Sahko ja rakentaminen 2015

Sähkö & rakentaminen 2015

Kalevan painokoneet pyörivät auringon voimalla Sähköautojen lataustavat tutuiksi Valaistuksen ekotehokkuus – mitä se on?

Simulointi helpottaa energiatehokkuussuunnittelua

Urakoitsija.fi

Urakoitsija.fi-rekisterin tarkoituksena on auttaa asiakasta löytämään tarvitsemansa sähköistysalan urakoitsija.

Rekisteri koostuu

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja sen jäsenjärjestöjen jäsenyrityksistä.

Lisäksi rekisteristä löytyvät SETI:n sertifioimat yritykset aiheittain.

Yrityksiä voi etsiä erilaisilla hauilla, kuten toimiala ja toimialue.

Haun voi tehdä myös yrityksen nimellä, postitoimipaikalla tai yrityksen antamilla hakusanoilla.

Palvelussa mukana olevat yritykset voivat itse ylläpitää ja täydentää tietojaan ja lisätä hakukriteereitä.

Huolehdi siitä, että tietosi ovat ajan tasalla ja kaikki osaamiset ja tärkeät referenssit esillä.

Lisätietoja antaa Birgitta Pessi, puh. 09 5476 1603, birgitta.pessi@seti.fi.

Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy

www.seti.fi

2015 Sähköasiaa kiinteistö- ja rakentamisalalle

Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 8 Vuoden sähkösuunnittelijan haastattelu 10 Vuoden sähköinen työmaa: Sorrilan päiväkoti 14 STUL:n puheenjohtajien terveiset 16 Pätevyydet ja sertifikaatit varmistavat osaamisen 18 Sähköautojen lataustavat tutuiksi

10

21 Vanha harrasteauto sähköautoksi 22 Aviapoliksen yhdistetty turvakuulutusjärjestelmä 24 Ohjeita turvakuulutusjärjestelmän suunnitteluun 25 Ratkaisuja mobiiliverkkojen kuuluvuusongelmiin 26 Porin jäähallin remontti valmistui kauden alkuun 28 Valokuidut vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin 30 Valitse pätevä antenniurakoitsija 32 Valaistuksen ekotehokkuus – mitä se on?

34 Valaistusinvestointien elinkaarikustannukset

18

25

35 Sulanapitojärjestelmät talveksi kuntoon 36 Aurinkosähköä ja ledejä toimistoihin 38 Kalevan painokoneet pyörivät auringon voimalla 41 Aurinkosähköasentajien sertifiointi etenee 42 Simulointi helpottaa energiatehokkuussuunnittelua 44 Lämpökuvaus paljastaa sähkölaitteiden vikapaikat 46 Sähköistyksen virstanpylväitä 48 Teknistä uutta 50 Valaistusteknistä uutta 52 Tekijöitä sähköurakkaasi

42 SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

1_sisluettelo.indd 1

1

20.10.2015 6:20:36

Hyödynnä Valttikortti.

Tilaajavastuun Valttikortissa tarvittavat tiedot ovat helposti luettavissa sähköisesti. Kortti on henkilötunniste, kulunseuranta ja perehdyttämisen väline. Valttikorttiin on myös liitettävissä sähköalan ammattipätevyydet (1/2016 alkaen).

Tilaajavastuun Valttikortti täyttää työturvallisuuslain mukaisen henkilötunnisteen vaatimukset.

Tilaa valttikorttisi työmaille. www.tilaajavastuu.fi Asiakaspalvelu 0600 301 339 (1,52 €/min + pvm)

RT-TEHTÄVÄLUETTELOT-SOVELLUS RT-tehtäväluettelot-sovellus on tarkoitettu talonrakennusta koskevien suunnittelutehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn.

Sovellus helpottaa suunnittelutehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyä, hallintaa ja laadunvarmistusta.

Käytät sitä sujuvasti omalla tietokoneellasi. Tarvitset sovelluksen käyttöön vain Adoben Readerin uusimman version.

Hankittuasi käyttöoikeuden voit ladata hanketietokortin ja siihen liittyvät tehtäväluettelot osoitteesta http://severi.sahkoinfo.fi omalle koneellesi käytettäväksi nimetyssä kohteessa.

Tutustu RT-tehtäväluettelot-sovellukseen ja tilaa käyttöoikeus osoitteessa http://kauppa.sahkoinfo.fi/tehtavaluettelot

LISÄTIETOJA Juha Grönlund, puh. 09 5476 1306 sähköposti juha.gronlund@sahkoinfo.fi

3_paakirjoitus.indd 2

20.10.2015 13:58:22

Pääkirjoitus 2015

TOIMITUS Päätoimittaja Olli-Heikki Kyllönen olli-heikki.kyllonen@stul.fi Toimitussihteeri Mikko Arvinen mikko.arvinen@sahkoinfo.fi Taitto Arja Metsikkö arja.metsikko@sahkoinfo.fi

YHTEYSTIEDOT Harakantie 18 B 02650 Espoo PL 55, 02601 Espoo Puhelin 09 547 610 sahkoala@sahkoinfo.fi www.sahkoala.fi ILMOITUSMYYNTI Martti Karhu Puhelin 09 5476 1303 tai 041 453 4069 martti.karhu@sahkoinfo.fi KUSTANTAJA Sähköinfo Oy

Sähkö on ratkaisu Ilmaston muutoksen ja energiatehokkuusvaateiden myötä sähkön merkitys koko nykyaikaisessa yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti. Näin on myös rakentamisessa. Monet toimijat ovat tämän jo sisäistäneet, mutta käytännön rakentamisessa vastaan tulee usein myös tapauksia, joissa pitkän tähtäimen kannattavuus ja kokonaisuuden etu unohtuvat päivittäisissä kustannus- ja aikataulupaineissa.

Automaation lisääminen on tutkitusti kustannustehokkain keino parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Näin on laita uudisrakentamisessa mutta erityisesti korjausrakentamisessa. Samalla saadaan kaupanpäällisiksi lisää toimivuutta, tuottavuutta, asumismukavuutta ja paremmat sisäolosuhteet.

Onnistunut lopputulos saavutetaan kun rakennuttaja ottaa heti alussa kanssaan suoraan sopimussuhteeseen talotekniikkakokonaisuutta – LVISAK – ymmärtävät suunnittelijat ja urakoitsijat.

Aurinkosähkön investointikustannukset ovat laskeneet vuodesta toiseen.

Tällä hetkellä jo omaan käyttöön tuleva ostosähköä korvaava tuotanto on varsin kannattavaa. Sijoitetulle pääomalle saa hyvän tuoton ja takaisinmaksuaika on varsin lyhyt.

Yllä esitin pari esimerkkiä sähkön mahdollisuuksista nykyaikaisessa rakentamisessa. Tämä rakennuttajille ja rakentajille suunnattu lehti kertoo lisää samasta aiheesta. Lehden takana on Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry palveluyhtiöineen. Tavoitteenamme on, että Suomessa rakennettaisiin maailman energiatehokkaimmat, tuottavimmat ja turvallisimmat sähköistykset.

Tätä tavoitetta toteuttamaan haluamme kutsua mukaan kaikki rakennusalan toimijat.

JULKAISIJA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry KIRJAPAINO PunaMusta JAKELU Sähköala Sähkö & rakentaminen -lehti postitetaan Locus-lehden 4/2015 liitteenä lehden tilaajille.

KANNEN KUVA Janica Karasti ISSN 0789-5437

Olli-Heikki Kyllönen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

3_paakirjoitus.indd 3

3

20.10.2015 13:58:23

meille on kerrottu

Tampereen Torni-hotelli on Vuoden valaistuskohde Tampereen Sokos hotelli Torni valittiin syyskuussa Vuoden 2015 ulkovalaistuskohteeksi. Vuoden sisävalaistuskohteeksi valittiin Helsingin Kuusisaaressa sijaitseva Didrichsenin taidemuseo.

Torni-hotellin kaikkiin suuntiin näkyvä, mediapinnoilla toteutettu valaistus nostaa 25-kerroksisen rakennuksen Tampereen keskustan kiintopisteeksi. Kuva Suomen Valoteknillinen Seura Palkinnon perusteluiden mukaan Tornihotellin valaistus nostaa 25-kerroksisen, 88 metrin korkuisen rakennuksen Tampereen keskustan kiintopisteeksi. ”Illan hämärtyessä hillitty, kaikkiin suuntiin näkyvä valaistus nostaa kohteen kaupungin kiintopisteeksi. Kokonaisuutta täydentää yhden kulman viistetyt osuudet, joiden valaistus tukee ja liittää yläosan valaistuksen tyylikkäästi koko rakennuksen korkeuteen. Valaistuksen värien ja liikkeiden hillitty käyttö luo miellyttävän, joskus jopa katseen vangitsevan lopputuloksen.”

Valaistus on toteutettu mediavalaisintekniikkaa hyödyntäen, joten tuotettava näkymä on myös päivitettävissä, mikä tarjoaa laajoja mahdollisuuksia valaistuksen uudistamiseen ja vuodenaikojen huomioimiseen.

Kohteen valaistussuunnitelmat ovat Valoa designin Roope Siiroisen, Marko Kuusiston ja Antti Hiltusen sekä Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy:n Sampo Valjuksen ja Juha Paanasen käsialaa.

Vuoden sisävalaistuskohteeksi valitun, Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevan Didrichsenin taidemuseon näyttelytilojen valaistus on toteutettu kokonaan LED-valaisimilla. ”Uusien valaisinten sovittaminen

4

Valoa designin Roope Siiroinen, Sokotel Oy:n Virpi Saarinen ja Sun Effects Oy:n Riku Sourama vastaanottivat Vuoden ulkovalaistuskohteen tunnustuksen Helsingin messukeskuksessa syyskuussa pidetyillä Valo-messuilla. Kuva Mikko Arvinen

alakaton vanhoille paikoille toimii alkuperäistä Viljo Revellin arkkitehtuuria kunnioittavana tekijänä.”

Nyt viidennentoista kerran järjestetyn kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkail-

le ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille.

Kilpailun järjestävät Suomen valoteknillinen seura ry, RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen kaupan liitto ry.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

4_7_Ajankohtaista_uutisia.indd 4

20.10.2015 7:57:02

Oululaiselle toimistotalolle korkein LEED-sertifikaatti Oulun Kauppurienkatu yhdeksään elokuussa valmistuneelle toimistotalolle on myönnetty kansainvälisen LEED-ympäristösertifikaatin korkein, platina-tason sertifikaatti.

Kiinteistön omistavan Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakosken mukaan tulos saavutettiin ilman erillisinvestointeja huolellisen suunnittelun ansiosta. Energiatehokkuus onnistuttiin optimoimaan esimerkiksi valaistusvalinnoilla, ilmanvaihdon ohjauksella sekä lämmön talteenotolla.

Ohjeita energiamittausten toteutukseen Sähkötieto ry on julkaissut uuden ST-kortin 21.34, jossa annetaan ohjeita energiankulutuksen mittarointiin ja energiatehokkuuden parantamiseen kulutusmittaustietojen avulla. Sähköinfo Oy:n verkkokaupassa myytävä ohjeisto on tarkoitettu sekä kiinteistön omistajille, suunnittelijoille että urakoitsijoille.

HD-televisiot yleistyvät hitaasti antennitalouksissa Viestintäviraston mukaan teräväpiirtoeli HD-lähetykset mahdollistava televisio tai digiboksi on vain 32 prosentilla niistä antenniverkon kotitalouksista, joissa teräväpiirtolähetyksiä olisi mahdollista vastaanottaa. Kaupan myyntitilastoja laativan GfK:n mukaan kuluttajille on edelleen myynnissä televisioita, joista parempilaatuisten HD-lähetysten vastaanottoon tarvittava DVB-T2-viritin puuttuu.

Helsinki siirtyy ledivalaistukseen Helsingin kaupunki on siirtymässä vaiheittain LED-valaisimien käyttöön julkisessa ulkovalaistuksessa. Vanhoja valaisimia korvataan ledeillä noin 2 000 valaisimen vuositahtia. Kotimainen Greenled Oy voitti alkusyksystä ensimmäisen kaupungin järjestämän kilpailutuksen 1 700:n pitkän elinkaaren LED-ulkovalaisimen toimituksesta.

– Energiatehokkuuden ohella kilpailutuksen keskeisiä kriteerejä olivat muun muassa valaisimen korkea värintoisto, ilkivaltaluokka sekä ylijännitesuojaus, kertoo Helsingin kaupungin ulkovalaistustoimiston toimistopäällikkö Olli Markkanen.

Helsingissä on noin 85 000 julkista ulkovalaisinta. Kuva Fleminginkadulta.

Kuva Mikko Arvinen

Erheellisiä paloilmoituksia tulee yhä liikaa Vuonna 2014 erheellisten automaattisten paloilmoitusten osuus hätäkeskuksiin tulleista automaattisista ilmoituksista oli 95,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa 18 120 erheellistä ilmoitusta. Erheelliset hälytykset johtuvat tyypillisesti ruuan valmistuksesta, muusta kuin tulipalosta aiheutuneesta savusta, pölystä sekä korjaustöiden aikaisesta huolimattomuudesta.

Pelastuslaitoksilla on nykyisin oikeus periä maksua erheellisistä paloilmoituksista. Viime vuonna laskuja lähetettiin 4 187 kappaletta. Lisäksi 2 148 laitteistoa sai velvoittavan korjausmääräyksen.

Sähköalan kuulumisia verkossa Sähköalan tuoreimpia uutisia ja kuulumisia voi seurata Sähköala.fi-sivuilla sekä Facebook-sivulla www.facebook.com/ sahkoala.fi. Uutisten lisäksi sivuilla julkaistaan esimerkiksi Sähköala-lehden pääkirjoitukset, Sähkömaailma-lehden kolumneja sekä muita valikoituja artikkeleita.

Tämän Sähkö- ja rakentaminen -lehden sekä muita kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaisille suunnattuja artikkeleita löydät alasivulta www.sahkoala.fi/kiinteistoala/.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

4_7_Ajankohtaista_uutisia.indd 5

5

20.10.2015 7:57:02

meille on kerrottu Helsingissä ihailtiin Valoisaa Baanaa Helsingin keskustan halkova pyöräilybaana valaistiin syyskuun lopulla kahdellatoista valotaideteoksella. Valoisa Baana -tapahtuman järjestivät Suomen Valoteknillinen Seura, Metropolia ammattikorkeakoulu sekä Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Neljän päivän ajan esillä olleisiin valotaideteoksiin voi tutustua yhä tapahtuman sivuilla www.valoisabaana.fi.

Valotapahtuman yhteydessä Helsingissä järjestettiin Helsingin kaupungin isännöimä LUCI-konferenssi (Lighting Urban Community International), mihin saapui lähes kaksisataa pääasiassa suurkaupunkien valaistusratkaisusta vastaavaa päättäjää eri puolilta maailmaa. Seminaarissa käsiteltiin esimerkiksi valaistuksen energiatehokkuutta, älykkäitä valaistuksen ohjausjärjestelmiä sekä valaistuksen kaupunkiympäristössä synnyttämiä kokemuksia ja tunnetiloja.

Baanalla nähty Loistavat varjot -teos esitteli, kuinka varjoilla, heijastuksilla ja valon kohdistuksella voidaan vaikuttaa tilan tunnelmaan ja sen kokemiseen. Kuva Helsingin kaupunki

Helsingin kaupungin rakennusviraston ulkovalaistustoimiston toimistopäällikkö Olli Markkanen (toinen vas.) isännöi korealaisvieraiden ryhmää LUCI-konferenssin iltatilaisuudessa Kruunuvuorenrannan Öljysäiliö 468:ssa.

Kuva Mikko Arvinen

Rakennusten energiaseminaari kiinnosti satoja vaikuttajia LVI-alan järjestöjen yhteisen FINVAC ry:n Finlandia-talolla 8.10. järjestämä Rakennusten energiaseminaari kokosi paikalle lähes 600 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijaa. Seminaarissa käsiteltiin esimerkiksi EU:n energiatehokkuusvaatimusten vaikutuksia, rakennusten energiankäytön optimointia sekä sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittamista.

Tilaisuudessa puhuneen maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan Suomen hallitus on sitoutunut komission tiukkenevien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen ja noudattamiseen.

6

– Ilmastonmuutoksen hillitseminen kannattaa osata nähdä myös mahdollisuutena turvata teollisia työpaikkoja.

Meidän kannattaa olla mukana luomassa mahdollisuuksia uusille vientiteollisuuden aloille kehittämällä puhtaan teknologian ratkaisuja muulle maailmalle, Tiilikainen sanoi.

Tiilikaisen mukaan esimerkiksi biotalouden puolella Suomessa on käynnissä monia hankkeita, joilla on hyvät mahdollisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpailussa uutta puhdasta ja päästötöntä teknologiaa kehitettäessä.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen kannattaa osata nähdä myös mahdollisuutena turvata työpaikkoja.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

4_7_Ajankohtaista_uutisia.indd 6

20.10.2015 7:57:03

Löydä sähkömies -koulutukset käynnistyivät Sähköalan järjestöjen yhteisen Sähkötreffit-palvelun nimi muutettiin syyskuussa Löydä sähkömies -palveluksi. Päivitetty markkinointipalvelu on herättänyt runsaasti kiinnostusta kuluttaja-asiakkaita palvelevien sähköurakoitsijoiden keskuudessa.

Kuluttaja-asiakkaiden palveluun erikoistuneet, asiakaspalveluun koulutetut sähkömiehet löydät uusilta www.löydäsähkömies.fi-sivuilta.

Ceesta Oy:n Taru From johdatteli sähkömiehiä kuluttajakaupan saloihin Espoon Sähkötalolla lokakuussa pidetyllä, uutta Löydä sähkömies -palvelua esitelleellä kurssilla.

Kuva Mika Suomi

Antenniverkon taajuudet muuttuvat

Martti Kempin mukaan taajuusmuutokset edellyttävät monissa kiinteistöissä vanhojen antennivahvistimien uusimista. Kuva Kristiina Kolu

Nykyisin TV-käytössä oleva 700 MHz:n lähetystaajuusalue siirtyy poliittisen päätöksen mukaisesti langattoman laajakaistan käyttöön. Digitan UHF-aluetta koskevat taajuusmuutokset ovat parhaillaan käynnissä Pohjois-Suomessa ja Kainuun seudulla. Eteläisemmässä Suomessa muutokset tehdään vuoden 2016 aikana.

Taajuusmuutokset edellyttävät kaikkien Digitan antenniverkossa olevien yhteisantennikiinteistöjen antennivahvistimien virittämistä uudelle taajuusalueelle. Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n puheenjohtajan, antenniurakoitsija Martti Kempin mukaan järjestelmät kannattaa tarkastuttaa ammattilaisella hyvissä ajoin ennen taajuuksien muuttumista.

– Jos apua tilataan vasta kun TV-kuva häviää, niin silloin ollaan jo todella myöhässä, Kemppi painottaa.

Lisätietoja taajuusmuutoksiin varautumisesta sekä luotettavasti toimivien antenniurakoitsijoiden yhteystiedot löydät Satelliitti- ja antenniliiton www.sant.fi-sivuilta.

UPS-laitteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti Vaikka sähkökatkoja ja muita sähköverkon häiriöitä esiintyy Suomessa ja muissa teollisuusmaissa entistä harvemmin, kasvaa keskeytymättömän virransyötön varmistamiseen tarkoitettujen UPS-laitteiden (Uninterruptible Power Supply) kysyntä silti jatkuvasti.

Yleensä UPSit varustetaan vain pienillä akuilla, mistä saadaan virtaa muutamiksi kymmeniksi minuuteiksi.

Tämä aika riittää varavoiman käynnistymiseen tai järjestelmien turvalliseen alasajoon, mutta tarvittaessa UPSit voidaan varustaa myös suuremmilla akustoilla.

VTT: Kerrostalojen lämmönkulutus puoliksi lämpöpumpuilla VTT:n tutkimuksen ”Poistoilmalämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä” mukaan koneellisella ilmanvaihdolla varustettujen kerrostalojen kaukolämmön kulutus olisi mahdollista jopa puolittaa poistoilmalämpöpumppujen avulla. Tutkimuksen mukaan energiatehokkuusinvestointi kannattaa erityisesti 1960–1990-luvuilla rakennettujen kerrostalojen kohdalla, joissa on koneellinen ilmanvaihto, mutta ei lämmön talteenottoa.

VTT:n mukaan kaukolämmön tuotannon näkökulmasta asiaan liittyy kuitenkin haasteita. Jos kaukolämmön kulutus vähenee ja tuotantolaitokselle palaavan kaukolämpöveden lämpötila kohoaa, heikentää tämä kaukolämmön siirtoverkon tehokkuutta. Kaukolämmön kysynnän vähentyminen voi myös nostaa sen hintaa.

Eaton Power Qualityn myyntipäällikkö Veli Sissosen mukaan herkkien atk- ja automaatiolaitteiden yleistyminen on lisännyt jatkuvasti yhtiön Espoossa valmistamien UPS-laitteiden kysyntää.

Kuva Mikko Arvinen

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

4_7_Ajankohtaista_uutisia.indd 7

7

20.10.2015 7:57:04

henkilö

Tomi ja Teemu Määttänen johtavat Vuoden sähkösuunnittelijaksi valittua Sähköinsinööritoimisto Niemistöä yhdessä kolmen muun osakkaan kanssa.

Länsimetron sähkö- ja automaatiosuunnittelija

VUODEN SÄHKÖSUUNNITTELIJAKSI Mikko Arvinen, teksti Tuomas Sauliala, kuvat

Vuoden sähkösuunnittelijaksi valitun Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistön toimitusjohtaja Teemu Määttänen korostaa pääkaupunkiseudun suurten liikennehankkeiden valtakunnallista ja yhteiskunnallista merkitystä.

M

yllypuron metroaseman käytöstä poistettu aikataulunäyttö tervehtii sisääntulijoita Sähköinsinööritoimisto Niemistön aulassa Helsingin Malmilla.

– Me olemme yrittäneet saada alkavien palaverien aikataulut päivittymään näyttöön, mutta vielä tässä ei ole onnistuttu. Näyttötaulun ohjelmointiin ei tosin ole panostettu aivan kaikkia suunnitteluresursseja, yhtiön toimitusjohtaja Teemu Määttänen nauraa.

8

Vuoden sähkösuunnittelijaksi elokuussa valittu yritys on erikoistunut muun muassa raideliikenteen sähkö-, tele- ja turvateknisten järjestelmien suunnitteluun sekä vaativiin automaatioratkaisuihin.

Suuri näyttötaulu on muisto Myllypuron metroaseman peruskorjaustyömaalta, minkä sähkö-, turva- ja automaatiojärjestelmien suunnitelmat toimisto laati. Tämä ja monet muut metroradan varrelle aiempina vuosina suun-

nitellut kohteet toimivat hyvänä harjoituksena ja referenssinä yrityksen tämän vuosikymmenen suurimmalle työllistäjälle; Länsimetrolle.

– Me olemme keskittyneet erityisesti tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien suunnitteluun, mutta meillä on runsaasti osaamista myös raideliikenteen tasasähköjärjestelmistä ja sähkönjakelusta. Tämä on sellaista spesiaaliosaamistamme, mitä kovin monella muulla ei ole, Teemu Määttänen kertoo.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

8_9_Henkilo_Vuoden_sahkosuunnittelija.indd 8

20.10.2015 8:59:23

Länsimetron kakkosvaihe tuo lisää vastuuta Länsimetron ensimmäinen vaihe avataan liikenteelle ensi vuoden elokuussa, mutta monien Niemistön toimiston työntekijöiden katse suunnattu jo tiukasti kohti kauempana lännessä siintävää Kivenlahtea ja Länsimetron kakkosvaiheen suunnitelmia.

Kakkosvaiheessa Niemistön toimiston vastuut lisääntyvät entisestään kun suunnitteluvastuuseen tulevat mukaan kaikkien uusien asemien lisäksi myös raidealueiden ja tunneleiden sähkö- ja automaatiojärjestelmien suunnittelutyöt.

Sähköinsinööritoimisto Niemistö vastaa suunnitelmista konsulttiryhmänä yhdessä Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n ja Granlund Oy:n kanssa.

– Osaamisemme täydentävät toisiaan. Keneltäkään meistä ei löydy yksin kaikkea suureen hankkeeseen vaadittuja resursseja ja osaamista, yhtiön suunnittelujohtaja Tomi Määttänen kertoo.

Sähkösuunnittelualalla on nähty viime vuosina voimakasta keskittymistä alan suurempien toimijoiden ostaessa lähes kilpaa pienempiä suunnittelutoimistoja markkinoilta. Parinkymmenen hengen keskisuuret suunnittelutoimistot eivät ole vielä katoava luonnonvara, mutta kilpailu kovenee jatkuvasti.

Niemistön ratkaisu kovenevaan kilpailuun on ollut erityisosaamiseen panostaminen sekä yhteistyön tiivistäminen muiden keskisuurten ja myös suurempien toimistojen kanssa. Länsimetron kaltaisissa, teknisesti vaativissa jättihankkeissa tämä on jopa välttämätöntä.

Suunnitelmia myös Pisararadalle Nissinen, Niemistö, Granlund -konsortiokolmikko on myös suunnitteilla olevan Pisararadan sähkö- ja automaatiojärjestelmien suunnittelija. Tämän ennen kaikkea pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä parantavan, arviolta lähes miljardin euron arvoisen hankkeen toteutus odottaa yhä virallista päätöstä.

Pääkaupunkiseudun suurten liikennehankkeiden kustannuksista puhuttaessa Määttäset muistuttavat, että hankkeilla on valtava merkitys paitsi pääkaupunkiseudun kehittämiselle, myös koko Suomen rakentamiselle ja valtakunnalliselle työllisyystilanteelle.

– Pääkaupunkiseudun infrahankkeet ovat tärkeä veturi koko Suomen taloudelle ja ne hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Tätä ei pitäisi väheksyä päättäjätasolla, Teemu Määttänen sanoo.

Järjestelmien vaatimukset kasvavat Sähköisen talotekniikan merkitys on jatkuvasti kasvussa varsinkin vaativammissa kohteissa, mutta tavallisemmissa asunto- ja liikerakennuskohteissa sähköisen talotekniikan painoarvo jää Teemu Määttäsen mukaan usein yhä turhan vähäiselle huomiolle.

– Kohteissa, missä esimerkiksi turva- ja automaatiojärjestelmät on integroitu yhteen, tunnustetaan, että sähköisen talotekniikan suunnittelu on erittäin vaativaa hommaa, mutta pienemmissä kohteissa tämä saattaa joskus hieman unohtua. Järjestelmät ja järjestelmien vaatimukset kasvavat jatkuvasti, ja tämä pitäisi osata huomioida paremmin jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Toimiston kukkapöytä muistuttaa yrityksen erityisosaamisesta.

Julkisissa hankkeissa avoimet tarjouskilpailut tuovat monesti oman mielenkiintoisen lisämausteen laitevalintoihin varsinkin jos järjestelmän osa-alueita kilpailutetaan erikseen.

