__MAIN_TEXT__

Page 1

l

--.---, t------:;~~~~-----1

:

'

110

®

&t>

i)uo!inko II ·Järjestö-, harrastus-. koulu- jct kirkollinen toiminta

l !~t


.., '

Hyvä .lukija

~ii~kuin

kasvit luonnossa kasvaaksee~ ja keh i tty~kseen tarvitsevat juurensa ja ravinteensa . Sa~oin tulevat sukupolvet uutta kul ttuu r i a luodessaan tarvitsevat tietoa juu.r i staan ja me~~eisyydestä?..n . Tieto vanho i sta asioista tekee uudetkin asiat par eomin ymmärr ettäviksi . Tähän perim:.evihkoon on tiedot koottu muisti tietoje~l , haasta ttelujen sekä jär jestöasi oi de!l kohdalla osi ttair. vanhojen pöytäkirjojen perusteella . Vuol ingon peri:-meryhm2. k i ittää kaikkia tietoja antanei ta .


J J~ :~ J E S '1' Ö -

J A

H A E R A S T U S T 0 I N I

N T A


5 ~L~AHIESS EUFA

f;Jikkelir: maamic:sselJ.ra , jonka pääasiallisin-:a toiminta- aluetta kyl2mmo or; , jo~taa 2-lkujuu.rensa jo varsin kaukaa . Orllan ser: perustamisaja~kohta viime VJos i sadan puol olla , 1889 , joter. s e kuuluu koko lälini n ensimäisten maamiesse uro j en joukko on . Seuran alue oli a luksi va r sin laaja , käs ittäen jopa u se i ta pi tt!j i ä Etelä- Savosta . Nimik i ·::1 oli aluksi Etelä -Savo~ maamiessellra . Seura on siis pe:ustettu j o r:s . Keisarivallan kaudella . 'H~st~ muistuttaa myös seuran perv.stamisa~omus 15 . 12 . 1889 , joka Ke i sarillisen Maj esteeti n Suomer. Senaati n talou~osastoon lähetettynä kuuluu se~raavasti : "Suurivaltaisin , Kaikkein Armollisir: Äoisari ja Suuriru_1.tinas , ~ähä;1 , syvirxnässä alamaisuudessa liitetylle , Hi k.kelir: j a ser! ympäri ~; töllä ol evi ssa pitäj is s2 perustettavan Eteli::i.- Savon f-Zaamiesseuran sääntöehdotukselle anomme nöyrim."llästi Teid2.::1 Keisarill ise::1 !':'Iajesteettin::1o Armol.lista var~vistusta , yhä oller: nöyri.rr.:1älli uskolJ.isuudclla ja kt.:nnioi tuksella ·Te i dti.r. 1\.eisarilliser. :·1ajesteettim:e nöyrirnmät ja uskoll:!.simr:1a t alamaiset . Jacob Hartonen .

J . Päiväri~ta .

1<arl Häkkäner. . Scurar: Er:.sim2.i sGcn joh·;;0ku..Y1taa n kuuluivat edol.l ärnaini ttujen anornuKs er: allekirjo i t -ta ~ icm l i s ä ks i A:--tttl Va.lj akka ~a K'J.s t aa Paa~.or~e::1 .

Alkuaikoina seu.ra:--1 t u imi~~assa olivat !!!ukar.a vain suurempie!"l tilo~1er~ omistajat , sekU säätyläisiä . Er1s i mäisenä pvheer.johtajar:aki n oli papp i s!7tics , tu:-r!1ettu valistukse::1 ystävä , le:J.tori Jaakko P~iväri::1te . Seuran alku\~osien toimi~ta ei lier-e p~ljoakaar. ulottunu~ t~~är­ ky.lä:k tmr:an aluee.l.le . ·.~'osi::1 vtwr.r.a 1896 oll eessa se1...~ran johtokur:r:a s sa or: ollu-: V0.olingon kar t a::1on omist aja Juho J"al kar!e:r... A.lue e~

laajuus o~ tuotta~mtk i n seurar: to i~in:--1al.le yrrJr.2 r rettävast i vaikeuksia . I\iinpä v . 1900 pidetty seuran kokous peät-:.iki:rt ra~oi ttua toimir.nar:. vc.:in J.'iikkeli:-!1 pi täJil.är: . Nim i kin muuttui täss2 vaiheessa r·f:.il\:ke.li.!l maamicsseurak.si. Seuran toi:nir:-ta tällä a.l kukaudclla l i e:'1ee rajoittunut esi telmätilaisu·...tksie:'l ja kokousten pitoon . Tosin mair.itaan .järjes~etyn näyttely jäiin.


,.. 0

:•Iyös koko i•!if::keli::1 pitäjä seuran

havai ~ti in ennenpi tkää::1 liia:1 laajai{si , ~i inp ä seura jakaantui piiriosastoiksi , ~ otka si ttem.nin ~uodos-:ui vat ::>miksi me.amiesse'..:roL-c.s:. . ~ämän 1tai!leen seu:ra kol<i pääasia ssa vu.osier.. 19~5 - 1920 ai~a~a . toim:.:1ta - aluee~a

e i ole olema ssaolonsa a ika~a o~i s~a~u t ~itään kii~te i stöjä , eikä wair: i ttavamp ia ~one i ta . ·~ oiminta on ollut p2äasiassa valistu stoimin taa ~u rssien , esitel~2tilai suuksi en , retkei ~yje~ sekä varsi~kin aikaisempina vuosina erilaisten kil;ailuje~ ja ~yös ~o~ien näyttelyiden muodossa . Kilpa- ajot olivat myös seuran ~oi~in~ao~jelmassa usei~a viime sotien jälkeisinä vuosina . Maa11 talcuden "tukialuetta , metsää , ei ole ::nyöskään ur..ohdettu. Jo ·:W.än \luosisadan alkuv-uosina mair..i taan metsälilioid.o:::-1 opastamiser~ Se~r.a

k~~ur.een seur~n toimi~~~an ?iirii~ .

Sri aloja Läsittävästä kurssitoiminr.ast a seuraavaa .

main i~~akoon

vi e lä Jo v iime V'.J.osi sadar: puolell a tiedetää"'l 2euran jär-

jestär.ee~ ~ .

karja::'lhoito~.J.rsseja .

Karjat~ l ouce~ koho~ta~iseen

onxin ~i inYJ.i~ et ty erikoista huomiota ja aihetta lienee oll~tk ir.. , sillä seuran ~okouksessa •iUosisadar~ lop,J.lla on esi telr:1är:pi täjä varsi~ suorasukaisesti moitiskellut hei~kot~ottoisia :er~iä , ,joi ":a voi pikemmi~k i~ kutsua "la:1.taKo:'1eiksi" ~uir. lypsyle!l:niksi. ·~ :e-':täv?.st i

karjar1..r10 i ~okurssi t 0:1 tc.imee:1.pe.T-. ;_...;, v . ~893 j2. ~i iden •")hjaaj a~a on oll ut lä2.ninkarjal{ko Scr~vi Pi. tkär:en . ·Jse i ~s vuosi;:a ;nyöhe::uninki.::l on vastaava.:.1laisia ::c.1rsseje. j2.r~es Nämä alkuaja::1 kurssit oliva-c kestoajal taarl sW!tee.lliser. p1 "CKla , a.l-:.1ksi jopa t:aksi kuukautta kestäviä . :'1lyös 10- 20 piivän mittaisia ~ursseja pide ttii ~ . ~yöhempinä aikoina ovat kurssit oLleet vain lyhyitä , e~1ir.1mäk.:;ee-r: vai::-1 päivi:in kestäviä . ?h täär. ,

e~sim~iset

lTheskä~l'l

täydellis-:ä k:..I.vaa kaikesta kurssi toimir;.r:asta ei ole mahdollista esittää , vain lue~telomaisesti eri aihep ::.i :-ej8 on .j äl ~empänä :nai~i ttu . Z.arja-:alou.::: or.. :.:;l lut 'i i~eena :r.r.1 . l y-;J syka:-~ar.J'loi "to-, el2.inl3.äk :!..:'1t&.- , ka..,nr2wi to - , ~evos en.h o i t::.je. hevose.r:ke:'lgi tyskursseill a . ?el-:ovil~e .lyä ::.r~ ::<:ä si tel ty vi.:: ie' '-'.::uun"'; +e ·l,..,ar.' 1 ~·adi_ !"'+a r1· K1 k~ "'r: .:.. u.,r-:u·"+a - <lr.::.k':i c"~l'='O ~ ; .;-, •s.;.,. .... - ' .. -. rr.·oh _ ;....( V J.'-· f....i ........ v..L.} ~

...... .&.L.o..~

.ul

.....l;....~.

3~~!'li tel:nai~-:..!rsseilla .

.....;~o,.;,.~

r--Ie-tsäpuclen

k"..! rss:..ai~!ei ta

~~..;;.,.v .!.. Lu

O'!at olleet :nm . :!'letsi~nhoito , ~ar!:.d~~ ta-:ekniikka , metsä työv8.l ineiden k:..:.:r.ncs t·~s ( pokc:.sa!lar. aL--car.a) , ::lOottorisst~o .je~l ~ucl -co . !.one- .ja trak'cori ~uo.l :o se!<. ~i verc~<:uvonta 0vat ollset :nyos k~.rssia:i.~e:!.r_a. .


? r•1oniin yle i siin osuustoiminnallisiin hankl<eisiin on seura aikoi naan ollut merkittäväs~i vaikutta~assa . ~iinpä seur~n monissa kokouksissa v . 1905 on käsitelty osuusmeijerin perustamista . Asia sai aluksi huorna~.:.tavaa kannatusta , mutta myös vastustajia löytyi , jotka pitivät ha-:tketta tarpeetto.:1a~a , koska läheisyydessä on kaupunki , jo~10r< maito saadaan myydyksi. " •• . vaan lienee siinä yh teistoiminnankir~ puutetta ", päättelee silloinen vuos i kerto'!Tluksen laatija . Hanke ei kuitenkaan rauennut , meijeri perustettiin V . 1909. Oman p iirteensä seura:!:! kokoustilai suuksille a nto i nimenomaan - 50 ja - 60 l uvuilla maatalousal a::l osuuskunt ier1, rahalaitosten ja mu i denkin maataloude sta kiinnostuneiden yhteisöjen mukanaolo a lansa as i oi ta selostamassa . Useir.lrniten vieraileva "v i rma 11 kustans i osanottajille kahvi t . 'l'ämä ; sekä myös eri a i heiset kai tafi lmie sitykset olivat omiaar; saamaan tilaisuw~siin enemmän osanottajia . Silloisen maamiesseur<U.iito~ har:kkiessa elokuvakonecn , osallistui seura muiden maamiesseurojen kanssa varojen hankintaar. puutavarakeräyksen muodossa rnai:'1i tun ko::1een rahoi ttami.seksi. ~lokuvakaus i meni sitten aikanaar; ohi lwn jokainen alkoi niitä nähdä oman koti:1sa 11 töllöttirnestä". 1\'I erkittävä:npi ä vuosijuhlia on seura v i ettänyt l<olme kertaa . Täyttäessään 50 v ..wtta v . 19:J9 muisti seura sitä järjestämällä jLililan , joka pidettiin Mikkeli n kaupungissa . 70- ja 90- vuotisjuhl at ol ivat Vuol i!1gon l\Oul ulla vuosina 1959 j a 1979 . 70- vu otisjuhla oli yhteinen seura'"l naisosaston 20-vuoti.sju..:.""llar! kanssa . Tosin :1a isosasto täytti tällö in jo 21 vuotta . Seurar- johtokuntaan kuuluu t ällä hetkell ä pul1eenj ohtajana Pertti ':::'uhkal ainen , sihteeri- rahastonhoitajana Ossi Vahvaselkä sekä muina jäseninä Olavi Riepponen , fvlartt i Lyytikäi nen , ~~rkki Lyytikäinen , Si r kka Rieppo:nen , Heikki Val jakka , Hannu Savander, Tauno Riepponen ja varajäsen Paav o Piipari . l\'laamiesseuran olemassaolon aikana O!:l maatalous kokenut suuren muutoksen . Aika puuaatran , risukarhin , sirpin ja varstan ajoista tämän päi vän ""J.utuuksiin on käsittänyt keh i tysvaiheer: , jossa


