Myynti & Markkinointi 4/2019

4/19

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

TEEMA

STRATEGINEN KEHITTÄMINEN

SIVU 14

MARKO SALMI LUOTTAA SATTUMAAN Suunnittele markkinointi strategisesti

Alustat muuttavat myyntityötä

Saijasta tuli lääkealan konsultti

SIVU 26

SIVU 30

SIVU 40

PROFIILIVAATTEET

•

TYÖVAATTEET

LIIKELAHJAT

•

MAINOSRATKAISUT

Tutustu lahjakuvastoomme newwaveprofile.fi

LAH JAI DEAT Ilahduta, ylläpidä suhteita ja mainosta brändiäsi.

New Wave Profile on valtakunnallinen ja koko maan kattava jälleenmyyjäverkosto joka tarjoaa kokonaiskonseptin yritystuotteiden hankkimiseen. Tunnettujen tuotemerkkiemme laajasta valikoimasta löydät varmasti tuotteet, jotka muistetaan pitkään.

Espoo: IDÉ House of Brands Finland Oy, www.idegroup.fi

Kajaani: Seripoint Oy, www.seripoint.fi

Pori: Suomen Sanser Oy, www.sanser.fi

Espoo: JRC-Markkinointi Oy, www.jrcmarkkinointi.fi

Kemi: Speedline Oy, www.speedline.fi

Seinäjoki: Unique Branding Oy, www.uniquebranding.fi

Forssa: Beoprint Oy, www.beoprint.fi

Kerava: Novema Oy, www.novema.com

Salo: Promopaja Oy, www.promopaja.fi

Hamina: Roseprint Oy, www.roseprint.fi

Klaukkala: Nisa-Tuote Oy, www.nisa.fi

Tampere: Halftime Oy, www.halftime.fi

Hanko: Mainosprint Oy, www.mainosprint.fi

Kokkola: Oy HW-Company Ltd, www.hw-company.fi

Tampere: JM Concept Oy, www.jmc.fi

Helsinki: Fais Finland Oy, www.fais.fi

Kouvola: Silén Oy, www.silenoy.fi

Tampere: Tammerkki Oy, www.tammerkki.fi

Helsinki: Intergift Finland Oy, www.intergift.fi

Lappeenranta: Selosella Oy, www.selosella.fi

Tampere: Suomen Sanser Oy, www.sanser.fi

Helsinki: Jamis Mark Oy, www.jamis.fi

Lempäälä: Hoo-Hoo Oy, www.hoohoo.fi

Turku: Griippi Oy, www.griippi.fi

Helsinki: Roseprint Oy, www.roseprint.fi

Mikkeli: Mixsep Oy, www.mixsep.fi

Uusikaarlepyy: Oy Pre-Print Ab, www.preprint.fi

Helsinki: Suomen Sanser Oy, www.sanser.fi

Mustasaari: Oy Tai-Tex Ab, www.tai-tex.fi

Vaasa: Almanda, www.almanda.com

Huittinen: JK-Brossi Oy, www.brossi.fi

Oulu: Temrex Oy, www.temrex.fi

Vantaa: Mainio Suomi Oy, www.mainiosuomi.fi

Joensuu: Bellabit Oy, www.bellabit.fi

Parola: Hämeen Mainostuote Oy, www.hameenmainostuote.fi

Jyväskylä: Artepro Oy, www.artepro.fi

Pirkkala: Tamline Oy, www.tamline.fi

Ota lähimpään palvelevaan ammattilaiseen rohkeasti yhteyttä, olivatpa tarpeesi suuria tai pieniä!

PÄ ÄKIRJOITUS

ONNISTUMISEN TAKAAVAT IHMISET

O

len päässyt useassa eri yhteydessä osallistumaan strategiatyöhön. Nautin suunnattomasti siitä, millaisia tuloksia kehitystyöllä voidaan saavuttaa. Kehittäminen vie eteenpäin yrityksiä ja organisaatioita sekä niissä toimivia ihmisiä.

Strategian uudistaminen vaatii tunnistetun tarpeen muutokselle, jota lähdetään aidosti tekemään. Tarvitaan hyvää johtoajatusta siitä, minne olemme menossa. Katse tulee kohdistaa riittävän kauas eteenpäin.

Henkilöstön osallistaminen kehitystyöhön tuo laajempaa näkemystä. Tämä helpottaa myös strategian jalkauttamista.

Jalkauttaminen ei onnistu, ellei kaikkia strategisia toimenpiteitä mielletä juuri omalle työyhteisölle tehdyiksi. Paperille on helppo ladata esimerkiksi tähän hetkeen kuuluvia raflaavia tavoitteita, vaikka ne olisivat omasta toiminnasta kaukana. Tämä ei kuitenkaan vie eteenpäin vaan ainoastaan ohentaa omaa uskottavuutta.

Kehittämisessä tarvitaan jatkuvaa työstöä, hereillä oloa ja mittaamista. On syytä aistia ja tarkastella strategian istuvuutta jatkuvasti. Kehittämisessä tulee olla avoin ja ottaa tunnistettu data vastaan.

Mittareissa näkymätön, tekemisen tunnetaso, saattaa olla kaikista tärkein ja vaikuttavin asia haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Haastava paikka on löytää yhteinen usko siihen, milloin kehitys lähtee oikealle uralle ja mahdollisesti aleneva käyrä saadaan oikaistua.

Kaikki kehittäminen vaatii luovuutta ja päätöksentekoa.

Tämän tekemisen keskellä on syytä nostaa aina esille onnistujat, todelliset tekijät. Mahtavinta on huomata sitoutuneita ihmisiä tekemässä työtä yhteisten tavoitteiden ja uudistusten eteen.

Marko Hovinmäki Päätoimittaja, puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

3

SISÄLLYS Kuva: Sirpa Päivinen

4/19

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Digi on osa strategiaa Juha Pihkakoski sanoo, että strategisessa markkinoinnin suunnittelussa digitaalisten kanavien valinta tehdään kohderyhmälähtöisesti. Tärkeitä kysymyksiä ovat, millaisia ovat ostajapersoonat, missä kanavissa heitä kohtaa parhaiten sekä miten onnistumisia mitataan.

4

26

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

14

20

30

Sattuman johdattama

Strategia laskeutuu työpöydälle

Kohti uusia liiketoimintamalleja

Marko Salmen mielestä tilaisuuksiin pitää tarttua, kun niitä tulee eteen.

Strategia on joukko valintoja, joiden avulla yritys hakee kilpailuetua ja tuottaa arvoa asiakkailleen, omistajilleen ja muille sidosryhmilleen.

Tutkijat kertovat, millaisia uusia mahdollisuuksia alustat ja ekosysteemit tuovat myynnin kasvattamiseen.

36

44

52

Usko Suomen talouteen heikkeni

Jaksaminen on pienestä kiinni

Pintaa syvemmälle

Myyntipäällikköbarometrin mukaan myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten luottamus maan talouteen on heikentynyt viimeisen vuoden aikana.

Työuupumusta voi ehkäistä, jos osaa tarkkailla itseään ja puuttuu tilanteeseen ajoissa.

Aineettomien asioiden markkinointi kiehtoo MMA:n uutta markkinointijohtajaa Tuula Siréniä.

3 Pääkirjoitus 6 Toimittajalta 7 Tässä ja nyt 12 Vaihtoaskel 13 Ensiaskel 14 Sattuman johdattama 20 Strategia laskeutuu työpöydälle 26 Digi on osa strategiaa 30 Kohti uusia liiketoiminta- malleja 36 Usko Suomen talouteen heikkeni

40 Konsulttina lääketeollisuudessa 44 Jaksaminen on pienestä kiinni 48 Auto talvikuntoon 50 MMA kouluttaa 52 Pintaa syvemmälle 54 Tulorekisetri kokoaa palkkatiedot reaaliaikaisesti 57 Seniorit retkeilivät Levillä

58 Kohtaamisia rekrytoijien kanssa 60 Lakipalsta 62 Kysy työelämästä 64 Jumppaa hyvällä sykkeellä 65 Yhdistyksissä tapahtuu

Kaiken, minkä ympärilläsi näet, on joku myynyt.

Päätoimittaja Marko Hovinmäki Toimituspäällikkö Noora Hellman vs.

Ulkoasu Faktor Oy Mari Niemi Toimitusneuvosto Marko Hovinmäki Jaana Immanen-Peuha Keijo Kankaanpää Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 48 €/vuosi, kestotilauksena 30 €/vuosi.

Neljä numeroa vuodessa.

Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@otava.fi Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otava.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %.

Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %.

Painosmäärä 21 000 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 86. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille.

Kansikuvassa Marko Salmi Kuvaaja Jenna Lehtonen

Myynti&Markkinointi

5

M Y YNTI & M ARKKINOINTI

TOIMITTAJALTA ANNA PALAUTETTA Kaikki palaute on aina tervetullutta.

AINA SATTUU JA TAPAHTUU

Voit lähettää palautetta lehdestä osoitteeseen toimitus@mma.fi Kerro, mistä tykkäsit tai mihin suuntaan lehteä pitäisi mielestäsi kehittää.

Palautteita voidaan julkaista seuraavassa numerossa.

6

TAVOITTEITA HYVINVOINNIN PARANTAMISEKSI Tässä numerossa moni haastateltava toi esille, että suunnitelmallisuus on tärkeää. Yritysten on tiedettävä, mihin suuntaan ne haluavat kehittää toimintaansa ja mitä ne haluavat saavuttaa. Kun tavoitteet ovat selvillä, laaditaan strategia, millä toimenpiteillä tavoitteisiin päästään.

Mieleeni tulee, voisiko näitä strategisia oppeja hyödyntää myös henkilökohtaisessa elämässä. Entäpä jos jokainen loisikin hyvinvointistrategian itselleen – joko mielessään tai vaikkapa kännykän näytölle kirjaten?

Hyvinvointijutussamme työterveyspsykologi varoittelee uupumuksen vaaroista ja kehottaa puuttumaan asiaan ajoissa, jos huomaa uupumisen merkkejä itsessään. Hän kan-

nustaa jokaista kysymään itseltään kysymystä, ”mitä minulle kuuluu”.

Jutussa muistutetaan, että olisi hyvä pystyä sulkemaan työasiat mielestään, kun on laittanut työpaikan oven kiinni. Toisille se on varmasti helpompaa, toisille vaikeampaa.

Tässä voisi olla se henkilökohtaisen strategian laatimisen paikka: mitkä ovat niitä asioita, jotka auttavat minua irtautumaan töistä ja palautumaan? Paljonko aikataulutan viikkoon mielihyvää tuottavia harrastuksia ja paljonko tarvitsen suunnittelematonta vapaa-aikaa? Jos huomaan, että nykyinen strategiani ei toimi, millaisia muutoksia minun tarvitsee tehdä hyvinvointini eteen?

Noora Hellman

AJASSA PUHETTA JOHTAVALTA

TÄSSÄ&NYT BREXITIN VARJOSSA Myyntityötä tekevä Juha Inovaara halusi palata Britanniaan asumaan ennen kuin EU-ero toteutuu.

Lontoossa asuvalle MMA:n jäsenelle Juha Inovaaralle ei ollut yllätys, kun Britannia joutui jälleen anomaan lisäaikaa EU-erolleen. Britannian ystäväksi tunnustautuva Inovaara on seurannut viime kuukausina brexit-uutisia hämmentyneenä.

– Tilanne on kummallinen. Tuntuu, että briteillä ei oikein ole hyviä vaihtoehtoja tällä hetkellä, hän totesi lokakuussa.

Brexit-prosessiin johtanut kansanäänestys kolme vuotta sitten oli Inovaaralle pettymys. Suomen kansalaisena hän ei voinut vaikuttaa äänestystulokseen, mutta hän on keskustellut aiheesta paikallisten ystäviensä kanssa.

Osa tutuista on brexitin kannattajia, osa vastaan.

– Yhteistä on se, että kaikki ovat aiheeseen tosi kyllästyneitä ja väsyneitä. Moni on sanonut, että on ihan sama, mitä tulee, kunhan tehdään jokin päätös. Brexitin vuoksi parlamentissa on jäänyt monia tärkeitä asioita käsittelemättä.

Inovaara asui Lontoossa perheensä kanssa ensimmäisen kerran vuosina 2002–2004, kun lapset olivat vielä kouluikäisiä. Nyt

kun lapset ovat aikuisia, Inovaara ja hänen vaimonsa toteuttivat haaveensa ja palasivat Lontooseen.

He muuttivat Lontoon ydinkeskustaan tämän vuoden maaliskuussa, viikkoa ennen alkuperäistä brexitin ajankohtaa. Ajatuksissa oli päästä maahan ennen brexitiä, jotta tullissa ei tulisi hankaluuksia.

Normaali elämä jatkuu Vaikka lähestyvä EU-ero on aiheuttanut epävarmuutta, tilanne Lontoossa on ollut Inovaaran mukaan koko ajan rauhallinen.

– Mielenosoituksia on ollut, mutta tunnelma ei ole mitenkään ahdistava. Ihmiset jatkavat normaalia elämää. Brexit on briteille lähinnä puheenaihe.

Inovaara itse tekee myyntitöitä samaan it-alan firmaan kuin Suomessa asuessaankin – nyt vain etänä kotoa käsin. Kun hän soittaa suomalaisesta puhelinliittymästä, asiakkaat eivät edes tiedä, että hän on ulkomailla.

Kahden tunnin aikaeron vuoksi Inovaara aloittaa työt Britannian ajassa kuuden ja seitsemän välillä aamulla. Iltapäivällä hän lopettaa työnteon samaan aikaan kuin Suomessa lähdetään töistä kotiin. Inovaara nauttii siitä, että Lontoossa kello on tuolloin vasta kaksi tai kolme iltapäivällä ja hänellä on koko pitkä ilta aikaa tehdä omia asioita.

Inovaaraa ei ainakaan vielä lokakuussa huolestuttanut, millaisia muutoksia EU-ero toisi ulkomaalaisten arkeen Britanniassa. Hän uskoi, että edessä olisi jonkinlainen siirtymäaika ja että maasta ei joutuisi poistumaan ihan heti – tapahtuipa ero EU-sopimuksen kanssa tai ilman.

Toisaalta jos työskentely Britanniasta käsin kävisi hankalaksi, pariskunta voisi muuttaa johonkin toiseen EU-maahan.

– Lähteminen on helppoa, koska Lontoossa meitä ei sido mikään, Inovaara sanoi.

Hän olisi siitä onnellisessa asemassa, että voisi tehdä etätöitä missä maassa vain – samoin kuin kirjoitushommia. Myyntityön ohessa Inovaara on nimittäin kirjoittanut metsäaiheisen trilogian. Sen kolmas osa Korven kuisketta ilmestyi tänä syksynä.

Toistaiseksi Inovaara ja hänen vaimonsa viihtyvät kuitenkin Lontoossa.

Noora Hellman Myynti&Markkinointi

7

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonnut Noora Hellman

– Myyjä ei saa enää niin monia myyntimahdollisuuksia kuin joskus aikaisemmin. Siksi jokaisen kohtaamisen tulee tuottaa asiakkaalle arvoa, sanoo myynnin yliopettaja Pia Hautamäki MMA:lle tekemässään tulevaisuuskatsauksessa.

Hän näkee, että monimutkaisista ekosysteemeistä ja verkostoista johtuen asiakkaan polun mallinnus on entistä haastavampaa. Ekosysteemeistä ja alustoista voit lukea lisää myös tämän lehden sivulta 30.

MMA on tuottanut jo toista kertaa tänä vuonna käyttöösi Myynnin haasteet ja tulevaisuus -katsauksen, joka sisältää uusinta tutkimustietoa ja havaintoja kentältä. Myynnin haasteet ja tulevaisuus löytyy Oma MMA:sta > Materiaalipankki.

Pia Hautamäki

"Varmin tapa ottaa vastuullisuus osaksi myyntiä ja markkinointia on yksinkertainen: ole oikeasti vastuullinen ja näytä se selkeästi."

Salla Kettunen MMA-blogissa 24.10.

8

Kuva: Petra Viitaniemi

Mihin myynti on menossa?

Vahvista asemaasi työmarkkinoilla

Kuva Janne Kähkönen

MMA tukee, neuvoo ja tarjoaa koulutuksia, valmennusta ja henkilökohtaista neuvontaa. Saat loppuvuonna henkilökohtaisen uravalmennuksen 2 x 30 minuutin paketin omavastuuhinnalla 20 euroa. Tämä on tilaisuutesi, kun tarvitset tukea työnhakuun, uraan ja yrittäjyyteen.

Sparraus tapahtuu verkon välityksellä. Valmentajina toimivat yhteistyökumppanimme valmennusyhtiö UP Partnersin asiantuntijat. Teemoja voivat olla esimerkiksi työnhaku, hyvinvointi, esihenkilötyö tai henkilöbrändääminen.

Ajanvaraussivulta voit valita haluamasi UP Partnersin valmentajan. Varaukseen ja palvelun esittelyyn pääset Oma MMA -palvelusta oma.mma.fi > Urapalvelut > Uraportaali > Varaa aika henkilökohtaiseen valmennukseen.

Kuvassa vasemmalta MMA Yrittäjien puheenjohtaja Matti Metso, Mato Valtonen, yritystoiminnan kouluttaja Sanna Varis, yliopettaja Pia Hautamäki ja MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki.

Digitaalisuus puhutti yrittäjiä Team Rynkeby keräsi yli miljoona euroa

T

eam Rynkeby – God Morgon Finland keräsi 1 100 000 euroa syöpään sairastuneiden suomalaislasten ja -nuorten hyväksi. Ensimmäisen kerran potti ylti Suomessa yli miljoonan euron.

Noin 775 000 euroa potista ohjataan lasten syövän tutkimukseen ja hoitojen kehittämiseen Aamu Säätiölle. Loput eli reilut 330 000 euroa saa Sylva ry syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän läheistensä psykososiaaliseen tukemiseen.

Team Rynkeby – God Morgon -hyväntekeväisyystoiminnassa pyöräilyjoukkueet eri puolilta Eurooppaa keräävät rahaa pyöräilemällä Pariisiin heinäkuun alussa. MMA oli tukemassa Team Rynkeby Espoon joukkueen matkaa kultasponsorina.

– Yhdessä tekeminen on se juttu, joka saa sadat vapaaehtoiset sitoutumaan projektiin ja keräämään varoja vakavasti sairaiden lasten hyväksi, toteaa TRG Suomen maajohtaja Kirsi Pärssinen. MMA on iloinen saadessaan olla osa tätä yhteistyötä.

Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät MMY on kuluneena vuonna juhlistanut 30-vuotista historiaansa seminaarikiertueella. Kiertue huipentui syksyllä somemarkkinoinnin ja myynnin tehoseminaariin, jossa tarjoiltiin tietoa digitaalisen markkinoinnin työkaluista ja toimintatavoista.

Yliopettaja, myynnin tohtori Pia Hautamäki oivallutti yrittäjiä, miten he voivat hyödyntää sosiaalista mediaa ja lisätä myyntiään. Rock-kukko ja puhetyöläinen Mato Valtonen ihastutti seminaariyleisöä omalla reippaalla tyylillään.

Paikalla oli myös yritystoiminnan kouluttaja Sanna Varis tuomassa keskusteluun pienyrittäjän näkökulmaa digitaaliseen markkinointiin.

MMA Yrittäjien varapuheenjohtajan Maarit Paldánin mukaan osallistujat kokivat seminaarin tarpeelliseksi. Uusien oppien lisäksi oli tärkeää päästä verkostoitumaan.

– Tapahtumassa riitti keskustelua, ja seminaarin jälkeen verkostoiduttiin. Kahvikuppien ääressä kuului iloinen puheensorina ja käyntikortit vaihtoivat omistajiaan, Paldán kertoi.

Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät MMY perustettiin vuonna 1989. Aluksi yhdistyksen nimenä oli Itsenäiset Kauppaedustajat – IKE. Nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa vuonna 2001.

Myynti&Markkinointi

9

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Kloussaa kauppa Myynnin kahvilla MMA lanseerasi alkusyksystä pienpaahtimo Kaffa Roasteryn kanssa Myynnin kahvin. Kahvia voi nauttia niin asiakaskäynneillä, yhteistyötä juhlistaessa kuin kauppoja kloussatessakin. Myynnin ammattilaisille on siis tarjolla oma kahvi.

Myynnin kahvi on kestävän kehityksen mukainen, ekologisesti ja eettisesti tuotettu. Nämä arvot ovat MMA:lle tärkeitä. Tiedämme, mistä kahvi on tullut, kuka sen on viljellyt ja millaisissa olosuhteissa.

Kun juot Myynnin kahvia asiakkaasi kanssa, voit tuntea olosi hyväksi, sillä tuet reilua kaupankäyntiä: tuet viljelijöitä ja parannat yhteisöjen elinoloja.

Kahvin maussa yhdistyvät kolumbialainen ”musta kulta” ja ugandalainen papu. Kaffa Roastery paahtaa ja pakkaa kahvit käsityönä Helsingin Punavuoressa.

Toistaiseksi kahvipaketteja on jaossa lähinnä MMA:n tilaisuuksissa.

Pitäisikö myyntimiessanaa välttää?

Duunitori ja Kotimaisten kielten keskus julkaisivat lokakuun loppupuolella sukupuolineutraalin ammattinimilistan. Listan tarkoituksena on edistää tasa-arvoisempaa työnhakua. Duunitori kertoo, että se käyttää sukupuolineutraaleja hakutermejä jatkossa kaikissa omissa listauksissaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi esimies korvautuu sanoilla lähijohtaja, tiiminvetäjä, päällikkö, ryhmänjohtaja, ryhmänvetäjä, työnjohtaja, johtajat tai esihenkilö. Hotelleihin ei haeta aamiaisemäntää vaan aamiaisvastaavaa tai aamiaistyöntekijää.

Myyntimiehen sijaan listauksessa ehdotetaan käytettäväksi nimityksiä kauppaedustaja tai myyntiedustaja.

Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet löytyvät osoitteesta https://duunitori.fi/sukupuolineutraalitammattinimikkeet#termilista

10

MMA täyttää ensi vuonna 125 vuotta Ensi maaliskuussa tulee kuluneeksi 125 vuotta siitä, kun kolmattakymmentä kauppamatkustajaa kokoontui helsinkiläiseen hotelliin perustamaan yhdistystä. Aloitteentekijänä oli kauppias Axel Holmström, joka oli houkutellut kauppamatkustajia paikalle lehti-ilmoituksella. Suuri osa kauppamatkustajista oli tuohon aikaan ruotsinkielisiä, ja yhdistyksen nimeksi tuli Finlands Handelsresandeförening. Nimi suomennettiin Suomen Kauppamatkustajayhdistykseksi.