– Käytännössä suunnitelmat pitää tehdä ensiksi riittävän yleisellä tasolla, jotta asennettavat laitteet voidaan kilpailuttaa ja valita vasta suunnitelmien valmistumisen jälkeen, ja tehdä lopulliset suunnitelmat vasta laitevalintojen jälkeen.

Rakennuttajille terveisinä Määttäset haluavat muistuttaa, että sähköteknisten järjestelmien vaatiman tila- ja reittitarve on kasvanut tekniikan lisääntyessä ja esimerkiksi palonkestoisuusvaatimusten tiukentuessa. Kahdennettuja järjestelmiä vaaditaan yhä useammin, mutta aina näitä vaatimuksia ei osata huomioida riittävästi tila- ja reittisuunnittelussa.

Perheyritys toisessa polvessa Diplomi-insinööri Teemu Määttänen omistaa 24 henkeä työllistävän suunnittelutoimiston yhdessä yhtiön suunnittelujohtajana työskentelevän veljensä Tomi Määttäsen ja kolmen muun suunnittelijaosakkaan kanssa.

Insinööri Esko Niemistö perusti yrityksen vuonna 1953. Määttästen isä Taisto Määttänen tuli Niemistön

palvelukseen 1960-luvulla ja osti yrityksen enemmistön 1980-luvun alussa, mutta jo tuolloin arvostettua ja tunnettua nimeä ei haluttu lähteä kuitenkaan suotta vaihtamaan. Taisto Määttänen toimi yrityksen johdossa vuoteen 2006 saakka, jolloin Teemu otti ja osti vetovastuun isältään.

Perinteisesti yritys on toiminut pää-

asiassa talonrakennusalalla, mutta viime vuosina painopiste on siirtynyt enemmän liikennehankkeiden suuntaan. Samalla yritys on onnistunut kasvamaan tasaisesti. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 2 944 000 euroa.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

8_9_Henkilo_Vuoden_sahkosuunnittelija.indd 9

9

20.10.2015 8:59:23

projekti

PÄIVÄKODIN TYÖMAALLA

hyödynnettiin esimerkillisesti uusia sähköisiä järjestelmiä Matti Valli, teksti Ari Korkala, kuvat

Valkeakoskella sijaitseva päiväkoti valittiin vuoden 2014 Sähköiseksi työmaaksi. Suunnitelmapiirustuksia tarkastellaan tabletilta ja työnjohto näkee koneelta reaaliajassa sen, keitä työmaalla on.

S

orrilan päiväkodin työmaalla Valkeakosken keskustassa kaikki suunnitelmapiirustukset – myös sähkö- ja LVI-kuvat – ovat katseltavissa tabletin ruudulta. Työmaalle mentäessä kuvat tablettiin kannattaa tietysti ladata valmiiksi langallisella yhteydellä.

– Projektipankkiin kuvista päivittyy aina uusin versio, joten vanhojen kuvien perusteella ei vahingossa päästä tekemään mitään. HP:n perustabletti toimii ikään kuin sähköisenä kuva-

10

mappina, kertoo työmaan vastaava mestari Mikko Partanen Rakennusliike J. Malm Oy:stä.

Kangasalalaisen J. Malmin pääurakoima Sorrilan päiväkoti julistettiin viime vuoden FinnBuild-messuilla vuoden sähköinen työmaa -kilpailun voittajaksi.

Kilpailuraadin mielestä työmaan hallinnossa ja toimintojen organisoinnissa nykyaikaisia sähköisiä järjestelmiä on hyödynnetty esimerkillisellä tavalla. Papereidenkin käyttöä on korvattu niin paljon kuin mahdollista.

Mittamiehelle suurin hyöty – Omat tabletit on niin työpäälliköillä kuin vastaavilla mestareillakin. Kaik-

kein eniten tabletista hyötyy ehkä työmaita kiertävä yrityksen mittamies, Mikko Partanen selventää.

Hämeen ammattikorkeakoulusta vuonna 2005 valmistuneella rakennusinsinöörillä on kokemusta muun muassa tamperelaisen Koskikeskus-kauppakeskuksen saneerauksesta.

Tilaajavastuulain vaatimukset sähköisestä tunnistamisesta ovat vahdittaneet sähköisen järjestelmän käyttöönottoa. Työmaalle tulevat ja sieltä lähtevät henkilöt rekisteröidään veronumeroa myöten yrityksen järjestelmään työmaan portilla olevan sähköisen lukijan avulla. Tämä tapahtuu joko henkilön oranssisella valttikortilla tai yrityksen omalla lätkällä.

SÄHKÖALA Sähkö & Rakentaminen 2016

10_13_Projekti_Valli.indd 10

20.10.2015 9:01:08

ä

Sorrilan päiväkodin työmaa Valkeakoskella on palkittu vuoden sähköisenä työmaana. Pääurakoitsija on Rakennusliike J. Malm Oy.

Tabletit kaikille talouden parantuessa Sähkö-Äijien työnjohtajilla on jo tabletit, ja kaikille asentajille ne olisi tarkoitus hankkia heti, kun taantuma alkaa taittua. Uusi tekniikka parantaa selvästi tiedon kulkua.

Yhtiön pääpaikka on Jämsässä.

Viisi asentajaa työllistävä aluetoimisto Pirkanmaalle perustettiin nelisen vuotta sitten. Alihankintaa ostetaan hyviksi todetuilta urakoitsijoilta. Sähkö-Äijät tarjoaa työtä hinnalla, ja alihankkijat laskevat, kannattaako hommaan ryhtyä.

– Alihankintaa käytetään etenkin heikkovirta- ja spesiaalihommissa, mutta toki perinteisissäkin asen-

nuksissa, koska kaikki asentajat ovat täystyöllistettyjä. Sorrilan ohella työn alla on kahden asuinkerrostalon ja yhden tuetun asumisen yksikön sähköistys, Sähkö-Äijien projektipäällikkönä haastatteluhetkellä työskennellyt Keijo Kahilampi kertoi.

Sittemmin itsenäiseksi pienyrittäjäksi ryhtynyt Kahilampi tietää paremmin kuin hyvin, että alihankkijoiden suuntaan kannattaa toimia reilusti.

Hintojen vinguttaminen viimeisen päälle ei pitkälle kanna.

Peruspäiväkodissa on perusratkaisut Päiväkodin sähköistys on käytännössä kokonaan Sähkö-Äijien sähköasentaja

Jarno Peuramäen käsialaa. Suunnittelun ja toteutuksen perustana ovat normien mukaiset päiväkodin suunnitteluohjeet.

– Alakatossa oli todella vähän tilaa, joten ilmastointiasentajien kanssa saimme tehdä todella paljon yhteistyötä. Oli tosissaan mietittävä, miten sähköistykset sinne mahtuvat, Peuramäki kuvaa.

Peuramäki on työssään katsellut myös tietomallikuvia, mutta asennuksen kannalta nekään eivät ole näyttäneet kovin yksiselitteisiltä. Samaa mieltä on paikalla oleva LVI-asentaja, jonka mukaan vain millimerikuvat voisivat olla riittävän hyviä nykyisiin asennusvaroihin.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

10_13_Projekti_Valli.indd 11

11

20.10.2015 9:01:09

projekti

Jarno Peuramäki ja Keijo Kahilampi tarkastelevat sähköpääkeskusta.

– Johtojen hyllynkannattimina on käytetty sisäpuolista hyllynkannaketta, jolloin asennusvaroissa säästetään viisi senttimetriä. Sisäpuoliset hyllynkannattimet ovat yleistyneet muutaman vuoden aikana. Toinen vaihtoehto olisi kannakkeiden veto alapuolelta, Peuramäki kertoo.

Peuramäki esittelee turvakaapeleiden hyllyjen asennuksia, jotka on toteutettu nykymääräysten mukaisesti.

Ylähyllyllä kulkevat oranssiset kaapelit ovat vielä maalausvaiheessa käytetyn valkoisen pölynsuojamaalin peitossa.

Nykymääräysten mukaisesti turvakaa-

pelihyllyn kannakeväli on maksimissaan 1,5 metriä eli lyhyempi kuin muilla kaapelihyllyillä.

– Ylimmällä hyllyllä kulkevat poistumistie- ja turvavalot. Toisessa kerroksessa sinne on asennettu myös savunpoistoluukkujen kaapelit. Turvavalaistus syttyy keskuksen alijännitereleen lauetessa.

Hankalin työvaihe oli ehkä Norelcon toimittaman sähkökeskuksen hivuttaminen kurottajalla ahtaasta aukosta tekniikkahuoneeseen. Päiväkodin tarpeisiin riittää nimellisteholtaan 400 ampeerin keskus.

Sorrilan päiväkoti Valkeakoskella Vuoden sähköinen työmaa 2014 Rakennusurakoitsija: Rakennusliike J. Malm Sähkösuunnittelija: Granlund Tampere Sähköurakoitsija: Sähkö-Äijät Oy Valmistui: Alkukesästä 2015

12

Reaaliaikaista seurantaa työmaalla Tilaajan puolesta työmaan valvonnasta myös sähkötöiden osalta vastasi ISS Proko. Sähkötöiden valvoja Matti Kurko valvoo tilaajan puolesta, että työt tehdään suunnitelmien mukaisesti. Hän hyväksyy urakoitsijan tilaamat tavarat ja kuittaa laskut. Hän osallistuu työmaakokouksiinkin. Työmaakokouksissa oli mukana myös sähkösuunnittelusta vastannut Granlund Tampere Oy:n Heikki Wilen.

– Työmaakokouksissa valmiiksi mietityt ja sovitut asiat kirjataan päätöksiksi. Sähköpostikeskustelua käydään ja suunnitelmia tarkennetaan koko ajan, joten työmaakokouksiin käytettävä aika on lyhentynyt huomattavasti, Kahilampi kertoi.

Työmaalla käytettävä sähköinen seurantajärjestelmä näyttää niin tilaajavastuurekisterin kuin reaaliajassa sen, ketä työmaalla on. Vihreä väri henkilön kohdalla tarkoittaa, että henkilö on paikalla, ja valkoinen sitä, että ei ole. Punainen saattaa olla esimerkiksi henkilö, jonka

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

10_13_Projekti_Valli.indd 12

20.10.2015 9:01:10

Sähköistä kulunvalvontaa VALTTI-kortin avulla.

Rakennusliike J.Malmin mestarit Jari Saarilampi ja Mikko Partanen tutkivat työmaan sähköisiä piirustuksia.

”Perustabletti on meille sähköinen kuvamappi. Myös sähkö- ja lvi-piirustuksia voidaan katsella sen ruudulta”, työmaan vastaava mestari Mikko Partanen kertoo.

poistuminen työmaalta ei ole sidottu palkanmaksun. Tällöin hän ei ehkä huomaa vilauttaa Valtti-korttiaan työmaalta poistuessaan. Punainen voi merkitä sitäkin, että henkilö on juuri tullut työmaalle, eikä perehdytystä ei vielä ole tehty.

– Täältä me ja viranomaiset voimme tarkastella koko alihankintaketjua yrityksineen, henkilöstöineen ja veronumeroineen. Järjestelmään on kirjattu myös ne työmaan työntekijät, jotka tekevät töitä kaupungin piikkiin meille alistettuna urakkana, Partanen sanoo.

Koneelta näkee koko ketjun Paikalle tulevat aluehallintoviraston tarkastajat vaativat printatun tulosteen, jonka pitäisi olla valmiina seinällä. Partanen sanoo, että tarvittaessa hän saa sen koneelta ulos neljässä minuutissa.

– Työmaita valvova aluehallintovirasto pääsee katsomaan sopimuksia

Päiväkodin sähköistys on käytännössä kokonaan Sähkö-Äijät Oy:n sähköasentaja Jarno Peuramäen käsialaa.

ja laskutusta. Työsuojelutarkastaja on paikalla jo käynyt, mutta verotarkastajaa vielä odotellaan. He osaavat vaatia ja pyytää. Vastausten tulee olla valmiina.

Työntekijöitä listaus tuottaa kolmen sivun printin, josta näkyvät henkilön veronumero, aloituspäivä ja lopetuspäivä.

Yhdeksi päiväksi töihin tuleva kaveri kirjataan vain yhdelle päivälle. Urakoitsijalla

on velvollisuus tallentaa tiedot kuudeksi vuodeksi.

– Verottaja seuraa urakoitsijoiden ja rakennuttajien ilmoittamia kassavirtoja. Valvontaa suorittavat tietokoneet huomaavat varmasti yritykset, joilla on kassavirtaa mutta ei työmaatoimintaa.

Työmailta on löytänyt muun muassa yrityksiä, joiden toimina on ilmoitettu päättyneeksi, Partanen sanoo.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

10_13_Projekti_Valli.indd 13

13

20.10.2015 9:01:11

henkilö

Sähköurakoitsijat eivät halua

sivustakatsojan rooliin Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton puheenjohtajat peräänkuuluttavat taloteknisten urakoiden säilyttämistä sivu-urakoina, sillä aliurakointimallin yleistyminen johtaa helposti urakoiden tarpeettomaan pilkkomiseen ja heikentää samalla laadun ja uusien teknisten ratkaisujen kehittämismahdollisuuksia.

S

ähkö- ja teleurakoitsijaliiton puheenjohtaja, seinäjokelaisen Pohjois-Suomen Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Juha Lounatvuori sekä liiton varapuheenjohtajat, Turun Sähkötukku Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Hallamaa sekä helsinkiläisen Amplit Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kuusela kertovat huomanneensa viime aikoina merkkejä talotekniikkaurakoitsijoiden aseman horjuttamisesta niin työmailla kuin sopimuspöydissäkin.

– Me toivomme, että talotekniset erikoisurakat säilytetään jatkossakin sivu-urakoina, eikä kiinteistöjen käytön ja elinkaaren kannalta oleellisten ratkaisujen toimittajia alisteta aliurakoitsijan asemaan. Tasavertainen asema projekteissa takaa sen, että kaikilla on paitsi mahdollisuus, myös intressi hakea kokonaisuutta parhaiten palvelevia ratkaisuja, Juha Lounatvuori ja Jussi Kuusela sanovat.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton puheenjohtajat Kimmo Hallamaa, Jussi Kuusela, Juha Lounatvuori sekä STUL:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen katsovat, että taloteknisten erikoisurakoiden säilyttäminen rakennushankkeiden sivu-urakoina takaa tilaajille kiinteistöjen elinkaaren kannalta parhaan lopputuloksen.

14

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

14_15_Puheenjohtajat.indd 14

20.10.2015 9:02:59

Juha Lounatvuori väistyy Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton hallituksen puheenjohtajan paikalta 20.11. pidettävässä STUL:n liittokokouksessa.

Liitto jäsenineen ja työntekijöineen kiittää häntä menestyksekkäästi hoidetuista puheenjohtajakausista.

Allianssit lisäävät urakoitsijoiden riskejä

Yleiset sopimusehdot ovat kaikkien etu

Kimmo Hallamaa muistuttaa, että talotekniikan prosenttiosuus rakentamisen kokonaisbudjetista on jatkuvasti kasvamassa.

– Talotekniikkaurakoitsijoiden ajaminen aliurakoitsijan asemaan olisi tämän asian kanssa selvästi ristiriidassa.

Urakoiden ketjutus ja katteiden sirpaloituminen vähentää uusien teknisten ratkaisujen kehittämismahdollisuuksia ja estää näin myös uusien innovaatioiden syntymistä, Kimmo Hallamaa sanoo.

Talonrakennusalallakin yleistyneisiin allianssimalleihin sisältyy Hallamaan mukaan usein riskejä urakoitsijoille.

– Sopimusmalleja on totta kai erilaisia, mutta usein tuntuu siltä, että alliansseissa tilaajat haluavat varmistaa omaa selustaansa varautumalla jakamaan mahdollisista ongelmista syntyviä kustannuksia useamman tahon kesken.

Juha Lounatvuori toivoo, että myös rakennuttajat ja tilaajat pitäisivät mielessä aikoinaan yhdessä suurella työllä laadittujen rakennusalan yleisten sopimusehtojen mukanaan tuomat edut, jotta avointen ja läpinäkyvien tarjousten jättäminen olisi mahdollista.

– Sopimusten teko ja tarjousten jättäminen on helpompaa ja nopeampaa jos rivien välistä ei tarvitse etsiä piilotettuja poikkeamia. Mielestäni jokaiset tilaajan omat vaatimukset pitäisi karsia pois sopimuksista ja noudattaa yleisesti hyväksyttyjä sopimusehtoja, Lounatvuori sanoo.

Vastaavasti YSEstä poikkeaminen jo tarjouspyyntövaiheessa johtaa herkästi tarpeettoman kalliisiin tarjouksiin, sillä monimutkaisemmissa sopimuksissa urakoitsijat joutuvat hinnoittelemaan esimerkiksi tavallista tiukempiin aika-

taulu- ja maksuehtovaatimuksiin liittyvät riskit mukaan tarjouksiin.

Rakennusalan yleiset sopimusehdot ovat olleet voimassa vuodessa 1998 lähtien. Ehtoja ei ole haluttu lähteä uudistamaan, sillä nykyisellään kaikkien tunteman YSE:n katsotaan mahdollistavan pienistä puutteistaan huolimatta hyvin esimerkiksi vapaan ja tasapuolisen kilpailun edellytykset kaikille jos ehtoja vain noudatetaan tasapuolisesti.

Lopuksi STUL:n puheenjohtajat haluavat nostaa esille huolensa hintapaineiden vaikutuksista rakentamisen laadulle.

– Nykyisinhän halvin hinta voittaa aina, mutta saattaa olla, että alamme hiljalleen nähdä tämän reitin seuraukset.

Jos kaikki yrittävät lopulta vain selviytyä, saa tilaajakin loppupelissä jotain muuta, kuin mitä kuvitteli tilaavansa, Kimmo Hallamaa pohtii.

Tilaajavastuutarkastuksista satoja laiminlyöntimaksuja Rakennusalalle on tehty vuosina 2007– 2014 yhteensä 4 408 tilaajavastuutarkastusta. Tähän mennessä laiminlyöntimaksuprosessiin on johtanut 784 tarkastusta, ja niistä noin kahdessa kolmasosassa on määrätty laiminlyöntimaksu. Etelä-Suomen aluehallintoviraston määräämien laiminlyöntimaksujen yhteenlaskettu arvo on vajaa kolme miljoonaa euroa.

Aluehallintoviraston mukaan monissa laiminlyöntimaksun määräämiseen johtaneissa tilanteissa tilaajan olisi pitänyt ymmärtää alihankintasopimuksen hinnoittelusta, että kyseistä työtä ei voida tehdä tarjotulla hinnalla siten, että sopimuskumppani huolehtii myös verojen tilittämisestä sekä työnantajan sosiaaliturvamaksujen ja vähimmäispalkkojen maksamisesta työntekijöille.

Joissakin tapauksissa sopimuskumppani ilmoitti tilaajalle noudattavansa palkan maksussa esimerkiksi Viron tasavallan minimilainsäädäntöä. Aluehallintovirasto tulkitsee tämän kuitenkin tietoiseksi yritykseksi kiertää Suomen työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

14_15_Puheenjohtajat.indd 15

15

20.10.2015 9:02:59

henkilö

Tapani Leinonen, Anne Liukkonen ja Jussi Leinonen pyörittävät Tampereen DDC-Tekniikkaa Hatanpään pienteollisuustalosta käsin.

PÄTEVYYS VARMENTAA OSAAMISEN Matti Valli, teksti Petri Kivinen, kuva

Yritykset voivat osoittaa niin yrityksen kuin yrityksessä työskentelevien henkilöiden ammattitaidon Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy:n myöntämillä sertifikaateilla, pätevyyksillä ja hyväksynnöillä.

P

ätevyyksillä on merkitystä muun muassa rakennusautomaatioalalla, sillä käytännössä kuka tahansa voi ryhtyä urakoimaan ja asentamaan näitä laitteita. Markkinoilla toimivien yhdenmiehen yritysten osaaminen onkin varsin kirjavaa. Töitä heille kuitenkin riittää, koska urakoitsija usein valitaan halvimman tarjouksen perusteella.

16

Maamme ensimmäinen rakennusautomaatioalan RAU-urakoitsijahyväksyntä ja siihen liittyvä RAU-henkilöpätevyys myönnettiin vuonna 2012 Tampereen DDC-Tekniikka Oy:lle ja yrityksen projektipäällikkö Anne Liukkoselle. Myös yrityksessä työskentelevä Ville Salmijärvi on hankkinut RAUhenkilöpätevyyden.

– RAU-pätevyydellä haluamme nostaa yrityksen imagoa ja vakuuttaa asiakkaamme omasta ammattitaidostamme. Pätevyyksiä koskevat dokumentit toimitamme aina urakkatarjouksen mukana, DDC-Tekniikan toimitusjohtaja Tapani Leinonen kertoo.

RAU-urakoitsijahyväksynnän hankkineita yrityksiä on nykyisin 24 kap-

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

16_17_Setin_patevyydet.indd 16

20.10.2015 8:58:42

paletta, mutta asiakaskentässä Setipätevyydet tunnetaan vielä vastaavia RALA- pätevyyksiä ja sertifikaatteja huonommin.

– RAU-hyväksynnän merkityksestä pitäisi rakennuttajilla olla enemmän tietoa, jotta ne osaisivat painottaa pätevyyttä hankintavertailussa, Leinonen toteaa.

ISO-sertifikaatti pohdinnassa Yhtiöllä on myös Setin myöntämä S2sähkölupa, jota tarvitaan rakennusautomaatiokohteiden saneeraustöissä.

Pohdinnan alla on ISO-sertifikaatin hankkiminen. Siinä prosessissa RAUhyväksynnän mukana tulleet toimintatavat olisivat hyvänä apuna.

– ISO-sertifionti vaikuttaa monimutkaiselta systeemiltä. On vaikea päättää, mistä päin järjestelmää alkaisi kehittää. Jollekin asiakkaillemme olemme laatineet selvityksen sisäisestä laadunvalvontajärjestelmästämme, Leinonen pohtii.

Viisi henkilöä työllistävän DDCTekniikan suurin tällä hetkelle meneillään oleva urakka pyörii 200 000 euron

hintaluokassa. Yhtiö tekee myös alihankintaurakoita suurille talotekniikkaalan yrityksille, joilta tämän alan osaaminen puutuu.

– Automaatiourakkaan kuuluu laiteasennusten ja -kytkentöjen ohella sovellutusohjelmointi ja käyttöönotto. Pienikin yritys pärjää markkinoilla, kunhan se palvelee asiakasta hyvin ja virallisen työajan ulkopuolellakin, Leinonen sanoo.

Telepuolen töitä valvotaan huonosti Tele-, tietoverkko- ja antenniasentajien vapaaehtoisiin pätevyyksiin kannattaa kiinnittää huomiota, koska sähköpuoleen verrattavia lainsäädännöllisiä osaamisvaatimuksia ei nykyisin enää ole.

Teleurakointitöihin erikoistuneen nokialaisen Exlan Finland Oy:n toimitusjohtaja Pasi Järvisen mukaan tele-, tietoverkkoja antenniasennuksissa vapaaehtoiset pätevyydet ovat tärkeitä, koska sähköpuoleen verrattavat lainsäädännölliset vaatimukset puuttuvat. Niinpä telepuolella myös virheellisesti toteutettujen ratkaisujen suhteellinen osuus on sähköpuolta suurempi.

– Huonosti ja virheellisesti toteutettuja teleasennuksia ei välttämättä edes huomata, koska yhteys tai verkko voi virheistä huolimatta toimia aivan tyydyttävästi. Kukaan ei yleensä valvo tai edes mittaa, täyttääkö asennettu järjestelmä suunnittelijan asettamat vaatimukset, Järvinen toteaa.

Puutteet esiin myöhemmin Telealalla määräykset vaihtuvat nopeasti.

Pasi Järvisen mukaan sertifikaatit kertovat, että urakoitsija on perillä voimassaolevista normeista. Mikäli urakoitsija on nähnyt vaivaa todistuksen hankkimiseksi, niin todennäköistä on, että hän on valmis näkemään vaivaa muidenkin asioiden eteen.

– Hyviäkin tuotteita voidaan käyttää väärin. Yleisempää kuitenkin on huono-

PAULA MYÖHÄNEN

Matti Valli, teksti

jen tuotteiden käyttäminen, jotta urakan hintaa voidaan laskea. Valokaapelin käyttöikä on käytännössä 70 vuotta, mutta huonoilla ratkaisuilla tämä tavoite jää kauaksi, Järvinen täsmentää.

Ongelma voi pulpahtaa esiin muutaman vuoden kuluttua kun vaatimukset verkkojen suorituskyvystä kasvavat. Virheellisesti asennetut Cat6A/10Gbps-tietoverkot eivät pysty tuolloin välittämään standardinmukaista tiedonsiirtonopeutta.

Verkko pitää aina mitata ja dokumentoida Kansainvälisten määräysten mukaan televerkkojen rakenne pitäisi dokumentoida oikeaoppisesti ja niiden suorituskyky mitata asennusten jälkeen.

– Mittauksissa tarvittava laite maksaa kuitenkin noin 10 000 euroa, joten urakoitsija ei mielellään sellaista hanki, jos teletyöt eivät ole aivan jokapäiväistä bisnestä. Toki mittaus tehdään, jos asiakas osaa sitä vaatia, ja laite voidaan vuokrata laitevuokraamosta, Järvinen sanoo.

Nokian keskustassa entisen kenkätehtaan tiloissa toimiva, seitsemän henkeä työllistävä Exlan Finland hankki Setin teleurakointipätevyydet (AT) vuonna 2011

Asiakkaan tulee aina saada ja tarvittaessa vaatia mittausraportti kuituverkon suorituskyvystä ennen työn lopullista vastaanottoa.

ja valokaapelipätevyyden (OL) pari vuotta myöhemmin.

Järvinen pahoittelee, että asiakkaat eivät tunne pätevyysjärjestelmiä vielä riittävän hyvin. Heiltä pätevyyttä on edellytetty tarjouskyselyssä vain kaksi kertaa, vaikka asiaa koskeva maininta toki lisätään aina tarjouskirjeisiin.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

16_17_Setin_patevyydet.indd 17

17

20.10.2015 8:58:43

Älyä ja palveluita lataukseen Erika Forstén, teksti ja kuvat

Sähköautoilun kasvavan suosion myötä on syytä varautua ajoissa myös entistä suurempaan latauspisteiden tarpeeseen.

S

ekä sähköautojen että latauspisteiden määrä on jatkuvassa nousussa, ja Suomessakin on herätty latausinfrastruktuurin kehittämiseen. Sähköautojen latausratkaisuja toimittavan Ensto Chago Oy:n toimitusjohtaja Juha Stenberg kehottaa ajattelemaan pitkänäköisesti, kun suunnitellaan latauspisteiden sijaintia ja tehontarvetta.

– Latauspisteitä laitettaessa pitää olla jonkinlainen visio siitä, minkälaisia tarpeita kyseisellä alueella tulee olemaan muutaman vuoden päästä, kun sähköautot yleistyvät, Stenberg sanoo.