8

monesta var~~asta me~ete lmästä ja työtavasta or. luovuttu ja omaksuttu ja sopeudut~u uuteen . Ihminen pyrkii ai~a eteenpäin , parempaar. , ~i~n hän a~naki~ ~o~ ­ voo . I'ätä pyrkimy::;tä :nyös :naamiesseur:J. osal"':aa:::1 on ta.~-:or..ut olla tu.kemassa.


9 Kil;:>a- ajot Kilpa - ajojaha~

on ol lut ~o a i kaisem!:li:lkin , rnutta e rikoise sti vi:.me sotien jälke i si-:-12. ··ro.osina virisi voi:1aksa inr.c:stu s ki.lpa - ajcjc:'l jär~es'Ltinisecr. mycs maaseudulla jä2.ra-:a- ajoir.a . Järjestä~ini?. · ;:;c~ ­ mi'\.rat pätiasiassa l'!laamics:>eurat . ':!:'ähän toimi:'ltaa:-1 tuli m'..lkaa·.:-1 myös I'<ikke.l ir.: maam iesseu!'a . Ensimmä i set ki.lpa-ajot sodan ~älk cc::-1 pidetti i r. v . 1946 ja olivat si tter.. toimintaohjelmassa r.. . 10 vt.w~ta . Ajot pidett ii ~ Vuoling or::. j&rve:'l jääll ä , jor:r::e oi tattiin "1 kr.! mittair:er:. rata , joka sitter. aurattiL'l m;..n.:. tamana vuotcr:a h evos~e ­ .l ilU:i , r.!utta ~se immi ~c:r1 kuitenkin saatii-:1 Karjap orti.s"'~a kuonna auto aurauksen !;Uoritta jak si. Ajoj en sisäänk irjoi tu spa ikkoinu ol ivat järver: l ähellä sij aitsevat 'Iier.arin ja Nikara:1 ta.l ot , joissa myös si tte!'l ajopöivii::-1 i l ta!la oli palkintojen jakajaiset eli hevosmicsten iltamat. Myös Kostissä , ':L'uhka.laisel la , pidettiin ainakin kerrar: palkintojen jakajaisil ta~at .

?2.3asiassa ajoihin osallistuvat hevoset olivat tava.l.l isia työ !"!evosia , jotka cr..tisten tulosten pe ruste e lla oli jaettu eri sarjoihin . Air.ahan joskus ilmestyi mukaan menijöitä , jciden ~i~i2 sanomaleht i en otsiko i ssaki~ jo mainittiin , j uok s ij a~ kirjoissa olevia . Ajoihin osa l l i st·..1vil ta pe ri t t i in s is2änkirjo i tusmaksu. Palkinnot olivat ra:!'la pa.lkL'1 t oja. Eri ki1;mi.luissa pal kintojer: SU"..lr"-1Ude t vaihtelivat . r<likkeli~ r.:aamiesseurar.. aj oissa ne olivat ylee:r-sä esimerkiksi avoil:lessa sarj assa kolrr:en er..simmäisen kohda lla 3000: 2500:- , 2000 : - ( on huomioitava rahan arvon lr,uuto:-<set) . l\..lc:mmis8a sarjoissa palki~Eot olivat pier:empi2.. V-:J.onna 1953 ? idet;:y jer: k ilpa- ajojen palkL'1 tc.l~.e\:tclo oli seurc.ava·:-Jlaincn: ~ . Sarja : Avoin 2000 me~rili 1. ori Lois·:;een Lohtu (aj aja 2inc Vti3~nen)


r 10 2. ruuna Koetus 3 , 27 , 8 2. ru~~a Poika-Lohtu 3 , 29 , 8 Sarjassa oli 6 hevosta

E. Häkki::1en Veikko Kovanen

2. Sarja: Nopea (3 , 25 - 3 , 39 , 9 juossee-c) 2000 metriä .,.\apo Volanen 1 . tamma Tulimo 3 , 29 Uljas 2. r . 3 , 29 , 2 V. Mustonen Satu 3 , 32 , 6 Lauri Murtonen 3. t . Sarjassa oli 8 hevosta 3. Sarja: Hidas (3 , 40 - 3 , 54 , 9 juosseet) 2000 metriä Eino Arpiainen Pekka 1• r . 3 , 33 N. Valjakka Hil i 2. t . 3 , 35 Urpo 3 , 39 , 4 T. Pöntinen 3. r . Sarjassa oli 12 hevosta 4. Sarja: Tuntemattomat 2000 metriä 1. r . Huvi 3 , 44 , 1 Reino Kääriäinen Irkko 3 , 54 , 8 ~1 . Tuukkaner: 2. t . Virma 3 , 58 , 9 Ssa Nä rvänen 3. r . Peetus 4 , 01 , 1 Pauli Ki vinen 4. r . Sarjassa oli 12 hevosta 5 . Sarja: Nuo ret 1000 metriä 1. t . Lei ja 2 , 11 2 , 14 2. t . Reija Liisantyttö 2 , 14 3. t . Sar jassa oli 4 he vosta

A. Lindström P. Pöntinen l'vlatti Liukkoner:

6. Sarja: Tasoitus (perusmatka 2100 m 10m/ sek . 1, 55 alkaen) 3 , 44 , 6 Huvi , perusmatka 1• r . 2. o . 3. t .

Loisteen Lohtu 2280 m 3 , 53 Hili 2160 m 3 , 59 Sarjassa ol i 16 hevo sta

Jäälle ajoja seuraamaan tulleel ta ylei söltä k3nnett ii~ ai::1a pääsymaksu. Rahaa pyri tti i n hankkimaan myös järjest~ällä eri lai sta tarjo il~a . Sääolosuhteet merkitsivät paljon ajojer: or;nistumisel.le eri :~~i ­ sesti seuran taloudellista tulosta ajateller; . Jo!'3 oli hucno sää , tuli vähän yl e i söä . '


11

Ajojen val vojana ol i tavall i sesti joku 2evv~ja"!..ostt:.sl i i ton edusta ja. Use i n ho i :.i tämän t ehtävän ko!1sule!·1tti F. V. Holmberg . Kilpa - ajojen järjestäminen o.l i seuralle aina suuri pu'...L~a . ·:~rvittiin he!1kilöitE. monenlaisiin ter~täviir. . Kuitenki.n talo:.J.de1li!1en tu.los jäi useimmi tcr1 vaatimattoma:<s i. Kilpa - ajot ~äi ­ vätk i n sittemmin pois seuran toimi:ntaohjeln:asta .


"l2 P!IKK~LI!'i :·~t~...:Uvii:.:SS~RftJ'J ~-!).ISC•S).s ·rc·N ?E?...UST~~I'Iii S~Sr2.~- )!~i<.Y? :!~.: ~liiN

maamies.seu:-an toimiessa Hilckel:.::: y::1 p:d:--i.st0:~ a i ::;.oana ~. aa ­ miesseurar::a , perus-:et·sii:'1 ser.. yhteyteen pi ~3.~än e:'1sir::.::Ji::.Zi::~r.. ::;ai.s ~hk~el in

per...tstava kokouskin pide-tt ii-:: . Osas-coa pen1.stama:ssa .ja ::;-_uuter.~<i::-1 sen to irr. i::-L." lassa mukana oli myös Vuolir:gcr- s~udu:r- nais i a . :-rai sten mu~ana elo r.1aamiesseuran joi:n ok...t~r:.a3sa ~li v~~ä:.3e:1;::ää . Na:.se"t j outui 'tat kui ter..X<i::-1 huole~tirr:aa:'1 :l:::Jni sta -::ar.~ :J i2.t:-::-;·l U.ivi st2 eri t ilais ~uk2issa . Enr:en r:e.:.sosaston per-1stc.r:!i..::o:a o.i.. i maarde3e L~­ :::'a ki:'1 j 2. rjest2.:::.yt ky2.är: r:a isi.l le ~ e: t t o~ursse ~a .

a 1kci _...

-

v:a;-o-a~.;..oJ·e..,., .,_.:::) ;:;:> ......, v -.L

J,.:

,.,.,~;.;,..,a·· W'-'c;.. +

"" imakk"a c::::t; YV -

,ja kc-:ita:l. ousnai sten järjestö

.... C.

o~i:-1

-

.L.

1~.-:::;~·'1+-v::;

. - ..... -":;"......,._ .., .__,-...

~!'>

\.,.· _..,

,....;: ....... ;.: •-.L. J.·!_-C:.

rr.aat..

Sucrr:en suu::--i::. ko:ita:.:::u3-

r:.euvontajä rjes tö , jossa on ~ ä se::-1i~ tä ll ~ ~e:k elltl ~oi~ ~ 36C80 . Hi ::.C\<e.l in r.J.aa::nie sseuraY'!. r..aisosa.ston ensimm2i.seon J OCl-::k"J.r:-:::~an xuulv.i vat S:.gr:e '1'uukka:'1c:r: p tl.21eenj cl:tajana , Elsa :\3 i.::<: ai:'le~: .:;:i.!r :ee rir-2. , :\rmi Vinnasuo rahas-:o;:..io i tajana ja rnui~a jäse::ii:'1~ :-!i2.ja !<ukko~en , :yyl i. Eieppc:nen , 2ilda Vahvase.: ~-cä ( La~m:mn2..ki) , .Sa:!.rr:a

::;~yöne::u;1 in

pe Y'IJ. S"t:e t -::aessa rr..aamiesseuraa H2.rr.2.lä2.n

csastc::1. e.: ~e g0!J. .seud'.ll -=..e vu onr.a 1S38 .