Myöhemmin Suomeen syntyi kaksi muutakin myyntialan yhdistystä: Itä-Suomen Kauppamatkustaja- ja liikemiesyhdistys vuonna 1912 Viipurissa ja Suomen Kauppaedustajaliitto 1932 Helsingissä. Vuonna 1948 nämä kolme yhdistystä yhdistyivät, ja nimeksi otettiin Myyntimiehet ry.

Sittemmin nimi muuttui Suomen Myyntimiesten Keskusjärjestö SMKJ ry:ksi ja vuonna 1997 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry:ksi. Vuonna 2014 nimen lopusta pudotettiin pois kirjainyhdistelmä SMKJ, ja nimeksi tuli nykyinen Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry. Siitä lähtien on käytetty kirjainlyhennettä MMA.

a hd Vai A:n MM ut e k i s s la uk k s la

Siirry sähköiseen laskutukseen ja voita lahjakortti MMA arpoo viisi 50 euron arvoista Superlahjakorttia 28.8.–31.12.2019 välillä jäsenmaksujen e-laskusopimuksen tehneiden jäsenten kesken. Arvonta koskee uusia e-laskusopimuksia. Vuodenvaihteessa käyttöön otetaan maksutapalisä, joka koskee paperipostissa toimitettavia jäsenlaskuja.

Miten e-laskusopimuksen voi sitten tehdä? Mene omaan verkkopankkiisi ja valitse laskuttajaluettelosta Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Varmista, että aiheena on MMA:n jäsenmaksu. Käytä laskuttajan yksilöintitietona viimeisimmässä paperilla tai sähköpostilla saamassasi jäsenmaksulaskussa olevaa laskun viitenumeroa.

Saat jatkossa e-laskut suoraan verkkopankkiisi, jossa sinun pitää tarkistaa ja hyväksyä lasku. Voit myös liittää e-laskun automaattiseen maksamiseen, jolloin pankki veloittaa automaattisesti e-laskun eräpäivänä tililtäsi.

Huomaa, että kun siirryt e-laskutukseen, se tulee käyttöön vasta muutoshetkeä seuraavien jäsenmaksuerien laskutuksessa. Jos sinulla on aiemmin erääntyneitä jäsenmaksueriä, ne erät pitää maksaa vanhaan tapaan eikä niistä lähetetä e-laskua.

Yövy laadukkaasti Meri-Lapissa

Olemme avanneet uuden hotellin Kemiin

Tule tutustumaan jäsenetuhintaan!

1hh 75€/vrk tai 2hh 89€/vrk sis. aamupalan • saunan • autolle oman lämmityspaikan • kylän parhaat unet Varaukset ja lisätiedot hotellin vastaanotosta koodilla: ”MYYNTIMIES” p. 0400 718822 (24/7)

Nautiyös olostasi nma! arke Kiveliönkatu 1, 94700 Kemi • www.hotellitoivola.fi • info@hotellitoivola.fi

VAIHTOASKEL

S VA IHTOA

K EL

hiljattain nen, joka on se jä :n A M eM Esittelemm n urallaan. den askelee ottanut uu

ela, 32 • Juha Suom cta Oy ää llikkö, Fone • Asiakkuusp

Asiakaskäyntien erilaisuus innostaa

”M

istä tietää, että LinkedInasiantuntija on paikalla Nordic Business Forumissa? Hän kyllä kertoo sen”, postasi Fonectan Etelä-Suomen asiakkuuspäällikkö Juha Suomela lokakuussa päivää ennen tapahtumaa. Hän myös lupasi keskustella siellä tapaamiensa ihmisten kanssa LinkedIn-mainonnasta kasvotusten.

Fonectalla Suomela on työskennellyt viime keväästä lähtien. Tehtäviin kuuluvat myynti ja digitaalisten markkinointiratkaisujen tarjoaminen asiakkaille.

– Tein työtä samojen aiheiden parissa vanhassa työpaikassani markkinointipäällikkönä, mutta nyt yritän olla useamman kuin yhden yrityksen apuna. Tykkään digimarkkinoinnista ja myynnistä. Jos saan olla niissä tehtävissä, niin mikäs sen parempaa.

Edelliset kuusi työvuotta Suomela työskenteli turvallisuus- ja koulutus-

alan yrityksessä Alertum Oy:ssä – ensin myynnin ja asiakkuuksien parissa ja viimeisenä vuotena markkinointipäällikkönä.

– Markkinointipäällikkönä vastasin yksin meidän markkinoinnistamme ja viestinnästämme. Oli hienoa olla yksin vastuullinen. Ajankäytöllisesti työ oli toki haastavaa, kun oli paljon kanavia ja paljon viestittävää.

Suomela piti työstään, eikä erityistä tarvetta vaihtaa työpaikkaa ollut. Mutta kun tuli mahdollisuus kokeilla uusia haasteita, hän tarttui tilaisuuteen.

Ero vanhan ja uuden työpaikan kokoluokassa oli suuri. Pienessä yrityksessä Suomela oli päässyt tekemään kaikenlaista aina strategiatyöstä operatiiviseen työhön saakka. Nyt hän lähti suuren yrityksen matkaan.

Alku Fonectalla on tuntunut hyvältä. Työntekijöitä koulutetaan aktiivisesti, ja muutenkin Suomela viihtyy.

– Koko työyhteisö ja ihmiset ovat inspiroivia. Joka päivä on mahdollisuus kehittyä, hän kiittelee.

Kun Suomela ratkoo nykyisten asiakkaidensa liiketoiminnallisia haasteita, hän hyötyy siitä, että on tutustunut edellisissä tehtävissään laajasti eri alojen liiketoimintaan.

– Jokaisen asiakaskäynnin erilaisuus innostaa. Yritän löytää parhaan ratkaisun kullekin asiakkaalle.

Vaihtoehtoja on lukemattomia, mutta mikä on tehokkain juuri tälle yhdelle asiakkaalle?

Noora Hellman

Juhan uusimmat urastepit

5/2019–

Asiakkuuspäällikkö / Fonecta Oy

1/2013–5/2019

Myynti ja asiakkuudet sekä markkinointipäällikkö / Alertum Oy

9/2012–6/2013

Harjoittelija sekä myöhemmin markkinoinnin ja viestinnän assistentti / Kämp Collection Hotels

12

mm4_2019.indd 12

31.10.2019 11.15

ENSIASKEL

Aika omaksua uusia taitoja den jälkeen kaivata yhä enemmän mahdollisuuksia hyödyntää vuorovaikutustaitojani kasvotusten asiakkaiden kanssa sekä fokusoida tekemistäni tarkemmin. Niinpä päädyin vuonna 2011 töihin pieneen yksityiseen kiinteistönvälitysyritykseen.

Opintojen alussa minua hieman jännitti lähteä vuosien tauon jälkeen opiskelemaan ja pois omalta mukavuusalueeltani. Kehittyminen, oma tahtotila ja tavoitteet kuitenkin vaativat itsensä päivittämistä ja puskemista eteenpäin. Haluan haastaa itseäni ja rohkaisen kaikkia tavoittelemaan omia unelmiaan.

Opiskelijaelämässä mieleenpainuvimpia ovat ehdottomasti olleet uudet ystävät sekä edustamani joukkueen Viitaniemen pelipoikien kolminkertainen voitto viikoittaisessa Beer bong -turnauksessa. Vaikka tekee kovasti

ENSIASKEL MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

• •

Miska Puustinen, 29

•

Haluaisin oppia paremmaksi kuuntelijaksi, valmentajaksi sekä itsevarmemmaksi esiintyjäksi.

Igor Parri

Kysymys konkarille Mitkä ovat kokemuksesi perusteella parhaat tavat innostaa ja motivoida myyjiä, jos pois luetaan aineelliset palkkiot?

Lue vastaus verkkolehdestä:

le ht

i.m

m

Kiinteistönvälittäjä, OP Koti Keski-Suomi

töitä, on tärkeää välillä vaihtaa myös vapaalle ja nauttia hetkestä.

Parasta työssäni ovat asiakkaat.

Ihmisten kanssa tekeminen, onnistuminen ja hyvä palaute on aina ollut työn suola. Sen takia olenkin viihtynyt niin hyvin nykyisessä myyntityössäni. Jypin entisen puolustajan Mikko Viitasen sanoin: ”Kehit tyminen pysähtyy tyytyväisyyteen”.

Uskon tähän todella, ja nyt on oma aikani taas kehittyä ihmisenä ja omaksua uusia taitoja, joita pääsen hyödyntämään nykyisessä työssäni sekä myöhemmin mahdollisesti uusissa tulevaisuuden haasteissa.

a. fi

O

piskelen tällä hetkellä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa liiketaloutta. Opintoni keskittyvät pääsääntöisesti johtamiseen, mutta myynnillä ja markkinoinnilla on opintokokonaisuudessani myös vahva rooli. Nykyään työskentelen OP-Koti Keski-Suomen palveluksessa kiinteistönvälittäjänä.

Ensimmäiset konkreettiset työkokemuk seni myyjänä alkoivat yläasteikäisenä kesätöiden kautta.

Lukion loppupuolella aloitin työt teleoperaattorin palveluksessa. Puhelin- ja laajakaistaliittymien myynti puhelimitse sujui erittäin hyvin, ja aika yrityksen palveluksessa antoi minulle erinomaiset myynnilliset valmiudet. Aloin kuitenkin parin vuo-

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 13

13

31.10.2019 11.15

TYÖ &UR A

SATTUMAN JOHDATTAMA Tilitoimiston talousasiamiehenä työskentelevä Marko Salmi piti äitinsä ja kummitätinsä viitoittamaa alaa alun perin mahdottomana vaihtoehtona. Nyt siitä on kuitenkin tullut luonteva paikka työskennellä.

Teksti ja kuvat Jenna Lehtonen

14

mm4_2019.indd 14

31.10.2019 11.18

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 15

15

31.10.2019 11.18

TYÖ &UR A

M

arko Salmi luotti sattumaan jo lukioikäisenä. Ruokakaupassa työskennellyt nuorukainen tiesi, että ostoksilla kävi usein sahan henkilöstöpäällikkö. Eräänä päivänä Marko käveli hänen luokseen, esitteli itsensä ja kysyi, löytyisikö hänelle töitä. Asiakkaan kohtaaminen johti uuteen työpaikkaan, ja kalatiski vaihtui sahanpuruun.

Yhä edelleen Marko luottaa enemmän oikeaan kohtaamiseen kuin ansioluettelon taakse piiloutumiseen. Se lienee yksi syy, miksi hänen ei ole juuri koskaan tarvinnut lähetellä työhakemuksia.

– Määrätietoinen suunnittelu voi jopa tuottaa enemmän pettymyksiä. Tilaisuuksiin pitää tarttua, kun niitä tulee eteen. Jatkuvaa paremman odottelua katuu todennäköisemmin, Marko sanoo.

Sattuma oli pelissä myös silloin, kun hän tapasi tulevan vaimonsa. Molemmat olivat päätyneet hetken mielijohteesta samaan kuppilaan ystävien seurassa. Kun katseet kohtasivat Lahden yössä, myyntimies avasi suunsa toteamalla, että tuijotuksesta voisi päätellä, että he jo tuntevat toisensa.

Nyt vuosia myöhemmin parilla on kaksi yhteistä lasta ja omakotitalo Päijät-Hämeen paraatipaikalla.

Kaupallinen ala oli luonteva valinta Pohja hyviin diileihin johtavaan myyntityöhön valettiin 2000-luvulla, kun Marko opiskeli liiketaloutta Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Kotkassa. Opintoihin kuului osuuskunnan pyörittäminen, mikä johti siihen, että luokalta valmistui yrittäjän asenteen omaavia tekijöitä.

Marko löysi pitkäaikaisen työpaikan heti opiskeluaikoinaan. Jälleen kerran sattumalta.

– Menin yhden projektin myötä myymään yhteistyökumppanuutta Nitroon, ja he palkkasivat minut siltä istumalta töihin. Toimitusjohtaja näki potentiaalin, vaikka en ollut tehnyt päivääkään yrityksen toimialalla hommia.

Markkinointiviestintään keskittyvässä Nitrossa kului yhdeksän työvuotta. Tittelinä Markolla oli myyntipäällikkö ja vastuualueena uusasiakashankinta.

Pitkään hän ajatteli, että konservatiivinen ja vanhoillinen tilitoimistoala ei ole hänen maailmansa. Siitäkään huolimatta, että kyseinen ala oli tullut tutuksi kirjanpitäjänä työskentelevän äidin ja tilitoimistoyrittäjänä

”TILAISUUKSIIN PITÄÄ TARTTUA, KUN NIITÄ TULEE ETEEN.” toimivan kummitädin myötävaikutuksesta. Sitten kävi niin, että Marko jäi varsinaisen alansa työhaastattelussa hopealle. Kun hänelle tarjottiin suuresta tilitoimistosta työpaikkaa, mielipide taloushallinnosta kallistui toiseen suuntaan.

Samalla työmatka lyheni sadoilla kilometreillä, kun enää ei tarvinnut ajaa Lahdesta Helsinkiin. Se helpotti perheenisän arkipäiviä.

Kaupallinen ala on aina tuntunut Markosta luontevalta valinnalta, vaikka kerran se kyseenalaistettiin. Lukion jälkeen hän oli lähettänyt opiskelupaikkahakemuksen myös Mikkelin ammattikorkeakouluun. Testipäivän päätteeksi psykologi tenttasi, onko hakijakandidaatti aivan varma omasta alavalinnastaan.

Marko ihmetteli kysymystä ja vastasi myöntävästi.

Hän haki varmuuden vuoksi myös puuinsinööriksi ja saikin opiskelupaikan. Lopulta liiketalous vei kuitenkin voiton. Jälkikäteen Marko on ollut tyytyväinen alavalintaansa, insinöörin työ ei olisi ollut hänen juttunsa.

Sekä koulunpenkillä että Nitrossa saatuja oppeja hän on päässyt hyödyntämään myös myöhemmällä urallaan.

Markkinointiviestinnän toimiala oli omanlaisensa korkeakoulu, jossa tutustui erilaisiin toimintaympäristöihin ja näki liiketoimintaa laaja-alaisesti.

Marko oppi tunnistamaan, mikä on asiakkaan kannalta oleellisinta. Taidosta on ollut hyötyä etenkin herkkyyttä ja empatiaa vaativissa myyntitehtävissä, joissa valmiin käsikirjoituksen noudattaminen ei nykyään enää toimi.

Tuoreet yrittäjät ravistelivat tilitoimistoalaa Tie nykyiseen tehtävään Balancon talousasiamieheksi löytyi klassisesti. Ensin piti turhautua. Marko koki, että isossa korporaatiossa tehtävät saneltiin ylhäältä käsin ja että yksittäisellä työntekijällä ei ollut kovin paljon

16

mm4_2019.indd 16

31.10.2019 11.18

MARKO SALMI, 39

mahdollisuutta luovuuteen. Kaikkeen siihen, mihin hän oli aikaisemmassa työpaikassaan tottunut. Oli aika keksiä jotakin uutta.

Tilitoimisto Balanco Accounting Oy perustettiin neljän miehen voimin vuonna 2015. Yritys syntyi tarpeesta ravistella pölyyntynyttä toimialaa. Pankeista ja vakuutusyhtiöistä valuneet toimintamallit eivät miellyttäneet tuoreita yrittäjiä, jotka halusivat heittää kapulan kasvottomuuden rattaisiin.

Marko tiesi jo perustamisvaiheessa, että viestinnässä ja yritysidentiteetissä on oltava mahdollisimman selkeä.

Kotisivuilla vierailevalle asiakkaalle tai potentiaaliselle työntekijälle täytyy selvitä ensiklikkauksella, mitä varten yritys on olemassa. Jos tilitoimistoalalla haluaa erottua joukosta, päävärin on oltava jokin muu kuin harmaa tai sininen. Balancon tunnistaa purppurasta.

Nykyisin 40 henkeä työllistävä yritys uskoo henkilökohtaiseen palveluun, jossa osataan hyödyntää digitaalisia työkaluja.

·

Työskentelee talousasiamiehenä Balanco Accounting Oy:ssä.

·

Toiminut yhdeksän vuotta markkinointiviestintään keskittyvän Nitro Group Oy:n myynnissä.

·

Opiskellut liiketaloutta ja erikoistunut opinnoissaan palveluyrittäjyyteen.

·

Harrastaa golfia ja treenaa kuntosalilla.

·

Asuu Lahdessa perheineen.

Muutamassa vuodessa Balanco on laajentunut Helsingin ja Vantaan lisäksi Lahteen. Vaikka firmalla on kasvutavoitteita, isoksi korporaatioksi sitä ei ole tarkoitus kasvattaa. Se on nähty, sieltä haluttiin pois. Neljässä vuodessa tilitoimisto on saavuttanut koon, jota edes kilpailijat eivät voi vähätellä.

– Monesti yrittäjien suusta kuulee, että tilitoimisto on palveluna onnistunut, kun verottajalta ei tule lappuja. Tilitoimistoilta ei ymmärretä vaatia palvelua. Toiminta on liian usein pelkän lakisääteisen kirjanpidon tuottamista niin, että tilitoimisto määrittää yhteistyön sisällön ja toimintamallit. Pahimmillaan virheet ohitetaan olankohautuksella, vaikka asiakkaalle on saattanut aiheutua merkittävää haittaa tai taloudellista vahinkoa. Silti tilitoimistoa ei laiteta vaihtoon.

Marko sanoo, ettei ole törmännyt toiseen toimialaan, jossa palveluntarjoaja saisi niin paljon anteeksi. Juuri tämänkaltaisen paikalleen pysähtyneisyyden hän haluaa muuttaa.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 17

17

31.10.2019 11.18

TYÖ &UR A

– Tämä on luottamusbisnestä, jossa asiakaskokemus ei muodostu viikon yhteistyön jälkeen.

Marko arvioi, että 2020-luvulla menestyvän tilitoimiston tunnistaa siitä, että se osaa palvella asiakkaitaan niin hyvin, että siitä puhutaan markkinoilla. Asiakkaalle on osattava tarjota nykyaikaisia ratkaisuja, ennen kuin hän turhautuu kuittien taskuista kaivelemiseen.

Parhaimmillaan tilitoimisto voi Markon mukaan toimia tukena jopa silloin, kun yrittäjä kohtaa henkilökohtaisen kriisin, kuten avioeron tai uupumuksen. Kengän kokoa ei tarvitse kertoa, mutta mitä paremmin toimisto tuntee asiakkaansa, sitä paremmin yrittäjää voidaan auttaa taloushallinnon keinoin tuottamaan kate-euroja. Yhteistyö perustuu avoimuuteen ja molemminpuoliseen luottamukseen.

Työntekijäkokemukseen pitää panostaa Tiimistä riippumatta kaikilla balancolaisilla on kädet savessa. Marko kehuu, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa ilman hierarkioita, eikä kukaan omistajista istu kulmahuoneen lasikopissa ovet suljettuina. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu toimialan paras työntekijäkokemus.

– Nykyään työntekijät valitsevat yrityksen eivätkä yrittäjät työntekijöitä. Siksi pitää panostaa työyhteisöön. Se tulee aina ensin, sitten tulevat asiakkaat ja sen jälkeen omistajat.

Balancolla työntekijöitä kannustetaan muun muassa etätyöhön. Kellokortteja Marko pitää muinaisjäänteenä.

Tärkeintä on, että hommat tulevat tehdyiksi – ajasta ja paikasta riippumatta. Edes sillä ei ole väliä, istuuko Suomessa: Balancolla kokeillaan tänä vuonna, miltä tuntuu työskennellä espanjalaisesta vuokratalosta käsin.

– Työurat tulevat olemaan ihan erilaisia kuin 1960–1970-luvuilla syntyneillä. Uskon, että ihmisillä on entistä enemmän työuria ja toimialalta toiselle hypätään entistä rohkeammin.

Jos lupaava tekijä koputtaa Balancon ovea, hänellä ei tarvitse olla 15 vuoden kokemusta kirjanpitäjänä. Avokonttorissa arvostetaan enemmän oikeanlaista asennetta. Sitä, että haluaa hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin ja että tunteen palo välittyy myös asiakkaille. Sopivia tekijöitä on löytynyt muun muassa oman kirjanpitokoulun kautta. Siihen valitaan vuosittain noin kymmenen opiskelijaa, jotka suorittavat harjoittelun Balancolla.

Marko arvelee, että tilitoimisto tulee jo käsitteenä muuttumaan kokonaan uusiksi lähitulevaisuudessa.

Hän korostaa myös sitä, että Suomessa ollaan sähköisen taloushallinnon osalta aikaansa edellä. Taloushallinnon digitaaliset palvelut voi nähdä jopa potentiaalisena vientituotteena. Se vaatii kuitenkin sitä, että osaa myydä.

Markolle se on kaikista luontevinta.

– Myynti on kuuntelua ja havainnointia sekä tiedon keräämistä ja sen jalostamista. Jos myyjä ei usko omaan tuotteeseensa tai palveluun, se paistaa kilometrien päähän. Ei ole oleellista, juoksetko kymmenissä tapaamisissa viikossa, jos niistä ei synny mitään. Oleellisempaa on tehdä oikeita asioita. Me saamme lähes viikoittain puheluita, joissa tilitoimisto tarjoaa meille palveluaan. Harmittaa myyjän puolesta, kun hänelle on annettu huono lista kontaktoitavaksi.

Kiihkeän ja sosiaalisen myyntityön vastapainoksi Marko arvostaa kiireettömiä aamuja, jolloin kaurapuurot ja kananmunat ehtii keittää rauhassa.

Perheen lisäksi aikaa kuluu myös tuoreen golfharrastuksen parissa. Viheriöllä ei onneksi tarvitse kaivella käyntikortteja taskusta. Siellä saa keskittyä pelaamiseen.

18

mm4_2019.indd 18

31.10.2019 11.18

TÄYSIN UUSI BMW 1-SARJA. ALK. 30.544 €.

SAATAVANA MYÖS

YKSITYISLEASING ALK. 399 €/KK. Comfort-paketti, alk. 1.490 € – Sisältää mm. automaattisen takaluukun, Comfort Access -avaimettoman sisäänkäynnin ja etuistuinten sähkösäädön.

Connected-paketti, alk. 1.750 € – Voit esimerkiksi seurata liikennetiedotuksia reaaliajassa, ladata puhelinta langattomasti ja nauttia Connected Navigation -palvelun avulla yksilöidystä navigointielämyksestä koko matkan ajan.

