Myynti & Markkinointi 2/2015

2/15

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ ANNE TAMMINEN SAA ILOA ASIAKASTYÖSTÄ

TEEMA

MYYNTIALAN PALK AT

SIVU 42

Bisnestä Bangkokissa

Markkinoivalla myyntityöllä tuloksiin

Kaasuauto tekee tuloaan

SIVU 30

SIVU 36

SIVU 48

PÄ ÄKIRJOITUS

NELIRAAJAJARRUTUKSESTA NELIVETOON

H

yvä edunvalvonta huomioi ympäröivän yhteiskunnan muutokset.

Neliraajajarrutus – johon ammattiyhdistysliikkeen katsotaan usein syyllistyvän – ei aina vie asioita eteenpäin. Työelämää on pakko uudistaa ja työllisyyttä kasvattaa.

Jos esimerkiksi uuden työntekijän koeajan pidentäminen neljästä kuuteen kuukauteen laukaisee tilannetta, niin ehkä muutosta voisi koittaa. Samoin mahdollisuutta palkata pitkäaikaistyötön määräaikaiseen työsuhteeseen nykyistä keveämmillä perusteilla. Mitä siinä menettäisimme?

Suomalainen keskustelu työaikasäännöksistä polkee paikallaan. Eniten puhutaan työaikojen pidentämisestä ja vertaillaan keskimääräisiä työaikoja keskimääräisissä työsuhteissa muiden maiden työaikoihin. Samalla ohitetaan se tosiasia, että koko Suomen työaikalainsäädäntö on jäänyt ajastaan jälkeen. Koko työajan määrittelyä ja ylitöiden sekä työsidonnaisuusajan kompensaatioita pitäisi uudistaa.

Työaikalaki ei säätele esimerkiksi jatkuvasti yleistyvää etätyötä. Työaikapankkeja ja joustomahdollisuuksia ei määritellä nykyaikaisella tavalla. Liikkuva työ ajautuu lain ulkopuolelle usein liian kevein tulkinnoin.

Itse sopimistakin pitäisi uudistaa. Työelämä muuttuu siihen suuntaan, ettei yksi malli sovi kaikkiin yrityksiin. Me MMA:ssa olemme jo kauan olleet jonkinlaisen paikallisemman tyyppisen sopimisen edelläkävijöitä.

Toisaalta ylemmät toimihenkilöt YTN:n tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että 78 prosenttia henkilöstön edustajista pitää vaikutusmahdollisuuksiaan ytneuvotteluissa huonoina. Vastaajista 68 prosenttia ei pidä neuvotteluasemaa riittävän tasavertaisena.

Toimivaan paikalliseen sopimiseen päästään vain reilulla vastavuoroisuudella ja riittävällä luottamuksella.

Kun Suomineito on kaltevalla ja liukkaalla pinnalla, oikea ratkaisu ei ole neliraajajarrutus vanhasta muistista. Sen sijaan taloutta tulee raapia kaikista mahdollisista kulmista eteenpäin.

”Taloutta tulee raapia kaikista mahdollisista kulmista eteenpäin.”

Juha Häkkinen Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Myynti&Markkinointi

3

2/15

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS Myyntialan palkat nousivat tasaisesti Tuore työmarkkinatutkimus kertoo, että myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten mediaanipalkka oli 4 700 euroa joulukuussa 2014. Kahdella kolmesta myyntialalla työskentelevästä on kannustava palkkarakenne. Kerromme, miten palkkamalli vaikuttaa tulotasoon.

18 4

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

14

30

34

Aikuisen naisen ammatissa

Makujen matkassa

Arvo luodaan asiakkaan kanssa

Sairaanhoitajan ja lääkeesittelijän urat valmistivat Marjut Kolua nykyisiin suorahakukonsultin tehtäviin.

Jouni Heinonen ja Mika Tikka kehittävät ainutlaatuisia ruoka- ja juomatuotteita Kaakkois-Aasian markkinoille.

Rakennusyhtiö Fira on kehittänyt vuodesta 2009 uutta, asiakasta kuuntelevaa myyntimallia.

38

42

54

Vuoden viestintätrendit

Iloa asiakastyöstä

Lakipalsta: Pidä suu supussa

Kerromme kahdeksan verkkoon ja viestintään liittyvää asiaa, jotka ovat pinnalla juuri nyt.

Matkatyötä tekevät nauttivat vastuusta, itsenäisestä työstä ja asiakkaiden kanssa toimimisesta.

Työntekijällä on jo työsopimuslain nojalla velvollisuus pitää salassa tietyt tiedot.

36 Markkinoiva myyntityö avaa asiakkaan kukkaron 38 Vuoden viestintätrendit 40 Sisältömarkkinointi on maratonlaji 42 Myyntialan ammattilainen saa iloa asiakastyöstä 47 Välilevyn pullistuma paranee yleensä itsestään 48 Kaasuauto tekee tuloaan 50 Matkalla 52 Ideaa & Ilmiöitä

54 Lakipalsta: Pidä suu supussa ja salaisuudet salassa 56 Kysy työelämästä 58 Ehdolla eduskuntaan 61 Uraguru: Näin opit rekrytointiprosessista 62 Koulutukset 64 Yhdistyksissä tapahtuu 65 MMA:n toimiston yhteystiedot 66 Omalla alalla: Paperista sähköisiin ratkaisuihin

3 Pääkirjoitus 6 Lukijalta 7 Puhetta johtavalta 8 Tässä & Nyt 12 Vaihtoaskel 13 Ensiaskel 14 Aikuisen naisen ammatissa 18 Myyntialan palkat nousivat tasaisesti 26 Tili tuloksen mukaan 30 Makujen matkassa 34 Arvo luodaan yhdessä asiakkaan kanssa

Päätoimittaja Juha Häkkinen Toimituspäällikkö Anni Karppanen (vanhempainvapaalla) Piia Kunnas Julkaisusuunnittelija Mari Niemi Toimitusneuvosto Jarmo Hyvärinen Jaana Immanen-Peuha Rauno Lindroos Toimituksen osoite PL 1100,00101 Helsinki (Töölönkatu 11 A, 5. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 54 €/vuosi, kestotilauksena 37 €/vuosi.

Kuusi numeroa vuodessa.

Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

Ilmoitusmyynti Alma 360 Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@alma360.fi Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@alma360.fi

MMA ON NYT MOOTTORITIENOPEUDESSA.

Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %.

Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %.

Levikki 26 408 LT 3/2012 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 83. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille.

Kansikuvassa Anne Tamminen Kuvaaja Pekka Sipola

Myynti&Markkinointi

5

LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTA Kerro mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa Click and Grow -yrttipuutarhan.

Nyt voit kasvattaa tuoreita yrttejä sisällä ilman kastelua ja lannoitusta. Kytke vain virta, täytä vesisäiliö 3‒6 viikon välein ja anna Smart Herb Gardenin tehdä kaikki työ. Mukana on basilika-, timjami- ja sitruunamelissapatruunat.

Laitteessa on sisäänrakennettu LED-kasvivalo, joka kiihdyttää kasvua varhaisvaiheessa. Se on turvallinen käyttää ja kuluttaa vain vähän energiaa. Nanotekniikkakasvualusta antaa kasveille joka hetki oikean määrän vettä, happea ja ravinteita. Tuotteella on 12 kuukauden takuu.

Osallistu lukijakilpailuun osoitteessa www.mma.fi > Myynti & Markkinointi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@mma.fi (laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 2/15). Osallistumisaikaa on 14.5.2015 saakka.

Edellisen lehden 1/15 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin juttu Tunnista vuorovaikutustyylit. Thermos L&C -termospullon voitti Ari Turunen ja Töölö-pussilakanasetin Tapio Tervo ja Mona Bergskaug.

Kiitos palautteesta!

Palautetta edellisestä lehdestä: Saimme mukavasti palautetta lehdestä 1/15, siitä iso kiitos kaikille! Tässä muutamia mielipiteitä uudistuneesta lehdestä. ”Ensivaikutelma: asiantunteva ja nuorekkaampi kuin entinen versio. Lisäksi sisältöä tuntui olevan enemmän. Hyvärisen pääkirjoitus oli täyttä asiaa ajankohtaisesta 50+ henkilöiden vaikeasta työllistymisestä ja sitten kun vielä eläkkeelle pääsyä lykätään.” ”Teksti on uudessa lehdessä isompaa, mutta himmeämpänä se on huonommin luettavissa kuin viime vuoden lehden pienempikokoinen teksti.

Entäpä sitten päätoimittajan kuvat! Kyllä mieluummin katselen vanhan numeron

6

värikästä kuvaa kuin isompaa harmaata naamaa.” ”Taitto hyvä, lehti raikkaan näköinen, ja värit toivat pirteyttä.” ”Ajattelin heti uudistuneen kannen nähdessäni, että lehtihän on muuttunut todella ammattimaisen näköiseksi.

Taitto toimii erinomaisesti myös sisäsivuilla: on väljyyttä ja tekstit tulevat tehokkaasti esille. Värimaailma on maltillisen tehokas.

Sisältö on tasapainoinen, olen erittäin yllättynyt tästä

positiivisempaan suuntaan uudistumisesta. Takavuosina lehden sisältö oli liian autojuttu-painotteinen.” ”Parempi kuin ennen, turha löpinä jäänyt pois.” ”Tyylikäs, mutta hieman väritön ja yllätyksetön.” ”Erittäin hyvä sisältö, erilaisia ja kiinnostavia juttuja ajan hermolla.”

PUHETTA JOHTAVALTA

SUOMI EI PÄRJÄÄ ILMAN TEITÄ

S

uomi ei pärjää ilman Teitä, muita työllistävää ja liike-elämää pyörittävää työtä tekeviä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Mutta ei se pärjää ilman liikenteen mahdollistavia teitäkään. Niiden on annettu rapistua vuosien ajan ja vaalikevät nostaa taas esille murtuvan tiestön reikineen.

Joku lukijoista ajattelee, että toistan itseäni. Ja niin teenkin, mutta aihe on tärkeä. Se on monelle meidän jäsenellemme työsuojelu-, työmukavuus- ja jopa työaikakysymys. Nyt on jo olemassa suunnitelmia, joissa huononevaan teiden kuntoon vastataan nopeusrajoituksia laskemalla.

Tieliikenne on Suomen oloissa ylivoimaisen tärkeä liikkumismuoto. Henkilöliikenteessä tieliikenteen osuus on 93 prosenttia ja tavarakuljetuksissa 68 prosenttia ja kaikki muutkin liikennemuodot tarvitsevat teitä toimiakseen.

Rautatietkin pitää säilyttää riittävässä kunnossa.

Mutta vaikka rautateiden pääreittejä kehitettäisiin ja liikenteen määrää niillä lisättäisiin kuinka paljon tahansa, niin siitä huolimatta nuo prosenttiluvut pysyvät jotakuinkin ennallaan. Junavuorojen tuplaaminen ei muuta asiaa: Edelleen yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä kulkee kumipyörillä.

Ei pidä velkaantua, hoetaan nyt taas ennen vaaleja.

Velkaa on kuitenkin ainakin kahta lajia: Syömävelkaa ja investointivelkaa. Kun Suomi saisi tällä hetkellä lainaa maailmalta nollakorolla, olisi oikea hetki pistää kansallisomaisuutta kuntoon.

Inhorealisti Raimo Sailas kirjoittaa juuri tänä aamuna – tätä palstatekstiä laatiessani – Helsingin Sanomissa seuraavasti: ”Kun öljy on halpaa, ovat päällysteetkin yleensä halpoja. Töiden lykkääminen on hölmöläisen hommaa, kun työt on kuitenkin tehtävä.”

Ei ihan huonosti kirjoitettu.

”Toimiva tiestö on monille työsuojelu-, työmukavuus ja jopa työaikakysymys.”

Jarmo Hyvärinen Puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

7

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonnut Piia Kunnas

Nyt saat puhelinnumerot Intelliasta

M

yynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n jäsenet saavat nyt kaikki suomalaiset yritysten ja yksityishenkilöiden julkiset puhelinnumerot Intellia.fi-palvelusta.

Jäsenelle Intellian palvelu tarjoaa myös kaikkien suomalaisten yritysten yhteystiedot, keskeiset päättäjä- ja konsernirakennetiedot sekä talousluvut. Saatavilla on myös yritysten suppea talousraportti, josta löytyvät yritystä koskevat mahdolliset julkiset maksuhäiriötiedot. Puhelimitse maksuhäiriötietoja ei enää välitetä.

MMA:n jäsenenä voit tehdä kuukausittain sata Intellian hakua maksutta. Vain MMA:n jäsenille

tarkoitettuun Intellian palveluun ja hakuihin pääset kirjautumalla jäsentietokortillesi osoitteessa www.mma.fi ja valitsemalla osion ”Palvelut”.

Uusi Intellian yhteystietopalvelu korvaa aikaisemman Fonecta.fi-palvelun.

Jos haluat Intellia.fi-palvelun yrityksesi käyttöön esimerkiksi kaikilla kohderyhmäominaisuuksilla, tilaa tunnukset tai ota yhteyttä puhelimitse 09 6159 3340. Lisätietoja Intellia.fipalvelusta saat Marianne Sundströmiltä, marianne.sundstrom@intellia.fi tai 040 727 0539.

Tervetuloa joukkoon, Kim!

Kerro työnhakumuistosi

Arvomme 1.2.‒31.5.2015 joka kuukausi MMA:n jäseneksi liittyneiden kesken noin 100 euron arvoisen palkinnon. Helmikuussa liittyneiden kesken arvottiin 100 euron lahjakortti Stockmann-tavarataloon ja sen voitti Kim Tallberg Porvoosta.

Onko sinun kollegasi seuraava voittaja? Suosittele MMA:n jäsenyyttä osoitteessa mgm.mma.fi ja saat itse 40 euron arvoisen Superlahjakortin, jos suosittelemasi henkilö liittyy jäseneksi.

Millaista oli hakea töitä 25‒50 vuotta sitten? Millaisia välineitä käytit? Jäikö haastattelutilanteista hyviä tai huonoja muistoja? Oliko haastatteluun helppo päästä?

Kerro työhakutarinasi vuosikymmenten takaa. Kerromme tarinoita tulevassa Myynti & Markkinointi -lehdessä tai sen verkkosivuilla. Lähetä tarinasi osoitteeseen piia.kunnas@ mma.fi mahdollisimman pian, viimeistään 24.4.2015.

8

Työkyvyttömyyseläkkeet laskussa

Asiantuntija joustaa työajoissaan säännöllisesti Joka kolmas asiantuntija ja esimies (36 %) on pudonnut kokonaan työaikaseurannan ulkopuolelle, kertoo Tilastokeskuksen Työolotutkimukseen perustuva Akavan selvitys. Kolmannes (35 %) kaikista asiantuntijoista pitää itse kirjaa työtunneistaan. Varsinaisen työaikaseurannan piirissä on vain 31 prosenttia erityisasiantuntijoista ja 39 prosenttia asiantuntijoista.

– Saman selvityksen mukaan työajoissa joustaminen ja harmaat ylityöt ovat vakiintuneet suomalaiseen työkulttuuriin. Asiantuntijat ja esimiehet joustavat muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta ja asiakkaiden tarpeiden, työn globalisoitumisen ja työssä matkustamisen vuoksi, kertoo tutkija Joonas Miettinen.

Yli puolet joustaa työajoissaan säännöllisesti työtehtäviensä tai asiakkaiden tarpeiden vuoksi ja vain viidennes esimiehen vaatimuksesta.

”40 % kotimaisista yrityssivuista on mobiilioptimoituja.”

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet. Viime vuoden lopulla työeläkejärjestelmästä oli työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä noin 174 000 henkeä. Myös uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen kokoamista, työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista tiedoista.

Erityisesti mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pudonnut, viimeisen kuuden vuoden aikana lähes kolmanneksen. ‒ Muutos on erittäin positiivinen uutinen, sillä mielenterveyshäiriöt ovat olleet merkittävin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Työkyvyttömyyseläkkeiden laskun taustalla arvioidaan olevan monia eri syitä: parantunut työterveyshuollon toiminta, nopeutunut kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtamisen yleistyminen työpaikoilla. Työeläkevakuuttajat tarjoavat asiakkailleen myös työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa.

Yrittäjäksi ryhtyvällä on voimakas taipumus itsekontrolliin Aalto-yliopiston professori Teemu Kautonen analysoi tutkijakollegoidensa kanssa tunnetiloja, jotka voivat estää yrittäjäksi aikovia ryhtymästä sanoista tekoihin. Erityisesti epäilys, että oma yrittäjyyteen liittyvä osaaminen on vajavaista, alensi merkittävästi yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyyttä.

Itsekontrolli osoittautui tärkeäksi yrityksen perustamistoimiin vaikuttavaksi tekijäksi. Lisäksi vähintään keskivahvaa itsekontrollia tarvitaan, jotta yrittäjyysaikomus ylipäänsä kehittyy konkreettiseksi yrityksen perustamiseen tähtääväksi toiminnaksi. Mitä vahvempi itsekontrolli, sitä todennäköisemmin yrittäjäksi mielivä ryhtyy toteuttamaan haavettaan.

Lähde: Fonecta Oy, Kotisivututkimus 2014

Myynti&Markkinointi

9

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Lääkepakkauksiin uusia turvamerkintöjä Lääkeala tehostaa lääkeväärennösten torjuntaan liittyviä toimiaan rakentamalla Euroopan laajuisen tietokannan seuraamaan lääkkeiden kulkua tuotannosta käyttäjälle.

Lääkevalmistajat parantavat lääkkeiden seurattavuutta lisäämällä lääkepakkauksiin yksilöllisen koodin, jonka avulla on mahdollista varmistaa, että potilaalle luovutettava lääkepakkaus on varmasti alkuperäinen.

10

Työnantaja, haluatko tarjota kesätyötä nuorelle?

Lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja MMA:n jäsenille osoitteessa www.jasenedut.fi. Rekisteröidy käyttäjäksi ja hyödynnä etusi! Esimerkkejä eduista:

Haluatko ilmoittaa ilmaiseksi avoimista kesätyöpaikoistasi myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n 3 000 opiskelijajäsenille?

Monella nuorella opiskelijalla on hartaana toiveena saada kesätyö, jossa voisi tienata muutaman euron sukanvarteen ja saada kaivattua kokemusta työelämän arjesta.

Onko sinulla avoimia harjoittelu- tai kesätyöpaikkoja tulevalle kesälle? MMA:n rekrytointiyhteistyökumppani Target Headhunting tarjoaa ilmaista ilmoitustilaa MMA:n jäsenille ja heidän yrityksilleen Osuma-uutiskirjeissä. Kysy lisää Kari Liljalta, puhelin 0400 311 675, tai Simo Östermanilta, puhelin 044 343 4417.

Hobby Hall -verkkokauppa Normaalihintaiset auton kesärenkaat -10 %, hintaan sisältyy pultit ja asennus First Stop -liikkeessä (renkaat toimitetaan kotiin). Katso myös polkupyörät, puutarhakalusteet, grillit ym.

Tarjous voimassa 31.5.2015 asti.

Erämaailma.fi-verkkokauppa 10 %:n alennus kaikista vähintään 40 euron ostoskoreista alennuskoodilla COSTXY4U. Tarjous on voimassa 15.5.2015 asti.

Taloon.com Timburgin autotallit ja katokset jäsenetuhintaan, alennus 300 euroa. Alennus aktivoidaan tilauslomakkeella koodilla JASENETU300. Jäsentarjous on voimassa 30.4.2015 saakka.

Maksuton myyntipalvelu 0800-09800 (arkisin 9–15), ilmoita alennuskoodi tilatessa. Huom. alennus koskee vain Timburgtuotemerkin autotalleja ja -katoksia.

VUOSIEN VARRELTA:

Myyntimiehet-lehti numero 5 Toukokuu 1966

Kun Myyntimiesten Mato-Alli eduskuntaan lähti Myös 50 vuotta sitten tapahtui sekä poliittisella kentällä että tuolloisessa Suomen Myyntimiesten Keskusjärjestössä. Naisiin kohdistunut jäsenyyspanna oli lauennut SMKJ:ssä vuonna 1963 ja naisilla oli nyt vapaa väylä ajan hermolla elävän myyntimiesjärjestön jäseneksi.

Myös poliittisesti aktiivinen ja harrastuksekseen ”Pohjois-Karjalan perusongelmien ratkaisun” määrittänyt Alli Vaittinen Joensuusta hyppäsi menoomme mukaan. Aikaisemmin terveydenhuollon piirissä työnsä tehnyt terveyssisar-kätilö oli aloittanut 1960 Lääketehdas Medican kenttäsihteerinä ja tiedotussihteerinä, joten lääkemarkkinoinnin ammattilainen löysi matolääkkeineen luontevan paikan Karjalan Myyntimiehistä.

Itse asiassa yhtenä ensimmäisistä järjestömme naisjäsenistä.

Karjalan Impilahdella 1918 syntynyt Alli Vaittinen valmistui Kätilöopistosta vuonna 1942. Tämän jälkeen hän toimi opiston valmistavan koulun opettajana ja johtajana vuoteen 1949. Tällöin hänestä tuli lääkintöhallituksen nimittämä Nokian suuren kulkutautisairaalan organisoija.

Hän kulki koko 1960-luvun lääketehdas Medican tieteellisenä assistenttina valistamassa kansaa matolääkkeet kassissaan. Hän laati myös terveydenhuoltoa koskevia julkaisuja liikalihavuudesta ja matotaudeista.

Tomeran ja eteenpäin menevän naisen edessä tuolloin sisämaata suuresti vaivannut lapamatotauti suurimmaksi osaksi katosikin. Vahvimmin se tarttui enää Alliin itseensä

– lempinimenä. Suuren kansanterveydellisen työn tekijä muistettiin politiikan parissa pitkään ”Mato-Allina”.

Vuonna 1962 Alli Vaittinen valittiin Joensuun kaupunginvaltuuston jäseneksi ja hän pääsi eduskuntaan vuoden 1966 vaaleissa. Kokoomuksen riveistä ja tietenkin Pohjois-Karjalan vaalipiiristä.

Tästä alkoi Vaittisen 12 vuotta kestänyt valtiopäivätyö. Presidentin valitsijamiehenä Alli Vaittinen oli vuosina 1968 ja 1978. Hänelle myönnettiin sosiaalineuvoksen arvo vuonna 1974.

Kansanedustajana Alli Vaittinen kiinnostui aivan muista ”madoista” kuin lapamadosta. Hän tuli nimittäin eniten tunnetuksi sellaisten julkaisujen intohimoisesta vastustamisesta, joita hänen näkemyksenä mukaan voitiin pitää pornografisina. Vuonna 1971 Vaittinen toimitti oikeusministeriöön 60 kansanedustajan allekirjoittaman kirjelmän ja nipun ”alan” lehtiä. Asiassa vaadittuja syytteitä ei kuitenkaan koskaan nostettu lehtiä ja niiden julkaisijoita vastaan.

Muutenkin Vaittinen tuli poliittisella urallaan tunnetuksi kokoomuksen suorapuheisena, jopa kiivaana poliitikkona, joka puolueen sisäisissä kärhämissä puolusti tarvittaessa omaa kantaansa

Karjalan Myyntimiesten jäsen Alli Ester Vaittinen (vuodesta 1972 Vaittinen-Kuikka) oli sairaanhoitojohtaja, lääketehtaan markkinoija, sosiaalineuvos ja kansanedustaja vuosina 1966‒1978. Yläkuvassa Alli Vaittinen SMKJ:n Myyntimiesmatrikkelissa 1965.

kyyneliin asti. Myöhemmin 1970-luvulla hän puhui muun muassa sotaveteraanien eläkkeiden puolesta ja puuhasi myös yhdistävää järjestöä eriseuraisille veteraanijärjestöille.