:nu i !..l a va l

ist·J.st:..laL:uu~s i

oma

.

j:.:. '~=:.ar.tui

. ~a~scsas ~ c

.. ~c.n~a

·c:e.:.::-

:.:.a .

co i:'l i::.

osa l ~ i sturnalla r:n mahdall :.:suus !.. i se -:::i ~.:ae.. -:e. i. c·.l.3-:i .:: t ou: -:-.:a:n:ne ja .=uori~taa kurssir. lo;r~ssa ~a.a-:a: o:.;.der: ;:rtls- , :.ait.:J- .~tt mesl:ar:.. -

;liisseen~

:~ . : :. säks i

saanut kotitalousmerk:..n .


13 Naisasastella on k i inteää ooaisuutta mm . kcneita , j oita on lainattu seuran jäse:tille p ient ä maksua vastaan . Vu o:n:'la 1946 · r1an ki tti i n pellavaloukku , peru!'mmyll y peru:1.ajauhon tekoa varten , pyykinpesukone ·ja pyykir. puristinkone . Vuo~~a 1959 os-cet "Li :..:'1 50 hengelle ruoka- ja ka!1vias-:iasto ja kei t~c;..attila . Astias~oa on vuosien mittaan täydennett y ~ankk imal l a lmhvipannu ja v.u.s i a kahvikuppeja 60 paria , ka?lvilusikat ja teräskatti:a kahvin kei ttca varten . Astiaston hanki:ntaa:--1 saimme pientä UVI..lstusta Hik~elin Säästöpankilta ja Etelä - Savo~ Osuuspank i.l ta . Pian nais osaston p erustar:1iscm jtH:.<:een al kaneet sotavuode t hei _:as tuivat osaston toimintaan . ['.~oni ssa as i o i ssa ~o~du ttii :::1 va staamaan ajan haasteisiin . 'foimi~taan sisältyi ~aJ.j on sosiaalista palvelt:.~o im i n t aa .

Vuoden 1945 kokouks essa ol i p biätetty a l o :!. ttae. ompe luil tatoi~i n t a , jos"Sa pöytbikirjassa on seu raavaa : "Ensimmäincr: cmpelu - il.ta pidetään Vuolir.gon hovi ssa . Korvikkee sta pcrit . ...;ävä al i n maksu on 2 mk ja tulee se naisosastoYI kassaan . Lw::-:tavaksi csi teti.i~"L"'l Kodinhoito - opas . " Osaston toimi:nnan ensimmäisc:'lä vuosikymmenenä ;lidetyi stä esitelmäaihe i sta kokouksissa ja o~peluilloissa on täh~~ poi~ ittu muut amia a i heita: ~uorison itsekasvatus .j a seura"'l val i ts(?.mir:cn Kotien ::nerki t ys rait ti usvakau!:lukseYl soon ja la?sL.r:

juurrutta .j a~a ~uori ­

Esitelmä lasten km;_luevä i stä Vakavia ja veivo i t t a v ia sanc j a jokai selle naiselle samal la rohkaistcn mi te::-1 yhtc :!.svoimin vaikeudet voitetaan Kotilied en vaalijan , perheen ä:din , tehtävää nykyisenä vaikeaYla aikana Es i ä i tiemrne ;:i tkälle kehittynyt jäystaito

suur~a

ke~ruu ,

vastuullista

kuclcnta ja viir-

Signe Tuukkasen se.los-tus Hclslr.gissä työtehokurssei!..:a oppim i s~aan työtavoista


14 Joskus myös kansakoululapset olivat kokouksissa mukana esittäen laulua ja lausuntaa. Kos.k enniemen "Vanha Markku" on ollut pidetty runo monissa tilaisuuksissa . Sitä ovat esi ttäneet Laina Hurri ja Lyyli Höl ttä . Neuvoja Alli Hirvonen on esitellyt kotitalouden uusia työvälinei tä ja neuvoja Uuno Laakso on selostanut köyden tekoa. Signe Tuukkasen esityksestä päätettiin ryhtyä hankkimaan varoja kirkon tekstiileihin ja sakaristoa koristaviin esine i s iin . Muiden pitäjäläisten tavoin täälläkin kerättiin sitten pellavia ja villoja, jotka myytiin ja rahat annettiin em . t arkoitukseen. Kevätiltoina tutustuttiin Vuolingon hovin ja Nikaran kartanon kasvihuone- ja puutarhavilje.lyksiin . Ompe1ui1 toihin kokoonnuttiin aluksi 1:<.erran kuukaudessa , myöhemmin kaksikin kertaa kuukaudessa . Ensimmäisinä ompeluseuravuosina ke rättiin villoja, joita kehrättiin ompeluseurassa ja kudottiin sukkia ja l apasia. Hyrssälästä Elsa Liukkonen kävi niitä kaupalla kaupungin torilla ja Otavassa sahan työntekijöille . 1950- luvu.lla pidettiin maamiesseuran kanssa yhteisiä tupailtoja. Talvisina iltoina tehtiin myös rekiretkiä hevosella kulkien aina Ketunniemessä saakka . Kerran siellä oli mukana Mi kkel in Osuusmeijerin edustajana johtaja Toivo Kerkopuhuen maitotalousasioista . Myös Vuolingon kuoro esiintyi Kauko J untusen johdolla. Meijerin puolesta oli tilaisuuteen järjestetty tarjoilua . Paikalliset pankkimiehet olivat tupailloissa ja kokouksissa usein mukana selostaen alaltaan ajankohtaisia asioita . Pank it kustansivat sil loin kahvitarjoilQn . Joskus Osuuspankista oli myös naisia mukana ja silloin he laittoivat tarjoilun . Näin sai kyl än ::1aisväki v iettää vapaata iltaa. Retkei.lyt ovat psa maatalousnai sten virkistystoimintaa. r·1ikkel i n maa- ja koti talousnaisten paikallisjohtokunnan järjestämille retkille on tää.ltäkin osallistuttu. Käynti tehtai ssa ja muissa teollisuuden työpaikoissa avartaa näkemyksiä ja ope~taa · nurisematta tekemään omaa kotoista työtä kotoisessa vmoäristössä . f

-


15 Piharetket ympäristöpitäjien maalaistalojen pihapiiriä katsele maan ovat olleet kiinostavaia. Kesäjuhlaretkillä olemme saaneet katsella kaunista Suomeamme aina pohj oista Lappia myöten. Oma naisosastomme on myös järjestänyt retkiä, joihin on osall istuttu joskus kok o perheenkin voimalla.

Kilpailuihin osallistumisesta Nai sosasto j a sen j äsenet ovat vuosikymmeni en aikana ottaneet osaa Maa- ja kotitalousnaisjärjestön erilaisiin kilpailuihin. Tämä osasto _järjesti 1940- luvulla jäsenilleen pellavan kasvatuskilpailun. Siinä palkittiin pellavan laadun mukaan seuraavat henkilöt: Hilma Hämäläinen I II Toini Himanen III Hilda Vahvaselkä IV Lyyli Riepponen V Signe Tuukkanen Emäntien pellavan ja villan kehruutaitoa koke i ltiin myös omalla kylällä.


16 1950-luvun alussa Vuolingon hovissa kilpailtiin leikkimielisesti silakkalaatikon valmistamisesta ja yhdessä niitä sitten rnaisteltiin. Vuonna 1959 pidetyssä IV!ikkelin maatalousnäyttelyssä oli järjestetty eri kyläosastojen välinen saunavaru.stekilpailu.. Siinä kyläm.'Tie naisosasto onnistui saamaan I palkinnon. Saunavarusteita oli Vuolingon hovista, Salmelasta ja Nikarasta. Samassa näyttelyssä oli kilpailut kotitalouden leivonnaisista, saippuan l"ei tosta ja kukkivista huonekasveista. I II I T

J.

palkinto Fanny Kullberg, ruisleivällään II Sirkka Riepponen, kahvileivät juhlaDövtään II Pirkko Riepponen, kotikeittoinen saippua II Sirkka Riepponen, ku1<kivat huonekasvit ~

J

Vuonna 1961 Itä-Savon maatalousnäyttelyn käsityökilpailuun osallistui tämän osaston jäsenistä Sirkka Riepponen saaden II palkinnon valmistamillaan tytön ja pojan puvuilla ja havaintotyönä häneltä oli sängynpeitto. Vuonna 1975 järjestetyssä valtakunnallisessa pel lavaiset pöytäliinat -kilpailussa sai Sirkka Riepponen I palkinnon, sama työ voitti myös maakunnallise.n kilpailun. Samana vuonna oli r1ikkelissä maatalousnäyttely, jonka yhteydessä järjestettyyn käsityökilpailuun osallistui täältä myös Ulla Riepponen emännän hameella, shaalilla ja myssyllä, saaden jokaisella I palkinnon. Juvan maatalousnäyttelyssä oli esillä mm. kotitalous- ja käsityökilpailun tuloksia. Pöydänkattaus ja välipalakilpailussa sai Sirkka Riepponen I palkinnon ja Ulla Rieppor:e!'l III pal kinnon ja käsityökilpailussa Sirkka Riepponen pöytäliinallaan III palkinr.on.

.

Vuonna 1978 järjestetyssä riepumattojen valtakunnallisessa kil pailussa Pirkko Riepposen matto hyväksyttiin havaintomattojen ryhmään. Sirkka Riepponen valmisti vuoden 1983 maakunnalliseen käsi~yö­ kilpailuun saunatakin ja pyyhe1iinan sekä sängynpeitteen, saaden niillä I palkinnot.


17 Pirkko Riepponen osallistui mattokilpailuun tuvan matollaan ,

joka sijoittui havaintomattojen joukkoon . Tutustuminen kä sityö- ym . näyttelyihin rikastuttaa , kehittää ja tuo vaihtelua arkiseen elämään . Kaiken aineellisen ohella ihminen tarvitsee myös hengelleen ravintoa ja virkistystä elääkseen

tasapainoisesti .