Jatkossa latausverkostoon voidaan latauspisteiden kehityksen myötä liittää uusia sovelluksia ja palveluita, jotka eivät liity pelkästään sähköauton lataamiseen vaan esimerkiksi älykkääseen liikenteeseen ja kaupunkiympäristöön.

Tehonhallintaa ja älykästä ohjausta kannattaa jo nyt hyödyntää latauspisteissä.

– Kun ne ottaa jo alkuvaiheessa suunnittelussa huomioon, niin se ei juuri mitään maksa, mutta parantaa palvelua ja teknistä luotettavuutta paljon.

Stenberg harmittelee sitä, miten hitaasti Suomessa kehitytään sähköautoilun saralla.

– Suomessa ollaan vielä ihan alussa. Olemme valitettavasti sähköisen liikenteen kehitysmaa, Stenberg sanoo, mutta lisää kuitenkin, että Suomessa on onneksi jo kymmenissä kaupungeissa aloitettu latausverkoston rakentaminen.

– Kyllä koko toimialan pitäisi kehittyä siten, että tehtäisiin sähköautoilusta mahdollisimman helppoa, hän toteaa.

Tehontarvetta on vaikea ennakoida Myös Granlund Oy:n ryhmäpäällikkö Matti T. Sinisalo painottaa kauaskatseisuutta suunniteltaessa sähköautojen latauspisteitä osaksi rakennusten sähköverkkoa.

– Kun kiinteistön sähköverkkoon tehdään investointeja, puhutaan suhteellisen pitkästä elinkaaresta. Kyllä vähintään kymmenen vuoden päähän pitäisi nähdä, Sinisalo kertoo.

Sähköinfon joulukuussa järjestettävällä kurssilla Sinisalo tulee pitämään Sähköautojen latausratkaisuja toimittavan Ensto Chago Oy:n toimitusjohtaja Juha Stenberg uskoo, että jatkossa muun muassa teollisen internetin ansiosta latausverkoston yhteyteen voidaan liittää uudenlaisia palveluja ja älykkyyttä.

Sähköautoja ja hybridejä latauksessa Enston Porvoon tehtaan parkkipaikalla.

Turku Energia avasi toukokuussa Puutarhakadulle uuden näytöllä varustetun latausaseman. Toinen samanlainen asennettiin kesällä Hämeenkadulle.

Kuva: Turku Energia/Elina Kivilä

18

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

18_19_Sahkoautojen_lataus.indd 18

20.10.2015 9:06:29

Granlund Oy:n ryhmäpäällikkö Matti T. Sinisalon mukaan tehontarpeen arviointi on olennaisinta suunniteltaessa latauspisteitä kiinteistön sähköverkkoon.

Latauskapasiteetin merkittävä lisääminen jo olemassa oleviin kohteisiin saattaa vaatia mittavia lisäinvestointeja, muttei ole myöskään järkevää yli-investoida tarpeettoman suureen kapa-

siteettiin. Tulevaisuudessa tarvittavaa kapasiteettia on kuitenkin hankala ennustaa. Voisiko sitten vaikkapa Norjasta ottaa mallia latauspisteiden tehontarvetta arvioitaessa?

– Pitäisin sitä sellaisena hyvänä skenaariona, tosin sielläkin sähköautojen määrä kasvaa edelleen voimakkaasti. Pitäisi rohkeasti olla vaan niin kaukonäköinen, että jos nyt tekee investointeja, niin kasvu voi edelleen olla rajua, Sinisalo sanoo.

Sähköauton lataus on palvelu, jonka sähköautoileva asiakas tarvitsee. Liikekiinteistön omistajan tulisi miettiä, onko intresseissä tarjota sähköauton latauspalvelua, ja jos on, missä määrin.

Yksittäinen piste järjestyy suhteellisen helposti paikkaan kuin paikkaan, mutta kun pisteitä tulee useita, täytyy jo huomioida monta asiaa aina kapasiteettitarpeesta laskutukseen ja energiaseurantaan.

– Ei muuta kuin sähkösuunnittelijaan ja urakoitsijaan yhteyttä, Sinisalo neuvoo.

Hän sanoo, että on vaikea arvioida, miten pian sähköautot tulevat laajamittaisesti yleistymään, sillä siihen vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnassa tehtävät päätökset. Kasvu tulee joka tapauksessa olemaan nopeaa.

– Jos pitäisi arvata, niin arvaisin, että sähköautojen määrän kasvu on vielä nopeampaa, kuin kukaan osaa arvatakaan, Sinisalo naurahtaa.

Sähköinfo kouluttaa sähköisestä liikenteestä Sähköinfo ja Adato Energia järjestävät yhteistyössä 9. joulukuuta Vantaan Rantasipihotellissa Sähköistyvän liikenteen vaikutukset sähköalalle -seminaarin. Päivän aikana käsitellään lisääntyvän sähköisen liikenteen tuomia mahdollisuuksia sähköalan ammattilaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Seminaarin puheenvuoroissa käsitellään sähköajoneuvojen ja niiden liitäntä- ja latausjärjestelmien ominaisuuksia sekä yleisen ja kiinteistöihin tulevan latausverkoston rakentamista. Myös olennaisia sähköajoneuvojen latausjärjestelmiin liittyviä standardeja käydään läpi. Lisäksi kuullaan puheenvuorot muun muassa sähköautosta sähkövarastona sekä sähköajoneuvojen korjaamiseen liittyvästä sähkötyöturvallisuudesta.

Lisätietoja seminaarista löydät osoitteesta www.kauppa.sahkoinfo.fi.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

18_19_Sahkoautojen_lataus.indd 19

19

20.10.2015 9:06:31

Sähköautojen lataustavat Erika Forstén, teksti Mikko Arvinen, kuvat

Latausnopeuksiin perustuvien lataustapojen sijaan puhutaan nykyään peruslatauksesta ja teholatauksesta, kun taas rajoitettua tilapäistä lataustapaa kutsutaan hitaaksi lataukseksi.

S

ähköautojen lataustavat luokitellaan neljään ryhmään Suomen sähköteknillinen standardisoimisyhdistys SESKO ry:n laatiman, kansainvälisiin standardeihin perustuvan luokittelun mukaan.

Latauksen kesto on lataustavasta riippuen noin 15 minuutista 12 tuntiin. Käytännössä siihen vaikuttavat myös muun muassa latausteho, akun varaus ja kapasiteetti sekä lämpötila.

Lataustapa 1: Kevyiden sähköajoneuvojen lataus.

Sähköpolkupyörien, -mopojen, -ruohonleikkurien ja muiden pienitehoisten sähköajoneuvojen AC-lataus maadoitetusta, vikavirtasuojatusta kotitalouspistorasiasta.

Lataustapa 2: Hidas lataus.

Sähköajoneuvon AC-lataus tavanomaisesta maadoitetusta 230 V kotitalouspistorasiasta tai voimapistorasiasta. Tätä lataustapaa voidaan käyttää sähköauton lataamiseen tilapäisesti, jos ei ole käytettävissä varsinaista sähköauton lataustapaa 3. Kotitalouspistokytkintä käytettäessä ajoneuvon ottama pitkäaikainen latausvirta on rajoitettava riittävän pieneksi. Lataustavassa 2 ajoneuvo liitetään latauspisteeseen ajoneuvon valmistajan hyväksymällä liitäntäjohdolla, jossa on ohjaus- ja suojalaiteyksikkö, jonka tulee olla tuettuna.

Lataustapa 3: Peruslataus – varsinainen sähköauton lataustapa.

AC-lataus ajoneuvoon kuuluvalla liitäntäjohdolla standardin mukaisesta tyypin 2 (Mennekes) sähköautopistorasiasta. Latausvirta on maksimissaan 63 A ja latausteho enintään 43 kW. Latausjärjestelmän tiedonsiirtoväylän avulla varmistetaan, että ajoneuvo on oikein ja turvallisesti kytketty latauspisteeseen. Lisäksi sillä voidaan ohjata kuormitusta ja virran syöttöä molempiin suuntiin. Kojepistokkeella varustettu latausjohto voi olla myös kiinteästi liitetty latauspisteeseen.

Lataustapa 4: Teholataus, asiointilataus.

DC-lataus auton ulkopuolisesta tasasähkölaturista, jolloin latausvirta on maksimissaan 200 A ja latausteho 22–50 kW. Standardin mukaisella pistokkeella varustettu liitäntäjohto on kiinteästi liitetty latauspisteeseen.

Suomen olemassa oleva teholatausverkosto on rakennettu pääasiassa ChaDeMo-standardin mukaisten, pääasiassa japanilaisvalmisteisten autojen lataukseen, mutta monet markkinoille viime aikoina tulleet eurooppalaiset sähköautomallit käyttävät CSS- eli Combo-teholataustapaa. Osassa uusista latausasemista on sekä ChaDeMo- että CSS-latauspistokkeet.

20

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

20_Sahkoautojen_lataus_jat_21_sahkoautot_torilla.indd 20

20.10.2015 9:07:19

Harrasteauto sähköautoksi?

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Alkaako vanhan rakkaan Mersun moottori olla jo ajettu loppuun tai toivoisitko harrastekuplan kiihtyvän nollasta sataan alle kuudessa sekunnissa? Vanhan auton konvertoiminen ympäristöystävälliseksi sähköautoksi on jo toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

H

elsingin Senaatintorilla 11.9. järjestetyssä sähköautotapahtumassa oli esillä useita vanhoista polttomoottoriautoista konvertoituja sähköautoja. Sähköautomuunnoksiin erikoistuneen jyväskyläläisen Arctic Electric Vehicles Oy:n toimitusjohtaja Esa Virtasen mukaan lähes auton kuin auton saa muutettua sähköiseksi reilun parinkymmenen tuhannen euron investoinnilla.

– Auto saisi olla mielellään katsastettu ja muuten tieliikenteeseen sopiva, mutta muuten ei oikeastaan ole mitään rajoituksia. Auton komponentit voi valita mistä tahansa tarjolla olevista osista, ja halutessaan asiakas voi osallistua myös itse suunnitteluun, Virtanen kertoo.

Työn lisäksi muunnokselle tulee hintaa ennen kaikkea akuista. Reilulla

20 000 eurolla autoon saa 100–150 kilometrin ajomatkaan riittävän akuston, mutta 10 000 euron lisäpanostuksella akuston koon ja ajomatkan saa helposti kaksinkertaistettua.

Esimerkiksi huippumodernina pidetyn Tesla Model S:n muita autonvalmistajia pidempi käyttösäde ei perustu muita valmistajia edistyksellisemmän akku- tai moottoriteknologian käyttöön, vaan yksinkertaisesti muita sähköautoja suurempaan akkujen määrään.

– Akut ovat sähköauton kallein yksittäinen osa, mutta silti on hyvä kysymys, miksi muut autonvalmistajat eivät laita autoihinsa pidempiin ajomatkoihin riittäviä akustoja jos asiakkaat niitä haluavat. Oma veikkaukseni on, että öljyteollisuuden on pakko olla tässä linjauksessa tavalla tai toisella mukana, Virtanen tuumaa.

Tässä Mercedes-Benz 190 E:ssä E-kirjain viittaa sähköön (Elektrizität), ei polttoaineen suihkutukseen (Einspritzung).

Metropolia-ammattikorkeakoulussa autosähkötekniikkaa opiskeleva Niko Tähkä esitteli torilla oppilaitoksessa e-Drive Retron laskuun sähköistettyä Triumph GT6 Mark kolmosta.

Sähköteknikko ja ohjelmistoinsinööri Esa Virtanen rakensi ensimmäisen sähköautonsa vuonna 2009. Vuosimallin 1973 Kuplassa on bulgarialaisen Kostovin valmistama tasavirtamoottori, mikä riittää takaamaan autolle riittävän suorituskyvyn.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

20_Sahkoautojen_lataus_jat_21_sahkoautot_torilla.indd 21

21

20.10.2015 9:07:20

Aviapoliksen yhdistetty

turvakuulutusjärjestelmä Erika Forstén, teksti Juha Loikkanen, kuvat

Suomen ensimmäisellä kokonaan maanalaisella rautatieasemalla samasta järjestelmästä soitetaan sekä hätäkuulutukset että taustamusiikkia.

H

einäkuun alussa käyttöönotettu Kehärata toimii lento- ja kaukojunaliikenteen yhdistävänä linkkinä muualle maahan. Radan varrella sijaitseva, 40 metrin syvyydessä sijaitseva Aviapoliksen asema on Suomen ensimmäinen maanalainen rautatieasema, josta maan päälle näkyvät vain sen kaksi sisäänkäyntiä.

Asemalla äänievakuointijärjestelmä on yhdistetty yleisäänentoistoon, jolloin samasta järjestelmästä voidaan sekä soittaa musiikkia että kuuluttaa tiedotteita ja hälytyksiä.

Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä on ratkaiseva tekijä tilan yleisen turvallisuustason kannalta.

Maan alla sijaitsevassa tilassa äänievakuoinnin toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Aktiivista taustamelun mittausta Kaikuisassa tilassa selkeän äänentoiston toteuttaminen on haastavaa. Suunnittelussa apuna olivat simulointiohjelmistot, joilla akustisesti monimutkaisen tilan äänikenttää mallinnettiin etukäteen.

Aviapoliksen aseman asemalaiturilla päädyttiin ratkaisuun, jossa yhteensä 18 pilarimallista, huomaamatonta aktiivikaiutinta on sijoitettu katosta roikkuvien infonäyttöjen telineisiin.

– Kyseessä on aktiivinen, modulaarinen kaiutin, joita voidaan halutun heittopituuden saamiseksi kasata päällekkäin. Jokaisella kaiutinelementillä on oma vahvistimensa, ja kaiuttimen äänikeilaa pystytään sähköisesti ohjaamaan ja suuntaamaan, kertoo äänentoistojärjestelmät toimittaneen Robert Bosch Oy Security Systemsin Tommi Portin.

Sähköisen äänikeilan suuntauksen ansiosta kaiunta on vähäisempää

22

Kohteen laitetoimituksista vastasi Robert Bosch Oy Security Systems, turvaurakoinnista Flexim Security Oy ja järjestelmäurakoinnista Agis Fire & Security Oy. Kuvassa Agisin Rainer Lindström, Fleximin Jouni Kiviranta, Boschin Tommi Portin sekä Fleximin Petri Lehto.

ja puhe kuuluu selkeästi, jolloin hätätilanteessa kuulutettavista tiedotteista ja toimintaohjeista saa hyvin selvää.

– Mitä pidempi kaiutin, sitä kapeampi on äänikeila, jolloin saadaan kuulutusenergia sinne, missä ihmiskorvatkin liikkuvat. Lisäksi kaiuttimet on viivästetty siten, että kuulijalle ääni tulee jokaisesta kaiuttimesta samaan aikaan.

Asemalaiturilla taustamelun määrä vaihtelee paljon ihmisten, junien kulkemisen ja muun muassa ilmastoinnin myötä. Jokaisessa aktiivikaiuttimessa on sisäänrakennettu mikrofoni, joka mittaa jatkuvasti kaiutinkohtaista taustamelua ja sen perusteella säätää kuulutusvoimakkuutta automaattisesti.

– Melun mittaus voidaan toteuttaa joko käyttämällä aktiivisia kaiuttimia, joissa se on sisäänrakennettuna, tai erillisillä melumikrofoneilla, joiden signaa-

lit viedään vahvistinkeskukselle, Portin sanoo.

Puheen ymmärrettävyys tärkeää Aviapoliksen asemalla samoista kaiuttimista soitetaan sekä taustamusiikki että hätäkuulutukset. Keskuksessa on kuulutuskojeille, vahvistinlähdöille ja ohjelman sisääntuloille erilaiset taajuuskorjaimet, joita voidaan säätää toisistaan riippumatta.

Asemakohtaiset äänievakuointijärjestelmät on liitetty paloilmoitinjärjestelmiin. Maanalaisissa tiloissa selkeiden toimintaohjeiden ja kuulutuksien puheen ymmärrettävyyden merkitys korostuu.

– Normaalisti toimistorakennuksissa ja vastaavissa ihmiset tietävät palokellojen soidessa mennä ulos, mutta tällaisessa tilassa palokelloilla saa aikaan

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

22_23_Aviapolis.indd 22

20.10.2015 9:08:23

Liikennöinti Kehäradalla alkoi heinäkuussa. Aviapoliksen asemalta matkustaa Helsinkiin noin puolessa tunnissa.

Flexim Security Oy:n Jouni Kiviranta testaa kuulutusjärjestelmiä: ”Yksi kaksi, yksi kaksi, tämä on testikuulutus.”

lähinnä hämmennystä, joten kuulutukset ovat tärkeitä, Portin sanoo.

Järjestelmäurakoinnista vastanneen Agis Fire & Security Oy:n Rainer Lindström kertoo, että riittävän äänenpaineen luominen on helppoa, mutta nimenomaan puheen ymmärrettävyys on haasteena tiloissa, joissa jälkikaiunta-aika on pitkä.

– Asennusten jälkeen suoritettiin vielä rastimittaus, jolla testattiin, saavuttaako äänen selkeys vaatimusten mukaiset raja-arvot. Täällä kaiutinratkaisu onnistui hyvin, Lindström kehuu.

Palonkestävän, kahdennetun kaapeloinnin ansiosta kuulutusaluetta ei menetetä, vaikka kaiutinlinja tai jompikumpi vahvistimista jostain syystä vikaantuisi.

– Joka toista kaiutinta syötetään eri vahvistimen kautta. Kaikki kaiuttimet ovat hätäkuulutusstandardien mukaan sertifioituja, Portin kertoo erikoisen taustamusiikin soidessa käytävän kaiuttimista.

Koko aseman alueella tunnelmaa luova musiikki on kirjaimellisesti undergroundia, sillä 40-minuuttinen äänimaisema on äänitetty maan uumenissa 35 metrin syvyydessä, Kehäradan Ruskeasannan asemavarauksen tunneleissa.

Järjestelmä valvoo itseään Vahvistinkeskuksen toiminta on varmistettu standardin mukaisesti varaakustolla, jonka tulee olla valmiustilassa 72 tuntia ja pystyä antamaan täydet kuulutukset puolen tunnin ajan. Akkuja syöttävä latausjärjestelmä valvoo akkujen kapasiteettia jatkuvasti. Myös asemalaiturin jokaiselta aktiivikaiuttimelta vikatiedot saadaan automaattisesti, ja kaikki järjestelmän tapahtumat kirjautuvat tarkkoine sijainteineen ja ajankohtineen lokitiedostoon, joka niin ikään on luettavissa etänä. Tämä helpottaa järjestelmän huoltoa ja ylläpitoa. Myös järjestelmän muutosohjelmoinnit ovat tehtävissä etänä.

– Ideana on, että koko järjestelmä valvoo jatkuvasti itseään. Kaikista poik-

Akustisesti haastavan asemalaiturin äänentoisto on toteutettu aktiivisilla pilarikaiuttimilla, joiden äänikeilaa ohjataan sähköisesti.

keuksista saadaan heti hälytykset järjestelmään ja tiedot lokiin, Rainer Lindström kertoo.

Aseman järjestelmiä voidaan hallita sekä paikallisesti että etäyhteydellä Ratahallintokeskuksen liikenteenhallintakeskuksesta graafisen PC-käyttöliittymän avulla, jolla voidaan antaa kuulutuksia alueittain tai käynnistää paikallisiin järjestelmiin tallennettuja valmiita poikkeustilanneviestejä. Liikenteenhallintakeskuksen etäkuulutuspisteet valvovat verkkoliikennettä ja antavat hälytyksen verkkoyhteyden mahdollisesta vikaantumisesta.

Poikkeustilanteissa evakuointiviestit ja kuulutukset hoidetaan pääasiassa paikallisesti asemilta joko paloilmoitinkeskusten ohjaamana tai paloviranomaisten toimesta.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

22_23_Aviapolis.indd 23

23

20.10.2015 9:08:24

Turvakuulutusjärjestelmä paloilmoitinjärjestelmän osana Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiin sovellettaviin määräyksiin vaikuttaa ratkaisevasti, liitetäänkö paloilmoitinjärjestelmä poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmän osaksi, vai toteutetaanko ne erillisesti rinnakkain.

P

oistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien tehtävänä on poikkeustilanteissa varoittaa ja ohjata tiloissa olevia ihmisiä siten, että ihmisten ohjaaminen hoituu järjestelmällisesti ja turvallisesti ennalta laadittujen toimintasuunnitelmien mukaan. Nykyaikaisissa kohteissa yleisäänentoisto on usein liitetty turvakuulutusjärjestelmään, jolloin saman järjestelmän kautta voidaan sekä toistaa kuulutuksia ja taustamusiikkia että hälyttää poikkeustilanteista.

Mikäli poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä liitetään paloilmoittimeen palokelloja täydentävänä osana, on vaatimuksena yleensä, että viestit ja kuulutukset vuorottelevat palohälyttimien kanssa. Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmällä voidaan myös korvata palohälyttimet.

Sähkötieto ry:n ST-kortistossa julkaistiin kesällä uusi ohjeisto poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien suunnittelijoille, tilaajille ja toteuttajille. Ohjeiston laadintatyön päätoimittajana toimineen Audico Systems Oy:n

Audico Systems Oy:n kehitysjohtaja Raino Hyttisen mukaan kauppakeskusten suuret hallitilat ovat akustisina ympäristöinä erittäin vaativia suunnittelukohteita.

kehitysjohtaja Raino Hyttisen mukaan uusi ohjeisto tulee helpottamaan poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien suunnittelua ja toivottavasti myös yhdenmukaistamaan hankintatapoja.

Hyttinen toivookin, että myös tilaajat tutustuisivat uusiin ohjeisiin.

– Kaikki laitetoimittajat ja muut toimijat saadaan samalle viivalle jos myös tilaajat ymmärtävät järjestelmien vaatimukset. Vaatimusten täyttäminen maksaa, mutta normien vastaisten järjestelmien hankinta ei ole tilaajienkaan edun mukaista, Hyttinen sanoo.

Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien laatu vaikuttaa ratkaisevasti suurten julkisten tilojen turvallisuustasoon.

24

Ohjeissa käydään läpi järjestelmän laitteiden kokoonpano sekä poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiä koskevat lait ja asetukset, kuten pelastuslain ja rakentamismääräyskokoelman rakennusten paloturvallisuutta käsittelevät kohdat. Lisäksi ohjeistossa annetaan yleiset ohjeet kaiutinverkoston suunnitteluun ja kaiutinvalintaan sekä myös järjestelmien ylläpitoon.

Laitteiden suunnittelun, asennuksen, ylläpidon, kuuluvuuden, äänen ymmärrettävyyden sekä varavoiman mitoituksen tulee noudattaa SFS-EN 60849 sekä SFS-EN 60268 standardien vaatimuksia.

Ohjeiston laadinnasta vastanneessa Sähkötieto ry:n, Sähköinfo Oy:n ja Turva-alan yrittäjät ry:n yhteisessä työryhmässä oli edustettuna alan yritysten, viranomaisten sekä alan järjestöjen edustajia.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

24_Hatakuulutusohjeet_ja_ST_25_mobiilikuuluvuus.indd 24

20.10.2015 9:10:02

Ratkaisuja kuuluvuusongelmiin Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Ikkunoiden tiivistyessä ja energiatehokkuuden parantuessa yhä useammassa kiinteistössä törmätään matkaviestimien kuuluvuusongelmiin.

S

ähkötieto ry:n ST-kortistossa julkaistiin syksyllä uusi Matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkon suunnitteluohje (ST 625.10). Ohjeiston kirjoittajan, matkapuhelinsisäantenniverkkojen kuuluvuusmittauksiin ja suunnitteluun erikoistuneen Radiotie Suomi Oy:n Jouni Pekosen mukaan kuuluvuusongelmat ovat lisääntyneet sitä mukaa kun rakentamisessa on siirrytty lämmön karkaamista estävien, selektiivikalvoilla varustettujen ikkunoiden käyttöön. Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa ongelman odotetaan vain pahenevan tulevaisuudessa.

– Ongelma johtuu seinien ja ikkunoiden yhteisvaikutuksesta. Betoniseinien radiosignaalien vaimennus on suurin piirtein samanlaista kuin tähänkin saakka, mutta uudet selektiivi-ikkunat vaimentavat tehokkaasti radiosignaaleja. Ongelmiin alkaa törmätä nyt myös korjausrakentamiskohteissa, Pekonen kertoo.

Suuremmissa kiinteistöissä kännyköiden kuuluvuusongelma on mahdollisesta ratkaista talon sisälle rakennettavalla matkapuhelinsisäantenniverkolla, mutta rivi- ja omakotitaloihin tukiasemien tai toistimien tuominen olisi varsin arvokas ratkaisu.

– Pienemmissä kiinteistöissä ratkaisu on talon ulkopuolisen antennin liittäminen kännykkään. Huonona puolena tässä tietenkin on, että puhelimesta tulee sitten kiinteä puhelin, eikä sitä voi liikutella.

Matkapuhelimien kuuluvuuden lisäksi uudet ikkunat blokkaavat myös mokkulat ja muun langattoman dataliikenteen.

Nettiliikenne on kuitenkin pientaloissa suhteellisen helppo saada toimimaan liittämällä WLAN-lähetin talon ulkopuolelle sijoitettavaan datamokkulan antenniin.

Jouni Pekosen mukaan sisäantenniverkkojen tarve kannattaa varmistaa mittauksilla ennen hankintapäätöstä, sillä kaikkiin kohteisiin niitä ei tarvitse tai kannata rakentaa.

Jouni Pelkonen tekee mittaukset tietokoneen mittausohjelmaan liitetyillä kännyköillä.

Uudessa ST-kortissa käydään läpi sisäantenniverkon rakenne ja vaatimukset sekä esitellään vaihtoehtoisia verkkojen toteutustapoja. Lisäksi kortissa käydään läpi kuuluvuusmittausten perusasiat, hankesuunnitteluohjeet sekä operaattoreiden monioperaattorisisäantenniverkoille asettamat vaatimukset. Ohjeet noudattavat Viestintäviraston sisäverkko-ohjeistusta MPS 65, ja

niissä käydään läpi myös Virve-verkon kuuluvuudelle julkisissa kiinteistöissä annetut määräykset.

Pekonen suosittelee, että myös rakennuttajat tutustuisivat uusiin ohjeisiin, jotta kuuluvuusongelmat osattaisiin ottaa paremmin huomioon.

Kortti on ostettavissa ja tilattavissa Sähköinfo Oy:n Severi-verkkopalvelusta.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

24_Hatakuulutusohjeet_ja_ST_25_mobiilikuuluvuus.indd 25

25

20.10.2015 9:10:03

Porin jäähallin remontti valmistui

tiukasti liigakauden alkuun Annika Penttinen, teksti Kasper Virkkala, kuvat

Porin Ässät pääsivät pelaamaan kauden ensimmäiset SM-liigapelinsä täysin uusittuun Isomäen kotihalliinsa lauantaina 10.10.2015.

P

unainen ja musta hallitsevat Porin remontoidun jäähallin värimaailmaa. Halli on tällä hetkellä jo käyttökuntoinen, kun sisätilojen sekä kaukalon ja sähköverkon remontti on jo valmis. Töitä jäähallilla on kesästä 2015 saakka tehty ympärivuorokautisesti, ja siksi työt ovatkin edenneet vauhdilla.