BMW 1-sarja alkaen 30.543,84 € tai BMW EasyLeasella alkaen 399 eur/kk. Autoveroton hinta 29.943,84 €, toimituskulut 600 €, arvioitu autovero 3.643,84 € uuden WLTP-päästömittaustavan mukaisella CO2-päästöllä 136 g/km ja kulutus 6,0 l/100 km. Vapaa autoetu 640 €/kk, käyttöetu 475 €/kk. EasyLease tasaerin alkaen 399 €/kk (36 kk/30 tkm). Leasing-vuokrat (erät 1-36) yhteensä 14.364 € (sis. alv.) sisältää auton käyttöoikeuden, täyden huolenpidon kuluvine osineen, takuun, sijaisauton määräaikaishuoltojen ajaksi, BMW liikkuvuusturvan koko sopimusajan sekä BMW Talvirengaspaketin. (BMW 118i Business.)

Kuvan auto erikoisvarustein. Lue lisää osoitteesta BMW.fi.

mm4_2019.indd 19

31.10.2019 11.18

STR ATEGINEN KEHITTÄ MINEN

STRATEGIA LASKEUTUU TYÖPÖYDÄLLE Strategia on hyödytön paperi, ellei se vaikuta joka päivä kaikkien työntekijöiden tekemiseen.

Teksti Jukka Nortio Kuvat Mikko Käkelä

Aalto-yliopiston työelämäprofessorilla Lasse Mitrosella on pitkä kokemus yrityssuunnittelusta ja strategisesta kehittämisestä Keskossa.

20 20

mm4_2019.indd 20

31.10.2019 13.20

TEEMA

STRATEGINEN KEHITTÄMINEN

Myynti&Markkinointi Myynti&Markkinointi 21 21

mm4_2019.indd 21

31.10.2019 11.19

STR ATEGINEN KEHITTÄ MINEN

-S

trateginen muutos on aina vaarallinen, mutta siinä voi myös onnistua. Wärtsilä, Kone ja Konecranes ovat hyviä esimerkkejä. Ne ovat muuttuneet laitetoimittajista yhä laajemmin palveluliiketoimintaan, sanoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lasse Mitronen.

Hänellä on pitkä kokemus yrityssuunnittelusta ja strategisesta kehittämisestä Keskossa. Noina vuosina Mitronen johti strategisen kehityksen yksikköä Keskon muuttuessa kansainväliseksi vähittäiskaupaksi.

– Näissä tehtävissä päädyin miettimään, mitä strategia on, miten sitä johdetaan ja miten se viedään käytäntöön.

Strategia on joukko valintoja, joiden avulla yritys hakee kilpailuetua ja tuottaa arvoa asiakkailleen, omistajilleen ja muille sidosryhmilleen. Sen mukaan yritys päättää, mitä se tekee ja mitä se ei tee.

Strategian pitää olla niin yksinkertainen, että työntekijät ymmärtävät sen ja osaavat toimia sen mukaan. Näin Mitronen ja liikkeenjohdon konsultti Timo Raikaslehto määrittelevät termin kirjassaan Voittajan strategia.

Data tiivistyy tavoitteiksi Yrityksen strategian pohjaksi kerätään dataa liiketoimintaympäristöstä ja siihen vaikuttavista muutoksista.

Tietoa haalitaan muun muassa toimialasta, kilpailijoista, asiakkaista, poliittisista tekijöistä, lainsäädännön, ostamisen ja asiakkaan tiedonhankinnan muutoksista sekä globaaleista trendeistä. Niistä luodaan

toimiala-analyysi ja visio yrityksen tulevaisuudesta.

– Yrityksen hallitus ja johto käyvät keskustelun visiosta, miten se voidaan saavuttaa ja mitä resursseja tarvitaan. Visio laaditaan ensin koko yritykseen, sen jälkeen se viedään toimialoihin ja alas tulosyksiköihin. Sieltä se palautetaan keskusteluiden jälkeen takaisin ylätasolle, jossa tehdään yrityksen kattava strategia.

Yrityksen strategia palautetaan takaisin toimialoille pureskeltavaksi.

Tuotekehityksessä, rekrytoinnissa, kansainvälistymisessä, myynnissä ja markkinoinnissa analysoidaan, mitä strategia merkitsee heille. Toimialat tekevät strategian mukaiset toimintasuunnitelmat, joissa määritellään toimenpiteet, aikataulut ja tarvittavat resurssit, joilla tavoitteisiin päästään.

Perheyrityksissä strategiaprosessi on usein huomattavasti yksinkertaisempi. Se noudattaa omistajan näkemystä, minne yritystä viedään.

Tällöin puhutaan toiminnan punaisesta langasta, joka määrittelee, millainen yritys on, mitä se valmistaa tai miten palvelee, kenelle se tuottaa tavarat tai palvelut, miten yritys toimii ja mikä on sen toiminta-alue.

– Strategia voi olla muutaman sivun paperi tai vaikkapa yksi pieni strategiakuva, jolla omistaja tai hallitus viestittää henkilökunnalle ja asiakkaille, mitä yritys on.

Yrityksellä voi olla useampi strateginen tavoite yhtä aikaa. Näin tekee esimerkiksi UPM, jolla on perinteisen sellu-, puutuote- ja paperibisneksen rinnalla Biofore- tuotelinja, joka uudistaa totaalisesti yrityksen toimintaa. Paperin kysynnän lasku on pakottanut UPM:n muutokseen,

jota ilman yrityksen tulevaisuus olisi vaakalaudalla.

Kaikilla yrityksillä on Mitrosen mukaan samat globaalit haasteet, joihin strategialla pitää pystyä vastaamaan. Vastaan tulevat muun muassa toimialadisruptio, digitalisaatio ja ilmastonmuutoksen seurannaisvaikutukset. Jokaisen organisaation pitää miettiä toimintansa uusiksi ja pitää olemassa olevaa käynnissä, jotta uudistumiselle saadaan kassavirtaa.

– Tämä kipuilu on tuttua myös media-alalla. Miten pidetään kuluttajasuhteet yllä? Mistä saadaan mainoseurot? Keiden kanssa jatkossa kilpaillaan, Mitronen kysyy.

Strategia myynnin ja markkinoinnin arkeen Myyntiin ja markkinointiin strategia jalkautuu yhteisistä tavoitteista.

Niitä voivat olla uusien asiakasryhmien voittaminen, isompi markkinaosuus, parempi osaaminen tai laajentuminen uusille maantieteellisille alueille.

Strateginen keskustelu viedään työpajoihin. Työpajoissa valitaan teemat, jotka ovat kussakin toiminnossa keskeisiä.

Teemoja voivat olla esimerkiksi sidosryhmä- ja asiakasviestinnän uudistaminen ja tehokkaampi toiminta some-kanavissa. Teemoista johdetaan toimenpiteet operatiiviseen toimintaan. Arvioidaan, hankitaanko uusia työkaluja ja minkälaista osaamista tarvitaan: pärjätäänkö nykyisellä henkilökunnalla vai rekrytoidaanko uutta? Iso kysymys on, tehdäänkö kaikki itse vai tukeudutaanko nykyisiin tai uusiin kumppaneihin.

– On tärkeää, että ihmiset pääsevät itse miettimään, mitä tavoite

22

mm4_2019.indd 22

31.10.2019 11.19

tarkoittaa heille ja miten sinne päästään kussakin toiminnossa.

Tässä strategiaprosessin vaiheessa erotetaan jyvät akanoista eli valitaan tarkoin, mitä tehdään ja mitä ei tehdä. Valittavat tavoitteet suhteutetaan olemassa oleviin ja hankittaviin resursseihin.

Kolmen horisontin strategiamalli Mitronen ja Raikaslehto ovat luoneet strategiatyöhön kolmen horisontin mallin. Ensimmäinen niistä nojaa olemassa olevaan liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tulevaisuus ja kehittäminen luodaan siitä syntyvän kassavirran varaan. Tässä vaiheessa riittää usein se, että ollaan kilpailijoita parempia ja tehokkaampia.

– Toinen horisontti on kahdesta kolmeen vuotta eteenpäin. Siinä kehitetään nykyiseen liiketoimintaan perustuvaa uutta tekemistä.

Tämä voi olla uutta sosiaalista mediaa hyödyntävää markkinointia, kanta-asiakasjärjestelmän luomista tai kansainvälistymistä tukevaa

markkinointia. Tässä horisontissa kehittämisportfolio ja kokeilut vievät yritystä eteenpäin.

Kolmas horisontti on kymmenen vuoden päässä. Yrityksen tulevaisuutta tarkastellaan radikaaleilla kysymyksillä: onko toimiala olemassa, mitkä tekijät voivat tuhota sen ja miten yritys voi toimia, jos koko toimiala katoaa alta?

– Maailmaan katsotaan kymmenen vuoden tilanteesta takaisinpäin, eli backcasting, eikä ennustamalla, forecasting.

Menestyneet yritykset ajavat rinnakkain kaikkia kolmea horisonttia. Toimintatapa sopii kaikenkokoisille yrityksille mutta vaatii sen, että yrityksessä on tilaa monenlaiselle osaamiselle. On oltava mietittyjä rooleja sekä kehittäjille että olemassa olevan liiketoiminnan pyörittäjille. Kyse on halusta ja kyvystä toimia koko ajan useilla raiteilla.

– Liian vahva hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja on vaarallinen yritykselle, jos hänen rinnallaan ei kasva tai ole osaajia myös muihin rooleihin. Fiksu johtaja

hakee rinnalleen eri tavalla ajattelevia johtajia ja antaa heille tilaa.

Jarruja ja sudenkuoppia Strategian jalkautuksen suurin jarru on se, ettei heti alkuun päätetä konkreettisia toimia, miten strategia muuttuu lihaksi. Jos hyvä strategia jää paperille ja keskustelun tasolle, se putoaa pöydältä ja unohtuu.

Mittareiden puute on toinen sudenkuoppa.

– Jos korkeushypyssä aikoo menestyä, pitää olla mitattavat tavoitteet. Riittääkö 150 senttiä vai tähdätäänkö MM-kisoihin?

Mittaristoihin liittyvät avoimet ja yksinkertaiset palkitsemisperusteet, joiden saavuttamiseen palkittava voi vaikuttaa suoraan omalla työllään. Palkitsemisen on katettava koko yritys.

Palkitsemisen on oltava muutakin kuin rahaa: huomiointia, kuuntelua, kiitosta hyvistä suorituksista sekä mahdollisuuksia koulutukseen ja uusiin mieluisiin tehtäviin. Jos palkitseminen unohtuu, mittarointi ei auta saavuttamaan strategiaa.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 23

23

31.10.2019 11.19

STR ATEGINEN KEHITTÄ MINEN

”FIKSU JOHTA JA HAKEE RINNALLEEN ERI TAVALLA A JATTELEVIA JOHTA JIA JA ANTAA HEILLE TILAA.” Valintojen tekeminen on neljäs kipupiste: strategian toteutuksessa ei oteta riskejä ja hypätä uuteen vaan pidetään kiinni tutusta ja turvallisesta.

– Kvartaaliaikana pörssiyrityksessä systemaattisen kokeilukulttuurin luominen on paha rasti. Helposti langetaan toistuviin kokeiluihin, joista ei saada oppia ja näin vaivutaan sekoilukulttuuriin.

Tästä päästään viidenteen strategiseen syntiin ja Mitrosen ja Raikaslehdon kirjan mukaan pahimpaan.

Se on lyhytjänteisyystauti.

– Jos yrityksellä ei ole toista tai kolmatta horisonttia, sen toiminta ajautuu nykyisen toiminnan pyöritykseen. Strategia menettää merkityksen, kun vain arki ohjaa toimintaa.

Kumppaneiden valinta on kuudes mahdollisuus iskeä kirves kiveen. Hienojen hankkeiden toteutus ontuu, jos kumppanivalinta on epäonnistunut. Oikeidenkin kumppaneiden kanssa voi mennä kaikki pieleen.

– Luottamus on onnistumisen edellytys. Se vaatii pelisääntöjä, pitkäjänteisyyttä ja sitä, että osataan jakaa hyötyjä. Jos kaikki ei mene heti putkeen, ei pidä heti luovuttaa. Meillä on paljon ongelmia, jos emme osaa johtaa strategisia kumppaneita.

päristöön. Asiakaskunnan vaatimukset muuttuvat, yritysvastuuta vaaditaan, ja ympäristönsuojelu nousee kilpailutekijäksi. Yrityksen maine vaikuttaa siihen, saako yritys parhaat osaajat itselleen. Yrityksen avoimuus ja viestintäkyky nousevat koko ajan tärkeämmiksi. Jos yritysjohto ei näitä havaitse, ollaan auttamatta pulassa.

Lopuksi Mitronen palaa siihen, miten yrityksen kulttuuri liittyy tiiviisti johtajuuteen.

– Amazonilla on periaate, että kaikissa kehityshankkeissa on aina kaksi tiimiä tekemässä työtä saman asian parissa. Sitä viedään lopulta eteenpäin, joka on asiakkaalle parempi vaihtoehto. Jos tekeminen ei ole asiakkaalle parasta, ei se hyödytä bisnestäkään.

Yrityskulttuuri vaatii johtajuutta

• Strategia ei jousta ympäristössä tapahtuvien muutosten mukaan.

Jatkuvat yksittäiset muutokset vaikuttavat yrityksen toimintaym-

Kulttuuriin kuuluu myös nykytilanteen kyseenalaistaminen: vastaavatko toimintamalli, organisaatio, palkitseminen, esimiestyö, johtoryhmän ajankäyttö ja tiimien toiminta yrityksen strategiaa?

– Jos johtoryhmän ja tiimien työstä kaksi kolmasosaa menee menneiden asioiden käsittelyyn, yksi kolmasosa parin seuraavan vuoden tarkasteluun ja nolla prosenttia pidemmän ajan näkymiin, tilanne ei ole hyvä.

Tarinat, kieli ja menestyksen malli ovat kulttuurisidonnaisia, ja ne ohjaavat yrityksen kehittymistä.

– Ingvar Kamprad oli kotoisin Ruotsin Laihialta, ja hänen johtamisensa lähti siitä, että kaikessa pitää säästää. Tämä näkyy edelleen Ikean toiminnassa ja on sen menestyksen kivijalka.

AL

AL

A

Su ne la

STRATEGIAN JA SEN JALKAUTUKSEN VAARANPAIKAT • Strategiaa ei viedä nopeasti työn arkeen.

• Strategian toteutumista ei mitata.

• Strategian jalkautuksesta ei palkita.

• Strategiset valinnat uupuvat, kun ei uskalleta uudistua ja luopua vanhasta.

• Strategian tuomia hyötyjä ei malteta odottaa, kun halutaan nopeita voittoja.

• Strategisten kumppaneiden valinnassa epäonnistutaan, tai kumppanuuksia hoidetaan huonosti.

• Strategia ei ohjaa yritysten kulttuuria.

• Osaaminen ja muut resurssit eivät täytä strategian vaatimuksia.

24

#I

mm4_2019.indd 24

31.10.2019 11.19

ALPINA

ALPINA

ALTEA

Adria – aina parhaat maisemat Suunnittelemme suurella sydämellä asuntovaunuja ja matkailuautoja, joissa yhdistyvät asumisen mukavuus ja käytännöllisyys. Ajoneuvoja, jotka ovat osa sinun seikkailuasi. Uuteen 2020-sarjaamme kuuluu palkittuja malleja, joissa on mukavat nykyaikaiset sisätilat, ylellisiä ominaisuuksia ja laaja valikoima erilaisia pohjaratkaisuja. Olemme inspiroineet seikkailuja jo vuodesta 1965.

TWIN SUPREME

#INSPIRING ADVENTURES

mm4_2019.indd 25

ADORA

CORAL PLUS Adria-jälleenmyyjät Jyväskylä Jyväs-Caravan Oy 0400 214400 www.jyvascaravan.fi Kokkola.* Kokkolan Vaunupalvelu 040 5158159 www.vaunupalvelu.fi Kuopio J. Rinta-Jouppi Oy 017 368 3000 www.rintajouppi.fi Lahti J. Rinta-Jouppi Oy 020 788 1310 www.rintajouppi.fi Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy 020 788 1352 www.rintajouppi.fi Raisio J. Rinta-Jouppi Oy 020 7881 460 www.rintajouppi.fi Rovaniemi Caravankeskus Reatalo 045 128 1128 www.reatalo.net Seinäjoki J. Rinta-Jouppi Oy (06) 420 1800 www.rintajouppi.fi Tampere Caravan Erälaukko Oy 020 755 9960 www.eralaukko.fi Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com Vantaa Helsinki Caravan 0300 472 370 www.helsinkicaravan.fi Vantaa J. Rinta-Jouppi Oy (09) 2525 7500 www.rintajouppi.fi *vain Adria -vaunut

31.10.2019 11.20

STR ATEGINEN KEHITTÄ MINEN

Juha Pihkakosken mukaan perinteistä ja digitaalista markkinointia, viestintää sekä myyntiä tulisi suunnitella yhtenä kokonaisuutena niin, että suunnitelmat kytkeytyvät saumattomasti liiketoiminnan tavoitteisiin.

26

mm4_2019.indd 26

31.10.2019 11.20

DIGI ON OSA STRATEGIAA Unohda ad hoc -toimenpiteet ja hokkus pokkus -kampanjat. Suunnittele markkinointisi – niin perinteinen kuin digitaalinenkin – strategisella tasolla ja kytke se tiiviisti yrityksen liiketoimintaan.

Teksti Kimmo Salo ja Pälvi Salo Kuvat Sirpa Päivinen

E

i ole kuin reilut kymmenen vuotta siitä, kun digitaalisen markkinoinnin toteuttaminen yrityksissä oli niin sanotun uusmediaosaston vastuulla. Siellä työskenteli yksi ihminen ja budjetti oli nolla euroa – olihan kaikki verkossa liikkuva ja toteutettava ilmaista, tiedettiin.

Vähitellen digitaalisiin työkaluihin alkoi löytyä rahaakin. Pontimena oli monesti se, että kun kilpailijatkin niitä kerran hankkivat, on sellaisia oltava meilläkin.

Tänä päivänä yritysten johto osaa jo kysyä, mitä hyötyä digitaalisesta markkinoinnista on. Voiko se olla yksi yrityksen kasvumoottoreista? Millaista tietoa sen avulla voidaan kerätä ja mitä sitä hyödyntämällä voidaan oppia? Enää digitaalisten valmiuksien parantaminen ei ole pelkkä kuluerä, vaan siihen satsaaminen nähdään investointina.

Näin taustoittaa digitaaliseen markkinointiin erikoistuneen Aboad Oy:n toimitusjohtaja Juha Pihkakoski.

Kehitys on hänen mukaansa mennyt koko ajan parempaan suuntaan, vaikkei Suomi digitaalisen markkinoinnin osaamisessa aivan kärkimaita olekaan.

Nyt ollaan neljännen stepin kynnyksellä. Markkinoinnin suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen ovat kytkeytymässä yhä tiiviimmin yrityksen liiketoimintastrategioihin.

– Perinteistä ja digitaalista markkinointia ei myöskään onneksi enää nähdä erillisinä asioina. Asiakas nimittäin vähät välittää siitä, onko markkinointi digiä, printtiä vaiko esimerkiksi tv-mainontaa. Eri kanavista tulevat viestit sekoittuvat hänen päässään ja luovat yhdessä mielikuvaa yrityksestä, sen tuotteista ja palveluista, Pihkakoski sanoo.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 27

27

31.10.2019 11.20

STR ATEGINEN KEHITTÄ MINEN

Rykäisyjä ja roihuja

Interaktiivisuus on olennaista

Markkinointia – niin perinteistä kuin digitaalistakin – osataan siis yhä paremmin ajatella liiketoimintalähtöisesti. Kuitenkin se on Pihkakosken mielestä edelleen usein lyhytjänteistä ja kampanjalähtöistä. Kerralla ikään kuin rykäistään ulos jotain ja saadaan roihu vähäksi aikaa palamaan. Pitkään se ei kuitenkaan lämmitä, ja pian tarvitaan jo uusia liekkejä.

– Suurin osa liiketoiminnoista hyötyisi kampanjoita enemmän jatkuvasta ja suunnitelmallisesta markkinoinnin kehittämisestä. Siinä asiakkuutta rakennetaan järkevästi ennalta määritellyn asiakaspolun avulla, ja markkinointia kohdistetaan asiakaspolun vaiheen mukaan.

Tämä edellyttää markkinoinnin suunnittelun viemistä strategiselle tasolle.

Pihkakoski valaisee ajatteluaan parin kielikuvan avulla.

– Silloin kun markkinointi koostuu lyhytjänteisistä taktisista tempauksista, rykäisyistä, se on sama kuin jos yrittäisi nukkua koko viikon unentarpeen pois yhtenä yönä. Markkinointi, jota ei ole pitkäjänteisesti kytketty yrityksen strategioihin, on puolestaan kuin laiva ilman peräsintä. Se vie kyllä jonnekin, mutta ei välttämättä sinne, minne on haluttu ja vieläpä monen karikon kautta.

Digitaalisen markkinoinnin määritteleminen ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Esimerkiksi monet tienvarsija seinämainokset kyllä hyödyntävät digitaalista tekniikkaa, mutta varsinaisesti ne eivät Pihkakosken mukaan ole digitaalista markkinointia.

– Digitaalisessa markkinoinnissa data liikkuu molempiin suuntiin, lähettäjältä vastaanottajalle ja vastaanottajalta lähettäjälle, digitaalisia kanavia pitkin, digitaalisia laitteita hyödyntäen, Pihkakoski tiivistää.

Interaktiivisuus on siis oleellinen osa digitaalista markkinointia. Pääasiassa se tapahtuu joko hakukoneiden, Suomessa useimmiten Googlen, välityksellä tai sosiaalisessa mediassa, jonka suosituimpia kanavia ovat Facebook, LinkedIn, Instagram ja Twitter.

– Ei sovi unohtaa myöskään sähköpostia, joka on edelleen merkittävässä roolissa. Yhä suositumpaa on erilaisten alustojen hyödyntäminen. Tästä hyviä esimerkkejä ovat suomalainen Tori.fi ja kansainvälinen Amazon.

Niiden etuna on se, että laaja yleisö on valmiiksi olemassa, Pihkakoski toteaa.

Erilaiset markkinoinnin automaatiotekniikat yleistyvät jatkuvasti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että niidenkin käytön suunnitteluun ja sisältöjen tuotantoon tarvitaan aina asiantuntevaa ihmistä.

Strategisessa markkinoinnin suunnittelussa digitaalisten kanavien valinta tapahtuu aina kohderyhmälähtöisesti.

Tärkeitä kysymyksiä ovat, millaisia ovat ostajapersoonamme, missä kanavissa voimme heidät parhaiten kohdata sekä miten voimme mitata onnistumisia.

