Myynti & Markkinointi 6/2016

Suosittu

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

6/16

JOULULAHJA

s a r a P a! m i o k i l a vSALLA

SEPPÄ: KANSAINVÄLISYYS ONSatoja Helppoa ja OSA nopeaaDNA:TA vaihtoehtoja

Ilmainen joulutervehdys

SIVU 14

Asiakaskokemus nousi www.gogift.fi strategiaan SIVU 18

•

Coaching Puhuttele myyjän parhaita 020 752 8020 • myynti@gogift.fi työkaluna asiakkaitasi SIVU 38

SIVU 42

PÄ ÄKIRJOITUS

ASIAKASKOKEMUS EROTTAA JA YHDISTÄÄ

Y

hä useampi yritys yrittää nyt erottautua kilpailijoista asiakaskokemuksen avulla. Sen johtaminen saa monessa yrityksessä jo oman budjetin. Näin alkaa sivulla 18 tämän jäsenlehtesi teema asiakaskokemuksesta.

Asiakaskokemus on tärkeä asia meille myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille. Toimimmehan suurin osa B-to-B-myynnin parissa, jossa asiakaslähteinen ajattelutapa on usein jopa kriittisempi menestystekijä kuin kuluttajamyynnissä. Näin toteaa jälkimmäistäkään yhtään väheksymättä asiakaskokemuksen mittaamiseen keskittyneen Feedbacklyn toimitusjohtaja Jaakko Männistö. Yhden asiakkuuden arvo on B to Bmyynnissä suurempi ja asiakkuudet sekä tuotteet ovat siellä yleensä monimutkaisempia.

Kun kilpailu on tiukkaa ja erottautumistekijät vähissä, juuri asiakkaan kokemus on usein se, joka ratkaisee.

Ja asiakkaan ajatuksiin pääsee kiinni mittaamalla.

Itse sain viimeksi tekstiviestin autohuollosta marraskuun puolivälissä. Annoin kyselyyn nelosen eli toiseksi parhaan, ihan hyvin se huoltoprosessi meni. Paremmin kuin edellisellä kerralla toisessa paikassa, jossa syntyi se vanha ”olen häiriöksi tällä korjaamolla” -fiilis.

Aika rientää ja yksi myynti- ja markkinointivuosi on jälleen kääntämässä esiin loppulehteänsä. Erääseen ihmiskunnan suurimpaan yhteiseen ja kaikkia yhdistävään vuosittaiseen asiakaskokemukseen on tätä pääkirjoitusta lukiessasi aikaa enää vain tovi. Koristeita

kaivellaan esille, kaupan oven saranat kuluvat ja katse suuntaa jo naapurin kuusimetsään. Tai huoltoaseman kuusikauppaan.

Tuleepa tämä parrakas asiakaskokemuksen tuoja sitten savupiipusta, porolla tai isoisän vanha turkki nurin päin käännettynä, on kokemus kuitenkin yleensä hyvä.

Brändi on ollut kohdallaan kauan eikä se pilaannu, kun otamme juhlan vastaan siinä arvossa kuin kuuluukin.

Asiakaskokemus siirtyy arvokkaana eteenpäin sukupolvien ketjussa.

Toivotan jo nyt kaikille jäsenillemme hyvää loppuvuotta sekä mitä parhainta joulua ja alkavan uuden vuoden tammikuuta.

Juha Häkkinen Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

”Syvemmin kuin tähän asti ole kiitollinen ja iloinen siitä, että saat palvella asiakkaita ja kuulua niiden miesten ryhmään, jotka itseään säästämättä rakentavat uusia teitä ja siltoja kaupalle ja teollisuudelle, niihin miehiin, jotka ovat rohkeita, luottavat itseensä ja työhönsä ja sanovat vaikeuden tullen: Minä pystyn!”

Viisi viitettä myyjille. Kauppamiehet, kesä-heinäkuu 1937

Myynti&Markkinointi

3

6/16

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS

18

Asiakaskokemus nousi strategiaan Asiakaskokemus on nyt kaikkien huulilla.

Sen kehittämisessä kannattaa lähteä liikkeelle omasta henkilökunnasta.

4

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

14

32

36

Tapahtumia tyynesti ja tyylillä

Aitous valloittaa työnhakuvideolla

Asenne auttaa myyjää huipulle

Salla Seppä järjestää työkseen isoja tapahtumia ja auttaa tiimiläisiä saamaan itsestään parhaansa irti.

Hyvä video täydentää onnistuneesti työhakemusta ja ansioluetteloa. Se voi tuoda lisätietoa esimerkiksi osaamisesta tai motivoituneisuudesta.

Mistä johtuu, että huippumyyjä saattaa myydä kolme kertaa enemmän kuin kollega?

38

50

56

Puhuttele asiakkaitasi oikein

Iso neliveto, sähköllä

Lakipalsta: Kiusaaminen puhuttaa

Viesti tehoaa paremmin, kun tunnistat eri asiakasryhmien arvomaailman.

Audi Q7 pistokehybridi toimii sekä dieselmoottorin että sähkön voimin.

Kiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet.

3 Pääkirjoitus 7 Puhetta johtavalta 8 Tässä & Nyt 12 Vaihtoaskel 13 Ensiaskel 14 Tapahtumia tyynesti ja tyylillä 18 Asiakaskokemus nousi strategiaan 26 Microsoft tarjoaa tiloja kohtaamisille 29 Laatu luo asiakas kokemusta 32 Uraguru: Aitous valloit- taa työnhakuvideolla

34 Oma raha: Lapselle säästäminen 36 Asenne auttaa myyjää huipulle 38 Puhuttele parhaita asiakkaitasi 42 Coaching vapauttaa myyjän voimavarat 46 Työmoraali kertoo arvo- maailmasta 48 Reilu kumppani -semi- naari täytti Musiikki- talon

Päätoimittaja Juha Häkkinen Toimituspäällikkö Piia Kunnas Julkaisusuunnittelija Mari Niemi Toimitusneuvosto Jarmo Hyvärinen Jaana Immanen-Peuha Keijo Kankaanpää Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 54 €/vuosi, kestotilauksena 37 €/vuosi.

Kuusi numeroa vuodessa.

50 Iso neliveto, sähköllä 52 Matkalla 54 Ideaa & Ilmiöitä 56 Lakipalsta: Kiusaaminen puhuttaa myyntialalla 58 MMA Kouluttaa 60 Kysy työelämästä 62 Faktat ovat lääke edustajan ammattitaitoa 64 Totta vai tarua: MMA Päijät-Häme 65 Yhdistyksissä tapahtuu

MMA – myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen Reilu Kumppani

Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otavamedia.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %.

Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %.

Levikki 26 408 LT 3/2012 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 84. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille.

Kansikuvassa Salla Seppä Kuvaaja Mikko Käkelä

Myynti&Markkinointi

5

LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTA Kerro mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa paistinpannun.

Arvomme kaikkien vastanneiden kesken Fiskars Hard Face -paistinpannun. Paistinpannussa on erittäin kestävä ja tarttumaton Hardtec Superior -pinnoite. Se kestää konepesua ja metallisten työvälineiden käyttöä. Paksu pohja ja alumiinirunko jakavat lämpöä tasaisesti ja tehokkaasti. Pannu on uuninkestävä 150 asteen lämpötilaan saakka. Paistinpannun halkaisija on 26 senttimetriä ja se toimii kaikilla liesillä. Energy Base -teknologia lämpenee keraamisella liedellä jopa 50 % nopeammin kuin tavallinen pannu. Palkinnon arvo on 49,95 euroa.

Palautetta edellisestä lehdestä: Ihmiset organisaatioiden takana kiinnostavat sekä tietty yrittäjyyttä lisää, koska se kuitenkin lisääntyy MMA:n jäsenten keskuudessa.

Viimeisin lehti oli sisällöltään mielenkiintoinen ja jutut olivat entistä monipuolisempia.

Aasiassa alaiset vaativat enemmän ohjausta -jutun suhteen ymmärrän, että halutaan kansainvälistyä. Artikkeli on kuitenkin niin kaukana monen jäsenen elämästä, että ei jaksa ehkä kiinnostaa.

Neljä väriä työkaverin ymmärtämiseen -juttu: Näitä konsulttien luomia juttuja on nähty ja kuultu niin paljon, että ei juuri enää kiinnosta.

6

Autojuttuja lisää. Vaikka autolehdet arvioivatkin puhki kaikki autot, niin aihe kiinnostaa aina.

Lisää näkökulmia ja konteksteja: Ostatko auton vai yksityisleasing, hybridi vai bensa vai diesel, miten saat renkaat kestämään, miten pakkaat oikein ja turvallisesti, miten kilpailutat huollon jne.

Osallistu lukijakilpailuun osoitteessa lehti.mma.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@mma.fi (laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 6/16).

Osallistumisaikaa on 20.1.2017 saakka.

Edellisen lehden 5/16 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin juttu Esimies, ajattele työntekijöitä asiakkaina. 50 euron arvoisen lahjakortin Suomalaiseen Kirjakauppaan voitti Maiju Virtanen. Lisäksi toimitus haluaa muistaa pienellä yllätyspalkinnolla lehden eri osioista perusteellista palautetta antanutta Tapio Tervoa.

ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

Teksti Kimmo Salo

Mikko Käkelä ja Pälvi Salo Kuva

ESIMIES, AJATTELE TYÖNTEKIJÖITÄ ASIAKK AINA

Lakipalsta on yksi lehden tärkeimmistä osastoista. On hyvin tärkeää kuulla ennakkotapauksista ja samalla siitä, miten liiton lakimies auttaa.

kaikki työntekijät ja Ari Rämön mielestä t ovat esimiehen erityisesti omat tiimiläise yydestä hän asiakkaita, joiden tyytyväis fiilis näkyy hyvä vastaa. Työyhteisön a. lopulta myös tuloksess myyntituotantoa, vaan tehokas periaatteita saatio, jossa lapsia. Voisiko näitä ja markkinointiorgani ja esiäytetään esimerksoveltaa myös johtamisessa työskentelee 32 henkilöä. kiä, tehdään yhon pohtinut ja on valittu miestyössä? Asiaa Rämön aikana yritys Ari dessä, käytetään parhaisitä käytännössä toteuttanut yhdeksän kertaa Suomen aikaa. KuunnelSickin Rämö, kokenut myyntiorganisaati-i den työpaikkojen joukkoon. laan ongelmia, huippuasioiden johtaja, valmennuskonsultt työntekijät ovat alansa aistitaan tunteita, on korkea, 47 ja luennoitsija. kaikesantuntijoita. Keski-ikä hän on toimivälitetään aidosti, tuetaan erittäin pieni.

Viimeiset 12 vuotta vuotta, ja vaihtuvuus asetetaan anturiteksa. Annetaan vastuuta, tusjohtajana luotsannut kiusaamiseen. valmistavaa rajoja, puututaan nologiaa kehittävää, Johtamisen pyhä yksinkaikkea arOy:tä. Alansa Ollaan ylpeitä ja ennen ja soveltavaa Sick kertaisuus , saksalaisella on, että vostetaan. markkinajohtajalla Ari Rämön perusväite kaikille van50 yksikköä eri Tuttuja ohjenuoria liian moniperheyrityksellä on johtamisesta on tehty toiveita meille ei ole hemmille ja tuttuja puolilla maailmaa. Suomessa joskus olleet kaikille, jotka olemme

N

21

20

Tuhti lukupläjäys.

Assarini kiikutti lehden minulle luettavaksi tuhdin kehityskeskusteluja ja esimies-alaistaitoja koskevan juttusarjan takia. Juutuin lukemaan koko lehden: monipuolista ja kiinnostavaa asiaa laidasta laitaan! Tony Dunderfeltin ”värianalyysi” nauratti: meidän pienen toimiston henkilökunnasta jokaisen väri oli helposti tunnistettavissa.

Instagram

@mmaliitto #parhaatmukana

Seuraa meitä twitterissä #MMAliitto

PUHETTA JOHTAVALTA

TINASTA TUTKIEN

T

ulevaisuuden työnteon tapoja on tutkittu viime aikoina suhteellisen ahkerasti. Sikäli kun tulevaisuutta nyt voi tutkia. Ainakin sitä voi ennustaa ja tehdä johtopäätöksiä erilaisten tunnusmerkkien perusteella.

Tulevaisuudentutkijoiden mielestä kauppa, palvelut sekä hoito- ja hoivatyö tulevat lisääntymään alkutuotannon ja teollisen jalostuksen vähentyessä. Digitalisaatio ja robotiikka mullistavat työelämää. Työpaikkoja ulkoistetaan, alihankinta ja ostopalvelut lisääntyvät.

On arvioitu, että jopa 30–50 % perinteisistä työtehtävistä katoaa 10–20 vuoden kuluessa. Tämä ei välttämättä tarkoita ammatin katoamista vaan muutosta työn tekemistavoissa ja toteutuksessa.

Samalla kun nykyisiä työtehtäviä katoaa, syntyy uusia työpaikkoja.

Tulevaisuuden työelämä on kaikesta päätellen nykyistä pirstaleisempaa, palkkatyön ja yrittäjyyden raja hämärtyy. Jos jopa kolmasosa työntekijöistä tulee työskentelemään epätyypillisissä työsuhteissa, niin ne työsuhteet eivät piakkoin ole enää epätyypillisiä vaan normaaleja.

Muutos on jo näkynyt MMA:n jäsentenkin osalta. Työnkuvat ja organisaatiot muuttuvat.

Meidän MMA:ssa tulee seurata myynti- ja markkinointityön näkymiä ja huomioida alan muutokset. Muutoksen havaitsemiseen, edunvalvontaan, digitalisaation huomioimiseen, riittävään viestintään ja asiakaskokemuksen kehittämiseen on varattava jatkossa riittävät resurssit.

Vuosi sitten ennusteet muuten näyttivät, että jäsentemme työttömyysaste pysyisi 7,4 prosentissa tai pahimmillaan jopa nousisi.

Tämä vuosi on kuitenkin kääntänyt työttömyysluvut laskuun. Työttömyytemme on tällä hetkellä 6,8 prosentin tasolla.

Ennusteet ovat siis ennusteita. Loppujen lopuksi kuitenkin vain osa niistä osuu oikeaan ja osa menee metsään. Varmaa on vain se, että jokainen meistä voi hyvällä omallatunnolla vuoden vaihteessa jälleen kerran valaa uuden vuoden tinan. Ja ennustaa tai olla ennustamatta.

Hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle 2017!

Jarmo Hyvärinen Puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

7

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonnut Piia Kunnas

Digitaalisuus ahdistaa ja luo mahdollisuuksia

A

doben vuosittainen Digital Roadblock -tutkimus paljastaa, että markkinoijat tuntevat suurta epävarmuutta yrittäessään hallita digitaalisen transformaation aiheuttamia muutoksia. Toisaalta useimmat heistä kokevat digitaalisen muutoksen myös mahdollisuutena esimerkiksi räätälöityjen asiakaskokemusten luomisessa.

Datan hyödyntäminen ja mittaaminen pysyvät suurimpina haasteina. Niitäkin suurempana haasteena pidetään riittämättömiä budjetteja. Lisäksi kolmasosa vastaajista kokee datan analysointiin erikoistuneen henkilöstön puutteen haasteena organisaatiolleen. Valtaosa vastaajista puolestaan mainitsee datan hyödyntämisen ja mobiilin kriittisenä alueena, jossa heidän organisaationsa häviää kilpailijoille.

Markkinoijat nostivat kyselyssä asiakaskeskeisen strategian, personoidut asiakaskokemukset ja vahvan brändi-identiteetin etusijalle kilpailijoista erottuvien asiakaskokemusten mahdollistajina. Yli puolet vastaajista pitää asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivaa lähestymistapaa merkittävänä markkinoinnin menestystekijänä seuraavan 12 kuukauden aikana.

Myös mobiilin strateginen merkitys kasvaa. 85 prosenttia markkinoijista pitää mobiilia ratkaisevana kanavana asiakkaiden sitouttamisessa.

Digital Roadblock Report 2016 -tutkimus perustuu verkkokyselyyn, johon osallistui 1 301 eurooppalaista markkinoijaa Englannissa, Saksassa ja Ranskassa.

Hyvää joulua! toivottaa MMA:n toimiston väki

8

Lehti- ja koulutusalennuksia jäsenille MMA:n jäsenenä saat alennusta tietyistä lehdistä. Vuoden 2017 loppuun saakka voit tilata Talouselämän, Tekniikka & Talous -lehden ja Markkinointi & Mainonta -lehden 30 prosentin alennuksella. Tilausvaihtoehtoina ovat kuuden ja 12 kuukauden tilaukset. Tilaa lehdet seuraavan linkin kautta: http://www2.talentum.fi/mma Nyt saat myös Kauppalehden 20 prosentin alennuksella. Tilaa se oheisen linkin kautta: http://kampanjat.kauppalehti.fi/mma.html Lisäksi MMA:n jäsen pääsee Talentum Eventsin koulutuksiin 20 prosentin alennuksella.

Ikääntyneet ostavat tuttua ja turvallista Ikääntyneet kaipaavat elintarvikebrändiltä varmuuden ja turvallisuuden tunteita. Toteutuessaan nämä voivat olla voimakas linkki kuluttajan ja brändin välillä, selviää Petteri Toivosen Helsingin yliopistolle tekemästä pro gradu -työstä.

Tutkimuksessa selvitettiin ikääntyneiden kuluttajien ajatuksia omasta brändiuskollisuudestaan ja suhteestaan elintarvikebrändeihin. Ikääntyneet eivät pitäneet itseään kovin brändiuskollisena, vaikka ostaisivatkin tiettyä brändiä toistuvasti.

Enemmän ostotottumuksia ohjaa se, mitä on tapana ostaa ja mikä koetaan tutuksi ja turvalliseksi. ‒ Henkilö on kokeillut jotain brändiä, havainnut sen hyväksi ja jatkanut käyttöä, koska silloin tietää mitä saa. Vanhemmalla iällä ei ole koettu tarpeelliseksi muuttaa tottumuksia, Petteri Toivonen sanoo.

Varsinainen tunneperäinen kiintymys tuli selkeästi esille vain kahvibrändeissä. ‒ Nykyisin käytetyt kahvibrändit ovat olleet läsnä lapsuudesta asti ja perusmaut ovat tuttuja sieltä. Ensi kosketus brändiin ja kahvimaku on syntynyt ehkä jo silloin kun, vanhemmat ja isovanhemmat ovat tarjonneet kahvia, Toivonen sanoo.

Monet ikääntyneistä ovat myös erittäin hintatietoisia. Jos henkilö on kiintynyt kahteen kahvibrändiin ja pitää niitä yhtä tuttuina ja turvallisina, hinta ratkaisee ostotilanteessa.

Oletko esimies – tiedätkö riittävästi työlainsäädännöstä?

MMA järjestää vuoden 2017 aikana esimiestehtävissä työskenteleville jäsenille suunnattua koulutusta työlainsäädännöstä. Kahdessa puolen päivän koulutuksessa käydään lävitse työoikeuden perusteita esimiestyön ja johtamisen näkökulmasta.

Lisätietoa: mma.fi

Mikä palkkatoiveeksi?

Moni myynnin ja markkinoinnin ammattilainen pohtii, mikä olisi sopiva palkkatoive uutta työpaikkaa hakiessa tai palkankorotusta pyydettäessä. Myös toiveen perusteleminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa.

Taloustutkimuksen vuosittain MMA:lle tekemä myynti- ja markkinointialan työmarkkinatutkimus antaa luotettavaa tietoa palkkaneuvottelujen ja sopivien palkkapyyntöjen pohjaksi. Työpaikan saannin esteenä voi nimittäin olla yhtä hyvin liian pieni tai liian suuri palkkatoive.

Lue lisää verkkolehdestä: lehti.mma.fi > Työ ja ura

Myynti&Markkinointi

9

AJASSA

TÄSSÄ&NYT MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

Mitä tehdä, jos asiakas loukkaa tai moittii

”M

e emme voi tietenkään omaksua sellaista kantaa, että asiakas on aina oikeassa, mutta siitä huolimatta meidän on monesti päästävä läpi näistä tilanteista luovimalla, niellä paljon sellaista, mikä pyrkii huulilta ulos. ” Kauppaedustaja-lehdessä pohdittiin 70 vuotta sitten, millä tavalla myyjän pitäisi suhtautua asiakkaan loukkauksiin ja moitteisiin. Eivätkä nämä totuudet ole muuttuneet miksikään. ”Asiakkaan kieltäytyminen ostamasta, ei ole moite eikä loukkaus”, nimimerkki H. kirjoittaa ja muistuttaa, että eiväthän asiakkaat voi aina ostaa kaikkea sitä hyvää, mitä heille tarjotaan.

H. neuvoo loukattua myyjää miettimään syytä asiakkaan käyttäytymiselle: ”Olemmeko itse antaneet siihen aiheen, onko liikkeemme, aikaisemmin toimitetun tavaran laatu tai toimitus siihen syynä. Kuuluuko ehkä asiakkaamme

säännöllisiin kauppatapoihin loukata edustajia tai onko tällä kertaa syynä hänen tilapäisesti äreä mielentilansa, tai mahdollisesti sopimaton ajankohta.” ”Tilanteesta on pyrittävä selviämään huumorilla tai psykologisilla vedoilla.” ”Jos kysymys on moitteista, niin ne on tietysti otettava ensin rauhallisesti vastaan ja arvioitava, ovatko ne aiheellisia. Mutta missään tapauksessa emme saa alentua moittimaan omaa liikettämme, vaikka se olisi syyllistynytkin laiminlyönteihin tai huolimattomuuteen.” ”Tapauksesta selvittyämme meidän on taas ajateltava: mitä me opimme tästä tapauksesta vastaista toimintaamme ajatellen”, H. ohjeistaa.

Uusituvan suksimainos Fiuu Kauppaedustaja, maaliskuu 1946

Nimimerkki H.: Myyjän asennoituminen häneen kohdistuneisiin loukkauksiin ja moitteisiin. Kauppaedustaja, marraskuu 1946.

Sirkku Rytkönen

”Kun suomalaista huipputeknologiaa viedään maailmalle, viesti on, että tämä on parempaa kuin kilpailijansa, mutta halvempaa. Miten se voi olla halvempaa, jos se on parempaa?”

Lauri Sipilä MMA:n blogissa 10.11.2016

10

Key Account Manager (KAM) -ajokortti® 17.-18.1. tai 7.-8.6.2017

TUTKIMUS:

Suomi kuuluu avoimen datan kärkikaartiin

M

onet Euroopan maat alkavat päästä jo vaiheeseen, jossa ne voivat nauttia avoimen datan tuottamista hyödyistä, kertoo Capgemini Consultingin raportti ”Open Data Maturity in Europe 2016: Insights into the European state of play”. Euroopan komission tilaama raportti liittyy Capgeminin koordinoimaan European Data Portal -hankkeeseen.

Suomi kuuluu vielä edelläkävijämaiden joukkoon, mutta monissa muissa maissa kehitys on jo nopeampaa.

Jo 81 prosentilla Euroopan maista on erityinen avoin data -politiikka, ja määrä on kasvanut reippaasti 69 prosentista (2015). Avoin data tarkoittaa julkisen sektorin toimijoiden keräämää, tuottamaa tai maksamaa tietoa, jota kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muokata ja jakaa. ‒ Maat alkavat olla jo kypsässä vaiheessa siinä mielessä, että nopeasti saatavat hyödyt ovat realisoituneet, kun ne ovat julkistaneet saatavilla olevan riittävän laadukkaan datan. Nyt maat keskittävät myös enemmän ponnistuksia datan laadun parantamiseen ja datan saamiseen entistä enemmän koneluettavaan muotoon, sanoo EU:sta vastaava Capgeminin johtaja Dinand Tinholt. ‒ Euroopan hallitukset heräävät siihen, että avoimella datalla voi kehittää kaikkea mahdollista kaupunkisuunnittelusta ja liikenteestä saasteiden vähentämiseen ja hätäpalveluihin. Monet julkisen hallinnon yksiköt kuitenkin edelleen varjelevat mustasukkaisesti dataansa kaupatakseen sitä, tai ovat salailevia ja välttävät jakamista. Kaikkien hallitusten on ymmärrettävä, että datan käyttökelpoisuus kasvaa eksponentiaalisesti, kun se jaetaan ja kaikki pääsevät käyttämään sitä.

