Myynti & Markkinointi 2/2020

2/20

M YYNNIN JA M ARK K INOIN N IN AMM AT T IL AISE T MM A : N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

Olosuhteet tekivät etämyynnistä arkea SIVU 30

Koronakevät on vienyt työt tuhansilta SIVU 12

Palvelualttius sai kiitosta jäsenkyselyssä SIVU 18

Vaikuttamisen

tahto

Simoeemil Nurmelalle yhteisten asioiden eteenpäin vieminen on tuttua jo kouluajoilta oppilaskunnasta.

Nyt hän tuo opiskelijoiden äänen MMA:n hallitukseen.

SIVU 22

MM220_1_kansi.indd 1

2.6.2020 11.08

MM220_2-3_PK.indd 2

2.6.2020 11.08

PÄ ÄKIRJOITUS

JÄLLEENRAKENNUS ALKAA, TAAS MEITÄ TARVITAAN!

J

uhlavuotemme teema osuu tähän hetkeen todella konkreettisesti. Valitettavasti koronavirus iski välittömästi myös meidän MMA-joukkueeseemme. Asiakkaat ja markkinat katosivat monelta totaalisesti yhdessä yössä. Poikkeuksellinen tilanne osoitti myös MMA:n tarpeellisuuden ja toimintakyvyn.

Sopeutumista uusiin toimintatapoihin kaivataan nyt ja jatkossa meiltä kaikilta yksilöinä, ja myös yrityksiltä.

Toivottavasti olette kaiken myllerryksen keskellä saaneet pidettyä huolta myös itsestänne. Me kaikki tarvitsemme lepoa, kuntoilua ja läheisyyttä.

Myynnin, oston ja markkinoinnin osaajat ovat jälleen avainasemassa, kun talouden jälleenrakennus alkaa. Meihin MMA-ammattilaisiin panostamalla on lupa odottaa mahdollisimman rakentavaa ja nopeaa kehitystä. Tämä porukkamme on varmasti jälleen yksi tärkeimmässä roolissa oleva ryhmä, sillä myynti ja markkinointi luovat työtä ympärilleen. Isoin virhe on pitää nämä osaajat lomautettuina tai irtisanoa heitä.

Arvostus kaikkea tehtyä työtä kohtaan kasvaa varmasti tässä jälkihoidossa. Toivottavasti opimme tekemään enemmän yhdessä. Tarjotaan ja pyydetään useammin apua ja otetaan sitä myös reilusti vastaan. Tärkeää on edelleen huolehtia omasta monipuolisesta osaamisestaan. Kehitetään alan ja sitä myöten yritysten osaamista yhdessä edelleen ja ollaan hereillä tulevista mahdollisuuksista.

Kutsukaa myynti ja markkinointi heti töihin! Osaa­vien ammattilaisten tekemä myynti- ja ostotyö sekä markkinointi tuovat turvallista tulevaisuutta koko Suomelle.

Luottakaa ammattilaisiin, me kyllä vastaamme huutoon.

”

MMA-ammattilaisiin panostamalla on lupa odottaa mahdollisimman rakentavaa ja nopeaa kehitystä.

MARKO HOVINMÄKI PÄÄTOIMITTAJA, PUHEENJOHTAJA

Myynti&Markkinointi

MM220_2-3_PK.indd 3

3

18.5.2020 10.26

2/2020

TÄSSÄ LEHDESSÄ

44

Mediamyyjän koti on muuttunut taidegalleriaksi.

37

Sami Hirvonen aloitti myyntityöt vaahtosammuttimen kokoisena.

3

Pääkirjoitus

6

Tässä ja nyt Vuoden myyntiorganisaatio on valittu.

12

Ajankohtaista Korona on pysäyttänyt monen työt ensimmäisen kerran uran aikana.

14

Vaihtoaskel Pasi Raasakka hyppäsi yrittäjän saappaisiin.

16

Ensiaskel Emma Malmilla on monta rautaa tulessa.

18

Tutkittua Jäsenyys merkitsee monelle turvaverkkoa pahan päivän varalle.

4

MM220_4-5_SISIS.indd 4

18.5.2020 13.14

22

26

Kansi: Työ & Ura Myyntityö ja asioihin vaikuttaminen ovat Simoeemil Nurmelalle lähellä sydäntä.

MMA 125 vuotta Elintarvikealallakaan ei enää myydä tuotteita vaan ratkaisuja.

48

51

TEEMA: Tulevaisuuden työ

30 37

40

Asiantuntijat kertovat Koronan myötä digiloikasta tuli totta.

Henkilö Sami Hirvonen uskoo myyntityössäkin järjestelmällisyyteen ja systeemiin.

Tutkimus Markkinoinnin ammattilaiset innostuvat luovasta työstä – työnantajat peräänkuuluttavat rohkeutta.

43

Vinkit Nyt on aikaa tehdä pohjatyötä.

44

Työ & vapaa-aika Oona Haakana myy mediaa ja luo taidetta. Hänestä molemmissa on kysymys luovista ratkaisuista.

52

Hyvinvointi Työntekijän arvo on muutakin kuin tulos viivan alla.

Työpsykologin vastaanotolla puhutaan usein omista arvoista.

MMA kouluttaa Kesän koulutukset keskittyvät webinaareihin.

MMA henkilöstöesittely Markkinoinnin ja viestinnän tiimi.

54

Liikenne Autohuolto siirtyy pilveen.

56

Lakipalvelut Vuosiloman ajankohta ja kertyminen.

58 60

Kysy asiantuntijalta Lomautukset aiheuttavat hämmennystä.

Jäsenetuja Palkkatutka on avautunut.

62

Yhdistyksissä tapahtuu Aktiivipäiviä vietettiin helmikuussa.

66

MMA palvelee Liitto on jäseniä varten.

Ota yhteyttä.

30

Etätyö ja etenkin etämyynti on ollut pitkään tapetilla.

Nyt siitä tuli totta yhdessä viikossa.

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

Päätoimittaja Marko Hovinmäki Toimitus Omnipress Oy Tuottaja Tiina Parikka Taitto Teemu Kavasto & Joonas Kavasto / Hank Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 48 €/vuosi, kestotilauksena 30 €/vuosi.

Neljä numeroa vuodessa.

Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari@karisalko.com Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otava.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %.

Liitteet sopimuksen mukaan. + alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %.

Painosmäärä 22 000 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 87. vuosikerta Painatus Punamusta, Forssa 2020 Kansikuvassa Simoeemil Nurmela

R PÄ

ISTÖME

R

KK

I

YM

Kuvaaja Ilari Välimäki

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

Myynti&Markkinointi

MM220_4-5_SISIS.indd 5

5

18.5.2020 13.14

TÄSSÄ JA N YT

88% 58% 45% aloittaa työpäivänsä samaan aikaan kuin työpaikalla.

haluaisi tehdä aiempaa enemmän etätöitä jatkossakin.

CHRISTIAN SINIBALDI/GUARDIAN/EYEVINE/LEHTIKUVA

vastaajista kokee, että etätyö on sujunut hyvin.

Etätyö kiinnostaa suomalaisia edelleen REILU neljännes suomalaisista siirtyi koronapandemian seurauksena kokonaan etätöihin, mutta noin joka kuudennella ei ole lainkaan mahdollisuutta tehdä etätöitä. Tiedot käyvät ilmi vakuutusyhtiö Ifin teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 036 suomalaista.

Peräti 88 prosenttia vastaajista kokee, että etätyö on sujunut hyvin.

Reilu kymmenes vastaajista koki etätyön tekemisen vaikeaksi. Vaikeimmaksi tilanteen kokivat perheet, joissa oli alle kouluikäisiä lapsia.

Vastaajista 37 prosenttia oli sitä mieltä, että haastavinta etätöissä on työn ja vapaa-ajan erottaminen. Myös puutteellinen ergonomia ja työyhteisön tuen puute aiheuttivat haasteita. Naiset kokivat miehiä useammin työn ja vapaa-ajan erottamisen vaikeaksi, ja he myös tunsivat miehiä vahvempaa kaipuuta työyhteisöönsä.

– Työntekijöiden ennalta-arvaamattoman nopea ja laaja siirtyminen etätyöskentelyyn ja samaan aikaan vastaamaan koko kodin päivärytmistä on tuonut vahvasti esille sen, että työ-

ajan ja vapaa-ajan tekemisten välille on vaikea vetää rajaa, Ifin yritysasiak­ kaiden henkilövakuutuksista vastaava tuotejohtaja Tiina Pajamo toteaa.

Haasteista huolimatta kiinnostusta etätöiden tekemiseen näyttäisi olevan myös jatkossa. Kolmekymppisistä lähes kolme neljästä haluaisi lisätä etätyön määrää.

– Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että etätyötä tekevien määrä jää korkeammaksi kuin aikana ennen pandemiaa, Pajamo jatkaa.

6

MM220_6-11_LYHYET.indd 6

18.5.2020 10.47

Henkilöstöllä suuri merkitys työnantajakuvaan

Käsitykset markkinoinnin ja mainonnan toimialan yrityksista/organisaatioista työnantajina

Ei myönteinen eikä kielteinen 31 %

YRITYKSEN kuva työnantajana heijastuu

voimakkaimmin sen henkilöstöstä.

Tutun ihmisen suosittelulla ja mahdollisuudella tutustua yrityksen työntekijöihin ja heidän työhönsä on suuri merkitys tulevan työpaikan valinnassa.

Tärkeimmiksi hyvää työpaikkaa määrittäviksi asioiksi viestintätoimisto Drumin teettämässä kyselyssä nousivat työn merkityksellisyys, palkkaus ja työkulttuuri. Mukavat työkaverit mainittiin myös varsin usein yhtenä hyvän työpaikan piirteenä. Hyvän esimiehen merkitys on vastausten perusteella työkavereihin verrattuna huomattavasti pienempi, ainakin mielikuvatasolla.

Palkkauksen kohdalla kiinnostavaa on, että sen merkitys tuntuisi nousevan selvästi vasta 40 vuoden iässä. Palkkaus on myös kyselyn perusteella miehille selvästi tärkeämpi asia kuin naisille.

Toimialoista paras työnantajakuva on vastausten perusteella tieteellä, tutkimuksella ja teknologialla. Myös teollisuutta, jossa työskentelee noin kol-

Melko myönteinen 31 %

Erittäin myönteinen 3%

Ei osaa sanoa 6%

Melko kielteinen 23 %

Markkinoinnin ja mainonnan yritysten työnantajamielikuva on melko heikko.

mannes myynnin ja markkinoinnin ammattilaisista (palkkatutkimus 2019), pidetään melko hyvänä työnantajana.

Tutkimuksen mukaan lähes puolet (49 %) pitää teollisuuden työnantajamielikuvaa erittäin tai melko myönteisenä ja vain 11 prosenttia melko tai erittäin kielteisenä.

Sen sijaan markkinoinnin ja mainonnan yritysten työnantajamielikuva

Erittäin kielteinen 5%

on melko heikko. Vain kolmannes 34 %) piti sitä erittäin tai melko hyvänä, ja 28 prosenttia koki mielikuvan melko tai erittäin kielteiseksi.

Verkkokyselynä helmikuussa tehdyn kyselyn toteutti Kantar, ja siihen vastasi kaikkiaan 1178 työikäistä suomalaista. ȫ Katso kaikki tutkimustulokset osoitteessa bit.ly/tyonantajakuva

LämpöYkkönen on Suomen paras myyntiorganisaatio HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA järjestivät tänä vuonna jo kymmenennen Suomen paras myyntiorganisaatio -kilpailun.

Kilpailu toteutettiin kaikille yrityksille avoimena verkkokyselynä, jossa selvitettiin yritysten myyntistrategiaa, myynnin johtamista, myyntityötä, asiakasosaamista sekä myynnin prosesseja ja työkaluja. Kyselyyn vastasi 60 henkilöä 42 yrityksestä.

Lopuksi raati valitsi viisi finalistia, joiden myyntijohtoa haasta-

teltiin ja joiden asiakkaille tehtiin satunnaisia haastattelusoittoja.

Kilpailun voittajaksi valittiin LämpöYkkönen, jonka vahvuuksia ovat erityisesti myynnin johtaminen innovatiivisuus, vastuullisuus ja asiakaskeskeisyys.

Kyselyn kautta saatiin myös tietoa siitä, mikä yhdistää menestyviä myyntiorganisaatioita ja miten ala kehittyy. Menestyvillä yrityksillä potentiaaliset asiakaskohderyhmät ja yrityksen markkina-asema on määritelty huolellisesti. Nämä yritykset myös panostavat asiakassuhteeseen: asia-

kastapaamisia edeltävään analysointityöhön panostetaan, ja myyjät rakentavat pitkiä asiakassuhteita huolehtien asiakkaasta myös kaupan jälkeen.

– Menestyvillä myyntiorganisaatioilla on nähtävissä yhteisiä piirteitä ja toimintamalleja, kuten strategia- ja asiakaslähtöinen toiminta, digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen sekä hyvä vuorovaikutus niin esimiestyöskentelyssä kuin asiakkaidenkin kanssa.

Näissä yrityksissä sekä johto että myyjät tuovat omat kasvonsa ja persoonansa esille viestinnässä, mikä korostaa kaupankäynnin luonnetta ihmiseltä ihmiselle -toimintana, Haaga-Helian Head Of R&D Timo Kaski sanoo.

Myynti&Markkinointi

MM220_6-11_LYHYET.indd 7

7

18.5.2020 10.47

TÄSSÄ JA N YT

Palkkatarjoukset MeetFrank-palvelussa keväällä 2020 4 000

Myynnin ja liiketoiminnan kehityksen palkkatarjoukset keskimäärin

3 698 €

3 553 €

3 500 Markkinoinnin ammattilaisten palkkatarjoukset keskimäärin

3 295 €

3 267 €

3 000 Maaliskuu 2020

Huhtikuu 2020

Palkkatarjoukset putosivat huhtikuussa EPÄVARMA taloustilanne on saanut innovatiiviset yritykset liikkeelle. Anonyymi työnhakupalvelu MeetFrank julkaisi Job Market Insights -työkalun, jonka kautta voi tarkastella työmarkkinoilla vallitsevaa kysyntää ja tarjontaa sekä ajankohtaisia palkkatarjouksia.

Tilastot pohjautuvat MeetFrankin omaan dataan Suomessa ja muissa MeetFrank-palvelua käyttävissä maissa.

– Haluamme tarjota työnhakijoille ja rekrytoiville yrityksille reaaliaikaista tietoa siitä, miten työmarkkinat kehittyvät sekä mihin asioihin panostamalla

omaa kilpailukykyä ja työllistymistä voi edistää haastavassa tilanteessa, MeetFrankin Suomen maajohtaja Martyna Kosmala kertoo.

Koronaepidemian synnyttämä epävarmuus työmarkkinoilla ja taloudessa sai myös yritysten palkkatarjoukset laskuun lähes kaikilla aloilla. Suomessa yritysten tarjoamat palkat laskivat eniten teknisen projektinhallinnan tehtävissä, joissa tarjottiin vielä maaliskuussa palkkaa keskimäärin 4 349 euroa mutta huhtikuussa enää 3 640 euroa.

Myynnin ja liiketoiminnan kehityksessä palkkatarjoukset tippuivat Suomen tasolla toiseksi eniten; maaliskuussa palkkatarjous oli keskimäärin 3 698 euroa ja huhtikuussa 3 295 euroa. Markkinoinnin ammattilaisille tarjottiin avoimissa työpaikkailmoituksissa maaliskuussa keskimäärin 3 553 euroa.

Huhtikuussa palkkatarjoukset putosivat keskimäärin 300 eurolla 3 267 euroon. ȫ MeetFrankin data löytyy osoitteesta: app.meetfrank.com/insights/ jobs-in-finland.

Lomautuslainaa akuuttiin hätään KORONAKRIISIN aiheuttamat lomautukset ovat ruuhkautta-

neet työttömyyskassat, ja monen suomalaisen henkilökohtainen talous on vaikeuksissa. Osana yhteistyötään Akavan kanssa Danske Bank tarjoaa akavalaiseen liittoon kuuluville nykyasiakkailleen lomautuslainaa, eli rahoitusta tilapäiseen tarpeeseen.

Lainaa voi saada 2 000 eurosta 15 000 euroon korkeintaan viideksi vuodeksi. Lainan marginaali on 2,9 prosenttia (nor-

maalisti 4,9–7,9 %), eikä siitä peritä lainkaan järjestelypalkkiota.

Laskutuspalkkio on 2,50 euroa normaalin 4,50 euron sijasta.

Tarjous jatkuu määräaikaisena vuoden 2020 loppuun.

Koronaviruksen aiheuttaman erityistilanteen vuoksi Danske Bank tarjoaa laajennettua tukea ja neuvontapalveluita kaikille henkilö- ja yritysasiakkailleen, jotka kärsivät epidemian taloudellisista vaikutuksista. ȫ Lisätietoja: mma.fi/lomautuslaina

8

MM220_6-11_LYHYET.indd 8

18.5.2020 10.47

Hae MarkkinointiOppaaksi!

MarkkinointiKollektiivi ja MMA tekevät yhteistyötä alan ammattilaisten tukemiseksi.

KORONAEPIDEMIA on iskenyt kovasti

markkinointialaan, ja yhtenä isona kärsijänä ovat etenkin yrittäjinä ja freelancereina toimivat markkinoinnin ja myynnin ammattilaiset.

Siksi MarkkinointiKollektiivi ja Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA yhdistivät voimansa ja valjastivat omat kanavansa freelancereiden ja muiden työtä vailla olevien markkinoijien avuksi.

Haemme nyt oppaita markkinoinnin ja myynnin eri osa-alueilta. Oppaalta tarvitaan halua jakaa osaamistaan. Oppaaksi hakevat voivat ehdottaa aihetta, jolla voisivat inspiroida toisia oman asiantuntemuksensa kautta.

Aiheiksi toivotaan monipuolisesti erilaisia markkinointiin, itsensä kehittämi-

seen ja uusien taitojen hyödyntämiseen liittyviä teemoja. Minkä pienen palasen osaamisestasi voisit jakaa avuksi muille?

MarkkinointiKollektiivi auttaa jokaista opasta suunnittelemaan oman, noin puolen tunnin mittaisen opastuokion.

MK tallentaa materiaalin, ja sitä jaetaan sekä MK:n että MMA:n kanavissa. Oppaan on mahdollista saada yhteistyössä syntynyt tallenne käyttöön myös itselleen. Aineiston voi liittää esimerkiksi ansioluetteloon tai LinkedIn-profiiliin.

Jaksoja julkaistaan sitä mukaa, kun oppaiden kanssa yhteisiä opastuokioita tallennetaan. ȫ Katso lisätietoja ja ensimmäiset jaksot osoitteesta mma.fi/markkinointiopas.

Mikä on MarkkinointiKollektiivi?

MarkkinointiKollektiivi on yhteisö, joka tuo ammatillisen osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneet markkinoinnin ammattilaiset ja asiantuntijat yhteen.

Kollektiivin toimintaan kuuluu yli 14 500 jäsenen aktiivinen Facebook-ryhmä sekä yhdessä mahdollistajakumppaneiden kanssa toteutettavat teematapahtumat, koulutukset ja sisällöt. Nämä ovat avoimia ja veloituksettomia osallistujille, koska markkinoinnin tieto kuuluu kaikille.

MARKKINOINTIOPAS Voit oppia minulta.

OPPIMISEN MAHDOLLISTAA:

Myynti&Markkinointi

MM220_6-11_LYHYET.indd 9

9

18.5.2020 10.47

TÄSSÄ JA N YT

Opinto­ valmennuksen avulla uutta osaamista

Tukea myyntiin poikkeusoloissa KEVÄÄN poikkeustilanteessa myyn-

tityö on tuntunut haastavalta useissa yrityksissä. Tampereen ammattikorkeakoulun kansainvälisen myynnin ja myynnin johtamisen ylemmän tutkinnon opiskelijat yhdistivät voimansa ja kirjoittivat oppaan, joka auttaa yrityksiä etämyynnissä. − Opas sopii sekä myyjän että myynnin esimiehen käyttöön, sillä se sisältää helposti sovellettavia vinkkejä onnistuneen palaverin vetämisestä etäjohtamismetodeihin. Tarjoamme työkaluja niille, joille tämä tilanne on uusi, yksi oppaan kirjoittajista, Nokeval Oy:n markkinointipäällikkö Suvi Heimola kertoo.

Nyt koko hotelli on uudistettu!

MYYNTIEDUSTAJAPAKETTI

95 €

Myynnin mahdollisuudet poikkeus­ tilanteessa -oppaassa on vinkkejä siihen, miten etämyyntiin kannattaa valmistautua, millaisia tapoja ja työkaluja on tarjolla ja miten oman etämyyntiasenteen saa kuntoon. Opas kertoo myös, miten etämyynti voi toimia myynnin ja kasvun mahdollistajana.

Opas on vapaasti ladattavissa Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta, ja tekijät toivovat sen tavoittavan mahdollisimman laajan joukon ammattilaisia. ȫ Myynnin mahdollisuudet poikkeustilanteessa -opas löytyy osoitteesta: bit.ly/myynninmahdollisuudet.

 Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa  Runsas aamiainen  Maittava päivällinen  Iltasauna ja uinti  Ilmaiset parkkipaikat  Livemusiikkia keskiviikko– lauantai pubissa

TERVETULOA! www.parkalandiahotel.com | info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu järjestää opintovalmennusta muun muassa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille, jotka haluavat päivittää osaamistaan tai nostaa koulutustasoaan.

Liiketalouden opintovalmennuksen aikana on mahdollista suorittaa 72 opintopisteen kokonaisuus ja hakea tradenomikoulutuksen tutkinto-opiskelijaksi.

Opintovalmennuksen aikana opiskelijoita tuetaan opintojen alkuvaiheessa normaalia enemmän. Opiskelu toteutetaan monimuoto-opetuksena, eli siinä yhdistyvät lähiopetus, itsenäinen opiskelu ja näyttötilaisuudet.

Koulutukseen kuuluu myös henkilökohtaista valmennusta.

Opintovalmennuksen sisältö on valittu siten, että se tukee erityisesti digitaalisten taitojen kehittämistä. Koulutukseen kuuluvat seuraavat tradenomitutkinnon opintojaksot: • Asiakasosaaja (12 op) • Uuden kehittäjä (15 op) • Palveluiden tuotteistaminen ja monikanavainen myynti (15 op) • Konsultatiivinen myyntityö (10 op) • Työyhteisöosaaja (15 op) • Tietotekniset taidot (5 op)

P T k

Koulutuksen hinta on 3 250 €/ henkilö (+ alv 24 %). Lisäksi kukin opiskelija maksaa avoimen ammattikorkeakoulun maksun 150 € (alv 0 %) / lukukausi. Ilmoittautuminen päättyy 18.6.2020.