Tämän voisi tulkita myös runoilija H. J . Erkon

sano illa . 11

Kysytte ; miks elokaunokki kasvoi pellon leipäviljahan kyntömies vaik ' ei ois tahtonut ta iva ssinellään se muistuttaa , että on maan päällä muutakin taivahista , pyhää ihanaa , paljon muutakin kuin leipä vaan . 11

Kurssitoiminta Järjestön tehtäviin koulutetut kotitalouskonsulentit ja - neuvojat ovat antaneet opetusta erilaisten kurssien ja esitelmätilaisuuksien muodossa . Neuvoj ien osallistuessa ensimmä i sinä toimintavuosina osaston ko kouksiin havainnollistivat he esitelmiään tuomalla maistiaisia valmistamistaan pula- ajan ruuista ja leipomuksista . Mm . perunaja sienilaatikkoa , perunamämmiä , imellettyä peruna- marjapuuroa , kauraryyniperunarieskaa , kaural eipiä , Liimataisen tarttua ja ruiskakkua maisteltiin neuvoja Alli Hirvosen leipomina . 1940- luvulla saatiin uutta tietoa säilöntäkurssilla , jolloin neuvottiin atamon- liuoksen käyttöä . SamaLla kymmenluvulla olivat myös säilyke - ja si irappikurssi , silliruokien valmistuskurssi , vihannesneuvontakurssi , jollo i n neuvottiin nokkosien käyttöä ja pussiperunan kasvatusta , ruokatalouskurssi ja ohjeita omenapuiden kevätsuojelusta saati in myös sekä syöpäläisten hävittämisneuvontaa koska 1940- luvulla maamme kodeissa (poikkeuksiakin oli ) oli yleisesti jonkin lajin syöpäläisiä kuten torakoita , lutikoita ja täitä . Ensin mainitut asustivat seinän raoissa ja uuni salissa , lutikoita


18

.sissa . ?ääsiäiskcristei ta va l:li s-::et-t i in ,r;.;.c::-~:·w. 1946 :;: i t .:.j2.:'1 maatalous:naisterl yht'2isiin myyjäisii::! !: u:0.~1ar: ·;:uva:!_l2. . .::,u::.~~e

tehtiin höyhenxoristei ta , x repp i:;Japeri.:=ta

:;Jäiisi~1i.s.l i

Lnojc. ja

ra i !'l.J.Oho.laa t ikoi ta . 1·1larjojer. säil öntä <J.:npioimismenetelmä.l .lä ja sie;,iruuat kuu.luivat 1950- luvun t:ot:.. tai:J:J.ce2.l is iin kurs.se ~l:i:: . i960- luvulla i=idettiin ?a~aruoka-, ·.Jo i2.ei.:;:.2 .':nkku-, tuor'::mer.<.!-, o:ner:alohkojer:: UJnpioimis-, ~uustc -, vsrir...tcka ~e. 2 i ~~i.lmy.:kurs.s i se~B. ~oulu1-~cristeiden val:;1istuskurssi , ~ ol loi::: ter:tii:n .jo:J.ll.:e:nkeleit2, tähti2 , li~nun pesi2 ~a ~ 0 uluseppeleitt . ;-:ala - j2. ka2vis:uuat, karjal aiset :;; i irakat, , eriL:i sot p ic1G-::

leip2set ,

K a u~pasienien t~ntemus

pt:ide:rl l2L<:kE:us

~a

sek~ ~ar~a:;:e:n3aide~

ja

o~e~a ­

tuh.olai.st o r ju:nta .

K~. si työkursseja

?~u-:teer.:

.ja pula"fl aikar.a , kur: tarpeellisi.sta käy~tc - .~: 3. vucie vaatteista oli pulaa , järjesti osas~o ~oti~alous~euvo~an 0~~aa ropa~,joiks:. .

pa~jakar:kai sta

Uii.3ista

valr::is"te ttiL"l lol-:eropa -:j

:;~a

vi2.la:·.Jkki t ä yt~eellä 195G- luv·ur.. a::xssa . ICer.gi.stäkiD oli pulaa ja tallukkakurssi k erS.:::i siirtolaislapsil.:..e vaattei "Sa .

jei "La ja

aamutoss~ja

Sukar:

va2.:nistet-:i iD

3i.mre~1 -:.sa:-_o~"tc. -

pai kkau~seed<iD.

:~1y ös

saa-::ii;-, o.'l-

i 94G- l:.nrt:.::. :a.

K2.si työkurs:-:oeilla cr. r:euvottu myös la:npu:'lvarj r)sti:nie;: -:2 ...:.::;.a, rot ":. ir.k i3:o rier. pu:"lor: ta2. ja ro:'1.kkaus ta, j oll o L-: 'Ja.lrr.i s-;:e :-::i i::~ p H:l·~ u teoriakursse i:l..:a .

Cp intoke rto t c·i:n innasta cpintokerhc:oimicr.e~


19 vuoden a i hee na 11 I hmis suh te et e l ä mäome rik kal...\.s 11 • Ka~ -:e na v iime vuotena on opintopiir issä käs i telty aiheita k oti souC.un ja ku"!. t tuurin a l al t a . Lisäksi on o.ll'..lt e si t e l mi U terv c yte c r_ l ii t tyvistä a i heista sekä koti talouden ja p uuta rhan hoi toon li ittyv iä a i ho i t a o::1 käsitelty pi i ~ i ss ä . r·::y ö s k ~-iy t är:r.ö r. ope tusta on ollut eria i heisi l.la k oti talouden ku rs se il.l a .

So s i aal is ta t oimi n t aa Sota-aikana na iso s a sto o sal l is·::~i aj an sane.lemaå.n p al ve lutoimintaa!1 . Erila is ia ke räyks iä 0 !1 järje stetty ka ta str oi'ita pauks i ssa ja j oinak in .vuosin a on 1 2!lete tty joul up al<::e t tej a . Vi i me v uosin a on p idetty torimyyj2 i siä , joiden tuotto on lahjoitettu keh i tysma ide n ihmis t e n aut tamis eks i • .Ä.i ti Te r e san ty öt F.l on t u ettu jä rj e stäm~!ll ä :2::r;na u s - l ouna s j a va l mi stettu l a ppupoi ttei tä .

1980 vietetyn .la pse!·1vuode n kunn i aks i ote ttiir.

osas-co.l .~e

oma kummi l apsi, Le ila Val j a kka f'·::ikkel ir-1 rna a.~ a is!<unna sta ja h än t2. on r.m i s t e t tu erilai sin .lah join j a kartutettu h~'incr. p a nkk i til iääE .

Juhl ien v ie t osta Juhlatila isuuksiak i n en in!1o s tuttu sil l oin t2.1 l ö in j2. rj e s tämä 2~'1 . Naam ie s se uran juh.l ie s ~a vu or.na 1959 5G - vuot i ~tai valtaa n j:..i"ll i t ti in samassa y htey des sä ::1a i .so s a s to:'1 20-"'v'l)_c t i.sj uhlaa o ike i n k aks i p äi v&ä . s u·~rc-J.r.ta ir,a vie te tt iin y l ei sö ju~1 laa sut.: remmalla joukoll a ja s euraavana il tana jäsenet piti v2t r ä lipp L~i i siä p t i vä.l l i sin e e n. J~'1.lan ta rj oilur. jä rj estäm i s e ssä nai so s a s toa a v:..J_sti k oti talous ;:ouvoja _.u.nEa- L ii sa <T:xvonen . !·~i~-<a rar. r:·'anry - em~!:::·-r-t G. oli .luvar.:n:...tt valmis t aa j uhl aj :...tomak s:i. sa~ti a . ~ 2.n e ht i valrn is t a 2. :::1al taa tk in , mutta sair'a stuttuaar: jäi j-:.thla sal:t .i te:-\. e r:J~:~t tL"i . 40- vuoti s taiva l ta j-xl.li t ti in ke.ur:i ina k 2 säkuiser::.a sl..ill:'1unta i::Ja vu.onna '978 . J'.J.:lla{la ~·::. a uC. en pi ti ki ri<x oher r a Saka ri. ~ev onen ,


20 juhlapuhujana oli johtaja Seppo Kauppila.

Vuoli~gon

sekakuoro

lauloi Kauko J.....:.::1tusen johdolla ja :L...yyli Höl t-:2. esitti "?eri::1teise!': esitettiin

~Zatri Pu.l~:-z::sen

kirjoittama näyte.lm2. "GmpeLJ.L:. -:a l-;:o"ti-

r·!aiso.sa.s-ton toimihe::1kilöi.lle ei ole jae-t-tu ar:siomeri:kej2~, 0::1 rit-;:.y toi:nimaa:r:. samanar.Joi.si:J.a osastor:. riv!.j2.se::.. :.e-~ :,Ce~ker.:.. ':'alvisodar: p3.ät-tymiser: ::n"'l.istoju.hla järjestet-ciir..

Jub2.apuheen tilaisuudessa piti

pro~.esscri ~rk.ki

\'l...l.O:::'l::"la

~y­

·;920.

Huol<u::::c..

Hycs ::1ui ta j±lava:npia tilaisw..J.<:..sia o:::1 c.sas-::or, 3oimL'1ta-ai.ka:::1a .järjestetty aina tarpeeYJ. vaatiessa.

>Iikkelir: maamiesseuran naisosasto::1 hetkell~ v. 1984

jo:t:.tok:..:.n-:aa~

kuuluvat -:äl.li:i

r9.:iastonhoi taj ar:a, Kaija L iukkone:J. si.t.-:ee rir:.ä ja 2 i rkl-:a .:-c. . e-::no::-~er: .?'J....~eenj oj_tajar:.a. ~U:::\:-l:.aptL"l.eer.j ol: tajaksi or:. val i tt--.;, S igr:.e '=''-'-~..t.l-:kane?:"l.

toi::>i::o.eet seuraavat he:.--I~ilct: ?.uotsa.lainer:, Hi.lkka Vakkils.i~·le:'1, P.iitta-Lee::"a Jar:tu."le~:, . A~li Eirvo:;.e::1, Kertt;J. .Si?lvor:er.:, Sylvi FL1a::aa, ?ir~}co ?.ieppo:::.e~~, ':e2.~tt-:..~ Fakarinen, Anna-~iisa Juvonen, Ritva Kangasniemi, Aur:e R~ssar:en, ?:.ai~a .3a.lor..erl ja Leena Torssoner::..


21 ~~\A.TALOUSKERHON -

ÄH KcPJ10N TOH11INI'A

;vTaa talousk erho on kan sa i nväl ine n järj estö , Jolla on yhteistä t oimi n taa eri ma i den välill ä . Kerh o on peru s t ettu alunperi:1 maalai s katien nuo ria varten , sen t arkoi tukser.a ol i h:asvattaa nuorten ki innotusta maanviljelyyn, varsink i n v ihanneska svien viljelyyn j a käyttöön, joka aikai sempina vuo si~a oli hyvin vähä istä. ;'lyöhemm i n mukaan alkoi liittyä myös asutuskeskusten nuoria ja to iminta s ai uusia haa roj a mm. ko tital ous ja kä~ ityöt , joissa molemmissa on järjestetty kurssej a ja kilpail uja kerholai s ille . Kerhon :1.imi muutetti in 4H kerhoksi , joka m:.wdostuu ·~ eljästä p e rusasia sta , jotka ovat : h arkinta, ~larjaanr:u s , hyvinvointi ja hyvy :l~; .

