4
Kanadanmajava uhkaa euroopanmajavaa
Kanadanmajavan levittäytyminen länteen kohti Satakuntaa saattaa uhata alkuperäistä euroopanmajavaa, koska lajien elinympäristövaatimukset ovat varsin samankaltaiset. Kanadanmajavan leviämistä olisi siten pikaisesti rajoitettava, ja euroopanmajavaa olisi autettava laajentamaan levinneisyysaluettaan.
Viime vuosina kohti länttä levittäytynyt vieraslaji kanadan- eli amerikanmajava uhkaa levitä alkuperäisen euroopanmajavan levinneisyysalueelle Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan länsiosiin sekä Satakuntaan. Pirkanmaalla läntisimmät kanadanmajavat asustavat jo Kihniöllä ja Kurun pohjoisosissa, kun taas itäisimmät euroopanmajavat elelevät Länsi-Teiskossa, Ikaalisissa ja Parkanossa. Etäisyyttä majavalajien asuttamien alueiden välillä on enää muutamia kilometrejä. Kanadanmajavan leviämistä länteen tulisi rajoittaa, koska muuten se voi pahimmassa tapauksessa syrjäyttää alkuperäisen euroopanmajavan ja aiheuttaa sen häviämisen Suomesta. SUOMEEN ISTUTETTIIN KAKSI MAJAVALAJIA Alkuperäinen euroopanmajava oli arvostettu riistaeläin, joka metsästettiin Suomesta sukupuuttoon 1800-luvun loppupuolella. Majava haluttiin kuitenkin takaisin, olihan se ollut tärkeä osa Suomen luontoa. Majava on niin sanottu avainlaji, joka muokkaa elinympäristöään luomalla muun muassa sorsapoikueiden suosimia patoaltaita. Suomeen tuotiinkin 1930-luvulla 17 euroopanmajavaa Norjasta ja seitsemän kanadanmajavaa Pohjois-Amerikasta. Vasta 1970-luvulla paljastui, että kyseessä on kaksi eri lajia, jotka eivät edes risteydy keskenään. Molempia lajeja istutettiin useampaan paikkaan. Euroopanmajava kuitenkin hävisi niiltä paikoilta, joille istutettiin molempia lajeja. Kanadanmajavakanta kasvoi erityisesti Saimaan alueella, kun taas euroopanmajava viihtyi vain Satakunnassa, jonne kana-
Majavalajien levinneisyys kriittisimmällä alueella Pirkanmaalla ja Satakunnan itäosassa. Symbolit kuten viereisessä kuvassa.
Kanadan- ja euroopanmajavan levinneisyys Länsi-Suomessa. Selitykset: Punaiset symbolit = kanadanmajava, vihreät symbolit = euroopanmajava. Isot pallukat = kalloista varmistettu laji, pienet pallukat = metsästäjien ilmoittamat pesät.
danmajavia ei istutettu lainkaan. Kanadanmajavakanta kasvoi ja laajensi elinaluettaan nopeammin kuin euroopanmajava. Nykyisin se elää suuressa osassa Kaakkois- ja ItäSuomea. Jonkin verran kanadanmajavia on myös Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Euroopanmajavia on vain Satakunnassa, Pirkanmaan länsiosissa ja Pohjamaan eteläosissa. Myös Lapissa on jonkin verran majavia, todennäköisesti molempia lajeja. Länsi-Lappiin on vaeltanut Ruotsista euroopanmaja-
via. Toisaalta on vaarana, että Suomesta kulkeutuu kanadanmajavia Ruotsin puolelle. SAMANKALTAISET LAJIT KILPAILEVAT KESKENÄÄN Euroopan- ja kanadanmajavien ekologiset lokerot ovat hyvin samankaltaiset, joten ne eivät voi pitkään elää rinnan samalla alueella. Molemmat lajit suosivat vesistöjen äärellä olevia lehti- ja sekametsiä. Näin ollen ne todennäköisesti kilpailisivat resursseista, jos ne päätyisivät elämään rinnakkain samalla alueella. Lisää ongelmia aiheuttaa euroopanma-