H t T

O

ȫ Lue lisää: bit.ly/ opintovalmennus

10

MM220_6-11_LYHYET.indd 10

18.5.2020 10.47

Tavoitteena maailman onnellisin työkansa SUOMALAISET ovat maailman onnel-

lisinta kansaa, mutta silti hyvinvoinnin haasteet kasvavat jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet työikäisten sai­ rauspoissaolojen määrässä.

Vastaiskuna Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja hyvin-

vointipalveluja tuottava Carelia aloittivat huhtikuussa podcast-sarjan, jossa nostetaan esille työelämästä tuttuja ilmiöitä ja pohditaan ratkaisuja, joiden avulla työntekijöiden hyvinvointia voidaan kasvattaa.

Maailman onnellisin työkansa? -sarjassa julkaistaan yhteensä kymmenen

podcastia, joiden aiheita ovat muun muassa oman sisäisen motivaation löytäminen, tasa-arvo ja digitalisaation vaikutukset työelämään.

Ensimmäiset jaksot ovat jo kuunneltavissa Spotifyn, iTunesin ja Acastin kautta, ja loput julkaistaan kesän aikana.

Tarvitsetko tiimiisi osaajia?

PharmaRelations Oy on Life Science -alalle erikoistunut Pohjoismainen konsultti- ja rekrytointiyritys.

Tarjoamme asiakkaillemme asiantuntevaa henkilöstöä vuokraus-, rekrytointi- ja ulkoistamispalvelujemme kautta. Pyydä meiltä tarjous!

Tule konsultiksi Life Science -alalle!

Haemme jatkuvasti uusia konsultteja, jotka ovat työsuhteessa PharmaRelations Oy:ssä, mutta itse työtehtävässä alan yrityksissä, esim. myynnin, markkinoinnin ja lääketieteellisten asioiden parissa.

Tule mukaan tiimiimme!

Ota yhteyttä: Jukka Polojärvi Country Manager Finland 040 594 8297 jukka.polojarvi@pharmarelations.fi PharmaRelations Oy, Keilaranta 17 C5, 01250 Espoo, FINLAND, www. pharmarelations.com

MM220_6-11_LYHYET.indd 11

18.5.2020 10.47

AJANKOHTAISTA

SULJETTU SULJETTU

Taistelijatkin tarvitsevat tukea hämmennyksen keskellä

Vielä vuodenvaihteessa myynnin ja markkinoinnin alalla oli hyvät näkymät. Koronakriisin myötä moni on joutunut tilanteeseen, jossa ei ole koskaan ennen työuransa aikana ollut: työtä ei ole.

TEKSTI TIINA PARIKKA KUVA BIGSTOCK

12

MM220_12-13_Korona.indd 12

18.5.2020 12.25

“LOMA VAIHTUI lomautukseen, Garda-

järvi mökkirantaan.” Tämä Facebookpäivitys kuvaa kuluneen kevään tilannetta monen kohdalla. Suunnitellut lomamatkat ulkomaille tai kotimaisiin hiihtokeskuksiin peruuntuivat.

Moni pitkänkin uran tehnyt myynnin ja markkinoinnin ammattilainen on ensimmäisen kerran elämässään lomautettuna.

– Meillä on jäseniä, jotka ovat olleet työelämässä jo 1990-luvun laman aikaan. Silti tämä on ensimmäinen kerta, kun työt loppuvat, Heidi Sarén MMA:n jäsenpalvelusta sanoo.

Tilanne on aiheuttanut hämmennystä.

Lomautettujen ahdinkoa on pyritty helpottamaan valtion taholta keventämällä työttömyyskorvauksiin liittyvää byrokratiaa ja poistamalla viiden päivän korvauskarenssi. Nyt ansiosidonnaista päivärahaa saa heti ensimmäisestä lomautuspäivästä alkaen.

Myös MMA:n työttömyyskassa on pyrkinyt parhaansa mukaan vastaamaan tilanteeseen. Kaikki kassan resurssit on nyt kohdistettu korvaushakemusten käsittelyyn, prosessia on pyritty tehostamaan kaikin keinoin ja lisäväkeä rekrytoitu purkamaan ruuhkaa.

– Meille tulee kuukausittain keskimäärin sata korvaushakemusta. Huhtikuussa niitä tuli lähes 1200. Viime huhtikuuhun verrattuna määrä oli 14-kertainen, kassanjohtaja Antti Vienola kertoo.

Käsittelyajat ovat kuitenkin venyneet normaalista kahdesta viikosta.

Hakemukset tulevat usein ryppäinä, jolloin käsittely ruuhkaantuu ja saattaa viedä jopa yli kuukauden.

Ennuste näyttää tällä hetkellä siltä, että joka kolmas MMA:n työttömyys-

kassan jäsenistä tulisi kuluvan vuoden aikana hakemaan korvauksia, kun vielä alkuvuoden perusteella arvio jäi alle kymmeneen prosenttiin.

– Meillä oli alla kolme hyvää kuukautta ennen kuin koronakriisi huhtikuussa realisoitui, Vienola muistuttaa.

Yrittäjien tilanne tukalin Suurin osa (noin 80 %) korvaushakemuksista on tässä vaiheessa liittynyt lomautuksiin. Irtisanomisia on ehkä odotettavissa myöhemmin, jos tilanne pitkittyy.

Epäselvyyksiä niin työntekijöillä kuin työnantajillakin on ollut muun muassa provisiopalkkioiden maksusta lomautusajalla. Myös lomautuksen vaikutukset vuosilomiin ovat mietityttäneet.

MMA on kerännyt vastauksia näihin tavanomaisimpiin kysymyksiin verkkosivuilleen (mma.fi/korona).

Voit myös lukea vuosilomaoikeuksista ja lomautuksen vaikutuksista sivuilta 56–59.

Työntekijällä on oikeus paitsi ansiosidonnaiseen päivärahaan lomautetuksi tai irtisanotuksi tullessaan, myös sairauspäivärahaan sairas­ tuessaan sekä tartuntatautipäivärahaan, mikäli lääkäri määrää hänet karanteeniin koronavirustartunnan takia. Yrittäjän tilanne on tukalampi. Sairaus- ja tartuntatautipäiväraha määräytyy yrittäjän itselleen ottaman YEL-vakuutuksen mukaan. Moni on kuitenkin määritellyt tuloihin perustuvan vakuutuksen tulotason sen verran alhaiseksi, että korvauksilla on vaikea tulla toimeen. Esimerkiksi keskimääräisellä 22 000 euron vuositulolla päivärahaa saa 73,33 euroa jokaiselta arkipäivältä.

Yksinyrittäjät ja freelancerit voivat poikkeuksellisesti päästä myös

työttömyysturvan piiriin, mikäli ovat menettäneet toimeentulonsa koronan takia. Myös 2 000 euron kertaluontoista tukea voi hakea, mikäli yrityksen myyntituotot ja -saatavat ovat heikentyneet koronan vuoksi 16.3. lähtien vähintään 30 prosenttia. Muista yrityksille kohdennettavista tuista neuvotellaan.

Kohtaamisia kaivataan MMA:n jäsenpalvelut ovat osaltaan pyrkineet helpottamaan työttömyyskassan ruuhkaa vastaamalla tiedusteluihin. Myös hyvinvointipalveluja ja palkkaneuvontaa hoitava Heidi Sarén on ottanut puheluita vastaan. Hänen koordinoimansa työhyvinvoinnin, jaksamisen ja virkistystoiminnan palvelut ovat olleet tilanteesta johtuen tauolla.

– Hyvinvointikursseja ja -tapahtumia on jo kyselty. Toivottavasti pääsemme jatkamaan niitä syksyllä, hän sanoo.

Keskusteluissa jäsenten kanssa esiin on noussut kaipuu tavata asiakkaita. Vaikka moni osa myyntiprosessissa on muuttunut sähköiseksi, faceto-face-tapaamisia on ollut edelleen paljon.

Etätyöskentely sinänsä on monelle tuttua. Kirjalliset työt on totuttu hoitamaan kotoa tai työmatkoilla hotellista käsin. Työyhteisöä on tavattu lähinnä viikkopalavereissa toimistolla.

Kentälle on kuitenkin kova kaipuu.

Kaikki työ ei kuitenkaan ole loppunut. Sarén kertoo toukokuun alussa antaneensa kevään mittaan palkkaneuvontaakin uutta työtä hakeneille jäsenille.

– Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat oma ihmislajinsa. He putoavat kyllä kuin kissat jaloilleen ja selviävät tästäkin, Sarén uskoo. ◆

”

HE PUTOAVAT KYLLÄ KUIN KISSAT JALOILLEEN JA SELVIÄVÄT TÄSTÄKIN.

Myynti&Markkinointi

MM220_12-13_Korona.indd 13

13

18.5.2020 12.25

VAIHTOASKEL

Satamajätkän suunnanmuutos Joskus nöyryys ja vahva tahto korvaavat puuttuvan tietotaidon.

Kokkolalainen Pasi Raasakka lähti kampaamotarvikkeiden maahantuojaksi tuntematta alaa lainkaan.

TEKSTI MAARIT KROK KUVA TEEMU HUJANEN

HUOLTOASEMATYÖNTEKIJÄ, leipuri, teu-

rastaja, julkiskalusteiden myyjä, ahtaaja… Pasi Raasakan urapolku polveilee hengästyttävällä tahdilla. Vuoden 2016 alusta hän hyppäsi yrittäjäksi ja alkoi tuoda maahan kampaamoalan tarvikkeita.

– Edellisellä työnantajalla tuli vastaan yt-neuvottelut vuonna 2015. Olin silloin varapääluottamusmiehenä, ja saimme työnantajan kanssa neuvoteltua vapaaehtoisen irtisanomispaketin, johon tartuin, Pasi sanoo.

Elettiin lokakuuta 2015. Pasin ystävä oli toiminut yli 30 vuotta kampaamoalalla ja ehdotti Pasille maahantuojan uraa. Samaisen ystävän avulla löytyi pari suosittelijaa, joiden kautta Pasi sai kontaktit Keski-Eurooppaan.

– Jos rehellisiä ollaan, en tiennyt alasta mitään, kun lähdin mukaan.

Tiesin suurin piirtein, että on kampa, harja ja sakset. Nyt neljän vuoden jälkeen tiedän vähän enemmän. Kiitos tästä kuuluu asiakkailleni, hän naurahtaa.

Tällä hetkellä Pasilla on noin 600 asiakasta Pohjanmaalla ja sen ympäristössä sekä verkkokauppa kuluttajille ja ammattilaisille.

Kampaamotuotteiden lisäksi hän myy nykyään myös hierontatarvikkeita.

Kaksi vuotta sitten hän avasi varastomyymälän, joka on auki yhtenä päivänä viikossa. Töitä on lähes tulkoon enemmän kuin ehtii tehdä, ja tulevaisuuden suunnitelmiakin riittää.

”

TIESIN SUURIN PIIRTEIN, ETTÄ ON KAMPA, HARJA JA SAKSET.

Hän näkee paljon yhtymäkohtia menneiden työtehtäviensä ja nykyisen yrittäjänuransa välillä.

– Olen aina halunnut kehittyä ja etsiä uusia haasteita. Varapääluottamusmiehenä tehtävänäni oli huolehtia, että työntekijöillä on kaikki hyvin.

Samalla tavalla haluan nyt huolehtia, että asiakkaillani on kaikki hyvin. ◆

Pasin urastepit • Pasin Tarviketukku Oy 2016– toimitusjohtaja • Oy M. Rauanheimo Ab 2004–2015 ahtaaja varapääluottamusmies 2015 • Kokkolan Pallo-Veikot 2005–2006 maalivahtivalmentaja, mainosmyyjä • Toimistokaulusteiden Varastomyynti 1998–2003 julkiskalustemyyjä

14

MM220_14-17_ensiaskel.indd 14

18.5.2020 12.26

Pasi Raasakka lähti kampaamotuotteiden maahantuojaksi ystävän suosituksesta.

Myynti&Markkinointi

MM220_14-17_ensiaskel.indd 15

15

18.5.2020 12.26

ENSIASKEL

Kokeilemalla eteenpäin Emma Malmi suunnitteli opiskelevansa insinööriksi, mutta ennakkoluulottomuus ja näyttämisen halu veivät opiskelijan myynnin pariin.

TEKSTI EEMELI SARKA KUVA TIMO MARTTILA

”ALALLE tulin vähän vahingossa kokeilemaan, olisiko liiketalous se oma juttu. Nyt minulla on menossa Tampereen ammattikorkeakoulussa projektijohtamisen erikoistumisopinnot ja äitiysloman jälkeen viimeisenä vuonna vielä myynnin ja markkinoinnin opinnot.

Tällä hetkellä johdan Sprint Innovation Festival- sekä Sprint Online -tapahtumien myyntitiimiä. Kahden tapahtuman myyminen on aikamoista hulinaa, mutta onneksi on hyvä tiimi ympärillä.

Myynnin pariin päädyin kokeilemisen uhmalla, kun osallistuin yksin Best Seller Competition -kurssille. Kisakurssista alkoi viha-rakkaussuhde myyntiin. Kuukausi kurssin jälkeen lähdin Amsterdamiin eurooppalaisiin kisoihin ja päädyin ensimmäiseen myyntityöhöni.

Aiempi työkokemukseni on täysin erilaista, olen ollut teollisuuden puolella avustavissa ylläpitohommissa.

Olen huomannut, ettei myyntityössä onnistumiseen välttämättä tarvitse varsinaista koulutusta; kuka vain

voi onnistua siinä, kun lähtee kokeilemaan. Ja jos se ei sovi jollekin, sekin on ihan okei.

Olen myös oppinut olemaan itselleni armollinen ja myöntämään, jos on huono päivä menossa. Huonoon fiilikseen on kuitenkin turha jäädä vellomaan, eikä kaikesta tarvitse selvitä yksin. Tiimiltä saa aina tsemppiä

ja tukea, kunhan sitä osaa pyytää.

Varsinaisia urasuunnitelmia ei tällä hetkellä ole, haluaisin kuitenkin tehdä jotain projekteihin liittyvää myyntiä. Kahden vuoden aikana on tapahtunut todella paljon, ja seuraavan kahden vuoden päästä tilanne saattaa olla taas täysin erilainen. Saa nähdä mihin elämä vie.” ◆

Kysymys konkarille: ”Miten löytää rohkeus lähteä työpaikasta, aloittaa alusta tai perustaa yritys?”

Rohkeuden löytämisessä on useita vaiheita: mielikuvan luominen, itseensä luottaminen, lähimmäisiin tukeutuminen ja päätöksen tekeminen. Tee taustatyötä sinua kiinnostavista asioista. Kasvatat näin nälkääsi tulevasta ja haluasi mennä kohti sitä. Taustatyötä ei voi koskaan tehdä liikaa. Luota itseesi ja keskustele asiasta lähimmäistesi kanssa. Tee päätös ja hae työpaikkoja tai tutki yrittäjyyttä. Muista aina säilyttää sillat takanasi, koska voit tarvita niitä myöhemmissä elämänvaiheissa.

Neuvon antoi rohkean alanvaihdoksen tehnyt yrittäjä Pasi Raasakka.

16

MM220_14-17_ensiaskel.indd 16

18.5.2020 12.26

”

TIIMILTÄ SAA AINA TSEMPPIÄ JA TUKEA, KUNHAN SITÄ OSAA PYYTÄÄ.

Emma Malmi, 21 Työura: • • • •

Telia 9/2019– Elisa 6–9/2019 Sikla Oy 7–8/2018 Wasemac 6–11/2017

Koulutus: • Tampereen ammattikorkeakoulu 2018–

Myynti&Markkinointi

MM220_14-17_ensiaskel.indd 17

17

18.5.2020 12.26

TUTKITTUA

Jäsenkysely 2020:

Turvaverkko pahan päivän varalle Työttömyysturva ja oikeusapupalvelut ovat jäsenille tärkeimpiä liiton palveluja. Kokonaisuudessaan palveluihin ollaan tyytyväisiä, mutta liiton toivotaan myös näkyvän ja kuuluvan entistä voimakkaammin.

TEKSTI TIINA PARIKKA KUVITUS MARK AIRS / IKON / LEHTIKUVA

M

MA toteutti helmikuussa jäsenkyselyn, jolla haluttiin selvittää, miten liitto on onnistunut toi-

minnassaan.

Vastaajat pitävät liiton henkilöstöä ammattitaitoisena ja palvelualttiina.

Sen sijaan toivottiin, että liitto ottaisi näkyvämmän yhteiskunnallisen roolin, markkinoisi itseään voimakkaam-

min ja osallistuisi aktiivisemmin julkiseen keskusteluun. Näihin asioihin onkin jo tartuttu muun muassa rekrytoimalla viestintään ja markkinointiin uutta verta.

– Viestintään ja markkinointiin on panostettu. Tulemme jatkossa näkymään suunnitellusti ja ammattimaisesti, liiton puheenjohtaja Marko Hovin­mäki lupaa.

Myös sähköisiin palveluihin ollaan tyytyväisiä. Postia liitolta toivottiin

kuitenkin korkeintaan kerran kuussa, osa jopa vain neljännesvuosittain.

Jäsenet kokevat liiton toimivan hyvänä ammattikunnan edunvalvojana.

Keskeisimpinä palveluina jäsenet pitävät työttömyyskassaa ja oikeusapua riitatilanteissa. Monille jäsenille liitto on siis ennen kaikkea pahan päivän turva.

Jäsenistöstä yli puolet on yli 45vuotiaita. Suurin osa on kuulunut liittoon vähintään kymmenen vuotta, monet useammankin vuosikymmenen.

Tutkimukseen vastanneet olivat pääasiassa työsuhteessa.

Kohderyhmän rakenne n=kaikki, 2078 SUKUPUOLI Nainen Mies Muu IKÄ Alle 25 vuotta 25–35 36–45 46–60 Yli 60 vuotta JÄSENYYSAIKA Alle 1 vuotta 1–5 vuotta 6–10 vuotta 11–20 vuotta Yli 20 vuotta En osaa sanoa

JÄSENLAJI 30 % 70 % 0% 1% 7% 18 % 59 % 16 % 3% 15 % 12 % 29 % 41 % 0%

Työsuhteinen

90 % 7%

Yrittäjä Opiskelija

2%

En osaa sanoa

2%

RYHMÄT, JOIHIN MIELESTÄÄN KUULUU Opiskelija Päätoiminen yrittäjä Sivutoiminen yrittäjä Uran alkuvaiheessa

3% 5% 2% 6%

Työelämän konkari

78 %

Lähellä eläkeikää

18 %

En osaa sanoa

1%

18

MM220_40-43_jasentyytyvaisyys.indd 18

18.5.2020 10.56

58% vastaajista on suositellut liittoa kollegalleen kahden viime vuoden aikana.

Asiakkaitani ovat pääasiassa

Tukkukauppa- ja maahantuontiasiakkaat ovat ainoa kasvava asiakasryhmä.

45 % 45 % 45 %

31 % 33 % 32 %

26 % 27 % 32 %

24 % 22 % 23 %

24 % 28 % 11 %

17 % 18 % 20 %

2019 2018 2017 Teollisuus

2019 2018 2017 Vähittäiskauppa

2019 2018 2017 Julkishallinto

2019 2018 2017 Tukkukauppa, maahantuonti

2019 2018 2017 Palveluala

2019 2018 2017 Yksityishenkilöt

Myynti&Markkinointi

MM220_40-43_jasentyytyvaisyys.indd 19

19

18.5.2020 10.56

TUTKITTUA

Työnantajani toimiala

36 %

39 %

2019

2018 2017 Teollisuus (myyn tai markkinoin pääasiassa oman työnantajayritykseni valmistamia tuotteita)

26 %

26 %

26 %

23 %

2019

2018 2017 Palvelut (esim. rahoitus, vakuutus, ICT, järjestö, kiinteistönvälitys, koulutus, markkinointi, matkailu, media)

– Turvapalvelujen lisäksi tämä joukko arvostaa liittoa yhteiskunnal­ lisena edunvalvojana. Se tarkoittaa tiettyjen etujen, kuten työn tekemisen edellytysten parantamiseen ja verotuksen kehittämisen eteen tähtäävää työtä, palvelu- ja kehityspäällikkö Samuli Myllyharju sanoo.

Hovinmäki uskoo, että monelle liiton jäsenyys on osa ammatti-­iden­ titeettiä.

Liiton tarjoamia urapalveluja pidetään käyttäjien keskuudessa laadukkaina.

Niitä hyödyntää kuitenkin vain noin neljännes kyselyn vastaajista.

– Urapalvelut saattavat tuntua turvallisessa työsuhteessa vierailta. Kannustan kuitenkin kaikkia hyödyntämään näitä palveluja esimerkiksi oman palkkatason seurantaan, Hovinmäki kannustaa.

Eniten urapalvelut kiinnostavat nuoria, alle 36-vuotiaita jäseniä. Kiinnostus hiipuu iän myötä. MMA:n jäsenten ikäjakauma painottuu 1960-­ luvulla syntyneisiin, jotka arvostavat enemmän muita palveluja.

Koulutukset kaikkien saataville Liiton erilaisiin koulutuksiin osallistuu vajaa puolet vastaajista. Naiset

23 %

2019

2018 2017 Tukkukauppa, maahantuonti, agentuuri (tai vastaava)

14 %

14 %

2019

63 %

2018

65 %

12 %

2019 2018 2017 Vähittäiskauppa (myyn tai markkinoin pääasiassa muiden yritysten valmistamia tuotteita)

Ekoautojen määrä tuplaantui viime vuodesta

Työauton polttoaine

2017

Urapalvelut nuorten suosiossa

25 %

8

27

30

65 %

29

1

4

2

3

2

LÄHDE: TALOUSTUTKIMUS / PALKKATUTKIMUS

37 %

Jäsenten työnantajien toimialassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

n Diesel n Bensiini n Hybridi, sähkö tai kaasu n Ei ilmoittanut

Milloin olet viimeksi hyödyntänyt Ei osaa sanoa 2%

Ei käyttänyt lainkaan 45 %

2 v. sisällä 23 %

MMA:n lakija sopimuspalveluja?

Yli 2 v. sitten 29 %

2 v. sisällä 10 %

Ei osaa sanoa 3%

Ei osaa sanoa 3%

Ei käyttänyt lainkaan 41 %

2 v. sisällä 31 % MMA:n toimiston tuottamia neuvontapalveluja?

Yli 2 v. sitten 25 %

Ei osaa sanoa 1%

2 v. sisällä 20 %

Yli 2 v. sitten 15 % MMA:n tarjoamia koulutuksia?

MMA:n urapalveluja?