Alli Vaittinen kuoli 3. joulukuuta 2006 Joensuussa.

Juha Häkkinen

Myynti&Markkinointi

11

TYÖ &UR A

EL VA IHTOASK on hiljoka MA:n jäsenen, Esittelemme M urallaan. en le ke t uuden as jattain ottanu

n, • Vema A hone 52 vuotta us KOR A Manager, Reg • Innovation a Lappeenrant

Tärkeintä ovat verkostot

M

oni yllättyy kuullessaan, että olen koulutukseltani maanviljelysteknikko. 1980-luvun alussa tein koulutusta vastaavia tehtäviä Keskusosuusliike Hankkijan myyntipuolella.

Olen ollut monella alalla: maataloutta, kodintekniikkaa, ICT-alalla, autokauppaa, teleoperaattorilla ja aina olen myynyt tuotteita tai palveluita.

Viime joulukuussa aloitin Regus KORA:n Innovation Managerina.

Uusi työ Lappeenrannan yliopiston kampuksella paketoi hyvin kaiken tähän asti tekemäni.

Regus PLC-konserni tarjoaa yrityksille joustavia toimitiloja yli sadassa maassa. Viime vuonna Regus lanseerasi KORA-konseptin, joka auttaa yrityksiä kasvamaan tarjoamalla kansainvälisiä yhteistyöverkostoja.

Kontaktoin alueen yrityksiä ja pyrin 12

madaltamaan etenkin pk-yritysten kynnystä lähestyä Lappeenrannan teknillistä yliopistoa ja sen palveluita. Lisäksi etsin yhteistyöyrityksiä, jotka auttavat asiakasyrityksiämme muun muassa brändäyksessä, taloushallinnossa ja tuotteistamisessa. Asiakkaamme saavat keskittyä ydinosaamiseensa.

Kotini on ollut 25 vuotta Etelä-Karjalassa, joten KORA saa minulta myös vahvan paikallisen tuntemuksen.

Tärkeintä ovat verkostot ja varsinkin, kun monen työpaikka on siellä missä läppäri on. Pyrin aina siihen, että en tee asiakkaita vaan asiakkuuksia. Se on yhteistyötä ja yhdessä ajattelua.

Parasta on, kun on mahdollisuus soittaa, kysyä ja saada apua.

Huomaan hakeutuvani projekteihin, joita rakennetaan alusta lähtien. Kuten maailman ensimmäinen GSM-operaattori Radiolinja, jota

olin mukana pystyttämässä. Aiemmin mietin, miksi taas vaihdan työpaikkaa, kunnes tunnistin itsessäni rakentajatyypin. Regus KORA:n kehitysvaihe tekee työstäni entistä mielenkiintoisemman. Saamme tehdä sellaisia asioita, joita tässä yrityksessä ei ole koskaan aiemmin tehty.

Uuden työni haasteet ovat erilaisten kulttuurien ja toimintapojen ymmärtäminen ja sovittaminen. Se vaatii tilannetajua ja välillä väännetään rautalangasta. Kaikkien ei tarvitse ajaa mopolla samaan monttuun, vaan autamme toisiamme ja opimme yhdessä.

Minna Keinänen

Veman urastepit

12/2014

Innovation Manager, Regus KORA Lappeenranta

2004–2014

Muun muassa myynti-, tuote- ja tavaratalopäällikkönä / DNA Oy, Sanoma Oy, Berner Oy, Markantalo Oy, MustaPörssi

1994–2004

Myyntipäällikkö ja myyntijohtaja, Radiolinja Oy

1981–1993

Myymäläpäällikön ja myyntineuvottelijan tehtäviä

Teppo Tieranta myy

moottoriöljyä verkkokaupassa

O

piskelen Tampereen ammattikorkeakoulussa yrittäjyyden yksikössä ja teen myyntityötä opintojen ohessa. Luokkamme on perustanut Volumi-nimisen osuuskunnan, jonka kautta teemme erilaisia projekteja. Myymme tuotteita ja palveluita, suunnittelemme ja toteutamme markkinointikampanjoita ja verkkosivuja. Tällä hetkellä yhtenä projektina on opiskelijoiden rekrytointi yrityksiin.

Olen ollut urheiluliikkeessä myyjänä viisi vuotta, mutta yritän nyt suuntautua B-to-C-puolelta B-to-Bpuolelle. Yksi konkreettinen askel siihen suuntaan on Volumi-osuuskunnan kautta perustamani moottoriöljyn verkkokauppa Vaihtoon.com.

Valmistun jouluna ja tavoitteenani on tehdä Vaihtoon.com-verkko-

ENSIASKEL MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

• Teppo Tieranta, 28 vuotta • Opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa

kaupasta itselleni ammatti. Unelmani on se, että hoidan verkkokaupan myyntiä yrittäjänä. Silloin olisi vapaus tehdä ja saisin hoitaa myynnin lisäksi myös markkinointia ja johtaa.

Verkkokauppa kiinnostaa minua sen verran, että suunnittelen opinnäytetyötä sen tiimoilta.

Tärkein asia, jonka olen oivaltanut tähän mennessä myyntityöstä on se, että tekemällä oppii. Myös virheistä oppii. Yrittäjyyden yksikössä olen päässyt tekemään.

Myyntialalla en pidä puhelintyöstä, tykkään enemmän myydä kasvokkain. Jos haluaa oppia hyväksi myyjäksi, on kuitenkin pakko oppia myymään myös puhelimessa.

Piia Kunnas

Tepon kysymys konkarille Mikä on myyjän rooli verkkokaupassa?

Vastaajana: Ville Lintula, Senior Consultant, Head of Marketing, Mercuri International Oy “Kysymyksesi on erittäin relevantti kaikille yrityksille. Myyjän rooli taitaa olla ostamisen helpottaminen. Jos myyjän toiminta (tekeminen, vuorovaikutus, käyttäytyminen) vaikeuttaa asiakkaan ostamista, tavalla tai toisella, niin silloin ollaan auttamattomasti väärillä jäljillä.

Oleellista on tunnistaa, kuinka ihminen voi verkkokauppaympäristössä helpottaa asiakkaan ostamista.

Verkkokauppateknologia yhdistettynä markkina-automaatioihin sekä ostokäyttäytymistä ja profiilia tutkivaan analytiikkaan käy koko ajan kilpajuoksua meidän ihmisten tilannetajun, käyttäytymisen ja vuorovaikutustaitojen kanssa.

Kaikki keinot, joilla ihminen verkkokaupan osana kasvattaa asiakkaan luottamusta, ymmärtää häntä paremmin, reagoi ja auttaa tarpeen tyydyttämisessä, tuovat kilpailuetua.”

• Vapaa-ajalla pelaa jääkiekkoa ja käy kuntosalilla

Myynti&Markkinointi

13

TYÖ &UR A

Teksti Piia Kunnas Kuvat Pekka Sipola

AIKUISEN NAISEN AMMATISSA Marjut Kolu elää kolmatta uraansa.

Sairaanhoitajan ja lääke-esittelijän urat valmistivat häntä nykyisiin suorahakukonsultin tehtäviin. Nyt yli viisikymppisenä Marjut kokee löytäneensä paikkansa, aikuisen naisen ammatin.

E

rilaisten ihmisten tapaaminen on ihanaa, ajatteli maalaistyttö muuttaessaan Mikkelistä Helsinkiin ja hakiessaan töihin Meilahden sairaalaan. Taskussa oli Pieksämäen diakoniaopistosta saadut sairaanhoitajan paperit ja haaveissa siinteli erikoistuminen sisätautineurologiseksi sairaanhoitajaksi. Mutta viikonlopputöitä olisi hyvä saada.

Marjut Kolu tykkäsi epäsäännöllisestä työstä: sai olla vapaalla, kun muut olivat töissä ja juhlapyhien työvuorotkin sopivat nuorelle sinkulle. Hän päätyi ensin töihin Meilahden sairaalan teho-osastolle, sitten päivystysosastolle.

14

Marjut työskenteli kuuden vuoden ajan päivystyksessä ja teki työnsä hyvin. Työkavereiden mielestä vähän liiankin hyvin. Marjut kuunteli ihmisten toiveita ja yritti järjestellä esimerkiksi niin, että kaikki kokeet ajoittuisivat samalle päivälle, niin ettei kauempana asuvan potilaan tarvinnut lähteä eri päivinä eri tutkimuksiin. Työkavereiden mielestä niin ei sopinut tehdä, sillä muilta sairaanhoitajilta alettaisiin pian odottaa samaa.

Marjutin oranssi pystytukka herätti joskus tunteita.

Eräs miespotilas kysyi, miten Marjut oli oikein saanut tämän työpaikan. Ammattitaitoni ansiosta, Marjut vastasi, mutta alkoi itsekin huomata, ettei taida kuulua perinteiseen sairaanhoitajan muottiin.

•

Marjut Kolun mielestä parhaita hetkiä työssä ovat ne, kun asiakas ja työnhakijaehdokas löytävät yhteisen kielen. ‒ Keskustelu lähtee menemään kuin pingispallo. On hieno tunne istua siinä ja todeta, että tästä se taitaa lähteä.

Myynti&Markkinointi

15

TYÖ &UR A

Sairaanhoitajasta lääke-edustajaksi Päivystysosastolla työskennellessään Marjut tapasi lääke-edustajana toimivan miehen, josta tuli Marjutin aviomies ja kahden lapsen isä. Hänen työtään seuratessaan Marjut kiinnostui lääke-edustajan ammatista. ‒ Ymmärsin, että minulla on samanlainen koulutus ja ulospäin suuntautuva luonne, minäkin voisin osata tehdä tuota, Marjut sanoo.

Marjut oli työskennellyt erään sydänlääkkeen tutkimushoitajana ja kun samassa yrityksessä tuli antibiootti- ja diabetestuotteiden esittelijän paikka auki, Marjut haki ja sai sen.

Sairaanhoitajan töihin Marjut säilytti edelleen kosketuksen tekemällä silloin tällöin viikonloppuisin lentosairaanhoitajan töitä. Keikka saattoi viedä hänet Venäjälle tai Kanarian saarille ja oli tervetullutta vastapainoa arkeen. ‒ Oli ihanaa päästä lentämään. Menomatka oli minulle omaa aikaa ilman lapsia, perillä siirryin ambulanssiin odottamaan potilasta. Siinä työssä oli tärkeää, että pokka pitää.

Monipuolisen työkokemuksen kautta Marjut sai rohkeutta toimia erilaisissa tilanteissa. Se rohkeus kantaa edelleen. ‒ Jos lentokoneessa kuulutetaan lääkäriä, ilmoitan että täällä olisi sairaanhoitaja. Olen tehnyt ilmassa päätöksen siitä, että välilaskua ei tehdä ja laittanut potilaalle tipan, vaikka edellisestä tipan laitosta oli 19 vuotta. Onnistuin ensimmäisellä kerralla, vaikka tipan laittoa ennen minua yrittänyt lääkäri ei onnistunut.

Nousevan myyntikäyrän uralle Lääke-esittelijän ura oli päässyt alkuun, mutta vähitellen Marjutia alkoi häiritä se, että oman tuotteen myyntikäyrä näytti eri suuntaan kuin kilpailevan tuotteen, joka sojotti alati ylöspäin. ‒ Halusin olla tuon ylös menevän käyrän myyntiedustaja, Marjut naurahtaa.

Tuo käyrä kuului Pfizerin tuotteelle ja sen myyjäksi Marjut siirtyi toimittuaan lääke-edustajana yli 5 vuotta. Aikaa Pfizerilla Marjut pitää lääke-edustajan uransa parhaana aikana. Sen aikana häntä koulutettiin, mutta häneltä myös vaadittiin. ‒ Uuden antibiootin myynnissä oli enemmän haastetta. Sain vääntää kunnolla. Myin menestystuotetta, mutta jouduin ajattelemaan esimerkiksi antibioottiresistenssiä.

Marjut matkusteli myyntikokouksissa, opasti uusia ihmisiä ja voitti myyntikilpailuja. ‒ Silloin luotiin pohja sille miten näitä töitä tehdään.

Oli hyvä myyntipäällikkö ja tiimi.

Reissussa kaiken aikaa Marjut eteni urallaan muutaman vuoden sykleissä. Hän työskenteli avainasiakaspäällikkönä Schering-Ploughilla, kun matkatyö alkoi tuntua liian raskaalta.

Pääkaupunkiseudulla asuvan Marjutin alueena oli Itäja Pohjois-Suomi. Avioliitto oli päättynyt eroon ja hän oli 14ja 15-vuotiaiden lasten yksinhuoltaja. Hän saattoi lähteä matkaan aikaisin maanantaiaamuna ja palata perjantaina. ‒ Voimat eivät riittäneet siihen hirvittävään matkustamiseen. Lihoin, sillä söin matkoilla pullaa ja ravintolaillallisia, enkä ennättänyt pitämään terveydestäni huolta.

Viikonloppuna pesin pyykkiä, tein valtavat määrät ruokaa seuraavaksi viikoksi ja koko ajan oli huono omatunto lapsista.

Marjut jäi lyhyelle sairaslomalle. Pian sen jälkeen töissä aloitti uusi esimies. Hänelle Marjut kertoi ensi töikseen, että ei jaksa enää reissata. ‒ Sitten minusta tuli uuden sienilääkkeen tuotepäällikkö. Päivät eivät lyhentyneet, mutta ehdin kotiin lähes joka ilta.

Tuotepäällikkönä työhön tuli uusi ulottuvuus: piti osata kieliä. Marjutin ensimmäinen kansainvälinen kokous oli Gardajärvellä. ‒ Hiki virtasi ja mietin vain, että miten kerron olevani Marjut Kolu Suomesta. Ensimmäisen ryhmätyön aikana en saanut sanaa suustani, vaikka asia oli tuttu.

”KOIN, ETTÄ OLEN KUIN KANSALLISTEATTERIN NÄYTTELIJÄ: PAKLAAN ITSENI, VEDÄN SHOW:N PÄIVÄN AIKANA, ILLALLA TULEN HOTELLIHUONEESEEN JA LASKEN MASKIN.” 16

MARJUT KOLU

• Työskentelee pääasiassa lääkeja sairaalatarvikealan suorahakukonsulttina Oy Nordic Progress Ab:ssä • Toimii vapaaehtoisena sairaanhoitajana urheilukisoissa.

• Lääke- ja sairaalaedustajien (LSE) aktiivijäsen • Nauttii mökillä olosta, maalaamisesta ja maantiepyöräilystä.

Tilanteeseen oli kuitenkin luvassa helpotusta. Marjut pääsi kielikursseille ja varmuus käyttää kieltä lisääntyi pikkuhiljaa.

Uudelle uralle Vuoden 2008 kesällä Marjut täytti 50 vuotta. Hän oli ollut jo pitkään hyvin väsynyt. ‒ Koin, että olen kuin Kansallisteatterin näyttelijä: paklaan itseni, vedän show:n päivän aikana, illalla tulen hotellihuoneeseen ja lasken maskin.

Työmatkoilla hänen täytyi käydä nukkumassa hotellihuoneessa, jotta jaksoi osallistua vielä iltatilaisuuteen. ‒ Ajattelin, että en jaksa enää tätä lääketeollisuutta.

Jos ei muuta löydy, niin menen töihin takaisin sairaalaan.

Samassa hän näki ilmoituksen työpaikasta, jossa etsittiin researcher-tittelillä kulkevaa lääketeollisuuden ja sairaalamaailman osaajaa. Hakuaikaa oli yksi päivä jäljellä. Ilmoituksesta ei selvinnyt mistä yrityksestä on kyse, mutta Marjut haki paikkaa. Hän sai kutsun haastatteluun 50-vuotispäivänään.

Siitä alkoi Marjutin kolmas ura.

Uskallusta uravalmennuksesta Marjut oli päätynyt rekrytointialalle. Hän oppi rekrytointiprosessin kantapään kautta: eteen tuli nippu papereita ja nimilista. Piti ryhtyä soittamaan.

Marjut sopi rekrytointikonsultin kanssa kysymykset ja haastatteli sitten ehdokkaita puhelimessa. Hän hoiti myös prosessiin liittyvää kirjeenvaihtoa.

Tätä jatkui vajaat kolme vuotta, kunnes Marjutin life coachiksi opiskeleva ystävä tarjosi mahdollisuutta uraneuvontaan. Vaikka Marjut on mennyt koko ajan urallaan eteenpäin, eteneminen ei ole ollut tietoista ja suunnitelmallista. Sitä se oli vasta, kun Marjut haki nykyistä työtään. Uravalmennus auttoi häntä ymmärtämään, mitä hän oikeasti halusi ja tarvitsi.

Nykyisessä työssään Oy Nordic Progress Ab:n suorahakukonsulttina hän myy omaa ammattitaitoaan. Marjutin vahvinta osaamista ovat lääke-, laite- ja tarviketeollisuuden sekä terveydenhuoltoalan haut, mutta toimenkuvaan kuuluvat myös ylimmän liikkeenjohdon ja myynti- ja markkinointihenkilöstön suorahaut. ‒ Tämä on loistava paikka. Pysyn ajan hermolla, voin määritellä itse aikatauluni, tunnen lääkealan ja ihmiset ja pääsen verkostoitumaan. Nyt minulla on aikuisen naisen työpaikka.

Ja sitten se englannin kieli. ‒ Ajattelin aluksi, että ihanaa, täällä ei ainakaan tarvitse puhua englantia. Mutta jo viikon jälkeen sain ensimmäisen englanninkielisen puhelun ja sen jälkeen olen puhunut sitä joka viikko. Sain kuitenkin lisää kielikoulutusta ja nyt olen ymmärtänyt, ettei sitä kukaan puhu täydellisesti.

Myynti&Markkinointi

17

M Y YNTIALAN PALK AT

Teksti Piia Kunnas ja Jouni Röksä Grafiikat Havain Oy

MYYNTIALAN PALKAT NOUSIVAT TASAISESTI MMA:n tuore työmarkkinatutkimus kertoo, että myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten mediaanipalkka oli 4 700 euroa joulukuussa 2014. Teollisuus on pysynyt suurimpana työantajana, mutta palveluiden merkitys on voimistunut viimeiset kymmenen vuotta. Taantuman takia uusia asiakkuuksia on haettu julkiselta sektorilta.

Myynti&Markkinointi

19

M Y YNTIALAN PALK AT

P

alkkatyössä olevat myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset voivat olla tyytyväisiä, sillä alan palkkakehitys on säilynyt taantumasta huolimatta varsin hyvänä.

MMA:n tuore työmarkkinatutkimus paljastaa, että myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten mediaanipalkka eli keskimmäinen bruttokuukausiansio oli 4 700 euroa joulukuussa 2014, kun se vuotta aiemmin oli 4 500 euroa. Mediaanipalkkojen nousu myynti- ja markkinointitehtävissä oli 4,4 prosenttia.

Neljännes myynnin ja markkinoinnin ammattilaisista ansaitsee 5 800 euroa tai enemmän kuukaudessa. Vaikka naisen euro on noin 89 senttiä, myyntiala on naisten kannalta yksi tasa-arvoisimmista aloista. Alalla työskentelevistä nai-

sista noin 5 prosenttia tienaa yli 6 000 euroa.

Tiedot perustuvat Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n Taloustutkimuksella teettämään työmarkkinatutkimukseen.

Tiedot vastaavat joulukuun 2014 tilannetta ja kysely on toteutettu tammikuussa 2015.

Johtajien palkat nousussa MMA:n jäsenten yleisiä titteleitä ovat muun muassa myyntipäällikkö, tuotepäällikkö, aluemyyjä, aluemyyntipäällikkö, aluepäällikkö, myyntiedustaja, automyyjä, alue-edustaja, tekninen myyjä tai myyntineuvottelija. Titteleitä löytyy jäsenistöstä parisataa.

Parhaiten ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittyneet aluemyyjien, aluemyyntijohtajien, asiakaspalvelupäälliköiden, lääkeedustajien, kenttämyyjien, osasto-

Palkat tehtävän tason perusteella 8 000 7 000 6 000

6 690€/k k

5 000 4 860€/k k

4 000

3 9 5 0 €/k k

3 000 2 000 1 000 0

20

JOH TA JAT

PÄÄL L I KÖ T

E DU S TA JAT

päälliköiden ja teknisten myyjien mediaanipalkat.

Mediaanipalkkaa eniten kasvattaneiden kärkipäässä ovat lääkkeitä myyvät jäsenet, joiden mediaanipalkka on noussut kymmenessä vuodessa 90 prosenttia ja oli 5 590 euroa vuonna 2014.

Ammattiaseman perusteella tarkasteltuna eniten on noussut johtajien mediaanipalkka, joka oli 6 690 euroa vuonna 2014. Nousua edellisestä vuodesta oli yli 10 prosenttia ja kymmenen vuoden tarkastelujaksolla 49 prosenttia.

Myyntialan palkkajohtajat myyvät ICT-palveluita ja -ohjelmistoja, teleratkaisuja, lääkkeitä, lääkintäkojeita ja -laitteita, sairaalatarvikkeita, hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa, sähköteknisiä koneita ja laitteita, laboratoriolaitteita ja -välineitä, koneita ja laitteita sekä kuljetus- ja logistiikkapalveluita.

Oman tilastollisen vertailupalkan arvioinnissa kannattaa ottaa lähtökohdaksi taulukot, joissa on kerrottu palkat päätuotteittain, palkat eri toimialoilla, palkat johtaja/ päällikkö/edustaja-tehtävissä ja palkat ammattivuosittain ja palkkaustavoittain. Nämä löydät, kun kirjaudut jäsensivuille osoitteessa mma.fi. Tämä laajempi tutkimusraportti on vain jäsenille ja siinä on paljon lehdessä julkaisematonta tietoa, esimerkiksi eri tittelien palkkatasoista, eri päätuotteiden päällikkö- ja edustajatason palkoista ja alueellisista palkkatilastoista.

Työsuhteisten jäsenten palkkakehitys 2004–2014 8 000 7 000 6 000

5 800

5 000 4 000 3 000

5 000

4 770

4 500 4 120 3 250

3 780

3 500

3 180

3 000

2 820

2 600

4 700 4 300

4 000

3 730

3 600

5 350

2 000 1 000 0 2004

2006

AL AK VAR T I I L I €/ KK

2008

2010

Yhä useampi myy palveluita MMA:n jäsenistä työskentelee teollisuudessa 41 prosenttia ja heidän mediaanipalkkansa on 4 590 euroa. Teollisuus oli vielä kymmenen vuotta sitten työnantajana yli puolella jäsenistä, mutta sen osuus työllistäjänä on vähentynyt.

2014

YL Ä K VA R T I I L I €/ KK

M EDI A AN I €/ KK

Päälliköiden mediaanipalkka oli viime vuonna 4 860 euroa (nousua 37 prosenttia 10 vuoden aikana) ja edustajien 3 950 euroa (nousua 40 prosenttia 10 vuoden aikana).

2012

Sivulla esitetyt palkat ovat mediaanipalkkoja.

Sen sijaan palvelualalla työskentelevien osuus on kaksinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa ja on nyt jo 18 prosenttia. Yhä useampi jäsen työskentelee nyt siis esimerkiksi matkailun, ICT:n, pankkija vakuutusalan tai koulutuksen ja konsultoinnin parissa. Palvelualalla työskentelevien mediaanipalkka on 4 750 euroa.

Tukkukauppa on työnantaja jo 29 prosentilla jäsenistä. Vähittäiskaupan vaikeudet työllistäjänä näkyvät selkeästi tässä tutkimuk-

sessa. Sen parissa työskenteli 12 prosenttia jäsenistä.