Osaa sanoa myös ”ei” Strateginen suunnittelu markkinoinnissa on tärkeää myös siksi, että tiedetään, mille sanotaan ei. Erityisesti digitaalisen markkinoinnin puolelle tulee koko ajan jotakin uutta. Kiinnostavia työkaluja ja tekoälyherkkuja.

– Oleellista on aina kysyä, auttaako uuden teknologian käyttöönotto liiketoiminnan tavoitteiden toteuttamista. Vaikka kuinka tykkäisin matkustaa Silja Linen Commodore-luokassa, ei minun kannata valita sitä, jos tarkoitus on päästä Ouluun.

Pihkakoski ei mitenkään väheksy perinteistä markkinointia, mutta hänen mielestään digitaalisella markkinoinnilla on omat kiistattomat vahvuutensa.

– Tarkka kohdentaminen on niistä merkittävin. Toinen on oppiminen, jonka jatkuvasti kertyvä ja kumuloituva data mahdollistaa. Nopea testaaminen ja uusien lähestymistapojen kehittäminen ovat nekin digitaalisessa markkinoinnissa ylivoimaisia etuja perinteiseen verrattuna.

Digitaalinen markkinointi voi olla bisneksen tarkat tuntosarvet asiakaskuntaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että suuresta datamäärästä osataan valikoida merkityksellinen tieto. Tämä tiedon tulva on monissa yrityksissä tänä päivänä todellinen haaste.

– Oikein toteutettuna digitaalinen markkinointi on asiakkaalle miellyttävää ja helppoa. Digitaalisten kanavien kautta hänelle voidaan tarjota relevanttia ja oikeaaikaista sisältöä ja palveluita luonnollisena osana hänen arkeaan – ei häiritsevästi ja silmille hyppien, Pihkakoski täsmentää.

Kolmenlaisia mittareita Pihkakosken mukaan vaikutusten mittaaminen digitaalisissa kanavissa on helppoa, kohtuuhintaista ja tarkkaa.

Lisäksi esiin saadaan paljon vahvempia signaaleja kuin perinteisen markkinoinnin mittausmenetelmillä.

Hän jakaa mittarit kolmeen kategoriaan.

– Facebookin tykkäykset ovat niin sanottuja kerskuntamittareita. Ei tykkäyksissä mitään pahaa ole, mutta jos joku kysyy minulta, kannattaisiko tehdä isolla rahalla kampanja, jolla saataisiin lisää tykkäyksiä, vastaan, että mikäpäs siinä, mutta älkää ottako rahoja markkinointibudjetista.

– Sitten ovat jo huomattavan paljon tärkeämmät tehomittarit. Niillä nähdään, onko markkinoinnin kohde ollut kiinnostunut ja lähtenyt vaikkapa hakemaan lisätietoa. Tärkeimpiä ovat varsinaiset tulosmittarit. Niitä ovat esimerkiksi tarjouspyynnöt ja toteutunut myynti.

Strategisessa markkinointisuunnitelmassa määritellään ne asiat, joita tullaan mittaamaan, kun kokonaistavoitteet on ensin pilkottu strategisiin toimintasuunnitelmiin ja taktisiin toimenpiteisiin. Jokaiselle mittauspis-

28

mm4_2019.indd 28

31.10.2019 11.20

teelle on lisäksi määritelty ne avainluvut, jotka parhaiten kuvaavat onnistumista ja edistymistä.

Tasa-arvoa markkinointiin Perinteistä ja digitaalista markkinointia, viestintää sekä myyntiä tulisi siis suunnitella yhtenä kokonaisuutena niin, että suunnitelmat kytkeytyvät saumattomasti liiketoiminnan tavoitteisiin.

Tosiasia on kuitenkin, että edelleenkään kaikkia digitaalisen markkinoinnin tuomia mahdollisuuksia ei täysin ymmärretä. Tästä syystä digitaaliseen markkinointiin kannattaisi kiinnittää erityishuomiota ja ottaa sen suunnitteluun mukaan asiantuntijoita.

Liiketoimintalähtöisyyden ohella Pihkakoski korostaa, että markkinointistrategian on oltava realistinen ja toteutettavissa.

– Sen on oltava mahdollisimman konkreettinen, sillä liian helposti strategiat jäävät ”konsulttihöpötyksen” tasolle.

Pihkakosken yritys Aboad on työskennellyt yhtä lailla suurten pörssiyritysten kuin keskisuurten ja kasvuyritystenkin apuna digitaalisen markkinoinnin mahdollisuuksia mietittäessä. Hän sanoo, että raha ei ole esteenä astua digitaalisen markkinoinnin polulle. Liikkeelle voi lähteä hyvin pienestä ja laajentaa osaamisen karttuessa ja investointimahdollisuuksien kasvaessa.

– Hyviä alustoja saa käyttöön jopa ilmaiseksi.

Koskaan aiemmin eivät erikokoiset yritykset ole olleet tässä suhteessa niin tasa-arvoisia kuin nyt. Digimarkkinoinnin maailmassa on paljon esimerkkejä siitä, kuinka viekkaus voittaa rahan.

Näihin haasteisiin Aboad on vastannut kehittäessään asiakkaidensa digitaalista markkinointia • Kasvumarkkinoinnin mahdollistaminen ulkoistetun markkinoinnin johdon ja kasvutiimin palvelulla.

• Käyttäytymiseen perustuvat markkinatestit digitaalisia kanavia hyödyntäen.

• Ketterään markkinointiin perustuvien kokonaisuuksien konsultointi ja rakennus.

• Liiketoimintalähtöiset markkinoinnin koulutukset.

• Digitaalisen markkinoinnin suunnittelu, toteutus ja testaus liiketoiminnan tavoitteista aina yksittäisiin taktisiin toteutuksiin.

• Tarkasti kohdistetut digitaalisen markkinoinnin toteutukset kansainvälisillä markkinoilla.

• Viestinnän vaikuttavuuden ja teemojen testaukset sekä sisältöprosessin ohjaus.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 29

29

31.10.2019 11.21

STR ATEGINEN KEHITTÄ MINEN

KOHTI UUSIA LIIKETOIMINTAMALLEJA Mitä ovat alustat ja ekosysteemit, ja millaisia uusia mahdollisuuksia ne tuovat myynnin kasvattamiseen? Annetaan tutkijoiden kertoa.

Teksti Noora Hellman Piirrokset Anna Polkutie

M

yynti & Markkinointi -lehden sähköpostilaatikkoon kilahti mediatiedote, jossa kerrottiin, että suomalainen tukkukaupankäynnin alustayhtiö Suppilog Oy aloitti yhteistyön kiinalaisen sopimuskumppanin kanssa. Sopimuskumppanilla kerrottiin olevan yli 10 000 yritystä verkostoissaan. Suomalaisyrityksen mukaan yhteistyö mahdollistaa sen, että pohjoismaiset tuottajat ja maahantuottajat pääsevät jatkossa alustojen kautta yhteyteen kiinalaisten ostajien ja myyjien kanssa.

Suppilog ei ole minulle yrityksenä tuttu, enkä tunne sen ja kiinalaiskumppanin yhteistyön taustoja. Tiedote herätti kuitenkin huomioni, sillä olin juuri jututtanut kahta tutkijaa, jotka ovat perehtyneet alustatalouden mahdollisuuksiin suomalaiselle kaupankäynnille.

Sami Rusthollkarhu Tampereen yliopistosta ja Minna Heikinheimo Tampereen ammattikorkeakoulusta työskentelevät Business Finlandin rahoittamassa Robins-hankkeessa, joka keskittyy tutkimaan, miten myyntiä tehdään uusia työkaluja ja tekoälyä hyödyntäen uudenlaisissa alustaekosysteemeissä. Termejä alusta ja ekosysteemi käytetään eri tahoilla hieman eri tavoin.

– Termeihin liittyy epämääräisyyttä. Meidän tulokulmamme on, että alusta on tekninen ratkaisu, joka mahdollistaa myyjän ja ostajan vuorovaikutuksen, Sami Rusthollkarhu määrittelee.

Eräänlaisia alustoja ovat esimerkiksi kaikkien tuntemat sosiaalisen median kanavat, kuten Facebook tai YouTube. Niihin on kaikilla vapaa pääsy, ja niissä pystytään kohtauttamaan kysyntää ja tarjontaa – kukin suosii niitä sisältöjä, jotka vastaavat omia mielenkiinnon kohteita.

– Vähittäiskaupan puolelta moni tietää Amazonin – Aasian suunnalla taas on Alibaba. Majoituksessa on Airbnb ja takseilla Uber. Jos liikkumista ajattelee, meillä on Kyyti ja Whim, Minna Heikinheimo luettelee esimerkkejä.

Asiantuntijapalveluihin keskittyneitä alustoja suomalaiset eivät vielä ole juuri kehittäneet. Suomalaisia palveluntarjoajia löytyy kuitenkin esimerkiksi ulkomaisista Fiverristä ja freelancer.comista. Niistä voi ostaa esimerkiksi graafisen suunnittelun tai ohjelmistonkehittämispalveluja. Heikinheimon mukaan alustat mahdollistavat uudentyyppisten liiketoimintamallien kehittämisen.

Entä mitä ekosysteemi sitten tarkoittaa?

– Ekosysteemi on kokonaisuus, joka tulee alustalle liittyneistä ja keskenään vuorovaikuttavista toimijoista.

Ekosysteemillä kuvataan laajemmin liiketoimintaympäristöä, Rusthollkarhu selventää.

Ekosysteemiin kuuluu ajatus avoimuudesta. Siihen liittyneet yritykset vaihtavat keskenään tietoa – silloinkin kun mukana on kilpailijoita. Avoimuuden ajatellaan olevan tietynlainen kilpailuvaltti.

30

mm4_2019.indd 30

31.10.2019 13.21

Avoimuuden ajatellaan olevan tietynlainen kilpailuvaltti.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 31

31

31.10.2019 11.21

STR ATEGINEN KEHITTÄ MINEN

Kasvun mahdollisuuksia alustatalouden kautta Keväällä 2019 startanneessa Robins-hankkeessa pyritään mallintamaan asiakkaan digitaalisia ostopolkuja alustoilla. Tutkijoita kiinnostaa, miten arvon muodostaminen ja liiketoimintamallit muuttuvat uudessa mallissa ja millaisia työkaluja tarvitaan. Projektin edetessä saadaan myös oikeita case-esimerkkejä, sillä mukana on myös alustaekosysteemeissä toimivia suomalaisyrityksiä.

Lähtöoletuksena on, että alustaekosysteemeissä toimivilla yrityksillä on edellytyksiä kasvattaa liiketoimintaansa. Tekesin ja TEM:n pari vuotta sitten tuottamassa Digitaalisen alustatalouden tiekartastossa (2017) puhutaan jopa alustatalouden ylivoimasta. Jo julkaisun aikaan moni maailmanlaajuisesti menestyneistä yrityksistä käytti alustoja hyväkseen.

Mihin ylivoima perustuu, tutkijat Minna Heikinheimo ja Sami Rusthollkarhu?

– Tarjonnan ja vaihtoehtojen kasvattaminen on asiakkaalle hyödyllistä, Rusthollkarhu toteaa.

Myös Heikinheimo korostaa, että arvo ja hyöty asiakkaalle ovat keskiössä. Jos vaikkapa kuvitellaan tuoretta yrittäjää, joka kaipaa firmalleen logoa ja graafista ilmet-

tä, palvelun hankkiminen alustan kautta voi olla kätevä tapa. Yrittäjä menee esimerkiksi Fiverriin ja noukkii sieltä graafista työtä osaavia.

– Palvelun hankkiminen lähtee nyt omasta tarpeesta: yrittäjän täytyy saada nopeasti edullinen ja toimiva ratkaisu. Perinteisesti aloittava yrittäjä on joutunut tekemään tarjouspyyntöjä. Se on hidasta ja ehkä kallistakin, Heikinheimo selventää.

Palvelua tarjoaville osaajille alusta tarjoaa avoimen markkinapaikan. Alustaa hallinnoiva yritys puolestaan hyötyy siitä, että kaikkia tuotannontekijöitä ei tarvitse sitoa yrityksen omaan taseeseen. Omistamiseen liittyvä riski pienenee.

Rusthollkarhu nostaa jälleen graafikot esimerkiksi.

Alustalla ammattitaitoaan myyvät osaajat huolehtivat itse tietokoneiden, lisenssien ja ammattitaitonsa hankkimisesta. Alustan omistajan ei tarvitse käyttää rahaa näihin tuotannontekijöihin.

– Perinteisessä strategisessa ajattelussa on lähdetty siitä, että yritys ostaa kaiken itse. Alustamallissa alustan haltija ei osta itse kaikkia resursseja, vaan ne tulevat palveluntarjoajilta, Rusthollkarhu sanoo.

Hyöty asiakkaalle on keskiössä.

32

mm4_2019.indd 32

31.10.2019 11.21

Suomessa alustatalouteen siirrytään hitaasti Digitaalisen alustatalouden tiekartaston mukaan Suomessa ja Euroopassa alustatalouden mahdollisuuksiin on sytytty hitaasti. Alustatalous on syntynyt Yhdysvalloissa, ja esimerkiksi Kiina on seurannut nopeasti mukana. Miksi suomalaiset eivät hyödynnä alustatalouden kasvumahdollisuuksia laajamittaisemmin?

– Kyse on vielä suhteellisen uusista jutuista. Meillä yrityksillä on kestänyt kauan siirtyä verkkokauppaankin. Firmoilla on tietyt resurssit, ja strategiset kehittämishankkeet jäävät usein päivittäisten operatiivisten haasteiden jalkoihin, Rusthollkarhu sanoo.

Heikinheimo jatkaa, että alustatalouteen ollaan vasta heräämässä. Digitaalisia hankkeita myynnissä on monella, mutta digitaalisuutta hyödynnetään lähinnä nykyisessä liiketoiminnassa.

– Vielä ei olla seuraavassa stepissä, että lähdettäisiin uusien toimijoiden kanssa hakemaan kasvua. Edelläkävijät ovat ryhtyneet tekemään, mutta iso yrityspotentiaali on vasta tulevaisuudessa, Heikinheimo sanoo.

Rusthollkarhun mukaan kyse voi olla osin myös siitä, että yritys haluaa pitää salaisuutensa ominaan.

Alustatalous taas nojaa ajatukseen, että avoimuus on kilpailuvaltti. Tiedon jakaminen on edellytys ekosysteemeissä toimimiseen.

Yksi Robins-hankkeen tarkoituksista on tuottaa informaatiota uuden liiketoimintamallin logiikasta. Kun tietoisuus kasvaa, useammat yritykset ehkä uskaltavat kokeilla myyntiä ekosysteemeissä.

– Oletuksena on, että yritykset haluavat kasvaa ja käyttää kaikkia malleja onnistumiseen. Enkä nyt edes tiedä, himmaillaanko Suomessa kuitenkaan. Joillakin kasvuhakuisilla yrityksillä on jo ollut rohkeita avauksia. Esimerkiksi osa hankkeessamme mukana olevista yrityksistä on omaksunut alustaliiketoiminnan piirteitä vahvasti, Rusthollkarhu sanoo.

Alustaliiketoiminta ei myöskään saa olla itsetarkoitus. Tutkijoiden mielestä ekosysteemeihin kannattaa lähteä mukaan vain silloin, jos muutos tukee ydinliiketoimintaa. Alustamalli ei tee automaattisesti autuaaksi – moni yritys on myös epäonnistunut kokeilussaan.

– Alusta vaatii aina massan, että ihmiset lähtevät sitä suosittelemaan, Heikinheimo sanoo.

Alustaliiketoiminta ei saa olla itsetarkoitus.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 33

33

31.10.2019 11.21

STR ATEGINEN KEHITTÄ MINEN

Digitaaliset työkalut muuttavat myyjän arkea Alustataloudessa haetaan aktiivisesti ratkaisuja tekoälyn ja automaation puolelta. Automaatio muuttaa myyntityön luonnetta. Digitaalisia työkaluja voidaan opettaa syöttämällä niille dataa vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa. Opetetun datan avulla työkalut pystyvät suorittamaan erilaisia prosesseja. Mitä enemmän dataa syötetään, sitä parempiin tuloksiin päästään.

Alusta voi vaikkapa tehdä asiakkaalle suosituksia tämän aiemman käytöksen perusteella tai tarjota ostopäätöstä tukevaa informaatiota. Esimerkiksi YouTuben kotinäkymä nostaa jokaiselle eri videot näkyviin aiempien katselutottumusten perusteella. Verkkokaupat taas tarjoavat tuotearvioita ja suosituksia.

Digitaaliset työkalut helpottavat myös potentiaalisten liidien käsittelyä. Samoin automaatiota hyödynnetään hinnoitteluun – kone tutkii hinnan ja kysynnän välistä suhdetta.

Rusthollkarhu muistuttaa, että nämä eivät toki ole alustoille rajattuja piirteitä vaan digitaalisia työkaluja, joita voi hyödyntää myös muissa liiketoimintamalleissa.

– Tekoäly on aika lailla hype tällä hetkellä. Mie-

lestäni ei kannata lukkiutua miettimään, onko jokin tekoälyä vai ei. Jos työkalu toimii, sitä kannattaa hyödyntää, Rusthollkarhu sanoo.

Miten myyjien työ sitten muuttuu tulevaisuudessa, kun automaatio hoitaa heidän hommistaan osan?

– Se tiedetään, että myyjän rooli muuttuu, mutta kukaan ei tiedä, miten. Lähdetään ehkä kokeilujen kautta ja opitaan niistä, Heikinheimo pohtii.

Hän sanoo, että automatisoinnin myötä aikaa vapautuu muuhun tekemiseen. Myyjiltä vaaditaan uudenlaista osaamista, ja heitä täytyy myös valmistaa muutokseen.

Kaikkea ei toki pystytä jatkossakaan automatisoimaan. Kone ei pysty empatiaan ja sellaiseen vuorovaikutukseen, mitä monessa asiakaspalvelutilanteessa tarvitaan. Mitä kompleksisempi tuote on, sitä enemmän sitä pitää pystyä räätälöimään asiakkaalle.

– Myyjän täytyy ymmärtää teknologiaa ja työkaluja mutta entistä paremmin myös, mistä asiakkaan arvo muodostuu. Yhä enemmän mennään asiakkaan päätöksenteon suuntaan ja siihen, kuinka asiakkaan piileviä ongelmia ratkaistaan, Heikinheimo sanoo.

”Jos työkalu toimii, sitä kannattaa hyödyntää.”

34

mm4_2019.indd 34

31.10.2019 11.21

Alustaliiketoiminta pitää huomioida strategiassa Teknisten valmiuksien lisäksi yritysten on paneuduttava siihen, miten myyntiä ja kasvua johdetaan modernissa digiajassa.

Digitaalisen alustatalouden tiekartaston mukaan ymmärrys alustataloudesta oli kyllä kasvanut suomalaisyrityksissä, mutta vain harvoissa oli laadittu kunnollinen alustaliiketoiminnan strategia.

Miksi asia tulisi huomioida strategiassa?

– Kyseessä on niin iso muutos yrityksen liiketoimintaan, että sen täytyy lähteä strategiatasolta asti. Kun on kumppaneita ja kilpailijoita, datan läpinäkyvyys on oleellinen. Strategiassa pitää miettiä, miten paletti rakentuu uudessa liiketoimintamallissa, Heikinheimo sanoo.

Alustamalli merkitsee myös toimintaympäristön muutoksia. Rusthollkarhu sanoo, että monikanavaisuus korostuu. On verkkosovelluksia, mobiilisovelluksia ja digitaalisia assistentteja.

– Digitaalisessa maailmassa sykli suunnittelusta toteutukseen nopeutuu. Joku voisi sanoa, että ryhdytään enemmän kokeilemaan kuin suunnittelemaan pidempään.

Tapahtuu ajattelullisia muutoksia, Rusthollkarhu sanoo.

Hänen mukaansa strategisen ja ei-strategisen kysymyksen eroa saattaa olla välillä vaikea hahmottaa.

Nopeilla kokeiluilla ja osaoptimoinneilla saatetaan joskus ajautua tilanteeseen, joka on ristiriidassa yrityksen liiketoimintastrategian kanssa.

– Esimerkiksi dynaamisen hinnoittelun kokeilu, jossa hinta vaihtuu kymmenen sekunnin välein, ei välttämättä anna asiakkaalle kuvaa, jota yritys tahtoo itsestään viestiä, Rusthollkarhu selventää.

”Kyseessä on niin iso muutos yrityksen liiketoimintaan, että sen täytyy lähteä strategiatasolta asti.”

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 35

35

31.10.2019 11.21

M Y YNTIPÄ ÄLLIKKÖBAROMETRI

USKO SUOMEN TALOUTEEN HEIKKENI Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten luottamus Suomen talouteen on heikentynyt merkittävästi vuoden aikana, näyttää MMA:n Myyntipäällikköbarometri. Sen mukaan yritysten kasvu alkaa takerrella vuonna 2020.

Teksti Sirkku Rytkönen

36

mm4_2019.indd 36

31.10.2019 11.22

Odotukset tulevaa kohtaan ovat maltillisia. Positiivisimmat tulevaisuuden odotukset ovat ICT-, sovellus- ja ohjelmistoalalla, lääke- ja sairaalatarvikealalla sekä elintarvikealalla.

Yritysten liikevaihdon odotetaan kaikesta huolimatta kasvavan tasaisesti myös ensi vuonna.

Vastaajien työnantajayrityksistä 28 prosenttia tavoittelee yli 10 prosentin kasvuvauhtia, mikä on vain hieman vähemmän kuin viime vuonna (30 prosenttia). 5–9 prosentin kasvuun uskoo 38 prosenttia, ja alle 5 prosentin kasvuun tyytyy 25 prosenttia vastaajien yrityksistä.

Vientiyritykset tavoittelevat suurempaa liikevaihdon kasvua kuin yritykset, joilla ei ole vientiä.

Myynti ja markkinointi työllistävät entiseen tapaan Myyntihenkilöstön määrä on kasvanut 35 prosentissa vastaajien edustamista yrityksistä vuoden aikana. 46 prosenttia ilmoitti myyntihenkilöstön määrän pysyneen ennallaan, ja 17 prosenttia kertoi myyntihenkilöstön määrän vähentyneen.

Vastaajista 25 prosenttia uskoo, että heidän yrityksiinsä palkataan ensi vuonna lisää myyntihenkilöstöä. Toisaalta 12 prosenttia odottaa myyntihenkilöstön määrän laskevan ensi vuoden aikana.