Ei käyttänyt lainkaan 72 %

Ei käyttänyt lainkaan 53 %

Yli 2 v. sitten 25 %

20

MM220_40-43_jasentyytyvaisyys.indd 20

18.5.2020 10.56

10

Mistä asioista haluaisit saada tietoa MMA:lta? n=kaikki, 2078

Joka kuudes vastaaja antoi liiton suositeltavuudesta täydet kymmenen pistettä. osallistuvat koulutuksiin suhteellisesti miehiä ahkerammin, samoin 1–5 vuotta jäsenenä olleet useammin kuin pidempään jäseninä olleet.

Sekä webinaareilla että paikan päällä tapahtuvilla koulutuksilla on kannattajansa. Etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella toivotaan, että koulutukset olisivat kohtuullisen matkan päässä, mutta toisaalta palautteissa todetaan, että webinaareihin osallistuminen on kätevää eikä matkustamiseen kulu aikaa.

Koronaepidemian aiheuttamien rajoitusten takia kevään aikana on voitu järjestää ainoastaan webinaareja.

– Webinaarit ovat edullisempia, ja usein ne myös taltioidaan, jolloin koulutuksen voi käydä katsomassa itselleen sopivana ajankohtana, markkinointi- ja viestintäjohtaja Tuula Sirén sanoo.

Koulutustarjonnan määrää on kasvatettu kevään mittaan selkeästi.

Esimerkiksi Wistec Trainingin kaikki etäkoulutukset ovat nyt jäsenille tarjolla maksutta. Lisätietoja löytyy MMA:n koulutuskalenterista. ◆ Helmikuussa toteutetusta jäsenkyselystä vastasi Sales Questor Oy. Se toteutettiin sähköpostikyselynä 10.– 23.2.2020. Kysely lähetettiin kaikille liiton opiskelija-, työsuhde- ja yrittäjäjäsenille, joiden sähköpostiosoite löytyy liiton jäsenrekisteristä, yhteensä 14 017 henkilölle. Kyselyyn tuli 2 078 vastausta, eli vastausprosentti oli noin 15.

Jäseneduista ja -palveluista

72 %

Koulutusmahdollisuuksista

54 %

Verotusmuutoksista

50 %

Työsuhdeasioista

46 %

Palkkauksesta

45 %

Työhyvinvoinnista

43 %

Jäsenyydesta ja jäsenmaksuista

31 %

Muista kuin ammatillisista tapahtumista

13 %

Muusta

3%

En kaipaa viestintää lainkaan

2%

En osaa sanoa

6%

Jäsenedut ovat selvästi tärkeimmäksi koettu asia, josta tietoa kaivataan.

Mitkä asiat/palvelut ovat sinulle MMA:n jäsenyydessä keskeisimpiä? Valitse korkeintaan kolme tärkeintä n=kaikki, 2078 Työttömyyskassan jäsenyys

73 %

Oikeusapu- / lakipalvelut

60 %

Työmarkkinaedunvalvonta1

23 %

Ammatillinen edunvalvonta2

21 %

Ammatilliset koulutukset

21 %

Liiton tarjoamat edut ja alennukset kumppanien kautta

20 %

Lomahuoneistojen vuokraus

15 %

Yhteiskunnallinen edunvalvonta3

14 %

Ura- ja palkkaneuvontapalvelut

10 %

Jäsenlehdet

8%

Verkostoitumismahdollisuudet muiden jäsenten kanssa

8%

Työhyvinvointipalvelut

5%

Jokin muu

1%

En osaa sanoa

1%

1 2 3

Kolme neljästä nostaa työttömyyskassan jäsenyyden kolmen keskeisimmän asian/ palvelun joukkoon.

Oikeusapu- ja lakipalvelut ovat yhtä selvä kakkonen.

Työehtosopimustoiminta ja työlainsäädäntöön vaikuttaminen Alan ja sen tekijöiden arvostuksen nostamiseen tähtäävä toiminta Työn tekemisen edellytysten parantamiseen ja verotuksen kehittämiseen tähtäävä toiminta

Arviot keskiarvoina (5=kiitettävä, 1=huono) n=kaikki, 2078 Henkilöstön ammatitaito

3,99

Sähköinen asiointi

3,96

Palveluhalukkuus

3,91

On nykyaikainen

3,78

Ammattikunnan edunvalvonta

3,75

Tarjoaa hyviä palveluita ja etuja

3,62

Ajaa jäsentensä etua työmarkkinoilla

3,57

Markkinoin näkyvästi

3,15

Näkyvyys yhteiskunnassa

2,96

Osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun

2,93

Näkyvyys työpaikoilla

2,54

Yleisarvosana MMA:lle

3,70

Ammattitaito, sähköinen asiointi ja palveluhalukkuus ovat hyvällä tasolla.

Myynti&Markkinointi

MM220_40-43_jasentyytyvaisyys.indd 21

21

18.5.2020 10.56

”

KAIKKIEN ASIAT OVAT YHTÄ TÄRKEITÄ.

MMA:n hallituksen opiskelijajäseneksi valittu Simoeemil Nurmela harmittelee, ettei armeijan takia ole päässyt osallistumaan kokouksiin.

22

MM220_22-25_kansi.indd 22

18.5.2020 12.29

TYÖ & UR A

VAIKUTTAMINEN ON OSA KOKONAISUUTTA:

”EI OLE OLEMASSA VAIN JONKUN ETU” Simoeemil Nurmelan lähipiirille nuoren miehen suuntautuminen myyntialalle ei tullut yllätyksenä. Ihmetystä ei myöskään herättänyt hänen opintojen ohella tekemänsä vaikuttamistyö. Nurmelalla riittää kiinnostusta molempiin.

TEKSTI HANNA OJANPÄÄ KUVAT ILARI VÄLIMÄKI

M

MA:n hallituksen opiskelijajäsen Simoeemil Nurmelalla on takanaan välivuosi opinnoistaan Haaga-Helian myyntityön koulutusohjelmassa.

Lukion jälkeen syksyllä 2018 kouluun päässyt Nurmela astui suunnitelmien mukaisesti armeijan harmaisiin Santahaminan urheilu­ joukkoihin ensimmäisen opiskeluvuotensa lopulla.

– Reserviupseerikoulu on nyt käyty, hän toteaa.

Pakollinen paussi oikeaan aikaan Näin jälkikäteen armeija ei olisi voinut osua Nurmelalle parempaan ajankohtaan. Myös Haaga-

Heliassa siirryttiin koronaviruksen takia etäopetukseen 18.3. al­ kaen ja erikoisjärjestelyjä jatketaan lukuvuoden loppuun asti.

– Alun perin minun oli tarkoitus armeijan jälkeen tehdä muutamia opintokokonaisuuksia, mutta koronan aiheuttaman poikkeustilan vuoksi päätin jatkaa taukoa syksyyn asti. Pidän lähiopetuksesta enemmän, vaikka koulu onkin hienosti pystynyt järjestämään etäopinnot. Tärkeintä on nyt mennä terveys edellä, Nurmela pohtii ja kertoo käyttäneensä vapautuneen ajan syksyn opintosuunnitelman selvittelyyn.

Poikkeuksellinen kevät on vaikuttanut myös siihen, että Nurmela asuu tilapäisesti vanhempiMyynti&Markkinointi

MM220_22-25_kansi.indd 23

23

18.5.2020 12.29

Vaikuttamistyö on Simoeemil Nurmelalle asioiden esiin nostamista, mutta myös muiden kuuntelemista.

ensa luona Turussa. Takaisin pääkaupunkiseudulle on kuitenkin tarkoitus palata viimeistään syyslukukauden alussa.

– Olen hakenut kesätöitä molemmilta paikkakunnilta, mutta odottelen vielä vastauksia.

Omien vahvuuksien ympärillä Nurmela on viihtynyt Haaga-Heliassa hyvin. Hän kokee, että koulutus tukee hänen omaa ajatteluaan myymisestä ja siitä, mitä asioita tulisi kehittää matkalla menestyneeksi myyjäksi.

Hyvän myyjän ominaisuuksiksi hän listaa ennakkoluulottomuuden, rohkeuden ja uskalluksen tuoda asioita esille sekä aloitteellisuuden, aktiivisuuden ja kyvyn olla vakuuttava.

Omina vahvuuksinaan niin myyntikuin vaikuttamistyössä nuori mies pitää sosiaalista, avointa ja uteliasta luonnettaan. Lisäksi kilpaurheilijana hänelle on luontaista periksiantamattomuus ja kyky laittaa itsensä likoon.

– Tykkään jutella ihmisten kanssa, hän tiivistää naurahtaen.

Kun Nurmelalta syksyllä 2018 kysyttiin, kiinnostaisiko häntä opiskelijajäsenen paikka MMA:n hallituksessa, ei vas­ tausta alkuhämmennyksen jälkeen tarvinnut pitkään odottaa.

– Vaikuttaminen on lähellä itseäni ja koen olevani siinä hyvä. Kuulun siihen porukkaan, joka ajattelee, että kaikkien asiat ovat yhtä tärkeitä. En osaa asettaa itseäni poliittisesti oikeisto–vasemmisto-akselille vaan ennemminkin haen balanssia sii-

Simoeemil Nurmela, 21 • Opiskelija, myyntityön koulutusohjelma, Haaga-Helia • MMA:n hallituksen opiskelijajäsen • Perhe: äiti, isä, sisko • Harrastukset: kilpaurheilu

24

MM220_22-25_kansi.indd 24

18.5.2020 12.29

TYÖ & UR A

aktiivisuutensa tähden: hän on Haaga-Heliassa Myynnin perhe -ainejärjestön sosiaali- ja koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen.

– Otin tehtävän ilomielin ja kiitollisena vastaan. Tällainen kunnianosoitus suodaan harvoille, hän toteaa vakavana.

MMA:n hallituksen toimintakausi on 2017–2021; opiskelijajäsen istuu vuoden kerrallaan. Nurmelan kohdalla jatkosta ei vielä ole ollut puhetta.

Hän jatkaisi tehtävässään mielellään, sillä kuluneen vuoden aikana hän ei armeijan ja sittemmin koronan vuoksi ole päässyt fyysisesti osallistumaan yhteenkään kokoukseen.

– Harmittava tilanne, mutta onneksi minulla on ollut hyvä varajäsen, jolle olen siirtänyt vastuuta. Itse olen tehnyt sen, minkä olosuhteet ovat mahdollistaneet eli pyrkinyt pysymään ajan tasalla tapahtumista ja päätöksenteosta. Uusia kokouksia on kuitenkin tulossa, ja niihin pyrin toki osallistumaan parhaani mukaan.

Toisin kuin muilla hallituksen jäsenillä – kokeneilla konkareilla – Nurmelalla ei ole alan käytännön tuntemusta. Hän kuitenkin uskoo, että pystyy tuomaan MMA:n hallitukseen ja sitä kautta kanssaopiskelijoiden asemaan tavoitteellista ja eteenpäin katsovaa asennetta.

– Opiskelijajäsenen tehtävänä on tuoda opiskelijoiden arki huolineen ja toiveineen näkyväksi valtakunnan tasolla, viedä heidän sanomaansa eteenpäin. Pelkästään sen varaan ei voi jäädä, että jäisi odottamaan esille nostettavien asioiden tulevan syliin. Myös itse pitää pystyä olemaan aktiivinen ja

”

TÄRKEIMPÄNÄ KAIKISTA ON TEHDÄ ASIOITA YHTEISÖN YHTEISEKSI HYVÄKSI.

hen, että ymmärrystä riittää molemmille puolille.

Vaikuttamista ja toisten edustamista Nurmela on tehnyt jo teini-ikäisestä asti: yläkoulussa oppilaskunnan puheenjohtajana sekä Turun kaupungin nuorisovaltuuston varajäsenenä.

– Uskallan olla esillä ja varmaan myös nautinkin siitä. Vaikuttaminen on minulle toisten näkemysten esille tuomista, mutta myös toisten mielipiteiden kuuntelemista. Tärkeimpänä kaikista on tehdä asioita yhteisön yhteiseksi hyväksi.

Massassa on voimaa Nurmela uskoo, että hänet bongattiin MMA:n hallitukseen paitsi taustansa ja ajatusmaailmansa johdosta myös

näkemään epäkohtia, Nurmela pohtii.

Liittojen merkitystä nyky-yhteiskunnassa Nurmela pitää tärkeänä. Jäsenistönsä etujen ajamisen lisäksi liitot ovat aktiivinen toimija yhteiskunnallisessa keskustelussa.

– Arvostan ammattiliittoja ja niiden tehtävää. Vahvassa yhteisrintamassa tavoitteisiin päästään paremmin kuin yksin tai aliedustettuna.

Jatkuvan kehityksen tiellä Tulevaisuuttaan Nurmela pohtii kahdesta näkökulmasta: toisaalta jatkoopinnot kiinnostaisivat, toisaalta mieli tekisi jo tositöihin.

– Tradenomin tutkinto on hyvä yleistutkinto, mutta uramielessä kauppatieteiden opinnoista voisi olla hyötyä pitkällä aikavälillä. Ammatillisesti hybridityö olisi minulle mieluisin vaihtoehto, vaikkapa myyntipäällikkönä ja sitten joskus myyntijohtajana isossa kansainvälisessä yhtiössä.

Uskon, että mitä korkeammalle työelämässä etenee, sitä paremmin asioihin voi henkilökohtaisesti vaikuttaa.

Se ajaa minua eteenpäin.

Tällä hetkellä vaakakupissa siirtyminen työelämään tuntuu painavan jatko-opintoja enemmän. Nurmela kuuluukin niihin, jotka osaavat ajatella isosti. Pidemmällä tulevaisuuteen katsoessa hän ei pysty poissulkemaan vaikuttamista myös laajemmin.

– Tärkeintä on asettaa tavoitteita.

Tämä ajattelu pohjautuu kilpaurheilijataustaani: kunnianhimo ja kilpailullisuus ajaa minua kehittymään jatkuvasti, hän tiedostaa.

Oman ammattikuntansa puolesta Nurmela ei ole huolissaan – ei vaikka talous hetkellisesti sakkaakin ja epätietoisuus tuntuu olevan vallitseva olotila.

– Minulla on vahva usko, että myynti on ainoa vaihtoehto uuden kasvun tiellä. Aina joku tarvitsee jotain tuotetta tai palvelua. Silloin tarvitaan myyjiä, jotka tietävät, mitä tekevät. ◆ Myynti&Markkinointi

MM220_22-25_kansi.indd 25

25

18.5.2020 12.29

M AT TIL A

I

MA

Tuotteiden myyjästä ratkaisujen tarjoajaksi

T

M

SE

A

M

MYYNN IN M

A

MYYNNIN

MMA

ARKKIN O

NIN IN

MARKKINO

NIN IN

JA

M JA

M

AT T

IL AI

SE

T

125 A M M

25 1 A MM

Ruokatuotteiden edustajien työ on vuosikymmenten kuluessa muuttunut monin tavoin. Tapaamiset kauppiaiden kanssa ovat myllerryksistä huolimatta edelleen työn ydintä.

TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN KUVAT PETRI JAUHIAINEN / JANNE TORIKKA

H

eikki Penttinen työs­ kentelee ruokatuottei­ den aluepäällikkönä Orkla Suomen palve­ luksessa. Hänen vastuu­ alueeseensa kuuluvat Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja osa Kainuusta.

Esa Kukkola puolestaan jäi viisi vuotta sitten eläkkeelle työskennel­ tyään 39 vuoden ajan samassa työ­ paikassa. Työantajan nimi tosin vaih­ tui 1990-luvulla tehdyn liiketoimin­ takaupan seurauksena Huhtamäkiyhtymästä Unileveriksi.

Tittelit ovat kummallakin vaihtu­ neet ajan kuluessa, mutta työ on ollut aina myyntityötä.

– Asiakastapaamiset ovat edelleen kaiken a ja o. Vaikka nykyään on käy­ tössä erilaisia sähköisiä ja digitaali­ sia välineitä, eivät ne ole syrjäyttä­ neet kahdenvälistä kanssakäymistä, Penttinen toteaa.

Kukkola on samoilla linjoilla. Hän toteaa, että kasvokkain tapahtuvas­

sa myyntityössä rakennetaan luotta­ musta, joka on perusta pitkille asia­ kassuhteille.

– Myyjän oma henkilökohtainen panos ratkaisee sen, kuinka hän me­ nestyy työssään ja kuinka hyvin asia­ kassuhde kehittyy, Kukkola sanoo.

Puhelin soi Kukkola aloitti työt Huhtamäki-yhty­ mässä vuonna 1976. Siihen aikaan myy­ jät kiersivät kauppiaiden luona, jotka te­ kivät tapaamisissa hankintapäätöksiä.

”

ENÄÄ EN KULJE PIKKUTAKKI PÄÄLLÄ JA SOLMIO KAULASSA.

– Edustaja oli aina onnessaan, kun sai tilauksia. Kauppiaan ostamien la­ vojen määrää käytettiin asiakassuh­ teen onnistumisen mittarina, Kuk­ kola sanoo.

Penttisen ura käynnistyi vuonna 1983 tamperelaisen Pyynikki-pani­ mon Kuopion aluekonttorissa jake­ luauton kuljettajana. Tilausten toi­ mitusten lisäksi hän myi juomatuot­ teita kauppiaille heidän tarpeidensa mukaan.

Samantapaista täydennysmyyntiä autosta kauppoihin Penttinen harjoit­ ti seuraavassa työpaikassaan Huhta­ mäki-yhtymässä. Tarjontaan kuului­ vat einestuotteet.

– Täydennysmyynnin tavoitteena oli saada omaa tavaraa hyllyyn, mikä­ li siellä oli tyhjää. Samalla kilpailijalle jäisi mahdollisimman vähän hyllytilaa.

Pyrkimyksenä oli myydä niin paljon kuin suinkin. Suurimmat toimitukset, kuten kausisesongit, toimitettiin kui­ tenkin ennakkotilausten perusteella.

26

18-21_MMA125.indd 26

18.5.2020 11.03

1980-luvun loppupuolella kaup­ paketjut ottivat käyttöön tilauskirjat.

Ajatuksena oli, että kauppiaat valitse­ vat haluamansa tuotteet tilauskirjasta ja tekevät sen perusteella tilauksensa.

– Heräsi epäilys siitä, että myyjiä ei enää tarvita. Vanhan ajan kauppi­ aat eivät kuitenkaan innostuneet pak­ sujen tilauskirjojen plarailusta vaan halusivat suunnitella ja tehdä hankin­ nat edustajan kanssa kasvotusten. Se koet­tiin tilauskirjojen käyttöä hel­ pommaksi, Kukkola muistelee.

Myös Penttisen mukaan moni kauppias tukeutuu edelleen myyjiin.

– Jos joku tavara alkaa loppua hyl­ lystä, soi myyjän puhelin. Linjan toi­ sessa päässä kauppias toteaa, että et ole käynyt vähään aikaan, Penttinen sanoo.

Ratkaisuja ja oivalluksia Kaupanteon tavat alkoivat selvästi muuttua 1990-luvun loppupuolella, kun kauppaketjut lisäsivät hankin­

– Myyjältä vaaditaan yhä parempaa asiantuntemusta ja liiketoiminnan ymmärrystä. Mututuntumalle ei ole enää käyttöä, Heikki Penttinen sanoo

Heikki Penttinen • Vuodesta 2004 Felix Abba Oy, nykyisin Orkla Suomi, ruokatuotteiden edustaja, aluepäällikkö • 2003–2004 Anticimex Oy, aluepäällikkö • 1996–2003 Chymos Juomat / Marli, mehutuotteiden edustaja • 1996–1996 Kellogg’s Finland, edustaja • 1988–1996 Chymos Oy, mehut, hillot ja lastenruuat, edustaja • 1985–1988 Huhtamäki Oy, Jalostaja, einestuotteiden automyyjä • 1983–1985 Pyynikki-panimo, jakelu- ja myyntiauton kuljettaja.

Penttinen on ollut MMA Pohjois-Savon jäsenenä vuodesta 1986. Hallituksessa hän on toiminut vuodesta 2000 lähtien: viisi vuotta sihteerinä ja kuusi vuotta puheenjohtajana. Liiton valtuustossa hän on toiminut yhteensä kahdeksan vuotta valtuutettuna ja varavaltuutettuna sekä lisäksi kahdessa liittokokouksessa vaalivaliokunnan jäsenenä.

Myynti&Markkinointi

18-21_MMA125.indd 27

27

18.5.2020 11.03

MM A 125 V UOTTA

tojen ohjausta. Kauppiaiden päätän­ tävalta supistui, ja he vähensivät itse­ näisiä hankintoja.

Teknologian kehittyessä kauppa­ ketjuissa otettiin käyttöön järjestel­ miä, jotka tekevät tilauksia automaat­ tisesti menekin mukaan. Tukkuliik­ keet alkoivat piirtää hyllykuvia, joi­ den avulla tuotteille varattiin tilaa.

Samoihin aikoihin kauppojen vali­ koimat alkoivat kasvaa merkittävästi.

– Automaatio hoitaa perustäyden­ nykset ja osittain myös sesonkituot­ teiden tilaukset. Automaatio ei kui­ tenkaan selviä kaikesta. Ihmisiä ja heidän kanssakäymistään tarvitaan edelleen, Penttinen toteaa.

Ennen vuosituhannen vaihdetta tukkurit alkoivat tarjota kauppiail­ le pelkkien tuotteiden sijasta ratkai­ suja. Ratkaisumyynnissä hinta ei ole enää välttämättä pääroolissa. Sen si­ jaan myyjä pyrkii etsimään keinoja, joilla kauppias saa tuotteet parhai­ ten kaupaksi.

– Nykyään puhutaan oivallus­ myynnistä. Siinä etsitään mahdolli­ suuksia ja vaihtoehtoja, miten kaup­ pias voisi lisätä myyntiä ja harjoittaa kauppaa entistä paremmalla tuotolla, Penttinen sanoo.

Penttisen työhön kuuluu valvoa, että toimitukset tulevat sovittuun ai­ kaan, tuotteet löytyvät kaupasta ja ne ovat oikein hinnoiteltuja ja näkyvillä.

Hän pitää huolen myös kampanjoiden toteutuksesta.

Samoihin aikoihin kun ratkaisu­ myyntiajatus valtasi alaa, Esa Kuk­ kolan edustus vaihtui vähittäiskaup­ patuotteista suurkeittiötuotteiksi.

Asiak­kaina olivat ravintolat sekä kun­ nalliset suurkeittiöt.

– Tuotemyynnin lisäksi pohdim­ me yhdessä, miten ravintola voi toi­ mia kustannustehokkaasti niin, että viivan alle jää riittävä tuotto. Teimme laskelmia vaihtoehdoista, joissa ravin­ tolan omistaja tekee kaiken alusta al­ kaen itse tai käyttää joitain työtä hel­ pottavia tuotteita.