Vuo.lL1.gon alueelle on maa talouskerho pe rust ettu 1 ·1.) .• 1965 . K oko~s o1i Vuo1ingo~ kou lulla, jossa muka:1a oli 14 kerhol aista Osmo Rieppose:r. toimie s s a puheenjohtajana ja Kari Vähvaselän sihtee rinä. J äsenmaksua kannetti in 1 mk/henkilö . Kerhon t oimintaan kuu~ u i viha~ne spalstoj en ja ma rjavilj elmien l i säksi muutak i n toimin taa . Kesäisin tehtiin retkiä mm. Korpi järven ja Hauk ilammeD rannoille, unohduttiinpa e räällä retkellä katselemaan a uringonn ousuak in. Talvis L1. oli ohjelmassa hiihtokilpailuja . :<:e rholla oli myös jal kapallojo~ kkuc , jossa pelasiva t A :~rt ti Li ukkone n , f•Iart ti Tuhka l a inen , Osmo Riepponen , Teuvo Vahvasolkä , Pentt i Vahv aselk& ja kaptee-r~ i r:a Kari Va hvasel k ä . !'jaapurikerhoja vastaan pc lattii~ v3.iht·:::lev3.l1a rJenes-::yksellä . Illanvietot ke räsivät yle isöä runsaas ti Vuol ingon koulul le . Varoja kerholle h~~ i t tiin ka ~~uarpajaisill a ja tarjo i lull a , j oh on kuului kahvi, mehu ja pulla , joka lcivott iirl kerholai s t en kotona . Joro isissa jä!'j estetti i : l p iirL1 l<erhok isat v . '1955 . Vuoli::-1gol ta :"!ii.!'lin osall is t u i vii ~~i kerholaiGta . IV !)alkinto sijalle pää si Ant t i Liukk on e ~l k arj ap olkukilpäil":.J.ssa . Kerhor: poj at o sallistuivat rny.::i s

m oott ori ~mhaku rs si ll e.


22 Vuonna 1966 oli ohjelmassa pi täj i en väl i nen h iihtokilpailu , jossa viestihiihdon voitti ~,.I ikkeli n mlk : n ,joukkue, siinä ~iih ­ tivät Soili Valkoner. , Kari Vahvaselkä , Pentt::_ Va."lvasel kä ja Unto Vahvaselkä. "Kerh '.Jn tilaisuudet pidettiiYl yleensä Vuol ingor~ koululla . Henkilövaihdoksiakir. tehtiin puheenjohtajan ja siht eeri~ paikalla eri vuosina . Vilkkaampaa toimintaa oli vielä V l.lOrJ!a 1967 , jolloin järjestettiin vielä elokuvail"':a , su1.m.r~i sttts ki l pai l'..l , ranta retk i ja pikkujoulu. Tämän vuoden j2.lkee?:1 o.sa kerr~ olai ­ s i sta luopui kerho s ta op iskelun takia ja alkoi ~il ~ai sal on k aus i. Työtä te:'lt iin vihannespal .stoilla ja marjavil jelmillä , mutta varsinaisia kokoont~~isia ei oll ut. Uudelleen kerho heräsi eloon 1970- luvun alussa . Per~stettiin Korp ikosken 4H kerho , joh0n osalli stui 13 kerholcista . Ke rho kokoon tui noin kerran kuuss a vuoroin ku~1kin ker~ola isen totona. Ohjelma oli vaihtele vaa , käpyjä kerät tiin metsästä j -:Jul·-..!.koristeita varten, myö s pääsiäistiput valmist -:;.ivat illan mittaa:1. Len topallon pelaami~"l.er: kuulu i myös ohj elrnaa::-1 . LaUJ.."!linmäessä .järjestettiin leivontak~rssi , jossa 'iralmis"tettiin leivor.:.r..aisia 4H piiri:'l t ilaisuuteen . So i xkale.~~ koulul l a :;> i de t:;l l ä voil eipäkurssilla ol i tääl ta mukana kaksi kerho:!..aista . Kesäis in kuului kerhon ohjelmaar: luontopoll<:.'...;., jo::: sa ::--~uore t s ai,... .. vat te s~ata tietoj a an luon toon liittyv i s s~ asiois sa . .:>eppasee::J. kokoon:'l'~ttii:::-1 kesätempauksen merkeissä . Var.J:er.nat ol i haaste-:tL:;. lentopallo- ::>ttelu·.m k erholaisia va s-:aan , lisäksi oli pussijuoksuki lpailu . Kerholaiset ~uol ehti vat tarjoilusta jo~on kuulu i kahvia , simaa , ~unkkeja ja g rillimakka raa . Naruamppeleita valmistui

y~dessä

k erhoillassa.

Lanno i tesäkl~ejä ovat ke:'holaiset 1<e rmneet t::.sear:.a ~.ru otena . :l. ul i ja .Jari Sepp ~:te:'l s ekä Heik..'.ci Val.jakka ova-: päässeet pal::{il!:loille asti sä~ki en ke r~ussa . Juvan maat al ous~äyttelTG tästä kerhosta . ).hka rir..a tyttö jä.

ker~ol ai s i na

valmistustöi~i~

osalli s tui

kol~e

po i kaa

on palkittu viireill2. ?arikkala.'l t i2.an Ki,ertope.lki.r:.to o:'l ollut kaksi kertaa ~;:e r~l0:11.l11e alue ella.


23 Ensimmäi sen kerran i\uli , !'1arja j a .S inikka l.iepp:) sella ja t oisen kerran He ikki , Lcer.a ja Eila Valjakalla. '.:'e urasvasikkakilpa ilussa o:r1 ~leikl(i Valjakka saa::1ut I palkinnon ja Eila Valjakka I I I pal kinr. or~ . Ker~'l.o.r-. ketju vasi ka·~

·v;,J.o:8na 1980 . er~s imäinen

I...etan on saanut hal tuu."1sa =-:eikki Valjakka Ke tj ua or: edelleer_ ja-:kettu luo•.rL)_ttarr:alla LGtan

vasiklca I'Jetta Tuula

l"<Iar~t isell e

:-:ietasee::1 v. 1982 .

Kerhovasikka Va sikka a::.tnetaan pl k~io ksi a·'l.sioi tuneelle ke r:tolai selle no i ~1 lcuu.lmuderl ikäi senä . Ku:r: vas ikka kasvaa l ehmäksi luovutetaan ser: er:simäine::1 lehmävasikka -:aas eteenpiii.n seuraavalle kerho la isel.l e . J. os l el·:.mt!.. ei j os tair~ .syy s ti3. 0~1::-li~; tu :90ikie1aan l erunä va sikkaa ~ ii~ k etj u katkeaa . Käsi työ innostustaJ.t:in 0::1 ollut ker21on aL.1eella . Ulla Eiep-?o·!len on saar:ut I pal kin·~ on v-,;rökil pailussa ~a samassa kilpa ilussa s ai Leena Valjakka nuo ror:-'lpien s arjas.sa I l i palkinno:1. Tilkku.työki lpailussa Leer..a Val~akka o:: saa:'l.ut I palkin;-wn piiri -::as ol2.~ ja val tn.l<un~al lis es sa kilpai lus sa tuli 10 . sija . 'l.:ccna oE saa::1ut täytettävti st2. kansi osta a ihee::1aar:. e ri m9..akuntier: ruokia S L'1i:1auhakilpailur: I I p a.l:ki:nnon. Kurpi tsanv i ljelykilpailuu."1 ova-: l<e rholai .st myös ir:r:olla osall istu.neet , mutta pall<i~tos ij oille e i ole y.ll c:-::ty. Kerho::1euvoj i !'la o'Jat olleet nä i del1 to imi:::T:.:avi.J.os ien aikarw. Seppo Sormunen , A.r: tti fi..;J.ottLw:n , :<::ari Kurk i, Aino Hirvor:en ja ~·1Iarja P ulk1~in en .

Lc·- kerhon toiminta on taas tLUlä kertaa aika vähäistä , mutta tovottavast i tuleva isuus tuo mu·~anaa::"l uusia ke rh o.!.ais ia ja uu·tta i:-E'los tusta kc:r:h otyöl~ö!l.


r

1

0

----n

(

1

L:,. o

1 o Xalahaavi

2.

~y sä

3.

I.,iiste kat i ska~1 kaav i o~uva

ne k iinnit ett ii~ järve ~ pohja a~. Li istee t siC!.o t ti ir:. !:oi ~..71-AV i t ::o U. .la y~_tee~o Kalat ot et~ iin ~y ydyk sest ~ ~aav i lla • ~a

...l •

~..2. ~~me r~a


25

Onkea varten tarvitaan vapa, siima, koukku, pai no ja koho.

Atrain

Tuulastuksessa tarvitaan atrainta, jolla i 'skettiin kalan niskaan. Atrain on kiinnitetty 2 - 3 m pituiseen varteen. Tuulastus tapahtui veneestä käs in. Kalastaja seisoi veneen kokassa ja tähysteli järven pohjaa. Peränpitäjä sauvoi hitaasti ja mahdollisimman äänettömästi.


26 K.~ LAST':ST OD1I1·J~A

Vuol ingolla on ollut kau-cta ai:zo jen hyvät r.:ahC:olli. suud e-:; k a l3.stu.l<:: se:n h arjo'.. t tamis een , sillä onhan tällä al'.leelle. ~Zo r? i.j 2rvi , : soPie ~i Vuo~inko , Alainen ja Kaihlajärvi sekä lacrme~ : 2aukile.~pi , Äo rp i.lar.1p i

j c.

S2.:t:.ki:Lä~1.la.G1p i.

~2.

.

r.u:-<::kelin Pitäjänhist orian mukae.n on olemassa

as iak ir ~s.!':l air~ i~·lta

vu o-

de lta ~5 56 jonka mukaan :-<.:i rkonkyl än pohjoi s::;uolell:s. ki er".::ele vä Siekkilän-, Panka-, Hanhi -, :i.ouhia.l an-, Tenholan-, ;:;:.ck1<.e.lan-, Saksa· la!:ljoki on ollut hyvä kalapai kka . Siihe n kerr~t-:i i n ~ .eväi si~ ::lO'...lSse.en

!"1~'1. sa as ti.

lar.:r:.aa , s äyr:.ävää ,ja mLi.u-':a pier.-::ä kalaa .

':'ämä alk:...:.-

osa s~aar..

:-!e ilaj oeksi kutsuttu j oki s aa ali;:un sa 'Iuolink cjärvi in salmen kautta liittyvästä Alaisesta . ~Jä issS. Vuolink ojärvissä ,ja AJ..a i sessa on vedenpinta noi~a aikoina ollut huomattavas~i ko r kea.r:Jma.lla r.yky j_stä ja tämä hyvänä ka lapai kkana k:::lhdc-ksalla eri n.imel.l ä turi1e t · t u joki on ollut myö s ru.Yls asveti sempi kuin r:yky isir: ,

j ote::J. hyv2r:. i\ala.:>3.i1G3.n ·:n a i ne voi tane e ulottaa ko skemaan Vuo2.inko.järvi2.kin , jci s:

on. aikoinaan o.l.l ut myö s muikkua ja lahnaa , jotka nykyi s:.n ova t e.i va~ väh issä .

?ie ~-:teen

Vuolinkocn

o~.e....'l

kautta laskeva:!

Haul~i :;.amr:Ier..

r:imi

vi it taa sieltä aikoinaan s3.atuihin ~y viin haukisaalii sii::J. . Alueen suurin järvi ~orpij ärvi on vie l2. :1.ykyisinkir: ".::'.1r:.nettu l:yv2l a .a tui se s ta r.nlik:-{ukar..na staan. !\:1!"'~ :n e-:: sä styks e~

merk itys elinkeinona vähe::ti :naanviljelyksen

~2.

ka rj anho id on yl eistye ssä , säily tti kal astu s ~ä rke ~n pai kkans a vi e! ~ ..... 1900-1 UV'J.lle as ~J.. . Kalastusta ha rjoi tett~ in ah~e rast i ja talci2 s2. oli yleens äkL-:t run saa sti kala~-:tpyydyksi2. . E.sim . ?arikka l a:'1 tal o:::sa v . 1901 pide tyT. p e runkirjoitW<sen ~ukaar.. on ollut ka2.astukseer: li ittyvää irtaimist oa seu raavasti: 1 nuotta köy si~een , 1 samoin ?ienemp i,

100 verkkoa , 100 r.r sää , koukku ja ? venettä i soja , 4 samoin pie::te mpiä , 1 va!'.....~a 9 .jäätduraa. Tämä ~il a harjo i -::;ti kalastusta

~OT?ijä rve l l~~

j;3.

mycs Puular: p uolel -

la syksyisin S2.kkisalo'::i vesillä ja xalam iehet o liv::lt H~ ~äl~is en SäkkL sal o - nim isess~ talossa .

~ ortt 2er :. a


2'1

Kalas tu skunta . Vuonr:.ä 1951 voimaantullut Kalastuslaki vaikut ti ·::ie ter.:ki:r.:. myö s meidän kyl.äkuntaamme . Onhan l\yl E( kosketu:-<::sis ~.:a 'J.sc;- isiin j2.rviin ja l"'alastusmahdoll isuutta on kor:.talaisesti . ~ril{o i.sta uudessa laissa on määräys , joka v e lvo itti kalavedenomi sta jat järja stäyty mään kalastu s kunniksi. Kyl ~lk u::-!ta::un e a lueese en kuuluu u ::;ci ta jako- · kuntia , joilla läbe::; kaikilla on oma kalaE;tuskur:ta . Kd:o!'1ai:suutena kuuluu kyl~"1 aluee seen Sal menkylän lwla.stuskunta , jolla on ves ialuetta Ko rp ijärve ssä , Vuol i~go:n järvL;sä sek&.i Haukilarnmessa . Seuraavassa lyhy t selostus t2.mi:in kal as -L uskunr~an . va iheista . Kal as tu skunnan pe rustava. kol<ous pide"':t iin h ci::1äkuun 29. päivär.:.ä 1954 \fuo.lingon koulul.la . Kokouksen oli kutsur.-:.;:t l;:oolle lehti ilmoi t·.J.k s ell a opettaja Antti Höl tti:l , joka oli mälirt~tty huoleht i maan kalastu sku:::'ltien p erustamises ta ku:r:1a~1 a luacl13. . Ko koukse n puheenjohtajana ~ oimi Kalle Hiep~) on on ja pöyt P.~:{irj an ki rj oitti Erxk i J;~uinonen . Kokou s hyväksyi kala.s tuskur2-:1an sääEnöt .sekä va1 i ts i eT:simäi sen johtokun:na~'1 , johon t"J.li vat : e sirni e~eksi !\all e RiesYp onen , sihtee riksi Srkki :'.1uino!·le::l sek2 rEu ik s i joi1 ~~ ukun::1an j äseniksi Adi Pa s ti::1en, Paavo Hie p pone ~ ja Jussi Riepponen . p erustuu yks ikk.öjakoon , jo i ta l<alastusktlm:.an jäsenille lasketaan k:.mki ~ om i stamat: Claap inta- alan mJJ<aan . Salmenkylärl kala stuskt:.::-rnan omi s taElan vesi alue e~ kok o yks ikl~öm ä~ rii o:'1. 200 , ,josta j äsun il.le on jac ~tu 190 . Lo?u.Je,; 1 D yk s ikk8L:: on kalas tuskunnan p äätöks elle:. mahd o.ll i suus myydt. ulk opuolis ille vuo.s i t tain. Yksikö istä , niin jiiser.il ~i:i , ku in ull<opuol isil takir: , kar:netaar. maksu , jonk.a s uu.ru:.;_den lw.la stus kur:nan ~~ok ous vuos i tt.e. in m6.ärää . Ker-ty:'1eet varat on j oJ..<~ s eenk in kai i'~ki ki::iytotty kalar: istutus toimi in. ~<a.l astusoik eus

;{a.lavesien hoitoto imi sta voida a:~l main i ta Korpi j~~ rve:n Ko stinla11teo!1 1 i i ttyvän kahden salmen , Se lk.~salr:1 en ja PienonsalF.ien perkaukset , j oil la toimenpitc illij on oll ut tark oitus ~aran ·taa Kes ti nla hden vesi ole suh tei ta ja kal oj en p~~syä kutup aikoill e . ~ ienis almi ka iKal.a2t1..w ka ive"t'.J.ista v'äyli. s sä ja r.ii der. ~mualue il.la kielle t-:iin . Kala s t't.wk:..tr..ta on rnor.eer: otteeseen joi.J.tu~ut ·v uosien aika:~1a otta:ma a~ kan~aa ja osallistumaan ne·u vo U.,el uPL in , joita on ai heuttanut Ko :ep ij ti:t"'!e ·::-~ ve ~-; ialue en 11 ikuir.wn kysymy s " s i i ti=.i, e1il lä lw rkeudella ves i oli si s ~L8.nnö st olyt oirne:'1pi te illi::i järvessä pyri t Uiv~i p i t i=i.:n2än . :s~~ il ai sista n :.fKemy k~;is tä ja


28

toisistaan poikkeavista :nieli;::>i teistä johtuer: ei veden korkeuder... ·:asolle ole tähän päivään mennessä voit--.: saada Vesioi:-<:euder::. vahvis-:usta. KalastuskuYJ.ta, virallisesti järjestäytyneer::ä yhteisönä~ valvco sääntöjer:sä mukaan ja lain määräyksiä nouda-ttaen, l-::a.2-as"'~uksen {larjoi ttamista vesial~eillaan. Samalla kalastusk...L.'1ta huole:b..tii tarpeellisiksi katsomistaan kalavesien hoitctoimista, kalojen istutuksista ja mahdollisesti tarvittavista rauhoitustoimer.piteistä. Se pitä~ myös edustajiensa välityksellä yhteyttä muihin a.:a:n .järjestöihin. Tietenkin kaikki ne tehtäv2.t, joi ta kalas-:uskunta joutuu hoitamaan, antaa myös omar: lisätyönsä ja tuo monenlaista "paperisotaa". Salmenky.lär: kalastuskunta on f<1ikke.l in läänin Jl1aatal.ouskeskukser: jäsen. Kalastusku:"l.nan johtok-untaan kuuluu tällä hetkellä (2.1,..-84) seuraava-: henkilöt, esimies Olavi P.iepponer:, varaesi::lies ?entti Seppäner., sihteeri-rahastonhoitaja Tauno Riep?onen sekä muina jäseninä Matti Pastinen ja Kalevi Salo.


29 ~·1ETSASTYSTOit1IN'TA

Kansanrunois sa kuva ta a~i v är ikkäästi mo t sänk tivi jä~1 el 2.m2. 2.. r·: Jets.ol a ssa vaikut t ivat monet haltij a t , jo i sta tärkei~piä olivat 'l'ap io j a Niel i kki. Näil tä a no ttiir: p yynt ionne a e .sim nä in : Saa ta sille s aarekkee.lle , s ille kummulle kul eta , josta :.;aal is saataisiin, elon toimi tuotaisiir- . Ivlyös me ts äs t yk sen ta.loudell is"". . a merkity stti ko r ostetaan kansan runoi ssa 11 suurena elinkeinona" joka suvun syötti , heim on juotti , e sivanhemmat e lätti. oli vapaitten miesten jalo ammatt i . Ailw i~aa.!l. o:a mets ästy s y hde ssä kal a stukse n k anssa ollut kansan pä2.el inke ino, Savossa paLkoin vielä 1 600 - j a 1700-luvu.i lla.

~'1etsä sty s

Ne me ts2.stystavat ja ,? yyntivälineet , j otka ovat olle et k äy tö ssä myös näillä Vuoling on seuduilla . Vanhimpia p yynt itapoja ovat ol l e et : Hautame ts äs t ys , jossa maahan kaive ttu l<.:uop pa :i)e i tett iin risu i lla ja t urpe illa n iin ette i el ä i:rt ~'1i i tä ~lU or:naru:ut vaar: putos i siihen. lf:a a stoon rakennetut a i tauk set , joiden avulla kylänvä en voimin aj ett iin hi r v ii:i ta i p euroj a jyrkä.~1 te r=l t bi a las ta i saati in n e vahvaa.!l. aitauk see n , j o.sta .!l.e v oi tii:1 pyydy s -t.liä. 1800-l u vun puoli väl i.s sä tul ivat me tsästy s k S.ytö s.sä yl eis iksi, aluksi suustalada ttavat ja p iilukko iset ruuti a see t, j o i s ta ovat vähi -~ell en k eh ittyneet r:ykya i kai set me tsästysaseet . Aseid en k orj au~ si a tek ivät muutama t ta i tavat k yl ä sep U·t . V\.J.oling o~~ alueel1a S al me nkylä s ~~ä Pari kka lar.. talossa seppärrä toiminut J uho Juhanpo ika Hi e pp o:!1e~1 ( s . 'i8 j2 k. 1900 ) ko r ja'lli p al jon y mp är istön metsästäjien as e i ta . Ku;! seppli oli koke i.llut ase i don t oimintaa p aj a n li=.i.hell ä o.lle ider: , r:y t j o ;_:J ure ttuj on riih er~ ja h einäladon sei!li in, o.livat n äide!1 r akennusten se inät täynnä hau.1 ier.:. ja luotien jälkiä , r:1uJ_;ta pa ja~ soini L'1 ei o.llut ammuttu .


Ketun metsästäjä ja lippusiima, joka on kiinnitetty puihin ja pensaisiin

~.. ~--····· ....· ..

•.

" :·····

... 'k_ i......... ..· · ~·· .... . '!"J. .. .

.. ...... ........ ..

·.-....(

:'

:i

r:.

. . ..... .·

Ketun l ippusiima kierretään ketun oletetun makuupaikan ympäri lle ja metsästäjät asettuvat siiman varteen.


31 Ketun lippusiima Ketun lippusiima valmistettiin siten, että vahvaan kalastajalankaan kiinnitettiin toisesta päästään yleensä punaiseksi värjättyjä 20-30 sm pitkiä kangassuikaleita 1-2 m:n välein. Pituutta siimalla oli 1- 2 km. Sitä säilytettiin kahdella tai kolmella kelalla. Kun oli löydetty ketun jäljet talvella l umen aikana, kierrettiin olete tun makuupaikan ympäri ja jos kettu jäi rinkiin laitettiin lippusiima ketun makuupaikan ympärille ki innittäen puihin ja pensaisiin, niin korkealle maasta, että lippujen alakärki ei mi ssään tapauksessa ollut ylempänä kuin 10 sm lumen pinnasta. Sitten toinen metsästäjä asettui siiman varteen odottamaan tuulen alapuolelle toisen mennessä herättämään ketun liikkeelle. Kun kettu, joka ei uskaltanut mennä siiman yli kierteli ympäri, sai jompikumpi me tsästäjistä sen usein ammutuksi. Joskus kettu kyllä loikkasi siiman yli tai saattoi mennä alitsekin ja pääsi siten pakoon, eikä kerran siimasta paennut kettu tahtonut enää myöhemminkään siinä pysyä.