Markkinointihenkilöstön määrä ei ole lisääntynyt samaa tahtia kuin myyntihenkilöstön määrä. Vuoden aikana tapahtuneesta markkinointihenkilöstön kasvusta yrityksessään raportoi 17 prosenttia vastaajista.

10 prosenttia ilmoitti markkinointihenkilöstön vähentyneen.

Markkinointihenkilöstön määrän ei kuitenkaan uskota laskevan

M

Kasvua tavoitellaan kaikesta huolimatta

M

I TK

M

MA toteutti elo–syyskuussa kolmatta kertaa Myyntipäällikköb a ro m et rin, jossa myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset luotaavat Suomen talouden tilannetta omien työnantajayritystensä näkymien perusteella. Tällä kertaa vastaajia oli ennätysmäärä, yli 1 400.

Myyntipäällikköbarometriin vastanneista peräti 42 prosenttia kertoi luottamuksensa Suomen talouteen heikentyneen 12 viime kuukauden aikana. Vain 17 prosenttia ilmoitti luottamuksen kasvaneen. Muutos edellisiin vuosiin on merkittävä, sillä vielä viime vuonna luottamuksen heikkenemisestä raportoi vain 7 prosenttia vastaajista.

Yritysten tilanne näyttäytyy edelleen pääosin myönteisenä, vaikka vastaajien mukaan kasvu on hidastunut verrattuna edellisiin vuosiin.

Erityisesti myynnin, liikevaihdon ja yritysten kannattavuuden kasvu takertelee.

Kasvu on hidastunut lähes kaikilla toimialoilla. Selkeästi huonoin tilanne on autoalalla. Kulunut vuosi on ollut autoalalle edellistä heikompi kannattavuuden, myynnin, henkilöstömäärän ja viennin arvon osalta.

Vastaajien työnantajista parhaiten näyttäisivät pärjänneen ICT-, sovellus- ja ohjelmistoalan, rakentamisen sekä lääke- ja sairaalatarvikealan yritykset.

Tällä kertaa mikään Suomen alueista ei noussut Myyntipäällikköbarometrissa luottamuksen tai kasvun suhteen muita alueita korkeammalle. Myöskään vientiyritysten asema ei ole enää niin selkeästi muita parempi kuin edellisinä vuosina.

MA TU

samaa tahtia kuin myyntihenkilöstön. Vastaajista vain 4 prosenttia odottaa markkinointihenkilöstön vähenevän ensi vuoden aikana.

Vaikka luottamus Suomen talouteen romahti, irtisanomistai lomautusuhan alla olevien vastaajien määrä nousi vain kaksi prosenttiyksikköä verrattuna edellisiin vuosiin. Irtisanomista pitää ensi vuoden aikana varmana tai mahdollisena 14 prosenttia vastaajista.

Yllättäen suurinta irtisanomisen uhkaa kokevat lääke- ja sairaalatarvikealalla työskentelevät.

Toiseksi suurin epävarmuus vallitsee autoalalla. Ammattiryhmistä edustajat näyttäisivät olevan hienoisesti muita suuremmassa vaarassa tulla irtisanotuiksi tai lomautetuiksi.

Kritiikkiä hallituksen verosuunnitelmille Myyntipäällikköbarometrin vastaajilta tiedusteltiin näkemystä siihen, miten hallituksen julkista taloutta ja verotusta koskevat suunnitelmat ovat vaikuttaneet heidän luottamukseensa Suomen talouteen.

Rinteen hallituksen suunnitelmat ovat heikentäneet 39 prosentin luottamusta jonkin verran ja 21 prosentin luottamusta merkittävästi. 30 prosenttia ilmoitti, että suunnitelmilla ei ole ollut mitään vaikutusta heidän luottamukseensa Suomen talouteen.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 37

37

31.10.2019 13.21

M Y YNTIPÄ ÄLLIKKÖBAROMETRI

Miten luottamuksesi Suomen talouteen on kehittynyt viimeisen 12 kuukauden aikana?

Vertailu edellisiin vuosiin

60

2019 (n=1419)

%

2018 (n=1168)

2017 (n=1101)

59 %

51 % 50

41 % 40

33 % 30 %

30

24 % 20

16 % 12 %

11 % 9%

10

6%

0

5% 1%

1% Kasvanut selvästi

Kasvanut jonkin verran

Vastaajilta kysyttiin myös, mitkä hallituksen esittämistä työllistämistoimista vaikuttavat myönteisesti myynti- ja markkinointihenkilöstön työllisyyteen. Selkeästi eniten hyötyä vastaajat näkivät

Pysynyt ennallaan

Heikentynyt jonkin verran

olevan yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamisesta. Paikallisen sopimisen kehittämisellä ja tutkimus- sekä innovaatiotoiminnan tukemisella nähtiin olevan merkitystä.

Mikä on MMA:n Myyntipäällikköbarometri?

Myyntipäällikköbarometri toteutettiin vuonna 2019 kolmatta kertaa.

Barometrin tarkoituksena on toimia tulevaisuuteen katsovana indikaattorina Suomen talouden ja yrityskentän näkymistä.

Myyntipäällikköbarometrin keskeiset teemat ovat: luottamus Suomen talouteen, työnantajaorganisaation liiketoiminnan kehitys ja myynti- sekä markkinointihenkilöstön määrän kehitys työnantajaorganisaatiossa.

Tämän vuoden kyselyssä ajankohtaiset kysymykset koskivat Rinteen hallituksen talous- ja ilmastopolitiikkaa.

Barometriin osallistui 1 419 myynnin ja markkinoinnin ammattilaista yrityksistä eri puolilta Suomea.

Vastaajista 57 prosenttia työskenteli päällikkö- tai johtotasolla. Vastaajat ovat Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n työsuhteisia jäseniä.

Selvityksen otos kerättiin sähköisellä kyselyllä aikavälillä 14.8.–3.9.2019.

Myyntipäällikköbarometrin toteutti Aula Research Oy Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n toimeksiannosta.

1%

Heikentynyt selvästi

0

0

0

En osaa sanoa

Ilmastonmuutoksen torjuntatoimet jakavat mielipiteen Myyntipäällikköbarometrissa tiedusteltiin myös vastaajien suhtautumista ilmastonmuutosta torjuviin toimiin. Tässä asiassa vastaajien mielipiteet jakautuivat puolesta ja vastaan.

34 prosenttia pitää toimia osin tarpeettomina, ja toisaalta 26 prosenttia on sitä mieltä, että toimet eivät riitä ja niitä tarvitaan lisää. 24 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä hallituksen nykyiseen linjaukseen.

Ilmastonmuutostoimia koskeva kysymys oli ainoa, jossa naisten ja miesten vastauksissa oli selkeä ero.

39 prosenttia naisista haluaa lisää ilmastonmuutosta torjuvia tekoja.

Ilmastonmuutoskysymykseen liittyen saimme yli sadalta vastaajalta kommentteja. Osa kommentoijista korosti ilmaston-

38

mm4_2019.indd 38

31.10.2019 11.22

Mitkä uuden hallituksen esittämistä toimista edistävät mielestäsi myynti- ja markkinointialan ammattilaisten työllisyyttä?

10 eniten kannatusta saaneet vaihtoehdot

%

0

10

20

30

40

40 %

Paikallisen sopimisen kehittäminen työmarkkinoilla

38 %

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen

32 %

Palkkatuen käyttöönoton lisääminen yrityksissä

27 %

Liikenneväylien kunnostamisen ja rakentamisen lisärahoitus

22 %

Kilpailukieltosopimusten tekemisen rajoittaminen nykyisestä

TE-toimistojen resurssien lisäys

18 %

Pienituloisten veronkevennykset

18 %

Aktiivimallin etuusleikkurien ja velvoitteiden poistaminen

muutostoimien tuomia uusia mahdollisuuksia. Toivottiin tukea, mutta toisaalta varoitettiin kiristämästä yritysten toimintamahdollisuuksia. ”Asiakkaat haluavat entistä enemmän ympäristömyönteisiä tuotteita ja palveluita. Näihin oikealla tavalla reagoiminen ja vastaaminen vaikuttavat yrityksen toimintaan positiivisesti.” ”Ilmastonmuutos on Suomalaiselle teknologialle valtava mahdollisuus. Vanhaa tekniikkaa pois ja uutta parempaa tilalle. Miljardien businessmahdollisuus.” ”Panostusta ja poliittista ohjausta ilmastonmuutoksen työkaluihin ja koneisiin tarvitaan. Tämä luo työtä. Verotuksellisesti ei saa kuristaa yrityksiä ja niiden toimintoja nyt sillä kannattavuuden kanssa on jo nyt riittävästi ongelmia ja kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla vaikeaa. Ohjataan oikeaan

17 %

16 %

suuntaan mutta ei pakoteta liian nopeaan muutokseen sakkomaksuilla ja/tai kiristyvällä verotuksella.”

Moni työssään paljon autoa ajava kritisoi vero- ja energiapolitiikkaa autoilijan kannalta. Autoalalla työskentelevät peräsivät hallitukselta autoveropäätöksiä. ”Energian lisäverotus ei auta yritystoimintaa. Henkilökohtaisella tasolla myyntihenkilöstöön iskee polttoaineen lisäverotus, jo nyt km-korvaus esim. käyttöedussa ei meinaa riittää polttoainekulujen maksamiseen.” ”Myynti liikkuu maanteillä. Miten järkevästi ratkaistaan ilmastotavoitteet ja autoilu. Sähköautoilu ja verojen korotus eivät auta tähän.” ”Koko autoala kärsii nykyisestä tilanteesta. Asiakkaat hämmentyneinä millainen auto heidän pitäisi hankkia. Hallituskaan ei selvillä tilanteesta (esim. nykydieselit todella vähäpäästöisiä). Puhutaan sähkö-

autoilun puolesta, mutta autot ovat tavalliselle kuluttajalle/auton käyttäjälle liian kalliita. Kaasuautoissa käyttövoimavero !!!. se pitäisi poistaa välittömästi, samoin nykydieseleitten käyttövoimavero (EU5 ja EU6).”

Tuotamme aineistosta erillisen julkaisun MMA tuottaa Myyntipäällikköbarometrin tuloksista asiantuntijakommenteilla täydennetyn raportin, joka ilmestyy marraskuun lopulla.

Jäsenenä saat julkaisun itsellesi sähköisessä muodossa. MMA käyttää julkaisua myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä. MMA:n Uutiskirjeestä saat lisää tietoa julkaisusta.

Tutkimuksen tuloksia kuvaavia graafeja löydät lisää osoitteesta www.mma.fi/ myyntipaallikkobarometri-2019 Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 39

60

54 %

Yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen

Ikääntyneiden ja vaikeasti työllistettävien työllistämistoimet

50

39

31.10.2019 11.22

TYÖ &UR A

KONSULTTINA LÄÄKETEOLLISUUDESSA Kuopiossa asuva Saija Saapunki nauttii työstään konsulttina. Hän lanseeraa uutta lääkettä erikoissairaanhoidon lääkäreille matkustaen ympäri Suomea.

Perinteisesti lääkefirmat ovat palkanneet omat lääke-esittelijänsä, konsulttien käyttö on meillä vielä uutta.

L

Teksti Tiina Komi Kuvat Merja Paakkanen

ääketeollisuudessa konsulttina työskentelevä Saija Saapunki nauttii työnsä haastavuudesta. Saijan on tunnettava erikoislääkäreille markkinoimansa lääkkeen ominaisuudet perin pohjin. Hänen on tiedettävä, miten se vaikuttaa yhdessä muiden potilaan käyttämien lääkkeiden kanssa, miten lääke tehoaa ja millaisia sivuvaikutuksia sillä on.

Kaiken Saijan jakaman tiedon on perustuttava tutkimustietoon ja faktoihin. Hänen on pysyteltävä koko ajan viimeisimmän tiedon tasalla.

Työn vastapainoksi Saija on herätellyt nuoruuden harrastustaan ja aloittanut uudelleen ratsastuksen. Islanninhevosen pehmeä askellaji töltti miellyttää häntä. Metsässä Saija puhaltaa pois arjen kiireet ja keskittyy hetkeen.

– Issikalla ratsastaminen on voimaannuttavaa.

Pää täynnä ideoita Lääketeollisuudessa myynnin parissa työskentelevien henkilöiden ammatillinen tausta on kirjava. Alalta löytyy

muun muassa farmasian, terveydenhuollon, luonnontieteen ja kaupallisen alan ammattilaisia. Saija on koulutukseltaan röntgenhoitaja. Hän on työskennellyt hoitajana terveyskeskuksen röntgenissä, sairaalassa Lillehammerissa Norjassa ja yksityissairaalassa Kuopiossa.

Yksityissairaalan tiiviin työporukan kesken vallitsi korkea työmoraali ja yrittäjähenkisyys. Myynnistä ja markkinoinnista kiinnostunut Saija pääsi toteuttamaan pienessä sairaalassa myös tätä puolta itsestään. Tekipä hän televisiomainoksenkin MTV:lle.

– Minulla on aina ollut pää täynnä ideoita.

Pikkuhiljaa myyntityö ja lääketeollisuus alkoivat vetää Saijaa puoleensa. Nähtyään Savon Sanomissa työpaikkailmoituksen lääke-esittelijän paikasta maailmanlaajuisessa yhdysvaltalaisessa lääkeyhtiössä hän innostui, haki paikkaa ja sai sen. Siitä on nyt liki 13 vuotta.

Ennen nykyistä työpaikkaansa Saija työskenteli kahdessa eri lääkeyhtiössä. Uuden lääkkeen lanseeraaminen on hänestä joka kerta yhtä kiehtovaa ja innostavaa. Työssä saa seurata aitiopaikalta uusien, aiempaa parempien lääkehoitojen kehitystä. Saija muistuttaa, että vaikka lääketeollisuutta välillä kritisoidaan kaupallisuudesta, ilman sitä monen sairauden hoito vaikeutuisi.

40

mm4_2019.indd 40

31.10.2019 13.22

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 41

41

31.10.2019 11.23

TYÖ &UR A

– Tässä työssä ei pääse urautumaan. Koko ajan tulee uutta tutkimustietoa. Koen olevani etuoikeutettu saadessani seurata läheltä lääketeollisuuden innovaatioita.

Saija kertoo, että lääketeollisuudessa etsitään myös ratkaisua lääkäreiden huoleen siitä, etteivät suomalaiset aina ota heille määrättyjä lääkkeitä. Vain otettu lääke auttaa.

Lääke-esittelijästä konsultiksi Lääketeollisuudessa on käynyt viime aikoina turbulenssi. Yt-neuvottelut ovat tuttuja lääkeyhtiöissä, ja Saijakin on käynyt muutamat sellaiset läpi. Niinpä hän ei epäröinyt, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta ryhtyä konsultiksi. Nyt Saija työskentelee vakituisessa työsuhteessa PharmaRelations Oy:n konsulttina ja lanseeraa tällä hetkellä erään japanilaisen lääkeyhtiön uutta lääkettä Suomeen.

Japanilaisyhtiön lähin toimipiste sijaitsee Tukholmassa. Ruotsissa konsultteja käytetään eri tehtävissä enemmän kuin Suomessa. Saija on tyytyväinen kilpailukykyiseen palkkaansa. Konsulttien käyttö lisää työelämän joustavuutta sekä työnantajan että konsultin näkökulmasta.

– Konsultin käyttö on järkevää esimerkiksi silloin, kun lanseerataan uutta lääkettä ja halutaan nähdä, onko sille käyttöä.

– Lääke-esittelijän työ on muuttunut paljon sinä aikana, kun olen ollut tässä mukana. Kun aloitin, toimisto oli Suomessa, kaikki esimiehet olivat täällä ja työkieli oli suomi. Nyt teen konsulttina työtä japanilaisyritykselle, työkieleni on englanti ja puhun suomea vain asiakkaideni kanssa. Saman työnantajan palveluksessa olevat kollegani tekevät töitä eri lääkeyrityksissä, mikä on rikkaus.

Numerot eivät valehtele Saija perehtyy uusiin tutkimuksiin huolellisesti. Hän katsoo tarkkaan, millaisella potilasmäärällä ja ketä varten tutkimus on tehty, sekä kiinnittää huomiota tutkimuksen kestoon. Kaikki tutkimukset eivät vastaa käytännön potilastyötä. Esimerkiksi, jos tutkimus on tehty potilailla, joilla ei ole kyseiselle taudille yleisiä liitännäissairauksia, tutkimuksen tuloksia ei voi sellaisenaan soveltaa potilastyöhön.

– Minulla on viha-rakkaussuhde numeroihin. Ne eivät hirveästi valehtele. Sisälläni asuu hoitaja, ja mietin aina, mitä tarjottavaa uudella tiedolla on potilaalle. Jokainen potilas on yksilöllinen, joten sopiva lääkehoito vaihtelee potilaasta toiseen.

Saija kertoo, että hänen asiakkaansa ovat hyvin tutkimusorientoituneita. Heistä suurin osa työskentelee erikoislääkäreinä yliopistollisissa sairaaloissa, ja he tekevät työtään potilaiden parhaaksi.

– Lääketeollisuudessa työskentely on ihan omanlaistaan myynti- ja markkinointityötä. Esimerkiksi uutta einestä kauppaavalle myyjälle riittää, että hän tuntee tuotteensa koostumuksen. Minun on tunnettava se sairaus, johon lääke on tarkoitettu, hallittava koko kyseinen terapia-alue, liitännäissairaudet ja lanseeraamani lääkkeen ominaisuudet.

– Työni on enemmän asiantuntijuutta kuin myyntiä. En voi kysyä asiakastapaamisen lopuksi lääkäriltä, ”ostaako” hän lääkkeen vai ei. Työnantajani seuraa tuloksiani apteekkimyynnin perusteella.

Lääkekonsultin työssä on hallittava suuria kokonaisuuksia. Tieto karttuu opiskelemalla, erikoislääkäreitä tapaamalla ja osallistumalla koulutuksiin sekä kongresseihin Suomessa ja ulkomailla.

– Työstäni tekee erityisen mielenkiintoisen se, että vaikka tiedän paljon, huomaan joka päivä oppivani uutta.

Aikatauluttamisen vapautta Saijan työtahti on hektinen, kilometrejä kertyy ja hotellielämä on tullut tutuksi. Haastatteluviikolla Saija oli kolme vuorokautta Helsingissä, yhden arkiyön kotona ja loppuviikon Oulussa. Viikonloput hän viettää pääsääntöisesti kotona Kuopiossa.

Työmatkat taittuvat joko autolla tai lentäen. Saija pyrkii sopimaan yhdelle matkalle useita tapaamisia eri kaupungeissa. Vaikeinta työssä on ”logistiikka”, aina ei tapaamisia saa soviteltua siten kuin ne on päässään kalenteriin hahmotellut. Talvella on myös varattava välimatkoihin aikaa ja sää asettaa omat haasteensa. Tien päällä sattuu ja tapahtuu.

Kerran Saija huitaisi vahingossa suurella käsilaukullaan laina-auton hätävilkut päälle. Oma auto oli huollossa, eikä Saija tuntenut vieraan auton ominaisuuksia. Kojetaulu näytti laivan ohjaamolta. Hän tutki nappuloita turhautuneena mutta ei löytänyt hätävilkun sammutusnappulaa. Niinpä hän joutui soittamaan nauraen autohuollon huoltopäällikölle kysyäkseen neuvoa ennen kuin sai rajusti vilkkuvat valot sammuksiin.

Työviikosta Saija käyttää yleensä yhden päivän suunnitteluun, raportointiin ja muuhun toimistotyöhön. Hän sopii itse asiakaskäyntinsä, mikä tuo vapautta.

”TYÖNI ON ENEMMÄN ASIANTUNTIJUUTTA KUIN MYYNTIÄ.”

42

mm4_2019.indd 42

31.10.2019 11.23

SAIJA SAAPUNKI, 44 • Asuu Kuopiossa.

• Työskentelee PharmaRelations Oy:llä vakituisessa työsuhteessa konsulttina ja lanseeraa japanilaisen lääkeyhtiön uutta lääkettä Suomeen.

• Harrastaa vapaa-aikanaan pyöräilyä, jumppaa, kissanäyttelyitä ja ratsastusta issikoilla.

• Perheeseen kuuluvat kotona asuva kuopus, kaksi ragdoll-kissaa sekä kaksi jo kotoa muuttanutta aikuista poikaa.

– Koulutukset ja kongressit on lyöty lukkoon kalenteriin, mutta muuten voin vaikuttaa aikatauluihini paljon itse. Olen onnellinen, että olen voinut siten olla mukana poikieni tärkeissä päivissä, kuten vanhojentansseissa ja penkkareissa.

Arkea hotelleissa Matkapäivinäkin Saija pyrkii tekemään arjestaan niin mukavaa kuin vieraalla paikkakunnalla on mahdollista.

Hän tapaa ystäviään, käy elokuvissa, teatterissa ja jumpassa – mitä missäkin kaupungissa on tarjolla.

– Työssäni on tärkeä pitää huolta omasta kunnosta.

Siksi pyrin liikkumaan säännöllisesti ja syömään hyvin.

Ravintoloissa syöminen on kehittänyt minusta kulinaristin.

Saija ei ole kyllästynyt reissaamiseen eikä hotellielämään. Hänellä on takanaan niin paljon hotelliyöpymisiä, että on ihan pakko kysyä, mikä on hänen suosikkihotellinsa.

– Esimerkiksi Lapland Hotellit ovat aika kivoja. Olen

visuaalinen ihminen ja nautin siitä, että ympäristö on harmoninen. Vanhat rakennukset, historia ja persoonalliset huoneet saavat aina plussaa. Kaunis värimaailma yhdistettynä pehmoiseen sänkyyn tuudittaa minut höyhensaarille.

Saija ei koe joutuvansa luopumaan liikkuvan työnsä vuoksi mistään muusta kuin säännöllisistä aikaan ja paikkaan sidotuista harrastuksista. Jokin aika sitten hän toteutti yhden nuoruuden haaveensa ja opiskeli työn ohessa sisustussuunnittelijaksi Sisustusakatemiassa, vaikka ei vielä tiedä, tekeekö koskaan sitä työtä.

– Vietin koulutukseen liittyen hauskoja hetkiä hotellihuoneissa suhdeviivaimen kanssa piirtäen ja suunnitellen.

Ajomatkoilla Saija hoitaa niin työ- kuin yksityisasioitakin puhelimitse sekä kuuntelee kirjoja. Hän on äänikirjojen suurkuluttaja. Joskus kun kiinnostava dekkari on oikein jännittävässä kohdassa, Saija Saapunki ei meinaa malttaa nousta autosta perille päästyään. Kerran hän meinasikin myöhästyä asiakastapaamisesta Agatha Christietä kuunnellessaan.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 43

43

31.10.2019 11.23

HY VIN VOINTI

JAKSAMINEN ON PIENESTÄ KIINNI Eivätkö vuorokauden tunnit tunnu riittävän arjen pyöritykseen?