Kukkola vei asiakkaitaan myös Unileverin Vallilassa sijaitsevaan koe­

18-21_MMA125.indd 28

”

MYYJÄN PITÄÄ YMMÄRTÄÄ ASIAKKAAN LIIKETOIMINTA JA TARPEET. keittiöön. Siellä ravintoloitsijat näke­ vät, miten ruokia voisi tehdä. Heille suunnitellaan koekeittiössä myös ruokalistoja.

Digiloikka kännykällä Tekniikan ja työvälineiden kehitys on muokannut edustajien työtä huikeal­ la tavalla. Yhteydenpito on helpottu­ nut ja nopeutunut.

– Kolmisenkymmentä vuotta sit­ ten meillä oli asiakaskäynneillä mu­ kana muovitaskulliset kuvastot ja ti­ lauskansiot, joiden avulla esittelimme tuotteet ja laadimme kauppiaan kans­ sa tilaukset. Nyt mukana on kannet­ tava tai tablettitietokone. Tilaukset tehdään sähköisesti, Penttinen sanoo.

Kännyköiden käyttöönotto mer­ kitsi edustajille varsinaista digiloik­ kaa. He pystyivät olemaan yhteyksis­ sä asiakkaaseen vaikka autossa. Aiem­ min Penttinen varasi perjantain soit­

Heikki Penttisellä on tapaamisia aiempaa harvemmin, mutta ne ovat entistä asiakeskeisempiä ja ne hoidetaan tehokkaasti.

topäiväksi. Hän teki soitot lankapuhe­ limella kotikonttorista.

Elintarvikekaupan keskittymisen seurauksena kauppaketjujen määrä on vähentynyt, mutta samalla yksit­ täisten edustajien edustamien tuot­ teiden määrä on kasvanut huomat­ tavasti. Tästä johtuen asiakastapaa­ misten päivittäinen lukumäärä on vähentynyt.

– Ennen tapasin päivittäin keski­ määrin kahdeksan asiakasta, nykyi­ sellä tuotemäärällä kolme neljä asia­ kasta. Tapaamisia on aiempaa har­ vemmin, mutta ne ovat entistä asia­ keskeisempiä ja ne hoidetaan tehok­ kaasti. Asiakaskäyntien valmisteluun sitä vastoin kuluu aikaa huomattavas­ ti aiempaa enemmän.

Tapaamisten asiapitoisuuden ja te­ hokkuuden kasvun vastapainona niin edustajat kuin kauppiaat pukeutuvat aiempaa rennommin.

– Enää en kulje pikkutakki päällä ja solmio kaulassa. Eikä kauppias ota vas­ taan takahuoneessa liivipuku päällä tammipöydän takana, Penttinen sanoo.

Muuta kuin supliikkia Esa Kukkolan ja Heikki Penttisen ko­ kemuksen mukaan sekä työnanta­ jien että asiakkaiden myyjiä kohtaan osoittama arvostus on ajan myötä li­ sääntynyt.

– Supliikkimiehet saattoivat pärjä­ tä aikanaan hyvinkin. Siitä tuskin on haittaa nykyäänkään, mutta lisäksi myyjän pitää ymmärtää mahdollisim­ man hyvin asiakkaidensa liiketoimin­ ta ja tarpeet. Myyjät ovat asiantunti­ joita, joita koulutetaan tehtävässään jatkuvasti, Kukkola toteaa.

Penttisen mukaan edustajat ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana saaneet aiempaa enemmän vastuuta. He toimivat nykyisin pal­ jolti itsenäisemmin ilman esimiehen tarkkaa ohjausta ja määräyksiä.

– Itsenäisyys antaa hyvät mahdol­ lisuudet toteuttaa järkeviä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon alueiden eri­ laiset toimintatavat ja ostokäyttäyty­ minen, Penttinen sanoo. ◆

18.5.2020 11.03

– Aiemmin edustajat myivät kauppiaille tuotteita, joista tämä pyrki sen jälkeen pääsemään eroon.

Nykyisin ajatellaan ensin markkinoita ja ennustetaan myyntiä ennen hankintojen tekemistä, Esa Kukkola sanoo.

Esa Kukkola • Vuodesta 2015 eläkkeellä • 1991–2015 Unilever, ruokatuotteiden edustaja / suurkeittiöt • 1976–1991 Huhtamäki-yhtymä, ruokatuotteiden edustaja / päivittäistavarakaupat • 1974–1976 Kotisaari Oy, jäätelötuotteiden autostamyyjä.

Kukkola toimi Kouvolan myyntimiehet ry:ssä vuodesta 1976 lähtien jäsenenä ja kuusi vuotta puheenjohtajana. Kukkola toimi kuuden vuoden ajan liiton valtuuston jäsenenä.

Myynti&Markkinointi

18-21_MMA125.indd 29

29

18.5.2020 11.03

TULEVAISUUDEN TYÖ

Olosuhteiden pakosta

digiloikasta tuli totta Koronapandemia johti nopeasti maailmanlaajuiseen digiloikkaan, johon on pitänyt ottaa osaa, on sitä halunnut tai ei. Etäopiskelevat koululaiset, Teams-palaverit ja etämyynti tulivat osaksi arkea yhdessä viikossa.

TEKSTI JUHA-PEKKA HONKANEN KUVITUS GREGORY BALDWIN / IKON / LEHTIKUVA

O

n kyse sitten asiak­kaan kohtaamisesta, myynti­ strate­gioista tai myyn­ nin työkaluista, korona­ kevään ratkaisut ovat ol­ leet pinnalla vähintään vuosi­kymmenen ajan.

Nyt ne vain on otettu vihdoin käyttöön.

Toisin sanoen me elämme nyt siinä tule­ vaisuudessa, jota konsultit ovat aiemmin ennustaneet tulevaksi.

Filosofian Akatemia on työyhteisöjen valmennus- ja konsultointiyritys, jonka sisältöjohtaja Karoliina Jarenko sparraa eri alojen ammattilaisia usein itsensä joh­ tamisesta. Jarengon sanoin yrityksen mis­ siona on auttaa suomalaista työelämää siir­ tymään tulevaisuuteen. Se kuuluu itseoh­ jautuville ja hajautetuille organisaatioille.

– Tästä on puhuttu kymmenen vuoden ajan, ja siitä tuli totta yhdessä yössä.

Koronauutisten kiristyessä Filosofian Akatemian 20 henkilön työyhteisö siirtyi etätöihin ensimmäisten joukossa ja jakoi kokemuksiaan #etätyökokeilu-hashtagin voimin. Kaksi viikkoa myöhemmin koko Suomi seurasi perässä. Jarenko itse on tot­ tunut tekemään valtaosan töistään koto­ na ja asiakkaiden luona. Organisaatio on muutenkin hajautunut maantieteellises­ ti Oulua myöten. Tilanne on opettanut sil­ ti myös opettajia. Suunnittelupalaverit oli totuttu tekemään kokoontumalla yhteisen fläppitaulun äärelle.

– Nyt ei kätellä eikä halata. Kaiken fyy­ sisen läheisyyden jääminen pois on haaste kaikelle luovalle työlle.

Etätyössä onnistuminen on Jarengon mukaan nyt taidoista, ei teknologiasta kiinni. Valmius murrokseen on ollut jo ole­ massa: koko kotimainen koululaitos siir­ si opetuksen koululaisten koteihin muu­

30

MM220_24-33_TEEMA.indd 30

18.5.2020 11.16

Myynti&Markkinointi

MM220_24-33_TEEMA.indd 31

31

18.5.2020 11.16

TULEVAISUUDEN TYÖ

taman päivän aikana. Jarenko sanoo olevansa ylpeä suomalaisten uudistu­ mistarmosta. Häntä myös turhauttaa.

– Monessa työpaikassa tullaan huo­ maamaan, että nyt tehtävä etätyö on juuri sitä, mihin johto on suhtautunut nihkeästi edelliset 20 vuotta.

Kun ihmiset saavat kokemuksen siitä, miten hyvin asiat etänä toimi­ vat, takaisin ei ole enää palaamista.

– Meille on syntynyt luottamus sii­ hen, että ihmiset tekevät töitä ja saa­ vat asioita aikaiseksi, vaikka eivät oli­ sikaan työpaikalla.

Etätyössä ja itseohjautuvuudes­ sa ei Jarengon mukaan ole kyse vain ajansäästöstä ja työrauhasta. Kotona voi valita työtapansa ja -aikansa va­ paasti, mutta muutos vaatii kypsyt­ telyä. Niin kauan kuin etätöitä teh­ dään yhteisen virastoajan raameis­ sa, työn murros ei tapahdu . Parhaas­ sa tapauksessa etätyöläiset löytävät kotioloissa itselleen parhaiten sopi­ vat työtavat ja tiimit keinot, joilla jo­ kainen voi antaa panoksensa vapaal­ la aikataulutuksella.

– Jos näin radikaalisti käy, työn ei enää koeta kahlehtivan meitä.

Hybridimyyjä poimii parhaat palat Selvä, ajasta ja paikasta irrottautumi­ nen on tuottavampaa kuin perintei­ nen työskentelytapa. Päteekö tämä myös myyntiin? Yritysmyynnin esit­ telyitä ja etämyynnin malleja sparraa­ van Havain Oy:n perustaja Timo Sorri käyttää etämyynnissä mallia, jolla on toteutettu jo 60 000 etäkohtaa­ mista. Yrityksellä on toimisto, mutta

AURON

Niin kauan kuin etätöitä tehdään yhteisen virastoajan raameissa, työn murros ei tapahdu.

Etätapaamisia ja automaattista markkinointia Fysioterapia-alan perheyritys Auron on kasvanut reilussa 50 vuodessa maanlaajuiseksi verkostoksi.

Digitaalisilla työkaluilla yritys voi seurata varaustilannetta toimipistekohtaisesti, kuten myös asiakkaan harjoitteiden toteutumista.

AURON on luonut CRM- ja mark-

kinointijärjestelmän täysin uudella tavalla hyödyntämällä käytössä olevan potilastietojärjestelmä Acuten rajapintoja. Järjestelmän avulla yritys pysyy reaaliaikaisesti varaustilanteen tasalla toimipisteja terapeuttikohtaisesti, mikä mahdollistaa myynnin ennustamisen tuleville viikoille sekä personoidun markkinoinnin vanhoille asiakkaille.

Järjestelmä tekee myös automaattisia markkinointiratkaisuja digitaalisten markkinointikanavien osalta.

– Käytännössä tietokone tekee kysynnän ja tarjonnan mukaan puolestamme päätöksen siitä, kuinka paljon panostamme tai emme panosta Google Ads -markkinointiin, Auronin toimitusjohtaja Panu Kuusisto kertoo.

Viisi vuotta käytössä ollut iCoach on harjoitepankin sisältävä digitaalinen työkalu, jolla asiakas sekä terapeutti voivat seurata harjoitussuunnitelman toteutumista ja tarvittaessa olla yhteydessä chatin välityksellä.

Ohjelma mahdollistaa pitkätkin harjoitusjaksot etätapaamisina, joille on kysyntää varsinkin yritysasiakkaiden keskuudessa.

– Viimeisen vuoden aikana tehdyistä B2B-kaupoista iCoach on ollut jollain tapaa mukana lähes kaikissa, Kuusisto kertoo.

Koronakriisi on korostanut etätapaamisten merkitystä, minkä lisäksi Auron on järjestänyt yrityksille online-taukojumppaa sekä ilmaista online-seniorijumppaa yli 65-vuo­ tiaille asiakkailleen.

EEMELI SARKA

32

MM220_24-33_TEEMA.indd 32

18.5.2020 11.16

MM220_k

Pysy ajan tasalla.

Ajankohtaista tietoa koronan vaikutuksista MMA:n jäsenten arkeen löydät verkkosivuiltamme osoitteesta: mma.fi/korona

MM220_koronailmo.indd 2 33 MM220_24-33_TEEMA.indd

11.08 18.5.2020 11.16

myyntiä on tehty pääasiallisesti etänä kohta jo kahden vuoden ajan.

Sorri kertoo, että standardituottei­ ta ja esimerkiksi verkkopohjaisia oh­ jelmistoja on lähtökohtaisesti ollut luontevaa myydä – ja ostaa – ilman tapaamista kasvokkain. Palvelujen ja räätälöitävien tuotteiden myynti on sen sijaan totuttu tekemään saman pöydän ääressä. Sorrin mukaan tule­ vaisuus on nämä yhdistävä hybridi­ myynti: ensimmäiset asiakaskon­ taktit tehdään etänä, ja asiakas tava­ taan silloin, jos siitä on molemmille aitoa hyötyä.

– Hybridimallissa myyntiputki al­ kaa pääsääntöisesti etänä. Myyjä voi käyttää harkintaa, tuleeko jossain vai­ heessa prosessia tavata kasvokkain. Ja vaikka tavattaisiin kasvokkain, seu­ raavat kontaktit voidaan taas tehdä etänä.

Vastaväitteet ovat Sorrille tuttu­ ja: Sopiiko luottamusbisnekseen?

Ihmi­ set sopivat asuntolainansakin mieluiten kotisohvalta. Onko hel­ pompi perua tapaaminen? Uusi aika löytyy usein samalta päivältä. Suosi­ vatko asiakkaat kuitenkin perinteistä myyntitapaamista? Datan perusteel­ la etämyyntiä jopa suositaan, jos sitä vain tarjotaan.

– Jatkossa voittajia ovat ne, jotka eivät palaa vanhaan toimintatapaan vaan valitsevat asiakasystävällisim­ män ja kustannustehokkaimman pro­sessin.

Sorrille itselleen kyse on oman ajan käytöstä: aika on myyjän tär­ kein resurssi, jota tulee varjella kai­ kin keinoin. Silti perinteisessä kas­ vokkain myynnissä arkeen kuuluu

Palvelujen ja räätälöitävien tuotteiden myynti on totuttu tekemään saman pöydän ääressä.

LEADOO

TULEVAISUUDEN TYÖ

Botit myynnin välineenä Yritykset käyttävät paljon rahaa markkinointiin saadakseen potentiaalisia asiakkaita verkkosivuilleen, mutta markkinointitoimenpiteet menevät hukkaan, jos kotisivuilla ei onnistuta viemään myyntitapahtumaa loppuun.

LEADOO Marketing Technologies

on suomalainen myynti- ja markkinointiteknologiayritys, jonka kehittämän ohjelmiston tarkoituksena on tuoda yritykselle lisää myyntiä verkkosivuilta. Leadoo parantaa palvelua yritysten verkkosivuilla ja siten varmistaa ostoprosessin päätyvän haluttuun toimenpiteeseen.

Yrityksen teknologiaan kuuluu erilaisia botteja, kävijöiden tunnistusteknologiaa sekä online-mainoksiin vietäviä keskustelubannereita. Leadoo poikkeaa kuitenkin muista botti- ja chatpalveluista siinä, että se on erikoistunut onlineliidien ja myyntimäärän kasvattamiseen muiden keskittyessä asiakaspalvelun parantamiseen.

– Tuotteemme tekee myös asiakaspalvelua ja on hyvä siinä, mutta ensisijaisesti botit rakennetaan li-

säämään verkkosivujen myyntiä.

Keskustelut niin asiakaspalveluun kuin liidien saamiseenkin ovat pitkälti automatisoituja, Leadoon markkinointijohtaja Santtu Kottila kertoo.

Yrityksellä on kymmenkunta inter­ ak­tiosuunnittelijaa, jotka vetävät käyttöönottoprojekteja. Käyttöönotto kestää alle kaksi viikkoa, ja tulokset näkyvät nopeasti. Palvelu lisää liidien määrää noin 30–70 prosenttia, jonka lisäksi se antaa tietoa siitä, mitkä tuotteet tai palvelut yrityksen asiakasta verkkosivuilla kiinnostavat.

– Tällä hetkellä asiakaspoistumamme on käytännössä nolla, joka on hyvä merkki siitä, että homma toimii, ja noin kolmasosa uusista asiak­kaista tulee nykyisten asiakkaiden suosittelemana, Kottila toteaa.

EEMELI SARKA

34

MM220_24-33_TEEMA.indd 34

18.5.2020 11.16

myös paljon ajamista ja kortteleiden kiertämistä pysäköintipaikkaa etsien.

– Perinteisessä myyjän kalente­ rissa matkoihin menee tunteja. Jos jatkossa puoletkin on tehokasta etä­ myyntiä ja puolet kasvokkain tapaa­ misia, jokaisesta tunnista saa merkit­ tävästi enemmän irti.

Etänä myös myynti on nopeam­ paa. Sorri laskee, että perinteiseen palaveriin varataan usein tunti aikaa ja se käytetään kahvitellen, vaikka asiat olisi jo puhuttu halki. Etäpalave­ rissa kalenterimerkintä jää lähtökoh­ taisesti puoleen tuntiin.

– Voi olla, että jo kymmenessä mi­ nuutissa käy ilmi, ettei vastapuoli ole valmis avaamaan tarpeitaan tai sanoo suoraan, ettei jatko ole mahdollinen.

Siinä säästetään lopulta molempien aikaa.

Teknologia ei ratkaise kauppoja sil­ ti jatkossakaan. Itse asiassa etämyyn­ ti vaatii myyjältä itseltään aiempaa skarpimpaa panostusta.

– Tiivistäminen, havainnollistami­ nen ja kiteytykset ovat tarpeen. Etä­ nä hyvä ulosanti ei pääse korvaamaan heikkoa esitystä kuten aiemmin.

Etänä hyvä ulosanti ei pääse korvaamaan heikkoa esitystä kuten aiemmin. maation myös niille toimialoille, joi­ den tarpeisiin bitit eivät ole aiemmin taipuneet. Asia on useimmille tut­ tu automaailmasta: uudesta autosta haaveilevat voivat valita värin, lisä­

varusteet ja lukuisat muut yksityis­ kohdat mielensä mukaiseksi ja saada lopuksi hinnan autolleen. Nyt samaa tehdään esimerkiksi metsäkoneiden ja teollisuuden laitteiden myynnissä.

Wapicen toteuttamat ratkaisut hoita­ vat myös jälkimarkkinoinnin ja hin­ noittelevat huoltotyöt valmiiksi vaik­ ka kymmenen vuoden sopimusajalle.

Myynnin digitalisoimisessa Perasto tunnistaa kaksi ajuria. Ensimmäinen on insinöörien tietotaidon tuominen digitaalisessa muodossa aina saatavil­ la olevaksi. Tuoteportfolion digitointi saattaa myös kaikki myyjät, jälleenmyy­

Perinteisen teollisuuden digiloikka Koronapandemia aiheutti etätyön lä­ pimurron, mutta historiallinenkaan poikkeustila ei ole ainoa etätyötä ja -myyntiä kirittävä tekijä. Digiloikkaa tehdään ketterien asiantuntijaorgani­ saatioiden lisäksi – tai itse asiassa eri­ tyisesti – perinteisessä teollisuudes­ sa. Niiden tuotteiden ja insinööritie­ don muuttaminen digitaaliseksi ja si­ ten aina saatavilla olevaksi kasvattaa juuri nyt 350 työntekijän ohjelmisto­ taloa, vaasalaista Wapice Oy:tä. Myyn­ tipäällikkö Pauli Perasto sanoo, et­ tä yrityksen myyntikonfiguraattorit tulivat markkinoille jo vuosituhan­ nen alussa.

– Nyt meidän järjestelmillä vie­ dään parin miljardin euron verran tavaraa maailmalle vuosittain.

Myyntikonfiguraattorit jauhavat myynnin digiloikkaa tuomalla auto­ Myynti&Markkinointi

MM220_24-33_TEEMA.indd 35

35

18.5.2020 11.16

TULEVAISUUDEN TYÖ

jät ja edustajat saman tiedon äärelle.

Insinööritieto muuttuu digimaail­ massa säännöiksi. Kun aiemmin myy­ jä tarkasti speksit suunnittelijalta, nyt ohjelmisto ei anna myydä vääränlais­ ta tuotetta. Näin työstä tulee ajasta ja paikasta riippumatonta.

Wapicen asiakkaat ovat olleet en­ nen konfiguraattorisoftaa Excelin ja Wordin varassa. Perasto sanoo, että myynti toimii niilläkin.

– Ongelmia syntyy, kun yritys pon­ nistelee globaaleille markkinoille tai kun halutaan tietää, miten monta tar­ jousta tällä viikolla ollaan jätetty.

Parhaimmassa tapauksessa asia­kas tekee myyntityön ensimmäiset aske­ leet itse. Aivan kuten autokaupassa, asiakas vastaa 20–30 kysymykseen, minkä jälkeen konfiguraattori laskee tuotteelle valmiin hinnan.

– Myyntityö voi mennä siihen, että tarjouslaskennan sijaan myyjän roo­ li on neuvoa asiakasta valinnoissa ja muuttaa konfigurointia tarvittaessa, Perasto sanoo. ◆

Asiakaspalvelun palo kutsuu ”lattialle” KAIKKI myyntityö ei taivu etäyhteyksien varaan. Kajaanin Dressmann-vaateliikkeen myymäläpäällikkö Mikko Heikkinen, 44, on kaivannut asiakkaita poikkeusaikana.

Dressmannit on pidetty avoimina poikkeus­olosuhteiden aikana supistetuin aukioloajoin.

Kauppakadun kivijalkamyymälän ovi on käynyt, mutta harvakseltaan.

Heikkinen sanoo, ettei katselijoita näy vaan kauppaan tullaan selvän tarpeen kanssa.

– Minulle asiakaspalvelu ja myynti ovat tärkeitä, ja tietysti kun näin hiljaisena aikana joku tulee liikkeeseen, fiilikset kohoavat erityisen paljon.

Miltä tiskin takana on tuntunut, kun muu Suomi tuntuu vetäytyvän etätöihin koteihinsa?

– En pidä etätöitä tekeviä mitenkään parempiosaisina. Osa voi siirtää työnsä kotiin, ja se on ookoo, mutta oma sovittelemisensa siinäkin on.

Turvallisuusjärjestelyt aiheuttavat lisätyötä. Heikkisen päivästä merkittävä siivu kuluu desinfioinnissa. Esimerkiksi sovituskopit puhdistetaan jokaisen sovittajan jälkeen. Myymäläpäällikön työhön kuuluu myös paljon muuta kuin asiakaspalvelua: esillepanot vaihtuvat, uutuuksia saapuu, ja toiminnasta raportoidaan poikkeusolosuhteissakin tavalliseen tapaan.

– Meidän kielenkäytössämme ollaan ”lattialla” silloin, kun ei tehdä konttoritöitä. Ja sitä minä kaipaan.

Onneksi asiakasmäärät ovat jo kasvamassa.

Kaikki myyntityö ei taivu etäyhteyksien varaan.