Capgeminin vuonna 2015 julkaisema tutkimus arvioi avoimen datan suoraan tuottamien markkinoiden kooksi Euroopassa 325 miljardia euroa 2016–2020.

Tästä koulutuksesta saat konkreettisia työkaluja avainasiakkuuksien johtamiseen, kehittämiseen ja syventämiseen.

Hinta MMAn jäsenille 646 € + alv 24% (norm 850 € + alv)

Erottuva myyntitarina 5.4.2017

Valmennuspäivä antaa käytännönläheisiä työkaluja erottuvan myyntitarinan tekemiseen.

Opi viestimään yrityksenne toimintatavoista konkreettisella ja mieleenpainuvalla tavalla.

Hinta MMAn jäsenille 342 € + alv 24% ( norm. 450 € + alv)

Onnistu esiintyjänä 30.3. ja 4.4.2017

Hae virikkeitä onnistuneen esityksen luomiseen ja siihen valmistautumiseen. Videoitujen harjoitteiden ja henkilökohtaisten palautteiden myötä opit tunnistamaan omat vahvuutesi ja osaat itsenäisesti parantaa jatkossa omaa esiintymistäsi.

Hinta MMAn jäsenille 646 € + alv 24 % (norm. 850 €+alv)

Näillä eväillä on hyvä kehittää itseään.

Kampanjatunnus MMAK17 Voimassa 15.1.2017 asti

www.kauppakamarikauppa.fi

TYÖ &UR A

EL VA IHTOASK ka on hiljattain jo MA:n jäsenen, Esittelemme M laan. al ur en le ke as ottanut uuden

inen • Sari Kanka inee, Raisio • Sa les Tra

Asiakasrajapinnassa työ on antoisinta

O

len työskennellyt B-to-Bmyyntiedustajana elintarvikealalla lähes kaksikymmentä vuotta, Fazer Keksit, Danone ja Kraft Foods -brändeissä kauimmin. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä töitä arvostetuissa taloissa ja hyvien tuotteiden parissa.

Parhaiten minulle sopii työskentely vähittäiskaupassa, jossa voin olla tekemisissä ihmisten kanssa.

Työskentelin välillä tukkumyynnissä, mutta halusin palata takaisin vähittäiskaupan puolelle, koska koen kenttätyöskentelyn kaikkein omimmaksi alueekseni.

Olen nyt Raisiolla uudenlaisessa tehtävässä. Työnkuvaani kuuluu uusasiakashankinta ja uusien myyntikanavien kartoittaminen. Vahvasta työkokemuksestani huolimatta olin valmis Trainee-sopimukseen, sillä paloin halusta päästä takaisin asiakasrajapintaan.

Elintarvikeala sopii minulle, sillä hyvä ruoka kiinnostaa minua. Tunnustan olevani itsekin herkkusuu.

12

Olen työni kautta nähnyt, miten makumaailmojen kansainvälistymisen ja herkuttelun oheen elintarvikealalle on kehittynyt uusi, terveellisyyteen tähtäävä trendi. Nykyinen työnantajani Raisio on tehnyt innovaatioita tällä alueella.

Myyntityö on muuttunut hektisemmäksi esimerkiksi siten, että myyntipuheet ovat lyhentyneet. Asiakas saattaa todeta, että minulla on vain kaksi minuuttia aikaa kertoa asiani.

Myyntiedustajan työssä minua motivoi erityisesti kahden ihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Ihmissuhteiden tuomaa arvoa ei pysty sähköisellä maailmalla korvaamaan, mutta sen sijaan näkisin sähköisten tiedonhakukanavien täydentävän myyntityötä.

Harrastuksiini kuuluu mindfulness. Tästä harrastuksesta on hyötyä työssäni. Mindfulness-menetelmät auttavat minua kohtaamaan avoimemmin ja syvemmin asiakkaitani tapaamisten yhteydessä. Lisäksi harrastuksiini kuuluu klassinen baletti, salsa sekä lavis eli lavatans-

si, jota harrastetaan kyllä ryhmässä, mutta ilman paria. Tanssi hoitaa ja venyttää kehoani antaen vastapainoa myyntityöhön kuuluvien pitkien automatkojen rasitukselle.

Sofia Flygare

Sarin viimeisimmät urastepit

6/2016–

Sales Trainee, Raisio

9/2015–5/2016

Myyntineuvottelija, Suomen Palvelutukkurit

11/2014–5/2015

Myyntiedustaja, VeraVia Finland Oy

2011–2014

Myyntiedustaja, Fazer Bakery & Confectionery

1998–2011

Myyntiedustaja, Fazer Keksit, Danone, Kraft Foods

Juho Kärkkäinen:

Akavan opiskelijat toimii vaikuttamisfoorumina

A

kavan jäsenliitoissa on lähes satatuhatta opiskelijajäsentä. Kukin jäsenliitto valitsee keskuudestaan opiskelijaedustajan Akavan opiskelijoiden valtuuskuntaan (Akavan opiskelijoihin), jonka tavoitteena on tarjota opiskelijoille heidän etujaan ajava valtakunnallinen keskustelu-, yhteistyö- ja vaikuttamisfoorumi.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten edustajana Akavan opiskelijoiden valtuuskunnassa toimii Juho Kärkkäinen, 24. Kärkkäistä kiinnostavat luottamustehtävät, joissa on yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulottuvuutta. ‒ Olen kokenut, että luottamustehtävissä toimiminen avaa uusia näköaloja ja yhteyksiä esimerkiksi

päättäviin tahoihin. Luottamustehtävät ovat johtaneet myös poikkeuksellisen hyvien, ympäri Suomen ulottuvien verkostojen syntymiseen; olen nuorten vaikuttajien kanssa tekemisissä jopa päivittäin, Kärkkäinen kertoo.

Juho Kärkkäinen opiskelee Laurea-ammattikorkeakoulussa liiketaloutta. Erikoistumisaineina hänellä on johtaminen ja markkinointi. Hän toimii luottamustehtävissä myös opiskelijatoiminnassa sekä on aktiivisesti mukana nuorisopolitiikassa. ‒ Opiskelijakunnan puheenjohtajana toimiessani olen saanut paljon eväitä, joita voin hyödyntää työelämässä. Opiskelijakuntamme liikevaihto on pk-yrityksen luokkaa, joten toiminnassa mukana oleminen

ENSIASKEL MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

• Juho Kärkkäinen, 24 vuotta

on tuonut oppia esimerkiksi operatiivisen toiminnan hallintaan ja moneen muuhun, myös oman koulutusohjelman ulkopuolisiin liiketoiminnan osa-alueisiin.

Työelämässä Juho Kärkkäistä kiinnostavat projektit ja suuremmat kokonaisuudet, joissa voi olla mukana monessa ja hyödyntää hankittuja oppeja. ‒ Järjestö- ja luottamustoiminnassa mukana oleminen on antanut potkua uramietteisiin, toteaa Kärkkäinen.

Sofia Flygare

Juhon kysymys konkarille:

Miten ylläpitää hyviä verkostoja jatkossakin työelämään siirtymisen jälkeen?

Lue vastaus verkkolehdestä

• Liiketalouden opiskelija

a. m i.m le ht

• Harrastukset: yhdistystoiminta, nuorisopolitiikka, lenkkeily.

fi

• Kolme taitoa, jotka haluaisin osata: Juhani Tammisen puheenlahjat, Elina Lepomäen substanssiosaaminen ja kyky pitää kämppä siistinä.

Myynti&Markkinointi

13

TYÖ &UR A

Teksti Anni Karppanen Kuvat Mikko Käkelä

TAPAHTUMIA TYYNESTI JA TYYLILLÄ Salla Seppä on järjestänyt isoja tapahtumia Nokian, Microsoftin ja nyt Nordic Business Forumin palveluksessa. Vuosien kokemus on opettanut hänet etsimään tiimiläistensä vahvuuksia.

S

alla Seppä on työskennellyt koko uransa suurten kansainvälisten brändien kanssa. Tie yritysmaailmaan ja markkinoinnin pariin on kuitenkin ollut poikkeuksellinen.

Seppä opiskeli valtiotieteitä Helsingin yliopistossa. Opiskeluaikana hän hyödynsi ahkerasti opiskelijavaihdon mahdollisuuksia. Kaksi ja puoli vuotta kului Uppsalassa muun muassa rauhan- ja konfliktintutkimuksen parissa. Sen lisäksi hän opiskeli vuoden Lontoossa.

Opintojen perusteella Sepän voisi kuvitella työskentelevän Euroopan unionin tai ulkoministeriön palveluksessa, mutta yritysmaailma imaisi hänet mukaansa jo 2000-luvun alussa. Tuolloin Nokia tarjosi Suomen mittakaavassa ainutlaatuisia uramahdollisuuksia.

14

– Olen aina hakeutunut työpaikkoihin, jotka ovat alansa parhaita. Opiskelijana olin töissä Stockmannilla. Siellä asiakaspalvelu oli ylpeydenaihe. Ulkoministeriö taas oli kansainvälisen politiikan opiskelijan unelmaharjoittelupaikka. Nokiasta kiinnostuin yrityksenä sen kansainvälisyyden takia, Seppä muistelee.

Avoin uusille mahdollisuuksille Ura Nokiassa alkoi vuonna 2001 toimistotehtävissä henkilöstövuokrausyrityksen kautta. Niistä Seppä rekrytoitiin nopeasti nokialaiseksi. Hän alkoi vetää yrityksen sisäistä prototyyppitestausohjelmaa Espoossa ja sai päättää, ketkä Nokian pääkonttorin työntekijöistä pääsivät testaamaan vielä julkaisemattomia kännykkämalleja.

– Se oli loistava tilaisuus verkostoitua muiden työntekijöiden kanssa. Jälkikäteen olen huomannut, että monet parhaat kontaktini ovat peräisin noilta ajoilta.

Miikka Mäkitalo (vas.) työskentelee osan viikosta Tallinnassa. Hän on yksi crossmediatoimisto Inu Median perustajista.

‒ Olen aina ollut hyvin intohimoinen työn suhteen. Olen ollut onnekas, sillä minulla on ollut esimiehiä, jotka ovat nähneet, mihin pystyn. Sen myötä olen lähtenyt reippaasti heittäytymään ja halunnut ylittää minuun asetetut odotukset, Salla Seppä sanoo.

Myynti&Markkinointi

15

TYÖ &UR A

Seppä viihtyi työssään hyvin, kunnes vuonna 2004 hänelle avautui mahdollisuus siirtyä Nokian yhteiskuntavastuutiimiin. Työ vastasi paremmin hänen koulutustaan Nokian investoidessa erilaisiin nuorison kehittämisohjelmiin ympäri maailmaa. Jo tuolloin Seppä oli mukana järjestämässä ensimmäisiä isoja tapahtumiaan.

– Olen aina hypännyt innolla mukaan uusiin mahdollisuuksiin. Myöhemmin siirryin yhteiskuntavastuutiimistä Nokian bränditiimiin. Pääsin tekemään monipuolisesti markkinointia ja erilaisia tapahtumia, joiden pariin hakeuduin sittemmin kokonaan.

Johtaja haluaa tiimilleen hyvää Senior Specialist, Brand Manager, Marketing Manager, Senior Marketing Manager… Vuosien varrella Sepän tehtävänkuvat vaihtelivat.

Nokiassa lanseerattiin 2000-luvulla runsaasti erilaisia puhelimia. Seppä oli mukana järjestämässä tilaisuuksia eri puolilla maailmaa niin asiakkaille, yhteistyökumppaneille kuin lehdistöllekin. Lisäksi tulivat vuosittaiset Nokian myynti- ja markkinointikokoukset, joihin koottiin 200–300 organisaation avaintekijää. Nokian isoja tapahtumia järjestettiin Sepän aikana muun muassa Lontoossa, Berliinissä, Kuala Lumpurissa, San Fransiscossa, Istanbulissa, New Yorkissa ja Abu Dhabissa.

Seppä vastasi tapahtumista tyypillisesti projektipäällikön roolissa. Hänen tehtävänään oli saada eri puolilla maailmaa toimivat virtuaalitiimiläiset vetämään yhtä köyttä.

Projektijohtamisen haasteena oli, ettei Seppä ollut tiimiläistensä linjaesimies. Projektista piti tehdä innostava, jotta tiimiläiset halusivat antaa siihen parhaan työpanoksensa.

– Uskon, että ihmisten pitää saada käyttää työssään omia vahvuuksiaan. Siksi mietin aina tarkkaan, kuka voisi olla hyvä missäkin tehtävässä ja sitoutan tiimiläiseni rooleihinsa etukäteen. Yritän myös aina projektiroolituksia suunnitellessani miettiä, miten tiimiläiseni voisivat toimenkuvansa ohessa oppia uutta, Seppä sanoo.

Hän on panostanut myös viestintään ja avoimeen ilmapiiriin.

– Hyvä esimies on kiinnostunut tiimistään, kiintynyt heihin ja haluaa heille hyvää. Minun tehtäväni on auttaa tiimiläisiäni saamaan itsestään parhaansa irti.

Muutosmyönteinen ihminen Seppä on kiitollinen siitä, että hänellä on ollut urallaan paljon erinomaisia esimiehiä, jotka ovat nähneet hänen potentiaalinsa ja antaneet vastuuta. Viiteentoista vuoteen on kuitenkin mahtunut monenlaisia esimiehiä.

– Tämä voi kuulostaa raflaavalta, mutta paras johtajuuskorkeakouluni ovat olleet ne muutamat ”huonommat” esimieheni. Heidän alaisuudessaan olen oppinut, mitä ehdottomasti haluan välttää omassa esimiestyössäni.

Vuonna 2014 Nokia myytiin Microsoftille. Samalla Sepän työnantaja vaihtui ja pääkonttori siirtyi Espoosta Seattleen.

– Minulle siirtymä oli aika saumaton. Olen hyvin muutosmyönteinen ihminen. Otan asiat niin kuin ne tulevat ja näen muutoksen tuomat mahdollisuudet uhkakuvien sijaan.

Tärkeintä on tasapaino Kymmenen tunnin aikaero pääkonttorille toi työhön haasteita, mutta antoi toki myös mahdollisuuksia. Sepällä ei ollut aamulla kiire töihin. Kun Suomessa kello oli kahdeksan, Seattlessa ja Lontoossa nukuttiin. Se mahdollisti esimerkiksi urheilun aamulla tai lasten saattamisen kouluun.

Työkeskeisenä ihmisenä Seppä puhuu mielellään tasapainosta. Urallaan menestyvän ihmisen ei tarvitse olla työnarkomaani. Hän itse suhtautuu työhön intohimoisesti, mutta ei ole valmis luopumaan vapaa-ajasta perheen kanssa.

– Kokemukseni mukaan vaativiakin töitä voi tehdä intohimoisesti ja silti siten, että balanssin tunne säilyy. Aina se ei ole helppoa, mutta useimmiten omilla valinnoilla on mahdollista vaikuttaa asiaan. En halua jälkikäteen katua tekemiäni valintoja esimerkiksi ajankäytön suhteen.

Kansainvälisiä tehtäviä Suomesta käsin Microsoftilla Seppä ehti työskennellä runsaat kaksi vuotta. Kiinnostavimpien markkinointiroolien siirtyessä Microsoftin pääkonttorille Seattleen oli hyvä tilaisuus miettiä omaa uraa uudesta näkökulmasta. Vastaavien tehtävien tekeminen olisi vaatinut tiiviimpää läsnäoloa pääkonttorilla, mutta kouluikäisten lasten sekä puolison työn takia muutto Seattleen ei tuntunut perheelle oikealta vaihtoehdolta.

”JOHTA JA HALUAA TIIMILLEEN HYVÄÄ.”

16

SALLA SEPPÄ • Aloitti elokuussa Nordic Business Forumin asiakaskokemuksen johtajana.

• Työskenteli aiemmin Nokiassa ja Microsoftilla muun muassa erilaisten tapahtumien parissa.

• 41-vuotias valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

• Asuu Espoossa, josta on myös kotoisin. Perheeseen kuuluu aviomies sekä 7- ja 10-vuotiaat tyttäret.

Salla Seppä on pukeutunut Nordic Business Forumin henkilökunnan seminaariasuun: mustaan jakkupukuun ja valkoiseen kauluspaitaan.

• Viettää vapaa-aikansa perheen ja liikunnan parissa.

Nordic Business Forumin Seppä oli noteerannut ensimmäisen kerran vuonna 2014, jolloin tapahtuma siirtyi Jyväskylästä Helsinkiin sen kasvettua tuhansien osallistujien loppuunmyydyksi seminaariksi. Hän osallistui itse vuoden 2015 tapahtumaan ja vaikuttui suuresti nuorten jyväskyläläisten aikaansaannoksesta.

Keväällä 2016 Nordic Business Forumissa avautui paikka, joka oli kuin hänelle tehty: kansainvälistyvän businesseminaarin ydintiimiin etsittiin vahvistusta.

Suuresta yrityksestä pieneen firmaan Nordic Business Forumissa on Sepälle paljon uutta. Yrityksessä työskentelee alle 20 ihmistä. Työtekijöiden keski-ikä on noin 30 vuotta ja pääkonttori on Jyväskylässä.

– Sain aiemmin tehdä töitä näköalapaikalla kahdessa isossa, kansainvälisessä yrityksessä. Nyt kaikki päätökset tehdään pienen tiimin kesken. Koko tiimi voi osallistua strategiatyöhön ja moniin sellaisiin asioihin, jotka isossa firmassa veivät paljon aikaa tai tapahtuivat muiden toimesta. On todella inspiroivaa ja motivoivaa saada olla tässä vaiheessa uraa osa pientä organisaatiota, Seppä sanoo.

Nordic Business Forum on tähän asti järjestänyt kansainvälisellä puhujakaartilla koostettuja yritysseminaareja Suomessa. Nyt yritys on lähdössä kansainvälisille markkinoille. Tammikuussa 2017 Nordic Business Forum Sweden järjestetään Tukholmassa.

– Kansainvälisyys oli yksi niistä kriteereistä, jotka asetin seuraavalle työlleni päätettymme jäädä Suomeen.

Kansainvälisyys on osa DNA:tani.

Irti stressistä Seppä vastaa tapahtuman asiakaskokemuksesta, jossa ensiluokkaisella seminaariasiakaspalvelulla on keskeinen rooli. Osallistujia oli tänä vuonna 5700, ensi vuoden päätapahtumassa jo 7000.

Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä noin 250 vapaaehtoisen opiskelijan kanssa. Osa heistä koulutetaan esimiehiksi omille vapaaehtoistiimeilleen. Koulutuksissa sääntöjen ja ohjeiden jakamisen sijaan painotetaan sitä, miten saada jokainen nuori ratkaisemaan tilanteet itse ja antamaan oma parhaansa tapahtuman käyttöön.

Tapahtumien järjestäminen voi olla äärimmäisen stressaavaa. Vuoden työpanos kulminoituu muutamaan tapahtumapäivään. Kokemus on kuitenkin opettanut Sepälle, että stressaaminen on turhaa.

– Tapahtumajärjestäjänä nautin viimehetkien jännityksestä. Se kuuluu asiaan. En ole osannut stressata enää vuosiin. Kokemus on opettanut, että kaikesta selvitään, Seppä kertoo.

– En onneksi ole kirurgi. Kukaan ei kuole, jos kaikki ei tapahtumassa mene juuri niin kuin suunniteltiin, Seppä nauraa. ‒ Se ei silti tarkoita, etten ottaisi työtäni vakavasti.

Myynti&Markkinointi

17

ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

TEEMANA

ASIAKASKOKEMUS

ASIAKASKOKEMUS NOUSI STRATEGIAAN ASIAKASKOKEMUS ON NYT KAIKKIEN HUULILLA. SEN KEHITTÄMISESSÄ KANNATTAA LÄHTEÄ LIIKKEELLE OMASTA HENKILÖKUNNASTA. Teksti Piia Kunnas Kuvat Vessi Hämäläinen, iStockphoto, Jaakko Männistö

ASIAK ASKOKEMUS

Y

hä useampi yritys yrittää nyt erottua kilpailijoista asiakaskokemuksen avulla. Asiakaskokemuksen kehit tämiseen panostetaan entistä enemmän, ja asiakkuuskokemusten johtaminen saa monessa yrityksessä jo oman budjetin.

Tulokset käyvät ilmi CXPA Finlandin tekemästä Asiakkuuskokemusten johtaminen Suomessa -selvityksestä, joka esiteltiin lokakuussa kansainvälisen Customer Experience Dayn Suomen päätapahtumassa. ‒ Asiakkuuskokemukseen uskalletaan panostaa, kun tehty työ alkaa tuottaa tulosta. Myös siihen liittyvien työkalujen käyttö jatkaa kasvuaan, mutta älä aloita työkaluista vaan ihmisistä, neuvoo CXPA Finlandin toiminnanjohtaja ja Shiruten toimitusjohtaja Sirte Pihlaja.

Pihlajalla on kansainvälistä näkemystä asiakkuuskokemuksen tilasta, sillä hän oli vuonna 2011 yksi kansainvälisen asiantuntijaverkosto Customer Experience Professionals Associationinin perustajajäseniä. Hän käynnisti CXPA:n toiminnan Suomessa vuonna 2013. ‒ Minulla on unelma. Haluan saada Suomen uuteen nousuun asiakaskokemuksia kehittämällä.

Tapahtumissamme saamme jaettua osaamista, joka on elintärkeää yritysten tulevaisuuden kannalta.

Tulokset osoittavat, että eteenpäin on menty – tästä olen todella iloinen, Pihlaja sanoo.

Asiakaskokemuksessa on nykyisin kyse yrityksille elintärkeästä 20

Sirte Pihlaja

”ASIAKASKOKEMUKSEEN LIITTYVIEN TYÖKALUJEN KÄYTTÖ JATKAA KASVUAAN, MUTTA ÄLÄ ALOITA TYÖKALUISTA VAAN IHMISISTÄ.”

Kalle Ruuskanen Mainostoimisto Flow:sta jumppautti niin osallistujia kuin heidän ajatuksiaan Customer Experience Day -tapahtumassa.

asiasta. Kun kilpailu on tiukkaa ja erottautumistekijät vähissä, asiakkaan kokemus on se, joka ratkaisee.

Kehittämiseltä puuttuu strategia CXPA Finland toteuttaa asiakkuuskokemusten johtamisen tilaa kartoittavan tutkimuksen joka vuosi.

Tutkimus pohjautuu Yhdysvalloissa jo useana vuonna tehtyyn kansainväliseen selvitykseen, jonka on toteuttanut Temkin Group.

Suomessa selvitykseen osallistuu top 500 -yrityksiä ja Suomen tunnetuimpia brändejä. Tänä vuonna siihen vastasi 88 asiakaskoke-

muksen johtamisen ammattilaista tai päättäjää ja arvioitavana oli 74 yritystä.

Asiakkuuskokemusten kehittäminen on otettu 93 prosentissa vastaajayrityksistä yrityksen strategiaan. Peräti 70 prosentissa yrityksistä toiminta on nostettu yrityksen päätavoitteiden joukkoon.

Vaikka asiakkuuskokemusten kehittämisen tärkeys tunnustetaan, aikeiden pitäisi muuttua myös toiminnaksi. Tutkimuksen mukaan suurin haaste yrityksissä on se, että kehittämiseltä puuttuu strategia.

Myös muut kilpailevat tavoitteet ja yhteistyö yksiköiden välillä asetta-

vat haasteita asiakkuuskokemusten kehittämiselle. ‒ Aluksi pitäisi saada asiakaskokemus yrityksen strategiaan. Sen jälkeen mietitään, mikä mahdollistaa strategian toteuttamisen, jolloin puhutaan ihmisistä. Mittarit tulevat mukaan vasta sen jälkeen, Pihlaja sanoo. ‒ Suomessa mittaamisesta on tehty itsetarkoitus – insinööriajattelu velvoittaa. Mutta asiakkaan ääni saadaan mukaan yrityksen toiminnan kehittämiseen vasta, kun sitä kuunnellaan aidosti. Myös maailmalla keskustelu on kääntynyt mittaamisesta organisaation 21

ASIAK ASKOKEMUS

B-to-B-kaupassa yhden asiakkuuden arvo on suurempi ja asiakkuudet ja tuotteet ovat monimutkaisempia, mikä vaatii enemmän asiakkaan näkökulmasta ajattelua, sanoo Jaakko Männistö.

