2
Veikko Somerpuro
Kuluttajien luottamus kotimaiseen tuotantoon on mielikuvien varassa Kuluttajien luottamus suomalaista lihantuotantoa kohtaan on vahva. Kuluttajat uskovat, että kotimainen liha on parempaa kuin ulkomainen, mutta he eivät osaa sanoa, mihin käsitys pohjautuu. MTT:n järjestämissä kuluttajaryhmäkeskusteluissa ilmeni, että kuluttajilla ei ole tietoa, mitä tuotannossa tapahtuu ja mikä tekee kotimaisesta tuotannosta erityistä. Kuluttajat kokevat hankalaksi saada rehellistä ja objektiivista tietoa tuotannosta ja tuotantoketjusta. Näistä asioista viestimisessä onkin selvästi parantamisen varaa.
Työkaluja ympäristöjalanjälkien pienentämiseen Resursseja tehokkaasti käyttävän ja vastuullisen ruokaketjun edistäminen on yksi keskeisimpiä lähtökohtiamme. Parannettavaa on kaikilla koko ketjussa, ja suurin pulma onkin löytää erityyppisille tuotantoketjuille keinot vähentää ympäristövaikutuksia. Myös syömäkelpoista ruokaa haaskataan edelleen liikaa ketjun eri vaiheissa. Erityisesti kotitalouksissa syntyy vältettävissä olevaa ruokahävikkiä. Hävikkikysymys koskee kuitenkin myös alkutuotantoa, joskin se on vielä toistaiseksi vähemmän tutkittu osa-alue ruokaketjussa. Ruokaketjun osuus suomalaisten kulutuksen ympäristövaikutuksista on peräti 40 prosenttia, mikä korostaa resurssitehokkuuden merkitystä koko ketjussa. Tilojen, ruokaketjun ja elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkien arvioimiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan tietoa ja työkaluja. Elintarvikkeiden ilmastovaikutusten eli hiilijalanjäljen laskentasuositus julkaistiin vajaa vuosi sitten. Nyt elintarvikkeiden ilmastovaikutusten luotettava vertailu on ensi kertaa mahdollista. Parhaillaan työskentelemme muun muassa vesi- ja ravinnejalanjälkien laskennan kehittämisen kanssa. Kuluttajatutkimuksessa olemme selvittäneet, mitä kuluttajat ajattelevat elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista ja viestinnästä. Juuri valmistuneen tutkimuksemme mukaan suomalaisten ostovalintoihin vaikuttavat luonnollisesti en-
nen kaikkea ruoan maku, hinta ja laatu. Elintarvikkeen ympäristöystävällisyys ei ole tärkein ostovalintaan vaikuttava tekijä, mutta lähes 40 prosenttia kuluttajista kertoo, että ruoan ympäristöystävällisyys vaikuttaa heidän elintarvikevalintoihinsa paljon tai jonkin verran. Kuluttajista jopa 80 prosenttia haluaa lisää tietoa ruoan ilmastovaikutuksista. Siksi on tärkeää, että ruoantuotannon ympäristöjalanjälkiä voidaan mitata ja vähentää ketjun eri vaiheissa. Olemme jo julkaisseet ensimmäiset maatilatuotannon ilmastovaikutuslaskurit, ja tekemistä on laajennettu kattamaan erilaisia elintarvikeryhmiä. Jotta tilat ja muut ruokaketjun yritykset voivat vähentää ympäristövaikutuksiaan, tarvitaan helppokäyttöisiä mutta luotettavia työkaluja oman toiminnan ja ketjun erilaisten ympäristöjalanjälkien mittaamiseen. Seuraavat pilottilaskurit valmistuvat alkutuotannon tarpeisiin, jossa laskureiden ja tiedon tarve on ehkä kaikkein tärkeintä. Juha-Matti Katajajuuri Tutkimuspäällikkö Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja Lisätiedot: juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
TOIMITTANUT: Niina Pitkänen, MTT
Liite 3/2013
70. vuosikerta ISSN 1796-8763 (painettu) ISSN 1796-8771 (verkko) www.mtt.fi/julkaisut/ maaseuduntiede/haku.html
Yhteistyössä:
Olosuhteita ei tunneta Ryhmäkeskusteluissa kuluttajilta kysyttiin mielipiteitä suomalaisesta sianlihantuotannosta ja sen vastuullisuudesta. Vastaajat antoivat suomalaiselle sianlihantuotannolle keskimäärin tyydyttävän arvosanan. Moni koki, ettei voi antaa erityisen hyvää tai heikkoa arvosanaa, koska ei tunne maatilojen toimintaa. Kuluttajilla oli perusluottamus sikatilojen toimintaan, mutta silti mielessä oli epäilys omien käsitysten oikeellisuudesta, onhan sianlihantuotanto ollut viime vuosina esillä medioissa lähinnä kielteisessä sävyssä.