javan vähäinen geneettinen muuntelu: koko kantamme on lähtöisin yhdestä ainoasta naaraasta ja yhdestä tai kahdesta uroksesta. On siis suuri riski, että kanadanmajava syrjäyttää euroopanmajavan, jos niiden elinalueet kohtaavat. Euroopanmajava tarvitsee pikaisesti suojelua, joten kanadanmajavaa olisi estettävä levittäytymästä länteen. Lapista tulisi poistaa kanadanmajavat, jotteivät ne leviä Ruotsin puolelle. Kanadanmajavan poisto tukisi kansallista vieraslajistrategiaa vuodelta 2012. Kanadanmajava on luokiteltu maassamme haitalliseksi vieraslajiksi, jonka leviämistä Suomessa ja Suomen kautta Ruotsiin on pyrittävä estämään. Kaarina Kauhala, Luke Lisätietoja: kaarina.kauhala@luke.fi Puh. 029 5327 692
Fasaani ja kanadanhanhi ovat linnustomme vieraslajit Suomen lintulajistoon kuuluu kaksi vieraslajia, fasaani ja kanadanhanhi. Molemmat ovat riistalajeja, joiden istutuksen tarkoitus on ollut rikastuttaa metsästysmahdollisuuksia. JUHA TIAINEN/LUKE
Meillä fasaani ja kanadanhanhi koetaan vieraudestaan huolimatta sopivan luontoomme. Niiden tarjoamat metsästysmahdollisuudet kompensoivat mahdollisia haittoja, koska ne tarjoavat vaihtoehtoja alkuperäiseen lajistoomme kuuluvien peltopyyn ja metsähanhen metsästykselle. FASAANEJA ISTUTETAAN METSÄSTETTÄVIKSI Fasaanien istuttaminen tarhoissa kasvatetuilla linnuilla on ollut viime vuosikymmeninä suosittua. Istutusten tavoitteena on luoda verotusta kestävä pesivä kanta alueelle, jolla ei ennestään ole fasaaneja, tai vahvistaa jo olemassa olevaa kantaa. Lintuja vapautetaan myös muutamaa päivää tai viikkoa ennen seuruejahtia tai kanakoirien koulutusta tai kokeita varten. Näin voidaan kasvattaa fasaanisaalista, mutta pesimäkantaa tämä ei juuri vahvista. Fasaanisaalis on noussut noin 30 000 yksilöön. Fasaani on hyötynyt 2000-luvun leudoista talvista.
Fasaanikukot selvittelevät keskinäisiä voimasuhteitaan syksyllä. Talvella kukot elävät pikkuparvina, joista ne keväällä hajaantuvat kukin omalle reviirilleen.
Vuosisaalis oli yli 2,5-kertainen keskisaaliiseen verrattuna kaikkein leudoimman talven 2008 jälkeen. Etelä-Suomen fasaanikanta saavutti huippunsa seuraavana vuonna. Talvet 2010 ja 2011 olivat koko jakson kylmimmät, ja pesimäkanta romahti. TALVIRUOKINTA AUTTAA SELVIÄMÄÄN Fasaanit ovat sopeutuneet ilmastoomme, mutta ilman talviruokintaa ne eivät menesty. Ruokaa ne saavat lintujen piharuokinnoilta ja riistanhoitajien perustamilta ruokintapaikoilta.
KANADANHANHI KUULUU RIISTALAJISTOON Kanadanhanhea on istutettu meille 1960-luvulta lähtien. Kanta vahvistui vähitellen, ja kanadanhanhen metsästys vapautui asteittain vuosina 1996–2002. Vuodesta 2002 kanadanhanhisaalis on ollut keskimäärin 5 600 yksilöä. Pesimäkanta lienee nykyään noin 10 000 paria. Kanadanhanhen lisäksi meri- ja metsähanhi kuuluvat riistalajistoomme. Niiden kokonaissaalis oli keskimäärin 10 000 yksilöä vuosina
1996–2001. Kanadanhanhen osuus saaliista nousi sinä aikana yli 30 prosenttiin. Vuodesta 2002 kaikkien kolmen lajin kokonaissaalis on ollut keskimäärin 17 000 hanhea, josta kanadanhanhea kolmannes. Pesivä metsähanhemme on vähitellen ajautunut uhanalaiseksi. Siksi sen metsästystä on rajoitettu 2010-luvulla. Kahtena viime kautena metsästys on ollut kiellettyä. Kun sekä kanadanhanhi että merihanhi ovat jatkuvasti voimistaneet kantojaan, ovat niiden metsästysmahdollisuudet parantuneet ja saalismäärä kasvanut. Niinpä ne ovat kompensoineet metsähanhisaaliin vähenemistä ja metsästyksen loppumista. Kompensoituminen on kuitenkin epätasaista, sillä eri lajien metsästysmahdollisuuksissa on toki eroja maan eri osissa. Juha Tiainen, Luke Lisätietoja: juha.tiainen@luke.fi Puh. 029 532 7275