Mitä ja miten mitata?

Noin seitsemässä kymmenestä Asiakkuuskokemusten johtaminen Suomessa -kyselyyn vastanneista yrityksistä on käynnissä asiakasymmärryksen keräämiseen, mittaamiseen ja raportointiin liittyvä hanke ja/tai yrityksessä hyödynnetään tähän liittyviä työkaluja.

Yleisin mittari on asiakastyytyväisyys, jota käyttää 86 % vastaajista. Suositteluhalukkuus (esimerkiksi Net Promoter Score) on toiseksi yleisin mittari, sitä käyttää 82 % vastaajayrityksistä. Brändimielikuvaa mittaa 69 % yrityksistä. ‒ Vuosittaiset asiakaspalautekyselyt ovat jäämässä historiaan. Nyt aletaan ymmärtää, että mittaamisen pitää olla jatkuvaa, Feedbacklyn toimitusjohtaja Jaakko Männistö sanoo.

Männistö muistuttaa, että mittaaminenkin on osa asiakaskokemusta. Mittaamisen pitää olla nopeaa, helppoa, hauskaakin. Ja kanavariippumatonta. ‒ Kyselyt rakennetaan monikanavaisiksi ja asiakas voi vastata missä kanavassa vain.

Männistö muistuttaa, että asiakkailta pitää uskaltaa kysyä merkityksellisiä asioita. ‒ Kun kysytään oikeita asioita, sieltä harvoin tulee kivoja vastauksia. Mutta silloin meillä on jotain mitä kehittää.

22

Rakenna asiakaskeskeistä yrityskulttuuria Asiakaskeskeisen yrityskulttuurin vahvistaminen on seuraavan vuoden tärkein tavoite, todettiin tutkimuksessa. Yritykset aikovat panostaa myös työntekijäviestintään ja siihen, että työntekijät sitoutuvat asiakkuuskokemuksen parantamiseen. ‒ Ei ole irrallista asiakaskokemusta ja henkilöstökokemusta. Se miten kohtelet henkilöstöä takaovella, näkyy asiakkaille etuovella.

Ravintolaa ei kannata avata ennen kuin henkilökunta nauraa, yrittäjä ja muutoskonsultti Kalle Ruuskanen Muutostoimisto Flow:sta neuvoi Customer Experience Day -tapahtumassa.

Asiakaskokemus mielletään edelleen helposti vain asiakaspalvelun päänvaivaksi. Kalle Ruuskanen muistutti, että se koskee jokaista. ‒ Jos et palvele asiakasta, palvele jotain joka palvelee, Ruuskanen siteerasi.

Asiakaskokemusguru ja viisi best seller -kirjaa aiheesta kirjoittanut Shaun Smith sanoi videotervehdyksessään, että asiakaslähtöisen kulttuurin jalkauttamisessa organisaatioon kannattaa huomioida kolme asiaa. Näistä Smith käytti nimiä pää, sydän ja kädet.

Päällä hän tarkoitti sitä, että henkilökunnalle perustellaan aluksi miksi jokin asia halutaan toteuttaa ja miksi sillä on merkitystä. Syyt voivat liittyä esimerkiksi tulleeseen asiakaspalautteeseen, kilpailutilan-

teeseen tai näköpiirissä olevaan huikeaan mahdollisuuteen.

Sen jälkeen otetaan mukaan sydän, eli tuodaan esiin, miksi asia liikuttaa työntekijöitä ja heitä motivoidaan rakentamalla esimerkiksi kannustimia, jotka tukevat asiaa.

Käsillä Smith tarkoitti uudenlaisen toiminnan mahdollistamista tarjoamalla työntekijöille ne työkalut, joita he tarvitsevat, jotta voivat toimia tavoitteen eteen. Se sisältää myös koulutuksen ja saattaa vaatia vaikkapa organisaatiomuutoksia.

Yritä ymmärtää yritysasiakasta Myynnissä työskentelevät elävät jatkuvasti asiakkuuksien ytimessä.

Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja asiakaskokemuksen mittaamiseen keskittyneen Feedbacklyn toimitusjohtaja Jaakko Männistö sanoo, että asiakaslähtöinen ajattelutapa on B-to-B-bisneksessä jopa kriittisempi menestystekijä kuin Bto-C-bisneksessä.

B-to-B-bisneksessä ostajia voi omalla toimialalla olla vähän, mutta kertaosto olla sitäkin suurempi.

Asiakassuhteet ovat myös pitempiä.

Näiden asioiden vuoksi yksittäisen kohtaamisen merkitys kasvaa. ‒ Yhden asiakkuuden arvo on siellä suurempi ja asiakkuudet ja tuotteet ovat monimutkaisempia, mikä vaatii enemmän asiakkaan näkökulmasta ajattelua, Männistö sanoo.

B-to-B-kaupassa tuotteita räätälöidään asiakkaan mukaan. Yksi tärkeä asia on se, miten tämä räätälöinti tehdään. ‒ Miten tuotteistaa niin, että palvelee asiakasta, mutta räätä-

NÄKÖ

KULMA

asiakasajattelun ja palvelukulttuurin muuttamiseen.

Jyrki Jaala

Asiakasarviot näkyviin autoalalla Olipa kyseessä yksityisasiakas tai yritysasiakas, tärkein kriteeri hyvän autoliikkeen määrittelyssä on asiakkaan saama palvelukokemus.

Autojen maahantuojat ja valmistajat mittaavat kyllä asiakaskokemuksia erilaisilla asiakaskyselyillä, mutta ne jäävät yleensä vain organisaatioiden omaan käyttöön. Moottorialan lehdet, esimerkiksi Tekniikan Maailma ja Autobild, tekevät mystery shopping -testejä, joissa shoppaajien kokemuksille annetaan pisteitä.

Ne voivat olla työkaluja vain, mikäli ne otetaan vakavasti ja tehdään selkeitä toimenpiteitä koko henkilöstön kanssa huonommin menneiden osa-alueiden parantamiseksi.

Valitettavan usein tiedot jäävät kuitenkin nice to know -tasolle. Siksi autonvalmistajat antavat kiihokkeiksi myös rahallisia palkkioita, jos liike pystyy hyviin arvosanoihin ja parantamaan heikkouksiaan.

Olisi kiinnostavaa saada autoalallekin samantapaisia palvelusivustoja kuin esimerkiksi hotellien välittäjillä on. Niissä julkaistaan asiakkaiden antamat pistearviot ja sanalliset palautteet.

Varovaisia askeleita tähän suuntaan meillä on jo tehtykin. Esimerkiksi Auto Jerry välittää huoltopalveluja ja kerää asiakaskokemuksia.

Kirjoittaja on työskennellyt lähes 40 vuotta autoalan myyntitehtävissä sekä toiminut autoalan kouluttajana ja autoiluun erikoistuneena toimittajana.

23

ASIAK ASKOKEMUS

löinnistä ei koidu joka kerta liikaa kustannuksia. Kaikki lähtee asiakasymmärryksestä: ketä yritämme palvella, Männistö sanoo.

Mittaa myös myyntiprosessin aikana Sirte Pihlaja sanoo, että mittaaminen on ollut pitkään maailmalla asiakaskokemuksen suhteen puhutuin teema. Viime aikoina on herätty pohtimaan, että mitä oikein

mitataan ja mitä saadulla tiedolla tehdään.

Jaakko Männistö kehottavaa lähtemään asiakaskokemuksen mittaamisessa liikkeelle asiakkaan kohtaamispisteiden määrittelystä. ‒ Ennen asiakaskokemuksen kehittäminen on pohjautunut siihen, että on nähty erikseen myyntiprosessi ja asiakkuusprosessi. Nyt ajatellaan asiakkaan kokonaiskokemusta ja sitä, miten tuottaa paras kokemus jokaisessa kohtaamispisteessä. Sitten mietitään, mitä ja miten mitataan näissä kohtaamispisteissä, Männistö sanoo.

Strategiasta tekoihin – vaikka leikkien Asiakaskokemuksien kehittämisessä luovat ja kokemukselliset menetelmät ovat nyt uusi musta. Selvityksen mukaan 95 % yrityksistä haluaa erottua asiakaskokemalla. Eikö silloin niiden kehittämisessäkin pitäisi olla jotain erottuvaa, jotta lopputulokset olisivat erilaisia kuin kilpailijoilla?

Kun organisaatio halutaan muuttaa asiakaskeskeiseksi, se pitää herättää. Muuten mindset ei muutu.

Customer Experience Dayn Suomen tapahtuman pääpuhuja, Lego Serious Play -asiantuntija Micael Buckle IntHRfacesta, esitteli innovatiivisen tavan luoda yhteistä asiakasymmärrystä ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja Legoilla rakentaen. Bucklella on takanaan jo yli 500 Lego-työpajaa. ‒ Lego Serious Play:ssa leikin tavoitteena on saada osallistujat flow-tilaan. Tosi leikki on energisoivaa, hauskaa ja innostavaa. Toisten ratkaisuehdotukset on helppo hyväksyä ja keskusteluissa päästään heti paljon syvemmälle. Tämä mahdollistaa aivan uudenlaisen asiakasajattelun ja tavan suunnitella asiakaskohtaamisia, kuvaa Sirte Pihlaja. ‒ Tuloksena on asiakastarpeet ja -odotukset ylittävää huomiointia palvelupolun eri vaiheissa. Menetelmä tuottaa keinoja kilpailussa erottautumiseen ja asiakkaiden sydänten valloittamiseen nopeammin ja ketterämmin kuin mikään muu aiemmin näkemäni työskentelytapa. Muutos alkaa käytännössä jo yhteisen leikin äärellä.

24

Millainen asiakaskokemus vakuuttaa?

M GA LLUP

M

Aluejohtaja Anna Himmanen, Ixonos Oyj, Singapore:

Singaporessa kumppanuus poikii lisää myyntiä

U

skon kumppanuuden voimaan. Voit olla palveluntuottaja tai voit olla kumppani. Jos asiakas kokee, että olet tuottaja, palvelua pitää pystyä ostamaan mahdollisimman helposti ja nopeasti, ja sen pitää toimia kätevästi ja varmasti. Meidän tavoitteena on kumppanuus, jossa yritämme auttaa asiakasorganisaatiota kokonaisuutena onnistumaan työssään ja tavoitteissaan paremmin.

Toimitamme mieluummin kokonaispalvelun tutkimuksesta ja suunnittelusta toteutukseen, jotta asiakas kokee saavansa juuri sitä, mitä on tilannut. Olemme onnistuneet silloin, kun asiakas alkaa miettiä, missä kaikkialla meitä voisi hyödyntää.

Stoorisoppi

Myynnin pitäisi Männistön mielestä kysyä syytä syntyneeseen päätökseen sekä ostaneilta asiakkailta että niiltä, jotka eivät ostaneet. ‒ Jos asiakas vastaa, että en ostanut koska en tarvitse tuotetta, pitäisi selvittää miksi hän ei tarvitse tuotetta ja oppia siitä. Jokin syy löytyy kuitenkin sille, että hän on tullut sisään myyntiprosessiin, Männistö sanoo. ‒ Suurin osa unohtaa kysyä kauppojen jälkeen, että miksi asiakas osti. Ei pitäisi pelätä sitä, että asiakas alkaa miettiä päätöstään uudestaan.

Männistö kehottaa mittaamaan rohkeasti jo myyntiprosessin aikana. Silloin vastaamisen pitää olla asiakkaalle todella helppoa ja nopeaa. ‒ Tietyssä myyntiputken vaiheessa kysyminen voi jopa avittaa kauppaa. Mitä jos sinulla olisi prosessin alkuvaiheessa taustatietoa siitä, että tällä asiakkaan toimialalla on yleensä tällaisia ongelmia ja lisäksi olisi juuri tältä asiakkaalta vastaus kolmeen kysymykseesi, Männistö maalailee.

Entä mitä suomalaisyritykset voisivat oppia maailmalta asiakaskokemuksen suhteen? ‒ Suomen pitäisi olla teknologian kärkimaa, mutta uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia asiakaskokemukselle ei uskalleta lähteä kokeilemaan. Meillä on maailmanluokan osaamista. Isojen yritysten pitäisi saada lisää rohkeutta ja pienten startup-yrityksille tyypillistä ketteryyttä toimintaansa. Lisäksi johdon pitää olla sitoutunut tekemiseen, Pihlaja sanoo.

Global Customer Experience Specialist Ian Golding, Customer Experience Consultancy Ltd, Iso-Britannia:

Aito välittäminen jää mieleen

V

aikutuksen tekee sellainen asiakaskokemus, jonka asiakas muistaa oikeista syistä. Tällä hetkellä vain harvojen organisaatioiden vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on lämmintä, empaattista ja aitoa.

Organisaatio voi erottua joukosta tuomalla johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti esille sen, että se välittää asiakkaista aidosti.

Tämä ei ole monimutkaista eikä kallista. Se vaatii, että organisaatio mahdollistaa ja voimaannuttaa jokaisen työntekijän toimimaan asiakkaan ja oman organisaation hyväksi.

25

ASIAK ASKOKEMUS

MICROSOFT TARJOAA TILOJA KOHTAAMISILLE

Microsoft on perustanut Helsinkiin tilan, jossa on tapahtunut satoja kohtaamisia start up -yritysten, suurten yritysten ja Microsoftin välillä.

26

Microsoftilla pyritään parantamaan asiakaskokemusta konkreettisin keinoin. Läsnäolotyöpajoissa asiakkaita autetaan ymmärtämään, mitä kaikkea uusilla palveluilla ja työkaluilla voi tehdä. Flux-yhteisössä start upit kohtaavat isoja yrityksiä.

Teksti Pälvi Salo

M

oni yritys vannoo asiakaskokemuksen nimiin, mutta harva on noteerannut sitä johtoryhmätason asiaksi. Microsoftilla näin on tehty, kun Juhana Tormilainen hiljattain nimitettiin asiakas- ja kumppanityytyväisyydestä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.

– Tehtäväni on edistää kulttuuria, jossa asiakas on aina ensimmäisenä mielessä, ja pitää asiakaskokemukseen liittyvää näkökulmaa jatkuvasti esillä. Mielestäni asiakaskokemuksen pitäisi olla aina johtajien ajatuksissa päätöksiä tehtäessä tehtävänimikkeistä riippumatta, Tormilainen linjaa.

Tämäkään ei riitä, vaan asiakaskokemuksen tulisi olla myös jokaiselle työntekijälle tärkeä asia ja kiinnostuksen kohde.

Tormilaisen mukaan Microsoftilla painotetaan asiakassuuntautuneisuutta, aitoa kiinnostusta asiakkaisiin, halua oppia uutta sekä kykyä toimia asiakkaan eduksi yli tiimirajojen jo henkilöstön rekry-

toinnissa sekä myöhemmin työsuoritusten arvioinnissa.

Asiakaskokemus on henkilökohtainen Suomen Microsoft Oy:ssä työskentelee lähes 300 henkilöä suurasiakkaiden ja kumppaneiden parissa.

Haastavinta asiakastyytyväisyyden vaalimisessa on Tormilaisen mielestä asiakaskunnan laajuus.

Isolle osalle yhtiön suomalaisista asiakkaista käyttökokemus muodostuu Microsoftin tuotteiden kautta tai 1 900 kumppaniyrityksen kanssa asioidessa: siksi asiakaskokemuksen johtaminen ei ole aina helppoa.

– Mietimme jatkuvasti, miten voimme lisätä sellaisten asiakkaiden tyytyväisyyttä, jotka eivät asioi suoraan meidän kanssamme, Tormilainen kertoo.

Haastetta asiakaskokemusten johtamiseen tuo myös se, että asiakaskokemus on aina henkilökohtainen asia.

– Se on jokaisen ihmisen oma tunnetila, joka syntyy kaiken sen perusteella, mitä ihminen on yrityksestä kuullut, lukenut, muiden ihmisten kokemuksista päätellyt, 27

ASIAK ASKOKEMUS

tuotteita tai palveluita käyttäessään havainnut tai erilaisissa palvelutilanteissa kokenut. Esimerkiksi samaan asiakastilaisuuteen osallistuneet ihmiset saattavat antaa hyvin erilaista palautetta hyvin eri asioista. Jokainen kokemus on ainutlaatuinen ja tärkeä.

keisenä. Oikea-aikainen, asiakkaalle relevantti keskustelunavaus tai tarjous koetaan yleensä hyvänä palveluna. Jos ehdotusta taas ei ymmärretä tehdä oikein ja oikealla hetkellä, asiakas kokee tämän helposti välinpitämättömyytenä, Juhana Tormilainen tietää.

Jokainen kohtaaminen lisää ymmärrystä

Ollaan läsnä ja opitaan yhdessä

Miten asiakaskokemuksen analysoiminen ja ymmärtäminen edistää myyntiä ja markkinointia?

– Opimme ymmärtämään sekä asiakkaidemme nykyisiä tarpeita että niiden muuttumista. Analyysien avulla pääsemme paremmin kiinni siihen, millaista arvoa voimme kullekin asiakkaallemme tuottaa ja tarjota. Asiakaskokemuksen ymmärtäminen on yhtä tärkeää sekä henkilökohtaisissa että digitaalisissa kohtaamisissa. Tärkeintä on jatkuvuus ja vuorovaikutus asiakkaan kanssa sekä kyky kommunikoida ymmärrettävästi, Juhana Tormilainen toteaa.

Ymmärrys asiakkaista lisääntyy jokaisessa kohtaamisessa.

– Kaikissa kontaktipisteissä on mahdollisuus kerätä tietoa asiakkaasta ja hänen kokemuksestaan.

Kun tämä tieto kerätään yhteen, analysoidaan ja levitetään organisaatioon kaikille sitä tarvitseville, päästään yhtenäiseen ymmärrykseen. Datan ja analytiikan merkitys kasvaa koko ajan. Ihmissilmä ei kaikkea näe, mutta analytiikan ja koneoppimisen keinoin asiakasymmärrystä voidaan edelleen parantaa.

Oleellista on, että yrityksessä kyetään tekemään konkreettisia asioita asiakkaan hyväksi. Tämä voi olla vaikkapa omien prosessien kehittämistä tai entistä tarkempien ehdotusten ja tarjousten tekemistä asiakkaalle entistä oikea-aikaisemmin.

– Itse pidän ostamisen hetkeä asiakaskokemuksen kannalta kes-

It-maailmassa uusia tuotteita ja palveluita syntyy tahdilla, jossa harva asiakas pysyy perässä. Hyvää myyntityötä on, kun asiakkaille kerrotaan, mitä he oikeasti tarvitsevat ja kuinka he saavat käyttämistään tuotteista ja palveluista parhaan hyödyn.

– Aloitimme Läsnätyöpajoiksi nimeämämme asiakaskohtaamiset saamamme palautteen innoittamina. Aikaisemmin organisaatiot ottivat uusia teknologioita käyttöön muutaman vuoden sykleissä. Nyt pilvipalveluiden myötä innovaatiovauhti on kasvanut. Asiakkaamme pyysivät, että auttaisimme heitä ymmärtämään paremmin, mitä heidän käytössään olevat palvelut mahdollistavat juuri heidän organisaatiossaan ja kuinka olemassa olevia mahdollisuuksia voisi parhaiten hyödyntää.

Läsnätyöpajat on suunnattu Microsoftin yritys- ja julkishallinnon asiakkaille, sekä johdolle että kaikille niille, jotka miettivät, kuinka asioita voisi tehdä uudella tavalla.

– Aluksi esittelimme lähinnä uusia tuotteita ja niiden eri ominaisuuksia sekä kokeilimme niitä yhdessä. Nyt tilaisuudet ovat kehittyneet sparraussessioiksi, johon asiakkaamme tulee jonkin konkreettisen haasteen kanssa. Vaihdamme yhdessä kokemuksia, ideoimme ja kokeilemme erilaisia tapoja ratkaista haaste teknologian avulla. Läsnätyöpaja on hyvä esimerkki arvon luomisesta yhdessä, Tormilainen toteaa.

28

Satoja kohtaamisia synnytetty Toinen esimerkki uudenlaisista asiakaskohtaamisista on start up -yrityksille suunnattu Flux-yhteisö.

Se on huhtikuussa Helsinkiin Korkeavuorenkadulle perustettu työpaja ja ajatushautomo, jossa ovi on aina auki ja kynnys astua sisään matala.

– Tarjosimme tilat, yhteisön, valmennusta ja kahvia. Vaikka Flux on tarkoitettu start upeille, myös isot yritykset ovat olleet kiinnostuneita luovasta yhteisöstä ja käyvät siellä aistimassa start up -tekemistä ja ideariihiä. Microsoft on toiminut start upien kanssa aktiivisesti yli viisi vuotta. Tänä aikana on syntynyt satoja kohtaamisia ja lukuisia asiakassuhteita, joista hyötyvät niin suuret yritykset, start upit kuin Microsoftkin, Tormilainen kertoo.

Läsnätyöpaja ja Flux-yhteisö ovat esimerkkejä Microsoftin avoimesta ja innovaatiohakuisesta yrityskulttuurista.

Tormilainen muistuttaa, että parhainkaan strategia ei toteudu, jos kulttuuri ei sitä tue.

– Palkitsemme työntekijöitämme ja nostamme esiin hyviä suorituksia, joiden ansiosta asiakaskokemus on todistettavasti parantunut. Parasta koulutusta on jatkuva työssä oppiminen. Tarjoamme myös koko henkilöstölle jatkuvasti mahdollisuuksia liiketoimintaosaamisen syventämiseen ja suorastaan edellytämme, että jokainen pitää itsensä ajan tasalla vauhdilla kehittyvässä teknologiassa.

Juhana Tormilainen vinkkaa, että yksi oivallinen tapa oppia ymmärtämään asiakkaita entistä paremmin on altistaa itsensä uusille, organisaation ulkopuolisille ajatuksille.

– Pyrin aina tuomaan sisäisiin tilaisuuksiin ulkopuolisen vieraan.

Se auttaa huomaamaan, että joku voi ajatella asioista ihan eri tavalla kuin itse.

LAATU LUO ASIAKASKOKEMUSTA Kun Juha Saarinen aloitti vaatebisneksen Thaimaassa, hänen tilaamastaan ja käsin tarkastamastaan 10 000 kappaleen housuerästä puolet oli viallisia. Nyt laatu on yrityksen kilpailuvaltti.

Teksti ja kuvat Stoorisoppi

Juha Saarinen on tyytyväinen tuotantotiimiinsä vaatetehtaalla.

Pitkälle viedyn laatuajattelun hän on ajanut sisään pikkuhiljaa.

29

ASIAK ASKOKEMUS

S

e tunne, kun olet ostanut kuuminta muotia olevat haaremihousut ja vetäessäsi niitä jalkaan huomaat, että sauma on ratkennut ja taskun pohjassa on reikä. Se tunne on nimeltään huono asiakaskokemus, eikä pettymystä lievennä se, että sait ne tosi halvalla.

Liikemies Juha Saarinen ei halunnut tuottaa pettymystä muotitietoisille suomalaiskuluttajille.

Elettiin 80-lukua. Saarinen reissasi Thaimaassa etsien suomalaisia vaateyrityksiä kiinnostavia tuotteita. ‒ Tuohon aikaan Thaimaassa valmistus oli halpaa ja se sai ostajat kiinnostumaan, Saarinen muistelee.

Aloitteleva yrittäjä sai siihen aikaan ison, kymmenen tuhannen kappaleen tilauksen, ja päätti hoitaa sen huolella. Koska henkilökuntaa ei ollut, hän tarkasti liikekumppaninsa kanssa jokaisen tehtaalta tulleen housun todeten niistä puolet viallisiksi. Hän lähetti vialliset takaisin tehtaalle ja sai uudet tilalle, joista edelleen puolet oli viallisia.