36

MM220_24-33_TEEMA.indd 36

18.5.2020 11.16

Tulevaisuuden myyjä on kameleontti Menestyvä myyjä on kotonaan niin puhelimessa, digitaalisten työkalujen parissa kuin hyvin pohjustamissaan face-to-face-tapaamisissa.

Yhä useammin häneltä ostetaan asiantuntemusta ja näkemystä yrityksen liiketoimintaratkaisuihin.

TEKSTI KIMMO SALO JA PÄLVI SALO KUVAT TIMO PORTHAN

P

akko on joskus paras kannustin. Juuri nyt suu­ ri osa kuluttajista ja erittäin suuri osa yrityksis­ tä opettelee uusia käyttäytymis- ja toimintata­ poja. Yhteinen nimittäjä niille on digitaalisuus.

Murros on ollut käynnissä jo pitkään, mutta vii­ meistään korona teki sen näkyväksi. Suomes­ sa samaan suuntaan ehti vaikuttaa syksyinen Postin lakko.

Juttelemme myynnin muutoksesta Sami Hirvosen kans­ sa koronatyyliin puhelimitse, vaikka mukavampi olisi ollut tavata.

– Toisinaan on mentävä mukavuusalueiden ulkopuolelle.

Kriiseistä voi seurata myös hyvää: kokeillaan ja opitaan asi­ oita, joista jotkut jäävät pysyviksi tavoiksi toimia, hän toteaa.

Sami Hirvonen haluaa nähdä kriisitilanteessa myös mahdollisuuden.

Ne pakottavat oppimaan uusia toimintatapoja.

Myynti&Markkinointi

MM220_24-33_TEEMA.indd 37

37

18.5.2020 11.16

TULEVAISUUDEN TYÖ

– Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen on edelleen hyvän myyntityön perusta, Sami Hirvonen sanoo.

Sami Hirvosen ura on kuin lyhyt oppimäärä myyntityön kehitykses­ tä ja kasvaneista vaatimuksista. Mies itse sanoo viihtyvänsä turbulenssin keskellä ja suosittelee samaa asen­ netta kollegoillekin. Muutokset tuo­ vat tuoretta sisältöä työhön, ja niis­ tä on osattava nauttia. Paikoilleen jä­ mähtämällä ei pärjää.

Projektia projektin perään Ensituntumaa myyntityöhön joen­ suulainen yrittäjäperheen poika otti jo paloruiskun kokoisena. Omalle fu­ tisjoukkueelle hän keräsi rahaa myy­ mällä merkkejä ja omaan taskuun toi­ mimalla äidin kukkakaupan lähettinä.

Armeijan jälkeen Hirvonen eh­ ti kurvailla vain hetken autotsuppa­ rina ennen kuin hänet bongasi sat­ tumalta isoa salkkua kantava puku­ mies – perinteinen myyntiedustaja.

Salkussa oli toimistotarvikkeita, joi­ ta Hirvonen pian huomasi myyvänsä pelkällä provisiopalkalla.

– Työ oli pitkälti kylmäkäyntejä.

Jonkin verran soiteltiin asiakkaalle ennakkoon. Ne viisi vuotta koulivat minusta kameleontin. Opin paljon siitä, kuinka kohdata erilaisia ihmi­

”

OSITTAIN MYYJÄN TYÖNKUVAN MUUTTUMINEN ON SEURAUSTA SIITÄ, ETTÄ OSTAMINEN ON MUUTTUNUT. siä ja mukautua käyttäytymään niin, että kukin asiakas koki saavansa sitä, mitä halusi.

– Menestyminen edellytti tark­ kaa suunnittelua: mitä olen menossa myymään ja kenelle sekä mistä na­ ruista vetelen. Itseohjautuvuus, jär­ jestelmällisyys ja tavoitteellisuus se­ kä asiakkaan tarpeiden tunnistami­ nen ovat mielestäni edelleen hyvän myyntityön perusasioita.

Rauhanturvaajana Kosovossa vie­ tetyn vuoden jälkeen tutuksi tuli hen­ kilöstövuokraus – hurjasti kasvava, mutta 2000-luvun alussa myös kiis­

telty toimiala. Hirvonen työskenteli Adecco Finlandissa myyntikonsult­ tina ja avainasiakaspäällikkönä ja sai lopuksi vetovastuulleen Kuopioon pe­ rustetun yksikön.

Iso myyntialue, hurjat ajokilo­ metrimäärät ja se, että kotona kerke­ si käydä vain kääntymässä, muistutti­ vat kahden lapsen isälle, että venymi­ sellekin on hyvä asettaa rajat.

– Uusien yksiköiden perustaminen oli mielekästä, itsenäistä työtä, jossa pääsin myös rekrytoimaan omat alai­ seni. Opin tykkäämään työn projekti­ luontoisuudesta – ja sitähän myynti­ työ pitkälti tänä päivänäkin on, pro­ jektia projektin perään.

Ammattitaitoa kehitettävä aktiivisesti Kunnon myyntimies ei anna koskaan periksi, ei vaikka kaupattavana oli­ si kuoleva tuote. Kun Eniro Finland avasi Suomeen puhelinmyyntiyksi­ kön, myyntiryhmän päällikkö Sami Hirvosen vastuulla oli ilmoitusmyyn­ ti puhelinluetteloon.

– Myyntitapahtuma oli mietitty ja konseptoitu hyvin tarkkaan: Mitä myymme, miksi myymme ja miten myymme. Miltä haluamme kuulos­

38

MM220_24-33_TEEMA.indd 38

18.5.2020 11.16

taa ja minkälaista mielikuvaa luom­ me. Työtä johdettiin tiukan tavoitteel­ lisesti, ja ihmeen kauan onnistuimme rimpuilemaan väistämätöntä vastaan, Hirvonen muistelee.

Keskeinen oppi tuolta ajalta on, et­ tä hyväksi myyjäksi ei pelkästään syn­ nytä. Osaamista täytyy kehittää, ja se vaatii valmentamista.

– Mitä vaativammasta tehtäväs­ tä on kyse, sitä tärkeämpää on päi­ vittää aktiivisesti omaa ammattitai­ toaan. Välittömän palautteen merki­ tyksen opin myös tuolloin. Vedin kah­ deksan hengen myyntiryhmää, olim­ me kaikki samassa tilassa ja jaoimme toistemme onnistumiset ja epäonnis­ tumiset suoralta kädeltä. Kehuimme ja moitimme toisiamme avoimesti ti­ lanteen mukaan, mutta aina tsemp­ pihengessä.

Assertiivista myyntiä Seuraava työnantaja oli Sanoma. Elet­ tiin aikaa, jolloin Sanoma uudisti or­ ganisaatiotaan moneen otteeseen ja yt-neuvottelut olivat arkipäivää.

Perusajatuksena uudistuksissa oli siirtyminen tuotelähtöisestä myyn­ nistä ratkaisukeskeiseen myyntiin.

Vielä Sanoma Digitalissa Hirvonen myi pelkästään Oikotie Työpaikko­ ja eli yhtä tuotetta useille asiakkail­ le. Sieltä hän siirtyi Sanoma Median puolelle, jossa asiakkaat segmentoi­ tiin ja yksi myyjä myi useampia tuot­ teita samalle asiakkaalle.

– Asiakkaalle menetelmä on mu­ kavampi, kun saman firman miehiä ei ramppaa jatkuvasti eri tuotteita myymässä, vaan hän voi kerralla os­ taa isompia kokonaisuuksia. Myyjän puolestaan oli muutettava toimintata­ paansa. Voisi sanoa, että tärkeimmäk­ si taidoksi tuli kyky kysyä oikeita kysy­ myksiä. Vasta sen jälkeen oli mahdol­ lista löytää asiakkaan elämää helpotta­ via ratkaisuja, Sami Hirvonen toteaa.

– Vielä pidemmälle mennään, kun tänä päivänä tavoitellaan assertiivis­ ta eli näkemyksellistä myyntiä. Täl­ löin myyjä ei ole ”pelkkä myyjä”, vaan hän on ennen muuta asiantuntija, jo­ ka myy osaamistaan ja ammattitai­ toaan asiakkaan päätöksenteon avuk­ si. Tämä edellyttää myyjältä paitsi ai­ kamoista toimialan tuntemusta myös tarkkaa näkemystä asiakkaan liiketoi­ minnasta.

Alihankinta tulee kuvaan Vuosina 2016–2019 Sami Hirvonen toimi pääkaupunkiseudun aluejoh­ tajana henkilöstöpalveluyritys VMP Group Oy:ssä (nykyisin Eezy Oyj).

– Vuodet olivat menestyksellisiä.

Sain yhdessä tiimini kanssa nostet­ tua pääkaupunkiseudun tappiolli­ sen yksikön vahvasti voitolliseksi, ja mikä parasta, tämä tapahtui liikevaih­ don kasvun kautta.

Hirvonen kertoo, että myynnin toi­ mintatavat muuttuivat rajusti, kun di­ gitaalisuus valjastettiin toden teolla liiketoiminnan palvelukseen.

– Robotteja pelätään, mutta tur­ haan. Niiden tarkoitus ei ole korvata ihmistä vaan tehdä hänen puolestaan tylsät rutiinitehtävät. Näin myyjä voi keskittää tarmonsa merkitykselliseen tekemiseen, ennen kaikkea asiakasko­ kemuksen parantamiseen.

Hirvonen tietää, että myös alihank­ kijoiden käyttö yleistyy myyntityössä.

– Tämä tähtää samaan päämää­ rään kuin tehtävien automatisointi.

Voimme esimerkiksi ostaa laaduk­ kaita asiakaskontakteja, kun alihank­ kijat prospektoivat meille asiakkaita ja jalostavat niistä lupaavimpia kuu­ miksi myynti- ja markkinointiliideik­ si. Tämä on johtanut joissakin yrityk­ sissä jopa siihen, että myyjien tehtävä ei ole enää hankkia ja päättää asiak­ kaista, vaan ne tulevat myyjille myyn­ nin johdon kautta.

Oikeaan aikaan oikeassa paikassa Osittain myyjän työnkuvan muuttu­ minen on seurausta siitä, että osta­ minen on muuttunut. Ostoprosessis­ ta suuri osa tapahtuu verkossa jo en­ nen kuin asiakas ottaa yhteyttä myy­ jään. Tämä koskee niin kuluttaja- kuin b-to-b-kauppaa.

– Myyjän tärkein tehtävä on olla oi­ keassa paikassa oikeaan aikaan – tie­ tää, milloin asiakas on lämmin, Sami Hirvonen sanoo.

Hän palaa kameleonttimieliku­ vaan. Sellainen menestyvä myyjä on siinäkin mielessä, että hänen on osat­ tava toimia kaikissa kanavissa: vakuu­ tettava puhelimessa, hallittava verkon digitaaliset työkalut, kuten pikaviestija videopuhelinpalvelut ja -neuvotte­ lut sekä kyettävä päälle päätteeksi ole­ maan face-to-face-tilanteissa assertii­ vinen myyjä. Usein näihin tapaami­ siin päästään vasta monien virtuaa­ listen kohtaamisten jälkeen.

Pidentääkö tämä myyntiprosessia, Hirvonen kysyy ja vastaa, että toden­ näköisesti kyllä, mutta samalla pääs­ tään entistä todennäköisemmin asi­ akasta tyydyttävään lopputulokseen.

VMP Groupin jälkeen Hirvonen piipahti jonkin aikaa Rekryfactory-­ nimisessä yrityksessä, myös sen osak­ kaana, mutta nuorelle firmalle koro­ na on osoittautunut ylivoimaiseksi markkinahäiriöksi. Nyt hän on myy­ nyt omaa osaamistaan ja toivoo uu­ sien työkuvioiden selviävän pian. ◆ Myynti&Markkinointi

MM220_24-33_TEEMA.indd 39

39

18.5.2020 11.16

UR AKYSELY

Markkinoinnin ammattilaisilta toivotaan

ROHKEUTTA Markkinointialalla työskentelevät kulkevat trendien aallonharjalla ja käyttävät aktiivisesti sosiaalista mediaa.

Työpaikkaa ei vaihdeta kuitenkaan niin herkästi kuin yleisesti luullaan.

Urakysely osoittaa, että moni asia on alalla hyvin, mutta parannettavaakin löytyy.

TEKSTI MAARIT KROK PIIRROKSET BIGSTOCK

M

arkkinointiKollektiivi teki kyselytutkimuksen Facebook-yhteisössään marras-joulukuussa 2019 ja sai lähes 600 vastausta markkinoinnin ammattilaisilta. Noin puolet vastaajista työskenteli kyselyhetkellä asiantuntijatehtävissä ja joka viides keskijohdossa tai esimiestehtävissä. In-house-markkinoinnissa työskenteli 53 prosenttia vastaajista ja toimistopuolella 29 prosenttia.

MarkkinointiKollektiivin Head of Career Services Sanna-Kaisa Koivisto sanoo, että tutkimukselle oli tarvetta.

– Halusimme selvittää, miten markkinoinnin ammattilaiset voivat työssään ja miten voimme tukea hei-

dän urakehitystään. Toisaalta myös monilta yrityksiltä tuli pyyntöjä auttaa heitä rekrytoinnissa. Kyselyn kautta saimme paljon sellaista tietoa, jota muuten olisi ollut hankala kerätä.

Kuormitus jakautuu epätasaisesti Valtaosa vastaajista voi hyvin nykyisessä työssään ja peräti 70 prosenttia kokee, että omalla vastuulla olevat työtehtävät on helppo hallita.

Toisaalta aika moni voi myös huonosti. Joka neljäs vastaaja kertoo voivansa huonosti tai erittäin huonosti.

Samalla moni kokee, ettei työtehtä­ vien kuormittavuudesta tai omasta jaksamisesta voi puhua.

– Melkein kolmasosa kokee, ettei kuormittavuudesta voi puhua. Se on aika huolestuttavaa, etenkin kun

40

28-30_urakysely.indd 40

18.5.2020 11.23

niin iso osa vastaajista ei ehdi tehdä töitään kahdeksantuntisen työpäivän aikana, Koivisto sanoo.

Joka kolmas vastaaja kertoo, ettei työpäivä riitä työtehtävien hoitamiseen. Toisaalta 42 prosenttia vastaajista kertoo työpäivän riittävän hyvin tai erittäin hyvin.

– Tässä on tosi paljon eroa myös työpaikkojen sisällä, ja olisi tärkeää, että esimiehet kiinnittäisivät tähän enemmän huomiota. Saman työpaikan sisällä voi olla ihmisiä, jotka kokevat, että ehtivät tehdä työt siinä työpäivän aikana ihan helposti, ja sitten taas niitä ihmisiä, jotka eivät mitenkään ehdi.

GRAAFIEN LÄHDE: MARKKINOINTIKOLLEKTIIVI / URAKYSELY

Työntekijät kaipaavat lisää luovuutta Markkinoinnin ammattilaiset ajattelevat, että omassa työssä innostavinta on luovuus. Myös oppiminen, työn monipuolisuus ja työn tulokset koetaan tärkeiksi. Toisaalta 35 prosenttia vastaajista kertoo, ettei luovuudelle ole aikaa omassa työssä.

– Yksi syy tähän ovat nämä kaikki erilaiset järjestelmät ja kanavat, joiden pitäisi helpottaa työskentelyä.

Todellisuudessa niiden käyttämiseen menee hirveästi aikaa, Koivisto harmittelee.

Kun esimiehiltä ja rekrytointiin osallistuvilta vastaajilta kysyttiin, millaiselle markkinointiosaamiselle tulevaisuudessa on kysyntää, luovuus ei noussut kärkeen. Työnantajan näkökulmasta tärkeitä ovat rohkeus, dataymmärrys, analytiikka ja liiketoimintaosaaminen.

”

Alalla elää sitkeästi myytti, että työtä vaihdetaan parin vuoden välein.

Tärkeimmät kanavat minulle alan kehittymisen seurantaan ja tiedonjakoon ovat (voit valita useita) Vastauksia 581 Some (ryhmät ja keskustelupalstat Alan toimijoiden tuottamat sisällöt (blogit, oppaat, podcastit ym)

85 %

Alan koulutukset ja tapahtumat

60 %

Alan mediat

53 %

Ulkomaiset lähteet

39 %

Alan vaikuttajat

31 %

Alan tutkimukset ja tieteelliset julkaisut

23 %

67 %

4%

Muut 0%

25 %

50 %

75 %

100 %

75 %

100 %

Mikä seuraavista kuvaa parhaiten uusiin haasteisiin hakeutumistasi?

Vastauksia 482 Mielenkiintoisten tehtävien perässä

60 %

Noin 2-3 vuoden välein, uusi työnantaja

15 %

Noin 2-3 vuoden välein, nykyinen työnantaja

9%

Noin vuoden välein, nykyinen työnantaja

6%

En koskaan ole vaihtanut työpaikkaa Noin vuoden välein, uusi työnantaja

3% 1%

Muut

6% 0%

25 %

50 %

Mikä tekijä painaa eniten työpaikan vaihdoksessa?

Vastauksia 487 Työtehtävät

43 %

Huono esimiestyö nykyisessä työpaikassa

16 %

Etenemismahdollisuudet

15 %

Palkkaus

8%

Yrityksen arvot

8%

Työnantajamielikuva

3%

Työkaverit

3% 5%

Muut 0%

12,5 %

25 %

37,5 %

Myynti&Markkinointi

28-30_urakysely.indd 41

50 %

41

18.5.2020 11.23

UR AKYSELY

Minulla on aikaa olla luova työssäni.

Markkinointialalla on helppo puhua työn kuormittavuudesta ja jaksamisesta.

Vastauksia 581

Vastauksia 581

Keskiarvo

40 %

3,1

30 %

20 %

10 %

10 % 27 %

24 %

3,2

30 %

20 %

8%

Keskiarvo

40 %

31 %

11 %

7%

22 %

31 %

29 %

11 %

1 Ei todellakaan

2

3

4

5 Juurikin näin

0% 1 Ei todellakaan

2

3

– Työnantajat ja työntekijät näyttävät kyllä puhuvan jossain määrin samoistakin asioista, mutta hieman eri nimillä, Koivisto sanoo ja ottaa esimerkiksi työnantajan mainitseman analytiikan ja asiantuntijoiden innostaviksi kokemat tulokset. Samoin dataymmärrys ja oppiminen voivat olla osittain päällekkäisiä asioita.

Sosiaalisesta mediasta arvokasta tietoa Markkinoinnin alalla kiinnostus trendejä kohtaan on voimakasta ja ammattilaiset ovat aktiivisia moneen suuntaan. Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia kokee sosiaalisen me­dian itselleen tärkeimmäksi kanavaksi alan kehittymisen seurantaan ja tiedonjakoon. Kaksi kolmesta pitää tärkeänä myös alan toimijoiden tuottamaa sisältöä, kuten blogeja ja podcasteja, ja 60 prosenttia mainitsee alan koulutukset ja tapahtumat.

– Meidän yhteisömme on varsin aktiivinen ja keskittyy sosiaaliseen me­ diaan, mikä tietysti saattaa heijastua näihin vastauksiin, Koivisto muistuttaa.

– On aika kiinnostavaa, että some ja alan toimijoiden tuottamat sisällöt eli ammattilaisten omat kokemukset nousevat korkealle mutta esimerkiksi tieteelliset julkaisut kokee tärkeiksi vain vajaa neljännes. Tämä voi johtua

4

5 Juurikin näin

siitä, että tieteellisiä julkaisuja ei saa käsiinsä riittävän helposti.

Tiedon jakamiseen liittyvissä asenteissa ja käytännöissä on suuria eroja.

Kyselyyn vastanneista 62 prosenttia kokee, että alalla tietoa ja osaamista jaetaan avoimesti. Epävarmempiakin mielipiteitä on, ja 12 prosenttia ei pidä jakamiskäytäntöjä lainkaan avoimina.

– Helposti luodaan kuplia. Verkostoitumisesta puhutaan paljon, mutta käytännössä kilpailijoiden kanssa ei haluta jakaa omia ideoita ja onnistumisia. Itse kannustan aina tähän jakamiseen ja näkymiseen yhdessä kilpailijoiden kanssa. Silloin vain pitää osata tuoda esille se, miten oma työpaikka erottuu kilpailijoista, Koivisto sanoo.

Rekrytoinnin ideaali ja käytäntö eivät kohtaa Miksi työtä vaihdetaan? Kuinka usein?

Ura­kyselyssä selvitettiin myös näitä, ja lopputulos oli aika yllättävä. Peräti 60 prosenttia vastaajista ilmoitti vaihtavansa työpaikkaa nimenomaan kiinnostavien työtehtävien perässä, ja vain neljännes vastaajista kertoi vaihtavansa työtä kahden kolmen vuoden välein.

– Alalla elää aika sitkeästi sellainen myytti, että työtä vaihdetaan aina parin vuoden välein. Tämän perusteella voimme kuitenkin todeta, että valtaosa vaihtaa työtä nimenomaan kiin-

nostavien tehtävien perässä eikä vain siksi, että työtä pitää parin vuoden välein vaihtaa, Koivisto toteaa.

Yleisimpiä syitä työpaikan vaihtamiselle ovat vastaajien mukaan työtehtävät, nykyisen työpaikan huono esimiestyö ja etenemismahdollisuudet.

Esimiehiltä ja rekrytoinnista vastaavilta henkilöiltä kysyttiin myös tärkeintä asiaa, johon työnhakijan rekrytoinnissa kiinnitetään huo­ miota. Tärkeimmäksi asiaksi koettiin henkilön sopivuus työkulttuuriin. Näin ilmoitti 37 prosenttia vastaajista, ja lähes yhtä moni piti oleellisena kykyä oppia uusia asioita nopeasti. Tämänhetkisen kompetenssin mielsi tärkeimmäksi joka neljäs, ja vain viisi prosenttia piti tärkeimpänä aiem­paa työkokemusta. Palkkatoive ei ollut yhdellekään vastaajalle tärkein rekrytointiperuste.

– Näyttää siltä, että tässä on vastattu ideaalitilanteen mukaan. Kun järjestimme hr-puolen ammattilaisille aamiaistilaisuuden ja pääsin keskustelemaan näistä tuloksista heidän kanssaan, kävi ilmi, että todellisuudessa aikaa rekrytoinnille on hyvin vähän ja silloin aiempi osaaminen korostuu.

Kiireisen arjen ja nopean rekrytointiprosessin keskellä kenelläkään ei oikeasti ole aikaa opettaa esimerkiksi monien järjestelmien käyttöä. ◆

GRAAFIEN LÄHDE: MARKKINOINTIKOLLEKTIIVI / URAKYSELY

0%

42

28-30_urakysely.indd 42

18.5.2020 11.23

TEKSTI TIINA PARIKKA KUVAT BIGSTOCK

VINKIT

Hyödynnä hiljainen hetki OPTIMISTISIMMAT skenaariot

ovat väläytelleet talouden kääntymistä nousuun jo kesän aikana. Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä väläytteli MTV:n haastattelussaan huhtikuun alussa jopa niin voimakasta liikkeellelähtöä, että kesälomat jäävät sen jalkoihin.

