Page 1

4/17

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

ILKKA KURKELA: ESIMIES ON ASIAKASPALVELIJA SIVU 16

Palkitseminen kirittää ja kismittää

MMA:n uusi hallitus esittäytyy

Kuinka valmis tuote sähköauto on?

SIVU 20

SIVU 44

SIVU 54


Tasa-arvon aika sijoittajille.

Sijoitusmaailma ei ole entisensä ja hyvä niin. Me haluamme tuoda siihen muutoksen: tasa-arvoa kaikille sijoittajille. Olipa sukan varressasi jemmassa satasia tai satoja tuhansia, tämä koskee sinua. Me LähiTapiolassa olemme hoitaneet varojamme onnistuneesti jo 150 vuoden ajan. Tämä kokemus ja osaaminen ovat sijoitusasiakkaidemme käytettävissä. Toimme nyt kaikkien saataville suuren sijoittajan sijoituskohteita, hinnoittelua ja palvelua. Miksikö? Siksi, että meille asiakkaidemme, eli omistajiemme, onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Tasa-arvoa on se, että sijoitamme rahasi kuten omamme: samoihin sijoituskohteisiin, joihin itse uskomme. Katso lisää lahitapiola.fi/sijoituspalvelut

Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Kiinteistöpääomarahastot: LähiTapiola Kiinteistöpääomarahastot Oy. Kiinteistövarainhoito: LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy.


Punaiset kokouslähdöt Vielä ehdit varata syksyn kokousmatkasi todella edullisesti. Kaikki kokoustiloista ruokailuihin ja majoitukseen hoituvat kätevästi yhdellä varauksella. Varaa Punainen kokouslähtö viimeistään 15.9. Matkustusaika 22.12.2017 asti. vikingline.fi/kokousale

Helsinki–Tukholma-kokous Alk. 127 €/hlö, A2-hytti

Helsinki–Tallinna-päiväkokous Alk. 29 €/hlö

Piknik-päiväkokous Turusta Amorellalla ja Viking Gracella Alk. 34 €/hlö

Vuorokauden merikokous Turusta Amorellalla Alk. 48,50 €/hlö, B2-hytti

Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita, kokoustilan, kokouskahvit ja hedelmät. Päiväkokouspaketti ilman hyttiä. Kysy myös ryhmätarjouksiamme.

Varaukset: Helsinki 09 123 571, Turku 02 333 1332, ryhma@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.


Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit huolehtimaan kaikesta yksin? Pystyisitkö pitämään perheen nykyisen asunnon ja selviäisitkö muista lainoista? Tiesithän, että järjestöjäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja osta vakuutus osoitteessa

ä

Hyödynn

JÄSENETUSI

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.


PÄ ÄKIRJOITUS

VAPAAKIN PALKITSEE

T

yöstä palkitseminen koostuu ensisijaisesti palkasta ja muista rahanarvoisista eduista, jotka liittyvät työstä suoriutumiseen. Lisäksi palkinnot voivat olla vaikkapa henkisiä ja sanallisia, muita hyvänolon tuntemuksia tuottavia asioita. Hyvä työyhteisö ja hyvä työtoveruuskin voivat olla monelle myynnin ja markkinoinnin ammattilaiselle sellaisia työhön liittyviä etuja, joita ei ehkä huomaa olevan olemassakaan. Ennen kuin niitä ei enää ole. Tässä lehdessä kirjoitamme palkitsemisesta asiantuntijahaastatteluihin ja jäsenkyselymme tuloksiin perustuen. Asiasta syntynyt kokonaisuus toimii hyvänä apuna ja ajatusten herättäjänä työn kannusteiden miettimiseen. Niin työntekijälle kuin esimiehellekin. Tietynlainen yksinkertaisuus on usein valttia yrityksen palkitsemisjärjestelmässä. Ennen kaikkea tavoitteiden ja niiden palkitsemisen yhteys pitäisi pystyä asianomaisten havaitsemaan. Valitettavan usein tämä näkymä ei ole selkeä. Työntekijät olisivat usein itse parhaita asiantuntijoita sumun hälventämisessä, mutta heidän äänensä ei silti aina kanna. Vaikka se ei olisikaan pelkkää lisäetujen vaatimista, vaan selkeyttäviä ja parantavia ehdotuksia. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia palkitaan yleensä rahalla ja se motivoikin useimpia eniten. Sen sijaan ylimääräinen vapaa on toivottu, mutta vähän hyödynnetty palkitsemistapa. Edellinen saattaa kertoa siitä, että työaika ja palautuminen eivät ole kaikilla tasapainossa. Esimerkiksi silloin, kun tavoitteiden saavuttaminen vaatii paljon työtä ja raskasta iltojakin sitovaa ”huvittelua” asiakkaiden kanssa. Verkkolehdestämme (lehti.mma.fi) löydät jutun siitä, kuinka kalenterin ”punaisten päivien” läheltä löytyisi aika helposti lisää vapaa-aikaa kannusteenakin käytettäväksi. Saavutettavia tavoitteita, työllistymistä ja työn iloa sekä hyvää syksyä kaikille.

Juha Häkkinen Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Myynti&Markkinointi

5


4/17

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS 11

6

Suomi nousee suosta intohimolla ja kehtaamisella MMA ja Design Forum Finland toivat kesällä Porin SuomiAreenalle kuusi sanavalmista asiantuntijaa, jotka arvioivat niin suomalaisten mielenlaatua kuin osaamista ja yhteiskunnan toimia talouskasvun vauhdittajina. Graafinen fasilitaattori Raquel Benmergui dokumentoi keskustelun piirtämällä.


Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

16

26

32

Esimies on asiakaspalvelija

Raha motivoi, tavara ei

Lean vapauttaa salatut voimat

Liiketoimintajohtaja Ilkka Kurkela minimoi huonoina päivinä ihmisten kanssa vietetyn ajan, jotta negatiivinen ilmapiiri ei välity eteenpäin.

MMA:n kyselyn mukaan myyntiammattilaisia palkitaan yleensä rahalla ja se motivoikin useimpia eniten.

Lean-menetelmät ovat vuosia vauhdittaneet suomalaista teollisuutta. Nyt samoja oppeja sovelletaan myyntiin ja markkinointiin.

42

54

60

Uusi puheenjohtaja esittäytyy

Sähköautoilun kaksi maailmaa

Lakipalsta: Yrityssalaisuudet

MMA:n puheenjohtajaksi valittiin toukokuussa vaasalainen myyntipäällikkö Marko Hovinmäki. Ensitöikseen hän aloitti liitossa strategiatyön.

Kuinka valmis tuote sähköauto on? Milloin myyntiammattilainen voisi ajaa työajonsa pelkästään sähköautolla?

Yrityssalaisuuden rikkominen voi tapahtua vahingossa, sillä aina ei ole selvää, mikä on yrityssalaisuus ja mikä ei.

5 Pääkirjoitus 9 Puhetta johtavalta 10 Tässä & Nyt 14 Vaihtoaskel 15 Ensiaskel 16 Esimies on asiakas palvelija 20 Palkitseminen kirittää ja kismittää 26 Raha motivoi, tavara ei 32 Lean vapauttaa salatut voimat 36 Mitä yrityksen pitäisi tietää tubettamisesta? 38 Slush luo startup pöhinää Singaporessa

42 Puheenjohtaja Marko Hovinmäki haluaa terä- vöittää liiton toimintaa 44 MMA:n uusi hallitus esittäytyy 47 MMA:n opiskelija toiminnan kuulumisia 48 Syyllisyys ja ikävä ovat tuttuja työkseen matkustaville 50 Tunnekyvykkyys on irti- sanojan tärkein ominaisuus 51 MMA:n mökkihaku alkaa 52 Kesätapahtumia

54 Sähköautoilun kaksi maailmaa 56 Matkalla 58 Ideaa & Ilmiöitä 60 Lakipalsta: Yritys salaisuuden rikkominen 62 Myyntialan sopimukset 64 Kysy työelämästä 66 MMA kouluttaa 68 Totta vai tarua: MMA Keski-Suomi 69 Yhdistyksissä tapahtuu

MMA – myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen Reilu Kumppani

Päätoimittaja Juha Häkkinen Toimituspäällikkö Piia Kunnas Julkaisusuunnittelija Mari Niemi Toimitusneuvosto Jarmo Hyvärinen Jaana Immanen-Peuha Keijo Kankaanpää Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 54 €/vuosi, kestotilauksena 37 €/vuosi. Kuusi numeroa vuodessa. Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon. Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@otava.fi Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otava.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %. Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %. Levikki 26 408 LT 3/2012 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 85. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Kansikuvassa Ilkka Kurkela Kuvaaja Mikko Käkelä

Myynti&Markkinointi

7


LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTA Kerro, mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa Evolver Band -aktiivisuusrannekkeen. Ranneke näyttää kellonajan rannetta heilauttamalla. Kosketusnäyttöä pyyhkäisemällä voidaan tarkastella päivän mittaan otettujen askelten määrää, kuljettua matkaa tai poltettuja kaloreita. Ranneke mittaa automaattisesti myös yöllä nukutun unen levollisuutta. Voit myös aktivoida rannekkeen aktiivisuusmuistuttimen, näin ranneke muistuttaa värinällä, kun on aika jaloitella.  iOS- tai Android-puhelimeen yhdistetty ranneke osaa näyttää puhelimeen lähetettyjen teksti-, Whatsapp- tai Facebook-viestien lähettäjän. Ranneke ilmoittaa myös puhelimeen tulevasta puhelusta ja näyttää soittajan nimen. Rannekkeella voidaan myös etälaukaista puhelin vain ranneketta napauttamalla, näin saat otettua kätevästi ryhmäkuvat ilman vitkalaukaisinta. Roiskevesitiivistä ranneketta voit käyttää huoletta myös sateisilla lenkeillä.

Osallistu lukijakilpailuun osoitteessa lehti.mma.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@mma.fi (laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 4/17). Osallistumisaikaa on 5.10.2017 saakka.

Edellisen lehden 3/17 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin juttu Liikunta, hyvä uni ja ravinto hoitavat verenkiertoa. Moleskinen digitaalisen Smart Writing Setin voitti Kari Kuisma. Onnea voittajalle!

Lukijapalautetta: Tulipa taas luettua yhdellä istumalla kannesta kanteen. Mielenkiintoinen kokonaisuus! Nyt oli hyvin ja hienosti kuvia - kiitos kun aiempi palaute on otettu huomioon. Tulee kyllä aina luettua lähes jokainen artikkeli. Tässä numerossa hyvin jälleen tulevaisuuden trendejä esillä, unohtamatta kuitenkaan pitkän myyntiuran tehneitä. Hienoa että oli jotain juttua eläkeläisjäsenillekin.

8

Verkkolehti elää ajassa

Instagram

lehti.mma.fi

@mmaliitto #parhaatmukana

Seuraa meitä twitterissä #MMAliitto


PUHETTA JOHTAVALTA

MYYNTI- JA MARKKINOINTITYÖ VIE ETEENPÄIN

M

MA:n puheenjohtajan tehtävät lähtivät osaltani käyntiin toukokuisessa liittokokouksessa. Väistyvä puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen luovutti käädyt kaulaan ja näin puheenjohtajataival saatettiin alkuun. Jarmon tekeminen on aina ollut asiantuntevaa, myönteistä ja helposti lähestyttävää. Iso kiitos Jarmolle suurella sydä-

mellä tehdystä työstä. Myyntityön merkitys on aina ollut suuri ja tulee sitä olemaan jatkossakin. Tämä merkitys jää kuitenkin turhan usein piiloon. Uusien palvelujen, tuotteiden ja laitteiden oletetaan toisinaan olevan vain ajan tuomaa kehitystä tai luonnollista muutosta. Olisi syytä huomata, että myynti- ja markkinointityö mahdollistaa tämän. Meidän työmme vie asioita eteenpäin. Myyntityön arvostus ei sitä vastoin ole aina seurannut vaativia työtehtäviä. Tämä arvostus on kuitenkin mielestäni nyt nousussa ja sen eteen teemmekin kaikki yhdessä töitä. Oman työn arvostus on luonnollisesti se ensimmäinen askel. Pyydänkin, että ollaan rohkeasti esillä ja tuodaan ammattilaisuuttamme esille. Olemme aloittaneet tulevien vuosien suunnittelun. Uusi strategiasuunnitelma kulkee nimellä MMA 2022. Tähän työhön tulee osallistumaan hallituksen lisäksi syyskuussa lähetettävän lyhyen kyselyn kautta myös jäsenistö, valtuusto sekä toimiston henkilökunta. Näin saamme ajatuksia ja näkemyksiä monelta eri suunnalta. Tavoitteena on selkeä ja yhtenäinen MMA, jonka tulevaisuuden askelmerkit ovat ennalta suunniteltuja. Olen kokenut puheenjohtajana olevani oikeassa paikassa. Saan tehdä mielenkiintoista työtä meidän kaikkien eteen. Vastaanotto on ollut hyvää, kokemuksia ja uusia ihmisiä on tullut tavattua paljon. Odotan isolla mielenkiinnolla tulevaa kehitystä ja uusia rohkeita avauksia ja tekoja. Ollaan yhteyksissä. Marko Hovinmäki Puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

9


AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonnut Piia Kunnas

Pia Hautamäki

Laura Pääkkönen

Verkosto myyntijohdossa työskenteleville naisille Facebookissa on muutaman kuukauden ajan kokoontunut myyntijohdossa työskenteleville tai myyntijohtoon pyrkiville naisille suunnattu ryhmä WSL - Women Sales Leaders in Finland. Ryhmän perustajia ovat myynnin yliopettaja Pia Hautamäki Tampereen ammattikorkeakoulusta ja Social Selling -valmentaja Laura Pääkkönen. − Kaikki lähti siitä, kun Laura teki LinkedInissä hakuja myyntijohtajista. Hän huomasi, että naispuolisia myyntijohtajia tulee vastaan harvakseltaan. Tämä herätti miettimään, miksi naisia ei edelleenkään näy niin paljoa myynnissä kuin miehiä, ja etenkin myyntijohtoon asti eteneviä naisia vielä vähemmän, Pia Hautamäki kertoo. Kaksikko perusti Facebook-ryhmän, jonka tavoitteena on auttaa naisia hakeutumaan myyntijohdollisiin rooleihin liiketoiminnassa. − Ryhmässä jaetaan omia kokemuksia ja näkemyksiä esimerkiksi siitä, mikä jarruttaa naisten osuutta myyntijohdossa. Mitä me naiset voimme itse tehdä tai mitä se vaatii yrityskulttuurilta. Ryhmässä jaetaan myös uutisia, blogeja ja tutkimuksia myynnin teemoihin liittyen ja tietenkin autetaan kaveria edistymään urallaan, Hautamäki ja Pääkkönen kertovat. Kesäkuussa perustetussa ryhmässä on nyt lähes 800 jäsentä, ja ryhmään kuuluvat suunnittelevat jo myös paikallisia tapaamisia.

”Hissipuheemme ovat ylimalkaista sananhelinää ja trenditermien höpötystä.” Juha Ahola MMA:n blogissa 18.8.2017

10


LUE LISÄÄ VERKKOLEHDESTÄ OSOITTEESTA lehti.mma.fi

i.m

m

a.

fi

Enterprises Oy:n Vice President Mikko-Pekka Hanski todisti, että Piilaaksossa alkuperällä ei ole merkitystä. Innovaatioitahan me osaamme tehdä, mutta niiden kaupallistaminen tökkii. Hiltunen näki yhtenä syynä sen, että Suomessa korostetaan innovointia ja panostetaan tuotekehityksen, mutta jätetään myynti huomiotta. Epävarmuuden sieto, riskinotto, yrittäjyys ja tulevaisuuteen varautuminen auttaisivat Suomea eteenpäin. Sunshine Kaidi New Energy Groupin varatoimitusjohtaja Carl Haglund korosti, että kasvu on meidän kaikkien vastuulla. Kasvupotentiaali on hänen mukaansa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, sillä konepaja- ja metsäteollisuudella menee jo tosi hyvin.

le ht

P

oistetaan vähättely, vahingonilo ja kannustinloukut. Tuplataan väkimäärä, annetaan julkista tunnustusta, kannustetaan epäonnistuneita ja kehutaan toisiamme. Näillä keinoilla hilaisivat SuomiAreena-panelistimme Suomea suosta. MMA:n ja Design Forum Finland nostivat Porissa lavalle kuusi sanavalmista asiantuntijaa. Moderaattori Ville Tolvanen piti huolta siitä, että keskustelijoiden otsat eivät ehtineet rypistyä ja yleisö viihtyi. Suomalaisten asenteiden ja ajattelutavan muutoksella maa voitaisiin kääntää paremmalle kasvu-uralle, pohtivat panelistit. Talousasiantuntija Sixten Korkman nosti uuden kasvun lähtökohdaksi intohimon. Futuristi Elina Hiltunen kehotti suomalaisia kehtaamaan. Kalevala Korun toimitusjohtaja Riitta Huuhtasen mielestä pelkäämme virheitä ja haluamme siksi hioa tuotteiden yksityiskohdat, niin että muut ehtivät maailmalle ennen meitä. Suomalaisuus tarjoaa brändille ja tarinoille mainion ytimen, mutta se ei riitä myyntivaltiksi kansainvälisillä markkinoilla, tietää Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen. Maailmalla menestyneen Idean

Kuva: Kalle Kataila

SUOMI NOUSEE SUOSTA INTOHIMOLLA JA KEHTAAMISELLA

Myynti&Markkinointi

11


AJASSA

TÄSSÄ&NYT Tampereelle uusi yrittäjäyhteisö Tampereelle avattiin keväällä uusi Crazy Town -yrittäjäyhteisö. Ensimmäinen CT-yhteisö syntyi Jyväskylässä vuonna 2002 ja toinen viime vuonna Hämeenlinnassa. Tampereen Crazy Town sijaitsee ydinkeskustassa rautatieaseman vieressä ja kaikkien liikennemuotojen, pysäköintitilojen ja palveluiden äärellä. Se on avoin, moderni, osin kaksikerroksinen tila, jossa on eri kokoisia toimistoja sekä avointa työtilaa. Jäsenyrittäjä voi käyttää kaikkia tiloja. Jäsenyysratkaisuja on avoimesta työtilasta ilman vakituista työpistettä kiinteisiin, monen hengen toimistoihin. Laajennusremonttien jälkeen päästäneen sataan jäsenyritykseen. Yhteisön vetäjä Timo Lahti tunnistaa yritysten keskeisen ongelman: Tuote on kunnossa, kunhan joku vain myisi sen. Hän näkee myynnin yrittäjille paljon mahdollisuuksia näissä yhteisöissä. Myynnin ammattilainen voisi olla myös yhteisön jäsen ja palvella useita yrityksiä. − Kansainvälisen myynnin yrittäjälle saattaisi löytyä lisätuotteita kannattavuutta vahvistamaan, Lahti uskoo. Hän on varma, että myynnin piilotyöpaikkoja saataisiin esiin, kunhan myynnin ammattilaiset ja yhteisön yrittäjät saataisiin samaan pöytään. Oili Valkila

Joko olet hyödyntänyt Member+ -palvelua? Sähköinen ajopäiväkirja, Priority Pass yli tuhannen lentokentän VIP loungeen, alennusta Keventäjät painonhallinta- ja hyvinvointipalvelusta sekä hotellitarjouksia. Tässä esimerkkejä eduista, joita saat Member+ -jäsenenä. Rekisteröidy palveluun osoitteessa www.memberplus.fi ja saat näkyviin myös Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n jäsenille kohdennetut edut ja palvelut. Seuraamalla Member+ -palvelua Facebookissa kuulet ensimmäisenä uutuuksista ja erikoistarjouksista.

REILU KUMPPANI MMA-SEMINAARI Ihmiset eivät muista, mitä teit tai sanoit. Ihmiset muistavat, mitä sait heidät tuntemaan. Työelämässä on puhuttu kyllästymiseen asti digitalisaatiosta ja muutoksesta. Uusista työkaluista ja tekniikoista. Hypetyksestä huolimatta perinteinen myyntityö, vuorovaikutus ja ihmisten välinen kohtaaminen ei ole muuttunut mihinkään. Asiakastapaamisten vähentyessä yksittäisen kohtaamisen merkitys vain kasvaa. Miten kohdata asiakas ihmisenä kanavasta riippumatta? Miten jättää tunnejälki ja kuinka omia vuorovaikutustaitoja voi kehittää? Tervetuloa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n järjestämään Reilu kumppani -seminaariin 24. lokakuuta kello 8 alkaen uudistuneen Akavatalon valopihalle Helsinkiin. Tilaisuus pidetään Reilun kaupan viikolla. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa mma.fi/reilukumppani.

”42 % pienten yritysten markkinoijista tekee ostopäätöksen intuition perusteella.” Lähde: Digital IT Trends -tutkimus

12


MUISTOKIRJOITUS

VESA JUSSILA IN MEMORIAM

M

yynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n (tuolloisen SMKJ:n) entinen toiminnanjohtaja Vesa Jussila kuoli 11.8.2017 Helsingissä. Vesan poismenoa edelsi vaikea, vuosia kestänyt neurologinen sairaus, joka vaati kestävyyttä ja voimia niin Vesalta kuin hänen läheisiltäänkin. Vesa Jussila syntyi 12.1.1959 Soinin kunnassa. Ylioppilastutkinnon suoritettuaan ja armeijan käytyään nuoren miehen mielessä kangasteli opintojen jatkaminen yliopistossa tai suuntautuminen sotilasuralle. Opiskelupaikka Kadettikoulussa jäi vastaanottamatta ja ylioppilaan opinahjoksi tuli Jyväskylän yliopisto. Siellä opiskelujen myötä Vesa kiinnostui myös opiskelijapolitiikasta ja edunvalvontatyöhön liittyvästä maailmasta. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten - tuolloisen Suomen Myyntimiesten Keskusjärjestön – palveluksessa Vesa Jussila aloitti marraskuussa 1993 nimikkeellä järjestöpäällikkö. Liiton johtoon Vesa valittiin kesäkuun alussa vuonna 2000 uudella nimikkeellä toiminnanjohtaja; aikaisempi liiton palkkajohtajan titteli ”pääsihteeri” siirrettiin samalla historiaan. Ennen liittomme pestiä Vesa ehti työskennellä muun muassa toimihenkilöjärjestö TVK:n palveluksessa. Jos Vesa Jussilan aikakausi MMA:n palveluksessa on kiteytettävä lyhyesti, on kirjoittaja epäonnistunut, jollei tekstistä löydy kahta asiaa: Liiton nimenvaihdosta ja jäsenhankinnan kehittämistä. Nimiuudistuksessa 1994 liitto jätti taakse vanhan nimensä Suomen Myyntimiesten Keskusjärjestö ja määritti itsensä uudella tavalla Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisiksi. Vanha lyhenne SMKJ säilyi vielä tuolloin nimen perässä. Vesalla oli merkittävä ja ennakkoluuloton rooli myös nykyaikaisen suoramarkkinointikampanjoinnin lanseeraamisessa ammattijärjestön jäsenhankinnan välineeksi. Vuosien ajan merkittävää tulosta saavuttanut, suoraan jäsenehdokkaiden kotiosoitteisiin suunnattu ja muussa mediassa ilmoittelulla tuettu jäsenhankintakampanjointi oli aikanaan jotakin uutta. Se myös vaati liiton sisällä aikaisempien ajatusten tuulettamista sekä uskoa ja perusteluja ja idean myyntiä siitä, että jäsenhankintaan suunnattu määrärahojen ja työn lisäys on hyvä investointi. Uusi jäsenhankinnan tekemisen tapa herätti aikanaan ensin vastustusta ja sai aikaan kirpeää palautetta, varsinkin kilpailijaliitoistamme. Vesan usko ja taipumattomuus palautteen ja joskus painostuksenkin alla muotoutui kuitenkin myöhemmin kysytyn luennoitsijan rooliksi. Vesaa kaivattiin, kun järjestöissä tarvittiin uutta näkemystä jäsenhankintaan. Vesa Jussilan taipale katkesi inhimillisesti katsoen liian aikaisin, vain 58-vuotiaana. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA sekä Vesan toimiaikana liiton hallintotehtävissä työskennelleet ja liiton henkilökunta muistavat Vesaa lämmöllä ja kunnioituksella. Juha Häkkinen toiminnanjohtaja

Myynti&Markkinointi

13


TYÖ &UR A

S VA IHTOA

K EL

ain ka on hiljatt jäsenen, jo :n A M M e Esittelemm n urallaan. den askelee ottanut uu

ti • Timo Lah htaja, • Myyntijo Tampere Crazy Tow n

Mediamyynnistä ihmisten yhdistäjäksi

T

imo Lahti aloitti vuodenvaihteessa Tampereen Crazy Town -yritysyhteisön vetäjänä. Myynti ja tietoala ovat aina vetäneet häntä. Internetin yleistyessä Lahti meni mediamyyjäksi Keltaiseen pörssiin. Ajan juttu oli verkkobanneri. Keltainen pörssi siirtyi vuonna 2000 Sanomille, ja niin teki Lahtikin. Syntyi Sanomien ensimmäinen kohdennettu bannerijärjestelmä, joka ”haistoi” selaajan käytöksestä sukupuolen ja mainosti tuotteita sen mukaisesti. 2005 Lahti siirtyi Almamedian Autotalli.comin tuotepäälliköksi. – Jatkoimme digitaalista kehittämistä autojen ja kiinteistömyynnin ympärillä Etuovi.comissa. Yksi tuote oli geokohdennettu auto- ja kiinteistömainonta. Uusi, kilpaileva tulokas Jokakoti.fi aiheutti kuitenkin Almassa paniikkinappulan painamisen alkuvuodesta 2013, ja aloitettiin ytneuvottelut. 14

– Liiketoiminta muuttui paljon ja oma tiiminikin hajosi. Oli aika vaihtaa alaa. Aikani etsittyäni löysinkin jotain todella erilaista; kansainvälisen Regus-toimistohotelliketjun. Perustin siellä alabrändin ”Regus Kora” Aalto yliopistolle, Lappeenrannan tekniselle yliopistolle ja Tampereen tekniselle korkeakoululle. Yksiköissä tähdättiin hieman samaan kuin Crazy Townissa nyt, eli yrittäjien verkostojen kasvattamiseen ja kaupallisten kontaktien löytämiseen Suomessa ja ulkomailla. – Se oli minulle kova, mutta tehokas oppikoulu: Iso, kansainvälinen, kasvoton ja byrokraattinen yhtiö, joka haluaa pysyä ydinliiketoiminnassaan eli toimistohotelleissa. Alabrändi Regus Kora lopetti Suomessa, ja Lahti keskusteli Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredean edustajien kanssa siitä, miten Tampereella voitaisiin jatkossa yhdistää liiketoimintaosaamista ja tutkimusta, koska konsepti toimi erinomaisesti.