Näin Saarinen eteni, kunnes sai täyteen tarvittavan määrän. He tarkastivat lähemmäs 20 000 housua ja aikaa kului reilusti yli kuukausi. ‒ Se oli todellakin herätys. Miten täältä kukaan voi mitään tilata, jos laatu on tämmöistä.

Saarisen laatutietoisesta toimintatavasta syntyi heti kilpailuvaltti. ‒ Sitten tulikin vyöryllä kyselyjä, kun ei ollut oikeastaan muita 30

firmoja, jotka tsekkasivat jokaisen kappaleen.

Täyden palvelun työvaatevalmistaja Lähes kolmenkymmenen vuoden jälkeen Juha Saarinen jatkaa samaa linjaa. Hänen johtamallaan vaatetehtaalla Ashulian teollisuusalueella Bangladeshissa jokainen tuote tarkastetaan jokaisen valmistusvaiheen jälkeen, ja jokaiselle valmiille tuotteelle tehdään lopputarkastus kahteen kertaan.

Nyt hänellä on siihen myös henkilökuntaa: tehdas työllistää 650 työntekijää. ‒ Laaduntarkastuksesta emme tingi, vaikka se jossain määrin hidastaa tuotantoa ja lisää työvoimakuluja, Saarinen korostaa.

Saarisen johtama ja osin omistama Logonet Group on vuosien varrella laajentunut maailmanlaajuiseksi täyden palvelun työvaatetaloksi. Se valmistaa kohdemaasta riippuen EU:n, Kanadan tai Yhdysvaltojen standardit täyttäviä, teknisiä työ- ja suojavaatteita.

Sillä on toimistoja seitsemässä eri maassa, valmistusta Bangladeshin lisäksi Thaimaassa, ja alihankintaa Kiinassa.

Vaatesuunnittelu tehdään Suomessa. Oikein suunniteltu ja toteutettu työvaate suojaa työntekijää, vastaa käyttäjänsä tarpeita, helpottaa työntekoa ja on käytännöllinen.

Monet Logonetin asiakkaista, esimerkiksi suomalainen hissivalmistaja Kone, eivät ole vaatealan ammattilaisia, vaikka pyörittävät valtavaa ostoruljanssia. Heille on tärkeää, että työvaatemalliston

suunnittelu, hankinta ja ylläpito on vaivatonta ja kustannustehokasta. ‒ Design-tiimimme Suomessa hoitaa kaiken tarvekartoituksesta suunnitteluun ja standardointiin, ja me täällä Aasian päässä valmistuksen ja logistiikan.

Työvaatteiden lisäksi Logonet valmistaa sopimuksesta laukkuja, kodin tekstiileitä ja urheiluvaatteita useille maailmanlaajuisille tuotemerkeille.

Bangladeshin haasteellinen maine Yrityksen maine vaikuttaa siihen, kenet asiakas valitsee liikekumppanikseen tai minkä tuotteen hän haluaa ostaa, mutta myös valmistusmaan maineella on merkitystä.

Esimerkiksi Saksassa valmistetut tuotteet ovat maineikkaita ensiluokkaisuudestaan ja Ruotsissa valmistetut turvallisuudestaan.

Bangladesh puolestaan tunnetaan halpavaatteista ja pikamuodista, eikä sen maine tuhoisien tehdaspalojen ja -romahdusten jälkeen ole hyvä.

Juha Saarinen lähtikin työvaatemarkkinoille altavastaajan asemasta avatessaan tehtaan juuri Bangladeshiin. Kun Saarinen kalasteli asiakkaita maailman suurimmilla A+A-työvaatemessuilla Düsseldorfissa, hänelle vähän hymyiltiin. Siellä oli ennakkokäsitys, että Bangladeshista saa vain t-paitoja. ‒ Se tuleekin yllätyksenä monille asiakkaille, että pystymme Bangladeshin tehtaallamme valmistamaan näin korkealaatuisia ja monimutkaisia työvaiheita sisältäviä tuotteita, Saarinen hehkuttaa.

Juha Saarinen • Logonet Asian 54-vuotias toimitusjohtaja ja Logonet Groupin osakas.

• Toiminut liikemiehenä maailmalla 1990-luvulta lähtien.

• Asuu puolisonsa kanssa Thaimaassa ja pelaa vapaaajallaan golfia.

Logonet valmistaa työvaatteita muun muassa maailmanlaajuiselle tukkukaupalle Würthille, jonka työja suojavaatteet ovat Suomessakin arvostettuja toiminnallisuudestaan ja kestävyydestään.

Yritysvastuun laiminlyönti on riski Yrityksen tapa hoitaa yhteiskuntavastuunsa vaikuttaa nykyään asiakkaan ostopäätöksiin, tai ainakin vastuuttomuus voi olla yritykselle maineriski.

Julkisuudessa Bangladeshin vaateyritykset eivät ole päässeet loistamaan vastuullisuusasioissa: tehdasrakennuksia pidetään hengenvaarallisina ja työntekijöille maksetaan nälkäpalkkaa. Juha Saarista tämä julkisuuskuva harmittaa. ‒ Ei yhdelläkään auditoidulla vientiyrityksellä ole varaa kohdella

työntekijöitä huonosti, kuten maksaa alle vähimmäispalkan tai teettää töitä vaarallisissa olosuhteissa.

Tuossa on tehtaita vieri vieressä.

Osaava ompelija saa välittömästi uuden työpaikan, Saarinen vakuuttaa.

Nykyään monet asiakkaat eivät edes aloita keskustelua, jos sopimusvalmistaja ei ole auditoitu.

Logonet on jäsenenä vaatealalla yleisessä BSCI-vastuullisuusaloitteessa, jonka tavoitteena on varmistaa, että kuluttajille tarjottavat tuotteet on valmistettu sosiaalisesti ja eettisesti hyväksyttävissä tuotanto-olosuhteissa.

Saarisen mukaan Logonet on päässyt hyvälle tasolle kaikissa auditoinneissa. ‒ Meillä käy paljon auditoijia, BSCI:n lisäksi asiakkaiden omat auditoijat, ja jokin aika sitten myös

Finnfundin ryhmä vieraili täällä.

Tyytyväinen asiakas ei tingi turhaan Hyvä asiakaskokemus lisää asiakkaiden maksuhalukkuutta ja korreloi suoraan jatko-ostojen ja tilausten kanssa. Juha Saarinen tuntee onnistuneensa silloin, kun asiakas omatoimisesti lähestyy Logonetiä. ‒ Asiakas tulee luoksesi ja oikein pyytää, että saisiko tilata, eikä edes tingi hinnasta, ainakaan liikaa, Saarinen vitsailee.

Kansainvälisille markkinoille suuntaavia, aloittelevia yrittäjiä Saarinen neuvoo keskittymään olennaiseen. ‒ Jos tekee liian paljon liian erilaisia asioita, pitää koko ajan etsiä uusia asiakkaita. Niistä ei jää rivin alle mitään, ne vain pitävät sinut kiireisenä.

31

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

URAGURU Kysy työnhausta ja uran rakentamisesta – uraguru etsii vastaukset.

Lähetä kysymyksesi osoitteeseen piia.kunnas@mma.fi.

AITOUS VALLOITTAA TYÖNHAKUVIDEOLLA

V

tehdessä voi ottaa niin monta uusintaotosta kuin on tarpeen halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. ‒ Eikä videon tarvitse olla pitkä, vajaa minuutti riittää. Siinä ajassa pystyy kertomaan työhakuvideoilta vaadittavasta kolmesta osa-alueesta: osaamisestaan, persoonastaan ja innokkuudesta. ‒ Rekrytoijan työtä kannattaa helpottaa lataamalla työnhakuvideo valmiiksi jollekin alustalle, esimerkiksi YouTubeen, jolloin pelkkä linkin lähettäminen rekrytoijalle riittää. Näin rekrytoijan ei tarvitse käyttää aikaansa videotiedoston erikseen lataamiseen, vinkkaa Sahlgren.

fi a.

m

i.m

32

tekijät kannattaa jo ennalta sulkea pois videointitilanteen rauhoittamiseksi.

Esiintymistaidoissa kannattaa pyrkiä luonnolliseen, ystävälliseen ilme- ja elekieleen sekä äänen luonnolliseen käyttöön. Monotonisesta äänen käytöstä saa tylsän ja innottoman vaikutelman. Yliesittämiseen ei pidä silti sortua. Pieni hymykään ei ole pahitteeksi. ‒ Työnhakuvideoista säväyttävimpiä ovat sellaiset, joilla työnhakija pystyy olemaan oma, aito itsensä ja joilta pystyy aistimaan henkilön motivoituneisuuden: juuri tämä haettava työ on hänelle tärkeä, summaa Marjoniemi.

Yhteiskunta- ja kauppatieteitä Åbo Akademissa opiskeleva Lucas Sahlgren, 25, on onnistunut työnhaussa jo muutamaankin kertaan itse kännykällään tekemiensä videotyöhakemusten avulla. Videon perussisältönä on ollut ansioluettelon kertominen omin sanoin. Tietyn työnantajan leipiin halutessaan Sahlgren on kertonut videolla myös sen, miksi ja miten juuri hän olisi paras valinta kyseiselle yritykselle. ‒ Video-cv toimii hyvin yleisenä hissipuheena esimerkiksi LinkedInissä, sanoo Sahlgren.

Työnhakijan kannalta videon etuihin voi laskea sen, että videoita

ht le

ideot ovat tulleet osaksi rekrytointiprosesseja. Ne ovat osa kokonaiskuvaa, jonka rekrytoija muodostaa tarkastellessaan hakijasta saamaansa informaatiota. ‒ Hyvä video täydentää onnistuneesti työhakemusta ja ansioluetteloa. Työnhakuvideossa pitää olla jotain oikeasti lisäarvoa antavaa, esimerkiksi tietoa osaamisesta tai motivoituneisuudesta, kertoo Target Headhunting Oy:n rekrytointikonsultti Ulla Marjoniemi.

Videoilla on iso merkitys rekrytoinnin tehostamisessa, koska niiden avulla rekrytoija pystyy saamaan monta työnhakijaa haastateltavaksi nopealla aikataululla.

Tämän päivän työnhakijoilta odotetaan esiintymistaitoja ja tekniikan hallintaa. ‒ Koska ottoja voi ottaa halutessaan niin monta kuin haluaa, tulee jännittämistä harvoin vastaan. Ihmiset ovat tottuneet esiintymään kameralle, toteaa Marjoniemi.

Videoita katsellessa huomio kiinnittyy esiintymisen lisäksi moneen muuhunkin seikkaan. Ryhti, asiallinen pukeutuminen, ympäristön siisteys ja tilanteen rauhallisuus luovat positiivisen vaikutelman. Perheen ja lemmikkien äänet, piippaavat puhelimet sekä muut mahdolliset häiriö-

KATSO, MILLAINEN ON LUCAS SAHLGRENIN VIDEO-CV: lehti.mma.fi > Työ ja ura > Tällainen on hyvä työnhakuvideo

le ht

LUE VERKKOLEHDESTÄ!

i.m m a. fi

LEHTI.MM A.FI

AJASSA

TYÖ & URA

MARKKINOINTI HYVINVOINTI

Vinkkejä asiakaskohtaamisiin

Miten saada Social Selling osaksi myyntityötä?

B-to-B-kaupassa myyntitekniikoita ja myyjien osaamista on kehitetty pidempään kuin vähittäiskaupassa. Asiakkaan syvällisemmässä ymmärtämisessä ja siten paremmassa palvelussa on kuitenkin paljon kehitettävää kaikessa kaupankäynnissä, sanoo konsultti Minna Saarteinen.

Social Selling on yksi myynnin tämän hetken kuumimmista trendeistä. Mistä siinä on kyse ja miten sen voi ottaa osaksi omaa myyntityötä? Esitimme Social Selling -valmentaja Laura Pääkköselle kuusi väittämää sosiaalisesta myynnistä.

lehti.mma.fi/tyo-ura/vinkkeja-asiakaskohtaamisiin

lehti.mma.fi/social-selling-osaksimyyntityota

BLOGI NÄKÖISLEHTI

Matkatyöntekijä arvostaa sujuvaa arkea Matkatyöstä on tullut yhä enemmän osa normaalia arkea verrattuna aiempiin vuosikymmeniin. Wihuri Oy:n Teknisen Kaupan aluepäällikkö Jouni Ronkaisen vastuualue ulottuu Lappeenrannasta Kajaaniin ja ajokilometrejä kertyy vuosittain noin 60 000. lehti.mma.fi/ajassa/matkatyontekija-arvostaa-sujuvaa-arkea

Shell Card Private ·

V-Power Nitro+ Premium-bensiiniä Shell-asemilta

·

0200 24 24 24 Palvelumestari auttaa kun kysymys tien päällä

·

Autopesut kätevästi ostettuna asemilta tai Shell verkkokaupasta

·

MMA:n polttoainealennus miehitetyillä Shell- ja St1-asemilla

·

Lähimmät asemat puhelimellasi m.shellasemat.fi

·

Lue lisää eduista / hae korttia: www.mma.fi/palvelut-ja-edut/edut-ja-alennukset/alennukset/st1-tarjoaa

www.shellcard.fi

OMA RAHA

Lapselle säästäminen:

POLKUPYÖRÄ VAI OSAKESALKKU Ihminen haluaa tasoittaa jälkeläistensä tietä.

Pesämunaa kerätessä kannattaa muistaa, että lainsäädäntö ohjaa säästämistä.

Sijoitusten tuotto voi vaikuttaa esimerkiksi itsenäistyvän nuoren saamaan opintotukeen.

Teksti Maarit Seeling

34

N

ykyään moni perhe pystyy laittamaan lapsilisät suoraan säästökohteeseen kasvamaan korkoa korolle lapsen omalle tilille. Tulevaisuustalkoissa ovat omien vanhempien lisäksi mukana isovanhemmat ja kummit.

Säästöistä saattaa kertyä melkoinen pesämuna siihen mennessä, kun lapsi lähtee omilleen.

– Kuten muussakin säästämisessä, tärkeintä on selvittää omat tavoitteet ja niihin sopivat sijoituskohteet.

Lapselle säästämiseen liittyy useampi näkökulma. Ne on hyvä ottaa huomioon alusta asti. Jos tekee lapselle sijoituksia omilla varoillaan, on kyse lahjoittamisesta, LähiTapiola Varainhoidon palvelujohtaja Outi Vänni muistuttaa.

Lahjaveroa on maksettava, kun omaisuus siirtyy toiselle henkilölle lahjana ja lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Lahjaveroa on maksettava myös silloin, kun samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo ylittää kyseisen summan.

Raja on lahjoittajakohtainen. Kukin lahjoittaja voi siis säästää lapselle 111 euroa kuukaudessa verottomasti.

Ensi vuodelle suunnitellussa perintö- ja lahjaverolain muutoksessa verottoman lahjan rajaa on esitetty nostettavaksi 5 000 euroon.

– Lahjoitukset on luontevaa tehdä lapsen omiin nimiin avatun pankkitilin kautta. Pankkitilin lapsi tarvitsee joka

tapauksessa sijoitustuotteiden kuten rahastosijoitusten vastatiliksi, Vänni sanoo.

Omaisuus ja tulot eri asia Omaisuuden tuotto, kuten osingot, talletusten korot ja luovutusvoitto, ovat veronalaista pääomatuloa. Kela ottaa ne huomioon opintotukea myöntäessään. Pääomatulot vaikuttavat myös asumistukeen, jos ne ylittävät 10 euroa kuukaudessa.

Nuoren tai hänen vanhempiensa varallisuus ei itsessään vaikuta opintotukeen. Muhkeakaan sijoitussalkku ei siis ole este sen saamiselle, kunhan salkun sisältö ei realisoidu tuloiksi.

– Nykytilanteessa pankit tarjoavat tilisäästöille lähes nollakorkoa, mutta vaikka korkoa saisikin, menee siitä vero. Toisin on esimerkiksi rahastoissa, joissa tuotto jää kasvattamaan sijoituksen arvoa. Veroa menee vasta myynnistä saatavasta voitosta, Vänni huomauttaa.

Verottajan lisäksi huoltaja voi joutua potin karttuessa asioimaan myös maistraatin kanssa. Vanhemmasta tulee tilivelvollinen viimeistään, kun lapsen omaisuuden arvo nousee yli 20 000 euron. Jos lapsella on kaksi huoltajaa, tarvitaan omaisuutta koskeviin päätöksiin molempien suostumus.

Lahjakirja säästää ongelmilta Isovanhemmat saattavat lahjoittaa lapsenlapselleen myös perinnönjakoa silmällä pitäen. Vänni tähdentää, että lahjoitukset yli sukupolvien voivat olla verotussyistä varteenotettava vaihtoehto.

– Perintösuunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Myös rahasto-osuuksia tai osakkeita voi siirtää suoraan lapsen nimiin ilman, että niitä myydään, Vänni vinkkaa.

Verottomistakin lahjoista kannattaa tehdä lahjakirja, josta käy selväksi, ettei kyseessä ole ennakkoperintö.

Kaikki lahjoituksiin liittyvät paperit on syytä säilyttää.

Jos lapselle lahjoittaa rahan sijaan osakkeita tai muita arvopapereita, lahjaverokirjaan merkitään lahjan arvo lahjoitushetkellä. Se tulkitaan myös hankintahinnaksi, mikäli arvopaperit ovat lapsen nimissä vähintään vuoden.

Lapselle kerran lahjoitetut rahat ja omaisuus ovat ja pysyvät lapsen varallisuutena, vaikka huoltajilla onkin niihin käyttö- ja hallintaoikeus. Omaisuutta saa käyttää vain lapsen parhaaksi, eikä esimerkiksi lahjoittajan hyväksi. Lapsen hankintoihin, kuten uuteen polkupyörään, varoja saa käyttää.

VEROTTOMISTAKIN LAHJOISTA KANNATTAA TEHDÄ LAHJAKIRJA. Riskit profiilin mukaan Sijoittamisen perusopit pätevät myös säästettäessä lapselle. Osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa parhaiten, hajauttaminen on aina valttia ja sijoittamisen kuluja kannattaa pitää silmällä. Mitä pidempi säästöaika, sitä suurempi on kulujen merkitys.

Taaperolle säästettäessä osakeriskiä voi ottaa reippaammin; pitkä aikaväli tasaa ylä- ja alamäkiä. Teiniikäisen sijoitusprofiili on jo toisenlainen. Oleellista Vännin mielestä on miettiä, mitä säästöillä ja lahjasijoituksilla on tarkoitus tehdä ja mikä on säästöaika. Käytetäänkö varat kielikurssiin, jääkiekkovarusteisiin, asunnon hankintaan vai opiskeluun?

– Sijoitusalan toimijat, kuten pankit, vakuutusyhtiöt ja rahastoyhtiöt tarjoavat laajan valikoiman erilaisia mahdollisuuksia. Niitä kannattaa vertailla, jotta löytää itselle ja lapselle sopivimman vaihtoehdon. Apua ja neuvontaa kyllä saa, Vänni kannustaa.

Lapselle säästämisessä riskinä luonnollisesti on, että vuosien varrella vaivalla kootut säästöt palavat viikossa, kun lapsesta tulee täysi-ikäinen.

– Kotona kannattaa keskustella lapsen kanssa rahaasioista ajoissa. Ääritapauksissa lapsi voi tarvita täysiikäisenäkin edunvalvojan. Tavallisemmissa tapauksissa voi hyödyntää joihinkin sijoitustuotteisiin sisältyvää mahdollisuutta sopia ennalta määrätystä erääntymisajasta.

Esimerkiksi säästövakuutuksen voi tehdä niin, että sijoitussumma tulee maksuun vasta kun lapsi on vaikkapa 20-vuotias.

Lisätietoja lapselle säästämisestä: www.kuluttajaliitto.fi www.kela.fi/opintotuki-tulot

Myynti&Markkinointi

35

TYÖ &UR A

Teksti Harri Virolainen

ASENNE AUTTAA MYYJÄÄ HUIPULLE Huippumyyjät tekevät tulosta. Mistä johtuu, että he saattavat myydä jopa kolme kertaa enemmän kuin toiset samassa organisaatiossa työskentelevät myyjät? Ajattelutapa ja asenne ovat tekijöitä, jotka usein selittävät sen, miksi toinen menestyy ja toinen ei.

36

S

en sijaan, että tarkasteltaisiin pelkästään myyjien ulkoista toimintaa (tuote-esittelyä, kysymystekniikoita, kaupan sulkemisen tekniikoita), kannattaa siis tutkia heidän ajattelutapojaan ja asenteitaan. Useissa tutkimuksissa on havaittu selkeää eroa siinä, miten myyjät suhtautuvat asiakkaiden kieltäviin vastauksiin.

Optimistinen myyjä näkee kieltävistä vastauksista huolimatta edelleen mahdollisuuksia. Hän on yhtä eivastausta lähempänä myyntiä, eikä hän ota kieltäviä vastauksia henkilökohtaisesti.

Optimistinen myyjä kokee kieltävään vastaukseenkin päättyneen myyntitapahtuman oppimiskokemuksena.

Hän voi toimia seuraavalla kerralla paremmin.

Menestyvät myyjät ovat yleisesti optimistisempia kuin vähemmän menestyvät myyjät. Optimistit kehittyvät myynnissä enemmän eivätkä lannistu siitä, jos kauppaa ei tule.

Pessimistinen myyjä sen sijaan pettyy helpommin ja ottaa asiakkaan kieltävän vastauksen henkilökohtaisesti ajatellen, että hän on huono myyjä tai jopa, että hänessä on ihmisenä jotain vikaa. Osittain tästä syystä pessimistiset myyjät irtisanoutuvatkin huomattavasti helpommin positiivisen asenteen omaaviin verrattuna.

Jos myyjä ottaa asiakkaan kieltävät vastaukset henkilökohtaisesti, alkaa hän usein pelätä hylätyksi tulemisen tunnetta. Tämän seurauksena myyjä saattaa lykätä asiakaskontaktointia ja siirtää myyntipuheluiden soittamista.

Toimintaa ohjaa pelon tunne.

Tunneäly auttaa myyntitilanteessa

Tunneälytaidot korostuvat myynnissä. Hyvät myyjät osaavat huomioida asiakkaan tunnetilan ja tarpeet. He osaavat reagoida nopeasti asiakkaan vuorosanoihin ja tunnetilaan omalla myyntipuheellaan.

Kun myyjä havaitsee asiakkaan harkitsevan tuotteen ostoa, osaa hän reagoida tilanteeseen nopeasti korostamalla tuotteen positiivisia puolia ja ehdottamalla tuotteen ostamista. Mikäli myyjä sen sijaan havaitsee, että henkilö ei ole aidosti kiinnostunut tuotteesta, voi hän reagoida siihen esittelemällä jotain toista tuotetta, josta henkilö olisi enemmän kiinnostunut.

Asiakkaiden tunnetilan tiedostaneet lääketeollisuuden myyjät myivät selkeästi enemmän kuin heikosti asiakkaiden tunnetilan tiedostaneet myyjät, selvisi Patryk Wezowskin tiiminsä kanssa tekemässä tutkimuksessa.

Kun eri alojen myyjiä on koulutettu tunnistamaan asiakkaiden tunnetiloja, on myynti tyypillisesti kehittynyt selkeästi.

Kyky läsnäoloon lisää luottamusta Myyntityössä korostuu läsnäolo, jonka ansiosta myyjä kykenee havaitsemaan asiakkaan tarpeet tarkemmin.

Pelkkä fyysinen läsnäolo ja asiakkaan tarpeiden kysyminen ei riitä, vaan myyjän tulee olla läsnä myös ajatustasolla ilman, että ajatukset rientävät myyntitilanteessa toisaalle.

Professori Ellen Langerin tutkimuksessa tuli esille, että tietoinen läsnäolo lisää luottamusta myyjän ja asiakkaan välillä. Lisäksi tietoista läsnäoloa harjoittavien seurassa viihdytään paremmin. Sen sijaan että jokaiselle asiakkaalle olisi vakio myyntipuhe, päästiin Langerin tutkimuksessa parempiin myyntituloksiin, kun myyntipuhe osattiin kohdentaa asiakkaalle.

Asiakas aistii, jos myyjä ei ole läsnä. Ollessaan tietoisesti läsnä myyjän on helppo kuunnella ja luoda yhteys asiakkaaseen. Tietoisen läsnäolon tilassa on vaivatonta antaa täysi huomio toiselle henkilölle.

