Myynti & Markkinointi 3/2020

3/20

M YYNNIN JA M ARK K INOIN N IN AMM AT T IL AI SE T MM A : N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

Myyjä antaa yritykselle kasvot SIVU 18

Äkkiloikka opiskelijasta toimitusjohtajaksi SIVU 30

Tiimityö pitää arvonsa yli ajan SIVU 38

Koronaa vastaan Markkinointi on liiketoiminnan veturi myös kriisissä.

SIVU 24

MM320_1_kansi.indd 1

16.9.2020 11.50

Kabe 2021 Ulkoista näyttävyyttä ja sisäistä kauneutta Sulavalinjainen sporttisuus ja tyylikäs asumistaso ovat tunnusomaista Kabelle. Malliston timantteja on jälleen hiottu.

Sisustuksen uusi värimaailma ja valoisuus, perusvarustelun uudistus sekä mukavuus- ja design-paketit lisäävät edelleen Kabe-brändin houkuttelevuutta.

Aina askeleen edellä…

www.kabe.se/fi

Turvallinen yhdessä olo on jokaisen mielessä nyt, kun suunnataan vapaa-ajan viettoon. Yksityinen ja yksilöllinen matkailu ja liikkuminen antaa parhaan suojan muutosten maailmassa. Tervetuloa tutustumaan Premium-luokan Kaben uuteen mallistoon ja tekemään arvovalintoja

Kaben matkailuvaunujen- ja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 0300 472 370 www.helsinkicaravan.fi • Jyväskylä Jyväs-Caravan*) 0400 407 066 www.jyvascaravan.fi • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 www.vaunupalvelu.fi • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 www.kouvolanvaunu.com • Kuopio J. Rinta-Jouppi Oy*) 017 36830 00 www.rintajouppi.fi • Lahti J. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881310www.rintajouppi.fi • Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy*) 020 7881340 www.rintajouppi.fi • Rovaniemi Caravankeskus Reatalo*) (016) 315 440 www.reatalo.net • Seinäjoki J. Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 www.rintajouppi.fi • Tampere Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 www.eralaukko.fi • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com • Tuusula K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 www.kkkivinen.fi • Vantaa J. Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500 www.rintajouppi.fi

MM320_2-3_ilmot.indd 2

16.9.2020 11.50

MISTÄ ON MERIKOKOUS TEHTY? Inspiroivista maisemista Sujuvista järjestelyistä Työrauhasta Hyvistä tarjoiluista Yhteisestä ohjelmasta Arvostettu My Care -verifiointi kertoo, että Punaisilla laivoilla matkustat turvallisesti myös pandemian aikana.

Lue lisää vikingline.fi Varaukset: ryhma@vikingline.com tai puh. 0800 412 412

MM320_2-3_ilmot.indd 3

16.9.2020 11.50

Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina.

Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti.

if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

MM320_4-5_ilmojapääkkäri.indd 4

31.8.2020 9.51

PÄ ÄKIRJOITUS

KATSE ETEENPÄIN!

L

uottamus tulevaisuutta kohtaan on nyt kovalla koe­tuksella, ja tilanne näyttää kääntyvän työelämän selviytymistaisteluksi. MMA:n palvelut ja koulutusmahdollisuudet ovat antaneet meille monille hyviä välineitä selviytymiseen ja uuden oppimiseen. Verkostoituminen ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat tässä tilanteessa korostetun tärkeitä asioita.

Pelkkä politikointi ei vie talouttamme eteenpäin. Meillä kaikilla tulee olla valmiuksia ja aitoa halua murtaa vanhoja tapoja ja tottumuksia. Me myynnin ja markkinoinnin tekijät tarjoamme osaamistamme yhteiskunnan avuksi. Yhteistyöhalua sekä rohkeutta panostaa myyntiin ja markkinointiin on löydyttävä nykyistä enemmän.

Olemme tuoneet jälleenrakentajan roolimme vahvasti esille. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten osaaminen, asia­kasymmärrys, yrittäjähenkisyys ja intohimo ovat meidän tarjoamamme tärkeät rakennuspalikat. Me luomme kysyntää ja työtä.

Me emme etsi syyllisiä tilanteeseen, vaan katsomme aina nykytilanteesta eteenpäin. Tämän ominaisuuden toivoisin tarttuvan yleisesti ympärillemme.

Etäpalavereista huolimatta toimenkuvamme ja tehtävämme edellyttävät myös tulevaisuudessa autolla liikkumista. Liikenteen verotuksen uudistaminen on tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, liikkumispalveluiden edistämiseksi sekä vanhan autokannan uudistamiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa on linjaus autoilun työsuhde-edun uudistamisesta niin, että etu suosii vähäpäästöisen auton valintaa huomattavasti. Uudistus tulee toteuttaa kannusteiden, ei lisärasitusten kautta. Mahdolliset tienkäytön maksut on toteutettava niin, että työn tekemiseen liittyvää kustannusrasitusta ei lisätä. Ja liikkuminen on edelleen mahdollistettava siellä, missä julkinen liikenne ei ole vaihtoehto.

Tiedäthän, mitä asiakkaillesi kuuluu ja mihin suuntaan he rakentavat tulevaisuuttaan? Kehotan kaikkia katsomaan eteenpäin, ratkaisuhakuisesti ja yhteistyössä – talouttamme jälleenrakentaen.

”

Me myynnin ja markkinoinnin tekijät tarjoamme osaamistamme yhteiskunnan avuksi.

MARKO HOVINMÄKI PÄÄTOIMITTAJA, PUHEENJOHTAJA

MM320_4-5_ilmojapääkkäri.indd 5

31.8.2020 9.51

3/2020

TÄSSÄ LEHDESSÄ

38

Juuso Malinen tietää, mitä puhelinalalla nykypäivänä tarvitaan.

12

Marica Thorén löytää hyviä ideoita työhönsä muun muassa sosiaalisesta mediasta.

5

Pääkirjoitus

8

Tässä ja nyt

12

Vaihtoaskel

14

Ensiaskel

16

Ajankohtaista

18

Työ & Ura

Etämyynnistä tuli arkea.

Marica Thorén loikkasi jättiorganisaatiosta viiden hengen työyhteisöön.

Juuso Vessari palkittiin keväällä MMA:n stipendillä.

Yhteiskunta saadaan nousuun myynnin ja markkinoinnin avulla.

Energiaratkaisumyyjä Kimmo Pikkarainen huolehtii asiakkaistaan myös kaupanteon jälkeen.

6

MM320_6-7_SISIS.indd 6

31.8.2020 9.52

Teema: Takaisin kasvuun

24 30 34 37

38 42 46 48

Asiantuntijat kertovat Koronakriisi on realisoinut muutoksia nopealla tahdilla.

52

Henkilö

55

Juhani Järvensivu joutui kovaan kouluun jo ennen koronaa.

Faktat Suomen talouden toipuminen on ollut hämmästyttävän nopeaa.

Vinkit Jotain hyvääkin: koronakeväänä moni yritys löysi sopivan markkinaraon itselleen.

Tutkimus Urapalveluista löytyy jokaiselle jotakin.

Liikenne Tieliikennelain uudistus tuo joustoa tienkäyttäjille.

Työ & vapaa-aika

Hyvinvointi Työhön palaaminen pitkän tauon jälkeen voi tuntua vaikealta.

MMA kouluttaa Syksyn koulutuskalenteri täyttyy webinaareista.

Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

Päätoimittaja Marko Hovinmäki Toimitus Omnipress Oy

56

MMA:n henkilöstöesittely Milla-botti auttaa jäseniä.

Tuottaja Tiina Parikka

58

Lakipalsta Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet säilyvät myös irtisanoutumisen jälkeen.

Taitto Teemu Kavasto & Joonas Kavasto / Hank

60

MMA 125 vuotta Tuoteosaaminen ja asiakastuntemus kulkevat käsi kädessä.

Myynti& Markkinointi

Kysy asiantuntijalta

Tilaushinta 48 €/vuosi, kestotilauksena 30 €/vuosi.

Neljä numeroa vuodessa.

Kriisin vaikutuksia.

62 65 66

Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi

Jäsenetuja MMA tarjoaa koulutuksia ja tukea urasuunnitteluun.

Yhdistyksissä tapahtuu Paikallisyhdistyksissä tapahtuu.

MMA palvelee Liitto on jäseniään varten.

Ota yhteyttä.

Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari@karisalko.com Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otava.fi

Veli Matti Hämäläisen mielestä keilailu kaipaa brändityötä ja lisää nuoria halleille.

56

Milla-botti palvelee MMA:n jäseniä.

Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %.

Liitteet sopimuksen mukaan. + alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %.

Painosmäärä 22 000 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 87. vuosikerta.

R PÄ

ISTÖME

R

KK

I

YM

Painatus Punamusta, Forssa 2020

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

Myynti&Markkinointi

MM320_6-7_SISIS.indd 7

7

31.8.2020 9.52

AJASSA

TÄSSÄ&NYT

Etämyynnistä uusi normaali KEVÄÄLLÄ yritykset olivat pakotettuja siirtymään etämyyntiin nopealla aikataululla.

Havain Oy selvitti yritysten kokemuksia etämyynnistä, ja kävi ilmi, että peräti 78 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä piti etämyyntiä itselleen sopivana toimintamallina.

Yhteensä 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että etämyynti tuo myyjän tuntiin lisätehoa. Toisaalta kaupan klousaaminen ja luottamuksen rakentaminen asiak­kaisiin koettiin jossain määrin hankaliksi asioiksi.

– Moni kokee, että luottamuksen rakentaminen on haasteellisempaa, koska emme pääse havainnoimaan vastapuolen kehonkieltä, Havain Oy:n toimitusjohtaja Timo Sorri kertoo.

– Myyjä joutuu uusin tavoin hakemaan asiakkaan hyväksyntää ja aktivoimaan asiakasta sanallisesti tapaamisen aikana. Vastauksissa voi olla myös viivettä.

Nämä ovat myyjän kannalta epämukavuustekijöitä.

Vain reilu viidennes kyselyyn vastanneista ilmoitti, että heidän yrityksellään on

selkeä prosessi etämyyntiin. Sorri uskoo, että etämyynnin rooli korostuu tulevaisuudessa ja sen myötä organisaatioissa rakennetaan enemmän yhteisiä toimintamalleja. Hän toivoo, että organisaatiot eivät ajaisi etämyyntiin siirtymistä pelkästään sisäisen tehokkuuden vaan myös paremman asiakaspalvelun vuoksi.

– On selvää, että ostoissa laajemman päätöksentekoryhmän palveleminen ja tiedon tarjoaminen heille helpottuu, kun ei tarvitse saada useita ihmisiä samanaikaisesti yhteen tilaan.

”

MYYJÄ JOUTUU UUSIN TAVOIN HAKEMAAN ASIAKKAAN HYVÄKSYNTÄÄ.

Etätyö vähensi väsymystä TYÖTERVEYSLAITOKSEN Miten Suomi voi? -hanke osui juuri koronapandemian keskelle.

Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin viime vuoden lopulla ja toinen touko-kesäkuussa 2020. Tulokset antavat viitteitä siitä, miten pandemia on vaikuttanut suomalaisten työntekoon ja hyvinvointiin.

– Lisääntynyt etätyö ja läheisyys perheissä näyttävät vaikuttaneen myönteisesti työhön ja tuoneen siihen positiivista virettä, tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Kyselyn vastaajista 42 prosenttia ilmoitti tehneensä tänä keväänä aiempaa enemmän etätöitä. Työn imu lisääntyi keväällä ja työntekijöiden kokema krooninen väsymys väheni. Toisaalta osalla vastaajista myös yleinen tyytymättömyys työhön lisääntyi.

Lähityötä tehneillä ei havaittu merkittäviä muutoksia työhyvinvoinnissa, mutta johtajien työuupumus lisääntyi jonkin verran.

– Tutkimuksemme mukaan sekä esimiehiltä ja työtovereilta saatu tuki että aloitteellinen uusien työtapojen omaksuminen ylläpitävät työn imua ja vähentävät riskiä työuupua, joten niihin kannattaa jatkossakin panostaa työpaikoilla, Hakanen muistuttaa tiedotteessa.

8

MM320_8-11_LYHYET.indd 8

31.8.2020 10.03

Kuormitusvaaka kartoittaa riskit ja voimavarat

Uutta luettavaa syysiltoihin

TYÖNTEKIJÖIDEN jaksamisesta puhutaan paljon, mutta konkreet-

JUUSO HÄMÄLÄINEN & HENRI SORA

tisia toimia sen eteen toteutetaan vaihtelevasti. Työpaikoilla ei välttämättä ole osaamista, aikaa tai muita resursseja ongelmien ratkomiseen – tai edes niiden ennaltaehkäisyyn.

– Monella työpaikalla kuormitusta saatetaan osata kyllä tunnistaa, mutta kuormituksen arviointi koetaan hankalaksi, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen toteaa tiedotteessa.

Työturvallisuuskeskus onkin nyt kehittänyt maksuttoman Kuormitusvaaka-palvelun, joka toimii mobiilisovelluksella ja internetselaimella. Sen avulla työntekijä voi tunnistaa ja jäsentää työhön liittyviä kuormitustekijöitä sekä työn voimavaroja. Vaaka auttaa myös arvioimaan kuormittavien ja vahvistavien elementtien tasapainoa, ja se antaa palautteen sanallisesti, visuaalisesti ja numerollisesti.

Kuormitusvaakaa on mahdollista käyttää itsenäisesti tai yhdessä esihenkilön kanssa.

– Kuormitusvaaka soveltuu hyvin esihenkilön käyttöön. Se on ohjattu tapa keskustella työkuormituksesta yhdessä. Kuormitusvaaka on hyvä väline työkuormituksen seurantaan myös silloin, kun emme kohtaa kasvokkain – kuten nyt koronavirusepidemian aikana, Moilanen kertoo tiedotteessa. › Kokeile osoitteessa: kuormitusvaaka.fi.

Strategia arkeen OKR-mallilla

Tekijät äänessä MARKKINOINTIOPAS on MarkkinointiKollektiivin ja Myynnin ja

markkinoinnin ammattilaiset MMA:n tuottama videosarja, jossa markkinoinnin ammattilaiset jakavat osaamistaan ja oppejaan toisten inspiraatioksi. Tähän mennessä sarjassa on julkaistu yhdeksän noin puolen tunnin mittaista videota.

Haluatko jakaa osaamistasi? Hakemuksen ja MarkkinointiOppaiden tähän mennessä ilmestyneet videot löydät osoitteesta mma.fi/markkinointiopas.

JAKSO 1: Asiantuntijabloggaus – Minna Luoma JAKSO 2: Fasilitointi – Helena Wiljander JAKSO 3: Myyntisivun tehokkuuden nostaminen

– Jalmari Kivinen JAKSO 4: Brändin rakentaminen – Maritta Kerajärvi JAKSO 5: Uskalla näkyä – Sanna Jylänki JAKSO 6: Hakukoneoptimointi – Heini Lindfors JAKSO 7: Esiintyminen – Asta Levy JAKSO 8: Oman osaamisen tunnistaminen – Sanna-Liisa Kiiskinen JAKSO 9: Tietosuoja ja evästeet – Petri Mertanen JAKSO 10: Digitaalinen videomarkkinointi – Tapio Haaja JAKSO 11: Resilienssin merkitys muutosvaiheessa – Nina Sjöström

Kauppakamari, 234 s.

Ensimmäinen suomenkielinen kirja Objectives and Key Results -tavoitejohtamismallista. Googlen tunnetuksi tekemä malli auttaa yrityksiä ottamaan uusia strategioita ketterästi haltuun, ja sen tavoitteena on edistää jatkuvan oppimisen kulttuuria.

RIKU MATTILA & PETTERI LILLBERG

Kestävä markkinointi – Ilmastonmuutosopas brändeille Alma Talent, 208 s.

Vastuullisuus tuo lisäarvoa myös brändille. Kirja pohjautuu tutkimuksiin, asiantuntijahaastatteluihin sekä caseesimerkkeihin, ja siinä annetaan konkreettisia vinkkejä markkinoinnin ja brändin vastuullisuuden suunnitteluun.

ELSA ERVASTI & JOONAS TURUNEN

Pitch!

Kustantamo S & S Työelämässä vaaditaan entistä useam­min napakkaa myyntipuhetta.

Teos esittelee pitchauksen ja hyvän myyntipuheen elementtejä sekä antaa käytännön vinkkejä. Ääneen pääsevät myös monien alojen asiantuntijat taiteilijoista sijoittajiin.

KATI HAAPAKOSKI, ANNA NIEMELÄ & ELINA YRJÖLÄ

Läsnä etänä – seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä Alma Talent, 180 s.

Tämä kirja syntyi huhtikuun aikana.

Seitsemän asiantuntijaa analysoi etätyön mahdollisuuksia ja haasteita sekä pohtii, miten työelämän toimintamallit muuttuvat. Kirja tarjoaa keinoja erityisesti yhteisöllisyyden ja yhteistyön lisäämiseen.

Myynti&Markkinointi

MM320_8-11_LYHYET.indd 9

9

31.8.2020 10.03

AJASSA

TÄSSÄ&NYT

Tapahtumateollisuudella vaikeat ajat KEVÄÄLLÄ kaikki yli kymmenen hengen

tapahtumat jouduttiin viranomaismääräyksestä perumaan. Tapahtumateollisuus ry:n kesäkuussa teettämän tutkimuksen mukaan 92 prosenttia alan toimijoista menetti maalis-toukokuun aikana 79 prosenttia liikevaihdostaan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

– Tapahtumateollisuus on laaja ja monimuotoinen toimiala, jonka välilliset vaikutukset muihin toimialoihin ovat erittäin suuret. Keväällä tapahtumien perumisesta aiheutuneet välilliset vaikutukset ulottuivat hotelli- ja ravintolaalalle sekä liikennepalveluihin. Myös kaikki B2B-toiminnot kärsivät, koska puuttui se rajapinta, jossa yritykset luovat ja ylläpitävät asiakassuhteita ja toteuttavat myyntiä, Tapahtumateol­ lisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen kertoo.

Timonen kuvaa alan tilannetta erittäin vaikeaksi. Tapahtumateollisuuden liikevaihdon menetykset olivat suuria myös kesällä, ja elokuussa useat tapahtumajärjestäjät alkoivat perua myös syksylle suunniteltuja tapahtumia.

– Tapahtumia voidaan sulkea yhdessä yössä, mutta niiden käynnistä-

minen kestää puolesta vuodesta vuoteen.

Tapahtumateollisuuden tulevaisuuden turvaaminen vaatii laajaa ja aktiivista yhteistyötä.

– Tarvitsemme kolme vastuullista toimijaa: alan kanssa keskustelevat vas-

tuulliset viranomaiset, turvallisuudesta ja yleisöstä vastuuta kantavat tapahtumajärjestäjät sekä yleisön ja osallistujat, jotka ymmärtävät, että nyt on uusi aika ja myös uudet säännöt, Timonen tiivistää.

Koronan vaikutus kevään 2020 liiketoimintaan:

6%

Liikevaihto on pysynyt samana

1%

Liikevaihto on kasvanut

10 %

Liikevaihto on vähentynyt

n=269

82 %

Liikevaihto on vähentynyt merkittävästi

10

MM320_8-11_LYHYET.indd 10

31.8.2020 10.03

Tehoa monikanavaisella myynnillä omista, Nethit Systems Ltd:n toimitusjohtaja Jari Anufrijeff muisettä yritys tekee kauppaa useamtuttaa. missa erityyppisissä myyntikanaNykyään monet verkkokaupat vissa. Sekä verkkokaupoilla että haluavat perustaa myös kivijalkivijalkakaupoilla on useita mahdolkamyymälän. Anufrijeffin mukaan lisia myyntikanavia, ja näiden yhbisnes pitäisi suunnitella niin, että disteleminen voi tehostaa myyntiä se toimii kaikkialla. Konsepteja ja tuoda varmuutta liiketoimintaan. tähän on monia, mutta suunnitelTämä on näkynyt myös koronapanmallisuus on kaikissa yhtä tärkeää. demian aikana.