Nukutko huonosti? Eikö mikään ilahduta?

Vihellä peli poikki ja kuuntele kehoasi.

Stressi ja työuupumus ovat viheliäisiä vieraita, jotka voivat varkain kaapata elämäsi.

Teksti Maarit Seeling

44

mm4_2019.indd 44

31.10.2019 11.23

M

onella parhaassa työiässä olevalla on uupumisen oireita. Jotkut tunnistavat ne, toiset olettavat niiden kuuluvan normaaliin elämään. ”Perheen ja työn yhteensovittaminen vain on niin haastavaa.” ”Elämä vain on niin kiireistä nykyään.” ”Työssä nyt kerta kaikkiaan vain täytyy nykyään antaa kaikki itsestään, olla aina tavoi-

tettavissa.” ”Ja voihan tilannetta paikata satsaamalla laatuaikaan perheen kanssa kerran kuussa.” No, ei voi.

On turha olettaa, että yhdellä kylpyläviikonlopulla tai laskettelurinteessä perheen kanssa vietetyllä iltapäivällä pystyy nollamaan viikkoja, kenties kuukausia kestäneen pinnistelyn. Maanantaina työpaikalle raahustaa yhtä väsynyt työntekijä kuin sieltä perjantaina lähti.

– Uupumus voi hiipiä elämään salakavalasti. Monelle käy niin, että stressitilan jäädessä päälle

kierrokset kasvavat huomaamatta.

Emme havaitse selkeästi, että palautuminen alkaa heikentyä, vaan jatkamme, Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen oikaisee.

Ylikuormittuessa alamme ajatella, että tietyt asiat on pakko tehdä tietyllä tavalla. Muutumme näköalattomiksi, vaihtoehtoja ei ole.

Ponnistelemme kuin henkemme hädässä, vaikka työnteko tuntuisi miten raskaalta. Palautuminen tiukan rutistuksen jälkeen on entistä heikompaa. Olemme noidankehässä.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 45

45

31.10.2019 11.23

HY VIN VOINTI

”TYÖUUPUMUS ON SEURAUSTA KROONISTUNEESTA STRESSISTÄ.”

– Voi olla, että jonakin aamuna sitten herää tilanteeseen, että kaikki voimat on käytetty. Enää ei jaksa.

Edes sängystä ei pääse ylös. Näin rajua loppuunpalaminen voi äärimmillään olla.

Palautuminen on elintärkeää Työuupumus ja stressi ovat eri asioita. Stressi on elimistön – myös aivojen – reaktio silloin, kun työ haastaa. Stressi itsessään ei ole pelkästään pahasta. Se auttaa virittäytymään hyvään suoritukseen.

– Stressi muuttuu pulmalliseksi vasta silloin, kun emme pystykään palautumaan siitä. Stressi voi olla niin voimakasta ja toistua niin usein, että elimistö on jatkuvassa valmiustilassa. Alamme kuormittua, ja se taas liiallisena johtaa uupumiseen. Työuupumus on seurausta kroonistuneesta stressistä, Hannonen erittelee.

Hyvä stressi mahdollistaa selviytymisen vaikeastakin tilanteesta, sillä elimistön välittämät stressihormonit mahdollistavat keskivertoa paremman suorituksen.

Perimältään ihminen ei ole juuri muuttunut kivikautisista esivanhemmistaan. Kyse on samasta mekaniikasta, joka aikanaan sai ihmisen hyökkäämään vaarallisen pedon kimppuun ja niin sanotusti hoitamaan homman kotiin tai tarpeen vaatiessa pinkaisemaan pakoon ylivoiman osoittautuessa liian suureksi.

– Stressitilassa sydämen syke kiihtyy, verenpaine nousee ja veren-

kierto keskittyy suuriin lihaksiin.

Valpastumme ja havaintokykymme tehostuu. Pystymme suuntaamaan kaiken huomiomme oletettuun uhkaajaan. Muut seikat jäävät vähemmälle. Eihän kenenkään fysiikka kestä loputtomiin, jos sellainen vire jää päälle.

Hyvä uni, parempi mieli Työuupumusta voi ehkäistä itse, jos osaa tarkkailla itseään ja puuttuu tilanteeseen ajoissa. Asia on tietysti helpommin sanottu kuin tehty.

Vaikeaan tilanteeseen ajautuu vähitellen, ja hoksottimista sammuu lamppu kerrallaan. Ensikertalaisen on vaikea huomata, missä vaiheessa mopo lähti keulimaan. Epätavallinen muuttuu huomaamatta arkiseksi.

Kellojen pitäisi hälyttää viimeistään silloin, kun unen kanssa alkaa olla ongelmia. Hannonen rankkaa unen ehkä tärkeimmäksi palautumisen tekijäksi.

– Uni on todella tärkeä tunnusmerkki. Oireet pitää ottaa vakavasti, jos alkaa heräillä aamuyöstä siihen, että työt pyörivät mielessä ja elimistö on taistele tai pakene -valmiudessa. Uni auttaa sekä elimistöä että aivoja palautumaan satunnaisesta stressitilasta ja siten estää varsinaisen uupumustilan kehittymisen.

Virittäydy ajoissa nukkumaan Ensimmäiseksi tulee varmistaa, että riittävälle unelle ylipäänsä on varat-

tu riittävästi tunteja. Siihen pystyy vaikuttamaan.

– Suurin osa aikuisista tarvitsee joka yö 7–8 tuntia. Se on vain tajuttava. Monihan tekee niin, että viikolla nukutaan vähän niin ja näin ja yritetään sitten viikonloppuna nukkua varastoon. Käytännössä se ei riitä aivojen palautumiseen.

Unen laatuun voi vaikuttaa rauhoittamalla illan toimintoja hyvissä ajoin. Reipas liikunta myöhään illalla voi sekä vaikeuttaa nukahtamista että heikentää unen laatua, kun elimistö käy suorituksen vuoksi edelleen kierroksilla.

Netissä roikkuminen kannattaa myös lopettaa hyvissä ajoin. Älylaitteiden sininen valo vaikuttaa melatoniinin tuotantoon ja heikentää unen laatua. Ainakin kännykän näprääminen unentuloon asti pitäisi lopettaa, jos on nukahtamisvaikeuksia.

– Nukahtamislääkkeet on tarkoitettu yleensä vain lyhytaikaiseen käyttöön eli pahimpaan kriisiin.

Niistä voi olla apua, jos varmana unettomuudesta pelkää jo sänkyyn menemistä. Pitkäaikaiseen käyttöön ne eivät kuitenkaan sovi.

Mitä minulle kuuluu?

Hannonen kannustaa jokaista kysymään itseltään aika ajoin, mitä kuuluu, miten jaksaa ja pitäisikö työssä ja elämässä tehdä muutoksia.

Askel taakse kannattaa ottaa ennen oirehtimista.

– Kuulumisten kysely voi auttaa

46

mm4_2019.indd 46

31.10.2019 11.27

TYÖPAIKAN HYVÄ YHTEISHENKI SUOJAA STRESSILTÄ JA UUPUMUKSELTA. näkemään riittävän aikaisin, jos tilanne on lipumassa väärään suuntaan. Ennen kuin alkaa heräillä aamuyöstä, päätä tai vatsaa kivistää, tai ympäristö rupeaa huomauttelemaan kärttyisyydestä.

Uupuminen vaikuttaa ennen pitkää suoritusten laatuun. Siinä vaiheessa työyhteisökin saattaa havahtua ja ehdotella työterveyshuollon puoleen kääntymistä.

Uupuessa ja stressatessa tiedonkäsittely vaikeutuu, muisti alkaa pätkiä, keskittymiskyky herpaantuu ja monimutkaisten päätösten tekeminen hankaloituu.

– Stressissä pystymme keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan. Näkökulman kavetessa kokonaisuuden hahmottaminen vaikeutuu. Stressaantunut ihminen ei välttämättä tunnista omaa tilaansa, ja siksi olisikin hyvä kuulostella itseään säännöllisesti – etenkin jos kokee tekevänsä töitä täysillä.

Stressistä palautumisen pitäisi Hannosen mielestä alkaa jo työaikana. Työpäivään on pystyttävä sisällyttämään mikrotaukoja, joiden aikana vetäistä henkeä.

Vähintäänkin kannattaa pitää kiinni työehtosopimuksiin kirjatuista tauoista sekä käydä säännöllisesti lounaalla – mieluusti työkavereiden kanssa.

Ongelmista pitää pystyä puhumaan Työpaikan hyvä yhteishenki suojaa stressiltä ja uupumukselta. Toimi-

vassa organisaatiossa voi vaikuttaa omaan työhönsä. Silloin pystyy tauottamaan tekemisiään tarpeen mukaan.

Hannonen muistuttaa, että viime kädessä työnantaja on lain nojalla vastuussa henkilöstön jaksamisesta. Tämä kuitenkin edellyttää, että ongelmat tulevat tietoon.

– Stressiin ja kuormittumiseen johtavista tekijöistä pitäisi pystyä puhumaan työpaikoilla siinä missä sisäilman laadusta tai melustakin.

Nämä eivät ole sen kummallisempia asioita. Kuormitus syntyy henkilöstä riippumatta työn ominaisuuksista ja vaatimuksista.

Työuupumuksesta toipuminen on pitkä prosessi. Tietynasteinen kiire kuuluu nykyiseen työelämään.

Työ myös vaatii enemmän muistamista ja keskittymistä sekä tietoon liittyvien asioiden prosessointia.

Olennaista on kuitenkin muuttaa uupumiseen johtaneita tekijöitä.

Saman tahdin jatkaminen toipumisen jälkeen ajaa vain uudelleen samaan lopputulemaan.

– Stressin ja kuormituksen vähentäminen ei välttämättä vaadi suuria muutoksia työhön. Ne voi toteuttaa haaste kerrallaan. Suurin osa tehtävistä on edelleen sellaisia, että voisimme ihan oikeasti sulkea työkännykän päivän päätteeksi ja unohtaa sähköpostit seuraavaan päivään sen jälkeen, kun on sulkenut työpaikan oven takanaan, työterveyspsykologi Heli Hannonen muistuttaa.

MITEN EHKÄISTÄ STRESSIÄ Irrottaudu töistä. Työasioita ei tule vatvoa mielessään sen jälkeen, kun on sulkenut työpaikan oven takanaan.

Varaa aikaa harrastuksille.

Jokaisella pitäisi olla mielihyvää tuottavaa vapaa-ajan tekemistä.

Osan ajasta tulee olla ohjelmoimatonta. Myös lapsille tekee hyvää saada ainakin yksi aikatauluttamaton koti-ilta viikossa.

Haasta omat aivosi. Tarvitsemme vapaa-ajallamme myös sellaista tekemistä, josta saamme onnistumisen kokemuksia.

Aivonsa voi haastaa esimerkiksi kieltenopiskelulla, käsitöitä tekemällä tai tanssimalla, jolloin aktivoi samanaikaisesti sekä kehon että mielen.

Työuupumuksen oireet • Uupumisasteinen väsymys, joka ei lievity levolla.

• Kyyninen asenne töihin, kun yksilö yrittää suojella itseään työn aiheuttamilta epämiellyttäviltä tuntemuksilta. Samalla suljetaan pois kyky tuntea onnistumisen iloa.

• Heikentynyt ammatillinen itsetunto, johon sisältyy ajatus, että vika on itsessä.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 47

47

31.10.2019 11.27

AUTOILU

AUTO TALVIKUNTOON Talveen ja ensimmäisiin pakkasaamuihin kannattaa varautua paitsi auton varustelulla myös ajotavan muutoksella.

Teksti ja kuvat Tuomas Sauliala

S

uomessa talven pimeys, lumi ja jäätyneet tienpinnat ovat perinteisesti yllättäneet autoilijan. Olosuhteisiin on kuitenkin mahdollista varautua, muutenkin kuin talvirenkailla. Keskeistä on tehdä asioita ajoissa, jo syksyllä, ennen pakkasten saapumista.

Syksyn ja loskakelien lähestyessä lasien puhtaanapito vaatii riittävästi lasinpesunestettä. Kesälasinpesunesteillä täytetty säiliö saattaa jäätyä jo ensimmäisissä yöpakkasissa.

– Itse aloitan pakkasta sietävien lasinpesunesteiden käyttämisen heti syyskuussa, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kertoo. Näin lasinpesuneste kestää ensimmäiset pakkasaamut jäätymättä.

Kunnollisilla tarvikkeilla talveen Autoja parkkeerataan usein lämpimiin halleihin, ja varsinkin EteläSuomessa lämpötila sahaa ulkonakin nollan molemmin puolin.

Tällöin auton päälle satavat lumet sulavat ja jäätyvät jatkuvasti, mikä on omiaan jumittamaan ovien tiivisteitä ja muita liikkuvia osia.

Vesalainen kuitenkin varoittaa noudattamasta suin päin vanhaa ohjetta ovien kumitiivisteiden silikonikäsittelystä.

– Tiivisteitä voi käsitellä, jos auton ohjekirja antaa siihen luvan.

Kaikkien autojen tiivistemateriaalit eivät välttämättä siedä jäätymistä ehkäiseviä aineita, Vesalainen pohtii.

Lumiharja ja jääraappa ovat ehkä käytetyimpiä autotarvikkeita talviaamuisin. Lumiharjaa ei kannata säilyttää auton jalkatiloissa,

48

mm4_2019.indd 48

31.10.2019 11.27

Auton lasit pitää puhdistaa kunnolla jäästä ennen matkaan lähtöä. Lumisella kelillä lumet on poistettava koko auton päältä, ei vain lasien kohdalta.

sillä likainen ja hiekkainen lumiharja naarmuttaa auton maalipintaa ja laseja.

Jääraappoja on saatavilla moneen lähtöön. Esimerkiksi pitkävartisella jääraapan ja harjan yhdistelmällä ylettää putsaamaan isommankin auton tuulilasin ja harjaamaan lumet sen katolta, samalla kun varresta saa voimaa jään rapsutteluun auton laseista. Kunnolliset työkalut maksavat nopeasti itsensä takaisin säästettynä aikana.

Ei riitä, että ikkunat saadaan esille lumen ja jään alta, lumet on poistettava auton päältä kauttaaltaan. Auton puhdistamiseen pitääkin varata oma aikansa aamusta, kymmenisen minuuttia.

Vaihda talvirenkaat ajoissa Nastarenkaat voivat olla autossa marraskuun alusta pääsiäiseen, ja talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun.

Kelin vaatiessa talvirenkaita voi käyttää muutenkin.

Talvirenkaisiin pätevät samat lähtökohdat kuin kesäkumeihinkin: oikeat rengaspaineet, renkaan ikä ja riittävät urasyvyydet ovat avain parhaiten toimivaan renkaaseen.

– Talvella rengaspaineita kannattaa laittaa noin 0,2 baria enemmän kuin auton ohjekirja neuvoo, Vesalainen kertoo. Näin kompensoidaan pientä paineen laskua, mikä tapahtuu, kun rengas jäähtyy ulkona kylmässä.

Kitkarenkaiden talviominaisuudet perustuvat paljolti renkaan lamelleihin ja riittävään urasyvyyteen, joten erityisesti niissä renkaan kunnolla on merkitystä. Nastarenkaissa vaikuttaa lisäksi nastojen kunto ja lukumäärä, se ei saa vaihdella 25 prosenttia enempää huonoimman ja parhaan renkaan välillä. Eli jos esimerkiksi parhaassa renkaassa on sata nastaa, pitää heikoimmassa renkaassa olla vähintään 75 nastaa.

Talvella ajo-olosuhteiden vaihtelu korostuu. Renkaat ja auto, jotka lähtiessä toimivat kuin kesäkeleillä, saattavat olla kohta toisenlaisia ajettavia, kun olosuhteet matkan varrella muuttuvat.

Talvi testaa auton laadun ja huollot Rengastuksen ja erilaisten tarvikkeiden lisäksi myös konepellin alta löytyy talvitoimintoihin vaikuttavia yksityiskohtia. Kylmyys laittaa liikkuvien osien voitelun ja nesteet koville, mikä vaikuttaa suoraan moottorin ja auton akun toimintaan.

Myös sähköautoissa ja pistokehybrideissä on tavallisesti perinteinen 12 voltin akku, joka kärsii kylmästä, kuten missä tahansa muussakin autossa.

Kylmän moottorin käynnistys vaatii enemmän energiaa kesäkeleihin verrattuna, samalla kun akun kyky antaa tehoa kylmässä heikkenee. Käyttöikänsä päähän tullut akku kannattaakin Vesalaisen mukaan vaihtaa hyvän sään aikana. Lämpimillä keleillä oireillut akku jättää auton käynnistymisen pakkasaamuna todennäköisesti haaveeksi.

Toinen haaste syntyy kaupunkioloissa tyypillisistä lyhyistä ajomatkoista. Jos moottori ei ehdi kunnolla lämmetä ja akku latautua ajon aikana, kuluu kone ajokilometreihin nähden paljon ja akun varaus ei ehkä lopulta riitä enää auton käynnistämiseen.

Moderneissa autoissa laaja lisälaitevalikoima kuluttaa sekin oman osansa akusta.

Talvi on auton teknisen kunnon tulikoe. Uusilla, säännöllisesti huolletuilla autoilla tulee harvemmin ongelmia kuin vanhemmilla menopeleillä. Kylmä kone myös kuluttaa ja saastuttaa enemmän, eli moottorin esilämmitys joko lohkolämmittimellä tai polttoainekäyttöisellä lämmittimellä, kuten Webastolla, on paitsi ekoteko myös moottoria säästävä rutiini.

Tärkein varautuminen talvea vasten tapahtuu kuitenkin ratin ja kuljettajan istuimen välissä. Maltti, riittävä auton valmistelu ennen ajomatkoja, lepotauot ja turvavälit korostuvat huonossa säässä – erityisesti talvella.

– Syksyn päätteeksi kuskin pitää päivittää oma ajotapansa taas talviajomoodiin, summaa Vesalainen.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 49

49

31.10.2019 13.22

MM A KOULUTTA A

MMA:N KOULUTUKSIA MMA:n monipuolisesta tarjonnasta löydät ammattitaitoasi kehittäviä ja uusia ajatuksia herättäviä koulutuksia.

Tammikuussa uusimme kaksi suosittua webinaaria: SEO – hakukonelöydettävyyden ABC sekä Palvelumuotoilu ja asiakaskokemus verkossa.

Lokakuussa yhdessä Viesti ry:n kanssa järjestämämme SEO-webinaari sai loistavat arviot. Osallistujia oli sata, mutta siitä huolimatta jonoon jäi yli 50 ihmistä, joten nyt kannattaa olla nopea. Palvelumuotoilu-webinaarille on tulossa myös jatko-osa myöhemmin ensi vuonna.

Alkuvuoteen 2020 on tulossa myös uusia kiinnostavia koulutuksia, joihin ilmoittautuminen avautuu joulukuussa. Seuraa siis Ura- ja Uutiskirjettämme, niin ehdit ajoissa mukaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset koulutuksiin osoitteessa mma.fi/koulutus.

Jos haluat antaa vinkkejä tai palautetta hyvistä koulutuksista tai kouluttajista, lähetä viestiä osoitteeseen koulutus@mma.fi tai sirkku.rytkonen@mma.fi.

Google MyBusiness ja Google Ads myynnin tukena Torstaina 26.11. klo 12.30–16 webinaari

Koulutuksesta on hyötyä sekä sellaiselle myynnin ja markkinoinnin ammattilaiselle, joiden yritys ostaa nämä palvelut ulkoa, että sellaisille, joilla on osaamista ja kiinnostusta tehdä nämä asiat itse.

Koulutuksessa painotetaan Google-hakumainontaa, sillä se on ensisijainen mainoskanava yritykselle, jonka tuotteilla tai palveluilla on jo valmiiksi kysyntää verkossa.

Kouluttaja toteuttaa esimerkkikampanjan, jotta asiat jäisivät parhaiten mieleen ja Google Ads -käyttöliittymäkin tulisi tutuksi.

Kouluttajana toimii Katriina Kukkula Kuulu Oy:stä.

SEO – hakukonelöydettävyyden ABC Tiistaina 14.1. klo 12.30–16 webinaari

Opi markkinoimaan tehokkaasti www-sivujen avulla.

Koulutuksessa käydään läpi tärkeimmät hakukonelöydettävyyteen vaikuttavat tekijät.

Lisäksi pohditaan, miten organisaatio voi kartoittaa itselleen parhaat hakusanat ja selvittää nykyisen hakukonesijoituksensa. Osallistuja saa myös vinkkejä siihen, millä työkaluilla avainsanojen ja sivuston näkyvyyttä voi mitata.

Kouluttajana toimii Jonna Muurinen Kuulu Oy:stä.

Palvelumuotoilu ja asiakaskokemus verkossa Torstaina 23.1. klo 8.30–12 webinaari

Koulutuksessa käydään läpi, mitä tapahtuu esimerkiksi asiakkaan ostopolulla verkkokaupasta tilattaessa tuotteen toimitukseen tai reklamaatioon asti.

Myös tuotteiden myynti- ja toimituspakkaukset tai vaikkapa toimitusprosessi ja asiakaspalveluhenkilöt ovat kriittisessä osassa asiakaskokemusta. Vastaako tuote mielikuvaa, jonka asiakas verkossa sai? Entä miten yritys reagoi, jos jokin menee pieleen? Onko asiakkaan kokemus sama verkossa kuin oikeassa elämässäkin ja toimiiko palvelu soljuvasti läpi kaikkien kohtaamispisteiden?

Palvelumuotoilu mahdollistaa pelkkää mittaamista kokonaisvaltaisemman lähestymistavan asiakaskokemuksen johtamiseen ja suunnitteluun, mikä tarjoaa yritykselle selkeää kilpailuetua.

Kouluttajana toimii sisällöntuotannon johtaja Mari Kellokumpu Kuulu Oy:stä.