Huippumyyjä ei sorru stereotypioihin Myyntitilanteissa esiintyy edelleen erilaisia stereotypioita, vaikkakin ne ovat vähentyneet. Heikosti menestyvät myyjät saattavat aliarvioida naisasiakasta autokaupassa ja antaa hänen kierrellä liikkeessä menemättä palvelemaan häntä. Miesasiakkaan luo sen sijaan saatetaan rientää välittömästi.

Huippumyyjät välttävät stereotyyppistä ajattelua.

Heille jokainen henkilö on potentiaalinen asiakas, jonka ostotarpeista tulee olla aidosti kiinnostunut.

Myyjän pitää arvostaa tuotettaan Oleellista on tunnistaa oma arvonsa ja arvostaa itseään sekä myytävää tuotetta. Huippumyyjät arvostavat myymäänsä tuotetta ja esittelevät sitä positiiviseen sävyyn.

Myyntipuheen lopuksi he pyrkivät klousaamaan kaupan tekemällä selkeän ostoehdotuksen. Keskinkertaisilla ja heikosti menestyville myyjille klousaus on usein vaikeaa. He saattavat pelätä asiakkaan ei-vastausta ja selkeä ostoehdotus jää tekemättä. Myyntitapahtuma jää ikään kuin ilmaan.

Lisäksi he saattavat tarjota alennusta jo ennen kuin asiakas on sitä kysynyt. Tämä johtuu siitä, etteivät he ole ylpeitä myymästään tuotteesta ja etteivät he usko aidosti siihen.

Menestyvät myyjät haluavat jatkuvasti kehittyä työssään. He reflektoivat myyntiprosessin eri vaiheita ja soveltavat oivalluksiaan käytäntöön. Oleellista on myös verkostoituminen ja muilta oppiminen.

Ilkka Virolaiselta ja Harri Virolaiselta ilmestyi kirja ”Mielen voima työssä”. Siinä aihetta käsitellään syvällisemmin.

Myynti&Markkinointi

37

MARKKINOINTI

Teksti Kimmo Salo

PUHUTTELE PARHAITA ASIAKKAITASI Markkinoinnissa on hyvä muistaa, että yhden koon T-paita ei sovi kaikille. Erilaisia asiakaskohderyhmiä on osattava puhutella niiden omilla ehdoilla.

Ensimmäiseksi asiakkaat on tunnistettava, jolloin tärkeintä on heidän arvomaailmansa ymmärtäminen.

K

uvittele, että näet ensimmäisen kerran kahden miehen kasvokuvat. Et ole kuullut heistä koskaan aikaisemmin mitään. Toisen nimi on Barack Hussein Obama II ja toisen nimi Vladimir Vladimirovich Putin.

Sinun on päätettävä, kumman heistä haluat olevan maailman mahtavin mies, suurin sotilaallisen, po38

liittisen ja taloudellisen vallan käyttäjä. Ratkaisu sinun on tehtävä yhden ainoan kysymyksen perusteella.

Mitä silloin haluat heistä tietää?

Kysytkö kenties demografisia tietoja, kuten ikää tai kansallisuutta?

Oletko kiinnostunut jostakin yksittäisestä mielipiteestä, esimerkiksi miten hän suhtautuu maahanmuuttoon? Vai kiinnostaako sinua hänen elämäntyylinsä, kuten millaisten asioiden parissa hän viettää vapaaaikaansa?

Vai olisiko kaikkein paljastavin kysymys se, mitkä ovat ne perusarvot, joihin hän uskoo, jotka hän on omaksunut ja joiden varassa hän toimii?

Arvot pysyvät, ajatukset muuttuvat Ihmisen perusarvot ovat hyvin pysyviä. Ne ovat ikään kuin jäävuoren pinnan alla oleva osa, joka aikojen saatossa muuttuu vain vähän.

Yleensä ihminen omaksuu nämä

ELÄMÄNTYYLI TRENDIT

KÄYTTÄYTYMINEN

MIELIPITEET

MUOTI

MUUTTUVA Pieter Paul Verheggen

PYSYVÄ

PERUSARVOT

arvot elämänsä ohjenuoriksi 15–20 vuoden iässä.

Tämän lisäksi on olemassa lukuisia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat ajatteluun ja käyttäytymiseen. Ne voivat vaihdella hyvinkin paljon iän ja elämäntilanteen mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi mielipiteet yksittäisistä asioista, käyttäytyminen, lifestyle eli elämäntyyli sekä trendit ja muotivirtaukset, joita hän omaksuu.

Nämä puolestaan muodostavat jäävuoren huipun, joka näkyy pin-

nalla. Sen muoto ja koko vaihtelee hyvinkin paljon esimerkiksi vuodenaikojen, lämpötilojen ja merivirtausten mukaan.

Tällaiseen teoreettiseen viitekehykseen, jota oheinen kuva esittää, perustaa tutkimuksensa hollantilainen markkinatutkimuslaitos Motivaction. Sen toimitusjohtaja Pieter Paul Verheggen piipahti syksyllä Suomessa Kaupan liiton järjestämässä Kauppa 2017 -tapahtumassa, missä häntä kuunteli yli 400 suoma-

laisen kaupan päättäjää, vaikuttajaa ja ammattilaista.

Psykologiaa pääaineenaan Amsterdamin yliopistossa opiskellut Verheggen on arvostettu markkinointitutkija ja useiden yritysten neuvonantaja. Häntä käytetään asiantuntijana muun muassa tuotekehityksessä, viestinnän suunnittelussa sekä tuotteiden markkinapositioinnissa ja brändäyksessä.

Verheggen esitteli suomalaisille tuoreeltaan 24 maassa tehtyä tutkimusta, johon kahdessa eri vaiheessa vuosina 2014 ja 2016 osallistui 104 000 ihmistä. Tutkimus oli arvoperusteinen ja siinä selvitettiin muun muassa eri kohderyhmien suhtautumista 700 eri brändiin ja suureen määrään eri medioita.

Kuluttajien asenteita ja käyttäytymistä arvioitiin toisaalta sosiaalisten, toisaalta psykologisten ulottuvuuksien kautta.

Massojen manipuloinnista yksilöiden ymmärtämiseen Markkinointi kehittyi aluksi tuotantosuuntautuneesta myyntisuuntautuneeseen markkinointiin, jonka perususkomuksena oli, että mainonnan avulla ihminen voidaan manipuloida tekemään myyjän haluamia ostopäätöksiä.

Myynti&Markkinointi

39

Viisi suurta kuluttajaryhmää Käytän tässä tutkimuksen perusteella muodostetuista kuluttajaryhmistä niiden englanninkielisiä nimiä: Conservatives, Challengers, Creatives, Achievers ja Socializers.

Suurin kuluttajaryhmä ovat konservatiiviset kuluttajat (Conservatives). He ovat perhekeskeisiä ja arvostavat perinteitä, hyviä tapoja ja perusturvallista, yllätyksetöntä, kaikin puolin järjestyksessä olevaa elämää. Euroopassa konservatiivis40

CONTROL

Asiakassuuntautuneen markkinoinnin kausi alkoi 1970-luvun lopulla, jolloin markkinoijat alkoivat kiinnostua siitä, mitä kuluttajat todellisuudessa omassa päässään ajattelevat. Mikä saa heidät tikittämään, mikä ohjaa heidän ostopäätöksiään? Millaisia asioita he arvostavat ja preferoivat?

Segmentointiajattelu eli halu ymmärtää erilaisten kuluttajaryhmien käyttäytymistä on noista päivistä lähtien ollut modernin markkinointiajattelun kulmakivi. Se on sitä myös tänä päivänä, vaikka markkinointiajatteluun on jatkuvasti tullut uudenlaisiakin painotuksia.

– Markkinointi on kehittynyt yhä yksilöllisempään suuntaan, ja tämä kehitys tulee digitalisoituvassa maailmassa vain kiihtymään. Tieto leviää entistä nopeammin, ja muutokset kuluttajakäyttäytymisessä nopeutuvat nekin. Juuri tästä syystä tarvitaan arvoperusteista segmentointia erilaisten kuluttajaryhmien tunnistamiseksi ja heidän käyttäytymisensä perimmäiseksi ymmärtämiseksi, Verheggen sanoo.

Hän menee vielä pidemmälle.

– Jos et ymmärrä ihmistä, sekä hänen psykologisia että sosiaalisia ulottuvuuksiaan, et voi tehdä bisnestä. Ja kääntäen, mitä paremmin ymmärrät asiakkaitasi, sitä enemmän voit löytää bisneksellesi uusia kasvun mahdollisuuksia.

FREEDOM

M ARKKINOINTI

CREATIVES 21%

SOCIALIZERS 14%

CONSERVATIVES 23%

CHALLENGERS 22% ACHIEVERS 20%

BELONG

EXPLORE

Lähde: Motivaction International B.V.

ten kuluttajien ryhmä on hieman pienempi kuin maailmanlaajuisesti.

Toiseksi suurin kuluttajaryhmä ovat statushakuiset (Challengers) kuluttajat, jotka ovat urakeskeisiä, kilpailuhenkisiä, riskejä ottavia ja seikkailunhaluisia. Varallisuus, asema ja merkkituotteet ovat heille tärkeitä asioita. Tässä ryhmässä eurooppalaisten osuus on kuta kuinkin sama kuin kansainvälisesti.

Kolmas ryhmä ovat luovat (Creatives) kuluttajat, jotka ovat avomielisiä idealisteja. He pitävät tärkeänä itsensä kehittämistä ja arvostavat kulttuuria. Kuluttajina he ovat kokeilunhaluisia ja uutta etsiviä. Tämä ryhmä on Euroopassa jonkin verran suurempi kuin maailmalla.

Neljäs ryhmä Achievers muodostuu yrittäjähenkisistä ja suorituskeskeisistä verkostoitujista, joille yhteisöllisyys ja perhe ovat tärkeitä.

Kuluttajina he arvostavat yksilöllisiä ja hyvin laadukkaita tuotteita. Tämä ryhmä on Euroopassa merkittävästi pienempi kuin kansainvälisessä vertailussa.

Viidettä ryhmää (Socializers) voi

luonnehtia sosiaalisiksi, mukavuudenhaluisiksi peruskuluttajiksi, jotka seuraavat paljon viihdettä, viettävät aikaa perheen ja ystäviensä kanssa, mutta joille myös oma valinnanvapaus on tärkeää. Ostamisessa he arvostavat helppoutta, mukavuutta ja edullista hintaa. Tämä ryhmä on Euroopassa merkittävästi suurempi kuin kansainvälisesti.

Verheggen pahoittelee, että Suomi ei ole tutkimukseen osallistuneiden maiden joukossa. Hän kuitenkin uskoo vahvasti, että Ruotsin tuloksia voi hyvin peilata Suomeen ja koko Skandinaviaan.

– Euroopassa ja erityisesti Skandinaviassa kannattaa kiinnittää huomio kahteen ryhmään, joiden osuus kuluttajista on selvästi suurempi kuin missään muualla. Näitä ovat Creatives-ryhmä, johon Ruotsissa kuuluu peräti 37 % kuluttajista ja Socializers-ryhmä, johon siihenkin kuuluu 31 % kuluttajista. Se, että nämä ryhmät ovat näin poikkeuksellisen suuria, heijastelee mielestäni sitä arvopohjaa, joka on yhteistä edistykselliselle pohjoismaiselle de-

HINTATIETOISET (SOCIALIZERS)

LAATUORIENTOITUNEET (CREATIVES)

• Seuraavat tarkkaan erikoistarjouksia

• Aina avoimia kokeiluille ja uusille ajatuksille • Visuaalisuus tuotteissa tärkeää • Luottavat vaistoihin ja tunteisiin • Tunneyhteys tuotteisiin – oman persoonan jatke • Laatu ennen kaikkea • Vieroksuvat tavanomaisuutta, haluavat tuntea olevansa erityislaatuisia

• Ei erityisvaatimuksia tuotteille • Määrä on tärkeämpää kuin laatu • Käytännönläheisiä • Kaipaavat turvallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta

mokratia- ja tasa-arvoajattelulle sekä hyvinvointivaltioille.

Makrosegmentointia ja wmikrosegmentointia Verheggen kumppaneineen on rakentanut kohderyhmille profiilit, joissa kuvataan tarkemmin, millaisia ihmisiä näihin ryhmiin kuuluu: minkä ikäisiä he ovat, millainen koulutustaso heillä on, mitä he harrastavat sekä millaisia kuluttajia he ovat, millaisia asioita he preferoivat sekä mitä kanavia ja palveluja he arvostavat ostopäätöksiä tehdessään.

– Ensimmäiseksi markkinoijan on tarkkaan pohdittava, millaisia arvoja hänen brändinsä tai yrityksensä edustaa sekä millainen on sen markkinapositio. Tämän jälkeen voi miettiä, mitkä edellä kuvatuista kohderyhmistä jakavat nämä arvot.

– Seuraavaksi kannattaa arvioida ja mitata, kuinka hyvä nykyinen asema näiden kohderyhmien keskuudessa on ja mihin kohderyhmiin kannattaa markkinoinnissa panostaa. Tämän jälkeen mietitään niitä keinoja, kanavia ja viestejä, joilla

kohderyhmiä kannattaa lähestyä, testataan niitä ja myös mitataan markkinointitoimenpiteiden tehoa.

Kaikkeen tähän uusi teknologia antaa entistä parempia mahdollisuuksia, kun taustatyökaluna on mittaviin tutkimustuloksiin perustuva ajattelumalli, Verheggen selvittää.

Pohjoismaiden spesiaalit Kauppa 2017 -tapahtumassa pitämässään esityksessä Verheggen vertaili kahta Pohjoismaissa poikkeuksellisen tärkeää kohderyhmää keskenään.

Socializers-ryhmä muodostuu hintaorientoituneista kuluttajista.

Iältään he ovat keskimääräistä vanhempia, vähemmän koulutettuja, eivätkä kovin varakkaita. He pitävät silmällä tarjouksia ja ovat ostopäätöksissä käytännönläheisiä. He eivät erityisemmin arvosta brändejä, vaan ostavat mielellään esimerkiksi private label -tuotteita.

He katsovat paljon televisiota, myös ostoskanavia. He seuraavat sanomalehti-ilmoittelua, samoin erilaisia kuvastoja ja muuta postitse

tulevaa printtimainontaa. Verkossa he vierailevat usein ruuanlaittoon liittyvillä sivustoilla. He arvostavat henkilökohtaista kommunikaatiota ja tuotteisiin liittyviä takuita. Markkinoinnissa heille kannattaa korostaa käytännöllisyyttä, luotettavuutta ja hinta-laatu-suhdetta.

Toinen suuri pohjoismainen ryhmä Creatives puolestaan muodostuu laatua arvostavista kuluttajista.

He ovat keskimääräistä nuorempia, usein pitkälle koulutettuja ja keskimääräistä varakkaampia.

Kuluttajina he ovat kriittisiä ja vaativia. He arvostavat brändejä, erityisesti sellaisia, joihin liittyy mielenkiintoisia tarinoita, ja pitävät taiteesta ja designista. He viettävät paljon aikaa verkossa ja ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä.

Tv:tä he seuraavat suhteellisen vähän katsoen lähinnä kulttuuriohjelmia. Kuitenkin myös printtimedia, kuten laadukkaat aikakauslehdet, puhuttelevat heitä.

Markkinoinnissa heille kannattaa korostaa yksilöllistä laatua, innovatiivisuutta ja mahdollisuutta hyödyntää online-sovelluksia.

Minkälaisen ohjeen markkinointiguru antaa, kun mietitään näiden kahden ryhmän tavoittamista? Mitkä kanavat ovat tehokkaimpia?

– Online-kanavien merkitys kasvaa koko ajan erityisesti Creativeskohderyhmässä. Mutta traditionaaliset kanavat, kuten suorapostitus ja printtimedia ovat edelleen voimissaan – ”still alive and kicking” – ja tärkeitä erityisesti Socializers-ryhmälle. Ei ole olemassa yhtä kanavaratkaisua, joka sopisi kaikille. Mieti entistä tarkemmin kohderyhmiäsi, heidän arvojaan ja tutki todellista ostokäyttäytymistä. Jos toimit useassa eri maassa, sinun kannattaa ottaa huomioon, että erilaisten asiakasryhmien koko ja painoarvo vaihtelee maittain, Verheggen viestittää.

Tutkimuksesta lisää www.glocalities.com Myynti&Markkinointi

41

TYÖ & UR A

Teksti Jukka Nortio Kuvat Mikko Käkelä

COACHING

VAPAUTTAA MYYJÄN VOIMAVARAT Coaching suosio on kovassa nousussa myyntiorganisaatioissa. Eikä suotta, sillä tulokset puhuvat puolestaan.

D

an Soback lähti muutama vuosi sitten etsimään parasta menetelmää, millä työelämää voisi kehittää tehokkaimmalla tavalla.

– Löysin coachingin ja totesin, että se on tähän aikaan parhaiten soveltuva ja vahvin tapa kehittää sekä yksilöä että organisaatiota, Business Coaching Instituten coach-kouluttajana yli kymmenen vuotta toiminut Soback kertoo.

– Coaching on eniten kiinni työn arjessa. Siinä huomioidaan parhaiten liiketoiminnan tarpeet ja miten tuloksia saavutetaan.

Coaching vastaa tarpeeseen kehittää johtamista irti hierarkkisesta eli positiolähtöisestä toiminnasta kohti työntekijöiden itsensä johtamista, oma-aloitteisuutta, vastuunkantoa ja ratkaisukeskeisyyttä.

42

– Siirrymme maailmaan, jossa on vähemmän seuraajia ja enemmän itsensä johtajia, Soback tiivistää.

Menestyvä organisaatio ei voi nopeassa muuttuvassa työelämässä perustua ylhäältä tuleviin sääntöihin ja käskyttämiseen. Työntekijöiden on kyettävä arvioimaan itse tilanne, tekemään päätöksiä ja ratkomaan ongelmia.

Sobackin mielestä olemme murroskohdassa, jossa toinen jalka on teollisessa hierarkkisessa rakenteessa ja toinen jo uudessa toimintatavassa, jossa korostuu työn projektimaisuus, matala hierarkia ja laajat verkostot.

– Monet organisaatiot kipuilevat välitilanteessa, vaikka ne ovatkin liikkeellä kohti uutta toimintamallia. Coaching on tapa selvitä muutoksesta ja omaksua uudenlaiset toimintatavat. Samalla kun opitaan uutta, on myös raaskittava luopua vanhan maailman käytännöistä, joi-

den tunnistaminen on ensimmäinen askel muutokselle.

Myyntityö uuteen kuosiin Coaching sopii kahdelta suunnalta myynnin tarpeisiin: se on oiva työkalu asiakastyöhön ja sillä voidaan valmentaa myyntitiimiä rikkomaan ennätyksiä. Asiakastyössä muutos on ilmeinen.

– Myyjät puskevat helposti omaa valmiiksi hiottua tuotettaan tai palveluaan asiakkaalle kuuntelematta, tarvitseeko asiakas sitä vai ei.

Coaching kääntää tilanteen toisin päin: tutustutaan asiakkaan maailmaan, mikä on hänen strategiansa ja huolenaiheensa. Dialogin ja diagnoosin perusteella luodaan kuva asiakkaan tarpeesta ja mietitään siihen sopiva ratkaisu. Palvelu tai tuote luodaan yhdessä asiakkaan kanssa niistä aineksista, joita tarjoajalla on repussaan.

Hyvä myyntijohtaja sparraa myyjiä tuloksiin, eikä tee työtä heidän puolestaan, Business Coaching Instituten Dan Soback sanoo.

Myynti&Markkinointi

43

MMTYÖ A KOULUTTA & UR A A

Mitä on coaching?

kaltaisen ajattelun halutaan toteutuvan myös työelämässä.

Coaching on myyjälle toimintatapa, jolla • luodaan aito yhteys asiakkaaseen ja hänen maailmaansa.

• päästään asiakkaan kanssa yhteistyömoodiin, jolla haetaan aidosti parhaat ratkaisut ongelmiin.

• päästään nopeasti eteenpäin asiakastilanteissa ja asiakassuhteen rakentamisessa.

• haastetaan asiakasta miettimään, mitä hän oikeasti tarvitsee.

• kehitetään omaa ammattitaitoa ja kannetaan vastuuta omasta ammattitaidosta.

Coaching ei ole mentorointia

Soback myöntää, että asiakaslähtöisyys on jo lähes puhki kaluttu asia. Coaching tuo konkreettisia toimintatapoja myynnin arkeen.

– Kun minä lähden coachaavaan myyntitilanteeseen, unohdan myynnin ja keskityn kuuntelemaan asiakkaan tilannetta ja hänen tarpeitaan. Kun ne selviävät, yhdessä mietimme, millaisia mahdollisuuksia minulla on tarjota ratkaisuja asiakkaan pulmiin.

Luottamusta ja vallanjakoa Coachaavassa myynnin johtamissa siirrytään toimintatapaan, jossa luotetaan, että myyjät tietävät parhaiten asiakaskuntansa tarpeet ja heillä on paras mahdollisuus hakea jatkuvasti tietoa heiltä.

– Myyntijohdon ei pidä lähteä ratkomaan myyjien ongelmia, vaan tehdä heidän kanssaan tiivistä yhteistyötä. Myyntipalavereissa luovutaan käskyttämisestä. Myyntijohtajan kannattaa hakea myynnin viisaus myyjiltä, kysyä missä asioissa on onnistuttu, millainen myyntistrategia on toiminut ja miten myyjä aikoo mennä eteenpäin. Hyvä myyntijohtaja sparraa myyjiä tuloksiin, eikä tee työtä heidän puolestaan.

Coachaava toimintatapa vaatii muutosta yrityskulttuuriin, sillä myyntijohdon on luotettava myyjiinsä ja myös viestittävä se. Myyntijohto kertoo silloin: ”meidän myyjät osaavat hommansa ja he osaavat tehdä oikeita päätöksiä”.

44

– Myyntijohdon on lähdettävä määrätietoisesti jakamaan valtaa, vastuuta ja päätöksentekoa alaspäin. Myyjiltä edellytetään itsenäistä päätöksentekoa ja kykyä etsiä ratkaisuja omassa työssään. Myyntijohtaja seuraa rinnalla, kannustaa ja on valmis kuulemaan ongelmissa.

Niissäkin tilanteissa johtaja edellyttää, että myyjällä on esittää erilaisia ratkaisuehdotuksia siitä miten edetään.

Kulttuurimuutoksen pisin askel on se, että myyntijohto antaa myyjille luvan riskinhallintaan, kokeilemiseen ja epäonnistumiseen. Myynnissä siirrytään riskien minimoinnista mahdollisuuksien maksimointiin.

Vanhassa maailmassa myyntijohtajan iso ego perustui asemaan ja Excelillä mitattuihin tuloksiin.

Uudessa toimintatavassa egoa rakentaa ylpeys omista joukoistaan ja yhteisistä onnistumisista.

– Johtajuus muuttuu käskyttäjästä palvelutehtävään, jossa hän auttaa muita kasvamaan ja kukoistamaan.

Coachingin taustalta on jo muinaisten kreikkalaisten sokraattinen ajatusmaailma ”viisaus ei asu minussa vaan teissä, minä sen viisauden teissä herätän”. Nyky-yhteiskunnassa korkeasti koulutetut ihmiset haluavat vapautta ja mahdollisuuksia rakentaa omaa työtänsä.

– Sama ilmiö liittyy myös oman elämän hallintaan, itsensä kehittämiseen ja aikuisoppimiseen. Tämän-

Coaching kuulostaa pitkälti samalta kuin mentorointi. Mitä eroa niillä on?

– Niille on yhteistä luottamuksellinen yhteistyösuhde, keskustelut ja kiinnostus toisen ihmisen kehittymistä kohtaan. Mentoroinnissa kokeneempi osapuoli siirtää omaa tietoaan ja kokemuksiaan kokemattomammalle, kun coachingissa viisaus ammennetaan coachattavan omasta osaamisesta. Coaching selkiyttää kysymyksillä coachattavan ajatuksia, toimintatapoja ja tavoitteita.