– Verkkokauppa jää usein kivijalYhden tai muutaman toimipiskakaupan alle, valitettavasti. Myös teen kivijalkamyymälä on hyvin sillä pitäisi olla samalla tavalla myyhaavoittuvainen alueellisille tekimäläpäällikkö ja tulostavoitteet. jöille. Myös varaston koko voi olla Verkkokaupan hyvin rajallinen. analytiikka mah– Verkkodollistaa liiketoikauppa mahdollistaa tuhansien VERKKOKAUPPA minnan kannalta potentiaalisten sellaistenkin JÄÄ USEIN alueiden kartoittuotteiden myyKIVIJALKAtamisen myös misen, joita KAUPAN ALLE, kivijalkamyymäkauppias ei vielä edes VALITETTAVASTI. löille.

MONIKANAVAINEN myynti tarkoittaa,

”

Nyt koko hotelli on uudistettu!

MYYNTIEDUSTAJAPAKETTI

95 €

 Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa  Runsas aamiainen  Maittava päivällinen  Iltasauna ja uinti  Ilmaiset parkkipaikat  Livemusiikkia keskiviikko– lauantai pubissa

TERVETULOA! www.parkalandiahotel.com | info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

Hyvin sanottu ”Silloin kun asiakkaani on nostanut toimintansa päämäärän tyytyväisestä asiakkaasta ilahtuneeseen asiakkaaseen, alkaa tapahtua: brändi alkaa erottautua, jäädä mieleen, ja tie menestykseen on pedattu.”

Design Reform Oy:n toimitusjohtaja Reijo Markku brändityöstä Helsingin Sanomien mielipidesivulla. ”Puhelinmyynti itsessään kun ei ole paha asia. Se on kunniakas myyntityö, joka lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää, kauppaa ja vaihdantaa. Tämä luo työpaikkoja, kasvua, hyvinvointia ja varallisuutta koko yhteiskuntaan.”

Toimittaja ja luova johtaja Jani Halme kokeili puhelinmyyntiä ja kirjoitti kokemuksistaan Ylen kolumnissa. ”Moni perustelee bloggaamattomuuttaan kyvyttömyydellään kirjoittaa. Totta on toki se, että me kaikki emme ole synnynnäisiä sillanpäitä – tai jos olisimme, sisällöntuotantoa ei tarvitsisi koskaan ulkoistaa.”

Yrittäjä, toimittaja ja bloggaaja Minna Luoma antaa vinkkejä bloggaamiseen MMA:n blogissa. ”Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat perustellusti talouden katalyytteja. He luovat liikettä talouteen, pitävät kuluttajat ja ostajat hereillä. Liike on ainoa tapa selviytyä ja sitä täytyy vaalia.”

MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki ja Media Metrics Finlandin toimitusjohtaja Liisa Lundström Kauppalehden mielipidesivulla.

Myynti&Markkinointi

MM320_8-11_LYHYET.indd 11

11

31.8.2020 10.03

VAIHTOASKEL

”

TYKKÄÄN SIITÄ, ETTÄ KANNAN VASTUUN ASIOISTA ALUSTA LOPPUUN. 12

MM320_12-15_askeleet.indd 12

31.8.2020 10.06

Kokeilemisen mahdollisuus Työpaikan vaihto ei ole helppo juttu, varsinkaan jos vuosia samassa paikassa on kertynyt paljon. Toisinaan kannattaa kuitenkin rohkeasti hypätä uuteen.

TEKSTI TIINA PARIKKA KUVA TIMO PORTHAN

TOISSA KEVÄÄNÄ Marica Thorén teki rohke-

an päätöksen. Hän jätti paikkansa Sanoma Media Finlandin Client Managerina ja siirtyi markkinoinnin ammattilaiset ja asiantuntijat yhteen kokoavaan MarkkinointiKollektiiviin vastaamaan kumppanuussuhteista.

Loikka jättikonsernista pieneen, viiden hengen työyhteisöön oli sekä jännittävä että mieluisa.

– Vaikka minun vastuualueeni onkin kumppanuuksien hoitaminen, pienessä yhteisössä teemme kaikki kaikkea. Toisaalta pieni organisaatio on myös ketterä. Uusia ideoita on helppo lähteä kokeilemaan, Marica sanoo.

Isossa organisaatiossa päätökset tehdään usein kauempana ja mahdollisuudet tehdä luovia ratkaisuja ovat rajallisemmat.

– Tykkään siitä, että kannan vastuun asiois­ta alusta loppuun. Saatan keksiä hyvän idean vaikka somea seuraamalla. Joku postaa hyvän ajatuksen, minä selvitän, mistä siinä on kyse, ja lähden neuvottelemaan, voisiko tämän oivalluksen jakaa jotenkin kollektiivin jäsenten kesken, Marica innostuu.

Vaikka hän oli seurannut MarkkinointiKollektiivin toimintaa jo aiemmin, koki sen vahvasti omakseen ja tunsi osan nykyisistä työkavereista hyvin entuudestaan, päätös ei ollut ihan helppo.

– Pääsin tradenomin opintojen jälkeen suoraan Sanomien mediamyyn-

nin trainee-ohjelmaan. Reilun vuoden koulutus käytiin työn ohessa. Olin välissä hetken myös Bonnierilla, mutta palasin sieltä Sanomille töihin. Yhteensä työvuosia mediamyynnin parissa kertyi yksitoista, Marica kertoo.

Vaikka ajatus jonkin uuden kokeilemisesta oli muhinut mielessä jo jonkin aikaa, Marica huomasi epäröivänsä.

– Olin itsekin vähän yllättynyt siitä, miten turvallisuushakuinen olen. Lopulta kuitenkin totesin, että jos en nyt kokeile tätä, tulen katumaan.

Eikä hän ole katunut työpaikan vaihtoa.

– Uusi työ on tuonut omaan tekemiseen ihan uutta intoa. Sillä, että voi hyvin töissä, on iso merkitys myös kaikkeen muuhun, Marica toteaa tyytyväisenä. ◆

Marican urastepit • Head of Partnership MarkkinointiKollektiivi 2019– • Client Manager Sanoma Media Finland, 2012–2019 • Avainasiakaspäällikkö/tuotepäällikkö Bonnier 2011–2012 • Myyntipäällikkö Ilta-Sanomat, 2009–2011 • Mediamyynnin trainee Sanoma 2008–2009 Myynti&Markkinointi

MM320_12-15_askeleet.indd 13

13

31.8.2020 10.06

ENSIASKEL

Stipendi kannustaa kehittymään Juuso Vessari on saanut tunnustusta niin opintomenestyksestä kuin työsuoritteistaan. Keväällä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset palkitsi hänet käytännönläheisestä opinnäytetyöstä.

TEKSTI MAARIT KROK KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

”MYYNTITYÖ alkoi kiinnostaa minua jo lapsena, kun kävimme vanhempieni kanssa kodinkone- ja elektroniikkaliikkeissä, ja lopulta kiinnostus johdatti minut tradenomiopintoihin.

Halusin tehdä opintojen ohella töitä, mutta työllistyminen oli vaikeaa.

Lopulta sain haluamani työn: pääsin myymälämyyjäksi Elisalle. Töiden ja opintojen yhteensovittaminen ei aina ollut helppoa. Aika oli kortilla, ja välillä tuntui, etten saa tutkintoa suoritettua loppuun.

Kun sain Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n myöntämän stipendin käytännönläheisestä opinnäytetyöstä, olin yllättynyt. Tunnustus omasta työstä tuntui hyvältä, ja arvostan sitä paljon. Opinnäytetyössäni tutkin asiakaskohtaamista myymälätyössä ja tein oppaan myynnin tueksi.

Olen saanut palkintoja myös myymälätyössä onnistumisesta. Kun tekee paljon töitä ja aina parhaansa, voi joskus jotain voittaakin. Palkinnot toimivat hyvänä kannustimena, mutta työ ei suinkaan lopu palkitsemiseen.

Kesällä tuurasin myymäläpäällikköämme, mikä toi lisää vastuuta ja uudenlaisia haasteita. Omassa työssäni olen vastuussa vain omasta onnistumisestani, mutta myymäläpäällikkönä olin vastuussa koko liikkeen tuloksesta. Heinäkuussa liikkeemme olikin sitten valtakunnallisen myymälärankingin ykkönen.

Viihdyn myyntityössä ja tulevaisuudessa haluaisin kasvattaa ammattitaitoani suorittamalla vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.” ◆

Juuso Vessari, 25 • myymälämyyjä, Elisa Oyj 05/2017– • Enia Oy 02/2016–05/2016 • Eltel Networks Oy 10/2014– 11/2014 • Expert ASA Oy 02/2014–02/2015 • Tradenomi, Hämeen ammattikorkeakoulu 2020

14

MM320_12-15_askeleet.indd 14

31.8.2020 10.06

”

MYYMÄLÄ­ PÄÄLLIKKÖNÄ OLIN VASTUUSSA KOKO LIIKKEEN TULOKSESTA.

Kysymys konkarille: ”Mitkä ovat myyjän tärkeimmät ominaisuudet ja miksi?”

Hyviä myyjiä on monenlaisia, ja myyjien arvottamisessa on kulttuurienkin välisiä eroja. Itse luokittelen ominaisuudet tietoon, taitoon ja asenteeseen liittyviin.

Tiedollisesti tärkeimpiin listaisin kyvyn ymmärtää kokonaisuuksia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia sekä kyvyn etsiä ja käyttää tietoa. Taidollisesti tärkeimpiin listaisin itsensä johtamisen, tunneälyn, vuo-

rovaikutustaidot sekä myyntiprosessin eri vaiheiden hallintaan liittyvät taidot. Positiivinen asenne ja halu oppia uutta mahdollistavat arvon tuottamisen sekä kestävien ratkaisujen löytymisen.

Neuvon antoi Turun ammattikorkeakoulun Teli-sektorin liiketoimintavastaava ja myynnin yliopettaja Timo Holopainen.

Myynti&Markkinointi

MM320_12-15_askeleet.indd 15

15

31.8.2020 10.06

AJANKOHTAISTA

Takaisin nousuun

myynnin ja markkinoinnin avulla Koronan takia lomautetut ja irtisanotut myynnin ja markkinoinnin osaajat on saatava takaisin töihin mitä pikimmin.

– Vain heidän työllään talous nousee takaisin jaloilleen ja nousuun, muistuttaa MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki.

TEKSTI TIMO KIISKI

M

yynti ja markkinointi olivat keväällä koronan ankarimmin koettelemia aloja.

– Kriisi tuli maaliskuussa välittömästi näkyviin, vain kahden päivän aikana. Asiakkaat ja lisämyyntimahdollisuudet katosivat, moni jäsenemme lomautettiin välittömästi. Joidenkin tuotteiden menekki romahti yhdessä yössä, MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki sanoo.

Pandemia koski kaikkia liiton noin 20 000 jäsentä – myös niitä, jotka saivat pitää työnsä. Erilaisia rajoituksia ja muutoksia tuli rajusti. Asiakasta-

paamiset loppuivat joiltain osin kokonaan tai siirtyivät verkossa pidettäväksi.

Talousnousun avaintekijöitä Rajoitusten purkaminenkaan kesällä ei lopettanut hiljaiseloa. Hovinmäki suhtautuu syksyyn toiveikkaasti mutta samalla myös realistisesti: paluuta entiseen ei ole.

– Syksyllä on edelleen varsin laajasti meidän aloja koskevia rajoituksia päällä. Asiakaskäyntejä on paljon vaihdettu etäpalavereihin. Juuri nyt olisi yrityksille oivallinen paikka hyödyntää myynnin ja markkinnoinin osaajien kentän tuntemusta.

On hyvä olla yrityksenä ja toimijana entistä vahvempi, kun taas päästään tekemään kauppaa – myytiinpä sitten tuotteita tai palveluja, Hovinmäki painottaa.

Eniten Hovinmäki pelkää, että kokeneiden osaajien asiakasymmärrystä heitetään kriisin jatkuessa hukkaan.

– On lyhytnäköistä irtisanoa nyt työntekijöitä ja ajatella uusien palkkaamista tilalle sitten, kun ajat paranevat. Kestää kauan ennen kuin uusien ammattilaisten tiedot ja taidot ovat kokeneempien osaajien tasolla. Yritysten tulisi nyt pitää huolta tästä kokeneesta porukasta. Vaikka kehi-

16

MM320_16-17_ajankohtaista.indd 16

31.8.2020 10.07

Saapuneet hakemukset – ensihakemukset viikoittain 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33

Kun Suomi meni kiinni ja työntekijät siirtyivät etätöihin, MMA:n työttömyyskassan ensihakemusten määrä räjähti huhtikuussa viikolla 16 lähes 500:aan, kun niitä normaalina aikana tuli noin 25 viikossa. Tilanne helpottui kuitenkin pitkin kesää, elokuussa viikolla 33 hakemuksia tuli enää noin 50. (Lähde: MMA Kassa)

tettäisiin mitä tahansa uutta ja hienoa, on turha luulla, että kauppa lähtee käymään, kun vain saadaan rajat auki. Vain myynnillä ja markkinoinnilla saamme yhteiskunnan takaisin nousuun.

Työttömyyskassa joutui koville MMA:n työttömyyskassan ensihakemusmäärät kasvoivat lomautusten takia huhti-toukokuussa jopa yli 15-kertaiseksi verrattuna normaaliin tilanteeseen. Hakemusten käsittelyajat venyivät kesällä pahimmillaan 6–7

”

VAIN MYYNNILLÄ JA MARKKINOINNILLA SAAMME YHTEISKUNNAN TAKAISIN NOUSUUN.

viikkoon. Kassan jäsenmäärä on noin 15 000, ensihakemuksia lomautetuilta tuli huhti-toukokuussa 2 250.

Monelle ensihakemuksen jättäjälle hakemusten pitkät käsittelyajat olivat vaikeita käsittää.

– Emme täällä kassassa olleet varautuneet siihen, että huhti- ja toukokuussa hakemuksia tulee yhtä paljon kuin kahtena edellisenä vuonna yhteensä, MMA Kassan johtaja Antti Vienola sanoo.

Samanaikaisesti ensihakemusten määrien kasvaessa kassa on joutunut suojelemaan koronalta myös omia työntekijöitään.

– Ei meillä ole etuuskäsittelijöitä reservissä. Jouduimme kouluttamaan uusia työntekijöitä, ja he joutuivat tekemään näitä asiantuntijatehtäviä etänä kotona. Muuttuvassa tilanteessa olemme joutuneet jatkuvasti opiskelemaan uusia lakejakin.

Lomautettujen tilannetta pystyttiin hieman helpottamaan maksamalla osa päivärahoista ennakkomaksuna ennen varsinaista hakemuskäsittelyä.

Elokuussa hakemusten käsittelytilanne parani nopeaa tahtia hakemusmäärien pienentyessä.

–Syyskuussa pääsemme normaaliin 2–3 viikon käsittelyaikaan, Vienola sanoo.

Irtisanomiset lisääntyneet Valtaosa keväällä lomautetuista on Vienolan mukaan jo päässyt palaamaan töihin.

Vaikka MMA:n työttömyyskassaan tulee yhä vähemmän hakemuksia lomautusten takia, irtisanomiset ovat vastavuoroisesti lisääntyneet.

– Jos syksyllä vientiteollisuudella tulee ongelmia, on odotettavissa paljon lisääkin irtisanomisia, Vienola sanoo.

MMA Kassan sulautuminen huomattavasti suurempaan KOKOkassaan vuodenvaihteessa antaa entistä leveämmät hartiat jäsenten palvelemiseen.

– Taloudellisen tilanteemme korjaaminen viranomaisten minimivaatimuksia vastaavaksi olisi ollut itsenäisenä erittäin vaikeaa. Olisimme silloin joutuneet korottamaan jäsenmaksua tuntuvasti, Vienola sanoo. ◆ Myynti&Markkinointi

MM320_16-17_ajankohtaista.indd 17

17

31.8.2020 10.07

TYÖ & UR A

Kimmo Pikkaraisella on tapana kysyä asiakkaiden käyttäjäkokemuksia pari kuukautta järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

18

MM320_18-23_lampoykkonen.indd 18

31.8.2020 10.13

Arjen turvaaja Myyjän rooli ei pääty siihen, kun kauppa lyödään lukkoon. Kimmo Pikkarainen pitää asiakkaisiinsa yhteyttä myös lämpöjärjestelmän käyttöönoton jälkeen.

TEKSTI TIINA PARIKKA KUVAT HARRI NURMINEN

Myynti&Markkinointi

MM320_18-23_lampoykkonen.indd 19

19

31.8.2020 10.13

TYÖ & UR A

K

immo Pikkarainen on saapunut rehunteko- ja kärrypalveluja tarjoa­ van PJM Servicen tilalle tarkastamaan, miten pari kuukautta sitten asennettu ilma-vesilämpöjärjestelmä on lähtenyt toimimaan.

– Haluan pitää asiakkaistani huolta myös kaupanteon jälkeen, LämpöYkkösellä reilut viisi vuotta energiaratkaisumyyjänä toiminut Pikkarainen sanoo.

PJM Service on perheyritys. Pyry Mäkelä on ottanut hiljattain yrityksen vetovastuun isänsä vetäytyessä jo enemmän taustalle. Isä oli kuitenkin vielä yhteydenottajana, kun yritys alkuvuodesta kartoitti uusia lämmitysvaihtoehtoja.

– Meillä oli aiemmin käytössä hakelämmitys. Se vaatii kuitenkin ihmistyötä, joten päätimme kartoittaa maalämpövaihtoehtoa. LämpöYkköseltä ehdotettiin tätä ilma-vesilämpöjärjestelmää, jonka asentaminen tuli maalämpöä edullisemmaksi, Mäkelä kertoo.

Varajärjestelmäksi jäi edelleen öljylämmitys.

Ilma-vesilämpöjärjestelmiä on PJM Servicen tontilla kaksi. Toinen lämmittää asuinrakennuksen sekä entisessä navetassa sijaitsevat varastotilat, toinen traktori- ja autotallit. Asiakasta parhaiten palveleva järjestelmä kartoitettiin yhdessä asiakkaan ja LämpöYkkösen asiantuntijan kanssa.

– Myyjän on tärkeää tuntea tuotteensa, mutta ennen tarjousta käyn

paikalla usein meidän asiantuntijamme kanssa. Kaupat syntyvät parhaimmillaan parissa päivässä, Pikkarainen kertoo.

Hyvä ratkaisu tärkeintä Pikkarainen on työskennellyt kaupan alalla jo lähes 20 vuotta. Hänen mukaansa tämän päivän asiakas on valveutunut. Tietoa on saatavilla paljon ja nopeasti.

Usein asiakas on jo ennen ensitapaamista selvittänyt taustatietoja tuotteesta. Siksi myyjänkin täytyy tuntea tuotteensa.

– Jotkut kokevat sen vaikeuttavan myyntiä, mutta minusta se tekee työstä helpompaa, kun asiakaskin on asiois­ta valmiiksi perillä, Pikkarainen sanoo.

20

MM320_18-23_lampoykkonen.indd 20

31.8.2020 10.13

Perinteisen Sulo Vilén -ajattelun saa Pikkaraisen mukaan unohtaa.

Vaikka hintakin toki ratkaisee, asiakas katsoo yleensä kokonaisratkaisua ja sitä, miten tehty sijoitus maksaa ajan kanssa itsensä takaisin.

– Meidän tuotteissamme on kyse isoista investoinneista. Tärkeintä on hakea asiakkaalle paras ratkaisu. Aina kyse ei ole siitä kalleimmasta tuotteesta.

