3
Metsän uudistamissa ratkaisevat menetelmät ja niiden käyttö Laatuun satsaaminen parantaa metsänuudistamisen tuottavuutta eteläsuomalaisissa yksityismetsissä. Tärkeää on käyttää sopivimpia uudistamismenetelmiä ja käyttää niitä oikein. Esimerkiksi kuusi kannattaa uudistaa mätästämällä, ei laikuttamalla tai äestämällä. Ville Kankaanhuhta/Metl a
Vuosituhannen vaihteessa Etelä-Suomen yksityismetsissä oli havaittavissa selkeitä merkkejä uudistamistöiden laiminlyönneistä, toimenpiteiden viivästymisestä ja taimikoiden laadun heikkenemisestä. Lisäksi paineet metsänhoitotöiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi alkoivat kasvaa. Metsän uudistaminen kaipasi muutosta Metsän uudistamisen laatua oli siis pakko parantaa. Työtä tehtiin 40 metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Apuna käytettiin UPMKymmenen laadun hallintajärjestelmän pohjalta yksityismetsiin kehitettyä laadun inventointimenetelmää. Tällä laatutyöllä pystyttiin parantamaan metsänhoitoa. Metsänhoitoyhdistyksissä oli käytössä hyvin vaihtelevia metsän uudistamismenetelmiä. Esimerkiksi kuusen istutuksissa hyviä uudistamistuloksia oli 30–90 prosenttia ja männyn kylvöissä 0–80 prosenttia metsänhoitoyhdistyksestä riippuen. Osassa metsänhoitoyhdistyksiä tarjottiin aitoja metsänomistajaa hyödyttäviä asiantuntijapalveluita. Laadun hallintaankin kiinnitettiin huomiota. Tärkeää oli löytää metsänuudistamiseen sopivimmat menetelmät ja käyttää niitä asianmukaisesti. Näitä palvelurutiineita kehitettiin yhdessä metsänhoitoyhdistysten ja metsänomistajien kanssa. Samalla luotiin pohjaa tulevaisuuden kestäville asiakassuhteille. Oikean uudistamismenetelmän löytäminen tärkeää Kuusen istutuksen ja männyn kylvön kustannustehokkuudesta löytyi parannettavaa. Kuusen istutuksen kustannukset ja laatu eivät juuri vastanneet toisiaan. Sen sijaan männyn kylvössä uudistamiskustannukset ja tulokset vastasivat hyvin toisiaan. Uudistamistulokset olivat kuitenkin heikkoja tuoreilla kankailla ja niitä viljavammilla kasvupaikoilla. Kuusen istutuksessa merkittävin uudistamistulokseen vaikuttava tekijä oli sopivimman muokkausmenetelmän valinta. Mätästys tuotti paremman lopputuloksen verrattuna laikutukseen tai äestykseen.
Hyviä taimikoita (% / Mhy) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Haluaako metsänomistaja ostaa työsuoritteita ja taimia vai hyviä taimikoita?
Parhaat käytännöt yleistyivät metsän uudistamisessa Yhteistyönä tutkijoiden ja metsänhoitoyhdistysten työntekijöiden kanssa pyrittiin hallitsemaan laatuvaihtelua. Laatutyö näkyi yhdistyksissä selvimmin panostuksena oikeaoppisiin maanmuokkausmenetelmiin. Etenkin satsaukset kuusen uudistamistulosta parantaviin mätästysmenetelmiin lisääntyivät. Lisäksi maanmuokkaajien ja istuttajien osaamista kehitettiin koulutuksin. Samoin omavalvontamittauksia alettiin hyödyntää entistä paremmin. Ville Kankaanhuhta, Metla Lisätietoja: ville.kankaanhuhta(@)metla.fi Puh. 050 391 4850
Kuusen istutus
Hyviä taimikoita keskimäärin: 61 %
Metsänhoitoyhdistys (= Mhy)
Hyvien kuusitaimikoiden osuus metsänhoitoyhdistyksissä 2000−2006. Hyvässä taimikossa on vähintään 1600 kasvatettavaa havupuuta hehtaarilla. Alle 10 hehtaarin pinta-aloja ei ole näytetty.
Näin arvioit metsänuudistamista Metsänuudistamisen suunnittelussa on tärkeää valita paikallisiin kasvupaikka- ja ilmasto-olosuhteisiin sopiva menetelmä. Lisäksi laatutavoitteita on seurattava esimerkiksi omavalvontamittauksin maanmuokkauksessa ja istutuksessa. Tulevaisuuden palvelurutiinit tulee suunnitella analysoiden nykyisen toiminnan tuloksia. Lisäksi tulee etsiä parhaita käytäntöjä ja huomioida metsänomistajan toivomukset. Uudistamisen arvioinnin voi käynnistää seuraavilla kysymyksillä: Onko tehty oikeita valintoja ja onko työ toteutettu asianmukaisesti? • Esimerkiksi lehtomaiselle kankaalle on valittu kuusen istutukseen muokkausmenetelmäksi laikkumätästys, ja hyvälaatuisia istutuspaikkoja on syntynyt riittävästi oikeaoppiseen istutustyöhön. Hyviä taimikoita (% / Mhy) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Onko tehty oikeita valintoja, mutta toteutuksessa on puutteita? • Esimerkiksi puulaji ja taimityyppi on valittu oikein, mutta taimet on istutettu liian harvaan. Onko tehty vääriä valintoja, mutta työn toteutus on kunnossa? • Esimerkiksi männyn kylvö on valittu liian viljavalle kasvupaikalle (tuore- tai lehtomainen kangas), mutta siemenmäärät ja konekylvön toteutus ovat kunnossa. Onko tehty vääriä valintoja, ja myös työn toteutuksessa on puutteita? • Esimerkiksi kuusen istutukseen on lehtomaiselle kankaalle valittu muokkausmenetelmäksi laikutus, ja laikut on tehty liian harvaan. Tämän seurauksena hyviä istutuspaikkoja on syntynyt vähän ja epäedullisiin paikkoihin istutetut taimet ovat kuolleet.
Männyn kylvö
Hyviä taimikoita keskimäärin: 45 %
Metsänhoitoyhdistys (= Mhy)
Hyvien mäntytaimikoiden osuus metsänhoitoyhdistyksissä 2000−2006. Hyvässä taimikossa on vähintään 3000 mäntyä hehtaarilla. Alle 10 hehtaarin pinta-aloja ei ole näytetty.