Coaching-kulttuuri merkitsee laajimmillaan yrityksen läpäisevää toimintatapaa, jossa esimiehet ja alaiset coachavat tasapuolisesti toinen toisiaan ja saavat näin koko organisaation toimimaan optimaalisella tavallaan. Ideaalitilanteessa kaikki ovat kiinnostuneita toistensa kehittämisestä ja kehittymisestä ilman organisaation muodollisia rakenteita.

– Tavoitteenani on tuoda työyhteisöihin uudenlainen vuorovaikutustapa, jolla kohdataan uudella tavalla ihminen. Tällainen yhdessä miettiminen ja rakentaminen on paras mahdollinen tapa toimia alati muuttuvassa toimintaympäristössä, jonka kehityksestä kellään ei voi olla yksin oikeaa käsitystä.

Kymmeniä henkilöitä coachingin poluille opastaneella Sobackilla on kaksi ehtoa, jotta hän lähtee kehittämään ihmistä tälle tielle.

– Ensiksi hänen on tunnistettava ja hyväksyttävä kehittyminen.

Toiseksi on oltava motivaatiota kehittyä. Näiden ehtojen lisäksi selvitän aina, onko coaching oikea lääke ihmiselle tai organisaatiolle vai onko esimerkiksi strategia tai organisaation rakenne totaalisen vinossa.

Coaching ei ole lääke kaikkiin sairauksiin.

Mieli on myynnin työkalu

I

ra Lange on toiminut 20 vuotta myynnin ja johtamisen parissa, joista viimeiset kolme vuotta valmentajana kahden naisen Q.Motion-yrityksessä.

– Teen paljon työtä tunteiden ja mielen kanssa. Ja sen, miten tunteita käsitellään työelämässä, muun muassa ristiriitatilanteissa, Lange kuvaa työtänsä.

Myynnin coaching on tullut hänelle tutuksi sekä omassa myyntityössä että myyntitiimien valmennuksessa.

– Myyntijohtajat kertovat, että heillä on myyntiputki, resurssit, CRM, pipeline ja aktiviteettitasot kunnossa, mutta kas kummaa, kun myyntiä ei tule. Johdon syyttävä sormi osoittaa usein alisuoriutuviin myyjiin, Lange sanoo.

– Yrityksissä valmennetaan hyvin paljon pelkästään myynnin tekniikkaa. Myynnille tuodaan koko ajan uusia mittareita ja välineitä sekä opetetaan niiden käyttöön. Myyjän persoona jää samalla usein sivuun: Ei olla kiinnostuneita mitä myyjä ajattelee, minkälaisia arvoja ja asenteita hänellä on. Eli koko myyjän persoonassa oleva potentiaali jää käyttämättä. Tähän tilanteeseen coaching tuo avun.

Langen myyntilanteet ovat pääasiassa kuuntelua ja muutamien tarkentavien kysymysten esittämistä.

– Teen mindfulness- ja läsnäoloharjoitukset ennen jokaista tapaamista. Orientoidun ajattelemaan juuri sitä ihmistä, jonka tapaan ja miten voin häntä auttaa. Välittämisen tunne ja energia kasvaa minussa jo matkalla asiakkaan luokse.

Langen asiakastapaaminen alkaa esimerkiksi kysymyksellä: ”Mitä sinä haluat tämän keskustelun tuloksena saavuttaa?”

– Se on aika epätyypillinen aloitus verrattuna tavanomaiseen small talkiin, yritysesittelyyn ja usein aivan liian nopeaan tarvekartoitukseen.

Coaching tuo Langen ajattelussa myyjän persoonan vahvasti mukaan myyntitapahtumaan. Myyjälle opastetaan, miten hän omalla läsnäolollaan, persoonallisella keskustelutyylillään ja erityisesti syväkuuntelulla saa asiakaan avautumaan ongelmistaan.

Miten tällainen kuuntelu ja pysähtyminen sopivat suomalaiselle nopealiikkeiselle ja kauppoja klousaavalle myyjälle?

– Pysähtyminen on aluksi outoa ja kohtaa vastustusta. Tulokset kuitenkin ratkaisevat. Olen tavannut myyntitiimejä, joissa säännölliset mindfulness-harjoitukset ovat nostaneet myynnin volyymeja. Kun myyjät saavat mahdollisuuden muuttaa toimintaansa, ajattelu alkaa muuttua ja tuloksia tulee. Tällaiseen muutokseen tarvitaan ehdottomasti johdon selkeä tuki ja sitoutuminen.

Myynti&Markkinointi

45

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

TYÖMORAALI KERTOO ARVOMAAILMASTA Ylisuorittaja raahautuu töihin sairaanakin.

Alisuorittaja täyttää työpäivänsä muulla kuin työn tekemisellä. Miksi ihmiset toimivat näin?

P

ykologi, kirjailija HannuPekka Sinervä on kehittänyt työmoraalin tutkimukseen kahdentoista kysymyksen patterin, jonka avulla yritykset voivat selvittää, millainen työmoraali organisaatiossa vallitsee. Miksi työmoraalia on tarpeen tutkia? ‒ Huolestuttavaa on, että edelleen sille, joka tekee runsaasti töitä, annetaan niitä aina vain enemmän. Työmoraalitutkimuksen avulla saadaan selville esimerkiksi yrityksen työturvallisuusriskejä, Sinervä kertoo.

Työmoraali perustuu yrityksen määrittämään arvomaailmaan ja sen mukaisesti asetettuihin tavoitteisiin. Työmoraali

46

paljastaa, miten arvot näkyvät arjessa.

Jos arvoja ja tavoitteita ei ole määritelty, työntekijät ovat tuuliajolla. Alisuorittaja saattaa käyttää päivänsä päämäärättömästi siksi, että hän ei tiedä, mitä häneltä odotetaan.

Sinervän työmoraalitutkimuksen lähtökohtana ovat erilaisten ominaisuuksien kuten avoimuus, suvaitsevaisuus, ahkeruus, joustavuus, taloudellisuus ja laadukkuus kartoittaminen sekä yksilö- että yritystasolla. Työntekijöiden vastauksia verrataan yrityksen arvoihin. ‒ Työmoraalitutkimusta voidaan käyttää hyödyksi jo rekrytointivaiheessa, toteaa Sinervä.

Tutkimustuloksia on yli kymmenen vuoden ajalta. Taloustutkimus on nykyään

Sinervän teknisenä yhteistyökumppanina tulosten käsittelyssä. Parhaiten toteutuu pyrkimys laadukkuuteen. Organisaatioiden sisäisissä kyselytutkimuksissa korostuu avoimuuden merkitys.

Yksilövastausten läpikäynnissä voidaan käsitellä liian voimakkaita ominaisuuksia, kuten esimerkiksi ylitunnollisuutta. Miksi henkilö kokee niin ja mitä voisi tehdä, jotta työuupumus ei iskisi.

Alisuorittamisen syynä voi olla se, että yksilö ei pärjää kyseisessä organisaatiossa; joku toinen työympäristö saattaisi sopia hänelle paremmin. ‒ Työntekijät voivat itsekin arvioida työmoraaliaan. Arvioinnit ovat mielenkiintoisia: usein paljastuu, että vastaajat kokevat olevansa ahkerampia kuin muut.

A L L A M O L I TALV N Ä Ä L Y P L Y K % 5 1 T Y N A A VAR

Työmoraali on kimppu uskomuksia.

Se on monitahoinen kokonaisuus, jonka alkujuuri on ihmisten kasvuympäristön arvomaailmassa. Kokemusten myötä tai tietoisin ponnistuksin se voi muuttua.

Avaintekijä työmoraalin kehittämisessä ovat keskustelut. ‒ Työ alkaa arvomaailman esiin kaivamisesta. Olen nähnyt, miten innostuneesti työntekijät ovat ottaneet vastaan keskustelut yhteiseen tavoitteeseen pyrkimiseksi ja kehitystä on alkanut tapahtua, kertoo Hannu-Pekka Sinervä.

Pohjimmiltaan arvoista ja työmoraalista keskusteleminen tähtää työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseen, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan yrityksen menestykseen. ‒ Näen positiivisena kehityksenä sen, että suomalaisten itsetunto on kehittynyt ja meistä on tulossa maailmankansalaisia, joiden ominaisuuksiin kuuluu suvaitsevaisuus, avoimuus ja erilaisuuden ymmärtäminen. Keskusteluilla maailma paranee, summaa Sinervä.

Sofia Flygare

Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai vuokraa loma-asunto.

MMA:n jäsenille alennus kaikissa Suomen Holiday Club -kohteissa, mm. Saimaalla, Caribiassa, Tampereen Kylpylässä, Katinkullassa, Kuusamon Tropiikissa, Saariselällä ja Sallassa.

Valitse kohteesi ja varaa jo tänään holidayclub.fi tai soita 030 68 600 ma–pe 8–18, la 10–15 Edun saat varatessasi koodilla: MMA15

REILU KUMPPANI - SEMINA ARI

Tapahtuman pääpuhuja Arman Alizad ei omien sanojensa mukaan tiedä mitään myynnistä. Hän vain rakastaa sitä, mitä tekee. Tilaisuuden juonsi Social Selling -vaikuttaja Sani Leino yhdessä MMA:n viestintäsuunnittelija Anni Karppasen kanssa.

Reilu Kumppani -seminaari täytti Musiikkitalon Reilu kumppani -seminaari kokosi MMA:n jäsenet Musiikkitaloon 27. lokakuuta. Tilaisuudessa myynnin ammattilaiset antoivat vinkkejä myynnin parantamiseen nykyaikaisia keinoja käyttäen.

Myyntipumppu Lauri Seppälän mielestä Suomi on myynnin banaanivaltio. Yritysjohto ei osaa myydä eikä näe myynnin tärkeyttä.

Myös myynnin tekijöiden oma arvostus työtä kohtaan laahaa maassa.

– Myynti on yrityksen sydän. Se pitää liiketoiminnan käynnissä. Ilman myyntiä yritys kuolee, Seppälä sanoi.

Lauri Seppälän yritys Interim Sales tekee työtä myynnin arvostuksen eteen. Yrityksissä tarvitaan osaavampaa myyntijohtoa sekä kaikki myy -asennetta.

48

Seija Lukkala perusti 2000-luvun alussa kierrätysmateriaaleja hyödyntävän Globe Hopen. Tuolloin hänen liikeideaansa pidettiin hulluna. Nykyisin LOHAS-kuluttajia (Lifestyle of Health and Sustainability) katsotaan olevan Suomessa jo 34 prosenttia.

Social Selling -valmentaja Laura Pääkkönen laittoi osallistujat repimään omat käyntikorttinsa. Aktiivinen LinkedIn-tili on paperia parempi keino tehdä kauppaa.

Vainun perustaja ja myyntijohtaja Mikko Honkanen kertoi, millaista tietoa myyjällä on käytössä ja miten sitä voi hyödyntää.

Honkasen yritys on kasvanut perustamisen jälkeen kovaa vauhtia ja tavoitteena on rekrytoida 20 ihmistä lisää vuoden loppuun mennessä. Kasvu on onnistuneen myynnin ansiota.

– Me olemme kassavirtapositiivinen business. Tulemme vähän startup-maailman ulkopuolelta, sillä meillä ei ole ollenkaan pääomasijoittajia.

Seminaariaamuna MMA jakoi tuhat ruusua Musiikkitalon läheisyydessä työmatkalaisille. Jakajina oli Haaga-Helian myynnin koulutusohjelman opiskelijoita.

Seija Lukkala: Tarjoa asiakkaille kestäviä arvoja Globe Hopen yrittäjä ja toimitusjohtaja Seija Lukkala avasi MMA:n Reilu kumppani -seminaarin. Globe Hope valmistaa vaatteita, laukkuja ja liikelahjoja kierrätysmateriaaleista. Tuotteet tehdään lähituotantona.

– Me emme näe kerran käytettyä materiaalia jätteenä vaan raaka-aineena, Lukkala kuvaa.

Lukkala heräsi kestävään kulutukseen jo 15 vuotta sitten.

Hän on työskennellyt koko uransa tekstiiliteollisuudessa, joka on yksi maailman saastuttavimmista teollisuuden aloista. Tekstiiliteollisuudessa luodaan ihmisille sesongin mukaan vaihtuva tarve. Halpatuotetut vaatteet on hinnoiteltu kertakäyttövaatteiksi.

Kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden myymisessä vaikeinta onkin saada kuluttajat ymmärtämään tuotteen hinta.

– Oikean hinnan käsitys on vääristynyt. Halpatyövoimalla, ja huonosta materiaalista tuotetun paidan hinnan ei pitäisi olla se normi. Tuotteen oikea hinta määräytyy muulla tavalla.

Hinnan ymmärtämisessä on tärkeä ottaa huomioon tuotteen kestävyys eettisestä ja ekologisesta näkökulmasta, Lukkala muistuttaa.

Kuluttajille suunnattujen vaatteiden lisäksi Globe Hope valmistaa yrityksille liikelahjoja kierrätysmateriaaleista. Materiaaliksi käyvät esimerkiksi vanhat Roll-Upit, liput ja työvaatteet.

– Me emme puhu liikelahjoista vaan viestinnän välineistä.

Lahjojen kautta kerrotaan yrityksen tarina ja viestitään yrityksen vastuullisuudesta. Tällöin lahja on myös saajalle henkilökohtaisempi, Lukkala sanoo.

Lukkala kertoo itse olevansa huono kuluttaja. Hän ei osta kaupasta juuri muuta kuin elintarvikkeita.

Lukkala kehottaa kuluttajia ostamaan mahdollisimman lähellä valmistettuja tuotteita. Mitä pidemmäksi tuotantoketju kasvaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tuotantoketjun tarkastelu ei kestä päivänvaloa.

– Pienenä yrityksenä meillä ei ole mahdollisuutta ostaa kalliita sertifikaatteja. Avoimuus on meidän sertifikaattimme, Lukkala kertoo.

– Tulevaisuudessa voittajia ovat ne yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen kestäviä arvoja.

Myynti&Markkinointi

49

AUTOILU

ISO NELIVETO, SÄHKÖLLÄ Audi päivitti reilu vuosi sitten ison katumaasturi Q7:n uuteen korimalliin. Nyt Q7:sta on saatavilla myös e-Tron-pistokehybridi, joka toimii sekä dieselmoottorin että sähkön voimin.

Teksti ja kuvat Tuomas Sauliala

50

A

udin iso maasturi herättää ajatuksia puolesta ja vastaan. Auton valtaisa koko ja korkeus eivät jää huomaamatta. Q7:n pistokehybridiversio on kuitenkin paperilla todellinen ekoauto, sen hiilidioksidipäästöt ovat vain noin 50 grammaa sadalla kilometrillä.

Audin kuninkuusluokan maasturi on sisältä ja ulkoa sitä laatua, mitä saksalaiselta premium-brändiltä voi odottaa. Kuskin penkiltä katsottuna valmistajan kokemus näkyy: paneelit ja painikkeet ovat tyylikkäät, penkkien mukavuus mainio ja viimeistely kohdallaan. Erilaisia painikkeita on kuitenkin paljon: pelkästään ratista löytyy 12 painiketta ja kaksi rullaa. Audi Q7:n käyttö vaatii opettelua, mutta se kannattaa. Sopivasti varusteltuna ja käytettynä Q7 tekee ajamisesta leppoisaa.

Näyttö mittaritaulun paikalla Kuskille tarjotaan kaikki tarvittava ja enemmänkin ratin painikkeiden ja sen takaisen näytön avulla. Nopeusnäyttö sekä sähkö- ja dieselmoottorin yhdistävä tehonäyttö antavat tarvittaessa tilaa muille tiedoille, kuten navigaattorille ja vaikka kulutusstatistiikalle. Näyttö on tyylikäs ja vaikuttava, mutta kärsii pienestä sekavuudesta: ajoittain informaatiota työnnetään kuljettajan pureskeltavaksi liikaa.

Myös keskikonsolissa on näyttö. Siitä on iloa lähinnä matkustajille, sillä näyttö tuntuu monessa kohdassa toistavan samoja asioita ratintakaisen näytön kanssa. Keskikonsolia kuitenkin tarvitaan syvemmälle menevien asetuksien muuttamiseen sekä navigointikohteen syöttämiseen. Tätä varten vaihdekepin eteen on tuotu kosketuspinta, jonka avulla kirjaimia rustataan autolle. Kirjainsyöttö toimii hyvin, mutta näppäimistö kosketusnäytöllä voisi toimia paremmin.

Kunhan haluttu kohde on saatettu auton tietoon, navigaattori toimii todella mallikkaasti. Näytölle piirtyy jopa ympäröivien rakennusten karkeat kolmiulotteiset mallit, mikä helpottaa ahtaissa kaupunkiolosuhteissa suunnistamista. Auto osaa käyttää sähkö- ja dieselmoottoreita älykkäästi säästäen polttoainetta suunnitellulla reitillä. Kaupungissa ajetaan enemmän sähköllä, maantiellä enemmän dieselin voimin.

Mukautuva vakionopeudensäädin hahmottaa paitsi edellä ajavan autoilijan sijainnin, myös nopeusrajoitukset sekä kameroiden kuvaamana että karttadatan pohjalta. Audi osaa ennakoida ajonopeuden vastaamaan tulevia nopeusrajoituksia ja liikennettä. Tämä yhdistettynä kaistavahtiin tekee matkanteosta mukavasti soljuvaa. Kaistavahti vaatii toimiakseen kuitenkin hyvän näkyvyyden tiemerkintöihin, joten lumikeleillä kuskille siirtyy suurempi vastuu ajamisesta.

Hitaissa nopeuksissa Audin ruuhka-ajotila ajaa autoa täysin automaattisesti, ilman kuljettajan myötävaikutusta. Kädet on kuitenkin pidettävä ratissa.

Sähköistys on tehty hyvin Audin sähkömoottoria ruokkii markkinoiden suurin pistokehybridin ajoakku. Eurooppalaisen testisyklin mukaan akku riittää noin 56 kilometrin ajoon. Todellisuudessa ajomatka on 30–40 kilometrin luokkaa. Tavallisesta kotipistorasiasta akun lataus tyhjästä täyteen kestää noin 6–9 tuntia, kolmivaiheisesta voimavirtaliittimestä täysi lataus tehdään 2–3 tunnissa.

Sähköistys ei tule aivan ilmaiseksi Q7:n runkoon. Kolmannesta istuinrivistä ja nelipyöräohjauksesta on jouduttu luopumaan ja painoa on otettu satakunta kiloa lisää kannettavaksi. Vastineeksi Audi antaa kuitenkin ison ajoakun, energiatehokkaan ilmalämpöpumpun lämmitykseen ja tehokkaan sähkömoottorin.

Audi Q7 e-Tron onkin ehkä niin hyvä sähköavusteinen kaupunkiauto kuin mitä tämän kokoluokan auto ylipäätään voi olla. Se kulkee sähkölläkin nelivedolla, toisin kuin kilpailijansa Volvo XC90. Audi on myös ketterämmän oloinen.

Sähkötekniikan ohella Audia siirtää 3-litrainen dieselmoottori. Ajotilasta riippuen diesel-moottori voi olla koko ajan käynnissä tai sammutettuna odottamassa ajoakun tyhjenemistä tai kuskin kovempaa kaasupolkimen polkaisua.

Diesel-hybridin luonne tulee juuri tällaisissa tilanteissa esille: sähkömoottori reagoi kaasuun heti, mutta dieselin käynnistyminen kestää juuri havaittavan hetken, mikä johtaa viiveeseen kaasupolkimen vasteessa. Varsinkin hitailta nopeuksilta moottoritielle kiihdytettäessä tämän huomaa. Q7 e-Tron on kuitenkin täysin toimiva peli sähköllä ajettaessa vielä 80 km/h alueella. Valmistajan mukaan huippunopeus sähköajossa on 135 kilometriä tunnissa.

Audi Q7 on iso ja moneen ympäristöön sopiva auto, mutta sen e-Tron versio on parhaimmillaan taajamissa ja lyhyillä matkoilla, jolloin autoa on mahdollista ladata melko usein. Sen sijaan pitkillä päivämatkoilla sähkötekniikasta on lähinnä haittaa lisäpainon muodossa. Kannattaa myös pitää mielessä, että käyttövoimavero on suurimmillaan juuri tällaisissa diesel- ja sähkömoottorin yhdistävissä hybrideissä.

Plugin-hybriditekniikka on toimiva ja hyvin tehty ja sillä on mahdollista vähentää merkittävästi polttoaineenkulutusta. Toisaalta sähkötekniikan ei tarvitse näkyä kuljettajalle ja matkustajille mitenkään, e-Tronia voi ajaa kuten mitä tahansa isoa, laadukasta, nelivetoista maasturia.

Audi Q7 e-Tronpistokehybridi • Teho, yhdistetty: 369 hv (275 kW), 700 Nm • Teho, sähkömoottori: 94 kW / 350 Nm • Teho, dieselmoottori: 190 kW / 600 Nm • Akusto: 17,3 kWh • Paino: 2520 kg • Kulutus ja päästöt: 1,8–1,9 l/100 km, 48–50 g/km • Hinta alkaen: 97 904 € • Vapaa-autoetu alk. 1 590 €/ kk, käyttöetu alk. 1 425 €/kk Myynti&Markkinointi

51

M ATK ALLA

Koonnut Sofia Flygare

Lentoparkki palvelee netissä Lentoasemalla on terminaalien läheisyydessä paljon edullisia pysäköintipaikkoja. Finavian verkkosivuilta voit tarkistaa hinnat, paikkatilanteen ja maksutavat. Ilmainen bussikuljetus sisältyy hintaan.

Voit varata paikoituksen etukäteen nettipalvelun kautta. Näin varmistat autollesi parkkipaikan myös ruuhka-aikoina.

Lisätiedot: www.finavia.fi/fi/helsinkivantaa/kulkuyhteydet

Clarion Hotel Helsinki avautui Länsisatamassa Lokakuussa avautunut merenrantahotelli Clarion Hotel Helsinki erottuu korkeudellaan sekä ainutlaatuisilla tiloilla ja yksityiskohdilla.

Kahta tornia yhdistää lasinen kävelysilta sekä lasiset näköalahissit. Toisen tornin huipulla olevalta näköalaterassilta voi ihailla maisemia meren ja kaupungin yllä.

Toisen tornin katolla voi puolestaan uida lämmitetyssä kattouima-altaassa, saunoa sekä kuntoilla yläilmoissa.

Clarion Hotel Helsinki on energinen kohtaamispaikka niin paikallisille kuin hotellivieraillekin. Hotellin 16 kerrosta, 425 huonetta, 15 kokous- ja tapahtumatilaa sekä Kitchen & Table -ravintola tuovat Helsinkiin uutta sykettä.

Clarion Hotel Helsingin vanhaan makasiiniin rakennettu tuhannen hengen tapahtumakeskus muuntautuu monipuolisesti niin kokouksiin, kongresseihin kuin juhliinkin. Lars Sonckin 1930-luvulla suunnittelemassa makasiinissa yhdistyvät historiallinen tunnelma ja moderni tapahtumaosaaminen, kuten Suomen paras kokoustekniikka. Makasiinissa sijaitseva Kitchen & Table -ravintola on ruotsalaisen huippukokki Marcus Samuelssonin käsialaa.

Helsingin keskusta sekä metrolinja sijaitsevat kävelymatkan päässä hotellista, ja raitiovaunulinja aivan hotellin vieressä. Hotellin suunnittelusta vastaa Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy. 52

Älykkäitä yhteiskäyttöautoja Huoltoleasingyhtiö ALD Automotive tuo markkinoille täydellä huolenpidolla varustetut älykkäät yhteiskäyttöautot. ALD Sharing -yhteiskäyttöpalvelu tuo yrityksille kustannussäästöjä ja samalla mahdollistaa työntekijöiden joustavan liikkumisen. Älykäs teknologia mahdollistaa autojen avaimettoman käytön sekä autojen huoltotilanteen ja käyttöasteen tarkan seuraamisen.

Yritys maksaa yhteiskäyttöautosta ajosuoritteeseen ja autoluokkaan perustuvan päiväkohtaisen vuokramaksun.