Joka tapauksessa on varmaa, että kun rajoitukset hellittävät ja toiminta taas aktivoituu, kenelläkään ei ole varaa jäädä lehdelle soittelemaan.

Nyt on hyvä aika tehdä ne pohjatyöt, joita ei muutoin koskaan ennätä, ja olla näin valmiina, kun Suomi ja maailma taas avautuvat ja talous lähtee pyörimään täysillä.

Tee ainakin nämä neljä asiaa:

1. Siivoa asiakastietokantasi ja päivitä sen tiedot ajan tasalle.

Asiakasrekisterit laahaavat helposti perässä, ja niiden tietojen päivittäminen jää arjen kiireiden jalkoihin. Nyt asiakassuhteissa tapahtuu myös paljon muutoksia, joiden on hyvä olla tiedossa, kun kontaktointi on taas ajankohtaista.

2. Kartoita potentiaaliset asiakasryhmät ja kerää yhteystiedot oman CRM:ään.

Erilaisia tietokantajärjestelmiä on tarjolla kymmeniä, ellei satoja. Mistä järjestelmistä olisi sinulle eniten hyötyä?

4. Pidä yhteyttä asiakkaisiisi.

3. Luo järjestelmä, jolla seuraat asiakkuuksissa tapahtuvia muutoksia.

Vaikka kaupankäynti olisi nyt hiljaista, vielä hiljaisempaa se on, jos mitään ei tehdä. Vaikka nyt ei olisikaan oikea hetki myydä, kannattaa asiakkaisiin pitää yhteyttä ja vaihtaa kuulumisia.

Monet järjestelmät ovat myös synkronoitavissa suoraan CRM-järjestelmään, ja ne ilmoittavat automaattisesti esimerkiksi henkilövaihdoksista potentiaalisissa yrityksissä.

Miten sinä reagoit näihin muutostilanteisiin?

Myynti&Markkinointi

28-30_urakysely.indd 43

43

18.5.2020 11.23

TYÖ JA VAPA A-AIK A

Brändinrakentamisen ja sisältömarkkinoinnin ammattilainen Oona Haakana yhdistää taiteentekemisen myyntityöhön. Ulospäinsuuntautuneeksi taiteilijaluonteeksi itseään kuvaileva helsinkiläisnainen uskoo, että kombinaatio on hyvä ja toisiaan tukeva: tulevaisuuden työelämässä tullaan tarvitsemaan luovuutta yhä enemmän.

TEKSTI NINA GARLO-MELKAS KUVAT TIMO PORTHAN

Taideura

tukee media-alan myyntityötä

O

nnistuminen myyntityössä vaatii sen tekijältä monia piirteitä: ihmislähtöisyyttä, vahvoja esiintymis-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä sinnikästä yrittäjäasennetta ja johtamistaitoa. On pystyttävä lukemaan ihmistä ja ymmärtämään tämän tunteita ja näkökulmia. Kyky asettautua toisen asemaan on yksi tärkeimmistä myyjän piirteistä. Lisäksi on haluttava auttaa asiakasta liike-

toiminnassa eteenpäin ja osattava perustella ratkaisun arvo yritykselle.

Näin kuvailee sisältömarkkinointiin ja natiivimainontaan erikoistuneen Content House Oy:n projektipäällikkö Oona Haakana, kun häneltä kysyy, millaisia ominaisuuksia hänen valitsemansa media-alan myyntityö vaatii tekijältään.

44

MM220_44-47_vapaa-aika.indd 44

18.5.2020 12.14

Taide on Oona Haakanalle vastapainoa myyntityöstä.

Samalla hän kokee työn ja harrastuksen tukevan toinen toistaan. Eikä hän sulje pois ajatusta, että jonain päivänä taide olisi myös työtä.

Myynti&Markkinointi

MM220_44-47_vapaa-aika.indd 45

45

18.5.2020 12.14

TYÖ JA VAPA A-AIK A

Vaikka osa näistä ominaisuuksista onkin luontaiseen temperamenttiin kuuluvia piirteitä, Haakana uskoo, että menestyväksi alan ammattilaiseksi voi myös oppia.

– Monenlaiset persoonat loistavat erilaisilla vahvuuksilla, ja menestyvä myyntitiimi rakentuu erilaisista myyjistä, hän sanoo.

Esimerkiksi rohkeus on yksi piirre, josta Haakana sanoo olevan hänelle itselleen etua nykyisessä työtehtävässään.

– On oltava rohkeutta haastaa rakentavasti asiakkaan bisnestä ja vallitsevia toimintatapoja ja siten saada asiakas ajattelemaan uudesta näkökulmasta, jotta muutosta tapahtuu.

Samalla on oltava kykyä inhimillisyyteen, luovuuteen ja empatiaan. Nämä ovat myös ne ominaisuudet, joilla alan ammattilaiset tulevat tulevaisuuden työmarkkinoilla yhä selkeämmin erottautumaan, hän uskoo.

Pehmeät arvot nousussa Vuonna 2017 tradenomiksi HaagaHelia ammattikorkeakoulusta valmistunut Haakana näkee, että luovuus ja tunneäly tulevat olemaan tulevaisuuden työelämän osaamistarpeiden toplistan kärjessä.

– On hienoa, että työelämässä keskustellaan yhä enemmän luovuuden tarpeesta, sillä esimerkiksi innovaa­ tiot vaativat luovan ilmapiirin rakentamista ja vaalimista.

Haakana näkee, että teknologian ja tekoälyn nopea kehittyminen on yksi iso syy siihen, miksi pehmeiden arvojen merkitys on kasvussa. Alalla kuin alalla tullaan tarvitsemaan niitä taitoja, joita kone ei pysty korvaamaan, eli osaamista, joka perustuu inhimillisyyteen.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten Helsingin yhdistyksen (HMMA:n) hallituksessa kolmatta kautta toimiva Haakana sanoo halua­ vansa tuoda myyntityöhön ja liikeelämään avoimuutta ja inhimillistä lähestymistapaa. Hän myös uskoo tekemisen palon ja työn merkityksellisyy-

Oona Haakana valmistelee ensimmäistä omaa näyttelyään.

Nyt siihen on ollut aikaa.

den kokemuksen kantavan pitkälle.

– Koviin tuloksiin päästään määrätietoisella työllä ja nauttimalla siitä mitä tekee, hän korostaa.

Haakanalle itselleen tärkeitä arvoja luovuuden ohella ovat muiden auttaminen, jatkuva uuden oppiminen ja kehittyminen sekä vapaus toteuttaa itseään.

– Näitä arvoja pääsen toteuttamaan myös myyntityössä. Projektiluontoisessa myynnissä minulla on sekä taiteilijan vapaus että vastuu oman työni lopputuloksesta.

”Myyntityö on oma taiteenlajinsa” Työ media-alan myyntityön parissa kiinnostaa Haakanaa, sillä se on vaihtelevaa ja sen kautta saa kohdata erilaisia ihmisiä.

– Pidän työni yrittäjämäisestä luonteesta. Pidän erityisesti siitä, että vastaan itse työstäni ja tuloksestani ja pystyn vaikuttamaan niihin. Myynti on tavoitteellista, ja siinä pystyy mittaamaan tuloksen ja näkemään konkreettisesti työnsä vaikutuksen. On hienoa kehittää asiakkaiden liiketoimintaa ja tukea heidän kasvuaan.

Taide on kulkenut vahvasti Haakanan mukana koko hänen elämänsä ajan. Ensimmäisen öljyvärityönsä hän maalasi jo viisivuotiaana. Myös myyntityö on hänen mielestään oma taiteenlajinsa, jossa maalataan sanoilla, mielikuvilla ja fiiliksellä: idea on osattava viestiä niin, että asiakkaan kiinnostus herää.

Kuvataide on Haakanalle paitsi luontainen itseilmaisun keino ja suuri osa hänen identiteettiään myös tapa tukea myynti- ja markkinointiosaamista.

– Kun teen taidetta pelkästä kutsumuksesta, näen että pidän samalla huolta työmarkkina-arvostani ja harjoitan tulevaisuuden työelämän taitoja. Nopeasti muuttuvassa työelämässä moniosaamisesta on hyötyä.

– Taiteen tekeminen kehittää analyyttista ajattelua ja luovaa ongelmanratkaisutaitoa, vahvistaa mielikuvaharjoittelua ja intuitiivista päätöksentekoa. Se myös auttaa sekä suurten kokonaisuuksien että pienten nyans­ sien hahmottamisessa.

Haakana suunnittelee parhaillaan ensimmäistä taidenäyttelyään.

Hän saa vaikutteita niin nykytaitees-

46

MM220_44-47_vapaa-aika.indd 46

18.5.2020 12.14

ta kuin entisajan mestareilta ja yhdistää teoksissaan ihmisiä ja abstraktiota ekspressiiviseen tyyliin.

Uutta tuotantoaan hän valmistelee kotistudiollaan – noin 40 neliön yksiössään, joka muistuttaa hänen luo-

”

NOPEASTI MUUTTUVASSA TYÖELÄMÄSSÄ MONIOSAAMISESTA ON HYÖTYÄ.

vimpina kausinaan enemmän ateljeeta kuin peruskotia.

– Näinä aikoina maalaan päivittäin.

Pidän suurista linjoista ja voimakkaista väreistä. Maalaamalla pääsen äärimmäiseen flow-tilaan ja ikään kuin toiseen todellisuuteen. Paradoksaalisesti, maalatessani löydän ja kadotan itseni samanaikaisesti, hän sanoo.

Kuvataideosaamisensa kehittämiseksi Haakana osallistuu pari kertaa viikossa klassisen kuvataideopetuksen kursseille. Ammattitaiteilijoiden opetuksessa hän harjoittelee

muun muassa elävän mallin, asetelmien, maisemien sekä kipsimallien piirtämistä ja maalaamista.

– Näen perinteisen klassisen kuvataideopetuksen välttämättömäksi, sillä tahdon saada teosteni hahmoihin realistisen vaikutelman. Opetuksessa harjoitellaan kolmiulotteisen kuvan rakentamista. Myös plastisen anatomian harjoitteleminen on olennainen osa opiskelua. Lisäksi opiskelen itsenäisesti verkossa ja harjoittelen kotona. Tavoitteenani on hallita kokonaisvaltaisesti maalauksen ja piirustuksen perusteet.

Ihmisten kohtaaminen palkitsee Vaikka elämmekin keskellä koronakriisiä ja talouden epävarmuus on suurta, Haakana on tyytyväinen uravalintaansa, sillä myyntitaidolle ja kaupallisen alan koulutukselle on aina tarvetta.

Joukkue- ja kilpailuhenkisenä ihmisenä Haakana myös kokee, että erilaiset myyntikilpailut kollegoiden kanssa tuovat hauskaa lisää työhön ja onnistumisen kokemukset ovat palkitsevia.

– Meillä on hieno työyhteisö, jossa avoin ajatustenvaihto, yhteiset sparraushetket ja huumori ovat tärkeitä. Työssä pääsee myös hyödyntämään luovuutta niin kuin taiteessakin.

Häntä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän markkinointi ja brändikuvan merkitys yrityksille kilpailutekijänä. Brändinrakennus on pitkälti mielikuvien luomista ja luovaa työtä.

– Henkilökohtainen brändäys ja markkinointi sekä oman osaamisensa paketointi on yhä tärkeämpää työmarkkina-aseman kannalta, etenkin niillä aloilla, joilla kilpailu on kovaa.

Vaikka koronakriisi vaikuttaa väistämättä moneen alaan joko suoraan tai välillisesti, Haakana näkee haastavassa tilanteessa myös mahdollisuuksia.

– Yritysten on kannattavaa näkyä ja pitää huolta brändikuvastaan myös haastavampina aikoina, sillä tulevaisuuden bisnes rakennetaan tässä hetkessä. Tilanne pakottaa joitain yrityksiä muuttamaan liiketoimintaansa, mikä taas synnyttää uutta bisnestä. On vain rohkeasti mentävä eteenpäin ja keskityttävä niihin asioihin, joihin pystyy vaikuttamaan, ja autettava parhaansa mukaan myös muita vaikeassa tilanteessa olevia.

Entä missä hän näkee itsensä kymmenen vuoden kuluttua?

– Näen itseni luovan alan yrittäjänä. Olisi hienoa työskennellä erilaisissa luovissa projekteissa sekä suunnitella visuaalisia brändi-ilmeitä, kuvituksia ja visuaalista viestintää niin yrityksille kuin muillekin tahoille.

Tahdon myös tehdä kuvataidetta sivutyönä ja taiteesta toisen ammatin.

Vaihtelevuus sopii minulle, ja tykkään, että on monta rautaa tulessa.

Haakana näkee luovuuden rohkeu­ tena kokeilla uutta, sietää virheitä ja ottaa ne merkkinä oppimisesta ja tilaisuutena kehittyä.

– Luovuus on uskoa siihen, että voi tehdä asioita paremmin eri tavalla – se on uudistamisen halua. Nyt jos koskaan yritykset kaipaavat luovuutta koronakriisin aiheuttamien haasteiden voittamiseksi.

– Työelämälle ja taiteelle – oikeastaan koko ihmisyydelle – on yksi yhteinen nimittäjä, epäonnistumisen hyväksyminen, joka kiteytyy Scott Adamsin lainaukseen: “Creativity is allowing yourself to make mistakes.

Art is knowing, which ones to keep.”

(Suom. ”Luovuus on virheiden sallimista, taide tietämistä, mitkä virheistä säilyttää.”) ◆ › Oona Haakanan taidetta on esillä Instagramissa: instagram.com/oonahaakana.

Myynti&Markkinointi

MM220_44-47_vapaa-aika.indd 47

47

18.5.2020 12.14

HY VIN VOINTI

Näkymiä muutokseen Myynti ja markkinointi ovat vahvasti tunnesidonnaista työtä. Omaa arvoa ei kuitenkaan pidä laskea myyntiluvuista.

TEKSTI TIINA PARIKKA KUVAT LAURA KARLIN

T

”

iesin, mitä pitää tehdä, mutta hän sanoi: tee se. Kaikki kiteytyi viimeiseen lauseeseen, minkälainen olen ja miten voisin parantaa asiaani.”

Tähän palautteeseen kiteytyvät hyvin ne ongelmat, joiden kanssa monet työpsykologi Karri-Pekka Kauppisen etävastaanotolle tulevat painivat.

Työelämässä on jokin ongelma, johon on jäänyt jumiin. Ihminen näkee ongelman, mutta ei ulospääsyä siitä. Tai sitten hän odottaa, että joku muu muuttaisi tilanteen hänen puolestaan.

– Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille yleisimpiä työelämän stressitekijöitä on kaksi. Joko yhteys johtoon on huono ja asetetut tavoitteet koetaan epärealistisiksi tai sitten työtä ei ylipäätään tahdo löytyä, Kauppinen kertoo.

Ihmisarvoa ei voi laskea rahassa Myynti- ja markkinointityön onnistuminen lasketaan tyypillisesti syntyneiden kauppojen mää-

rässä ja suuruudessa. Se on helposti rahassa mitattavissa olevaa työtä.

– Myyntityö on vahvasti tunnepohjaista. Syntynyt kauppa luo onnistumisen tunteen, mutta kun kauppa ei käy, reppu leviää helposti. Oman arvostuksen vaihteluväli on voimakas, Kauppinen kuvailee.

Esimerkiksi asiantuntijatyössä oma ammatti-identiteetti on vahvempi ja säilyy paremmin, vaikka jotkut tavoitteet jäisivätkin saavuttamatta. Kauppinen auttaa alan ammattilaisia näkemään oman arvonsa myös osaajana, ei pelkästään tehdyn kaupan kautta.

– Joskus kyseessä voi olla alun perinkin tekemätön paikka, hän muistuttaa.

Jos työrintamalla on ollut pitkään hiljaista, usko omaan osaamiseen helposti hiipuu. Kyse on usein siitä kuvasta, jonka itsestään työnhakijana antaa, ei omista kyvyistä tai ominaisuuksista, kuten iästä.

– Helposti ajatellaan, että olen liian vanha, ei tästä tule mitään. Autan työtä hakevaa ymmär-

Apua arjen haasteisiin ja työuralla etenemiseen MMA tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden käydä työpsykologi Karri-Pekka Kauppisen etävastaanotolla kahdesti vuodessa. Oma MMA:sta löytyvän salasanan avulla voit varata ajan etävastaanotolle täältä: karripekkakauppinen.fi/mma-ry-1.

MMA tarjoaa lisäksi uravalmennuksen palveluja henkilökohtaisena neuvontana verkon yli.

Palvelutarjonnassa on valittavissa neuvojia eri ammattialoilta: esimiestyön ja johtamisen sparraajia, vuorovaikutusosaamisen sparraajia, rekrytoinnin osaajia, ammatillisen brändin rakentamisen osaajia...

Palvelun tuottaa UP Partners. Palvelu ja ajanvaraus toimii verkossa: urapalvelut.fi/mma.

48

MM220_42-44_psykologi.indd 48

18.5.2020 11.25

Karri-Pekka Kauppinen auttaa työtä hakevaa ymmärtämään, mlten hakija näyttäytyy työnantajan silmissä.

Myynti&Markkinointi

MM220_42-44_psykologi.indd 49

49

18.5.2020 11.25

HY VIN VOINTI

tämään, miten hän näyttäytyy työnantajan silmissä, Kauppinen vinkkaa.

Karri-Pekka Kauppinen käyttää usein sovittelussa hyödynnettyä menetelmää uusien näkökulmien etsimiseen.

– Usein hankaliakin asioita on kyllä käsitelty, mutta ei välttämättä asianmukaisesti tai suoraan asianomaisten kanssa. On helppo valittaa vaikkapa työporukassa pomojen typeryyttä, jos ei itse tarvitse tehdä asialle mitään.

Käytän tästä vertauskuvaa katsomosta, josta on helppo huudella ohjeita.

Se ei kuitenkaan yleensä vie asioita millään tavalla eteenpäin. Vaatii paljon enemmän astua areenalle ja laittaa itsensä likoon, Kauppinen sanoo.

Tilanne on Kauppisen mukaan sama, oli sitten kyse työpaikan epäkohdasta tai vaikka erimielisyydestä parisuhteessa. Pubista saa helposti vertaistukea omille ajatuksilleen, mutta siellä niiden puiminen ei suoraan siirry parisuhteen avuksi.

Aina asioiden nostaminen esiin ei auta. Silloin täytyy olla rohkeutta tehdä oma ratkaisunsa ja lähteä hakemaan uutta työpaikkaa, joka vastaa paremmin omia arvoja.

– Herätän ihmisiä usein miettimään, mikä on omien arvojen mukaista tekemistä, Kauppinen sanoo.

lestä jopa helpompaa kuin usein ajatellaan.

– Alan ammattilaisilla on paljon potentiaalia liikkua esimerkiksi tuoteportfolioiden välillä. Liika tyytyväisyys omaan nykyrooliin voi jopa kääntyä itseään vastaan. Kehitys pysähtyy, ja muutostilanteessa huomaakin pudonneensa kelkasta.

Työtä on tehtävä nyt Muuttumiskykyä ja uusien toimintatapojen sisäistämistä on tarvittu tänä keväänä. Kasvokkain tehtävä kauppa on käytännössä pysähtynyt, ja on täytynyt etsiä uusia toimintakeinoja.

– Tilanne yhdistää kaikkia. Kaikilla toimii puhelin, ja se kannattaa ottaa käteen. Ei pidä jäädä odottamaan parempia aikoja, vaan työtä tulee tehdä nyt, vaikka kauppa olisikin tiukassa, Kauppinen kannustaa.

Yllättävää kyllä, koronakriisin aikana yhteydenotot työpsykologin vastaanotolle ovat hiljentyneet, vaikka kyseessä alun alkaenkin on ollut etävastaanotto.

– Ehkä tilanne on hetkeksi pysäyttänyt. Tärkeää on kuitenkin tehdä koko ajan jotain, jos ei muuten niin siksi, että Oy Minä Ab:lla olisi vähän helpompaa. ◆

”

ON HELPPO VALITTAA POMOJEN TYPERYYTTÄ, JOS EI ITSE TARVITSE TEHDÄ ASIALLE MITÄÄN.

Mukaan sisäkehälle Pitkän linjan myynnin ja markkinoinnin ammattilainen voi tuoda yritykseen ison osan sen liikevaihdosta. On luonnollista silloin haluta myös vastinetta tekemälleen tulokselle. Osakkaaksi pääsy voi kuitenkin olla vaikeaa.

– Myynnin, markkinoinnin ja esimerkiksi viestinnän tekijöiden koetaan helposti kuuluvan niin sanotulle ulkokehälle, erillisinä toimintoina yrityksen ytimen ulkopuolelle. Sisäkehälle päästäkseen onkin osattava tuoda esiin asioita, joita muu johto kokee omakseen, ei pelkkiä myyntilukuja, Kauppinen ohjeistaa.

Vaikka osakkaan rooliin ja ydinkehälle pääseminen voi olla vaikeaa, eteneminen uralla on Kauppisen mie50

MM220_42-44_psykologi.indd 50

18.5.2020 11.25

MM A KOULUTTA A

MUISTA!aina

Koulutuksiin tulee n A: ilmoittautua MM utta. ka rin te len koulutuska in er nt Vain koulutuskale tutau oit ilm yt kautta tehd miset ovat MMA:n koulutusedun piirissä.

Koulutuksia kesällä 2020 Excel (jatko) Aika: ma 8.6. klo 9–16 Paikka: webinaari Kenelle: käyttäjille, jotka jo osaavat Excelin perusasiat, kuten taulukoiden käsittelyn ja kaavalaskennan.

Kouluttaja: Esa Riutta / Wistec Excelin tärkeimpiin käyttötapoihin kuuluu tiedon tuonti eri lähteistä analysointia ja raportointia varten. Excel jatko -koulutuksessa perehdymme tiedon tuonnin, analytiikan ja raportoinnin haasteisiin, kun lähteiden määrä ja tiedon muoto vaihtelevat paljon.

Tämä koulutus soveltuu Excelin Windows-versioille 2010, 2013, 2016 ja 2019 sekä Macin Excel 2016 -versiolle.

Office 365: Forms Aika: pe 12.6. klo 13–14 Paikka: webinaari Kenelle: Kurssi on tarkoitettu Office 365 -käyttäjille, jotka haluavat oppia tekemään lomakkeita Forms-palvelulla ja analysoimaan niiden vastauksia Excelissä.

