseen, jota minulle tarjotaan, on kuitenkin kirjattu kuuden kuukauden koeaika. Onko se mahdollista?

Työsopimuslain mukaan koeajan maksimipituus on kuusi kuukautta.

Mikäli sinut palkataan siihen samaan tai samankaltaiseen työhön, jota olet tehnyt jo vuokratyöntekijänä, koeajan enimmäispituudesta on vähennettävä aika, jonka vuokratyöntekijänä olet jo työskennellyt käyttäjäyrityksessä. Koska olet työskennellyt jo lähemmäs vuoden, ei koeaikaa voida enää asettaa.

Jos sinulle tarjotaan olennaisesti erilaisia tehtäviä kuin mitä olet vuokratyöntekijänä tehnyt, uudesta koeajasta voidaan sopia samalla tavalla kuin muissakin työsuhteissa.

LAKIMIES TAIJA NUMMINEN

Yrittäjäksi siirtymisen vaikutus jäsenyyteen

Loman kertyminen Suunnittelin pitäväni talvilomaa koulujen hiihtoloman aikaan, mutta työnantaja ilmoitti, ettei minulle ole kertynyt lomaa. Onko asia näin, työsuhteeni on kuitenkin alkanut jo 1.6.2018?

Vuosilomaa kertyy lomanmääräytymisvuosittain eli ajalta 1.4.–31.3.

Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun eli 31.3. mennessä alle vuoden, lomapäiviä kertyy kaksi arkipäivää kuukaudessa. Jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden,

kertyy lomapäiviä 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Sinun työsuhteesi on kestänyt 31.3.2019 mennessä alle vuoden, joten sinulle on 1.6.2018–31.3.2019 kertynyt yhteensä 20 vuosilomapäivää.

Jos olet pitänyt kaikki nämä 20 päivää kesällä 2019, ei sinulle ole jäänyt enää vuosilomapäiviä käytettäväksi nyt talvella. Siinä tapauksessa sinun kannattaa pyrkiä sopimaan työnantajan kanssa esimerkiksi palkattomasta vapaasta.

LAKIMIES TAIJA NUMMINEN

Miten yrittäjäksi siirtyminen vaikuttaa MMA:n jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin?

Jos olet MMA:n jäsen ja siirryt yrittäjäksi, voit hakea yrittäjäjäsenyyteen perustuvaa jäsenmaksualennusta Oma MMA -palvelussa. Yrittäjäalennuksen astuttua voimaan päättyy samalla jäsenyys MMA Työttömyyskassassa.

Samalla kannattaa selvittää työttömyyskassasta yrittäjän jälkisuoja palkansaajakassassa. Voit päivittää samalla työsuhdetietojasi.

MMA:N JÄSENPALVELUJEN ASIANTUNTIJA SARI KANERVO

Myynti&Markkinointi

55

JÄSENILLE

Osakesäästötilin on voinut avata Danske Bankissa 18.12. alkaen. MMA:n jäsenyys tekee salkun rakentamisesta edullista.

Sijoittamisen jäsenedut Jäsenedut: › Käy kauppaa osakesäästötilillä

palveluista -15%.

mobiili- ja verkkopankissa kiinteällä hinnalla 2 €/toimeksianto 1.1.–31.3.2020

› Pankkitunnukset ja tili sijoituksiasi

› Kaupankäynti Online -palvelu ilman

Bankiin 0 euroa.

kuukausimaksuja. Maksat vasta, kun teet toimenpiteitä, tällöin maksat välityspalkkioita tekemistäsi kaupoista alkaen hintatasolta 2 (0,12 %, min. 5 €). Etu koskee myös osakesäästötiliä.

Danske Bankin muut edut MMA:n jäsenille: › Pienempi marginaali › Ei toimitusmaksua tai

järjestelypalkkiota › Lyhennysvapaat ilman kuluja › Portaistettu maksuohjelma › Edullisemmat päivittäispalvelut › Tutustu myös vastavalmistuneille suunnattuihin etuihin. mma.fi/danskebank

56

› Varainhoito- ja sijoitusneuvonta-

varten 0 €/kk.