LämpöYkkönen on teettänyt tutkimuksen selvittääkseen tekijät, jotka ovat asiakkaille merkittäviä lämpöratkaisun valinnassa. Raha mahtuu kymmenen parhaan joukkoon, mutta ei aivan kärkeen.

– Helppous, turvallisuus ja ekologisuus ovat arvoja, jotka painavat paljon vaakakupissa. Yleensä lähtökohtana on nykyisen järjestelmän käyttöikä – uusia vaihtoehtoja pun-

Uusi ilma-vesilämpöpumppu asennettiin vanhan hakejärjestelmän tilalle. ”Asentajat olivat todella ammattitaitoisia. Meidän ei tarvinnut kuin siivota vanha järjestelmä pois uuden tieltä”, Pyry Mäkelä (oik.) kiittää.

nitaan siinä vaiheessa, kun laitteisto joka tapauk­sessa tulee uusia, Pikkarainen luet­telee.

Kaikki mukana Koronakevät ei pysäyttänyt LämpöYkkösen myyntiä. Poikkeavaan tilanteeseen reagoitiin nopeasti ja etäyhteydenpidolle luotiin joustavat järjestelmät.

– Ensitapaaminen korvattiin pitkälti puhelinneuvotteluilla. Asiakkaat toimittivat omista kohteistaan kuvia, joiden perusteella tarjoukset laadittiin. Etäpalavereihin oli käytössä useita eri järjestelmiä, jotka eivät vaatineet asiakkailta mitään ohjelmien asennuksia. Jonkin verran teimme myös käyntejä paikan päälle, mutta etenkin isommissa organisaatioissa oltiin tarkkoja turvallisuusasioissa, Pikkarainen muistelee.

Muutoinkin uusiin ideoihin ja toimintamallien kehittämiseen suhtaudutaan yrityksessä myönteisesti. Eikä innovointi ole vain johdon asia, vaan siihen osallistuvat kaikki.

– Monet kehitystarpeet nousevat kenttätyössä esiin. Johto kuuntelee myyjiä herkällä korvalla ja uusiin

• Uusi lämmitysjärjestelmä istui hyvin vanhaan pannuhuoneeseen.

• Lämpöpumpputekniikka on kehittynyt hurjasti. Tämä kompakti musta laatikko on lämmönvaihdin.

Myynti&Markkinointi

MM320_18-23_lampoykkonen.indd 21

21

31.8.2020 10.13

TYÖ & UR A

Kimmo Pikkarainen (vas.) tapasi PJM Servicen nuoren isännän Pyry Mäkelän ensimmäise kerran alkuvuodesta. Valmis lämmitysjärjestelmä otettiin tilalla käyttöön toukokuussa.

”

MYYJÄ ANTAA YRITYKSELLE KASVOT. LämpöYkkönen Oy • Perustettu vuonna 2007.

• Toimittaa energiatehokkaita lämmitys- ja viilennysratkaisuja yrityksille ja kotitalouksille.

• Liikevaihto 24,9 miljoonaa euroa vuonna 2019.

• Työllistää yli 120 henkilöä.

• Kasvanut voimakkaasti, viime vuonna kasvua oli 26,9 %.

ideoi­hin suhtaudutaan positiivisesti, Pikkarainen kiittää.

LämpöYkkönen ei itse tuota laitteita vaan asentaa ja huoltaa yhteistyökumppaneiden valmistamia järjestelmiä. Siksi kehitystyötäkin tehdään tiiviissä yhteistyössä.

– Meillä on paljon suuria, myös kansainvälisiä kumppaneita. Hyvä yhteys toimijoiden välillä antaa mahdollisuuden reagoida asiakkaiden tarpeisiin, Pikkarainen vakuuttaa.

Uusia toimintamalleja otetaan käyttöön yhteisillä koulutuspäivillä, jotta kaikki pääsevät sisäistämään ne osaksi omaa työtään.

Välittämistä ja tukea Kimmo Pikkarainen on itsekin työskennellyt myynnin esimiestehtävissä.

Hän arvostaa LämpöYkkösen matalaa

hierarkiaa ja sitä, että johtajillakin on työkokemusta kentältä.

– Myynti työskentelee myyntijohtajan alaisuudessa, mutta kaikki toimitusjohtajaa myöten voivat soittaa ja kysyä kuulumisia.

Onnistumisista palkitaan, ja niistä saa myös itse intoa työhön. Joskus innostus meinaa viedä mukanaan niin, että päivät venähtävät.

– Töitähän riittäisi vaikka 24/7, mutta sellaista tahtia ei kovin kauan jaksa. Jokaisen pitää itse huolehtia omasta ajankäytöstään ja jaksamisestaan, mutta siihen myös kannustetaan. Esimerkiksi koulutuspäiviin liittyy aina jotain virkistystoimintaa muistutuksena siitä, ettei elämä ole pelkkää työtä, Pikkarainen kertoo.

Toisaalta myyntiin voi tulla heikkoja kausia. Silloin ei Pikkaraisen

22

MM320_18-23_lampoykkonen.indd 22

31.8.2020 10.13

mielestä pidä pelätä pyytää apua.

– Meillä käydään ensin esimiehen kanssa läpi heikkoon tulokseen vaikuttaneita tekijöitä. Jos kaupan vienti loppuun ei tahdo onnistua, työkaveri voi tulla mukaan asiakaskäynneille laukaisemaan tilannetta, Pikkarainen kannustaa.

Ihminen ihmiselle LämpöYkkönen palkittiin keväällä vuoden 2019 parhaana myyntiorganisaationa. Sen vahvuuksiksi nimettiin myynnin johtamisen, innovatiivisuuden ja asiakaskeskeisyyden lisäksi vastuullisuus. Kimmo Pikkaraiselle vastuullisuus merkitsee asiakkaan arjen turvaamista.

– Annettu lupaus pitää, oli sitten kyse järjestelmän laadusta tai asennusaikataulusta. Meillä sopimukseen

kuuluu yleensä alkuvuosien huoltotoimet ja takuut useammalle vuodelle, tällainen kokonaisvaltaisuus on alalla harvinaista, Pikkarainen sanoo.

Esimerkiksi PJM Servicen ilmavesilämpöjärjestelmästä lähtee LämpöYkköselle suoraan vikailmoitus, ja korjaaja tulee tarvittaessa paikalle ilman, että asiakkaan tarvitsee tehdä mitään.

Siitä huolimatta Pikkaraisella on tapana soitella asiakkaille käyttöönoton jälkeen ja varmistaa, että kaikki on toiminut odotetulla tavalla.

– Myyjä antaa yritykselle kasvot.

Vaikka tietoa saa yhä enemmän verkosta ja kaupankäynti digitalisoituu, loppupeleissä ihminen käy kauppaa ihmisen kanssa. Kysymys on luottamuksesta, Pikkarainen korostaa.

Henkilökohtainen suhde korostui

pientalokaupassa vielä yrityskauppaa enemmän. Aiemmin yksityishenkilöiden kanssa kauppaa tehnyt myyntimies kertoo saaneensa asiakkaista tuttavia ja jopa aktiivisia suosittelijoita, joiden kautta on tullut uusia asiakkuuksia.

Pikkarainen työskentelee Hämeenlinnan seudulla. Työhuone, jossa on Pikkaraisen lisäksi muutaman kollegan työpiste, sijaitsee Innoparkin tiloissa. Viikoittaiset palaverit myyntiryhmän kanssa pidetään etäyhteydellä.

– Olemme ikään kuin yrittäjiä yrityksen sisällä. Työ on hyvin itsenäistä, Pikkarainen pohtii.

Myyntialalla myynnin koulutusta tärkeämpää on innokkuus ja halu oppia.

– Yritykset kouluttavat tehtävään.

Kokemuksen myötä koulutustarve vähenee, mutta kollegoilta saa aina hyvää sparrausapua. ◆ Myynti&Markkinointi

MM320_18-23_lampoykkonen.indd 23

23

31.8.2020 10.13

TAK AISIN K ASV UUN

Korona mittaa talouden pulssin

Korona on kurittanut yrityksiä ja kansantalouksia isolla luudalla.

Suomi on toistaiseksi selvinnyt EU-maista parhaiten.

Miten jatkossa?

TEKSTI JUKKA NORTIO

24

MM320_24-29_teema.indd 24

31.8.2020 10.22

”

MONET YRITYKSET OVAT SELVINNEET KRIISISTÄ TOISTAISEKSI PAREMMIN KUIN NE ITSE OLETTIVAT.

Myynti&Markkinointi

MM320_24-29_teema.indd 25

25

31.8.2020 10.22

TAK AISIN K ASV UUN

”

MARKKINOINTI ON VETURI, JOKA AUTTAA LIIKETOIMINTAA RULLAAMAAN.

T

aloustieteen professorina useissa yliopistoissa toiminut hallitusammattilainen ja SOK:n johdossa pitkään ollut Kari Neilimo puhuu nopeasti ja selkeästi. Hänen ajatuksenjuoksunsa tempaa mukaan.

– Yrityksissä on tällä hetkellä positiivinen asenne ja usko siihen, että tästä selvitään. Yritykset suunnittelevat uudessa tilanteessa, missä ja miten voidaan voittaa markkinaosuuksia. Ne miettivät, miten ne voivat parhaimmillaan jopa hyödyntää korona-aikaa omassa liiketoiminnassaan tuomalla esimerkiksi uusia digitaalisia palveluja asiakkailleen, Neilimo sanoo.

Keskustelumme ajoittuu elokuun alkuun, jolloin koronan toinen aalto oli hämärän peitossa. Pohdimme koronan vaikutuksia yrityksiin sekä sitä, miten selviämme ja miltä maailma näyttää, kun tulevaisuus on sumun peitossa.

Rohkeasti markkinoille Yritykset ovat koronasta huolimatta pääosin paremmassa kunnossa kuin 1990-luvun alun lamassa. Taseet ja omavaraisuus kannattelevat.

Perusasiat korostuvat: yritysten kilpailuedut, ymmärrys asiakastarpeista ja kyky palvella asiakasta paremmin kuin kilpailijat.

Koronaoloissa markkinoinnin pitää olla kunnossa. Nyt ei ole oikea aika säästää itseään hengiltä.

– Markkinointi on veturi, joka auttaa liiketoimintaa rullaamaan. Koro-

nan myötä markkinointi hyppää voimakkaasti digimaailmaan. Digitaalisuus merkitsee yhä enemmän alustataloutta, jossa keskisuuret ja suuret yritykset tarjoavat yhteistyössä tuotteita ja palveluja kuluttajille tai toisille yrityksille, Neilimo sanoo.

Koronakeväänä myynnin ja markkinoinnin kampanjat vedettiin jäihin.

Niinpä nyt ei juuri tiedetä, mitkä keinot toimivat poikkeusaikoina. Yksi kuitenkin on varmaa.

– Kun ihmisten fyysinen liikkuvuus vähenee, myös liikepaikkojen rooli pienenee. Niinpä tuotemarkkinointi korostuu. Samalla nousee saatavuuden merkitys, Helsingin yliopiston strategisen markkinoinnin ja johtamisen professori Petri Parvinen sanoo.

– Kun voit varmistaa edellisenä päivänä tavaran saatavuuden seu-

26

MM320_24-29_teema.indd 26

31.8.2020 10.22

raavaksi päiväksi ja tarjota tästä varman tiedon asiakkaalle, olet vahvoilla.

Saatavuusmarkkinoinnin tukena on trimmattu logistiikka. Sushiannoksia etätyöläisille kuljettavat ravintolat ovat oiva esimerkki. Edellispäivänä tilatut ja valmiiksi maksetut annokset valmistetaan aamuyön tunteina ja toimitetaan lounasaikaan asiakkaille. Tehokas logistiikka takaa kymmenien asiakkaiden palvelun parin tunnin aikaikkunassa.

Parvinen tutkii muun muassa, miten kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaikuttavat teollisuuden eri lohkoihin. Se, mitä ihmiset syövät, ostavatko he autoja ja minne he matkustavat, pakottaa yrityksiä muuttamaan liiketoimintaansa.

Korona-aika tuo kysynnän muutoksiin uudet kierteet.

– Sosiologit sanovat, että yhteiskunnat nousevat lamoista ja kriiseistä sellaisina kuin niiden piti puheen tasolla olla ennen kriisiä. Koronakriisi on realisoinut monia muutoksia nopealla tahdilla, Parvinen sanoo.

Johtajuus punnitaan

”Markkinointi on liiketoiminnan veturi”, Kari Neilimo sanoo.

Monissa suomalaisyrityksissä johtajuus kulminoituu korona-aikana epävarmuuden lieventämiseen, selustan varmistamiseen ja henkisen turvallisuuden luontiin. Näin ei tarvitse olla.

– Arvostan suuresti yrityksiä, joissa aktivoidutaan ja tehdään uusia hyökkäysskenaarioita markkinoille.

Vanhasta luopuminen ja uuden kurssin ottaminen ovat todellista johtajuutta, Parvinen sanoo.

Parhaiten hän tuntee yrityksiä, joiden hallituksissa hän toimii. Par-

vinen nimeää Picnicin, joka on kehittänyt konseptiaan korona-aikana etätyöläisten lounassyömiseen ja take away -annosten tekemiseen.

– Molok on toinen esimerkki. Se on kehittänyt jätteiden kierrätystä hajaasutusalueilla niin, että kierrätettävän materiaalin korttelikeräyspisteet on tehty houkuttelevaksi tavaksi hoitaa jätehuolto. Tällaiset ratkaisut korostuvat nyt, kun ihmiset viettävät aiempaa suuremman osan ajastaan kotona, Parvinen sanoo.

Musta joutsen yllätti Korona on Neilimon mukaan ilmiönä niin sanottu musta joutsen: sitä ei ole osattu ennakoida, sen vaikutuksia ja etenemistä ei tunneta, ja siksi siihen reagointi on vaikeaa.

Yllätettyinä yritykset tekivät päätöksiä siitä, miten ne selviävät hengissä. Kevättalvella päätöksenteossa korostuivat maksukyvyn säilyttäminen ja suunnitelmat siitä, mitä tehdään, jos yrityksen henkilöstö sairastuu.

Maksukyvyn säilyttäminen merkitsi säästökuureja eli lomautuksia ja irtisanomisia, markkinoinnin jäädyttämistä, investointien lykkäämisiä sekä osingonmaksusta pidättäytymistä.

Koronan vaikutukset ovat vaihdelleet toimialojen välillä ja myös niiden sisällä. Hotellit, liikenne ja ravintolat kärsivät eniten, samalla kun ruoan, urheiluvälineiden, maalien, terassilautojen, kesämökkien ja polkupyörien kauppa kävi ennätysvauhtia.

Teollisuudessa osa yrityksistä selvisi kuivin jaloin ja osa kärsi pahoin.

Voittajat innovoivat uutta Kun yritykset selvisivät pahimmasta säikähdyksestä, ne lähtivät huhtikuussa miettimään kolmea skenaariota kriisistä selviämiseksi: Pahin malli lähti olettamuksesta, että kriisi pitkittyy ja talous on toistaiseksi suljettu.

Keskimmäinen malli oletti kysynnän putoavan 30 prosenttia ja kriisin vaikuttavan syksyyn 2020. Optimistisin skenaario oletti 10 prosentin laskua markkinoilla ja nopeaa toipumista.

Myynti&Markkinointi

MM320_24-29_teema.indd 27

27

31.8.2020 10.22

TAK AISIN K ASV UUN

– Monet yritykset ovat selvinneet kriisistä toistaiseksi paremmin kuin ne itse olettivat. Esimerkiksi taksien käyttöaste putosi 30 prosenttiin normaalista maalis-huhtikuussa mutta nousi kesän aikana yli 70 prosenttiin, Neilimo sanoo.

Loppukevään ja kesän aikana toimialojen sisällä tapahtui jakautumista niihin, jotka jäivät kärvistelemään kysynnän heikkenemiseen, ja niihin, jotka lähtivät ennakkoluulottomasti innovoimaan uutta. Ravintola-alalla muodostui uusia toimintatapoja, kun fine dining -paikat alkoivat toimittaa arkiruokaa kotiin etätyöläisille.

– Osa yrityksistä onnistui mukautumaan muuttuneeseen kysyntään, innovoimaan uutta ja luomaan uuden liiketoimintamallin, Neilimo sanoo.

Digitaalisuuden läpimurto Koronan kiihdyttämä verkkokauppa ja ihmisten pysyminen kotona ovat vauhdittaneet perinteisen tavaratalokaupan alamäkeä, mikä näkyy muun muassa Helsingin keskustan liikkeiden autioitumisena. Yritykset, joil-

la on helppokäyttöiset ja asiakasta opastavat verkkokaupat sekä sujuva logistiikka, menestyvät.

– Jos digitaalisia valmiuksia ei ole ollut ennestään, on niiden hankkiminen ollut nopeasti muuttuvana korona-aikana lähes mahdotonta, Neilimo sanoo.

Suomen talous palautuu korona­ shokista rahalla ja sen kierrättämisellä.

– Investointihalu ja -valmius ratkaisee. Samalla viennin pitää olla kunnossa. Esimerkiksi Turun telakan säilyttämä puolen miljardin tilaus oli iso asia, sillä se merkitsee kokonaisuutena 2,5 miljardin talousvaikutuksia, Parvinen sanoo.

Pieniä yrityksiä Parvinen neuvoo investoimaan niihin asioihin, jotka on suunniteltu vuodelle 2021.

– Uutta pitää rakentaa niin, että ollaan markkinoilla valmiita vuonna 2021.

Näin saadaan etumatkaa nii-

hin, jotka nyt arpovat ja empivät, Parvinen sanoo.

Jos rahaa ei pankeista heru liiketoiminnan sakkaamisen vuoksi, yrittäjien on syytä investoida omia rahojaan.

– Perheen tai kuolinpesän tililtä kannattaa kaivaa rahoitus. Omalla rahoituksella on iso psykologinen efekti yrityksen toimintaan, kun sitoutuminen lisääntyy omaehtoisen rahoituksen myötä, Parvinen sanoo.

Toisen aallon vaarat Jos koronan toinen aalto on pahempi kuin ensimmäinen, tilanne on erittäin vakava.

”Jokaisen on nyt katsottava, miten voi itse kiihdyttää positiivista muutosta”, Petri Parvinen sanoo.

28

MM320_24-29_teema.indd 28

31.8.2020 10.22

Pahimmillaan syntyy Neilimon kuvailema koronayhtälö: kysyntä pienenee, liikevaihto pienenee, kassavarat hupenevat, tarvitaan lainaa, pankki kysyy vakuuksia, vakuuksia ei liikevaihdon supistuessa ole, lainaa ei saa, ja yritys joutuu vaikeuksiin.

Jos Eurooppa menee kiinni, siellä ei investoida. Silloin Suomessa suljetaan isoja tehtaita, työntekijöitä lomautetaan, kotimarkkinoiden kysyntä heikkenee, yritysten rahoitus vaikeutuu ja yritysten tulot putoavat.

Kevään ja kesän kokemukset auttavat yrityksiä kuitenkin kestämään toista aaltoa, kun yrityksissä osataan järjestää etätyö ja tiedetään, mitä markkinoiden muutoksiin sopeutuminen vaatii.

– Yritysten suunnittelua helpottavat kokemukset siitä, minkä tuoteryhmien myynti putoaa ja kuinka paljon ja minkä kysyntä nousee, kun ihmiset jäävät kotiin, Parvinen sanoo.

Luova tuho ja luottamus Parvinen muistuttaa tutusta luova tuho -ilmiöstä, joka tarkoittaa kriisien

tervehdyttävää vaikutusta: tehokkaat toimintatavat korvaavat vanhat tehottomat.

– Asioita on tehty vanhaan malliin ja jopa väärin. Jokaisen on nyt katsottava, miten voi itse kiihdyttää positiivista muutosta, Parvinen sanoo.

Kun toinen aalto iskee, pitää Neilimon mukaan huolehtia ihmisten luottamuksesta.

– Ihmisten täytyy oppia koronasta huolimatta luottamaan tulevaisuuteen ja käyttämään rahaa normaalisti. Meille käy huonosti, jos ihmiset menevät mökeilleen ja alkavat keittää nokkosista keittojaan, Neilimo sanoo.

Toinen aalto pudottaa joka tapauksessa talouden aktiivisuuden 80– 90 prosenttiin normaalista, kun ihmiset eivät liiku ja kuluta.

– Vaikeuksista huolimatta luotan suomalaisyrityksiin, sillä niissä on hyvät valmiudet kohdata koronan toinen aalto, Neilimo sanoo.

”

ASIOITA ON TEHTY VANHAAN MALLIIN JA JOPA VÄÄRIN. Suomen etuna on monipuolinen yrityskenttä. Talouskriisin aikanakin on voittajia, jotka pitävät kansantalouden rattaat pyörimässä.

Isot kyllä pärjäävät kriisien yli vaikka valtion tulella, mutta 18 000 viennistä riippuvaisesta pk-yrityksestä osa on haavoittuvia.

– Meidän on turvattava pk-vientiyritysten jatkuvuus kriiseissä, jottei totaalista tuhoa pääse tapahtumaan, Parvinen sanoo. ◆

1990-luvun lama oli eri maata 1990-luvun alkuvuosien lama raastoi suomalaisia yrityskenttää laajalla rintamalla. Työttömyys nousi pahimmillaan 17 prosenttiin. Laman syyt olivat pääasiassa kotoperäisiä, ja Neuvostoliiton kaatuminen vielä pahensi tilannetta.

Yritysten omavaraisuusaste oli tuolloin usein vain 20 prosenttia, monilla oli niskassa iso ja korkeakorkoinen valuuttalaina, valtiovalta ylläpiti yliarvostettua markkaa, palkat nousivat kovaa vauhtia, kustannuskilpailukyky heikkeni, ja osa yrityksistä oli osallistunut 1980-luvun korkeariskiseen sijoitustoimintaan.

Lopulta Suomen pankki devalvoi markan vuonna 1991, mikä oli viimeinen niitti valuuttalainojen varassa toimineille pk-yrityksille.

Nyt tilanne on toinen.

– Koronan aiheuttama talouslama on puhdas kysyntälama, jota on pyritty hoitamaan sekä kansallisilla että kansainvälisillä elvytyspaketeilla. Rahaa on markkinoilla kulutukseen, taloustieteen professorina useissa yliopistoissa toiminut hallitusammattilainen ja SOK:n johdossa pitkään ollut Kari Neilimo sanoo.

Myynti&Markkinointi

MM320_24-29_teema.indd 29

29

31.8.2020 10.22

TAK AISIN K ASV UUN

Nuori ja nälkäinen Juhani Järvensivu oli tuotantotalouden opiskelija, josta leivottiin toimitusjohtaja puolessatoista kuukaudessa.

Ensimmäisen vuoden kiireet olivat hyvää valmennusta koronakevääseen.

TEKSTI MAARIT KROK KUVAT TIMO PORTHAN

A

siakaspalvelija, myyjä, ostaja, rahoitusneuvottelija… Vielä kolme vuotta sitten Juhani Järvensivu vastasi lähes yksin Fiksuruoka.fi-verkkokaupan pyörittämisestä. Hän oli paitsi toimitusjohtaja myös yrityksen ainoa kokopäiväinen työntekijä. Yrityksen perustaja Richard Lindroos oli apuna iltaisin ja viikonloppuisin, ja lisäksi palkkalistoilla oli muutama osa-aikainen työntekijä.

Toimitusjohtajan pesti tuli Järvensivulle yllätyksenä kesken opintojen.

Keväällä 2017 hän oli yksi Aalto-yliopiston tuotantotalouden opiskelijoista, jotka olivat Fiskarsilla esittelemässä opintoprojektiaan.

Järvensivu teki esiintymisellään ilmeisen vaikutuksen Fiskarsin logistiikan hankinnoista vastaavaan Lindroosiin, sillä hetkeä myöhemmin nuorukaisen puhelin soi; Lindroos halusi Järvensivun mukaan vasta perustamansa hävikkiruokayrityksen toimintaan.

– Suunnilleen puolitoista kuukautta kävimme keskusteluja ja päädyimme lopulta siihen, että minä luotan häneen ja hän minuun. Pis-

timme firman puoliksi, ja minusta tuli sen toimitusjohtaja. Tässä vaiheessa yrityksen varasto oli vielä Ricken autotallissa. Ricke oli tehnyt päivätyönsä ohella kaiken työn ostoista tilausten postittamiseen, Järvensivu kertoo.

Työ tekijäänsä opettaa Hypätessään toimitusjohtajan saappaisiin Järvensivu oli vasta 22-vuotias. Nyt 26-vuotiaalla on kokemusta ja näkemystä yrityksensä kaikilta osa-alueilta asiakaspalvelusta rahoituksen hankintaan.

”

TÄSSÄ TYÖSSÄ TULOKSET PUHUVAT PUOLESTAAN.

30

MM320_30-33_Henkilö.indd 30

31.8.2020 10.28

Juhani Järvensivu oli vasta 22-vuotias hypätessään toimitusjohtajan saappaisiin. ”Päädyin tähän onnekkaan sattuman kautta”, hän sanoo.

Myynti&Markkinointi

MM320_30-33_Henkilö.indd 31

31

31.8.2020 10.28

TAK AISIN K ASV UUN

Järvensivu uskoo, että etämyynti lisääntyy tulevaisuudessa yhä enemmän ja kynnys fyysisille tapaamisille kasvaa.

– Aluksi tein lähes kaiken itse.

Avasin toimittajasuhteita ja tein ostot heiltä. Iltaisin tein digimainontaa ja samaan aikaan juoksin tapaamassa rahoittajia ja kilpailutin varastokumppaneita. Siinä oli niin paljon yhdelle miehelle, ettei oikein mitään pystynyt tekemään hirveän syvällisesti.

Opinnot ovat edelleen kesken, mutta se ei näytä harmittavan nuorta yrittäjää. Kokemusta oli aluksi vähän, mutta kiireiset vuodet ovat tuoneet paljon käytännönläheistä oppia.

– Olin ehtinyt olla muutaman kuukauden tuotantotalouden killan, Prodeko ry:n, yrityssuhdevastaavana.

Olin siis tottunut tapaamaan uusia ihmisiä, kuuntelemaan heidän tarpeitaan ja löytämään heille sopivia ratkaisuja. Mutta ei minulla ollut kokemusta oikeastaan mistään, mitä tässä työssä olen tehnyt: ei tiiminvetämisestä, ei elintarvikebisneksestä tai verkkokaupasta, ei rahoituksesta, Järvensivu nauraa.

Fiksu Ruoka Oy oli ensimmäinen hävikkiruokayritys Suomessa, joten aluksi yhteistyökumppanit ja asiakkaat tuli vakuuttaa konseptin toimivuudesta. Yritys tekee ostot suoraan elintarvikevalmistajilta, -maahantuojilta ja -tukkukauppiailta.

– Työni on nykyäänkin monessa mielessä myymistä, mutta ensimmäisenä vuonna koko idea piti myydä valmistajille, maahantuojille ja tukkuketjuille. Vaikka olimme ostava asia-

”

IKÄÄNI EI OLE KOSKAAN ERITYISESTI KYSEENALAISTETTU.

kas, uusi konsepti piti esitellä heille sellaisena, että yhteistyöhön kannattaa lähteä.

Muutaman kuukauden kokemus yrityssuhdevastaavan tehtävästä auttoi sanavalmista yrittäjää, kun tämä lähti hankkimaan rahoitusta ja tapaamaan potentiaalisia rahoittajia. Myös rekrytointi on Järvensivun mukaan pitkälti yrityksen myymistä.

– Etenkin aluksi, kun ei ollut vielä mitään näyttöjä eikä kukaan tuntenut yritystä, sai aika paljon myydä meitä ja puhua kavereita töihin, Järvensivu naurahtaa.

Kevät tarjosi haasteita Ensimmäisen vuoden kiireet olivat hyvää harjoitusta mennyttä kevättä ajatellen. Kun Suomeen julistettiin poikkeustila ja ihmiset pysyttelivät kotona, ruoan verkkokauppa kasvoi räjähdysmäisesti. Ensimmäisten viikkojen ajan moni pelkäsi, että elintarvikkeet ja päivittäistavarat loppuvat kesken.

32

MM320_30-33_Henkilö.indd 32

31.8.2020 10.28

Poikkeustila näkyi myös Fiksuruoka.fi:n tilauksissa. Maalis-toukokuussa myynti triplaantui, ja kesälläkin tahti on jatkunut kiivaana.

Kova kasvuvauhti on iloinen asia, mutta se tuo myös haasteita.

– Haasteita on ollut paljon. Emme ole aina pystyneet toimittamaan tuotteita asiakaslupauksemme mukaisesti 1–3 arkipäivässä. Tästä olemme avoimesti viestineet asiakkaille, Järvensivu kertoo.

Myös markkinointisuunnitelmat ja mainontakonseptit menivät kerralla uusiksi, kun koronakriisi alkoi. Se vaati uskallusta ja rahallista panostusta.

– Kaikki kampanjamme menivät uusiksi, koska halusimme olla ajankohtaisesti tilanteessa mukana ja mainostaa siihen liittyviä asioita, esimerkiksi läheisten auttamista. Otimme myös uusia kanavia haltuun ja olemme tehneet paljon esimerkiksi televisiomainontaa. Olemme tehneet mainontaa tavallaan kädestä suuhun, sil-

lä kampanjat ovat vaihtuneet todella nopeasti, Järvensivu kertoo.

Markkinoinnistakin Järvensivu vastasi aluksi yksin. Mainontaa tehtiin mahdollisimman yksinkertaisesti, ja käytössä oli vain muutamia kanavia, kuten Facebook, Google ja sähköpostimainonta. Vuoden 2018 keväällä yritys palkkasi markkinointijohtajaksi aiemmin Smartlylla vaikuttaneen Riku Poutasen.

– Riku on ihan sairaan hyvä siinä, mitä hän tekee: digimainonnan optimoinnissa, automaatiossa ja kaikessa analytiikassa. Meidän mainontamme on tosi pitkälti Rikun kädenjälkeä.

Markkinointia alettiin tehdä fiksusti oikeastaan vasta silloin 2018.

Markkinointitiimissä on Poutasen lisäksi viisi työntekijää. Fiksu Ruoka hoitaa itse koko markkinointiprosessi sisällöntuotannosta optimointiin ja medioiden ostamiseen asti.

– Se on meille supertoimiva malli.

Sisällöstä tulee meidän näköistä, ja se

on tosi välitöntä. Se on myös kustannustehokkaampaa, eli voimme tehdä sisältöä paljon enemmän kuin tuotantoyhtiön kautta voisimme.

Vahvuutena nälkäinen tiimi Järvensivu kertoo keväästä varsin neutraalisti ja rauhallisesti, vaikka takana on pitkiä päiviä ja lukuisia haasteita. Yrittäjänäkin hän on pyrkinyt pitämään yhden vapaapäivän viikossa.

Hyvästä tuloksesta on kiittäminen tiimiä, mikä käy ilmi moneen otteeseen.

Järvensivu puhuu jatkuvasti ”meistä”. Toimitusjohtaja, joka vastasi ensimmäisen vuoden ajan lähes kaikesta itse, voisi hyvin puhua itsestään ja omista saavutuksistaan. Sen sijaan hän puhuu toistuvasti siitä, mitä tiimi on saavuttanut.

– Meidän kovin onnistumisemme on ollut ehdottomasti se, että olemme saaneet rekrytoitua jengiä ja vielä ihan huipputyyppejä. Kaikki ovat paljon minua parempia siinä, mitä tekevät. Minun ei tarvitse yhtään mikromanageerata, vaan voin sparrailla taustalla.

Kolme vuotta sitten kokoaikaisia työntekijöitä oli vain yksi ja tilauk­sia tuli päivässä yhdestä kahteen. Nyt tilauksia tulee päivässä noin tuhat ja työntekijöitäkin on jo 18. Tiimi on Järvensivun mukaan nuori ja innokas.

– Ei sillä nuoruudella ole merkitystä, mutta porukalla on nälkä kehittää asioita eteenpäin.

Ikä ei tosiaan ole ongelma. Järvensivu on kokeneempi konkari kuin moni muu hänen ikäisensä.

– Ikääni ei ole koskaan erityisesti kyseenalaistettu. Enemmänkin koen, että se on ollut vahvuus. On myös ollut helppo yllättää sijoittajat ja kumppanit positiivisesti. Tässä työssä tulokset puhuvat puolestaan. Sitä kautta olen saanut myös uskottavuutta toimitusjohtajana. ◆

Kevät ja kesä olivat kiireistä aikaa Järvensivulle, mutta pari viikkoa hän ehti pitää lomaa saaristossa.

Myynti&Markkinointi

MM320_30-33_Henkilö.indd 33

33

31.8.2020 10.28

TAK AISIN K ASV UUN

Kahden aallon välissä Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus uskoo, että palvelusektori elpyy tasaisesti syksyn aikana.

Suomen talouden toipuminen koronan ensimmäisestä aallosta hämmästyttää kansantalouden tietäjiä. Tulevaankin voidaan katsoa luottavaisesti, kunhan riskit tiedostetaan.

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT ETLA

E

tlan ennustepäällikkö Markku Lehmus on yllättynyt talouden nopeasta elpymisestä kevään jälkeen.

– Meillä näyttää ihmeellisen hyvältä. Palautuminen koronan ensimmäisestä aallosta on ollut odotettua nopeampaa, Lehmus sanoo.

Yllätys näkyy selvästi, kun vertaa Etlan ennusteita.

Vielä toukokuun lopussa julkaistu Toimialakatsaus ja Suomen talousennuste 1/2020 lupasi tälle vuodelle kahdeksan prosentin bruttokansantuotteen laskua. Samaa kahdeksan prosentin laskua ennustettiin myös teollisuuden ja palveluiden tuotannolle.

Elokuussa julkistettu kuukausittainen toimialaraportti kertoi teollisuustuotannon laskun olleen toukokuussa keskellä koronaa vain neljä prosenttia, kun se oli samaan aikaan EU:ssa 21 prosenttia.

Nopeammin kuiville kuin finanssikriisistä – Olemme jälkisyklinen talous, johon talouden kriisit iskevät viiveellä, Lehmus sanoo.

Jälkisyklisyydellä tarkoitetaan sitä, että investointitavaroita tuottavilla teollisuusyrityksillämme on pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat tilauskirjat. Siksi kriisi ei tunnu niiden toiminnassa heti vaan vasta sitten, kun tilauksien mahdollinen väheneminen vaikuttaa niiden toimintaan.

34

MM320_34-37_Etla+vinkit.indd 34

31.8.2020 12.28

elektroniikka ja venekauppa ovat pärjänneet hyvin.

Elpymistä koko palvelusektorilla Sekä kuluttaja- että liike-elämän palvelut elpyvät Lehmuksen mukaan hyvällä sykkeellä syksyn aikana. Tämä edellyttää, että epidemia pysyy jokseenkin aisoissa. Pieneen takaiskuunkin on varaa.

– Vaikka näkisimme koronan toisen aallon, se ei välttämättä tarkoita merkittävää uutta kriisiä, vaan lähinnä nyt alkaneen hyvän kasvun pysähtymistä tai pientä laskua.

”

TERVEYDENHUOLTOA EI OLE SAATU TOIMIMAAN TEHOKKAALLA TAVALLA.

1996–2020

25 10 5 0 -5 -10 -15 -20

2020

2018

2016

2014

2012

2010

2008

2006

2004

2002

2000

1998

1996

-25

Vaikka Lehmus suhtautuu optimistisesti hallituksen hybridistrategiaan, pitää hän sen toimeenpanoa sekavana. Se onkin suurin riski sille, että lievää pahempi toinen aalto toteutuu.

Mediamainontaan käytetty nettoeuromäärä ilman rivi-ilmoituksia. 6/2020 verrattuna 6/2019.

LÄHDE: TEOLLISUUSTUOTANNON VOLYYMI-INDEKSI, TILASTOKESKUS

20

Kolme riskiä kummittelee

Mediamainonnan muutokset

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 25

Etlan ennusteissa niin sanottu Wmalli eli kaksi peräkkäistä nopeaa laskua on riski muttei perusennuste.

– Olemme optimistisia, että Suomen hallituksen hybridistrategia onnistuu jatkossakin ja onnistumme pitämään epidemian aisoissa, Lehmus kertoo.

Optimismiin antaa aihetta se, että monet taloutemme veturit eli isot kansainväliset teollisuusyrityksemme ovat julkistaneet odotuksia parempia osavuosikatsauksia. Osalla myös tilauskirjat näyttävät paremmilta kuin vuosi sitten.

– Esimerkiksi Koneen hisseillä on vahva kysyntä Kiinassa, jonka teollisuus on palautunut hyvään kasvuun ja jossa infrahankkeisiin investoidaan vahvasti. Kokonaisuutena suomalaisilla suuryrityksillä on hyvä kriisinkestävyyskyky.

Painotuotteet Sanomalehdet Kaupunki- ja noutolehdet Aikakauslehdet

- 25,4 % - 38,7 % - 28,7 %

Televisio Radio

- 22,8 % - 32,6 %

Verkkomedia

- 15,1 %

Elokuva Ulkomainonta

- 88,9 % - 59,3 %

Yhteensä

- 27,7 %

LÄHDE: KANTAR TNS, MEDIAMAINONNAN MUUTOSMITTARI 6/2020.

Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen talous on niiannut lievemmin kuin finanssikriisin aikana vuosina 2008–2009.

– Koronakriisissä kyse on ollut pitkälti palvelualojen yritysten kysynnän nopeasta laskusta, joka on jo osittain palannut ennalleen.

Palvelualojen toukokuun tuotantolukujen pudotukset edellisvuoteen verrattuna olivatkin synkkiä: matkatoimistot -74 %, hotelli- ja ravintolaala -57 %, mainostoimistot - 22 % sekä kuljetus ja varastointi -20 %.

– Mainonnan volyymi putoaa tänä vuonna todennäköisesti kymmenen prosenttia tai hieman yli, Lehmus ennustaa.

Pahiten kärsineistä ravintola-, hotelli- ja matkailuyrityksistä ravintolat toimivat jo nyt samalla volyymilla kuin ennen koronaa.

Myös kuluttajakaupassa on ollut monia aloja, joilla kauppa on käynyt viime vuotta paremmin jopa koronan pahimpina kuukausina.

– Kun ihmiset eivät ole päässeet palveluiden pariin, he ovat satsannet muuhun kulutukseen. Erityisesti urheiluvälineet, rautakauppa, kodin

Myynti&Markkinointi

MM320_34-37_Etla+vinkit.indd 35

35

31.8.2020 12.28

TAK AISIN K ASV UUN

”

Kaikki mediat kärsivät mediamainonnan laskusta.

Eri tuotteiden ja palveluiden mainonnassa oli huimia eroja.

Esimerkiksi

PESUAINEIDEN MAINONTA KASVOI 26 PROSENTTIA samalla kun matkailun ja liikenteen mainos­eurot putosivat 59 prosenttia. Isoja pudotuksia nähtiin myös kosmetiikan, elintarvikkeiden ja rakennusalan mainonnassa.

– Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä ei ole saatu toimimaan tehokkaalla tavalla, ja ongelmia on sekä testauksessa että tartuntojen jäljityksessä.

Myös kansalaisten käytöksessä piilee riskejä, jotka voivat suistaa Suomen kevättä pahempaan koronakurimukseen. Monet ihmiset eivät enää välitä suosituksista, esimerkiksi turvavälien, käsihygienian tai maskien osalta.

Jos riskit laukeavat yhtä aikaa, ne voivat kumuloitua kohtalokkaasti: pandemia leviää yhteiskunnassa laajalle, talous suljetaan, ihmisten varovaisuus kasvaa, kysyntä heikkenee, ja yritykset joutuvat vaikeuksiin.

Teollisuutemme rakenteessa telakkateollisuus on koko kansantaloudelle riski. Samalla tavalla, kun se on nousukauden kiihdytyksessä merkittävä moottori, vetää se kriisissä helposti koko Suomea alaspäin. Yhdenkin risteilytilauksen peruuntuminen on laajojen alihankintaketjujen vuoksi usean miljardin euron riski.

– Valtio on taannut risteilytilauksia, mikä on iso riskikeskittymä. Jos se laukeaa samaan aikaan, kun koko toimiala kärsii, lankeaa veronmaksajille iso lasku. Tämä on muutenkin kasvavalle valtionvelalle harmittava lisä.

Kolmantena riskinä Lehmus nostaa suomalaisyritysten hintakilpailukyvyn ylläpitämisen. Meillä palkankorotukset sovittiin ennen koronakriisin laukeamista toisin kuin muutamissa kilpailijamaissa, joissa palkkojen sopiminen lykättiin kriisin jälkeiseen aikaan.

– Näyttää siltä, että olemme menossa ensi vuoteen isommilla palkankorotuksilla kuin kilpailijamaat, ja palkkaliukumamme eivät perinteisesti ole joustaneet alaspäin, kuten esimerkiksi Saksassa. Kun palkat eivät reagoi samalla tavalla kuin kilpailijamaissa, sopeudumme muuttuvaan tilanteeseen lisääntyvänä työttömyytenä. Se on pitkä ja kivulias tie, josta toipuminen ottaa aikansa, Lehmus varoittelee. ◆

Markku Lehmus on talouskehityksen suhteen optimisti, vaikka mahdollisia riskejäkin on useita.

36

MM320_34-37_Etla+vinkit.indd 36

31.8.2020 12.28

TEKSTI MAARIT KROK KUVAT YHTIÖT

VINKIT

Koronakevään selviytyjiä Keväällä moni yritys kohtasi vastoinkäymisiä, mutta samaan aikaan kirjattiin monta selviytymistarinaa.

Puhdasta ilmaa

Toimintaa taustalla

HENGITYSSUOJAIMIA ja kirurgisia kasvosuojia val-

JAMIX OY:N kevät olisi voinut olla hyvin erilainen.

mistavan Lifa Airin liiketoiminta kasvoi räjähdysmäisesti kevään aikana.

– Liiketoiminnat Suomessa ja Euroopassa olivat vain murto-osan Kiinan-liiketoiminnasta ennen koronaa. Koronan myötä liikevaihto kasvoi merkittävästi myös Suomessa, Lifa Airin hallituksen puheenjohtaja Vesa Mäkipää kertoo.

Huhtikuussa yhtiö solmi sopimuksen Huoltovarmuuskeskuksen kanssa hengityssuojainten toimittamisesta. Aiemmin yhtiöllä oli tehdas vain Kiinassa, mutta tänä vuonna perustettiin uusi tehdas myös Suomeen.

Yli kolmen vuoden kehitystyön seurauksena markkinoille tulee tänä syksynä myös kaulaan ripustettava henkilökohtainen ilmanpuhdistin 6GCool, joka Mäkipään mukaan on globaalisti tarkasteltuna ylivoimaisesti paras innovaatio koko alalla.

– Tulevaisuudessa hyödynnetään yhä enemmän puhdas ilma -teknologiaa. Emme ole välttämättä se yhtiö, joka korjaa taloudellisen hyödyn, mutta me olemme tiennäyttäjiä, Mäkipää sanoo.

Lähes kaikki yhtiön 2 500 asiakkaasta on ravintoloita. Yhtiön toiminta perustuu ohjelmaan, jonka avulla ravintolat ylläpitävät ruokalistoja ja reseptiikkaa. Asiakassuhteet ovat pitkiä, ja niiden solmimiseen käytetään aikaa jopa vuosia.

Kevät koettelikin enemmän Jamixin asiakkaita kuin yhtiötä itseään. Yhtiön ohjelmisto on täysin etäkäytettävä, joten niin Jamixin työntekijät kuin yhtiön asiak­kaatkin saattoivat vaivattomasti työskennellä kotoa käsin.

– Keväällä asiakkailla oli kerrankin aikaa käydä tietokantojaan läpi, joten myös meidän ohjelmaamme käytettiin normaalisti.

Käyttötukeenkin tuli puheluita lähes tavalliseen tapaan, Jamix Oy:n toimitusjohtaja Mikko Jaatinen kertoo.

Uutta puhtia kehitysrahoituksella PUHTI LAB OY:N ydintoimintaa ovat hyvinvoinnin mittaamiseen keskittyvät laboratoriotestit. Asiakkaat voivat tilata valitsemansa tutkimuspaketin, käydä yhteistyölaboratoriossa näytteenotossa ja lukea sitten kotona selkeän raportin tuloksistaan.

– Perjantaina 13. maaliskuuta myynti oli 80 prosenttia pienempi kuin edellisen viikon perjantaina. Myös seuraavina viikkoina myynti oli noin 70 pro-

senttia normaalia pienempi, toimitusjohtaja Tero Era sanoo.

Akuutin tilanteen pelasti keväällä Business Finlandilta saatu kehitysraha. Rahoituksen turvin liiketoimintaa oli mahdollista jatkaa kehittämällä uutta kotitestiä.

– Kun rajoituksia toukokuussa alettiin purkaa, oli myös tärkeää aktivoitua markkinoinnissa, jotta saimme palautumisen käyntiin liiketoiminnassa, Era sanoo.

Myynti&Markkinointi

MM320_34-37_Etla+vinkit.indd 37

37

31.8.2020 12.28

MM A 125 V UOTTA

Etusijalla asiakkaan tunteminen Puhelinala on kokenut suuren muutoksen muutamien vuosikymmenten aikana. Asiakassuhteiden ylläpitäminen ja tiimin voima ovat kuitenkin olleet arvossa kaikkina aikoina niin kuparikaapeleita kuin it-palveluita myydessä.

TEKSTI EEMELI SARKA KUVAT EEMELI SARKA JA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

38

MM320_38-42_MMA125.indd 38

31.8.2020 10.45

B Bengt Ahti vei toisinaan asiakkaitaan Velkuan saarelle. ”Kauppoja syntyi välillä silakkarysälläkin”, hän muistelee.

engt Ahti meni ensimmäisen kerran Salmisaaren kaapelitehtaalle töihin vuonna 1963. Vuosikymmenten aikana tittelit ja yhtiön nimi muuttuivat useaan kertaan. Uransa aikana hän työskenteli alkutuotannosta myyntisopimusten kirjoittamiseen asti. Vuonna 2010 hän eläköityi myyntipäällikkönä 47 työvuoden jälkeen.

Ensimmäiset työtehtävät silloisella Suomen Kaapelilla olivat laboratoriossa kaapeleiden lopputarkistuksessa tarkistusmittauksien parissa. Siellä hän kuitenkin huomasi nopeasti, että

koaksiaalikaapeleiden valmistajat tienasivat puolet enemmän, ja siirtyikin pian valmistuksen pariin. Kaapeleita tehtiin vain kesäisin kotimaan markkinoille, välillä kellon ympäri. Talvet sama puhelinpuolen osasto työskenteli kertauskoneella, joka niputti paperieristeisiä kuparikaapeleita käyttövalmiiksi tuotteiksi.

Parin vuoden jälkeen Ahti lähti hakemaan lisäkoulutusta ruotsinkielisestä teknillisestä oppilaitoksesta, Tekniska Läroverketista. Siihen aikaan opetus oli pitkälti teoriapainotteista liituoppia, ja kesät hän viettikin kaapelitehtaalla keräämässä koulutuksen vaatimaa harjoittelua. Vuonna 1967 työnantajan nimi vaihtui Nokian Kaapeliksi, kun Suomen Kaapelitehdas, Nokian Paperi ja Suomen Kumitehdas yhdistyivät.

Ahti valmistui teknikoksi vuonna 1969, jolloin oli pulaa tekniikan alan työpaikoista. Kaapelitehtaalla eräs työnjohtaja kuitenkin innostui, kun kuuli Ahdin olleen jo aiemmin töissä tehtaalla koneita ajamassa.

– Haastattelussa työnjohtajat olivat väitelleet, pystyykö yksi henkilö ajamaan kahta konetta samaan aikaan, mikä minun mielestäni oli mahdollista. Ei mennyt kauaa, kun puhelin soi ja minulle tarjottiin vuorotyönjohtajan paikkaa, Ahti muistelee.

Nuorena esimieheksi Osaston tuotantopäällikön sairastuttua vuonna 1971 paikkaa tarjottiin Ahdille. Työ oli mielenkiintoista ja haastavaa. Siihen aikaan tuotantopäällikkö palkkasi kaikki henkilöt ja neuvotteli palkat.

– Myös tilaukset ja koneiden ajolistat olivat tuotantopäällikön vastuulla.

Monta kertaa heräsin öisinkin ja mietin, meniköhän nyt kaikki värit ja viivat oikein papereihin.

”Asiakkuussuhde lähtee siitä, että myyt itsesi asiakkaalle”, Juuso Malinen sanoo.

Myynti&Markkinointi

MM320_38-42_MMA125.indd 39

39

31.8.2020 10.45

MM A 125 V UOTTA

Bengt Ahti aloitti työuransa Suomen Kaapelin laboratiossa.

Tehtyään 47 vuoden työuran hän eläköityi myyntipäällikkönä.

Esimiesaseman saavuttaminen nuorena oli hankalaa 70-luvulla, ja haasteita on tänäkin päivänä. Telia Inmics-Nebulan sales executive Juuso Malinen oli vastaavassa tilanteessa uransa alkupuolella.

– Olin ollut vasta puoli vuotta yrityksessä, Soneran myyntiständillä, kun siirryin kahden kaupungin myyntivetäjäksi. Henkilöstössä oli pitkän linjan myyntikonkareita ja 10– 15 vuotta minua vanhempia ihmisiä.

Siitä selvittiin pitämällä keskusteluyhteys avoimena molempiin suuntiin.

Tärkeää oli, ettei yrittänyt esittää mitään, mitä ei ole, Malinen toteaa.

Myyntiala vei mukanaan Malisen tarkoituksena oli viipyä ensimmäisessä työpaikassaan, kun-

nes jatkaisi poliisiammattikorkeakouluun, mutta myyntiala vei mennessään. Seinäjoen ja Vaasan alueen myyntivetäjänä toimiessaan häntä pyydettiin Tampereelle Soneran kivijalkaliikkeeseen. Työ oli perinteistä operaattorin kivijalkamyyntiä: laitteita ja liittymiä kuluttajille ja pienyrittäjille.

– Asiakassuhde lähtee alkuvaiheessa siitä, että myyt itsesi asiakkaalle, jolloin asiakas luottaa sinuun. Henkilökemialla on suuri merkitys. Yksittäinen asiakas ostaa pikemminkin ihmiseltä eikä yritykseltä. Samoin isojen asiakkaiden kanssa on pystyttävä ihmisenä vakuuttamaan asiakkaan päättävät henkilöt. Myös tuotteen on oltava vakuuttava, mutta suhde ja luottamus rakentuvat pitkälti ihmisen ympärille, Malinen kertoo.

”

NYKYISESSÄ ROOLISSANI OLEN OPPINUT ARVOSTAMAAN TIIMIN VOIMAA.

40

MM320_38-42_MMA125.indd 40

31.8.2020 10.45

Kivijalkaliikkeissä myyjien osaaminen oli Malisen mukaan erittäin suuressa roolissa. Asiakkaat eivät olleet samalla tavalla tietoisia tuotteista ja niiden ominaisuuksista. Nykyään asiakkailla on enemmän tietoa, ja heiltäkin voi oppia uusia asioita.

– Suurasiakkaat hyödyntävät myös paljon konsultteja kauppoja tehdessään. Siellä ei välttämättä ole osaamista asioista, jotka eivät ole yrityksen ydinliiketoimintaa. Tällaisessa keskustelussa myyjän ja myyntitiimin taitotieto ostajan vakuuttamisessa korostuu. Muuten se menee helposti hintakilpailuun, jossa voittaa halvin, ei paras, Malinen sanoo.

Bengt Ahti siirtyi tuotannosta myynnin pariin vuonna 1988 Salmisaaren tehtaan toiminnan muutettua Kirkkonummen Pikkalaan ja Vantaalle.

– Minulle myyjänä oli suuri etu siitä, että olin ollut pitkään tuotannossa ja tiesin, mistä puhuin, Ahti toteaa.

Asiakassuhteita on pidettävä yllä Tuotetietouden lisäksi myyjän on myös tunnettava asiakkaansa. Ahti

huomasi tämän jo 1980-luvun lopulla.

– Silloin kierrettiin ympäri Suomea ja tunnettiin asiakkaat. Henkilöt eivät riidelleet, vaikka asiat saattoivat riidellä. Jos neuvottelut eivät sujuneet, kauppa unohdettiin ja palattiin seuraavalla kerralla asiaan. Silloin nimenomaan henkilösuhteet olivat erittäin tärkeitä, Ahti huomauttaa.

Malisen mukaan asiakassuhteista pidetään parhaiten huolta jatkamalla yhteydenpitoa kauppojen jälkeenkin, eikä anneta niin sanottua perävalotakuuta.

– Pitäisi pyrkiä olemaan yksi askel asiakkaan edellä. Asiakas pitää tuntea, jolloin heille osaa kertoa uusista asiois­ta, jotka helpottavat heidän liiketoimintaansa. Asiakkaan ja hänen liiketoimintansa ymmärtäminen vaatii paljon yhteydenpitoa ja keskustelua, mutta siten asiakassuhde myös pysyy hyvin yllä, Malinen kertoo.

Ennen koronaa Maliselle kertyi asiakastapaamisten takia yli 40 000 kilometriä vuodessa. Samoissa lukemissa liikkuivat myös Ahdin kilometrit, ja niiden lisäksi vuodessa kertyi parisataa hotelliyötä. Siihen aikaan

”

PITÄISI PYRKIÄ OLEMAAN YKSI ASKEL ASIAKKAAN EDELLÄ.

Juuso Malinen suunnitteli uraa poliisina, mutta myyntiala vei mennessään.

Myynti&Markkinointi

MM320_38-42_MMA125.indd 41

41

31.8.2020 10.45

MM A 125 V UOTTA

Bengt Ahti ja Juuso Malinen olivat nuoria noustessaan esimiesasemaan. asiakkaita kestittiin vielä runsaasti – niin ravintoloissa kuin esimerkiksi Turun saaristossa Velkualla, jonne Ahti vei usein asiakkaitaan.

– Samaan paikkaan meneminen osoittautui hyväksi ratkaisuksi, kun varsinaisen tapaamisen jälkeen jäätiin vielä istumaan iltaa yhdessä.

Kauppoja syntyi välillä silakkarysälläkin istuessa. Kalaakin tuli, Ahti muistelee.

Toimintaa rakennetaan yhdessä Kivijalkaliikkeessä työskennellessä Malisella oli tiimi lähellä, kun päivittäistä työtä tehtiin sama katon alla. Hänen mukaansa on tärkeää, että työyhteisössä pystytään olemaan onnellisia muidenkin onnistumisista, vaikka välillä kilpailtaisiinkin hyvässä hengessä.

– Nykyisessä roolissani olen oppinut arvostamaan tiimin voimaa. Poikkeusaikana olemme pyhittäneet lähes joka aamulle yhteisen kahvihetken, joka on antanut lisävoimaa päi-

”

PITÄÄ MUISTAA, ETTEI KUKAAN SAA YKSIN AIKAAN MITÄÄN. viin, viikkoihin ja kuukausiin. Tiimillä on todella iso merkitys, hän toteaa.

Myös Ahti piti tärkeänä, että työsuhteet olivat työpaikalla kunnossa ja kaikkien piti vetää yhtä köyttä. Sooloilua ei katsottu hyvällä, vaan toimintaa oli rakennettava yhdessä.

– Pitää muistaa, ettei kukaan saa yksin aikaan mitään. Sekä tuotannon että myynnin porukat ovat olleet hyviä. Yhdessä asiat tehdään, ja se, joka luulee yksin menestyvänsä, ei tule koskaan pärjäämään. ◆

Bengt Ahti • Suomen Kaapelitehtaan laboratorio, 1963 • Koaksiaalikaapelin valmistus, 1964 • Opiskelemaan Tekniska Läroverketiin, 1966 • Vuorotyönjohtaja, Nokian Kaapeli, 1969 • Tuotantopäällikkö, 1971 • Myyntipäällikkö, 1988 • Eläkkeelle 2010 • Eläköitymisen jälkeen liittyi heti MMA:n Seniorikiltaan. Toimii nykyään Seniorikillan puheenjohtajana eli oltermannina.

Juuso Malinen • Myyjä, Sonera-ständi, 2011 • Pohjanmaan Team Leader, 2011–2012 • Sales agent, Sonera-kauppa, 2012–2017 • Account Manager, Alueellinen B2B-myynti, 2018 • Sales executive, Telia Inmics-Nebula, 2018–

42

MM320_38-42_MMA125.indd 42

31.8.2020 10.45

TUTKITTUA

Urapalveluista JOKAISELLE JOTAKIN Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA selvitti urapalvelujen kehittämistarpeita. Ilmeni, että alan lisäkoulutukset ovat tarpeellisia. Myös työpsykologin palvelut koetaan tärkeäksi, vaikka niitä ei hyödynnetäkään laajalti.

TEKSTI NINA GARLO-MELKAS

Myynti&Markkinointi

MM320_43-45_tutkittua.indd 43

43

31.8.2020 9.50

TUTKITTUA

M

yynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA teetti kesäkuussa jäsenilleen kyselyn, jossa selvitettiin urapalveluiden kehittämistarpeita. Selvitys on MMA:n kehityspäällikkö Samuli Myllyharjun mukaan osa järjestössä toteutettavaa jäsenyydenhallinnan kokonaisuudistushanketta. Uudistusten myötä jäsenistölle pyritään jatkossa tarjoamaan yhä enemmän räätälöityä, henkilökohtaista urapalvelua.

– Halusimme nostaa henkilökohtaiset palvelut tapetille aiempaa tarkemmin. Eri palvelumuodot kiinnostavat eri elämänvaiheessa olevia jäseniä, emmekä voi odottaa, että kaikki tarjoamamme urapalvelut kiinnostaisivat kaikkia samalla tavalla, Myllyharju toteaa.

MMA on ottanut käyttöön uuden CRM-järjestelmän, jonka ansiosta jäsenistön tarpeiden ymmärtäminen on aiempaa helpompaa.

– Nyt tiedämme esimerkiksi sen, ketkä ovat osallistuneet koulutuksiimme, joten voimme kohdentaa koulutuksiamme entistä paremmin, Myllyharju sanoo.

Urapalvelukyselyyn vastasi yhteensä 232 myynnin ja markkinoinnin ammattilaista. Työsuhteisia vastaajia oli yhteensä 213 eli noin 92 prosenttia vastaajista. Eniten vastaajia oli 51–60-vuotiaiden ikäryhmässä (45 %) ja vähiten alle 30-vuotiaissa (3 %). Vastauksen antaneista valtaosa eli 58 prosenttia oli miehiä. Järjestön jäsenmäärä on kaiken kaikkiaan noin 20 000.

Nostetta uralle Urapalveluihin lukeutuvat palkkaneuvonnan, uraneuvonnan ja työpsykologin palvelut sekä koulutuspalvelut.

– Kyselyn vastauksissa ei ilmennyt suuria yllätyksiä. Aiempien tutkimusten perusteella osasimme jo odottaa, että osa tarjoamistamme palveluista

”

TYÖPSYKOLOGIN PALVELUUN HAKEUTUMINEN ON EHKÄ SUHTEELLISEN KOR­KEAN KYNNYKSEN TAKANA. on suhteellisen tuntemattomia, Myllyharju sanoo.

Esimerkkinä Myllyharju mainitsee työpsykologipalvelut. Peräti 97 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, ettei ole hyödyntänyt kyseistä palvelua uransa aikaisten haasteiden tukemiseen. Merkittävä syy tähän on Myllyharjun mielestä kulttuurinen: valtaosa MMA:n jäsenistöstä on miehiä, ja työn luonne on itsenäinen ja suorittava, jolloin työpsykologin palveluihin ei helposti turvauduta.

– Työpsykologin palveluun hakeutuminen on ehkä suhteellisen kor­ kean kynnyksen takana. Taustalla on toki myös hieman suomalaista kulttuurihaastetta sekä meitä koskettavaa markkinointihaastetta sen osalta, miten tuoda esille palvelun edut.

Myllyharju korostaa, että yleisesti voidaan sanoa, että MMA:n nuorempi jäsenistö arvottaa urapalvelut kokonaisuutena korkeammalle kuin pidempään alalla olleet.

– Uran alkuvaiheessa koetaan esimerkiksi henkilökohtainen urasparraus tärkeämmäksi kuin lähellä eläkeikää. Samoin palkkaneuvonta on uran alkuvaiheessa tärkeämpää kuin loppuvaiheessa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, millaista omavastuuosuutta henkilökohtaisista urapalveluista – kuten esimerkiksi työpsykologipalveluista –

jäsenet olisivat valmiita maksamaan.

– Selvityksen mukaan noin tunnin kestävästä työpsykologin vastaanottokäynnistä ollaan valmiita maksamaan omasta lompakosta 40—50 euroa eli noin neljännes siitä hinnasta, mitä palvelun hankinta MMA:lle maksaa, Myllyharju sanoo.

Koulutus kiehtoo MMA tarjoaa monenlaisia kurssivaihtoehtoja, joiden avulla voi kehittää omaa osaamistaan ja liiketoimintaa itselleen sopivaan tahtiin. Selvityksessä ilmeni, että 66 prosenttia vastaajista on jo hyödyntänyt MMA:n nykyistä koulutustarjontaa.

– Koulutukset ovat keihäänkärki meidän palveluvalikoimassamme oikeusturvan ja työttömyysturvan ohella. Osaamisen kehittäminen koetaan tärkeäksi etenkin nyt, kun alalla on iso murros käynnissä ja digitalisaatio muuttaa merkittävästi alan työnkuvaa ja saa aikaan uusia osaamisen tarpeita, Myllyharju kuvaa. ◆

MMA:n kehityspäällikkö Samuli Myllyharjun mukaan erityisesti nuoret arvostavat henkilökohtaista urasparrausta.

44

MM320_43-45_tutkittua.indd 44

31.8.2020 9.50

Miten tärkeäksi jäsenpalveluksi koet MMA:n tarjoamat palkkaneuvonnan palvelut (sähköinen Palkkatutka ja henkilökohtainen palkkaneuvonta)?

0 = ei yhtään tärkeä, 10 = erittäin tärkeä, n = 216 60

Vastaajien määrä

50 40 30 20 10 0 0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Miten tärkeäksi koet MMA:n tarjoaman henkilökohtaisen työpsykologipalvelun?

0 = ei yhtään tärkeä, 10 = erittäin tärkeä, n = 191 30

Vastaajien määrä

25 20 15 10 5 0 0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Miten tärkeäksi koet MMA:n tarjoaman henkilökohtaisen uraneuvonnan valmennuspalvelun (tuottajana tällä hetkellä UP Partners Oy)?

0 = ei yhtään tärkeä, 10 = erittäin tärkeä, n = 204 60

Vastaajien määrä

50 40 30 20 10 0

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Myynti&Markkinointi

MM320_43-45_tutkittua.indd 45

45

31.8.2020 9.50

LIIKENNE

Uusi tieliikennelaki korostaa ennakointia suojatietä lähestyttäessä.

Uusi tieliikennelaki tuo joustoa Uuden tieliikennelain myötä katukuvaan ilmestyy uusia liikennemerkkejä.

Lakiuudistus myös korostaa tienkäyttäjien ennakointivelvollisuutta.

TEKSTI TIMO KIISKI KUVAT LIIKENNETURVA

K

esäkuussa voimaan tullut uusi tieliikennelaki on autoilijan kannalta monin paikoin entistä joustavampi ja seuraa muun Euroopan kehitystä.

Edellinen tieliikennelaki oli vuodelta 1981.

– Ei silloin osattu ajatella automaattiautoja ja liikennemuotojen lisääntymistä. Maailma ja samalla liikenne ovat muuttuneet 40 vuodessa paljon, joten oli aika päivittää myös tieliikennelaki. Vaikka lakihanke oli iso ja mittava, sen uudistukset ja muutokset ovat käytännössä tienkäyttäjän kannalta aika pieniä, sanoo liikenneja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

Uuden tieliikennelain myötä varoitus- ja sulkuviivat sekä sulkualueet maalataan aina valkoisella värillä. Keltaista väriä käytetään enää tilapäisissä liikennejärjestelyissä. Tiemerkintöjen muuttamisen siirtymäaika on kolme vuotta. Uusi liikennemerkki varoittaa jalankulkijoista myös ilman suojatieviivoja.

46

MM320_46-47_liikenne.indd 46

31.8.2020 10.50

Punainen takavalo pimeällä ajaessa on nyt pakollinen varuste polkupyöräilijälle.

Valon voi kuitenkin pyörän sijasta kiinnittää vaikka takkiin tai reppuun.

Autoilijalle muutos näkyy ensisijaisesti useina uusina liikennemerkkeinä ja pikemminkin joustoina kuin sanktioina. Muun muassa tiemerkintöjen väritykseen tuli muutoksia 1.6.2020 lähtien. Jatkossa varoitusja sulkuviivat sekä sulkualueet merkitään valkoisella myös kaksisuuntaisilla ajoradoilla. Käytännössä muutos on kosmeettinen: yhtenäisen valkoisen sulkuviivan ylittäminen on samalla tavalla kiellettyä kuin keltaisenkin.

– Muutoksella seurataan muun Euroopan kehitystä. Uudistus tuo myös säästöjä, koska sulkuviivojen maalaaminen voidaan tehdä samalla värillä eikä samalle tiekohteelle tarvitse mennä kahteen kertaan, Pohjonen sanoo.

Talvirenkaat sään mukaan Yhdistyvien ajokaistojen yhteyteen ryhdyttiin kesäkuusta alkaen lisäämään vetoketjuperiaatteen käyttämiseen velvoittavia liikennemerkkejä. Uusi liikennemerkki velvoittaa siirtymään jatkuvalle ajokaistalle vuorotellen muut ajoneuvot huomioiden.

– Tällä pyritään välttämään sumppujen muodostumista paikkoihin, joissa kaksi ajokaistaa yhdistyy yhdeksi kaistaksi. Esimerkkinä voisi mainita Heinolan Lusin suoran, kun tullaan Helsingin suunnasta, Pohjonen sanoo.

Talvirenkaiden käyttövelvoite laajenee marraskuusta maaliskuuhun, kun se ennen ulottui joulukuun alusta helmikuuhun. Samalla laki kui-

Talvirenkaiden käyttövelvoite laajenee marraskuusta maaliskuuhun, mutta samalla laki myös joustaa enemmän: talvirenkaita on käytettävä, jos sää tai keli sitä edellyttää.

tenkin joustaa enemmän: talvirenkaita on käytettävä, jos sää tai keli sitä edellyttää.

Joillekin teille voidaan nyt määrätä vähimmäisnopeus.

– Teoriassa poliisi voi tietysti sakottaa merkin noudattamatta jättämisestä, mutta sitä tässä ei haeta. Pyrkimyksenä on ruuhkien välttämiseksi ohjata mopojen ja traktoreiden kaltaisia rakenteellisesti hitaammin kulkevia ajoneuvoja pois näiltä tieosuuksilta, Pohjonen sanoo.

Vähäisissä liikennerikkomuksissa vanhan rikesakon korvaa liikennevirhemaksu.

Takavalo pakolliseksi Uudistettu laki korostaa tienkäyttäjän ennakointivelvollisuutta. Se velvoittaa muun muassa autoilijaa olemaan entistä varovaisempi lähestyessään suojatietä.

Polkupyöräilijöille punainen takavalo pimeällä, hämärällä tai huonolla säällä ajaessa tulee pakolliseksi. Pyörän lisäksi sen voi kiinnittää myös esimerkiksi takkiin tai reppuun.

Uudistetun lain myötä myös pyöräilijän liikkumisympäristö laajenee. Pyöräkatu on kokonaan uusi katutyyppi, jossa pyöräilijät ja autoilijat käyttävät samaa tietä. Myös perinteiset pyörätiet muuttuvat yksisuuntaisiksi, jos niitä ei erikseen merkitä kaksisuuntaisiksi.

– Pyöräkatu tulee taajamiin tieosuuksille, joilla maksiminopeus on noin 30 kilometriä tunnissa. Vaikka autot ja pyöräilijät käyttävät samaa katua, pyöräilijä on tien ensisijainen käyttäjä. Autoilijan on siis sovitettava nopeutensa pyöräilijän nopeuteen.

Pyöräkatu rauhoittaa jalkakäytävän vain jalankulkijoiden käyttöön, kehuu Pyöräliitto ry:n toiminnanjohtaja Matti Koistinen. ◆

Henkilö- tai pakettiautolla saa vetää nyt jarrutonta ja enintään 750-kiloista kevytperävaunua 100 kilometrin tuntinopeutta, jos tiekohtainen nopeusrajoitus sen sallii. Aiemmin tällaisen yhdistelmän nopeusrajoitus oli 80 km/h. Valtaosa matkailuvaunuista on kuitenkin painavampia, joten matkailuvaunuyhdistelmien nopeuteen lakiuudistus ei juuri vaikuta.

Myynti&Markkinointi

MM320_46-47_liikenne.indd 47

47

31.8.2020 10.50

TYÖ JA VAPA A-AIK A

Täyskaato ennakkoluuloille Keilailu ei ole voimalaji, vaikka monet niin luulevatkin. Veli Matti Hämäläinen toivoisi lajin parin lisää uusia harrastajia.

TEKSTI MAARIT KROK KUVAT TIMO PORTHAN

R

iihimäen keilahallissa soi musiikki ja keilat kolisevat. Veli Matti Hämäläinen tekee kaadon toisensa perään.

– Tätä on tehty vuodesta 1973 lähtien. Olin oppikoulun toisella luokalla, ja koulukaveri pyysi minua mukaansa keilaamaan, kun hänen isänsä ei päässyt lauantain harjoitusvuorolle. Viikkoa myöhemmin minulla oli jo oma ratavuoro, omat keilapallot ja kaikki, Hämäläinen nauraa.

Ainoastaan perheen perustaminen vei harrastuksen tauolle. Hämäläinen oli hallilta pois toistakymmentä vuotta.

Keilapiireissä sana kuitenkin kiirii.

Kun Hämäläinen muutti 17 vuotta sitten Riihimäelle, paikallisen keilahallin hallimestari tuli pyytämään hänet takaisin radalle.

– Keilahalleilla vanhempi ikäpolvi on tuntenut minut pikkupojasta saakka. Nyt alan itse olla tätä vanhempaa polvea, tai oikeastaan keski-ikäistä, sillä tässä lajissa pelaajat ovat ikävä kyllä aika vanhoja.

Keilailu on kaikkien saatavilla Myyntiedustajana 30 vuotta työskennellyt Hämäläinen on tottunut kiertämään Suomea työn ja harrastusten perässä. Oikeastaan pitäisi sanoa, et-

Veli Matti Hämäläinen on nykyään myös Riihimäen keilailuliiton puheenjohtaja.

48

MM320_48-51_Keilailu.indd 48

31.8.2020 11.01

”

MINULLA ON AUTOSSA AINA KEILAVEHKEET MUKANA.

Myynti&Markkinointi

MM320_48-51_Keilailu.indd 49

49

31.8.2020 11.01

TYÖ JA VAPA A-AIK A

Keilailu ei ole voimalaji. Siksi se sopii Veli Matti Hämäläisen mukaan niin lasten kuin ikäihmistenkin harrastukseksi.

tä harrastus on kulkenut aina mukana, kun työ on vienyt toiselle puolelle Suomea.

– Minulla on autossa aina keilavehkeet mukana, kassi ei paljon tilaa vie.

Työpäivän jälkeen voi aina suunnata hallille, sillä keilahalliverkosto on Suomessa hyvin kattava. Mukaan ei tarvitse kuin kassin, josta löytyy kolme palloa, pari paitaa ja keilakengät – eikä niitäkään tarvitse, ellei ole tosiharrastaja. Keilahallille voi nimittäin mennä matalalla kynnyksellä. Pukukoodia ei ole, ja kaikki tarvittavat välineetkin saa hallilta.

Myyntiedustajalle työ on siis ihanteellinen, ja Hämäläinen mielellään markkinoikin keilailua juuri myynnin ammattilaisille sopivana harrastuksena.

– Tämä on kyllä laji, joka sopii kaikille, sanotaanko viisivuotiaasta satavuotiaaseen. Keilata voi myös pyörätuolilla, ja jopa sokeille on omia MMkisoja, Hämäläinen huomauttaa.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:llakin on omaa keilailutoimintaa. Alueyhdistysten kautta on mahdollisuus harrastaa keilailua, ja joka vuosi MMA järjestää omat SM-kisatkin.

Lisää brändityötä Hämäläinen on solminut laajat verkostot ympäri Suomen niin työtehtäviensä puitteissa kuin keilahalleillakin. Valtaosa myyntikokemuksesta kertyi Hartwallilta, missä Hämäläinen työskenteli 20 vuoden ajan. Seuraavat kymmenen vuotta hän toimi

50

MM320_48-51_Keilailu.indd 50

31.8.2020 11.01

lyhyempiä aikoja eri yritysten myyntiedustajana. Viimeisin työnantaja oli tanskalainen lelualan yritys, jonka palveluksessa Hämäläinen oli neljä vuotta.

– Olin yrityksen ainoa myyntiedustaja Suomessa, ja helmikuussa työnantaja ilmoitti, että huhtikuun puolestavälistä olet vapautettu. Yritys päätti siirtyä nettikauppaan.

Myös moni muu myyjä jäi keväällä ilman töitä, kun yritykset joutuivat lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitään. Kilpailu työpaikoista on tällä hetkellä kovaa.

– Luotan vielä, että 57-vuotiaskin pääsee töihin. Tunnen monelta alalta asiakaspinnan. Olen myynyt muun muassa ensiaputuotteita ja liikelahjoja, mutta ehdottomasti vankin kokemus on elintarvikekaupan puolelta.

Myyntimiehen taidot tunnetaan myös keilailupiireissä. Hämäläinen valittiin muun muassa Riihimäen kei-

lailuliiton puheenjohtajaksi. Hän uskoo, että ulospäinsuuntautuneisuus ja sanavalmius ovat eduksi tässä tehtävässä, sillä keilailu tarvitsee tällä hetkellä brändityötä.

– Aika harva tietää, kuinka paljon arvokisamitaleja keilaajat ovat Suomeen tuoneet, Hämäläinen harmittelee.

”

TÄMÄ ON URHEILULAJI MUTTA MYÖS HUPILAJI.

Ennakkoluulot nurkkaan

Keskiviikkoiltapäivänä hallilla on vielä hiljaista. Muutama nuori mies ja eläkeläispariskunta mittelevät omilla radoillaan. Iltaisin tahti kiihtyy.

– Tämä on urheilulaji mutta myös hupilaji, Hämäläinen muotoilee.

Hohtokeilaus ja muu hupikeilaus on tuonut kiitettävästi kävijöitä halleille. Lajin pariin kaivattaisiin kuitenkin kiihkeästi uusia harrastajia, etenkin nuoria.

Keilahallit ovatkin usein auki myöhäiseen iltaan, arkisinkin jopa yhteentoista, ja viikonloppuisin osa hu-

pihalleista on auki kahteen asti yöllä.

Hämäläisen harmiksi keilailua kohtaan on ennakkoluuloja. Moni pelkää tulla hallille ensimmäistä kertaa.

– Hallille voi tulla kaveriporukalla ja nautiskella virvokkeita. Aloittelevat keilaajat saavat hallilta myös ohjausta niin halutessaan. Koskaan ei kannata lähteä harmittelemaan sitä, miksei saa heti kierrettä palloon. Tavoitteeksi voi ottaa vaikka sen, että saa pallon pidettyä 18 metrin pituisella radalla.

Kun Hämäläinen heittää pallon, se näyttää kevyeltä. Kovin raskasta keilailu ei olekaan, sillä se ei ole voimalaji. Laji vaatii keskittymiskykyä ja tarkkuutta, mutta ei voimaa. Pallon koonkin määrittää heittäjän oma koko ja voimataso.

Hyvinvointi edellä Nykyään Hämäläinen pitää hyvinvoinnistaan huolta paitsi keilaamalla myös karavaanarina. Se on toinen aihe, josta hän mielellään puhuu. Matkatyön tekeminen helpottuu, kun alla on matkailuauto. Myyntiedustajat viettävät ison osan työpäivistään tien päällä, joten omasta hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta.

– Kaikki kulkee mukana, ja on helppo pitää taukoja. Vaimokin sanoi minulle, että olin ihan eri ihminen, kun palasin hyvinvoivana kotiin reissun päältä.

Tänä päivänä työn rytmittämisestä ja taukoliikunnan merkityksestä puhutaan kaikkialla. Hämäläinen huomasi keilailun hyvinvointia lisäävän merkityksen jo vuosikymmeniä sitten.

– Nuorempana saatoin tulla keilahallille keskellä päivääkin, jos asiakkaan kanssa oli juuri ollut tiukka tilanne. Puoli tuntia keilahallilla auttoi saamaan ajatukset pois vaikeasta tilanteesta, ja taas pystyin jatkamaan aivan eri mielellä seuraavan asiakkaan luokse. ◆

Veli Matti Hämäläisen mielestä keilailu kaipaa nyt vahvaa brändityötä.

Myynti&Markkinointi

MM320_48-51_Keilailu.indd 51

51

31.8.2020 11.01

HY VIN VOINTI

Pitkä poissaolo hankaloittaa töihin paluuta

Työpaikalle palaaminen pidemmän tauon jälkeen voi olla haastavaa monesta eri syystä, mutta tilanteen ratkaisee yleensä avoimuus ja parempi kommunikointi. Pidempi tauko voi myös auttaa näkemään työn uusin silmin.

TEKSTI JA KUVAT EEMELI SARKA

J

o pelkän viikonlopun jälkeen töiden aloittaminen voi tuntua hankalalta, mutta mitä pidempi poissaolo on takana, sitä enemmän työhön paluu saattaa aiheuttaa haasteita. Poissaolon syylläkin on merkitystä.

Yleisiä haasteita ovat muun muassa epävarmuus omasta osaamisesta, kun asiat työpaikalla menevät koko ajan eteenpäin, sosiaalisen ympäristön aiheuttama jännitys sekä huoli työssä jaksamisesta, kun kotona rytmi on ollut hyvin erilainen. Ihmisten välillä on kuitenkin eroja, ja persoonal-

la on eniten vaikutusta siihen, kuinka vaikeaa töihin paluu tauon jälkeen on.