Millaisen ostovalinnan sen jälkeen tekisi yleisötapahtumassa tapaamani henkilö, joka kysyi: ”Kerropa minulle, miksi minun pitäisi valita kotimainen, eikä sitä vieressä olevaa huomattavasti halvempaa brasilialaista?” Ryhmäkeskustelut olivat osa MTT:n koordinoimaa ”Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen ” -hanketta, jossa rahoittajina olivat Laatuketju, HK-Ruokatalo Oy, Atria Suomi Oy ja Snellmanin Lihanjalostus Oy. Ryhmäkeskusteluita järjestettiin neljä, joissa osallistujia oli yhteensä 24. Osallistujat olivat kotoisin pääkaupunkiseudulta. Jaana Kotro, MTT Lisätiedot: jaana.kotro@mtt.fi Puh. 029 531 7391
Tietoa halutaan, mutta ei haeta Kuluttajien mielessä pienimuotoinen tuotanto tai luomutuotanto nähtiin ideaalitilanteena. Monen ihanteena olivat pienet sikalat, joissa tilallinen tuntisi eläimensä ja ne saisivat yksilöllistä huomiota. Tehotuotanto synnytti helposti negatiivisia mielikuvia. Kuluttajat tarvitsisivat selkeästi tietoa nykyajan tavanomaisesta tuotannosta ja siitä, miten vastuullisuus otetaan huomioon myös suuremmilla tiloilla. Kuluttajat eivät kuitenkaan ole valmiita hakemaan aktiivisesti tietoa tuotannosta ja sen vastuullisuudesta. Tiedolle ollaan avoimia, mutta sitä tulisi saada ennemmin annettuna kuin haettuna. Tietoa toivottiin saatavan helposti pakkauksen kautta ostotilanteessa. Myös eri näkökulmia esiintuovia TV:n asiaohjelmia pidettiin hyvinä informaatiokanavina. Tuottajat kertomaan työstään Kuluttajat toivovat puolueettoman tahon viestintää, mutta uskottavuutta toisi heidän mielestään myös tuottaja, joka kertoisi itse ylpeästi työstään. Kuluttajaryhmäkeskustelujen perusteella tarvetta olisi koko ruokaketjun viestintätalkoille, joissa vahvistettaisiin kuluttajien luottamusta suomalaiseen tuotantoon antamalla heille faktatietoa mielikuviin pohjautuvan luottamuksen taustalle.
TOIMITUSKUNTA: MTT: Jyrki Aakkula, Sanna Marttinen, Juha-Matti Katajajuuri, Niina Pitkänen, Harri Huhta, Hilkka Vihinen Maaseudun Tulevaisuus: Tiina Taipale
Jenni Virta/MTT:n arkisto
Kuluttajien luottamus kotimaiseen tuotantoon perustuu mielikuviin, joten faktatietoa tarvitaan.
MAASEUDUN TIEDE Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Humppilantie 9 A 31600 Jokioinen 029 5300 700 www.mtt.fi
MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. Maaseudun Tiede -liite kertoo MTT:n ja sen yhteistyötahojen uusimmista tutkimuksista. Liite ilmestyy neljä kertaa vuodessa.