Issuu

Olivia Myntti

050 433 7155 olivia.myntti@gmail.com www.linkedin.com/in/olivia-myntti-78968024b

Ohjelmistotaidot

Koulutus

Tampereen yliopisto, arkkitehdin tutkinto-ohjelma 2023 —

Tampereen yliopisto, tuotantotalouden kandidaattiohjelma 2024 —

Tampereen yliopisto, arkkitehtuurin kandidaattiohjelma 2020 — 2023

Turun yliopisto, fysikaalisten tieteiden kandidaattiohjelma 2019 — 2020

Porin suomalaisen yhteislyseon lukio, ylioppilastutkinto 2016 — 2019

Työkokemus

Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki ja ARA , 11/2024 — tutkimusapulainen, diplomityö

Tampereen kaupunki, strateginen hankekehitys, 5/2024 — 8/2024 hallinnon harjoittelija

Arkkitehtitoimisto Küttner Ky, 5/2022 — 8/2023 avustaminen arkkitehtisuunnittelussa

K-Rauta Pori, 5/2021 — 8/2021 myyjän työt ja asiakaspalvelutehtävät

Liikuntaseura Pori ja Turun Naisvoimistelijat, 8/2015 — 12/2020 joukkuevoimisteluvalmentaja ja -tuomari

Luottamustehtävät

TamSAFA johtokunta, sihteeri 2024

Tampereen Arkkitehtikilta, vuosijuhlavastaava 2023

Tampereen Arkkitehtikilta, ekskursiovastaava 2022

Arkkitehtuurikilpailut

Julkisivuyhdistys, kerrostalon korjauksen ideakilpailu, 2022 kunniamaininta

Kielitaito

suomi äidinkieli englanti erinomainen ruotsi kiitettävä saksa hyvä

Suosittelijat

Tero Tenhunen, Tampereen kaupunki, esimies

Mikko Siitonen, Tampereen kaupunki, ohjaaja

konversiosuunnitelma Tampereen Hiedanrantaan

2 Sorinalue

kaksi laajuustarkastelua ja viitesuunnitelmaa

Tampereen kaupungille

housing unit and daycare centre in Hervanta

5 kaupunkisuunnitelma

hybridikerrostalo ja asemakaavan muutosidea Helsingin kaupunkiympäristölle

6 Kalleus 3 sociallyresponsible housing

kerrostalon korjauksen ideakilpailuehdotus

Meri-Rastilaan media and

1 luontokeskus Verna

konversiosuunnitelma Tampereen Hiedanrantaan

Olivia Myntti ja Carla Pelho 2024

Konversiosuunnitelma Ligniinitehtaan vanhaan konttorirakennukseen toteutettiin yhteistyössä Hiedanrannan Kehitys Oy:n kanssa. Luontokeskus Verna (lat. kevät, kevään vihreä) toimii pysähdyspaikkana sekä vierailu- ja retkikohteena uudessa Hiedanrannan keskuspuistossa. Rakennuksen käyttötarkoitus ja toiminnallisuus liittyvät ympäröivän puiston ja lähiluonnon tutkimiseen. Suunnitelman lähtökohtia ovat puiston toiminnallinen kehittäminen sekä ympärivuotisen toiminnan tarjoaminen. Tavoitteena on tarjota Keskuspuistolle ekologisesti kestävä, rauhallinen ja inspiroiva ympäristö, joka mukautuu moniin eri tarpeisiin.

Suunnitelman ekologiset tavoitteet näkyvät toiminnassa ja rakenteissa. Korjaussuunnitelmassa rakennuksen kaupunkikuvallinen ilme säilyy, mutta sisätiloja uudistetaan rohkeasti tukemaan uusia käyttötarkoituksia sekä korostamaan luonnonvaloa ja uudenlaista tilallisuutta. Uusissa rakenteissa on käytetty vähähiilisiä ja luonnonmukaisia rakenteita ja materiaaleja, kuten liimatonta massiivipuuta ja savea. Korjaustoimenpiteet ennen kaikkea pidentävät vanhan rakennuksen elinkaarta ja antavat sille uuden luonteen ja tarkoituksen.

Alueen isometrinen aksonometria

Havainneleikkaus ja rakennuksen uudet käyttötarkoitukset

LUONTO-OPPIMISKESKUS

Luonto-oppimiskeskus tarjoaa tutkimis- ja oppimismahdollisuuksia alueen luonnosta ja ympäröivästä puistosta. Tiloihin kuuluu toiminnallisia näyttelytiloja sekä luokkatiloja, jotka ovat muuntojoustavasti yhdisteteltävissä useammalle käyttäjälle useampaan käyttöön. Näyttelytilat mahdollistavat esimerkiksi monipuolisten esine- ja multimedianäyttelyiden esillepanon. Oppimiskeskuksen sisä- ja ulkotiloihin voidaan sovittaa myös erilaisia interaktiivisia pisteitä. Oppimiskeskuksen käyttäjiä ovat muun muassa viereisen koulun ja Tampereen alueen koulujen oppilaat, lapsiperheet, tutkijat, yritykset sekä muut Hiedanrannan vierailijat.

VÄLINEVUOKRAAMO

Välinevuokraamon toiminta liittyy tiiviisti oppimiskeskuksen tarjontaan; vuokraamosta on mahdollista vuokrata erilaisia välineitä liikkumiseen ja luonnon tutkimiseen. Vuokrattaviin varusteisiin kuuluu esimerkiksi leikki-, liikkumis- ja pelivälineitä sekä luonnontutkimisvälineitä. Käyttäjät voivat vuokraamillaan välineillä liikkua Hiedanrannan alueella, tutkia ympäristöä ja etsiä puiston lähialueelta löytyviä luontokohteita.

Kahvila palvelee keskuksen ja puiston käyttäjiä ympärivuotisesti, ja se toimii keskuksen houkuttelevana pysähdyspaikkana. Tilaratkaisultaan kahvila soveltuu lounaskahvilaksi, ja se on helposti muunneltavissa näyttelytilan jatkeeksi.

KAHVILA

Näkymiä keskuksen sisältä ja ulkoa

Asemapiirros ja keskuksen liittyminen ympäröivään puistoon

interaktiiviset taulut kertovat tietoa alueen eri lajeista sekä mahdollistavat käyttäjien luontohavaintojen kirjaamisen

oppimiskeskuksen

laboratorio / luokkatila

m 2

kabinetti / vuokratila

m 2

yhteinen työskentelyaula

m 2

luonto-oppimiskeskus

Detaliji osittain avattavasta välipohjasta

uusi eristemateriaali liimapuupalkki

EDM-kumitiiviste

uudelleenkäytetyt piharakennelman metallipilarit, kuorirakenne

alumiiniprofiili 90 x 50

alumiinitolpallinen kaidelasi, karkaistu kolmikerroksinen lasi

kierrätetty metalliverkko

karkaistu turvalasi, 4 mm askelääneneristys

säilyvä pölynsidontakäsitelty ylälaatta

säilyvä teräsbetoninen alalaatta lasiliukuovi alumiiniprofiili uusi eristemateriaali

liimapuupalkki tukeutuu betonipalkistoon

EDM-kumitiiviste alumiiniprofiili

alakattoon sijoitetaan iv-läpivienti

uusi I-palkki tukeutuu uusiin

pilareihin ja kannattelee välipohjaa

2 Sorin alue

kaksi laajuustarkastelua ja viitesuunnitelmaa Tampereen kaupungille 2024

Tampereen kaupungille suunnitellut laajuustarkastelut ja viitesuunnitelmat Sorin alueelle tehtiin 51 000 k-m2 ja 26 000 k-m2 kerrosalamäärillä. Viitesuunnitelmien tavoitteena on luoda ydinkeskustan laajentumisvyöhykkeen eteläreunalle viihtyisä asuin- ja toimistorakentamisen keskus ja liittää alue yhtenäisemmin osaksi muita keskustan kehittämishankkeita, etenkin Kannen aluetta.

Työssä esitellään alueen nykyistä rakennuskantaa ja vertaillaan, miten eri kerrosalamäärät vaikuttavat Tampereen kaupunkikuvaan ja siluettiin. Alueen läheinen sijainti joukkoliikenteen pysäkeihin ja keskustatoimintoihin antaa hyvät edellytykset asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittamiselle - alueella on merkittävä potentiaali kehittyä osana Tampereen keskustan aluekokonaisuutta.Tärkeä lähtökohta suunnittelussa oli alueen kaupunkikuvalliset näkymät, kävely- ja pyöräreittien parantaminen ja viherkertoimen kasvattaminen.

Viitesuunnitelmissa uudisrakennukset sijoitetaan melko hyvin nykyisten rakennusten tonttirajojen mukaisesti, mikä mahdollistaa vaiheittaisen rakentamisen. Korkea rakentaminen keskitetään erityisesti alueen eteläpäätyyn, jossa rakennukset varjostavat mahdollisimman vähän olemassa olevaa rakenuskantaa.

Tampereen eteläisessä ydinkeskustassa on hyvin vähän viheralueita tai puustoa sekä niiden muodostamia virkistyalueita. Molemmissa ehdotuksissa alueen katuvihreää lisätään ja alueelle on muodostetaan julkinen puisto uuden ja vanhan rakennuskannan väliin. Yksityiset pihat sijoitetaan kortteleihin sekä viherkatoille, ja ne pyritään erottelemaan julkisesta tilasta korkeuseroilla ja puustolla. Yksityiset pihat kattavat yli 10% asuinrakentamisen kerrosalasta.

Ehdotuksissa tarkastellaan kerrosalan ja viheralueiden lisäksi alueelle sijoitettavaa kellari- ja kannenaluspysäköintiä. Maanalaisen pysäköinnin suunnitelmat ovat luonnosmaisia reunaehtotarkasteluja, ja niiden tavoitteena on havainnollistaa alueen korkeuserojen ja olemassa olevien maanalaisten tilojen tuomia mahdollisuuksia. Yksi lähtökohta maanalaisen pysäköinnin tutkimiseen on nykyisten rakenteiden hyödyntäminen ja uudelleenkäytön tutkiminen.

Suunnittelussa haasteellista oli korttelikokonaisuuksien muodostaminen, sillä suunnittelualue on muodoltaan pitkä ja kapea ja aluetta rajaa ruuhkaiset valtatiet, rakentuva Vuoreksen ratahaara, Nokia-areena sekä Helsingin rata.

Viitesuunnitelma

Ideointiluonnos 26 000 k-m2

Laajuustarkastelu

Vihersuunnitelma

Alueleikkauksia

3 socially responsibe housing design

housing unit and daycare centre in Hervanta

Olivia Myntti, Katja Huitti, Vilma Saukkonen 2023

Societally Responsive Housing Design course focused on exploring and defining approaches to the design of resilient and sustainable living environments that increase the health and well-being of dwellers. Housing needs and expectations are changing in Finland and in Europe in response to societal, environmental and climatic changes. The purpose was to create a bold vision for a long-lasting housing design concept, a prototype, that touches the environment lightly and supports a holistically sustainable lifestyle for different users as part of a

The site for our design approach was a daycare and ground-floor commercial building and its surroundings in Pallopuisto, Pohjois-Hervanta. The design approach studied social infrastructures in housing community and aimed to create social encounters in a biodiverse environment. Our main goals for our design were reducing loneliness and bringing different demographic groups

Instead of creating an entirely new building for housing, we designed an additional construction including ten apartments on top of the existing structure. One of the major sources of emissions throughout the building’s life cycle is the construction of foundations, which is not involved in additional floor construction. By building on top of the existing mass, the surface area used for con-

struction does not take away space from the environment and nature. On the contrary, inthe end, the green space in the area actually increased as a result of the plan.

The housing units were one and two floor high and targeted specifically to the elderly and others who might need daily care and assistance with their everyday lives. We chose to combine elderly housing with a daycare facility because bringing different age groups together has been proven to be beneficial for both age groups. Interactions with children support the well-being of the elderly, preventing social isolation and passive exclusion. On the other hand, social interactions with the elderly are beneficial for children’s cognitive development. (Gillen at al. 2020, 88)

The demographic structure is developing towards an older population. People are living to older age and by 2070 there is going to be a lot more elderly (Statistics Finland 2023). There should be housing options for elderly to be able to live independently as long as possible.

Sources: Gillen, N., Nissen, p., Park, J., Scott, A., Singha, S., Taylor, H., Taylor, I., & Featherstone, S. (Eds). 2020. RETHINK Design Guide: Architecture for a post-pandemic world. RIBA Publishing. Statistics Finland, Väestön ikärakenne 31.12.

Solar energy per square meter and selected area in

amount of solar energy from high to low

Tampere

Green areas and the selected site in Hervanta

Target building coloured

1. sports field

playground

The site was chosen for the potential to utilize the large roof area for housing and greenery. The new structure would settle on top of the building in three separate masses concentrating on the north and east sides. Other new structures designed were a waste and bicycle shelter in the backyard.

One of the elements making the area feel hostile was the large and empty opening at the end of Parkanonkatu where new vegetation and trees would be planted to connect the green spaces across the street. The total number of parking spaces was reduced and the residents would have access to shareduse cars.

Both the playground in Pallopuisto and the daycare’s yard would be renovated, and outdoor equipment and a play storage for children would be added to the yard. The pathway from the daycare’s main door to the playground and yard used to be incoherent and unsafe but would now be transformed into a roofed and partly fenced one.

Entrance to the daycare centre

Entrance to the housing units

sisäänkäynti päiväkotiin sisäänkäynti asuntoihin

New vegetation

uudet istutukset

new housing units on top of the existing building mass

Parkanonkatu

A large part of the current building’s roof was converted into a rooftop yard, and solar panels were installed on the new roofs to collect energy for the needs of services and residents. The panels would suffice enough energy for the whole complex. The green house and roof top gardening support social interactions, self-sufficiency and well-being of the dwellers.

The rooftop garden could act as a space for the housing unit residents and the children of the daycare centers to interact. The rest of the roof around the terraced areas was sedum roof. Sedum roofs are lighter in

weight and thinner structure wise than other vegetative roofs while still creating green infrastructure and providing green space for non-humans.

Easy access to the vegetative roof areas and private outdoor spaces from the housing units that provide important infrastructure for the habitants have become ever more significant especially post-pandemic (Gillen et al. 76). Therefore, we wanted to especially consider these in our design process and make sure that every housing unit has access to a private outdoor space and has a visual connection to the yard.

sedum roof

planting

communal roof top garden

Cropped elevation

4 Demos

media and research centre in Ratina

Olivia Myntti ja Olga Juhola 2024

Demos is media and research centre designed in Architectural Design course in 2024. The building with its diagonal pedestrian route through plot serve as a communal meeting place and offer comprehensive and cultural experiences for city residents. The mass consists of two intersecting pieces: a narrow piece pierces the larger horizontal one into two and divides the building into three almost separate sections. These parts have different characteristics, materials and lightning conditions. The middle part is for commercial use such as cafeteria, bar and consultation whereas the side wings are specifically for exhibitions, research and arts

The two atriums on two floors are connected vertically in a three-floor high room. The staircase from the first floor forms a luring pathway with skylight that enables a straight-forward route through all three floors and the opportunity to stop and experience the functions and views offered by both spaces and voids.

Structurally the side wings are supported by load bearing walls that play a part in dividing the masses into wider and narrower spaces, bridges and corridors. The narrow middle mass consists of pillars and beams, which allows the structure to be lighter and more transparent.

Floorplan, 2nd floor

Floorplan, 3rd floor

Axonometric view and visualizations

5 kaupunkisuunnitelma ja hybridikerrostalo

hybridikerrostalo ja asemakaavan muutosidea Helsingin kaupunkiympäristölle

Olivia Myntti, Sofia Savikoski, Jenni Halme, Riikka Honkanen, Elsa Typpö 2022-2023

Kaupunkisuunnitelma Viikinrantaan suunniteltiin yhdyskuntasuunnittelun peruskurssilla ja toteutettiin yhdessä Helsingin kaupunkiympäristön kanssa. Kurssin sisältöön kuului liikenne- ja pysäköintiratkaisujen periaatteiden suunnittelua, kaavoituksen perusteet ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Opintotavoitteita olivat neuvottelu- ja esittelytaidot, kaupunkisuunnittelun toimijoiden ja yhteiskunnallisten kytkentöjen tunnistaminen sekä ymmärrys kaavoitusjärjestelmän pääpiirteistä ja erityisesti asemakaavoitusprosessista.

Suunnitelman tavoitteena oli kehittää Viikinrannasta kestävä ja yhteisöllinen kasvualue Lahdenväylän pikaraitiotiereitin varrelle. Työ alkoi analyysivaiheella, jossa tutkittiin Viikinrannan kaupunginosaa ja sitä laajempia verkostoja ja yhteyksiä. Tämän jälkeen laadittiin ryhmissä kaupunkisuunnitelma eli asemakaavan muutosidea sekä sitä tukevaa materiaalia. Suunnittelua jatkettiin yksilötyönä valitsemalla yksittäinen rakennus oman ryhmän suunnitelmasta ja laatimalla rakennuksen pääpiirustukset.

Suunnittelemani kahdeksankerroksisen hybridikerrostalon kantavat seinät sekä ylä- ja alapohjarakenteet ovat betonirakenteisia, mutta väliseinät, parvekkeet välipohjat CLT-levyillä toteutettavia. Päätös kerrostalon rakenteista perustui osittain kandidaatintyöhöni, jossa käsittelin puukerrostalojen ja esimerkiksi niissä käytettävien tilaelementtien ongelmakohtia. Hybridirakenteisessa kerrostaloissa pystyin yhdistämään hyvin sekä betoni- että puukerrostalojen parhaat puolet melko vapaalla mitoituksella.

LAHDENVÄYLÄE75

raitiovaunupysäkki

linja-autopysäkki

Alueleikkauksia

vaunupysäkki opysäkki

maanalainen pysäköintilaitos

toriaukio

pysäköintilaitos

keskuspuisto

kesäravintola

6 Kalleus

kerrostalon korjauksen ideakilpailuehdotus Meri-Rastilaan

Olivia Myntti, Katja Huitti, Vilma Saukkonen ja Meeri Koivistoinen 2022

Kalleus on kilpailuehdotus Suomen julkisivuyhdistyksen ja Asunto-osakeyhtiö Rastilankallion järjestämään kerrostalon korjauksen ideakilpailuun. Kohderakennus sijaitsee Helsingin Meri-Rastilassa. Ehdotus sai kilpailussa kunniamaininnan.

Työssä perehdyttiin korjaus- ja lisäkerrosrakentamisen lisäksi rakennusten energiatehokuutteen, asuntojen muunneltavuuteen ja pihasuunnitteluun. Suunnitelman tärkeimpiä tavoitteita ovat energiatehokkuuden ja yhteistoimintojen parantaminen sekä laadukas asuntosuunnittelu ja siinä hyödynnettävä muuntojoustavuus.

Kalleus yhdistää alueen asukkaat yhteisöksi ja tarjoaa viihtyisiä koteja eri asumismuotoihin. Tonttisuunnitelma ja korotettujen kerrosten pohjaratkaisut ovat toteutettu asukaslähtöisesti kodikkuus, sisustettavuus ja toiminnallisuus etusijalla.

Kilpailutiimimme otti työhön inspiraatiota ympäröivistä kallioista ja havumetsistä. Halusimme ehdotuksessa tuoda ympäröivän luonnon osaksi asukkaan arkea sekä rakennuksen sisätiloissa että pihapiirissä.

Rakennuksen kahdessa ylimmässä kerroksessa on pohjaratkaisultaan avoimia asuntoja, jossa vinot katot ja osittain sisäänvedetyt parvekkeet rajaavat tilaa tunnelmallisesti ja tuovat luonnonvaloa huoneisiin. Näin ulko- ja sisätilat limittyvät yhdeksi kokonaisuudeksi. Parvekkeet ovat sijoitettu asuntoihin keskeiselle paikalle, ja niihin on pääsy useammasta huoneesta, eivätkä ne varjosta alempien kerrosten huoneistoja. Asunnot ovat kaksioita, kolmioita ja neliöitä, jotka palvelevat erikokoisia perheitä ja muuntautuvat helposti asukkaiden tarpeisiin.