Myyynti & Markkinointi 3/2019

3/19

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

NOORA HALTTUNEN: TYÖYHTEISÖ ON TUKI JA TURVA SIVU 24

TEEMA

TYÖ JA MUU ELÄMÄ

Vaikuttajamarkkinointi levisi bisnekseen SIVU 36

Muotoiluajattelu tukee myyjää SIVU 44

Smarketing = myynti + markkinointi SIVU 52

PÄ ÄKIRJOITUS

SÄÄTÖÄ ELÄMÄÄN

”T

yön ja perhe-elämän yhteensovittaminen” saattaa kuulostaa – ainakin palkansaajajärjestöjargonia aikansa kuunnelleesta – so old season -aiheelta.

Sitä se ei kuitenkaan edelleenkään ole.

Valitettavasti.

Tekemämme tutkimuksen mukaan myynnin ja markkinoinnin ammattilainen on pääsääntöisesti onnistunut melko hyvin sovittamaan yhteen työnsä ja muun elämänsä.

Tutkimuksen vastaajista kuitenkin useampi kuin joka seitsemäs koki, että työn ja arjen yhteensovittaminen onnistuu heikosti tai ei onnistu lainkaan.

Työltä kaivataan enemmän joustavuutta ja kokonaisuuteen enemmän säätömahdollisuuksia.

Jäsenten ja MMA:n kannalta tutkimuksen tuloksista nousee esille esimerkiksi etätyö, johon kaivataan enemmän mahdollisuuksia. Tämä on yllättäväkin aihe, koska osa jäsenistämme on viikoittain suurimman osan ajasta poissa vakituiselta työpisteeltään. Myös matkustaminen, vaikka se työnkuvaan olennaisena kuuluukin, aiheuttaa haittaa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Parannukseksi vastaajat ehdottavat ainakin osittaista matkustusajan korvaamista. Tämä ei välttämättä tarkoita rahallista korvausta. MMA:n kanta on jo vuosia ollut, että korvaus voi olla myös sellainen ajallinen korvaus, joka tasoittaa haittoja ja luo työhön reilun pelin henkeä matkustamiseen käytettävän oman ajan vastineeksi.

Työ pitäisi pystyä tekemään työaikana ja vapaa-aika pitäisi pystyä pyhittämään vapaa-ajaksi. Ei ole kohtuuton odotus kyselymme vastaajilta, että työpaikoille luotaisiin toimivat sijaisjärjestelyt ja sellaiset pari- tai ryhmätyöskentelyn mallit, joiden tuloksena myynnin ja markkinoinnin ammattilainen voisi viettää kesälomansa rauhassa.

Perhevapaajärjestelmään pitäisi saada sen käyttöä ja vapaiden järkevää jakautumista parantava uudistus. Ei vähiten siksi, että syntyvyys Suomessa laskee, ja se on iso ongelma. Huomionarvoista tutkimuksemme tuloksissa on – valitettavasti – myös se, että naisista 20 prosenttia ja miehistä joka kymmenes kokee, että työ on vaikuttanut kielteisesti toiveisiin perheestä tai suuremmasta lapsiluvusta. Kun syntyvyys laskee, ovat työelämän paineet ainakin osasyy tähän.

MMA ei hae erityisiä vapauksia tai vapautusta ammattialamme työn lainalaisuuksista. Tiedämme, että esimerkiksi matkustaminen kuuluu monen jäsenemme työhön. Olen kuitenkin varma, että jos voisimme säätää paremmin työn ja vapaa-ajan suhdetta, olisi tehty työ nykyistäkin tehokkaampaa.

Hyvää syksyä!

Juha Häkkinen Päätoimittaja

Myynti&Markkinointi

3

3/19

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS 32 USKALLA AJATELLA ISOSTI MALTTI ON VALTTIA ARJESSA Nuoren futuristin Myynnin ja markkinoinnin maailma on vuorovaikutPerttu Pölösen teinen ja dynaaminen. Yllättäviä asioita tulee eteen jatkuvasti. Psykologi Ville Ojasen mukaan pystymme mukaan ihmisillä arjen mielenhallinnan keinoilla hallitsemaan epäei ole koskaan miellyttäviä tilanteita ja välttämään stressireaktiota. ollut parempia mahdollisuuksia muuttaa maailmaa kuin nyt. Uusia aloja ja töitä, intohimon kohteita ja lähteitä syntyy.

24

4

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

14

20

40

Ilman myyntiä ei ole mitään

Elämä on yhtä säätämistä

Myyntityöllä vastuullisuutta

Niko Visuri on koko uransa ajan tehnyt pioneerityötä myynnin ja uudenlaisten tuotteiden parissa finanssialalla.

MMA:n Työ ja muu elämä -kyselyn tulokset.

Anna Ruskovaara saa tehdä omien arvojensa mukaista työtä ja myydä kestävään kehitykseen perustuvia palveluja.

48

60

64

Biopolttoaine – jätevoimalla perille

Perhevapaalta töihin

Palloa verkkoon myyjäverkostossa

Huoltoaseman pumpulla voi vaikuttaa oman hiilikuormansa kertymiseen.

Mitä jos omaa työtehtävää ei enää perhevapailta palatessa löydykään?

MMA Oulun jalkapallovuorolla pelataan rakkaudesta lajiin.

Päätoimittaja Juha Häkkinen Toimituspäällikkö Noora Hellman, vs.

Satu Juoperi, vs.

Ulkoasu Faktor Oy Mari Niemi Toimitusneuvosto Marko Hovinmäki Jaana Immanen-Peuha Keijo Kankaanpää Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 48 €/vuosi, kestotilauksena 30 €/vuosi.

Neljä numeroa vuodessa.

Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@otava.fi Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otava.fi

3 Pääkirjoitus 6 Toimittajalta 7 Puhetta johtavalta 8 Tässä & Nyt 12 Vaihtoaskel 13 Ensiaskel 14 Ilman myyntiä ei ole mitään 20 Elämä on yhtä säätämistä 24 Armoa ja asennetta 32 Maltti on valttia arjessa

36 Vaikuttajamarkkinointi levisi bisnekseen 40 Myyntityöllä vastuulli- suutta rakentamassa 44 Muotoiluajattelu tukee myyjää 48 Biopolttoaine – jätevoimalla perille 52 Myynnin ja markkinoin nin kuperkeikka 54 MMA:n henkilökunta esittäytyy

57 MMA kouluttaa 58 Kolumni 60 Lakipalsta: Paluu töihin perhevapaalta 62 Kysy työelämästä 64 Palloa verkkoon myyjä- verkostossa 65 Yhdistyksissä tapahtuu

Kaiken, minkä ympärilläsi näet, on joku myynyt.

Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %.

Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %.

Painosmäärä 22 000 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 86. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille.

Kansikuvassa Noora Halttunen Kuvaaja Joonas Brandt

Myynti&Markkinointi

5

LUKIJAPALAUTE

TOIMITTAJALTA ANNA PALAUTETTA Kaikki palaute on aina tervetullutta.

AINA SATTUU JA TAPAHTUU

Voit lähettää palautetta lehdestä osoitteeseen toimitus@mma. fi Kerro, mistä tykkäsit tai mihin suuntaan lehteä pitäisi mielestäsi kehittää. Julkaisemme palautteita seuraavassa numerossa.

6

TOIMITTAJALTA

Tasapaino kuriin Tähän lehteen sivuille 24–33 haastattelin neljää jäsentämme siitä, miten he sovittavat yhteen työtä ja vapaa-aikaa. Haluamme tällä jutulla tehdä näkyväksi jäsentemme arkea, arkisia haasteita ja ratkaisuja sekä ajatuksia työelämästä.

Eri ikäiset haastateltavat kertoivat elävänsä omannäköistään elämää.

Heitä yhdistää asenne. He ajattelevat, että tälläkin alalla työskentelevä pystyy yhdistämään uran ja muun elämän. Avain siihen on tasapaino eli arjen rytmittäminen siten, että kaikelle on aikansa.

On aika olla kotona lasten kanssa.

On omaa aikaa illalla yön yli ulottu-

valla työmatkalla. On aikansa maantiepyöräilylle Savon kumpuilevassa maastossa. On aika jalkapallotreeneille, joihin lähtiessä kännykkä jää kotiin ja somekanavat suljetaan. Ja on tehokasta työskentelyaikaa.

Meistä yhdelle työ on tärkeämmässä asemassa kuin toiselle.

Kolmannella on enemmän kunnianhimoa harrastusta kuin työtä kohtaan, ja neljännellä on aikaa vievä luottamustehtävä.

Työ ja muu elämä eivät välttämättä ei koskaan täysin tasapainossa, mutta elämä voi olla hyvää. Oma tasapainonsa kullakin.

Satu Juoperi

PUHETTA JOHTAVALTA

VIRKEÄÄ VOIMAA

I

kääntymisen riemua ja isoja juhlia. Tavoitin juuri viiden vuosikymmenen iän. Se kuulosti vielä muutamia vuosia sitten kohtuullisen isolta lukemalta. Nyt menen edelleen kovalla rytmillä eteenpäin, ja suunnittelen asioita pitkälle tulevaisuuteen.

Alle kolmekymppisenä kerroin jääväni eläkkeelle täyttäessäni 38 vuotta. Tämä ei toteutunut, hyvä niin.

Työnteko maistuu, ja kaupankäynnistä opin jatkuvasti uutta.

Työllisyystavoitteet ovat maassamme korkealla.

Mielestäni markkinointiin ja myyntiin tehtävät isot panostukset ovat se tie, jolla tavoitteet voidaan realistisesti saavuttaa.

Kuten tiedämme, jäsentemme työskentely markkinoinnin, myynnin ja oston parissa työllistää lukuisia muita ihmisiä eri toimenkuvissa.

Ikäsyrjintä kauhistuttaa. Samoin se, miten osaavaa ja oppivaa työvoimaa kartetaan. Iso osaamisen potentiaali jätetään tietoisesti vajaalle käytölle. Tämä ongelma on valitettavan läsnä myös jäsentemme keskuudessa.

On mahtavaa, kun nuoret alalle tulevat ja koulutetut huiput valjastetaan tekemään kansainvälistä myyntiä ja luomaan suomalaista menestystä. Siihen on monella seniorillakin, joksi nyt myös itseäni viimeistään kutsun, varmasti annettavaa. Tarvitsemme arvostusta sekä kovaa koulutusta että isolla työmäärällä opittuja asioita kohtaan.

Nautinnollista syksyä!

Marko Hovinmäki Puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

7

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonnut Satu Juoperi

Akava ja MMA: kilpailukieltojen käyttöä rajoitettava

A

kavan ja MMA:n mielestä kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet kestämättömälle tasolle. Alun perin tarkoitus on ollut, että kilpailukieltoja voitaisiin käyttää vain hyvin harvoissa tilanteissa, silloin kun siihen on erityisen painava syy.

Akava selvitti kilpailukieltojen yleisyyttä vuonna 2017. Tuolloin 45 prosentissa uusia työsopimuksia oli kilpailukieltoehto. Myynnin ja markkinoinnin alalla kilpailukieltosopimuksesta on tullut jo lähes vakiintunut osa työsopimusta, toteaa MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työsopimuksiin sisällytetään kilpailukielto usein ilman työsopimuslain edellyttämää perustetta. MMA:n lakimies Jyrki Järvinen kertoo, että kilpailukieltoihin liittyvät asiat ovat olleet MMA:n lakimiesten neuvonta- ja riita-asioiden kärjessä jo pitkän aikaa.

Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkosken mielestä tilanne on muuttunut muutaman vuoden aikana huonosta yhä huonommaksi. Kilpailukiellot jähmettävät työmarkkinoita hankaloittamalla työntekijöiden liikkuvuutta ja yritysten rekrytointeja.

– Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että kilpailukieltojen käyttöä rajattaisiin säätämällä työnantajalle lakisääteinen kompensaatiovelvollisuus kilpailukiellon käytöstä. Asiantuntijaselvitysten pohjalta tämä vaikuttaa olevan ainoa toimiva keino. Näin toimitaankin keskeisissä kilpailijamaissamme EU:ssa.

”LinkedIn-päivitykset kannattaa ottaa mikrotason tiedotteina.”

Mikael Hugg MMA:n blogissa 14.8.

8

MMA:n jäsenistön mökkihaku on käynnissä Mökkihaku vuodelle 2020 on nyt käynnissä. Haun kohteena ovat I-sesongin viikot kaikissa kohteissamme (pohjoinen viikot 8−15, 52 ja Meri-Teijo viikot 23−32).

Hakuun voivat osallistua vain MMA:n jäsenet.

Ensikertalaiset ovat haussa etusijalla.

MMA:n jäsenenä voit vuokrata edullisesti lomahuoneistoja Leviltä, Rukalta, Ylläkseltä, Tahkolta ja Meri-Teijosta. Valikoimassa on yli 40 lomahuoneistoa.

Mökkihaku, varaukset ja hintatiedot osoitteesta levirakka.fi Haku päättyy 22.9.

Tiedustelut: Minna Liukkonen, minna.liukkonen@mma.fi, puhelin 020 122 4412 Muistathan, että voit vuokrata lomahuoneistoja myös akavalaisten omassa Member +-jäsenetupalvelussa memberplus.fi

a hd Vai A:n MM ut e k i s s la uk k s la

Sähköinen lasku on ympäristöystävällinen ja helppo vaihtoehto Me MMA:lla haluamme pienentää hiilijalanjälkeämme, ja tarvitsemme siihen myös sinun apuasi.

Haluamme kannustaa jäseniämme siirtymään paperilaskusta sähköiseen laskuun, koska sen käyttö vähentää ympäristön kuormitusta.

Tavoitteemme on puolittaa paperilla lähetettävien laskujemme määrä vuodessa, eli lähettää 25 000 paperilaskua vähemmän. Se tarkoittaisi 750 kg vähemmän co2-päästöjä. Paperilaskujen puolittamisesta syntyvä hiilijalanjälki vastaisi noin 4800 kilometrin ajoa henkilöautolla.

Siirry sähköiseen laskuun ja voita lahjakortti

Henkilökohtaista työelämän virtuaalivalmennusta Varaa itsellesi henkilökohtainen aika valmentajan kanssa. Valmennuksessa voit keskittyä esimerkiksi seuraaviin asioihin: CV:n ja hakemuksen päivittäminen, kiinnostava LinkedIn-profiili, työpaikan pulmatilanteet, vahvuuksiesi kiteyttäminen uusien uramahdollisuuksien avaamiseksi tai psykologisten keinojen käyttö stressin hallinnassa.

Kirjaudu digitaalista uravalmennusta tarjoavan UP Partnersin Urapalveluihin Oma MMA:n Urapalvelut-osiossa osoitteessa oma.mma.fi/urapalvelut.

Valmennus tapahtuu puhelimitse tai Skypessä, ja sen kesto on 20 minuuttia. Omavastuu kahden kerran valmennuksesta on 50 euroa.

Voit hoitaa paperilaskusta sähköpostilaskuun siirtymisen Oma MMA -palvelun Omat tiedot -osiossa osoitteessa oma.mma.fi.

Jos haluat jäsenmaksusi paperilaskun sijaan e-laskuna verkkopankkiin, valitse verkkopankkisi laskuttajaluettelosta Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Varmista, että aihe on MMA:n jäsenmaksu. Käytä viimeisimmässä laskussa olevaa viitenumeroa. Jatkossa tarkistat ja hyväksyt maksusi verkkopankissa.

Voit liittää e-laskun automaattiseen maksamiseen, jolloin pankki veloittaa laskun summan eräpäivänä tililtäsi.

E-laskutus tulee käyttöön tuleviin jäsenmaksueriin.

Jo lähetettyjä jäsenmaksuja ei voi siirtää e-laskulle.

Loppuvuoden aikana e-laskusopimuksen tehneiden kesken arvomme 5 kpl 50 euron arvoisia Superlahjakortteja.

Maksut OP:n tilille Huomaathan, että MMA:n jäsenmaksu maksetaan OP:n tilille. Nordean tilimme ei ole enää käytössä.

Kussakin maksuerässä on oma viitenumeronsa.

Käytäthän sitä maksaessasi.

Myynti&Markkinointi

9

AJASSA

TÄSSÄ&NYT MMA:n keilailun SM-kisat Lahdessa lauantaina 12.10.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten keilailun SM-kilpailu kisataan Lahden Keilahallissa lauantaina 12.10. kello 11.30 ja 14.30 Ilmoittaudu viimeistään 5.10.

Kilpailun järjestää MMA Päijät-Häme

Ensimmäiset myyntimaisterit valmistuivat Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistui kesällä ensimmäinen ryhmä myyntimaistereita.

He ovat kansainvälisen myynnin ja myynnin johtamisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita aikuisopiskelijoita. Tätä osaamista on voinut aiemmin opiskella vain muutamissa korkeakouluissa Euroopassa. Moniammatillisissa tiimeissä opiskelleiden myyntimaistereiden virallinen tutkintonimike on tradenomi (ylempi AMK).

Seuraava ryhmä aloitti 1,5 vuoden opintonsa elokuussa.

MMA tekee yhteistyötä TAMKin kanssa.

Lue lisää ja ilmoittaudu: mma.fi/keilailusm2019

Nordic Business Forum 2019

Lakimies tavattavissa MMA:n toimistolla MMA:n työsuhdelakimiehet tarkistavat työsopimuksesi ja auttavat esimerkiksi työaikaan, irtisanomiseen, perhevapaaseen ja osa-aikaeläkkeeseen liittyvissä kysymyksissä.

Voit varata 45 minuutin tapaamisajan lakimieheltä seuraavina torstaina: 19.9., 3.10., 17.10. ja 31.10.

Tee ajanvaraus osoitteessa mma.fi/koulutus

Työpsykologin vastaanotto Tarvitsetko tukea työssä jaksamiseen tai ajanhallintaan?

Työpsykologi auttaa, kun tarvitset tukea tai neuvoja uran umpisolmun avaamiseen.

Jäsenenä voit varata 45 minuutin etävastaanottoajan MMA:n työpsykologi Karri-Pekka Kauppiselta. Ohjausta voi saada jäsenpalveluna 1–3 kertaa vuodessa. Sen jälkeen palvelua voi ostaa omakustanteisesti.

Lue lisää: mma.fi/tyopsykologi 10

Livestriimaus ke 9.10. klo 12−19.20 ja to 10.10. klo 10−18

Nordic Business Forum kokoaa maailman kovimmat liike-elämän valmentajat Suomeen. Tämän vuoden teemana on kasvu.

Tule seuraamaan Nordic Business Forumin livestriimausta Hotelli Helkaan Helsingissä ja verkostoidu muiden MMA:laisten kanssa.

Lue lisää ja ilmoittaudu: mma.fi/tapahtumat

MMA-kalenterit tulevat seuraavan lehden mukana Marraskuun Myynti & Markkinointilehden mukana jaetaan vuoden 2020 kalenteri niille, jotka ovat Oma MMA:ssa ilmoittaneet kalenteritilauksestaan. Voit valita itsellesi pienen tai ison kalenterin. Kalenteritilauksen voit hoitaa osoitteessa oma.mma.fi > omat tiedot > perustiedot.

Vakuutukset näppärästi verkosta

Osoitteessa turva.fi voit ostaa, tarkastella ja hoitaa vakuutuksiasi. Siellä voit myös ilmoittaa vahingosta.

P.S. Olethan tutustunut liittosi sinulle neuvottelemiin etuihin osoitteessa: turva.fi/mma

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh 01019 5110

VAIHTOASKEL

S VA IHTOA

K EL

hiljattain nen, joka on se jä :n A M eM Esittelemm n urallaan. den askelee ottanut uu

nen, 31 • Jari Nuuti Oy staja, Vivago • Myyntiedu

Paremman huomisen myyjä

J

ari Nuutinen on tuore myyntiedustaja. Politiikasta ja terveysasioista kiinnostunut myyjä kokee olevansa unelmatyössään myydessään terveysteknologiatuotteita Vivagolla. − Uudessa työssäni olen mukana ratkaisemassa terveydenhuollon haasteita.

Nuutisen tie terveysteknologian äärelle ei ollut suoraviivainen. Aiemmin hän hoiti Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa opiskelijakortti- ja jäsenyysasioita. Sieltä hän siirtyi edunvalvontatehtäviin.

Myynti oli koko ajan mukana työssä opiskelijajäsenyyden myynnin muodossa, vaikka Nuutinen ei ollut opiskellut alaa. Työnkuva eli koko ajan. Viimeisinä kuukausina Laureassa Nuutinen ymmärsi, että haluaa myydä. − Tajusin, että myynti on minun juttuni. Myin päättäjille ja korkeakouluille ajatusta paremmasta huomisesta ja mietin, että olisi kiva myydä jotain konkreettisempaa.

Nuutinen siirtyi Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan opiskelijapalveluihin liiketoimintajohtajaksi, ja myynti seurasi mukana. Hän myi muun työnsä ohessa catering-palveluja ja opiskeli alaa samalla itsenäisesti. Hakeutuminen töihin Metropoliaan oli tietoinen ratkaisu. − Halusin kehittää itseäni. Metropoliasta oli myös helpompi hypätä eteenpäin yritysmaailmaan.

Hyppy onnistui, ja toukokuussa Nuutinen aloitti Vivagolla. Itsestään paikka ei kuitenkaan tullut. Myyntiedustaja kertoo nähneensä vaivaa hakemuksen ja työnantajaan tutustumisen eteen. Lisäksi Nuutinen haastoi itsensä pohtimaan itseään myyjänä. − Myyjänä en tuputa asiakkaalle, vaan haluan tarjota hyvän kokemuksen myyntityöstä. Perehdyn asiakkaaseen ja siihen, mikä hänen tarpeensa on.

Uskallus ottaa yhteyttä ihmisiin ja järjestöissä kehittyneet verkostoitumistaidot pääsivät heti käyttöön. − Työyhteisössäni kaikki haluavat muiden onnistuvan. En joudu puur-

tamaan yksin, ja saan kehittyä. Se on isoin motivaattorini.

Tavoitteellisen Nuutisen tulevaisuudensuunnitelmana on valmistua tradenomiksi ja edetä myyjänä. Hän haluaa tehdä töitä löytääkseen urallaan oikean väylän kohti haluamaansa suuntaa. Täysipäiväiseksi myyjäksi pääsemisessä hän antaa tunnustusta tukea antaneille kavereilleen. − Minua auttoivat uraorientoituneet kaverit, joiden kanssa pystyin pallottelemaan ideoita.

Satu Juoperi

Jarin uusimmat urastepit

5/2019−

Myyntiedustaja, Vivago Oy

1/2018− 4/2019

Liiketoimintajohtaja, Metropolia opiskelijakunnan opiskelijapalvelut Oy

8/2013−2/2018

Asiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

12

mm3_2019.indd 12

26.8.2019 15.11

ENSIASKEL

Opintovapaalla tradenomiksi

O

piskelen toista vuotta Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkissa myynnin ja markkinoinnin koulutusohjelmassa. Monimuoto-opiskelu ja opintovapaa ovat mahdollistaneet intensiivisen opiskelurytmin.

Olen työskennellyt 12-vuotiaasta lähtien asiakaspalvelutehtävissä.

Jokaisesta on tarttunut matkaan arvokkaita näkökulmia, toimintatapoja, onnistumisia, erehtymisiä ja sosiaalisia taitoja. Mahtavia vuosia siis takana ja edessä!

Työskentelen mediatalossa asiakaspalvelun työtehtävissä pippurisessa tiimissä. Työpäiväni ovat sidosryhmien parissa vauhdikkaita, yllättäviä ja herkullisia. Opintovapaani myötä olen alkanut pohtia toi-

ENSIASKEL MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

Tradenomiopiskelija, Myynnin ja markkinoinnin koulutusohjelma, Xamk

Igor Parri

Maija-Liisan kysymys konkarille Olet siirtymässä juuri nyt myynnin parista uudelle uralle, asiakaspalvelun pariin hammashoitajaksi.

Miten myyt itsesi työnantajalle ja miten käännät myyntikokemuksesi asiakaspalveluun sopivaksi?

Lue vastaus verkkolehdestä:

Haluaisin oppia kuuntelemaan, ymmärtämään ja ratkaisemaan le ht

i.m

m

•

Maija-Liisa Bellaouer, 39

sin koskaan etsi helpointa tietä. Uskon, että työssä, opinnoissa ja arjessa on järkevää tehdä asioita perusteellisesti, jotta seuraava hetki olisi vähemmän kivikkoinen. Arvostan myyjän työtä, ja toivon kehittyväni loistavaksi ratkaisumyyjäksi motivaation, positiivisen asenteen ja energisen persoonani siivittämänä.

MMA on minulle uudehko, mieleinen tuttavuus. Olen positiivisesti yllättynyt liiton tarjoamista seminaareista ja tapahtumista useilla paikkakunnilla. Aivan huippua! Toivottavasti opiskelijat osaavat hyödyntää veloituksetonta opiskelijajäsenyyttä ja tapahtumia oman uransa portfoliossa.

a. fi

• •

menkuvaani enemmän myynnin näkökulmasta.

Päätin suorittaa tradenomin tutkinnon kunnianhimoisesti alle kahdessa vuodessa. Se on vaatinut organisointia, motivaatiota, uskoa osaamiseeni, joustavuutta perheeltä ja periksiantamattomuutta. Ennen kaikkea se vaatii tahtoa silloinkin, kun näen aamulehden jakajan kurvaavan laatikolle, ja minulla on edelleen sisällysluettelon muokkaus meneillään. Mielenkiintoisinta opiskelussa on ollut se, että useamman vuoden potkuhousu- ja Pampers-sirkuksen jälkeen uuden omaksuminen, kirjoittaminen ja soveltaminen käytäntöön on ollut yllättävän vaivatonta ja koulumenestys kiitettävää. ”Tee se, mitä teet huolella, jotta pääsisit helpommalla huomenna”.

Kunnianhimoisena ja töihin tosissaan tarttuvana persoonana en to-

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 13

13

21.8.2019 14.36

TYÖ &UR A

Teksti Kimmo Salo ja Pälvi Salo Kuvat Jenna Lehtonen

ILMAN MYYNTIÄ EI OLE MITÄÄN Niko Visuri on koko uransa ajan tehnyt pioneerityötä myynnin ja uudenlaisten tuotteiden parissa finanssialalla. Mr. Body Language taitaa myös kehonkielen.

14

mm3_2019.indd 14

29.8.2019 9.57

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 15

15

29.8.2019 9.57

TYÖ &UR A

E

letään vuotta 2008. Irlannissa pääkonttoriaan pitävä SEB Life International Assurance Company käynnistelee toimintaansa uudelleen Suomen markkinoilla. Yrityksen tuotteita ovat henkivakuuttamiseen ja varainhoitoon liittyvät palvelut.

Uudeksi Suomen maajohtajaksi sekä SEB Lifen johtoryhmän jäseneksi nimitetään Niko Visuri. Hän vastaa yli 450 myyjän toiminnasta sekä heidän kouluttamisestaan uusien tuotteiden ja palveluiden myyntiin. Lyhyessä ajassa yhtiö nousee alansa neljänneksi suurimmaksi toimijaksi maassamme.

Mies on edennyt pitkälle, mutta pitkä on ollut tiekin.

Ilmapallokauppiaasta vakuutusmyyjäksi Niko Visuri aloitti myyntihommat jo 8-vuotiaana kauppaamalla meripartiopoikien ilmapalloja Espoossa Tapiolan Heikintorilla.

– Menekki oli melkoinen. Kun vappuna melkein aina oli kylmä, ihmiset ostivat pallot – jos ei muusta syystä, niin säälistä – meiltä palelevilta pikkupojilta, Visuri muistelee.

Yrittäjyyteen hän sai ensimmäisen kosketuksensa 12-vuotiaana, kun hänelle avautui mahdollisuus pitää pienimuotoista kahvilaa Tekniikan museossa.

Lukioaikana Visurin työnantajana oli Suomen Gallup.

– Soittaessani ihmisille kerroin, että kyseessä on tietokoneavusteinen haastattelu. Se teki aina vaikutuksen, ja sain vastauksia kasaan kiitettävät määrät.

Toki tekevälle sattuu. Kuten silloin, kun Niko kyseli maanviljelijältä kiinnostusta sukupuolenvaihdoslainaan.

Kun lompakossa oli ajokortti, aukesi kesätyöpaikka Alkoon autonkuljettajaksi. Niko hoiteli sekä lähetti- että edustusajoja ja vastasi vanhempien kuljettajien apuna siitä, että autot tulivat huolletuiksi ajallaan.

Opiskellessaan Espoonlahden kauppaoppilaitoksessa nuori mies työskenteli iltaisin ja viikonloppuisin Teboilhuoltamon kassalla. Paremmin opintoja vastaava kesätyö löytyi Tapiola Yhtiöistä henkivakuutusosaston vakuutuskäsittelijänä. Opintojen jälkeen Nikolle aukesi taloon vakituinen työpaikka yhteyspäällikkönä, joka vastasi yritysmyynnistä Helsingin alueella.

Näin Niko Visuri oli päätynyt finanssialalle, jossa hän sittemmin on tehnyt koko tähänastisen palkkatyöuransa.

Pioneerityötä myrskyn silmässä Niko Visuri on nähnyt aitiopaikalta sen valtavan mullistuksen, joka on muokannut finanssialaa.

– 1980-luvulla pankeissa työskenteli virkailijoita.

1990-luvulla heistä piti lyhyessä ajassa koulia myyjiä, joiden lisäksi piti opetella saamaan kaupaksi meillä ennennäkemättömiä tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Tällaisia olivat esimerkiksi sijoitusrahastot sekä asuntolainojen takaisinmaksuturvat.

Visurin työnantaja oli brittiläinen Consolidated Financial Insurance, nykyinen Axa, jonka puolesta hän valmensi yhteensä yli 7 000 pankkitoimihenkilöä mm. osuus- ja säästöpankeissa sekä Postissa. Muutosvastarinta myyntityötä kohtaan oli aluksi kova.

– Olemme palveluneuvojia, emme myyjiä, minulle sanottiin. Vetosin siihen, että asiakkaalle voi koitua suuria vahinkoja, jos hän ei saa tietoa uusista tuotteista – ja se naula veti. Lainaturvien myynti lähti hyvään vauhtiin.

Pioneerihommiin Visuri oli joutunut jo ennen tätä työskennellessään vakuutusyhtiö Kansa-Yhtymässä Helsingin Telemarkkinointiyksikön vetäjänä.

16

mm3_2019.indd 16

26.8.2019 15.20

NIKO VISURI • Toiminut 30 vuotta vakuutus- ja finanssialalla vaativissa myynti-, kehitys-, koulutus- ja johtotehtävissä sekä kotimaisissa että kansainvälisissä yrityksissä.

• Kouluttanut yli 10 000 vakuutusalan myyjää ja asiakaspalvelijaa.

• Kehittänyt ja johtanut useita uusia vakuutus- ja finanssialaa Suomessa muuttaneita tuote- ja palvelukonsepteja.

• Kehonkielen asiantuntija. Valmentanut yrittäjänä Mr. Body Languagen roolissa sadoissa yrityksissä, korkeakouluissa ja seminaareissa mm. Suomessa, Saksassa, Englannissa, USA:ssa ja Japanissa.

• Harrastaa mm. nuorkauppakamaritoimintaa, reserviläistoimintaa sekä veneilyä. Perheeseen kuuluvat vaimo ja Hankenilla opiskeleva tytär.

– Kansa-Yhtymän ongelmana oli, että perälauta vuoti asiakkaita. Niinpä rakensimme systemaattisen asiakastapaamisten varausjärjestelmän – aikansa teollisen buukkauksen – hyödyntämällä kohdennettua telemarkkinointia. Asiakashävikki saatiin torpattua puolessa vuodessa, Visuri muistelee.

Hänen mielestään 1990-luvun lama toi kaiken kauheuden keskelle jotain hyvääkin.

– Vaikeuksiin joutuneet pankit ja vakuutuslaitokset alkoivat välittää myös yksityisasiakkaistaan. Asiakasviestintä nousi arvoon arvaamattomaan, ja myyntityön merkitys alettiin ymmärtää.

Uutta kilpailua edistämässä Laman ja pankkikriisin seurauksena pankit luopuivat monista sellaisista palveluista, joita niistä oli aikaisemmin – tiheän verkoston aikaan – totuttu saamaan. Tällaisia olivat esimerkiksi yksittäisten ihmisten omaisuudenhoito sekä monet lainopilliset palvelut, kuten testamenttien ja avioehtojen laatiminen.

– Kun tyhjiö syntyy, se aikaa myöten aina täyttyy. EU-jäsenyyden myötä Suomen markkinoille rantautuivat rytinällä kansainväliset pankit ja henkivakuutusyhtiöt. Samaan aikaan syntyi uusia kotimaisia pankkiiriliikkeitä ja sijoitusneuvontaa tarjoavia omaisuudenhoitoyhtiöitä, Visuri kertoo.

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 17

17

26.8.2019 15.21

TYÖ &UR A

”LUOTTAMUKSEN SYNNYTTÄMINEN ON TAITO, JOTA TARVITAAN KAIKESSA MYYNTITYÖSSÄ.”

Itse hän työskenteli tuossa vaiheessa ensin brittijohtoisessa Skandia Lifessa ja vuosina 2006–2008 vakuutusmeklariyhtiö BH Broker House Oy:ssä. Näissä hän vastasi myyntijohtajana sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden ja sijoituspalveluiden myynnistä varakkaille henkilöille, yrityksille ja instituutioille. Vastuulle kuului myös myyjien rekrytointi ja myynnin tukeminen sekä myyjien koulutusohjelmien kehittäminen.

– Noina aikoina asiakkaiden ajattelutavassa alkoi tapahtua selvä muutos. Ihmisille oli syntynyt valmius miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja jopa vaihtaa palveluiden tarjoajaa, kun he suunnittelivat varallisuuden hoitoa, sijoittamista ja säästämistä. Kaikki tämä avasi ovia uudelle kilpailulle.

Luottamuksen rakentajana Sana luottamus vilahtaa Niko Visurin puheissa moneen otteeseen.

– Luottamuksen synnyttäminen on taito, jota tarvitaan kaikessa myyntityössä, mutta erityisen tärkeää se on silloin, kun ihmiset antavat omien rahojensa hoidon jonkun toisen käsiin. Myynti on mielestäni ennen kaikkea palvelua ja auttamista – ratkaisun etsimistä asiakkaan tarpeisiin. Konsultointi voi olla tärkeä osa myyntityötä.

Visurin tavoitteena on aina, että asiakastapaamisen päätyttyä molemmilla puolilla on sellainen fiilis, että tämähän oli hyvä ja hyödyllinen keskustelu.

– Kun rakennat luottamusta, ole rauhallinen, kysele paljon ja anna itsestäsi avoin vaikutelma. Kun tapaat asiakkaan, kerro hänelle, kuka olet, mitä olet tehnyt, mitä

harrastat, mistä sinut kulloinkin tavoittaa ja niin edelleen.

Mitä paremman ja luottamuksellisemman keskusteluyhteyden onnistut luomaan ja mitä enemmän asiakas puolestaan kertoo sinulle itsestään, sitä suuremmat mahdollisuudet sinulla on tarjota hänelle erilaisia palveluita, Niko Visuri opastaa nuorempia kollegojaan.

Nuorille – ja miksei muillekin – hänellä on seuraava neuvo: – Tuotetuntemus on tärkeää, mutta sinun ei tarvitse tietää kaikkea. Se sinun on kuitenkin tiedettävä, mistä ja keneltä asioita tarkistat ja varmistat. Asiakkaalle ei pidä sanoa ”en tiedä”, vaan ”tarkistan ja otan selvää”.

Kehonkielen kouluttajana Luottamuksen rakentamista voi jokainen meistä tehostaa. Yksi keino siihen on tutustua kehonkieleen.

Kuinka hallitsen kehoani niin, että en lähetä negatiivisia viestejä? Kuinka osoitan olevani läsnä? Kuinka osoitan kuuntelevani? Kuinka havaitsen ostosignaalit ja mitä voin päätellä asiakkaan kehonkielestä?

Niko Visuri tutustui kehonkielen kiehtovaan maailmaan ulkomailla jo 1990-luvulla. Hän perusti oman koulutusyrityksen ja alkoi käyttää titteliä Mr. Body Language vuonna 1992. Takana on pitkälle toista tuhatta valmennustilaisuutta, joita kuulijat ovat luonnehtineet paitsi opettavaisiksi, myös erittäin viihdyttäviksi.

– Joskus minua pyydetään pikkujouluihin kertomaan kaikki hauskat jutut. Toki teen sitäkin, mutta ennen muuta toivon, että tilaisuudet ovat kuulijoille hyödyllisiä. Se oli ajatuksena, kun aikoinaan panin ensimmäisen ilmoitukseni puhelinluettelon keltaisille sivuille kohtaan jonglöörejä ja muita sirkustaitelijoita. Sloganini tuolloin, ”Kehonkieli huviksi ja hyödyksi”, toimii edelleen.

Visuri on onnistunut yhdistämään palkkatyön ja yrittäjyyden. Molemmissa hän on voinut toteuttaa intohimoaan avata ihmisten silmiä näkemään uusia mahdollisuuksia.

Niitä mies etsii parhaillaan itsekin, kun hänen viimeisin työsuhteensa pankkiiriliike Korkiassa hiljattain päättyi yhtiön tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Ainakin vielä tätä kirjoitettaessa myynninjohtamisen huippuammattilainen on siis ”vapailla markkinoilla”.

– Leikkauksia myyntiorganisaatioihin on viime aikoina tehty myös finanssialalla. Itse olen sitä mieltä, että myyntityöhön kannattaa aina panostaa. Parhaimmistakaan tuotteista ja hienoimmistakaan ideoista ei ole hyötyä, jos niitä ei saada kaupallistetuksi ja kaupaksi.

18

mm3_2019.indd 18

26.8.2019 15.21

mm3_2019.indd 19

30.8.2019 9.27

TYÖ JA MUU ELÄ M Ä

TYÖ JA MUU ELÄMÄ

MA TU

M

I TK

TEEMA

M

Teksti Sirkku Rytkönen Infograafit Vilna Orrenmaa

ELÄMÄ ON YHTÄ SÄÄTÄMISTÄ Miten myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat onnistuneet yhdistämään työn ja muun elämän?

Pääsääntöisesti hyvin, selviää MMA:n teettämästä tutkimuksesta. Ongelmia aiheuttavat ennen kaikkea matkustaminen, pitkät työpäivät ja työpaine.

20

mm3_2019.indd 20

26.8.2019 15.23

K

yselyymme vastanneista lähes puolet ilmoitti, että eri elämänalueiden yhdistäminen on onnistunut hyvin.

Useampi kuin joka seitsemäs kuitenkin koki, että työn ja arjen yhteensovittaminen onnistuu heikosti tai ei onnistu lainkaan. ”Elämä on yhtä säätämistä”, kommentoi perheellinen vastaaja.

"Matkustamisen vuoksi lapsi oli varsinkin pienempänä usein itkuinen poissa ollessani ja ikävöi kovasti, sama tietysti minulla äitinä. Kun matkoja on ollut paljon, on se tuonut stressiä myös parisuhteeseemme, kun molempien jaksaminen on ollut kovilla."

Osa vastaajista kertoi, ettei asiakaskäyntien matka-aikaa lasketa aina työajaksi, mikä vaikeuttaa ajanhallintaa.

Etätyöllä ja asenteella on merkitystä Etätyöpäivät helpottavat erityisesti perheellisen arkea. Käytäntö on kovin kirjavaa, ja kaikissa työpaikoissa etäpäiviä ei ole mahdollista pitää. − Etätyöstä ei ole määräyksiä laissa vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen, vahvistaa MMA:n lakimies Taija Numminen.

Matkustaminen hankaloittaa arkea Moni myynnin ammattilainen matkustaa työssään. Matkustavista miehistä yli 60 % ja naisista 50 % koki matkustamisen haittaavan arkea. Miehistä vajaa 30 % ja naisista 37 % vastasi, että matkustamisesta ei ole haittaa.

Tutkimuksen mukaan matkustaminen voi vaikeuttaa merkittävästi niin perheellisen kuin sinkunkin arkea ja ihmissuhteiden hoitoa. Perheelliselle huolta aiheuttaa se, että puolison on selvittävä arjesta yksin. Sinkku voi kokea matkustamisen hankaloittavan pysyvän parisuhteen luomista.

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 21

21

3.9.2019 7.15

TYÖ JA MUU ELÄ M Ä

Numminen suosittelee, että työsopimuksessa kannattaa sopia ainakin etätyön määrästä, mahdollisesta raportoinnista ja etätyöntekijän työvälineistä ja yhteyksistä.

Muita keinoja työn ja arjen yhteensovittamiseen vastaajilla ovat digitaalisten työkalujen käyttöönotto, sijaistuskäytännöt, työkuorman tasapuolinen jakaminen ja ajallisen korvauksen saaminen työmatkoihin kuluvasta työajasta.

Moni vastaaja koki, että perheen ja puolison joustavuudella sekä asenteilla on suuri merkitys. Tukiverkkojen merkitystä korostivat vastaajat, joilla oli lapsia ja vastaajat, jotka huolehtivat ikääntyneistä vanhemmista tai toimivat omaishoitajina. Jotkut kertoivat ostavansa kodintai lastenhoitoapua erityisesti matkatyön mahdollistamiseksi.

Joustoa johdolta Miehet kokivat naisia useammin työnantajan tukevan työn ja muun elämän yhteensovittamista. Nuorimmat, alle 29-vuotiaat, näkivät työnantajan toiminnan myönteisemmin.

Jotkut vastaajat keskustelivat yhteensovittamista haittaavista tekijöistä esimiehen kanssa. Joidenkin ainoa keino parantaa tilannetta

on ollut vaihtaa työpaikkaa. Useampi kuitenkin kommentoi sovittavansa muuta elämäänsä työn vaatimusten mukaan.

Osa työnantajista joustaa työajoissa ja tarjoaa tukea työntekijän arkeen.

"Lastenhoitoa, työaikajoustoa, siivousta, sponsoroituja tapahtumia, lomanviettoa ja sosiaalista tukea tarjolla niin pitkä lista, ettei sitä saa luettua loppuun."

Perhevapaalta samaan tehtävään

Kyselyn perusteella työpaikan koko ja käytännöt sekä esimiehen asen-

ne vaikuttavat suhtautumiseen perhevapaaseen.

Naiset kertoivat tilanteista, joissa heidän työtehtävänsä olivat muuttuneet huomattavasti perhevapaan aikana. − Valitettavasti eteen tulee tapauksia, joissa perhevapaan sijaisen työsuhde on vakinaistettu ja perhevapaalta palaavalle ei ole tarjota hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Joissakin tapauksissa työnantaja on tarjonnut palaavalle vähemmän vaativaa tehtävää olettaen, että pienen lapsen vanhempi ei voi hoitaa vaativaa tehtävää, MMA:n lakimies Taija Numminen kertoo.

22

mm3_2019.indd 22

29.8.2019 12.49

Hän tähdentää, että tällainen toiminta ei ole lainmukaista, sillä perhevapaalta palaavalla on oikeus palata aikaisempaan työhönsä.

Ura vaikuttaa perhesuunnitteluun Suurin osa vastaajista koki, että työ ei ollut vaikuttanut perhesuunnitelmiin. Naisilla, joilla on lapsia, on mielestään heikommat uramahdollisuudet lapsettomiin verrattuna.

He kertoivat, että etenemismahdollisuuksia tai mahdollisuuksia vaativampiin työtehtäviin ei ollut pienten lasten vuoksi.

Osalle vastaajista lapsettomuus on tietoinen valinta. Jotkut kertovat lykänneensä lasten hankkimista, jotta voivat edetä urallaan. Osa lapsettomista naisista kommentoi, ettei voi perustaa perhettä, koska vaativa työ ei mahdollista hyvää vanhemmuutta. Osa näki, ettei päiväkotiaikoja voi yhdistää työhön.

Eriarvoisuuden kokemus on yhteinen Arjen ja työn yhteensovittamisen hankaluudet vaivaavat tutkimuksen mukaan yhtä lailla perheellisiä kuin perheettömiä.

Naiset kokivat miehiä useammin, että perhetilanteella on ollut vaikutusta kohteluun työpaikalla.

Naisvastaajista 18 % koki, että oli ollut eriarvoisessa asemassa, koska perheessä oli lapsia. Toisaalta lähes yhtä moni koki, että lapsettomuus oli aiheuttanut eriarvoista kohtelua.

"En uskalla tehdä toista lasta, kun hankalaa nyt jo yhden kanssa.

Lapsen aiheuttamia sairaslomia ei ymmärretä ja syyllistetään. Jopa uusien työntekijöiden haussa valinnat perustuvat lapsettomuuteen tai että lapset ovat jo aikuisia."

Lapsettomat ja yksinelävät kertoivat kokevansa, että heitä kuormitetaan perheellisiä enemmän. Heillä ei katsota olevan tarpeeksi hyvää syytä kieltäytyä ylimääräisistä töistä. Loma-aikojen valitsemisessa perheettömät tunsivat olevansa huonommassa asemassa kuin perheelliset.

Kyselyyn osallistuneista naisista lähes neljäsosa koki olleensa eriarvoisessa asemassa työnhaussa perhetaustansa vuoksi. Eniten näin kokivat naiset, joilla oli lapsia (28 %).

Muutamat naisvastaajat kertoivat, että vaikka lapsia ei ollut tai perheen perustaminen ei ollut suunnitelmissa, heihin kohdistettiin oletus mahdollisesta raskaudesta ja lapsenhoitovastuusta. Nuoret naiset kokivat sisältävänsä “lisääntymisriskin” ja “vauvavaaran”.

"Koska olen nainen, minua toki pidetään synnytyskoneena, vaikka olen ilmaissutkin kysyttäessä, että en halua perustaa perhettä."

Kyselyn tausta

Kyselyyn vastasi 391 myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Vastaajista miehiä oli 29 % ja naisia 71 %.

Eniten vastaajia oli ikäluokista 30– 39 vuotta ja 40–49 vuotta. Vastaajista noin puolella (54 %) oli lapsia, ja 36 % ilmoitti, että perheessä oli alle 10-vuotiaita lapsia.

Kysely toteutettiin verkossa huhtikuussa 2019. Vastaajat tavoitettiin MMA:n jäsenten uutiskirjeen ja alan asiantuntijoille tarkoitettujen sosiaalisen median ryhmien kautta. Tutkimuksen teki työelämän tutkimus- ja kehittämisyritys Repo Work Oy. Lue lisää tutkimuksesta ja vinkkejä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen: mma.fi/tyojamuuelama

TUTKIJAN KOMMENTTI Anna Kilponen

MMA:n teettämä tutkimus vahvistaa työelämätutkimuksissa tehtyjä havaintoja. Hedelmällisessä iässä olevat naiset kokevat eriarvoista kohtelua työelämässä, ja pitkät perhevapaat vaikuttavat negatiivisesti naisten työuriin.

Osa sekä miehistä että naisista pitää työn ja muun elämän yhteensovittamista haasteellisena perhetilanteesta huolimatta.

Työltä kaivataan enemmän joustavuutta.

Huomionarvoista tuloksissa on, että naisista viidesosan ja miehistä joka kymmenennen mukaan työ on vaikuttanut negatiivisesti toiveisiin perheestä tai suuremmasta lapsiluvusta. Nyt kun Suomessa on herätty syntyvyyden laskuun, voitaisiin syitä tähän hakea enemmän työelämästä.

Perhemuodot monipuolistuvat, eikä kaikkiin perheisiin suunnitellusti kuulu pieniä lapsia. Tämänkin kyselyn vastausten viesti on selvä: osa kokee työelämän vaatimukset ja epävarmuuden sellaisena, että lasten saaminen omista toiveista huolimatta on riski.

Vastauksista löytyi myös positiivisia havaintoja. Työpaikkojen suhtautuminen perhevapaisiin koettiin pääosin myönteisenä.

Kyselystä kuitenkin ilmeni, että työpaikkojen asenteet perhevapaita kohtaan ovat vaihtelevia.

Perhevapaat ovat luonnollinen ja yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävä asia. Kielteinen suhtautuminen työpaikoilla olisi hyvä tuoda laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ratkaista syitä sen taustalla.

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 23

23

29.8.2019 12.58

TYÖ JA MUU ELÄ M Ä

Teksti Satu Juoperi Kuvat Joonas Brandt

ARMOA JA ASENNETTA Neljä työn ja muun elämän yhteensovittamista koskevaan kyselyymme vastannutta jäsentä avaa omia tapojaan luovia vaativan työn ja vapaa-ajan välillä. Vai ovatko ne kuitenkin yhtä?

E

ri vuosikymmenillä syntyneiden MMA:laisten elämänvaiheet eroavat toisistaan. Kokemus siitä, miten vuorokauden tunnit saadaan riittämään, on kuitenkin sama: siihen tarvitaan armoa itselle ja työmotivaatiota – sekä työyhteisön hyväk-

syntää.

Noora Halttunen kokee saavansa sekä myyntijohtajan työhönsä että arjen haasteisiinsa tukea samoja asioita arvostavilta työkavereiltaan. − Vietämme työkaverien kanssa vapaa-aikaa yhdessä.

Talvella teimme laskettelureissunkin, liikunnasta nauttiva 23-vuotias Halttunen sanoo.

Ville Hiltusen arjen palapeli koostuu keväällä syntyneen vauvan ja 5- ja 7-vuotiaiden lasten lisäksi matka-

työstä myyntipäällikkönä ja opiskelusta. 33-vuotias Hiltunen kokee palojen, sekä uran että perheen, olevan luonteva osa elämää.

Riikka Stjerna on samaa mieltä. 41-vuotias tuotespesialisti korostaa myös oman motivaation merkitystä työssä. Hän nauttii matkatyöstään, jossa hän pääsee yhdistämään työn ja oman ajan. − Kotiin tullessa suljen oven, ja jätän työasiat ulkopuolelle, Stjerna sanoo.

Kolmen aikuisen lapsen äiti Janita Kallioiselle työ ja vapaa-aika ovat päinvastoin yhtä. − Tämä työ ei sopisi niille, jotka haluavat rajata tarkkaan työn ja vapaa-ajan. Suhtautuminen työhön on tärkeää. Rakastan sitä, mitä teen, 50-vuotias vastaava aluepäällikkö toteaa.

24

mm3_2019.indd 24

26.8.2019 15.26

Ville Hiltusen mielestä perheen, matkatyön ja opiskelun yhdistäminen on järjestelykysymys.

Matkatyötä tekevän Riikka Stjernan mukaan arki olisi hankalampaa, jos hänen työnsä olisi paikkaan sidottu.

Janita Kallioista ei ole syrjitty perhetilanteen takia, ja työnantaja on joustanut eri elämäntilanteissa.

Kuva Merja Paakkanen

Noora Halttunen kohtaa ikänsä vuoksi vähättelyä mutta on kääntänyt sen myyntivaltikseen, jolla erottuu joukosta.

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 25

25

26.8.2019 15.27

TYÖ JA MUU ELÄ M Ä

Noora Halttunen:

TYÖYHTEISÖ LUO TURVAA

"V

iihdyn työssäni, koska jaamme työyhteisössä samat arvot: liikunnan ja perheen. Työyhteisö on minulle turva, jossa voin jakaa iloja ja suruja. Hektisen myyntijohtajan työn ja vapaa-ajan yhdistämisessä helpottaa, että arkiasioita voi viedä töihin.

Suunnittelen elämäni työn kautta, koska minulla ei ole lapsia. Teen tätä työtä mielessäni 24/7.

Myin kerran tuotettamme jopa kotibileissä. Ajatus henkilöbrändäyksestä tulee minulle luontevasti, ja olen esitysalustojen myyjänä brändännyt itseni presentaatioprinsessaksi.

Perheeltä tukea tuulitunneliin Myyntialalla on kova kilpailu. Tuntuu, että mikään saavutus ei riitä ja että pitäisi olla koko ajan tuulitunnelissa. Oletetaan, että myyjä seisoo aamuisin peilin edessä lausumassa voimalausetta jo seuraava askel mielessä.

Kilpailu on stressaavaa. Mietin, jaksanko tätä vielä 10 vuoden päästä. Toivon, että stressi ei muutu ylitsepääsemättömäksi, ja opin käsittelemään sitä vielä paremmin. Myyntiala kuitenkin sopii minulle, koska saan työssäni keksiä uusia ratkaisuja.

Minulle on tärkeää, että saan tukea vanhemmiltani ja muilta sukulaisiltani Keski-Suomessa. Heidän kanssaan voin olla vain tässä hetkessä. Se on minulle vaikeaa, koska olen tottunut tekemään paljon töitä.

Arkea ja armoa Arki lataa minua työhön. Perjantaina olo voi olla kaikkensa antanut. Viikonloppuna haluan ladata energiaa. Työasioiden unohtamisessa minua auttaa liikunta. Jalkapallokentällä en mieti, miten saan tarjouksen maaliin.

Haasteeni on, että nipistän joskus omasta hyvinvoinnistani. Saatan lauantaina miettiä asiakkaan ongelmia. Työasioiden sulkeminen mielestä vapaa-ajalla vaatii minulta vielä töitä. Siinä auttaa armo itselle. Asiakasta tuskin haittaa, vaikka en ratkaisisi hänen ongelmaansa vapaapäivänä.

Kaipaan työelämässä hyväksyntää sille, että päivän työtunteja ei tarvitsisi tehdä putkeen, vaan työpäivän voisi jakaa osiin."

26

mm3_2019.indd 26

30.8.2019 9.07

Riikka Stjerna:

MATKATYÖ TUO OMAA AIKAA

"P

idän matkatyöstä ja autolla ajamisesta. Tykkään, että toimisto ja maisemat vaihtuvat. Teen töitä tuotespesialistina. Palaverin jälkeen saatan jäädä sairaalan parkkipaikalle tekemään töitä. Vedän auton penkin taakse, ja naputtelen raportit.

Minulla on noin neljä matkapäivää viikossa.

Kun olen yötä poissa perheen luota, venytän työpäivääni, jotta voin kotiin päästyäni tehdä lyhyempää päivää.

Matkatyö ei ole rasite. Kotona pyhitän vapaa-aikani 4- ja 10-vuotiaille lapsilleni, mutta työmatkoilla otan omaa aikaa. Kerran Kokkolassa lainasin hotellista pyörän, ja ajelin illalla ympäriinsä. Työmatkalla yhdistän työn ja huvin − business and pleasure.

8+8+8 Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän ajattelen, että vuorokauden tunnit pitää jakaa tasapuolisesti eri asioille. Pyrin olemaan 8 tuntia töissä, 8 tuntia vapaalla ja nukkumaan 8 tuntia.

Rajani vedän terveellä järjellä. Töissä keskityn

olennaiseen, enkä huuhaile. Väitän, että jos tekee töitä tehokkaasti 8 tuntia, pääsee samoihin tuloksiin kuin 12 tuntia töitä tekevä.

Ymmärrystä matkatyöhön Olin puolitoista vuotta kotona molempien lasten kanssa. Olen pitänyt itseni ajan tasalla opiskelemalla raskaana ja äitiyslomalla ollessani.

Lasteni ei ole tarvinnut luopua minusta töideni takia, eikä minun urastani. Lapsistani ei tule onnellisempia, vaikka olisin kellon ympäri kotona. Lähipiirissä on muitakin turvallisia aikuisia. Tärkeää on taito priorisoida ja järjestellä asioita.

Toivoisin työnantajalta tilapäistä hoitoapua.

Lapsen ollessa todella sairas haluamme hoitaa häntä itse, mutta toipilaspäiville työnantaja voisi tarjota lapsenhoitopalvelua. Matkatyöläisenä haluaisin myös lisätä ymmärrystä perheajan ja työmatkan yhdistämiseksi. Mielestäni ei ole tärkeää tuijottaa tehtyjen työtuntien määrää, vaan työn tulosta. Joustot pitävät yllä motivaatiota ja fiilistä − ja se näkyy tuloksessa."

Myynti&Markkinointi 27 27

mm3_2019.indd 27

30.8.2019 9.07

TYÖ JA MUU ELÄ M Ä

Ville Hiltunen:

URA JA PERHE OVAT OSA ELÄMÄÄ

"E

n ottaisi vastaan työtä, jonka takia joutuisin olemaan kohtuuttoman paljon poissa kotoa. Se on oma arvovalintani. Priorisoin sitä, että aikaa löytyy sekä myyntipäällikön työlle että kolmilapsiselle perheellemme. Aloitan tänä syksynä lisäksi myyntityön tradenomiopinnot. Siinähän sitä on sitten yhteensovittamista.

Ura ja perhe ovat molemmat osa elämää. Ymmärrän niitä poliitikkoja, jotka ovat kieltäytyneet korkeammasta asemasta perhesyistä. Voi kysyä, onko työ sen arvoista, että vanhempi on paljon poissa kotoa. Hyvä, että työn ja perheen yhteensovittamisesta puhutaan, jotta perhe nähdään luonnollisena vastapainona työelämälle.

Joustoa työnantajalta Olen saanut vanhemmilta ihmisiltä vähätteleviä kommentteja isyysvapaiden pitämisestä. Heillä ei välttämättä ollut sellaista mahdollisuutta, mutta minun sukupolveni ymmärtää vapaiden merkityksen paremmin. Onkin yllättävää, miten pieni osa

isistä pitää vapaita. Lapset ovat vain kerran pieniä.

Työnantajani tarjoaa joustoja ja ymmärrystä elämäntilannettani kohtaan. Minulla ei ole toimistolla läsnäolovelvollisuutta. Lomat suunnittelemme yhdessä työkavereiden ja esimiehen kanssa.

Liikkuva työ antaa pelivaraa Minulla ei ole ollut työpöytää toimistollamme kahteen vuoteen, koska olen paikalla niin harvoin. Kotitoimisto kulkee mukanani. Sen vuoksi perheemme aamut ovat yleensä rauhallisia, eikä päiväkotiin ole hoppu.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on haastavaa mutta mahdollista. Liikkuva työ antaa pelivaraa, koska saan tehdä aikatauluni pääasiassa itse. Matkatyöni vaatii kuitenkin vaimoltani venymistä. Olemme vuorotellen kotona lasten kanssa tilanteen mukaan − minun työni ei ole merkityksellisempää kuin hänen. Isovanhemmat auttavat meitä ajoittain lastenhoidossa, mutta on tämä rumbaa silti."

28

mm3_2019.indd 28

30.8.2019 9.06

Myynti&Markkinointi 29 29

mm3_2019.indd 29

30.8.2019 9.06

Kuva Merja Paakkanen

30 30

mm3_2019.indd 30

30.8.2019 9.05

Janita Kallioinen:

URHEILU ON VASTAPAINOA TYÖLLE

"T

yö ja vapaa-aika ovat minulle yhtä. Minulla ei ole ollut työaikaa 15 vuoteen.

Työssäni Itä- ja Pohjois-Suomen vastaavana aluepäällikkönä menen joskus kevyemmin ja joskus lujempaa. Olen lomallakin tavoitettavissa tarvittaessa. Rakastan sitä, mitä teen. Siksi en koe työtäni uuvuttavaksi.

Tämä on intensiivistä työtä ihmisten parissa, ja sen vastapainoksi harrastan kestävyysurheilua: hiihtoalppinismia ja maantiepyöräilyä. Urheilu on valtavan voimaannuttavaa. Kesällä olimme elämänkumppanini kanssa Italiassa pyöräilemässä. Vaihdoimme matkalla pyörät suksiin, ja menimme Mont Blancille hiihtämään.

Periksiantamaton äiti Erosin entisestä miehestäni melkein samaan aikaan kun aloitin työssä tuotespesialistina 15 vuotta sitten. Olin yksin kolmen lapsen kanssa. Halusin sekä hoitaa työni hyvin että olla läsnä lapsille.

Tein silloinkin matkatyötä, joten sain käyttää mielikuvitustani, että lastenhoito järjestyi. Minulla ei noina vuosina ollut voimavaroja opiskella, vaik-

ka olisin halunnut. Oli oma valintani antaa enemmän aikaa lapsille.

Lasteni aikuistuttua olen puhunut heidän kanssaan noista hektisistä vuosista. Lasteni mukaan he oppivat noilta vuosilta ahkeruuden merkityksen.

He näkivät, miten paljon tein töitä, ja nykyisin työ on heillekin tärkeää. Surkuttelemaan ei saa jäädä, vaan pitää olla periksiantamaton.

Kehitystä joka iässä Tämä on se tapa, miten tykkään elää elämääni. Vapaus on isossa osassa. Pidän työn mukanaan tuomasta epäsäännöllisyydestä ja työreissuista. Nyt kun lapset ovat aikuisia, minulla on aikaa pitää itsestäni huolta ja kehittää itseäni. Syksyllä aloitan opiskelun.

Työ elää ja muuttuu. Työnantajan tulee sallia erilaisia tapoja tehdä töitä, eikä perhe saa olla este työnteolle. On ikävää, että naisia syrjitään työelämässä eri syistä eri ikäisinä. Ikäiseni viisikymppinen nainen ei ole valmis tippumaan pois työelämästä. Työntekijälle pitää antaa mahdollisuus kehittyä sekä kolme- että viisikymppisenä."

Myynti&Markkinointi 31 31

mm3_2019.indd 31

30.8.2019 9.04

TYÖ JA MUU ELÄ M Ä

Psykologisten työelämätaitojen kehittämiseen erikoistunut Ville Ojanen valmentaa työkseen Academy of Brainissa.

32

mm3_2019.indd 32

26.8.2019 15.31

Teksti Maarit Seeling Kuvat Sirpa Päivinen

MALTTI ON VALTTIA ARJESSA Myynnin ja markkinoinnin maailma on vuorovaikutteinen ja dynaaminen.

Yllättäviä asioita tulee eteen jatkuvasti.

Arjen mielenhallinnan keinoilla pystymme hallitsemaan epämiellyttäviä tilanteita ja välttämään stressireaktiota.

P

inna kiristyy heti kotiovella. Eteinen on täynnä teinien kenkiä, suljetun oven takaa kuuluu äänekästä pulinaa: huoneessa on useampia kavereita. Kaaos jatkuu keittiössä. Välipalaa on otettu omatoimisesti, mutta kaapinovet jätetty auki ja kaikki voileipätarpeet silleen.

Aamulla tuli vaihdettua puolison kanssa muutama tiukka

sana siitä, kumpi vie kuopuksen päiväkotiin. Työpäiväkin oli vaikea, palaverit eivät johtaneet toivottuun lopputulokseen, ja nyt tämä!

Kiukkukynnys ylittyy ajatusta nopeammin punaiselle, marssit teinin huoneeseen ja annat tämän kuulla kunniansa. ”Tämä ei ole mikään hotelli!” Myöhemmin kaduttaa ja harmittaa.

Tilanteen olisi voinut hoitaa toisin. Paremmin. Sekä töissä että kotona.

– Voimme opettaa aivoja uuteen kokemusmaailmaan ja loiventamaan negatiivisia ärsykkeitä. Itselleen tulee olla kuitenkin armollinen. Epämiellyttävää tunnetilaa ei tarvitse kokonaan lakaista mielestä. Saa olla ärtynyt, mutta silti voi käyttäytyä rakentavasti, psykologisten työelämätaitojen kehittämiseen erikoistunut Ville Ojanen sanoo.

Arjen mielenhallinnassa on hänen mukaansa kyse ennen

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 33

33

26.8.2019 15.31

TULEVAISUUS

Myynnin ja markkinoinnin vuorovaikutteisessa ja dynaamisessa maailmassa yllättäviä asioita tulee eteen jatkuvasti. Ojanen kannustaa harjoittelemaan mielenhallintaa.

kaikkea kyvystä tiedostaa syitä, jotka vaikuttavat omaan käyttäytymiseen. Aamulla katkennut kynsi tai olohuoneen pöydältä löytynyt likainen sukka voivat pilata jonkun koko päivän. Omista tuntemuksistaan tietoinen ja niistä vastuun ottava sen sijaan ei ajaudu tunteitten vietäväksi vaan osaa säädellä niitä niin, että kyky toimia vuorovaikutuksessa säilyy.

Stressi näkyy käytöksessä Maapallo on epävakaa paikka. Evoluutiossa parikymmentä tuhatta vuotta sinne tänne ei ole vielä mitään. Niinpä ihminen reagoi ärsykkeisiin edelleen luolamiehen raivolla. Elämän ylläpitäminen vaati aikojen alussa uhkien pikaista tunnistamista, joten epämiellyttävä tilanne synnyttää myös nykyihmisen aivoissa stressireaktion, joka valmistaa taistelemaan tai pakenemaan.

– Uhkasensitiivisyys on ihmisen hallitseva ominaisuus. Kyse on kirjauksesta evolutiiviseen koodistoomme: huomaa, pakene, säily hengissä.

Arjen työelämässä reaktio on yliammuttu. Emme ole hengenvaarassa,

mutta aivomme kääntävät silti täyden puolustuksen päälle, psykologi Ojanen selittää.

Ihmisen aivoille on Ojasen mukaan lisäksi luontaista havainnoida epämiellyttäviä asioita tehokkaammin kuin myönteisiä. Luku on jopa niinkin korkea kuin viiden suhde yhteen. Nykymaailmassa tästä valppaudesta ei vain ole hyötyä samoin kuin sapelihammastiikeriä paetessa. Luonnekohtaisia eroja maailman näkemisessä toki on. Toisille lasi on aina puoliksi tyhjä, toiselle puoliksi täysi.

Vastapainoksi ihmisen sosiaalinen ajattelu- ja toimintakyky ovat myös kehittyneet äärimmäisen pitkälle. Kykenemme luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita ja yhteen pelaavia yhteisöjä, joissa vallitsee luottamuksen, arvostuksen ja turvallisuuden ilmapiiri. Ystävällismielinen kanssakäyminen rakentuu näiden tunteiden varaan. Tätäkin taitoa tarvittiin alkujaan selviytymiseen, ja se on edelleen erityisen tärkeä vuorovaikutuksellisissa töissä.

Nämä kaksi ihmisen keskeistä ominaisuutta, uhkasensitiivisyys ja

sosiaalinen kyky, ovat kuitenkin ristiriidassa. Kykenemme rakentamaan arvostusta ja luottamusta huomattavasti huonommin, kun menemme stressitilaan.

– Kehonkieli, äänenpainot, kasvojen ilmeet ja sanavalinnat muuttuvat stressatessamme. Kiinnitämme huomion asioihin, jotka ovat huonosti sen sijaan, että havainnoisimme myönteiset. Tämä tekee elämästä epämiellyttävää. Olemme ärtyneitä ja turhautuneita. Myös aivotoiminnan taso laskee, aivotutkimuksesta väitellyt Ojanen listaa.

Tunne itsesi!

Ojanen valmentaa työkseen johtoryhmiä ja yritysjohtajia. Taito rakentaa turvallista ilmapiiriä on hänen mielestään myynti- ja markkinointitehtävissä jopa tärkeämpää, kuin jollain muulla alalla.

– Asiakas ei investoi, jos kokee toimivansa epävakaalla pohjalla.

Emme ole vuorovaikutuksessa vain siksi, että asiat hoituisivat. Työelämän muuttuessa hektisemmäksi tarvitsemme yhä enemmän ihmisenä olemisen taitoja. Lisäarvoa ei tuo-

34

mm3_2019.indd 34

26.8.2019 15.32

teta pelkästään käskemällä ja kontrolloimalla. Tarvitaan myös yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Ihmiset ovat Ojasen mukaan usein huonoja analysoimaan eniten käytökseen vaikuttavia tekijöitä eli tunteita ja tarpeita. Orientoidumme juuri kulloistenkin havaintojen ja niistä nopeasti vedettyjen johtopäätösten pohjalta. Havainnot vievät helposti metsään, kun emme tiedä ilmentymien syitä. Aivan syystä Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen kyseli koko elämänsä ”Miksi?”.

Myös 2000-luvun talouden Nobel-palkitut Daniel Kahneman ja Richard H. Thaler ovat psykologiaa ja taloustieteitä yhdistävissä tutkimuksissaan osoittaneet tunteiden ja tarpeiden viime kädessä ohjaavan ihmisten päätöstentekoa. Emme ole rationaalisia olentoja, kuten olemme kuvitelleet.

Arjen mielenhallinnan kehittämisen avain on vuorovaikutustavan muutos. Ojanen kannustaa kirjaamaan vaikkapa vuoden ajan ylös päivän aikana sattuneet mukavat asiat. Hän vannoo, että kokeilujakson jälkeen aivot alkavat automaattisesti rekisteröidä niitä ensin, jolloin pienet takaiskut jäävät vähemmälle huomiolle. Rauhoittuminen vaikuttaa havainnointiin.

Vuoden harjoittelun jälkeen kotiin tullessa huomio ei enää ensimmäiseksi kiinnitykään teinin levälleen jättämiin tavaroihin, huoneesta kantautuvaan meteliin ja kaaoksessa olevaan keittiöön vaan nuoren oma-aloitteisesti tyhjentämään tiskikoneeseen ja pois viemiin roskiin.

– Kannattaa miettiä, onko vuorovaikutuksen tarkoitus vain saada asiat tapahtumaan, vai olisiko tarkoituksena luoda myös arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta? Johtajien on osattava hakea ryhmästä ne ihmiset, joilta kuulumiset kysytään, jotta ryhmä saadaan toimimaan.

Aloittaa voi tervehtimällä ja ottamalla katsekontaktin. Tunneälykäs esimies saa oikealla tilannejohtamisella

Arjen mielenhallinnan kehittämisen avain on vuorovaikutustavan muutos. alaisten kyvyt esiin. Vuorovaikutteinen käyttäytyminen lisää sekä tuottavuutta että elämänlaatua.

Hengitä, se auttaa Arjen mielenhallinnan keinovalikoima on laaja, ja mikä parasta, taitoja voidaan harjoittaa. Myönteiseen fokusoitumisen lisäksi Ojanen mainitsee hengittämisen, läsnä olevan kuuntelun ja viisaan puheen. Hän kertoo käyttävänsä työssään usein apuna puhekapulaa. Perushaaste on saada ihmiset kuuntelemaan toisiaan ja puhumaan rakentavasti.

– Vuorovaikutus menee sekaisin, kun tiedostamattomat tunteet sotkevat käyttäytymisen. Tehokas tapa puuttua tähän on tuoda peliin puhekapula. Kapulan haltija alkaa vaistomaisesti miettiä sanomisiaan tarkemmin. Muut puolestaan kuuntelevat herkemmin. Läsnä oleva kuunte-

lu ja puheenvuoro kannustavat luontaisesti vetämään ensin henkeä, Ojanen opastaa.

Kotona riita ei välttämättä ratkea, jos tilanteen ollessa päällä yrittää tarjota puolisolle puhekapulaa.

Vastaus on todennäköisesti, että pidä kapulasi. Ruuhkavuosina voimat saattavat hiipua ympäristön paineissa, jolloin tulee toimittua vähemmän rakentavasti. Kehon ja mielen voi kuitenkin opettaa toimimaan automaattisesti.

Sekä työ- että yksityiselämässä on paikallaan joskus pysähtyä, hengittää ja miettiä hetki. Hengittäminen ei ehkä ratkaise ongelmaa, mutta se rauhoittaa, jolloin tilanne on helpompi nähdä oikeassa mittakaavassa. Taktisen hengityksen, jossa hengitetään syvään, pidätetään hetki ja tehdään pitkä uloshengitys, on havaittu parantavan toimintakykyä vaativissa tilanteissa.

– Vaikka miten pyrkisit täydellisyyteen, niin 10 prosenttia arjesta tulet aina toimimaan niin, ettet ole tyytyväinen itseesi. Mielenhallintataitojen avulla pystyy kuitenkin pitämään pääosan käytöksestään keskiarvon tuntumassa. Luontaiset vuorovaikutustaitomme ovat lisäksi varustaneet ihmisen kyvyllä pyytää anteeksi, Ojanen lohduttaa.

NÄIN TOIMIT RAKENTAVASTI • Negatiivisesta ajattelusta voi opetella pois. Kiinnitä tietoisesti huomiota myönteisiin asioihin esimerkiksi pitämällä niistä päiväkirjaa vuoden ajan.

Kirjaaminen vahvistaa sitä osaa aivoissamme, mihin huomio ensiksi kiinnittyy.

• Hengittäminen on tapa ottaa kontaktia sisimpäämme ja toisimme. Kokeile taktista hengitystä. Vedä henkeä syvään, pidätä hetki ja hengitä rauhallisesti ulos. Taktisen hengityksen on havaittu parantavan esim. ammattisotilaiden toimintakykyä vaativissa tilanteissa.

• Kuuntele läsnäolevasti. Keskity. Anna puhujalle jakamaton huomiosi ja tarkkaile myös hänen kehonkieltään. Läsnä oleva kuuntelu perustuu arvostukseen.

Arvostuksen osoittaminen parantaa kykyä selvitä vaikeuksista ja tehostaa vuorovaikutusta.

• Puhu viisaasti. Ikävistäkin asioista pitää voida puhua. Mieti tapaa, millä sanot.

• Ole itsellesi armollinen. Me kaikki epäonnistumme välillä.

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 35

35

29.8.2019 10.04

VAIKUTTAJA M ARKKINOINTI

VAIKUTTAJAMARKKINOINTI LEVISI BISNEKSEEN Kuluttajakaupassa vaikuttajamarkkinointi on jo arkipäivää. Vähitellen se on saavuttanut myös B-to-B-puolen. Maria Sillanpää kertoo sen johtuvan kiinnostuksesta ihmisiin.

Teksti Laura Koljonen Kuva Jani Utriainen

36

mm3_2019.indd 36

29.8.2019 15.07

BISNESVAIKUTTA JALLA PITÄÄ OLLA ASIANTUNTEMUSTA JA KOKEMUSTA.

S

ama kysymys pulpahti pintaan monesta eri suunnasta: Miksi yritysten sisällöt eivät kiinnostaneet, vaikka niihin panostettiin? Miksi videot ja blogikirjoitukset jäivät ilman somejakoja ja kommentteja?

Maria Sillanpää törmäsi kysymykseen tehdessään digimarkkinointiopintoihinsa liittyvää tutkimusta. Hän haastatteli tutkimusta varten itsensä brändänneitä bisnesasiantuntijoita.

Sillanpää keskusteli asiasta myös ystävänsä Laura Pääkkösen kanssa. Pääkkönen oli kirjoittamassa kirjaa sosiaalisesta myynnistä ja haastatteli sitä varten useita markkinointipäättäjiä. Heidän puheensa olivat samansuuntaisia kuin Sillanpään haastateltavien pohdinta: pelkkä asia ei riitä – huomiota tulee, kun uskaltaa ottaa vahvasti kantaa.

Sillanpää muistelee, että bisnespuolelle alkoi muodostua erilaisia vaikuttajia, ja samaan aikaan B-to-Bbrändeillä oli ongelmia itse tuotetun sisällön näkyvyyden kanssa.

– Pohdimme Lauran kanssa, voisimmeko tehdä bisnesvaikuttajien kanssa samanlaista sisältöä, mitä kuluttajille tehtiin: videoita, podcasteja, blogeja tai muuta kiinnostavaa sisältöä yhteistyössä yritysten kanssa.

He päättivät testata.

Ihminen kiinnostaa aina

Maria Sillanpää sanoo, että heidän havaintonsa pätee edelleen: korporaatiot eivät kiinnosta, ihmiset kiinnostavat.

Vaikuttajamarkkinointitoimisto Bonfire Agency perustettiin tammikuussa 2018. Yrityksen osakkaina oli Sillanpään ja Pääkkösen lisäksi Joonas Villanen. Kaksi kuukautta myöhemmin julkaistiin bisnesmedia Bonfire.fi. Aluksi kolmikko mietti, onko oma bisnesmedia liian työläs ja iso investointi. Lopulta he tulivat siihen tulokseen, että jos he perustaisivat vain B-to-B-vaikuttajamarkkinointitoimiston, niin samalla viikolla, kun tieto julkistettaisiin, moni muukin viestintä-, some- ja markkinointitoimisto ilmoittaisi tarjoavansa B-toB-vaikuttajamarkkinointia.

Mutta jos heillä olisi sen rinnalla oma bisnesmedia, johon 40 huipulla olevaa bisnesvaikuttajaa tuottaa sisältöä, ei muiden olisi järkeä käyttää samalla idealla samoja henkilöitä.

Puolessatoista vuodessa bisnesvaikuttajien määrä on kasvanut 140:een. Bonfire Agency on toistaiseksi saanut toimia ilman kilpailijoita.

– Bisnesvaikuttajalla pitää olla asiantuntemusta ja kokemusta. Samoin aktiivisuus somekanavissa ja seuraajamäärät vaikuttavat, Sillanpää listaa.

Poikkeuksia hänen mukaansa ovat ajankohtaisten mutta vielä

pienten alojen asiantuntijat. Tällaisia aihealueita ovat esimerkiksi tekoäly ja robotisaatio.

Erilaiset lainalaisuudet Kuluttajakaupassa vaikuttajamarkkinointi on ollut arkipäivää jo vuosien ajan, ja sen osuus kasvaa edelleen. B-to-B-vaikuttajamarkkinointia käytetään varovaisemmin. Osittain syynä on se, että siihen pätevät eri lainalaisuudet.

– Alussa katsoimme paljon mallia kuluttajakaupasta. B-to-B-vaikuttajamarkkinointia ei kuitenkaan voi suoraan verrata siihen, Sillanpää kertoo.

Hän antaa esimerkin niiden välisistä eroista: somen seuraajamäärät.

Kuluttajapuolen lifestyle-vaikuttajilla saattaa olla sata tuhatta seuraajaa Instagramissa. Sellaisista määristä bisnesvaikuttajat voivat vain haaveilla. Heillä tärkeimpien kanavien, Twitterin ja LinkedInin, seuraajamäärät huitelevat keskimäärin 5 000–10 000 seuraajassa. Poikkeuksia ovat Hjallis Harkimon ja Anna Perhon kaltaiset henkilöt, joilla on kymmeniä tuhansia seuraajia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että bisnesvaikuttamisessa ei aina riitä, että sisällöt näkyvät vain vaikuttajien omissa kanavissa. Näkyvyyttä kannattaa boostata valikoidulle kohderyhmälle myös maksetun somemainonnan muodossa.

Vaikuttajien kanavissa yhteistyösiMyynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 37

37

30.8.2019 9.03

VAIKUTTAJA M ARKKINOINTI

sällöille saattaa tulla muutamia tuhansia näyttökertoja, mutta maksetun mainonnan avulla näkyvyys voidaan moninkertaistaa.

Toinen eroavaisuus liittyy Sillanpään mukaan vaikuttavuuteen. Kuluttajakaupassa on nähty varsinaisia vaikuttajamarkkinoinnin menestystarinoita. Huippusuosittu tubettaja on syönyt videollaan uutuusjäätelöä ja kas, tuote on loppunut kauppojen pakastealtaista.

– Bisneksessä ostopäätökset ovat isompia ja monimutkaisempia. Jos yritykseen ollaan hankkimassa vaikkapa jotakin taloushallinnon palvelua, asia on ajankohtainen ehkä parin vuoden kuluttua. Ei sitä päätöstä nopeuta se, että joku vaikuttaja kehuu jotakin softaa. Emme lupaa asiakkaillemme, että vaikuttajan tekemän videon tai somepostauksen jälkeen tapahtuu jotakin maagista, Sillanpää sanoo.

Liikkeelle lähdetään yleensä tavoitteista. Usein asiakkaan tavoitteena on brändin tunnettuuden lisääminen, brändimielikuvan kehittäminen tai liidien määrän lisääminen.

Kolmas eroavaisuus kuluttajakauppaan on vaikuttajien ammattimaisuus: bisnesvaikuttaja ei ole am-

mattinimike, eikä kukaan ole vaikuttaja ammatikseen.

Pelisäännöt vielä hakusessa Vaikka vaikuttajamarkkinointia on käytetty kuluttajapuolella jo vuosien ajan, se on silti melko tuore tulokas mainos- ja markkinointialalla.

Lainsäädäntö ei aina ole pysynyt perässä, ja kaupallisen yhteistyön merkinnöissä on ollut epäselvyyksiä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi hiljattain uuden vaikuttajamarkkinointia koskevan linjauksen. Siinä se muistuttaa, että ”Kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan”. Lain mukaan vaikuttajamarkkinoinnissa on siis heti julkaisun alussa merkittävä, että kyseessä on mainos.

Maria Sillanpää pitää viraston linjausta hyvänä ja selkeänä. Sen sijaan hän ei ole täysin tyytyväinen alan itsesääntelyelimen, Mainonnan eettisen neuvoston (MEN), linjauksiin.

– Neuvostossa istuu ihmisiä, joille vaikuttajamarkkinointi ei ole tuttua, ja siksi osa sen lausunnoista on ollut todella erikoisia. Esimerkiksi jotkut lifestyle-bloggaajat ovat saaneet

neuvostolta huomautuksia, vaikka ovat toimineet ohjeiden mukaan.

Vaikuttajamarkkinointialalla asia on herättänyt närää jo pitkään. Kuluttajapuolen vaikuttajat ovat vaatineet alalle yhtenäisiä ohjeita, jotka ovat linjassa perinteisen median mainonnan sääntöjen kanssa. Samaa toivoo Maria Sillanpää. Nyt se ei hänen mukaansa toteudu.

– Jos vaikkapa Hjallis Harkimo tekee bisnesvaikuttajavideon, yhteistyö pitää ilmoittaa puhutussa muodossa ja tekstinä heti videon alussa sekä videon saatesanoissa.

Sen lisäksi, kun yhteistyövideota jaetaan eteenpäin, kaupallinen yhteistyö tulee ilmoittaa kunkin somepostauksen alussa. Televisioohjelmien kohdalla riittää, että kuvan yläkulmassa on kukkaron kuva.

Miksi säännöt eivät ole kaikissa kanavissa samat?

Asia saattaa muuttua lähitulevaisuudessa. Elokuussa Sillanpää ja Pääkkönen sekä joukko muita vaikuttajamarkkinointialan tekijöitä on menossa tapaamiseen, jonka tavoitteena on avata keskusteluyhteys MENin kanssa ja saada alalle yhtenäiset pelisäännöt.

Se on tarpeen, sillä vaikuttajamarkkinointi ei ole ohimenevä ilmiö.

BISNESVAIKUTTAMISESSA EI AINA RIITÄ, ETTÄ SISÄLLÖT NÄKYVÄT VAIN VAIKUTTA JIEN OMISSA KANAVISSA. 38

mm3_2019.indd 38

30.8.2019 9.03

Kolme kokemusta bisnesvaikuttamisesta KAI KAASALAINEN, 58, TOIMITUSJOHTAJA ”Olen ollut johtamassa liiketoimintaa yli 25 vuotta, ja vaikuttamistyötä olen tehnyt koko sen ajan. Bisneksessä menestyminen vaatii nimittäin jatkuvaa vaikuttamista, sillä menestymisen perustana on kyky jatkuvaan toiminnan kehittämiseen.

Olen pohtinut paljon termejä markkinointi ja vaikuttajatoiminta. Koen toimivani enemmän vaikuttajana

kuin markkinointikärjellä. Tähtään alan muutokseen ja kehittämiseen.

Olen toistaiseksi ollut mukana ns. kaupallisessa yhteistyössä erittäin rajatusti. Tapaukset ovat liittyneet omiin mielenkiinnon kohteisiini, kuten johtamiseen. Kanaviani ovat Twitter, LinkedIn, oma johtajuus.net -blogini sekä erilaiset puhetilaisuudet ja oppilaitosyhteistyöt.”

TANJA PIHA, 43, MYYNNIN JA MARKKINOINNIN JOHTOTEHTÄVISSÄ ”Bisnesvaikuttamista on ollut aina. Nyt se on vain osattu brändätä, kun sosiaalinen media ja muut digitaaliset kanavat ovat tuoneet sen laajempaan tietoisuuteen. Olen lähtenyt mukaan, koska haluan oppia uutta ja bisnesvaikuttajana toimiminen antaa siihen

mahdollisuuden. Oppimisen lisäksi ehdottomasti hauskinta on uusien ihmisten tapaaminen ja hyvän levittäminen. Yhteistyön suhteen olen kuitenkin tarkkana, ja valitsen vain brändejä, jotka sopivat omaan arvomaailmaani.

Vaikuttajien suosituksiin pitää voida luottaa.”

TIMO LAPPI, 47, KASVUYRITTÄJÄ ”Minulla on kultainen ohjenuora: haluan viestiä vain asioista, jotka voin allekirjoittaa. Ennen kuin lähdin mukaan, kävin itseni kanssa keskustelun. Pohdin, hyödynnänkö vain verkostoani, jos jaan sellaista materiaalia, jossa lukee ohessa #kaupallinenyhteistyö. Päätin, että hankkeet, joissa olen mukana,

ovat sellaisia, joiden tarkoitus on tuottaa mielenkiintoisia asioita.

Jos se samaan aikaan vie jonkin tahon liiketoiminnallisia ajatuksia eteenpäin, se ei haittaa.

Bisnesvaikuttamisen ansiosta olen myös tutustunut uusiin kanaviin. Innostuin podcasteista sen jälkeen, kun olin ollut itse muutamassa vieraana.”

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 39

39

30.8.2019 9.03

TYÖ &UR A

MYYNTITYÖLLÄ VASTUULLISUUTTA RAKENTAMASSA Anna Ruskovaara saa tehdä omien arvojensa mukaista työtä ja myydä kestävään kehitykseen perustuvia työmatkaliikkumisen palveluja yrityksille.

Hän nauttii saadessaan oivalluttaa asiakkaitaan ja kehittäessään heille toimivia ratkaisuja.

Teksti Tiina Komi Kuvat Mikko Käkelä

A

nna Ruskovaara taittaa työmatkansa julkisilla liikennevälineillä. Hän asuu Helsingin Vartioharjussa, josta kulkee kahdella bussilla ja metrolla töihin Helsingin seudun liikenteen (HSL) päätoimipisteeseen Itä-Pasilaan. Työmatka kestää noin 45 minuuttia. Asiakaskäynneille Ruskovaara suhauttaa keväästä syksyyn mieluiten kaupunkifillarilla.

Matkalla Ruskovaara kiinnittää usein huomioita siihen, miten liikenne sujuu. Miten kuljettajat käyttäytyvät ja missä kunnossa bussipysäkit ovat? Hän saattaa lähettää jälkeenpäin palautetta näkemästään.

Anna Ruskovaara opiskeli maantiedettä sekä ympäristönsuojelua ja -oikeutta Joensuun yliopistossa. Valmistut-

tuaan hän työskenteli Kouvolan ja Helsingin kaupungeilla sekä vammaisjärjestöissä esteettömään liikkumiseen liittyvissä hankkeissa.

– Halusin tehdä rakennetusta ympäristöstä sellaisen, joka on helposti kaikkien saavutettavissa.

Oikeus toimivaan ympäristöön Esteettömyystöissä Ruskovaara sisäisti, miten tärkeää on kunnioittaa erilaisuutta ja kaikkien ihmisarvoa riippumatta siitä, millaisia mahdollisia terveyteen liittyviä rajoitteita heillä on. Kaikilla on yhtäläinen oikeus toimivaan ympäristöön, ja kaikilla on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Kun projektityöt loppuivat, Ruskovaara kävi Aalto-yliopiston ympäristöpainotteisen työllistymiskoulutuksen.

Koulutuksen aikana Ruskovaara sai työpaikan joukkoliikennepalveluja tarjoavassa kuntayhtymässä HSL:ssä ensin ympäristöasiantuntijana ja myöhemmin liikkumisen

40

mm3_2019.indd 40

26.8.2019 15.33

Asiakaskäynnille Anna Ruskovaara ajaa mieluiten kaupunkipyörällä.

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 41

41

26.8.2019 15.34

TYÖ &UR A

ANNA RUSKOVAARA, 37 • asuu Helsingissä • työskentelee joukkoliikennepalveluja pääkaupunkiseudulla tarjoavan HSLkuntayhtymän asiakasvastaavana • harrastaa vapaa-aikanaan lenkkeilyä koiran kanssa, juoksemista, uimista, joogaa sekä lännenratsastusta • perheeseen kuuluvat puoliso ja esikouluikäinen lapsi

ohjauksen asiantuntijana. Sittemmin hän suoritti ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon.

Ruskovaara pääsi tekemään koulutusvideoita kuljettajille joukkoliikenteen esteettömyydestä. Hän vastasi parina vuonna HSL:n ympäristöraportoinnista ja toimi ympäristö- ja laaturyhmässä ympäristövastaavana.

Arvoja vastaavaa työtä HSL:n jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Siuntio ja Tuusula. Kaksi vuotta sitten HSL:n perustettiin myyntiryhmä, jossa Ruskovaara nyt työskentelee asiakasvastaavana ja suunnittelee suorittavansa myynnin erikoisammattitutkinnon.

– Lapsuuteni haaveammatti oli kauppias. Myös eläinten oikeudet ja luonnon kunnioittaminen ovat aina olleet tärkeitä minulle. Nykyisessä työssäni lapsuuden ja nuoruuden haaveet yhdistyvät arvojani vastaavalla tavalla.

Haluan rakentaa parempaa maailmaa seuraavia sukupolvia ajatellen.

Ruskovaara tekee perinteistä B-to-B-myyntiä. Hän myy yrityksille muun muassa työsuhdematkalippuja ja markkinoi kaupunkipyöriä.

Yritys voi kannustaa työntekijöitään joukkoliikenteen käyttöön työsuhdelippuedulla. Ruskovaara muistuttaa, että etu toimii myös rekrytoinnin valttikorttina ja lisää työhyvinvointia. Työsuhdematkalippu on työntekijälle veroton etu 300 euroon asti ja 751–3 400 euron osuudelta.

Ruskovaaran työ sisältää asiakastapaamisia, asiakassuhteiden hoitoa ja tuotekehitystä. Hän on mukana kehittämässä uusia palveluja yritysasiakkaille. Parhaillaan työn alla on digitaalinen työsuhdelippuetu.

– Nautin, kun saan etsiä ja kehittää ratkaisuja yritysasiakkaidemme tarpeisiin.

Kaupunkipyöriä työntekijöille Kestävän työmatkaliikkumisen markkinoiminen yrityksille käynnistyy usein yrityksen työntekijöille suunnatulla kyselyllä. Ruskovaara kartoittaa kollegansa kanssa, kuinka moni yrityksen työntekijöistä kulkee työmatkansa autolla, kuinka moni käyttää joukkoliikennettä ja millaista muutospotentiaalia yrityksestä löytyy. Esimerkiksi polkupyörillä työmatkoja taittaville työntekijöille on tärkeää, että työpaikalla on hyvät suihkut ja pukeutumistilat.

Isoissa yrityksissä järjestetään kyselyn tuloksista työpaja, jota Ruskovaara tai hänen työparinsa vetää.

– Vaikka myynnillisenä tavoitteenamme on työsuhdelippu, visiomme on luoda maailman toimivin kaupunkiseutu, jossa arki sujuu kestävän liikkumisen keinoin. Niihin sisältyy myös kaupunkipyöräpalvelu, joka muuttui tämän vuoden alusta työntekijöille verovapaaksi henkilöstöeduksi.

Kotimaan liikenteen osuus on noin viidennes Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Ruskovaara muistuttaa, että työpaikat ovat merkittäviä liikenteen aiheuttajia ja siten avainasemassa ratkaisuja etsittäessä.

Viisas liikkuminen osana yritysvastuuta Suomessa 64 prosenttia työmatkoista tehdään henkilöautoilla ja 31 prosenttia kävellen, pyörällä tai joukkoliikennevälineillä. Helsingin seudulla työmatkoista 39 prosenttia taittuu henkilöautolla.

– Viisas liikkuminen on osa yritysvastuuta. Työntekijät arvostavat työpaikkaa, jonne on helppo tulla ja työnantajaa, joka tukee työmatkoja tasapuolisesti. Tyytyväinen, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö tukee puolestaan yrityksen liiketoimintatavoitteita.

HSL kannustaa yhteistyökumppaneidensa kanssa yri-

42

mm3_2019.indd 42

26.8.2019 15.34

”MYYN YRITYSASIAKKAILLE IDEOITA, JA HERÄTTELEN IHMISIÄ VASTUULLISEEN LIIKKUMISEEN.” tysten työntekijöitä terveellisiin työmatkoihin muun muassa ”viisaan liikkumisen kokeilulla”. Sen tavoitteena on saada erityisesti yksin töihin autoilevia kokeilemaan kahden viikon ajan itselleen uutta kulkumuotoa, esimerkiksi sähköpyörää tai joukkoliikennettä. Työyhteisön ”viisaan liikkumisen kokeilijat” jakavat kokemuksiaan työpaikalla ja sosiaalisessa mediassa.

Työ on pitkäjänteistä. Työsuhdelipun myyminen yritykselle voi viedä useita vuosia. Ei riitä, että HR-ihmiset innostuvat kestävän liikkumisen edistämisestä, vaan sen taakse on saatava yrityksen johto.

Ruskovaara kannustaa yrityksiä tarkastelemaan etupolitiikkaansa myös tasapuolisuuden näkökulmasta ja siirtymään maksullisiin parkkipaikkoihin ilmaisen parkkiedun sijaan. Se kannustaa julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja työmatkaliikuntaan.

Työntekijöitään liikuttava työpaikka voi hakea HSL:stä Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaattia. Lisäksi vuosittain myönnetään Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustus, joka on valtakunnallinen.

Asiakkaiden oivalluttamista Asiantuntijaroolista myyntityöhön siirtyminen oli jännittävä mutta kiinnostava hyppy. Anna Ruskovaara on oppinut myyntityötä paitsi kollegoiltaan myös erilaisilla kursseilla. Mieleen on jäänyt erityisesti ohjeet pysyä omana itsenään ja kuunnella asiakkaita.

– Myyntityö tarkoittaa käytännössä usein sitä, että asiakas puhuu enemmän kuin myyjä.

Ruskovaara osallistui kerran lipuntarkastajille räätälöityyn puhejudo-kurssiin. Siellä viimeistään hän sisäisti, miten tärkeää asiakkaan kuunteleminen on. Jos joku haluaa valittaa jostain, hänelle on turha latoa faktoja pöytään, vaikka tietäisi asiakkaan olevan väärässä. Asiakkaasta tulee vastaanottavainen vasta-argumenteille vasta, kun hän on saanut purkaa riittävästi itseään.

– Oleellista on katsoa vihaista ihmistä silmiin ja pitää suu kiinni. Asiakkaan kuunteleminen ja aito kohtaaminen ovat myyntityössä kaikkein tärkeintä.

Anna Ruskovaara tapaa jonkin verran myös kuluttajaasiakkaita henkilöstöinfoissa, esimerkiksi yritysten ympäristöpäivillä. Hän nauttii työn monipuolisuudesta.

– Pidän työstäni. Työ ei ole pelkää myymistä, vaikka koenkin, että osaan myydä. Toki tällaisen tuotteen myyminen on omanlaistaan. Meillä on joukkoliikenteen monopoli. Myyn yritysasiakkaille ideoita ja herättelen ihmisiä vastuulliseen liikkumiseen.

– Työni on oivalluttamista. Minusta on mukava auttaa ihmisiä löytämään kestäviä ratkaisuja työpaikoilleen.

Innostuneena kauppa käy Ruskovaara tapaa pääasiassa niitä asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita HSL:n palveluista. Haluttomat yritysasiakkaat karsiutuvat yleensä jo puhelimessa. Hänestä on tärkeä hyväksyä myös se, että asiakas sanoo ”ei”. Muutaman vuoden kuluttua hän voi ajatella jo toisin kuullessaan muiden hyvistä kokemuksista.

Anna Ruskovaara ei voisi myydä sellaista tuotetta, johon ei itse usko. HSL:n palvelujen myyminen tuntuu helpolta, koska hän voi itse seistä niiden takana. Hän kokee saaneensa ideoitaan hyvin läpi HSL:ssä.

– Kauppa käy parhaiten silloin, kun myyjästä paistaa innostus ja hän uskoo tuotteeseensa. Minulle on tärkeää saada myydä palveluja, jotka ovat sopusoinnussa omien arvojeni kanssa. Meillä on joskus käynyt esimerkiksi järjestelmämyyjiä, joista näkee, etteivät he ole kiinnostuneita omista tuotteistaan. Se vaikuttaa väistämättä siihen, miten kauan heitä jaksaa kuunnella, mikä heijastuu myös ostopäätökseen.

Anna Ruskovaaran työ rytmittyy kausittain. Talvella ja kesällä hän etsii potentiaalisia asiakkaita. Keväisin ja syksyisin hän pyörittää työmatkakyselyjä ja työpajoja. Työajasta 40 prosenttia kuluu asiakastapaamisissa, 40 prosenttia toimistossa ja 20 prosenttia markkinoinnissa ja kehitystyössä.

Kokemukset esteettömyystyöstä ovat säilyneet muistissa. Hän on sujauttanut pari kysymystä työmatkakyselyyn siitä, miten esteetöntä yrityksen tiloissa on liikkua, koska haluaa herätellä ihmisiä.

– Ihmisten auttaminen on minulle tärkeä osa maailmanparannustyötä. Rakkaus lähimmäisiä kohtaan on minulle tärkeä arvo. Haluan pitää huolta itsestäni, muista ja maapallosta. Auttaminen tuottaa minulle hyvää mieltä, kertoo Anna Ruskovaara.

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 43

43

29.8.2019 10.05

MUOTOILUAJATTELU TUKEE MYYJÄÄ

Tulevaisuuden työkalut auttavat varautumaan työn murrokseen.

Teksti Satu Juoperi Kuvat Mikko Käkelä

44

mm3_2019.indd 44

29.8.2019 15.13

Aku Varamäen tänä vuonna julkaistu teos Future proof − tulevaisuuden työkirja avaa sitä, millaisia muutoksia lähivuosien työ tuo tullessaan.

”MYYJÄ TARVITSEE LUOVUUTTA KEHITTÄÄKSEEN UUTTA JA VASTATAKSEEN ASIAKKAAN ONGELMAAN.”

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 45

45

26.8.2019 15.36

MUOTOILUAJATTELU

D

igitalisaatio, tekoäly, vuorovaikutus, automatisaatio…

Tuttuja myynnin tulevaisuuteen liittyviä termejä. Myyntityön muuttuminen haastaa myyjän inventoimaan työkalupakkinsa, jotta hän osaa varautua tulevaan. − Tämän ajan ongelmat ovat mo-

nimuotoisia. Aiemmin oppimamme työkalut eivät enää toimi, vaan tarvitsemme ketterää kehittämistä ja uudet instrumentit työskentelytapojen kokeilemiseen, kertoo muuttuvan työelämän asiantuntija Aku Varamäki.

Hän soveltaa muotoiluajattelua työurien muotoiluun, ja näkee muotoilussa mahdollisuuden myös myyjän työn haasteiden ratkaisuun.

− Muotoiluajattelu on myyjän työssä todella hyödyllistä. Keskiössä on asiakkaan tilanne, ja muotoilijan taidot auttavat myyjää asettumaan asiakkaan asemaan.

Älykäs kone ihmisen rinnalla Muotoilu on ennen kaikkea ajattelun ja muutoksen tekemisen väline. Mutta Aku Varamäen mukaan kokeilemisella on myös kääntöpuolensa.

Muotoilijan taidoilla tulevaisuuteen Aku Varamäki listaa kuusi muotoilijan taitoa, joiden avulla myyjä voi kehittää työelämävalmiuttaan.

• Empatia Kyky ymmärtää asiakkaita ja heidän tarpeitaan on tärkein myyjän työelämätaito ja avain asiakkaan ongelman ratkaisemiseen. Empatia auttaa ratkomaan monimutkaisia ongelmia vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.

Jos toisten tarpeiden äärelle pysähtyminen tuntuu haastavalta, ajattele sitä uteliaisuuden ja kiinnostuksen kautta. Suhtaudu asiakkaan tilanteeseen objektiivisesti, ja luovu omista oletuksistasi. Suunnittele tuote tai palvelu käyttäjälähtöisesti, ja varaudu muokkaaman palveluasi asiakkaan tarpeen mukaan.

• Näkökulman vaihtaminen Työn ja toimintaympäristön muuttuessa näkökulman vaihtaminen auttaa sekä myyjää että organisaatiota uusiutumaan. Uuden kulman löytäminen ja oman työn haastaminen ei ole helppoa.

Jo itse asiakkaan ongelman tunnistaminen saattaa olla hankalaa. Jotta et lähde ratkomaan väärää ongelmaa ja kehittämään liian suurta kakkua

kerralla, pyri tunnistamaan asiakkaan ongelma tarkemmin. Tämä edellyttää asiakkaan tilanteeseen tutustumista ja hänen kanssaan keskustelua.

Näkökulman vaihtaminen voi edistää myyntiä myös toisella tavalla.

Varamäki itse kertoo yrityksessään aiemmin tehneensä paljon asiakastapaamisia, jotka veivät pienessä yrityksessä paljon aikaa. Yritys päätti tehdä kokeilun ja panostaa somemyyntiin, mikä tuotti tulosta. Tilauskirja täyttyi mutta nyt aikaa säästyy, kun livetapaamisia ei ole yhtä paljon kuin ennen.

• Tuumasta toimeen -asenne Tee työssäsi jatkuvia kokeiluja. Pidä kokeilut pieninä ja kynnys aloittamiseen matalalla. Jos tavoitteenasi on tutkia sosiaalisen myynnin mahdollisuuksia, aloita esimerkiksi julkaisemalla parin viikon ajan päivittäin LinkedInissä, jotta näet, miten se toimii ja millaisia vaikutuksia sillä on. Reagoi muuttuviin tilanteisiin ripeästi, testaa, tarkastele tuloksia kriittisesti ja opi niistä.

• Luovuus Luovuus on uusien työtehtävien keksimistä ja neuvokasta ongelmanratkaisua.

Myyjä tarvitsee luovuutta kehittääkseen uutta ja vastatakseen asiakkaan ongelmaan. Hae inspiraatiota eri yrityksistä, verkostoidu ja pyydä neuvoa. Luovuus ei kuulu vain taiteilijoille. Kysy itseltäsi: mitä Madonna tekisi tässä tilanteessa?

Leikittele uusilla ajatuksilla. Mahdollisuus heitellä villejäkin ideoita on ristiriidassa monen organisaation kulttuurin kanssa, jossa arvostetaan jo tuttuja ja toimiviksi todettuja käytäntöjä. Ideat lentävät ilmapiirissä, joka on psykologisesti turvallinen, eli ympäristössä, jossa rohkenee sanoa ääneen hölmötkin ajatukset ja ideat vailla pelkoa arvostelusta tai kasvojenmenetyksestä.

• Radikaali yhteistyö Myyntityö on radikaalia yhteistyötä itsessään, koska parhaimmassa tapauksessa myyjä tekee töitä asiakkaan, markkinoinnin, viestinnän ja yrityksen tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä vastaavien kanssa.

Myyjät ovat eturintamassa, koska he tekevät työtä asiakkaiden rajapinnassa. Älä jättäydy taustalle, vaan suhtaudu asemaasi tuotteen tai palvelun kehittäjänä yhdessä muiden yrityksen työntekijöiden kanssa.

• Sisukkuus Myyjän työssä tapahtuu isoja muutoksia. Murroksen keskellä pärjäävät ne, joilla on muotoilijan taitoja ja valmiuksia päivittää osaamista ja opetella uutta. Pärjääjien rooliin kuuluu vetää mukaansa ne, joilla ei ole samoja valmiuksia. Yhdessä opettelemalla koko työyhteisö menestyy.

46

mm3_2019.indd 46

30.8.2019 9.02

− Haasteena kokeilukulttuurissa on kokeiluähky. Kokeilujen tulokset jäävät pimentoon, jos yritys on herännyt kokeilukulttuuriin, mutta talossa ei ole kurinalaisuutta tarkastella kokeilujen tuloksia, hän sanoo.

Kokeiluissa Varamäki peräänkuuluttaa uusien työkalujen ja työskentelytapojen testaamista käytännössä. Testausvaiheessa ajatustyö ja käytännön hiominen kulkevat käsi kädessä. − Muotoiluajattelu hyödyttää myyjän asiakassuhdetta. Asiantuntijapalvelua voisi kehittää alusta lähtien yhdessä asiakkaan kanssa. Työskentelytapa opettaisi paljon sekä asiakkaasta että palvelusta. Toki se vaatii asiakkaaltakin tiettyä mind setiä.

Työn tulevaisuus on Varamäen mielestä työskentelyä älykkäiden koneiden rinnalla. Teknologinen muutos työelämässä on iso, ja se haastaa myyjän muotoilemaan työkalujaan. − Voimme valjastaa teknologian rutiinitehtäviin ja keskittyä muotoiluajattelun avulla vuorovaikutustilanteisiin ja ihmisläheiseen kehittämiseen, työelämän kehittäjä summaa.

Varamäen mielestä tulevaisuudessa työ irtoaa paikasta ja työtilojen merkitys korostuu.

Työpaikalle mennään ajattelemaan ja tekemään asioita yhdessä.

− Coworking-tilassa työskennellessä tapaa eri alojen ammattilaisia ja yrittäjiä. On kiva, että työpaikalla tapaa muitakin kuin oman työparin. Täällä syntyy yllättäviä yhteyksiä ja yhteistyötä, Varamäki sanoo.

Aku Varamäen kolme muotoiluharjoitusta myyjille 1. Tutustu asiakkaaseen. Pyri ymmärtämään asiakkaan tarpeet syvällisesti, jotta havaitset hänen ongelmansa.

2. Joo, ja! Pysymme auki rohkeille ajatuksille ideoimalla vapaasti ja keksimällä entistäkin lennokkaampia ajatuksia.

3. Kokeile uusia lähestymistapoja. Testaa rohkeasti uutta teknologiaa, pysähdy miettimään sen toimivuutta ja kehitä.

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 47

47

29.8.2019 10.10

AUTOILU

BIOPOLTTOAINE – JÄTEVOIMALLA PERILLE

Liikenne muodostaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Huoltoaseman pumpulla voi kuitenkin vaikuttaa oman hiilikuormansa kertymiseen.

Teksti Tuomas Sauliala

48

mm3_2019.indd 48

26.8.2019 15.53

A

uton käyttövoiman valinta on yksi tärkeimmistä tavoista vaikuttaa omien kulutustottumusten ympäristövaikutuksiin. Sähköauto on paikallisesti päästötön ja usein myös mukavin ajettava nykivässä kaupunkiliikenteessä. Se ei kuitenkaan sovi kaikille.

Pitkien matkojen taittaminen onnistuu edelleen helpoiten bensan tai dieselin voimin. Sähköautoon vaihtaminen myös maksaa enemmän kuin uuden bensa- tai dieselkäyttöisen auton ostaminen.

Mutta voisiko biopolttoaineista olla apua henkilökohtaisen hiilitaseen pienentämisessä? Biopolttoaineet tulivat laajempaan keskusteluun noin vuosikymmen sitten. Niillä oli aluksi huono maine erityisesti niiden pääraaka-aineen, palmuöljyn, takia. Esimerkiksi Greenpeace kampanjoi voimakkaasti biopolttoaineita vastaan, sillä palmuöljyn viljely tropiikissa on monella tapaa ongelmallista paikalliselle väestölle, ekosysteemille ja ilmastolle.

Uusia biopolttoaineita Biopolttoaineala on kuitenkin kehittynyt. Neste tuottaa Neste MY -tuotenimellä kulkevaa polttoaineperhettä, joka valmistetaan pääasiassa muun teollisuuden tähteistä ja jätteistä.

MY-polttoaineet valmistetaan uudella kemiallisella prosessilla, ja ne sopivat suoraan olemassa oleviin moottoreihin ilman muutostöitä. Polttoainesarja tähtää erityisesti dieselautoihin, mutta tuotannossa on myös uusiutuvaa bensiiniä. Litra MY-dieseliä on noin 19 senttiä kalliimpaa verrattuna perinteiseen polttoaineeseen.

Polttoaineen säilyvyys ja pakkasensieto ovat samat kuin fossiilisella polttoaineella.

Nesteen MY-diesel valmistetaan tähteistä ja jätteistä.

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 49

49

29.8.2019 15.14

AUTOILU

Bensiinikäyttöisen henkilöauton voi muuttaa kulkemaan etanolilla. Suomessa St1-huoltoasemaketju myy RE85-nimellä kulkevaa 85-prosenttista etanolia, joka on valmistettu MY-dieselin tapaan jätteistä. RE85 jalostetaan Suomessa, ja se on hieman bensiiniä edullisempaa.

Tuotantokyky koetuksella Uusiutuvien ja fossiilisten polttoaineiden käytön päästöjä on vaikea arvioida. Neste kertoo MY-dieselin leikkaavan päästöistä jopa 90 prosenttia. St1:n RE85 vähentää päästöjä noin 80 prosenttia. Laskennassa lähtökohtana on se, että raaka-aine, eli jätteet ja tähteet, ovat nollapäästöisiä hukkatuotteita. Tällöin päästöjä syntyy laskennallisesti vain jalostamisesta ja polttoaineiden logistiikasta.

Tutkimusnäyttö biopolttoaineiden ympäristöystävällisyydestä vaihtelee. Erityisesti ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden päästöissä on huomioitava ruoantuotannon tai metsähakkuiden vaikutuksia. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että biopolttoaineet ovat ympäristölle haitallisempia kuin perinteiset fossiiliset polttoaineet. Valmistajat vakuuttelevat, että uuden sukupolven polttoaineissa ongelmat on saatu ratkaistua.

Uudet uusiutuvat polttoaineet pudottavat pihassa jo odottavan auton päästöjä merkittävästi ja nopeasti. Ongelmana niiden käytössä on polttoaineiden tuotantokyky. Neste kerää jo tällä hetkellä kaiken Suomesta saatavan eläinrasvajätteen ja kehittää menetelmiä yhä heikompilaatuisen jätteen hyödyntämiseksi. Jäteraaka-aineen saatavuus ei kuitenkaan jousta loputtomiin.

Vain sähköllä päästöt nollaan Hiilidioksidipäästöt ovat vain yksi osa päästöistä. Erityisesti kaupunkien ilmanlaadun parantamisessa hiukkaspäästöjen vähentämisellä on tärkeä rooli. Tässä auttavat biopolttoaineet. Nesteen tekemien tutkimusten mukaan Neste MY -uusiutuva diesel vähentää hiukkaspäästöjä kolmanneksen fossiiliseen dieseliin verrattuna.

Ilmatieteen laitos tutki etanolin vaikutusta auton päästöihin kolmella eri vahvuisella etanoli-bensiini-seoksella. Pienimmät hiukkaspäästöt syntyivät puhtaalla etanolilla, eniten hiukkasta tuprusi taivaalle tavallisella E10-bensalla.

Polttoainetta tärkeämpi rooli on kuitenkin pakokaasujen suodatuksella. Modernit ureakäyttöiset hiukkassuodattimet leikkaavat

pienhiukkaset melkein kokonaan pois pakokaasuista. Vain sähköauto on täysin päästötön.

Horisontissa ilmailun päästövähennykset Biopolttoaineet ovat merkittävissä määrin myös politiikkaa. EU:n tavoite on ensi vuonna saada biopolttoaineille 10 prosentin osuus liikennesektorin polttoaineiden energiamäärästä. Vuonna 2029 liikennepolttoaineiden energiasta jo 30 prosenttia tulisi olla biopolttoainetta.

Uusiutuvat polttoaineet vähentävät riippuvuutta tuontiöljystä. Erityisesti Nesteen uusiutuvat polttoaineet parantavat kauppatasetta.

Nesteen vuoden 2018 vajaan puolentoista miljardin euron voitosta kaksi kolmannesta tuli uusiutuvien polttoaineiden myynnistä, vaikka niiden osuus liikevaihdosta oli pienempi.

Biopolttoaineita tutkitaan intensiivisesti. Yhä uudenlaiset jätteet päätyvät öljynjalostajien prosesseihin lähivuosina. Tällä hetkellä ei kuitenkaan vaikuta siltä, että maailman fossiilisen öljyn janoa voitaisiin ratkaista biopolttoaineilla, siihen raaka-aineet eivät riitä.

Sähköautolle on tarvetta, koska sen energiatehokkuus suhteessa nestemäisiin polttoaineisiin on ylivoimainen.

Erityisesti henkilöautoissa sähkö käyttövoimana yleistynee lähivuosina voimakkaasti, raskaan liikenteen liikkuessa vielä toistaiseksi dieselin voimin. MY-tuoteperheeseen kuuluu myös markkinoiden ainoa uusiutuva lentopolttoaine, joka kelpaa suoraan nykyisiin suihkumoottoreihin. Myös ilmailun merkittävät päästövähennykset siintävät jo horisontissa.

50

mm3_2019.indd 50

26.8.2019 15.54

TEKEE HISTORIAA HUOMENNAKIN. BMW 330e PLUG-IN HYBRID.

Sähköä ilmassa ja moottorissa. BMW 3-sarjan seitsemäs sukupolvi on ladattu ajamisen ilolla. Uuden Plug-in-Hybridin pelkällä sähköllä ajamisen toimintamatka on jopa 59 kilometriä. Lue lisää BMW.fi.

Nyt myös yksityisleasingillä EasyLease.BMW.fi.

BMW 330e Charged Edition alkaen 49.894,79 €. Autoveroton hinta 47.670 €, toimituskulut 600 €, arvioitu autovero 1.624,79 € uuden WLTP-päästömittaustavan mukaisella CO2-päästöllä 40 g/km ja kulutus 1,7 l/100 km. Vapaa autoetu 910 €/kk, käyttöetu 745 €/kk. Kuvan auto erikoisvarustein.

mm3_2019.indd 51

30.8.2019 15.08

SM ARKETING

Myynnin ja markkinoinnin kuperkeikka Myynnille tehokkuutta, markkinoinnille laatua ja mitattavuutta. Tätä tuo yrityksille smarketing-ajattelu, joka pistää myynnin ja markkinoinnin toimimaan suunnitelmallisesti tiiviissä yhteistyössä.

Teksti Kimmo Salo ja Pälvi Salo Kuva Joonas Villanen

Ä Timo Sorri

lykkäitä sähköistysratkaisuja tarjoavassa, Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivassa, Ensto Oy:ssä tunnistettiin myyntiin ja markkinointiin liittyvä ongelma. Markkinointiautomaatio jauhoi myyntiorganisaatiolle jatkuvaa liidimassaa. Määrällisesti tavaraa tuli tuutin täydeltä, mutta tuloksiin johtaviin kontakteihin päästiin liian harvoin.

– Liidien laatu oli kyseenalaista,

joten ei ihme, etteivät myyjät syttyneet, Smart Buildings -liiketoimintaalueen markkinointijohtaja Paavo Ritala muistelee.

Tällainen oli tilanne vielä kaksi vuotta sitten. Silloin Enstossa päätettiin lähteä hakemaan muutosta.

Tavoitteena oli liidien laadun kehittäminen sekä myynnin ja markkinoinnin yhteistyön parantaminen.

Kumppaniksi kehityspolulle valikoitui Havain Oy, vuonna 2013 perustettu B-to-B-myynnin digitalisaatioon erikoistunut palveluyritys.

52

mm3_2019.indd 52

29.8.2019 10.25

SM ARKETING

Havainin erityisosaamista on muun muassa Account based marketing (ABM) eli smarketing, joka korostaa myynnin ja markkinoinnin (sales & marketing) kohtalonyhteyttä kaikissa yrityksissä.

Uudenlaista ajattelua – Smarketingin perustavana ideana on markkinoida ainoastaan niille yrityksille, jotka ovat myynnillisesti potentiaalisia. Kaikki markkinointitoimenpiteet kohdistetaan näiden yritysten päättäjille, Havainin perustaja ja toimitusjohtaja Timo Sorri tiivistää.

Ensimmäinen askel on tietää, kenet yritys haluaa asiakkaaksi. Sen jälkeen selvitetään, ketkä ovat yrityksen markkinoinnin avainhenkilöt. Näin yritys ei kuluta aikaa turhien liidien hankkimiseen.

Ajattelussa heitettiin siis eräänlainen kuperkeikka.

– Timo käänsi homman ylösalaisin, kun hän pani markkinointiväen kysymään suoraan myyjiltä, ketkä ovat meille aidosti tärkeitä asiakkaita, Ritala selventää.

– Perusideana on istuttaa myyntija markkinointiväki yhteisen pöydän ääreen rakentamaan kohdeyritysten lista. Toimintatapaa pitää rakentaa pitkäjänteisesti. Onnistumisia mitataan yhteisillä myyntiin sidotuilla tavoitteilla, Sorri jatkaa.

Ritala muistelee, että asiakkuuksien priorisointi oli aluksi hankalaa.

Osa myyjistä säikähti. Mistä saadaan aikaa niin perusteelliseen asiakkuuksien hoitamiseen, mitä smarketingin ajateltiin edellyttävän?

Digitalisaatio tuli avuksi ABM ja smarketing eivät ole uusia asioita. Läheistä sukua niille ovat asiakkuuden hoito ja avainasiakasmarkkinointi.

Aiemmin huippuunsa kohdennettu markkinointi, joka vaati paljon manuaalista työtä ja jonka skaalautuvuus oli heikko, tuli kalliiksi.

Siksi se oli järkevää vain suurten,

ns. strategisten asiakkuuksien kohdalla.

Nyt tilanne on toinen, kiitos digitalisaation.

– Teknologia on kehittynyt niin pitkälle, että kohdennettuja markkinointitoimenpiteitä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti myös B-to-B-yrityksissä, Timo Sorri toteaa.

Avaintyökaluja ovat erilaiset CRM-järjestelmät, markkinointiautomaatio ja sales enablement. Smarketing ei sulje pois liidien tuotantoon tähtäävää inbound-markkinointia tai esimerkiksi tapahtumamarkkinointia, vaan täydentää niitä.

– Kansainvälisesti on tutkittu, että panostukset ABM:ään ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Siksi sen osuus useiden yritysten markkinointibudjeteissa on kasvanut, Sorri sanoo.

Mihin kaikkeen se sopii?

Havain teetätti hiljattain pro gradu -tutkielman smarketingista valmistavassa teollisuudessa.

Smarketingista hyötyvät helpoiten sellaiset yritykset, joiden tuotteet ja palvelut ovat arvokkaita.

Tällaisten tuotteiden ostosykli on yleensä pitkä ja niiden ostopäätöksentekoon osallistuu useita henkilöitä. Niiden myynti vaatii myös syvälle menevää asiantuntijuutta.

Paavo Ritala kertoo esimerkin.

– Kun myymme sähköautojen latauspisteitä taloyhtiöille, ostopäätökseen vaikuttaa jopa kahdeksan eri tahoa. Usein eniten aikaa ja vaivannäköä vaativat tilanteet, joihin ei ole standardiratkaisuja. Silloin myymme yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia, joissa on mukana myös elinkaariajattelua.

Toisaalta Ensto myy myös yksinkertaisia tuotteita, kuten tavallisia pistorasioita. Niidenkin myymisessä ns. skaalautuvista smarketingohjelmista on ollut hyötyä. Smarketing tuo aina mukanaan ajatuksen tarkasta kohdeyritysten valinnasta ja markkinoinnin sisällön personoinnista, miehet tähdentävät.

”Smarketingista hyötyvät helpoiten sellaiset yritykset, joiden tuotteet ja palvelut ovat arvokkaita.”

Irti siiloista – Ensto on ollut etunojassa niin digitaalisen markkinoinnin kehittämisessä kuin smarketingin hyödyntämisessä. Erityisen tärkeää on, että he ovat luoneet systemaattisen yhteistoimintamallin myynnin ja markkinoinnin välille. Vasta näin huippuunsa kohdennetusta markkinoinnista saadaan kaikki hyöty irti, Timo Sorri toteaa.

Paavo Ritala kehottaa avoimin mielin kokeilemaan ja ottamaan käyttöön uusia markkinointityökaluja sekä edistämään myynti-, markkinointi- ja viestintäihmisten yhteispeliä organisaatiossa.

– Siilojen purkamisesta on puhuttu pitkään, mutta ikävä kyllä ne ovat edelleen todellisuutta monessa yrityksessä, hän pohtii.

– Valitettavasti markkinointi-ihmiset tuhlaavat vielä liikaa aikaa seminaareissa istumiseen, brosyyrien tekemiseen ja pohdintoihin siitä, millaisten värien käytön brändi mahdollistaa. Paljon tärkeämpää on ymmärtää, missä bisnes lepää ja missä asiakkaat ja myyntimahdollisuudet ovat, Sorri herättelee.

Täsmälleen samaa mieltä on Ritala, joka näkee oman markkinointitiiminsä tulosvastuullisena liiketoimintayksikkönä, ei pelkkänä kulueränä.

– Onnistumisemme tärkein arviointikriteeri on se, kuinka paljon saamme yhdessä aikaan tuloksellista myyntiä.

Myynti&Markkinointi

mm3_2019.indd 53

53

29.8.2019 15.16

MM A:N TALOUS JA HALLINTO

BINGO! B

MMA:n toimiston taloustiimi pyörittelee työkseen numeroita. Lea ja Jaana pitivät päiväkirjaa yhden työpäivän ajan.

Lea Lehtonen kirjanpitäjä Osto- ja myyntilaskut, matkalaskut, palkat ja kirjanpito.

7.40 Hyppäsin kotipihalla autoon, ja ajoin Riihimäen rautatieasemalle, josta siirryin kello 7.56 lähtevään junaan kohti Pasilaa. Junassa luin sähköpostit ja laitoin saapuneet ostolaskut kiertoon tarkastajille.

8.45 Toimistolla. Ensimmäisenä kupillinen kahvia ennen töiden aloittamista.

9.00 Tiliotetapahtumien tarkistus. Tilille oli tullut maksu Digitaalisen markkinoinnin koulutuksesta, josta tein Lyytiin merkinnän suoritetusta maksusta.

Laitoin hyväksytyt ostolaskut maksuun, ja tarkistin samalla laskujen tiliöinnit. Tsekkasin samalla tarkastajilla roikkuvat laskut, ja lähettelin niitä heille uudelleen.

10.00 Talousennusteen läpikäyntiä Jaana Apellin ja Samuli Myllyharjun kanssa. Jatkoimme Samulin kanssa vielä Jaanan kiirehtiessä toiseen tapaamiseen.

12.00 Lounas toimiston uudessa ”olohuoneessa”.

12.30 Kesälomien jälkeen huomasimme erään työntekijän pitäneen palkatonta vapaata, joten soitin Tulorekisteriin saadakseni ohjeet palkkatietoilmoituksen korjaamiseksi.

13.45 Tein myyntilaskut edelleen laskutettavista ostoista, ja lähetin ne ohjelman kautta vastaanottajille.

Jaana Apell talous- ja hallintojohtaja MMA:n talous- ja henkilöstöasiat, Kiinteistö Oy Myyntimiesten Levirakan toimitusjohtaja, MMA Palvelut Oy:n toimitusjohtaja ja Akavalaiset Yrittäjät AKY:n talousasiat 8.00 Sähköpostien lukemista ja niihin vastaamista.

8.20 Aamuturinointia jäsenpalvelun Eija Kuitusen ja Heidi Sarénin kanssa keittiössä.

MMA:n, MMA Palvelut Oy:n, Kiinteistö Oy Myyntimiesten Levirakan ja Akavalaiset Yrittäjät AKYn ostolaskujen tarkastusta, selvittelyä, tulostusta, hyväksyntää ja maksamista sekä tiliotteiden tulostusta.

10.30 Jäsenmaksujen selvittelyä CRM:stä kirjanpitäjä Lea Lehtosen kanssa. Apuun tarvittiin myös CRM-pääkäyttäjä Melissa Mikanoja.

11.15 Lounas ja talouspalaveri MMA-kassan johtajan Antti Vienolan kanssa.

13.00 Henkilöstön työajanseurannan kirjausten korjauksia.

14.00 Kirjanpidon tarkistusta ja luottokorttilaskujen tiliöintiä kuittien saavuttua. Lisäksi ajoin Procountorista tuloslaskelmat kustannuspaikkakohtaisesti, ja tallensin ne Teamsiin.

13.30 MMA:n talousennusteen kokoamista.

15.30 Katsoimme Igor Parrin kanssa hänen pitämänsä lomapäivät ja seurantataulukon.

19.00 Kotimatkalle.

16.00 Kimpsut ja kampsut kasaan ja lähtö junalle.

• Työssäni on parasta se, että työkaverit ovat mukavia, ja työtehtävät ovat monipuolisia sekä vaativat huolellisuutta ja tarkkuutta.

• Toivon tulevalta työsyksyltä intoa ja tarmoa työtehtäviin.

• Tätä ette tienneet minusta: pelaan ”höntsäsählyä”.

54

16.00 Talousennusteen kokoaminen jatkui.

• Työssäni ovat parasta erilaiset ihmiset sekä työyhteisössä että jäsenistössä, vaihtelevat työtehtävät ja numeroiden tutkiminen.

• Tulevalta työsyksyltä toivon työkuorman helpottumista sekä iloista puheensorinaa toimiston uudessa taukotilassa.

• Tätä ette tienneet minusta: pidän mausteet aakkosjärjestyksessä, ja ainakin rakkaan perheeni mukaan aakkostan myös lakanat ja pyyhkeet niin tarkkaan, ettei siihen kukaan muu kykene.

VESA HUHTANEN OY

Crown-MB-TMI860LQB

Uusia tähtiä Kaben 2020-automallistoon Kaben Premium-luokan matkailuautomallisto uudistuu ja vahvistuu kahdella uudella mallilla. Uudelle Mercedes Sprinter-alustalle rakennettu eksklusiivinen Crown-sarja käsittää täysintegroidut mallit i760 ja i810.

Uusi kompaktikokoluokan retkeilyautomallisto on myös rakennettu Mercedes-alustalle.

Molemmat uutuusmallit ovat Kaben valmistusperinteen mukaisesti täydellisesti varustettuja ympärivuotiseen käyttöön.

Autoissa on myös erinomaiset ajo-ominaisuudet. Tervetuloa tutustumaan Kaben jälleenmyyjäliikkeisiin.

Crown-MB-TMI860LQB

www.kabe.se/fi

Kaben matkailuvaunujen- ja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 0300 472 370 • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan *) 0400 407 066 • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 • Kuopio J. Rinta-Jouppi Oy *) 017 36830 00 • Lahti J. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881310

www.helsinkicaravan.fi www.jyvascaravan.fi www.vaunupalvelu.fi www.kouvolanvaunu.com www.rintajouppi.fi www.rintajouppi.fi

• Lappeenranta • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Tuusula • Vantaa

J. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881340 Caravankeskus Reatalo *) (016) 315 440 J. Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 J. Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500

www.rintajouppi.fi www.reatalo.net www.rintajouppi.fi www.eralaukko.fi www.lansivankkurit.com www.kkkivinen.fi www.rintajouppi.fi

MMA SOME SEURAA!

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA MMA liitto mmaliitto

#parhaatmukana

VARAA MEILTÄ KOKOUS! Tarjoamme luonnonläheisen ja inspiroivan ympäristön eri kokoisille kokouksille ja kongresseille sekä monipuolista oheisohjelmaa.

Erikoisuutemme kokouspaikaksi ja illanviettoihin on aito 1950-luvun Jätkänkämppä ja suuri savusauna Kallaveden rannalla.

Ohjelmistossa myös livemusiikkia ja tanssia.

KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO | 030 608 30 | myynti@rauhalahti.fi | rauhalahti.fi 56

Nyt koko hotelli on uudistettu!

MYYNTIMIESPAKETTI

95 €

 Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa  Runsas aamiainen  Maittava päivällinen  Iltasauna ja uinti  Ilmaiset parkkipaikat  Livemusiikkia keskiviikko– lauantai pubissa

TERVETULOA! www.parkalandiahotel.com | info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

MM A KOULUTTA A

m

MMA:N KOULUTUKSIA Katso kaikki koulutukset ja ilmoittaudu: mma.fi/koulutus

Kehitä vuorovaikutustaitojasi – onnistu asiakastilanteessa

SEO – hakukonelöydettävyyden ABC

pe 20.9. klo 9−16 Akava-talo, Helsinki

to 1.10. klo 8.30−12.00 webinaari

Hyvillä vuorovaikutustaidoilla luot arvoa asiakkaalle ja onnistut kohtaamisissa. Käytännönläheinen työpaja koostuu lyhyistä alustuksista ja harjoituksista.

MMA:n jäsenille maksuttoman koulutuspäivän vetää kokenut yritys- ja muutosvalmentaja Erica Selin.

Opi markkinoimaan tehokkaasti www-sivujen avulla.

Koulutuksessa käydään läpi hakukonelöydettävyyteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi pohditaan, miten organisaatio voi kartoittaa itselleen parhaat hakusanat ja selvittää hakukonesijoituksensa.

Kouluttajana toimii Jonna Muurinen Kuulu Oy:stä.

Nordic Business Forum 2019 -livestriimaus ke 9.10. klo 12–19.20 ja to 10.10. klo 10–18 Hotelli Helka, Helsinki

Lavalla Steve Wozniak, George Clooney ja monet muut. Nordic Business Forum kokoaa maailman kovimmat liike-elämän valmentajat Suomeen. Teemana on kasvu. MMA:n jäsenenä pääset seuraamaan tapahtuman livestriimausta maksutta.

Some-brändi kuntoon

Suositut Google-webinaarit Google-markkinoinnista tehoa irti ti 24.9. klo 9–12 Google Tag Manager - analyytikon ja mainostajan ”musthave” -työkalu ti 8.10. klo 9–12 – UUSI! Google Analytics – verkkosivujen kävijädatan analysoiminen to 17.10. klo 9–12 Google-markkinoinnin jatkokurssi, Display-mainonta ti 29.10. klo 9–12.

Kouluttajana Mika Sormunen Wistec Trainingistä.

pe 27.9. klo 9−12 webinaari

Miten teet ammatillisesta osaamisestasi entistä näkyvämpää ja rakennat henkilöbrändiäsi, oli kyse sitten työnhausta, asiantuntijastatuksen vahvistamisesta myynnin kärkenä tai ammatillisesta henkivakuutuksesta.

Kouluttaja Tom Laine on kansainvälisesti arvostettu LinkedIn-asiantuntija.

Myynti&Markkinointi

57

BLOGI

LOPETA PUHUMINEN MARKKINOINNNISTA JA MYYNNISTÄ

”M

Kirjoittaja Timo Sorri on B2B-myynnin digitalisaatioon erikoistuneen Havain Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja MMA:n jäsen vuodesta 2009 lähtien.

Katso aiheesta myös artikkeli sivuilta 52–53.

arkkinoinnin ja myynnin peli toimii meillä täysin saumattomasti”, sanoi ei kukaan, ei koskaan, ei missään.

Näin olen ainakin itse asiaa todistanut jo runsaat kymmenen vuotta.

Markkinoinnin ja myynnin teknologiatoimittajien ja gurujen PowerPoint-kalvoissa ja visioissa markkinointi ja myynti ovat yhtä iloista perhettä, joka laulaa kumbayata käsi kädessä paremman asiakasdatan ja asiakaskokemuksen nimissä.

Todellisuudessa markkinointi polkee pää märkänä sähköpostia, bannerimainosta, webinaaria ja tapahtumaa maailmalle kuin teinipoika tulpatonta mopoa. Silti myyjät valittavat miten markkinointi ei tuota heille mitään käyttökelpoista myynnin tueksi.

Myynti ja markkinointi eivät ole erillisiä asioita, vaan saman (toivottavasti) kiinteän putken eri päät! Miksi niitä silti johdetaan, mitataan, kehitetään ja ostetaan edelleen erikseen? Teknologian ja datan kehittymisen myötä markkinoinnilla ja myynnillä olisi mahdollista toimia yhteistyössä saman asiakasnäkymän ja -tavoitteen parissa.

Miksi silti vallalla on edelleen liukuhihnamentaliteetti, jossa markkinoinnin osuus päättyy ja myynnin osuus alkaa tietyssä vaiheessa?

Sain tänä kesänä suuren oivalluksen tämän ongelman suhteen: sanat luovat ja muokkaavat todellisuuttamme. Esimerkkinä: jos palomiehien sijaan alamme puhua pelastajista, niin alammekin kertoa itsellemme tarinaa, jossa pelastaja voi olla mies tai nainen. Vankeinhoitolaitoksen nimikin on muutettu rikosseuraamuslaitokseksi, jotta emme kertoisi tarinaa, että laitoksen tarkoitus on hoitaa vankeja.

Täytyy myöntää, että tämän kesän oivallukseni ei ollut täysin omasta päästäni, vaan sain siihen apua eräältä itseäni kokeneemmalta ja äärimmäisen luovasti ajattelevalta toimitusjohtajalta. Sen uppoaminen ja jalostuminen tajuntaani vei pari kuukautta, joten voin varmaan ottaa osani kunniasta. Tämän toimitusjohtajan yrityksessä ei ole markkinointia tai myyntiä. Tässä yrityksessä on vain ihmisiä, jotka vastaavat asiakaskokemuksesta – ihmisten työnkuvat ja mittarit eroavat toki toisistaan, mutta päivän päätteeksi kaikki työskentelevät asiakaskokemuksen parissa ja asiakaskokemuksen kehittymistä johdetaan päästä päähän.

Oivallukseni oli tämä: kun ensin muutamme sanojen avulla tarinan, mitä kerromme itsellemme, niin tämän jälkeen kaikkien muiden muutoksien tekeminen on helpompaa. Voisivatko siis jopa myynti ja markkinointi tulevaisuudessa toimia oikeassa yhteistyössä, jos lopetamme puhumisen markkinoinnista ja myynnistä ja yhdistämme ne yhden sanan alle? Voisiko tuo sana olla Asiakaskokemus?

Ja miten muuten kutsumme silloin MMA:ta? AA:ksi? (asiakaskokemuksen ammattilaiset) miten muuten kutsumme silloin MMA:ta? AA:ksi? (asiakaskokemuksen ammattilaiset)

Tämä MMA:n blogi on julkaistu 22.8.

Lisää tarinoita ja napakoita kannanottoja työelämän, myynnin ja markkinoinnin maailmasta osoitteessa mma.fi/blogi

58

Jäsenetuna henkivakuutus

MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

i Tutkitust

SUOMEN EDULLISIN*

010 19 19 19

LAKIPALSTA

PERHEVAPAALTA TÖIHIN Näin syksyllä moni lapsi menee uuteen hoitopaikkaan tai kouluun ja äidin tai isän on aika palata perhevapaalta töihin. Mutta mitä jos omaa tehtävää ei enää löydy tai sijainen on vakinaistettu?

Teksti Sanna Honkanen Kuvitus Jii Roikonen

P

erhevapaalta töihin palaavalla työntekijällä on työsopimuslain mukainen paluusuoja. Hänellä on siis oikeus palata ensisijaisesti siihen työsopimuksensa mukaiseen tehtävään, jota hän on ennen perhevapaata hoitanut. Paluusuojan tarkoitus on varmistaa, ettei perhevapaalta palaavaa työntekijää ilman hänen suostumustaan siirretä muihin, esimerkiksi alempitasoisiin, tehtäviin.

Myös työsuhteen ehtojen tulee säilyä perhevapaalta töihin palatessa vähintään ennallaan, lukuun ottamatta työsuhteisiin yleisesti tulleita muutoksia. Työntekijällä on oikeus saada hyväkseen kaikki perhevapaan aikana tapahtuneet työehtojen parannukset, esimerkiksi työehtosopimuksissa sovitut palkankorotukset.

Työnantajan on huolehdittava perhevapaalta palaavan työntekijän paluusuojan toteutumisesta. Jos työnantaja tarvitsee työntekijän perhevapaalle jääneen tehtävään tai tämän työtä vastaavaan tehtävään, tulee uudet työsopimukset solmia määräaikaisina.

Perhevapaalta palaavaa työntekijää ei saa irtisanoa tai siirtää yksipuolisesti työnantajan toimesta muuhun tehtävään siten, että sijaiseksi palkattu työntekijä jää hoitamaan perhevapaalta palanneen tehtävää.

Sijaisen kanssa tulee tehdä työsopimus määräaikaisena tai sopia sijaisen kanssa työtehtävät ja työsuhteen ehdot siten, että hänet

60

voidaan siirtää muihin tehtäviin, kun perhevapaalla ollut työntekijä palaa töihin.

Paluu uuteen tehtävään Toisinaan perhevapaan aikana työnantajalle saattaa tulla aito tarve järjestellä tehtäviä tai organisaatiota uudelleen. Järjestelyiden tulee olla todellisia, eikä niiden tarkoituksena saa olla työntekijän paluusuojan kiertäminen. Huomioon tulee ottaa myös yhteistoimintalain ja tasa-arvolain säännökset.

Jos paluu aiempaan tehtävään ei ole mahdollista, on työnantajan tarjottava työsopimuslain mukaisesti työntekijälle ensisijaisesti aikaisempaa työtä lähinnä vastaavaa työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, on perhevapaalta palaavalle tarjottava muuta työntekijälle sopivaa työtä irtisanomisen välttämiseksi. Huomioon tulee ottaa työntekijän aikaisemmin hoitaman työnkuvan lisäksi myös muun muassa työntekijän koulutus ja kokemus.

Työnantajalla on tarvittaessa velvollisuus kouluttaa työntekijää, jotta hänen palaamisensa ensisijaisesti aikaisempaa työtä lähinnä vastaavaan tai muuhun työhön on mahdollista.

Jos perhevapaalta palaavalle on tarjolla aikaisemman työn sijaan vain muuta työtä, määräytyvät työsuhteen ehdot uusien työtehtävien mukaan. Työsopimuksen ehdon muutos, esimerkiksi palkan osalta, voi kuitenkin tulla voimaan vasta irtisanomisajan jälkeen, elleivät

työntekijä ja työnantaja yhdessä sovi muuta.

Työnantajan tulee työntekijän perhevapaan aikana uusia työntekijöitä palkatessaan huolehtia, ettei riko paluusuojaa.

Irtisanominen ei saa johtua perhevapaasta Jos perhevapaalta töihin palaavalle työntekijälle ei aidosti ole tarjota aikaisempaa, sitä vastaavaa tai muuta työtä, joutuu työnantaja harkitsemaan työntekijän irtisanomista.

Raskaana olevia tai perhevapaata käyttäviä työntekijöitä koskee työsopimuslaissa todettu irtisanomissuoja. Sen mukaan työnantajan on osoitettava, että työntekijän irtisanominen on johtunut muusta kuin perhevapaaseen liittyvästä syystä.

Raskaana olevia ja perhevapailta palaavia koskevat myös työsopimuslain ns. normaalit säännökset työsuhteen päättämisessä.

Siten työsuhteen päättämiseen työnantajan toimesta tulee olla aina asiallinen ja painava syy.

Irtisanomiskielto turvaa perhevapaalla olevaa Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Tällä säännöksellä halutaan turvata perhevapaan käyttäjälle oikeus irtisanomisaikaan sellaisena ajankohtana, jolloin hän on töissä.

Työnantajan toiminnan jatkuessa on perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen mahdollista taloudellisella ja tuotannollisella perusteella vasta sen jälkeen, kun työntekijä palaa vapaaltaan työhön. Jos irtisanomisperusteen täyttyminen on varmaa jo perhevapaan aikana, voidaan irtisanomisilmoitus antaa jo vapaan aikana, mutta tällöinkin irtisanomisaika alkaa kulua vasta perhevapaan päättymisen jälkeen.

Myynti&Markkinointi

61

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan.

Lähetä kysymyksesi osoitteella toimitus@mma.fi Lomautuksen edellytykset Työpaikallamme on puhuttu lomautuksista. Millaiset edellytykset työnantajalla tulee olla siihen ja onko minulla oikeus saada jotain tukea lomautuksen ajalta?

Lomauttaminen tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeytystä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantajalla voi olla oikeus lomauttaa työntekijä joko toistaiseksi tai määräajaksi. Lomautus on mahdollista toteuttaa kokoaikaisesti tai siten, että työntekijän työaikaa lyhennetään (ns. osa-aikalomautus).

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän silloin, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanoa työsopimus. Jos työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi eikä työnantajalla ole tarjota työntekijälle muuta työtä, työnantaja voi lomauttaa työntekijän toistaiseksi. Työntekijän saa lomauttaa määräaikaisesti silloin, kun työnantajan mahdollisuudet tarjota työtä ovat huonontuneet tilapäisesti, eikä työntekijälle ole mahdollista antaa muita työtehtäviä.

Tilapäisestä huonontumisesta on kyse, kun työn ja työn tarjoamisedellytysten huonontumisen voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.

Lomauttaa voidaan käytännössä vain vakituisia työntekijöitä. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan voi lomauttaa vain, jos työnantajalla olisi oikeus lomauttaa se työntekijä, jonka sijaisena määräaikainen työntekijä on.

Työnantajan tulee käydä yhteistoimintaneuvottelut ennen lomauttamisista päättämistä, jos työnantajan palveluksessa työskentelee säännönmukaisesti vähintään 20 työntekijää. Neuvottelujen jälkeen työnantajan tulee antaa työntekijälle lomautusilmoitus, jossa tulee ilmoittaa lomautuksen peruste, alkamisaika, kesto tai arvioitu kesto. Tämä ilmoitus tulee antaa viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Joissain työ-

62

ehtosopimuksissa saattaa olla sovittu pidemmistäkin ilmoitusajoista.

Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa lomautuksen ajalta.

Asiasta kannattaa olla yhteydessä TE-toimistoon ja MMA:n työttömyyskassaan.

KIKY-riidan vaikutus MMA:n jäseneen Lehdissä on kirjoitettu, että työnantajaja työntekijäjärjestöillä on erimielisyyksiä ns. KIKY-tuntien eli työajan lisäyksen jatkamisesta. Asian arvioidaan vaikeuttavan syksyllä alkavia työmarkkinaneuvotteluja. Vaikuttavatko kilpailukykysopimuksessa sovitut ja ehkä riitaiset asiat MMA:n jäseniin?

Vaikutus riippuu työstä, työnkuvasta ja työnantajasta. MMA:n arvio on, että taannoisen ns. kilpailukykysopimuksen KIKY-lisätunnit eivät ole vaikuttaneet suurimpaan osaan myynti- ja markkinointialan ammattilaisista juuri millään tavalla. Työaika on pidentynyt taannoisen kilpailukykysopimuksen kautta lähinnä selkeästi tietyllä pysyvällä toimipaikalla työskentelevillä jäsenillä. B-to-Bmyyntityössä tunteja ei käsittääksemme ole juuri työaikaan lisätty.

Suurin erimielisyys neuvotteluissa tullee liittymään siihen, jatkuvatko KIKYpidennykset tulevalla sopimuskaudella.

MMA:n käsitys on, että asian merkitys MMA:n jäsenille on pieni. Jos asia johtaa työtaistelutoimiin, joutuvat jotkut MMA:n jäsenet miettimään omaa osallistumistaan. Välillisenä vaikutuksena voi olla työtaistelun aiheuttamia häiriöitä talouden ja kaupan toiminnalle.

Lakipalveluiden eniten kysytyt asiat Mitkä ovat yleisimpiä lakiasioita MMA:n neuvontapalvelussa?

Lakimiestemme mukaan tällä hetkellä yleisimpiä asioita ovat kilpailukielto- ja salassapitosopimuksissa neuvominen, työ- ja agenttisopimusten ennakkotarkistamiset ja työsuhteen päättämissopimuksiin liittyvä neuvonta.

Aikaisempaa useammin joudutaan avustamaan jäsentä myös palkkausjärjestelmiä koskevissa neuvotteluissa työnantajan pyrkiessä muuttamaan sopimuksia yksipuolisesti. Lisäksi lakimiehemme neuvovat esimerkiksi irtisanomisasioissa ja yt-menettelyissä.

Sairastuminen ennen vuosilomaa Miten tulisi toimia, jos sairastun juuri ennen vuosilomaa? Siirtyykö loma myöhemmin pidettäväksi ja milloin saan sen pitää?

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa sairauden takia työkyvytön, on loma vuosilomalain mukaisesti työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Työntekijän on pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa viivytyksettä ja esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä.

Jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, loman siirtämiseen ei ole oikeutta.

Siirretty kesäloma on annettava lomakaudella eli 30.9. mennessä ja talviloma 30.4. mennessä. Jos loman pitäminen näin ei ole mahdollista, on loma annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana eli 2.5.−30.9.,

Näin haet ansiopäivärahaa viimeistään kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei sairauden jatkumisen takia ole edellä mainitullakaan tavalla mahdollista, korvataan saamatta jäänyt loma vuosilomalain mukaisesti lomakorvauksena.

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei olisi mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

Perhevapaiden vaikutus lomiin Miten vuosilomani kertyy äitiys- ja vanhempainvapaan aikana lain mukaan?

Entä hoitovapaan aikana? Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikana vuosilomaa kertyy normaalisti yhteensä enintään 156 äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäivän aikana yhtä synnytystä tai adoptiota kohti.

Hoitovapaan aikana vuosilomaa ei vuosilomalain perusteella kerry.

Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms.

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet.

Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet.

Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekirjoittama

palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet. Huomaa, että jos työsuhde on tai oli kokonaan tai osittain provisiopalkkainen, kassa saattaa tarvita palkkatodistuksen lisäksi kopiot palkkalaskelmista.

■

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta).

Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■

palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

63

YHDISTYKSEN TOIMINTA A

U

MMA

LU N SE

UT

OU

PALLOA VERKKOON MYYJÄVERKOSTOSSA MMA Oulun seudun jalkapallovuorolla pelataan rakkaudesta lajiin. Teksti Satu Juoperi Kuva Tapio Parkkinen MMA Oulun palloilijoita. Ylärivissä vasemmalta: Antti Tuhkanen, Antti Saarela, Markku Repola, Jarmo Pehkonen, Timo Eskelinen ja Jarkko Tunturi.

Alarivissä vasemmalta: Paavo Holopainen, Seppo Vesala, Jorma Raappana, Martti Piipponen ja Juha Ahola.

Kohti MMA:n SM-turnausta?

−J

alkapallovuoro ja muut aktiviteetit ovat iso syy olla mukana MMA:ssa. Tämä on jäsenhankintamenetelmä, kertoo Roope Oja. Hän löysi MMA:n palloilijat pari vuotta sitten muuttaessaan Ouluun ja on MMA Oulun jalkapallovuoron nuorin pelaajavahvistus. Ojan mielestä liiton pelivuoro tarjoaa mahdollisuuden harrastaa niille jalkapalloilijoille, jotka pitävät lajista mutta joilta joukkuepelaaminen on jäänyt.

Oulun paikallisyhdistyksessä on pelattu jalkapalloa vuodesta 1990.

Ojan mukaan kentällä palloiluun on kaksi syytä: urheilu ja se, että peli on yhteisöllistä ajanvietettä, joka vie työasiat pois mielestä. Oulun yhdis64

tyksen pelivuorolla Oja arvostaa mukavaa tunnelmaa ja huumorintajuista sanavaihtoa kentällä. − Oma työni suuntautuu ulkomaille. Jos tekisin kauppaa Oulun alueella, saisin kentältä myös hyödyllisiä verkostoja.

Parasta on kuitenkin jalkapallo itsessään hyvässä porukassa. Jalkapallovuoro houkuttelee kentälle maanantaisin ja torstaisin parikymmentä pelaajaa. Sateen sattuessa pelaajia on muutama vähemmän. Suurin osa palloilijoista on 40–60-vuotiaita. Naiset ovat myös tervetulleita mukaan. − Pelaamme rakkaudesta lajiin. Pelaajien innostus urheiluun näkyy siinä, että Kärppien finaalien aikaan pelivuorolla on hiljaisempaa, Oja naurahtaa.

Pelivuoro Huuhkajanpuiston tekonurmella Oulun keskustassa alkaa joukkueiden jakamisella. Peliaikaa on tunti puolikkaalla kentällä. − Meillä ei ole sääntöjä tai lainalaisuuksia. Jos paikalla on vähemmän porukkaa, maali pitää tehdä suoraan syötöstä eli maaliin asti ei saa kikkailla yksin. Tämä on tiimipeliä, Roope Oja sanoo.

Kun peliaika päättyy, jälkipeli käydään kentän laidalla rempseästi toisten peliä kommentoiden.

Oululaiset pelaavat jalkapalloa huhtikuusta lokakuuhun. Kauden alkaessa tänä vuonna kentän laidalla oli vielä lunta. Pelaajia sääolosuhteet eivät haittaa. Talvella yhdistyksessä ei kuitenkaan ole liikuntavuoroa, mutta puhetta kaukalopallo- tai jääkiekkovuoron aloittamisesta on ollut.

Oja visioi turnausta MMA:n liikuntavuoroja järjestävien yhdistysten välille. − Olisi kiva mennä pelireissulle MMA:n jalkapallon SM-kisoihin!

Lisätietoja MMA Oulun OSEMMAn jalkapallovuorosta antaa Antti Tuhkanen numerossa 0400 680 940.

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

YHDISTYKSET Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 14.11.

Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 23.10.

MMA Päijät-Häme 85-vuotisjuhla sekä sääntömääräinen syyskokous 20.11. klo 18 Ravintola Teivaan Lokki, Teivaan satama, Lahti Kokouksen jälkeen vietämme jäsentemme kanssa yhdistyksen 85-vuotisjuhlaa yhdistyksemme tarjoaman juhlaillallisen parissa.

Ennakkoilmoittautumiset 15.11. mennessä: paijat-hame@mma.fi tai Sari Luomalahti 040 744 0904.

MMA Satakunta M-Killan pikkujoulujuhla 22.11. klo 18 Viikkarin Valkama, Saarelma-sali, Juhana Herttuankatu 17, Pori Tule viettämään iloista pikkujoulua hyvän jouluruuan ja tunnelman merkeissä.

Laita päivä kalenteriisi, kutsut tulevat lähempänä tilaisuutta.

Lisätiedot: Veikko Lindberg, puh. 0400 927 321.

MMA Helsinki Sääntömääräinen syyskokous maanantaina 4.11. klo 17 alkaen.

Asemamiehenkatu 2, Helsinki.

Tarjolla on suolaista syötävää, joka on gluteenitonta, laktoositonta ja kasvisruokavaliolle sopivaa. Lisäksi kahvit. Tarjoilu on tarkoitettu vain ilmoittautuneille.

Ilmoittaudu: lyyti.fi/reg/mmahelsinkisyyskokous Kokous alkaa klo 18.

Lämpimästi tervetuloa!

MMA:n SM-Golf Porissa MMA:n SM-Golf pelattiin 23.–24.7.2019 Porissa aurinkoisissa olosuhteissa ja huippuunsa viritetyillä kentillä.

Tulokset: Tulokset: Lyöntipeli SCR: 1. Jokinen Ilkka 143 2. Kallio Erkki 146 3. Sorvali Jari 156 HCP: 1. Kallio Eero 141 2. Jokinen Ilkka 149 3. Helmi Antti 151 PB miehet: 1. Paananen Ari-Pekka 77 2. Ruohola Rami 66 3. Gorski Janne 65 PB naiset: 1. Kalander Anne 69 2. Pitkänen Eeva 64 3. Heikkinen Seija 56 Senior 65+: 1. Ruohola Rami 68 2. Rantsi Kari 62 3. Nikkonen Seppo 60 Yhdistyskisa: 1. Kanta-Häme 237 2. Pirkanmaa 242 3. Helsinki 258

MMA:lle menestystä AY Golfin SM-kisoissa MMA menestyi hyvin elokuussa Peuramaalla kisatuissa AY Golfin SM-kisoissa.

Tulokset löytyvät täältä: ruohola.com/mm/AyGolfSM2019.pdf

Myynti&Markkinointi

65

MM A:N TOIMISTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenpalvelu Sari Kanervo 020 122 4402

Jäsenpalvelu Melissa Mikanoja 020 122 4406

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

JOHTO

Puheenjohtaja Marko Hovinmäki 0400 747 333

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

Talous- ja hallintojohtaja Jaana Apell 020 122 4414

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

NUORET

LOMAOSAKKEET

Visuaalinen suunnittelija Markkinointipäällikkö

Mari Niemi 020 122 4411

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Viestintä / Markkinointi / Myynti & Markkinointilehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi mma.fi

VERKOSTOIDU! Twitter ja Instagram: MMAliitto Facebook ja LinkedIn: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

66

Palvelu- ja kehityspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

TALOUS

VIESTINTÄ

Viestintäpäällikkö Sirkku Rytkönen 020 122 4429

Koulutusassistentti Eija Kuitunen 020 122 4401

Igor Parri 020 122 4420

Lomaosakkeet Minna Liukkonen 020 122 4412

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MMA LAKIPALVELUT

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi Puhelinaika ma klo 9–11 ja klo 12–14 ja ti–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti lakipalvelut@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Lakimiespäivystys ma–pe klo 9–15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450)

Kassanjohtaja Antti Vienola Kassan toimihenkilöt Taru Arnell, Tarja Heiskanen, Marjaana Jolkka, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412

Uusi Opel

GRANDLAND PHEV EXECUTIVE 300 4x4 300 hv ja neliveto: alkaen 49 981 €

Opel Yksityisleasing vain 539 €/kk1

Täydellisesti varusteltu lataushybridi.

Nelivetoisessa uutuusmallissa on kaksi tehokasta sähkömoottoria, 50 kilometrin toimintasäde sähköllä sekä voimakas bensiiniturbomoottori. 300-hevosvoimainen lataushybridi Opel Grandland X PHEV Executive on luokkansa parhaiten varusteltu uutuus, joka vakuuttaa tehokkuudellaan ja täydellisellä varustelullaan.

Vakiovarusteina löytyvät nahkaverhoilu, latauksen ja lämmityksen etäohjaus, AFL LED-ajovalot, kattavat kuljettajan avustinjärjestelmät sekä sähkötoiminen Handsfree-takaluukku täyttävät vaativammankin kuljettajan toiveet. Lue lisää: Opel.fi

Opel Grandland X PHEV Executive yhdistetty polttoaineen kulutus 1,6 l / 100 km, CO2-päästöt 37 g / km. Kokonaishinta alkaen 49,981,07 € (sis. toimituskulut 600 €). 1Yksityisleasing-esimerkin sopimuspituus 48 kk / 40 tkm. Sopimus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Ilmoituksen asiakasetu on laskettu Opel Yksityisleasing 48 kk / 40 tkm sopimus, josta vähennetty kampanjahinta samoilla ehdoilla. Kampanja on voimassa rajoitetun ajan. Opel Yksityisleasing on Axus Finland Oy:n yksityisleasingtuote. Myös muita sopimuspituuksia saatavilla, kysy lisää myyjältäsi.

ESPOO LänsiAuto · FORSSA Delta Auto · HELSINKI LänsiAuto · HYVINKÄÄ LänsiAuto · HÄMEENLINNA LänsiAuto · IISALMI Autotalo Hartikainen · JOENSUU Timosen Auto · JYVÄSKYLÄ Veljekset Laakkonen · JÄRVENPÄÄ Mäkelän Auto · KAJAANI Autotalo Hartikainen · KEMI Aine Kemi · KOKKOLA Käyttöauto · KOTKA Delta Auto · KOUVOLA Veljekset Laakkonen · KUOPIO J. Rinta-Jouppi · LAHTI LänsiAuto · LAPPEENRANTA J. Rinta-Jouppi · LOHJA PP-auto · MAARIANHAMINA Mariehamns Bilhall · MIKKELI Savon Autokeskus · OULU Rinta-Joupin Autoliike · PORI AutoPalin · PORVOO Auto-Open · RAUMA AutoPalin · ROVANIEMI Rinta-Joupin Autoliike SALO PP-auto · SASTAMALA Levorannan Autoliike · SEINÄJOKI J.Rinta-Jouppi · TAMPERE Delta Auto· TURKU LänsiAuto · VAASA Autoliike Lähdemäki · VANTAA LänsiAuto · VARKAUS Veljekset Laakkonen · YLIVIESKA Rinta-Joupin Autoliike · Opel.fi

Ota yhteyttä: Puh. 020 752 8020 myynti@gogift.fi

Vuoden joululahja Anna valinnanvapaus tunnettuihin designtuotteisiin!

Lahjatavarakauppa juuri teille räätälöidyllä tervehdyksellä

1

2

3

SYÖTÄ ARVOKOODI

VALITSE LAHJA(T)

LAHJA ON MATKALLA

Lahjakortteja satoihin liikkeisiin, elämyksiin ja palveluihin.

Toimitustavat:

• Lahja, joka sopii kaikille!

POSTI

EMAIL SMS

CSV

• Ilmainen räätälöity tervehdys • Tilaus ja toimitus – helppoa ja nopeaa Ota yhteyttä ja pyydä tarjous joululahjoista jo tänään!

Puhelin: 020 752 8020 • Sähköposti: myynti@gogift.fi • www.gogift.fi