Tukkukaupan parissa työskentelevien mediaanipalkka on 4 620 euroa ja vähittäiskaupan parissa työskentelevien 3 800 euroa.

Mitä tuotteita myyvät parhaiten ansaitsevat myyjät? Tutkimuksen mukaan korkeimmat mediaanipalkat löytyvät puhelin- ja tietoliikennetuotteiden, lääkkeiden sekä laboratoriolaitteiden ja -välineiden myyjiltä. Yrityskonsultointia ja koulutusta tekevillä tilanne on kak21

M Y YNTIALAN PALK AT

Mediaanipalkan kehitys joidenkin päätuotteiden osalta, €/kk 6 000 AT K-PALV ELU T

L Ä Ä KK E E T

K EM IK A AL I T

E L I N TA RV I KK E E T

5 500

5 470 5 000 4 720 4 500 4 340

4 000

3 450 3 140 3 000 3 000

2004

2006

sijakoinen: eniten tienaavien palkat kipuavat korkealle, mutta osan tulotaso on selvästi matalampi.

Asiakkuuksia julkishallinnosta Jäsenten suurin asiakasryhmä on teollisuus (23 prosenttia), toiseksi suurin julkishallinto (20 prosenttia) ja kolmanneksi suurin vähittäiskauppa (19 prosenttia). Tyypillinen jäsen myy teollisuudelta ratkaisuja 22

2008

2010

teollisuuteen tai kaupan ketjuun.

Taantuman pitkittyminen korostaa selkeästi julkishallinnon merkitystä. Julkishallinto on lisännyt osuuttaan tärkeimpänä asiakasryhmänä, kun taas taantuma syö teollisuuden, vähittäiskaupan ja yksityisen kuluttajan investointihaluja.

Tukkukauppa oli suurin asiakasryhmä 15 prosentilla vastaajista, palveluala 11 prosentilla ja yksityinen kuluttaja 10 prosentilla.

2012

2014

Työaika keskimäärin 40 tuntia viikossa Myynti- ja markkinointialalla toimivilla keskimääräinen viikkotyöaika on 40 tuntia. Merkittävin muutos työajan jakaantumisessa on tapahtunut tarjouksiin ja raportointiin kuluvassa ajassa, joka on vähentynyt kolme tuntia viikossa. Sen sijaan työn suunnittelu on lisääntynyt kaksi tuntia.

Työajan jakautuminen Odottaminen ja tauot 2h Työn suunnittelu 4h

Muu 2 h

Asiakastapaamiset 11 h

40 h ke sk i m äär äi nen v i i kot yö ai ka

Raportointi ja tarjousten tekeminen 5 h Matkustaminen 8h

Puhelin ja sähköposti 8h

nin ammattilaisista osa työnkuvaa.

Työajojen mediaani oli viime vuonna 20 000 kilometriä ja neljännes ajoi yli 35 000 kilometriä vuodessa. Työajot vähenevät ja asiakastapaamisia korvataan verkko6 000 neuvotteluin.

Myynt ialalla 5 000 matka-aikaa ei pääsääntöisesti laske4 000 ta työajaksi. Jos työmatka tapahtuu määritellyn työajan 3 000 ulkopuolella, se on käytännössä työn2 000 tekijän omaa aikaa.

Joissakin työehto1 000 sopimuksissa matka-aika korvataan vastaavan pituise0 Teollisuus na vapaana.

4 750 €/kk

4 620 €/kk

3 800 €/kk

Palkka toimialoittain

4 950 €/kk

Uusi tekniikka on jo jonkin aikaa vähentänyt matkustamiseen kuluvaa aikaa. Edellisvuoteen verrattuna matkustamiseen kuluva aika on vähentynyt tunnilla. Sen sijaan asiakaskontaktointiin käytettävä aika on lisääntynyt tunnilla.

Seitsemän kymmenestä tekee vähintään joskus töitä myös viikonloppuisin. Työtä tehdään asiakkaiden luona, tien päällä, hotelleissa ja tietotekniikkaa hyödyntäen.

MMA:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä sanoo, että myyntiedustajien viikkotyöaika on ollut perinteisesti korkein, mutta taantuma on lisännyt erityisesti johtajien viikkotyöaikaa. ‒ Taloustilanne on jatkunut pitkään haasteellisena. Johtajien on täytynyt venyä, jotta tavoitteet on saavutettu ja firma pysynyt ylipäänsä pystyssä, Röksä sanoo.

Asiakastapaamiset ovat yli 95 prosentilla myynnin ja markkinoin-

Palvelut

Tukkukauppa

Vähittäiskauppa

23

M Y YNTIALAN PALK AT

Mediaanipalkan kehitys joidenkin nimikkeiden osalta, €/kk 8 000 M YYN T I JOH TA JA

M YYN T I E DU S TA JA

M YYN T IPÄÄL L IKKÖ

M YYN T I N E U VO T T E L I JA

7 000 6 050 6 000

5 500 4 890

5 000 4 100 4 000

3 000

3 680

3 490

2 750 2 770

2 000 2 004

2006

2008

2010

2012

2014

OLISIKO AIHETTA PALKKAKESKUSTELUUN?

O

letko ollut pitkään saman yrityksen palveluksessa? Siinä tapauksessa kannattaa tarkastella kriittisesti omaa palkkaansa ja pitää huoli siitä, että palkka pysyy kilpailukykyisenä.

MMA:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä sanoo, että ne joilla palkka on jäänyt rajusti jälkeen, ovat olleet pitkään saman yrityksen palveluksessa tai joutuneet joksikin aikaa työttömäksi. Jos palkka pysyy samana, inflaatio syö palkan ostovoimaa noin 15 prosenttia viidessä vuodessa. ‒ Kun vaihtaa työnantajaa, saa yleensä noin 20 prosentin palkankorotuksen. Se vastaa työehtosopimuksen 5‒10 vuoden korotuksia, Röksä muistuttaa.

Palkkaneuvottelu tulisi käydä 1‒2 kertaa vuodessa ja aina silloin, kun työmäärä, vastuut ja tehtävät muuttuvat tai myyntimäärä kasvaa oleellisesti. ‒ Palkkakeskustelu tulisi käydä esimerkiksi silloin, jos hoitaa oman työn ohessa perhevapaalla olevan tehtäviä.

Sillä jos tilanteesta tuleekin pysyvä, on hyväksynyt itsel24

leen pysyvän työmäärän lisäyksen ilman palkankorotusta, Röksä sanoo.

Valmistaudu palkkakeskusteluun kuin myyntikäyntiin. Käy läpi perusteet, joiden avulla vaadit palkankorotusta. Tyypillisiä perusteita ovat vastuiden kasvaminen, laajentunut maantieteellinen myyntialue, tutkinnon suorittaminen ja siirtyminen esimiestehtäviin. ‒ Jos vastuullesi tulee kunnon tiimi, eli noin 8‒10 henkilöä, palkan pitäisi nousta 1 200‒1 600 euroa, minimissään 600 euroa, Röksä neuvoo.

Alan palkkatutkimuksen avulla voi perustella, mikä on oikea palkkataso. Verottajalta voit selvittää samanlaista työtä tekevän kollegan palkkatason. Liitosta saat myös lisää taktisia neuvoja palkkakeskusteluun.

Näin valmistaudut palkkakeskusteluun -webinaari keskiviikkona 22.4. kello 8–10.

Tule kuuntelemaan ja kyselemään!

Myynnin ja markkinoinnin palkat TYÖKOKEMUSVUOSIEN MUKAISET PALKAT TYÖNANTAJAN TOIMIALAN MUKAAN

TYÖSUHTEISTEN JÄSENTEN PALKAT TYÖKOKEMUSVUOSITTAIN Kaikkien palkat yhteensä

Teollisuus

taso

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

vuotta

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

yht.

3 050

3 780

4 700

5 800

7 500

alle 5

2 640

2 910

3 600

4 640

5 750

6–10

3 440

3 850

4 700

5 600

6 940

11–15

3 140

4 010

4 550

5 630

6 910

Palkat ammattikokemusvuosittain vuotta

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

alle 5

2 340

2 820

3 470

4 340

5 700

6–10

2 930

3 600

4 310

5 280

6 630

11–15

3 000

3 650

4 500

5 530

7 480

16–20

3 220

3 770

4 760

5 900

7 390

yli 20

3 260

4 000

4 900

6 150

7 800

vuotta

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

yht.

3 050

3 780

4 700

5 800

7 500

alle 5

1 430

2 280

2 970

3 810

4 880

6–10

2 520

2 610

3 780

4 700

5 400

Palkkatilastojen lukuohje Tutkimustuloksissa esitetyt luvut ovat bruttopalkkoja ja ne sisältävät päätoimesta saadun rahapalkan eli kiinteän kuukausipalkan, mahdollisen provision ja/tai bonuksen sekä luontoisetujen verotusarvon.

Palkoissa ei ole mukana ylityökorvauksia, lomaltapaluurahoja eikä verottomia kulukorvauksia. Kaikki luvut euroja/kk brutto.

Sarake 10 % ilmoittaa sen bruttopalkan, jota suurempaa palkkaa saa 90 % vastaajista. Sarake 25 % ilmoittaa sen bruttopalkan, jota suurempaa palkkaa saa 75 % vastaajista. Mediaani on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota pienempiä ja suurempia bruttopalkkoja on 50 prosentilla vastaajista.

Sarake 75 % tarkoittaa, että tutkimusryhmässä 75 % ansaitsee pienempää palkkaa. Sarake 90 % ilmaisee sen bruttopalkan, josta pienempää palkkaa ansaitsee 90 % vastaajista.

Tutkimuksen taustat Taloustutkimus Oy toteutti MMA:n työmarkkinatutkimus 2014 -kyselyn tammikuussa 2015. Kysely lähettiin suoraan vastaajan sähköpostiin.

Tutkimus tehtiin strukturoituina kyselynä ja kohteena olivat kaikki MMA:n työsopimussuhteiset jäsenet. Perusjoukko ja vastaajien ryhmä ovat tärkeimpien taustamuuttujien eli iän, sukupuolen, tehtävän ja toimialan suhteen toistensa kaltaisia.

Vertailtavuus aiempien vuosien tutkimuksiin on vastaajarakenteen samankaltaisuuden vuoksi mahdollinen.

Tutkimusajankohta oli joulukuu 2014 ja se vastaa myös työnantajien ja EU:n jäsenmaiden palkkatilastointiajankohtaa.

Tarkempia kyselyn tuloksia käytetään Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n palkkaneuvonnassa ja edunvalvonnassa.

16–20

3 200

4 010

5 020

6 080

8 090

yli 20

3 700

4 260

5 070

6 400

8 360

yht.

3 400

4 020

4 950

6 000

7 670

Vähittäiskauppa

11–15

2 410

3 000

3 750

5 150

6 640

16–20

3 180

3 400

3 700

4 810

7 480

yli 20

2 550

3 120

3 960

5 100

6 960

yht.

2 500

3 070

3 800

4 980

6 840

Tukkukauppa vuotta

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

alle 5

2 180

2 600

3 470

4 760

5 720

6–10

2 920

3 200

4 020

4 900

7 270

11–15

3 340

3 840

4 470

5 240

8 320

16–20

3 120

3 730

4 500

5 760

6 940

yli 20

3 150

4 020

4 850

5 880

7 520

yht.

3 040

3 790

4 610

5 660

7 080

vuotta

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

alle 5

2 260

3 030

3 730

4 330

6 580

6–10

2 690

3 140

3 960

5 000

5 900

11–15

2 920

3 350

4 780

5 900

7 700

16–20

3 430

4 090

5 000

5 900

8 080

Palvelut

yli 20

2 980

4 000

5 000

6 650

8 910

yht.

3 000

3 700

4 750

6 030

7 800

Lisätietoja palkkatutkimuksesta löydät osoitteesta mma.fi › Jäsensivut

© Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Myynti&Markkinointi

25

M Y YNTIALAN PALK AT

Teksti Juha Europaeus

TILI TULOKSEN MUKAAN Tulospalkkiot motivoivat parempiin suorituksiin, kun niiden perusteet ovat oikeudenmukaiset ja kaikkien tiedossa.

T

ulospalk k ioiden tarkoitus on nimensä mukaisesti motivoida työntekijää parempiin tuloksiin. Jos saavuttaa tietyt tavoitteet, siitä saa korvauksen. Palkkiot maksetaan saavutusten mukaan.

Tulospalkkausjärjestelmä on oiva keino ohjata, kannustaa ja motivoida työntekijää. Palkkion suuruuden tulee olla riittävällä tasolla, jotta se kannustaa hyviin tuloksiin.

Palkkion suuruus ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan yhtä tärkeässä roolissa ovat palkkiomallin tavoitteet ja mittarit. Tavoitteiden tulisi olla työntekijälle merkityksellisiä.

Työntekijän täytyy kokea, että hän voi toiminnallaan vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Oman 26

työn ja mittarien välillä tulee olla yhteys. Myös mittarien tavoitetasot tulee olla oikealla tasolla: liian haastavat tavoitteet saattavat syödä motivaation, vaikka mittarit itsessään olisivat merkityksellisiä.

Ehdottoman tärkeää on tulospalkkioihin liittyvä viestintä, korostaa Innova Palveluiden palkitsemiskonsultti Roosa Kohvakka. ‒ Järjestelmän tuntemus mahdollistaa sen vaikuttavuuden. Motivaatiota ei synny, jollei järjestelmän rakennetta tunneta.

Suoritus- ja tulosperusteisen palkitsemisen kannustavuus syntyy siitä, että työntekijä tietää, kuinka hän voi hyvin suoriutumalla vaikuttaa palkkaansa. Hyvä esimiestyö on avainasemassa palkitsemisen onnistumiselle, sillä esimiehet ovat palkitsemisjärjestelmien äänitorvia.

Tulospalkkaus sopii myyntityöhön

Tutkimusten mukaan työntekijät ovat keskimäärin tyytyväisempiä tulospalkkausjärjestelmiin kuin peruspalkkausjärjestelmiin. Tulospalkkausjärjestelmiä on kuitenkin monenlaisia. Joissakin järjestelmissä mitataan ainoastaan yrityksen tulosta tai jotain muuta yhtä tunnuslukua, ja palkkiot jaetaan tasasummana kaikille.

Toisessa ääripäässä ovat järjestelmät, joissa on useita yksilötason mittareita. Palkkion suuruus vaihtelee henkilöstöryhmän tai peruspalkan mukaan. ‒ Näiden järjestelmien niputtaminen yhteen ei välttämättä ole mielekästä, Kohvakka sanoo. ‒ On hyvä, että työntekijällä on mahdollisuus hyvin suoriutumalla

korottaa kokonaisansiotaan peruspalkkaa täydentävällä tulospalkalla. Yrityksen ja sen henkilöstön näköinen tulospalkkausjärjestelmä on erinomainen keino lisätä palkkatyytyväisyyttä ja tätä kautta muun muassa organisaatioon sitoutumista.

Aikaisemmin ajateltiin, että tulospalkkaus sopii vain suorittaviin tehtäviin. Kohvakka korostaa, että hyvällä suunnittelulla voidaan rakentaa onnistuneita tulospalkkausjärjestelmiä myös asiantuntijatyöhön, jonka mittaaminen on erilaista.

Tulospalkkaus sopii erityisen hyvin myyntityöhön. Myynnissä on tyypillisesti jokin myyntivolyymiin sidottu komissiomalli, joka on osa peruspalkkaa, mutta myös myyntitavoitteisiin sidottu bonusmalli on yleinen. Tällöin voidaan palkita esimerkiksi jonkin tietyn tuotteen tai palvelun myynnistä, eli ohjata myyjiä tietynlaiseen myyntiin.

Palkkiojärjestelmän mittarit voivat olla määrällisiä tai laadullisia.

Myös myynnin tulospalkkaus voi sisältää laadullisia mittareita, kuten asiakastyytyväisyyttä. Palkkio voi myös olla ryhmäperusteinen, jolloin kannustetaan yhteistyöhön.

Palkka on tärkeä, mutta ei ainoa syy siihen, miksi jossain tehtävässä ja yrityksessä viihdytään. Palkka viestii työntekijälle arvostuksesta, ja parhaiden suoriutujien sitouttaminen vaatii sen, että palkkaus on riittävällä tasolla.

Rahapalkkioiden kuvitellaan joskus syövän työntekijän sisäistä motivaatiota. Ajatellaan, että ihminen on onnellisin silloin, kun hän motivoituu työstä itsestään eikä rahasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tulospalkkaus olisi toimimaton ratkaisu tehtävissä, joissa sisäinen motivaatio korostuu. ‒ Kyllä raha myös motivoi, tutkimusten mukaan erityisesti nuorempia työntekijöitä, Kohvakka sanoo. ‒ Myös työntekijän osallistaminen palkitsemisen suunnitteluun kannattaa.

Työntekijöiden luovuus lisääntyy, kun suorituksen mittaaminen ei kontrolloi työtä liikaa. Tällöin voi olla hyödyllisempää arvioida työntekijän osaamista ja sen kehittymistä kuin jonkin tietyn mittarin saavuttamista. Voi olla viisaampaa tehdä niin sanottu kokonaisarviointi sen sijaan, että mitattaisiin useita eri työn osa-alueita tarkasti.

Se mikä työntekijää motivoi, riippuu lopulta persoonasta. Iän vaikutus tulee ottaa huomioon, kun mietitään vaihtoehtoja käteispalkkioille. Esimerkiksi työnantajan henkilöstölleen ottama lisäeläke vetoaa useammin varttuneempaan väkeen. Nuoremmat arvostavat enemmän käteispalkkiota, koska rahaa tarvitaan esimerkiksi asuntolainan lyhennyksiin.

Raha motivoi Suurimmalle osalle palkansaajista palkka on tärkein syy käydä töissä.

Moni kuitenkin kokee suurta työn imua ja työskentelee pitkää päivää ilman lisäkorvausta. Jotkut kieltäytyvät työtarjouksesta, vaikka se sisältäisi huomattavankin palkankorotuksen.

27

M Y YNTIALAN PALK AT

Palkitsemisjärjestelmien rakentaminen ja kehittäminen kannattaa aloittaa pohtimalla sitä, minkälaista henkilöstöä on palkkalistoilla.

Palkitsemisessa onnistuminen on psykologiaa: vaikuttavuus syntyy kokemusten kautta. ‒ Samanlainen järjestelmä voi tuottaa erinomaisia tuloksia toisessa yrityksessä, ja aiheuttaa tyytymättömyyttä toisessa, Kohvakka toteaa. ‒ Soveltamiseen liittyvät tekijät, kuten avoimuus, viestintä ja oikeudenmukaisuus ovat sellaisia universaaleja tekijöitä, joista täytyy huolehtia aina. Kiinnittämällä huomiota soveltamiseen voidaan melkein aina parantaa palkitsemisen vaikuttavuutta henkilöstön ikä- tai motivaatiorakenteesta riippumatta.

Tulokseen perustuvaa palkitsemista kannattaa miettiä myös niin, että se paitsi palkitsee, myös erottelee jyvät akanoista. Huippusuoriutujat arvostavat tulokseen ja suoriutumiseen perustuvaa palkitsemista, ja näiden työntekijöiden tyytyväisyyden ja pysyvyyden varmistaminen tulisi olla yrityksen ykköstavoitteena.

Miehet tykkäävät kilpailla Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Matias Kivikangas on tutkinut sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tunnekokemuksia, joita kilpailu ja yhteistyö saivat aikaan. Näiden tutkimusten perusteella tulospalkkaus yksinkertaisesti tehtynä näyttäisi suosivan miehiä. ‒ Miehille kilpailu oli positiivisempi kokemus kuin yhteistyö, Kivikangas sanoo. ‒ Naisille nämä olivat yhtä positiivisia. Kuitenkin sekä miehet että naiset saivat positiivisia kokemuksia sekä kilpailusta että yhteistyöstä. En tekisi tästä liian yleistäviä johtopäätöksiä.

Tutkijat mittasivat miesten ja naisten fyysisiä reaktioita ja tunnetiloja peleissä, joista osassa kilpailtiin ja osassa tehtiin yhteistyötä. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä seikat vaikuttavat pelaajien motivaatioon. Miesten kilpailunhalu voi olla pikemminkin seurausta sukupuoleen kohdistuvista odotuksista kuin synnynnäisistä ominaisuuksista.

Aikaisemmat Muriel Niederleen ja Lise Vesterlundin tutkimukset käsittelevät kilpailuhakuista käyttäytymistä. Niiden perusteella tiedetään, että miehet ovat kilpailuhakuisempia kuin naiset. Eli jos saa vapaaehtoisesti valita, kilpaileeko vai ei, niin miehet kilpailevat mieluummin.

Lisäksi miehillä kilpailu näyttää parantavan suorittamista, mutta ei naisilla. Yksilöiden väliset erot ovat kuitenkin tyypillisesti monta kertaa suuremmat kuin sukupuolien väliset erot. ‒ Ottamalla parhaat naiset mukaan kilpailuun saadaan keskimäärin parempia kilpailuja kuin silloin, jos pelkästään miehet ovat mukana, Kivikangas sanoo. ‒ Lisäksi ryhmätyössä ryhmän suoriutuminen on sitä parempaa mitä enemmän siinä on naisia.

Tulospalkkausta voi pitää kilpailemisena ennen kaikkea itsensä kanssa.

Ehkä tästä syystä miehet uskaltavat pyytää työnantajilta keskimäärin korkeampaa palkkaa kuin naiset.

Tutkimusten perusteella on vaikea sanoa, missä määrin kilpailuhenkisyys on synnynnäistä tai opittua. Tarjolla on lukuisia selityksiä, kuinka opitut kulttuurinormit voisivat aiheuttaa tällaisia tuloksia. ‒ Ei pidä väittää, että sukupuolet ovat luonnostaan erilaisia. Varsinkin kun kyse on kuitenkin tilastollisista eroista, ja tutkimukset on tehty lähinnä Yhdysvalloissa, Kivikangas sanoo.

”TYÖNANTAJAN HENKILÖSTÖLLEEN OTTAMA LISÄELÄKE VETOAA USEAMMIN VARTTUNEEMPAAN VÄKEEN. NUOREMMAT ARVOSTAVAT ENEMMÄN KÄTEISPALKKIOTA, KOSKA RAHAA TARVITAAN ESIMERKIKSI ASUNTOLAINAN LYHENNYKSIIN.”

28

Näin palkkamalli vaikuttaa tulotasoon

T

uoreen työmarkkinatutkimuksen mukaan kahdella kolmesta myyntialalla työskentelevästä on kannustava palkkarakenne. Palkkaustapana yleisin on kiinteän palkan ja bonuksen yhdistelmä, mikä on 41 prosentilla vastaajista. Kiinteää palkkaa saa 32 prosenttia vastaajista. Kiinteän palkan ja provision yhdistelmä on palkkaustapana 20 prosentilla.

Vaikka kannustavuus on alalle tyypillistä, noin 80 prosentilla alalla toimivista kiinteän palkan osuus on 70‒100 prosenttia palkasta. Kiinteän palkan merkitys on korostunut viime aikoina, kun taantuman ja laskeneiden myyntien takia provisiot ovat jääneet monella saamatta. Vaikka kahdella kolmesta on kannustava palkkarakenne, vain

neljäsosa todellisuudessa saa kannustinosan. ‒ Tavoitteissa ei ole mitään järkeä, jos myyntimäärän tavoite nostetaan onnistuneen vuoden hyvän myynnin tasolle eli siitä tulee seuraavan vuoden nollataso. Yhtä kyseenalaista motivaation kannalta on se, jos rajussa talousrtaantumassa tavoitteet vain nousevat, vaikka markkinoiden pudotessa jo entisen myynnin pitäminen voi olla superhyvä tavoite, MMA:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä sanoo. ‒ Näyttää myös siltä, etteivät yritykset osaa rakentaa oikeudenmukaisia kannustimia tai että niistä tehdään liian tasapäistäviä.