Juuri niihin aikoihin löytyi Crazy Town -ketju, joka oli ajatellut laajentumista Tampereelle, ja intressit yhtyivät mitä parhaimmalla tavalla. Oili Valkila

Timon uusimmat urastepit

1/2017 –

vetäjä, myyntijohtaja, Crazy Town Tampere

2015−2016

projektipäällikkö, NMT Kuopio-lehti

2012–2015

Myyntipäällikkö, Alma Mediapartners Oy, digitaalisten tuotteiden myynti Alman ja Arenapartnersin medioihin

2010–2012

Partner Manager, Alma Mediapartners Oy, digitaalinen tuotekehitys Alman ja Arenapartnersin n. 15 maakuntamediaan


Myyntiin ja markkinointiin sattuman myötä

O

kuljen asiakkaideni kanssa lyhyen projektin tai pitkän toimeksiantosuhteen puitteissa. Teen kaikenlaista ruohonjuuritason myynnistä ja markkinoinnista myynnin ja markkinoinnin johtamiseen ja suunnitteluun. Lisäksi kirjoitan ja tuotan sisältöä, joka on minulle erityisen mieluisaa. Opiskelijaelämäni on hieman poikkeuksellinen, sillä olen opiskellut lähes koko tutkinnon etäopintoina enkä ole opintojeni aikana asunut ollenkaan pääkaupunkiseudulla. Koskaan ei kuitenkaan tiedä mitä kohtaamiset opiskelijaelämässä tuovat tulleessaan tulevaisuudessa – sain yhden asiakkaani opiskelukaverini kautta. Parasta työssäni on, että aina kasvaa ja oppii uutta. Lisäksi nautin todella paljon ihmisten kohtaamisesta. Jokaiselta uudelta tuttavuudelta voi oppia jotain, kun malttaa kuunnella ja kysyä. Kun tajusin päätyneeni myyntialalle, aloin pohtia MMA:n jäsenyyt-

tä, sillä kaikenlainen verkostoituminen on mielestäni tärkeää. Ensimmäisen kosketuksen MMA:sta olen saanut netin kautta, olen saanut paljon apua esimerkiksi sopimusten tekemiseen MMA:n nettisivujen tietopankista. Liityin MMA:han mahtavassa ja innostavassa Myyntibattle-tapahtumassa keväällä, joka oli muuten ensimmäinen MMA:n tapahtuma, johon olen osallistunut.

Susannen kysymys konkarille:

Millainen palkkausmalli on kannustavin ja toimivin myyntialalla? Lue vastaus verkkolehdestä

i.m le ht

ENSIASKEL MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

m

a.

fi

len opinnäytetyötä vaille valmis liiketalouden tradenomi Haaga-Helia Ammattikorkeakoulusta, pääaineena hieman yllättäen laskentatoimi ja rahoitus. Ennen kaupallisia opintojani olen opiskellut journalismia/viestintää ja valmistunut vaatetusalan artesaaniksi. Kipinä yrittämiseen vahvistui yläasteen ja ammattikoulun yrittäjyystunneilla ja kuvitteellisia liiketoimintasuunnitelmia tehdessä. Ensimmäisessä työpaikassani myin farkkuja ja näenkin polkuni tuosta työstä tähän pisteeseen jonkinlaisena jatkumona. Siellä sain myös todella laadukkaan koulutuksen asiakaspalveluun ja noita oppeja sovellan edelleen asiakaskohtaamisissa. Perustin maaliskuun 2017 alussa oman yritykseni Obvian, jonka päätoimiala on B-to-B-myynti ja asiakaskohtaamiset. Hyppään sisälle asiakkaani yritykseen ja tiimiin ulkopuolisena asiantuntijana, käärin hihat ja

• Susanne Suvilaakso, 27 • Toimitusjohtaja-tekijä, Obvia Oy • Kolme taitoa, jotka haluaisin oppia: Haluaisin oppia inbound-myyntiä, tulla superhyväksi ajankäytön organisoijaksi ja seisomaan päälläni.

Myynti&Markkinointi

15


TYÖ &UR A

Teksti Anni Karppanen Kuvat Mikko Käkelä

ESIMIES ON ASIAKASPALVELIJA Liiketoimintajohtaja Ilkka Kurkela minimoi huonoina päivinä ihmisten kanssa vietetyn ajan, jotta negatiivinen ilmapiiri ei välity eteenpäin. Esimiehenä hän haluaa saada alaisensa loistamaan.

K

un Helsingin yliopiston HY+:n liiketoimintajohtaja Ilkka Kurkela avaa työpaikkansa oven, hän hengittää syvään ja miettii, minkälainen työkaveri ja esimies hän haluaa tänään olla. Sama toistuu työpäivän jälkeen kotiovella: selkäytimestä tuleva tapa miettiä hetken ajan sitä, mitä tuo seuraavaan kohtaamiseen tullessaan. – Mieliala, tunnetila ja fiilis välittyvät eteenpäin. Minimoin huonoina päivinä ihmisten kanssa vietetyn ajan, jotta en välitä negatiivista ilmapiiriä eteenpäin, Kurkela kertoo. Ei Kurkela tietenkään peru tapaamisia huonon fiiliksen takia. Hän pitää kuitenkin erittäin tärkeänä oman tunnetilan tunnistamista. Työpaikalla pitää voida sanoa 16

ääneen, että nyt ei ole hyvä päivä. Se on osa inhimillisyyttä. Ja inhimillisyydestä Kurkela puhuu mielellään.

Koulutuspalveluita yrityksille Ilkka Kurkela johtaa Helsingin yliopiston HY+:n yrityksille ja organisaatioille myytäviä koulutuspalveluita. Tuotteita ovat sekä kaikille avoimet koulutukset että yrityksille ja organisaatioille räätälöidyt opintokokonaisuudet. Lisäksi HY+ on mukana erilaisissa yhteiskunnallisissa kehityshankkeissa sekä kansainvälisessä koulutusviennissä. Esimerkiksi parhaillaan on käynnissä hanke, jossa saudiarabialaisia opettajia on perheineen puolen vuoden ajan tutustumassa suomalaiseen koulutusjärjestelmään. HY+ auttaa ihmisiä ja organisaatioita ylläpitämään osaamista ja oppimiskykyä nopeasti muuttuvassa työ-


Ilkka Kurkela puhuu Reilu kumppani -seminaarissa 24. lokakuuta Helsingissä. Tutustu tapahtumaan osoitteessa mma.fi/reilukumppani.

Myynti&Markkinointi

17


TYÖ &UR A

elämässä. Tuntuu, että koskaan aiemmin ei ole tarvinnut juosta yhtä kovaa pysyäkseen ajan hermolla. – Vauhdin tarpeeseen kätkeytyy paradoksi. Ihmisen pitää osata pysähtyä, ja vieläpä oikealla hetkellä. Kun pysähdyt, aivosi voivat paremmin. Inhimillisyys kaiken hässäkän keskellä vapauttaa luovuuden ja mahdollistaa onnistumisen, Kurkela sanoo.

Sataprosenttisesti läsnä Työelämän muutoksessa korostetaan paljon erilaisia digitaitoja, joihin HY+:kin tarjoaa koulutusta. Kurkela kuitenkin uskoo, että jatkuvan informaatiotulvan keskellä työelämässä esiin nousevat ihan uudenlaiset ongelmanratkaisukeinot ja itsensä johtaminen. – Yhä tärkeämpää on se, että osaa olla sataprosenttisesti läsnä tietyssä hetkessä. Tämä tarkoittaa sitä, että osaa sulkea kaikki ulkoiset ärsykkeet ja keskittyä hetkeen. Lisäksi työelämässä vaaditaan yhä enemmän kalenterointitaitoja, kun kännykkään saapuu jatkuvasti viestejä eri kanavista. Yhdeksi esimerkiksi Kurkela nostaa hänen oman saapumisensa työpaikalle. Kun hän esimiehenä saapuu avokonttoriin, hän ei tee sitä kännykkä kädessä tai ala ensimmäisenä käydä läpi sähköposteja. Hän haluaa olla silloin työntekijöidensä käytettävissä.

Organisaatiota ei ole ilman asiakasta Kurkela on koulutukseltaan filosofian maisteri, pääaineenaan – yllättäen – historia. Hän teki paljon töitä lukion jälkeen päästäkseen lukemaan lakia. Ovet oikeustieteelliseen avautuivat, mutta kahden vuoden opiskelun jälkeen Kurkela koki, että se ei ollut hänen uransa. Lakiopinnot jäivät kesken ja vaihtuivat historiaan. – Historia on aina kiehtonut minua. Haluan hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja pitkän ajan perspektiiviä. Myyntityö tuli osaksi elämää opiskeluaikana asiakaspalvelun kautta. Kurkela on aina ollut kova tekemään töi-

tä, muun muassa McDonald’silla ja Stockmannilla. Töiden kautta asiakkaiden ja ihmisten kohtaaminen tuli tutuksi. – Myynti on kovaa ja rankkaa työtä, jota ei Suomessa arvosteta tarpeeksi. Myyjän tärkein taito on empatiakyky. Pohjimmiltaan myynti on toisen osapuolen tarpeen tunnistamista ja siihen vastaamista, oli asiakas ostamassa sitten uusia juoksukenkiä tai kummipojan syntymäpäivälahjaa, Kurkela sanoo. – Jokaisen yrityksen tärkein hetki on se, kun asiakas tekee ostopäätöksen. Organisaatiota ei ole, jos sillä ei ole asiakasta.

Digitaalisen markkinoinnin edelläkävijä Valmistuttuaan Kurkela on työskennellyt koulutusten parissa. Ensimmäinen työpaikka oli koulutusyritys Valmennustiimi Eximia Oy:n markkinointipäällikkönä vuonna 2007. Tuolloin markkinointibudjetista siirrettiin yhä enemmän panoksia printistä verkkoon ja Kurkela sai olla mukana kehityksessä. – Asiakasprosessi tuli kehitettyä ja koettua alusta loppuun: miten asiakkaita saadaan ja miten heidät tehdään tyytyväisiksi, Kurkela sanoo. Vuonna 2011 Ilkka Kurkela aloitti Johtamistaidon Opisto JTO:lla digitaalisen myynnin ja markkinoinnin asiantuntijana. Samaan aikaan hän muutti vaimonsa työn perässä New Yorkiin ja teki vuoden ajan etätöitä Suomeen Manhattanilta. Se sopi hyvin yrityksen digitaalisuuden edistäjälle, joka pääsi samalla tutustumaan USA:n oppilaitoksiin. Vuoden New Yorkin matkasta teki jännittävän myös se, että sinne lähti kaksi ihmistä, mutta Suomeen palasi kolme; kaksi viikkoa ennen paluulennon lähtöä perheeseen syntyi tytär. Lapsen kahden ensimmäisen elinviikon ajan Kurkela juoksi puku päällä virastoissa, jotta he saavat vastasyntyneelle lapselle passin lentoa varten. – Yritäpä ottaa vastasyntyneestä USA:n passivaatimukset täyttävä kuva, Kurkela naurahtaa ja esittelee lompakostaan otosta, joka ei mennyt läpi.

”INHIMILLIYYS KAIKEN HÄSSÄKÄN KESKELLÄ VAPAUTTAA LUOVUUDEN JA MAHDOLLISTAA ONNISTUMISEN.” 18


ILKKA KURKELA • työskentelee HY+:n liiketoimintajohtajana. • on kotoisin Tampereelta. Asuu Helsingissä vaimon ja 4-vuotiaan tyttären kanssa. • on koulutukseltaan filosofian maisteri Tampereen yliopistosta. • harrastaa vapaaaikanaan liikuntaa ja kisaa leuanvedon SM-kisoissa.

Noustaan ylös ja jatketaan

Kotiinpaluun aikaan Johtamistaidon Opisto JTO yhdistyi Management Institute of Finlandiksi. Kurkelalla alkoi uusi työ Executive MBA -koulutusohjelman johtajana. MBA-koulutus oli suunnattu yritysten ylimmälle johdolle. – MBA-koulutus on yritykselle hintava investointi. Minun työni oli saada ihmiset luottamaan ja asiakkaat kokemaan, että koulutus on koko rahan arvoinen. Samalla pääsin sparraamaan asiakasryhmiä pitkin Piilaaksoa, Sveitsiä ja Lontoota. MIFiltä Kurkela siirtyi vuonna 2014 ihan eri maailmaan, lehtoriksi Laurea ammattikorkeakouluun. Laureassa hän opetti muun muassa digitaalista myyntiä ja markkinointia tradenomiopiskelijoille. Viimeisin urasiirto tapahtui vuoden 2017 alussa, jolloin 35-vuotias Kurkela aloitti nykyisessä työssään HY+:n liiketoimintajohtajana. Hänet pyydettiin mukaan rekrytointiprosessiin, eikä vaihto lehtorin työstä ollut helppo. Uusi työ jännitti ja pelotti. – Kyllä minä mietin, että miten selviän tästä, kuten työpaikan vaihdossa aina käy. Rohkea askel on kuitenkin palkittu. Onneksi meillä on mahtavan osaava porukka ja vaikeina hetkinä autamme toinen toisiamme. Kurkelan puheessa vilisevät sanat huippu, upea, mahtava ja huulilla säilyy koko ajan hymy. Mutta sitä elämä ei suinkaan aina ole. – Kyllä jokaisessa työpaikassa on ollut ne omat heikot hetkensä eikä työ todellakaan ole aina ruusuilla tanssi-

mista. Silloin kun tulee turpiin, oppii eniten. Joskus haasteet päättyvät epäonnistumiseen, mutta ne kuuluvat elämään. Silloin noustaan ylös ja jatketaan.

Ripaus jämäkkyyttä Uudessa työssä parasta on Kurkelan mielestä työyhteisö sekä kokemus siitä, että hän saa auttaa ihmisiä. Esimiestyön myötä Kurkela haluaisi oppia lisää jämäkkyyttä, sillä työelämässä on paljon asioita, jotka on vain tehtävä. Tulevaisuudessa hän haluaa kehittyä hyväksi johtajaksi ja sitä roolia Kurkela pyrkii toteuttamaan jo nyt. – Johtamistehtävä on pohjimmiltaan asiakaspalvelua. Haluan raivata esteet ja luoda edellytykset porukan onnistumiselle. Tehtäväni on sytyttää ihmiset ympärilläni loistamaan. Kurkela tunnustaa olleensa uransa alussa hyvin asiakeskeinen Excel-ihminen. Pitkin matkaa hän kuitenkin ymmärsi, että ihmiset ja heidän auttamisensa on avain onnistumiseen työelämässä ja elämässä yleisemminkin. Samaan aikaan hän ymmärsi verkostojen merkityksen. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ihmiset auttavat toisiaan. Historiasta hän on oppinut syvän viisauden: tunne itsesi. Kurkela haluaa auttaa ihmisiä tiedostamaan, mitkä asiat kukin kokee tärkeiksi ja mistä asioista kukin syttyy. – Harrastukset kertovat intohimoista ja pikkuhiljaa töistä ja harrastuksista olisi toivottavaa löytää yhtymäkohtia. Sieltä löytyy se sisäinen palo tekemiseen, Kurkela sanoo. Myynti&Markkinointi

19


TEEMANA

PALKITSEMINEN

20


Teksti Jukka Nortio

PALKITSEMINEN KIRITTÄÄ JA KISMITTÄÄ Mikään palkitsemismalli ei ole kyllin hyvä kaikille. Huonoin vaihtoehto on jättää palkitseminen sikseen. Neljä asiantuntijaa kertoo, mitä palkitsemisen kehittämisessä pitää ottaa huomioon. 21


PALKITSEMINEN

P

alkitseminen on periaatteessa yksinkertaista: hyvästä suorituksesta saa enemmän euroja kuin huonosta. Tästä huolimatta palkitsemisen kehittäminen ei ole helppoa. Palkitsemisjärjestelmiä rakentavan Alexander Incentivesin toimitusjohtajan Kristina Wichmannin mukaan palkitseminen perustuu siihen, että yritys tunnistaa kolme asiaa: mitä myydään nyt ja tulevaisuudessa, miten myynti käytännössä tapahtuu ja kuka tai ketkä toteuttavat myynnin. – Palkitsemismallin pitää kertoa, minne yritys on menossa. Palkitsemisjärjestelmällä viestitään myyjille ja koko organisaatiolle yrityksen suunnasta, Wichmann sanoo.

Rooli ratkaisee – Myynnin rooli organisaatiossa on palkitsemisen lähtökohta, tähdentää parikymmentä vuotta palkitsemisjärjestelmien kanssa työtä tehnyt Reward Agencyn konsultti Samuli Sistonen. Rooli määräytyy myyntitavasta eli minkälaista myyntiä tehdään. Onko kyseessä yksinkertainen transaktioihin perustuva tuotemyynti, ratkaisumyynti, konsultoiva myynti vai syvään kumppanuuteen perustuva partnership-myynti. – Erilaisissa myyntimalleissa myyjillä on erilainen rooli ja myös palkitsemisen pitää olla erilaista, Sistonen sanoo. Volyymiin perustuvassa transaktiomyynnissä kiinteä palkka voi olla hyvin lähellä nollaa, jolloin myyjä 22

elää myyntiprovisiolla. Toisessa ääripäässä eli partnership-myynnissä peruspalkka voi olla 80–90 prosenttia. Volyymi on helpoin tapa mitata myynnin onnistumista, mutta silloin myyntiä tehdään helposti katteen kustannuksella. Sistonen suositteleekin, että palkitsemisjärjestelmä luodaan sekä volyymin että katteen pohjalle ja niiden rinnalle otetaan korkeintaan yksi mittari. – Pitää olla tarkka siitä, ettei mittareihin sekoiteta peruspalkkaan ja myynnin prosessiin liittyviä asioita, kuten asiakaskäyntien määrää, Sistonen varoittaa.

Pidä malli yksinkertaisena Yksinkertaisuus on valttia palkitsemisjärjestelmässä. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Myynnin palkitsemisen ongelmat johtuvat usein siitä, ettei organisaatioissa ole selkeää myyntikulttuuria ja myynnin johtaminen on kehittymätöntä. – Ongelmana on usein se, että myynnillä ei ole kannustinpalkkioita eikä selkeää siihen liittyvää tavoiteasetantaa. Maksetaan vaan pelkkää kiinteä palkkaa, jonka kautta toiminnan ohjaaminen on vaikeaa. Tavoiteasetanta ja johta-

minen tökkii. Palkkamalli on tällöin liiankin yksinkertainen, Sistonen sanoo. Kun myynti on yhä enemmän ratkaisumyyntiä ja jatkuvaa myyntiä, asiakastyytyväisyys korostuu myynnin mittarina. – Myynnin ja palvelun laatu nousevat euromääräisten mittareiden rinnalle. Samalla on huolehdittava siitä, että mittaristo pysyy yksinkertaisena. Tyypillisesti mittareita on kaksi tai kolme, Wichmann sanoo. Tavoitteena pitää olla myynnin roolien, mittareiden ja palkkiojärjestelmien lukumäärän minimointi. – Palkitsemisjärjestelmässä pitää selkeästi identifioida kunkin myyntiin osallistuvan rooli ja tavoitteet, joiden mukaan palkitsemismalli ja mittarit valitaan. Järjestelmän tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen kaikille niille, joita palkitaan samankaltaisesta myynnin roolista. Näin vältetään virhealttiit ja raskaat rakenteet, Wichmann sanoo. Palkitsemismalleja kopioidaan suurilta ja menestyneiltä yrityksiltä, kuten Suomessa Nokialta. Näin ei pitäisi tehdä, sillä jokaisen yrityksen tulee rakentaa palkitsemisensa oman strategiansa, yrityskulttuurinsa ja myyntimallinsa mukaan.

PALKITSEMISJÄRJESTELMÄÄ ON AUDITOITAVA SÄÄNNÖLLISESTI MYYJIEN KANSSA.


Selkeät ja avoimet palkitsemisperusteet Mittareiden ja palkitsemisen avoimuus tulee olla sillä tasolla, että kaikki organisaatiossa tietävät, mitä tavoitteita on, miten niitä mitataan ja mistä palkitaan. Työntekijöiden on hyvä tietää, että myyjiä palkitaan myynnin volyymeista ja vaikkapa asiakaspalvelun laadusta, mutta palkkioiden euromääräisiä tasoja ei välttämättä kannata avata koko organisaatiolle. Se kuinka paljon kunkin palkasta on kiinteää ja palkkiopohjaista, on työntekijän ja työnantajan välinen asia. – Kun palkkioperusteet ovat selkeät, kaikki organisaatiossa ymmärtävät, miksi myyjät toimivat tietyllä tavalla, palautejärjestelmiä toimittavan Questbackin executive advisor Juhamatti Muuraiskangas sanoo. Palkitsemisen avoimuus edesauttaa työntekijöiden liikkuvuutta. Kun myynnin omakseen tunteva tuotekehityksen työntekijä tuntee myynnin palkitsemismallin, hän pystyy arvioimaan, kannattaisiko siirtyä myyjäksi. – Avoimuus antaa myös työntekijöille mahdollisuuden kehittää mallin toimivuutta, Sistonen sanoo.

Notkeasti muuttuva malli Myynnin pelisääntöjä ja palkitsemista ei ole helppo muuttaa. Vastarintaa tulee aina. Palkitsemisjärjestelmän on kuitenkin kyettävä reagoimaan liiketoiminnan muutoksiin. Wichmann kertoo esimerkin Microsoftilta. – It-alalla on perinteisesti palkittu siitä, että myyjä saa nimen paperiin, jonka jälkeen projekti on heitet-

ty tuotantoon. Nyt yhtiö myy yhä useammin asiakkaalle jatkuvaa palvelua, josta asiakas maksaa käytön mukaan. Myyjä joutuu miettimään, miten hän ja koko organisaatio palvelee asiakasta niin, että asiakas hyödyntää palveluita koko ajan enemmän. Myyjä tekee koko ajan yhteistyötä tuotantotiimin kanssa ja asiakaspalvelun rooli korostuu. Myyntitapa, myynnin mittarit ja palkitseminen ovat muuttuneet täysin yhtiön strategian ja toimintatavan muutoksen myötä. Työnantajan on syytä kehittää palkitsemisjärjestelmää yhdessä työntekijöiden kanssa, jotta se koetaan oikeudenmukaiseksi ja jotta se toimii halutulla tavalla. Tilanteet voivat muuttua niin yrityksen sisällä kuin markkinoilla nopeasti ja siksi palkitsemisjärjestelmän on kyettävä reagoimaan muutoksiin. Jos palkitsemisjärjestelmä ei kannusta yrityksen tavoitteiden mukaisiin suorituksiin, sitä on aika korjata. – Palkitsemisjärjestelmää on auditoitava säännöllisesti myyjien kanssa. On varmistuttava siitä, että palkitsemisjärjestelmä motivoi myyjiä ja on samalla linjassa yhtiön strategisten tavoitteiden kanssa. Palkitsemisjärjestelmässä voi olla ristiriitoja tai epäoikeudenmukaisuuksia, joita esimiehet eivät havaitse. Myyjät ovat itse parhaita asiantuntijoita kertomaan, mikä heitä motivoi, Wichmann sanoo.

Vain myyjiä palkitaan myynnistä Palkitsemismalleissa on tarkoin rajattava ne ihmiset, jotka kuuluvat sen piiriin ja ne jotka jäävät järjes-

Peukutuksilla ja Teslalla arvonantoa Yrityksen omien some-kanavien suosittelujen hyödyntäminen on uusinta uutta palkitsemisessa. Esimiesten ja kollegojen antamat peukutukset, pisteet ja muut arviot työtekijän suorituksesta ovat samanlaista palautetta kuin asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Niitä voidaan jopa käyttää osana palkkiomallia. – Uusilla palkitsemistavoilla halutaan usein myös luoda yrityksen brändiä ja yhteisöllisyyttä. Arvostusta voidaan osoittaa avoimesti ja muutenkin kuin rahallisilla palkitsemiskeinoilla. Ihmisille viestitään suoraan, missä hän on onnistunut ja mitä häneltä odotetaan, Alexander Incentivesin toimitusjohtaja Kristina Wichmann sanoo. Modernissa yrityksessä luodaan yhteisöllisyyttä myös silloin, kun onnistumisia juhlitaan yhdessä ja kaikille työntekijöille jaetaan hyvää. Yksi yritys vie koko porukan viikonlopuksi kylpylään, toinen hankkii Teslan vapaaseen käyttöön, kolmas tarjoaa ilmaisia kunnonkohotuskursseja ja neljäs jakaa yhtiön osakkeita koko henkilöstölleen. Ne eivät ole tuloksentekijöiden palkkioista pois.

23


PALKITSEMINEN

MYYNTIIN ERI TAVOIN OSALLISTUVILLA TYÖNTEKIJÖILLÄ EI VOI OLLA SAMANLAINEN PALKITSEMISMALLI. 1. 2. telmän ulkopuolelle. Tämä on sitä haasteellisempaa, mitä monisäikeisemmästä ratkaisumyynnistä on kyse. – Ratkaisumyynnissä, konsultoivassa myynnissä ja partnershipmyynnissä tarvitaan usein laaja tiimi ja paljon erilaista osaamista. Tällöin myös palkitsemismallissa on huomioitava muutkin kuin lopullisen kaupan klousaava myyjä, Sistonen sanoo. Myyntiin eri tavoin osallistuvilla työntekijöillä ei voi olla samanlainen palkitsemismalli. Organisaation pitää Sistosen mukaan osata erottaa ne, jotka tekevät varsinaisen myynnin ja ne, jotka ovat myynnin tukijoukkoja. Myyjiä palkitaan myynnin tuloksista ja muita omista onnistumisistaan. – Myyntijohdolla pitää olla selkeä kuva siitä, kuka tekee myynnin tuloksen. Myyntiin perustuva palkkiomalli pitää rajata selvästi niille, jotka myynnin tekevät. Samalla pitää huolehtia siitä, ettei pelkästään myynti saa palkkiota hyvästä tuloksesta. Palkkiomallissa koko myyntitiimin tuloksen ja jokaisen myyjän oman suorituksen tasapaino on tärkeä. Se määräytyy paljolti myynnin toimintatavan mukaan: mitä enemmän myynnin kehittäminen ja asiakasvastuut on jaettu tiimille, 24

sitä suurempi osa palkkiosta tulee tiimin tuloksesta. – Henkilökohtaisen suorituksen osuuden pitää olla aina merkittävä osa palkitsemista. Vain se motivoi myyjiä parempiin suorituksiin, Sistonen sanoo.

Ydintehtävistä palkitaan Sosiaalinen myynti on vahvistanut myynnin ja markkinoinnin yhteistyötä. Markkinoinnin tuottamia liidejä voi helposti mitata ja myös sitä, miten ne lisäävät myyntiä. Markkinointia voidaan palkita liidien määrän ja laadun mukaan, samalla kun myyntiä palkitaan liideistä generoitujen klousattujen kauppojen perusteella. Tästä voidaan mennä pidemmällekin. – Markkinoinnin palkitsemisen osaksi voidaan tuoda myös ne myynnin generoimat eurot, jotka ovat tulleet markkinoinnin liideistä, Sistonen sanoo. Entä miten palkitaan myynnistä organisaatioiden muita tekijöitä, kuten tuotekehitystä? – Kannattaa tarkoin harkita, miten eri henkilöstöryhmillä on vaikutusta myyntiin. Tavoitteiden ja mittareiden pitää olla sellaisia, mihin voi suoraan vaikuttaa. – Tuotekehityksestä on aika pitkä matka myyntiin. Tuotekehityksen palkitseminen on parempi sitoa

suoraan heidän työhönsä, kuten tuotekehitysprojektien onnistumiseen, Sistonen sanoo. Wichmann korostaa, että eri henkilöiden vaikutus myyntiin pitää laskea sekä siitä, mikä vaikutus hänellä on myynnin tulokseen, että siitä, mikä osuus hänen työstään liittyy myyntiin. – Jokaisen roolin osalta pitää miettiä, mikä hänen tehtävänsä on, mitkä hänen tavoitteensa ovat ja mistä sekä kuinka paljon häntä halutaan myynnistä palkita, Wichmann sanoo.

3.

Pois siiloista Myynnin onnistumisen mittaamiseen tarvitaan uusia mittareita, koska ostokäyttäytyminen on muuttunut niin, että suuri osa ostopäätöksestä tehdään paljon ennen kuin myyjä pääsee vaikuttamaan asiaan. Tämä haastaa myös sen mallin, että vain myyjiä palkitaan myynnin mittareilla. – Organisaation pitää olla hyvin selvillä, mikä vaikutus kenelläkin on myyntiin. Pääsääntö on se, että kaikilla pitää olla yhtenäiset mittarit eli pois siiloista. Jos myyjiä mitataan euroilla ja asiakaskokemuksella ja palkitaan niiden mukaan, samoja mittareita pitää käyttää muihinkin työntekijöihin, Muuraiskangas sanoo. Toinen tapa on yksilöiden sijaan tai lisäksi palkita kerralla kokonaisia tiimejä. Tällöin palkitsemistavat ovat usein muuta kuin euroja. – Tiimien onnistumisia voidaan palkita juhlimalla isoja kauppoja yhdessä koko tiimin kanssa. Samalla tavalla pitää myös osata käsitellä tappiot. Nekin pitää avata, jotta


niistä opitaan. Näin niistä päästään kerralla yli, eikä niitä tarvitse vatvoa pitkään, Muuraiskangas sanoo. Uusien mittareiden tuominen vaatii aina perinpohjaisen sisäänajon. – Myyjille pitää avata selkeästi, miksi uusi mittari tarvitaan, miten se vaikuttaa päivittäiseen työhön ja miten sitä valvotaan. Myyjille pitää syntyä tunne, että mittareilla kannustetaan parempaan suoritukseen, eikä niin, että valvotaan entistä tarkemmin myyjien tekemisiä, Muuraiskangas sanoo.

Hyvä johtaja tuunaa mittareita Mittaamista ja palkitsemista ei pidä koskaan perustaa yksin taloudellisiin mittareihin. Se tuottaa Muuraiskankaan mukaan pahimmillaan eriarvoisuutta myyjien keskuudessa. – Myyjäporukassa on aina erilaista kauppaa tekeviä ihmisiä. On niitä, jotka tekevät kovaa ja nopeasti isoa volyymikauppaa. Toiset taas pyrkivät esimerkiksi isoon keskikaupan kokoon. Jos erilaisia myyjiä mitataan pelkästään yksinkertaisilla volyymimittareilla, heidät asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan. Se on hyvin epämotivoiva tilanne. Myyntitiimin sisällä mittareita voidaan tarvittaessa säätää optimaalisiksi. – Hyvä myyntijohtaja tuntee joukkonsa niin, että pystyy mittareita ja palkitsemista säätämällä kannustamaan kutakin myyjää hänen työnsä kannalta oleellisissa asioissa. Näin mittaamisella ja palkitsemisella ohjataan kaikkia myyjiä entistä parempaan tulokseen.

Asiakaskokemus eurojen rinnalle Palautejärjestelmiä toimittavan Questbackin executive advisor Juhamatti Muuraiskankaalla on vuosikymmenen kokemus työskentelystä myynnin kanssa: markkinoinnissa, myynnin kehittäjänä ja nykyään yhä enemmän myynnin sparraajana. Hän korostaa, että myynnin onnistumista pitää mitata myös sillä, miten asiakas kokee myynnin toiminnan. – Palkitsemisen perustana on oltava kovien lukujen rinnalle niitä asioita, jotka toteuttavat yrityksen strategiaa. Kun asiakkaalle luvataan esimerkiksi laadukasta asiakaspalvelua, niin sen toteuttamista pitää mitata ja siinä onnistumista palkita.

Myyntikäyntien laatu syyniin Asiakaspalautetta kerätään kaikkialla, mutta asiakkaan kokemusta myynnin toiminnasta mitataan vain harvoissa yrityksissä. – Myyntijohtajat osaavat ulkoa pipelinen ja minkälaisia keskikauppoja tehdään. Harva osaa kertoa, miten asiakas on kokenut viimeisimmän myyntikäynnin. Tai jos näin on, myyntijohtajan vastaus perustuu myyjän kertomukseen siitä, että ”asiakaskäynti meni tosi hyvin”. Kun myyjä saa palautetta myyntityöstään, hän voi kehittää sitä ja tämä näkyy myös tilissä. – Joku myyjä voi olla hyvä rakentamaan asiakkaalle keskustelemalla hyviä ratkaisuja ja toinen taas klousaamaan kauppoja. Asiakkaalta saadun palautteen perusteella myyjä voi kehittää omaa toimintaansa ja näin vaikuttaa tulotasoonsa.

Pientä kisaa palautteesta Asiakaskokemuksen mittaamista tehdään edelleen paljolti vain kerran tai pari vuodessa. Parempi olisi liittää se jokaiseen myyntikäyntiin, jolloin myyjä voi nopeasti reagoida siihen, miten hän toimii. Digitalisaatio antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Muuraiskankaan edustama Questback tarjoaa tähän Myynnin pulssi -nimistä järjestelmää, jolla kerätään ja analysoidaan myyntitapahtumatietoa. Tämän tiedon perusteella voidaan kehittää koko myynnin toimintaa ja kukin myyjä saa tiedon, miten hän voi parantaa suoritustaan. – Näin voidaan rakentaa myös tervettä myyjien välistä kilpailua. Otetaan asiakaskokemusmittarit osaksi myyntipalavereja ja käydään avoimesti läpi, kuka on milläkin myynnin osa-alueella paras myyjä. Jukka Nortio

25


PALKITSEMINEN

MMA:n palkitsemiskysely:

RAHA MOTIVOI, TAVARA EI Teksti Piia Kunnas

26


MMA T

UTKI

M

Myyntiammattilaisia palkitaan yleensä rahalla ja se motivoikin useimpia eniten. Sen sijaan ylimääräinen vapaa on toivottu, mutta vähän hyödynnetty palkitsemistapa.

R

aha on myyntialalla tyypillinen kannustin, eikä suotta. Yli 500 euron rahallinen korvaus osoittautui MMA:n palkitsemiskyselyyn vastanneiden henkilöiden mielestä kaikkein motivoivimmaksi palkitsemismuodoksi. Toiseksi eniten vastaajia motivoi ylimääräinen vapaa ja kolmanneksi eniten vapaaajan matka. Kuusi kymmenestä vastaajasta kertoi, että työnantaja palkitsee häntä rahallisella korvauksella. 77 % oli tyytyväisiä työnantajan rahalliseen palkitsemiseen. Rahallisen korvauksen on kuitenkin oltava riittävän suuri, jotta se motivoi. ”Rahallinen bonus on

kiva, jos siitä jää verojen jälkeen jotain käteenkin”, kommentoi eräs vastaaja. Rahallinen korvaus oli arvossaan erityisesti alle kolmekymppisten vastaajien keskuudessa.

Vapaa-aika on haluttu palkinto Raha ei kuitenkaan ole kaikille vastaajille ensisijainen kannustin. 24 % vastaajista ilmoitti, että heitä motivoi eniten jokin muu kuin rahallinen korvaus. Tämä ryhmä arvosti eniten ylimääräistä vapaata, vaikka rahallinen korvaus nousi lähes yhtä motivoivaksi tekijäksi. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että ylimääräistä vapaata käytetään palkitsemismuotona varsin vä-

hän verrattuna siihen, miten paljon työntekijät sitä arvostavat. ”Olisi mukava juhlistaa arjessa onnistumisia ilman mitään suurempia seremonioita. Usein pelkkä rehellinen kiitos riittää. Ja vapaa-aika olisi palkinnoista paras”, kertoi eräs vastaaja. Ylimääräisen vapaan tuoma hyöty edellyttää, että työt on järjestetty niin, että vapaan voi todellisuudessa myös hyödyntää. ”Ylimääräisiä vapaita/lomia on valitettavasti hankala pitää ilman, että ne eivät vaikuttaisi lisäävästi työmäärään, kun palaa takaisin töihin. Lisäksi asemastani johtuen olen tavoitettavissa myös lomaaikoinani.”

27


PALKITSEMINEN

Kuinka paljon ylennys motivoi sinua? Vastaajat ovat arvioineet asiaa asteikolla 1–10. 0

2

4

6

8

8,2

26–30 vuotta

7,5

31–40 vuotta

6,8

41–50 vuotta

5,9

51–62 vuotta

63 vuotta tai yli

10

5,6

vastausten keskiarvo kyseisessä ikäluokassa

Ravintolan paras myyjä saa vapaapäivän Osuuskauppa Maakunta palkitsee Kajaanin ja Vuokatin ruokaravintoloiden parhaita myyjiä ylimääräisellä vapaapäivällä. Henkilöstöpäällikkö Pia Nevanperä kertoo, että palkallinen vapaa valikoitui palkkioksi, koska se on tuntuva palkinto, mutta ei kohtuuton muiden kannalta. − Vapaapäivästä tuli pilottijakson aikana hyvää palautetta. Vapaapäivän muodossa saatu raha tuntuu henkilökohtaisemmalta kuin pelkkä rahakorvaus, Nevanperä sanoo. Ravintolatyöntekijöiden kohdalla ei välttämättä ensimmäisenä tule mieleen se, että palkitsemisen perusteena on juuri myynti eikä esimerkiksi asiakaskokemus. 28

− Meillä oli aikaisemmin asiakastyytyväisyyteen perustuvat mittarit, mutta kun palkitsemismalli koskee sekä vähittäiskauppaa että matkailu- ja ravitsemiskauppaa, niin mallia ei ole helppo luoda. Asiakastyytyväisyys-mittarissa vastaajien määrä yksilöä kohti vaihteli suuresti. Myynti on vertailukelpoisin ja yksinkertaisin mittari. Myynti kertoo myös, onko meillä tyytyväisiä asiakkaita, Nevanperä sanoo. Myynti valikoitui mittariksi vuosi sitten tehdyn pilottijakson aikana, jolloin etsittiin uusia tapoja palkita henkilöstöä. Samalla haluttiin löytää helpommin seurattavia mittareita, jotta jokainen muistaa miten häntä mitataan ja palkitaan ja pystyy siten vaikuttamaan henkilökohtaiseen suoriutumiseensa.

− Tarjoilija kiinnostuu siitä kokonaisuudesta, mitä hän voi asiakkaalle tarjota. Mittari kannustaa lisämyyntiin, jolloin saamme samalla tyytyväisempiä asiakkaita. Keittiö on myös tärkeässä roolissa koko ravintolan onnistumisen kannalta, Nevanperä sanoo. Osuuskauppa Maakunnassa on käytössä monia palkitsemistapoja. Myyntiä seurataan päivittäin ja viikoittain, ja tulospalkkiot maksetaan kuukausittain. Parhaalle myyjälle annettava ylimääräinen vapaapäivä jaetaan neljän kuukauden välein.

Ylennys yhdelle, mitali toiselle Vapaa-ajan matka oli MMA:n kyselyyn vastanneiden mielestä kol-


Miten työnantajasi palkitsee sinua? Rahalla

Jakamalla kiitosta kahden kesken tai julkisesti

Ei mitenkään

Illanvietolla yhdessä kollegan/tiimin kanssa

Palkintomatkalla

Koulutuksilla ja seminaareilla

Ylimääräisellä vapaalla

Ravintolaillallisella

Elämyksillä

Muuten 0

100

200

300

400

500

600

vastaajamäärä

manneksi motivoivin palkitsemistapa. Rahan lisäksi kärjessä ovat siis asiat, jotka tuovat lisää vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia olla läheisten kanssa. ”Provision lisäksi budjetin ylityksestä olisi kiva saada esimerkiksi pidennetty viikonloppuloma jonnekin perheen kanssa”, toivoi yksi vastaaja. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tutkimuksen mukaan 46 % väestöstä haluaisi käyttää nykyistä enemmän aikaa vapaa-ajan harrastuksiin. Mikä nuorempi, sitä suurempi osuus haluaisi käyttää enemmän aikaa harrastuksiin sekä ystävien ja tuttavien tapaamiseen. Jo kaksi kolmasosaa alle 35-vuotiasta ajattelee EVAn tutkimuksen mukaan näin.

Palkitse eri ikäisiä eri tavoin Pyysimme MMA:n palkitsemiskyselyyn vastanneita arvioimaan asteikolla 1-10 sitä, miten paljon erilaiset palkitsemistavat motivoivat. Yli 500 euron rahallinen korvaus oli kaikissa ikäluokissa motivoivin vaihtoehto, mutta erityisesti raha korostui 26–30-vuotiaiden keskuudessa. He antoivat tälle palkitsemistavalle arvosanan 9,5, kun esimerkiksi 51-62-vuotiaiden arvosana oli 8,7. Yli 63-vuotiaiden keskuudessa rahan motivoiva merkitys jälleen nousee. Eri ikäisiä erottaa eniten se, että 31–62-vuotiaita motivoi toiseksi eniten ylimääräinen vapaa. Tässä ryhmässä vapaa-ajan merkitys korostuu, sillä kolmanneksi eniten heitä motivoi vapaa-ajan matka. Yli 40-vuotiaita motivoi myös uuden oppinen. Mielenkiintoisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen voi olla työnantajan kannalta hyvä palkitsemismuoto, mutta myös panostus tulevaisuuteen. Työntekijän osaamisen kehittyminen kun koituu myös firman hyväksi. 26–30-vuotiaita kiinnostaa ylennys ja illanvietto työporukan kanssa, kun taas yli 30-vuotiailla työroolissa tehtävät palkintomatkat sekä elämykset ja illanvietot työporukan kanssa jäävät listan häntäpäähän. Kyselyn valossa näyttää siltä, että tavaralla palkitseminen on tullut tiensä päähän. Tavaralahja pitää jumbosijaa kaikkien ikäryhmien vastauksissa.

29


PALKITSEMINEN

Tukeeko työnantajasi palkitsemisjärjestelmä yksilö- vai ryhmäsuorituksia?

15 % 24 %

36 % 25 %

Palkitseminen perustuu yksilösuoritukseen Palkitseminen perustuu tiimin/muun ryhmän yhteissuoritukseen Palkitseminen perustuu sekä yksilö- että ryhmäsuoritukseen En tiedä

MMA:n kyselyyn vastanneilla alle kolmekymppisillä ei vapaaajan arvostaminen näy yhtä paljon. Heitä motivoi rahan lisäksi eniten ylennys ja illanvietto työporukan kanssa. Yli kolmekymppisiä työroolissa tehtävä palkintomatka ja illanvietto tiimin tai kollegan kanssa ei tämän kyselyn mukaan motivoi. Eri ikäisillä korostuvat hieman erilaiset asiat. ”Matka ja näin eläkeiän kynnyksellä mitali rintaan pitkäaikaisesta ja tuloksekkaasta sekä konserniyhteistyötä kehittäneestä työstä”, toivoi pitkän työuran tehnyt vastaaja.

Omaan tulokseen pitää voida vaikuttaa Kysyimme myös, tietävätkö vastaajat, millaisten tavoitteiden saa30

vuttamista bonuksen tai provision saaminen edellyttää, jos he sellaista saavat. Valtaosalla oli selkeä käsitys siitä, millaista työsuoritusta kannustimet edellyttävät. Osa kritisoi kuitenkin sitä, että tavoitteet on asetettu niin korkeiksi, että niiden saavuttaminen on epätodennäköistä tai niihin ei voi itse vaikuttaa. ”Bonusjärjestelmä ei nykyisessä työssäni palkitse, vaikka tekisi loistavaa tulosta.” Joka neljännellä vastaajalla palkitsemisjärjestelmä perustuu joko yksilö- tai ryhmäsuoritukseen, hieman yli joka kolmannella molempiin. Koko yrityksen tai ryhmän suoritukseen perustuva palkitseminen herätti arvostelua. ”Omaan provisiooni/bonuksee-

ni (kvartaaleittain maksettava) vaikuttaa nykyään koko yrityksen suoritus. Aiemmin vain oma onnistuminen merkitsi. Oma onnistuminen ollut erinomaista viimeiset kolme vuotta, mutta yritystasolla vaihdellut, joten koen oman liksani laahaavan suoritustasooni nähden. Erittäin epämotivoivaa!” ”Enemmän painoa henkilökohtaiselle panokselle, nyt ”perässävedettävät” saa saman bonuksen kuin tuloksen tekijät.”

Huono työilmapiiri vaikeuttaa palkitsemista Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivä Rauramo ymmärtää vastaajien palkitsemismalliin liittyvän tuskan.


− Pitäisi olla sekä yhteisön että yksilön palkitsemista, jotta jokainen voi vaikuttaa siihen, että tulee huomioiduksi. Järjestelmän oikeudenmukaisuus vaikuttaa myös työilmapiiriin, Rauramo sanoo. Huono työilmapiiri vaikeuttaa palkitsemista. Sanallinen kiitos tai muu muistaminen toimii palkitsemiskeinona, jos tunnustus on aito ja työpaikalla on hyvä ilmapiiri. Jos taas työyhteisössä on katkeruutta ja ristiriitoja, kannustimet saatetaan kokea kiusalliseksi, Rauramo uskoo. − Eräässä työyhteisössä asiakkaat saivat ehdottaa kuukauden henkilöä. Kun oma työyhteisö ei osoittanut tukea ja iloinnut tunnustuksesta, tunnustuksen saajaa hävetti ottaa palkinto vastaan. Rauramo kannustaa neuvottelemaan palkitsemistavoista myös työntekijöiden kanssa, jotta palkitseminen tuottaa lisäarvoa ja hyvää mieltä, eikä käänny itsenään vastaan.

Muista lyhyen aikavälin kannustimet ”Joku huomioiminen, joskus ihan suusanallinen kiitos kipeän keikan jälkeen olisi riittävä.” Kyselyn avoimissa vastauksissa toistui sanallisen palautteen merkitys. Monelle jo ääneen lausuttu kiitos ja tunnustus on riittävä palkinto. 61 % vastaajista on tyytyväisiä siihen, miten paljon sanallista tukea ja kiitosta saa työnantajaltaan. Vastaavasti tyytymättömiä on 39 %. Palkitsemisen motivoivimmat elementit näyttävätkin muodostuvan kolmesta asiasta: ääneen

KOMMENTTI Piia Kunnas

Kiitos on halpa kannustin MMA:n palkitsemiskyselyn vastauksista tuli kaksijakoinen olo. Raha motivoi selvästi eniten myyntialan ammattilaisia, ja sen rooli korostuu erityisesti alle kolmekymppisillä. Samaan aikaan kuitenkin lähes joka neljäs ilmoitti, että häntä motivoi enemmän jokin muu kuin raha, ja avoimista vastauksista paistoi kiitoksen kaipuu. Työnantajien olisi helppo vaikuttaa ihmisten motivaatioon ja viihtymiseen yksinkertaisesti panostamalla johtamiseen ja pienten asioiden huomioimiseen. ”Lähes 11 vuotta samalla työnantajalla, tänä aikana kaksi sairaspäivää. Olisihan toki kiva, jos jotenkin huomioitaisiin”, kirjoitti eräs vastaaja. ”Työnantaja voisi huomioida myös muut kuin taloudelliset/määrälliset tavoitteet, esim. sovittu tapa toimia”, kommentoi toinen. Aina ei tarvita rahaa tai muuta palkkiota. Yllättävän monelle riittäisi se, että joku taputtaisi selkään tai heittäisi ylävitoset. Helppo nakki – vai se kaikista vaikein?

lausutusta kiitoksesta, rahallisesta korvauksesta ja ylimääräisistä vapaista. Joskus pitkän tähtäimen rahallinen palkitseminen on kunnossa, mutta pienet, ajassa elävät tunnustukset puuttuvat. ”Tällä hetkellä käytössä on vuotuinen tulospalkkausjärjestelmä sekä pitkän aikavälin henkilöstörahasto. Lyhyempää sykliä palkitsemiseen kaipaisin.” ”Provikkaa tulee tietysti kuten pitääkin, mutta joskus tulee oivallus tai työtä, joka ei johda kauppaan, mutta vie silti firmaa eteenpäin. Siitä riittää tunnustus viikkopalaverissa.”

Kyselyyn vastasi 5.6.–12.6.2017 yhteensä 916 henkilöä. Vastaajista oli naisia 28 % ja miehiä 72 %. 84 % vastaajista työskenteli yli 50 henkeä työllistävässä yrityksessä.

31


M ARKKINOINTI

Teksti Jukka Nortio Kuvat Antti Kurola, Ilkka Havaksen kuva Sam Jamsen

LEAN VAPAUTTAA SALATUT VOIMAT Lean-menetelmät ovat vuosia vauhdittaneet suomalaista teollisuutta. Nyt samoja oppeja sovelletaan myyntiin ja markkinointiin.

R

ovaniemeläinen liikunta- ja leikkipaikkaratkaisujen toimittaja Lappset on ottanut leanin käyttöön koko yrityksessä. – Lean on tuonut työhön paljon struktuuria ja sen myötä työn tekeminen on kyllä tehostunut, Lappsetin viestintäpäällikkö Irma Kuukasjärvi kertoo. Hän kertoo esimerkin uusien verkkosivujen tuotannosta. – Teimme verkkosivujen uudistamisesta visuaalisen rautalankamallin, josta olemme nähneet koko projektin ajan, mitä milloinkin pitää tehdä. Meillä on ollut tehtävätaulu, jota olemme käyneet yhdessä läpi kolme kertaa viikossa. Jokaisella tiimin jäsenellä on taulussa omat tehtävät itse kirjoitettuina muistilappuina. Ne helpottavat asioiden muistamista ja hahmottamista kokonaisuuteen.

Yhteiseen hiileen Lean-menetelmillä saadaan eri työvaiheissa oleva näkymätön työ näkyväksi, kun kaikki työt kirjataan yh32

teiseen paikkaan. Leanin mukaiset työskentelytavat helpottavat myös muistia, jolloin aivot eivät kuormitu liikaa. Leaniin olennaisesti kuuluva osallistaminen vahvistaa tiimiläisten itseluottamusta ja tiimin yhteishenkeä. Luottamus tiimin keskuudessa vahvistuu, kun jokainen tietää mitä tehdä ja saa itse vaikuttaa omaan työskentelyyn aikataulun puitteissa. – Jokainen työntekijä näkee selkeästi oman työnsä merkityksen kokonaisuuteen. Kuukasjärvi myöntää, että hän oli aluksi kriittinen, sopivatko tekniseksi mielletyt lean-menetelmät markkinoinnin ja viestinnän luovaan suunnitteluun. Kokemus on osoittanut ennakkoluulot turhiksi. – Olemme parissa vuodessa oppineet hyödyntämään leanin eri toimintatapoja. Osastorajat ylittävät lean-workshopit ovat olleet Kuukasjärvelle mieleen. – Kaizen-työpajatyöskentelyn toimintatavat ja pelisäännöt ovat

Tehtävät purkissa. Visuaalinen johtaminen on keskeistä lean-filosofiassa. Jokainen tiimiläinen kirjoittaa itse omat tehtävänsä kahden viikon suunnitelmataululle. Tehtävien valmistumisen jälkeen yksittäiset tehtävälaput tallennetaan ja lasketaan projektin päätyttyä yhteen. Näin saadaan ns. näkymätön työ näkyväksi, työkuormitusta jaettua ja työmuistia helpotettua.


Markkinointiassistentti Sara Wagner-Prenner käy läpi omia kahden viikon suunnitelman mukaisia tehtäviä.

Viestintäpäällikkö Irma Kuukasjärvi (vas.), markkinointiassistentti Sara Wagner-Prenner ja markkinointijohtaja Hannu Ylinenpää scrum-viikkotaulun tehtäviä läpikäymässä.

Myynti&Markkinointi

33


M ARKKINOINTI

osoittautuneet todella hyviksi. Me keskitymme työpajoissa pelkästään kulloinkin käsiteltävään asiaan. Olemme sopineet muun muassa, ettei workshopin kolmen 45 minuutin työskentelyjakson, eikä taukojenkaan aikana, lueta sähköposteja eikä soitella kännykällä. Näin saamme enemmän aikaan, kun kaikki ovat täysillä osallisina yhteisessä työssä, Kuukasjärvi kertoo Lappsetin markkinoinnin ja viestinnän työtavoista.

Johdon tahto Pari johtoryhmän jäsentä nosti lea-

nin Lappsetissä alun perin pöydälle. He olivat havainneet sen aiemmissa työpaikoissaan hyväksi tavaksi toimia. Ensituntuman jälkeen johtoryhmä tutustui eri yrityksissä leanin hyödyntämiseen ja ryhtyi pohtimaan, miten sitä hyödynnetään parhaiten Lappsetissa. Päätös uudesta toimintavasta tehtiin vuoden 2014 lopussa. – Olemme leanin hyödyntämisessä vielä aivan alkuvaiheessa. Viikkopalavereissa hyödynnämme visual management -työkaluja. Niiden avulla jokaisen tehtävät on merkitty

Lean on lääke uudistumiseen Lean on nosteessa nyt, kun sen saloja avaava Eric Riesin kirja Lean Startup – Kokeilukulttuurin käsikirja on ilmestynyt suomeksi. Kirjan kustantaja sekä City Digitalin ja EatAndTheCityn perustaja ja toimitusjohtaja Ilkka Lavas avaa leanin merkitystä. ”Lean-menetelmillä tehdään asioita avoimesti ja jatkuvasti parantaen. Sen avulla vähennetään turhaa tekemistä ja pyritään suoraviivaisuuteen. Myynnissä ja markkinoinnissa leanillä puretaan organisaation sisällä olevia siiloja ja parannetaan yhteistyötä sekä organisaation sisällä että asiakkaiden ja muiden sidosryhmien välillä. Meidän organisaatiossa tämä merkitsee sitä, että myynti ja markkinointi ovat jatkuvasti yhteydessä asiakkaan kanssa chat-palvelun avulla. Emme enää tee tarjouksia, vaan yhdessä kehitämme asiakkaalle parhaan ratkaisun. Leanin mukaan kaikki tieto on koko ajan avoimesti kaikkien saatavilla ja kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun silloin, kun se on tarpeellista. Lean on meillä jokapäiväistä tekemistä yrityksen sisällä, kun myynti, markkinointi ja tuotekehitys toimivat koko ajan samassa poolissa tuotekehitysprosessin aikana. Myynti syöttää asiakkailta saatuja ideoita tuotekehitykseen, jolloin ideat ja inspiraatiot lähtevät heti itämään tuotekehitysprosesseissa. Tämä toimintatapa antaa meille nopean reagointikyvyn asiakastarpeisiin ja samalla työntekijämme tuntevat olevansa koko ajan mukana kehittämässä uutta ja merkittävää palvelua. Leanin kanssa kannattaa lähteä liikkeelle ottamalla käyttöön nykyaikaiset reaaliaikaiset keskustelukanavat. Tästä ei pidä tehdä it-projektia, vaan nopea käyttöönotto myynnin ja markkinoinnin käytännön tarpeisiin. Yksinkertaisten kokeilujen kautta saadaan kokemuksia, joita voidaan hyödyntää seuraavissa ryhmissä ja projekteissa ja näin osaaminen karttuu koko ajan. WhatsApp tai Facebook Messenger on helppo tapa aloittaa ja siitä voidaan laajentaa helposti muihin välineisiin. Nopeimmat ja ketterimmät vievät kehitystä eteenpäin ja nopeasti myös muut organisaatiossa huomaavat, että mukaan kannattaa lähteä. Aina on kuitenkin myös niitä, joilla on voimakas muutosvastarinta. Johdon sitoutuminen ja tuki lean-menetelmien ja -välineiden käyttöön on tärkeää koko organisaatiolle. Lähtökohtana voi kuitenkin olla vaikka pienen myyntitiimin kokeilu, sillä alhaaltapäin lähtenyt kokeilu on usein tehokkain tapa testata uusia toimintatapoja aidoilla asioilla.”

34

kaikkien nähtäville kalenterin pariksi seuraavaksi viikoksi, markkinoinnista ja innovaatioista vastaava johtaja Hannu Ylinenpää sanoo. Yksinkertaiset työkalut ovat helpottaneet markkinoinnin johtamista käytännössä, kun jokaisen työntekijän tehtävien edistyminen ja työmäärä näkyy yhteisessä kalenterissa. Työntekijät ovat itse vastuussa tehtäviensä päivittämisestä ja he sitoutuvat niihin, kun päivittäin merkitsevät, miten työt etenevät. Lappsetin markkinointitiimissä on

”Lean on meillä jokapäiväistä tekemistä yrityksen sisällä, kun myynti, markkinointi ja tuotekehitys toimivat koko ajan samassa poolissa.” Ilkka Lavas


kaikkiaan kahdeksan henkilöä. Yrityksen johdon näkökulmasta markkinointi on ottanut leanin onnistuneesti käyttöön. – Visual management -työkalut ovat konkreettinen tapa ottaa leanmenetelmät osaksi päivittäistä työntekoa. Markkinointitiimin ja muiden toimihenkilöryhmien projektityöskentely ja päivittäinen johtaminen ovat selkeästi jäntevöityneet, kun aikataulut näkyvät kaikilla selkeästi projektikalenterissa, toimitusjohtaja Tero Ylinenpää sanoo.

kittyä. Työnjako ja vastuiden jakaminen ovat parantuneet selvästi, Hannu Ylinenpää sanoo. Avoimuus ja yhteiset pelisäännöt ovat tuoneet myös myyntiin paljon uutta voimaa. – Yksi yhteinen tapa käyttää CRM-järjestelmää sekä vakioitu tarjousten seuranta ja raportointi ovat parantaneet myynnin toimintaa merkittävästi. Tämä näkyy myös tuloksissa, Tero Ylinenpää sanoo.

Myynnin yhtenäiset työtavat

Parin vuoden matka leanin maailmaan on nostanut esiin myös ongelmia, sillä kulttuurimuutos ei tapahdu hetkessä. – Kun toimintatapoja standardisoidaan, aiheuttaa se aina vastustusta. Asioita ei voi enää tehdä oman pään mukaan. Tämä on ollut ajoittain tuskallista, mutta kokonaisuutena lean on saanut meillä hyvän vastaanoton, Tero Ylinenpää sanoo. Ongelmien voittamiseen on haettu oppia yrityksistä, jotka ovat käyneet läpi leanin käyttöönottovaiheet aiemmin. Yrityksen arvojenmäärittely nousi tässä vaiheessa tärkeäksi asiaksi, sillä yhteiset toimintatavat ja yrityskulttuuri voidaan rakentaa vain yhdessä luotujen arvojen päälle.

Lappsetin reilun kymmenen hengen kotimaan myyntitiimi on ottanut lean-menetelmät mukaan myyntiprojektien suunnitteluun. – Lean-työkaluilla lasketaan muun muassa kannattavuutta sitä kautta, kuinka paljon kuhunkin projektiin varataan resursseja. Tämän lisäksi myynnin etenemistä seurataan lean-menetelmän avulla viikko- ja kuukausitasolla, Tero Ylinenpää sanoo. Standardit työtavat ovat helpottaneet markkinoinnin työtapoja ja parantaneet työn jälkeä. Työn johtaminen on selkeytynyt ja jämäköitynyt. – Nyt tiedän entistä paremmin, mihin jokaisen pitää työssään kes-

Yhteisten arvojen päälle on hyvä rakentaa

– Rakensimme arvojemme päälle toimintatapamme ja siihen liittyvät päivittäisen toiminnan mittarit. Ne kertovat, toteutuuko arvojemme mukainen haluttu toimintatapa käytännössä. Olemme parin vuoden aikana jalkauttaneet nämä mittarit yritystasolta osastotasolle ja kunkin työntekijän arkeen, Tero Ylinenpää kuvaa muutosta. Pitkältä tuntuva, pian kolme vuotta kestänyt muutos on Hannu Ylinenpään mukaan riittävän pitkä ajanjakso, sillä yrityksen ja jokaisen työntekijän toimintatavan muuttaminen vaatii aikaa, jota ei voi kiirehtiä. – Muutos pitää tehdä pala palalta ja niin, että kustakin muutoksesta aina kerrotaan avoimesti. Näin ihmiset näkevät, miten jokainen muutos vaikuttaa työn arkeen. Lean ei ole mikään yksittäinen projekti vaan elämäntapa, jossa kaikki työntekijät sitoutetaan muutokseen mukaan, Hannu Ylinenpää sanoo. Lappset ottaa vasta alkuaskelia lean-tiellä. – Parin vuoden päästä meillä on myynnissä ja markkinoinnissa suurempi määrä lean-metodeja käytössä ja niiden vaikutukset näkyvät kaikkien työntekijöiden jokapäiväisessä työssä, Hannu Ylinenpää sanoo.

Markkinointiassistentti Jenni Tapio, markkinoinnin suunnittelija Päivi Taipale ja kotimaan markkinointipäällikkö Eveliina Salmivuori olivat yhdessä muun tiimin kanssa tuottamassa uusia verkkopalveluja tukemaan Lappsetin liiketoimintaa leanmenetelmiä hyödyntäen.

Myynti&Markkinointi

35


M ARKKINOINTI

Teksti Ville Kormilainen Kuva Tubecon

MITÄ YRITYKSEN PITÄISI TIETÄÄ TUBETTAMISESTA? Kun astuu aikuisena ensimmäistä kertaa sisään Hartwall Arenaan Tubeconin aikaan, seuraa ihmetys. Mistä Tubeconissa ja tubettamisessa on oikein kyse ja mitä tubettajat voivat antaa yrityksille?

36

K

un Tubeconin kirkkain tähti Roni Back astuu takahuoneesta lavalle, alkaa kiljuminen, jonka volyymitasoa saattaisi ehkä verrata takavuosien Dingon keikkoihin tai hysteriaan Spice Girlsin ympärillä parhaimpina aikoina. Tubecon 2017 on alkanut ja tapahtuman ensimmäisen päivän kohokohtiin kuuluu iso konsertti sekä maailman paras tubettajapaneeli, jota Roni Back vetää yhdessä tubettajaystäviensä kanssa. Mutta ennen kuin pääsemme asiassa eteenpäin, on syytä avata muu-

tama termi YouTuben, tubettamisen ja vloggaamisen ympärillä. YouTube on siis maailman suurin videoalusta ja nuorten käytetyin sosiaalinen media. YouTubeen ladataan joka minuutti 500 tuntia videomateriaalia ja nuoret käyttävät YouTubea kuten televisiota tai paremminkin television sijaan. YouTubeen videosisältöä säännöllisesti tuottavia ihmisiä kutsutaan tubettajiksi ja erilaisia tapoja tubettaa on lähes yhtä paljon kuin on videon tuottajiakin. Tubettamisen kenties yleisin muoto on vloggaaminen eli videoblogin tekeminen. Vlog-


gaajat tekevät videoita usein omasta arjesta ja päivän sattumuksista. Vloggaamisen lisäksi YouTubeen mahtuu kaikenlaista muutakin: pelitubettajia, musiikkitubettajia, kauneusaiheita, huumoria tai vaikkapa erilaisten esineiden murskaamista hydraulipuristimella. Tubecon on puolestaan Pohjoismaiden suurin YouTuben ympärille rakennettu tapahtuma, jossa fanit pääsevät tapaamaan idoleitaan, nauttimaan tubettajien tuottamasta ohjelmasta sekä viettämään aikaa ystäviensä seurassa. Elokuussa järjestettävä kaksipäiväinen Tubecon-tapahtuma keräsi tänä vuonna noin 17 500 tubettamisesta kiinnostunutta Hartwall Arenalle. Tubecon on myös kasvanut Suomen rajojen ulkopuolelle, ja se haki elokuussa joukkorahoituksella sijoittajia maailmanvalloitusta varten.

Tubecon Industry Day – Videoalan ammattilaispäivän antia Ennen varsinaisen Tubecon-fanitapahtuman alkua järjestettiin Tubeconin ammattilaispäivä Tubecon Industry Day, joka porautui YouTube-, markkinointi- sekä videokulttuuriin ammattilaisen näkökulmasta. Tänä vuonna lavalle nousi mm. CBS Newsin digijohtaja Christy Tanner, MEC Global -mainostoimiston luova johtaja Pele Cortizo-Burgess sekä iso liuta kotimaisia ja ulkomaisia markkinointialan vaikuttajia. Lisämausteen toivat lukuisat tubettajat, jotka kertoivat oman näkemyksensä videoiden tilasta. Tilaisuus lupasi hyvää vaikuttajamarkkinoinnin tulevaisuuden kannalta. Esimerkiksi Ruotsissa vaikuttajamarkkinoinnin ala, yhteistyö tubettajien kaltaisten vaikuttajien kanssa, kasvaa jo 20 prosentin vuosivauhtia päätyen tänä vuonna 660 miljoonaan Ruotsin kruunuun eli reiluun 70 miljoonaan euroon. Myös Suomessa kasvuluvut ovat vahvoja. Tilaisuudessa esiteltiin myös muun muassa Tubeconin ja A-lehtien sekä videoverkosto Töttöröön tutkimukset, jotka molemmat puhuivat samaa kieltä kaupallisista yhteistöistä. Toisin kuin ennakolta saattaa kuvitella, katsojat eivät vierasta kaupallisia yhteistöitä, vaan päinvastoin: läpinäkyvä yhteistyö kiinnostaa, toimii ja lisää kauppaa. Tubecon Industry Dayssa ääneen päässeet tubettajat toivoivat kuitenkin brändeiltä uskoa ja luottamusta sisällöntuottajan ammattitaitoon. Käsikirjoitettu mainossisältö ei toimi, vaan tubettajan pitää antaa olla oma luova johtajansa. Läpinäkyvyyden lisäksi aitous on tärkeä asia myös brändien kanssa tehtävissä yhteistöissä.

Nuoret siirtyvät YouTubeen – niin sinäkin Tilastojenkin valossa nuorimman sukupolven perinteinen televisionkatselu vähenee. YouTube on Suomen suosituin videoiden toistopalvelu jättäen taakseen mm. Ylen Areenan, Netflixin ja muut suoratoistopalvelut. Siinä missä perinteinen katselija kuluttaa YouTube-sisältöjä ehkä yksittäinen video kerrallaan, nuoret ja YouTuben somena löytäneet tilaavat eri tubettajien kanavia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kanavan tilaamalla tilaaja saa ilmoituksen kanavalle ilmestyneestä uudesta videosta. Tubettajat ovatkin kuin tvkanavia pienoiskoossa, oman näköisiä, omine sisältöineen. Yritykset voivat hyötyä ja oppia tubettajista monella tapaa. Eräs suoraviivaisin tapa on pyrkiä yhteistyöhön tubettajien kanssa. Suomessa toimii kolme isoa toimistoa, jotka manageroivat ja hallinnoivat tallissaan olevien tubettajien kaupallisia sisältöjä.

Yhteistyön tapoja on monia: sisältöyhteistyö, jossa yrityksen tuote tai brändi pääsee oikealle kohderyhmälle esiin oikeassa kanavassa, YouTube-mainonta Googlen kautta tai vaikkapa fanitapaamisten järjestäminen oikealle kohderyhmälle. Vielä toistaiseksi tubettajia seuraava yleisö on kovin nuorta, mutta kuten tutkimuksissakin on usein todettu, nuoret vaikuttavat vahvasti koko perheen kulutustottumuksiin. Tästä syystä perinteisten nuorisobrändien rinnalla olisikin kiinnostava nähdä myös muita, uudenlaisia ja erilaisella kulmalla tehtyjä brändiyhteistöitä. Kaupallista yhteistyötä tärkeämpää olisi kuitenkin jokaiselle yrityspäättäjälle ottaa pieni tietoisku tubettamisen maailmaan, koska YouTube ilmiönä vaikuttaa niin voimakkaasti nuoriin kuluttajiin, jotka siirtyvät ennen pitkää työelämään. Trendit ja nuorisoidolit luodaan nyt YouTubessa, ei keikkalavoilla.

Tästä syystä YouTube-kulttuuri, videoiden tekijät ja alan ympärillä tapahtuva keskustelu kannattaa ottaa haltuun, vaikka ei yhteistyötä itse suunnittelisikaan. Hyvä paikka on esimerkiksi ensi vuoden elokuun Tubecon. Sitä ennen kannattaa tsekata vaikkapa Suomen suosituimpien tubettajien videoita ymmärrystä lisäämään. Alkuun pääsee esimerkiksi vlogit.fi-listalta, jossa ylläpidetään tietoa Suomen seuratuimmista YouTube-kanavista. Palataanpa hetkeksi vielä Roni Backiin. Jos tubettaminen tuntuu kaukaiselta ajatukselta ja pienen piirin hömpötykseltä, kannattaa vilkaista hetken verran lukuja. Roni Backin kanavaa tilaa lähes 280 000 suomalaista ja kuukausittain hänen videoitaan katsotaan seitsemän miljoonaa kertaa. Vertailun vuoksi: esimerkiksi MTV3:n Katsomo-palvelu kerää kuukaudessa viisi miljoonaa katselukertaa. Myynti&Markkinointi

37


YRITTÄJY YS

Slush LUO STARTUP-PÖHINÄÄ

SINGAPORESSA

Slushin pitchauskisa on aloittelevalle startupille paras paikka tulla nähdyksi ja kuulluksi. − Myyntipuhe on oikealla raiteella, kun viisivuotias lapsi ymmärtää sen, kuvailee Singaporen pitchausmestari Edmund Shao. Teksti Tanja Harjuniemi Kuvat Stoorisoppi

38


S

tartup-maailmaan liittyy paljon myyttisiä mielikuvia. Toisille se näyttäytyy unelmahautomona, toisille unelmahöttönä. Startup-yritykset tekevät monin tavoin pesäeroa yrittäjyyden valtavirtaan. Ne pelaavat rohkeilla tuotehypoteeseilla ja puskevat eteenpäin ilman selkeää tulovirtaa tai edes konkreettista tuotetta. Suomesta Aasiaan laajentunut teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush sai viime syyskuussa hyvän vastaanoton Singaporessa, ja ehkä juuri siitä syystä, että se ravisteli sopivasti paikallista yrityskulttuuria. Aasialaiselle kulttuurille tyypilliset korkeat hierarkiat ja tiiviit sisäpiirit korvattiin startup-maailman yhteisöllisyydellä ja innovatiivisuudella. Ei ole lainkaan liioiteltua sanoa, että Slush muuttaa bisnesmaailmaa. − Tapahtumakonsepti tulee Suomesta, mutta tapahtuma rakennetaan aina paikallisen startup-yhteisön kanssa. Esimerkiksi se, että Slush on talkoolaisten järjestämä eikä tavoittele voittoa, on jo ainutlaatuinen konsepti Singaporessa, toimitusjohtaja Anna Ratala selvittää tapahtuman taustoja. Ratala odottaa tämän vuoden tapahtumaan noin kolmeasataa startupia ja kahtasataa sijoittajaa

eri puolilta maailmaa. Yhteensä tapahtumaan odotetaan noin 3 000 kävijää 20 eri maasta. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 2 000 ja 18. Slush Singapore haluaa tulla Kaakkois-Aasian johtavaksi startupekosysteemiksi. 630-miljoonaisen Kaakkois-Aasian talous kasvaa ja väestö vaurastuu vauhdilla, ja tarjoaa huimia bisnesmahdollisuuksia teknologia- ja kasvuyrityksille. Singapore on alueen liike-elämän ja korkeateknologian keskus. Se on myös yksi maailman helpoimmista paikoista perustaa yritys: sen voi tehdä yhden dollarin pääomalla jopa puolessa tunnissa. Lisäksi Singaporen valtio tukee kasvuyrityksiä muun muassa tarjoamalla budjetistaan rahoitusta kansainvälistymiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä 50 prosentin hyvityksen yritysveroon, toki jos tietyt ehdot toteutuvat. Siltikään startup-maailma ei ole vielä lähtenyt täysillä lentoon. − Aloittelevia startupeja on paljon, mutta usein se jää siihen. Varsinaisia läpimurtoja on ollut vielä vähän, Ratala toteaa. − Ilmainen raha ei ratkaise kaikkea. Sillä ei muuteta perustavanlaatuisia yrityskulttuurin ongelmia, kuten vaikkapa hierarkkisuutta ja mikromanageerausta. Ne kun eivät oikein kuulu startup-maailmaan, hän pohtii.

Suomalaisstartup rantautui Singaporeen

One George Street on 23-kerroksinen toimistotorni Singaporessa, jonka coworking-tiloissa työskentelee suomalaisen kasvuyrityksen Smartly.ion 14-henkinen Aasia-tiimi. Smartly.io on Kristo Ovaskan ja Tuomo Riekin vuonna 2013 perustama yritys, joka tarjoaa työkaluja Facebook- ja Instagram-mainonnan automatisointiin ja optimointiin. Muun muassa matkahakupalvelu Skyscanner ja Kaakkois-Aasian suurin verkkokauppa Lazada ovat sen asiakkaita. Smartly.io on jo oman slush-koulunsa käynyt ja sitä voi luonnehtia edistyneeksi kasvuyritykseksi. Se työllistää yli 150 henkilöä, ja sillä on Singaporen lisäksi toimipisteet San Franciscossa, New Yorkissa, Berliinissä, Buenos Airesissa ja Helsingissä. Se satsaa edelleen paljon Yhdysvaltojen markkinoihin, sillä noin puolet Facebookin mainosliikevaihdosta tulee sieltä, mutta se on tiedostanut Aasian kasvavan merkityksen. − Aasian osuus kasvaa yli 50 prosenttia vuodessa ja neljänneksen nopeammin kuin länsimaiset markkinat, Aasian liiketoiminnasta vastaava Jose Kantola kertoo. Slushissa Kantolan ei itse tarvitse osallistua piinaavaan pitchauskisaan, sillä Smartly.io on mukana yhteistyökumppanina. Motiivina Myynti&Markkinointi

39


YRITTÄJY YS

yrityksellä on pitää yhteyttä ja pysyä ajan tasalla startup-maailman menosta sekä verkostoitua uusien tulijoiden kanssa. − Se on meille erityisesti rekrytointipaikka. Se on paras paikka verkostoitua nopeasti oppivien, yrittäjähenkisten ongelmanratkaisijoiden kanssa.

Tosimyyjän myyntipuhe testissä

le ht

i.m

m

a.

fi

Astman aikaiseen tunnistamiseen liittyviä, lääketieteellisiä laitteita kehittävän singaporelaisen teknologiayritys AEvice Healthin osallistuminen Slush Singapore -tapahtumaan viime vuonna oli menestys. Se voitti tapahtuman kohokohdan, pitchauskisan. Pitchaus tarkoittaa muutaman minuutin esitystä tuotteesta, palvelusta tai liikeideasta, jonka tarkoituksena on herättää sijoittajien kiinnostus ja vakuuttaa heidät asian ainutlaatuisuudesta. Liiketoimintajohtaja Edmund Shao, jonka tehtäväksi jäi astua leijonan luolaan, valmisteli myyntipuheen mentorinsa kanssa, ja testasi sen toimivuutta kadulla vastaan tulevien ihmisten kanssa. Shaon mukaan tärkeintä on pitää myyntipuhe niin yksinkertaisena kuin mahdollista. Pitchauskisan tuomarit ja yleisö tulevat erilaisista taustoista ja kult-

40

tuureista, ja puhuvat usein äidinkielenään muuta kuin englantia. − Sisältö pitää jäsennellä siten, että jokainen ymmärtää sen helposti, kuitenkaan menettämättä juuri sitä kriittistä tietoa, jota haluaa välittää. Tämä on itse asiassa kaikkein herkin ja haastavin osa myyntipuhetta. Sen lisäksi, että voittajayritys sai rahallisen palkinnon, se sai kutsun Slush Helsinki -tapahtuman pitchauskisaan, jota pidetään yhtenä maailman haastavimmista ja suurimmista. Sielläkin AEvice sijoittui upeasti 20 parhaan joukkoon. AEvicen toimitusjohtaja Adrian Ang hehkuttaa Slush-tapahtuman merkitystä. − Slush on hyödyttänyt meitä valtavasti. Saimme tehtyä itseämme tunnetuksi paikallisten sijoittajien, viranomaisten ja terveyspalvelujen tuottajien keskuudessa. Julkisuus, jota yritys sai tapahtuman jälkeen, on avannut monia ovia. Yksi niistä oli osallistumiskutsu Dubai 100 -ohjelmaan, joka oli sadan päivän intensiivinen terveysalan kiihdytysohjelma Dubaissa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Yritys voi osallistua Slushiin muutenkin kuin osallistumalla pitchauskisaan. Demo booth -esittelypisteissä se voi esitellä ideoitaan sijoittajille, medialle ja muille kävijöille. Mutta

miten valmistautua koitokseen? − Asetimme tavoitteeksi solmia suhteita kliinistä tutkimusta tekevien lääkäreiden kanssa ja siksi kartoitimme etukäteen tapahtumaan osallistuvat, meille tärkeät sidosryhmät, Edmund Shao kertoo. − Suunnittelimme, että pidämme keskustelut enintään kymmenen minuutin mittaisina ja lopuksi kysymme, voimmeko lähestyä seuraavalla viikolla ja sopia tapaamisesta, hän selventää taktiikkaansa. AEvicen tarina on hyvin henkilökohtainen. Yksi yrityksen perustajista, Adrian Ang, on itsekin astmaatikko. − Kun olin lapsi, kesti vuosia ennen kuin lääkäri sai diagnosoitua astmani ja se oli hermostuttavaa äidilleni, Ang muistelee. Työskennellessään Nanyangin teknillisessä yliopistossa digitaaliseen signaalianalyysiin liittyvässä tutkimusprojektissa, hän sai ohjaavaksi opettajakseen professori Ser Ween. − Siinä meni vuosia ennen kuin sitten vuonna 2016 päätimme yhdessä alkaa kehittää päällä pidettäviä valvonta-antureita, jotka tarjoavat tietoa nopeampaan ja tarkempaan astman diagnosointiin.

SLUSH SINGAPORE JÄRJESTETÄÄN 19.9.2017. LUE TAPAHTUMAN JÄLKEEN VERKKOLEHDESTÄ KUULUMISIA TAPAHTUMASTA. lehti.mma.fi


Toimitusjohtaja Anna Ratala luotsaa Slush Singaporea toista kertaa. − Tänä vuonna Slushiin osallistuu myös iso suomalaisryhmä.

Jose Kantola vetää Smartly.ion tiimiä Singaporessa.

Viime vuoden pitchausvoittajat Edmund Shao ja Adrian Ang osallistuvat tänäkin vuonna Slushiin, mutta kävijän roolissa.

Myynti&Markkinointi

41


AJASSA

PUHEENJOHTAJA MARKO HOVINMÄKI HALUAA TERÄVÖITTÄÄ LIITON TOIMINTAA Vaasalainen myyntipäällikkö Marko Hovinmäki aloitti toukokuussa MMA:n puheenjohtajana. Teksti Anni Karppanen Kuva Heidi Järvi

42


M

arko Hovinmäki on ehtinyt toimia Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n puheenjohtajana noin neljä kuukautta. Ensitöikseen hän aloitti liitossa strategiatyön, jonka tarkoitus on terävöittää järjestön toimintaa. – Työn tavoitteena on luoda hyvä suunnitelma siitä, mihin olemme menossa. Näin pystymme kohdentamaan voimavaramme jäsenten kannalta tärkeimpiin asioihin. Strategia luodaan seuraavaksi viideksi vuodeksi yhdessä hallituksen ja toimiston kanssa jäsenistöltä kysyttyä hyödyntäen, Hovinmäki kertoo. MMA:n puheenjohtajuus on luottamustoimi, jota tehdään oman toimen ohessa, ja puheenjohtajan työnkuva muodostuu hyvin tekijänsä näköiseksi. Loppukevään ja kesän aikana Hovinmäki on ehtinyt tutustua Akava-yhteisöön, mutta puheenjohtajan arki ei ole vielä tullut tutuksi. – Ammattiliittoa tarvitaan edelleen tuomaan turvallisuuden tunnetta työelämään ja valvomaan työntekijöiden etuja. MMA:n yksi päätehtävä on myös ammattikunnan osaamisen ja arvostuksen esille nostaminen isossa mittakaavassa.

Myyntityö ei muutu Vaasalainen Hovinmäki työskentelee myyntipäällikkönä Potwellilla. Hän myy perunatuotteita vähittäiskauppaan, teollisuuteen ja tuoretukuille. Työpaikka sijaitsee Kristiinankaupungissa. – Myyntityössä parasta ovat ehdottomasti asiakaskontaktit, yhdessä tekeminen ja näkyvät tulokset. Ei ole väliä

MARKO HOVINMÄKI • Potwellin myyntipäällikkö ja Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n puheenjohtaja 20.5.2017 alkaen. • Asuu Vaasassa, työpaikka sijaitsee Kristiinankaupungissa. • On koulutukseltaan yo-merkonomi. • Perheeseen kuuluu vaimo sekä 11-vuotiaat kaksoset. • Vapaa-aika kuluu ulkoilun, lasten harrastusten ja vanhojen autojen parissa. Autotallista löytyy kaksi Volvo PV 544:sta.

onko kyseessä iso vai pieni kauppa, niin minua motivoi kaupan päättäminen, Hovinmäki sanoo. Myyntityön muutokseen Hovinmäki ei varsinaisesti usko. Työvälineet muuttuvat, mutta ihmisten välisessä kanssakäymisessä pätevät samat lainalaisuudet kuin aina. Ammattitaitoiselle myyjälle on työmarkkinoilla kysyntää. – Asiakaskohtaamisissa myynti ei ole muuttunut ollenkaan, mutta yhä enemmän vaaditaan oikeaa ammattilaisuutta. Siis sitä, että asiat on valmisteltu kunnolla ja työ tehdään huolellisesti. Myyjän pitää tietää ja osata nähdä asiakkaan tilanne. Asiakaskäyntien määrä toki vähenee, mutta huolenpito asiakkaasta ei katoa mihinkään.

Uusia tuulia uralle Hovinmäki on koulutukseltaan yo-merkonomi. Urallaan hän on työskennellyt hyvin erilaisissa myynnin tehtävissä. – Oma juttuni on ollut myyminen, mutta tuotteet ovat vaihdelleet. Haluan aivan aidosti omalla tekemiselläni viestiä, että myynti on ammattitaitoa. MMA:n koulutustarjonnan pitää olla tätä päivää ja jopa huomista hipova, Hovinmäki sanoo. Oman työnsä ohessa Hovinmäki suorittaa Kasvuun johtaminen -koulutusta, joka tuo eväitä myyntipäällikön arjen lisäksi myös MMA:n johtamiseen. – MMA:n puheenjohtajuus on näköalapaikka ja tämä tuo myös omalle uralleni uusia tuulia, vaikka työpaikka ei vaihdukaan. Olen erittäin tyytyväinen, että pääsen työantajani tarjoamassa koulutuksessa pohtimaan myös liiton kehittämistä.

Haluttava ja menestyvä liitto Hovinmäelle on pitkä kokemus MMA:n yhdistystoiminnasta. Hän on ollut jo vuosia mukana MMA Pohjanmaan hallituksessa. MMA:n valtuustossa hän on ollut yhteensä 12 vuotta, joista viimeiset neljä varapuheenjohtaja. MMA:n toiminnassa Hovinmäki näkee jatkossakin tärkeänä teemana myyntityön arvostuksen kasvattamisen sekä myynnin ja markkinoinnin osaajien ammattitaidon ylläpitämisen. – Fiilikset tulevasta neljästä vuodesta ovat erittäin hyvät. Haluan, että MMA on liittona jatkossakin haluttava ja menestyvä. Toivon, että jäsenet tuntevat MMA:ssa olevansa oikeassa paikassa, Hovinmäki summaa. MMA:n puheenjohtajavalinnan tekee liittokokous, joka pidetään kerran neljässä vuodessa. Hovinmäen kausi kestää vuoteen 2021 asti. Myynti&Markkinointi

43


MM A

MMA:N UUSI HALLITUS ESITTÄYTYY Puheenjohtaja Marko Hovinmäki Vaasa

Varapuheenjohtaja Jaana Immanen-Peuha Helsinki

Tom Frilund Kokkola

Juha Jokinen Lahti

44

Katso edellinen aukeama.

Työskentelen asiakkuuspäällikkönä Vakuutuskuntoutus VKK ry:ssä. Olen toiminut myyntialalla lähes 20 vuotta, joista yli kymmenen vuotta esimiestehtävissä. Yksi tulevaisuuden painopistealue on nuorten mukaan saaminen. Nuorten kohdalla täytyy huomioida, että he eivät ole vain yksi kohderyhmä, vaan jakautuvat useampaan heimoon. Meidän pitää pystyä tavoittamaan kaikki jäsenkelpoiset heimot. Maailma muuttuu nopeasti, joten tarvitsemme ketteryyttä kaikkeen päätöksentekoon ja toimintaan.

Työskentelen myyntipäällikkönä Keski-Pohjanmaan Kirjapainossa. Työni on mediamyyntiä, myyn sekä printtiä että sähköisiä kanavia. Olen toiminut myyntialalla 25 vuotta, enkä voisi kuvitella mukavampaa, antoisampaa ja sosiaalisempaa työtä. Liiton suurin haaste on saada nuoret mukaan, sillä eläköitymistä on paljon. Nuorisotyöhön onkin jo satsattu, ja suunta on ollut hyvä. Jalkautumista tarvitaan edelleen. Mitä paremmin meidät tunnetaan, sen helpompi on liittyä jäseneksi.

Työskentelen aluemyyntipäällikkönä Uponor Infra Oy:ssä ja asiakkaitani ovat rautakauppasektorin jälleenmyyjät. Olen toiminut myyntialalla vuodesta 1987. MMA:n tulee näkyä aktiivisemmin kentällä, jotta sen tunnettuus lisääntyy. Mukaan täytyy saada lisää nuoria, aktiivisia jäseniä.


Juha Kaipiainen Mikkeli

Työskentelen liikennepäällikkönä Soisalon Liikenne Oy:ssä. Työhöni kuuluu kuljetuspalveluiden myynti ja markkinointi yrityksille ja yksityisille, yhteiskuntasuhteiden hoito ja kuljettajien palkkaaminen. Toivon, että liitto on tulevaisuudessa houkutteleva vaihtoehto nuorille ja saamme aktivoitua heidät mukaan toimintaan. Myös liiton talouden tulee olla kunnossa.

Keijo Kankaanpää Pori

Olen toiminut myyntialalla lähes koko työurani. Viimeiset 27 vuotta olen ollut Metsä Tissuella. Tällä hetkellä toimin myyntipäällikkönä ja vastaan kotimaan suurkuluttajapuolen myynnistä. Liiton toiminnassa koen tärkeänä MMA:n näkyvyyden lisäämisen ja profiilin noston sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Lisäksi jäsentemme työn arvostuksen lisääminen ja nuorten saaminen mukaan aktiiviseen toimintaamme ovat nyt ja tulevaisuudessa keskeisiä tehtäviämme. 

Joona Koivisto Lempäälä

Toimin vakuutusedustajana Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvassa. Työskentelen tällä hetkellä pääasiassa kuluttajien kanssa ja pyrin löytämään asiakkailleni ratkaisuja, joilla olisi arjen turvaava vaikutus. Olen työskennellyt erilaisissa myyntitehtävissä, sekä B-to-B- että B-to-C-myynnissä, yhteensä 10 vuotta. Liiton tulevaisuuden avainasioina näen erityisesti myynnin ammatin arvostuksen lisäämisen ja oppilaitos/yritysyhteistyön kehittämisen. Lisäksi meidän olisi hyvä ottaa huomioon mitä vaikutuksia digitalisaatio on tuomassa tulevaisuuden myyntityöhön.

Kai Kuukasjärvi Rovaniemi

Cramo Finland Oy:n asiakaspäällikkönä työpäiväni kuluvat pääasiallisesti asiakastapaamisissa ja neuvotteluissa, niiden pohjalta tulleiden tarjouspyyntöjen käsittelyssä ja tarjousten teossa. Näkisin liiton tärkeimpinä tavoitteina jäsenistön määrän kääntämisen kasvuun, liiton tunnettuuden lisäämisen sekä jäsenistölle tarjottavien palveluiden ja etujen kehittämisen.

Kari Laakso Turku

Toimin yrittäjänä. Nordsell Oy tuo maahan Sony-paristoja ja myy Philips led-lamppuja ja Brunberg-karamelleja vähittäiskaupoille. Jäsenistöä pitäisi saada aktiivisemmin osallistumaan toimintaamme.

Myynti&Markkinointi

45


MM A:N HALLITUS

Jaana Lehikoinen Joensuu

Toimin yrittäjänä Marjanneli Ky:ssä ja Tiimi-Perinnässä. Yrittäjänä myyn ja markkinoin koko ajan palveluitamme ja osallistun myös operatiiviseen toimintaan. Liitolle olisi tällä hetkellä tärkeää jäsenmäärän kasvattaminen ja sen eteen meidän kaikkien jäsenten tulisi tehdä töitä. Jäsenistön kannalta olisi myös tärkeää, että liiton koulutuksia ja tilaisuuksia järjestettäisiin maakunnissa.

Jussi Nikamaa Helsinki

Toimin myyntipäällikkönä Ficolo Oy:ssä. Myyn datacenterpalveluita ja asiakaskunta on pääosin ICT-alan yrityksiä. Tavoitteenani on, että MMA on tunnettu ja varteenotettava toimija myös meidän hieman nuorempien näkövinkkelistä. Huomiota herättävä ja vetovoimainen toiminta on tärkeää jäsenille, mutta myös parasta markkinointia jäsenhankintaan. Digitaalisia rajapintoja jäsenpalveluihin pitää kehittää.

Hanna Wikman Vihti

46

Olen työskennellyt yli 20 vuotta lääkemarkkinoinnin parissa ja tällä hetkellä toimin tuoteryhmäpäällikkönä Mylan Finland Oy:ssä. Mielestäni liiton on vastattava jäsenistön tarpeisiin. Jos paikallinen toiminta ei houkuta, on pystyttävä tarjoamaan kattavia työelämäpalveluita, koulutusta ja tukea tämän päivän haasteisiin. Pidän myös esitystä maakuntamallista tai vastaavasta erittäin tervetulleena.

Opiskelijajäsen Juho Kärkkäinen Helsinki

Opiskelen Laurea ammattikorkeakoulussa ja minut valittiin hallitukseen opiskelijajäsenten edustajana. Oli hieno ele valita opiskelijoiden edustaja hallitukseen. Pyrin tuomaan mukaan erilaista ja tuoretta ajattelumallia. Liiton täytyy päästä lähelle nuoria ja pyrkiä olemaan läsnä niissä kanavissa, joita nuoret seuraavat.

Valtuuston puheenjohtaja Ari Lipponen Hyvinkää

Työskentelen automyyjänä GT-Autossa Vantaalla. Ostamme, myymme, vaihdamme ja välitämme käytettyjä autoja, painopisteenä hieman normaalia paremmin varustellut ja erikoisemmat autot. Lähdemme kehittämään liiton toimintaa yhteistyössä hallituksen kanssa, jotta se vastaa huomisen tarpeita. Mietimme mitä tarvitsemme tulevaisuudessa ja mikä on ehkä vähemmän tärkeää jatkossa. Liiton on pystyttävä vastaamaan alan todella nopeaan muutokseen, haistamaan mihin maailma on menossa ja tarjoamaan siten parempia palveluja ja turvaa jäsenistölle. Haasteena on saada nuoret sitoutumaan jäseniksi sekä myös itse toimintaan.


MM A OPISKELIJAT

Myynnin ja

markkinoinnin OPISKELIJAT Haaga-Heliaan nimikkoluokka

NÄHDÄÄN!

Igor Parri, MMA:n opiskelijatoiminnan vetäjä

Teemme innokkaasti yhteistyötä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helian opiskelijakunta Helgan kanssa, ja merkit tästä tulevat näkymään entistä vahvemmin ja opiskelijoita palvelevammin tästä syksystä alkaen. Lukuvuoden alusta MMA:lla on ollut jopa oma nimikkoluokka Pasilan kampuksella.

Melissa Mikanoja, MMA:n jäsenpalvelusihteeri

opiskelija.mma.fi Fresheiltä sivuilta löydät opiskelijalle ajankohtaisia asioita. Tietoa MMA:n opiskelijajäsenyydestä, opiskelija-aktiiviksi lähtemisestä sekä uutisia myynnin ja markkinoinnin maailmasta opiskelijan näkökulmasta. Seuraa myös somekanaviamme:

mmaopiskelijat

MMA myös amisten matkassa MMA tekee jälleen yhteistyötä Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n kanssa. Olemme mukana mm. OSKU:n valtakunnallisella RoadShowlla, jossa kierretään Suomen oppilaitoksia. MMA:n asiantuntija Igor kävi OSKUn perinteisellä aktiivien koulutusleirillä OsCampilla Ylöjärvellä tutustumassa uusiin ja vanhoihin toimijoihin.

Myynnin ja markkinoinnin opiskelijat MMAopiskelijat

Töitä opiskelijoille ja nuorille Tiesitkö, että tulevaisuuden-tyopaikat.mma.fi -sivuilla on päivittyvä lista sinua kiinnostavista työpaikoista, jotka sopivat esimerkiksi opintojen oheen? Seuraa myös Linkedin ryhmää ”Myynnin ja markkinoinnin työpaikat opiskelijoille”. Ota homma haltuun!

Myynti&Markkinointi

47


TYÖHY VIN VOINTI

SYYLLISYYS JA IKÄVÄ OVAT TUTTUJA TYÖKSEEN MATKUSTAVILLE

Hotellihuoneessa saattaa pukata päälle kotiikävä ja huoli perheen pärjäämisestä. Työmatka voi kuitenkin olla perheelliselle myös mahdollisuus ladata akkuja. Teksti Maarit Seeling

T

yömatkoista on tullut arkipäivää sitä mukaa, kun matkustaminen on halventunut ja bisneksenteko globaalistunut. Brysselissä käydään töissä kuten ennen naapurikylillä. Muutama päivä buukataan täyteen tapaamisia, hyvä jos kohdemaasta ehtii havaita edes lentokentän. Samaan aikaan taustalla saattaa jäytää syyllisyys ja huono omatunto siitä, ettei ole läsnä läheisilleen. – Syyllisyyden tunteminen kertoo meille, että toimimme omia arvojamme tai yleisiä normeja vastoin. Tiukkatahtinen työ ja runsaat poissaolot kotoa helposti nostattavat huonoa omaatuntoa ja ikävää, etenkin jos perheessä 48

on pieniä lapsia, työterveyspsykologi Annamari Heikkilä Terveystalosta kuvailee. Hän neuvoo, ettei negatiivisina pidettyjä tuntemuksia pidä kieltää. Paljon tärkeämpää olisi tunnistaa ne itsessään, sillä kielteisiksi koettujen tunteiden takana saattaa olla varsin positiivisia voimia. Kiellettyinä tunteet saattavat taas aiheuttaa erilaisia lieveilmiöitä, kuten unihäiriöitä. – Ikävän ja syyllisyyden tunteminen itse asiassa kertovat, että perhe, puoliso ja lapset yksinkertaisesti vain ovat itselle niin tärkeitä, että heistä erossa oleminen tuntuu vaikealta. Perimmäinen kysymys onkin, miten erossa olemisen kitkeryyttä pystyy lievittämään.


Oman elämänsä sepäksi KTT Liisa Mäkisen Tampereen yliopistossa viime vuoden lopulla tarkistettu väitöskirja työmatkojen ja yksityiselämän yhteensovittamisesta osoittaa, että matkustamista vaativa työ haastaa eritoten lapsiperheiden vanhemmat. Väitöksen mukaan kansainvälinen työmatkailu näyttäytyy ennen kaikkea stressitekijänä, jolla on kielteisiä vaikutuksia yksilöiden työn ja muun elämän tasapainoon. Elämää rikastuttavana kokemuksena työmatkustamisen merkitys näyttää olevan vähäinen. Nykyisin melkein työhön kuin työhön kuitenkin kuuluu matkustamista, eikä matkoista voi oikein kieltäytyäkään. Matkustamisen ajankohtiin ja kestoon sen sijaan saattaa hyvinkin pystyä vaikuttamaan — kunhan vain saa suunsa auki työnantajan edessä. Oman elämänhallinnan kokemuksella saattaa olla suuri merkitys sille, miten matkustamisesta aiheutuvaa stressiä kestää. Heikkilä muistuttaa, että myös pomo saattaa painiskella työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmien kanssa, ja olla sen vuoksi hyvinkin ymmärtäväinen. Aivan milloin tahansa ei tarvitse olla valmis lähtemään toiselle puolen maailmaa. Suu olisi saatava auki myös kotona ja mieluiten muuhun kuin syyttelyyn. Ennemmin kannattaa yhdessä huolehtia siitä, että kotiin jäävälle on riittävästi tukea ja pohtia, minkälaista apua matkan aikana voitaisiin kenties hyödyntää. – Kaikki lähtee siitä, että perheen sisällä pystytään keskustelemaan avoimesti ja rakentamaan yhdessä mahdollisimman hyvää arkea. Mietitään, kuka on milloin missäkin ja mitä se kotiin jääviltä vaatii, tehdään aikataulut, laitetaan kännykkään muistutukset, soitetaan apujoukoille. Teineille voi myös vastuuttaa omia tehtäviä, Heikkilä ehdottaa.

Yksin ei tarvitse pärjätä Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa roolituksen pitäisi olla selvä myös silloin, kun kotijoukoista huolehtimaan jää mies. Silloin myöskään naisen ei tarvitse toiselta puolelta maailmaa huolehtia, että onko lapsen uimakamat pakattu. Yhä edelleen juuri nainen on perheessä edelleen se, joka valvoo arjen pyörittämistä. Mäkisen väitöksen mukaan naiset, joilla on kotona lapsia, myös stressaantuvat työmatkoista miehiä herkemmin. Nuoremmat sukupolvet osaavat jo ostaa tarvitsemiaan siivous-, lastenhoito- ym. palveluita, mutta keskiikäisissä ja sitä varttuneemmissa polvissa elää sitkeästi käsitys, että kotona kaikki täytyy tehdä itse. Myyntijohtajaäiti saattaa katsoa velvollisuudekseen leipoa omin käsin lapsen kaikki synttärikakut, oli siihen sitten aikaa ja taitoa tai ei. – Suomalaisen uranaisen kaksi perusongelmaa ovat perfektionismi ja yksin pärjäämisen tarve. Nämä usko-

mukset pitäisi viimeinkin kyseenalaistaa. Ulkopuolisen avun hyödyntäminen ei ole häpeä ja kohtuullinen suoritus työssä saattaa vallan mainiosti riittää. Aina ei tarvitse olla erinomainen. Palveluiden käyttäminen on vain tervettä kehitystä, Heikkilä kannustaa.

Huolehti matkalla myös itsestäsi Syyllisyyden ja ikävän tunteista työssään reissaava tuskin koskaan kokonaan pääsee, mutta Heikkilä muistuttaa, että parhaimmillaan niiden kokeminen on jopa hyväksi. Hän vertaa tunteita kirjekuoreen, joka pitää avata, jotta saa selville viestin sisällön. – Syyllisyyden tunteminen voi olla ihan hieno juttu! Se tekee meistä lauman jäseniä. Syyllisyyden tunteella on ollut tärkeä tehtävä evoluutiossa. Ilman sitä me ihmiset olisimme varmasti aivan sietämättömiä ja jokainen huolehtisi vain omasta navastaan. Syyllisyydentunto on kuin hälytysjärjestelmä, joka pärähtää päälle, jos käyttäydymme yhteisön normien vastaisesti. Heikkilä muistuttaa, että henkisen puolen lisäksi paljon matkustamista vaativa työ kuormittaa myös fyysisesti. Yksilöstä riippuu, kuinka paljon tarvitsee aikaa palautumiseen. Päivärytmi kannattaa pitää mahdollisimman samankaltaisena kuin kotona ollessakin, eikä mannertenvälisten siirtymien jälkeen kannata ehkä suin päin sännätä seuraavana aamuna kahdeksaksi suoraan töihin. – Työmatkoihin liittyvistä hyvistä puolista ja hetkellisestä vapaudesta voi opetella myös nauttimaan. Itsestä matkalla huolehtiminen voi tuoda voimavaroja niihin hetkiin, kun taas ollaan kotona perheen kanssa. Kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan vaikkapa hotellin palveluita, kuten kuntosalia tai hierontaa. Lapsiperheessä vanhemmille jää kotona harvoin aikaa sellaiselle luksukselle. Ehkäpä kotiin palaakin vähemmän stressaantunut ja paremmin arkea jaksava isä tai äiti kuin lähtiessä. Myynti&Markkinointi

49


MM A KESÄTAPAHTUMIA

Golfia Seinäjoella MMA:n golfmestaruudet ratkottiin 19–20.7.2017 Seinäjoen Ruuhikoskella. Mitalistien on helppo hymyillä. Keskellä Masters-tyyliin klubitakeilla palkitut SCR-voittajat Anne Kalander Oulusta ja Marko Mäkelä Tampereelta. Vasemmalla kisan parhaan HCP-tuloksen tehnyt Hannu Hostio kiertopalkinnon kera. Joukkuekisan voitto meni tänäkin vuonna Ouluun. Kisatulokset löytyvät Ruuhikosken sivuilta www.ruuhikoskigolf.fi ja linkki kisan kuviin EPMMA:n kotisivuilta.

Isoja laivoja ihailemassa MMA Varsinais-Suomi järjesti Ruissalon Kuuvassa koko perheen Tall Ships Race -tapahtuman 23.7. Laivojen lähtöä seurattiin luonnonkauniissa niemennokassa ja tarjolla oli myös pientä syötävää ja virvokkeita.

Sää suosi MMAhtipäiviä Lauantaina 17.6. vietettiin MMAhtipäivää niin Powerparkissa Kauhavalla kuin Tykkimäellä Kouvolassa. Päivä onnistui kummassakin nimensä veroisesti ja myös sää suosi huvipuistoilijoita. Powerparkin järjestelyistä vastasivat MMA Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kokkola ja Tykkimäki-päivän järjestelyistä MMA Etelä-Karjala, Kouvola, Etelä-Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Savonlinna. Jäsenet pääsivät perheineen kympillä huvittelemaan huvipuistoihin koko päiväksi. Rannekkeiden lisäksi jaettiin kaikille tarpeellinen varustepaketti, joka sisälsi muun muassa aurinkolasit.

Likat lenkillä Oulun seudun likat osallistuivat Likkojen lenkille 11 hengen voimin. Lenkin jälkeen saunottiin ja nautittiin kauniista kesäpäivästä.

Mantereen perhe Vehmaalta Varsinais-Suomesta osallistui Powerparktapahtumaan. Kuvassa poseeraavat perheen tyttäret Mirella (5), Minea (7), Mimosa (9) ja Milana (2).

Tykkimäellä MMA:n ständiä pitivät pystyssä MMA Etelä-Kymenlaakson Kari Vuorela, MMA Etelä-Karjalan Vema Ahonen, MMA Kouvolan Maarit Paldán ja MMA:n toimistosta Mari Niemi ja Jaana Apell.

50


Kesäpäivät Oulussa Kesäpäivien osallistujat pääsivät kaupunkikierrokselle ja lounaalle ToriPolliisi-ravintolaan. MMA Oulun seutu vietti samana viikonloppuna 90-vuotisjuhliaan.

MMA-motoristit Jarno ”Paroni” Saarisen patsaalla.

Motoristit kokoontuivat Turussa Valtakunnallisessa MMA:n motoristien kokoontumisajossa 4.−6.8. risteiltiin itäisen Varsinais-Suomen vehmaissa maisemissa. Ajolla tuettiin Good Will Biker Toni Hynysen aloittamaa koulukiusaamisen vastaista kampanjaa.

Myynti&Markkinointi

51


HY VÄSSÄ VIREESSÄ

TUNNEKYVYKKYYS ON IRTISANOJAN TÄRKEIN OMINAISUUS

J

ohtajan tunnekyvykkyydellä on tärkeä rooli irtisanomistilanteessa, selviää Tiina Martelius-Lounialan johtamisen väitöskirjasta. Tunnekyvykkyydellä tarkoitetaan johtajan taitoa ilmaista tunnepitoisia viestejä toiselle osapuolelle. Myös johtajan kyky säädellä omia tunteitaan liittyy tunnekyvykkyyteen. – Merkittävää irtisanottavan kannalta on se, miten taitava johtaja on kertomaan irtisanomisesta ja kohtamaan irtisanotun tunteet, Martelius-Louniala kertoo. Tunteet auttavat myös johtajaa selviytymään omasta tehtävästään ja edesauttavat hänen selviämistään haastavassa irtisanomistilanteessa. Tunnekyvykkyyteen liittyviä erityistaitoja pitäisi kyetä tunnistamaan ja arvioimaan jo johtajia rekrytoitaessa. – Tunnekyvykkyyteen liittyvien taitojen lisäksi esimiestehtävään hakevan täytyy kyetä kuvaamaan tunteisiin ja niiden hallintaan liittyvää osaamistaan, Martelius-Louniala toteaa. Tulevaisuudessa irtisanomisia hoitavat johtajat tarvitsevat koulutusta tunnekyvykkyyden jatkuvaan kehittämiseen. – Tietoa siitä, että johtajan tunnekokemuksilla on merkitystä itse työn tekemisessä, tulisi hyödyntää laajemmin niin johtamiskoulutuksissa, arvokeskusteluissa kuin johtajuuden eri prosesseissa. Martelius-Lounialan mukaan myös sosiaalisen tuen merkitys johtajuudessa tulisi ottaa huomioon jo johtajuuskoulutusvaiheessa. – Johtajat tarvitsevat mahdollisuuksia jakaa kokemuksiaan. Sosiaalista tukea tarvitaan erityisesti omalta esimieheltä ja kollegoilta. Johtajat, joilla on paljon kokemusta irtisanomistilanteista, arvostavat tunteiden merkitystä enemmän kuin vähemmän kokeneet kollegansa. Vankka kokemus auttaa johtajaa ymmärtämään kokonaistilanteen ja myötäelämään alaisen tunnereaktiot. – Kokemus tukee esimerkiksi tunnekyvykkyyden kehittymistä. Tätä tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi mentoroinnin tärkeydestä puhuttaessa, Martelius-Louniala painottaa.

– u ä t n jut d e i m iä s r i lma n st es

52


MM A MÖKKIHAKU

MMA:N MÖKKIHAKU VUODEN 2018 YKKÖSSESONKIVIIKOILLE MMA:n lomahuoneistojen haku on käynnissä 6.–24.9.2017 Levirakan nettisivuilla. Hakuun voivat osallistua kaikki MMA:n jäsenet. Etusijalla ovat ensikertalaiset, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet haussa huoneistoa. Hakutulos selviää loka-marraskuun aikana, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Huoneiston saaneille lähetetään varauslasku, eli vain huoneiston saaneille ilmoitetaan tuloksesta.

Haettavat viikot: • Levi, Ylläs, Ruka, Tahko: viikot 8–15, 52 • Meri-Teijo: viikot 23–32 • Saimaan Holiday Club: viikot 8–9, 24–32, 52 I-sesonki viikkojen varausaika on yksi viikko.

Hissi- ja kylpyläkortit Kaikissa pohjoisen kohteissa (Tahko, Ruka, Ylläs ja Levi) sisältyy huoneistovuokraan kaksi hissilippua lumikaudella. Tahkolla Rinnetähdissä on lisäksi kaksi kylpyläkorttia, jotka ovat voimassa ympäri vuoden.

Hakulomake avautuu 6.9. osoitteessa www.levirakka.fi KOHDE

KOKO, HLÖ, LEMMIKIT

HINTA

LEVI Levin huoneistoissa vaihtopäivä on lauantai.

Levin keskusta Levin Loma rivitalohuoneisto 3/11 32m² + parvi, 2+4 hlö, ei lemmikkejä Levin Loma rivitalohuoneisto 3/12 32m² + parvi, 2+4 hlö, ei lemmikkejä

790 euroa 790 euroa

Välirakka Paritalohuoneistot A-D Rivitalohuoneistot II A Rivitalohuoneistot II B Rivitalohuoneistot E – F

50m² + parvi, 5 hlö, lemmikit sallittu 50m² + parvi, 6 hlö, lemmikit sallittu 50m² + parvi, 6 hlö, ei lemmikkejä 60 m² + parvi, 6 hlö, ei lemmikkejä

720 euroa 750 euroa 750 euroa 750 euroa

84m², 8 hlö, lemmikit sallittu

1100 euroa

Isorakka Paritalohuoneisto Alapykälä

RUKA Rukan huoneistoissa vaihtopäivä on lauantai. Rukaköngäs 30 ja 33 Rukaköngäs 20 Rukakuru 45 Rukapahta 4 Rukapahta 2 ja 3

39m² + parvi, 5 hlö, lemmikit sallittu 39m² + parvi, 5 hlö, ei lemmikkejä 50m² + parvi, 6 hlö, lemmikit sallittu 67m², 6 hlö, lemmikit sallittu 82m², 8 hlö, ei lemmikkejä

630 euroa 630 euroa 720 euroa 780 euroa 880 euroa

120m², 10 hlö, lemmikit sallittu

950 euroa

YLLÄS Ylläksellä vaihtopäivä on lauantai. Kunelinmäki

TAHKO

Huoneistot Huoneistovuokraan ei sisälly siivousta, vaan se on omatoiminen. Poikkeuksena Tahkon Rinnetähdet, joissa siivous sisältyy vuokraan. Huoneisto on tulopäivänä käytössä klo 14 alkaen ja luovutetaan lähtöpäivänä klo 12. Tahkon Rinnetähdissä saapuminen klo 15 ja poistuminen klo 11. Varauksesta laskutetaan 1/3 varausmaksu heti, kun varaus on tehty. Loppulasku erääntyy kuukausi ennen varauksen alkua. Avaimet ja infopaketti postitetaan noin viikkoa ennen varauksen alkua.

Tahkon huoneistoissa vaihtopäivä on sunnuntai. Paritalo Rinnetähti A ja B 82m², 10 hlö, ei lemmikkejä Hintaan sisältyy loppusiivous.

990 euroa

MERI-TEIJO Meri-Teijon varausviikko on maanantaista sunnuntaihin. Mökki 1 Mökki 2 Mökki 7 ja 8 Mökki 9 ja 10

51m² + parvi, 6 hlö, lemmikit sallittu 39m² + parvi, 5 hlö, lemmikit sallittu 51m², 6 hlö, ei lemmikkejä 51m², 6 hlö, lemmikit sallittu

360 euroa 300 euroa 360 euroa 360 euroa

Muut varaukset Vuoden 2018 II ja III-sesonki viikot ovat vapaasti varattavissa jo nyt. Varauksia voi tehdä Levirakan nettisivuilla tai soittamalla tai sähköpostilla. Myyntipalvelu / Minna Liukkonen puhelin 020 122 4412, sähköpostI. minna.liukkonen@mma.fi

Myynti&Markkinointi

53


AUTOILU

SÄHKÖAUTOILUN KAKSI MAAILMAA Automaailman sähköisin keskustelunaihe on sähköauto. Mutta kuinka valmis tuote sähköauto on? Milloin myyntiammattilainen voisi ajaa työajonsa pelkästään sähköautolla? Teksti Jyrki Jaala

S

uuret autotehtaat panostavat sähköautojen tuotantoon. Suurin syy on energiapoliittinen. Globaalisti autoteollisuudelta vaaditaan kokonaistuotantonsa keskiarvopäästöjen nopeaa alentamista ja sähköautot ovat tässä suhteessa oiva keino. Niiden teoreettinen hiilidioksidi- ja hiukkaspäästötaso on ajettaessa nolla. Jos tuotannosta esimerkiksi viidennes on sähköautoja, antaa se mahdollisuuden valmistaa tuotantoketjun toisessa päässä myös suuremmilla päästöillä varustettuja premium-luokan automalleja. Tosin sähköauton valmistuksen hiilijalanjälki on suuri, mutta se ei näy suoraan liikenteessä.

54

Autotehtaiden suurimpana haasteena on saada kuluttajat innostumaan sähköautoista. Niiden kysyntä on eri maissa hyvin vaihtelevaa. Suurimpana syynä on autojen hintataso ja sähköautoiluun sopimaton toimintaympäristö.

Norja kärjessä Norjaa pidetään suurimpana sähköautoilun edistäjänä. Yhteiskunta alkoi tukea sähköistä autoilua jo 1990-luvulla antamalla autoilijoille erikoisetuja ensin veroetujen muodossa ja sitten lisäämällä porkkanoita yksi kerrallaan. Tiemaksut on poistettu, pysäköinti useissa kaupungeissa ilmaista, yrityskäyttöön hankitun sähköauton vero on puolitettu, arvonlisäve-


ro poistettu, on lupa ajaa bussikaistoilla, tarjotaan ilmaiset lauttamatkat ja arvonlisäveroa ei peritä. Myös lataus on esimerkiksi Oslon kunnallisissa latauspisteissä ilmaista. Ei ihme, että porkkanat ovat puraisseet. Norjassa sähköautojen osuus on jo viidennes uusien autojen kaupasta. Autokannassa on nyt noin 110 000 täyssähköautoa ja noin 40 000 ladattavaa hybridiä. Norja on rikas maa ja se auttaa myös autoilevia perheitä hankkimaan useamman auton. Lähes kaikilla sähköautoasiakkailla on myös polttomoottoriauto. Nissanin edustaja kertoi, että maahantuoja järjesti mahdollisuuden ajaa tarvittaessa polttomoottoriautolla ilmaiseksi esimerkiksi lomamatkalle lähdettäessä, mutta tarjoukseen ei juurikaan tartuttu, koska perheellä oli siihen jo oma vaihtoehto kotipihallaan. Sähköautolla ajetaan Norjassa kuitenkin pääosa, yli 80 %, perheen ajoista esimerkiksi työmatkoilla ja kaupunkiajossa. Monet yhteiskunnan tarjoamat edut ovat kuitenkin vain väliaikaisia. Sähköautojen tavoiteltu määrä oli alun perin 50 000. Se on nyt jo reilusti tuplattu. Vuonna 2018 tullaankin harkitsemaan muutoksia sähköautoilun etuihin.

Entä Suomessa? Asiat eivät ole meillä näin hyvin. Ensinnäkin hinta. Otetaan esimerkiksi Nissan Leafin alkaen-hinta. Norjassa 22 000 euroa, Suomessa 35 000 euroa. Kuka innostuu ostamaan pienen auton ison auton hinnalla? Voisiko myös Suomessa tulla kyseeseen Norjan tyyppiset suuredut? Huhtikuussa kansainvälisessä sähköautopäivässä puhunut elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi: ”Ei ole varaa”. Hallitus lupasi tosin hiljattain 25 miljoonaa euroa yleisesti vähäpäästöisyyden edistämiseen, mutta se on vielä pieni summa, vaikkakin oikeaan suuntaan. Toinen ongelma on sähköauton hinta käytettynä. Otetaan käytännön esimerkki: Autoliikkeeseen tarjottiin ostettavaksi kolme vuotta vanhaa, uutena 40 000 euroa maksanutta täyssähköautoa. Ajokilometrejä oli 8 000. Asiakkaan pyyntö oli 15 000 euroa, autoliike tarjosi 10 000. Kauppoja ei syntynyt. Onneksi, totesi autokauppias, kun ei ole tietoa mitä siitä myydessä olisi varmuudella saanut. Asiakkaalle tappio oli huima. Kolmas ongelma liittyy käyttöön. Missä auto ladataan? Mitä maksaa? Onko virtaa saatavilla, kun sitä tarvitaan? Autonlatauspisteisiin satsataan kyllä jossain määrin, mutta saako virtaa kotioloissa, jos asuu esimerkiksi asunto-osakeyhtiöasunnossa? Kuka maksaa muutokset ja sähkön kulutuksen? Entä parkkihallissa, kadulla tai maantiellä? Tai hotellissa, jossa myyntiammattilainen asuu matkoillaan ja lataukseen pääsyä odottaisi parikymmentä autoa? Tai lomalle Eurooppaan? Talven vaikutus akkujen suorituskykyyn ja sisätilojen lämmitykseen? Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Aika näyttää millaisia vastauksia saadaan. Niin kauan on helpompaa, kun sähköautoja on vain muutama tuhat. Tilanne on aivan toinen, jos vaikkapa joka kolmas auto olisi ladattava sähköauto. Epäilemättä sähköautojen tekniikka kehittyy ja akkujen teho paranee. Silti ongelmia on vielä runsaasti edessä. Eivätkä uutiset aina tue tätä uutta tekniikkaa ja sen haluttavuutta.

Perinteiset moottorit kehittyvät Epäilemättä sähköautoilla on oma osansa autoilun tulevaisuudessa. Se on hyvä vaihtoehto varsinkin kaupunkiautoiluun sitten, kun massaliikenteen vaatimat käytännön asiat on ratkaistu tekniikan, hintojen ja latausinfran suhteen.

Myyntiammattilaiselle ei vielä vuosiin ole tarjolla todellista vaihtoehtoa polttomoottoriautoille. Niitä kehitetään muiden energiamuotojen rinnalla varsin hyvällä menestyksellä. Biopolttoaineet ja kaasu tuovat lisää vähäpäästöisyyttä liikenteeseen. Ja huhut dieselin kuolemastakin ovat ennenaikaisia. Esimerkiksi Mercebes-Benz ilmoittaa kehittävänsä edelleen vähäpäästöisempiä dieselmoottoreita.

Globaali ongelma Rikkaiden maiden on helpompi kehittää sähköautoilua ja sijoittaa yhteiskunnan varoja niiden tukemiseen. Oman lukunsa muodostavat köyhemmät Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan maat, jotka ovat myös suurimpia ilmaston saastuttajia. Otetaan esimerkiksi sinänsä kehittynyt ja vauraimpiin kuuluva Aasian maa Thaimaa. Bangkokissa on 8 miljoonaa autoa. Sähköautoilu olisi toivottavaa, mutta käytännössä toivotonta. Sähköinfrastruktuurin ongelmat näkee jokainen kaupungissa vieraillut katsoessaan sekavia johtovyyhtejä roikkumassa tolppien ja talojen kattojen välissä. Joskus sähkön saanti on niin ongelmallista, ettei edes kännykkää saa kunnolla ladattua, saati sitten autoa. Niinpä Thaimaa satsaa kaasuun, jota on helposti tankattavissa tuhansilla asemilla. Kaasu onkin Aasian nopeasti lisääntyvä liikennepolttoaine. Vaihtoehtoja sähkölle siis on, ja niitä kannattaa rakentaa rinnakkain luonnon hyvinvoinnin edistämiseksi myös meillä Suomessa.

Kuka sanoi, että keilarata olisi tehty vain keilaamista varten? BowlCircus -keilaviihdekeskukset taipuvat monenlaisiin tilaisuuksiin palavereista pikkujouluihin ja saunailloista seminaareihin

Tutustu ja kysy lisää www.bowlcircus.com


M ATK ALLA

Kaupallinen yhteistyö

Koonnut Piia Kunnas

Viihteen huippupaikka löytyy Kuopion Rauhalahdesta Kylpylähotelli Rauhalahti on yksi Suomen suurimmista tanssimusiikin ja muun viihteen tarjoajista. Suomen ykköstanssiartistit vierailevat Rauhalahdessa viikoittain. Keskiviikon naistentanssien lisäksi tanssit järjestetään myös perjantaisin ja lauantaisin. Tanssiasiakkaiden lisäksi myös kokous- ja virkistyspäivien vieraat arvostavat vilkasta iltaelämää. − Rauhalahti panostaa perusviihteen lisäksi erikoisohjelmiin, ja syksyn aikana lavalla nähdään esimerkiksi Suomen Rockabilly-legendoja ja Rauhalahti rokkaa -tapahtumassa Pauli Hanhiniemen retkue sekä Pelle Miljoona, kertoo ravintolapäällikkö Juha Tirkkonen. Kotimaisten tanssiorkesterien parhaimmistosta syksyn aikaan esiintyvät uudet Tangokuninkaalliset, Yölintu, Pekkaniskan Pojat, Janne Raappana, Kyösti Mäkimattila & Varjokuva, Lasse Hoikka & Souvarit, Finlanders, Sinitaivas ja Leif Lindeman. − Pikkujouluviikonloppuina asiakkaitamme viihdyttävät muun muassa Neljänsuora, Virve Vicky Rosti, Taikakuu, Iskelmä-Finlandia 2017 -voittaja Markku Aro, Jorma Kääriäinen ja Neljä Ruusua. Keittiömestarimme ovat loihtineet todella herkullisen pikkujoulubuffetin. − Perinteisemmin iltaa voi viettää savusaunassa ja tunnelmallisella Jätkänkämpällä tai maanantain iltamailottelussa ”Huttuset satasella”. Karaokea taas pääsee laulamaan maanantaista lauantaihin joka ilta. − Voi sanoa, että Rauhalahdessa aika hurahtaa nopeasti, kun vielä koko viihdepaketin lisäksi tarjolla on monipuoliset kylpylä-, aktiviteetti- ja kokouspalvelut, summaa Juha Tirkkonen.

Kertakäyttöinen promilletesti markkinoille Goodwiller on tuonut markkinoille VTT:n kanssa kehittämänsä promilletestin, joka mittaa nopeasti veren alkoholipitoisuuden syljestä. Kertakäyttötesti sujahtaa pieneenkin lompakkoon ja kertoo käyttäjänsä ajokunnon parissa minuutissa. − Innovaatio ilmaisee sylkinäytteestä jo yli 0,2 promillea ylittävän alkoholipitoisuuden. Testitulos näkyy liuskan ’älypaperialueiden’ tummumisena, kertoo projektipäällikkö Marika Kurkinen VTT:ltä.

Mindfulnessia lentopelkoisille Mindfulness on työkalu, joka auttaa vähentämään stressiä ja ahdistusta sekä parantaa keskittymiskykyä. Sitä voi hyödyntää myös, jos lentäminen jännittää. Andasin mindfulness-ohjaaja Eeva Jaakonsalo vinkkaa Finnavian sivustolla mindfulness-sovelluksista, joista voi olla hyötyä.

1. BUDDHIFY Valitse tilanteeseen sopiva mindfulness-harjoitus listasta, jossa on vaihtoehtona muun muassa matkustaminen, odottaminen ja vaikeat tunteet. Sopii sekä iOS- että Android-laitteille.

2. CALM Sovelluksessa on uneen keskittyvä osio, joka auttaa nukahtamaan lentoa edeltävänä yönä. Sopii sekä iOS- että Android-laitteille.

3. HEADSPACE Näyttelijä Emma Watsonin suosima sovellus tarjoaa maksuttoman 10 session sarjan, joista kukin kestää 10 minuuttia. Sopii sekä iOSettä Android-laitteille.

4. MINDFULNESS APP – LEENA PENNANEN JA OIVA Kotimaiset, suomenkieliset sovellukset mindfulness-harjoitteluun.

56


Paljon jäsenetuja, tutustu ja käytä! www.memberplus.fi Kokouspaikaksi Kuopion Rauhalahti Kylpylähotelli Rauhalahti tarjoaa luonnonläheisen ja inspiroivan ympäristön eri kokoisille kokouksille ja kongresseille. Erikoisuutemme ihaniin illanviettoihin on 1950-luvun Jätkänkämppä ja suuri savusauna, unohtamatta suosittuja tanssi-iltoja.

Katso oheis

Katiskaniementie 8 70700 KUOPIO www.rauhalahti.fi puh. 030 608 30 Puhelun hinta: lankap. 0,032 €/min. + 0,0835 €/puh. Matkap. 0,19 €/min. Sis. alv 24 %.

 Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa  Runsas aamiainen  Maittava päivällinen  Filmi/urheilu kanavat  Ilmainen WiFi  Ilmaiset parkkipaikat TERVETULOA!

Maarianhaminassa aivan keskustassa uudet huoneet sekä uudistettu pubi livemusiikilla keskiviikko–lauantai. MYYNTIMIESPAKETTI

89 €

www.parkalandiahotel.com | info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

Uusi hotelli Ahvenanmaalla!

LOMAILE LIIKKUEN! Liikuntakeskus Pajulahti

MMA:n jäsenille aktiiviset liikuntalomat ja teemaviikonloput -10%

7x65_MMA_Pajulahti_04/17 .indd 1

Varaa jo liikunn ny t all SY YSL inen O Ohjelm MA: aa kok o perhe elle!

Lisätiedot ja varaukset: p. 03 885 511 asiakaspalvelu@pajulahti.com

Asu Maarianhaminan keskustassa uudessa Hotelli Pommernissa. Uudet mukavat huoneet, korkeatasoinen White Guide-merkitty ravintola Kvarter5, lounge ja viinibaari tekevät vierailustasi viihtyisän. Myyntimiespaketti alk.

115€

Sisältäen majoitus 1-hengen classic-huoneessa, aamiainen, 20 € ravintolakuponki, sauna ja parkkipaikka.

www.pajulahti.com

Puh. 018 - 15 555 • info@alandhotels.fi • www.alandhotels.fi

7.8.2017 10.51


UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄ Koonnut Piia Kunnas

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti ­omien jäsentemme edustamia tuotteita. Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen toimitus@mma.fi.

Pidä kahvi kuumana Stanley on tunnetusti termospullojen aatelia. Uudessa Master-mallistossa hyvästä termoksesta on tehty vieläkin parempi. Paksumman kuorirakenteen ja tyhjiötilan ansiosta Master-sarjan lämmöneristyskyky on huippuluokkaa. Korkin alapinnan teräspinnoitus parantaa eristyskykyä entisestään ja estää samalla sisällön muovikosketuksen. Uudet 0,75- ja 1,3-litraiset pullot ovat BPA-vapaita. Parhaimmillaan ne säilyttävät juomasi kuumana jopa 40 tuntia (1,3-litran malli). Tuotteita on myynnissä tavarataloissa, urheilu- ja retkeilyliikkeissä, rauta- ja työkalukaupoissa sekä nordictrail.fi -verkkokaupassa.

Helppoa varainhankintaa Suomalainen Mosho tarjoaa luokille, seuroille ja yhdistyksille helpon tavan kerätä rahaa myymällä laadukkaita ihon puhdistus- ja hoitotuotteita. Varainhankinnan voi kätevästi toteuttaa Moshon avulla olipa tavoitteena leirikoulu, pelimatka tai turnaukseen osallistuminen.

Suomen 100 vuotta Myynnissä on erilaisia pakkauksia, jotka sisältävät Sataraita-saunakaksi erilaista tuotetta tyylikkäissä pakkauksissa. Kaikki pakkauksemme maksavat 12 € kappale, josta myyjälle tekstiileissä jää 4 € voittoa per myyty pakkaus.

Pellavan Sataraita-tuotteiden raidoitus on LueJokipiin lisää mosho.fi

kudottu kuin elämämme: yllätyksellisesti ja jokainen hieman omanlaisenaan, mutta toisiinsa lomittuneena ja sitoutuneena. Raidat heijastelevat suuria ja pieniä merkkihetkiämme, perinnettämme sekä nykyisiä digitaalisia rytmejämme. Suomi100-mallistostamme löytyy loistavat tuotteet juhlavuoteen niin henkilöstö- kuin liikelahjoiksi. Lisätietoa: www.jokipiinpellava.fi

58


Tee tuli helposti syttiksellä Syttis-sytykepallo on vaivaton, siisti ja ympäristöystävällinen tapa uunin, takan tai nuotion sytytykseen. Syttiksellä kosteatkin polttopuut syttyvät helposti. Syttis-sytytyspallossa on oma sytytystikku ja pakkauksessa raapaisupinta, joten et tarvitse tulitikkuja. Sytyttämisen aikana voit pitää Syttistä turvallisesti kädessä. Puupurusta ja parafiinista valmistettu sytytyspallo on ympäristöystävällinen myös materiaaleiltaan. Lisätietoa: syttis.net

Tyrni taltuttaa kuivat silmät Suomessa kehitetty ja valmistettu Membrasin Vision Vitality -silmäsuihke tuo avun lentomatkailijoiden kuivasilmäisyyteen. − Silmätipat ovat monen mielestä hankala käyttää. Membrasin Vision Vitality Spray suihkutetaan suljettujen silmien päälle, ja sitä voi käyttää yhdessä meikin ja piilolasien kanssa, kertoo Aromtechin toimitusjohtaja Helena Korte. Membrasin Vision Vitality Sprayn teho perustuu Turun yliopistossa tehtyyn tyrnitutkimukseen, jossa Aromtech on ollut mukana 90-luvulta lähtien. Tyrniöljy levittyy kyynelnesteen pinnalle vahvistaen lipidikalvoa, joka suojaa silmiä kuivumiselta. Suihkeen sisältämä hyaluronaatti taas tukee kyynelnesteen vedensitomiskykyä. − Suihke myös vähentää silmäluomien turvotusta, hoitaa silmänympäryksen ihoa ja virkistää oloa vaikka kesken lentomatkan, Korte vinkkaa. Membrasin Vision Vitality Spray on saatavilla apteekeista sekä Finnairin valikoimasta. Kaukolennoilla suihketta saa sekä kärrymyynnistä että ennakkotilauksella. Euroopan lennoille tuote pitää tilata etukäteen.

Ei enää turhia sakkoja Automaattisissa Needit Park Lite ja Park Mini -pysäköintikiekoissa saapumisaika asettuu aina oikein. Kun ajoneuvo pysäköidään tai sen moottori sammuu, laitteen G-voima- ja liiketunnistin havaitsee sen, ja 20 sekunnin kuluttua laite muuttaa digitaaliseen kelloon saapumisajan seuraavaan puoleen tai tasatuntiin. Pysäköintikiekon takana on painike, jolla voi muuttaa tai jatkaa pysäköintiaikaa manuaalisesti. Laitteessa on digitaalinen Quartz-kello ja vuosikalenteri, mikä huomioi automaattisesti kesä- ja talviaikaan siirtymiset sekä karkausvuodet. Etu- ja takaosassa on LCD-näyttö, josta saapumisaika näkyy sisälle ja ulos. Needit tarjoaa pysäköintikiekon käyttäjille veloituksettoman Park Lite -sovelluksen, johon asetetaan pysäköinnin alkamisaika ja sovellus muistuttaa pysäköintiajan päättymisestä. Sovellus myös neuvoo tarvittaessa lyhimmän reitin auton luo ja näyttää anonyymisti lähistöllä olevat pysäköidyt Park Lite -sovelluskäyttäjien pysäköintipaikat ja -ajat ja heiltä vapautuneet parkkipaikat. Sovellus hyödyntää Googlen karttapalvelua ja on maksuton. Sen voi ottaa käyttöön, vaikka Needit-pysäköintikiekkoa ei vielä olisikaan. Pelkästään jo Tanskassa Park Lite -sovelluksen käyttäjiä on jo yli 1 500 000 ja määrä kasvaa koko ajan. Needit pysäköintikiekkoja edustaa ja maahantuo Oy OnePro Ab. Tuotteita on saatavana useista kaupan ketjuista ja alan liikkeistä. Katso lisää tuotteista www.parklite.fi tai www.needit.fi

Myynti&Markkinointi

59


LAKIPALSTA

Teksi Jyrki Järvinen / MOT Oy Kuvitus Jii Roikonen

YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMINEN VOI TAPAHTUA VAHINGOSSA Aina ei ole selvää, mikä on yrityssalaisuus ja mikä ei. Erityisesti kilpailijan palvelukseen siirtyessä kannattaa olla varovainen, sillä työnantaja voi tehdä tutkintapyynnön ilman todisteita ja jättää näytön etsimisen poliisin huoleksi. 60


O

n eräs rikostyyppi, johon myynnin ja markkinoinnin ammattilainen voi syyllistyä jopa itse sitä huomaamatta tai tajuamatta. Toki pääperiaatteena on, että rikoksen tulee olla tahallinen, jotta se olisi rangaistava. Tätä periaatetta varsinkin syyttäjät toisinaan pyrkivät vesittämään ajatusmallilla, että tekijän olisi pitänyt mieltää syyllistyneensä rikokseen. Tuomioistuimessa tahallisuusvaatimukseen suhtaudutaan onneksi vakavammin. Tämä rikostyyppi on yrityssalaisuuden rikkominen. Rikoslaissa säädetään, että ”joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällaista yrityssalaisuutta, jonka hän on saanut tietoonsa ollessaan toisen palveluksessa, on tuomittava yrityssalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” Yrityssalaisuuden suojaamiseksi työnantaja ei siis tarvitse salassapitosopimuksia, koska asiasta on säädetty rikoslaissa. Jotta tätä lainkohtaa voisi tahallisesti rikkoa, tulisi työntekijän ensin tietää, mikä on yrityssalaisuus.

TOISTAISEKSI MMA:N LAKIMIEHET OVAT SAANEET SYYTTEET HYLÄTTYÄ KAIKISSA HOIDOSSA OLLEISSA YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISJUTUISSA.

Työnantajan pitää suojella yrityssalaisuuksia Netin aikakaudella avoimuus on lisääntynyt ja tiedonsaanti helpottunut. Se, mikä ennen oli yrityksen salaista tietoa, saattaa tänään olla sangen helposti muualta saatavissa. Tämä tiedon yleinen saatavuus onkin olennainen kriteeri arvioitaessa mikä on yrityssalaisuus ja mikä ei. Arviointia helpottaa se, että yleisesti katsotaan, että tiedon tulee olla jollain alustalla, kuten paperinen dokumentti tai sähköinen tiedosto, ollakseen yrityssalaisuus. Yksi kriteeri on myös työnantajan salassapitotahto. Työnantajan tulee suojella tietoa, jotta se voisi olla yrityssalaisuus. Työnantaja ei kuitenkaan voi itse määritellä, mitkä asiat ovat yrityssalaisuuksia, mutta joku merkitys silläkin on, jos työnantaja on nimennyt ne tiedot, jotka se katsoo yrityssalaisuuksiksi.

Näytön etsiminen on poliisin tehtävä Ikävä puoli tässä asiassa on se, että työnantajan on tavattoman helppo aiheuttaa tutkintapyynnön tekemisellä hankaluuksia entisille työntekijöilleen, jotka ovat joko siirtyneet kilpailijan palvelukseen tai lähteneet yrittäjiksi alalle. Työnantajan ei tarvitse etsiä todisteita väitetylle teolle, vaan poliisi hoitaa näytön etsimisen; keinoinaan kotietsintä sekä kotiin että työpaikalle ja henkilökuulustelut. Edelleen ikävää on se, että poliisin on ”turvallisempi” tutkia asia kuin lopettaa esitutkinta ja siirtää juttu syyttäjälle. Esitutkinnan lopettaminen kesken saattaa johtaa kanteluihin ja muihin toimenpiteisiin. Syyttäjän puolestaan on turvallisempi viedä juttu käräjille kuin tehdä syyttämättäjättämispäätös. Tuosta päätöksestä kun taas voi kannella. Onneksi tuomioistuimessa ei törmää vastaavaan. Pelkona luonnollisesti on se, että käräjätuomari ajattelee, että kun poliisi on siirtänyt jutun syyttäjälle ja syyttäjä on päättänyt syyttää, niin onhan rikoksen täytynyt tapahtua. Toistaiseksi MMA:n lakimiehet ovat saa-

neet syytteet hylättyä kaikissa hoidossa olleissa yrityssalaisuuden rikkomisjutuissa.

Hyödynnä lakimiesten palveluita ajoissa Parhaillaan allekirjoittanutta työllistää yrityssalaisuuden rikkomisjuttu, jossa kahta jäsentämme syytetään yritys- ja liikesalaisuuksien rikkomisesta eli hyödyntämisestä. Kyseessä on tapaus, jossa kaksi pitkään tietyllä alalla toiminutta myynnin ja markkinoinnin ammattilaista päätti toisistaan riippumatta irtisanoutua yrityksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Irtisanomisen jälkeen nämä työkaverit päätyivät harkitsemaan yhteisen yrityksen perustamista samalle heille tutulle toimialalle. Suhteellisen pian uuden yrityksen käynnistymisen jälkeen entinen työnantaja teki poliisille tutkintapyynnön. Työnantaja väitti, että entiset työntekijät eivät olisi voineet käynnistää yritystoimintaa niin nopeasti, ellei siinä olisi hyödynnetty heidän entisen työnantajansa yrityssalaisuuksia. Poliisin suorittamassa esitutkinnassa ei kavereiden hallusta löytynyt mitään sellaista materiaalia, jonka olisi voitu katsoa olevan peräisin heidän entiseltä työnantajaltaan. Kyse oli vain siitä, että heillä oli sen verran kova ammattitaito, että he pystyivät aloittamaan saman alan maahantuonti- ja myyntiyrityksen. Näin myös käräjäoikeus katsoi seitsemän päivää kestäneen oikeuskäsittelyn päätteeksi, mutta jutun käsittely jatkuu tänä syksynä hovioikeudessa, jossa jutun käsittelylle on varattu 5 päivää. Muistutan jälleen siitä, että jos olette vaihtamassa kilpailijan palvelukseen tai perustamassa omaa yritystä samalle alalle kuin entinen työnantajanne, niin olkaa ajoissa yhteydessä liiton lakimiehiin. Käydään yhdessä läpi vaaranpaikat.

Myynti&Markkinointi

61


Tällä palstalla kerrotaan myyntialan sopimuksista. 1/17: 2/17: 3/17: 4/17: 5/17: 6/17:

Sopimuksen voimassaoloaika Työsopimus Edustussopimus Kilpailukieltosopimus Toimitusjohtajasopimus Päättämissopimus

KILPAILUKIELTOSOPIMUS

K

ilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä työsuhteen päättymisen jälkeen työnantajan kilpailijan palvelukseen tai harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Työntekijän kannattaa aina pyrkiä välttämään kilpailukieltosopimukseen sitoutumista niin työsuhteen alkaessa kuin sen aikanakin, koska sopimus rajoittaa mm. työntekijän mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa ja mahdollinen sopimusrikkomus voi johtaa pitkäkestoiseen oikeusprosessiin. Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Työnantajan tarve suojata liikeja ammattisalaisuudet työsuhteen päättymisen jälkeen on yleisin syy kilpailukieltosopimusten tekemiselle. Kun työntekijän tehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja kun työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole käytössä, on kilpailukieltosopimuksen tekeminen yleensä sallittua. Työsuhteesta johtuva erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle voi olla myös yrityksissä, joissa asiakaskunta sitoutuu 62

yritykseen vahvasti esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kautta. Tällöin asiakaskunnan säilyttämisintressi voi olla peruste kilpailukieltosopimukselle. Myös työnantajan kustantama poikkeuksellinen erityiskoulutus voi olla kilpailukieltosopimuksen perusteena. Työnantajan työntekijälle antama tavanomainen jatko- ja täydennyskoulutus tai perehdyttämiskoulutus ei kuitenkaan voi olla sopimuksen perusteena. Kilpailukieltosopimuksen käyttäminen voi olla perusteltua, jos työntekijä on sellaisessa asemassa, että hän saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa tai hänelle karttuu vastaavanlaista tietotaitoa ja muuta teknistä osaamista. Tiedon ja taidon tulee olla laadultaan sellaista, että sen salassa pitäminen on hyväksyttävää. Mitä korkeammalla tasolla yritysorganisaatiossa työntekijä työskentelee, sitä helpommin lainmukaiset edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle täyttyvät. Tavanomaista myyntityötä tekevän myyntiedustajan osalta ei yleensä ole perusteita kilpailukieltosopimuksen tekemiselle hänen asemansa perusteella. Se, milloin myyntityö on luonteeltaan sellaista, että kilpailukieltosopimusta voidaan pitää sallittuna, ratkaistaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti kokonaisarvostelun perusteella.

Akava selvitti keväällä 2017 kilpailukieltojen yleisyyttä. Myös MMA:n jäsenet olivat mukana kyselyssä. Tutkimusten tulokset uutisoitiin elokuussa. Lisätietoa kotisivuiltamme mma.fi > Ajankohtaista

Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimuksen rikkomisen normaali seuraamus on vahingonkorvaus. Kilpailukieltosopimukseen voidaan kuitenkin ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Edellä mainitut kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamista ja sopimussakon enimmäismäärää koskevat rajoitukset eivät koske yrityksessä johtavassa asemassa olevia työntekijöitä. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.


Uusi Opel

UUSI INSIGNIA SPORTS TOURER Enjoy 1.5 Turbo ECOTEC S/S M6 (140 hv)

INSIGNIA SPORTS TOURER

30 743 €

alk. sis. toimituskulut

Vapaa autoetu 625 €/kk Käyttöetu 475 €/kk

 Sähkötoiminen handsfree-takaluukku  Luokkansa parhaat IntelliLux LED® Matrix -ajovalot  Automaattinen hätäjarrutus ja jalankulkijan tunnistus* 

– henkilökohtainen avustajasi 24/7

 Tuulilasin heijastusnäyttö (HUD)  Ergonomiset AGR-istuimet

Huippumuotoilua, tilaa ja innovaatioita Uuden Insignian linjakas muotoilu nostaa tyylikkyyden uudelle tasolle ja laajasta moottorivalikoimasta löydät sekä taloudellisuutta että voimaa. Edistykselliset kuljettajan apujärjestelmät tekevät ajamisesta rennompaa ja turvallisempaa. Tuulilasin heijastusnäytöltä näet mm. nopeuden, navigaattorin opasteet ja varoitukset, jolloin voit keskittyä ajamiseen. Sähkötoiminen handsfree-takaluukku, jonka voit avata ja sulkea heilauttamalla jalkaa takapuskurin alla, tekee kuorman lastaamisesta ja purkamisesta Insignian suureen tava ratilaan helppoa ja mukavaa. Tervetuloa koeajamaan! Opel.fi

Uusi Insignia Sports Tourer yhdistetty polttoaineen kulutus 4,3–8,7 l/100 km, CO2-päästöt 112–199 g/km. Insignia Sports Tourer Enjoy 1.5 Turbo ECOTEC Start/Stop M6 (140 hv) kokonaishinta alk. 30 743 € (sis. toimituskulut). *Toimii automaattisesti 8–80 km/h nopeuksilla. Lue lisää järjestelmän toiminnasta: Opel.fi. OnStar-palvelut edellyttävät aktivointia sekä tiliä OnStar Europe Ltd:n kanssa. Palvelu on maksullinen maksuttoman kokeilu jakson päätyttyä. Palveluiden käyttö riippuu mobiiliverkkoyhteyden saatavuudesta ja laadusta. Kuvan auto erikoisvarustein. ESPOO LänsiAuto · FORSSA Delta Auto · HELSINKI LänsiAuto · HYVINKÄÄ LänsiAuto · HÄMEENLINNA LänsiAuto · IISALMI Autotalo Hartikainen · JOENSUU Timosen Auto · JYVÄSKYLÄ Veljekset Laakkonen · JÄRVENPÄÄ Mäkelän Auto · KAJAANI Autotalo Hartikainen · KEMI Aine Kemi · KOKKOLA Käyttöauto · KOTKA Vauhti-Vaunu · KOUVOLA Veljekset Laakkonen · KUOPIO J. Rinta-Jouppi · LAHTI LänsiAuto · LAPPEENRANTA Auto-Suni · Vauhti-Vaunu · LOHJA PP-auto · MAARIANHAMINA Mariehamns Bilhall MIKKELI Vauhti-Vaunu · OULU Rinta-Joupin Autoliike · PORI AutoPalin · PORVOO Auto-Open · RAUMA AutoPalin · ROVANIEMI Rinta-Joupin Autoliike · SALO PP-auto · SASTAMALA Levorannan Autoliike · SAVONLINNA Vauhti-Vaunu · SEINÄJOKI J. Rinta-Jouppi TAMPERE Autosalpa · Metroauto · TURKU LänsiAuto · VAASA Autoliike Lähdemäki · VANTAA LänsiAuto · VARKAUS Veljekset Laakkonen · YLIVIESKA Rinta-Joupin Autoliike · opel.fi


KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan. Lähetä kysymyksesi osoitteella piia.kunnas@mma.fi Työnhaku ulkomailta ja työttömyyskorvaus Jos olen menossa EU-maahan työnhakuun, niin kuinka kauan minulla säilyy kotimaan työttömyyskorvaus? Asia riippuu siitä, oletko lähdössä EUsäädösten mukaiseen niin sanottuun kolmen kuukauden työnhakuun vai tilapäisesti oleskelemaan ulkomaille ja samalla hakemaan sieltä töitä. Jos olet lähdössä EU-säädösten mukaiseen työnhakuun, säilyy oikeus työttömyysetuuteen Suomesta vain mainitun kolmen kuukauden ajan. Tässä tapauksessa tarvitset työttömyyskassasta ns. U2-lomakkeen. Lisäksi sinun tulee rekisteröityä kohdemaan työvoimaviranomaisen luona seitsemän päivän kuluessa lähdöstä. Jos olet lähdössä tilapäisesti oleskelemaan ulkomaille ja samalla hakemaan sieltä töitä (eikä kyse ole EU-säädösten mukaisesta työnhausta), ei aikaa, jolloin oikeus työttömyysetuuteen säilyy, ole rajoitettu, mutta sinun pitää olla ulkomailla oleskelusta huolimatta koko ajan Suomen työmarkkinoiden käytettävissä ja valmis vastaanottamaan Suomesta kokoaikatyötä ja TE-toimiston tarjoamia palveluita. Lisäksi sinun pitää olla työttömänä työnhakijana TE-toimistossa Suomessa.

Kannattaako dieselauto? Kannattako dieselauto vielä ostaa? Ajan noin 40 000 kilometriä vuodessa, tästä on työajoa vajaat 30 000 kilometriä. Käsityksemme mukaan voi ostaa, kolmesta syystä. Ensinnäkin dieselauton maahanpanijaiset on aloitettu voimakkaassa etunojassa. Kaikesta uudesta, mullistavasta ja ehkä vähän uhkaavastakin saa hyviä otsikoita, joten kirjoittelu dieselin kieltämisestä ja muusta on tällä hetkellä ylimitoitettua ja johtaa ajatuksia harhaan.

64

Toisena syynä on kilometrimäärä. Noilla ajoilla dieselauto lienee ihan kustannustehokas hankinta. Kolmanneksi syyksi nousevat käyttövuodet. Kuvittelisin, että noilla kilometreillä vaihdat autosi jälleen 3-4 vuoden kuluttua. Näiden vuosien aikana saattaa tulla uutta tietoa dieseleiden kohtalosta sekä mahdollisista verotus- ja muista muutoksista. Sitten siis voit tehdä uuden päätöksen senhetkisillä tiedoilla. Ja jos koet tilanteen vaikka jotenkin epävarmaksi vaikkapa 3 vuoden jälkeen, pystynet ehkä jatkamaan samalla autolla tarvittaessa 1-3 vuotta lisääkin. Mitään nopeaa mullistusta tuskin tulee tapahtumaan, jo olemassa oleva dieselautokanta säilyy Suomessa vielä aika kauan ja jonkinlainen käytettyjen jälkimarkkinakin varmasti toimii.

Määräaikainen vai vakituinen työsuhde? Työskentelen määräaikaisessa työssä myyjän nimikkeellä. Käyn sekä asiakkaissa että teen toimistosta käsin puhelinmyyntiä ja otan vastaan tilauksia. Määräaikaista työsuhdettani on jatkettu useita kertoja, mutta nyt olen saanut ilmoituksen, että määräaikaista sopimusta ei välttämättä enää uusita. Mielestäni työssä ja sen tarpeessa ei ole tapahtunut muutoksia. Pitäisikö työsuhteeni olla vakinainen? Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus (”vakinainen työsuhde”) on ensisijainen työsopimuksen muoto. Myynti- ja markkinointialalla määräaikaiset työsuhteet eivät ole erityisen yleisiä ja samoin niiden niin sanottu ketjuttaminen ei ole kovin yleinen ongelma. Tapauksesi on nyt siis tavallaan poikkeus normaalista. Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy, kuten työn luonne, sijaisuus tai muu näihin verrattava sekä muu yri-

tyksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä peruste. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, työsopimusta ei saisi tehdä määräaikaisena. 1.1.2017 alkaen kuitenkin poikkeuksena on määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa. Tämä poikkeus ei soveltune sinun tapaukseesi. Voi hyvinkin olla, että työsuhteesi määräaikaisuuksille ei ole ollut riittävää perustetta. Toisaalta, jos työn määrässä ja tarpeessa tapahtuisi olennainen väheneminen, voisi se olla irtisanomisperuste myös vakinaisesta työsuhteesta. Mielenkiintoista sinänsä, että korkein oikeus on elokuun alussa antanut uuden ennakkopäätöksen, jonka mukaan työnantajan pitää selvittää, onko määräaikaiselle työntekijällä tarjolla työtä, kun määräaikaisuus päättyy. Tässä tapauksessa työntekijä oli työskennellyt yhtäjaksoisesti 16 määräaikaisessa työsuhteessa. Viimeisen määräaikaisuuden jälkeen työsuhdetta ei jatkettu. KKO:n mukaan työnantajan olisi pitänyt ennen sopimusten loppua selvittää, olisiko työntekijälle voinut tarjota muuta työtä tai sopivaa koulutusta. Oikeus määräsi tässä tapauksessa työnantajan maksamaan noin 3 500 euroa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Ota yhteyttä lakimiehiimme tilanteen selvittämiseksi ja täsmällisten neuvojen saamiseksi.

Perusteeton varoitus Olen saanut varoituksen, joka on mielestäni täysin perusteeton ja virheellinen. Miten toimin? Mikäli varoitus on aiheeton, kannattaa sinun laatia varoitukseen asiallinen kirjallinen vastine. Vastineessa tulee todeta, miksi varoitus on perusteeton, ylimitoitettu tai mahdollisesti epätasa-


puolinen toimenpide. Vastineellasi voi olla vastaavanlaista näyttöarvoa mahdollisessa irtisanomisriidan selvittelyssä kuin itse varoituksella. Varoituksen aiheellisuus tulee siis varsinaisesti tutkittavaksi pääsääntöisesti vasta siinä vaiheessa, jos työnantaja päättää työntekijän työsuhteen henkilöön liittyvistä syistä ja vetoaa, että työntekijää on jo varoituksella varoitettu samankaltaisesta toiminnasta. Tällöin arvioitavaksi tulee varoituksen aiheellisuuden lisäksi myös muun muassa työnantajan varoituskäytännön johdonmukaisuus ja tasapuolisuus.

Mitä tietoja työtodistuksessa pitää olla? Pyysin saada työsuhteeni päättyessä työtodistuksen, mutta siihen ei ollut kirjattu lainkaan arvostelua eikä työsuhteen päättymisen syytä. Olisiko ne tullut mainita todistuksessa? Työtodistus voidaan antaa työsuhteen päättyessä ns. suppeana tai laajana. Suppeasta työtodistuksesta ilmenee vain työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Muita seikkoja ei työtodistukseen saa merkitä, ellei työntekijä nimenomaisesti pyydä. Nimenomaisesta pyynnöstä työntekijällä on oikeus saada laaja työtodistus, josta käy ilmi työsuhteen keston ja työtehtävien laadun lisäksi työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työntekijä voi halutessaan pyytää kirjattavaksi myös vain toisen, joko päättymisen syyn tai arvolauselman. Jos olet saanut työnantajalta suppean työtodistuksen, voit pyytää työnantajalta työtodistusta, johon lisätään arvolauselma ja työsuhteen päättymisen syy tai toinen näistä. Pyyntö arviosta on kuitenkin esitettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Näin haet ansiopäivärahaa Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms. Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet. Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet. Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekirjoittama

palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet. Huomaa, että jos työsuhde on tai oli kokonaan tai osittain provisiopalkkainen, kassa saattaa tarvita palkkatodistuksen lisäksi kopiot palkkalaskelmista. ■

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

65


MM A KOULUTTA A

KOULUTUKSET/

SYKSY 2017

Katso kaikki koulutukset, tarkemmat kuvaukset niistä sekä ilmoittautumiset osoitteesta www.mma.fi > Palvelut ja edut > Koulutukset > Koulutuskalenteri

SOSIAALISTA MYYNTIÄ JA IHMISTUNTEMUSTA Tänä syksynä kehitetään omaa myyntityyliä ja Social Selling -taitoja. SOSIAALINEN MYYNTI HALTUUN Social Selling on myynnin toimintatapa, jossa digitaalisten kanavien avulla pyritään luomaan lisää myynnillisiä mahdollisuuksia, rakentamaan luottamusta ja syventämään suhdetta asiakkaiden ja potentiaalisten asiakaskandidaattien kanssa myyntiprosessin eri vaiheissa. Tule mukaan Sani Leinon valmennukseen, joka avaa sosiaalisen myynnin roolia osana yrityksesi myyntiä ja markkinointia. Valmennuksessa käydään läpi ilmiön taustaa, myyjän keinoja vastata asiakkaan ostokäyttäytymisen muutokseen sekä eri kanavien tarjoamia mahdollisuuksia kohdata asiakas tehokkaasti verkossa. Kouluttaja Sani Leino on tunneälykkääseen ja sosiaaliseen myyntiin keskittynyt energinen valmentaja, jolla on kymmenen vuoden kokemus menestyksekkäästä myynnistä. Vuonna 2016 Sani listattiin maailman sadan vaikutusvaltaisimman Social Selling -vaikuttajan joukkoon maailmassa. Valmennukset: • ke 20.9. klo 9−13 Turku • pe 22.9. klo 17−21 Lahti • pe 17.11. klo 9−11 webinaari

66

LINKEDINIÄ VASTA-ALKAJILLE JA EDISTYNEILLE LinkedInin hyödyntäminen sosiaalisessa myynnissä voi avata ovia tehokkaammin kuin soittaminen. Syksyn LinkedIn-koulutuksistamme löydät arvokkaita vinkkejä, olitpa LinkedInin hyödyntämisessä vasta-alkaja tai kokeneempi ammattilainen. Jos sinulla ei ole lainkaan LinkedIn-sivustoa, aloita Kati Saarion peruskurssista. LinkedIniä jo käyttäneet hyötyvät Tom Laineen jatkokurssista ja uudesta LinkedIn ja Social Selling -valmennuksesta. Siinä käydään läpi erilaisia Social Selling -toimintatapoja ja mahdollisuuksia hyödyntää Linkediniä myynnin näkökulmasta. Tom Laine opastaa, kenelle kanava sopii parhaiten, miten kohderyhmiä segmentoidaan ja miten kylmäsoittojen tahkoamisen sijaan saadaan inboundliidejä. LinkedIn-webinaarit: • ma 18.9. klo 9−12 LinkedIn ja Social Selling, Tom Laine • to 21.9. klo 9−12 LinkedIn-jatkokurssi, Tom Laine • ke 18.10. klo 9−12 LinkedIn ja Social Selling, Tom Laine • to 2.11. klo 9−11 LinkedIn-profiilin perustaminen, Kati Saario


Syksyn koulutuskalenteri to 14.9. klo 9-13

Jyväskylä

Via Groupin Ihmisaaja onnistuu -myyntivalmennus / Jouni Röksä, MMA

to 14.9. klo 9-12

webinaari

Myyjän mobiilit työvälineet / Wistec Training

pe 15.9. klo 9-12

webinaari

Myyjän mobiilit työvälineet jatkokurssi / Wistec Training

pe 15.9. klo 9-13

Jyväskylä

Via Groupin Ihmisaaja onnistuu -myyntivalmennus / Jouni Röksä, MMA

la 16.9. klo 9-12

Jyväskylä

Nousukiitoa urallesi / Jouni Röksä, MMA

ma 18.9. klo 9-12

webinaari

LinkedIn ja Social Selling / Tom Laine, Innopinion

ti 19.9. klo 17-20

webinaari

Somemarkkinointi yrityksissä / Wistec Training

ke 20.9. klo 9-12

webinaari

Näyttävät videot somessa / Wistec Training

ke 20.9. klo 9-13

Turku

Social Selling / Sani Leino, ThingLink

to 21.9. klo 9-12

webinaari

LinkedIn-jatkokurssi / Tom Laine, Innopinion

pe 29.9. klo 8-10

Helsinki

Elinvoimaa etsimässä / Paula Saivio

pe 22.9. klo 17-21

Lahti

Social Selling / Sani Leino, ThingLink

la 23.9. klo 9-13

Helsinki

Via Groupin Ihmisaaja onnistuu -myyntivalmennus / Jouni Röksä, MMA

ma 25.9. klo 9-13

Tampere

Via Groupin Ihmisaaja onnistuu -myyntivalmennus / Jouni Röksä, MMA

ke 27.9. klo 9-13

Lahti

Via Groupin Ihmisaaja onnistuu -myyntivalmennus / Jouni Röksä, MMA

ma 2.10. klo 9-13

Pori

Via Groupin Ihmisaaja onnistuu -myyntivalmennus / Jouni Röksä, MMA

ma 2.10. klo 17-21

Turku

Via Groupin Ihmisaaja onnistuu -myyntivalmennus / Jouni Röksä, MMA

2.-3.10. klo 9-16

Turku

Nordic Business Forum (videostreaming), MMA/NBF

2.-3.10. klo 9-16

Helsinki

Nordic Business Forum (videostreaming), MMA/NBF

to 5.10. klo 9-12

webinaari

Asiakaspalvelusta kilpailuetua / Yrjö Koskinen, Boosti

pe 6.10. klo 9-11

webinaari

Tehosta työnhakua / Jouni Röksä, MMA

pe 6.10. klo 9-12

webinaari

Twitterin käyttö yrityksessä / Wistec Training

ma 9.10. klo 17-20

webinaari

Tehokas kokous verkossa / Wistec Training

ti 10.10. klo 17-20

webinaari

Facebookin vaativa markkinointi / Wistec Training

ma 16.10. klo 9-16

Helsinki

Ole oman elämäsi johtaja / Riitta Pallasvuo, Liike4k

ke 18.10. klo 9-12

webinaari

LinkedIn ja Social Selling / Tom Laine, Innopinion

ma 6.11. klo 9-11

webinaari

Miten löydän piilotyöpaikat / Jouni Röksä, MMA

ma 13.11. klo 9-11

webinaari

Menesty työpaikkahaastattelussa / Jouni Röksä, MMA

ke 15.11. klo 9.11.

webinaari

Projektimainen työnhaku / Jouni Röksä, MMA

pe 17.11. klo 9-11

webinaari

Social Selling / Sani Leino, ThingLink

ma 27.11. klo 9-12

webinaari

Mitä rekrytoijat ja headhunterit odottavat työnhakijalta / Jouni Röksä, MMA

ke 29.11. klo 9-11

webinaari

Miten pääsen headhunterin saaliiksi / Jouni Röksä, MMA

MYY PAREMMIN Montako asiakasta on menetetty, montako kauppaa on jäänyt tekemättä ja myyntitavoitetta saavuttamatta, jotka paremmalla ihmisosaamisella olisivat toteutuneet? Puhumattakaan siitä, miten paljon paremmin pärjäisimme vaativassa myyntityössä, jos oppisimme lukemaan asiakkaitamme paremmin. Via Groupin Ihmisosaaja onnistuu -myyntivalmennus keskittyy ihmistyyppien tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen myyntityössä. Onko avainasiakkaasi suunnittelija, käynnistäjä, innostaja vai rakentaja? Miten hän toivoo myyntitilanteiden sujuvan? Milloin etenet nopeasti asiaan, milloin taas kuuntelu voi olla ainut tie kaupan tekoon?

Ihmisosaaja onnistuu -koulutus on matka ihmistuntemukseen, jonka avulla saat työkalut parempaan myyntityöhön ja löydät oman luontaisen myyntityylisi kipupisteet. Teemme koulutuksessa testin, joka avaa toimintatapaerot sinulle konkreettisiksi työkaluiksi päivittäisessä myyntityössä. Valmennuksen vetää Ihmisosaaja onnistuu -valmennuksen sertifioitu kouluttaja Jouni Röksä. Ihmisosaaja onnistuu -koulutukset: • pe 14.9. klo 9−13 Jyväskylä • la 23.9. klo 9−13 Helsinki • ma 25.9. klo 9−13 Tampere • ke 27.9. klo 9−13 Lahti • ma 2.10. klo 9−13 Pori • ma 2.10. klo 17−21 Turku Myynti&Markkinointi

67


OMI

MM

-

SU

A

K E S KI

TOTTA VAI TARUA, MMA Keski-Suomen tiedottaja Jessica Myllyniemi? Teksti Piia Kunnas Kuva Jere Lauha

Viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta. Totta ja tarua. Viestinnän opiskelijana olisi mukava sanoa, että viestintä ei epäonnistu, mutta eihän se aina niin mene. Viestijöillä on tärkeä rooli siinä, että he yrittävät toimittaa viestin organisaatiossa mahdollisimman selkeässä muodossa eteenpäin. MMA Keski-Suomen tiedottajana olen oppinut esimerkiksi sen, missä kanavissa tavoitamme parhaiten eri ikäiset jäsenemme. MMA:n jäsenyys on lisännyt verkostojani. Totta. Aktiivisena jäsenenä on ollut mahtava kasvattaa omia verkostoja sekä paikallisella että koko Suomen tasolla. Kun tuntee ihmisiä eri toimialoilta, voi aina tarpeen mukaan olla heihin yhteydessä. Haaveilen yrittäjyydestä. Totta ja tarua. Ehdin innoissani perustaa keväällä jo toiminimen, mutta yritys on vielä toistaiseksi pöytälaatikossa, kun kesäksi tarjottiinkin omalle alalle sopivia kesätöitä. Yhdistyksessä toimiminen kehittää työelämätaitoja. Totta. Hallitustyöskentely antaa ymmärrystä liiton toiminnasta kokonaisvaltaisesti, niin jäsenen kuin yhdistyksen ja liiton näkökulmasta. Lisäksi vastaan tulee sellaisia asioita, joita voi joutua tekemään muissakin tehtävissä. Yksi tällainen asia on pöytäkirjojen ja muiden virallisten asiakirjojen laatiminen. MMA Keski-Suomi tuli vaarin ikään. Totta. Ikä on komea, oli se sitten mummo, vaari tai yhdistys. Kekkerit meillä Jyväskylässä ovat komeat yhtä lailla. Kasikymppisiä juhlitaan Jyväskylässä 16.9.2017 Oktoberfest-hengessä, nähdään siellä!

Jessica suosittelee: Suosittelen, että osallistut Nordic Business Forumiin. Olen käynyt paikalla joka vuosi ja se on huikea paikka saada oppia parhailta. Lisäksi verkostoituminen on siellä helppoa.

68


YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

YHDISTYKSET Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 26.10. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 9.10.

YHDISTYSTEN SYYSKOKOUKSIA:

MMA Etelä-Karjala Aika: 9.11 klo 18 Paikka: Oma Sp, Valtakatu 32, Lappeenranta

LSE AREENA 2017

MMA Etelä-Kymenlaakso Aika: 2.11.2017

MMA Etelä-Pohjanmaa Aika: 19.11.2017 klo 18 Paikka: Vapaudentie 67 (suutarinkulma), 60100 Seinäjoki

MMA Etelä-Savo Aika: 6.11.2017 klo 19 Paikka: Mikaeli

MMA Etelä-Suomi Aika: 25.10 klo 18.30 Paikka: Spahotel Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää

MMA Helsinki Aika: 6.11. klo 17–17.30 ilmoittautuminen ja kahvi, kokous alkaa klo 17.30 Paikka: Kokoustila Ammattiliitto Pro, Asemamiehenkatu 2, Helsinki Ilmoittaudu etukäteen 30.10. mennessä yhdistyksen kotisivuilla: helsinki.mma.fi, jossa on nähtävillä kokouksen esityslista.

Lääke- ja sairaalatarvikealan ammattilaiset kokoontuvat MMA:n järjestämälle LSEAreenalle Helsinkiin torstaina 16. marraskuuta. Koko päivän kestävässä seminaarissa on tarjolla mielenkiintoisia luentoja alan murroksesta, sotesta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Varaa päivä kalenterista jo nyt! Tapahtumaan pääset ilmoittautumaan osoitteessa mma.fi.

MMA Kainuu

MMA Oulun seutu

Aika: 26.10. klo 18.30 Paikka: Ravintola Anorak, Brahenkatu 3, Kajaani

Aika: 8.11. klo 18 Paikka: Pörhön autoliike, Nuottasaarentie 6, Oulu. Kahvitarjoilu. Hyvä saapumisaika on noin 17.45, aloitetaan kokous klo 18.00. 

MMA Kouvola Aika: 23.11.2017 klo 18 Paikka: Kouvola-talo

MMA Lappi Aika: 23.10.2017 klo 18 Paikka: Hotel Santa Claus Rovaniemellä.

MMA Pirkanmaa Aika: 31.11.2017 klo 18 Paikka: Tampere (tarkempi paikka selviää myöhemmin)

avo S lä

te E issä rke e A m it MMsfestaerri-illallisen y

e yst am 17 h r mu 10.20 . la 7

Sy

Myynti&Markkinointi

69


MM A:N TOIMISTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenrekisteri Sari Kanervo 020 122 4402

Jäsenedut, kurssit Eija Kuitunen 020 122 4401

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

JOHTO

Puheenjohtaja Marko Hovinmäki 0400 747 333

Jäsenpalvelu Melissa Mikanoja 020 122 4406

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä 020 122 4404

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

Kirjanpito Elina Järvinen 020 122 4414

NUORET

LOMAOSAKKEET

Asiantuntija Igor Parri 020 122 4420

Lomaosakkeet Minna Liukkonen 020 122 4412

TALOUS

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 020 122 4408

Talouspäällikkö Jaana Apell 020 122 4416

VIESTINTÄ

Viestintäsuunnittelija Anni Karppanen 020 122 4407

Viestintäsuunnittelija Sirkku Rytkönen 020 122 4429

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi faksi: (09) 4780 7750 / www.mma.fi

VERKOSTOIDU!

www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissä twitter MMAliitto

70

Toimituspäällikkö Piia Kunnas 020 122 4428

Julkaisusuunnittelija Mari Niemi 020 122 4411

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi Puhelinaika ma 9–11 ja 12–14 ja ti–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442, faksi (09) 4780 7740.

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti info@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Toimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Kassanjohtaja Jaana Apell Kassan toimihenkilöt Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Tytti Jolkkonen, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon. Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456 Mika Honkanen, lakimies 020 122 4454 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412


Sinä ja autosi olette arvokkaita

Turvasta saat suorastaan ylellisen kattavan Liittokaskon ja uuden liikennevakuutuksen, sillä jokainen kuski ansaitsee reilua turvaa.

Uuden liikennevakuutuksen maksimibonus on nyt

Liittokaskon laaja sijaisautoetu takaa käyttöösi vara-auton jopa tunnissa, kun oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun kesken matkan tai simahtaa teknisen vian takia.

Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu reiluihin vakuutuksiimme osoitteessa turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

80 %


Vuoden joululahja Yrityksen oma joululahjakauppa valitsemallanne määrällä lahjavaihtoehtoja. Joululahja jokaiseen makuun!

3 2

1

1. Kaunis lahjapakkaus

2. Arvokoodilla valitaan toivottu tuote lahjakaupassa

3. Valittu tuote toimitetaan suoraan vastaanottajalle

SuperLahjakortti SuperLahjakortti antaa vastaanottajalle mahdollisuuden valita reilun 100 eri lahjakortin valikoimasta. Lahja, joka sopii kaikille! stavat

u Toimit POSTI

www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi

E-MAIL

SMS

EXCEL

Myynti & Markkinointi 4/2017  

Kansikuvassa on liiketoinnanjohtaja Ilkka Kurkela, joka esimiehenä haluaa saada alaisensa loistamaan. Teemana tässä lehdessä on palkitsemine...

Advertisement