– ALD Automotive huolehtii ALD Care -huolenpitopalvelun avulla kaikista auton ylläpitoon liittyvistä toimenpiteistä, varauksista lähtien. Asiakkaan tarvitsee vain ajaa. Palvelu tuo yrityksille mahdollisuuden tehostaa yhteiskäyttökaluston käyttöastetta monen ajoneuvon sijasta, sanoo ALD Automotiven toimitusjohtaja Pekka Kivinen.

ALD Sharing -palvelu tarjoaa ajanvarauskalenterin, josta yhteiskäyttöauton voi varata kätevästi ajasta ja paikasta riippumatta älypuhelimen avulla. Palvelu on jo nyt kattavasti saatavilla laajalla autovalikoimalla ja ensimmäiset yhteiskäyttötilaukset ovat jo tulleet, kertoo ALD Automotiven myyntiryhmän päällikkö Aki-Aleksi Pesonen.

Lisätietoa: www.aldsharing.fi

Katajanokan hotellinjohtaja Eerika Rinne ja Primehotelsin Timo Vepsäläinen iloitsivat tunnustuksesta.

Työhuone hotellin aulassa Jatkossa Original Sokos Hotellien auloihin voi pistäytyä hoitamaan työasioita, verkostoitumaan tai vaikka tekemään paritehtävää, vaikka ei olisi hotellin asukas.

Kaikissa Original-hotellien auloissa on myynnissä kahvia ja virvokkeita, ilmainen wlan-yhteys sekä sähköpistokkeita.

Cowork-aulat vastaavat uudenlaiseen tapaan tehdä töitä eri paikoissa.

– Myös paikkakuntalaiset voivat tulla työskentelemään auloihimme ja antamaan samalla omat ajatuksensa henkilökunnalle cowork-tilojen kehittämiseksi, kertoo Markus Siitonen, SOK Matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjauksen konseptipäällikkö.

Cowork-auloja sisustetaan ja rakennetaan lisää hotelliuudistusten yhteydessä. Tällä hetkellä valmiita cowork-auloja on Hämeenlinnan, Seinäjoen ja Vaasan Original Sokos Hotelleissa. Seuraavat ovat tulossa Mikkeliin ja Jyväskylään.

Cowork-aulat soveltuvat työskentelyyn yksin tai pienryhmissä. Työpisteiden käyttö on maksutonta.

Hotel Katajanokalle tunnustus World Luxury Hotel Awards -kilpailussa Hotel Katajanokka palkittiin Suomen parhaana designhotellina Dohassa, Qatarissa järjestetyssä World Luxury Hotel Awards -gaalassa. Kilpailussa palkitaan ansioituneita luksushotelleja, jotka kykenevät erinomaiseen palvelutasoon.

Kilpailuun valittavien hotellien ja lomakohteiden odotetaan täyttävän kriteerit erinomaisista puitteista ja huippupalvelusta. World Luxury Hotel Awards -tunnustukset perustuvat hotellivieraiden antamiin ääniin sekä tuomariston valintaan.

Hotel Katajanokka on saanut lisäksi kuutena perättäisenä vuotena TripAdvisorin Traveller’s Choice -tunnustuksen ja kuuluu myös TripAdvisorin Hall of Fameen.

Uusi hotelli Ahvenanmaalla!

Uusi Hotelli Pommern Maarianhaminan keskustassa avattiin 2.3.2015. 95 täysin uutta huonetta, korkeatasoinen ravintola, lounge ja viinibaari kutsuvat viihtymään.

Myyntimiespaketti alk. 115€ Sisältäen majoitus 1-hengen classic-huoneessa, aamiainen, 20 € ravintolakuponki, sauna ja parkkipaikka.

Park Alandia Hotell Maarianhaminassa aivan keskustassa 79 huonetta, suosittu ravintola, pubi sekä kokoustilat.

Myyntimiespaketti

81€ Puh. 018 - 15 555 • info@alandhotels.fi • www.alandhotels.fi

A!

TERVETULO

 Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa  Runsas aamiainen  Maittava päivällinen  Iltasauna ja uinti  Filmi/urheilu kanavat  Näyttelytilat ilmaiseksi  Ilmainen WiFi  Ilmaiset parkkipaikat  Livemusiikkia keskiviikko– lauantai

www.parkalandiahotel.com | info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄ Koonnut Sofia Flygare

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti ­omien jäsentemme edustamia tuotteita.

Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen toimitus@mma.fi.

Älykorut toimivat henkivartijoina ja kuntovahteina

Kuntoilua luonnonkivillä Fitrocks-kuntoiluvälineet valmistetaan käsityönä Suomessa suomalaisesta graniitista, koivusta ja hamppuköydestä.

Kauniit treenikivet sopivat kuntoiluvälineiksi, sisustuselementiksi ja lahjaksi. Tuotevalikoimassa saatavana kahvakuulat, käsipainot, lekakivet, narukivet, otekivet sekä kehonhuoltorulla.

Lisätiedot: www.fitrocks.fi

Älytekniikka tulee yhä enemmän osaksi arkea. Uusin juttu ovat älykorut, jotka ovat muotoilultaan esteettisiä, mutta voivat tarpeen tullen vaikka pelastaa hengen.

Suomalaisvalmistajien älykorut kiinnostavat erityisesti kansainvälisiä markkinoita.

Kalevala Korun ja Biisafen yhteistyönä kehittämä Kalevala Buddy -älykoru tuo turvaa. Se toimii sekä hälytinnappulana että paikantimena. Korussa on myös askelmittari ja sillä voi ohjata musiikkilaitetta tai -sovellusta.

Oura-älysormus panostaa terveyteen ja hyvinvointiin.

Sormus mittaa kehon stressitilaa sykkeen ja verenpaineen avulla sekä nukkumista, liikkumista ja lepoa. Tulevaisuudessa Oura-älysormus voisi vaikkapa varoittaa alkavasta sydänkohtauksesta tai matalasta verensokerista.

Mobiilipalvelu työsuhde-eduille Eazybreak on nykyaikainen palvelu luontoisetujen hallinnointiin ja käyttämiseen. Palvelun avulla työnantaja voi tarjota henkilöstölleen lounas-, liikunta-, kulttuuri- ja työmatkaetuja. Maksaminen tapahtuu matkapuhelimella, joko Eazybreak-sovelluksella tai tekstiviestillä.

Lisätiedot: www.eazybreak.fi

54

Parkkikiekko logosta 3Dsuojakuoria puhelimeen Suomalainen 3Dcase tarjoaa 3D-tulostintekniikalla toteutettua brändinäkyvyyttä. Yrityksen valmistamat puhelinten suojakuoret toimivat tehokkaana markkinointimediana yrityksen nimelle ja logolle.

Suojakuoria valmistetaan iPhone- ja Samsung-puhelimille. Liukuvan suojakannen alla on korttitasku kahdelle kortille. Suojakuorien materiaali on iskunkestävää kumia ja muovia.

Yrityksen logo taipuu nyt parkkikiekoksi. Logon muotoinen ja värinen parkkikiekko on liikelahja, joka on hyödyllinen ja muistuttaa asiakkaita ja yhteistyökumppaneita yrityksestäsi päivittäin. Parkkikiekot valmistetaan kestävästä muovista.

Lisätiedot: www.3dcase.fi/ parkkikiekko

Lisätiedot: www.3dcase.fi/suojakuoret

Kalenteri elämän hallintaan

Lämpöä talveen Glerups-huopatohvelit on valmistettu merinovillasta tai gotlanninlampaan villasta. Pohja on pehmeää, kasveilla värjättyä vasikannahkaa tai luonnonkumia, joten tohvelit soveltuvat myös ulkokäyttöön.

Jalkineet muovautuvat täydellisesti jalkaan. Nämä ovat hyvät tossut mökille, kylmiin talvi-iltoihin tai muuten vain viluisille varpaille. Valikoimasta löytyy tohveleita niin pienille kuin suurillekin jaloille.

Lisätietoja: www.glerups.dk Myynti ja maahantuonti: hanna.hiihtola@gmail.com Facebook: Hannan töppöset

Elämäni vuosi 2017 -kalenteri auttaa oman elämän kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja seurannassa. Kalenteri sisältää työkaluja elämänhallintaan ja vinkkejä eteenpäin vievään itsetutkiskeluun. Kalenterin, listojen ja taulukoiden avulla voi jäsennellä elämän eri osa-alueita, kartoittaa kehittämistarpeita työelämässä ja rakentaa arjen, jonka avulla saavuttaa tavoitteita.

Kalenteri sisältää muun muassa: elämän arviointia, arvoja, sadan unelman listan, unelmista tavoitteita, lahjalistoja, liikunnan seurantaa, kiitollisuuslistan, viiden vuoden tavoitteet, minäkuvan vahvistamista, aikataulutusta kodinhoitoon ja siivoamiseen, juhlien suunnittelua ja tilaa hulluille ideoille, budjetointia.

Kalenteri on kotimainen tuote ja sitä voi kysyä Kipa- ja Info-ketjujen liikkeistä. Se on myös tilattavissa Adlibris- ja Booky-verkkokaupoista. www.holvi.com/shop/GreatDesign > Myynti&Markkinointi

55

LAKIPALSTA

Teksi Jaana Liimatainen / MOT Oy Kuvitus Jii Roikonen

KIUSAAMINEN PUHUTTAA MYYNTIALALLA Kiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet MMA:n lakipalveluissa.

Epäasiallisen kohtelun takana voi olla oman työyhteisön jäsen, mutta myös asiakas.

56

V

iime aikoina on yhä useampi yhteydenotto MMA:n lakimiehiin koskenut työpaikalla koettua kiusaamista ja muuta epäasiallista kohtelua. Yhteydenottojen lisääntymiseen on vaikuttanut varmasti ilmiön yleistyminen työpaikoilla, mutta myös se, että ihmisten tietoisuus asiasta on lisääntynyt. Kun asia on ollut enemmän esillä tiedotusvälineissä, kiusatutkin uskaltavat ryhtyä pitämään puoliaan.

Työterveyslaitoksen mukaan yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja systemaattista kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä. Kiusaaja voi olla yhtä hyvin toinen työntekijä kuin työnantajan edustajakin, usein oma lähiesimies.

Työntekijä voi joutua työssään myös työyhteisön ulkopuolelta tulevan epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi. Lähes jokainen asiakaspalvelussa pitkään työskennellyt on joskus kohdannut asiakkaan, jonka on kokenut erityisen hankalaksi.

Huono käytös on yleistynyt Käyttäytymisen rajat ovat heikentyneet: aikuiset ihmiset saattavat esiintyä vieraillekin ihmisille kiukkuisina ja vaativina. Ihmiset ovat oppineet valittamaan ja vaatimaan oikeuksiaan, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia, mutta tilanne muuttuu, kun aletaan aggressiiviseen tyyliin vaatia ”kaikkea mulle tässä ja heti”. ”Asiakas on aina oikeassa” ei tarkoita sitä, että asiakas saa käyttäytyä miten tahansa, mutta asiakaspalvelussa toimiva työntekijäkään ei saa koskaan käyttäytyä asiakasta kohtaan vähättelevästi tai epäarvostavasti.

Toisinaan molemminpuolisen turhautumisen taustalla voi olla yksinkertaisesti se, että asiakas luulee työntekijän pystyvän ratkaisemaan kaikki ongelmat, ja kun näin ei olekaan, kokee, ettei työntekijä haluakaan auttaa häntä.

Työntekijä/asiakaspalvelija puolestaan ahdistuu, kun saa osakseen moitteita ja valituksia, vaikka on mielestään tehnyt kaiken mahdollisen asiakkaan hyväksi.

MMA:n lakimiehiin otetaan usein yhteyttä siinä vaiheessa, kun työnantaja on antanut MMA:n jäsenelle varoituksen asiakkaan tekemän valituksen vuoksi. Jos valitus on työntekijän mielestä aiheeton, voi olla tarpeen, että työntekijä antaa puolestaan työnantajalleen asiallisen kirjallisen vastineen, jossa tuo esiin oman näkemyksensä asiasta.

Jo väkivallan uhka on haitaksi Valitettavasti monilla aloilla vaikeat asiakastilanteet tarkoittavat suorastaan fyysisen väkivallan uhkaa. Uhkaavia tilanteita voi esiintyä millä tahansa työpaikalla, mutta joillakin toimialoilla ne ovat toki yleisempiä. Esimerkiksi poliisit ja vartijat ovat valmistautuneet siihen, että työssä voi milloin tahansa kohdata väkivaltaisia ihmisiä.

Kaupoissa, ravintoloissa, sairaaloissa, sosiaalitoimistoissa, julkisessa liikenteessä ym. asiakaspalvelijoilla ei ole samanlaisia valmiuksia kohdata aggressiivisia asiakkaita, mutta riski on joka päivä olemassa.

Hyvin itsenäistä työtä tekevä myyntiedustajakin voi kohdata työssään väkivaltaa tai ainakin sen uhkaa. Tietooni ei ole kuitenkaan

NÄIN KOHTAAT VIHAISEN ASIAKKAAN Psykiatri ja psykoterapeutti Ben Furman on kehittänyt kollegoidensa kanssa loukkaantuneen asiakkaan kohtaamiseen viisikohtaisen ohjeistuksen.

1. Kuuntele. Ole vilpittömästi kiinnostunut kuulemaan, mistä asiakas on loukkaantunut ja mikä on se vääryys, jonka hän on mielestään kokenut.

2. Kiitä. Ilmaise jollakin tapaa arvostavasi sitä, että asiakas on ottanut asian puheeksi kanssasi.

3. Osoita ymmärrystä. Asetu asiakkaan asemaan ja ilmaise jollakin tapaa, että ymmärrät hänen kokemuksensa.

4. Ota osa vastuusta. Esitä pahoittelusi, ja jos suinkin on syytä, pyydä reilusti anteeksi.

5. Sovi jotakin. Pohdi yhdessä asiakkaan kanssa esimerkiksi sitä, mitä voitaisiin tehdä, jotta samankaltaisilta tilanteilta vältyttäisiin vastaisuudessa.

– onneksi – tullut, että moni MMA:n jäsen olisi joutunut työssään suoranaisen fyysisen väkivallan kohteeksi.

Väkivalta ja sen uhka vaikuttavat tietysti työntekijän työhyvinvointiin. Väkivallan uhka voi aiheuttaa haitallista työkuormitusta, vaikka varsinaisesti ei olisikaan sattunut tällaisia väkivaltatilanteita.

Ota epäasiallinen kohtelu puheeksi Työntekijän kokema epäasiallinen kohtelu, tulevat ne sitten työyhteisön sisältä tai sen ulkopuolelta, ovat yleinen työn kuormitustekijä.

Mikäli työntekijä kokee työnsä liian kuormittavaksi, asiasta tulee kertoa viipymättä työnantajalle. Tilanne korjaantuu harvoin itsestään, vaan vaatii yleensä toimenpiteitä.

Työnantajan tulee tunnistaa ja selvittää kaikki työhön liittyvät riskit ja arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantaja ei ryhdy toimenpiteisiin henkisten ja fyysisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran vähentämiseksi, kannattaa kääntyä työsuojeluviranomaisen (Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue) puoleen.

Usein on helpointa, että työsuojeluvaltuutettu on yhteydessä viranomaiseen. Työsuojeluviranomainen antaa ohjeita ja neuvoja sekä tarvittaessa valvoo, että työnantaja ryhtyy toimimaan kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi. Työterveyshuollosta saavat niin työnantaja kuin työntekijätkin asiantuntija-apua kuormitustekijöiden selvittämiseen ja ehkäisemiseen.

MMA:n jäsenet voivat tietysti ottaa myös näissä työturvallisuutta koskevissa kysymyksissä yhteyttä MMA:n lakimiehiin. Joudummekin silloin tällöin ottamaan yhteyttä työnantajaan, joka ei ole hoitanut näitä velvollisuuksiaan.

Myynti&Markkinointi

57

MM A KOULUTTA A

KOULUTUKSET/

KEVÄT 2017

UP PARTNERSIN WEBINAARIT • Video-CV – erotu työnhaussa ma 16.1. klo 9–11 • Omien vahvuuksien tunnistaminen työnhaussa pe 20.1. klo 9–11 Webinaarit ovat MMA:n jäsenten käytössä vuoden ajan.

TyönhakuAkatemian avulla MMA:n jäsenet voivat hioa kuukauden ajan työnhakutaitojaan ja hakustrategiaansa, kertoo Heidi Viljamaa.

HYÖDYNNÄ MMA:N URANEUVONTAA JA TYÖNHAKUAKATEMIAA Miten työnhaku muuttuu? Miten löydän piilotyöpaikat tai hyödynnän somea työnhaussa? Mitä kannattaa huomioida, jos työttömyys pitkittyy?

MMA:n uraneuvonta käsittää useita webinaareja sekä UP Partnersin verkkopolun, jolla voit parantaa työnhakuun liittyviä dokumentteja sekä työnhakustrategiaasi.

Miksi työnhakuvalmiuksia on tärkeä kehittää?

UP Partnersin toimitusjohtaja Heidi Viljamaa sanoo, että myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilla on juuri niitä taitoja, joita työnhaussa tarvitaan, mutta monesti näiden taitojen siirtäminen työnhakuun on vaikeaa. ‒ Työtä ei välttämättä saa paras osaaja, vaan se, joka osaa hakea työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Työnhaku on taitolaji ja hyvä

KAIKKI MMA:N KOULUTUKSET JA ILMOITTAUTUMISET LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.MMA.FI > PALVELUT JA EDUT > KOULUTUKSET > KOULUTUSKALENTERI 58

uutinen on, että näitä taitoja voi jokainen kehittää. Ne, jotka eniten tekevät töitä työnhakunsa eteen ja opettelevat vaadittavat taidot, työllistyvät nopeiten, toimitusjohtaja Heidi Viljamaa UP Partnersilta korostaa.

Miten verkkopalvelu näissä auttaa? ‒ Verkkopalvelu antaa ryhtiä ja konkreettisia tehtäviä työllistymisen edistämiseksi. Se tarjoaa mahdollisuuden välitilinpäätökseen omassa työnhaussa: missä olet jo onnistunut ja mitkä vinkit ovat vielä hyödyntämättä, Viljamaa sanoo.

TyönhakuAkatemia on rakennettu neljän työnhaun ydinkysymyksen ympärille, joiden avulla opit esittelemään itsesi kirjallisesti (CV, hakemus, LinkedIn) positiivisesti erottuvalla tavalla, selvittämään mitä työnantajat tarvitsevat ja haluavat, luomaan ja tarkentamaan omaa työnhakustrategiaa sekä onnistumaan työpaikkahaastatteluissa.

Jokaiseen teemaan kuuluu videoluento, tehtävät ja lisätehtävät.

Videoluento tarjoaa orientaation teemaan. Tiedon soveltamista käytäntöön tukevat teemakohtaiset tehtävät, joiden tekeminen on tärkein osa onnistumista. Lisätehtävät ovat niitä varten, jotka haluavat suorittaa kurssin erinomaisesti.

Kaikkiin valmennusmateriaaleihin pääsee käsiksi heti. Verkkopalvelussa voi edetä omaan tahtiin tai noudattaa automaattista viikkorytmiä, jonka etenemisestä muistutetaan viikoittain sähköpostilla.

Nämä opit ovat tärkeitä erityisesti työnhakijalle, joka ei ole joutunut hakemaan töitä vuosiin tai jopa vuosikymmeniin. Lisäksi apu on tarpeen, jos työttömyys pitkittyy, koska työpaikan saaminen vaikeutuu jo kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen.

UP Partnersin TyönhakuAkatemiaan voi ilmoittautua osoitteessa www.urapalvelut.fi/mma.

TOM LAINEEN WEBINAARIT: LinkedIn-peruskurssi

• ma 23.1. klo 9-12 • ma 27.3. klo 17–21 • to 18.5. klo 9–12 LinkedIn-jatkokussi

• to 2.2. klo 9–12 • ma 3.4. klo 9–12 Some ‒ verkotu tai kuole

• to 16.2. klo 9–12 LinkedIn-workshopit:

• to 2.2. klo 13–17 Helsinki • pe 3.2. klo 9–13 Turku • ti 4.4. klo 9–13 Oulu • to 18.5. klo 17–21 Lahti • pe 19.5. klo 9–13 Jyväskylä • la 20.5. klo 9–13 Kuopio

JOKO HALLITSET TÄRKEIMMÄT SOME-KANAVAT? MMA:n jäsenillä on vuonna 2017 erinomainen mahdollisuus parantaa some-taitojaan. Suomen johtava LinkedIn-asiantuntija Tom Laine jakaa osaamistaan webinaareissa ja kiertää suurimmilla paikkakunnilla puhumassa some-brändäämisestä. ‒ LinkedInissä ilmoitettujen työpaikkojen määrä on 2,5 vuoden aikana kasvanut yli 700 prosentilla samaan aikaan, kun Suomen talous on ollut kuralla. Tämä kertoo vahvasta painotuksesta sosiaalisen median palveluihin kaikessa rekrytoinnissa, Laine muistuttaa.

LinkedIn on ylittämässä Suomessa miljoonan käyttäjän rajan, joten voimme odottaa palvelun toimivan pian myös suomeksi. ‒ Somen yleistyminen antaa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ja odotankin ”social sellingin” arkipäiväistyvän Suomessakin.

Kanava tavoitteen mukaan LinkedInin lisäksi on yleensä hyvä miettiä 1–3 muuta palvelua, jotka tukevat omaa urakehitystä. Twitter soveltuu nopeaan ja suoraviivaiseen viestintään ja liikenteen ohjaamiseen omille sivuille, joissa voimme paremmin esitellä osaamistamme.

Facebook on taas paras omien verkostojen aktivoimiseen työnhaun tueksi. ‒ Työnhaun näkökulmasta kiinnostava on YouTube, jossa on tarjolla sekä videotyöpaikkailmoituksia että henkilöiden omia työnhakuvideoita. Instagram soveltuu työpaikkojen löytämiseen ja Pinterest osaamisportfolion rakentamiseen, mutta myös työnhakublogit toimivat edelleen hyvin, Tom Laine sanoo.

MMA:n webinaareina on tarjolla sekä LinkedInin peruskurssi että sivujen virittämiseen keskittyvä jatkokurssi. Laajemmin sosiaalisen median eri palveluita käsitellään Some – verkotu tai kuole -kurssilla. Workshopeissa taas annetaan konkreettisia vinkkejä ja neuvoja henkilön sosiaaliseen brändäykseen ja työnhakuun.

LinkedInin lisäksi on yleensä hyvä miettiä 1-3 muuta palvelua, jotka tukevat omaa urakehitystä, Tom Laine toteaa.

WEBINAAREJA TYÖNHAKUUN MMA:n työnhaun tehostamisen viikot toteutetaan kevään aikana kahdesti. Viikkojen aikana joka arkipäivä klo 9–11 pidetään webinaari, jonka avulla voit parantaa työnhakuvalmiuksiasi.

Webinaareissa käydään läpi työnhaun prosessi piilotyöpaikoista työnhakupaperien parantamiseen. Lisäksi käsitellään sitä, miten menestyt työhaastattelussa ja mitä kannattaa tietää rekrytoijan ja headhunterien valintaprosessista.

Nämä webinaarit ovat MMA:n jäsenille ilmaisia: • Miten löydän piilotyöpaikat: ma 9.1. ja ma 6.3.

• Tehosta työnhakua: ti 10.1. ja ti 7.3.

• Miten pääsen headhunterin saaliiksi: ke 11.1. ja ke 8.3 • Mitä työnantajat ja head hunterit odottavat työnhakijalta: to 12.1. ja to 9.3.

• Menesty työpaikkahaastattelussa: pe 13.1. ja pe 10.3.

Myynti&Markkinointi

59

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan.

Lähetä kysymyksesi osoitteella piia.kunnas@mma.fi Irtisanoutuminen lomautuksen aikana Olen ollut lomautettuna yhtäjaksoisesti jo 206 päivää eikä lomautukselle näy edelleenkään loppua. Voinko irtisanoa työsuhteeni ja olenko oikeutettu saamaan irtisanomisajan palkan?

Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa ilman irtisanomisaikaa eli päättymään heti. Jos lomautuksen päättymisaika olisi työntekijän tiedossa, ei edellä mainittua oikeutta ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Kun lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti jo yli 200 päivää, on työntekijällä oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkka ajalta, jota työnantajan tulisi noudattaa irtisanoessaan työsuhteen.

Lisäksi työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus myös vuosilomista, jotka olisivat kertyneet mainitulta irtisanomisajalta. Mikäli työnantaja ei maksaisi loppupalkkaa kohtuullisessa ajassa maksuvaatimuksesta huolimatta ja epäilet yhtiön maksukyvyttömyyttä, kannattaa saatavista tehdä myös palkkaturvahakemus kolmen kuukauden kuluessa saatavien erääntymisestä.

Vahingonkorvausvastuu ja ”isännänvastuu” Työnantajani, ulkomaalainen yritys, vaatii myös tänne suomalaiseen työnantajayritykseeni työntekijöille omavastuuta rikki menneiden työvälineiden osalta.

Kysymys on lähinnä kännyköistä ja tietokoneista, mutta osin myös työsuhdeauton mahdollisista vahingoista. Työntekijän pitäisi työnantajan mukaan korvata ainakin osa vahingon kustannuksista.

Voiko tällaista yksiselitteisesti vaatia?

60

Voiko vaatia sitoutumaan sopimukseen tällaisesta asiasta?

Ei voi. Suomessa työnantajan niin sanottu isännänvastuu kattaa työntekijälle annetuille työvälineille ja esimerkiksi työsuhdeautolle sattuneet vahingot.

Työvälineille tapahtuneiden vahinkojen korvaamista lähestytään vahingonkorvausoikeuden periaatteiden kautta. Työntekijä voi pääsääntöisesti joutua korvaamaan vahinkoa vain silloin, jos hän on itse vaikuttanut vahingon syntymiseen tahallisuudella tai lievää törkeämmällä huolimattomuudella.

Ulkomaalaiset yritykset eivät aina tunne Suomen lainsäädäntöä ja toimintatapoja. Asiasta tehty, suomalaisen lainsäädännön ja tavan ylittävä sopimus on yleensä mitätön.

Minkä ikäisenä pääsen eläkkeelle?

Olen ollut jo pitkään työelämässä, ikä lähestyy kuuttakymmentä ja talousasiani ovat kunnossa. Työnantajayrityksessäni on tulossa isoja muutoksia, jotka koskettaisivat minuakin, voisin ehkä joutua muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Minkä ikäisenä pääsisin eläkkeelle nykyisessä eläkejärjestelmässä?

Uudessa eläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen alaraja nousee vaiheittain 63 vuodesta 65 ikävuoteen. Eläkeiän nousu koskee vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneitä, eli sinuakin.

Eläkeikä nousee vuodesta 2017 lähtien portaittain kolme kuukautta vuodessa. Näin ollen esimerkiksi vuonna 1955 syntyneen eläköitymisikä on 63 vuotta ja kolme kuukautta. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka jää eläkkeelle 65-vuotiaana.

Oman tilanteesi saat selville tarkimmin omasta työeläkeyhtiöstäsi, siis siitä, jolle työnantajasi maksaa työeläkemaksusi. Netistä löytyy myös eläkeikälaskureita, jotka kertovat tilanteen tämän hetkisen iän ja tämänhetkisen lainsäädännön mukaan, esimerkiksi www.elakeuudistus.fi.

Työttömäksi emme kannusta, mutta tilanteessasi kannattaa selvittää myös työttömyysturvan saamiseen liittyvät seikat.

Kilpailukielto- ja salassapitosopimus Keskustelimme huoltoaseman baarissa kilpailukielloista ja taas tuli hyviä neuvoja. Onko totta, että ”tavallinen” myyntimies voi sopia kilpailukiellosta melko lailla ilman huolta? Kilpailukieltoja salassapitosopimus ei yleensä koskisi muita kuin päälliköitä ja sellaisia, joilla on hallussaan jotakin erityistä työnantajaan liittyvää tietoa?

Ei ole totta ja neuvot olivat huonompia kuin huoltoaseman kahvi. Kilpailukiellon sitovuus ei ole riippuvainen ammattinimikkeestä, tittelistä tai muusta vastaavasta.

Pääsääntö on, että kilpailukielto- ja salassapitosopimuksiin ei ole suotavaa sitoutua osana työsopimusta tai siitä erillään. Etenkin kilpailukieltosopimuksista on jatkuvasti harmia, koska niistä nimenomaan ei voi varmasti sanoa, milloin ne eivät sitoisi työntekijää. Eli myös työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva kilpailukieltosopimus voi olla täysin pätevä.

Kilpailukieltosopimuksen tai työsopimuksen yhteyteen ei myöskään tule sopia minkäänlaisia sopimussakko- tai vahingonkorvausehtoja. Kilpailukieltoasioissa ota heti yhteyttä MMA:n lakimiehiin.

Näin haet ansiopäivärahaa Paljonko työttömyysturva lyhenee?

Julkisuudessa on ollut tietoja, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetään. Milloin muutos tulee voimaan, jos tulee? Mitä muita muutoksia tulee kuin keston lyhentäminen?

Asiasta tuli päätös itse asiassa marraskuun puolessa välissä tämän lehden ollessa teon alla. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta eli 1.1.2017.

Eduskunnan päätöksen mukaan ansiosidonnaisen kesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Alle kolmen vuoden työhistorialla ansiosidonnaista saa enää 300 päivän ajan. Vähintään 58-vuotiailla työttömillä ansiosidonnaisen kesto säilyy entisellään.

Työttömyyden alkuun sijoittuvaa omavastuuaikaa muutos pidentää viidestä päivästä seitsemään päivään. Niin kutsutuilta omavastuupäiviltä työttömälle ei makseta korvausta. Myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennetaan ja luovutaan pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosista.

Jäsenmaksuja rästissä?

Maksamalla jäsenmaksusi ajallaan varmistat MMA:n monipuoliset palvelut ja edut.

Esimerkiksi työttömyyskassan jäsenyys katkeaa vuodenvaihteessa, jos maksu on hoitamatta. Voit itse tarkistaa tilanteesi kirjautumalla osoitteessa mma.fi > Jäsensivut > Omat tiedot

Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms.

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet.

Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet.

Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekir-

joittama palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti.

Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www. mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet.

■

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■

palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

61

LSE-Areena 2016:

FAKTAT OVAT LÄÄKEEDUSTA JAN AMMATTITAITOA

TAPAHTUMASSA TWIITATTUA:

#LSEAreena • Lääkärin ohje myyntiedustajalle: ”Jos tuotteellasi ei ole viestiä niin älä hukkaa minun aikaani.” Pätee muuten kaikkeen myyntiin.

• Lääkemarkkinoinnissakin: Tulevaisuudessa myyjän rooli on olla oivalluttaja, haastaja ja auttaja.

• Potilas vai asiakas uudessa #sote mallissa. Meneekö lapsi pesuveden mukana

L

ääke- ja sairaalatarvike-esittelijät kokoontuivat vuosittaiseen syysseminaariinsa 17.11.2016 Clarion Hotel Airportiin Vantaalle.

Monipuolisessa ohjelmassa saatiin katsaus Sote-uudistuksen nykytilanteeseen sekä lääke-esittelyyn lääkärin ja apteekin näkökulmasta. Maailman ja lääkealan muutosta sivuttiin niin esityksissä kuin kysymyksissä ja yleisökommenteissakin. Myös toiveaihe sosiaalisen median käyttö otettiin esille siihen liittyvän juridiikan kautta. ‒ Opimme, että some-juridiikan asioihin ei löydy apua lakikirjasta, sillä erityistä some-lainsäädäntöä ei ole. Pitää soveltaa muuten olemassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvä olisi tuntea somekin, totesi MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen.

Farmasialiiton asiamies Minna Huhdan mukaan lääke-esittelijällä on apteekissa usein vastassaan kriittinen ja pikkutarkka kohdeyleisö, joka olettaa kerrotun tiedon olevan luotettavaa ja tutkimukseen ja faktoihin perustuvaa.

Tamperelainen sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Elina Pimiä totesi nimenomaan tutkimustulosten esittämisen ole-

62

van monesti lääke-esittelyn kompastuskivi, ainakin hänen kaltaiselleen tieteeseen ja tutkimustuloksiin luottavalle lääkärille. ‒ Jos huomaa, että tuloksia esitellessä on jätetty jotakin pois tai venytetty tulkintoja, heittää se varjoa esittelymateriaalin ylle.

Pimiä piti seminaarin lääkäripuheenvuoron otsikolla ”Mitä lääkäri odottaa lääkemarkkinoinnilta?”

Asiantuntija Lauri Vuorenkoski käsitteli puheenvuorossaan Lääketeollisuuden ja Lääkäriliiton yhteistyötä taloudellisten yhteistyösuhteiden läpinäkyvyyden suhteen.

Vuorenkoski totesi, että kaupalliset yritykset ovat välttämätön osa terveydenhuoltoa ja niin on myös lääkäreiden ja yritysten välinen yhteistoiminta, eivätkä lääke- ja sairaalatarvikeyritykset ole tässä poikkeus. ‒ Uusia tuotteita voidaan kehittää vain yritysten ja lääkäreiden yhteistyönä ja potilaita hoitaessaan lääkärit tarvitset yritysten tuotteita koskevaa informaatiota. Kaiken kaikkiaan lääkärien ja yritysten yhteistyösuhteet ovat välttämättömiä ja enimmäkseen terveydenhuoltoa hyödyttäviä, Lauri Vuorenkoski sanoi.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry:n jäsenvakuutus Tuoteseloste 1.1.2016 alkaen

Vapaa-ajan matkustajavakuutus Vakuutetut Vakuutettuina ovat liiton alle 69-vuotiaat jäsenet. Vakuutus on voimassa sen vuoden loppuun saakka, jonka aikana jäsen täyttää 69 vuotta. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat omat lapset sekä vakuutetun kanssa samassa taloudessa asuvat alle 20-vuotiaat lapset.

Vakuutettuina ovat yllämainitut henkilöt, joilla on vakinainen asunto Suomessa ja jotka pääasiallisesti oleskelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vakituinen osoite Suomessa ja että hän oleskelee yli puolet vuodesta Suomessa.

Vakuutusturva on sidottu liiton jäsenyyteen. Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittömästi.

Voimassaolo Vakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävillä vapaa-ajan matkoilla sekä vapaa-ajalla tehtävillä kotimaanmatkoilla. Suomessa vakuutettu ei ole matkalla, kun hän on asunnollaan, työpaikallaan, opiskelupaikallaan, vapaa-ajan asunnollaan, matkalla edellä mainitusta paikasta toiseen tai jos matkakohde on linnuntietä alle 50 kilometrin etäisyydellä edellä mainituista paikoista.

Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta.

Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa, eikä ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa.

Matkasairaus ja matkatapaturma Matkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman aiheuttamat hoitokulut ilman ylärajaa.

Vakuutuksesta korvataan myös Turvan hyväksymä vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen vakuutetun kuljetus kotimaahan. Matkasairauden hoitokuluja korvataan enintään 90 päivää hoidon alkamisesta ja matkatapaturman hoitokuluja enintään kolme vuotta tapaturman sattumisesta.

Matkasairaus on odottamaton ja äkillinen lääkärinhoitoa vaatinut sairaus, joka lääketieteellisen kokemuksen mukaan on saanut alkunsa matkan aikana. Matkasairaudeksi ei katsota sairautta, jonka oireita on ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimukset ovat olleet kesken ennen matkalle lähtöä, vaikka sairaus todetaan matkan aikana. Matkustajavakuutuksesta korvataan kuitenkin myös ennen matkaa olleen sairauden äkillisen ja odottamattoman pahenemisen ensiapuluonteisen hoidon kuluja matkakohteessa, mutta ei muita vakuutusehdoissa mainittuja kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaankuljetusta takaisin Suomeen.

Matkatapaturma on matkalla sattunut äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiinvamma vakuutetun sitä tahtomatta. Matkatapaturmana pidetään myös hukkumista, kaasumyrkytystä, lämpöhalvausta,

auringonpistosta, paleltumista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdysvamma matkalla katsotaan matkatapaturmaksi, ellei sen syynä ole vakuutetun sairaus tai ruumiinvika. Lisäksi edellytetään, että lääkärinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta. Täydellinen luettelo korvattavista ja korvauksen ulkopuolelle jäävistä hoitokuluista on vakuutusehdoissa.

Matkan peruuntuminen, keskeytyminen ja matkalta myöhästyminen Matkan peruuntumisella tarkoitetaan matkalle lähdön estymistä. Matkan keskeytymisellä tarkoitetaan alkaneen matkan muuttumista. Vakuutetun matkan peruuntuminen tai keskeytyminen korvataan, kun niiden syynä on vakuutetun tai lähiomaisen odottamaton sairastuminen, tapaturma tai kuolema. Pakottavuus arvioidaan lääketieteellisin perustein. Peruuntumisen tai keskeytymisen syynä voi olla myös vakuutetun Suomessa olevaan omaisuuteen kohdistunut merkittävä vahinko, joka edellyttää läsnäoloa vahinkopaikalla.

Vakuutettu myöhästyy matkalta, jos hän ei ehdi etukäteen varaamansa lento-, laiva-, juna- tai linja-automatkan tai jatkoyhteyden alkamispaikkaan meno- tai paluumatkalla. Myöhästyminen korvataan, jos sen syynä on vakuutetun matkallaan käyttämää yleistä kulkuneuvoa kohdannut sääeste, luonnonmullistus, tekninen vika, liikennevahinko tai rikollinen teko tai jos vakuutetun matkallaan käyttämä yksityinen kulkuneuvo joutuu liikennevahinkoon.

Matkan peruuntumis- ja keskeytymistilanteissa lähiomaisella tarkoitetaan seuraavia henkilöitä: · avio- tai avopuoliso · vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa lapset ja lastenlapset · vakuutetun kanssa samassa taloudessa vakinaisesti asuvat muut kuin omat lapset · vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa vanhemmat, otto- ja isovanhemmat sekä sisarukset ja sisaruspuolet · miniät ja vävyt · yksi matkakumppani, jonka kanssa vakuutettu on kahdestaan varannut matkan Matkavakuutuskortti ja apu ongelmatilanteissa Jäsenkortti, joka toimii myös matkavakuutuskorttina, on postitettu vakuutuksen piiriin kuuluville jäsenille.

Kortti kannattaa pitää matkalla mukana ja esittää hoitolaitoksessa. Näin hoitolaitos voi todeta, että asiakkaalla on voimassaoleva matkavakuutus ja että hoidoille löytyy maksaja.

Turva tekee yhteistyötä kansainvälisen hälytyskeskuksen SOS-Internationalin kanssa, joka auttaa matkailijoita ulkomailla sattuneissa sairaus-, onnettomuus- ja kuolemantapauksissa.

SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös

muissa kuin hätätapauksissa. Se voi esimerkiksi neuvoa lähimmän luotettavan lääkäriaseman sijainnin tai auttaa, jos hoitolaitos ei suostu lähettämään laskua Turvaan. Hälytyskeskus päivystää ympäri vuorokauden ja palvelee myös suomen kielellä. Myös Suomen edustustoista voi pyytää apua hätätilanteissa.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vakuutetut Vakuutettuina ovat liiton alle 69-vuotiaat jäsenet. Vakuutus on voimassa sen vuoden loppuun saakka, jonka aikana jäsen täyttää 69 vuotta.

Vakuutettuina ovat yllämainitut henkilöt, joilla on vakinainen asunto Suomessa ja jotka pääasiallisesti oleskelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vakituinen osoite Suomessa ja että hän oleskelee yli puolet vuodesta Suomessa.

Vakuutusturva on sidottu liiton jäsenyyteen. Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittömästi.

Voimassaolo Vakuutus on voimassa vapaa-aikana kaikkialla maailmassa. Henkilöillä, joilla ei ole työsuhdetta ja jotka eivät ansiotarkoituksessa harjoita yritystoimintaa, vakuutus on voimassa kokopäiväisesti.

Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa, eikä ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa.

Tapaturma Tapaturma on äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiinvamma vakuutetun sitä tahtomatta.

Tapaturmana pidetään myös hukkumista, kaasumyrkytystä, lämpöhalvausta, auringonpistosta, paleltumista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut.

Myös äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdysvamma katsotaan tapaturmaksi, ellei sen syynä ole vakuutetun sairaus tai ruumiinvika. Lisäksi edellytetään, että lääkärinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta.

Jos tapaturmana korvattavasta vammasta riippumattomat seikat, kuten esimerkiksi olemassa oleva sairaus, ovat vaikuttaneet vamman syntyyn tai sen paranemisen pitkittymiseen, maksetaan vakuutuksesta korvauksia vain siltä osin, kuin hoidon tai haitan katsotaan lääketieteellisin perustein aiheutuvan tapaturmana korvattavasta vammasta. Esimerkiksi tapaturmavamman taustalla saattaa olla iän mukanaan tuomia kulumia ja rappeutumia, joita ei katsota tapaturman seurauksiksi.

Tapaturman hoitokulut Tapaturman hoitokuluja korvataan tapaturmaa kohti enintään vahinkohetkellä voimassa olleeseen vakuutusmäärään asti. Vakuutuksessa ei ole omavastuuta. Vakuutuksen päättymisen jälkeen hoitokuluja korva-

taan enintään yhden vuoden ajalta.

Täydellinen luettelo korvattavista ja korvauksen ulkopuolelle jäävistä hoitokuluista on vakuutusehdoissa.

Tapaturman aiheuttama pysyvä haitta Tapaturman aiheuttamalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Haitan suuruus määritellään Sosiaali- ja terveysministeriön antaman haittaluokituksen mukaan. Haittaa määriteltäessä huomioidaan vamman laatu, mutta ei esimerkiksi vakuutetun ammattia tai harrastuksia. Haitan tulee ilmetä kolmen vuoden sisällä tapaturman sattumisesta.

Täydestä haitasta maksetaan sovittu haittakorvaus ja osittaisesta haitasta haittaa vastaava osa haittakorvauksesta. Pysyvän haitan korvaus maksetaan, kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta.

LISÄTIETOJA Jäsenvakuutuksen tarkempi sisältö ja vakuutuksessa olevat rajoitukset ovat vakuutusehdoissa. Ne löytyvät MMA:lle räätälöidyiltä Turvan palvelusivuilta www.turva.fi/mma.

Vakuutusehdot saa myös Turvan toimipaikoista tai pyytämällä palvelunumerosta 01019 5110.

MMA on ottanut jäsenilleen myös ammatillisen vastuu ja oikeusturvavakuutuksen sekä Järjestövakuutuksen järjestötehtäviin. Lisätietoa näistä vakuutuksista löytyy Turvan palvelusivuilla www.turva.fi/mma.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110

-

ÄM

E

MMA

IJÄT

H

PÄ

TOTTA VAI TARUA, MMA Päijät-Hämeen netti- ja nuorisovastaava Harri Rantanen?

Teksti Anni Karppanen Kuva Janne Ruotsalainen

Lahti on Suomen Chicago.

Tarua. Varsinkin jos verrataan rikostilastoja. Kaupungissa sattuu ja tapahtuu, mutta ei sen enempää kuin muissakaan noin 120 000 asukkaan kaupungeissa.

Olet sarjayrittäjä.

Totta. Työskentelen palkollisena myyntimiehenä Probind Oy:ssä myyden mainos- sekä liikelahjoja ja tekstiilejä. Lisäksi olen toinen omistaja yrityksessä, joka pyörittää kolmea eri verkkokauppaa: kuivaliha.com, beefjerkystock.eu ja seksiasu.fi.

Kaksi ensin mainittua myy kuivalihoja, makkaroita sekä säilykkeitä kuluttajille ja yrityksille. Kuivaliha.com myy kotimaahan ja beefjerkystock.eu myy kaikkiin muihin EU-maihin. Viimeiseksi mainittu myy nimensä mukaisesti eroottissävytteisiä vaatteita ja välineitä.

On helppoa yhdistää perhe, työ ja yhdistystoiminta.

Totta. Myyntimiehenä päivät kuluvat maailmalla, mutta verkkokauppayrittäjänä pystyn pyörittämään yritystoimintaa kotoa käsin.

Päijät-Hämeen MMA:n nettipäivityshommia teen myös kotona. Yhdistystoimintaan liittyviä kokouksia ja muita iltamenoja ei ole kuin kerran pari kuukaudessa.

Täten jää aikaa myös 3- ja 7-vuotiaille pojille sekä vaimolle.

Päijät-Hämeen aktiivitoiminta antaa enemmän kuin ottaa.

Totta. Olen oppinut paljon hallitustyöskentelystä. Se on helppo tapa nähdä tuttuja ja tuntemattomia sekä saada omaa työtään esille. Päijät-Hämeessä on aktiiveja, mutta uudet kasvot ovat enemmän kuin tervetulleita.

Verkostot luodaan sosiaalisessa mediassa.

Totta ja tarua. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Silti ei pidä unohtaa perinteisiä tapoja. Sosiaalinen media paremminkin täydentää kontaktien luomisessa.

Harri suosittelee: Pitäkää huolta itsestänne. Karkauspäivänä 2012 selkäni leikattiin pahan alimman välilevyn pullistuman takia. Pahin skenaario oli, ettei selkä ja jalat koskaan kuntoutuisi. Leikkaus onnistui. Lempiharrastukseni, salibandy, kiellettiin kiertoliikkeiden takia. Itsekurilla, selkää harjoittamalla ja kroppaa kuunnellen tulin kuntoon. Uhmasin lääkäreitä ja nykyisin pelaan salibandyä kerran viikossa kaveriporukalla paikallisessa sarjassa kuntoilumielellä.

Myös yhdistyksen salibandyvuorolla on hyvä käydä pelailemassa.

64

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

YHDISTYKSET Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 9.2. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 20.1.

MMA Pirkanmaa

ny!myydään 17.2.2017

MYYNTI ON

17.2.2017 klo 13.30 Kampusklubilla, Korkeakoulunkatu 7, 33720 Tampere Tule kuulemaan, kuinka Pirkanmaan menestyjät myyvät.

Lisätietoa: www.nymyydaan.fi

MMA:n yrittäjäseminaari 2017

Verotus ja rahoitus perjantaina 27.1. kello 9–15.30 Holiday Club Tampereen kylpylä Yrittäjäseminaarissa paneudutaan pienyrityksen verotukseen ja rahoitukseen.

Paikalla on puhuja muun muassa Ely-keskuksesta ja Veronmaksajien keskusliitosta. Tilaisuudessa tapaat myös muita MMA:n yrittäjäjäseniä.

Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi osoitteessa mma.fi

Tervetuloa!

Myynti&Markkinointi

65

MM A:N TOIMSTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenrekisteri Sari Kanervo 020 122 4402

Jäsenedut, kurssit Eija Kuitunen 020 122 4401

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

JOHTO

Puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen 020 122 4415 040 596 9143

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

Jäsenpalvelu Melissa Mikanoja 020 122 4400

TALOUS

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 020 122 4408

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

Kirjanpito Elina Järvinen 020 122 4414

VIESTINTÄ

Viestintäsuunnittelija Anni Karppanen 020 122 4400

LOMAOSAKKEET

Viestintäsuunnittelija Sirkku Rytkönen 020 122 4429

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi faksi: (09) 4780 7750 / www.mma.fi

VERKOSTOIDU!

www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissä twitter MMAliitto

66

Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä 020 122 4404

Toimituspäällikkö Piia Kunnas 020 122 4428

Julkaisusuunnittelija Mari Niemi 020 122 4411

Lomaosakkeet Minna Liukkonen 020 122 4412

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi Puhelinaika ma 9–11 ja 12–14 ja ti–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442, faksi (09) 4780 7740.

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti info@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Toimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Kassanjohtaja Jaana Apell Kassan toimihenkilöt Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Tytti Jolkkonen, Laura Laakso, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456 Mika Honkanen, lakimies 020 122 4454 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412

KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löytyy nyt yhdestä paikasta.

Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Katso IT

KUINKA VUOA VARAUT

Suosittu

JOULULAHJA

s a r a P a! m i ko i l a v

Helppoa ja nopeaa

Satoja vaihtoehtoja

Ilmainen joulutervehdys

www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi