53
Sian kasvatusta
Myös sikatalous oli vuosisadan alussa toisenlaista kuin nykyisin 1980-luvulla. Sika kuului jokaisen perh een omaisuuteen. Joissakin paikoissa pide ttiin emakkoa ja suuremmilla taloilla useampiakin emakoita ja karju. Nii stä saatiin porsaat koko kylän käyttöön. Siat
kulk iva t kesällä laitumella ja hankkivat itse
ruokansa. Syksyllä ne tulivat kotiin, niitä ruokittiin vielä vähän ai k aa ja pian ne olivat valmiita teurastettavaksi. Jalostamaton ma atiaiss ika oli paksusilavainen ja talot kilpailivat sillä, kenen siassa oli paksumpi läskikerros. Talvisin sioille käytettiin rehuna mitä sattui löytymään, o l i haudottua heinän ruumenta , emakoille kerättiin he vosen lantaa ruuan sekaan ja perunaa annettiin ke itettynä, jos sattui olemaan, sillä perunan viljely oli vä häistä vuosisada n alkupuolella. Rehuna oli ruisjauhoa tai maissia sai ostaa . Teurastukset tehtiin kotona ja kaikki käytettiin hyväksi . Sianharjakata käytettiin neuloina pikilangan päässä, suolista valmistettiin makkaroita tai jos ei tar vittu muuhun käyttöön , niin niistä ke i tettiin saippuaa. Sisäelimistä valmistett iin tappaiskeitto, joko kaalin tai peru nan kanssa. Päästä tehtiin alatoopia ja sylttyjä. Lihat suolattiin isoon tiinuun, jossa ne kovassa suolavedessä säilyivät aitassa, talvella pahemmin jäätymättä ja kesällä p ilaant uma tta.