Kuitenkaan, kuten jo alkuperäisessä aikataulussa oli suunniteltu, ei kaikkea ollut mahdollista saada valmiiksi ennen kiekkokauden alkua. Ensimmäisen SMliigapelinsä Ässät pääsi kuitenkin pe-

laamaan kotihallissaan lauantaina 10.10.2015.

Jäähallin ravintolamaailma valmistuu vuoden 2016 puolella, näillä näkymin helmikuun loppuun mennessä.

2000-luvun alussa edellisen kerran remontin alla olleen Porin Isomäen jäähallin uudistaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 2014. Saneerauksen alle tulivat lähes kaikki muut tilat paitsi katsomot, ja lisäksi halliin laajennettiin myös muita oheistoimintoja mahdollistavia tiloja. Porin kaupungin ja Ässien yhteisen

hankkeen kokonaisbudjetti oli hieman yli 11 miljoonaa euroa.

Uusi kaapelointiratkaisu mahdollisti nopean aikataulun Jäähalli on haastava remonttikohde, koska rakennuksen käyttöaste on korkea sekä käyttösesonki pitkä. Remontin aikatauluttaminen lyhyelle ajanjaksolle oli haastavaa, sillä ensiksi kausi jatkui pitkälle kevääseen, ja uusi jää piti päästä jäädyttämään jo loppukesästä.

Porin kaupungin Mikko Muurisen, Powersec Oy:n Kari Lehtosen, Satakunnan Sähköasennus Oy:n Jukka Peuralan sekä Wago Finland Oy:n Keijo Virkkalan mukaan kaikki jäähallin sähkötyöt valmistuivat nopeasti sovitussa aikataulussa.

26

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

26_27_Porin_jaahalli.indd 26

20.10.2015 9:12:01

Videokuvaa näyttävä tulostaulu eli ”mediakuutio” asennettiin paikoilleen vuonna 2010.

Porin Isomäen tekojää katettiin jäähalliksi vuonna 1971 Ässien ensimmäisen Suomen mestaruuden jälkeen. Tämän jälkeen halliin on tehty vuosien varrella useita mittavia peruskorjauksia ja laajennuksia.

Projektin sähköurakoista vastaava Satakunnan Sähköasennus Oy pääsi aloittamaan kaapelointiurakan vasta kesän alussa. Mittavan valaisinten vaihtourakan takia kaapelointityöt oli saatava valmiiksi kahden viikon aikana. Yhtiön toimitusjohtaja Jukka Peuralan mukaan poikkeuksellisen tiukassa aikataulussa pysymistä helpotti huomattavasti Wagon jakorasioihin lukittavien Winsta-kaapeleiden valitseminen kohteeseen.

– Kaikki sähköverkkoon ja kaapelointiin liittyvät työt etenivät sovitussa aikataulussa. Lukittavien kaapeleiden asentaminen on erittäin helppoa ja nopeaa perinteisiin kaapelointiratkaisuihin verrattuna. Me olimme käyttäneet Winsta-kaapeleita myös aiemmissa projekteissamme, mikä nopeutti työtä entisestään, Peurala kertoo.

Asennuksia helpottivat myös Wago Finland Oy:n Keijo Virkkalan laatimat kaapelointisuunnitelmat.

– Winsta-kaapelointijärjestelmän lukitusjärjestelmän ansiosta liittimet lukitaan jakorasioihin ja haaroittimiin.

Liittimessä ei ole lukkoa, joten sitä ei voi asennusvaiheessa vahingossa rikkoa.

Näin varmistetaan, että laillinen kiinteä asennus toteutetaan, Keijo Virkkala kertoo.

HD-tason otteluvalaistus Haasteita jäähallikohteessa asetti myös rakennuksen korkeus sekä lajiliiton televisioinnille asettamat vaatimukset. Porin jäähallin kaapelointi asennettiin 12 metrin korkeuteen ja valaistus uusittiin vastaamaan Suomen Jääkiekkoliiton vuoden 2014 valaistukselle asettamia ohjeita myös teräväpiirtoisia ottelutelevisiointeja silmällä pitäen.

Valoja on mahdollista säätää eri kohdissa, koska kotimaisten Easyledin toimittamien valaisimien DALI-ohjaus voidaan tehdä yksikkökohtaisesti.

– Valmistamiemme PRO12X-valaisimien virrankulutus on vain 360 W, mutta lux-taso 2000. Valaisimissa on HDFS-toiminto, joka mahdollistaa muun muassa yhtenevän valaistuksen esimerkiksi televisioinnin hidastuksissa, joissa halutaan erittäin hidasta kuvaa, Easyled Oy:n Jon Backman mainitsee.

Remontin myötä jäähallin energiatehokkuus parani huomattavasti. Muurisen mukaan 73 kWh:n kulutus pienenee 45 kilowattituntiin, ja tästä on vielä mahdollisuus tinkiä esimerkiksi silloin, kun on kyse muusta kuin SM-liigatapahtumasta.

Projektin sähkövalvojana toimivan Porin kaupungin Mikko Muuri-

sen mukaan yhtenä valaisten valintakriteerinä oli lamppujen vaihtamisen helppous.

– Jäähallin henkilökunnan on kyettävä itse vaihtamaan valaisin, kun sellainen vikantuu. Winsta-tekniikalla väärin kytkentä ei ole mahdollista, siksi vaihtaminen käy myös koulutetuilta huoltohenkilöiltä, Muurinen kertoo.

– Hyvän tekniikan ansiosta tulevaisuuden huoltotoimenpiteet ovat erittäin helppoja ja nopeita tehdä, Jukka Peurala lisää.

Ilmainen Wi-Fi -verkko tuhansille käyttäjille Täysin uusittu talotekniikka tuo huomattavia etuja myös yleisölle. Matkapuhelinverkon kapasiteettia on parannettu kattamaan reilut 6 000 käyttäjää ja remontin myötä hallissa on nyt myös ilmainen Wi-Fi-verkko.

Lisäksi sisäverkon valokuitukaapelointi mahdollistaa maksupäätteiden määrän lisäämisen, mikä lisää myös asiakasviihtyvyyttä nopeuttaen myyntipisteissä ja ravintoloissa asiointia.

– Tämä parantaa asiakkaiden viihtyvyyttä hallissa huomattavasti, jäähallin Hallimestari Jani Rantanen kiittelee.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

26_27_Porin_jaahalli.indd 27

27

20.10.2015 9:12:02

Valokuitu vastaa

tulevaisuuden tarpeisiin Kristiina Kolu, teksti Juha Loikkanen, kuvat

Valokuituverkko takaa sähköisten palveluiden lisääntyessä vakaat ja nopeat laajakaistayhteydet. Taloyhtiöiden kannattaa teettää tietoliikenneverkon uusiminen muiden remonttien yhteydessä, jolloin se voidaan toteuttaa vaivattomasti ja edullisesti.

T

iedon määrän tarve lisääntyy jatkuvasti erilaisten nettipalveluiden ja sovellusten muodossa, jolloin tietoliikenteeltä vaaditaan yhä suurempia tiedonsiirtonopeuksia. Kupariverkot alkavat olla jo äärirajoilla nopeuksien suhteen, minkä takia nopeat ja häiriöttömät laajakaistayhteydet mahdollistava valokuituverkko vastaa tulevaisuuden tietoliikenneverkon vaatimuksiin.

Helsinkiläisen Sähkö-Stenvall Oy:n työnjohtaja Atte Villbergin mukaan tietoliikenneyhteyksien päivittäminen putkiremontin yhteydessä toteutettuna on suhteellisen halpa investointi.

– Kuitukaapeli on melkein halvempaa kuin kuparikaapeli, eikä kuitujen hitsaaminenkaan ole nykypäivänä enää niin älyttömän kallista. Kallein ja haastavin osuus on reittien tekeminen, ja

siksi valokuitukaapelit kannattaa ehdottomasti vetää sellaisten remonttien yhteydessä, joissa nousureitit ovat jo valmiiksi auki, Villberg painottaa.

Valokuitukaapeleiden vetäminen omana projektinaan tulee taloyhtiöille siis huomattavasti kalliimmaksi ja vaatisi tuolloin epäkäytännöllisten railojen ja listoitusten tekemistä rappukäytäviin.

Kannelmäessä sijaitsevaan kerrostalokiinteistöön asennettava valokuituverkko takaa häiriöttömät ja nopeat laajakaistayhteydet pitkälle tulevaisuuteen. Tämä nostaa myös asuntojen arvoa ja lisää asumismukavuutta.

28

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

28_29_Kuitujuttu_ja_sisaverkkojuttu.indd 28

20.10.2015 9:12:50

Kannelmäessä sijaitseva kerrostaloyhtiö on yksi Sähkö-Stenvallin tietoliikennesaneerauskohteista, jossa putkiremontin yhteydessä uusitaan huoneistojen sähkökeskukset ja asennetaan samalla valokuituverkko. Kellarissa sijaitsevasta talojakamosta vedetään sekä kupari- että kuitukaapelit jokaisen huoneiston eteisessä sijaitsevaan IT-keskukseen.

– Yleensä myös yksi kuparikaapeli listoitetaan jossakin päin huoneistoa sijaitsevaan atk-pisteeseen. Uskon, että seuraavaksi myös kuituja aletaan vetää ihan käyttöpisteelle asti, Villberg toteaa.

Operaattorit tuovat omat kuitunsa talojakamoon.

– Vielä muutama vuosi sitten viestintäviraston ohje salli pelkän varausputkituksen tekemisen, johon saatettiin vetää myös kaapelit mutta ilman että niitä päätettiin. Ilman hitsausta asukas ei voi kuitenkaan ottaa kaapeleita käyttöön. Nykyään yhteydet on tehtävä käyttövalmiiksi asti, Villberg kertoo.

Vaikka valokuituverkkoja asennetaan moniin kiinteistöihin käyttövalmiiksi asti, niin pieni prosentti asukkaista ottaa niitä kuitenkaan vielä käyttöönsä.

– Uskon että tämä johtuu pitkälti palveluntarjoajan hinnoittelusta. Aktiivilaitteet, joita asukas joutuu asuntoon hommaamaan, ovat vielä melko kalliita, Villberg pohtii.

Kuidut tuodaan jokaisen huoneiston kotijakamoon saakka.

Sähkö-Stenvall Oy:n työnjohtajan Atte Villbergin mukaan taloyhtiön tietoliikenneverkon uusiminen onnistuu suhteellisen helposti ja edullisesti muun linjasaneerauksen yhteydessä.

Direktiivistä velvoite sisäverkkojen rakentamiseen?

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseen tähtäävän direktiivin 2014/61/EU tuomista suomalaiseen lainsäädäntöön. Direktiivin tarkoituksena on helpottaa nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönottoa, edistää fyysisen infrastruktuurin yhteiskäyttöä sekä mahdollistaa uusien verkkojen yhteisrakentaminen nykyistä alhaisemmin kustannuksin.

Kiinteistöjen sisäisten tietoliikenneverkkojen rakentamista koskevat velvoitteet on koottu Suomessa Viestintäviraston määräykseen 65/2015 M. Jos verkkoja rakennetaan tai uusitaan, tulee ne toteuttaa määräyksen mukaisella ta-

valla. Nykyinen määräys ei kuitenkaan velvoita rakennuttajia tuomaan uusiinkaan kiinteistöihin välttämättä mitään kiinteitä tietoliikenneyhteyksiä.

Uusi direktiivi sen sijaan katsoo, että kaikki uudet rakennukset ja määrätyin edellytyksin myös peruskorjattavat kiinteistöt on varustettava nopeita laajakaistayhteyksiä tukevalla fyysisellä infrastruktuurilla. Parhaillaan valmisteilla olevan yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölain esityksessä ehdotetaankin, että kaikkiin uusiin rakennuksiin (esimerkiksi vapaaajan asuntoja lukuun ottamatta) tulisi rakentaa nopeita laajakaistayhteyksiä tukeva sisäinen viestintäverkko.

Lakiesityksen tarkkaa sisältöä ei ole lyöty vielä lukkoon. Niin sanotusti luotet-

tavista lähteistä kuultujen huhujen mukaan myös Liikenne- ja viestintäministeriölle sekä Viestintävirastolle olisi esitetty toive osallistua hallituksen norminpurkutalkoisiin, mikä saattaa osaltaan hidastaa uuden velvoittavan lainsäädännön implementointia suomalaiseen määräyskokoelmaan. EU:n direktiivi itsessään jättää jäsenvaltioille runsaasti harkintavaltaa sen suhteen, kuinka velvoittavaksi fyysisen tietoliikenneinfrastruktuurin rakentaminen määritellään kansallisessa lainsäädännössä.

Mikko Arvinen, teksti

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

28_29_Kuitujuttu_ja_sisaverkkojuttu.indd 29

29

20.10.2015 9:12:51

Mitä määräys 65 A edellyttää

antenniurakoitsijoilta?

Tauno Hovatta, teksti Kristiina Kolu, kuvat

Yhteisantenniverkkojen asentaminen ja ylläpito ei edellytä nykyisin viranomaisten myöntämää lupaa tai rekisteröintiä, mutta antenni- ja teleurakoitsijan on tunnettava ja toimittava Viestintäviraston määräyksen 65 mukaisesti.

Antenniurakoitsija Ari Salminen suuntaa järvenpääläisen taloyhtiön VHF-antennin kohti lähintä lähetinmastoa.

30

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

30_31_Antennijuttu_tiivistelma_SA_kympista_s_50.indd 30

20.10.2015 9:15:33

V

iestintäviraston sisäverkkomääräys 65 A/2014 M määrittelee tarkasti antenniverkon suorituskykyvaatimukset sekä asettaa minimivaatimukset rakenneosille, kuten kaapeleille, antenneille ja vahvistimille. Määräys edellyttää, että teleurakoitsija testaa uuden tai uudistettavan verkon vaatimustenmukaisuuden ja luovuttaa asiakkaalle tarkastuspöytäkirjan ja muut asennusta koskevat dokumentit.

Viestintäviraston määräyksellä halutaan varmistaa, että antenniverkko toimii tv-palvelujen jakelutienä rakennuksen sisällä mahdollistaen laajakaistaiset ja tasavertaiset tv-palvelut kaikille kiinteistön asukkaille ja toimijoille.

Koska antenniurakoinnille ei ole nykyisin asetettu virallisia pätevyysvaatimuksia, kannattaa tilaajien varmistaa, että yrityksen työntekijöillä on riittävä peruskoulutus ja tuntemus antenniverkkojen ja -laitteiden asennusmenetelmistä. Lisäksi kannattaa varmistaa, että yrityksellä on käytössään vaadittavat testauslaitteet ja riittävästi ammattitaitoa myös luotettavien lopputarkastusdokumenttien laadintaan. Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry muistuttaakin, että antenniurakointi on erikoisurakointia, joka vaatii runsaasti teknistä erityisosaamista.

SETI:n sertifikaatti varmentaa pätevyyden Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n A-urakoitsijahyväksyntä on rakennuttaja- ja urakointialan kehittämä pätevyysjärjestelmä, jolla urakoitsija voi osoittaa pätevyytensä. Digita Oy ja DNA Oy edellyttävät asennusverkostoihinsa liittyviltä urakoitsijoilta A-hyväksyntää.

Vapaaehtoinen hyväksyntä edellyttää, että yrityksen vastuuhenkilöllä on soveltuva sähkö- tai ICT-alan tutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus antenniverkkotöistä tai riittävästi työkokemusta ja soveltuva antennialan täydennyskoulutusta.

Antennijärjestelmiä koskeva tekninen ohjeistus on koottu Sähkötieto ry:n ylläpitämään ST-kortistoon. Alan laitetoimittajien ja operaattorien tekninen tuki asennusliikkeille on myös tärkeää.

Esimerkiksi laitekohtaiset asennusohjeet on syytä huomioida, minkä lisäksi asentajien on tunnettava myös operaattorien verkkokohtaiset erityispiirteet ja ohjeet.

Kuka on oikea antenniurakoitsija?

Tasomittalaite on välttämätön työkalu antenniurakoitsijalle. Antenniverkon ja -järjestelmän on täytettävä määräyksen 65 vaatimukset, jotka todennetaan testauksella.

Verkko on aina testattava ja dokumentoitava Jotta antenniverkon ja -järjestelmän määräystenmukaisuus voidaan todeta, antenniurakoitsijan on suoritettava vastaanottomittaukset, jotka tehdään tasomittarilla. Antenniverkon jokaisesta antennirasiasta mitataan signaalitasot ala- ja ylärajataajuuksilta (47 ja 1000 MHz). Antennijärjestelmän vahvistimen tuloista ja lähdöistä mitataan signaalitasot ja modulaatiovirhesuhde (MER-arvo). Passiivisen antenniverkon vaimennusmittaus edellyttää, että urakoitsijalla on kohinageneraattori, jolla kytketään kiinteistön tähtipisteeseen.

Kohinageneraattori lähettää verkkoon valkoista kohinaa, jonka taso mitataan kaikista antennirasioista. Mittaustulosten on täytettävä määräyksessä esitetyt raja-arvot.

Antenniurakoitsijan velvollisuutena on testauksen lisäksi tarkastaa käyttöönotettavan verkon määräystenmukaisuus. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, jonka allekirjoittaa tarkastuksen tekijä eli urakoitsija.

Tarkastuspöytäkirjaan liitetään määräyksen edellyttämät dokumentit kuten verkon johtokaaviot, mittaustulokset ja antennivastaanoton tapauksessa maston tuulikuormalaskelmat ja antennien tyyppitiedot. Antenniurakoitsijaa helpottamaan on laadittu valmis tarkastuspöytäkirjalomake, joka on saatavissa Sähköinfo Oy:n ST-kortistopalvelusta.

Määräyksen mukaan antenni- ja teleurakoitsijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka rakentaa sisäverkon tai ylläpitää sitä. Käytännössä antenniurakoitsija voi olla yhden miehen yrittäjä tai valtakunnallinen sähköisen talotekniikan urakointiyritys.

Määräyksen 65 mukaan antenni- ja teleurakointi rajoittuu kiinteistön hallinnassa olevaan sisäverkkoon. Sisäverkko voi koostua useammasta rakennuksesta, jolloin sisäverkko käsittää myös rakennusten välisen kaapeloinnin joka voi olla toteutettu koaksiaalikaapeleilla tai valokaapeleilla. Vaikka sisäverkon ja operaattorin liityntäverkon hallinnollinen rajapinta on melko selkeä, tekniikaltaan kiinteistön sisäverkko ja operaattorin liityntäverkko eivät eroa toisistaan juurikaan. Tästä johtuen monet antenni- ja teleurakoitsijat tekevät myös operaattoreille liityntäverkon alihankintatöitä talojakamossa tai liityntäverkon talokaapeliosuudella.

Antenniverkko ja -järjestelmä ovat kiinteistön sisäverkkoja. Antenniurakoitsijan on hyvä tuntea myös kiinteistön yleiskaapelointijärjestelmän ja kuitukaapeloinnin periaatteet, joiden asennustoiminta täydentää hyvin antenniurakoitsijan tuotevalikoimaa. Satelliittivastaanottimien, matkaviestimien suunta-antennien ja sisätilakuuluvuusjärjestelmien asentaminen ja ylläpito soveltuu myös hyvin antenniurakoitsijalle.

Viestintäverkkojen tekniset ratkaisut kehittyvät jatkuvasti, mutta sisäverkkojen ja RF-tekniikan osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Hyödyllisiä linkkejä: • Sisäverkkomääräys 65 A/2014 M: www.viestintavirasto.fi • SETI-teleurakoitsijahyväksyntä: www.seti.fi > Telepätevyydet • Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry: www.sant.fi • ST-kortisto: www.severi.sahkoinfo.fi.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

30_31_Antennijuttu_tiivistelma_SA_kympista_s_50.indd 31

31

20.10.2015 9:15:34

Valaistuksen ekotehokkuus – mitä se on?

Leena Tähkämö, teksti

Ulkovalaistus on visuaalisesti merkittävä osa kaupunkikuvaa pimeään aikaan.

Valaistus myös syö ison osan sähköstä ja aiheuttaa ympäristövaikutuksia valaisimien valmistuksesta ja kierrätyksestä.

E

nergiansäästöstä ja energiatehokkuudesta on puhuttu jo 1970-luvun öljykriisistä lähtien. Yritykset suhtautuvat vihreisiin arvoihin vaihtelevalla vakavuudella eivätkä valaistusalan yritykset tee tässä poikkeusta. Osa huolehtii ympäristöasioistaan kokonaisvaltaisesti esimerkiksi sertifioidun ympäristöjärjestelmän tai ympäristömerkkien kautta, mutta osa käyttää ympäristöystävällisyyteen liittyviä myyntiargumentteja mainonnassa ilman tarkempia perusteluita.

Maailman kestävän kehityksen yritysneuvosto (World Business Council for Sustainable Development, WBCSD)

on määritellyt ekotehokkuuden tuotteen tai palvelun arvon suhteena sen ympäristövaikutuksiin. Koska ekotehokkuutta tarkastellaan koko elinkaaren aikana, siihen liittyvät suoraan elinkaariarviointi ja elinkaarikustannukset. Näiden kahden arvioinnin perusteella voidaan jo tarkastella tuotteen ekotehokkuutta, kunhan samalla huomioidaan tuotteen antama hyöty.

Valaisimien ympäristöystävällisyydessä selvästi tärkein tekijä on energiankulutus käytön aikana. Valaisimien ympäristöystävällisyyttä voidaankin vertailla helposti valotehokkuuden perusteella, koska tutkimusten mukaan yli

90 % valaisimien ympäristövaikutuksista aiheutuu energiankulutuksesta käytön aikana.

Valaisimien ympäristövaikutukset Energiankulutuksen lisäksi valaisimet aiheuttavat monia muitakin ympäristövaikutuksia käytön aikana, kuten valosaastetta. Esimerkki turhasta valaistuksesta on valaistavan alueen ulkopuolelle, kuten asuinrakennuksen ikkunoihin, päätyvä häiriövalo. Moderni valonohjaus sensoreineen ja helpommin ohjattavine LED-valaisimineen voi vähentää valosaastetta, koska va-

Aro Systems Oy on parhaillaan korvaamassa Helsingin Merihaan parkkihallin vanhoja loisteputkia uusilla ledivalaisimilla. Uusilla valaisimilla saadaan huomattavasti aiempaa parempi valaistustaso.

Kuva Mikko Arvinen

32

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

32_33_Valaistuksen_ekotehokkuus.indd 32

20.10.2015 9:20:53

Tulevaisuudessa ledien ympäristövaikutusten odotetaan parantuvan huomattavasti, mutta nykytekniikalla suurpainenatriumvalaisin (vaaleanvihreä) ja LED-valaisin (sininen) aiheuttavat lähes yhtä suuret ympäristövaikutukset per valaistu tiekilometri.

loa voidaan säätää tarkemmin tarpeen mukaan.

Valaisimen valmistuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat pääasiassa valaisimen painavimmista metalliosista kuten valaisimen kuoresta, elektroniikkakomponenteista (ml. ledit) ja piirilevystä. Myös valmistusprosessien energiankulutuksella on merkitystä. Lamppujen mahdollisesti sisältämä elohopea aiheuttaa määräänsä nähden (muutama milligramma lampusta riippuen) suuret ekotoksisuusvaikutukset, mutta muissa ympäristövaikutuksissa elohopean ja koko lampun merkitys jää melko pieneksi.

Kierrätys tai muu käytöstä poisto on tutkimuksissa osoittautunut vähämerkitykseksi koko elinkaaren kannalta. Siitä huolimatta asianmukainen keräys ja kierrätys ovat tarpeen materiaalien kierron vuoksi.

Elohopealamput poistuivat – mitä tilalle?

Valaistus on muuttunut Suomessa merkittävästi EU:n Ekodesign-direktiivin vuoksi. Huhtikuusta 2015 lähtien markkinoille ei ole saanut saattaa suurpaine-elohopealamppuja. Tämä tarkoittaa suurta mullistusta Suomen ulkovalaistukselle, sillä vuonna 2010 arvioitiin Suomessa olevan vielä yli 660 000 elohopealamppua käytössä.

Elohopealamppujen korvaamiseen on useita eri strategioita. Yksi vaihtaa suurpainenatriumlamppuihin, toinen on hamstrannut elohopealamppuja varastoon vuosiksi, ja kolmas vaihtaa ledeihin. Jokaisessa strategiassa on hyvät ja huonot puolensa.

Elohopealamppuvalaisimen korvaajaksi mietitään usein joko suurpainenatriumlamppu- tai LED-valaisinta. LEDvalaisin voi tarjota pitkää polttoikää, energiatehokkuutta ja valkoista valoa, kun suurpainenatriumvalaisin, tutummin natikka, taas tarjoaa matalampaa alkuinvestointia, huoltovarmuutta ja tuttua tekniikkaa. Lisäksi markkinoilta löytyy pitkäikäisiä suurpainenatriumlamppuja, joiden polttoikä lähestyy 50 000 tuntia.

Vaihtopäätöstä tehdessä vaakakupissa painavat myös suurpainenatriumlampun heikot väriominaisuudet.

Kellertävän oranssi valo ei sovi alueille, joissa hyvä värintoisto ja värien erottaminen on tarpeen. Toisaalta LED-valaisimien alkuinvestointi on usein korkea verrattuna purkausvalaisimiin.

Ledien energiatehokkuus tievalaistuksessa Suurpainenatrium- ja LED-katuvalaisimien ympäristövaikutuksia vertailtiin Aalto-yliopiston Valaistusyksikössä Light Energy -projektissa. Valaisimien

vertailu suhteutettiin valaisimien määrään suunnittelusuositusten mukaan valaistua tiekilometriä kohden. Tieluokkana käytettiin uuden tievalaistuksen suunnitteluohjeen mukaista M4-luokkaa, joka vastaa vanhaa AL4b-luokkaa.

Elinkaariarviointi osoitti, että suurpainenatrium- ja LED-valaisimien ympäristövaikutukset ovat käytännössä yhtä suuret. Keskimäärin eroa valaisintyyppien välillä oli 3 %, mikä ei elinkaariarvioinnissa ole merkittävä ero.

Sinänsä yllättävä tulos selittyy vertailulla valaistua tiekilometriä kohden.

Kyseinen LED-valaisin on energiatehokkaampi (97 lm/W) kuin tarkasteltu suurpainenatriumvalaisin (73 lm/W), mutta vastaavasti LED-valaisimen optimaalinen pylväsväli oli 28 % lyhyempi kuin suurpainenatriumvalaisimen. Tämä söi LED-valaisimen edun elinkaariarvioinnissa.

Jos valaisimia olisi verrattu valovirran ja polttoiän perusteella (lumentunti), olisivat LED-valaisimen ympäristövaikutukset osoittautuneet lähes 20 % pienemmiksi kuin suurpainenatriumvalaisimella. Lumentuntiperusteinen vertailu ei kuitenkaan ole relevanttia katuvalaistuksessa.

Yhdysvaltojen energiavirasto arvioi LED-valaisimien valotehokkuuden kehittyvän vuoteen 2020 mennessä 200 lm/W-arvoon. Elinkaariarvioinnissa huomioitiin LED-valaisimien kehitys.