Yhdelle viikon palkallinen loma tekee ihmeitä, toiselle formulamatka, Röksä pohtii.

Palkkatavan vaikutus kuukausituloon Kiinteä palkka + bonus + provisio

5 200 €/kk

Kiinteä palkka + bonus

5 050 €/kk

Kiinteä palkka + provisio

4 550 €/kk

Vahva provisiopainotteinen työ on tyypillistä muun muassa liikelahja- ja toimistotarvikemyynnissä, kiinteistönvälityksessä ja autokaupassa.

Heikointa palkkakehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana niillä, joilla palkkatapana on bruttoprovisio. Heillä palkat ovat laskeneet kymmenen vuoden aikana 36 prosenttia. Palkat ovat laskeneet kymmenvuotiskaudella myös takuupalkkaa ja pelkkää provisiopalkkaa nauttivilla. ‒ Hyvin selkeästi näyttää siltä, että näissä malleissa yrittäjävastuu halutaan siirtää täysin myynnin ammattilaiselle, mutta provisiotaso on monesti surkea suhteessa tehtyyn katteeseen, Röksä sanoo.

Eniten on kymmenen vuoden aikana puolestaan noussut palkka niillä, joiden palkkaustapana on kiinteän palkan, provision ja bonuksen yhdistelmä (nousua 58 prosenttia).

Kiinteää palkkaa nauttivilla palkka on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut (nousua 49 prosenttia). Kiinteän palkan ja bonuksen yhdistelmästä koostuvan palkkamallin käyttäjillä palkkataso on noussut kymmenessä vuodessa 44 prosenttia ja kiinteän palkan ja provision palkkamallin käyttäjillä 42 prosenttia.

Teksti Piia Kunnas Grafiikka Havain

4 400 €/kk

Kiinteä palkka Pelkkä provisiopalkka

3 400 €/kk 0

1 000 2 000

3 000 4 000

29

M Y YNTI M A AILM ALLA

Teksti ja kuvat Stoorisoppi

MAKUJEN MATKASSA Yrittäjät Jouni Heinonen ja Mika Tikka kehittävät ainutlaatuisia ruoka- ja juomatuotteita KaakkoisAasian markkinoille.

JOUNI HEINONEN, 44 ■

Opiskellut ammattikorkeakoulussa tietotekniikkaa ja liiketaloutta.

■ Laaja kokemus mainos- ja

markkinointialalta Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa.

■ Asuu Bangkokissa ja harrastaa

jääkiekkoa ja golfia.

30

MIKA TIKKA, 46 ■ Koulutukseltaan yo-merkonomi.

■ Työskennellyt yli 20 vuotta

myynnin johtamistehtävissä Ruokakeskossa ja HoReCassa.

■ Asuu Bangkokissa ja harrastaa

sukellusta ja kokkausta.

J

ouni Heinonen ja Mika Tikka antavat haastattelun tavanomaisesta poikkeavassa paikassa – mallibileissä. Tunnelma on täysin toisenlainen kuin kuvittelisi.

Bangkokilaisen mallitoimiston järjestämään ammattitapahtumaan on kokoontunut eri alan yrittäjiä ja liikemiehiä verkostoitumaan. Tunnelma on rento ja rauhallinen. Salamavalot säihkyvät lauantai-illan hämärtyessä, kun malleja valokuvataan eri julkaisuihin.

Bangkokin kaltaisessa miljoonakaupungissa tapahtumamarkkinointi ja promootiot ovat tärkeä osa minkä tahansa tuotteen markkinointia, mutta erityisesti ruoka- ja juomatuotteiden. Siksi myös Heinonen ja Tikka ovat mukana tapaamassa ihmisiä ja hakemassa uusia ideoita. ‒ Juomabisnes on pitkälti brändäysbisnestä, Pulmentum Groupin kaupallinen johtaja Jouni Heinonen toteaa.

Bangkokilaisen mallitoimiston tapahtuma on tärkeä tilaisuus luoda suhteita. Aasialaisessa liike-elämässä suhdeverkosto on tärkeämpi kuin Suomessa.

THAIMAA ■

Thaimaa sijaitsee Kaakkois-Aasiassa niin sanotulla Indokiinan alueella. Siellä on 67 miljoonaa asukasta.

■ Se lasketaan ylemmän keskitulotason maaksi. Bruttokansantuote on

8 400 euroa henkeä kohti (Suomi 28 700 euroa). Talouskasvu oli 2,9 prosenttia vuonna 2013.

■ Maan talous perustuu vientiteollisuuteen, kuten auto- ja elekt-

roniikka- sekä elintarviketeollisuuteen.

Bisnesideat yhdistivät Jouni Heinonen ja Mika Tikka tapasivat Thaimaassa viisi vuotta sitten.

He huomasivat heti, että heillä oli samansuuntaisia liiketoiminta-ideoita.

Heinonen oli muuttanut Bangkokiin neljä vuotta aikaisemmin ja perustanut oman mainos- ja markkinointitoimiston. Hän teki paljon yhteistyötä kansainvälisten panimoiden kanssa ja oli sitä kautta mukana juomabisneksessä.

Tikka oli Ruokakeskoon kuuluvan HoReCa-tukkukaupan palveluksessa myynnin johtotehtävissä. Sieltä hänellä on monipuolinen kokemus

ruoka- ja juomateollisuudesta sekä asiakastarpeista.

Yhteiset bisnesideat johtivat lopulta ruoka- ja juomatuotteisiin erikoistuneen Pulmentum Groupin perustamiseen vuonna 2013. Samalla myös Tikka muutti Bangkokiin. ‒ Olin ajatellut tulla jo vähän aikaisemmin, mutta olin sitoutunut viemään tietyt projektit loppuun.

Kun sain ne päätökseen, se oli minun osalta siinä, Pulmentum Groupin toimitusjohtaja Mika Tikka kertoo.

Huolellista tuotekehitystä Jouni Heinonen ja Mika Tikka tutkivat tarkkaan Kaakkois-Aasian markkinoita ja huomasivat, että virvoitus- ja alkoholijuomat sekä välipalat ovat kasvavia tuoteryhmiä, joista puuttuu tietynlaisia tuotteita.

Tuotekehitys lähtee liikkeelle omaperäisestä ideasta. ‒ Meillä on idea juuri tietyn makuisesta ja värisestä vaikkapa juomasta, joka markkinoilta puuttuu, Heinonen kertoo.

Makuja he kehittävät yhdessä kansainvälisten makuihin ja tuokMyynti&Markkinointi

31

M Y YNTI M A AILM ALLA

”KUN SAAMME PIENENKIN OSAN NÄISTÄ MARKKINOISTA, SE ON MÄÄRÄLLISESTI PALJON.” suihin erikoistuneiden yritysten ammattilaisten kanssa. ‒ Käytämme paljon aikaa tuotekehitykseen ja -testaukseen. Vietämme paljon aikaa makufirmojen labroissa sekoittamassa ja maistelemassa erilaisia makuyhdistelmiä, Tikka selvittää innokkaasti.

He eivät koskaan tyydy ensimmäiseen makuversioon vaan työstävät sitä kunnes se on täydellinen. ‒ Makufirma on saattanut välillä tuskastua, mutta lopulta hekin ovat olleet tyytyväisiä. ‒ Jotta löytyy juuri oikea makumaailma näille markkinoille, maistatamme tuotteita ensin lähipiirissä, jonka jälkeen teetämme maistatuksia ulkopuolisella testausyrityksellä, Tikka jatkaa.

Heinonen ja Tikka ovat valinneet huolella kaikki tuotteidensa valmistajat. Tuotteet tehdään eri puolilla Aasiaa. He ovat vierailleet useampaan kertaan valituissa tuotantolaitoksissa, jotka kaikki ovat omissa maissaan johtavia valmistajia.

‒ Laadun pitää olla ensiluokkaista ja käytettävien raaka-aineiden pitää täyttää eri maiden laatuvaatimukset ja viranomaismääräykset, Tikka luettelee.

Lupa-asiat pitävät sykkeen korkealla Tällä hetkellä Jouni Heinonen ja Mika Tikka työskentelevät elintarvikkeisiin liittyvien lupa-asioiden kanssa. Suurin haaste Kaakkois-Aasiassa on se, että selkeät ohjeet säädösten tulkinnasta puuttuvat. Myös verotus saattaa muuttua usein ja nopealla aikataululla. ‒ Meillä on varmaan jo kolmas laskelma menossa, mutta verotus on taas muuttumassa, Tikka kertoo.

Kaakkois-Aasiassa on tärkeää, että suhteet ovat kunnossa, ei pelkästään yhteistyökumppaneihin vaan myös viranomaisiin. ‒ Meidän pitää tuntea oikeat viranomaiset, joilta saamme oikeaa tietoa ja mieluummin vielä etuajassa.

Bangkokin katukuvasta ei sitä

huomaa, mutta Heinonen ja Tikka työskentelevät maassa, jossa on poikkeustila, ja sitä hallitsee sotilashallitus. Toukokuussa 2014 maan armeija otti vallan pääministeri Yingluck Shinawatralta, jonka hallitusta pidettiin korruptoituneena.

Tapahtumaketju käynnistyi, kun hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin osallistui arviolta 10 miljoonaa ihmistä, mutta hallitus ei suostunut eroamaan. Sitä vastoin se yritti hajottaa mielenosoitukset. Väkivaltaisuuksissa kuoli 23 ja loukkaantui 800 ihmistä. Tilanteen huonontuessa maan armeija päätti tehdä vallankaappauksen. Se perusteli sitä sillä, että se ei halunnut Thaimaan suistuvan sisällissotaan. ‒ Mielenosoitusten aikana lupaasioiden käsittely pysähtyi. Virkamiehet eivät päässeet työpaikoillensa, koska mielenosoittajat tukkivat Bangkokin hallinnollisen korttelin kadut, Tikka kertoo.

Kun uusi sotilashallitus aloitti toimintansa, myös valtion virastojen toiminta normalisoitui.

Fiksumpaa brändäystä Pulmentumin h-hetki lähestyy. Ensimmäiset tuotteet lanseerataan tämän vuoden aikana. Valikoimaan tulee ensin virvoitus- ja alkoholijuomia ja myöhemmin välipalatuotteita. ‒ Kaikki tuotteet tuomme ensin Thaimaan markkinoille, jonka jälkeen lähdemme viemään niitä muihin Kaakkois-Aasian maihin tuotteesta riippuen, Mika Tikka suunnittelee.

Kaakkois-Aasian talousalueella asuu yli 600 miljoonaa ihmistä. Keskimäärin alueen maiden talouskasvu on viiden prosentin luokkaa ja maiden kuluttava keskiluokka kasvaa vauhdilla.

Jouni Heinonen ja Mika Tikka asuvat tunnetun Sukhumvit-kadun varrella, jonka kujilta löytyvät thaimaalaisen katuruoan maut aidoimmillaan.

32

‒ Kun saamme pienenkin osan näistä markkinoista, se on määrällisesti paljon. ‒ Jokaisessa meidän tuotteessa on joku juju takana. Markkinoilla voi olla samantyylisiä tuotteita, mutta erotumme kilpailijoista tuomalla jonkun uuden innovaation tai ominaisuuden, Tikka vakuuttaa.

Yli 20 vuotta mainos- ja markkinointialalla toiminut Jouni Heinonen vannoo brändäyksen nimiin. Hänen mukaansa isot, monikansalliset juomafirmat käyttävät paljon rahaa mainoskampanjoihin miettimättä tarpeeksi niiden tehokkuutta. Monessa tapauksessa ne unohtavat myös brändäyksen perusasiat. Pulmentum haluaa tehdä asiat fiksummin.

Jokaisella tuotteella on omanlaisensa strategia siitä, miten se tuodaan kuluttajille. Kaikki yksityis-

kohdat mietitään tarkasti: missä ja miten brändi näkyy, ja kenelle se on suunnattu. Markkinointia kohdennetaan tarkasti panostaen promootioihin paikoissa, joissa tuotteet ovat myynnissä. ‒ Pakkaukset suunnittelemme niin, että ne varmasti erottuvat massasta, Heinonen kertoo.

Laadusta tinkimättä Jouni Heinonen ja Mika Tikka ovat luottavaisia. He tietävät, että heidän tuotteensa ovat kunnossa. Mikä tahansa tuote voidaan lanseerata näyttävästi ja se voi alkuun myydä hyvin, mutta sitten punnitaan tuotteen kestävyys. ‒ Tämä on ollut pitkä prosessi. Olisimme voineet mennä sieltä, mistä aita on matalin, mutta emme ole tinkineet tuotteiden ainutlaatuisuudes-

”JUOMABISNES ON PITKÄLTI BRÄNDÄYSBISNESTÄ.” ta, Heinonen ja Tikka vakuuttavat.

Tällä hetkellä Pulmentum Group toimii Singaporessa ja Thaimaassa ja työllistää kymmenkunta ihmistä.

Liiketoiminnan alkuvaiheessa Heinonen ja Tikka olivat kumpikin mukana kaikessa tekemisessä. ‒ Nyt olemme siinä vaiheessa, että Jouni keskittyy brändien rakentamiseen ja markkinointiin, ja minä pidän enemmän yhteyttä valmistajiin ja vastaan sopimuspolitiikasta ja rahoituksesta, Tikka selventää työnjakoa.

M ARKKINOINTI

Teksti ja kuva Jukka Nortio

ARVO LUODAAN YHDESSÄ ASIAKKAAN KANSSA Toimialan uudistaja myy palvelunsa toisin. Näin tekee rakennusalan luutuneita rakenteita ravisteleva Fira.

Rakennusyhtiö Firan toimitusjohtaja Jussi Aho (vas.) ja myyntijohtaja Ville Vikström ovat kehittäneet toimialaa uudistavan toimintamallin, jonka onnistumisen kulmakivi on markkinoinnillinen ja asiakastarpeita kuunteleva myyntityö.

34

M

yyntilanteessa korvia ja suuta pitää käyttää niiden lukumäärän suhteessa. Koko liiketoimintamme perustuu asiakastarpeiden kuuntelemiseen, rakennusyhtiö Firan toimitusjohtaja Jussi Aho sanoo.

Aho on kehittänyt rakennusalalla uutta, asiakkaan kanssa tehtävään yhteistyöhön perustuvaa palvelumallia ja asiakasta kuuntelevaa myyntimallia Firassa vuodesta 2009.

Uudistajan ajatukset hän toi mukanaan aiemmasta työstään tietoliikennetoimialalla sekä akateemisesta maailmasta Yhdysvalloista, missä hän tutki palveluliiketoiminnan kehittämistä.

– Mietimme, mikä on rakennusalan tulevaisuuden malli. Päädyimme siihen, että ala muuttuu teollisesta logiikasta palveluliiketoiminnaksi, jossa arvonluonti luodaan yhdessä asiakkaan kanssa. Rakennusliikkeen rooli muuttuu palveluyritykseksi, Aho sanoo.

Toimialallaan uusi ajattelutapa on merkinnyt melkoista muutosta myyntiin. Enää ei odoteta tarjouspyyntöjä, sillä ne ovat edelleen pääasiassa vanhasta maailmasta, jossa määritellään teknisiä parametreja ja haetaan halvinta hintaa.

Ajoissa kiinni Liikkeellä pitää olla ajoissa ja mieluusti ennakkoon eli nähdä tilaisuuksia siellä, missä tuleva asiakas vasta miettii joko uuden rakentamista tai vanhan saneerausta. Tuhatkunta kylpyhuonetta vuodessa uudistavan Fira Palveluiden myyntijohtaja Ville Wikström liikkuu näissä vesissä.

– Meidän pitää olla putkiremonttihankkeissa ajoissa kiinni ja tarjota silloin uudenlaista toimintamalliamme. Olemme yhteydessä taloyhtiöiden hallituksiin, kun talot tulevat tiettyyn ikään, ja taloyhtiöt alkavat suunnitella saneerauksia. Kerrom-

me myös suoraan asukkaille, mitä yhdessä kehittämiseen perustuva palvelumallimme merkitsee heille.

Jokainen asukas on meidän asiakas, jolloin myynnin fokus kääntyy B-to-B:stä B-to-C:hen. Kun asiakkaana oli aiemmin yksittäinen taloyhtiö, suunnittelutoimisto tai isännöitsijä, on asiakkaina nyt sata perhettä, Wikström kertoo.

Uudenlaisen myynnin fokuksen myötä markkinoinnin keinovalikoima on muuttunut rajusti perinteisestä rakennusalan mallista.

– Kuluttajien kokemusten jakaminen, word of mouth, on meille tärkeä myynnin ja markkinoinnin kanava.

Kun kuluttajat kertovat kokemuksistaan meidän palvelukonseptin parissa ja jakavat niitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, on se parasta myynnin tukea. Toiseksi tulee asiakkaiden ja kumppanien hyvät kokemukset projektien toteutusvaiheesta eli positiiviset referenssitarinat, joita käytämme aina myynnissä. Kolmanneksi tuomme vahvasti esille uudenlaisen, eri osapuolia hyödyntävän toimintamallimme, Wikström jatkaa.

Uudistajan rooli Toimialan haastaja ei voi toimia vain itse määrittämillä pelisäännöillä, onhan vastassa perinteinen ala, isot kilpailijat ja melkoinen muutosvastarinta. Siksi pitää hallita myös perinteiset myynnin hyveet.

– Peräänantamattomuus, tarkkuus, mittaaminen ja systemaatti-

suus sekä myyntityön laadukkuus ja myynnin vaikuttavuus ovat aina tärkeitä. Nämä edellyttävät aktiivisuutta ja sitä, että olemme koko ajan dialogissa asiakkaan kanssa.

Toisaalta meillä on uudistajan rooli. Myynnissä on tärkeää näyttää asiakkaalle, että toimimme alaa uudistavalla ja ennakkoluulottomalla tavalla, Wikström sanoo.

Omien uudistusideoiden testaaminen sekä nopea käyttöönotto uudistaa myynnin ja koko organisaation toimintaa. Myös ulkoiset, esimerkiksi asiakkailta tulevat ideat, otetaan kehittämistyöhön vauhdilla mukaan.

Haastajan suurin haaste on tunnettuuden ja brändin rakentaminen.

Nuori noin 160 hengen yritys on pieni rakennusalalla.

– Mietimme koko ajan tehokkaampia markkinointitapoja kuin mitä kuluttajabisneksessä on perinteisesti käytetty. Some-kanavien tehokas hyödyntäminen on yksi alue, jota haluamme kehittää, Wikström sanoo.

Asenne ratkaisee Myyjien, samoin kuin koko henkilökunnan, asenne ja käytös ovat tärkeässä roolissa sekä sisäisesti että asiakaskokemuksen luonnissa.

– Haluamme välittää erottuvuutta, nuorekkuutta ja iloisuutta. Se näkyy asiakkaille, kun työ on mielekästä ja sitä on hyvä tehdä. Tämä voi näkyä myös ihan uusina ideoina.

Hyvä esimerkki on Punavuoren kohteemme, jossa teimme työmaalle taideteoksen, videoimme sen ja jaoimme tuloksen YouTubessa, Wikström kertoo.

– Johdon tehtävä on pitää huolta, että meistä välittyy muutoksen tekemisen henki. Työn merkityksen pitää näkyä kaikista meissä, sillä jokainen firalainen on myyjä. Tämän pitää näkyä ja tuntua kaikissa kohtaamisissa asiakkaan kanssa, Aho summaa.

Myynti&Markkinointi

35

M ARKKINOINTI

MARKKINOIVA MYYNTITYÖ AVAA ASIAKKAAN KUKKARON Teksti Jukka Nortio

Kuinka asiakaslähtöinen ja markkinoiva myyntityö parantaa myynnin tuloksia ja kehittää asiakassuhdetta?

ASIANTUNTIJAT VASTAAMASSA:

Markkinoinnin ja myymisen palvelutoimisto Funnelin Senior Advisor Tiina Häikiö

Markkinoinnin konsulttiyhtiö Marketing Clinicin B2B Director Christina Pia Harmia

Mitä markkinoinnillisen myynnin kehittäminen vaatii myyntiorganisaatiolta?

Myynnin ja markkinoinnin yhteistyö korostuu. Myynnin pitää pystyä kertomaan asiakkaan tarpeista ja haasteista ja löytämään asiakaskohtaamisista ostajapersoonat, joille markkinoinnin kanssa rakennetaan asiakasta puhuttelevia viestejä, tapahtumia ja referenssitarinoita eri kanavissa.

Samalla markkinointi kehittyy myynnilliseksi palvelufunktioksi: unohdetaan tuotejargon ja keskitytään asiakaskeskeiseen viestintään. Markkinointi rakentaa asiakkaan menestykselle merkityksellisiä tarinoita, jotka opastavat, valistavat ja tuovat esiin uusia näkökulmia.

Asiakas nostetaan koko organisaatiossa keskiöön. Keskitytään tärkeimpiin kontaktipisteisiin asiakasrajapinnassa ja vaikutetaan siellä sekä päätöksentekijöihin että taustavaikuttajiin.

Selkeytetään viestit koko organisaatiossa ja kaikissa kohtaamisissa sekä ymmärretään, mikä on asiakkaalle lisäarvoa tuottavaa ja miten erottaudutaan kilpailijoista. Otetaan asiakas mukaan prosesseihin, ja huolehditaan siitä, että asiakkuudenhoitomallit ovat mahdollisimman yksinkertaiset. Jatkuva asiakkaiden monitorointi ja tulosten mittaaminen on mukana kaikessa toiminnassa.

36

Missä asioissa myyjien ja koko myyntiorganisaation ammattitaitoa pitää kehittää markkinoinnin suuntaan?

Moni yritys ei pidä markkinointia strategisesti merkittävänä. Myynti ja markkinointi ovat siiloissa ja niiden mittarit eivät ole synkassa. Tämä pitää korjata. Samalla on saatava ajattelutavan muutos siihen, ettei puhuta meistä ja erinomaisuudestamme, vaan asiakkaista. Tämä on haastava ja matka pitkä.

Myynnin pitää oppia hyödyntämään organisaation sisällä olevaa osaamista. Erilaisia näkemyksiä ja osaamista voi hyödyntää palvelukokemusta kehitettäessä ja kun mietitään lisäarvon tuottamista. Hyvä myyjä osaa sitouttaa koko organisaation palvelemaan asiakasta.

Voittajia ovat ne myyntiorganisaatiot, joilla on erinomaiset taidot vaikuttaa asiakkaaseen.

Jokainen asiakastapaaminen on kohtalonhetki, jossa pitäisi ylittää asiakkaan odotukset.

Yrityksissä on hyvät perusvalmiudet kehittyä, sillä asiaosaaminen on kunnossa. Nyt täytyy vaan kääntää katseet tiukemmin asiakkaaseen. Samalla on kehitettävä yritysten sekä sisäistä että ulkoista yhteistyökykyä kaikilla alueilla.

Asiakkaisiin liittyvä analytiikka, faktat ja luvut tulevat entistä tärkeimmiksi. Asiakasta tulee osallistaa monien kanavien kautta jo ennen päätöksentekoa, sen jälkeen ja sen aikana. On muistettava, että asiakkaan päätöksentekoprosessissa on yhä enemmän osallistujia ja vaikuttajia, joita myyjän on ymmärrettävä.

Millaisia valmiuksia myyjän pitää kehittää, jotta hän osaa paremmin markkinoida yrityksensä palveluita tai tuotteita?