Kouluttaja: Esa Riutta / Wistec Koulutuksen jälkeen osaat rakentaa Forms-lomakkeita, jakaa niitä orga-

nisaation sisällä ja ulkopuolella sekä analysoida tuloksia Excelissä. Koulutus vaatii Office 365 -ympäristön.

Office 365: Power Automate (Flow) Aika: pe 12.6. klo 14–15 Paikka: webinaari Kenelle: Koulutuksessa käytämme Office 365 -ympäristöä. Osallistujalta toivomme tietotekniikan perustaitoja.

Kouluttaja: Esa Riutta / Wistec Koulutuksessa tutustut Power Automate -sovelluksen käyttömahdollisuuksiin ja työnkulkujen tuottamiseen perustasolla. Opit tekemään työnkulkuja käyttäen Power Automate -työkaluja, eli entiseltä nimeltään Flow’ta. Power Automate helpottaa Office 365:n ja SharePointin työnkulkujen rakentamista. Koulutus vaatii Office 365 -ympäristön.

Office 365: Teams Aika: pe 12.6. klo 15–16 Paikka: webinaari Kenelle: kaikille, jotka haluavat tutustua käytännönläheisesti Teamsin ominaisuuksiin ja käyttöön.

Kouluttaja: Esa Riutta / Wistec

Uusi huikea etu jäsenille!

Office 365 MMA:n jäsenet voivat Teams kokoaa osallistua kaikkiin Wistec Training Oy:n useita eri paletäkoulutuksiin veloituksetta − edun saa veluita viesvain ilmoittautumalla tinnän keskukMMA:n koulutuskalenterin seksi. Teamsin kautta! kautta viestit pikaviesteillä ja yhteisissä keskustelukanavissa, pidät online-palaverit ja hallinnoit materiaalit kokousasiakirjoista tehtävälistoihin. Tässä koulutuksessa käymme läpi viestinnän kahden kesken, ryhmissä ja tiimeissä.

Perehdymme online-palaverien järjestämiseen sekä sisäisesti pikakokouksina että Outlook-kutsujen kautta. Tutustumme myös Teamsin laajoihin yhteiskäyttömahdollisuuksiin Office 365 -ympäristössä ja kolman­nen osapuolen sovellusten kautta.

Esa Riutta KOULUTTAJA Esa

Riutta on työskennellyt Wistecillä kouluttajana vuodesta 2008 lähtien. Hänen erityisalaansa ovat sosiaalinen media, graafiset sovellukset ja esitysmateriaalit.

Myynti&Markkinointi

MM220_51_koulutuksia.indd 51

51

18.5.2020 12.22

MM A HENKILÖKUNTA

Tavoitteena

selkeä, joustava ja jäsenlähtöinen viestintä Kaikki asiat päätyvät lopulta viestinnän tekijöiden pöydälle.

Oli sitten kyse verkkosivujen uudistuksesta, alan arvostuksen lisäämisestä, ammattikuntaa koskevasta tutkimus- ja kehitystyöstä tai liiton järjestämistä tapahtumista, kaikesta tulee viestiä.

Jatkossa viestit pyritään kohdentamaan entistä yksilöllisemmin.

TEKSTI TIINA PARIKKA

Mari Niemi, markkinointipäällikkö › jäsenviestintä, tapahtumat › Työskennellyt MMA:ssa vuodesta 1991 › Täydentänyt keskiasteen koulutusta mm. digitaalisen myynnin ja markkinoinnin ammattikorkeaopinnoilla Olli-Juhani Piri, viestintäpäällikkö › ajankohtaisviestintä, brändimielikuva ja mediasuhteet › Työskennellyt MMA:ssa 02/2020 lähtien › filosofian maisteri Melissa Mikanoja, asiantuntija › järjestelmät, jäsenviestintä › Työskennellyt MMA:ssa vuodesta 2015 › Merkonomi, haavena suorittaa työn ohessa it-tradenomin opinnot

M

yynnin ja markkinoinnin ammattilaisten markkinointi- ja viestintätiimin tämän vuoden isoimpana uudiskohteena on liiton verkkosivusto. Uudistuksessa on mukana koko toimiston väki.

– Lehden ilmestyessä olemme toivottavasti jo valinneet sivuston toteuttajakumppanin. Valmista pitäisi olla loppuvuodesta, projektin vetäjänä toimiva viestintäpäällikkö Olli-Juhani Piri arvioi.

Piri aloitti MMA:n viestintäpäällikkönä helmikuussa, eli juuri ennen kuin koronakriisi iski Suomeen.

Uusilla sivuilla on tarkoitus parantaa käyttäjäkokemusta ja

saada jo nyt sivuilla oleva hyvä sisältö entistä paremmin esiin.

– Haluamme luoda käyttäjäpolkuja, jotka sitouttavat jäsenistöämme entisestään, markkinointipäällikkö Igor Parri sanoo.

Markkinoinnilla onkin ollut tänä keväänä paljon hyvää, alan ammattikuntaa palvelevaa sisältöä jaettavana, sillä moni on ollut neuvojen ja opastuksen tarpeessa koronan muuttamassa työtilanteessa.

Melissa Mikanoja työskentelee jaetusti jäsenpalvelujen ja viestinnän tehtävislis sä. Hänen tontMe tiaan ovat erityisesti käytettävät järjestelmät.

Mikanoja on CRM:n pääkäyttäjä. CRM:stä saatavaa dataa hyödyntää työssään muun muas-

sa

Igor Parri, markkinointipäällikkö › jäsenhankinta, myyntikampanjat › opiskelijat ja työuransa alkuvaiheessa olevat › Työskennellyt MMA:ssa vuodesta 2017 › Tradenomi, suorittaa parhaillaan YAMK-tutkintoa

52

MM220_52-53_Henkilosto.indd 52

18.5.2020 12.31

MA

sa markkinointipäällikkö Mari Niemi. Niemi toimii Parrin kollegana jäsenhankinnassa.

– Markkinoinnin puolella tehtäväni on huolehtia jäsenpidosta. Toteutan meidän jäsenviestejä ja tiedotan paikallisyhdistyksille liiton asioista. Toimin myös useissa tapahtumissamme koordinaattorina, Niemi kuvailee laajaa työkenttäänsä.

RI

Yhteistyöllä näkyvyyttä

Tutkimustieto paremmin hyötykäyttöön MMA seuraa alan työmarkkinatilannetta etenkin kahden vuosittain tehdyn kyselytutkimuksen avulla. Palkkatutkimus ja Myyntipäällikköbarometri kertovat paitsi alan palkkaustilanteesta myös työsuhteiden laadusta ja liikennekulttuurin kehityksestä.

MMA on myös mukana Tampereen yliopiston vetämässä Robins-hankkeessa, jossa tutkitaan robotisaation ja tekoälyn hyödyntämistä myyntityössä.

– Tutkittua tietoa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän alan OR tietoisuuden ja mielikuvan parantamisessa, Piri sanoo.

IG

Jäsenkyselynkin mukaan liiton toivotaan tulevan vahvemmin esiin ja osallistuvan julkiseen keskusteluun.

Työtä alan näkyvyyden ja liiton tunnettuuden eteen tehdäänkin monella tapaa.

– Teemme yhteistyötä alan ammattikorkeakoulujen kanssa. Järjestimme esimerkiksi tänä keväänä yhdessä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa Suomen paras myyntiorganisaatio -kilpailun, Parri kertoo esimerkin alan tunnettuuden eteen tehdystä työstä.

Alan osaajia on haluttu nostaa esiin erityisesti nyt, kun alan työtilanne on ollut haastava. Yhdessä MarkkinointiKollektiivin kanssa nopeasti käyntiin polkaistun MarkkinointiOppaiden videosarjan ensimmäiset julkaisut ilmestyivät huhtikuussa, ja sarja jatkuu ainakin syksyyn asti.

– Oppaat eli kokeneet markkinoini nin ammattilaiset O l l i - J uh a n ovat saaneet mahdol-

lisuuden tuottaa videoita, joilla kertovat osaamisestaan.

Näiden vi­ deoiden avulla he ovat saaneet omalle osaamiselleen näkyvyyttä ja samalla antaneet muille hyviä vinkkejä, Niemi kertoo.

Vastaanottavuus korkeaa Jäseniin liitto on yhteydessä useamman kerran kuussa. Sähköiset jäsenja urakirjeet lähtevät kuukausittain.

Lisäksi viestitään tarvit­taessa tiiviimmin erilaisista asioista. Painettu lehti ilmestyy jatkossakin neljästi vuodessa, ja sitä edeltää aina uutiskirje.

– Uusi CRM-järjestelmämme mahdollistaa sen, että viestejä voi-

”

Toivonkin, että saamme viestinnän laadusta jäsenistöltämme suoraa palautetta. daan jatkossa lähettää entistä kohdennetummin, Mikanoja sanoo.

Vaikka jäsenkyselyssä moni toivoi liitolta postia korkeintaan kerran kuussa, kirjeiden avaus- ja klik­ kausprosentit kertovat, että ne otetaan hyvin vastaan. Jopa lähes puolet kirjeiden saajista avaa ne, mikä on sähköpostikirjeille hyvä avausprosentti.

– Viestintä on hyvää, mutta haluamme tehdä sitä vieläkin paremmin. Toivonkin, että saamme viestinnän laadusta jäsenistöltämme suoraa palautetta, tuore viestintäpäällikkö pyytää.

Palautetta voi antaa suoraan markkinointi- ja viestintätiimin toimijoille sähköpostitse, puhelimitse tai esimerkiksi Oma­MMApalvelun kautta.

– Palautteet käsitellään meillä aina tarkasti ja niihin halutaan oikeasti reagoida, Mikanoja vakuuttaa. ◆ Seuraa MMA:ta myös somessa: › LinkedIn www.linkedin.com/company/myynninja-markkinoinnin-ammattilaiset-mma/ › Facebook www.facebook.com/mmaliitto/ › Twitter @mmaliitto Myynti&Markkinointi

MM220_52-53_Henkilosto.indd 53

53

18.5.2020 12.31

LIIKENNE

Autojen ohjelmistopäivityksiä voidaan tehdä etänä, ja joidenkin automallien on mahdollista lähettää ilmoitus huoltotarpeesta suoraan huoltoliikkeelle. Teknologia tuo monin tavoin helpotusta autohuoltoon.

TEKSTI TIMO KIISKI KUVAT DIAGNO FINLAND OY / FORD MEDIA

Autohuolto

siirtyy yhä enemmän pilveen

A

utot toimivat pitkälti ohjelmistopohjaisesti, ja huoltokorjaamot pystyvät palvelemaan autoilijaa yhä enemmän etänä tietotekniikan avulla. Välttämättä asiakkaan ei tarvitse edes käydä itse korjaamolla.

Huoltoajan voi varata netissä, ja yhä useampi huoltokorjaamo tar­joaa asiakkailleen auton nouto- ja palautuspalvelua.

– Asiakas voi asioida meidän kanssa ilman henkilökohtaista kontaktia, korjaamoyrittäjä Ari Viinikka sanoo.

Viinikalla on pääkaupunkiseudulla kolme Mekonomen-autokorjaamoa.

Mekonomen on Pohjoismaiden suurin autokorjaamo-, varaosa- ja tarvikeketju.

Autolle pystytään tekemään monia asioita etänä ilman korjaamokäyntiä, kun mekaanikko näkee vikakoodit koneeltaan.

– Varsinaisia korjauksia ja päivityksiä pystytään tekemään etänä autojen softapuoleen. Joissakin automerkeissä myös ohjainlaitteita pystytään päivittämään. Mekaaniset viat on kuitenkin korjattava ja kuluneet osat vaihdettava korjaamolla. Myös öljyjen ja suodattimien vaihdot edellyttävät korjaamokäyntiä tulevaisuudessakin, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen sanoo.

Sähköautossa vähän huoltotarvetta Sähköautoissa mekaanisia osia on polttomoottoriautoa vähemmän. Siksi esimerkiksi Tesla ei välttämättä edelly-

tä määräaikaishuoltoja, vaan auto voidaan viedä korjaamolle silloin, kun siihen tulee selkeä vika tai vaikkapa ohjauksen nivelet tai jarrupalat ovat kuluneet loppuun. Langattomat päivitykset, etädiagnostiikka ja liikkuvien huoltoasentajien tuki vähentävät tarvetta käydä huoltokeskuksessa.

Kun tämän päivän uuteen bensalla tai dieselillä käyvään polttomoottoriautoon tulee vika, asiakas saa siitä tiedon mittaristoon tai kojetauluun syttyvästä merkkivalosta. Samoin kojetauluun syttyvä merkkivalo ilmoittaa lähestyvästä huollontarpeesta.

Jotkut automallit pystyvät tuottamaan vieläkin yksilöidympää tietoa.

Merkkivalo saattaa ilmoittaa, että öljynvaihto odottaa 5 000 kilometrin ja sadan päivän jälkeen tai että jarrupalojen arvioituun vaihtohetkeen

54

MM220_54-55_liikenne.indd 54

18.5.2020 12.08

voi mennä 50 000 kilometriä tai 1,5 vuotta.

– Jo nyt on maailmalla automalleja, joiden järjestelmät pystyvät olemaan yhteydessä johonkin korjaamoon. Korjaamo pystyy lähettämään suoraan asiakkaan auton näytölle ehdotuksen seuraavasta huoltoajasta. Asiakas vastaavasti voi kuitata ajan suoraan auton näytöllä, kertoo korjaamo- ja asiantuntijapalveluja ajoneuvoalan yrityksille tarjoavan Diagno Finland Oy:n tekninen asiantuntija Frans Malmari.

Näitä ominaisuuksia on jo Suomessakin olevissa autoissa, mutta niitä ei ole juurikaan käytössä.

– Tekniikka on jo ihan nykypäivää, mutta Suomessa vastaan tulevat ennen kaikkea tietosuojakysymykset, Malmari sanoo.

Video vie alustan alle Teknologian ansiosta kuluttajan on helppoa seurata au-

tonsa huoltamista vaikka kotisohvalla tai työpöydän ääressä. Ford on jo parin vuoden ajan tarjonnut asiakkailleen VideoCheck-palvelua, jonka kautta asiakkaat pääsevät katsomaan myös autonsa alle. Videosta näkee näppärästi, onko autosta jokin kohta kulunut tai rikki.

Ford-merkkikorjaamoiden mekaanikot kuvaavat autosta kuntoraportin muutaman minuutin videolle.

Vi­deon linkki lähetetään asiakkaalle sähköpostilla ja tekstiviestinä. Palvelu on osa Ford-huoltoa ja käytössä kaikissa Ford-korjaamoissa.

Malmari uskoo, että polttomoottoriautojenkin huoltovälit kasvavat

sitä mukaa, kun autojen toiminnot siirtyvät aina vain enemmän ohjelmistopohjaisiksi.

–Tänä päivänä kaikille autoille tehdään vielä suunnilleen samat tarkastukset ja toimet vaikkapa 45 000 kilometrin määräaikaishuollon kohdalla. Tulevaisuudessa auto pystyy yhä enemmän välittämään reaaliajassa korjaamolle tietoa siitä, miten sitä käytetään ja miten se kuluu. Koska autot kuluvat yksilöllisesti, myös huoltotarpeita voidaan suunnitella enemmän autokohtaisesti, Autoalan Keskusliitto ry:n tekninen johtaja Jouko Sohlberg sanoo. ◆

Ajoneuvojen sähköistyminen vähentää perinteisten korjaamokäyntien tarvetta, sillä osa huoltotoimenpiteistä voidaan tehdä etänä.

Videon avulla huollon asiakas näkee näppärästi vaikka matkapuhelimesta, onko autosta jokin kohta kulunut tai rikki.

Myynti&Markkinointi

MM220_54-55_liikenne.indd 55

55

18.5.2020 12.08

LAKIPALVELUT

Koronaepidemia voi aiheuttaa muutoksia työpaikkojen lomakäytäntöihin.

Vuosilomaa kertyy osittain myös lomautuksen ja sairausloman ajalta.

TEKSTI SANNA HONKANEN KUVITUS JENS MAGNUSSON / IKON

Vuosiloman ajankohta ja kertyminen

K

oronaepidemia voi osaltaan aiheuttaa tarvetta sijoittaa vuosiloma eri ajankohtaan kuin edellisinä vuosina on mahdollisesti yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa totuttu loma sopimaan. Osapuolet saavat yhä sopia vuosiloman ajankohdasta vuosilomalain sallimalla tavalla, mutta työnantaja viime kädessä määrää loman ajankohdan.

56

MM220_50-51_lakipalvelut.indd 56

18.5.2020 11.26

Työnantajan pitää kuitenkin epidemiasta huolimatta pääsääntöisesti noudattaa vuosiloman ajankohtaa määrätessään vuosilomalain ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä lomakauden ja ilmoitusaikojen osalta. Koronaepidemian myötä väliaikainen poikkeamismahdollisuus vuosilomalain määräyksistä on koskenut ainoastaan niin sanottuja yhteiskunnan kriittisiä aloja.

VUOSILOMALAIN MUKAAN vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle eli 2.5.–30.9. Tällä tarkoitetaan kesälomaa. Loppuosa lomasta eli talviloma on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun eli 30.4. mennessä.

Loman ajankohdasta tulee vuosilomalain mukaan ilmoittaa työntekijälle pääsääntöisesti viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, mutta kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Koronaepidemia saattaa aiheuttaa joillakin työpaikoilla tarpeen käyttää lain sallimaa lyhyempää eli vähintään kahden viikon ilmoitusaikaa.

Työnantajan on selvitettävä työpaikalla vuosiloman antamisessa noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä huomioi­maan työntekijöiden ehdotukset ja tasapuolinen kohtelu lomia sijoittaessaan.

Loma on annettava yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 12 arkipäivää ylittävää osaa kesälomasta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Työnantaja ja työntekijä saavat myös sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa osassa.

VUOSILOMALAISSA on säännös vuosilo-

man kertymisestä tietyltä osin myös

Loma on annettava yhdenjaksoisena, ellei sitä ole työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä jakaa. työpäiviltä tai työtunneilta, jolloin työntekijä on estynyt tekemästä työtään esimerkiksi lomautuksen tai sairauden takia. Lomautusaikana vuosilomaa kertyy enintään 30 työpäivältä kerrallaan. Jos työntekijä lomauttamisen jälkeen palaa töihin ja tulee uudelleen lomautetuksi, 30 päivän laskenta alkaa uudelleen.

Jos lomautus toteutetaan työaikaa lyhentämällä, vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos lyhennetty työviikko jatkuu uuden 1.4. alkavan lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuuden kuukauden vuosiloman ansaintajakso alkaa uudestaan.

Sairaudesta johtuvan poissaolon aikana vuosilomaa kertyy enintään 75 työpäivältä lomanmääräytymisvuotta kohti. Jos sairaus jatkuisi keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kyseisen poissaolon osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 työpäivää. Tätä pidemmän sairaudesta johtuvan poissaolon ajalta on oikeus saada vuosilomalain mukaan lisävapaapäiviä. Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.

Mikäli töistä joutuu olemaan poissa sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi, kertyy mainitulta ajalta vuosilomaa. sairastuu vuosiloman alkaessa tai sen aikana, kannattaa muistaa viivytyksettä pyytää loman siirtämistä. Vuosilomalain mukaan vuosiloma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan, jos työntekijä on lomansa

MIKÄLI TYÖNTEKIJÄ

tai sen osan alkaessa työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen takia. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään loman tai sen osan siirtämiseen myös silloin, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sairaanhoitoon tai muuhun vastaavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on vuosilomalain mukaan oikeus pyynnöstään saada siirretyksi lomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Kuusi omavastuupäivää voi siis tulla sovellettaviksi, jos työntekijällä on vähintään viiden viikon eli 30 arkipäivän mittainen vuosiloma.

Loman siirtämistä tulee pyytää viivytyksettä ja työkyvyttömyydestä tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys. Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Sairauden perusteella siirretty kesäloma on annettava 30.9. mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua eli 30.4. mennessä. Jos loman antaminen tällä tavalla ei olisi mahdollista, loma on annettava seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi olisi tuolloinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakor­vauksena. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei olisi mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista. ◆ Myynti&Markkinointi

MM220_50-51_lakipalvelut.indd 57

57

18.5.2020 11.26

KYSY TYÖELÄ M ÄSTÄ

Lomautus puhuttaa Kysy työelämään liittyvistä asioista, etsimme asiantuntijan vastaamaan kysymykseesi.

Kysymyksesi voit lähettää osoitteeseen: jasenpalvelu@mma.fi.

Lomaraha työpaikkaa vaihtaessa

Sairausloma ja provisiot

Vaihdoin taannoin työpaikkaa, ja minulla oli juuri vuosiloma. Vuosilomapalkka oli maksettu oikein, mutta minulle ei ole maksettu lainkaan lomarahaa kuten aiemmassa työpaikassa.

Eikö lomaraha kuuluisi maksaa?

Minulla on kiinteä kuukausipalkka sekä provisio omasta myynnistä.

Olin pari viikkoa sairauslomalla, ja nyt sairausloman ajalta on maksettu vain kuukausipalkka. Viime kuussa tekemästäni kaupasta ei ole maksettu minulle provisiota. Miten palkka kuuluisi maksaa?

Lomarahaoikeus perustuu yleen­ sä työsuhteessa mahdollisesti sovel­ lettavaan työehtosopimukseen, osa­ puolten väliseen työsopimukseen tai yrityksen noudattamaan käytän­ töön. Lomarahan maksaminen ei siis perustu vuosilomalakiin. Työpaikkaa vaihtaessa kannattaakin siis tarkis­ taa, sovelletaanko työsuhteessa työ­ ehtosopimusta vai onko tarvetta so­ pia työsopimuksessa tietyn työehto­ sopimuksen noudattamisesta. Osa­ puolet saavat työntekijän eduksi so­ pia myös lomarahan maksamises­ ta. Pääsääntöisesti lomarahan suu­ ruus on 50 prosenttia lomapalkasta.

LAKIMIES SANNA HONKANEN

Työsopimuslain mukaan työntekijäl­ lä, joka on sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairaus­ ajan palkkaan. Jos työsuhde on jatku­ nut vähintään kuukauden, työnteki­ jällä on oikeus saada täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdek­ sännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mu­ kaiseen päivärahaan alkaa. Työnanta­ ja voi olla työsuhteessa mahdollises­ ti noudatettavan työehtosopimuk­ sen perusteella velvollinen maksa­ maan työntekijälle sairausajan palk­ kaa laissa säädettyä vähimmäisaikaa

pidemmältä ajal­ ta.Laissa mainit­ tu ”täysi palkka” tarkoittaa, että työnte­ kijän tulee saada sama palkka sairausajalta kuin hän saisi työssä ol­ lessaan. Kun palkka muodostuu myös provisiosta, on kiin­teän kuukausipal­ kan lisäksi laskettava ja maksettava sairaus­ajalta myös keskimääräinen provisio. Yleensä keskiprovisio las­ ketaan edellisen puolen vuoden tai vuoden provisiokertymästä.