Tulevaisuuden tehokkaampi LED-valaisin aiheutti yli 40 % pienemmät ympäristövaikutukset verrattuna suurpainenatriumvalaisimeen. Vastaavaa kehitystä ei ole odotettavissa purkauslampuissa, joten tulevaisuudessa ledit pesevät natikan ympäristöystävällisyydessä.

Jos ulkovalaistuksessa halutaan huomioida ympäristöasiat hankintapäätöstä tehdessä, on syytä vertailla sekä valaisimien valotehokkuutta että kohteeseen tarvittavien valaisimien määrää. Lisäksi valaistus on suunniteltava valosaaste minimoiden.

Artikkelin kirjoittaja on valaistuksen ympäristövaikutuksiin, elinkaariarviointeihin ja taloudellisuuteen erikoistunut tekniikan tohtori Aalto-yliopistosta.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

32_33_Valaistuksen_ekotehokkuus.indd 33

33

20.10.2015 9:20:53

Pitkän aikavälin säästöt

ratkaisevat ulkovalaistusinvestoinneissa Marjukka Puolakka, teksti Mikko Arvinen, kuva

Energiatehokkuus puhuttaa ulkovalaistuksessa. Tekniikan kehittyminen tarjoaa monia mahdollisuuksia ja aluksi kalliilta vaikuttava investointi voi osoittautua lopulta edulliseksi ratkaisuksi, kun energiaa säästyy halpaa vaihtoehtoa enemmän.

L

edien energiatehokkuus on jo ohittanut perinteiset purkauslamput.

Myös valaistuksen ohjaus- ja säätöjärjestelmät kehittyvät. Samalla säästöpaineet monissa kunnissa ja ELY-keskuksissa leikkaavat ulkovalaistuksen budjettia.

– Uusien tie- ja katuvalaistusasennusten tekniikka riippuu paljon asiakkaasta, mutta usein mukana on

34

himmennysmahdollisuus. Vanhaa tekniikkaa on kuitenkin vielä paljon ja joka toisen katulampun sammuttaminen on myös tätä päivää. Suunnittelussa esitetään aina vaihtoehto, joissa valaisimia himmennetään, sillä valaistuksen tasaisuus on iso turvallisuustekijä, toteaa ulkovalaistuksen osastopäällikkö Leena Kaanaa konsulttitoimisto Sitosta.

Älykäs ohjaus huomioi liikennemäärät Tie- ja katuvalaistuksen älykkäässä ohjauksessa valotasot sovitetaan olosuhteiden ja liikennemäärien mukaan. Älykäs ohjaus on investointina perinteistä himmennystä kalliimpi, mutta myös säästötavoitteet ovat korkeammat, kun säästöjä tavoitellaan sekä valaistuksen energiankulutuksessa että hoidossa.

SÄHKÖALA Sähkö & Rakentaminen rakentaminen 2015 2015

34_ulkovalaistusinvestoinnit_35_sulanapito.indd 34

21.10.2015 5:55:04

– Liikennemäärän mukaan säätyvän valaistuksen suunnittelun tulee perustua takaisinmaksuajan laskuun ja hyötyjen arviointiin sitä kautta. Markkinoilla on myös paljon esiohjelmoituja järjestelmiä, joissa valot himmenevät tiettynä kellonaikana määrätylle tasolle, Kaanaa sanoo. Älykkäitä ohjausjärjestelmiä on ollut markkinoilla jo yli vuosikymmenen ajan ja myös oppirahoja niiden suhteen on maksettu. Aina ei ole onnistuttu ja säästöt ovat jääneet saavuttamatta, kun järjestelmien toiminnassa on ollut puutteita.

Philipsin ulkovalaistuksen tuotehallintajohtaja Jan Fitters pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa katuvalaisimiin lisätään antureita, joiden kautta palveluntuottajat luovat uusia sovelluksia ja toimintoja. Anturit voivat esimerkiksi havainnoida kadulla liikkuvien ihmisten tai ajoneuvojen määrää.

Valaisimien yhteys muihin laitteisiin voidaan toteuttaa esimerkiksi valaisimessa olevan SIM-kortin ja langattoman lähettimen avulla tai valaisimien kaapelointiin voidaan yhdistää myös tiedonsiirtokaapelit.

– Katuvalaistuksen kehittyminen kohti älykkäitä palveluita edellyttää uudenlaista yhteistyötä, jossa valaistus- ja IT-alan yhteistyö on ensisijaisen tärkeää. Jos valaistusta esimerkiksi halutaan säätää sään mukaan, voisi tämä tapahtua sääpalveluita tuottavien tahojen kautta ilman, että jokaiseen valaisimeen tarvitaan sääantureita, Fitters sanoo.

Sulanapitojärjestelmät talveksi kuntoon Jamila R. Farag, teksti Pentti Vänskä, kuvat

Kun säätila vaihtelee pakkasen ja lauhan välillä, saattavat rakennuksen putket, syöksyt ja rännit jäätyä ja rikkoutua. Jäätymisongelma voidaan ehkäistä lämmityskaapelien avulla.

K

uopiolaisen Sähköasennus Virtoo Oy:n toimitusjohtaja Antti Pitkäsen mukaan sulanapitojärjestelmän asennus maksaa talonyhtiölle tyypillisesti muutaman tuhat euroa, riippuen muun muassa käytetyn kaapelin määrästä.

Pitkänen kertoo kaapeleiden olevan pitkäikäisiä, joten järjestelmästä on iloa jopa 30 vuodeksi. Automatisoidun järjestelmän ylläpito ei myöskään

edellytä juuri minkäänlaisia toimenpiteitä.

– Ulkolämpötila-anturi vahtii ulkolämpötilaa ja sitten on erillinen kosteusanturi, joka mittaa kosteutta rännissä. Jos on vaikka pakkasta miinus viisi astetta, mutta kouru on kuiva, eli siellä ei ole kosteutta eikä lunta tai jäätä, niin järjestelmä ei mene turhaan päälle, Pitkänen kertoo.

Sähköasennus Virtoon Antti Pitkäsen ja sähköasentaja Jani Nissisen mukaan lämmityskaapeleiden vetäminen lenkiksi taloa ympäröiviin sadevesikouruihin estää tehokkaasti vaarallisten jääpuikkojen muodostumista.

Tie- ja katuvalaistuksen älykkäässä ohjauksessa valotasot sovitetaan olosuhteiden ja liikennemäärien mukaan. Älykäs ohjaus on investointina perinteistä himmennystä kalliimpi, mutta myös säästöä kertyy pidemmällä tähtäimellä.

Lämmityskaapelin lisäksi syöksytorven sisällä on kosteusanturi, joka ohjaa automaattisesti rännin sulanapitoa.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

34_ulkovalaistusinvestoinnit_35_sulanapito.indd 35

35

21.10.2015 5:55:05

Aurinkosähkö ja ledit lisäävät toimistojen

energiatehokkuutta Marjukka Puolakka, teksti Juha Loikkanen, kuvat

Aurinkopaneelit ja ledivalot vähentävät ostosähkön tarvetta toimistorakennuksissa, mutta aurinkosähkön talvi- ja kesätuotannon suuret erot rajoittavat siihen tukeutumista Suomessa.

S

ekä ostosähkön hinnan nousu että ympäristönäkökohdat puoltavat paikallisesti tuotetun aurinkosähkön käyttöönottoa rakennuksissa. Aalto-yliopistosta tekniikan tohtoriksi väitellyt Janne Viitanen selvitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan aurinkosähkön vaikutusta toimistorakennuksen energiatehokkuuteen ja ostoenergian tarpeeseen.

Nykyiset tietokannat aurinkosäteilystä perustuvat lähes poikkeuksetta satelliittimittauksiin, jotka kertovat maan pinnasta heijastuneen säteilyn määrän.

Viitasen toimistorakennuksen katolle rakentama mittausjärjestely tuotti ainutlaatuista pitkän ajan tietoa aurinkopaneelien suorasta sähköntuotannosta ja sen vaihteluista asennuspaikalla.

Paneelit asennettiin Espooseen, jossa säteilymääriä ja sähköntuotantoa seurattiin taukoamatta neljän vuoden ajan (2010–2013). Yksikidepiipaneelit asennettiin neljään pääilmansuuntaan 90 asteen kulmaan. Tämän lisäksi yksi paneeli suunnattiin vuosituotannon optimikulmaan, mikä tällä asennuspaikalla on 48 astetta.

Vuosituotanto etelään suunnatuilla pystysuuntaisilla paneeleilla vaihteli välillä 92–101 kWh/m2. Vuosioptimikulmassa etelään suunnatut paneelit tuottivat 114–129 kWh/m2.

– Talven pimeimmän kuukauden eli joulukuun tuotanto oli alle seitsemän prosenttia heinäkuun tuotannosta etelän suuntaisilla pystysuorilla paneeleilla.

Vuosioptimikulmassa vastaava ero oli vieläkin suurempi ja joulukuussa saatiin vain kolme prosenttia heinäkuun tuotannosta, Viitanen kertoo.

36

Janne Viitasen valaistustekniikan alaan kuuluva väitöskirja ”Energiatehokkaat valaistusjärjestelmät rakennuksissa, joihin on integroitu aurinkosähköjärjestelmä” tarkastettiin tänä keväänä Aalto-yliopistossa.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

36_37_Toimistojen_energiatehokkuus_Puolakka.indd 36

20.10.2015 9:44:53

Tutkimuksessa käytetty testipaneeli. Aurinkopaneelit kannattaa suunnata suoraan kohti etelää täysin varjottomaan paikkaan optimaalisen tuoton saamiseksi.

Tuottoisin asennussuunta oli oletetusti etelä. Idän ja lännen suuntaiset paneelit tuottivat 60–70 prosenttia ja pohjoiseen suunnatut 25 prosenttia sähköä etelän suuntaisiin paneeleihin verrattuna.

Sähköntuotanto pääosin auringolla ei realistista Simulaatiossa 4 800 neliömetrin toimistorakennuksen aurinkosähköjärjestelmä mitoitettiin siten, että kesäajan valoisimpaan aikaan aurinkopaneelit tuottivat koko rakennuksen sähköntarpeen.

Tällöin ostoenergian tarve oli vuositasolla 58 prosenttia pienempi kuin rakennuksessa, jossa ei ole aurinkosähköjärjestelmää.

– Todellisuudessa näin suurta paneelimäärää varten on toimistorakennuksissa harvoin käytettävissä pinta-alaa. Jos tarkastellun toimistorakennuksen koko katto katettaisiin aurinkopaneeleilla, voisi aurinkosähkö kattaa noin 10–20 prosenttia rakennuksen vuosienergian tarpeesta EteläSuomessa.

Aurinkosäteilyn suurista vuodenaikaisista vaihteluista johtuen ei toimistorakennuksen sähkön tuottaminen pääosin auringolla ole Suomessa ainakaan nykytilanteessa realistista. Aurinkosähkön rooli on Suomen leveysasteilla ennemmin rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen ja sähkölaskun pienentäminen.

Valon laatu ratkaisee Tutkimuksessa 40 käyttäjää arvioi toimistovalaistuksen laatua T5-loistelamppu- ja ledivalaistusasennuksissa.

Identtisesti kalustetuissa toimistohuoneissa tehtävänä oli arvioida häikäisyä, lukemisen helppoutta, yksityiskohtien erottumista, valaistuksen yleistä miellyttävyyttä sekä varjonmuodostusta. Käyttäjät saivat säätää valaistusvoimakkuuden ja värilämpötilan itselleen sopiviksi.

– Loistelamppu- ja LED-valaistuksen välillä ei ollut merkittäviä eroja valaistuksen miellyttävyyden suhteen kun valaistustaso oli sama. Sopivimpana toimistotyöhön pidettiin noin 600 luksin valaistusvoimakkuutta ja 4 000 kelvinin värilämpötilaa. Eri käyttäjien mieltymykset valaistuksen

suhteen voivat kuitenkin vaihdella suuresti.

– Käyttäjien itse asettama toimistotyön optimivalaistustaso vaihteli välillä 84–1142 luksia. Vaikka siis suositusten mukainen työalueen 500 luk-sin valaistusvoimakkuus vastaakin useimpien käyttäjien mieltymyksiä, voidaan valaistuksen säädöllä lisätä yksittäisten työntekijöiden tyytyväisyyttä valaistusympäristöönsä.

Ledeillä suuria energiansäästöjä Valaistuksessa vertailtiin LED- ja T5loistelamppuvalaisimia, joiden sähköiset arvot mitattiin laboratoriossa. Energiatehokkuusvertailussa ledit voittivat loistelamput selvästi. Kun työalueen valaistusvoimakkuus oli 600 luksia, kulutti LED-valaistus 38 prosenttia vähemmän sähköä loistelamppuihin verrattuna. Valaistusta säädettäessä energiatehokkuuserot lisääntyvät entisestään, sillä ledien ja loistelamppujen valotehokkuuserot kasvavat himmenninkäytössä.

– Ledit ovat jo energiatehokkaampia kuin loistelamput. Ledien valotehokkuus myös kasvaa edelleen, kun taas loistelamput ovat valmista teknologiaa.

Ledeillä päästään myös vähintään yhtä hyvään värintoistoon kuin loistelampuilla, eikä häikäisykään ole enää nykyisin LED-valaisimien ongelma, tiivistää Janne Viitanen.

Myös hintaero perinteisten valaistusteknologioiden ja ledien välillä on kutistunut monessa tapauksessa pieneksi.

Aurinkosähköjärjestelmän keskimääräinen päivittäinen sähköntuotanto eri kuukausina neljän vuoden ajalta, kun paneelit on suunnattu etelään 480 kulmaan. Paneelit on asennettu Espoossa olevan toimistorakennuksen katolle.

Grafiikka Janne Viitanen

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

36_37_Toimistojen_energiatehokkuus_Puolakka.indd 37

37

20.10.2015 9:44:54

projekti

Painokoneet pyörivät Oulussa

auringon voimalla

Oulun Energian ja Kalevan hanke teki painotalon katosta hetkeksi Suomen suurimman aurinkovoimalan. Kotimaisuusaste haluttiin säilyttää korkeana: työt kuljetuksista asennuksiin toteutettiin kokonaan pohjoissuomalaisin voimin. Paneelit ja invertteritkin ovat eurooppalaista alkuperää.

Noora Vaarala, teksti Janica Karasti, kuvat

G

raniittitie kuutosen pihalle saapuessa ei huomaa mitään, vaikka suuntaisi katseen yläviistoon. Mediayritys Kalevan muutama vuosi sitten avattu painotalo seisoo edessä tummanpuhuvana eikä paljasta, että sen katolle on juuri valmistunut valtava aurinkovoimala.

Loppukesästä valmistuneen aurinkosähköjärjestelmän teho on 420 kilowattia. Voimala pitää sisällään 1 600

38

aurinkopaneelia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 2 400 neliömetriä.

Telineineen aurinkovoimalan koko on 3 200 neliömetriä, mikä tarkoittaa noin puolikasta kansainvälisten otteluiden jalkapallokentän pinta-alasta.

Kalevan voimala ehti pitää Suomen suurimman aurinkovoimalan piikkipaikkaa halussaan hetken ajan ennen kuin Helen Oy avasi syksyllä uuden, lähes 3 000 aurinkopaneelin voimalan

Helsingin Kivikon hiihtohallin katolle.

Helenin voimalan nimellisteho on 800 kilowattia.

Paneelit Ruotsista, invertterit Saksasta Oulun Takalaanilassa sijaitsevan aurinkovoimalan on tilannut Kaleva Oy ja sen toteutuksesta vastasi Oulun kaupungin omistama Oulun Energia Oy. Oulun Energian tuotepäällikkö Olli

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

38_41_Oulun_aurinkovoimala_aurinko.indd 38

20.10.2015 9:22:53

Kalevan kiinteistöpäällikkö Jouko Männikön ja Oulun Energian tuotepäällikkö Olli Tuomivaaran mukaan Ruotsissa valmistettujen paneelien pinnoitteissa on käytetty nanokuviointia, jonka ansiosta ne saavat paremmin talteen myös hajavaloa.

Tuomivaara kertoo, että projektin suuruus on ihan omaa luokkaansa, vaikka yhtiöllä onkin jo pitkä kokemus aurinkosähkön tuottamisesta.

– Meillä oli samaan aikaan meneillään toinen hanke, jonka koko on 500 aurinkopaneelia, mutta Kalevan aurinkovoimala on suurin hankkeemme tähän mennessä.

Oulun Energialle kyseessä on niin sanottu ”avaimet käteen” -projekti. Kos-

ka aurinkopaneelien valmistus on Suomessa vasta alkutekijöissään, tilattiin paneelit Ruotsista ja invertterit Saksasta. Muutoin työt kuljetuksista asennukseen toteutettiin kokonaan pohjoissuomalaisin voimin.

– Jos olisimme halunneet päästä halvemmalla, olisimme voineet tilata aurinkopaneelit Kiinasta. Nyt kuitenkin luotimme tuttuun toimittajaan, jotta voimme olla varmoja laadusta, Tuomivaara sanoo.

Asennustyöt painotalolla aloitettiin kesäkuun alussa, ja kattoalueista kolme oli jo ennen juhannusta saatu valmiiksi.

Viimeisetkin alueet valmistuivat loppukesästä. Kaiken kaikkiaan asennus oli muutamien viikkojen mittainen projekti kuudesta yhdeksään asentajalle.

– Kotimaisuus ja pohjoissuomalaisuus ovat meille tärkeitä arvoja. Olemme hoitaneet tämän oman urakointifirmamme kautta, Tuomivaara kertoo.

Hänen mukaansa Oulun Energia seuraa jatkossa, miten aurinkopaneelien valmistus Suomessa kehittyy.

Suomessa tehdyt paneelit tarjoaisivat mahdollisuuden nostaa Oulun Energian aurinkosähkötuotannon kotimaisuusastetta entisestään.

Nanokuviointi auttaa nappaamaan hajavalon Oulun Energia Urakointi Oy:n projektipäällikkö Heikki Niskala kertoo, että

Kalevan uusi painotalo valmistui Oulun Takalaanilaan vuonna 2012. Aurinkovoimala ei näy lainkaan alas kadulle.

Kalevan aurinkovoimala • Teho 420 kilowattia. Koostuu 1 600 aurinkopaneelista, joiden pinta-ala on 2 400 neliömetriä.

• Telineineen voimalan pinta-ala on 3200 neliömetriä.

• Aurinkopaneelit ovat kooltaan 1,7 metriä kertaa metri.

• Voimalan tuottama sähkö käytetään Kalevan painotalon omiin tarpeisiin. Sitä ei ole tarkoitus myydä ulos.

• Kalevan painotalossa toimii sanomalehtirotaatio ja painofirma Erwekon Oulun tuotanto.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

38_41_Oulun_aurinkovoimala_aurinko.indd 39

39

20.10.2015 9:22:55

projekti hänen tiiminsä on aiemmin asentanut aurinkopaneeleja omakotitalojen ja kesämökkien katoille. Yhteen taloon on tyypillisesti asennettu 5–40 paneelia.

Painotalossa kyseessä oli huomattavasti suuremman luokan projekti.

– Nyt paneeleita on 1600. Lisäksi tarvitaan useampia inverttereitä, jotka kootaan ryhmäkeskuksissa isoimmiksi lähdöiksi ennen kytkemistä Kalevan sähköverkkoon, urakoinnista vastaava Niskala kuvailee.

Voimala käynnistettiin heinäkuussa heti, kun DC-kaapelit saatiin kytkettyä inverttereihin. Yksittäinen aurinkopaneeli on kooltaan 1,7 metriä kertaa metri. Paneelit ovat kiinteitä, eivät siis auringon suuntaan automaattisesti kääntyvää mallia. Ne on suunnattu lounaaseen.

– Koska Kalevan painotalon sähkönkulutus on suurimmillaan illalla, suuntaamalla paneelit lounaaseen saadaan hyödynnettyä aurinko parhaiten heidän tarpeitaan ajatellen, Niskala sanoo.

Kalevan kiinteistöpäällikkö Jouko Männikön mukaan paneelien pinnoitteissa on käytetty nanokuviointia, jonka ansiosta ne saavat paremmin talteen myös hajavaloa. Auringon ei siis tarvitse paistaa paneeleihin suoraan, jotta ne tuottavat energiaa.

Voimalan huoltoväli on kolmisen vuotta Aurinkovoimala tarvitsee huoltoa noin kolmen vuoden välein, ja sen eliniäksi luvataan vähintään 25 vuotta. Säännöllisen huollon lisäksi paneeleja voidaan silloin tällöin pyyhkiä puhtaiksi samaan tapaan kuin ikkunoita, jotta lika ei peitä niitä. Vesisadekin puhdistaa pintoja.

Selvää on, että energiaa voimala tuottaa vain silloin, kun aurinko paistaa. Yli 95 prosenttia voimalan vuosituotosta saadaan maaliskuun alun ja lokakuun lopun välillä. Siksi ei haittaa, vaikka talvisin paneelit peittyvät lumeen. Marraskuun, joulukuun ja tammikuun vaikutus vuosituottoon on parhaimmillaankin vain muutamia prosentteja yhteensä.

– Helmikuun puolenvälin jälkeen voidaan harjata enimmät lumet pois paneelien päältä, mikäli lumesta on hait-

40

Voimalan sähkönsyöttö voidaan katkaista esimerkiksi huoltotöiden ajaksi.

Saksassa valmistetut invertterit muuttavat aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön (DC) verkossa käytettäväksi vaihtosähköksi (AC).

taa. Silloin, kun aurinko paistaa eniten, ei lumikaan pysy katolla, Heikki Niskala toteaa.

Kirkkaana kesäpäivänä aurinkovoimalan tuotanto kattaa jopa 90 prosenttia Kalevan painotalon sähköntarpeesta.

Vuoden mittaan aurinkosähköstä kertyy noin laskelmien mukaan noin 10 prosentin siivu painotalon koko sähkönkulutuksesta.

Yhteiskunnalta tukea investointiin Oulun Energia ja Kaleva toteuttavat aurinkovoimalalla EU:n ilmastotavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttia kulutetusta energiasta on oltava peräisin uusiutuvista energialähteistä.

Aurinkovoimalan rakentamiseen on saatu tukea työ- ja elinkeinoministeriöltä 30 prosenttia kustannuksista. Tuen

jälkeen Kalevan omat investointikustannukset ovat vajaat 400 000 euroa.

Kalevan talousjohtajan Esko Jokelaisen mukaan hankkeessa edettiin normaalin investoinnin tapaan. Sitä suunniteltiin yhdessä Oulun Energian kanssa, ja tukea haettiin ely-keskuksen kautta. Investoinnin takaisinmaksuaika on nykyisen sähkön hinnan mukaan laskettuna alle yhdeksän vuotta.

Taloudellisen kannattavuuden lisäksi Kalevan päämääränä on ympäristövastuullisuus. Siinä auttavat paikalliset energiaratkaisut, jotka perustuvat uusiutuviin energianlähteisiin.

Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet viime vuosina vauhdikkaasti. Jokelaisen mukaan investointi on kannattava, koska muuten kesällä pitäisi käyttää suuria summia kiinteistön jäähdytykseen. Nyt painotaloa lämmittävä aurinkoenergia ei mene hukkaan vaan koituu hyödyksi.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

38_41_Oulun_aurinkovoimala_aurinko.indd 40

21.10.2015 6:09:25

Aurinkosähköjärjestelmien asennus

opittiin nopeasti Mikko Arvinen, teksti ja kuva

Aurinkosähköjärjestelmien kysyntä on lisääntynyt viime vuosina huimasti.

Samalla asiaa koskevat määräykset ja ohjeet ovat täsmentyneet, ja myös järjestelmien asennus on tullut tutuksi lukuisille sähköalan ammattilaisille.

S

ähköalan koulutus- ja palvelutalo Sähköinfo Oy järjesti ensimmäisen aurinkosähköjärjestelmien asennuskurssin marraskuussa 2013. Tuolloin esimerkiksi järjestelmän liittäminen jakeluverkkoon aiheutti vielä runsaasti kysymyksiä, eivätkä kaikki olleet aivan vakuuttuneita edes aurinkoenergian soveltuvuudesta Suomen pohjoisiin oloihin.

Tämän jälkeen, eli alle kahdessa vuodessa, asioissa on menty huimasti eteenpäin. Sähköinfon aurinkosähkökursseille on osallistunut jo kymmeniä sähköalan ammattilaisia, pelisäännöt jakeluverkkoyhtiöiden kanssa ovat selkeytyneet, aurinkosähköjärjestelmiä koskevat standardit on julkaistu kattavasti suomeksi ja myös Sähkötieto ry:n ST-kortistosta löytyy nykyisin runsaasti aurinkosähköjärjestelmien asennusohjeita. Lisäksi päteville uusiutuvan energian asentajille on luotu oma sertifiointijärjestelmä yhdessä Motivan ja Ympäristöministeriön kanssa.

Aurinkosähköasentajien sertifiointi etenee Motivan koordinoiman aurinkosähköasentajasertifikaatin saaminen edellyttää esimerkiksi lupaa tehdä itsenäisiä sähköasennustöitä sekä kolmipäiväisen sertifiointikoulutuksen hyväksyttyä suorittamista. Sähköinfon kanssa yhteistyössä järjestettävän kurssikokonaisuuden on suorittanut tähän mennessä hyväksytysti loppuun noin kaksikymmentä sähköalan ammattilaista. Sertifioidut asentajat on listattu yhteystietoineen Motivan sivuilla.

Aurinkosähköasentajien sertifiointi perustuu uusiutuvan energian käyttöä

Sähköinfon tekninen johtaja Esa Tiainen, tekninen asiantuntija Timo Ylinen sekä STUL:n järjestöpäällikkö Arto Saastamoinen muistuttavat, että 230-voltin sähköjärjestelmään kytkettävän aurinkosähköjärjestelmän käyttöönottoa koskevat täsmälleen samat vaatimukset kuin muitakin sähköasennuksia; työ pitää jättää luvat omaavalle sähköurakointiyritykselle.

edistävään RES-direktiiviin. Direktiivi edellyttää, että uusiutuvien energianlähteiden asentajille tulee tarjota mahdollisuus osoittaa pätevyytensä sertifikaatilla, ja vastaavasti EU:n jäsenmaiden tulee tarjota sertifiointimahdollisuus pätevyyskriteerit täyttäville asentajille.

Aurinkosähköjärjestelmä kannattaa liittää verkkoon Pätevät aurinkosähköjärjestelmien asentajat osaavat liittää rakennuksen aurinkopaneelit helposti valtakunnalliseen sähkönjakeluverkkoon, jolloin

rakennuksen oman sähkönkulutuksen ylittävä tuotanto myydään automaattisesti verkkoon.