– Jos on peruspositiivinen ja avoin henkilö, tauon jälkeen paluukin on luultavasti helpompaa. Nuoret ovat yleensä ennakkoluulottomampia ja joustavampia, ja he uskovat itseensä enemmän. Vanhemmilla plussana voi olla pitkä kokemus erilaisista tilanteista, jolloin muutokset eivät hätkähdytä samalla tavalla, työpsykologi Maaret von Wright sanoo.

Työympäristölläkin on merkitystä.

Mitä dynaamisempi toimiala, sitä hankalampaa palaaminen voi olla, jos ei ole pystynyt pitämään it­seään ajan tasal-

la. Alalla, jossa muutokset ovat hitaampia, on palaaminen usein helpompaa.

Poissaolojen syyt vaihtelevat Sairausloma on yleinen syy pitkiin poissaoloihin, ja sen aikana yhteydenpito on todella tärkeää. Siten työterveys pysyy perillä ihmisen voinnista ja esimies pystyy tarvittaessa sopeuttamaan omaa toimintaansa sekä henkilön työnkuvaa poissaolon päättyessä.

– Jos poissaolo on ollut työstä johtuvaa, on todella tärkeää, että yhdessä työpaikalla mietitään, miten työhön palaamista voidaan tukea ja mi-

52

MM320_52-54_Hyvinvointi.indd 52

31.8.2020 11.05

Työpsykologi Maaret von Wright tietää, että persoonalla on eniten vaikutusta siihen, miten työhön palaaminen pitkän poissaolon jälkeen sujuu.

Myynti&Markkinointi

MM320_52-54_Hyvinvointi.indd 53

53

31.8.2020 11.05

Lomautukset voivat myös kasvattaa työyhteisön yhteishenkeä, sanoo Maaret von Wright. ihmetellä yhdessä ja auttaa toisia, von Wright muotoilee.

Uusia näkökulmia

tä työssä pitää muuttaa, ettei syy poissaoloon missään nimessä pääse toistumaan, von Wright toteaa.

Pitkälle sairauspoissaololle voi olla muitakin syitä, jotka eivät johdu työstä, mutta silloinkin yhteydenpito puolin ja toisin on tärkeää. Kun työntekijä pysyy ajan tasalla siitä, mitä työpaikalla tapahtuu, kynnys palata takaisin poissaolon jälkeen madaltuu. Yhteydenpidolla voidaan myös varmistaa, että työntekijä tuntee itsensä tervetulleeksi takaisin.

Perhe- tai opintovapaan kohdalla poissaolot ovat pidempiä ja työssä jatkaminen saattaa olla epävarmempaa. Silloin yhteydenpito ei yleensä ole niin aktiivista, ainakaan työnantajan puolelta, mutta sujuvan työhönpaluun varmistamiseksi olisi hyvä jollain tapaa pitää itsensä perillä työpaikan tapahtumista. Yhteydessä voi olla esimiehen sijaan vaikka työkavereihin, joiden kanssa tulee hyvin toimeen.

Lomautuksen seurauksena työporukka voi kokea vahvasti olevansa samassa veneessä, varsinkin jos koko työyhteisö on lomautettuna. Se riippuu kuitenkin myös siitä, kuinka hyvin työntekijöille on perusteltu lo-

mautusten syyt, ja siitä, näkevätkö he lomautuksen pakollisena pahana, jonka vaihtoehtona olisi kenties irtisanomisia.

– Kun lomautusten syyt ymmärretään, se saattaa nostaa yhteishenkeä ja edistää ajattelua siitä näkökulmasta, mitä me voimme yhdessä tehdä ja mitä minä voin tehdä sen eteen, että pärjäämme jatkossa ja työpaikat säilyvät. Jos koko työyhteisö palaa samaan aikaan työhön, on rytmin löytäminenkin yleensä helpompaa, kun voidaan

”

JOS ON PERUSPOSITIIVINEN JA AVOIN HENKILÖ, TAUON JÄLKEEN PALUUKIN ON LUULTAVASTI HELPOMPAA.

Moni tunnollinen ihminen saattaa tuntea syyllisyyttä poissaoloista, varsinkin kiireisessä työpaikassa.

Helposti ajatellaan, ettei saisi ottaa sairaus­lomaa tai olla muusta syystä poissa, kun työkuorma kaatuu muiden niskaan. Toisaalta on myös mahdollista, että pitkän poissaolon jälkeen kyseenalaistaa oman tarpeellisuutensa työpaikalla, kun huomaa, että asiat ovatkin hoituneet ilman omaa panosta.

– Avoin ja keskusteleva suhde esimieheen ja työkavereihin auttaa epäilyjen häivyttämisessä, mutta myös omalla toiminnalla on merkitystä.

Oman osaamisen päivittäminen ja kehittäminen parantaa työmarkkinakelpoisuutta, mutta samalla sillä on itsetuntoa kohottava psykologinen vaikutus. Olisi hyvä ajatella, että olen pätevä ja että maailmassa on monta muutakin minulle sopivaa työpaikkaa. Ei siis niin, että elämäni riippuu juuri tästä työpaikasta eikä minulla ole mitään, jos en enää kelpaakaan, von Wright kertoo.

Elämän väljemmät hetket, jolloin kiire tilapäisesti helpottaa, antavat tilaa ajatuksille. On normaalia miettiä, että voisi tehdä jotain ihan muutakin. Se, että ajattelee mitä haluaa tehdä, ei tietenkään tarkoita, että nykyisestä työstä välttämättä haluaisi pois.

– Prosessissa saattaa myös huomata, että minähän tykkään työstäni ja menen sinne mielelläni takaisin, jolloin motivaatio on aika kohdallaan.

Monesti pidemmän poissaolon aikana tulee myös työhön liittyviä parannusideoita, kun aivoilla on rauhallista luovaa aikaa. Työssä kiireen keskellä voi olla hankala nähdä niitä asioita, joita voisi kehittää tai joihin haluaisi paneutua. ◆

54

MM320_52-54_Hyvinvointi.indd 54

31.8.2020 11.05

MM A KOULUTTA A

MUISTA!

aina Koulutuksiin tulee n A: M M ua ut ilmoitta rin kautta. koulutuskalente nterin ale sk tu Vain koulu tautuoit ilm yt hd te ta ut ka n A: MM at ov miset koulutusedun piirissä.

Koulutuksia syksyllä 2020 Turvallista tietotyötä käytännönläheisesti

Aika: to 1.10. klo 13–16 Paikka: webinaari Kenelle: Kaikille työntekijöille asemasta ja kokemuksesta riippumatta.

Erityisen hyvin koulutus sopii organisaatioon perehdyttämisen osaksi, jolloin tietosuojan ja -turvan periaat­ teet saadaan viestitettyä uudelle työtekijälle heti hänen työuransa alussa.

Kouluttaja: Esa Riutta / Wistec Koulutuksessa käsitellään tietosuojaan ja -turvaan liittyviä asioita ja syvennetään tietoja, joka liittyvät henkilötiedon sääntelyyn ja määräyksiin.

Lisäksi saat käytännön työvälineitä hyvän tietosuojan periaatteiden toteuttamiseen.

Kurssi pohjautuu sekä yleiseen tietosuojaan että eri laiteohjelmistoihin. Erityispainotus on mobiililaitteiden ja omien työasemien turvallisessa käytössä sekä Windows- että Mac OS -työasemilla.

Fasilitoi verkossa toiminnallisesti ja osallistuvasti

Aika: ke 7.10. klo 9–12 Paikka: webinaari Kenelle: Kaikille, jotka haluavat etäkohtaamistemme olevan tuloksel-

lisia, voimauttavia ja inspiroivia kaikille osallistujille.

Kouluttaja: Esa Riutta / Wistec Koulutuksessa opit käyttämään toiminnallisia ja osallistavia harjoitteita virtuaalisissa palavereissa, webinaareissa ja koulutuksissa. Saat myös vinkkejä psykologisen turvallisuuden, luovuuden ja leikillisyyden lisäämiseen etäkohtaamisissa – ja opit käyttämään myös omaa kehonkieltäsi fasilitoijan tai osallistujan tietoisena työkaluna.

Kurssilla käytetään Zoom-videoalustaa.

Zoom-kokoustamisen perusteet

Tuottavampaa itsensä johtamista esimiehille

Kehitä vuorovaikutustaitojasi – onnistu sanavalinnoissasi

Aika: to 8.10. klo 9–12 Paikka: webinaari Kenelle: Esimiehille ja esimiehiksi aikoville, jotka haluavat kehittää itseään ja ajatteluaan itsensä johtamisessa.

Kouluttaja: Erica Selin / SelinSelin® Etä- ja lähityön yhdistäminen vaatii johtamiselta ja esimiestyöltä uusia otteita. Tässä etätyöpajassa pääset pohtimaan esimiestyön organisointia ja omaa ajankäyttöäsi sekä kehittämään hyvä työkaluja ja toimintatapoja esimiestyöhön.

Etätyöpaja toteutetaan Zoom-videoalustan avulla.

Aika: pe 16.10. klo 9–12 Paikka: webinaari Kenelle: Kaikille uusille Zoom-käyttäjille ja heille, jotka haluavat perehtyä Zoomilla kokoustamisen eri ominaisuuksiin.

Kouluttaja: Esa Riutta / Wistec Koulutuksessa tutustut Zoomin käyttöliittymän perusteisiin ja syvennyt verkkokouksen luomiseen ja käytäntöihin. Samalla opit, mitä eri ominaisuuksia Zoom mahdollistaa kokouksen pitäjälle ja osallistujalle.

Aika: to 12.11. klo 9–12 Paikka: webinaari Kenelle: Kaikille, jotka kehittää omia vuorovaikutustaitojaan työelämän eri tilanteissa.

Kouluttaja: Erica Selin / Selinselin® Etätyöpajassa saat hyviä vinkkejä ja eväitä sanavalintoihin, sanojen merkityksiin ja niiden taustaoletuksiin. Vuorovaikutteisessa työpajassa reflektoidaan omia kokemuksia yksin ja pienryhmissä sekä luodaan ja kootaan työkaluja eri vuorovaikutustilanteissiin.

Etätyöpaja toteutetaan Zoom-videoalustan avulla.

Myynti&Markkinointi

MM320_55_koulutuksia.indd 55

55

31.8.2020 11.07

HENKILÖSTÖESITTELY

Milla-botti jakaa tietoa automaattisesti

MMA:n verkkosivuilla kävijää tervehtii ensimmäisenä Milla, Leadoon kehittämä botti, jonka tarkoitus on palvella jäseniä mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti.

TEKSTI EEMELI SARKA

M

aaliskuussa korona­ epidemian yltyessä mo­ ni MMA:n jäsen kohta­ si yt-neuvotteluja ja lo­ mautuksia. Liiton sivuille valjastettiin botti jakamaan tietoa yhteydenottojen lisääntyessä.

Koronaepidemian ensimmäinen aalto lisäsi merkittävästi yt-neuvot­ telujen ja lomautusten määrää. Kun viime vuoden heinäkuussa laskennal­ linen työttömyys jäsenistössä oli 5,8 prosenttia, tänä vuonna se oli 16 pro­ senttia. Lomautusten myötä yhtey­ denotot liittoon lisääntyivät huimasti.

– Yhteydenotot alkoivat maalis­ kuussa sekä lakipuolelle että erityi­

Milla • Suomalaisen Leadoon rakentama botti.

• Suunniteltu valmiiksi erilaisia keskustelupolkuja eri aihealueista.

• Tähän mennessä lähes 7 000 keskustelua.

• Melkein puolet keskusteluista koskenut MMA Kassaa ja työttömyyspäivärahaa.

sesti työttömyyskassan puolelle. Lo­ mautukset olivat monelle ensim­ mäisiä työuralla, ja siinä tilanteessa asias­ta haluaa saada tietoa. Laitoim­ me nopeasti botin pystyyn vastaa­ maan usein toistuviin kysymyksiin, kertoo MMA:n kehityspäällikkö Samuli Myllyharju.

Milla-botti on suomalaisen myyn­ ti- ja markkinointiteknologiayritys Leadoon tekemä. Botilla voidaan au­ tomatisoida asiakaspalvelua valmiik­ si rakennetuilla keskustelurungoilla.

Siitä on ollut apua jäsenistölle kiireen keskellä.

– Seurasimme päivätasolla yhtey­ denottojen määrää työttömyyskas­ saan, jäsenpalveluihin ja lakipalve­ luun. Botin käyttöönotto leikkasi sel­ västi määriä ja ihmiset saivat sitä kaut­ ta tietoa. Keskusteluja on tähän men­ nessä käyty lähes 7 000, keskimäärin 50 kappaletta päivässä. Nyt tahti on jo jonkin verran rauhoittunut.

Työttömyyskassan sivuilla Milla keskittyy työttömyysturvaneuvon­ taan. Liiton etusivulla botti auttaa laajemmin myös muissa jäsenasiois­ sa. Lisäksi liiton alasivuilta löytyy vie­ lä oma versio. Tarkoituksena on kehit­ tää alasivujen botteja eteenpäin juuri kyseistä aihealuetta koskevaksi.

– Olemme kiinnostuneita robotii­ kasta ja automatiikasta, kuten Millan kaltaisista boteista, ja tutkimme lisää sitä puolta. Milla on tullut meille va­ kituisena työntekijänä, ja Millaa sekä alustaa, jolla hän työs­ kentelee, kehitetään jatkos­ sa entistä toimivammaksi.

Liitossa on aiemmin­ kin hyödynnetty automa­ tiikkaa asiakaspalvelus­ sa. Alkuvuodesta Onti­ me Research Solutions Oy:n kehittämän puhe­ lurobotin avulla tehtiin soittokampanja henki­ löille, joille jäsenlasku tulee paperisena. Kam­ panjalla kannustettiin siirtymään sähköiseen laskuun. Robottiin nau­ hoitettiin halutulla ää­ nellä viestejä, ja puhe­ lun vastaanottaja valit­ si numeronäppäimillä vaihtoehdon, jolla siir­ ryttiin eteenpäin.

– On parempi laittaa robotti töihin kuin soittaa itse muutama tuhat puhelua. Tehokas se on, kunhan vain järkeviä projekte­ ja löytyy, Myllyharju sanoo. ◆

56

MM320_56-57_Milla.indd 56

31.8.2020 11.08

”

ON PAREMPI LAITTAA ROBOTTI TÖIHIN, KUIN ITSE SOITTAA MUUTAMA TUHAT PUHELUA.

Myynti&Markkinointi

MM320_56-57_Milla.indd 57

57

31.8.2020 11.08

LAKIPALSTA

V

aikka lakimiehen työssä korostuvat riitaiset työsuhteen päättymistilanteet, valtaosa työpaikkojen vaihdoksista sujuu hyvässä hengessä.

Moni potee huonoa omaatuntoa jo työhaastatteluun mennessään ja pohtii, voiko työhaastatteluun edes mennä syyllistymättä johonkin rikkeeseen työnantajaa kohtaan. Selvää on, että työsuhteen aikana on oikeus hakea uutta työtä ja mennä myös työhaastatteluun. Etenkin kilpailevan yrityksen työhaastatteluun mennessään kannattaa kuitenkin jo ennalta miettiä, mitä tietoja nykyisestä työnantajasta ja työstään voi antaa ilman, että paljastaa salassa pidettäviä tietoja. Vastaan on ollut tapauksia, joissa haastateltavalta on tiedusteltu esimerkiksi suurimpien asiakkaiden tietoja, myyjälle asetettua budjettia ja sen toteutumista. eikä tällaisia tie-

Työpaikasta toiseen Uudet haasteet houkuttelevat joskus lähtemään hyvästäkin työpaikasta.

TEKSTI TUULI LAHIKAINEN KUVITUS JII ROIKONEN

58

MM320_58-59_lakipalsta.indd 58

31.8.2020 11.09

toja tule antaa. Samoin jos nykyisellä työnantajalla on taloudellisia haasteita tai muita ongelmia toiminnassaan, tulee tällaiset asiat jättää haastattelevan yhtiön itsensä selvitettäviksi.

Uusi sopimus ennen irtisanoutumista Jos työsopimuksen tekeminen tulee ajankohtaiseksi, kannattaa sopimus tehdä ennen irtisanoutumista nykyisen työnantajan palveluksesta.

Työsopimuksen tekemistä ei kannata jättää työsuhteen alkamisen jälkeiseen aikaan. Sopimuksessa voikin yl-

lättäen olla erilaisia ehtoja kuin mistä suullisesti on neuvoteltu, ja työntekijä voi joutua ikävään ”ota tai jätä” -tilanteeseen vanhan työsuhteen tultua jo irtisanotuksi tai päätyttyä.

Jos palkka esimerkiksi maksetaan kokonaan tai osin provisiona, ei asiaa tule jättää suullisen sopimisen tai edes sellaisen kirjauksen varaan, että provisiota maksetaan ”myöhemmin sovittavalla tavalla”. Tällaisessa tilanteessa ei voi olla varma, että myöhemmin sovittava provisio vastaa sitä, mistä osapuolet ovat suullisesti keskustelleet. Joskus provisiojärjestelmää ei rakenneta ollenkaan.

Uudessa työsopimuksessa on myös syytä huomioida mahdollinen koeaika. Koeaikana työsuhde on molemmin puolin purettavissa päättymään välittömästi ilman irtisanomisaikaa oikeastaan millä tahansa syyllä. Vaikka työsuhde purettaisiin hyvinkin lyhyen ajan kuluttua sen alkamisen jälkeen, on työntekijä lähtökohtaisesti sidottu työsuhteen päättymisen jälkeiseen kilpailukieltoon, jos tällaisesta ehdosta on sovittu.

Irtisanomisilmoitus kirjallisesti Usein työpaikkaa vaihtava miettii sopivaa irtisanoutumisajankohtaa. Lain kannalta riittävää on, että noudattaa irtisanomisaikaa. Irtisanoutua voi myös lomalla tai sairauslomalla ollessaan, jolloin irtisanomisaika kuluu päällekkäin loman tai sairausloman kanssa.

Irtisanoutumisilmoitukseen tulee kirjata ainakin irtisanoutumisen päivämäärä sekä työsuhteen päättymispäivämäärä. Irtisanoutuminen tulee lain mukaan toimittaa toiselle osapuolelle todisteellisesti. Ensisijaisesti siis siten, että pyytää työnantajan edustajalta allekirjoituksen itselleen jäävään irtisanoutumisilmoitukseen. Irtisanoutuminen voi tapahtua myös esimerkiksi sähköpostitse, jolloin työnantajalta tulee saada vastaus, joka osoittaa, että työnantaja on lukenut viestin ja saanut tiedon irtisa-

noutumisesta. Pelkkä sähköpostista tuleva automaattivastaus ei ole riittävä osoitus siitä, että irtisanoutuminen on mennyt työnantajan tietoon.

Velvoitteet säilyvät Irtisanomisajalla työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvoitteet ovat ennallaan. Työntekijä tekee työtä, ja työnantaja maksaa palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin vapauttaa työntekijän työvelvoitteesta, kannattaa ilmoitus pyytää kirjallisessa muodossa. Työvelvoitteen olemassaolosta riippumatta irtisanomisajalla ei voi tehdä kilpailevaa työtä tai edes valmistella kilpailevaa toimintaa. Työntekijän ei siis pidä irtisanomisajalla esimerkiksi osallistua uuden työnantajan tuotekoulutuksiin tai lähestyä asiakkaita millään tavalla, eikä uuden työnantajan tule lisätä tulevan työntekijän tietoja sivuilleen.

Työnantaja voi määrätä työntekijän irtisanomisajaksi talvilomakaudella talvilomalle ja kesälomakaudella kesälomalle kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Muunlaiset järjestelyt ovat mahdollisia vain yhteisesti sopimalla. Jos irtisanomisajalle osuvasta vuosilomasta on sovittu jo etukäteen, tulee loma pidettäväksi sovittuna ajankohtana. Jos irtisanomisaika päättyy loman aikana, maksetaan pitämättä jäänyt loma loppupalkassa rahana eli lomakorvauksena. Työnantaja voi vain poikkeuksellisessa tilanteessa kieltää jo sovitun loman pitämisen esimerkiksi keskeneräisten töiden loppuun saattamiseksi tai seuraajan perehdyttämiseksi. Tällöin työnantaja on velvollinen korvaamaan loman siirtymisestä tai peruuntumisesta aiheutuvan taloudellisen vahingon.