Provisiopalkkainen työntekijä te­ kee työnsä yleensä aikaisemmin kuin palkka erääntyy maksettavaksi. Työn­ tekijällä on oikeus saada sairauslo­ mansa aikana maksettavaksi erään­ tyvä provisio ennen sairauslomaa tekemästään työstä. Tällainen sai­ rauden aikana maksettavaksi erään­ tyvä provisio ei vähennä sairausajal­ ta maksettavaa keskimääräistä provi­ siopalkkaa.

Vastaavasti vuosilomalla tulee maksaa vuosilomalain mukaan vuosi­ lomapalkka niin kiinteän palkan kuin

58

MM220_58-59_kysytyoelamasta.indd 58

18.5.2020 12.18

Lomautus ja provisiot

myös provision osalta. Lisäksi tulee maksaa loman aikana maksettavak­ si erääntyvä provisio aiemmin teh­ dystä työstä.

Jos provisio määräytyisi muun kuin oman myynnin perusteella tai jos osa kaupoista toteutuisi ilman työntekijän myötävaikutusta, voi­ daan tilannetta arvioida toisin.

LAKIMIES SANNA HONKANEN

Lomautus ja irtisanominen Voiko työnantaja lomauttaa minut irtisanomisajaksi?

Jos työnantaja on irtisanonut työ­ sopimuksen, tulee irtisanomisaikaa noudattaa ja irtisanomisajalta maksaa

”

IRTISANOMISAJAKSI EI VOIDA LOMAUTTAA.

Olen kokoaikaisesti lomautettuna kolmen kuukauden ajan 1.4.2020 alkaen. Palkkani on muodostunut pohjapalkasta ja myynnin mukaan määräytyvästä provisiosta. Jäävätkö maaliskuun kaupoista tehdyt provisiot saamatta, koska olen lomautettuna? Jos työnantaja maksaa provisiot huhtikuun tilissä, vaikuttaako se työttömyyspäivärahaani sitä vähentävästi?

palkka. Irtisanomisajaksi ei voida lo­ mauttaa. Mikäli työnantajalla ei ole tarjota työtä irtisanomisajalle, työn­ antaja voi vapauttaa työntekijän työn­ tekovelvoitteesta. Palkanmaksuvel­ vollisuus säilyy kuitenkin.

Provisiopalkan luonteeseen kuuluu, että se maksetaan takautuvasti työ­ suorituksen jälkeen. Usein provisi­ ot maksetaan myyntikuukautta seu­ raavan kuun palkassa. Työnantaja on velvollinen maksamaan sinulle provi­ siot ennen lomautusta tehdyn myyn­ nin perusteella tavalliseen tapaan ja normaalissa maksuaikataulussa.

Jos sinulle maksetaan lomautuk­ sen aikana provisioita sellaisesta myynnistä, joka on tapahtunut en­ nen lomautuksen alkamista, ei pro­ visio vaikuta työttömyyspäiväraha­ si määrään.

LAKIMIES TAIJA NUMMINEN

LAKIMIES TAIJA NUMMINEN

Myynti&Markkinointi

MM220_58-59_kysytyoelamasta.indd 59

59

18.5.2020 12.18

JÄSENEDUT

MMA:n jäsenenä saat kaiken tämän Turvaa alaan erikoistuneiden lakimiesten lakipalvelut, kuten sopimus neuvontaa l ammatillisen vastuu- ja oikeusturva vakuutuksen l ansioon sidotun työttömyysturvan sekä oman työttömyyskassan tehokkaat palvelut l vapaa-ajan matkustaja- ja tapaturmavakuutuksen l ryhmäalennuksia Vakuutusyhtiö Turvan vakuutustuotteista (mm. auto- ja kotivakuutukset) l alennuksen henkivakuutuksesta Ifin ja Keskinäisen Vakuutusyhtiö Kalevan kautta l

Tietoa l mittavan

ammatillisen koulutus tarjonnan ja tapahtumat l henkilökohtaista valmennusta esim. työnhakuun, esihenkilötyöhön ja hyvinvointiin l oppaat, sopimusmallit ja muut materiaalit

l myynnin

ja markkinoinnin työ paikkailmoitukset ja työnhakuvahti palvelun l palkkatutkan, josta näet alan palkkatason l laadukkaan Myynti & Markkinointi -ammattilehden (ilmestyy 4 kertaa vuodessa) l sähköiset alan jäsen-, uutis- ja urakirjeet l Oma luottamusmies -palvelun (sähköiset neuvot esim. palkkaan ja työsuhteeseen liittyen) l MMA:n, Akavan ja YTN:n yhdessä tuottaman vastuullisen yhteis kunnallisen ja työmarkkinaedun valvonnan (mm. palkkaus, työehdot ja verotus)

Hyvinvointia l työpsykologin

palvelut urheilu-

l hyvinvointikursseja

opistoissa l henkilökohtaista

valmennusta

Etuja l vuokrattavaksi

edullisia loma-

huoneistoja mm. polttoaineista ST1-huoltoasemilta l Akavan Member+ -jäsenetupalvelun (alennuksia mm. verkkokauppojen tuotteista ja palveluista) l lainaedut ja edut sijoittajalle Danske Bankista l numerohakupalvelu l vuosikalenteri l muita alennuksia (mm. vapaa-ajan majoituksista) l alennusta

Paikallisen verkoston l MMA:n

ja paikallisyhdistysten sekä Akavan tapahtumat l MMA:n paikallisyhdistysten omat jäsenedut (mm. yhdistysten neuvottelemia tuote- ja palvelu alennuksia) l virtuaaliverkostot mm.

Facebookissa ja LinkedInissä.

60

MM220_60-61_Jäsenedut.indd 60

18.5.2020 12.16

JÄSENEDUT

Palkkatutka on nyt avautunut uusin tiedoin.

Käy katsomassa!

MMA selvittää vuosittain työsuhteisten jäsenten palkkatietoja muun muassa kokemusvuosien, tehtävän, toimialan ja alueen mukaan.

Palkkatutkan avulla voit arvioida, onko palkkasi kohdallaan.

Palkkaneuvonta Palkkaneuvontaa saat MMA:n Heidi Sarénilta, heidi.saren@mma.fi, p. 020 122 4403.

Häneltä saat apua myös silloin, jos tarvitset palkkalausuntoa.

Lataa Oma MMA puhelimeesi!

Oma MMA -palvelu korvaa vanhan muovisen jäsenkortin ja toimii todisteena jäsenyydestä kaikissa tilanteissa.

https: / oma. / mma. fi/

Oma MMA:sta löydät myös nämä palvelut:

Myynti&Markkinointi

MM220_60-61_Jäsenedut.indd 61

61

18.5.2020 12.16

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

Pia Hautamäen (vas.) ja Henna Niirasen mukaan asiakaskokemus tulisi nostaa organisaation tärkeimmäksi tekijäksi.

Siiloista eroon, tiimityötä lisää Myynnin ja markkinoinnin yhteistyötä on mahdollista lisätä, kun muutetaan totuttuja tapoja.

TEKSTI ULLA ORA KUVAT ANTERO AALTONEN

M

yynnin ja markkinoinnin välille tarvitaan enemmän yhteistyötä, mutta mitkä ovat ne käytännön keinot yhteistyön lisäämiseksi?

Tähän kysymykseen etsivät vastauksia myynnin yliopettaja ja tutkija Pia Hautamäki Tampereen am-

mattikorkeakoulusta sekä it-yritys Tiedon kasvumarkkinoinnista Suomessa vastaava Henna Niiranen.

Molemmat puhuivat aiheesta Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten MMA:n 125-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä helmikuussa.

Myynnillä ja markkinoinnilla on omat roolit ja tehtävät. Hauta­mäen ja Niirasen mielestä siiloista olisi kui-

tenkin päästävä eroon ja lisättävä tiimityötä, mikä palvelee asiakkaan koko polkua. Samalla rakennetaan myös yrityksen kasvua. Tilaisuuteen osallistuvilta kysyttiin, kuinka moni on määritellyt asiakkaan polun. Kysymyksen jälkeen salissa oli hiljaista.

– Asiakkaan polkua miettiessä kannattaa ajatella konkreettisesti, miten Matti ja Liisa kulkevat polkua. Matti

62

MM220_62-65_tapahtumia.indd 62

18.5.2020 11.13

MM A:N SEMINA ARI

voi saada huonoa palvelua, mistä pitää seurata muutos. Polkua miettiessä kannattaa ottaa huomioon, mikä on asiakkaan kipupiste, Hautamäki kertoo.

– Asiakkaan polkua parhaiten palvelevat asiat lähtevät liikkeelle pienestä. Arvoa tuottavat yritykset ovat tulevaisuuden menestyjiä. Myyntiin kuuluu asiakkaan kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen. Pitää ymmärtää, mikä on se arvo, mitä asia­kas haluaa ostaa, hän jatkaa.

Myynnin ja markkinoinnin yhteinen suunnitelma on tärkeä. Yhteisen kasvustrategian luomiseen menee 4–8 viikkoa, mikä ei Niirasen mukaan ole hirveän pitkä aika.

– Yhteistyön lisäämiseen ei riitä aika, jos yrittää tehdä kaiken kerralla. Kannattaa aloittaa helpoista kasvualueista, joista voi helposti näyttää tuloksia ja voittoja, Niiranen sanoo.

Strategia ei myöskään tarkoita sitä, että ikuisuuteen asti tehdään samalla mallilla.

Asiakaskokemus tulisi Hauta­mäen ja Niirasen mukaan nostaa organisaa-

tion tärkeimmäksi tekijäksi. Ne pärjäävät, jotka toimivat kumppanikentässä.

Hyöty irti sosiaalisesta mediasta Tilaisuudessa nousi esiin myös se, että myyntityön arvostusta tulisi saada nostettua. Yksi keino vaikuttaa siihen on sosiaalinen media. Sosiaalisen median hyödyntäminen on myös ilmainen keino rakentaa yritykselle kasvua.

Samalla on tärkeää ymmärtää, miten eri alustoilla toimitaan ja miten niihin voi liittyä.

Usein esteenä on se, että yritysten johdossa ei ole riittävää digitaalista osaamista. Kyvykkyys­asiaa ei välttämättä kuitenkaan ratkaise se, että rekrytoidaan diginatiivi. Sen sijaan digitaalisia kyvykkyyksiä voi kouluttaa oman väen keskuudesta.

Myynnissä ja markkinoinnissa myös asiantuntijuutta pitää ajatella uudella tavalla. 17-vuotias tubettaja voi olla asiantuntija, vaikka hän ei näytä asiantuntijalta eikä käyttäydy niin kuin asiantuntijan on totuttu

käyttäytyvän. Tätä mieltä on MMA:n 125-vuotisjuhlaseminaarissa puhunut keksijä, futuristi ja säveltäjä Perttu Pölönen.

Hän julkaisi helmikuussa Tulevaisuuden lukujärjestys -kirjan, jossa avataan 24-vuotiaan luovan persoonan ajatuksia tulevaisuuden työelämästä.

”

ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA MUIDEN KANSSA TOIMEEN KUIN OLLA YKSIN OIKEASSA.

Katso P Hautame ia Henna Niin ja sen esit y rav ideotalleksen Oma MM nne > KoulutuA:sta ja tapahtu kset m Tallentee at > t

MMA:n helmikuussa järjestetyssä juhlaseminaarissa oli runsaasti innokasta yleisöä.

Myynti&Markkinointi

MM220_62-65_tapahtumia.indd 63

63

18.5.2020 11.13

MM A:N SEMINA ARI

Pia Hautamäki, Perttu Pölönen ja Hanna Niiranen 125-vuotisseminaarissa juhlatunnelmissa.

Tulevaisuuden markkinoinnin pitää Pölösen mielestä mennä aiempaa enemmän inhimilliseen suuntaan, jossa kohdataan ihminen aidosti.

– Tulevaisuuden markkinoiden on pakko olla inhimillisempiä kuin nyt.

Tuputtaminen ei toimi. Sen sijaan asia­kas tulisi kohdata mahdollisimman aidosti ja rehellisesti, hän sanoo.

Pölösen mielestä aitouteen liittyy se, että inhimillisyyttä ja haavoittuvuutta pidetään tärkeinä asioina.

– Tämän ajan spitaali on, että toinen ihminen nähdään välineenä johonkin eikä vain ihmistä sellaisenaan.

Empatiakyky eli se, että osataan asettua toisen asemaan, on todella tärkeä, hän jatkaa.

Pölönen puhuu siitä, että elämme faktojen jälkeisessä maailmassa, jossa on tärkeämpää olla lempeä kuin nokkela.

– On tärkeämpää tulla muiden kanssa toimeen kuin olla yksin oikeassa. Tyypillistä edelleen kuitenkin on, että halutaan olla oikeassa ja todistetaan se faktoilla.

Inhimillinen vallankumous tulossa Pölönen käy läpi yhteiskunnan suuria vallankumouksia, joista ensimmäinen oli maanviljelys. Agraariyhteiskunnassa työntekijä oli maanviljelijä. Toinen vallankumous oli teollinen vallankumous, jossa kone alkoi korvata yhä enemmän ihmisen työtä. Silloin työntekijä oli lähinnä tehdastyöläinen.

Nyt elämme informaation vallankumousta, jolle on ominaista, että ihmiset ovat tietotyön tekijöitä.

Työ koostuu lähettämisestä, vastaamisesta, ideoimisesta ja infor-

MARI NIEMI

Tärkeämpää olla lempeä kuin nokkela

maation hallinnoimisesta. Lähes kaikki työ liittyy tiedon käsittelyyn.

– Tiedon käsittelyssä häviämme algoritmille, joten voimmekin kysyä, mihin mennään seuraavaksi.

Pölönen vastaa itse.

– Seuraavan vallankumouksen on pakko olla inhimillinen vallankumous.

Pölösen mielestä tulevaisuuden työntekijä ei ole enää myyjä, vaan hän on luova ongelmanratkaisija.

Kone pakottaa ihmisen sivistymään Työn murroksissa ensin kone korvasi lihakset, minkä jälkeen alettiin arvostaa opittua tietoa. Pölösen mukaan

”

ARVOA TUOTTAVAT YRITYKSET OVAT TULEVAISUUDEN MENESTYJIÄ.

pää jää vähitellen kakkoseksi, koska harva pystyy olemaan yhtä tehokas ja nopea kone. Tällöin kone pakottaa ihmisen sivistymään ja jalostumaan.

Nopeuden sijaan tarvitaan syvyyttä.

Algoritmillakaan ei voida Pölösen mukaan luoda persoonallisuutta.

– Sydämen sivistys erottaa meidät koneesta, Pölönen sanoo.

Inhimillisessä vallankumouksessa annetaan arvo asioille, jotka eivät näy numeroissa.

– Miten myötätuntoa mitataan?

Luovalla, rohkealla ja empaattisella ei ole osoittaa tutkintoja aiheista.

Urapolut eri ikäisten välillä näyttävät tulevaisuudessa erilaiselta kuin nyt. Ennen oli selkeää, mitä tehdä seuraavaksi. Tulevaisuuden työelämä on yhä epävarmempaa.

Pölösen mielestä eri ikäpolvien pitäisi oppia kommunikoimaan paremmin keskenään ja tekemään yhteistyötä. Nuori työntekijä voi olla nopea ja innokas, kun taas kokeneella voi olla näkemystä ja opittua kykyä tehdä asioita. Näitä yhdistämällä voidaan hänen mukaansa saavuttaa jotain uutta.

64

MM220_62-65_tapahtumia.indd 64

18.5.2020 11.13

– Olemme tottuneet siihen, että vanhempi opettaa nuorempaa, mutta asia voi olla yhä enemmän myös toisin päin.

Pölösen tulevaisuuden lukujärjestyksessä on kymmenen kohtaa, joiden avulla on mahdollista päästä pitkälle työelämässä.

Ensimmäiseksi hän mainitsee taidon kertoa tarinoita ja kommunikoida. Tärkeää on myös löytää tekemisen intohimo ja tehdä sitä, mitä rakastaa. Uteliaisuus ja kokeileva mieli ovat valttia työelämässä, samoin pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys.

Puheenvuoronsa lopuksi Pölönen kehottaa kaikkia kysymään itseltään: Missä olet hyvä? Mitä rakastat eniten?

Mitä maailma tarvitsee? Mistä sinulle maksetaan?

Jos kaikki neljä kysymystä saavat vastauksen omalla työpaikalla, ovat asiat Pölösen mukaan kohdillaan. ◆

PÄ M IJÄ M T-H A ÄM Heinolan

Teatteriretki kesäteatteriin on tältä vuodelta peruttu

E

MMA:n kesäpäivät, SM-Golf ja senioriviikot on tältä vuodelta peruttu KORONAEPIDEMIAN

MMA PÄIJÄT-HÄMEEN perinteinen te-

atteriretki Heinolan kesäteatteriin on tältä vuodelta 2020 peruttu korona pandemian takia.

Heinolan kesäteatteri on tehnyt päätöksen, jonka mukaan tämänvuotinen teatteriesitys Riemurahat on siirretty ensi kesälle. Meillä oli lippuvaraus kyseiseen esitykseen, joka on nyt siirretty vastaavaan ennakkonäytökseen 15.6.2021. Kaikille terveyttä ja aurinkoista kesää!

vuoksi MMA on perunut fyysistä läsnäoloa vaativia tapahtumiaan. 13.6.

MMA:n Kesäpäivä eli Linnamäen, Tykkimäen, Särkänniemen ja PowerParkin huvipuistojen sekä Muumimaailman yhteistapahtuma on peruttu.

Niin ikään heinäkuun loppuun suunnitellut MMA:n SM-Golf-kisat Raumalla sekä syyskuulle suunnitellut senioriviikot Levillä on peruttu.

SUOSITTELE MMA:n jäsenyyttä kollegallesi!

Kun tuot Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:han uuden jäsenen, niin palkitsemme sinut jokaisesta onnistuneesta suosittelusta

50 euron arvoisella Superlahjakortilla. Suositteluviestin lähettäminen onnistuu helposti osoitteessa

oma.mma.fi /suosittelu

MM220_62-65_tapahtumia.indd 65

18.5.2020 11.13

MM A:N TOIMISTO

Me palvelemme Sari Kanervo Asiantuntija, jäsenpalvelu (jäsenmaksut, jäsentietojen hallinta) 020 122 4402

Eija Kuitunen Asiantuntija, jäsenpalvelu (koulutus) 020 122 4401

Melissa Mikanoja Asiantuntija, jäsenpalvelu (CRM, jäsenviestintä) 020 122 4406

Heidi Sarén Asiantuntija, jäsenpalvelu (työhyvinvointi, palkkaneuvonta, lomapalvelut) 020 122 4403

Samuli Myllyharju Kehityspäällikkö 020 122 4409

Tuula Sirén Johtaja markkinointi-, viestintä- ja jäsenpalvelu 020 122 4418

Lea Lehtonen Kirjanpitäjä 020 122 4413

Mari Niemi Markkinointipäällikkö 020 122 4411

Igor Parri Markkinointipäällikkö 020 122 4420

Olli-Juhani Piri Viestintäpäällikkö 020 122 4407

Gunilla Plutén Johdon assistentti 020 122 4405

Jaana Apell Talous- ja hallintojohtaja 020 122 4414

Marko Hovinmäki Puheenjohtaja 0400 747 333

MMA:N TOIMISTO PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi mma.fi

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MMA LAKIPALVELUT

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi www.mmakassa.fi puhelin 020 690 442

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut sähköposti lakipalvelut@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Lakimiespäivystys ma–pe klo 9–15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin 020 122 4450

Kassanjohtaja Antti Vienola Kassan toimihenkilöt Liisa Eskelinen, Maria Eulenberger, Tarja Heiskanen, Marjaana Jolkka, Sari Meling, Janne Miettinen, Karita Nurmio, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

SUOMEN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSA (SYT-kassa), puhelin 09 622 4830, www.syt.fi

Verkostoidu!

Twitter ja Instagram: MMAliitto Facebook ja LinkedIn: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste.

66

MM220_66_henkilöstö.indd 66

18.5.2020 12.17

Kaben kanssa muuttuvaan maailmaan Turvalliset vapaa-ajan valinnat vahvistuvat. Yksityinen ja yksilöllinen liikkuminen antaa suojaa muuttuvassa maailmassa. Kabe- matkailuajoneuvot ovat jo pitkään tarjonneet myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille hyvät fasiliteetit liikkuvaan työhön ja vapaa-aikaan.

Royal780DGDL

Kabe Crown-MB

Aina askeleen edellä…

www.kabe.se/fi

Kaben kanssa matkustat kestävän kehityksen tiellä. Kun vietät vapaa-aikaasi tai teet työtäsi Premium-luokan Kabella joko Suomessa tai ulkomailla liikkuen teet samalla hyväksyttäviä ympäristötekoja. Kabe on vapaa-ajan koti/toimisto, jonka hankinnassa huvi ja hyöty kulkevat yhtäjalkaa. Tervetuloa Kabe-kaupoille asiantunteviin jälleenmyyjäliikkeisiin.

Kaben matkailuvaunujen- ja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 0300 472 370 www.helsinkicaravan.fi • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan*) 0400 407 066 www.jyvascaravan.fi • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 www.vaunupalvelu.fi • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 www.kouvolanvaunu.com • Kuopio J. Rinta-Jouppi Oy*) 017 36830 00 www. rintajouppi.fi • Lahti J. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881310www.rintajouppi.fi • Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy*) 020 7881340 www.rintajouppi.fi • Rovaniemi Caravankeskus Reatalo*) (016) 315 440 www.reatalo.net • Seinäjoki J. Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 www.rintajouppi.fi • Tampere Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 www.eralaukko.fi • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com • Tuusula K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 www.kkkivinen.fi • Vantaa J. Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500 www.rintajouppi.fi

MM220_67_ilmo.indd 2

2.6.2020 11.08

Varoitus!

TaskuTurva-sovellus saattaa aiheuttaa normaalista poikkeavaa kiinnostusta vakuutusasioihin.

Katso koko tarina turva.fi/taskuturva

TaskuTurva –

vakuutusturva aina mukanasi Uudistunut TaskuTurva on täynnä loistavia ominaisuuksia.

Voit maksaa laskut ja viestitellä kanssamme, hoitaa kätevästi lapsen lääkärikäynnit sekä etsiä tien päällä lähimmän autokorjaamon. Myös liiton matkavakuutuskortti ja luotettavan lääkärin yhteystiedot kulkevat mukanasi maailmalla.

Lataa omasi sovelluskaupasta, niin hoksaat miten kätevä se on. Ei muuten maksa mitään.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

MM220_takakansi.indd 68

2.6.2020 11.09