Yleensä aurinkosähköjärjestelmän maksimikoko mitoitetaan hieman rakennuksen päiväajan keskikulutusta pienemmäksi, mutta koska järjestelmän liittämisestä jakeluverkkoon ei aiheudu juurikaan ylimääräistä työtä tai kustannuksia, kannattaa pienempikin aurinkosähköjärjestelmä liittää verkkoon. Vaikka tuotettavan ylijäämäsähkön määrä jäisi pieneksikin, ei puhdasta energiaa kannattaa heittää suotta hukkaan.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

38_41_Oulun_aurinkovoimala_aurinko.indd 41

41

20.10.2015 9:22:57

Energiatehokkuussuunnittelua

simuloinnilla ja optimoinnilla Erika Forstén, teksti

R

akennuksen energiankulutus syntyy lukuisten asioiden yhteisvaikutuksesta: Valittu lämmitysjärjestelmä, mahdolliset aurinkopaneelit tai -keräimet, valaistusratkaisut, rakenneratkaisut ja vaikkapa ikkunoiden koko ja sijoittelu vaikuttavat kaikki toisiinsa.

Muuttujia on monia, ja eri vaihtoehtojen mahdollisia yhdistelmiä satoja tai tuhansia. Energiatehokkaimman ratkaisun löytäminen on hidasta ja vaikeasti toteutettavaa tavanomaisilla menetelmillä, joilla voidaan laskea vain muutamia vaihtoehtoja.

Energiaoptimoinnilla etsitään parhaita ratkaisuja energiatehokkuuden toteuttamiseen tiettyjen rajaehtojen sisällä. Eri optimointityökalut mahdollistavat lukuisten vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailun ja analysoinnin nopeasti.

Vaihtoehtotarkastelu olisi syytä tehdä nimenomaan hankkeen alkuvaiheessa, sillä mitä pidemmälle rakennushanke etenee, sitä vähemmän asioihin voidaan vaikuttaa.

Energia- ja olosuhdesimuloinnilla voidaan laskea rakennuksen energiankäyttöä jo suunnitteluvaiheessa sekä varmistaa, että sisäolosuhteista tulee tavoitteiden mukaiset. Mallintaa voidaan monenlaisia asioita aina energiankulutuksesta ja valaistuksesta ilmanlaatuun ja jäähdytystehon tarpeeseen.

– Rakennus on monimutkainen laitos, jossa tapahtuu samanaikaisesti monenlaisia fysikaalisia ilmiöitä, jotka on huomioitava. Jos halutaan tehdä energiatehokkaita ja oikein toimivia rakennuksia, ne pitäisi mallintaa tarkemmin, sanoo Equa Simulation Finland Oy:n toimitusjohtaja Mika Vuolle.

42

MIKKO ARVINEN

Rakennuksen energiatehokkuuteen satsaaminen hankkeen alkuvaiheessa huolellisella mallintamisella ja vaihtoehtotarkastelulla pienentää sekä kiinteistön energiakustannuksia että hiilijalanjälkeä.

Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan tutkijana ja opettajanakin aiemmin toiminut tekniikan lisensiaatti Mika Vuolle on ollut mukana kehittämässä IDA ICE -simulointiohjelmistoa jo parinkymmenen vuoden ajan.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

42_43_Energiasimulointi.indd 42

20.10.2015 9:34:42

EQUA SIMULATION FINLAND OY GRANLUND CONSULTING OY

Kuvan mallissa on laskettu IDA-simulointiohjelmiston avulla rakennuksen tilojen päivänvalokertoimet, jotka kertovat tilan eri pisteiden valaistusvoimakkuuden suhteessa ulkotilaan.

Tämä helpottaa luonnonvalon hyödyntämistä.

Optimoinnin tulokset / elinkaarikustannukset Kuvassa MOBOoptimointityökalulla on määritetty optimaaliset energiakorjausratkaisut 1960-luvun asuinkerrostalolle. Vertailukohtana on piste, jossa ei ole tehty mitään korjaustoimenpiteitä.

Suunnitteluvaiheessa simuloinnin avulla löydetään rakennuksen ongelmakohdat ajoissa. Rakennuksen valmistuttua mallia voidaan käyttää ylläpitomallina, jota verrataan rakennuksen toimintaan. Mahdollisuudet ovat monet.

– On ollut myös ideoita, että mallia käytettäisiin rakennuksen optimaaliseen ajoon vaikkapa sääennusteiden perusteella.

Säästöt syntyvät pienistä puroista Määräykset velvoittavat tekemään energiatehokkuuslaskelmia E-lukua ja energiatodistusta varten, ja pienellä lisäpanostuksella simuloidusta mallista saisi paljon enemmän irti, kuin käytettäessä mallia vain toteavaan laskentaan.

– Perinteisessä hankkeessa energiasuunnittelija kiinnitetään mukaan luvattoman myöhään, jolloin energiatehokkuuteen ei päästä enää vaikuttamaan ja laskenta on vain toteavaa, ei ohjaavaa, Vuolle kertoo.

Vuolteen mukaan harmillisen yleinen toimintatapa on, että ensin rakennetaan ilman huolellista suunnittelua, ja jälkeenpäin käytetään rakennuksen korjaamiseen moninkertaisesti se määrä

aikaa ja rahaa, joka olisi kulunut panostamalla suunnitteluun alkuvaiheessa.

Melko pienellä lisävaivalla ja -kustannuksella olisi mahdollista päästä paljon tarkempaan suunnitteluun ja optimointiin, joilla varmistetaan lopputuloksen onnistuminen.

– Olen käyttänyt fraasia if you can’t model it, don’t build it. Jos ei pysty mallintamaan, ei kannata tehdä täysmittakaavakoetta.

Uudet rakennukset ovat Suomessa energiatehokkuudeltaan yleisesti hyvällä tasolla. Suuria säästöjä saadaan aikaan jo rakennusmateriaalien ja lämmitysratkaisujen valinnalla. Lisäparannuksia haettaessa helpoimmat asiat on jo tehty, joten lähes nollaenergiaan pyrittäessä energiatehokkuuden tehostaminen syntyy pienemmistä puroista.

– Mallinnus on ainoa työkalu, jolla niitä pienempiä asioita pystytään erottelemaan, Vuolle toteaa.

Simulointia kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän varsinkin suunniteltaessa valaistusta ja sähkön kulutusta.

Paremmalla valaistuksen suunnittelulla ja sähkön käytön tehostamisella olisi mahdollista saavuttaa suuria energiasäästöjä.

– Sähkön hinta on 2,5-kertainen kaukolämmön hintaan, ja myös energiamuotokerroin on suuri. Haetaan sitten parempia energiakustannuksia tai E-lukua, niin sähkön käyttöä pitäisi tehostaa.

Energiamalli mukana koko elinkaaren ajan Granlund Consulting Oy:n energiaasiantuntija Nina Peltolan mukaan yhtiössä energiasimulointeja käytetään apuna jo kaikissa vähänkään isommissa rakennushankkeissa. Esimerkiksi toimistorakennukset, sairaalat ja kauppakeskukset ovat kohteita, joissa se on välttämätön edellytys toimivalle lopputulokselle. Simuloinneilla ja optimoinnilla aikaansaatava hyöty on suurimmillaan, kun työkalut valjastetaan käyttöön heti rakennushankkeen alussa. Mallin avulla on myös helppo tehdä myöhemmin muutoksia.

– Simuloinnista ja optimoinnista saadaan suurin hyöty, kun ne ovat koko hankkeen alusta asti mukana. Kustannuksia se ei juurikaan nosta, koska malli pitää kuitenkin tehdä, Peltola kertoo.

Kun malli on, olisi hyvä laskea myös esimerkiksi tavoite-energiankulutus, jota standardikäytöllä laskettu E-luku ei itsessään kerro.

Työkalut monipuolistuvat Optimointialgoritmit ja -ohjelmat ovat usein erillisiä paketteja, joita voidaan käyttää eri ohjelmistojen kanssa. Monitavoiteoptimointiin perustuva MOBO (Multi-Objective Building Performance Optimization) on VTT:n ja Aalto-yliopiston kehittämä optimointityökalu, jota käytetään hankkeen investointi- ja elinkaarikustannusten sekä energiankulutuksen minimointiin.

– MOBO on tarkka ja kattava optimointityökalu, jossa käyttäjä asettaa vain tavoitteet ja rajoitukset ja matematiikka hoitaa optimoinnin. Sillä saadaan tarkasteltua suuri määrä vaihtoehtoja ja löydetään varmasti parhaat ratkaisut, sanoo Granlund Consultingin johtava energia-asiantuntija Tuomo Niemelä.

Optimointia voidaan käyttää kaikkiin uudisrakennuksiin, mutta se soveltuu hyvin myös korjausrakentamiskohteisiin sekä elinkaarihankkeisiin.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

42_43_Energiasimulointi.indd 43

43

20.10.2015 9:34:42

Sähkölaitteiden lämpökuvaus

paljastaa vikapaikat Mikko Arvinen, teksti

S

uurin osa sähköpaloiksi luokitelluista tulipaloista syttyy kodinkoneista – usein inhimillisen toiminnan seurauksena – mutta myös kiinteistä sähköasennuksista aiheutuu vuosittain kymmeniä tulipaloja. Kiinteistä sähköasennuksista aiheutuvien tulipalojen ikävin puoli on, että palonalku saattaa muhia pitkään esimerkiksi sähköpääkeskuksessa asukkaiden tai työntekijöiden poissa ollessa, eikä alkusammutusta pystytä suorittamaan läheskään aina ajoissa.

Sähkölaitteiston lämpökuvaus on hyvä ja suositeltava tapa laitteistossa piilevien vikojen paikallistamiseen.

Lämpökuvauksella pyritään löytämään sähkökomponenttien suunnitellusta toiminnasta poikkeavia tilanteita, kuten ylikuormituksia, löystyneitä liitoksia ja väärin mitoitettuja komponentteja.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston selvityksen mukaan sähkökeskusten teknisestä vikaantumisesta aiheutui vuosina 2009–2012 yhteensä 128 palohälytystehtävää. Keskuksissa todettuja vikoja olivat keskukseen päässeet jyrsijät sekä vesi, löysät liitokset, komponenttien vaurioituminen sekä oikosulut.

Lähes kolmasosassa tapauksista vian syy jäi tunnistamatta, usein siksi, että keskus oli tuhoutunut palossa.

”Sytytyslanka palaa jo” If Vahinkovakuutusyhtiö kartoitti vuonna 2013 tuhannen suomalaisen pk-yrityksen sähkölaitteiston kunnon.

Yrityksen teettämissä lämpökuvaustarkastuksissa havaittiin, että monista sähkökeskuksista löytyi vaarallisia vikoja ja pahimmillaan akuutteja tulipaloriskejä.

44

ANNA BYCKLING

Suomessa syttyy joka vuosi kymmeniä sähköpaloja, jotka olisivat vältettävissä sähkölaitteiden asianmukaisella huollolla ja kunnossapidolla.

Jakokeskuspaloja tutkineen Juha Alhaisen mukaan sähköpaloja aiheuttavat esimerkiksi asennusvirheet, löysät liitokset, pöly ja kosteus. Usein taustalta paljastuu laitteiden huollon ja kunnossapidon laiminlyönti.

– Vain noin 70 yrityskiinteistöä tuhannesta sai täysin puhtaat paperit tekemässämme tarkastuksessa. Yli 900 yrityksen tiloista löytyi vähintään yksi korjattava puute ja enimmillään yhdestä yrityksestä löytyi lähes sata puutetta. Joka kolmannesta yrityksestä löytyi niin vakava ylikuumeneminen tai muu sähköinen vika, että käytännössä niin sanottu sytytyslanka palaa jo, Ifin yritysasiakkaiden vahingontorjuntapäällikkö Mika Luhtala kertoo.

Sähkölaitteistojen kunnossapidon laiminlyönti voi johtaa pahimmillaan sähkölaitteiston palovaaralliseen

vikaantumiseen ja sen seurauksena tulipaloon. Kiinteistön sähkölaitteiston kunnossapito on haltijan vastuulla.

Laki edellyttää sähkölaitteistojen tarkastusta laitteistoluokasta riippuen 5–15 vuoden välein. Luhtalan mukaan sähkölaitteiden lakisääteisiä turvallisuusmääräyksiä ja tarkastusvaatimuksia olisi monilta osin syytä kiristää.

– Havaittujen puutteiden määrä osoittaa, että viranomaistarkastusten pitäisi olla seikkaperäisempiä ja niitä pitäisi tehdä useammin. Yrityksissä ei läheskään aina tunneta sähköhuoltoon liittyviä vastuita, sillä sähkölaitteiston

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

44_45_Lampokuvaus.indd 44

20.10.2015 6:10:59

ARI UUSITALO

Tulipalon aiheuttamat kustannukset nousevat moninkertaisiksi verrattuna kustannuksiin, jotka syntyvät sähkölaitteiston määräaikaistarkastuksessa todettujen puutteiden korjauksista ajoissa. Kuva vuonna 2011 Turun yliopistollisessa sairaalassa syttyneestä palosta. Kuva Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Lämpökuvaus on turvallinen tapa tutkia jännitteisiä sähkölaitteita.

Sähkölaitteistojen vikaantumisen aiheuttamat hälytystehtävät vuosina 2009–2012 Tukesin selvityksen mukaan. Yhteensä 769 kpl.

haltijan rooli esimerkiksi vuokrakiinteistöissä on usein epäselvä, Luhtala sanoo.

Sähkölaitteistojen haltijat eivät aina osaa mieltää sähköasennuksia huoltoa ja kunnossapitoa vaativaksi laitteistoksi, jonka kunto pitää tarkastaa säännöllisesti. Monesti toimenpiteisiin ryhdytään vasta kun laitteistoon tulee vika, joka aiheuttaa käyttökatkon.

Kuvaus on sähköalan ammattilaisten työtä Lämpökameroiden hintojen laskettua lämpökuvauksia tarjotaan yhä useammin sähkölaitteistojen kunnon tarkastuksiin. Jotta kuvauksella saadut tulokset olisivat luotettavia, pitää kuvaajan osata tulkita kuvista sähkölaitteiden normaaleista käyttölämpötiloista poikkeavat lämpenemiset. Monet sähkölaitteet lämpiävät päällä ollessaan hyväksyttävissä rajoissa.

Sähköinfo Oy on kouluttanut viime vuosina useita kymmeniä sähköalan ammattilaisia paikantamaan sähkölaitteistojen vikoja lämpökuvauksen avulla. Pätevät lämpökuvaajat voivat hakea

Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n myöntämää lämpökuvaajien sertifikaattia. Tähän LK-sertifikaattiin vaadittavan tutkinnon hyväksytysti suorittaneet sähkölaitteiden lämpökuvaajat on listattu yhteystietoineen Urakoitsija.fi-sivujen hakemistoon.

Rovaniemeläisen Suomen Sähköja energiapalveluiden toimitusjohtajan Juha Alhainen oli yksi ensimmäisistä sertifikaatin hyväksytysti suorittaneista sähkölaitteiden kuntotutkijoista. Jakokeskusten paloja ja komponenttien vikaantumista diplomityössään tutkineen Alhaisen mukaan sähköalan ammattilaisten säännöllisesti tekemät tar-

kastukset ovat tehokas tapa ehkäistä sähköpaloja.

– Koska jakokeskukset ovat usein lukittujen ovien sisällä, pääsee vikaantuminen kehittymään siellä kaikessa rauhassa, Alhainen muistuttaa.

Sähkölaitteiston lämpökuvauksen tilanneen asiakkaan on luonnollisesti saatava kattava raportti lämpökuvauksessa havaituista vioista sekä selkeä yhteenveto toimenpiteitä vaativista kohteista.

Hyvään asiakaspalveluun kuuluu myös muiden kuin varsinaisen lämpökuvauksen yhteydessä havaittujen puutteiden listaaminen ja korjaussuositusten antaminen asiakkaalle.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

44_45_Lampokuvaus.indd 45

45

20.10.2015 6:11:00

Virstanpylväät

1950-luvulla oli tarjolla jopa pöydän ylle roikutettava malli. Valmistaja tuntematon.

Sulava karkki mullisti keittiöt Lauri Dammert, teksti

Onko Percy Spencer, kansakoulun kesken jättänyt orpopoika ilman sähköalan koulutusta tuttu? Pitäisi olla. Spencer keksi vahingossa mikroaaltouunin.

V

uonna 1946 itseoppinut insinööri Percy Spencer, jonka sanottiin palavan halusta tietää, työskenteli uusien, entistä tehokkaampien magnetronien parissa. Hänellä oli taskussaan karamellipatukka, joka suli. Spencer arvasi, että syynä oli magnetronin tuottama mikroaaltosäteily.

Seuraavana päivänä hän toi mukanaan kananmunan. Uteliaan kollegansa

seurassa hän katseli, miten muna tärisi sen sisällön kuumetessa. Kollega meni lähemmäksi. Muna räjähti hänen hölmistyneille kasvoilleen.

Vahingosta viisastunut Spencer kyhäsi metallilaatikon, johon hän syötti mikroaaltoja. Syntyi voimakas sähkömagneettinen kenttä, ja laatikossa ollut ruoka lämpeni nopeasti. Spencer oli mullistanut ruuanlaiton.

Myytinpurkua mikroaaltouuneista Mikroaaltouunin säteily ei ionisoi, joten siitä ei voi saada syöpää, kuten röntgensäteistä.

Uunien ovissa on metalliverkko, josta valo pääsee läpi mutta mikroaallot eivät. Siten ne eivät keitä käyttäjää, vaan ruuan.

Uunit eivät lämmitä ruokaa sisältä ulospäin, kuten yleisesti luullaan. Kun mikroaallot törmäävät aineisiin kuten vesi, rasva, sokeri tai tietyt polymeerit, aineet lämpiävät dielektrisen häviön vuoksi verrattain nopeasti. On selvää, etteivät mikroaallot voi hakeutua lämmitettävän aineen keskelle lämmittämättä ensin ulkokerroksia.

46

Idea oli niin kuuma, että ensimmäinen mikroaaltouuni saatiin myyntiin jo vuonna 1947. Tuttua kaavaa noudattaen se oli rajusti suurempi ja kalliimpi kuin nykyiset mallit. Lähes kaksimetrinen, 340 kiloa painava koje maksoi silloin huimaavat 5000 dollaria. Sen magnetroni oli vesijäähdytteinen, joten asennus vaati sekä sähkö- että putkimiehen.

Kauppa kävi nihkeästi.

Vuonna 1954 markkinoille saatiin ilmajäähdytetty, 1600 watin vahvuinen ja jääkaapin kokoinen 1161 Radarange.

Hinta oli 3000 dollaria.

Koteihin mikroaaltouuneja ilmestyi vasta 1960-luvun lopulla. Raytheonin 100-volttinen kotitalousuuni maksoi esimerkiksi hiukan alle 500 dollaria.

1960-luvun lopulla Japanissa kehitettiin uudentyyppinen, tehokas ja hal-

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

46_47_Virstanpylvaat_yksi_yhteen.indd 46

20.10.2015 9:45:30

Ensimmäiset mikrot olivat kallita järkäleitä, kuten Radarange ja 1950-luvulla myyntiin tullut Toshiban malli.

Radarange-laitteita mainostettiin tärkeimpänä edistysaskeleena ruuanlaitossa sitten tulen kesyttämisen. Maailmassa on nykyisin yli 200 000 000 käytössä olevaa mikroaaltouunia.

pa elektroniputki. Se sai laitteiden hinnan siedettävälle tasolle. Japani on yhä johtava mikroaaltouunien elektroniputkien valmistaja.

nalastuja, korkkia, keramiikkaa, nahkaa, tupakkaa, tulitikunpäitä ja kukkia ja paahdetaan kahvia. Mikroaalloilla jopa avataan ostereita.

Pelkoa ja kauhua uunin edessä

Suomen nopeimmin yleistynyt kodinkone

Aluksi mikroaaltouunia pelättiin. Säteilyn uskottiin aiheuttavan syöpää, impotenssia, sokeutta, steriiliyttä ja jopa kuoleman. Ajan kuluessa voitiin havaita, että uunien käyttäjät pysyivät hämmentävän terveinä ja markkinat avautuivat. Jo vuonna 1976 mikroaaltouuni oli amerikkalaiskotien toiseksi yleisin kodinkone tiskikoneen rinnalla.

Ruuan lämmittämisen lisäksi mikroaalloilla kuivataan teollisesti peru-

Suomessa mikrot olivat harvinaisia vielä 1980-luvulla, mutta sitten kaikki halusivat sellaisen. 1990-luvun alussa mikro oli useimmissa kodeissa.

Suomi mikroutui nopeammin kuin muut Pohjoismaat. Mikään muu kodinkone ei ole yleistynyt täällä yhtä nopeasti.

Kotitalous-lehti julisti mikron järkeväksi laitteeksi vuonna 1999: ”Me

Percy Spencer oli lahjakas mies, joka jäi pienenä orvoksi. Hänen ollessaan 7-vuotias kuoli myös hänen kasvatusisänsä.

Spenceriltä jäi koulu kesken, mutta hänestä tuli silti Raytheon-yrityksen varajohtaja. Hänen nimissään on rekisteröity 150 sähköteknistä patenttia.

suomalaiset olemme makkarakansaa, eikä se tee meistä muita huonompia ihmisiä. Makkaran kuumentaminen mikrossa on helppoa ja nopeaa. Makkaramikro sopii suurimmalle joukolle suomalaisia.”

Nykyiset uunit ovat tyypillisesti pieniä ja tehokkaita ja ohjelmoitavissa.

Valmistajat väittävät, että olemme vasta mikroaaltovallankumouksen alkuvaiheessa, eikä kukaan tiedä, mihin se vielä kehittyy.

Mikro synnytti myös nopeasti valmistettavan valmisruuan. Se edessään onkin mukava katsoa jotain TV:n lukuisista ruokaohjelmista.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

46_47_Virstanpylvaat_yksi_yhteen.indd 47

47

20.10.2015 9:45:31

teknistä uutta Edustustilojen opastevalaisin

Määräyksen M65 mukainen IT-ryhmäkeskus

Teknowaren Silver-sarjan LED-opastevalaisimet on suunniteltu erityisesti edustustiloihin ja muihin esteettisesti vaativiin tiloihin. Metallirunkoisen valaisimen silkkipainettu opastelevy on 2-puoleinen, 30 m havaintoetäisyydelle.

Valaisimet on liitettävissä Teknowaren keskusakustojärjestelmään ja etähallintajärjestelmään, jolla saadaan reaaliaikaista tietoa järjestelmän tekemistä automaattisista testauksista, samoin kuin sähköinen päiväkirja suoritetuista testeistä ja niiden tuloksista.

Enston uusi EHSV245 IT-ryhmäkeskus sopii erityisesti saneerauskohteisiin. Keskus täyttää Viestintäviraston määräyksen M65 kotijakamoille asettamat pinta-alavaatimukset ja syvyysmitat. Keskuksessa on vakiona kaksi vikavirtasuojakytkintä sekä 15 johdonsuojakatkaisijaa. Keskuksen IT-tilassa on valmis kuitukotelo, jossa on aihiot valkokuituliittimille, kaksi pistorasiaa sekä paikat kymmenelle RJ45-liittimelle.

Lisätietoja: Teknoware Oy www.teknoware.fi/fi

Lisätietoja: Ensto Finland Oy www.ensto.fi

Infrapunakamera vaativiin kohteisiin Boschin uusi Dinion-infrapunakamera on suunniteltu kriittisten infrastruktuurien, kuten liikelaitosten, sotilasalueiden, tutkimuslaitosten ja matkakeskusten, valvontakameraksi, joten se takaa luotettavan ja laadukkaan valvonnan kaikenlaisissa olosuhteissa. Kamera tarjoaa jopa 160 m valvontatason myös täysin pimeissä olosuhteissa. Kameran innovatiivinen infrapunatekniikka tasaa valon kameran kuva-alan etu- ja takaosaan, mikä takaa tasaisesti valaistut yökuvat.

Lisätietoja: Robert Bosch Oy www.bosch.fi

Latausasema tekstiviestiohjauksella Garon LS3EV -latausasemat on saatavissa yhdellä tai kahdella kiinteällä, tyypin 2/mode 3 latauskaapelilla tai latauspistorasialla latausteholla 3,7–22 kW. Latausasema toimitetaan joko seinään asennettavana tai latauspylväänä.

Latausasemat on varusteltavissa monipuolisesti asiakkaan tarpeiden mukaan.

Varustevalikoimaan kuuluu esimerkiksi langaton tai kiinteä internet-yhteys, tekstiviestiohjaus, RFID-kortinlukija ja kWh-mittaus. LS3EV-latausasemat voidaan toimittaa myös asiakkaan toivomalla värityksellä.

Lisätietoja: Garo Finland Oy www.garo.fi

Palosuojattu asennuskaapeli

Prysmian Groupin uusi AFUX Pro on palosuojattu, halogeeniton asennuskaapeli. Kaapeli sopii kaikkiin halogeenittomuutta (EN 50267) ja/ tai vähäistä savunmuodostumista (EN 61034) edellyttäviin kohteisiin kuten sairaaloihin ja julkisten tilojen hätäpoistumisreiteille. Kaapeli täyttää yksittäis- ja nippupolttokokeen (EN 60332-3) vaatimukset.

Lisätietoja: Prysmian Finland Oy fi-sales@prysmiangroup.com www.prysmiangroup.fi

Keskus energiankulutuksen mittaroinnilla Schneider Electricin Smart Panel -keskukset yhdistävät energiankulutuksen mittaroinnin, valvonnan ja seurannan. Järjestelmä sopii toimistoihin, myymälöihin, hotelleihin ja muihin pieniin ja keskisuuriin rakennuksiin. Energia-analyysien tietoja voi tarkastella Ethernet-verkkoon kytketyllä kosketusnäytöllä tai tietokoneen selaimella. Oikeiden ja ajantasaisten tietojen avulla voi tunnistaa energiaa säästävät toimenpiteet ja kehitettävät alueet.

Lisätietoja: Schneider Electric www.schneider-electric.fi

48

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

48_49_Teknista_uutta.indd 48

20.10.2015 7:27:07

Ukkossuoja integroidulla sulakkeella

Ohjelmoitava antennivahvistin Ohjelmoitava LEM AT406SAW -päävahvistin soveltuu yhteisantennikiinteistöjen päävahvistimeksi. UHF-tulot on varustettu LTE-suotimilla, mikä takaa vahvistimen häiriöttömän toiminnan voimakkaankin LTE- kentän alueella olevissa vastaanotto-olosuhteissa. Ohjelmointi tapahtuu laitteen etupaneelissa olevilla kytkimillä, erillistä ohjelmointisäädintä ei siis tarvita. Ohjelmointi on mahdollista myös Android laitteella tai PC:llä.

Phoenix Contactin SEC Hybrid -ukkossuojaan on integroitu syöksyvirran kestävä sulake. Keskukseen asennettava ukkossuoja sopii 230/400 V:n sähkönsyöttöjärjestelmiin. Tehokkaat ja seurausvirrattomat kipinävälit suojaavat järjestelmiä kattavasti ja lisäävät huomattavasti sähköasennuksen käyttöikää erityisest ukkosherkillä alueilla. Suuretkaan jännitevaihtelut tai äärimmäiset salamavirtakuormitukset eivät vaikuta laitteen toimintaan.