Erilai sia ke i hään kä.r kiä

~

.1


32 Ketun haaskalta ampumista on myös harjoitettu. Haaska eli syötti asetetaan sop ivan ampumamatkan päähän jostakin syrjäisestä saunasta tai riihestä. Kun kettu on alkanut käydä haaskalla , aloitetaan vahtiminen mieluummin kuutamoöinä asettumalla sa unaan tai riiheen niin , että voidaan ampua jostakin atlliosta . Tämä pyyntitapa vaatii tottumusta, äärimmäistä varovaisuutta ja kärsiväll isyyttä.

·~ -=--~ .:=-'~---:-~: .· ·t e~~==~ _...

~ 3:~·=---: - ··;:...~

:;-;.-,. - -

1~

-

-~

--

Kettuja ammuttii!'l haaskalta kuutamoisina talviöinä


33 Metsoja ja teeriä ammuttiin koiran haukusta . Kun koira haukkui maasta puuhun l .e ntänyttä lint ua , kiinni ttäen sen huomion its eensä , metsästäjä saattoi h iipiä ampumahollille . Metsoja ammuttiin myös syksyisi n , niiden ruokaillessa syömällä . haapojen lehtiä . Kun tyynenä il tana tai aamuna kuuli metson ol e ~ van haavassa , joskus hyvi nkin kaukana , saattoi kulua aikaa tunti ja ylikin ennenkuin pääs i ampumaan. Usein siinä joutui hiip iessään seisomaan yhdellä jalalla liikkumatta , kun metso lopett i syöntinsä ja kuunteli . Teeriä kuvilta metsästettäessä nostettiin aamulla aikaisin riu'ulla kankaasta teh tyjä sahajauholla tms täytettyj ä teeren kuvia mäntyihin tai koivuihin hyvin näkyville. Ampuja odotti kojussa kuvien lähellä ja kutsui teerien ääntä matkimalla lintuja , joita ympäristö ssä kiertelevä apumies ajeli liikkeelle . Parhaat paikat olivat metsäiset mäet , soiden keskellä olevat metsäsaarekkeet ja järvien saaret ja niemet . Paikannimi Lintkojun mäki Parikkalan tilan maalla •

. . _,_~.;" ...

Hautametsästyksessä maahan kaivettiin kuoppa , joka peitett iin ri suilla ja turpeilla.


34

1.

Erilaisia pyyntiv채l ineit채

2.

1. Loukku suurel le mets채r ii s talle 2 . Teerenkuva 3. An sat eli rihma s et 4 . Vi pua n sa


35

J 채n iks i 채 on rnets채st etty mm. j채nislangan j a - loukun avulla.


36

Käpälälauta Kettu jäi etukäpäl äs tään kiinni lautaan veistettyyn loveen, kun se tavoitti terävään päähä~ lai tettua syöttiä.

Ketunraudat


37 Vielä s otavuosina 1939-1 944 oli metsästyksel lä jonki nverran merk itystä ruokataloudessa , . kun rii staa voitiin k äyttää n iukkojen elint a rvikkeiden lisänä . Ri is ta oli näi :-1~~ a ikoi~~1a hyvässä h innas sa, !1iin e ttä yhdellä t e crellä t ai j2nik s ellä sai samanverran hintaa mitä miehen päiväansi o oli e sim. me ts ätö is sU. Ampumatarvikkei sta oli kovc puute sodan t akia . ~aulik on p anok s et l adatti in suurelta osin kot ona. Ruutia kyllä sai osto.luvilla , samoin na.l J.eja , mutta hauleja ja hy.lsyjä os-:::etta e ssa piti viedä kauppaa ly ijy- ja messinkiromua . f"<iikkelin kaupun g i s s a oli r.ahkoj er, ja :cii .s"can osta jia , jo·t:ka ostivat maala isten tuomat rii staeläimet sekä nal'!at . Samo ille ostaj i l le kelp asi va t myö s ko t ona teura stettv.jen kot icl Eintc1: na hat , lehmien ja he vosten hänttij ouhe t ja sian harj akse t. Osta jia ol ivat mm . Ki vika ri , Rahikai nen ja Na:hka - fvlar..n i nen . r-t:e tsäs tykse ssä käy te tyt koirat ol ivat E:nemmä Yl tai vähemmän se karo tuisi a , mutta ni idcm t al ojcn k oirat, jo issa harjoitettiin me tsästystä kehittyivät varsinaisiksi ylei sko i r iksi , jotka haukkuivat ka i k k i elä ime t aina h i irestä hirveen . Tälla ine n koir.;1 vai stos i he ti me tsään mentyä , mi tä r iistaa mc: tsäs tä J~i halusi c:tmpua, se saatt oi t arj ota oravaa aluksi mutta jos mets~ s t äjä e i oravaa a mpur:ut ja k ielsi ko i raa sitä h a ukkumasta , se alko i het i etsiä muuta rii s t aa, eikä sinä piii vänä e:r1W:i oravia haukkunu t, vai kka ni itti oli s i ollu tk in . Sitte n taa s hyvinä oravavuosina koi ra luvan saatuaan e ts i i0- 20 oravaa pä ivässä .


.38

Tämä aukko

n.

0

20

cm

2 kg Paino

0

Raudat laitetaan~ tähän

0 Tästä aukosta laitetaan rauaat ketun jäljen alle . Puukolla

0

VUollaan jälki ohueksi .

Peitetää~

0

0

Ketu.'1 jäljet

Neliskanttinen jälki niin ettei kettu sitä huomaa .


39 Ketun rautapyynti

Tämä kaikki sai alkunsa noin 30 vuotta s i tten . Kettuja oli a ika paljon ja yritin pyytää niitä , mutta jäin aina toiseks i. Minulla ol i kolmet ketun raudat . Ei s iinä autta nu t kuusen eikä katajan havuilla savus tam i nen vaan kettu löysi rautani niin kauan kunnes? Ol t iin Mikkelissä Paloaseman päivystyshuoneessa ja s i ell ä neuvo i eräs kaveri , että kun teet kuten neuvotaan n iin kyllä saat . Kerää kuusen pihkaa ja l a ita vettä ja pihka pataan .

Keitä kunnes

p ihka sulaa . Ota no i n 20 sentt i s i ä päretikkuja ja kasta s iinä pihkassa to i sta päätä niinkuin kyntt ilan tek i jä ~ Kutunenna raudat

vaikka tuvan uuni ssa kun uuni on lämmitetty ja hiilet vedetty hellaan . Sivele s i llä pihkatikulla rautoja niin että n ii stä tulee ku in l akattuja . P idä hohtim ille ette i sormet pala . Paljain käsin niihin e i saa ko skeakkaan vaan t äytyy olla sarkakintaat . Si tten otetti i n no in 30 sm pitkä j a 15 sm l eveä l auta josta t ehdään ~ tämän mallinen . Leveä pää p itää olla ohut ja veitsen terävä . Si tten tarvitaan l e ikkuuvei ts i.

Mi nä kuljin Otavan Sahalle me il tä suoraa n , matkaa yhtäänne päin noin 5 , 5 km ja sil tä väliltä niitä aina vaan riitti . Paras talven tulos oli 18 kettua . Si ellä missä ei ollut latua piti h iihtää päin kebL~ jälkiä ja laittaa raudat jälkien alle ja tulla samaa latua takaisin . Latu p iti pe ittää ensin suksella ja s i tten oli no in 40-50 sm : n kokoinen vanerilevy , jolla heitetti in lunta ladun päälle , että saatiin lumisade . Raudat piti käydä kokema ssa vähintään kerran pä ivässä , mutta kun menin aamulla tö i h in ja tulin ill all a pois , n iin ne tul i koettua kaks i kertaa päivässä . Kettu jäi aina etujalastaan no in 5 sm rautojen sisäpuolelle . Yhtään ei päässyt karkuun . Minulla oli to i nen sauva koivusta tehty vähän painavampi ja kun ketl.U1 tavoitti , joka oli to i sinaan kovan ja hikisen työn takana ja sa i vähän l yötyä s i tä n iin se melkein aina kääntyi päin ja otti sen kevyemmän sauvan suuhunsa . Nyt voi sillä painavalla sauvalla sen nulcuttaa ja ottaa sen pää polvien väliin ja lyödä siihen neljän tuuman naula otsaan . Pimeän aikaan piti olla myrskylyhty , että näki kulkea .


40 1 ...

- • ......, .;uc.J.u:gon r:.,ra•• r y

~-.:e ts ä

s tyk s e:n :n er~d t ys vä h e n i vu o si vt:.ode:. -ta, ku:n.r:es h i r v i kar:: nar: .lisä än tye s sä v oinakka a sti 196 0- l uvul ta alkae r. , t -uli a je:r:koh t ais e ksi p ääa s i as s a hi rve nme t säs tyk s e n h o i ta~ i sek s i oman a lueer: vo i n i :n , metsä s t y s seura:r. p e rus taminen my ö s Vu ol ing on alu e elle . 2 1 . ·10 . ; 975 p ide t t iin metsäs t y sse ura n n e r us t ava k okous L a~::n i.r.. ­ mäen talos s a . r-.re t.s ä s ty s s eu ran t ul tua n a1n p e ruste t uks i ja me rki tyksi yhd i s tysr e k i s te r iin tuli se n r.ime k si Vuolir.gcr. Er ä ry .

?e rJstava n kokoukse:r. pöytä~ i rjas sa mainit ~u Aittosalon a l aosast o , j onka a lueet si j a its e vat Vanha mäes s ä liittyi v . -1973 Va nhamä en ~räm i eh i i n . Seu ra on saanut vuokrattua Vuol ing or.. s eudul ta no L'1 2500 ha me ts ästy s alue tta, jos s a on vuos ittain järje ste t ty hi::ven me t s ästys . Vuonna 1980 ol i hi~fi ka~~a n hu i ppuv~os i , jollei~ kaatolu oia oli 12 hi r ven k aat am ise e r~ , j oi sta :p L:.ole t va s o~e. . Sen jälkeen on metsäste ttävi er. h i rv ien mää rä vä~enty~yt r:i in , että 1983 on luvat kuuden h irve n k aatam i s een. J ä niksen me t säst y stä o:n my ös p a i~o in ha rras -::: e ~ tu . ?,ii s t a:::l ~ c i toa o~ harjo i tettu la ittamal la r i istapel ~ oja j a talvi ~~ok ~~taa , ~ e k~ va lvoma lla l uvat onta met s ä sty.stä . \\ .:.osi t-::::ai~ on p idet t y hi rv ipe i ja ise t r:-ta an c mi s -:a~i ll e j a seure.r: jäse nille perh einee::1. ).mpumata i t oa on ha r·j oi t ett u 'T-l.os i t t ain ri istanhoi to yhd is tyk s e n ampwna r adall a Kyrc r:p e l los sa p ide ty i l l~ ammu.n~o ill a . Omar! seuran h i rverJ1i ii1t ok ilpa i l-:...tt on j2r~e st et -:y j oka talvi. ~·Jluu tama -: se-:.;, rax~ j ä se:"let ovat os a.2-li s ·:-..:.r:e e -t myös ymp ~i ri.st ö seu rojer. . j~rj e stä1Il. ii:'1 h irve r....:.~i i2'lt okiloailu ihi::: ~ osku.s t yvälläkin mer:E s t yks el lä. Lisäl(.s i on p ide t t y

0!'1~dma k i lp ai l '.J. 2 a

~ä ä räi s et ko kc ~ks e t .

s e kä ',.ruo.::i t t a iset s2.5.ntb -


41

Uets tisty sseura n peru s tava kokous

1975

Aika

21 .10.