50

mm4_2019.indd 50

31.10.2019 11.27

SYKSYN KIRJA-ALE! 5€

Metsämieli - luonnollinen menetelmä mielentaitoihin

5€

5€

Luonnon aika - Rentouttavia hetkiä luonnossa

5€

5€

Riistaherkkuja Suomesta

5€

8€

Laiturikirja

8€

YLEISKARTAT • TIEKARTAT • KAUPUNKIKARTAT INTERAKTIIVINEN MOBIILIKARTASTO MOBIILISOVELLUKSELLA YLI 25 000 KOHTEEN TIEDOT

100 vuotta suomalaisia uistimia SKANNAA QR-KOODI JA KATSO ESITTELYVIDEO

MakuAtlas - Hauska matka maailman ruokiin

8€

Perhe retkelle

JOEL AHOLA

&

JOUNI LAAKSONEN

SUOMEN A U T I OT U VAT

8€

Sitkeimmät erämyytit

15 €

Atlas Eurooppa Tiekartasto

8€

Viipurin historiallinen kartasto

15 €

15 €

Selviydy äärioloissa

10 €

Suomenlahden saaristo 1880- ja 2010-luvun merikartoin

15 €

VÄGATLAS • ROAD ATLAS • STRASSENATLAS TIEKARTAT 1 : 100 000 / 1 : 200 000 / 1 : 250 000 TAAJAMAKARTAT 1 : 40 000 • KAIKKI SUOMEN AJOKELPOISET TIET YLI 2800 MATKAILUKOHDETTA • LÄHES 2000 MAJOITUSPAIKKAA

KÄMPÄT JA KAMMIT SAARISTOSTA TUNTUREILLE

Suomen autiotuvat

Jigikalastajan käsikirja

GT Tiekartasto Suomi

Kaunis on matkaajan maailma

Nämä ja lukuisia muita kirjoja ja karttoja nyt tarjoushinnoin!

Tilaa verkossa: Karttakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 30.11.2019 saakka.

Hintoihin lisätään toimituskulut.

mm4_2019.indd 51

31.10.2019 11.58

MM A:N HENKILÖKUNTA

PINTAA SYVEMMÄLLE Aineettomien asioiden markkinointi kiehtoo Tuula Siréniä. Ensin pitää ymmärtää markkinoitavan asian ydin, sitten pukea se kiinnostavaan esitysmuotoon.

Teksti Noora Hellman Kuva Sirpa Päivinen

M

uutostilanteet saavat markkinointijohtaja Tuula Sirénin syttymään. Aivot alkavat hyrrätä, olo tuntuu energiseltä, ja mieli on motivoitunut. Strategisen muutoksen johtaminen organisaatiotasolla kiinnostaa, ja hänellä onkin hyvät eväät siihen.

Tuulalla on kokemusta muutosjohtamisesta niin käytännössä kuin opintojen tasollakin. Hän on työskennellyt useissa vaativissa markkinoinnin, myynnin ja liikeelämän kehittämisen tehtävissä, pääosin finanssi- ja vakuutusalalla. Työn ohella Tuula on pitänyt huolta osaamisestaan.

Hän on suorittanut muun muassa muutosjohtamisen opintokokonaisuuden Aalto-yliopistossa, opiskellut Lontoossa digitaalisten palveluprosessien käyttäjäkokemukseen liittyvän opintokokonaisuuden sekä käynyt ensimmäisten joukossa Helsingin yliopiston ja Reaktorin suositun Tekoälyn perusteet -kurssin.

– Olen kiinnostunut ympärillämme tapahtuvista muutoksista, ja minulla on halu ymmärtää niitä. Uteliaisuus uutta kohtaan pitää virkeänä, sanoo Tuula.

Viime kuukaudet ovat olleet Tuulan mielestä innostavia, koska hänelle on tapahtunut niin paljon uutta. Lokakuun alussa hän aloitti Myynnin ja markkinoinnin am-

mattilaisten MMA:n markkinointijohtajana. Tuula vastaa nyt markkinoinnin ja viestinnän tiimien toiminnasta.

Mutta ei siinä kaikki. Kesällä Tuula pisti pystyyn oman firman ja on päätyönsä ohella nyt myös sivutoiminen yrittäjä. Pisteenä i:n päälle kotikin vaihtui. Tuula myi miehensä kanssa talonsa ja muutti kerrostaloon asumaan.

– Perhe sentään on pysynyt kaikkien muutosten keskellä samana, Tuula nauraa. Tyttäristä vanhempi on jo omillaan, nuorempi käy lukiota.

Brändiä rakentaessa kannattaa profiloitua Vakituisen työuransa Tuula aloitti aikanaan Pohjolassa.

Taustalla hänellä olivat johtamisen ja hallinnon, markkinoinnin ja laskentatoimen opinnot kauppakorkeakoulussa.

Vuosituhannen vaihteessa Tuula siirtyi Ifiin, jossa hän työskenteli 18 vuotta. Ensin Tuula pääsi mukaan pieneen ydinporukkaan perustamaan Ifin liiketoimintoja Suomeen. Sittemmin hän vastasi myös Sampo Vahinkovakuutus -brändin muutoksesta Ifiksi. Viimeiset kymmenen vuotta hän työskenteli Ifin markkinointijohtajana.

Tuula sanoo, että brändin on hyvä olla persoonallinen ja erottua kilpailijoista. Brändisisällön tulisi myös kuvastaa organisaation olemassaolon tarkoitusta.

Ja tarvitaan tietenkin toimiva strategia.

– On tiedettävä, mihin suuntaan tahdomme mennä.

52

mm4_2019.indd 52

31.10.2019 11.27

TUULA SIRÉN • Aloitti MMA:n markkinoinnista ja viestinnästä vastaavana johtajana lokakuussa.

• Tehnyt uran finanssija vakuutusalalla markkinointi- ja myyntitehtävissä.

• Kauppatieteiden maisteri.

• Asuu Espoossa perheensä kanssa.

Katseen pitää koko ajan olla vähän matkan päähän eteenpäin: mitä haluamme saavuttaa?

Tuula on huomannut, että voimakkaasti kehittyvä markkinointiteknologia vie joskus organisaatioissa huomion ja ajaa strategisten näkemysten ohi.

– Uuden teknologian lisäksi tarvitaan hyviä sisältöjä ja luovia ratkaisuja. Siihen haluan käteni upottaa. Se on kokonaisuus, joka ei synny sormia napsauttamalla.

Vaaditaan hyvää perehtymistä, erehtymisiä, kokeiluja ja onnistumisia.

Aineettoman markkinointi on sopivan haastavaa Ifistä Tuula lähti keväällä 2018. Finanssisektorin jälkeen hän päätti kokeilla jotakin täysin erilaista. Tuula hyppäsi hetkeksi sote-alan startup-yrityksen kelkkaan ja teki siellä operatiivista kehitystyötä.

Järjestöpuolella Tuula ei ole aikaisemmin ollut töissä, mutta MMA:lla hän hyötyy finanssi- ja vakuutusalan markkinointikokemuksestaan. Kummassakin markkinoidaan aineettomia asioita.

– Aineettoman markkinointi on mielenkiintoista ja välillä vaikeaakin. Pitää ymmärtää markkinoitavan asian ydin ja pystyä pukemaan se kiinnostavasti eri esitysmuotoihin. Jotkut sanovat, että markkinointi on pelkkää pintaa, mutta mielestäni ei ole niin. Sisältö on ytimessä.

”Tarvitaan hyviä sisältöjä ja luovia ratkaisuja.”

Tuulalle on tärkeää, että hän pystyy sitoutumaan asioihin, joita hän viestii. Omia arvojaan vastaan hän ei voisi markkinoida.

Mitkä arvot sitten ovat lähimpinä?

– Perhe ja ystävät ovat tärkeitä, samoin terveellinen ja kohtuullinen elämäntapa. Elämäntapamme on maapalloa rasittava. Pyrin nykyisin elämään niin, että kuluttaisin kohtuullisesti. Välillä se onnistuu paremmin, välillä huonommin. Toisaalta elämästä pitää pystyä myös nauttimaan.

Nykyajan työelämässä vapaa-aikaa ja työaikaa ei enää erotella niin tarkasti kuin ennen. Aika ajoin totaalinen irrottautuminen on Tuulalle tarpeen.

– Erityisesti minun on helppo rauhoittua, kun menen pohjoiseen mökille, jossa näkyy vain metsää ja pimeyttä.

Mutta kotonakin laitan välillä virran puhelimesta pois.

Liikunta ja luonnossa kulkeminen on Tuulalle rentoutumismuoto, samoin lukeminen. Ei ole tavatonta, että hänen yöpöydällään on kaunokirjallisuutta.

– Viimeksi minulla on ollut kesken Sujata Masseyn dekkari. Kirja ei ole uusi, vaan löysin sen kirjahyllyn perukoilta muutossa, Tuula Sirén kertoo.

Myynti&Markkinointi

mm4_2019.indd 53

53

31.10.2019 11.31

TYÖTTÖM Y YSK ASSA

Työttömyyskassat pääsevät hyödyntämään tulorekisteriä ensi vuoden alusta lähtien.

TULOREKISTERI KOKOAA PALKKATIEDOT REAALIAIKAISESTI Mikä on tulorekisteri?

Tulorekisteri on Verohallinnon ylläpitämä kansallinen tietokanta – ikään kuin sähköinen arkisto –, joka sisältää kaikkien palkan- ja ansiotulon saajien tulotiedot. Palkka- ja ansiotulojen reaaliaikainen ja maksukohtainen ilmoittaminen tulorekisteriin alkoi tammikuussa 2019, ja vuodesta 2021 alkaen sinne ilmoitetaan myös eläke- ja etuustiedot.

Palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Tietoja säilytetään tulorekisterissä kymmenen vuoden ajan, minkä jälkeen ne poistetaan.

Ketkä voivat tarkastella tulorekisterin tietoja?

Tulonsaajalla itsellään on luonnollisesti oikeus tarkastella omia tietojaan. Heti vuoden 2019 alusta tiedot olivat myös Verohallinnon, Kelan, Työllisyysrahaston sekä työeläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen käytettävissä. Vuoden 2020 alusta käytön aloittavat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö, vahinkovakuutusyhtiöt, kunnat ja kuntayhtymät, työsuojeluviranomainen sekä työttömyyskassat.

Mitkä ovat tulorekisterin käytön tavoitteet?

Tulorekisterin tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selkeyttää työnantajien ilmoitusvelvollisuuksia sekä vähentää tarvetta laatia erillisiä palkkatodistuksia tai muita selvityksiä. Manuaaliset työvaiheet on pyritty minimoimaan luomalla mahdollisuus ilmoittaa palkkatiedot suoraan palkanlaskentajärjestelmästä tulorekisteriin.

Tulonsaajan näkökulmasta kokonaiskuva omista palkkatiedoista – ja tulevaisuudessa myös eläke- ja etuustiedoista – on saatavilla yhdestä paikasta reaaliaikaisesti. Tulonsaaja pystyy rekisterin avulla varmistamaan senkin, että työnantaja on hoitanut omat työnantajavelvoitteensa.

Tiedon käyttäjän roolissaan työttömyyskassa voi hyödyntää tulorekisteriä ajantasaisena tietovarantona omissa etuuskäsittely- ja päätöksentekoprosesseissaan.

54

Miten tietosuoja toteutuu tulorekisterin käytössä?

Tulorekisteri ei luo työttömyyskassalle tiedon käyttäjänä mitään uusia oikeuksia saada tietoja. Tulorekisteristä saa tietoja vain, jos käyttäjällä on niihin oikeus sovellettavan lainsäädännön perusteella. Työttömyyskassa näkee rekisteristä vain tietoja, joita se tarvitsee etuuskäsittelyä varten mutta joita se nykyään joutuu pyytämään suoraan hakijalta.

Tulorekisterissä tietoja säilytetään ja niitä käsitellään niin sanotun korotetun tietoturvatason ympäristössä (VAHTI-ohjeistus).

Miten tarkastelen omia palkkatietojani tulorekisteristä?

Voit kirjautua tulorekisteriin osoitteessa www.tulorekisteri.fi. Tunnistautuminen tapahtuu varmennekortilla, mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla. Toisen ihmisen tietoja ei siis voi tarkastella, vaikka kyseisen henkilön henkilötunnus olisikin tiedossa.

Valitsemalla tunnistautumisen jälkeen ”Asioi yksityishenkilönä” ja sitten ”Omat tulotiedot” näet kaikki tulotiedot, jotka maksajat ovat osaltasi ilmoittaneet tulorekisteriin.

Miten tulorekisteri vaikuttaa etuuden hakemiseen?

Tulorekisteri ei vaikuta hakemuksen käsittelyyn tarvittavien tietojen laatuun tai määrään. Työttömyyskassa käyttää tulorekisterin tietoja ensisijaisesti mutta joutuu tarvittaessa pyytämään lisätietoja. Esimerkiksi joidenkin tulolajien ansaintaperusteet tai ansainta-ajat eivät välttämättä selviä tulorekisterin tietojen perusteella, vaikka tietoja tarvitaan hakemuskäsittelyssä.

Mikäli työnantajan tulorekisteriin ilmoittamissa palkkatiedoissa on virhe, työnantajan on korjattava tiedot tulorekisteriin, jotta työttömyyskassa voi käyttää palkkatietoja etuuskäsittelyssä.

VARAA MEILTÄ KOKOUS!

Jäsenetupalvelu akavalaisille

Tutustu palveluun: www.memberplus.fi

Tarjoamme luonnonläheisen ja inspiroivan ympäristön eri kokoisille kokouksille ja kongresseille sekä monipuolista oheisohjelmaa.

Erikoisuutemme kokouspaikaksi ja illanviettoihin on aito 1950-luvun Jätkänkämppä ja suuri savusauna Kallaveden rannalla.

Ohjelmistossa myös livemusiikkia ja tanssia.

KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO | 030 608 30 | myynti@rauhalahti.fi | rauhalahti.fi

Kaikki A-lomien lomahuoneistot käytössäsi

Nyt koko hotelli on uudistettu!

MYYNTIMIESPAKETTI

Ruka

95 €

 Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa  Runsas aamiainen  Maittava päivällinen  Iltasauna ja uinti  Ilmaiset parkkipaikat Himos  Livemusiikkia keskiviikko– lauantai pubissa

TERVETULOA!

35 hotellia Suomessa, 4000 hostellia ympäri maailman

www.parkalandiahotel.com | info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

VIETÄ UNIIKKI HOTELLIYÖ JA NAUTI FINE DININGISTA JYVÄSKYLÄSSÄ

KIRJAT

”Työssäni on jatkuva tarve uudistua.

MMA pitää minut ajan tasalla.”

Mika Sahikallio, myyntipäällikkö, Jokipiin Pellava

SUOSITTELE! Kun suosittelet, osallistut kollegasi kanssa huippupalkintojen arvontaan.

+ saat jokaisesta onnistuneesta suosittelusta 50 euron arvoisen Superlahjakortin.

56

Mikan lisäksi MMA:han kuuluu yli 20 000 myynnin ja markkinoinnin osaajaa.

Tuo sinäkin kollegasi mukaan tähän MMAhtavaan joukkoon!

Kollegasi saa loppuvuoden jäsenyyden ilmaiseksi. Lisäksi te molemmat osallistutte arvontaan, jossa palkintoina ovat 1 000 euron arvoinen matkalahjakortti sekä kaksi Ouraälysormusta. Lisäksi palkitsemme sinut jokaisesta jäsenyyteen johtaneesta suosittelusta 50 euron arvoisella Superlahjakortilla!

Suosittelu käy kätevästi Oma MMA:n kautta! oma.mma.fi/suosittelu

MM A:N MÖKIT

SENIORIT RETKEILIVÄT LEVILLÄ MMA:n perinteisellä ruskaretkellä Levillä ohjelmaan kuului niin liikuntaa kuin kulttuuriakin. Osallistujat olivat MMA:n seniorijäseniä ja heidän läheisiään. Suurin osa oli mukana ruskaretkellä ensimmäistä kertaa.

Matkan aikana ruska oli parhaimmillaan ja lumosi kävijät. Levi pääsi näyttämään kauneimmat kasvonsa.

Kuvat Heidi Sarén

Alkuviikosta piipahdettiin Samilandnäyttelyssä, jossa kerrottiin saamelaisten historiasta.

Pallaksen huipulle kiivettiin kovassa sumussa. Taivaskeron patikointilenkki oli yhdeksän kilometrin pituinen.

Yksi päiväretki suuntautui Tankavaaran kultakylään.

Osallistujat tutustuivat kullanhuuhdonnan saloihin ja kuulivat legendatarinoita menneiden aikojen kullanhuuhdonnasta.

Päätöskestit pidettiin MMA:n lomahuoneistojen omalla grillipaikalla Välirakassa. Lettujen ja makkaran paiston lomassa muisteltiin mukavia tapahtumia viikon varrelta.

Levin mökkiviikkoja tarjoushintaan MMA tarjoaa jäsenille tämän vuoden lopussa viikoilla 50–51 Levin Välirakassa sijaitsevat rivi- ja paritalot hintaan 300 euroa / viikko ja puolikas viikko (to–su) 160 euroa. Tarjous koskee 10.10.2019 jälkeen tehtyjä varauksia.

Varaukset tarjoushinnalla vain sähköpostilla tai puhelimitse myyntisihteeri Minna Liukkoselle minna.liukkonen@mma.fi, p. 020 122 4412 (klo 8.30–11). Lisää tietoa lomahuoneistoista www.levirakka.fi

Myynti&Markkinointi

57

TYÖ JA UR A

KOHTAAMISIA REKRYTOIJIEN KANSSA Rekrytointitapahtumassa tehtiin minihaastatteluja urheiluhallissa kävelemällä.

Teksti ja kuvat Noora Hellman

P

erinteinen työnhakuprosessi on monesti sekä työnhakijalle että rekrytoijalle raskas. Hakija miettii kuumeisesti, miten hän pystyisi erottumaan hakudokumenteillaan niin, että pääsisi haastatteluun. Rekrytoija taas saattaa saada vinon pinon hakemuksia. Vie aikaa selvittää, ketkä hakijoista kannattaa pyytää tapaamaan kasvokkain.

Syyskuisessa Walk for Jobs -tapahtumassa Töölön kisahallissa rekrytointiprosessi pyöräytettiin toisin päin. Rekrytoijat tapasivat työnhakijoita spontaanisti kasvokkain. Urheiluhallissa moni keskustelupari lähti kävelylle yhdessä. Jos hakija vakuutti rekrytoijan minihaastattelussa, vasta sen jälkeen pyydettiin lähettämään hakudokumentteja.

– Minun mielestäni hakijoista saa tavatessa enemmän irti kuin puhelimessa. Puhelu tulee nyt vasta tapaamisen jälkeen, kertoi Kisahallissa päivystänyt henkilöstöpalvelu Hirmun edustaja Nea Kärkkäinen. Hänen tehtävänään on tehdä myyntialan työpaikkoihin suorarekrytointeja. Hirmua kiinnostavat kuulemma sekä kokeneet että aloittelevat myyjät – hakijan asenne on ratkaisevin.

Neljättä kertaa järjestettyyn Walk for Jobsiin osallistui viisikymmentä yritystä ja nelisensataa työnhakijaa. Tapahtuman takana oli Uudellamaalla toimiva Työnhakuveturi, jonka toiminnassa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on mukana.

Myynnin ja markkinoinnin tehtävissä ansioitunut Pirkko Kapraali koki käymänsä keskustelut hyvinä ja pääsi niiden kautta mukaan yhteen rekrytointiprosessiin.

Hakemus ei korvaa persoonaa MMA:n jäsen Pirkko Kapraali hyödynsi tilaisuuden päästä keskustelemaan rekrytointiyritysten edustajien kanssa Kisahallissa. Kapraali lähti kävelylle neljän rekrytointikonsultin kanssa. Kierrosten aikana hänellä oli mahdollisuus kertoa itsestään lisää.

– Vaikka CV on visuaalinen ja siinä on kuva, se ei korvaa persoonaa. Hakupapereilla ei pysty niin hyvin osoittamaan, missä on hyvä, Kapraali pohti kasvokkain kohtaamisen etuja.

Eräs hissipuheen kuullut rekrytoija kiinnostui Kapraalin myynti- ja markkinointialan osaamisesta ja totesi, että Kapraali voisi sopia yhteen piilotyöpaikkaan. Muutamaa viikkoa myöhemmin rekrytointiprosessi oli tosiaankin pyörähtänyt käyntiin, ja luvassa oli keskusteluja rekrytoijan kanssa.

Kaikki osallistujat eivät kuitenkaan olleet etsimässä työpaikkaa tai rekrytoimassa.

MMA:n yrittäjäjäsenen Petri Tarjamon ensisijaisena tavoitteena oli löytää verkostoja, jotka voisivat auttaa häntä laajemman asiakaskunnan ja tasaisemman työtilanteen saavuttamisessa. Liikkeenjohdon ja it-alan konsultointia tarjoava Tarjamo tiesi etukäteen, että mukana oli muutama verkostotoimija, mutta ihan tällaiseen tarpeeseen tapahtuma ei hänen mukaansa vastannut.

Verkostoista on ollut aiemmin Tarjamolle hyötyä työsuhteiden saamisessakin.

– Jos katson uraani, työpaikat ovat tulleet muutosten, yrityskauppojen ja fuusioiden lisäksi verkostojen kautta, kertoi erilaisissa myynnin ja liiketoiminnan johtajan tehtävissä työskennellyt Tarjamo.

58

Petri Tarjamo ei etsinyt työpaikkaa tai työntekijöitä vaan halusi ennemminkin päästä verkostoitumaan.

Henkilöstöpalvelu Hirmun edustaja Nea Kärkkäinen halusi rekrytoida myyntialan ihmisiä.

HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin.

Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen.

En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen.

if.fi/henkivakuutus

Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti.

LAKIPALSTA

KOEAIKANA SELVITETÄÄN SOPIVUUS TYÖHÖN Koeajalla sekä työntekijä että työnantaja voivat purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Purkuperusteen tulee olla työhön liittyvä.

Teksti Tuuli Lahikainen Kuvitus Jii Roikonen

T

yöntekijä ja työnantaja voivat sopia työsuhteen alkuun sijoitettavasta koeajasta. Koeajasta tulee nimenomaisesti sopia. Kuitenkin, jos työsuhteeseen sovellettavassa työehtosopimuksessa on koeaikaa koskeva määräys, sitoo se ilman erillistä sopimista.

Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava työehtosopimuksen koeaikamääräyksestä työntekijälle työsopimusta tehtäessä.

Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta, enintään kuitenkin kuusi kuukautta. Eli jos on sovittu vaikkapa kymmenen kuukauden pituisesta määräaikaisesta työsuhteesta, voi koeaika olla enintään viisi kuukautta. Koeaika voi pääsääntöisesti olla vain kerran samassa työsuhteessa ja nimenomaan työntekoa aloitettaessa. Koeajan uusiminen voi kuitenkin olla mahdollista työnantajan ottaessa entisen työntekijänsä takaisin työhön, tai jos työntekijän työnkuva muuttuu merkittävästi.