Lisätietoja: Phoenix Contact okorpinen@phoenixcontact.com www.phoenixcontact.fi

Heitettävä mikrofoni tapahtumiin Langaton mikrofoni Catchbox on kotimainen innovaatio, joka on suunniteltu seminaareihin, työpajoihin ja luennoille. Seminaaritilan lähetin ja äänentoistojärjestelmä voidaan yhdistää suoraan Catchboxiin, joten erillisiä lähettimiä tai vastaanottimia ei tarvita. Mikrofonien värikkäät ja pehmeät suojat on suunniteltu suojaamaan heitettävän mikrofonin teknologiaa, kuten myös yleisöä. Suojia on saatavana erivärisinä teemasta ja tapahtumasta riippuen.

Lisätietoja: Catchbox Oy www.getcatchbox.com

Lattialämpömatto matalaenergiataloihin Pistesarjat Oy:n uusi lattialämpömatto on suunniteltu matalaenergiatalojen tarpeisiin. Tarkkaan mietitty neliöteho ei nosta turhaan huipputehoa mutta pitää huolen siitä, että talo pysyy lämpimänä kelillä kuin kelillä. Lattialämpömatto soveltuu hyvin myös kylmien tilojen yläpuolelle jäävien asuintilojen lattian kylmäkatkoksi. Matto on itseliimautuva ja helppo asentaa.

Oikein mitoitettuna sen teho on 40 w/m². Mattoa on saatavilla 1–10 m² koossa (leveys 500 mm) ja sen paksuus on 4 mm.

Lisätietoja: Pistesarjat Oy myynti@pistesarjat.fi www.pistesarjat.fi

Lisätietoja: Laatuantenni Oy jouoni.karastie@laatuantenni.fi www.laatuantenni.fi

Läsnäolotunnistin korkeisiin kattoasennuksiin ABB:n uusi Sky KNX -liiketunnistin on suunniteltu korkeisiin kattoasennuksiin. Tunnistin on saatavana useina eri malleina eri asennuskorkeuksiin, joten asennuskohteeseen voidaan valita parhaan mahdollisen tunnistuskyvyn omaava sensori. KNX-yhteensopivan läsnäolotunnistimen avulla valojen, sälekaihtimien, lämmityksen ja useiden muiden osa-alueiden ohjaus onnistuu helposti. Aiempaa pienemmän tunnistimen korkeus asennuspinnasta on vain 16 mm, joten useissa eri väreissä saatavissa oleva tunnistin sulautuu hyvin rakenteisiin.

Lisätietoja: ABB Oy lars.sandstom@fi.abb.com www.abb.fi/asennustuotteet

Laajennettava UPS-järjestelmä Eatonin 93PS UPS sopii ihanteellisesti palvelinsalien ja pienten tietokeskusten häiriöttömän sähkönsyötön varmistamiseen. Laitteen monipuoliset hallintatoiminnot auttavat IT-ammattilaisia takaamaan liiketoiminnan keskeytyksettömän toiminnan kustannustehokkaasti. Järjestelmässä on valmiudet sekä virtualisointia että pilvipalveluja varten. Eatonin Intelligent Power Manager -ohjelmiston avulla koko järjestelmää voidaan hallita yhdeltä näytöltä.

Lisätietoja: Eaton Power Quality Oy www.eaton.fi

4K-resoluution videoprojektori Sonyn uusi Home Cinema VPL-VW 520 ES -videoprojektori toistaa kuvan natiivilla 4K-resoluutiolla, mikä mahdollistaa parhaan tähän mennessä nähdyn kuvanlaadun tuomisen myös kotiteattereihin. Projektorin HDR-kontrasti (High Dynamic Range) on erinomainen 300 000:1, mikä takaa myös projektoreille usein ongelmallisen mustan värin entistä syvemmän toiston. Projektori on saatavana mustana ja valkoisena. Valonlähteelle luvataan 6 000 tunnin käyttöikä.

Lisätietoja: Sony Electronics www.sony.fi

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

48_49_Teknista_uutta.indd 49

49

20.10.2015 7:27:08

valaistusteknistä uutta Tehokkaat ja kestävät teollisuusvalaisimet

Ledipaneelilla illuusio kattoikkunasta

Enston ledivalaisinten mallisto on uudistunut seuraavaan sukupolveen.

Tino G2 LED -teollisuusvalaisimen ja Europroof LED -yleisvalaisimen valotehokkuus on noussut 140 lm/W tasolle. Tino-valaisimen laaja optiikka- ja tehovalikoima tekevät siitä sopivan moniin eri kohteisiin alkaen myymälöistä ja pysäköintihalleista aina logistiikkakeskuksiin ja tuotantotiloihin asti.

Lasikuituvahvisteisella rungolla, iskunkestävällä akryylikuvulla ja pitkäikäisellä ledimoduulilla (50 000 h/L70) varustettu Europroof LED sopii kosteisiin ja korroosioherkkiin tiloihin. Monipuolisella valaisimella on laaja käyttöalue pysäköintihalleista karjasuojiin.

Airamin Plateia Q Sky on moduulikattoon asennettava matalaprofiilinen ledituote, jolla luodaan valoa ja kattoikkunatunnelmaa toimistoihin ja julkisiin tiloihin. Valmiina on useita kuvavaihtoehtoja, ja mahdollista on myös räätälöidä oma kuva. Paneelit ovat ketjutettavissa ja niistä saa erikokoisia ratkaisuja. Runko on alumiinia ja kupu akryylia, asennus uppoasennuksena alakattojärjestelmiin. Kytkentä tapahtuu erillisellä liitäntälaitteella. Paneelin koko on 596 x 596 x 12 mm, valonlähde on kiinteä ledi 38 W, kotelointiluokka: IP40.

Lisätietoja: Ensto Lighting Oy toni.anttila(at)alppilux.fi www.alppilux.fi

Säädettävä ja himmennettävä alasvalo Illuxtronin HV230V LED -alasvalojen asennettavuus ja säädettävyys on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Valaisimet kytketään suoraan 230V jännitteeseen ilman erillistä liitäntälaitetta. Valaisimet ovat alumiinirunkoisia, värivaihtoehtoehtoina ovat valkoinen ja harmaa.

Valaisimissa on tasahajottava etulasi, mikä tuo tasaisen valonjaon ja tasalaatuisen valon värin. Valaisimet ovat himmennettävissä useimmilla säätimillä. Valikoiman pienimmän teholuokan valaisinten valon värilämpötilaa voidaan muuttaa. Valaisimen käyttöiäksi luvataan 49 000 tuntia. Seitsemän vuoden takuu.

Lisätietoja: Oy Hedtec Ab valaistus@hedtec.fi www.hedtec.fi

Ledivalaisinjärjestelmä avariin ja pitkiin tiloihin Glamox C80 on ledivalonlähteille suunniteltu valaistusratkaisu pitkien käytävätilojen, suurten avotoimistojen, neuvottelutilojen, auditorioiden tai opetustilojen yleisvalaistuksen perustaksi. Järjestelmä voidaan toimittaa useina eri valaistustehovaihtoehtoina sekä uppo- että pinta-asennusversiona. Optiikkavaihtoehdot ovat opaali, mikroprisma ja epäsymmetrinen optiikka.

Liitäntälaitevaihtoehtoina ovat HF- sekä DALI-liitäntälaite.

Tilauksesta järjestelmä on saatavana myös integroiduilla turvavalo- tai tunnistinratkaisuilla.

Lisätietoja: Glamox Luxo Lighting Oy juha.rajala@glamoxluxo.com www.glamoxluxo.fi

50

Lisätietoja: Oy Airam Electric Ab mary.alahuhta@airam.fi www.airam.fi/pro

Energiaa säästävät plafondit ulkotiloihin Moon Public -perheen valaisimet Moon Public Eye ja Moon Public Round ovat IP65-luokiteltuja seinä- ja kattoplafondeja. Ne soveltuvat hyvin energiaa säästävään valaistukseen ulkotiloissa, kuten asuinalueilla, tunneleissa, portaikoissa ja autohalleissa. Valaisimen runko on painevalettua alumiinia ja kupu on valmistettu iskuja (IK10) ja UV-säteilyä kestävästä polykarbonaatista. Valaisimessa on sisäänrakennettu ja vaihdettava 230 VAC LED-moduuli, eikä siinä siten ole erillistä ohjainta. Helposti ketjutettavia valaisimia on saatavana kolmella eri runkovärillä; valkoinen, harmaa ja antrasiitti. Värilämpötila 3000 K. Lisätietoja: OEM Finland Oy lassi.ojala@oem.fi www.hidealite.fi

Toimistovalaisin säädettävällä värilämpötilalla Fagerhultin Combilume-valaisimien värilämpötilaa voidaan säätää 2700 – 6500 K välillä. Tunable White -ohjaus mahdollistaa valon värilämpötilan automaattisen säätämisen DALI-ohjauksella. Valon värilämpötilan säätämisen tarkoituksena on jäljitellä luonnollista valoa ja sen vaihtelua vuorokauden eri aikoina.

Reititinjärjestelmään liitettynä valaisin osaa jäljitellä automaattisesti päivänvalon valon määrää ja värilämpötilaa. Halutessa eri tilanteisiin sopivat värilämpötilat voidaan ohjelmoida valmiiksi valaisimeen.

Lisätietoja: Fagerhult Oy jari.uusitalo@fagerhult.fi www.fagerhult.fi

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

50_51_Valaistusteknista_uutta.indd 50

20.10.2015 7:35:39

Yksinkertainen liiketunnistin peruskäyttöön

Langaton valaistuksen hallintajärjestelmä

Esylux on laajentanut valaistuksenohjauksen tunnistinvalikoimaa peruskäyttöön soveltuvalla Basic-sarjalla. Basic-sarjaan kuuluu helposti asennettavia, kestäviä ja edullisia kattoon asennettavia liiketunnistimia. Tunnistusalue on 360 astetta ja etäisyys poikkisuuntaan kuljettaessa 8 metriä. Loppukäyttäjille joustavuutta tuo mahdollisuus kytkeä tunnistin painonapilla päälle tai pois. Basicsarja valmistetaan Saksassa ja sillä on kolmen vuoden takuu.

Philipsin Maxos LED Green Warehouse -tuoteperheen valaisimet integroidaan helppokäyttöiseen ja luotettavaan, verkon kautta käytettävään hallintajärjestelmään. Valaisinten himmennystä tai ajastusasetuksia voi säätää selkeän käyttöliittymän kautta esimerkiksi langattomasti padilla.

Järjestelmän laajennettavissa olevaan peruspakettiin kuuluu kuusi 49 watin ledimoduulia. Lamppujen värilämpötila on neutraali valkoinen 4 000 K. Järjestelmä soveltuu sekä uusiin rakennuksiin että jälkiasennuskohteisiin.

Lisätietoja: Esylux Suomi Oy sales@esylux.fi www.esylux.fi

Kevytrakenteisia valaisinkiskoja Meka Pro Oy on tuonut markkinoille uuden, kotimaisen Alumek- valaisinkiskoperheen. Alumiininen valaisinkisko täydentää jo ennestään kattavaa MEK-valaisinkiskotuotevalikoimaa. Lujan, mutta kevyen rakenteensa ansiosta kisko on helppo käsitellä ja asentaa 6 metrin mittaisena. Valaisinkiskon profiili on kompakti 50 mm x 47 mm. Pintakäsittelyvaihtoehtoja on kaksi: maalattu valkoinen tai puhdas alumiini. Painoa sisäkäyttöön suunnitellulla Alumek-valaisinkiskolla on vain 600 g/m, mutta kantavuus on silti yli 30 kg/m 2 metrin kannatinvälillä.

Lisätietoja: Meka Pro Oy aki.lamponen@meka.eu www.meka.eu

Himmennettävä ledispotti Artisan Rinaldo on aloittanut saksalaisen Vossloh Schwaben ledituotteiden maahantuonnin. Vossloh Schwaben Pro-sarjan alasvalot sisältävät normaaleilla himmentimillä säädettävät, valaisimeen integroidut liitäntälaitteet. Pro Tune 18 W ledialasvalo on saatavana kolmena eri värilämpötilavaihtoehtona; 3 000 K (1 350 luumenia), 4 000 K (1 450 lm) ja 6 000 K (1 500 lm). Avauskulma 110 astetta, IP-luokka IP44.

Lisätietoja: Artisan Rinaldo Ab Ltd rinaldo@artisan-rinaldo.fi www.artisan-rinaldo.fi

Varastotilojen syväsäteilijä Osram NJ200 Gigante on suunniteltu suuriin varastotiloihin ja logistiikkakeskuksiin, joiden katon korkeus on 6:sta 12 metriin. LED-valaisimella voidaan korvata vanhat 250W HQI- ja 400W HQL-lamput, jolloin energiankulutus vähenee jopa 48 % valotehon (13 200 lm ja 21 200 lm) pysyessä samana. Valaisimelle luvataan 50 000 tunnin käyttöikä.

Lisätietoja: Philips Suomi www.lighting.philips.fi

Laajojen ulkoalueiden valaistusjärjestelmä Valopaan ledivalaistusjärjestelmään on lisätty uusi karttasovellus, joka tuo valaisimien sijainnit kartalle automaattisesti, kun valaisimien asennuksen yhteydessä käytetään mobiilisovellusta, jolla valaisimien tiedot ja paikkatieto lähetetään palvelimelle. Karttanäkymässä valaisimista voidaan määritellä omia ryhmiä, joita voidaan ohjata erikseen omalla valaistusprofiililla reaaliaikaisen tarpeen mukaisesti. Järjestelmä soveltuu katujen, teiden, ulkoilu- ja pysäköintialueiden, teollisuuden ja kaupan pihojen sekä huoltoasemien valaistukseen.

Lisätietoja: Valopaa Oy www.valopaa.fi

Korkean hyötysuhteen ledivalaisin Iguzzinin uusi iSign on moderni LED -valaisin, joka tuottaa valoa ympäristöönsä korkealla hyötysuhteella. Valaisimet voidaan asentaa pintaan tai ripustaa (myös pareittain). Vaijeriripustus on tehtävissä joko vaakatai pystysuunnassa. iSign -valaisimien kotelointiluokka on IP67. Tyypillisiä käyttökohteita ovat muun muassa asemat, parkkihallit ja jalankulkualueet.

Lisätietoja: iGuzzini Finland & Baltic Oy antti.hongisto@iguzzini.fi www.iguzzini.fi

Himmennettävä päivänvalolamppu AD-Luxin maahantuoma, True-Lightin valmistama täyden spektrin energiansäästölamppu tuottaa päivänvalon kaltaista valoa värilämpötilalla 5 500 K ja hyvällä värintoistoindeksillä CRI 96. Himmennettävän, E-27 ”hehkulamppukantaan” sopivan 12 watin lampun valoteho on 920 luumenia, mikä vastaan noin 75 watin hehkulamppua. Energialuokka A+, takuu 24 kuukautta.

Lisätietoja: AD-Lux Oy www.adlux.fi

Lisätietoja: Osram Licht AG www.osram.fi

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

50_51_Valaistusteknista_uutta.indd 51

51

20.10.2015 7:35:39

TEKIJÖITÄ SÄHKÖURAKKAASI Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton jäsen

ETELÄ-POHJANMAA ELHUSET/SÄHKÖTALO SYD-ÖSTERBOTTENS EL-BYRÅ KB Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Närpiöntie 26, 64200 Närpiö p. 0500 361 779 stefan@elhuset.fi www.elhuset.fi 1963, 10 Alvina vanhustenkoti, Närpiö 2013 NTM, Närpiö 2014 Kasvihuonevalaistus, Närpiö 2013-2014 JALASJÄRVEN SÄHKÖASENNUS OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Hallitie 10 (PL 36), 61600 Jalasjärvi p. 06 4566 000, f. 06 4566 029 heikki.kivimaki@jsa.fi www.jsa.fi 1994, 15, 1,2 milj. € AgriMarket, Jalasjärvi 2012 Maakuntakirjasto/Kaupunginkirjasto, Seinäjoki 2012 KOy Frami E:n F-laajennus, Seinäjoki 2012

KORA INSTALLATIONS OY Sähköurakointi PAJANTIE 16 D, 60100 Seinäjoki p. 040 7422 202 koskela@sahkoa.net www.sahkoa.net 2009, 6, 700 000 € Alanurmon päiväkoti, Lapua 2014 Kankaan päiväkoti, Kurikka 2013 As Oy Sepänkartio, Seinäjoki 2012 POHJOIS-SUOMEN SÄHKÖ OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi PL 14, Kauppaneliö 12, 60101 Seinäjoki p. 06 4219 500, f. 06 4219 555 juha.lounatvuori@pssahko.fi www.pssahko.fi 1921, henkilöstö: 35, 3,5 milj. € Toukolan puiston koulu, Seinäjoki 2013 Kiint. Oy Keskustori 5/saneeraus, Seinäjoki 2013 Lähitapiola/saneeraus, Seinäjoki 2014

SÄHKÖ SIPA OY Sähköurakointi Autionkyläntie 49, 60550 Nurmo p. 040 7175 521 sahkosipa@sahkosipa.fi www.sahkosipa.fi 2010, henkilöstö: 6, 700 000 € Alajärven uimahalli, Alajärvi 2013 Nahkala koulu, peruskorjaus, Kauhava 2014 Lentokentän kunnossapitohalli + toimistot, Seinäjoki 2011

52

Rakennusprojektissa kaikkien siihen osallistuvien yrityksien taidot ja kyky yhteistoimintaan punnitaan joka päivä. Jäsenyys valtakunnallisessa liitossa on yksi osoitus yrityksen luotettavuudesta. Paras suositus on kuitenkin aina työn jälki.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitossa on yli 3 000 jäsenyritystä. Kaikki ammattitaitoisia ja luotettavia yhteistyökumppaneita rakennusasioissasi!

ETELÄ-SAVO BLUE LAKE COMMUNICATIONS OY Teleurakointi PL 17, 57101 Savonlinna p. 029 001 2000, f. 029 001 2999 hannu.vaananen@blc.fi www.blc.fi 1889, 65, 13 milj. € Ruokkeen Lomakylä, Kesälahti 2013 Savonlinnan nuorisoasunnot, Savonlinna 2012 Kirkkoniemen valokuituverkko, Savonlinna 2013

SÄHKÖTOIMISTO KENTTÄLÄ OY Sähköurakointi Simunankatu 3 A, 57100 Savonlinna p. 015 514 660, f. 015 514 696 kenttalaoy@co.inet.fi 1993, 12, 2,04 milj. € Talvisalon koulu. Savonlinna 2011 Raviradan koulu, Mikkeli 2011 Tanhuvaaran uimahalli, Savonlinna 2013

KAAKKOIS-SUOMI ETEC AUTOMATION OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Neulekatu 10, 55120 Imatra p. 010 2192 800, f. 05 472 5710 miko.huomo@etec.fi www.etec.fi 1974, 22, 2 milj. € HC Villas Saimaa 1, Lappeenranta 2012 HC Villas Saimaa 2, Lappeenranta 2013 Imatran kaupungin tekninen palvelukeskus, Imatra 2013 KUUSITUNTURI OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Sukkulakatu 6 B, 55120 Imatra p. 010 8361 000, f. 010 8361 033 tommi.kuusitunturi@kuusitunturi.fi www.kuusitunturi.fi 1994, 42, 4 milj. € Fortum, patoluukkujen sähköistys, Imatra 2013 Skandinavian Market, Imatra 2013 Imatra SPA Villas 3, Imatra 2013

KVL SÄHKÖASENNUS OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Korjalankatu 5, 45130 Kouvola p. 05 7424 660, f. 05 375 4076 1993, 16, 1,6 milj. €

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

52_56_tekijoita_urakkaasi.indd 52

KAAKKOIS-SUOMI S-Market Tornionmäki, Kouvola 2012 Kuusankosken paloasema, Kouvola 2012 Autosalpa Oy, Kouvola 2011

LAATU-SÄHKÖ OY Sähkö- ja teleurakointi Myllymäenkatu 25, PL 82 53100 Lappeenranta p. 020 7649 670, f. 020 7649 671 jussi.karasti@laatusahko.fi www.laatusahko.fi 1938, 23, 2,4 milj. € Mertaniemen voimalaitos, paloilm.

Lappeenranta 2012 Scandic Patria -hotellin peruskorjaus, Lappeenranta 2009 Gallerian toimistotalo, Lappeenranta 2008

LSK-ELECTRICS OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Vasaratie 2, 48400 Kotka p. 020 7814 300, f. 020 7814 300 erkki.laitala@lsk.fi www.lsk.fi 1930, 165, 28,03 milj. € LänsiAuto, Kotka 2014 Aittakorven koulu, Kotka 2012 Iitin Terveyskeskus, Kausala 2012

KAAKKOIS-SUOMI VVS-SÄHKÖ OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Kannaksentie 4 A, 59100 Parikkala p. 0400 255 221 urpo.valkeapaa@vvssahko.fi www.vvssahko.fi 1984, 19, 1,6 milj. € Tetrapak Imatran tehdas, Imatra 2012 Armilankadun koulu, Lappeenranta 2011 Rautjärven terveyskeskus, Rautjärvi 2012

KANTA-HÄME LSK ELECTRICS OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Kylänraitti 8, 11710 Riihimäki p. 020 7814 200 f. 020 781 4300 erkki.laitala@lsk.fi www.lsk.fi 1930, 165, 28,03 milj. € Riihimäen paloasema, Riihimäki 2014 Harjunrinteen koulu, Riihimäki 2012 Ekokem, Voimala 2, Riihimäki 2012

KESKI-SUOMI

POLAR 2000 OY Sähkö- ja teleurakointi Eteläkatu 5 A, 53500 Lappeenranta p. 05 4513 525, f. 05 4513 526 ami.hannola@polar2000.fi www.polar2000.fi 1992, 65, 7,5 milj. € Prisma, Imatra 2015 KSAO, Kouvola 2015 Koulukatu 13, Lappeenranta 2015

AJANSÄHKÖ OY Sähköurakointi Lapiotie 4, PL 4, 40351 Jyväskylä p. 014 3379 900, f. 014 3379 940 teppo jaako@kolumbus.fi www.ajansahko.fi 1987, 23, 3,5 milj. € K-Rauta Palokka, Jyväskylä 2009 Jyväskylän aikuisopisto, vaihe 2, Jyväskylä 2010 Jokivarren palvelutalo, JKL 2010

REDIN OY AB Sähköurakointi Lentokentäntie 47 D, 53600 Lappeenranta p. 020 7614 670, f. 020 7614 675 redin@wwnet.fi 1996, 7, 1,4 milj. € Kahilanniemen kampus, Lappeenranta 2012 Etelä-Karjalan keskussairaala, os. A8, Lappeenranta 2011 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 3-vaihe, Lappeenranta 2011

ELLAPPI OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Sairaalantie 3, PL 61, 99800 Ivalo p. 016 6619 99, f. 0207 460 399 ellappi@ellappi.fi, www.ellappi.fi 1999, 50, 4,4 milj. € Lapin alueen kWh-mittarien vaihto, Lappi 2011-2013, Inarin koulu, Inari 2011 Portti-Nuvus 20 kV uusiminen, Utsjoki 2012

ILMOITUS

20.10.2015 6:09:53

YRITYKSESTÄ ON ILMOITETTU: nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, www-sivut HALUTESSAAN OVAT YRITYKSET LISÄKSI ILMOITTANEET: perustamisvuoden, henkilökunnan määrän, vuoden 2014 arvioidun liikevaihdon sekä referenssikohteita.