Eniten haasteita on kyvyssä aidosti ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja ostoprosessia. Myyjältä vaaditaan kykyä ajatella, mitkä asiat ovat asiakkaalle kriittistä heidän menestymisensä näkökulmasta, mitkä trendit vaikuttavat asiakkaan liiketoimintaan, kuinka voisin auttaa asiakasta menestymään sekä kuinka tuotan lisäarvoa jokaisessa kohtaamisessa ja varmistan asiakkaalle positiivisen kokemuksen. Kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot sekä kyky verkottua ovat aina tarpeen. Pitää pystyä rakentamaan suhde asiakkaaseen ja pyrittävä myyjän roolista luotettavaksi neuvonantajaksi.

Myyjä tarvitsee ymmärrystä asiakkaan tarpeista, päätöksentekoprosessista sekä siihen osallistuvista päätöksentekijöistä. Tässä on edelleen eniten oppimista. Hyvät sosiaaliset taidot sekä aito halu auttaa ovat työssä tärkeimmät ominaisuudet. Hyvän diilin luo myyjä, jolla on yhteistyökykyä sopivan tiimin rakentamiseen.

Myynti&Markkinointi

37

AJASSA

VUODEN VIESTINTÄTRENDIT

Teksti Oili Valkila

Nämä kahdeksan verkkoon ja viestintään liittyvää asiaa ovat juuri nyt pinnalla.

1 Visuaalisuus

6

Viesti on pureskeltava yhä valmiimmaksi, mikä näkyy esimerkiksi infografiikan lisääntymisenä. Myös videoiden käyttö kasvaa edelleen, samoin esitysten suosio esimerkiksi Slideshare-palvelussa.

Asiakaspalvelu nousee verkossa uuteen kukoistukseen. Se laajenee, nopeutuu ja lähenee markkinointia. Enää ei ihannoida sitä, että asiakkaat hoidetaan mahdollisimman pian pois. Jos on saatavissa myönteistä näkyvyyttä, sitä pyritään hyödyntämään.

Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa vie aikaa, tapahtui se sitten reaalimaailmassa tai somessa. Resurssien painopistettä tulisi siirtää tarvittaessa verkkotoiminnan suuntaan.

2

Mobiili

Visuaalisuus ajaa myös mobiilin edelleen jatkuvaa voittokulkua, mikä puolestaan lisää laiteriippumattomuuden vaatimusta sisällöille. Kaiken on oltava helposti hallittavissa myös mobiilissa käyttöliittymässä.

3

Henkilöityminen

Organisaatiot henkilöityvät, kun yritysten asiantuntijat nousevat enemmän esiin yksilöinä. Joka työntekijän verkosto on yritykselle mahdollisuus. Tämä voi näkyä esimerkiksi rekrytoinnissa: hyvillä verkostoilla pääsee todennäköisesti pidemmälle.

4

Mainonta

Mainonnan määrä kasvaa. Ketteryys tarttua ajan puheenaiheisiin kehittyy. Facebookin kaltaisissa yhteisöpalveluissa algoritmi säätelee seuraajien tavoitettavuutta tiukasti. Jatkossa yhteisöpalveluissa on mainostettava saadakseen näkyvyyttä.

5

Mittaaminen

Viestintää ja sitoutumista sosiaalisessa mediassa seurataan eri tavalla kuin ennen. Nyt metsästetään tykkäämisten sijaan merkityksellisempiä tapahtumia; jakoja ja kommentointeja. Ei myöskään tuijoteta vain lukuihin. Arvokkainta on saavuttaa oikea kohderyhmä.

38

7

Vuorovaikutus

Verkkomyynti

Myynti digitalisoituu edelleen ja siirtyy verkkoon. Verkossa tapahtuu 24 tuntia vuorokaudessa ja ostaja odottaa verkkopalvelulta yhä enemmän. Hän liikkuu verkossa yhä pidempään ja tutustuu asioihin ennen kuin tekee ostopäätöksen. Ostopäätöstä tehdessään hän on selvittänyt muun muassa tarjonnan, hintatason ja kilpailutilanteen.

8

Social selling

Myös suosittelulla on suuri voima. Social selling -termi viittaa kauppatapaan, jossa yhä suurempi osuus myynnistä nojaa jollakin tavalla verkostoihin.

Kannattaa hoitaa asiat niin, että sekä oma tuotetarjonta että asiakaspalvelu toimivat netissä. Tutkimuksen mukaan nimittäin asiakas, joka on ollut kosketuksissa organisaation asiakaspalvelun kanssa, ostaa 20–40 prosenttia enemmän yrityksen tuotteita.

Juttu perustuu Someco Oy:n sosiaalisen median konsultti Sini Suutarin puheenvuoroon Myynnin ja markkinoinnin Yrittäjien seminaarissa 27.2.2015.

PYSY VAUHDISSA MUKANA JA TULE LINTSILLE! Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on 120-vuotias!

Juhlimme merkkivuottamme Linnanmäellä lauantaina 6. kesäkuuta.

Huvipuisto on avoinna vain meille kello 10‒13.

Jäsenenä saat hupirannekkeen itsellesi ja neljälle muulle hintaan à 10 euroa (norm. 38 euroa). Alle 2-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Saat rannekkeet jäsenhintaan vain etukäteen ostettuna, niitä ei myydä portilla.

Loppupäivän rannekkeen voit ostaa paikan päällä puoleen hintaan näyttämällä MMA:n ranneketta. Iltapäivärannekkeet myydään Vekkulaa vastapäätä olevassa lipunmyyntipisteessä kello 11.00‒12.45.

Merimaailma Sea Life on avoinna koko päivän ja sinne pääset MMA:n rannekkeella puoleen hintaan.

Ilmoittautuminen osoitteessa http://www.lyyti.in/ Linnanmaki Ilmoittautuessasi tarvitset jäsennumerosi (löytyy jäsenkortista). Rannekkeet maksetaan verkkopankin kautta ilmoittautumisen yhteydessä. Luottokorttimaksusta peritään 2 euron lisämaksu.

Ilmoittautuminen on sitova, eikä maksuja palauteta.

Ilmoittamaasi henkilömäärää ei voi muuttaa ilmoittautumisajan päätyttyä, eikä jälki-ilmoittautuminen ole mahdollista.

Ilmoittautuminen päättyy tiistaina 5.5. kello 15. Yleisömäärä on rajoitettu, joten tapahtuma saattaa täyttyä jo ennen tuota päivää. Toimi siis nopeasti!

Tilaamasi rannekkeet saat kirjeessä ilmoittamaasi osoitteeseen toukokuun aikana.

Linnanmäelle saapuessasi laita ranneke ranteeseesi jo ennen porttia, jotta sisäänpääsy olisi mahdollisimman sujuvaa.

Jos sinulla on kysyttävää Linnanmäen tapahtumasta, lähetä viestiä osoitteeseen 120v@mma.fi.

Jotkin yhdistykset suunnittelevat yhteiskuljetuksia Helsinkiin, joten kuljetusasioissa ota yhteys omaan yhdistykseesi.

Majoituksesta olemme neuvotelleet hotellien kanssa.

Katso tarjoukset osoitteesta www.mma.fi Hyvää pörinää tiedossa, tule mukaan koko perheen voimin!

mma.fi

M ARKKINOINTI

SISÄLTÖMARKKINOINTI ON MARATONLAJI Teksti Piia Kunnas

Sisältömarkkinointi on enemmän asiakkaan auttamista kuin myymistä. Siksi vaatii aikaa, ennen kuin sen tulokset kilahtavat kassaan euroina.

N

ykyajan ostaja hakee tietonsa itsenäisesti ja näkymättömissä. Kun lopulta näet hänet, hän on jo vertaillut, karsinut ja vakuuttunut vaihtoehdoista. Jos hän törmää yrityksesi tuotteisiin vasta tässä vaiheessa, peli on todennäköisesti menetetty. Sisältömarkkinointi on pitkäjänteinen tapa muistuttaa asiakasta olemassaolostasi ja rakentaa luottamusta.

Kubo Creative Agencyn perustaja ja osakas Matti Lintulahti sanoo, että haastavinta sisältömarkkinoinnissa on ajattelutavan muutos. ‒ Sisältömarkkinoinnissa ikään kuin sitoudutaan auttamaan asiakasta ja kulkemaan hänen mukanaan jatkuvasti, eikä kerrota heti yrityksen tuotteista ja palveluista.

Käännetään katse yksittäisistä kampanjoista asiakkaan kanssa keskustelemiseen ja pitkäjänteiseen tekemiseen. Se ei ole helppoa myyntiorganisaatiossa.

Tavoite voi olla esimerkiksi uusien asiakkaiden houkuttelu tai nykyisten sitouttaminen, mutta ei vielä myyminen. Sisältömarkkinoinnin tavoitteet liittyvät yrityksen tavoitteisiin ja liiketoiminnan ytimeen.

Lisää kysyntää Ifolor on Pohjoismaiden suurin toimija kuvatuotealalla. Yritys kiinnostui sisältömarkkinoinnista, kun tuli tarve luoda lisää kysyntää.

Ifolor on kulkenut pitkän tien kuvatuotebisneksessä ja joutunut uudistumaan maailman muuttuessa.

40

Aikaisemmin asiakas lähetti täyden filmirullan ja sai paluupostissa kuvat ja uuden, ilmaisen filmirullan tilalle.

Nyt Ifolor saa tulonsa perinteisten valokuvien lisäksi toisenlaisten kuvatuotteiden myynnistä, kuten kuvakirjoista, korteista, kalentereista ja kuvatauluista.

Televisio on ollut markkinoinnissa pääkanava. Sen lisäksi Ifolor on käyttänyt menestyksekkäästi myös esimerkiksi hakukonemainontaa ja sanomalehti-ilmoittelua. ‒ Television merkitys markkinointikanavana vähenee. Televisio toimii Suomessa vielä hyvin, mutta esimerkiksi Ruotsissa tilanne on jo toinen. Se ei enää tuota niin paljon osumia kuin ennen. Myös hakukonemainonnasta alkavat tehot loppua, sillä saamme koko ajan vähemmän kävijöitä suhteessa panostukseen. Hakukonemainonta toimii, mutta kustannustehokkuus laskee, Ifolorin markkina-aluejohtaja Pekka Ketonen sanoo.

Tilanne herätti Ifolorin kiinnostuksen sisältömarkkinointia kohtaan. ‒ Suomalaiset tietävät jo aika hyvin mistä saa kuvakirjan. Jos ideana on ostaa tupaantuliaislahja tai kiva lahja isovanhemmille, silloin harvemmin tulevat mieleen meidän tuotteet, Ketonen sanoo.

Merkityksellistä sisältöä Ifolor saa normaalin liiketoiminnan yhteydessä paljon käytännön tietoa siitä, miten tuotteet ovat ilahduttaneet tai auttaneet asiakkaita. Esimerkit antavat ideoita myös sisältömarkkinointia ajatellen.

‒ Asiakaspalveluun tulee kirjeitä, joissa kerrotaan esimerkiksi siitä, miten kuvakirja auttoi muistuttamaan Altzheimerin tautia sairastavaa isoäitiä lapsenlapsista.

Ketonen uskoo hyödyllisen sisällön voimaan. Yrityksen tie sisältömarkkinoinnin suhteen on vasta alussa, mutta tulevaisuudessa tällainen sisältö voisi olla esimerkiksi kuvaamiseen liittyvistä perusasioista kertomista. ‒ Kuka kertoo asiakkaille, mikä on pikseli tai paljonko pikseleitä tarvitaan? Jos asiakas ymmärtää kuinka hyvä kuva tulee kännykästä ja minkä kokoisen taulun siitä pystyy tekemään, tämän tiedon jakaminen hyödyttää molempia, Ketonen pohtii.

Ifolorissa kiinnitetään tänä vuonna huomiota myös siihen, että asiakkaiden saama sisältö sopii mahdollisimman hyvin heidän tilanteeseensa. Jos asiakas on juuri ostanut yrityksen tuotteita, hän ei saa heti seuraavana päivänä tavallista mainoskirjettä, vaan saattaa saada tulevaisuudessa esimerkiksi vinkkejä kuvien järjestelyyn.

Tai jos ostohistoriasta selviää, että asiakas ostaa kuvatuotteita joka vuosi vain ennen joulua, häntä lähestytään eri tavalla kuin usein ostavia.

Matti Lintulahti varoittelee, että sisältömarkkinoinnilla ei kannata odottaa pikavoittoja, vaan kyse on pitkäjänteisestä työstä. ‒ Ensin on rakennettava sisältömarkkinoinnin perustaa eli asiakasymmärrystä, strategista näkemystä ja tavoitteita mittareineen. Kun ne ovat kunnossa, pikavoitotkin ovat mahdollisia, Lintulahti sanoo.

Tätä perustaa myös Ifolor oli jo lähtenyt rakentamaan, kun se julkaisi ennen joulua nettisivuillaan ja myöhemmin myös uutiskirjeessä sisältöhitiksi nousseen jutun. Sen aiheena oli ”5 vinkkiä parempiin joulukorttikuviin.”

Ensimmäisen viikonlopun jälkeen sivulla oli 5 000 käyntiä ja koko jou-

lusesongin aikana 14 000 käyntiä.

Artikkelisivun kautta sisään tulleet päätyivät ostamaan yhteensä 6 000 eurolla kuvatuotteita.

Juttu pohjautuu Mainostajien liiton Tee tulosta sisältömarkkinoinnilla -seminaarin puheenvuoroihin.

Hyviä käytäntöjä ”Markkinointiosaston ulkopuolelta on vaikea löytää sisällöntuottajia. Siksi haastattelemme omaa väkeä jostain aiheesta ja kirjoitamme jutun itse. Opettelimme, miten voimme tuottaa tunnissa lyhyen jutun.”

Markkinointiviestinnän suunnittelupäällikkö Hanna Korpela, Tikkurila ”Aloitimme sisältömarkkinoinnin omista nettisivuista. Sitten laitamme sähköpostit kuntoon. Vähitellen ryhdymme tekemään jatkuvaa sisältöä ja sen jälkeen alamme ottaa kantaa asioihin.”

Markkina-aluejohtaja Pekka Ketonen, Ifolor ”Kun teemme laajempaa blogiyhteistyötä, blogiin tulee esimerkiksi vain yksi kuva maalien avulla toteutetusta lopputuloksesta. Jos lukija haluaa tietää lisää, hänet ohjataan blogista Tikkurilan sivuille.”

Markkinointiviestinnän suunnittelupäällikkö Hanna Korpela, Tikkurila

VOITTAJAJOUKKUEEMME KASVAA! Markkinajohtaja Inwido on toimialan kannattavin yritys päämarkkinaalueellaan Pohjoismaissa. Koko Inwido-konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 500 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 3000. Yhtiön henkilöstömäärä Suomessa on noin 650. Inwidon osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Tukholman markkinapaikalla.

Suomessa Inwido valmistaa ja markkinoi ikkunoita ja ovia suoraan kuluttajille Tiivi- ja Pihla sekä ammattilaisille EP-tuotemerkillä.

Nyt haemme Tiivin joukkueeseen lisää myyntivoimaa!

Tunnistatko itsesi yhdeksi meistä?

• Haluat olla voittaja • Haluat parhaat työkaverit • Haluat pitää hauskaa myös töissä • Haluat kehittyä jatkuvasti paremmaksi • Haluat hyvän ansiotason • Haluat huipputyöpaikan • Haluat että vastuu ja vapaus kohtaavat uudessa työssäsi Jos tunnistit, tilaisuutesi on nyt!

Haemme kahta kuluttajamyyjää Uudenmaan alueelle.

Sillä mitä olet tehnyt tähän asti ei ole merkitystä, vaan sillä että haluat menestyä tulevaisuudessa ja olet valmis tekemään töitä sen eteen!

Meillä asenne ratkaisee.

Lisätietoja: myyntipäällikkö Pekka Luostarinen 040-6808564 Laita hakemuksesi 17.4.2015 mennessä osoitteeseen rekry@inwido.fi

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

Anne Tamminen toimii lakisääteisen eläketurvan ja työhyvinvointiasioiden asiantuntijana ja neuvoo näissä asioissa niin asiakkaita kuin yhteistyökumppaneita. Kuvassa myyntijohtaja Kai Saarinen LähiTapiolasta.

42

Teksti Piia Kunnas Kuvat Pekka Sipola

MYYNTIALAN AMMATTILAINEN SAA

ILOA

ASIAKASTYÖSTÄ Matkatyötä tekevät nauttivat vastuusta, itsenäisestä työstä ja asiakkaiden kanssa toimimisesta. Asiakkaiden myönteinen palaute korvaa jopa esimiestyön puutteita, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

E

ilen Seinäjoella, tänään Tampereella, huomenna Helsingissä. 50 000 kilometriä vuodessa, kolme matkapäivää viikossa. Työeläkeyhtiö Elon yhteyspäällikkö Anne Tammisen arkeen kuuluu singahtelua Tampereella sijaitsevasta toimipisteestä pääasiassa Hämeen, Keski-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan alueille.

Reissaaminen ei kuitenkaan Annea haittaa, päinvastoin. Illalla hotellihuoneessa on aikaa ommella vaikka repsottavat housun puntit, kun kotona aikaa niiden ompelemiseen ei koskaan ole.

Annella on selkäongelmia, joten hän on valinnut auton, jonka istuin on korkealla ja josta löytyy hyvä ajoasento.

‒ Saatan myös kävellä kaupungilla, mennä teatteriin ja tavata vanhoja tuttuja, Anne kertoo. ‒ Nautin tässä työssä siitä, että voin itse määritellä omat aikatauluni. Jos olen ollut illalla pitkään töissä, voin mennä aamulla kuntosalille tai vaikka keskellä päivää kampaajalle.

Anne Tamminen nauttii itsenäisestä työstä ja on siten tyypillinen liikkuvan asiantuntijatyön ammattilainen. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan itsenäisyys ja ajan hallinta ovat työhyvinvointia lisääviä asioita matkatyötä tekevillä asiantuntijoilla ja myyntialan ammattilaisilla.

Myynti&Markkinointi

43

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

Jos työmatka kestää pari tai kolme päivää, iltarutiineihin kuuluu hotellihuoneessa sähköpostien purkamista, tarjousten tekoa ja soitto kotiin.

Hyvä kirja auttaa rentoutumaan.

Annella on aina mukana ruokailuvälineitä, jotta kaupasta ostetun iltapalan syönti onnistuu hotellihuoneessa. Anne ottaa joskus kotoa mukaan myös pieniä korjausompelutöitä, jotka jäävät kotona tekemättä.

2 44

3

4

Anne pyrkii pitämään huolta siitä, että saa riittävästi unta. Työmatkoilla hän saattaa mennä nukkumaan jo iltakahdeksalta.

Vaikka matkatyö voi olla fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa, kaksi kolmesta tutkimukseen vastanneesta oli melko tai erittäin tyytyväinen nykyiseen työhönsä.

Työhön kohdistuvista odotuksista toteutuivat parhaiten työn vakituisuus ja vastuullisuus. Lisäksi vastaajat kokivat, että matkatyö sopi heille.

Tämä porukka on myös tyytyväinen palkkaansa, vaikka varsinkin matalapalkka-aloilla palkkaus koetaan kyselyissä yleensä suurimpana epäkohtana. Tässä kyselyssä palkkaus oli vasta sijalla seitsemän asioissa, joihin toivottiin korjausta. Vastanneista suurin osa (64 prosenttia) nautti kuukausipalkkaa.

Erityisesti työhyvinvointia näyttäisi lisäävän kuitenkin asiakkaiden kanssa toimiminen. ‒ Työn mielekkyys nousee usein asiakastyöstä ja siinä onnistumisesta. Asiakkailta saatu positiivinen palaute on niin suuressa roolissa, että se voi jopa kompensoida esimiestyön puutteita, teemajohtaja Rauno Pääkkönen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Johtaminen vaatii kehittämistä Liikkuvassa työssä olevien asiantuntijoiden johtaminen voi olla hankalaa, jos ollaan jatkuvasti fyysisesti eri paikoissa. Välineitä yhteydenpitoon toki on, mutta Pääkkönen uskoo, että niiden lisäksi kaivataan myös henkilökohtaista kontaktia.

Tutkimukseen vastanneet toivoivat avointa ja keskustelevaa johtamista, jossa asiantuntijan oma osaaminen saa ansaitsemansa arvostuksen. Toiveet ja todellisuus eivät kuitenkaan kaikelta osin kohtaa. Sen sijaan koettiin, että esimiehet eivät anna tarpeeksi kiitosta, kehityskeskustelut eivät johda toimenpiteisiin ja epäkohtia ei haluta korjata. Ja että esimies ei ole kiinnostunut heidän työstään.

VINKKEJÄ MATKATYÖTÄ TEKEVÄLLE ■

Vaikuta siihen milloin ja miten paljon matkustat.

■

Pidä vapaa-aikaa myös matkalla ollessasi.

■

Tutustu matkakohteeseesi. ▯ Käy kävelyllä tai lenkillä, ulkoile. ▯

Ota selvää elokuva-, näyttely-, musiikki- ja muusta kulttuuritarjonnasta.

▯

Mitä tekisit vapaa-ajalla kotonasi? Voitko tehdä samoja asioita myös matkalla?

■

Varaa itsellesi aikaa valmistautua matkalle lähtöön.

■

Huolehdi myös, että sinulla on mahdollisuus palautua matkan jälkeen.

”KÄYTÄN NOIN 70 PROSENTTIA AJOAJASTA ASIOIDEN HOITAMISEEN PUHELIMELLA.” – Työntekijän toiveet oman työn kehittämisestä eivät saa riittävästi vastakaikua. Muutokset eivät olisi välttämättä taloudellisesti merkittäviä. Enemmänkin kyselystä heijastuu, että kiire haittaa vuorovaikutusta, kun esimiehellä ei ole aikaa kuunnella työntekijää kunnolla, vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen Työterveyslaitoksesta pohtii.

– Jos esille tulevia epäkohtia ei oteta esiin, ne hiertävät joka päivä ja vaikuttavat työn iloon sekä työn mielekkyyteen. Ne antavat myös vaikutelman välinpitämättömyydestä. Siksi niihin olisi tärkeä puuttua, Räsänen lisää.

Anne Tamminen myöntää, että joskus on haastavaa, kun ei voi keskustella esimiehen kanssa kasvotusten. Silloin luottamus on tärkeää. ‒ Tässä työssä joutuu ratkaisemaan asioita itse. Esimiehen pitää luottaa työntekijän tekemiseen, Anne sanoo.

Työmatkallakin voi harrastaa Matkatyö rasittaa myös perhesuhteita ja yhteydenpitoa työkavereihin. Tyytymättömimpiä työhönsä ovat ruuhkavuosiaan elävät 35‒44-vuotiaat.

Yli puolet vastaajista uskoi jaksavansa jatkaa nykyisen kaltaisessa työssä eläkeikäänsä saakka. Eniten jaksamistaan epäilivät nuorimman ikäluokan (18–34-vuotiaat) vastaajat.

Annen pojat ovat jo teini-ikäisiä, mutta koska mieskin on matkatyössä, isovanhemman apu on ollut kullan arvoista. Se on taannut muun muassa lasten pääsyn harrastuksiin.

Annen omien harrastusten kanssa on sen sijaan ollut vaikeampaa. Naiskuoroon meno on jäänyt, kun kuoro kokoontuu tiettynä aikana ja iltamenojen vuoksi kuoro jäisi usein väliin. Kuntosalilla ja jumpassa Anne käy ja ne hän on onnistunut sovittamaan työn mukaan. ‒ Olen jäsenenä kuntosalilla, jolla on toimipisteitä myös muissa kaupungeissa. Kun olen työmatkalla, voin käydä liikkumassa saman ketjun eri kaupungissa olevalla salilla.

Tutkimuksessa noin kolme neljästä vastaajasta (75 %) koki, että perhe ja yksityiselämä nähdään työpaikalla Myynti&Markkinointi

45

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

ANNEN AUTOJUMPPA: 1. Paina käsivarsia rattia vasten. Nojaa eteenpäin.

Jännitä ja rentouta alaselän lihakset.

2. Jännitä pakaralihakset ja vapauta ne sitten.

3. Nosta ja laske hartioita.

4. Pyörittele nilkkoja, heiluttele varpaita.

positiivisena voimavarana. Miehet kokivat työpaikan tuen perhe-elämää helpottaville käytännöille keskimäärin hieman naisia heikompana.

Vastaajista lähes puolet (48 %) oli sitä mieltä, että työpaikalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta johtuviin jaksamisongelmiin kiinnitetään huomiota jonkin verran tai paljon. 43 prosenttia vastaajista oli puolestaan sitä mieltä, että jaksamisongelmiin ei kiinnitetä huomiota lainkaan tai hyvin vähän. Petrattavaa siis riittää.

Toimisto autossa Tutkimukseen osallistuneet reissaavat pääosin kotimaassa ja työmatkat ovat enimmäkseen 1‒3 päivän mittaisia.

Suurin osa (26 prosenttia) oli tehnyt viimeksi kuluneen vuoden aikana 1‒4 kotimaahan suuntautunutta työmatkaa.

Vastaajajoukko näyttää jakautuvan silloin tällöin työmatkalla käyviin ja niihin, joilla matkapäiviä kertyy reippaasti. Yli 50 matkaa vuoden aikana tehneitäkin oli tutkimuksessa 15 prosenttia vastaajista.

Anne Tamminen kuuluu eniten matkustavien joukkoon. Kun autossa viettää paljon aikaa, se on kuin toinen toimisto. Annella on kertynyt omat rutiininsa.

Automatkoilla on käden ulottuvilla pähkinöitä, juomaa, muistiinpanovälineet, nenäliina, parkkikolikoita ja navigaattorista huolimatta myös kartta. Talvisin Anne kietoo kaulaan myös kaulahuivin. Ajomatkat hän hyödyntää puhumalla puhelimessa. ‒ Käytän noin 70 prosenttia ajoajasta asioiden hoitamiseen puhelimella.

Kun Anne starttaa asiakkaan pihasta, ensimmäisenä on vuorossa tapaamisen aikana tulleiden puheluiden purkaminen. Liikkuvaa myyntityötä tekevä jää helposti työyhteisön ulkopuolelle. Anne puhuu ajomatkojen aikana paljon myös kollegoiden kanssa. ‒ Omaa työtä ymmärtää parhaiten toinen kollega.

Anne on kiinnittänyt huomiota myös ergonomiaan. ‒ Minulla on ollut välilevynpullistuma, joten auton ja penkin ajoasennon pitää olla hyvä. Ajomatkoilla huolehdin nesteen saannista ja olemme käyneet fysioterapeutin kanssa läpi, mitä jumppaliikkeitä autossa voi tehdä, Anne kertoo.

Liikenne suurin uhka Tutkimuksen perusteella eniten huolta matkatyötä tekeville aiheutti liikenneonnettomuuden uhka. 69 prosenttia vastaajista ajatteli silloin tällöin liikenneonnettomuuden uhkaa tai koki sen selvänä vaarana.

Väkivalta, alkoholin käytön lisääntymisestä aiheutuvat vaaratilanteet tai sairauksien tarttuminen eivät matkatyötä tekeviä huolestuttaneet. Sen sijaan 65 prosenttia ajatteli silloin tällöin tai koki vaarana merkittävän työtehtävän tai projektin epäonnistumisen.

Anne Tammista mietityttää toisinaan pitkien ajomatkojen ja huonon kelin aiheuttamat vaarat. Ja se, ehtiikö ajoissa perille. ‒ Suurin haaste on liikenne. Pohjanmaalla on puintiaikaan liikkeellä paljon puimureita ja traktoreita. Lisäksi pelkään hirviä, niitä on seisonut tien vieressä ohi ajaessani. Liikenneturvallisuus ei koostu vain nopeuksista, vaan myös liikennekäyttäytymisestä, kuten lähellä ajamisesta.

Alinopeus on toinen ongelma.

Jos matkapäivänä on luvassa huonoa keliä, Anne lähtee usein matkaan jo edellisenä päivänä ja yöpyy hotellissa. Se vähentää stressiä.

Tutkimuksen taustaa Liikkuvan työn tekijöiden työhyvinvointi -kyselytutkimukseen vastasi 2 605 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n jäsentä, 1 454 Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n jäsentä ja 481 Tradenomiliitto TRAL ry:n jäsentä (yhteensä 4 540 vastaajaa). Hankkeen toteutti Työterveyslaitos ja sitä rahoitti Työhyvinvointifoorumi. Projekti toteutettiin 1.5.2014 - 31.1.2015.

Keskimääräinen vastaajien ikä oli 49 vuotta. Miehiä vastaajista oli 57 % ja naisia 43 %. Tavallisimmat ammattiasemat olivat asiantuntija (35 %), toimihenkilö (24 %) ja keskijohto (20 %).

46

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

VÄLILEVYN PULLISTUMA PARANEE YLEENSÄ ITSESTÄÄN Välilevyn pullistuma on kivulias, mutta yleensä ohimenevä vaiva. Sitä voi ehkäistä terveillä elämäntavoilla ja tauottamalla istumista.

V

uosia autonratissa Suomea kiertänyt markkinointiedustaja Eva Karlsson kärsi noin vuoden välein toistuvista selkä- ja iskiaskivuista. Vaivaa hoidettiin tulehduskipulääkkeillä, relaksanteilla ja sairaslomilla.

Vuosi sitten selkä äityi todella. Magneettikuvauksissa todettiin pitkäaikainen välilevyn pullistuma. Nyt Eva miettii, olisiko selkä pitänyt kuvauttaa heti. Hän myös harmittelee, että vasta jälkikäteen havahtui riskitekijöihin, kuten tupakointiin ja paikallaan istumiseen.

Selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Pirjo Ailanto Selkäliitosta kertoo, että autossa istumista on pidetty riskitekijänä ehkä osittain tärinän takia. Toisaalta staattiset työasennot, erityisesti pitkään paikallaan istuminen, lisäävät selän kuormitusta. Tauot ovat siis tärkeitä.

Nostoihin ja työasentoihin kannattaa myös kiinnittää huomiota, sillä useimmiten välilevyn pullistuma ilmaantuu fyysisesti kuormittavan työn tai hankalan työasennon seurauksena.

Tutkimusten mukaan lihavuus ilmeisesti lisää välilevyn pullistuman riskiä, samoin tupakointi, sillä ne rappeuttavat välilevyjä.

Liikunta puolestaan edistää terveyttä, mutta ei ole tarkkaa näyttöä siitä, minkälainen liikunta on hyväksi juuri selkävaivojen ehkäisyssä.

– Jokaisen selkä ja liikunnallisuus ovat erilaisia. Pääasia on kuitenkin, että liikkuu. Kävely on kaikkein helpointa, ja kävellä voi silloinkin, kun on jo oireita, Ailanto sanoo.

Vahvat selkä-, vatsa- ja jalkalihakset tukevat selän rakenteita, ja selkä kestää rasitusta paremmin.

– Lihaskuntoa vahvistavia lajeja ovat kotijumppa, ryhmäliikuntalajit ja kuntosaliharjoittelu, arkiliikunnasta esimerkiksi porraskävely ja siivoaminen. Imurointi harvemmin sopii iskiaspotilaalle, Ailanto kertoo.

Kun välilevyt ovat kerran alkaneet oireilla, itsehoitoon, rentoutusasentojen löytämiseen ja oman selän kuuntelemiseen on syytä panostaa, sillä vaiva usein uusiutuu.

– Oireisiin voi kivun hoitona käyttää tavallisia reseptivapaita kipulääkkeitä. Mikäli kivut ovat voimakkaita, voidaan tarvita lääkärin määräämiä kipulääkkeitä. Leikkaushoitoa tarvitaan harvemmin.

Normaali arkiliikkuminen on suotavaa heti, kun pahin kipu on ohi, sillä vuodelepo ei edistä toipumista. Jos kipu pitkittyy yli kuuden viikon, tarvitaan monipuolisempaa hoitoa. Leikkaukseen päädytään yleensä silloin, kun pullistuma aiheuttaa rakon tai suolen toimintahäiriöitä tai halvausoireita alaraajoissa, eli jalan täydellistä pettämistä.

Tiina Åhlgren Maksutonta selkätietoa ja vinkkejä selän itsehoitoon: www.selkakanava.fi

Myynti&Markkinointi

47

M ATK ALLA

KAASUAUTO TEKEE TULOAAN Teksti Jyrki Jaala

Biokaasulla ja fossiilisilla polttoaineilla käyvät kaksoispolttoaineautot yleistyvät pikkuhiljaa. Voisiko kaasu olla tulevaisuuden polttoaine?

K

aasuautoa ei ulkoisesti erota perinteisestä polttomoottoriautosta. Ne ovat kaksoispolttoainehybridejä, eli sama moottori toimii joko kaasulla tai bensiinillä. Parhaimmillaan kaasulla voi ajaa noin 400 kilometriä ja sen lisäksi autossa on täysikokoinen bensiinitankki.

Tehdastekoisina kaasuhybridin moottoritekniikassa on joitain muutoksia kaasupuolen toiminnan tehostamiseksi, mutta ne eivät aiheuta erityisiä huolto- tai muita käyttöongelmia.

Ajokki toimii yhtä hyvin kesäkuumalla kuin talven pakkasilla.

Usein kysytään turvallisuudesta. Onko räjähdysvaaraa? Kaasuautojen tankit eivät voi räjähtää edes kolaritilanteessa ja kaasua voi purkautua onnettomuustilanteessa vain hyvin pieni määrä säiliön venttiilin kautta. Tankkauspisteet ovat turvallisuustestattuja ja hyväksyttyjä.

Sähköautoista on puhuttu paljon ja niitä on jonkin verran tullut liikenteeseen. Ongelmia ratkaistavaksi on kuitenkin edelleen.

Täyssähköautoissa kertalatauksella saatava ajomatka on pieni ja talvella on ongelmia lämmityslaitteen ja akkujen tehon laskemisen takia. Hybridiautoilla sähköllä ajettava osuus jää edelleen pieneksi, bensaa tai dieseliä on käytettävä suurimpaan osaan ajosta.

Myös akkutekniikan kalleus ja niiden paino on ongelma. Pahimmillaan akkujen uusiminen voi maksaa tuhansia euroja. Uusien hybridien ja täyssähköautojen hinta on korkea. Käytettyinä myytävien sähköautojen hinta on autokauppiaille täysi kysymysmerkki. Akkujen takuuikä on yleensä viisi vuotta jollain kilometrimäärällä rajoitettuna. Entä sen jälkeen?

Säästöä syntyy Kaasulla ajettaessa kustannukset jäävät selvästi alle vastaavan bensiini- tai dieselauton tason. Biokaasusta veloitetaan painon mukaan, mutta jos se suhteutetaan bensiinin litrahintaan, päästään alle yhden euron litrahintaan. Ostohinnaltaan kaasuhybridiautot eivät

48

ole juurikaan yksipolttoainekäyttöautoja kalliimpia.

Kaasuautoilta peritään maan tavan mukaan veroja, mutta vähemmän kuin vastaavilta bensiini- tai dieselautoilta. Laskennallinen CO2-päästötaso jää kaasuhenkilöautoilla yleensä alle 100g/km, jonka perusteella määräytyvä auton ostovero ja vuotuinen käyttövero ovat vastaavasti edullisempia.

Vuosittain peritään lisäksi käyttövoimavero, joka on kuitenkin edullisempi kuin niin sanottu dieselvero. Esimerkiksi Volkswagen Passatin kokoluokan kokonaisvuosiverotus on kaksoiskäyttöisenä noin 350 euroa vuodessa. Tankillinen kaasua maksaa noin 20 euroa ja sillä pääsee parhaimmillaan runsaat 400 kilometriä. Kaasukustannus on puolet verrattuna vastaavaan bensiinikustannukseen. Paljon ajavalle säästö on merkittävä.

Kaasua kotimaisesta raaka-aineesta Suomessakin tuontiöljyriippuvuus on suurta ja kallista. Nykytekniikoilla valmistettu biokaasu on sataprosenttisesti kotimaista ja uusiutuvaa energiaa.

Sitä saadaan valmistettua useammasta bioperäisestä raakaaineesta: jätteestä, lietteestä, kasveista, levistä ja puusta. Käyttötarkoituksia on monia, niistä liikenne on yksi tärkeimmistä. Suomessa biokaasua valmistaa Gasum Oy, jonka omistus on 55-prosenttisesti kotimaisissa käsissä.

Kaasun tankkauspisteitä on nyt Suomessa 24. Ne sijaitsevat lähinnä Etelä-Suomessa, mutta pohjoiseenkin niitä on tulossa. Gasumin omistuksessa pisteistä on 18.

Kaasulla ajettaessa syntyy CO2-päästöjä, mutta bensiiniin tai dieselöljyyn verrattuna huomattavasti vähemmän: pikkuautoilla alle 70 g/km ja isommilla alle 100 g/km. Näillä luvuilla saadaan alennettua huomattavasti liikenteen päästökeskiarvoja.

Toinen puoli ilmansaasteista ovat hiukkaspäästöt, joka on seuraava vähentämisen kohde autoliikenteessä. Kaasulla ajettaessa ei synny pölyä, nokea eikä rikki- tai raskasmetallipäästöjä.

KOMMENTTI:

Kaasuautoilu yleistyy Autotehtaat kehittävät rinnan uusia vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja. Joillakin on etusijalla sähkö, joillakin kaasu ja vetykin on kehityskohteena. Kaasuautoiluun sopivia malleja on seuraavilla merkeillä: Audi, VW, Skoda, Seat, Mercedes Benz ja Opel.

Tilastot kertovat, että kaasulla käyviä kaksoiskäyttöpolttoaineautoja on tällä hetkellä Suomessa noin 1 700 kappaletta, Euroopassa niitä on 1,8 miljoonaa ja maailmassa 17 miljoonaa. Ne yleistyvät nopeasti eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Thaimaassa useimmat taksit ja pikkubussit ovat jo kaksoiskäyttöisiä ja niitä jälkimuunnellaan edelleen kovalla tahdilla.

Suomessa ollaan vielä jäljessä yleismaailmallisesta kehityksestä, mutta nyt näyttää siltä, että automaahantuojat ovat lisäämässä kaasuautomallien panostuksia ja markkinointia.

Kehitys olisikin suotavaa, kaasuautoilun infrastruktuuri paranee sitä nopeammin, mitä nopeammin automäärät lisääntyvät. Samalla autoilijan kustannukset alenevat ja ilmasto saa helpotusta.

VINKKI! Helsingin kaupunki myöntää CO2päästörajan 100g/km alittajille parkkimaksuista 50 prosentin alennuksen. Lisätietoja saa Gasumin kotisivuilta www.gasum.fi

Jyrki Jaala

Myynti&Markkinointi

49

M ATK ALLA Teksti Piia Kunnas

Kylpylähotelli Rauhalahden baarimestari Janne Vartiainen:

Jätkänkämppä henkii tukkilaistunnelmaa

O

ISSA TYÖ LL

H

VÄ

KERTOO 50

ENTELE SK

HOT E

len baarimestarina Kylpylähotelli Rauhalahdessa ja asiakkaat kehuvat viikoittain tilausravintola Jätkänkämpän haitarinsoittajia, hyvää ruokaa ja saunaa.

Jätkänkämppä on avoinna tiistaisin ympäri vuoden sekä kesä-elokuussa ja marras-joulukuussa myös torstaisin.

Silloin siellä voi saunoa savusaunassa ja uida Kallavedessä, talvella avannossa. Lauteille mahtuu kerrallaan noin 60 henkilöä. On siellä tosin enemmänkin ollut: meillä on tehty pari ”mualiman ennätystä”, sillä savusaunaan on ahtautunut kerralla 108 henkilöä ja toisella kerralla lauteilla on ollut yhtä aikaa 48 eri kansallisuutta.

Jätkäkämpällä tarjoillaan noina aikoina perinnepäivällinen, joka on kesällä rosvopaisti. Hanurimusiikki soi ja kesällä voi seurata huikeita tukkilaisnäytöksiä. Perinneillasta asiakkaat tulevat usein karaokeen laulamaan.

Muina aikoina Jätkänkämppää voi varata kokouksiin tai yksityistilaisuuksiin, kuten minä tein viime kesänä.

Vietin hääni Jätkänkämpällä. Paikka on erityinen tunnelman ja maisemien takia.

Jos Jätkänkämppä olisi drinkki, se olisi joku savuinen, hyvä viski. Tai perinteistä suomalaisuutta huokuva juoma, kuten kuusenoksakossu.

Tapaan paljon asiakkaita ja heille on tärkeää hyvä ruoka, oma rauha sekä mahdollisuus rentoutua hetki ja unohtaa työpaineet. Moni tulee meille, kun tietää, että täällä heistä pidetään huolta.

KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI ■

Vetovoimainen viihteen ja hyvän olon keskus Kuopiossa

■

Majoitustilaa kylpylähotellissa, huoneistohotellissa ja hostellissa

■

Uudistetut kokoustilat, mm. 200-paikkainen auditorio

■

Tarjolla kauneus- ja wellness -hoitoja, hierontaa ja kampaamopalveluita

■

Monipuolinen ravintolamaailma: tanssia, esiintyjiä, karaokea, laadukasta ruokaa

Merenneito altaassa Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä Imatran Kylpylä on muuttunut vuosien aikana kuntoutuslaitoksesta monipuoliseksi lomakeskukseksi, jonka altaassa uiskentelee välillä jopa merenneito. Merenneito Riia on kylpylän tapa tuoda iloa lasten ja lastenmielisten kylpyläkokemukseen.

Kylpylän asiakkaista suurin osa on nykyisin vapaa-ajan matkailijoita. Kylpylä aloitti kuitenkin sotaveteraanien kuntoutuspaikkana. ‒ Parin ensimmäisen vuoden aikana oli paljon vapaa-ajan asiakkaita, joten lähdimme kehittämään palveluita myös siihen suuntaan, talossa alusta asti työskennellyt myynti- ja markkinointipäällikkö Maija Saajanlehto kertoo.

Nyt paikalle saapuu lisäksi kokousasiakkaita, urheiluseuroja ja hemmottelua kaipaavia matkailijoita. Kylpylässä järjestetään edelleen myös jonkin verran työhyvinvointipäiviä. ‒ Meille on tärkeää se, että tänne on matala kynnys tulla, oli kyse sitten ruokailusta tai kylpylässä käynnistä, Saajanlehto sanoo.

Taloa on kehitetty koko ajan. 2000-luvun vaihteessa tehtiin noin 100 miljoonan markan investoinnit Kylpylä Taikametsään, hotellisiipeen, kokoustiloihin, loma-asuntoihin ja kylpyläkatuun. Laajennukset jatkuivat vuosina 2006‒2008 kokoustilojen lisäämisellä ja ravintolamaailman uusimisella.

Seuraavaksi kylpylään on tarkoitus kehittää Taikajoki liukumäkineen ja erikoissaunoineen.

Iltapäivätee ja pikkupurtavaa lankulla

Hotel Indigo avasi Helsingissä Jos liikut Helsingissä ja mieli tekee jotain pientä mutta tuhtia syötävää, pistäydy Kauppatorin laidalla sijaitsevassa Ravintola Salutorgetissa.

Salutorgetin Gentlemen’s Tea tarjoillaan maanantaista lauantaihin klo 14‒18 ja se sisältää teetä ja snack-tyyppisiä ruokia, joiden tarjoilussa ovat mukana pata ja lankku.

Ruoka-annokset ovat pieniä suupaloja meiltä ja maailmalta. Yhdistelmä sisältää perinteistä suomalaista läskisoosia, trendikästä skandinaavista frittisilakkaa, suuren maailman tyylisen minihampurilaisen ja ripauksen luksusta osterin muodossa. Kaikki kootaan lankulle, paitsi läskisoosi, joka tulee tarjolle pienessä rautapadassa.

Ruokaa kuvaa hyvin luonnehdinta amuse bouche, viihdyttävä suupala, jonka voi nauttia yhdellä puraisulla. Lankulla niitä on juuri sopivan monta, jotta pahin nälkä taittuu ja illalliselle jää vielä tilaa.

Helsingin Boulevardilla sijaitseva Hotel Indigo sisältää 120 yksilöllistä huonetta, kaksi ravintolaa, 35-paikkaisen autotallin sekä latauspaikkoja sähköautoille.

Huonevarustus on kattava ja siihen kuuluu muun muassa uuden ajan jäähdytystekniikka, Nespresso-kahvikone, Personal Media Network -järjestelmä, maksuton minibaari sekä kylpyhuoneessa Aveda-kosmetiikkasarjan tuotteita.

Body, Mind & Soul -kuntostudio on hotellivieraiden käytössä kellon ympäri. Studiossa on muun muassa funktionaaliseen treenaamiseen soveltuva Jungle Sports Liana -järjestelmä.

Joogahuoneessa on puolestaan ilmajoogaharjoitteita varten varattu silkkitrapetsi, Yoga Hammock.

Hotellille haetaan ensimmäisenä hotellikiinteistönä Suomessa kultatason LEED®-ympäristöluokitusta.

Myynti&Markkinointi

51

UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄ Koonnut Piia Kunnas

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti ­omien jäsentemme edustamia tuotteita. Joka lehdessä yksi jäsen pääsee pitämään myös lyhyen myyntipuheen. Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen toimitus@mma.fi.

Juoma kevään juhliin Alkon valikoimiin tuli maaliskuussa ainoa pelkästään Chardonnaysta valmistettu Cava, joka sopii hyvin kevään kupliviin juhliin. Sen maku on erittäin kuiva, hapokas, kypsän sitruunainen, viheromenainen, kevyen keltaluumuinen, kermainen ja paahteinen.

Mas de la Sabatera Cava Chardonnay Brut.

Hinta 11,89 €

Ajopäiväkirja automaattisesti

Backjoyllä terveempi selkä Backjoyn avulla parannat ryhtiäsi paikassa kuin paikassa – toimistossa, kotona, autossa, lentokoneessa, urheilukatsomossa, puiston penkillä.

Backjoy kallistaa lantion pystyasentoon ja estää näin paineen syntymisen häntäluuhun, lannerankaan ja alaselän alueelle. Backjoyn epästabiilin muodon takia keskivartalon syvät lihakset ovat aktiivisena istuttaessa. Backjoy on kehitetty aktiiviseen ja ryhdikkääseen istumiseen.

Helppo ja kevyt kuljettaa mukana. Löytyy herkullisissa kevään väreissä!

52

Onko ajopäiväkirjan täyttäminen kynällä ja paperilla tervanjuontia? Nyt voit automatisoida koko prosessin. Helpoimmillaan tarvitset vain GPS-puhelimen ja tunnukset henkilökohtaiseen verkkopalveluun.

Järjestelmään voidaan nauhoittaa reittejä käyttäen matkapuhelinta tai matkalaskuksi-laitetta. Matkapuhelimessa pitää olla sisäinen GPS, jotta nauhoitus onnistuu helposti. Laite poimii GPSkoordinaatteja ajon aikana ja tallentaa ne tietokantaan.