Työnantaja päättää siitä, miten työsuhteen päättymisestä tiedotetaan asiakkaille. Jos työnantaja ilmoittaa hoitavansa tiedottamisen, on työntekijän pidättäydyttävä yhteydenotoista. Etenkin kilpailijalle siirtyessään on syytä olla varovainen. Myös sähköpostin poissaoloviestin sisältö on viime kädessä työnantajan päätettävissä. ◆ Myynti&Markkinointi

MM320_58-59_lakipalsta.indd 59

59

31.8.2020 11.09

KYSY TYÖELÄ M ÄSTÄ

Kriisin vaikutuksia Kysy työelämään liittyvistä asioista, etsimme asiantuntijan vastaamaan kysymykseesi.

Kysymyksesi voit lähettää osoitteeseen: jasenpalvelu@mma.fi.

Kasvomaskin käyttö Työnantajani ilmoitti, että minun tulee käyttää kasvomaskia asiakastapaamissa. Voiko työnantaja velvoittaa tähän?

Työnantaja on työturvallisuuslain mukaan tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Esimerkiksi Työturvallisuuskeskus on todennut, että työnantajan velvollisuus on arvioida, tarvitseeko työntekijöiden käyttää kasvomaskeja työpaikalla tai työssä. Kasvomaskeja voidaan tarvita tilanteissa, joissa turvavälejä ei voida noudattaa, lähikontaktit kestävät yli 15 minuuttia ja on tarve suojata muita henkilöitä. Jos työnantaja päätyy siihen, että asiakastapaamisissa kasvomaskeja tulee käyttää, pitää työnantajan hankkia maskit ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijä on tällöin velvollinen käyttämään työnantajan hankkimia suojia ja noudattamaan työnantajan määräystä.

Kasvomaskit lisäävät hengitysvastusta, ja siksi esimerkiksi kaikille astmaatikoille kasvomaskien käyttöä ei suositella. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää keskustella asiasta työnantajan ja työterveyshuollon kanssa ja pyrkiä löytämään asiaan ratkaisu.

LAKIMIES TAIJA NUMMINEN

Maksukyvytön työnantaja Työnantajani ilmoitti, ettei pysty maksamaan tämän kuun palkkaani yhtiön vaikean taloustilanteen vuoksi. Miten minun tulisi toimia?

Kannattaa tehdä viipymättä palkkaturvahakemus. Valtio turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvan palkan ja muun saatavan maksamisen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta palkkaturvana. Palkkaturvahakemus pitää tehdä kolmen kuukauden kuluessa kunkin maksamatta jääneen palkkaerän erääntymisestä eli ajankohdasta, jolloin palkka olisi pitänyt maksaa. Palkkaturvahakemus tehdään sähköisesti tai toimitetaan ELY-keskukseen tai TE-toimistoon. Palkkaturva on käytännössä ainoa tapa varmistaa palkkasaatavan

saaminen, jos yhtiön maksukyvyttömyys osoittautuu pidempiaikaiseksi tai jopa pysyväksi. Palkkaturvasta voidaan maksaa enintään 15 200 euroa palkkasaatavia.

Palkan maksaminen on työsuhteessa työnantajan tärkeimpiä velvollisuuksia. Mikäli tämä laiminlyödään, on työntekijällä lähtökohtaisesti oikeus purkaa työsuhteensa päättymään välittömästi työnantajasta johtuvista syistä. Työntekijän tulee kuitenkin ennen työsopimuksensa purkamista varata työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi purkamisen perusteesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle harkitsevansa työsopimuksensa purkamista, mikäli palkkaa ei suoriteta tiettyyn päivään mennessä.

Työnantajalle tulee antaa näin mah-

60

MM320_60-61_kysyasiantuntijalta.indd 60

31.8.2020 11.17

”

KASVOMASKEJA VOIDAAN TARVITA TILANTEISSA, JOISSA TURVAVÄLEJÄ EI VOIDA NOUDATTAA.

dollisuus korjata sopimusrikkomus.

Tarkempien ohjeiden saamiseksi kannattaa olla yhteydessä MMA:n lakipalveluun.

LAKIMIES TAIJA NUMMINEN

Irtisanomisajan palkka Olen ollut keväästä asti kokoaikaisesti lomautettuna ja nyt työnantaja ilmoitti minulle, että työsopimukseni joudutaan irtisanomaan. Irtisanomisaikani on kaksi kuukautta, mutta työnantaja sanoi, että minulle ei tarvitse maksaa palkkaa irtisanomisajalta, koska olen lomautettuna.

Onko asia tosiaan näin?

Ei ole. Irtisanomisaikana ei voi olla lomautettuna. Työsopimuslaki säätää, että jos työnantaja irtisanoo lo-

mautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.

Eli on mahdollista ja todennäköistäkin, että työnantajalla ei ole tarjota sinulle työtä irtisanomisajaksi, mutta palkka sinulla on oikeus saada.

LAKIMIES TAIJA NUMMINEN

Takaisinottovelvoite Mitä tarkoitetaan takaisinottovelvoitteella?

Takaisinottovelvoitteella tarkoitetaan työnantajan velvollisuutta tarjota työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tar-

vitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Takaisinottoaika on neljä kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, on takaisinottoaika kuitenkin kuusi kuukautta. Koronaepidemian vuoksi työlainsäädäntöön on tehty väliaikaisia muutoksia, ja 1.4.–31.12.2020 irtisanottujen työntekijöiden takaisinottoaika on yhdeksän kuukautta.

Jos työnantaja laiminlyö velvoitteensa, on työnantajan velvollinen korvaamaan tästä aiheutuneen vahingon.

LAKIMIES TAIJA NUMMINEN

Myynti&Markkinointi

MM320_60-61_kysyasiantuntijalta.indd 61

61

31.8.2020 11.17

JÄSENEDUT

Urapalveluista lisää intoa työhön Koulutuksella ja aktiivisella urasuunnittelulla vahvistat asemaasi työmarkkinoilla. MMA tukee, neuvoo ja tarjoaa koulutuksia.

Valmennusta ja henkilökohtaista neuvontaa MMA:N jäsenten on mahdollista saada

henkilökohtaista valmennusta verkossa tai puhelimitse. Tarjolla on tukea työnhakuun, uralle ja yrittäjyyteen.

Jäsenetuna tarjoamme yhden edullisen valmennuspaketin (2 x 30 minuuttia) vuonna 2020. Valmennuksen omavastuu on 50 euroa.

Lisävalmennusta on mahdollista hankkia edulliseen jäsenhintaan. Valmentajina toimivat yhteistyökumppanimme valmennusyhtiö UP Partnersin asiantuntijat.

UP Partnersin palvelusta löydät myös urakehitykseen liittyviä webinaareja, joihin voit hankkia webinaarilipun edulliseen 20 euron omavastuuhintaan.

Toisen yhteistyökumppanimme, Urasammon, palvelusta löydät maksuttomia webinaareja ja webinaaritallenteita.

Videokirjasto 24/7 SUUNNITTELE työnhakuasi, edisty uratavoitteissasi asiantuntijoiden avulla.

Videot ovat katsottavissa 24 h/vrk. Valitse sopivin ajankohtasi itsesi kehittämiseen. Pääset palvelusisältöön Oma MMA -palvelun uraportaalin kautta.

Digitaidot haltuun KEHITÄ osaamistasi tai liiketoimintaasi

omaan tahtiisi. Osallistu tarpeitasi vastaaviin, joustaviksi suunniteltuihin kou-

lutuksiin, jotka kehittävät taitojasi ja antavat sinulle lisää varmuutta. Tutustu työkaluihin, jotka tehostavat työntekoa.

Opi valmistautumaan haastatteluihin oikein, ja valmistaudu tekemään unelmiesi urasta totta.

Palkkaneuvontaa

alan työpaikat käytetyimmistä verkkopalveluista. Sivuilta on tilattavissa myös työpaikkavahti. Palvelun tuottaa yhteistyökumppanimme Duunitori.

Alueelliset työllisyyshankkeet ALUEELLISET työllisyyshankkeet on

suunnattu työttömyysuhan alla oleville ja työttömille. Tarjolla tietoa, neutoittaa myynti- ja markkinointialan vontaa, paikallista verkostoa palkkatasoa eri tehtävissä ja ryhmän tukea. Työllija eri alueilla. Palkkadata ja lu ve al p syyshankkeiden pientuodaan nähtäväksesi Ura t ti es vi at ryhmämuotoiseen Power-BI-raportin koskev toimintaan osallistuavulla. Löydät palja kyselyt voit minen täyttää työtvelusta mediaanilähet tää A M M tömyysturvan aktiipalkat ja niiden dea m O n u el visuusehdon.

Osalsiilit vuosilta 2016– lv -pa listuminen on maksu2018. Data pohjautuu kautta. tonta.

MMA:n vuosittaiseen palkkakyselytutkimukseen, Urakirje ja LinkedIn jonka toteuttaa Taloustutkimus.

MMA Ura -jäsenkirje ilmestyy sähköLaki- ja sopimusneuvontaa postiisi joka toinen kuukausi.

LinkedIn-ryhmän sivuilla on avoimia LAKIPALVELUMME auttaa oikeusturvaan työpaikkoja, verkottumista ja keskusliittyvissä kysymyksissä, ja sen kautta telua myynnin ja markkinoinnin aisaat neuvoja muun muassa työsopiheista. muksen tai johtajasopimuksen laatimiKatso myös LinkedIn-Showcase-sisessa ja tarkistamisessa. vumme!

PALKKATUTKA-PALVELUSSA voit kar-

Työpaikat ja työpaikkavahti

AVOIMET työpaikat -osiosta löytyvät

Oppaat uran eri käänteisiin

myynnin, markkinoinnin sekä oston ja hankinnan työpaikat. Paikkoja pystyy hakemaan tiettyjen avainmuuttujien mukaisesti. Sivulle kerätään kattavasti

OPPAITA tueksi uran eri vaiheisiin, esimerkiksi Johtajasopimusoppaan ja Yrityksen perustamisoppaan löydät Oma MMA -palvelusta.

62

MM320_62-63_Jäsenedut.indd 62

31.8.2020 11.18

JÄSENEDUT

Yritysfiltteri Pro -palvelu ilmaiseksi MMA:N JÄSENENÄ saat

Lomahuoneistot Member+ -palvelun kautta MMA:N LOMAHUONEISTOT varataan jatkossa memberplus.fi-sivuston

kautta. Member+ on akavalaisten liittojen jäsenetuja tarjoava palvelukokonaisuus, jonka kautta voi vuokrata niin MMA:n omia kuin myös muita akavalaisten liittojen jäsenille tarkoitettuja lomahuoneistoja.

Member+-palveluun pääset kirjautumalla Oma MMA-palveluun tai kirjautumalla Member+-palveluun MMA:n jäsentunnuksin. Erillistä rekisteröitymistä ei tarvita.

Lisää Oma MMA puhelimesi aloitusnäytölle!

OMA MMA -palvelu korvaa vanhan muovisen jäsenkortin ja toimii todisteena jäsenyydestä kaikissa tilanteissa. Oma MMA:n käyttö edellyttää toimivaa sähköpostiosoitetta, joten ilmoita sähköpostiosoitteesi liittoon.

suomalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden julkiset puhelinnumerot Suomen Asiakastiedon Yritysfiltteripro.fi-palvelusta. Vain MMA:n jäsenille tarkoitettuun palveluun ja hakuihin pääset kirjautumalla Oma MMA -palveluun.

MMA:n jäsenenä voit tehdä kuukausittain sata Yritysfiltteri Pro -hakua maksutta. Palvelusta löytyy muun muassa sähköpostiosoitteita, www-sivuja, aukioloaikoja, suoria numeroita päättäjille sekä yritysten toiminnasta kertovaa lisätietoa.

KI R J OMA. AUDU: MM A .F I

https: / oma. / mma. fi/

Oma MMA:sta löydät myös nämä palvelut:

Myynti&Markkinointi

MM320_62-63_Jäsenedut.indd 63

63

31.8.2020 11.18

JÄSENEDUT

”

LOISTAVIA KONKREETTISIA ESIMERKKEJÄ AJATTELUN JA ASIAN TYÖSTÄMISEN AVUKSI. MMA:n työpsykologipalveluja käyttäneen kommentti.

Hyödynnä jäsenetuasi – työpsykologi käytettävissäsi TARVITSETKO tukea työssä jaksamiseen tai ajanhallintaan? Romuttiko korona työkuviot ja tunnet olevasi hukassa?

Työpsykologi auttaa, kun tarvitset tukea tai neuvoja uran umpisolmun avaamiseen.

Jäsenenä voit varata 45 minuutin etävastaanottoajan MMA:n työpsykologi KarriPekka Kauppiselta. Ohjausta voi saada jäsenpalveluna kaksi kertaa vuodessa.

Jäsenedun arvo on siis lähemmäs 200 euroa! Kokemus on osoittanut, että usein tuo parikin kertaa riittää, mutta jos haluat, voit jatkaa palvelua omakustanteisesti.

Lue lisää: mma.fi/tyopsykologi

MMA Kassa liittyy KOKO-kassaan MYYNNIN ja markkinoinnin ammattilaisten oma MMA Kassa sulautuu osaksi

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOa 1.1.2021. Muutos ei edellytä toimenpiteitä jäseniltä.

MMA-kalenterit tulevat seuraavan lehden mukana MARRASKUUN puolivälissä il-

mestyvän Myynti & Markkinointi -lehden mukana jaetaan vuoden 2021 kalenteri heille, jotka ovat Oma MMA:ssa ilmoittaneet kalenteritilauksestaan.

Voit valita itsellesi pienen tai ison kalenterin. Kalenteritilauksen voit hoitaa osoitteessa oma.mma.fi > omat tiedot > tilaukset.

Jokainen saa automaattisesti ison kalenterin liittyessään, mutta sen jälkeen kalenterin tilausta hallitset sinä itse. Voit valita seuraavista vaihtoehdoista: ei kalenteria (oletus), taskuallakka tai iso kalenteri. Valintasi pysyy voimassa, kunnes itse muutat sitä. Jos haluat tehdä muutoksen ensi vuoden osalta, käy tekemässä valintasi Oma MMA:ssa maanantaihin 2.11. mennessä.

Huom! Eläkeläisjäsenet saavat taskukalenterin automaattisesti.

Myynti & Markkinointi -lehden sekä uutiskirjeiden tilausten hallinta SAMALLA sivulla Oma MMA:ssa, missä hallitset kalenteritilaustasi, voit hallita myös paperisen lehden sekä MMA:n uutiskirjeiden tilauksia. Suosittelemme ilman muuta viestiemme vastaanottamista, koska niissä pystymme parhaiten kertomaan eduistamme sekä viestimään alan tärkeistä asioista. Omat yhteystiedot kannattaa siis pitää ajan tasalla Oma MMA:ssa.

64

MM320_64-65_yhdistyksissä.indd 64

31.8.2020 11.18

JÄSENEDUT

MMA Varsinais-Suomen motoristikillan kokoontumisajot tumisajot 2020 vietettiin Kultaranta Resortissa Naantalissa 7.–9.8.2020. Tapahtuman järjesti Varsinais-Suomen MMA:n motoristikilta Kuuvan Kuskit.

Mukana oli 28 innokasta motoristia, joiden joukkoon mahtui muutama ensikertalainenkin. Lauantaina seurue kierteli Jouko Kumpulaisen johdolla Maskun Yläneen, Oripään ja Kosken mutkaisia teitä.

Viikonlopun aikana seurue vieraili Jarno Saarisen kotimuseossa. Nuorena menehtyneen ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarisen muistoksi perustettuun museoon ei helposti löydä, sillä se sijaitsee Turussa hautaustoimiston kellaritiloissa olevassa autotallissa. Museoon pitää varata vierailu erikseen, ja seurue kiittääkin Hannu Aroa tämän mahdollisuuden järjestämisestä.

KARI LAPINOJA

MMA:N motoristien perinteiset kokoon-

SUOSITTELE MMA:n jäsenyyttä kollegallesi!

Kun tuot Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:han uuden jäsenen, niin palkitsemme sinut jokaisesta onnistuneesta suosittelusta

50 euron arvoisella Superlahjakortilla. Suositteluviestin lähettäminen onnistuu helposti osoitteessa

oma.mma.fi /suosittelu

MM320_64-65_yhdistyksissä.indd 65

31.8.2020 11.18

MM A:N TOIMISTO

Me palvelemme Sari Kanervo Asiantuntija, jäsenpalvelu (jäsenmaksut, jäsentietojen hallinta) 020 122 4402

Eija Kuitunen Asiantuntija, jäsenpalvelu (koulutus) 020 122 4401

Melissa Mikanoja Asiantuntija, jäsenpalvelu (CRM, jäsenviestintä) 020 122 4406

Heidi Sarén Asiantuntija, jäsenpalvelu (työhyvinvointi, palkkaneuvonta, lomapalvelut) 020 122 4403

Samuli Myllyharju Kehityspäällikkö 020 122 4409

Tuula Sirén Johtaja markkinointiviestintä- ja jäsenpalvelu 020 122 4418

Lea Lehtonen Kirjanpitäjä 020 122 4413

Mari Niemi Markkinointipäällikkö 020 122 4411

Igor Parri Markkinointipäällikkö 020 122 4420

Olli-Juhani Piri Viestintäpäällikkö 020 122 4407

Gunilla Plutén Johdon assistentti 020 122 4405

Jaana Apell Talous- ja hallintojohtaja 020 122 4414

Marko Hovinmäki Puheenjohtaja 0400 747 333

MMA:N TOIMISTO PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi mma.fi

Juuli Hiltunen Harjoittelija, viestintä ja markkinointi

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MMA LAKIPALVELUT

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi www.mmakassa.fi puhelin 020 690 442

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut sähköposti lakipalvelut@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Lakimiespäivystys ma–pe klo 9–15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin 020 122 4450

Kassanjohtaja Antti Vienola Kassan toimihenkilöt Liisa Eskelinen, Maria Eulenberger, Tarja Heiskanen, Marjaana Jolkka, Sari Meling, Janne Miettinen, Karita Nurmio, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

SUOMEN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSA (SYT-kassa), puhelin 09 622 4830, www.syt.fi

Verkostoidu!

Twitter ja Instagram: MMAliitto Facebook ja LinkedIn: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451

Oma MMA:n kautta löydät kaikki jäsenpalvelut ja edut.

Sivustolla palvelee myös chat.

Kirjaudu osoitteessa oma.mma.fi.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste.

66

MM320_66_henkilöstö.indd 66

31.8.2020 13.07

TaskuTurva-sovelluksessa vakuutusturva aina mukanasi Asioi kätevästi verkossa turva.fi

Tyytyväisimmät asiakkaat – EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen voittaja jo kahdeksan kertaa

Mutkatonta palvelua

Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi

Suomalaista turvaa 10 % jäsenalennus ammattiliittojen jäsenille

Ammattiliiton jäsenille räätälöityjä tuotteita

10 % omistaja-alennus Liittokasko – parasta turvaa autollesi

Mekin uskomme, että yhdessä olemme enemmän.

Ammattiliiton jäsenenä saat parhaat Turvan edut, täyden kympin alennukset ja räätälöidyt tuotteet.

Tutustu osoitteessa turva.fi/mma

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110

MM320_67_ilmo.indd 67

16.9.2020 11.53

MM320_takakansi.indd 68

16.9.2020 11.54