LAPPI KS LAPIN SÄHKÖ Sähköurakointi Sassalintie 68 B, 99750 Sassali p. 040 9605 176 sassali.kati@gmail.com 2011, 1, 100 000 € Rantatalo omakotitalo, Kittilä 2013 Övermark omakotitalo, Kittilä 2012 Melamies omakotitalo, Sodankylä 2014

PIRKANMAA ARO SYSTEMS OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Kuokkamaantie 4, 33800 Tampere p. 010 5626 700 etunimi.sukunimi@arosystems.fi www.arosystems.fi 1954, 390, 68,0 milj. € Musiikkitalo, Helsinki 2011 Tornihotelli, Tampere 2014 Hiirosenkoti, Oulu 2014

SÄHKÖ-POLAR OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Alasintie 10, 90400 Oulu p. 08 8180 100, f. 08 8180 120 tauno.sipola@sahkopolar.fi www.sahkopolar.fi 1974, 30, 4,4 milj. € Keskustan seurakuntatalo, Oulu 2013 Limingan terveyskeskus, Liminka 2014 Suoraman koulu, Kangasala 2014

SÄHKÖSET OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Kankaanmaantie 3, 36600 Pälkäne p. 03 5342 096, f. 03 5342 097 sahkoset@saunalahti.fi www.sahkoset.fi 1974 Kukkiakodon Palvelutalo, Pälkäne 2012 Yhteiskoulun Auditorio, Pälkäne 2012 Pohjalahden tien tievalaistus, Pälkäne 2011 WSK-SÄHKÖ OY Sähkö- ja teleurakointi Messukylänkatu 1, 33700 Tampere p. 03 3143 5300, f. 03 3143 5330 erkki.rajamaki@wsk.fi www.wsk.fi 1993, 18, 1,7 milj. € Rautia Tampere, Tampere 2013 As Oy Sotilaankatu 7 saneeraus,Tampere 2013 Jussinkylän päiväkoti saneeraus, Tampere 2014

POHJANMAA VAASAN SÄHKÖPALVELU OY/ VAASAN TURVA-AUTOMAATIO Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Asemakatu 26, 65100 Vaasa p. 010 3875 500, f. 010 3875 520 harry.vesterkvist@ vaasansahkopalvelu.fi www.vaasansahkopalvelu.fi 1991, 30-40, 2,7 milj. € Wärtsilä alinhankintatyöt, Vaasa 2008 ABB alinhankintatyöt, Vaasa 2008 Messutalo Talofunktio KNXväylä-tekniikalla, Vaasa 2008

POHJOIS-KARJALA AVOT SÄHKÖ OY Sähkö- ja teleurakointi Teollisuuskatu 21, 80100 Joensuu p. 010 424 1300 pekka@arvosahko.fi www.arvosahko.fi 2008, 18, 1,8 milj. € JNS Elli opiskelija-asunnot, Joensuu 2013 JNS kodit, asuntosaneeraus, Joensuu 2013 JNS Tikkarinne VGA, Joensuu 2013

EV-SÄHKÖ OY Sähkö- ja teleurakointi Niittytie 2 A, 82500 Kitee p. 0400 380 703 erkki.vuorikari@evsahko.fi www.evsahko.fi 1988, 18, 1,8 milj.€ 20 MW lämpövoimala, Lapinlahti 2012 Pajarinhovin vesipuisto, Kitee 2010 Joutsenon jätteenkäsittelylaitos, Joutseno 2009

JOENSUUN SÄHKÖINSTO OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Lylykoskentie 5, 80130 Joensuu p. 010 396 2100, f. 010 3962 115 keijo.kovapohja@sahkoinsto.fi www.sahkoinsto.fi 1993, 14, 1,7 milj. € Kesla Oy tehdaslaajennus, Joensuu 2013 Medizice Oy saneeraus, Joensuu 2013 PKKY Ammattiopiston saneeraus, Outokumpu 2012

KARELIAN SÄHKÖ OY Sähkö- ja teleurakointi Ukkolantie 15, 80130 Joensuu p. 010 4236 500 marko.susi@kareliansahko.fi www.kareliansahko.fi

ILMOITUS

52_56_tekijoita_urakkaasi.indd 53

SETI-HYVÄKSYNNÄT:

TU-turvaurakoitsija

AT-antenni- ja tietoverkkourakoitsija T-tietoverkkourakoitsija

LK-lämpökuvaaja

OL-liityntäverkkourakoitsija

KP-Sähkökunnossapitourakoitsija

POHJOIS-KARJALA 1976, 34, 3 milj. € P-K keskussairaala laaj L, Joensuu 2013 S-Market Suvitori + Niinivaaran terveyskeskus, Joensuu 2012 Soutajapuiston päiväkoti, Joensuu 2011

POHJOIS-SUOMI ARO SYSTEMS OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Kempeleentie 7, 90400 Oulu p. 010 5626 200 etunimi.sukunimi@arosystems.fi www.arosystems.fi 1954, 390, 68,0 milj. € Musiikkitalo, Helsinki 2011 Tornihotelli, Tampere 2014 Hiirosenkoti, Oulu 2014

EMC TALOTEKNIIKKA OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Kallisenkuja 4, 90400 Oulu p. 040 767 3838, f. 08 5356 611 harri.tahtinen@emctalotekniikka.fi www.emctalotekniikka.fi 1925, 80, 10 milj. € Sanomalehti Kalevan painotalo, Oulu 2012 Outokumpu Chrome Sintraamon yleissähkö, Tornio 2012 Lyseonpuiston koulu, Rovaniemi 2011

HAMMARIN SÄHKÖ OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Ilmarinkatu 7, 90400 Oulu p. 08 3115 331, f. 08 3115 337 044 731 5340 etunimi.sukunimi@hammarinsahko.fi hsoy@hammarinsahko.fi www.hammarinsahko.fi 1909, 26, 2,5 milj. € As Oy Oulun Kivitaskunpesä 2014 Kokkokankaan hautausmaa, 2013 Oulun Seudun Sähkö, laajennus 2012 SÄHKÖ-HIRSSO OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Lenkkitie 8, 90830 Haukipudas p. 040 5159 219 ville.hirsso@sahko.hirsso.fi www.sahko-hirsso.fi 1986, 16, 2,2 milj. € Haukiputaan ammattikoulu, Haukipudas 2013 Terveydenhoito-oppilaitos, Oulu 2011 Syväkankaan koulu, Kemi 2010

KT-sähkölaitteistojen kuntotutkija

POHJOIS-SUOMI SÄHKÖ-POLAR OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Alasintie 10, 90400 Oulu p. 08 8180 100, f. 08 8180 120 tauno.sipola@sahkopolar.fi www.sahkopolar.fi 1974, 30, 4,4 milj. € Keskustan seurakuntatalo, Oulu 2013 Limingan terveyskeskus, Liminka 2014 Suoraman koulu, Kangasala 2014

PÄIJÄT-HÄME KUUSITUNTURI LAHTI OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Vuoripojankatu 18, 15210 Lahti p. 03 7824 953, f. 03 7824 954 juha.kosonen@kuusitunturi.fi www.kuusitunturi.fi 2004, 40, 5,8 milj. € Päijät-Hämeen keskussairaalan laajennus 4, Lahti 2012 As Oy Lahden Hyrrä, Lahti 2012 As Oy Kouvolan Taitajanpuisto, Kouvola 2012

LSK ELECTRICS OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Vesijärvenkatu 38, 15140 Lahti p. 020 7814 200, f. 020 7814 300 erkki.laitala@lsk.fi www.lsk.fi 1930, 165, 28,03 milj. € Lahden Lyseo, Lahti, 2014 Paavolan pelastusasema, Lahti, 2014 Prisma Laune, Lahti 2012

INSINÖÖRITOIMISTO UNTO RANTANEN OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Asematie 1, 29600 Noormarkku p. 02 5481 322, f. 02 5481 918 unto.rantanen@toimisto.inet.fi 1984, 16, 2,8 milj. € KCM Loimaa/ Citymarket, Loimaa 2012 S-Market liikekeskus, Kankaanpää 2012 Porin Sokoksen muutos 2012-2013, Pori 2013

NARVI SÄHKÖ KY Sähkö- ja teleurakointi Kauppakatu 5, 26100 Rauma p. 02 8378 5200, f. 02 8378 5210 raimo.narvila@narvi-sahko.fi www.narvi-sahko.fi 1969, 10, 1 milj. €

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

53

20.10.2015 6:09:53

YRITYKSESTÄ ON ILMOITETTU: nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, www-sivut HALUTESSAAN OVAT YRITYKSET LISÄKSI ILMOITTANEET: perustamisvuoden, henkilökunnan määrän, vuoden 2013 arvioidun liikevaihdon sekä referenssikohteita.

SATAKUNTA RAUMAN SÄHKÖ- JA TELEASENNUS OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Aittakarinkatu 12, 26100 Rauma p. 050 5558 448, f. 02 8234 936 risto.reivolahti@rstoy.fi www.rstoy.fi 1995, 8, 900 000 € Ravintola Goto, Rauma 2013 AS OY Rauman itsenäisyydenpuisto, Rauma 2015 Hyvinvointi- ja elämyskeskus Helmiranta, Rauma 2010

SÄHKÖ-RAUMA OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Nummenkatu 16, 26100 Rauma p. 02 8387 8000, f. 02 8387 8010 juhani.koskinen@sahko-rauma.fi www.sahko-rauma.fi 1979, 19, 2,3 milj. € CM Rauma laajennus 2008 TVO keskuskonttori, Olkiluoto 2005 Rauman teatteri 2005

SÄHKÖ-VALONEN KY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Haanmäentie 3, PL 31 32801 Kokemäki p. 020 7474 880, f. 020 747 4888 pentti.valonen@sahko-valonen.fi www.sahko-valonen.fi 1976 , 5

UUSIMAA ADAMAX OY Sähkö- ja teleurakointi Tikkurilantie 12, 01380 Vantaa p. 045 2346 198 jussi.virtanen@adamax.fi www.adamax.fi 2005, 10, 750 000 € Eteläranta 10, kokous- ja saunatilat, Helsinki 2010 RAY live game studio, Espoo 2013 Jäänmurtajasatama, Helsinki 2013

ARO SYSTEMS OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Kaupintie 5 , 00440 Helsinki p. 010 8356 200 jarmo.toyras@arosystems.fi www.arosystems.fi 1954, 390, 68,0 milj. € Musiikkitalo, Helsinki 2011 Tornihotelli, Tampere 2014 Hiirosenkoti, Oulu 2014

54

UUSIMAA AV-ELEKTRO OY Sähkö- ja teleurakointi Piikuja 3 A, 01600 Vantaa p. 0400 425 016 av-elektro@co.inet.fi 1997, 6-8, 800 000 € As Oy Mikkolanpuisto, Vantaa 2014 HOAS Pukinmäki, Helsinki 2013 Merenkulkijankatu 5, Espoo 2012

E2 SÄHKÖ OY Sähköurakointi Teerikukonkuja 2, 00700 Helsinki p. 045 300 0080 erno.koskinen@e2sahko.fi www.e2sahko.fi 2011, 6, 800 000 € EL-NETTO OY Sähköurakointi Pikkulinnunreitti 17 A, 02660 Espoo p. 041 5102 611 elnetto.oy@kolumbus.fi 1996, 7, 0,8 milj. € ESASÄHKÖ OY Sähkö- ja teleurakointi Kaukoilantie 7, 03100 Nummela p. 09 2242 980, f. 09 2242 9898 simo.havukorpi@esasahko.fi www.esasahko.fi 1987, 53, 7,5 milj. € Derby Business Park, Espoo 2013 As Oy Anjankaari, Vihti 2013 Vantaan autokeskus Airport, Vantaa 2012

ES-PROJEKTIT OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Vattuniemenk. 27 A, 00210 Helsinki p. 020 757 1600, f. 020 757 1601 kimmo.vuori@espoy.fi www.espoy.fi 1988, 50, 14,2 milj. € Finavia Via Lounge, Vantaa 2010 Rani Plast Kaluga, Venäjä 2012 Kunnantalo, Kirkkonummi 2011

FISEC OY Sähkö- ja turvaurakointi Vartiokyläntie 33, 00950 Helsinki 09 7599 220, f. 09 7599 2233 kalervo.hyytia@fisec.fi www.fisec.fi 1988, 8, 1 milj. €

HALTTUSEN SÄHKÖ OY Sähkö- ja teleurakointi Huvilakatu 9, 00150 Helsinki p. 09 653 049, f. 09 651 272 reijo.rasanen@halttusensahko.fi www.halttusensahko.fi 1962, 10

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

52_56_tekijoita_urakkaasi.indd 54

JÄRVENPÄÄN SÄHKÖ OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Vanha Yhdystie 8, 04430 Järvenpää p. 09 2797 170, 09 2797 1720 posti@jarvenpaansahko.fi www.jarvenpaansahko.fi 1946, 30 Nikkilän sosiaali- ja terveyskeskus, Sipoo 2014 Kaupunkisillan päiväkoti, Hyvinkää 2014 Siltamäen palvelukoti, Helsinki 2014

LSK ELECTRICS OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Päivärinteenpolku 4 G, 04600 Mäntsälä p. 020 7814 200, f. 020 7814 300 erkki.laitala@lsk.fi, www. lsk.fi 1930, 165, 28,03 milj. € Päiväkoti Helmi-Tarha, Myrskylä, 2013 Citymarket, Mäntsälä 2012 Rexam Tölkkitehdas, Mäntsälä 2012

KALLION SÄHKÖ OY Sähkö- ja teleurakointi Neitsytpolku 3, 00140 Helsinki p. 09 6962 740, f. 09 6962 7444 timo.salenius@kallion-sahko.fi www.kallion-sahko.fi 1949, 10, 1,1 milj. € Teollisuuskeskus Oy, Helsinki 2009 As. Oy Mikael Lybeckinkatu 10, Helsinki 2009 Finnkino-teattereiden ATK-kaapelointi, Helsinki 2011

MATTILA PORVOO OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Kilpilahden teollisuusalue 06850 Kulloo p. 09 2724 468, f. 09 2724 473 timo.jerneberg@mattilaporvoo.fi www.mattilaporvoo.fi 1995, 18, 2,7 milj. € Jalostamon keskuslaboratorion rakennussähköistys, Porvoo 2010 Ensto Finland Oy, hallin sähköistys, Porvoo 2010 Arla-Ingman, lähettämön laajennus-sähköistys, Sipoo 2009

KLAUKKALAN SÄHKÖTYÖ OY Sähköurakointi Yrittäjäntie 30, 01800 Klaukkala p. 09 8798 838, f. 09 8798 898 pentti.kortelainen@ klaukkalansahkotyo.fi www.klaukkalansahkotyo.fi 1977, 10, 1,3 milj. € SU Länsikaaren koulun laajennus, Nurmijärvi Rajamäki 2010 Terveyskeskuksen laajennus, Nurmijärvi 2012 Rajakaari, peruskorjaus, Rajamäki 2012 KRUUNUN-SÄHKÖ OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Sellokuja 2, 01390 Vantaa p. 050 523 5682 kruunun-sahko@luukku.com 2005, 3

LOHJAN SÄHKÖ JA AUTOMAATIO OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Asemanrinne 15, 08500 Lohja as. p. 019 315 606, f. 019 315 607 etunimi.sukunimi@lsa.fi www.lsa.fi 1990, 24, 2,7 milj. €

MAXISAT NETWORKS OY Teleurakointi Valuraudantie 19, 00700 Helsinki p. 09 3508 260, f. 09 3508 2656 raimo.karjalainen@maxisat.fi www.maxisat.fi 1963, 20, 2,4 milj. € Useat yleiskaapelointi- ja valokuitutyöt 2012 Erottajan pelastusasema, valvontavideo, Helsinki 2012 Helsingin musiikkitalo, kuulutusjärjestelmä, Helsinki 2011

PRH SÄHKÖ OY Sähkö- ja teleurakointi Hämeentie 157, 00560 Helsinki p. 09 7773 282, f. 09 7773 282 prh.sahko@kolumbus.fi www.prhsahko.com 1993, 5 Ylioppilasaukion liiketilat, Hki 2009 Kaivotalon jäähdytys, Helsinki 2009 Arabian Kiinteistön parkkitalo, Helsinki 2010 RIIHI-SÄHKÖ OY Sähköurakointi Orioninkatu 5 C 40, 11130 Riihimäki p. 050 3704 028 tapani.virtanen@riihi-sahko.fi www.riihi-sahko.fi

ILMOITUS

20.10.2015 6:09:54

SETI-HYVÄKSYNNÄT: AT-antenni- ja tietoverkkourakoitsija T-tietoverkkourakoitsija

OL-liityntäverkkourakoitsija

LK-lämpökuvaajayritys

TU-turvaurakoitsija

KT-sähkölaitteistojen kuntotutkija

KP-Sähkökunnossapitourakoitsija

UUSIMAA SAIPU OY, Sähkötoimiala Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Arentitie 5, 00410 Helsinki p. 010 561 3503 ilkka.hack@saipu.fi www.saipu.fi 1967, 220, 40 milj.€

STARPOLAR OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Taivaanvuohentie 10, 01450 Vantaa p. 0400 450 281 info@starpolar.fi www.starpolar.fi 1983, 5, 0,5 milj. € Nurmijärven Asumisyksikkö, Nurmijärvi 2013 Nets Finland, Helsinki 2013 As Oy Töölönkatu 2, Helsinki 2013

SÄHKÖARINA OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatiourakointi Sienitie 18 B 5, 00760 Helsinki p. 09 3434 520, f. 09 3465 2940 kaj.vanninen@sahkoarina.fi www.sahkoarina.fi 1994, 65, 10,5 milj. € SU, TE, TU, AU Nikkarin koulu, Kerava 2009 Keskustan huoltotunneli, Helsinki 2009 Viikin Ympäristötalo, Helsinki 2011 SÄHKÖASENNUS EL-TEC OY Sähkö- ja Teleurakointi Silmukuja 3 B, 01350 Vantaa p. 040 7565 927 kimmo.pulliainen@el-tec.fi www.el-tec.fi 2008, 10, 1,2 milj. € Lidl Kamppi modernisointi, Helsinki 2014 Nespresso boutique, Helsinki 2014 Rivitalo uudiskohde Länsilenkki 12, Kirkkonummi 2013

SÄHKÖ-EAGLES OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Arinatie 11, 00370 Helsinki p. 020 757 9279 f. 020 757 9271 harri.veitonmaki@sahkoeagles.fi www.sahkoeagles.fi 1993, 4, 350 000 € As Oy Pursimiehenkatu 7, Helsinki 2012 As Oy Koroistentie 15, Helsinki 2011

ILMOITUS

52_56_tekijoita_urakkaasi.indd 55

SÄHKÖ-HAKALA OY Sähköurakointi Robert Huberin tie 3 B, 01510 Vantaa p. 09 7928 940 info@sahkohakala.fi www.sahkohakala.fi 2010, 8, 1,1 milj. € Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki, 2015 Tuomarinkylän tallit Oy, Helsinki, 2014 As Oy Porvoonkatu 39 asuinkerrostalon linjasaneeraus, Helsinki 2014

SÄHKÖ-HUHTA OY Sähköurakointi Helsingintie 54, 02710 Espoo p. 09 8946 610, f. 09 8946 6166 pekka.huhta@huhta.fi www.huhta.fi 2005, 42, 4,1 milj. € T2 Turvan laajennos ja kongressitilat HKIVantaa lentoasema, Vantaa, 2014 Finnair Non Schengen Lounge HKI-Vantaa lentoasema, Vantaa 2014 As Oy Klaukkalan Laurinpuisto, rivitalot uudisrakennus, Klaukkala 2013

SÄHKÖ-JUSSI OY Sähköurakointi Kauppalantie 22, 00320 Helsinki p. 010 320 1190 timo.nurmi@sahko-jussi.fi www.sahko-jussi.fi 1974, 9, 1,2 milj. € As Oy Otsontornit, linjasaneeraus, Espoo 2014 As Oy Poutamäentie 16, linjasaneeraus, Helsinki 2014 Porthaninkatu 1 asuntojen rakentaminen, Helsinki 2014 SÄHKÖ-MEKA OY Sähköurakointi Merituulentie 28, 06150 Porvoo p. 019 5218 200, f. 019 5218 230 markku.simola@sahko-meka.fi www.sahko-meka.fi 1977, 19, 2 milj. € Ekokem, jätevoimala 2 TG4 sähkölämmitysas., Riihimäki 2012 Borealis Polymers, PE2 eteenikompressorin sähköas., Porvoo 2012 Neste Oil, T35-37 sähköasennukset, Porvoo 2012 SÄHKÖPALVELU JPS OY Sähköurakointi Ristihaantie 8 E 63, 02750 Espoo p. 050 373 1585 info@sahkojps.fi www.sahkojps.fi 2011, 2+5, 600 000 € Tapiola Golf varikkorakennus, Espoo 2014 As Oy Kauniaisten Valkama, Kauniainen 2014 Talo Karvonen, Sipoo 2013

SÄHKÖPALVELU KIPINÄ Sähköurakointi Malminkaari 10, 00700 Helsinki p. 010 3221 250 info@spkipina.com www.spkipina.com 2009, 2+6, 1,1 milj. € As Oy Espoon Puputtaja, Espoo 2013 As Oy Espoon Helmipöllö, Espoo 2013 Pientaloja, Uusimaa 2009-2013 SÄHKÖPARTIO OY Sähköurakointi Beckerintie 3, 00410 Helsinki p. 09 5308 830 ilkka.palenius@sahkopartio.fi www.sahkopartio.fi 1979, 15, 2,1 milj. € Didrichsenin taidemuseo, Helsinki 2014 VAV Malminiitty, Vantaa 2014 Ravintolakoulu Perhon lisärakennus, Helsinki 2015 SÄHKÖPÄÄ MAK OY Sähkö- ja teleurakointi Krämertintie 17, 00620 Helsinki p. 010 8323 900 mika.karkkainen @sahkopaamak.fi 2001, 11, 1,4 milj. € As. Oy Olavinlinnantie 4, Helsinki 2014 Akateeminen As. Oy Ohjaajantie 20-24, Helsinki 2013 As. Oy Isonnevantorppa, Helsinki 2013

SÄHKÖSALPA OY Sähkö- ja teleurakointi Kirkkoherrantie 6, 00650 Helsinki p. 09 789 260, f. 09 789 876 sahkosalpa@sahkosalpa.fi www.sahkosalpa.fi 1995, 25, 2,2 milj. € As Oy Stenbäckinkatu 6, Helsinki 2013 As Oy Hietalahdekatu 10, Helsinki 2013 As Oy Helsingin Nelikulma, Helsinki 2013

SÄHKÖ-TEAM OY Sähköurakointi Pulttitie 10, 00880 Helsinki p. 0207 862 330, f. 0207 862 339 timo.salenius@sahko-team.fi www.sahko-team.fi 1977, 12, 1,2 milj. € Ulosottovirasto, Helsinki 2013 Monitoimitalo Nurkka, Helsinki 2013 As Oy Tammisalonrinne, Helsinki 2014

SÄHKÖURAKOINTI HANNU BACKMAN OY Sähkö- ja teleurakointi Pikkukuja 1, 07800 Lapinjärvi p. 019 610 587, f. 019 610 586 info@sahkourakointibackman.com www.sahkourakointibackman.com 1989, 1, 340 000 € Atlas Copcon tunnelipora, Loviisa 2014 SÄHKÖ-VENDELIN OY AB Sähköurakointi Franzeninkatu 22, 00530 Helsinki p. 09 8629 6000, f. 09 8629 6030 hans.lindfors@sahko-vendelin.fi 1987, 17, 2,8 milj. € Oma Sairaala, Helsinki 2014 Maailmanpyörä, Helsinki 2014 Salmisaaren voimalaitos, Helsinki 2014 TEN-WATT OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Tulppatie 22, 00880 Helsinki p. 09 7268 0808, f. 09 9726 80809 tero.aaltonen@ten-watt.fi www.ten-watt.fi 1999, 16, 2 milj. € Lauttasaaren sähköasema, Helsinki 2012 Keilaniemen sähköasema, Helsinki 2014 Roihuvuoren kirjasto, Helsinki 2013 UUDENMAAN SÄHKÖMESTARIT OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Saariselänkuja 1 A, 00970 Helsinki p. 020 187 6000 info@sahko.net www.sahko.net 1993, 20, 2 milj. € Hakavuoren kirkko, Helsinki 2014 PAM Palvelualojen ammattiliitto, Helsinki 2013 As Oy Helsingin Verkko, Helsinki 2012

TAKUUSÄHKÖ OY Sähkö-, tele- ja turvaurakointi Uranuksentie 6, 01480 Vantaa p. 010 7784 300, 0500 707 487 f. 010 7784 309 takuusahko@takuusahko.fi www.takuusahko.fi 1992, 17, 2,3 milj. € Länsimäen koulu, Vantaa 2014 Kilterin päiväkoti, Vantaa 2014 Valion Vaaralan ammoniakkilaitos, Vantaa 2015

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

55

20.10.2015 6:09:54

ILMOITUS

UUSIMAA TOP-UNIT OY Sähköurakointi Sjökullantie 425, 02540 Kylmälä p. 0400 574 700 birger.lindstrom@top-unit.fi www.top-unit.fi 1992, 4, 440 000 € Kirkkoharjun koulun auditorio, Kirkkonummi 2013 Nummelan OmaTila, Vihti 2013 LPK Nalle Laajasalo, Helsinki 2013

VARSINAIS-SUOMI KYRÖN SÄHKÖ OY Sähkö-, tele-, turva- ja automaatio-urakointi Kyröntie 24, 21800 Kyrö p. 02 486 450, f. 02 4862 140 timo.siikarla@kyrsa.fi 15, 2 milj. €

SÄHKÖAUTOMAATIO LEHTINEN OY Sähkö-, tele- ja automaatiourakointi Hadvalantie 10, 21500 Piikkiö p. 02 4727 886 heikki.lehtinen@sa-lehtinen.fi www.sahkoautomaatiolehtinen.fi 1996, 5, 650 000 € SU, TE, AU Helsingin satamat, maihinkäyntisiltojen sähkösuunnittelu- ja urakointi, Helsinki 2007-2014 STX Finland Turun telakalla valmistettujen Oasis of the Seas ja Allure of the Seas -alusten teleskooppi piippujen ohjaus ja automatiikka, Turku 2009-2011 Turun, Tukholman, Långnäsin ja

Maarianhaminan uusien satamalaitteiden sähköistyksen kokonaistoimitukset, Turku 2012-2014

TST-ASENNUS OY/ TURUN SÄHKÖ- JA TELEASENNUS Sähkö- ja teleurakointi Kielokuja 10, 20740 Turku p. 020 7500 220 f. 020 7500 221 jyrki.kipinoinen@tst-asennus.inet.fi www.tst-asennus.fi 1996, 6, 480 000 € TURUN SÄHKÖHUOLTO OY Sähköurakointi Parrantie 2, 20300 Turku p. 02 2539 666, f. 02 2539 676 10, 665 000 €

SÄHKÖ- JA TELEURAKOITSIJALIITON JÄSEN

Mikäli haluat yrityksesi mukaan tähän ilmoitukseen tai tehdä tässä oleviin tietoihin korjauksia,

ota yhteys Johannes Finneen, puhelin 09 5476 1327 sähköposti: johannes.finne@sahkoinfo.fi

Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n yrityksille myöntämät hyväksynnät ja sertifioinnit Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy myöntää sähkö-, tele- ja turvallisuusalan yrityksille hakemuksesta osaamissertifikaatteja ja hyväksyntöjä. Hyväksyntöjen ehtona on muun muassa yrityksen vastuuhenkilön koulutus- ja osaamiskriteereiden täyttyminen ja että vastuu-henkilö ylläpitää ammatillisen osaamistaan jatkuvasti.

SETI:n hyväksyntä on luotettava vakuutus yrityksen osaamisesta. Hyväksynnät on kehitetty yhdessä sähköistysalan rakennuttaja- ja urakointijärjestöjen kanssa. SETI:n TU-turvaurakoitsijasertifioinnilla on Finas-akkreditointipalvelun akkreditointi, ja se täyttää sertifiointistandardi EN 45011:n vaatimukset.

AT – Antenni- ja tietoverkkotyöt.

Hyväksyntä kiinteistön viestintäverkkojen (antenni- ja tietoverkot) asennus- ja ylläpitotehtäviin.

56

TU – Turvaurakoitsijasertifikaatti.

Sertifikaatti sähköisten turvallisuusjärjestelmien urakointiin ja ylläpitoon.

T – Tietoverkkotyöt.

Hyväksyntä kiinteistön tietoliikenneverkkokaapelointien asennus- ja ylläpitotehtäviin.

LK – Lämpökuvaus.

Hyväksyntä sähköverkon lämpökuvaustöihin, joka edellyttää vastuuhenkilöltä lämpökuvauksen teorian ja käytännön hallintaa.

A – Antenniverkkotyöt.

Hyväksyntä kiinteistön antenniverkkotöiden asennus- ja ylläpitotöihin.

KP – Sähkökunnossapitosertifikaatti sähköalan kunnossapitotehtäviin.

OL – Optiset liityntäverkot.

Hyväksyntä liityntäverkon jakamoteknisiin töihin, kuitujen asennuksiin jatkoksissa ja päätteissä sekä kaapeleiden testauksiin ja mittauksiin.

KT – Sähkölaitteiston kuntotutkija.

Hyväksyntä sähköverkon kuntotutkimustöihin, joka edellyttää vastuuhenkilöltä kuntotutkijakoulutusta sekä sähköpätevyystodistusta.

SÄHKÖALA Sähkö & rakentaminen 2015

52_56_tekijoita_urakkaasi.indd 56

20.10.2015 6:09:54

SähkÜ- ja teleurakoitsijaliiton yhteistoimintajäsenet Teollisuus, tukkukauppa, tietotekniikkayritykset

GE Consumer & Industrial Oy

Yhteystiedot: www.stul.fi 66.indd 1

jäsenet

yhteistoimintajäsenet 22.9.2015 9:25:37

R

Sähkö & rakentaminen 2015

Aidosti kotimainen.

Uutta Mekalta Instal 170-45-2 johtokanava 45mm ja 80mm kanavakalusteille Instal FT-40 asennuskanava 19x40-mitoituksella WMT lankahylly maksimaalisella kantavuudella AluMEK valaisinkisko optimoidulla kuormituskyvyllä.

Kalevan painokoneet pyörivät auringon voimalla Sähköautojen lataustavat tutuiksi Valaistuksen ekotehokkuus – mitä se on?

www.meka.eu

Simulointi helpottaa energiatehokkuussuunnittelua

Meka Pro Oy | Konetie 25, 90620 Oulu | 0207 450 800 SR_kannet_2015.indd 1

21.10.2015 9:54:22