Koeajan tarkoitus on, että työnantaja voi koeaikana selvittää työntekijän soveltuvuuden työhön ja työntekijä voi arvioida työn

60

soveltuvuuden itselleen. Tästä syystä työsuhdetta ei voida päättää koeaikaan perustuen ennen työnteon aloittamista. Jotta tämän soveltumisen arvioiminen olisi käytännössä mahdollista, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa silloin, jos työntekijä on ollut tavanomaista, lyhytkestoista poissaoloa enemmän pois työstä.

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Syrjiviä perusteita ei saa käyttää Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa päättymään välittömästi, eli ilman irtisanomisaikaa. Työntekijän purkaessa työsuhteen koeajan perusteella saattaa seurauksena kuitenkin olla karenssi työttömyyspäivärahan maksamisessa.

Yleensä tällaisissa tilanteissa TE-toimisto pyytää työntekijältä selvitystä työsuhteen päättymisen syistä ja arvioi sitten saadun selvityksen perusteella, onko karenssin asettaminen perusteltua. Myös

työnantajan purkaessa työsuhteen karenssi voi tulla, jos purkaminen on seurausta työntekijän moitittavaksi katsottavasta menettelystä.

Koeaikapurun syy voi olla periaatteessa mikä tahansa työhön liittyvästä seikasta johtuva. Purkuperusteen ei tarvitse koskea itse työsuoritusta, vaan purkua voidaan perustella myös työntekijän henkilöstä johtuvilla syillä, jotka voivat ilmetä esimerkiksi soveltumattomuutena työyhteisöön.

Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Kiellettyjä perusteita ovat esimerkiksi ikä, terveydentila ja perhesuhteet. Näin ollen työsuhdetta ei lähtökohtaisesti voida koeajalla perustellen purkaa esimerkiksi lyhyen sairausloman vuoksi. Kuitenkin joissain tilanteissa sairausloma voi osoittaa, että henkilö ei ole vaikkapa fyysisiltä ominaisuuksiltaan soveltuva työtehtävään.

Työntekijällä on oikeus tulla kuulluksi

teella. Jos yhtiön työvoimatarpeessa on tapahtunut jokin muutos, joka ei ole ollut ennakoitavissa palkkausajankohtana, voi työnantaja irtisanoa koeajalla olevan, kuten kenet tahansa muunkin työntekijän, irtisanomisaikaa noudattaen. Työsuhteen päättymissyy on tällaisessa tapauksessa tuotannolliset ja taloudelliset syyt, ei koeaika.

Ennen kuin työnantaja purkaa työsopimuksen koeajan perusteella, tulee työntekijälle varata tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Kuulemistilaisuudessa työntekijällä on oikeus käyttää avustajaa.

Käytännössä ongelmallista on, että työnantaja hyvin usein ilmoittaa koeaikapurun perusteeksi ainoastaan koeajan. Työntekijällä on pyytäessään oikeus saada kirjallisesti tieto työsopimuksen päättymisajankohdasta sekä purkamisen syistä, mutta selvityksen antamatta jättäminen ei ole peruste vaatia korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

Tuotannolliset tai taloudelliset syyt tai yhtiössä tapahtuva uudelleenorganisointi eivät oikeuta päättämään työsuhdetta koeajan perus-

Myynti&Markkinointi

61

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan.

Lähetä kysymyksesi osoitteella toimitus@mma.fi Määräaikaiset työsuhteet Työsuhteeni on määräaikainen, kestoltaan kuusi kuukautta, syyksi on ilmoitettu kesäloman sijaisuus. Tämä on jo kolmas peräkkäinen määräaikainen työsopimukseni samalla työnantajalla; edellinen oli vuoden vanhempainvapaan sijaisuus, ja sitä edellisen määräaikaisuuden syy oli erään työntekijän kahden kuukauden pituinen sairausloma. Olisiko tällaisessa tilanteessa, kun määräaikaisia työsopimuksia on useita peräkkäisiä, työsuhteeni jo pitänyt vakinaistaa?

Työnantajayhtiössä on kymmenen työntekijää.

Lain mukaan työsopimus voi olla määräaikainen ”perustellusta syystä”. Lakiin ei ole kirjattu, montako määräaikaista työsopimusta työntekijän kanssa voidaan tehdä, vaan ratkaisevaa on, onko kaikille määräaikaisuuksille olemassa jokin perusteltu syy.

Kuitenkin, jos määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi, ei määräaikaisten sopimusten käyttö ole sallittua.

Kysyjän kohdalla määräaikaiset työsopimukset ovat kaikki johtuneet eri syistä ja perusteet peräkkäisille määräaikaisille sopimuksille voivat hyvinkin olla olemassa. Jos kysyjä työskentelisi suuressa yhtiössä, jossa olisi käytännössä jatkuva sijaisten tarve, voisi tulkinta olla toinen.

Tulevasta sairauslomasta ilmoittaminen Olen leikkausjonossa, ja leikkausaikani on noin kahden kuukauden kuluttua.

Lääkärin mukaan tulen leikkauksen jälkeen tarvitsemaan sairauslomaa ainakin kuukauden. Onko minun ilmoitettava työnantajalle tulevasta sairauslomasta

62

jo ennalta, ja jos on, niin kuinka paljon aikaisemmin? En haluaisi ilmoittaa asiasta vielä tässä vaiheessa, koska epäilen, että tulevan sairausloman vuoksi minulle ei ohjattaisi enää ”hyviä” asiakkaita.

Laissa on säädetty kummankin osapuolen niin kutsutusta lojaliteettivelvoitteesta sopijakumppania kohtaan. Tässä tapauksessa työntekijän lojaliteettivelvoitteen voidaan katsoa edellyttävän, että työnantaja saa tiedon tulevasta sairauslomasta viipymättä sen jälkeen, kun ajankohta on työntekijän tiedossa.

Näin työnantaja pystyy varautumaan tulevaan sairauslomaan.

Soviteltu päiväraha Olen työllistynyt työttömyyden aikana osa-aikaisesti. Miten se vaikuttaa työttömyysetuuteeni?

Jos henkilö saa tuloa osa-aikatyöstä tai enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä tai hänet on lomautettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, voidaan hänelle maksaa niin sanottua soviteltua päivärahaa, mikä tarkoittaa sitä, että työstä saatu tulo vähentää osittain työttömyyspäivärahan määrää. Tulot huomioidaan työttömyyspäivärahan maksussa 1.4.2019 voimaantulleen lainmuutoksen jälkeen sillä jaksolla, kun tulo maksetaan, riippumatta siitä, milloin työ on tehty.

Jos esimerkiksi teet osa-aikatyötä lokakuussa ja palkka siitä maksetaan marraskuussa, huomioidaan työtulokin soviteltavana tulona vasta marraskuun työttömyyspäivärahaa maksettaessa, vaikka sinulla ei marraskuussa enää työtunteja olisikaan. Aikaisemmin, ennen mainitun lainmuutoksen voimaantuloa, työtulot huomioitiin sillä jaksolla, kun työ oli tehty, riippumatta siitä, milloin palkka

maksettiin.

Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös, jos sinulla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Tällöin tulot huomioidaan työttömyyspäivärahan maksussa kuukausittain kirjanpitoon perustuvan laskelman pohjalta, tai jos yritystoimintaa on harjoitettu pidempään, viimeisimmän vahvistetun verotuspäätöksen pohjalta. Jos kuitenkin työllistyt niin sanotun laskutuspalveluyrityksen kautta, tulot huomioidaan sillä jaksolla, kun laskutuspalveluyritys työstä syntyneen tulon sinulle tilittää.

Todistajaksi kutsuminen riita-asiassa Olen saanut kutsun todistajaksi eräässä riita-asiassa, joka koskee entisen kollegani ja työnantajani välistä irtisanomisriitaa. En millään haluaisi sotkeutua asiaan. Miten pitäisi toimia?

Jos käräjäoikeus kutsuu sinut todistajaksi, on sinulla velvollisuus todistaa asiassa. Ymmärrettävää on, että tilanne jännittää, mutta ihan turhaan. Todistajan tehtävä ei ole ratkaista riitaa eikä asettua kummankaan osapuolen puolelle, ainoastaan vastata totuudenmukaisesti esitettäviin kysymyksiin. Itse prosessiakaan ei tarvitse jännittää, sillä tuomari kyllä kertoo todistajalle, miten asiassa menetellään.

Todennäköistä on myös, että sinut todistajaksi nimennyt osapuoli on sinuun yhteydessä ennen oikeudenkäyntiä ja selostaa prosessin kulun. Kannattaa muistaa, että työnantajasi ei voi kohdistaa sinuun mitään negatiivista menettelyä, vaikka osana todistamistasi toisit esiin asioita, jotka ovat työnantajan kannalta negatiivisia.

Todistajalla on oikeus pyytää palkkiota ja aiheutuneiden kulujen korvaamista.

Näin haet ansiopäivärahaa Todistaja voi siis pyytää matkakuluja ja päivärahaa sekä korvausta ansionmenetyksestä, mikäli tällaista aiheutuu.

Tasa-arvosuunnitelman laatiminen työpaikalla Työnantaja kertoi, että yrityksessämme laaditaan tasa-arvosuunnitelma. Mikä se on?

Sellaisilla työpaikoilla, joissa työskentelee vähintään 30 työntekijää, tulee työnantajan laatia tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet. Suunnitelma tulee laatia vähintään joka toinen vuosi. Tasaarvosuunnitelma laaditaan yhteistyössä luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai muiden henkilöstön nimeämien edustajien kanssa.

Tasa-arvolaissa määritellään tasaarvosuunnitelmien vähimmäissisältö.

Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää: 1) selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä koko henkilöstöä koskeva palkkakartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista 2) käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi ja 3) arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista.

Lisäksi tasa-arvosuunnitelmassa tulee huomioida työnantajan velvollisuus ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää.

Suunnitelmasta on tiedotettava henkilöstölle.

Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms.

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet.

Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet.

Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekirjoittama

palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet. Huomaa, että jos työsuhde on tai oli kokonaan tai osittain provisiopalkkainen, kassa saattaa tarvita palkkatodistuksen lisäksi kopiot palkkalaskelmista.

■

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta).

Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■

palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

63

MMA

YHDISTYKSEN TOIMINTA A

SK I-SU

O

MI

KE

JUMPPAA HYVÄLLÄ SYKKEELLÄ Jyväskylässä treenataan sata lasissa mutta hymyssä suin.

Teksti Noora Hellman Kuva Jukka Porevirta

tus on, että puolentoista tunnin kovasykkeisen treenin jälkeen kotiin lähdetään hymyssä suin.

Euforinen olo jumpan jälkeen

Janne Perälä on yksi innokkaista MMA KeskiSuomen porukan treenaajista.

Toiminnalliset treenit ovat tehokkaita, ja sopivat kaikille.

Hauskaa on joka kerta!

H

yppyjä esteiden yli, lankutusta, päälläseisontaa, kuntopiiriä, vatsalihaksia ja voimaharjoittelua. Muun muassa näitä asioita tehdään, kun valmentaja Jukka Porevirta vetää MMA Keski-Suomen jäsenille toiminnallisia treenejä maanantai-iltaisin. Osallistuminen maanantain jumppaan on yhdistyksen jäsenille ilmainen.

Kaikki alkoi siitä, kun liikuntaa ja terveystietoa koulussa opettava Porevirta päätti ryhtyä järjestämään aikuisille jumppia oman firmansa kautta. Tavoitteena oli kohentaa osallistujien terveyttä.

Jyväskylän monitoimitalon treeneihin eksyi mukaan myös 64

MMA:laisia. He innostuivat niin paljon, että ehdottivat yhdistyksen jäsenille omaa vuoroa. Nyt Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat jumpanneet yhdessä yli vuoden.

Treenit sopivat kenelle tahansa, olipa lähtökunto mikä tahansa.

– Jokainen tekee omalla tasollaan. Esimerkiksi vatsalihaksissa moni tekee kymmenestä viiteentoista toistoa, mutta kovakuntoisimmat tekevät kaksikymmentä. Heille, keillä on rasitteita, katson korvaavat suoritukset. Jos selkä ei kestä kiertoja, sitten he tekevät suorat vatsalihakset, Porevirta sanoo.

Hän kuvailee itseään ”moottoriturvaksi”, joka pyrkii pitämään harjoituksissa huumoria yllä. Tarkoi-

MMA:n vuorolla aktiivisesti käyvä asiakkuusjohtaja Kimmo Tulkki kertoo, että raskainta on saada itsensä ylös sohvalta työpäivän jälkeen. Treenit alkavat iltakahdeksalta ja jatkuvat puolikymmeneen.

– Jumpassa innostun, ja tunnelma on erilainen kotiin palatessa. Olo on lähes euforinen. Treeneissä painamme sata lasissa menemään ja kannustamme kaveria, Tulkki hehkuttaa.

Hän käy myös kuntosalilla ja lenkkeilee Jyväsjärven rannalla. Ohjattu treeni tuntuu kuitenkin tehokkaimmalta.

Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Sunnuntai-iltaisin ”Pore” kuitenkin varmistaa WhatsApp-ryhmässä, kuinka moni on tulossa. Jumppa järjestetään, jos tulijoita on riittävästi.

Toistaiseksi on aina ollut.

– Osa myyntimiehistä on reissuilla maanantaista torstaihin, ja kellonaikakin rajoittaa. Olemme silti saaneet väkeä kohtuullisesti.

Enemmänkin jumppaajia mahtuu mukaan. Tulkki arvelee, että treenejä voidaan jatkaa, jos väkeä käy järkevästi.

– Tämä on merkittävä satsaus alueyhdistykseltä, hän muistuttaa.

Treenien tunnelmaan pääsee, kun vilkaisee videoita Porevirran yrityksen Tmi JP Actionin Facebook-sivuilta.

Lisätietoja treeneistä voi kysyä Tomi Purholta numerosta 050 4087 170.

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

YHDISTYKSET MMA Pirkanmaa Syyskokous tiistaina 26.11. klo 17.30 OP Tampereen Toimipaikkaravintola Holvissa, Puuvillatehtaankatu 21 C. 5. krs.

Ovet avautuvat klo 17. Kahvitarjoilu.

MMA Salo Syyskokous keskiviikkona 20.11. klo 19, Someron Säästöpankissa, Turuntie 1, Salo.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen illan isäntä, rahoituspäällikkö Tuukka Alanko kertoo Someron Säästöpankin kuulumisia.

Ilmoittautumiset joko puhelimella 0400 745 272 tai sähköpostitse salo@mma.fi 17.11. mennessä.

MMA Kokkola Syyskokous maanantaina 25.11. klo 18 kahvila-ravintola Kulmassa, osoite Rantakatu 10, Kokkola. Kahvitarjoilu.

Olen toiminut MMA Pohjanmaan puheenjohtajana jo kahdeksan vuotta. Minusta alkoi tuntua siltä, että olisi aika antaa muille mahdollisuus tuoda omalla panostuksellaan toimintaamme lisäpotkua. Luovutan vuodenvaihteessa MMA Pohjanmaan johtamisen Petri Fahlerille erittäin luottavaisin mielin ja autan Petriä hänen uudessa tehtävässään niin paljon kuin hän tarvitsee. Kiitokset kaikille niille, joiden kanssa sain olla tekemisissä tätä tehtävää hoitaessani.

Terveisin Jukka Laitalainen, MMA Pohjanmaa

Kiitos Jukalle!

MMA Päijät-Häme / mökkivuokrausta Haku lomahuoneistoihimme Kuukkeliin Rukalle 2019–2020 päättyy sunnuntaina 24.11. Ohjeet ja tarkemmat tiedot hakulomakkeineen löydät kotisivuiltamme paijat-hame.mma.fi Vapaana olevat viikot löydät kohdasta Lomamökit.

Lahdessa keilattiin: MMA Päijät-Häme järjesti keilailun SM-kisat lokakuussa Lahden Keilahallissa. Kisoihin osallistui 46 heittäjää. Kilpailunjohtaja Jarmo Heiskanen kiittää osallistujia ja kisajärjestäjiä hyvin sujuneista kisoista.

MMA Karjala / pikkujouluja MMA Karjalan jäsenten lasten pikkujoulu, Mikon pomppulinnan tilat lauantaina 30.11. klo 12.30–14.30, Rekkatie 3 Joensuu.

MMA Karjalan jäsenten perinteinen aikuisten pikkujoulu, torstaina 5.12. klo 18 alkaen Utran Uittotuvalla, Uittopäälliköntie 2, 80170 Joensuu.

Illalliskortti 20 € / hlö, jäsen + avec Katso lisätietoja tapahtumista karjala.mma.fi tai laita sähköpostia karjala@mma.fi

MMA Helsinki / kick off vuoteen 2020 Vuoden aloitus: kick off -tapahtuma ja pikkujoulut perjantaina 17.1.2020 kello 17 alkaen, Agroksenmäen Holvikellari, Helsinki.

Tapahtumassa on tiedossa pysähtymistä omien tavoitteiden äärelle tämän hetken suosituimman itsensä johtamisen valmentajan Ilkka Koppelomäen avustuksella.

Iltamme jatkuu herkullisen buffet-illallisen ääressä sekä verkostoituen ja hauskaa pitäen bändin musisoinnin tahdissa.

Tätä tilaisuutta et halua jättää välistä! Hinta: Jäsen 45 euroa ja avec 60 euroa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: lyyti.fi/reg/mmahelsinkikickoff

Save the 22. 8 date!

MMA .2 ETEL 020 50 V Ä-SUOMI UO HY VI TTA NKÄÄ Myynti&Markkinointi 65

MM A:N TOIMISTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenpalvelu Sari Kanervo 020 122 4402

Jäsenpalvelu Melissa Mikanoja 020 122 4406

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

Koulutusassistentti Eija Kuitunen 020 122 4401

Palvelu- ja kehityspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

JOHTO

Puheenjohtaja Marko Hovinmäki 0400 747 333

TALOUS

Markkinointijohtaja Tuula Sirén 020 122 4418

Talous- ja hallintojohtaja Jaana Apell 020 122 4414

VIESTINTÄ

Viestintäpäällikkö Sirkku Rytkönen 020 122 4429

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Viestintä / Markkinointi / Myynti & Markkinointilehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi mma.fi

VERKOSTOIDU! Twitter ja Instagram: MMAliitto Facebook ja LinkedIn: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

66

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

NUORET

LOMAOSAKKEET

Markkinointipäällikkö Igor Parri Maria Eulenberger 020 122 4400 (vaihde) 020 122 4432

Visuaalinen suunnittelija Markkinointiassistentti

Mari Niemi 020 122 4411

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

Lomaosakkeet Minna Liukkonen 020 122 4412

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MMA LAKIPALVELUT

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi Puhelinaika ma klo 9–11 ja klo 12–14 ja ti–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti lakipalvelut@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Lakimiespäivystys ma–pe klo 9–15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450)

Kassanjohtaja Antti Vienola Kassan toimihenkilöt Tarja Heiskanen, Marjaana Jolkka, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412

Uusi Opel

GRANDLAND PHEV EXECUTIVE 300 4x4 300 hv ja neliveto: alkaen 49 885 €

Opel Yksityisleasing vain 539 €/kk1

Täydellisesti varusteltu lataushybridi.

Nelivetoisessa uutuusmallissa on kaksi tehokasta sähkömoottoria, 59 kilometrin toimintasäde sähköllä sekä voimakas bensiiniturbomoottori. 300-hevosvoimainen lataushybridi Opel Grandland X PHEV Executive on luokkansa parhaiten varusteltu uutuus, joka vakuuttaa tehokkuudellaan ja täydellisellä varustelullaan.

Vakiovarusteina mm. nahkaverhoilu, latauksen ja lämmityksen etäohjaus, AFL LED-ajovalot, kattavat kuljettajan avustinjärjestelmät sekä sähkötoiminen Handsfree-takaluukku, jotka täyttävät vaativammankin kuljettajan toiveet. Lue lisää: Opel.fi

Opel Grandland X PHEV Executive yhdistetty polttoaineen kulutus 1,3 l / 100 km, CO2-päästöt 29 g / km. Kokonaishinta alkaen 49 884,99 € (sis. toimituskulut 600 €). 1Yksityisleasing-esimerkin sopimuspituus 48 kk / 40 tkm.

Sopimus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Ilmoituksen asiakasetu on laskettu Opel Yksityisleasing 48 kk / 40 tkm sopimus, josta vähennetty kampanjahinta samoilla ehdoilla. Kampanja on voimassa rajoitetun ajan. Opel Yksityisleasing on Axus Finland Oy:n yksityisleasingtuote. Myös muita sopimuspituuksia saatavilla, kysy lisää myyjältäsi.

ESPOO LänsiAuto · FORSSA Delta Auto · HELSINKI LänsiAuto · HYVINKÄÄ LänsiAuto · HÄMEENLINNA LänsiAuto · IISALMI Autotalo Hartikainen · JOENSUU Veljekset Laakkonen · Timosen Auto JYVÄSKYLÄ Veljekset Laakkonen JÄRVENPÄÄ Delta Auto · Mäkelän Auto · KAJAANI Autotalo Hartikainen · KEMI Aine Kemi · KOKKOLA Käyttöauto · KOTKA Delta Auto KOUVOLA Veljekset Laakkonen KUOPIO Veljekset Laakkonen · J. Rinta-Jouppi · LAHTI LänsiAuto LAPPEENRANTA J. Rinta-Jouppi · LOHJA PP-auto · MAARIANHAMINA Mariehamns Bilhall MIKKELI Savon Autokeskus OULU Rinta-Joupin Autoliike PORI AutoPalin · PORVOO Veljekset Laakkonen · RAUMA AutoPalin · ROVANIEMI Rinta-Joupin Autoliike · SALO PP-auto SAVONLINNA Savon Autokeskus · SEINÄJOKI J. Rinta-Jouppi TAMPERE Delta Auto TURKU LänsiAuto · VAASA Autoliike Lähdemäki · VANTAA LänsiAuto · VARKAUS Veljekset Laakkonen · Opel.fi

Ota yhteyttä: Puh. 020 752 8020 myynti@gogift.fi

Vuoden joululahja Anna valinnanvapaus tunnettuihin designtuotteisiin!

Lahjatavarakauppa juuri teille räätälöidyllä tervehdyksellä

1

2

3

SYÖTÄ ARVOKOODI

VALITSE LAHJA(T)

LAHJA ON MATKALLA

Lahjakortteja satoihin liikkeisiin, elämyksiin ja palveluihin.

Toimitustavat:

• Lahja, joka sopii kaikille!

POSTI

EMAIL SMS

CSV

• Ilmainen räätälöity tervehdys • Tilaus ja toimitus – helppoa ja nopeaa Ota yhteyttä ja pyydä tarjous joululahjoista jo tänään!

Puhelin: 020 752 8020 • Sähköposti: myynti@gogift.fi • www.gogift.fi