Järjestelmässä voit katsoa ajamasi reitit kartalla, näet ajoneuvosi sijainnit reaaliajassa kartalla ja voit tulostaa raportin ajetuista matkoista matkalaskuksi. ‒ Laite laskee automaattisesti myös kilometrikorvauksen, laitteen kehittänyt Petri Saviranta sanoo.

Lisätietoa: www.matkalaskuksi.fi

MYYNTIPUHE Myyntijohtaja Lasse Hytönen, Sumeko Oy

Huippuluokan perämoottori

Unohda kuittirumba! eTasku-mobiilisovelluksella kuvaat ja toimitat paperiset pankki-, luottokortti- ja käteiskuitit kirjanpitäjälle yhdellä napin painalluksella. Ei enää kadonneita kuitteja tai menetettyjä alv- tai kulukorvausvähennyksiä.

Lataa eTasku älypuhelimesi sovelluskaupasta ja testaa maksutta 30 päivän ajan ilman sitoumuksia. Maksuttoman testijakson jälkeen pääset eroon kuittirumbasta eTaskun avulla hintaan 4,90 €/kk/käyttäjä + alv.

Jo yli 600 tilitoimistoa vastaanottaa kuitteja eTaskun kautta. Mikäli kirjanpitäjäsi ei vielä käytä eTaskua niin ei hätää, eTaskun tiimi hoitaa kirjanpitäjäsi perehdyttämisen. www.etasku.fi

Täydellinen selfie uutuuskameralla Canon PowerShot N2 -kamera on hieman erilainen uutuuskamera, sillä siinä ei ole perinteistä laukaisunappia. Objektiivin kuvausrengas toimii laukaisimena ja näyttö kääntyy kuvattavaa kohti, minkä johdosta kamera on täydellinen omakuvien ottamiseen.

Kuviin ja kameralla kuvattuihin videoihin voi lisätä käteviä tehosteita. Kuvat voi ladata sosiaaliseen mediaan suoraan kamerasta tai ohjata kameraa etänä älypuhelimesta. HS System -järjestelmän ansiosta aito tunnelma tallentuu ilman salamaa tai jalustaa myös hämärässä.

Hyvä lahjaidea vaikka kuvaamisesta innostuneelle nuorelle!

”Tohatsu 50-hevosvoimainen perämoottori on huippuluokkaa keveydeltään, suorituskyvyltään, ympäristöystävällisyydeltään ja designiltaan. Tässä moottorissa on vakiona neliportainen (650, 750, 850, 950 rpm) uistelunopeuden säätö, jolla voit kätevästi säätää sopivan vauhdin olosuhteiden mukaan.

Tohatsu on valmistanut perämoottoreita jo vuodesta 1956 alkaen. Alun perin moottoreita rakennettiin vaativissa avomeriolosuhteissa työskenteleville kalastajille.

Tänä päivänä Tohatsu on tunnettu vahvasta kehitystyöstään. Tehokkaat, äärimmäisen luotettavat ja vähäpäästöiset perämoottorit pitävät käyttäjät tyytyväisinä, mikä on tärkein asia Tohatsulle moottorin valmistajana.

Aito japanilainen Tohatsu on turvallinen valinta kaikille vesille ja siinä on viiden vuoden takuu. Tohatsu-perämoottoreiden nelitahtimallisto kattaa kokoluokat 2,5 hv ‒ 250 hv.”

Sumeko Oy kuuluu osana vuonna 1933 perustettuun SGN Grouppiin ja toimii Tohatsun perämoottorien maahantuojana. www.tohatsu.fi

Myynti&Markkinointi

53

LAKIPALSTA

Teksti Tuuli Lahikainen Kuvitus Jii Roikonen

PIDÄ SUU SUPUSSA JA SALAISUUDET SALASSA Vaikka työsopimukseen ei olisi kirjattu salassapitolauseketta, työntekijällä on jo työsopimuslain nojalla velvollisuus pitää salassa tietyt tiedot.

54

T

yösopimuksiin on usein kirjattu erilaisia salassapitolausekkeita, joiden mukaan työntekijä on velvollinen pitämään salassa työsuhteen aikana tietoonsa saamat työnantajan toimintaa koskevat liikesalaisuudet.

Työntekijälle voidaan esittää allekirjoitettavaksi myös erillistä salassapitosopimusta koskien liikesalaisuuksia. Usein sopimuksiin on kirjattu, että velvoite on voimassa myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Salassapitovelvoitetta on voitu tehostaa sopimussakolla.

Työntekijän näkökulmasta salassapitoa koskevat lausekkeet saattavat helposti kuulostaa tiukoilta ja rikkomisesta aiheutuvat sanktiot niin ankarilta, että niihin sitoutuminen arveluttaa.

Usein sopimuksiin on kuitenkin vain kirjattu auki samat velvoitteet, jotka työntekijällä olisi suoraan lain nojalla, ilman nimenomaista sopimistakin. Työsopimukseen kirjatulla salassapitoehdolla tai erillisellä salassapitosopimuksella on voitu haluta ainoastaan kiinnittää työntekijän huomio laissa olevaan salassapitovelvoitteeseen tai konkretisoida kiellon sisältöä.

Salassapitovelvoite laissa Työsopimuslain 3. luvun 4 §:ssä on säädetty kiellosta, jonka mukaan työntekijä ei työsuhteen kestäessä saa käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisee tiedot, jos tämä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.

Yrityssalaisuuksia on pyritty suojaamaan myös rikoslain sääntelyllä. Rikoslain 30 luvun 5 §:n mukaan se, joka hankkiakseen itselle tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen luvatta ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällaista yrityssalaisuutta, jonka hän on saanut tietoonsa ollessaan toisen palveluksessa, on tuomittava yrityssalaisuuden rikkomisesta.

Maksimirangaistus teosta on kaksi vuotta vankeutta ja jo yrityskin on rangaistava. Rikoslaissa työntekijän vastuuta on rajoitettu ajallisesti siten, että teko on rikosoikeudellisesti rangaistava työsuhteen aikana sekä kahden vuoden ajan työsuhteen päättymisestä. Ajallista rajoitusta ei kuitenkaan ole silloin, jos työntekijä on saanut tiedot luvattomasti.

Yrityssalaisuus vai ei?

Sen paremmin laissa kuin missään muuallakaan ei ole tyhjentävästi lueteltu, mitkä kaikki tiedot ovat yrityssalaisuuksiksi luokiteltavia tietoja, eikä se olisi mahdollistakaan.

Yrityssalaisuuksia voivat olla esimerkiksi tuotteiden valmistusmenetelmät, tuotekehittelyä koskevat tiedot ja myös tiedot maahantuojista, asiakkaista ja muista tärkeistä kontakteista.

Yrityssalaisuuksiksi luokiteltaville tiedoille on tunnusomaista muun muassa se, että tiedot ovat ainoastaan rajoitetun henkilöpiirin

MYYNNIN AMMATTILAISELLA EI VOI TYÖSUHTEENSA PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN OLLA HALLUSSAAN AIEMMAN TYÖNANTA JAN ASIAKASREKISTERIÄ EIKÄ EDES PUHELIMESSAAN ASIAKKAIDEN YHTEYSTIETOJA.

tiedossa, tietoja ei ole julkaistu, työnantaja on osoittanut halunsa pitää tiedot salassa ja työnantajalla on taloudellinen intressi estää salassa pidettävien tietojen julkaiseminen.

Tavallisesti työntekijä tietää kyllä jo ihan ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella, onko jokin yrityksen toimintaan liittyvä tieto sellainen, että työnantaja haluaisi jakaa sen kilpailijansa kanssa vai ei. Jos herää pieninkään epäilys siitä, että onkohan tieto sellainen, että sen uskaltaa kertoa muille, on parasta olla kertomatta.

Salassapitosääntelyn suhde kilpailukieltoon Salassapitoa koskevan sääntelyn tarkoituksena ei ole eikä sillä saada estää työntekijän vapautta käyttää hänelle työsuhteensa aikana tullutta osaamista ja ammattitaitoa. Salassapitolausekkeeseen sitoutuminen ei saa tosiasiassa merkitä kilpailukieltoa eikä sitä ole tarkoitettu keinoksi laventaa kilpailukiellon ulottuvuutta.

Erityisen hankala rajanvetokysymys on se, milloin kyse on yrityssalaisuudesta, jota työntekijä ei saa hyödyntää ja milloin kyse on työntekijän omasta ammattitaidosta, jota on oltava oikeus voida hyödyntää.

Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Selvää on, että myyntimiehellä ei voi työsuhteensa päättymisen jälkeen olla hallussaan aiemman työnantajan asiakasrekisteriä eikä edes puhelimessaan asiakkaiden yhteystietoja.

Usein työpaikkaa vaihtanut ja ongelmiin joutunut myyntimies vetoaa siihen, että asiakasrekisteri ei voi olla yrityssalaisuudeksi luokiteltavaa tietoa, koska samat tiedot asiakkaista ja potentiaalisista asiakkaista ovat kenen tahansa saatavilla esimerkiksi internetistä.

Tämä on yleensä ihan tottakin. Mutta sitä suuremmalla syyllä tällaisia rekisterejä ei tule tallentaa tai kopioida itselleen, vaan asiakkaita koskevat tiedot tulee työsuhteen päättymisen jälkeen kaivella omasta muistista ja tarvittaessa hyödyntää julkisia, esimerkiksi juuri internetistä saatavia tietoja.

Nimittäin jos rikostutkinnan yhteydessä myyntimiehen tietokoneelta löytyy vanhan työnantajan asiakasrekisterin kanssa identtinen asiakasrekisteri, niin on melko mahdotonta uskottavasti väittää, että myyntimies olisi ulkomuististaan luonut mahdollisesti satoja asiakkaita käsittävän asiakasrekisterin, jossa on kaikkien yhteyshenkilöiden oikeat yhteystiedot ja jopa samat virheellisyydetkin yhteystiedoissa.

Myynti&Markkinointi

55

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan.

Lähetä kysymyksesi osoitteella piia.kunnas@mma.fi

Pienentyvät provisiot Olen toiminut 10 vuotta itsenäisenä kauppaedustajana edustaen päämieheni tuotteita minulle osoitetulla myyntialueella Keski-Suomessa. Provisiotuloni ovat kasvaneet vuosi vuodelta ihan mukavasti.

Nyt tuloni ovat kuitenkin viimeisen vuoden aikana käsittämättömästi pienentyneet, vaikka töitä paiskin vähintään entiseen malliin. Kun olen ihmetellyt asiaa, päämieheni on vain tokaissut, että ”siinähän sinulla on kaikki provisiolaskelmat”. Olen alkanut epäillä, etteivät asiat olekaan ihan kunnossa. Mitä voisin tehdä?

Onneksi aika paljonkin on tehtävissä.

Sinulla on oikeus saada päämieheltäsi kaikki provisiolaskelman tarkistamiseksi tarpeelliset, päämiehen hallussa olevat tiedot, muun muassa ote päämiehen kirjanpidosta.

Mikäli päämies kieltäytyy antamasta provisiolaskelman tarkistamista varten tarpeellisia tietoja tai jos on perusteltua aihetta epäillä, että laskelma tai annettu tieto on puutteellinen tai virheellinen, kauppaedustajalla on oikeus päämiehen kirjanpidon tarkastamiseen. Kuvailemasi tilanne on juuri sen kaltainen, jossa aihetta voidaan pitää perusteltuna.

Sinun tulee kuitenkin osoittaa, miltä osin provisiolaskelma tai ote kirjanpidosta on mielestäsi puutteellinen tai virheellinen.

Kirjanpidon tarkastamisen voi toimittaa vain nimeämäsi Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Tarkastamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa ensisijaisesti kauppaedustaja. Mutta jos provisiolaskelma osoittautuu puutteelliseksi tai virheelliseksi, päämies voidaan velvoittaa korvaamaan edustajalle nämä kustannukset.

56

Mikäli et pääse päämiehesi kanssa yhteisymmärrykseen provisioiden määrästä, suosittelemme, että otat yhteyttä MOT:iin.

Irtisanoutuminen ennen töiden alkamista Allekirjoitin pari päivää sitten uuden työsopimuksen ja siinä sovittiin, että aloitan työskentelyn kahden viikon kuluttua. Nyt kohdalleni osui kuitenkin sellainen odottamaton onnenpotku, että eräs vuosien takaisista työnantajistani tarjosi minulle oikeaa unelmapaikkaa.

Sitooko työsopimus minua, kun en ole ehtinyt vielä aloittaa työskentelyäkään? Kuinka nopeasti voin päättää allekirjoittamani sopimuksen? Sopimuksessani on sovittu neljän kuukauden koeajasta.

Onnittelut onnenpotkun johdosta. Allekirjoittamasi työsopimus sitoo toki sinua, mutta pystyt sen kuitenkin varsin nopeasti päättämään.

Koeaikana sekä työnantaja että työntekijä voivat purkaa työsopimuksen välittömästi ilman irtisanomisaikaa.

Koeaika alkaa kuitenkin vasta siitä, kun työntekijä aloittaa työsopimuksen mukaisen työnteon. Työntekijän kannaltahan koeajassa on kysymys siitä, että hän voi todeta sopiiko paikka hänelle vai ei, mikä ei ole tietenkään mahdollista ennen työnteon aloittamista. Koeaikapurkuun ei siis vaadita varsinaisia purkuperusteita, mutta syy ei saa kuitenkaan olla koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen.

Voit tietysti irtisanoa toistaiseksi voimassa olevaksi sovitun työsopimuksesi milloin vain irtisanomisaikaa noudattaen, eikä sinun tarvitse ilmoittaa edes syy-

tä työsopimuksen päättämiselle. Mikäli muusta ei ole sovittu, irtisanomisaika on 14 päivää ja se alkaa siitä, kun olet antanut irtisanomisilmoituksen tiedoksi työnantajalle.

Jos lähetät ilmoituksen kirjeenä, sinun tulee huomioida, että ilmoitus katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Eli kääntäen, mikäli työnantaja ei ole todistettavasti saanut tietoa aiemmin, irtisanomisaika lasketaan siitä päivästä, jolloin on kulunut seitsemän päivää ilmoituksen lähettämisestä.

Nopeimmin saat siten sopimuksen päätettyä, kun annat irtisanomisilmoituksen henkilökohtaisesti tiedoksi.

Samalla voitte neuvotella mahdollisuudesta päättää sopimus vaikkapa välittömästikin, eihän liene työnantajankaan edun mukaista, että tulisit vain pariksi päiväksi töihin. Työsopimuksen välittömästä päättymisestä on kuitenkin hyvä sopia kirjallisesti.

Nythän on kysymys niin lyhyestä ajasta, että siellä unelmapaikassa voidaan varmasti odottaa sinua. Mutta siltä varalta, että olisikin sovittu pidemmästä irtisanomisajasta, todettakoon, että mikäli työntekijä ei noudata irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkan siltä osin kuin irtisanomisaika jää noudattamatta.

Työsopimusta solmittaessa kannattaakin harkita kuinka pitkään irtisanomisaikaan on valmis sitoutumaan. Suosittelen varmuuden vuoksi irtisanomaan työsopimuksen vasta sitten, kun olet saanut todistettavasti tarjouksen unelmapaikasta ja sen ehdoista.

Palkka myöhässä Työsopimukseni mukaan palkanmaksupäivä on kuukauden viimeinen päivä. Viime kuun palkka on nyt kuitenkin jo neljä päivää myöhässä.

Olenko oikeutettu odotusajan palkkaan ja miten sitä haetaan?

Kun työsuhde on voimassa ja työnantaja ei suorita palkkaa eräpäivänä, on työntekijällä oikeus saada korkolain mukainen viivästyskorko eräpäivästä maksupäivään saakka. Viivästyskorko on tällä hetkellä 9,5 prosenttia.

Odotuspäivien palkkaa voi saada vain lopputilin viivästyessä työsuhteen päätyttyä. Tällöin työntekijällä on siis normaalin viivästyskoron lisäksi oikeus täyteen palkkaan odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta päivältä. Odotuspäivien palkkaa on tällöin syytä vaatia työnantajalta viipymättä kirjallisesti.

Mikäli palkan maksu viivästyy useamman kerran ja/tai jatkuu pidemmän ajan, viivästys voi muodostaa myös työsopimuksen purkuperusteen. Ennen työsopimuksen purkamista on kuitenkin aina suositeltavaa keskustella MOT:n juristin kanssa.

Palkanmaksun viivästyminen voi tietenkin johtua työnantajan maksuvaikeuksista. Mikäli et huomautuksistakaan huolimatta saa palkkaasi ja on olemassa pienikin mahdollisuus, että työnantaja voi olla maksukyvytön tai sellaiseksi tulossa, kannattaa tehdä palkkaturvahakemus työvoimatoimistossa.

Palkkaturvaoikeus vanhenee kolmessa kuukaudessa työsuhteesta johtuvan saatavan erääntymisestä. Lisätietoja palkkaturvasta saat esimerkiksi internetsivultamme www.mot.fi.

Näin haet ansiopäivärahaa Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms.

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esimerkiksi tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi kohdasta Lomakkeet.

Nopein tapa toimittaa hakemus kassaan on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■

■

alkuperäinen palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.mmakassa.fi kohdasta Lomakkeet.

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia ■

■

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon. palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

57

EDUSKUNTAVA ALIT

EHDOLLA EDUSKUNTAAN

ANNE KNASTER, ESPOO

1. Kokoomus Uusimaa 2. Olen 56-vuotias sairaanhoitaja ja olen suorittanut MBA-tutkinnon. Olen toiminut vaativissa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä yli 20 vuotta, tästä suurimman osan kansainvälisissä sairaalatarvikealan yrityksissä.

Viimeiset vajaat viisi vuotta olen työskennellyt toiminnanjohtajana Lastenklinikoiden Kummit ry:ssä vastaten operatiivisesta toiminnasta, varainhankinnasta sekä tapahtumista.

KATI-ERIKA TIMPERI, JYVÄSKYLÄ

1. Kokoomus 2. Koulutukseltani olen maatalous-metsätieteen maisteri kuluttajaekonomiasta. Toimin Keski-Suomen Martat ry:n toiminnanjohtajana. Olen Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsen, sekä Keski-Suomen maakuntavaltuutettu.

3. Työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä SOTE-uudistuksen jalkauttamista.

3. Minulle tärkeitä aiheita ovat kotien ja perheiden hyvinvointi, taloudellisesti vahva Keski-Suomen maakunta, sekä kolmas sektori.

www.anneknaster.fi

www.kati-erika.fi

SIRPA SEPPÄ, LEMPÄÄLÄ

1. Kokoomus, Pirkanmaan vaalipiiri 2. Olen 50-vuotias yrittäjä Lempäälästä. Tarjoan markkinointipalveluita pk-yrityksille.

3. Kasvua ja hyvinvointia syntyy vain yritysten kyvystä tehdä kauppaa. Yritystoimintaa vaikeuttavaa byrokratiaa on purettava. Työllistämistä on helpotettava etenkin pienissä ja nuorissa yrityksissä. Julkiset palvelumarkkinat on avattava yritysten kilpailulle. www.sirpaseppa.fi

Ehdokkaamme ovat esillä myös nettisivuillamme www.mma.fi. Voimme lisätä tietosi sinne, jos et ehtinyt ilmoittaa tähän lehteen.

Lähetä tietosi pikaisesti sähköpostilla: piia.kunnas@mma.fi

58

Myynti & Markkinointi -lehti esittelee eduskuntavaaleissa ehdolla olevia MMA:n jäseniä.

Mukana tässä ovat ne ehdokkaat, jotka toimittivat tietonsa määräajassa toimitukseen.

MMA:N HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA: ■

1. Mikä on puolueesi?

2. Kerro lyhyesti itsestäsi.

3. Mitä asioita haluat edistää?

Tiestö kuntoon – liikenne sujumaan.

Riittävä rahoitus tiestön ylläpitoon turvaa samalla mahdollisuuden säilyttää kohtuulliset tieliikenteen matka-ajat. Nopeusrajoitusten yleinen taso pidetään nykyisellään ja tieliikenteen rangaistuksia varten kehitetään kohtuullinen ”virhepistejärjestelmä”.

■

Verotus kannustavaksi, kilometrikorvaus säilytettävä ennallaan.

Työn ja osaamisen kehittämistä kannustaa työn verotuksen alentaminen ja omaehtoisten koulutusmenojen säätäminen verovähennyskelpoisiksi. Autoverotuksesta luovutaan ja liikenteen verotusta muutetaan siten käytön verotuksen suuntaan.

Kilometrikorvausten laskentamalli ja työsuhdeautojen verotustaso säilyvät entisellään.

AHTI HURMALAINEN, ESPOO

PETRI GRAEFFE, JÄRVENPÄÄ

1. Kristillisdemokraatit, Uusimaa

1. Kokoomus

2. Olen 54-vuotias yrittäjä/toimitusjohtaja oikeudellis-taloudellisella sektorilla sekä myös metsäalalla.

3. Yrittäjyys on minulle tärkein asia. Järjen käyttö on sallittua, tarvitaan vähemmän holhousta ja enemmän luottamusta ihmisiin. Arvonlisävero maksuperusteiseksi, henkilöverotusta kevennettävä ja eriarvoisuus yritysten koon perusteella poistettava. Alkoholivero on saatava eurooppalaiselle tasolle. Yrittäjällä on oltava oikeus pitää yrityksensä auki silloin kun se on hänelle järkevää. www.facebook.com/ahti.hurmalainen

2. Olen 46-vuotias Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Järvenpäästä. Vahvimpia puoliani ovat johtaminen ja yritystoiminnan tunteminen. Olen ollut liki 20 vuotta pk-yritysten tai järjestöjen toimitusjohtajana.

3. Teemani ovat: Työ. Talous. Turvallisuus. Suomi tarvitsee lisää työtä ja työpaikkoja. Tässä oleellista on yrittäjyys, aktiivinen myyntityö, kannustava palkkaus ja mahdollisuus joustavasti tehdä myös osa-aikatyötä. Valtion ja kuntien toimintaa tulee tehostaa, verotusta ei voi enää kiristää, vaan sitä pitäisi pystyä keventämään. Mielestäni Suomen tulee aloittaa Nato-hakemuksen valmistelu mahdollisimman pian. www.petrigraeffe.fi

■

Työuriin pituutta työelämää kehittämällä.

Työaikalainsäädäntö tuodaan nykyaikaan niin, että se antaa paremman työaikasuojan asiantuntijatyössä ja liikkuvassa työssä toimiville; kehitetään työaikapankki ja työaikajoustoja. Kielletään kilpailukieltosopimukset työsuhteissa ja työlainsäädäntöön etsitään pitkäaikaistyöttömien työllistymistä tukevia parannuksia.

■

Tukea ja kannustusta pienyrittäjyydelle.

Yrittäjien verorasitusta alennetaan ja työttömyysturvaa muutetaan lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Pienyritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin parannetaan.

■

Uskottavaa eläke-, sosiaali- ja työttömyysturvaa.

Työuraeläkettä kehitetään realistiseksi mahdollisuudeksi myös toimihenkilö- ja johtotehtävissä työskenteleville.

Työttömyysturvan toimeenpanoa yksinkertaistetaan ja sitä kehitetään aktiivisuutta suosivaan suuntaan.

Ikääntyneiden työttömien toimeentulo varmistetaan.

Myynti&Markkinointi

59

Haluatko jäsenkalenterin ensi vuonna?

Vuoden 2016 kalenteria ei enää postiteta automaattisesti jäsenille. Jos haluat kalenterin myös ensi vuonna, käy tilaamassa se kirjautumalla jäsensivuille.

Näin tilaat kalenterin: 1. Mene osoitteeseen www.mma.fi 2. Kirjaudu jäsensivuille verkkosivujen oikeasta yläkulmasta.

3. Valitse Omat tiedot -valikko.

4. Mene Kalenteri ja lehdet -välilehdelle ja ruksaa kohta ”Haluan tilata vuoden 2016 jäsenkalenterin”.

5. Muista tallentaa tiedot.

Kalenteri postitetaan kaikille, jotka ovat tilanneet sen 31.5.2015 mennessä. Kalenteritilaus on voimassa myös seuraavina vuosina, jos et käy sitä perumassa.

Uusi hotelli Ahvenanmaalla!

Uusi Hotelli Pommern Maarianhaminan keskustassa avattiin 2.3.2015. 95 täysin uutta huonetta, korkeatasoinen ravintola, lounge ja viinibaari kutsuvat viihtymään.

Myyntimiespaketti alk. 115€ Sisältäen majoitus 1-hengen classic-huoneessa, aamiainen, 20 € ravintolakuponki, sauna ja parkkipaikka.

Puh. 018 - 15 555 • info@alandhotels.fi • www.alandhotels.fi

Hengähdä Rauhalahdessa Hyvät ulkoilumaastot, kylpylä, hoitoja, savusauna, herkullista ruokaa. Illan iloksi tanssia ja karaokea.

Park Alandia Park Alandia Hotell Maarianhaminassa Hotell Maarianhaminassa aivan keskustassa aivan keskustassa 79 huonetta, 79 huonetta, suosittusuosittu ravintola, ravintola, pubi sekä pubi kokoustilat. sekä kokoustilat.

Tarjous SMKJ:n jäsenille 99 e / vrk

� majoitus � majoitus viihtyisässä viihtyisässä 1-hengen 1-hengen MyyntimiesMyyntimieshuoneessa huoneessa paketti paketti � runsas � aamiainen runsas aamiainen � maittava päivällinen päivällinen 81 70 euroa 70 euroa�� maittava myyntimiessauna � myyntimiessauna ja uinti ja uinti -

Sis. 1 hh tai 32 m² huoneisto huoneistohotellissa, aamiainen, päivällinen, kylpylä, kuntosali, tanssit, savusauna tiistaina Jätkänkämpällä.

Katiskaniementie 8 70700 KUOPIO www.rauhalahti.fi puh. 030 608 30

!!!

S OU

RJ

TA

rve

Tapahtumat QR-koodilla tai rauhalahti.fi/ohjelmisto

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n jäsenille:

Katso ravintolan ohjelma oheisen QR-koodin kautta.

Puh: 018-14130, Puh: 018-14130, fax: 018-17130 fax: 018-17130 E-mail: E-mail:parkhotel@vikingline.fi E-mail:parkhotel@vikingline.fi parkhotel@vikingline.com www.parkalandiahotel.com Norra Esplanadgatan Norra Esplanadgatan 3, 22100 3,Mariehamn 22100 Mariehamn www.vikingline.fi/parkalandiahotel www.vikingline.fi/parkalandiahotel

KOTI MATKALLASI

nus -15% aitlueknsen majo sta listahinna

• 1 hh alk. 49 €/vrk • 2 hh alk. 59 €/vrk • Tervetuloa!

Kodikas Hotelli AVA sijaitsee rauhallisessa ympäristössä Helsingin Vallilassa. Hotellista on sujuvat yhteydet mm. ydinkeskustaan, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Messukeskukseen. Viihtyisissä huoneissamme on langaton internet-yhteys, modernit taulutelevisiot elokuva-kanavineen, suihkut ja osassa huoneista on jopa oma keittiö. Tyylikkäissä saunatiloissamme rentoudut päivän päätteeksi.

Tarjoamme asiakkaillemme myös ilmaiset parkkipaikat.

www.hotelliemilia.fi | Raatihuoneenkatu 23, 13100 Hämeenlinna myyntipalvelu@tawastia.fi | p. 03-633 5150 (arkisin klo 9-16)

rve-

Te aT � Canal �+kanavat Canal � laajakaistayhteys + � laajakaistayhteys 33:ssa huoneessa 33:ssa huoneessa C More Ilmainen Wi fi ! e a! tulo tulo � näyttelytilat � näyttelytilat ilmaiseksi ilmaiseksi � ilmaiset � ilmaiset parkkipaikat parkkipaikat Hotelli on Hotelli hyväon lähtökohta hyvä lähtökohta useisiin useisiin tapahtumiin tapahtumiin esim. museot, esim. museo golf, luonto, golf, kaupat. luonto, kaupat.

Kesällä Kesällä on ulkoterassi on ulkoterassi pubin yhteydessä. pubin yhteydess

HOTELLI AVA | Karstulantie 6, 00550 HELSINKI | puh. 09 774 751 | fax 09 730 090 | varaukset@ava.fi | www.ava.fi

URAGURU Kysy työnhausta ja uran rakentamisesta – uraguru etsii vastaukset.

Lähetä kysymyksesi osoitteeseen piia.kunnas@mma.fi.

NÄIN OPIT REKRYTOINTIPROSESSISTA

T

yönhakija meni työhaastatteluun hyvin valmistautuneena. Hän oli miettinyt etukäteen vastauksia yleisimpiin kysymyksiin ja myös kysymyksiä, jotka liittyvät työpaikkaan tai yritykseen. Kysymysten teemat tulivatkin esille jo haastattelun aikana ja työnhakija kysyi innokkaasti niihin liittyviä kysymyksiä aina, kun se asiayhteyteen sopi.

Haastattelu oli loppumaisillaan, kun rekrytoija kysyi sen kuuluisan kysymyksen: Onko sinulla jotain kysyttävää?

Työnhakijalla ei ollut, sillä hän oli tyhjentänyt koko pakin jo haastattelun aikana ja tässä jännittävässä tilanteessa mitään uutta ei enää tullut mieleen. Seurasi pitkä hiljaisuus.

Työnhakija oppi, että kysymyksiä kannattaa säästää myös haastattelun loppuun. Hyvä varakysymys voisi olla vaikka se, miksi haastattelija itse halusi juuri tämän yrityksen palvelukseen.

Mokien kautta tietysti oppii, mutta aina omaan käyttäytymiseen tai osaamiseen liittyviä asioita ei itse huomaa. Sen vuoksi prosessin jälkeen rekrytoijalta kannattaa kysyä palautetta. Tiedustele silloin, missä voit parantaa ja mitä asioita kehittää.

Jos kutsua haastatteluun ei tule, hakemusta ja ansioluetteloa kannattaa katsoa kriittisin silmin. Peilaavatko ne hyvin työhistoriaasi? Tukevatko toisiaan? Onko teksti napakkaa ja myyvää? Löytyykö hakemuksesta niitä asioita, joita työpaikkailmoituksessa mainitaan?

Mieti myös, voiko hakemus ärsyttää vastaanottajaa.

Onko fontti helppolukuista? Tuliko laitettua liian keimaileva kuva?

Useimmat valmistautuvat haastatteluun miettimällä vastauksia yleisimpiin kysymyksiin. Kannattaa opetella kertomaan itsestään menestystarinoita ja myös epäonnistumiskokemuksia. Harjoittele kertomaan työurasta ja koulutuksesta melko lyhyesti ja johdonmukaisesti.

Jos haastateltava ei ole johdonmukainen, se voi kertoa haastattelijalle esimerkiksi huonosta stressinsietokyvystä. Stressinsietokykyä haastattelija voi kartoittaa myös kysymällä suosittelijoilta ja tarkastelemalla aikaisempia työtehtäviä tai sitä, miten hakija viettää vapaa-aikaa eli purkaa stressiä.

Yrityksen lisäksi on syytä perehtyä mahdollisuuksien mukaan myös sen päätuotteeseen tai tuotteeseen, jonka kanssa rekrytoitava henkilö tulee olemaan tekemisissä.

Eräs työnhakija tunsi ennen haastattelua hyvin pintapuolisesti yrityksen tuotteen, jonka parissa valittu henkilö tulisi työskentelemään. Haastattelu meni hänen osaltaan pieleen, kun häneltä kysyttiin, miten hän kehittäisi tuotetta. Tuote oli kaikkien saatavilla, joten hieman parempi perehtyminen siihen olisi auttanut asiaa.

Joskus pienilläkin asioilla voi olla merkitystä. Työnhakijalla voi olla erilaisia maneereja, jotka saattavat saada rekrytoijan kallistumaan toisen ehdokkaan puolelle, jos kalkkiviivoilla on kaksi aivan tasaväkistä ehdokasta.

Uraguru sai juttua varten vinkkejä Target Headhuntingin rekrytointikonsultti Alexandra Kymäläiseltä ja Nordic Progress Oy:n suorahakukonsultti Marjut Kolulta.

Myynti&Markkinointi

61

KOULUTUS

TYÖTÖN, NÄIN KEHITÄT VALMIUKSIASI TYÖLLISTYÄ Joka 12. liiton työsuhteinen jäsen on tällä hetkellä työtön. Työttömälle liiton jäsenyys on tärkeämpää kuin koskaan, sillä halutessaan jäsen saa ansiosidonnaisen lisäksi etuja, jotka merkitsevät vuosien jäsenmaksujen takaisinmaksua korkojen kera.

O

nko ikä ongelma työmarkkinoilla? Tuskin on, sillä moni eläkeläinen saa helposti töitä, joten myyntikannuksen ansainnut ammattilainen työllistyy, kunhan keinot ovat oikeat. Opetamme jäsentämme parantamaan hakuprosessin jokaista vaihetta työpaikkojen hausta aina työsopimuksen solmimiseen.

Työpaikoista on todellista niukkuutta. Miten löydät piilotyöpaikat, etkä sorru vain avointen työpaikkojen hakuun? Tule MMA:n Miten löydän piilotyöpaikat -webinaarivalmennukseen kuulemaan.

Hakemuksen ja ansioluettelon teko on totista työtä, jos niitä on joutunut tekemään viimeksi 30 vuotta sitten. Moni jäsenemme on saanut kaikki työpaikat kutsuttuna ja todellinen ensimmäinen haku tapahtuu yleensä irtisanottuna yli 50-vuotiaana.

Ei hätää, MMA auttaa hakupaperien virittämisessä. Järjestämme kerran kuukaudessa Target Headhuntingin kanssa Mitä headhunter odottaa työnhakijalta -koulutuksen. Lisäksi MMA:n Jouni Röksä vetää useita Tehosta työnhakua -valmennuksia kevään aikana.

Jännittääkö haastattelu? Pohditko, mitä siellä kysytään? MMA:n jäsenenä voit tilata Jouni Röksältä dokumentin, jossa neuvotaan työhaastatteluun menijää. Voit harjoitella hänen kanssaan videoneuvottelun avulla myös haastattelua.

Entä jos jään kakkoseksi? Hopea ei ole häpeä, mutta se ei paljon lohduta.

Opetamme, miten taktisesti voit voittaa kisan, vaikka jäätkin kakkoseksi.

Usko tai älä, yllättävän moni työsuhde kaatuu koeaikana. Eräs jäsenemme sai kutsun työpaikkaan vuoden jälkeen kakkospaikalta, koska ykköselle vuosikaan ei riittänyt myyntituloksen tekemiseen. Toinen jäsen sai taas työpaikan, kun vain muisti kiittää kakkossijasta.

Ansiosidonnainen on turva, joka auttaa työttömyyden aikana. Taloudellisesti paras ratkaisu on löytää mahdollisimman nopeasti hyvä uusi työpaikka.

Jouni Röksä

62

KATSO KOULUTUKSET OSOITTEESTA WWW.MMA.FI TAI SEURAA UUTISKIRJETTÄMME

MM A TAPAHTUMIA

MMA Ladies goes Naisten Kymppi Naisten Kymppi -tapahtuma järjestetään tänä vuonna sunnuntaina 24.5.

MMAn naiset juoksevat tai kävelevät omassa iloisessa ryhmässään.

Sunnuntain aamupäivällä kokoonnumme MMAn tiloihin Töölönkadulla. Tarjolla on pientä vahvistavaa aamupalaa, ja samalla vaihdetaan ylle liikuntatamineet.

Lähtöpaikka on toimiston lähellä. Lenkin jälkeen palataan toimistolle kevyelle lounaalle.

Osallistumiseen sisältyy myös Naisten Kymppi -paita. Ilmoita paitakokosi ilmoittautumisen yhteydessä.

Osallistumismaksu 10 € maksetaan vahvistuksessa ilmoitetulla tavalla. Maksua ei palauteta, jos joudut perumaan osallistumisesi.

Mukaan mahtuu 50 naista, ensikertalaisilla on etuoikeus. Kannattaa kuitenkin ilmoittautua, vaikka olisi ollut mukana aikaisemminkin; paikkoja voi jäädä täyttämättä tai peruutuksia voi tulla.

Huomaathan, että vahvistuksen paikasta ja tarkemman ohjelman saat vasta ilmoittautumisajan umpeuduttua, koska ilmoittautumisjärjestelmä ei osaa erotella ensikertalaisia muista.

Ilmoittautuminen MMA:n sivuilla on alkanut ja päättyy viimeistään 16.4.2014.

Mikäli sinulla on kysyttävää, lähetä viesti naistenkymppi@mma.fi Lisätietoja myös www.naistenkymppi.fi

Ladies

Tule mukaan aktiiviseen porukkaan!

Lähde mukaan hyvään pörinään!

MMA 120 v. Sales Riders juhlakokoontumisajot Karjalohjalla elokuussa Myynnin ja markkinoinnin moottoripyöräilevät ammattilaiset: Tervetuloa valtakunnalliseen MMA:n 120 vuotisjuhla-ajoon 7.–9.8.2015 Karjalohjalle kylpylähotelli Päiväkumpuun!

SU KUT

Kokoontumisajojen osallistumismaksu on 65€ ja majoituspaketit Hotelli Päiväkummussa 106€/140€. Katso tarkemmat tiedot, ohjelmat ja ilmoittaumis- ja hotellivarausohjeet osoitteesta www.salesriders.fi Hotellista on varattu majoituskiintiö 60 hengelle, joten toimi pian!

Tervetuloa!

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA ■ Sales Riders / MMA Helsinki ■

Myynti&Markkinointi

63

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

YHDISTYKSET Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 4.6.2015. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 7.5.

MMA Satakunta ja Rauma järjestävät yhdessä perhetapahtuman torstaina 15.5. Porin raviradalla.

Katso tarkemmat tiedot yhdistyksien kotisivuilta tai soita 040 159 8204 / Juha Veneranta

MMA PäijätHämeen tennismestaruuskisat pidetään 30.5.2015 Hollolan Salpakankaalla Heinsuon hiekkatekonurmikentillä klo 10.00 alkaen.

Lisätietoja kotisivuiltamme.

Yrittäjien terveystarkastus

MMA Satakunnan kesänviettopaikka Kuusirannassa on vielä vapaita ajankohtia vuokrattavana. Ota pikaisesti yhteyttä: 041 431 1943 / Tapio Rosnell

MMA Päijät-Häme Kevätkokous torstaina 23.4.2014 klo 18.00

MMA yrittäjät Vuosikokous torstaina 23.4.2015 klo 13.00

Paikka: Kahvila Karirannassa, Satamakatu 9, Lahti.

Kello 17.30 alkaen kahvitarjoilu, Ota jäsenkortti mukaan.

Lisätietoa kotisivuiltamme.

Paikka: Kartanohotelli Messilä, Messiläntie 308, 15980 Lahti.

Ilmoittautumiset Sanna Saikkoselle: sanna.saikkonen@mot.fi

MMA Kokkola Kevätkokous torstaina 16.4.2015 klo 18.00

MMA Varsinais-Suomi Kevätkokous torstaina 16.4. kello 18.00

Paikka: Sokos Hotel Kaarlessa.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaffetarjoilu.

64

Paikka: Myyjähautomon tilat osoitteessa Tuijussuontie 5, 21280 Raisio.

Yrittäjä, koska viimeksi olet katsastanut oman terveytesi tai päivittänyt hyvinvointiisi vaikuttavat seikat?

Uusi Terveyskatsastus® -palvelu tarjoaa yrittäjälle kätevän mahdollisuuden oman terveytensä seuraamiseen ja välineet hyvinvoinnista huolehtimiseen. Kun itse voit hyvin, jaksat pyörittää yritystäsi, innostua uusista asioista ja nauttia vapaa-ajastasi.

Tule Terveyskatsastukseen ja kurkista oman konepeltisi alle ‒ saat kattavan kuvan terveydentilastasi ja terveysriskeistäsi. Terveyskatsastus auttaa sinua kehittämään hyvinvointiasi tavoitteellisesti ja turvallisesti.

Välittömän palautteen ansiosta opit tunnistamaan itsellesi tyypillisiä kuormitustekijöitä ja juuri sinun terveyteesi vaikuttavia asioita.

Nyt voit helposti varata ajan: ■ Helsinki to 23.4. tai pe 24.4.

MMA toimisto, Töölönkatu 11 A, 5. krs ■ Tampere to 21.5. tai pe 22.5.

MMA toimisto, Takojankatu 2 A 7 Lisätietoja terveyskatsauksen sisällöstä ja hinnasta MMA yrittäjien nettisivuilla www.mmy.fi

MM A:N TOIMISTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenrekisteri Sari Kanervo 020 122 4402

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

Jäsenedut, kurssit Eija Kuitunen 020 122 4401

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 020 122 4408

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

TALOUS

Talouspäällikkö Heli Vesterinen 020 122 4406

Nuorisoasiamies Joanna Purosto 020 122 4430

Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä 020 122 4404

Toimituspäällikkö Piia Kunnas 020 122 4428

Julkaisusuunnittelija Mari Niemi 020 122 4411

VIESTINTÄ

JOHTO

Puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen 020 122 4415 040 596 9143

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

Viestintäsuunnittelija Sirkku Rytkönen 020 122 4429

(Anni Karppanen perhevapaalla)

LOMAOSAKKEET

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

Kirjanpito Elina Järvinen 020 122 4414

Levirakka Sanna Saikkonen 020 122 4412

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

PL 720, 00101 Helsinki (käynti Töölönkatu 11 A, 5. krs.), sähköposti etunimi.sukunimi@smkj.fi Puhelinaika ma–to klo 9–11, maksuton puhelin 0800 554 322, faksi (09) 4780 7740.

Toimisto avoinna ma–pe 9.00–15.00

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti info@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Toimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Kassanjohtaja Jaana Apell Kassan toimihenkilöt Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Tytti Jolkkonen, Laura Laakso, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456 Mika Honkanen, lakimies 020 122 4454 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Sanna Saikkonen, yhteyspäällikkö 020 122 4412 MYYNNIN JA MARKKINOINNIN YRITTÄJÄT MMY Tietoa mm. yrityksen perustamisesta, provision laskemisesta, yrittäjän osa-aikaeläkkeestä ja kuntoutuksesta.

Voit ilmoittaa oman kotisivusi linkin yritysesittelyihin.

Yhteyshenkilö: Sanna Saikkonen, puhelin 020 122 4412, sanna.saikkonen@mot.fi www.mmy.fi

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 1100, 00101 Helsinki / (käynti Töölönkatu 11 A, 5. krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: info@mma.fi tai etunimi.sukunimi@mma.fi / faksit: (09) 4780 7730, (09) 4780 7750 / www.smkj.fi

VERKOSTOIDU! www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissä

Myynti&Markkinointi

65

OM ALLA ALALLA

PAPERISTA SÄHKÖISIIN RATKAISUIHIN Edita Priman yhteyspäällikkö Eija Höijer on nähnyt uransa aikana graafisen alan murroksen.

Pelkkien painotuotteiden sijaan hän myy nykyisin markkinointiratkaisuja.

Päädyin myyntialalle, kun... valmistuin merkonomiksi ja pääsin myyntisihteeriksi Mailernimiseen yritykseen. Olin siellä 20 vuotta ja nykyinen työ on vasta toinen työpaikkani. Tulin yritysoston myötä Edita-konserniin (nykyisin Nordic Morning) ja olen työskennellyt alalla 31 vuotta.

Toimin nyt Edita Primassa yhteyspäällikkönä eli vastaan asiakkuuksista.

Työpäivän aikana… kommunikoin asiakkaiden kanssa ja haen heidän tilanteisiinsa ratkaisuja. Kokonaisuuteen kuuluu aikatauluasioita, hinnoittelua, erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Suurin osa työstä liittyy

painettuihin tuotteisiin, mutta usein kokonaisuuteen liittyy myös vaihtuvaa dataa.

Tuotteet ovat esitteitä, näkyvyystuotteita ja asiakkaiden lähetyksiä omille asiakkailleen ja niiden tavoitteena on saada kulloinkin kyseessä oleva viesti perille. Konsultoin asiakasta esimerkiksi lähetystavoissa ja materiaalivalinnoissa, jotta tuotteesta tulisi mahdollisimman kustannustehokas.

Olen yllättynyt siitä, että… kun katsoo aikaa taaksepäin, muutos on tapahtunut aika vauhdilla. Kun aloitin työt, viestintä tapahtui kirjeitse ja puhelimitse, sitten telefaxilla. Viestintävälineet ja -kanavat ovat kehittyneet ja kehittyvät entistä nopeammin. Haasteellista on se, että pysyy muutoksessa mukana.

Joskus minua harmittaa, kun… on kova kiire. Joihinkin asioihin haluaisi paneutua vielä enemmänkin.

Suurin työssä saamani kohteliaisuus…

Kun asiakas on suositellut ja uusi asiakas soittaa. Siten olen saanut muutaman uuden asiakkaan.

Kun haluan rentoutua…

Menen mökille ja teen siellä pikku puuhasteluja, kuten puun pilkkomista ja saunan lämmitystä. Katselen järvelle, käyn soutelemassa tai sieni- ja marjametsässä sekä tapaan ystäviä.

Unelmieni painotuote… on markkinointiratkaisu, joka yhdistää erilaisia osa-alueita ja välineitä ja johon liittyy sekä painamista että digitaalista puolta.

Teksti ja kuva Piia Kunnas

GRAAFINEN TEOLLISUUS SUOMESSA: ■

Graafisella alalla toimii noin 900 yritystä

■

Ala työllistää alle 8 000 henkeä.

■

Alan liikevaihto on noin 1,2 miljoonaa euroa (vuonna 2013)

■

Ilmoitus- ja mediamyynnissä sekä painotuotteiden parissa työskentelee noin 500 MMA:n jäsentä. Heidän mediaanipalkkansa on 4 320€.

Lähde: Graafinen Teollisuus ry / MMA

66

release Press May 2011

as Christm Iittala’sNew Pattern l peacefu light, e warm celebrat Has a you to way to and s give a invites istmas

ning to Chr s, Iittal a new dark eve al delicacie . Anticipation heralds mn’s season as season season As autu istm and the ness and together ent of the Chr ost tangible, s are alm every mom t evening u. candleli n, Kulk collectio

YLI SATA VAIHTOEHTOA Furtther

n:

informatio

Siru Nori ger PR Mana 39 5611 +358 204 skars.com siru.nori@fi

n: Distributio .com www.iittala s see: Store => Sales Units act or: Cont

SUPERLAHJAKORTTI Sopii yrityksen erilaisiin tarpeisiin Presentcard.fi -lahjakorttiportaalista löydät n. 100 eri lahjakorttivaihtoehtoa sekä meidän oman SuperLahjakorttimme, joka antaa vastaanottajalle mahdollisuuden valita vapaasti kaikista edustamistamme lahjakorteista.

Liitä mukaan ilmainen tervehdys yrityksen logolla!

Toimitukset postitse, sähköpostitse ja tekstiviestinä.

www.presentcard.fi

020 752 8020

sales@presentcard.fi

- myös Skandinaviassa ja Puolassa