› Arvo-osuustilin siirto Danske › Yrittäjälle ilmainen kartoitus-

tapaaminen ja tukea henkilö kohtaisissa lainopillisissa asioissa.

Lisätietoa Osakesäästötilistä ja linkki tilin käyttöönottoon www.danskebank.fi/osakesaastotili

SAVE THE DATE

22.8.2020 MMA ETELÄ-SUOMI 50 VUOTTA Hyvinkää

TAPAHTUMIA

MMA KOUVOLAN TAPAHTUMIA:

20.3.2020 MMA Kouvola goes back to 80´s – 80-luvulle takaisin ja kokaten!

Paikka: Marttakulma Aika: Klo 17-22 Lisätietoja & ilmoittatumiset: kouvola.mma.fi

MERKITSE KALENTERIISI 13.6.2020 - MMA:N KESÄHUPI PERHEILLE! Kohteet ovat Tykkimäki, Linnanmäki, Särkänniemi, PowerPark ja Muumimaailma.

16.4.2020 Kevätkokous 2020 Paikka: Kouvola-talo Aika: Klo 18 Lisätietoja & ilmoittatumiset: kouvola.mma.fi

Seniorijäsenten ruskaviikot Levillä Seniorijäsenten ruskaviikot järjestetään jälleen Levillä viikoilla 37 ja 38.

Viikolla 37 ovat mukana retkioppaat ja ohjelmassa on mm. retki Lemmenjoelle, patikointia tunturissa ja taiteilijakotivierailu. Viikko 38 on omatoiminen. Hakemuksia toivomme

siten, että itsenäisestä viikosta nauttivat hakevat viikolle 38 ja retkille osallistujat viikolle 37.

Levin Välirakassa on käytössämme 20 mökkiä. Retkeläisiä on yleensä ollut noin 50. Mökkeihin majoitutaan perhekunnittain tai ystäväporukalla.

Hakuaika on 4.–17.5. Hakemus löytyy osoitteesta: levirakka.fi.

Lisätietoja Minna Liukkonen puh. 020 122 4412 minna.liukkonen@mma.fi

Myynti&Markkinointi

57

MM A:N TOIMISTO

Me palvelemme Sari Kanervo Asiantuntija, jäsenpalvelu (jäsenmaksut, jäsentietojen hallinta) 020 122 4402

Eija Kuitunen Asiantuntija, jäsenpalvelu (koulutus) 020 122 4401

Melissa Mikanoja Asiantuntija, jäsenpalvelu (CRM) 020 122 4406

Heidi Sarén Asiantuntija, jäsenpalvelu (työhyvinvointi, palkkaneuvonta) 020 122 4403

Minna Liukkonen Myyntisihteeri, lomapalvelut 020 122 4412

Samuli Myllyharju Palvelu- ja kehityspäällikkö, jäsenpalvelu 020 122 4409

Jaana Apell Talous- ja hallintojohtaja 020 122 4414

Maria Eulenberger Markkinointiassistentti Yhteydenotot sähköpostitse.

Lea Lehtonen Kirjanpitäjä 020 122 4413

Mari Niemi Markkinointipäällikkö 020 122 4411

Igor Parri Markkinointipäällikkö 020 122 4420

Olli-Juhani Piri Viestintäpäällikkö 020 122 4407

Gunilla Plutén Johdon assistentti 020 122 4405

Tuula Sirén Markkinointi- ja viestintäjohtaja 020 122 4418

Marko Hovinmäki Puheenjohtaja 0400 747 333

MMA:N TOIMISTO PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi mma.fi

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MMA LAKIPALVELUT

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi www.mmakassa.fi puhelin 020 690 442

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut sähköposti lakipalvelut@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Lakimiespäivystys ma–pe klo 9–15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin 020 122 4450

Kassanjohtaja Antti Vienola Kassan toimihenkilöt Tarja Heiskanen, Marjaana Jolkka, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

SUOMEN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSA (SYT-kassa), puhelin 09 622 4830, www.syt.fi

Verkostoidu!

Twitter ja Instagram: MMAliitto Facebook ja LinkedIn: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

58

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomapalvelut 020 122 4412