Ympäristö on maatalouden elinehto
Liite 2/2014 | 2.6.2014
Ruoan tuottaminen kuormittaa ympäristöä. Tasapainoa maatalouden ja ympäristön välille haetaan ympäristöystävällisen maatalouden tutkimusalueella. Teema-artikkeleissa kerrotaan tuoreista ratkaisuista vähentää kuormitusta ja lisätä maatalouden myönteisiä ympäristövaikutuksia.
Ville-Petteri Määttä
Uudet rikkakasvit tekevät tuloaan Suomeen
Ilmastonmuutoksen edetessä Suomeen rantautuu uusia viljelykasveja – ja niiden mukana uusia rikkakasveja. Maissipeltojen rikat ovat jo matkalla Suomeen. Sivu 3
Ojitus parantaa savimaata menetelmästä riippumatta
Savimaan ojitus parantaa satoa ja maan rakennetta, mutta lisää ravinnehuuhtoumien riskiä. MTT:ssä tutkittiin savimaan salaojitustekniikoita ja pellon vesitaloutta. Sivut 4–5
Vehnän olki hajoaa pellolla hitaimmin
Pellon pinnalle jäävä sänki ja olki hankaloittavat suorakylvöä. Oljen hajoamisnopeus riippuu viljalajista ja lämpötilasta. Kasvinsuojeluaineet vaikuttivat vain kauran oljen hajoamiseen. Sivu 9
Possuille uudet ruokintasuositukset
Kun sikojen ruokintaa optimoidaan paremmin eläimen iän ja muiden olosuhteiden mukaan, ympäristöpäästöt vähenevät. Sika-alalle otetaan käyttöön myös uudet ruokintasuositukset. Sivu 13
Tutkijan arki ei luonnistu ilman koiria
Riitta Kempe aloitti uransa tutkimalla valjakkokoirien ravitsemusta ja valmennusta. Nykyään hän kilpailee koiravaljakkoajon MM-tasolla ja tutkii turkiseläinten ravitsemusta. Miten työstä pääsi tulemaan harrastus? Sivu 18 Niina Pitkänen/MTT
Valjakkokoirat valmistautuvat kovaa vauhtia ensi talven MM-kisoihin.
Salossa sianlihaa ja siementä tuottavan Juha Wikströmin mukaan tehokkuus ja ympäristöystävällisyys eivät sulje toisiaan pois. Tilalla on kosteikko, mutta varsinainen ympäristötyö tehdään pellolla.
Kosteikko estää ravinteiden valumista mereen Salolaistilalle rakennettu kosteikko suojelee merta pellolta valuvilta ravinteilta. Isäntä Juha Wikströmin mielestä varsinainen ympäristötyö tehdään kuitenkin pelloilla. Vuonna 2008 sianlihaa ja siementä tuottavalle Taamarlan tilalle tehty kosteikko hidastaa veden virtausta niin, että sen mukana kulkeva maa-aines ravinteineen laskeutuu pohjaan eikä matkaa mereen. Myös kosteikon rakennustöistä kertynyt maa päätyi hyötykäyttöön kohottamaan muutoin tulvaherkkää pellonreunaa. Alunperin hapan maa tosin alkaa olla viljelykunnossa vasta nyt.
Kosteikon lähistöllä laiduntavat naapurin hiehot. Tila saa alueen aitaamiseen ja hoitoon erityistukea mutta myös viihtyisämmän ympäristön, kun laidunnus on avannut maisemaa ja vähentänyt ruovikkoa. Isäntä Juha Wikström on kuitenkin sitä mieltä, että parhaiten merta suojellaan tuottamalla kunnon sato, joka sitoo sille annetut ja maassa jo olevat ravinteet. Lisäksi runsas sato jättää maahan paljon olkea
Anja Koskela
tai muuta kasvijätettä ravinnoksi maaeliöstölle. ”Tehokkuus ja ympäristöystävällisyys eivät sulje toisiaan pois”, Wikström korostaa. Hän pitää toimivaa vesitaloutta kaiken perustana. ”Läpäisevä maa sekä takaa kasvulle hyvät edellytykset että estää pintavalumat.”
Sivut 10-11
Juhannuspioni on yksi vanhojen puutarhojen ihanuuksista.
Puhdistamoiden liete sopii lannoitteeksi…s. 7
Vanhojen puutarhojen kasvit ovat elävä museo
Neuvonta paransi tallien turvallisuutta…s. 9
Voisiko yksi perennapenkki olla museopuutarha? Miksipä ei, mutta museopuutarhan elävät kokoelmat eivät selviydy ilman hoitoa. Kastelu, kitkeminen ja täydentäminen ovat jokavuotista kovaa työtä, ja kasvien tarinatkin pitäisi kirjata muistin lokeroista paperille. MTT:n museopuutarhaoppaasta löytyy tietoa myös kotipuutarhureiden perennapenkin hoitoon.
Ulkoilevat kalkkunat sopivat Suomeen…s. 15
Sivu 19