Vuolinko III Tyon perinne

Ennen ei ollut mi tt are ita mi l lä olisi t odennut kinkk u jen kypsyyden . On n istumisen salaisuus oli saunan lämmittäjän taidossa ja etenkin loppu kuumu uden nos tamisessa .

Isommat ja paksummat kinku t laiteta an aina lähelle kiuasta, kuumempaan paikkaan ja pienemmät r eunoil l e . Tarkkana saa kyllä olla jos haluaa mahdollisimman onnistun een tuloksen ettei jäisi yksikään ki nk ku raa'aksi.

Kuiva hirsi nen, sammalelia rivetty sauna, joka on vielä rasvainen, on kuumetessaan altis tulen vaaralle. Loppupuolella, jolloin lämmitys on kovempaa, täytyy olla varova inen s iinä, etteivät saunan seinät syttyisi palamaan.

Ennen, jolloin siat ol iva t hyvin rasv aisia, otettiin myös savurasva talteen mikä saatiin koot t ua pelleiltä ja voi papereilta, jotka oli aseteltu lihojen alle . Sekin ra sva käytettiin ruuan valmistuksessa ainakin ruskean kastikkee n teossa .

Savustuksen j älkeen alko i naisväelle suuritäinen saunan pesu. Va nhaan aikaan sama sauna to i mi Sav ustamona ja palveli kylpi jö itä . Rasvaisen sau nan pesu ei ollut he lppoa, mutta a h ke rien käsien h angatessa kuumaa ve t tä ja vanhan ajan pesua i neita käyttäen synty i puhdasta jälkeä ja näin pää sivä t kylpijät laua nt ai - iltana nauttimaan makoisista löylyi stä .