Pa i l~ ka

Lc.wuniruuä k i

Läsn=.i

( l iite l

1 §

, 1'11ikkelin mlk .

)

KO KOUKSBI-1 AVAUS·

Lau r i 2 ~)

kl o 18 .00

Vahvaselkä ava si ko ko uks e n

KOKOUJCSEIJ j ÄRJE S "r'i'\YTYf..:IFF.i! Kokouksen p uheenjo h tajak o i val itt iin Lauri Vahvasel k ä sihtee rik si Pekka 'l'uhka l a inon ja pöyt äki rj antarkastaj iksi Olavi Riepp onen ja Henno Ro uhiainen RII STAVIRJ\UOt!.AIS BN

PUH E ':: ~·J ~Jll O~ O

Rii stapf.Wl likkö Arvi Li ntuncn s elvitte li seura n pe rus tami seen l ii ttyvi ä ky s ymy ks i

4 ~

~L

s~;O'RA H PERUS.TA LIS8 S TA

K3 SKUSTBLUA

Kesl::us tel t i in porustami se n ede llytyksist ä, maa -alue i s ta, yh te is työkysy ruy k s tstä. Tode tt i in e de ll yt ykset olevan seur a n pcrust ami s e lle.kartt i p,:uino sen aluei sta ja

.

seurueesta t ulisi seuran alaosas to •

5 ::

F iti.\'rÖS Li=:'l'S i\ S'rYS SBU!lti.N PE l\UST Ain SE STA

Olav i Riepponen e hdo tti s e uran p e rust ami sta. Irin tä kann at ti Rauno })i ipari

. ~" ;j:.:i tetti i n

perustaa metsäiis t ys

seu ra .

6

.y

Nimek s i päi.ite t t ii n ottaa Vuolinc;o n Er 'i , yh t eens attuma n var a lta Vuol ingon se udun

S r~ .

Alao s asto n nimeksi tuli si

1 §

~ it t os alon

osa sto.

;; t~ !; ~I'l'~; J· :·.'!) ! ff V :\i~ SYf'.. I ;.nrJ (li ite

;~)

l':_;. :~ t c t tii n

v ':lllt tlki:isti liit"t i i::l

~ uomen f,,ets äs t=_~j:;l ii ton

j ~ ~s cnek ci .

,.., 0

';!

r ·.: ·.: . .,,,r ·J., ...

.::>A!'u'J . \..

'"

C'('l

<:.:>)

• l l ~ n·,··.: -· r···rJ Ja _ .: "1·.··,,t. J\l\. ·'·.' '·· ,., .

'"'I Oi n ~ liJ

h ~)

J.. l!J.l·

TT·,·(""' I T '[l ' 'T "~

L\.1\.:_)

•... ,.:.. ......

r

F:i:itet ti.i n p i t:Ei t o inen ko lwu s lähiai ko ina n ii den hoi t .::un :i.s2 l: si .

9

KOKou;.::·. :::;J r \ :··:orr~ 1-J.J: h~ :;J PulH~e n j

o ll t aj a päi:i t t i

k o ko uksen

/:(.:: :: . .!?.~:::-_:--' ~· ~{;i:..< -~--

Lau r i

~t a h v :~:.: clk::i

~- c ;:ka

Tu hka l a i n en

il! cc eri


42


43 KUOROTOIMINTA

Muistitiedon mukaan on Vuolingon kyläkunnalla toiminut vuosisadan alkupuolella sekakuoro , jonka toiminnasta kuitenkaan ei ole olemassa , tai ainakaan e i ole tavattu mitään kirjo ihin merkittyä

tietoa , eikä muistitiedon mukaankaan liioin muuta kuin , että kuoroa on johtanut Kaarlo Rytkönen . Kuorolaulu ei tämänkään jälkeen ollut vailla harrastajia . Onhan monia kyläläisiä jatkuvasti ollut mukana maaseurakwman kirkko-

kuorossa , johon ään iharjoituksia on myös pidetty koululla , sekä myös joissakin taloissa . Kylällä toim i neen ra i ttiusseuran piirissä oli myös kuorolaulun harrastusta . Niinpä seuran kokouksen yhteydessä 7 . 12 . 1930 perustettiin sekakuoro , jonka johtajana toimi op . A:nni Virmasuo (Väisänen) . Kuoron ensimä inen esiintyminen olikin sitten jo 22 . 2 .-31 raitt i usseuran iltamassa Vuolingon koululla . Merkittävä vaihe kuorotoiminnassa tap~~tui kyläkunnalla v . - 51 kun Anja ja Kauko Juntunen muuttivat Vuolingolle . Innokas laulumies ja kuoronjohtaja Kauko Juntunen kokosi heti tänne tultuaan kyläläisistä sekakuoron , joka toimikin sitten säännöllisesti harjoituksia pitäen to i stakymmentä vuotta . Ensimä i nen merkittävämpi esiintyminen kuorolla oli v . - 52 Vuolingon kansakoulun 50- vuotisjuhlassa Vuolingon koululla . Kuoron harjoiteltu ohjelmisto käsitti yli 70 hengellistä sekä isänmaali ista laulua . Kuoro oli vaki tuisena ohjelmansuori ttajana kylässä järjestetyissä juhlatilaisuuksissa sekä myös monissa perhejuhlissa . Varsin useita esiintymisiä oli myös kyläkunnan ulkopuolella . Laulajaisia kuoro piti mm . Vanhamäen , Vanhalan , Rantakylän ja Vuolingon kouluilla sekä Parkkilan 1-lonkalinnassa . Mikkelin maalaiskunnan järjestämässä i tsenäisyyden neljäkymmenvuotisjuhlassa Rantakylän koululla 6 . 12 .-57 kuoro oli myös ohjelman suorittajana . Samoin Mikkelin Osuusmeijeri n 50- vuotisjuhlassa Mikkelin Urhe ilupu i stossa kesällä - 59 . Mikkelin paikallisradion toimesta kuoron esityks i ä myös nauhoi tettiin radiossa esitettäväks i. Solistina oli sillo inen kuoron jäsen Ma i.re Taalik<iinen . Nauhoitus tapahtui keväällä - 59 Mikkelin Teatteri t alossa .


44 Laulaji en mää rä vuosit tain ai::1a hie:nar2 l ään lik i kolmeky::Jmer:tä.

vai~teli. ,

o.ller: er.im:Ji:::. -

Useide:1 kuoro:'1 j ä s e:-;.t en :1uu:: e ttua ? Oi s

kylältä , laan~ u i kuoron säänncll i~er. toimi~ta 60- luv~m ~~olivä:i~ j älkeer... Vi elä myöhe::a!:Ii:r:k in air_a. t arp een tulle~1 s 2ati ir. xu cror~

jäseni 2 ni i n paljon koolle 1 että le.ulu kajar: ti tista" .

"va:~::ha sta m·~L: -

Uusi tul e minen kuoroto imi n~assa kylällä tapa~t-:..i.i v . - 79 k'..:.n i::tn o s tutt i i !'l puuhaama a n .:!lieskvarte tin es iintymistä. l'< ild<:elin ma a miesseuran 90- vuotisjuhlaan , joka j~~la pidettiin v~olingon k oulull a 26. el okuuta 1979 . Puuha oli e C.ell eenkin Kc.'vlko .J un -':;·..lss ~1. innosta~a l i i'i<Xeelle lä~t::5 . I nnostus e i si t te::-1 ?Ysä.,." lty!'lytkään vain ma L1. i t;_;j_ ssa j u..."'llas sa es iintym iseen , vaan ~ uova u tui vähi telle?:l. s2ä nnöl.lises ti h ar.:;oi tuk s ia pitäen jatkuvak si toim i r:::r..aksi. ·:r2m2 Vuolingon Kvarte tti on n s . vahvis tet tu , el i "t'llpla"kvart etti. , j ossa la~lajia O"• vähinteen kaksi äänessään . " Ky sy!'ltää" :C;:varte -

t illa on ollut jo mel koi se st i kylän ul kop uol ell ek i~. To irn in~ a~ sa aikana on kva -;."te t ti e siintynyt jo rr.air. i tt.:.i. maa:mie sseuran ~uhl an l isäksi mm . v~...:.o li:o.g or.. k oulu!'l 80- vuot i.s j:.:hlas sa 12 . 12 .-82 . [v-: ik~e ­ l i 'Y'\ ..... ~ al :.:. ic-kun·.- a"' res a··V"" ,, u'nlac::~a Po '"'~ a lm-r D a.. l·,. ~,,~ 1') l l 1=\. . -..:: J eli . _ · r-r>'=' _ .... • .::... . ;; ,J . -8 " _ _._;._

._iJ._

.

_

_ ...;:

.!.

r..,;.. ;.::;-~

;..L-

J.. - _,~

1..:...-~=:..

~ ,

i<:ur:nan kulttuuriviikon tila isuuksissa :Jtava:1 C;istol.la , Vanhalan

j a Vuoli?:'lgcr.. ko'J.l"L!il l a. Lauluti.2.ai suuksia or. pid et-:::y my ö s (\y yr~~l i elä maini tte.kocr. mlk : ~'1 l<:a:-lsalaisoyiston 1 ~ vuotis ju.hla R.ant2.kylär. yl 2.a steel.:a 29 .4.-BL+, ~ o!'ll: a ohjelmassc. ol i :.työs kvarteti:::: esi tyksiä . E dell ~:Jaini ttu je:1 lis2.~s ::. or.. e si i:!ty~is :. E. ollut l u~.{u isi a m'.l.i tak in, ka ikkiaan k ol ~.is cr:k y!T'n e:~t ii ~·.~a!" tet in toi mintakauder. aikana xe vää se er~ - 84 menr:e ss2.. La·:..:.lu~ aki:::-1 en ~o op'!. ttu 42 . Harjoi tusta h-::i o:.r.t ollutxi:::l ripe2.3. ja ir:r..ostus ~yv ~ . Syksyst-ä - 83 on kvartetista :r.uodcs-::1;r:::;.t k a~sala isopi.s to:l opin topii r i. ~- oh t

Hikk e l ~:l saal.ai.sku:'Y.-;.3.:-~

ajar.a

. te:r:o!"'i ~1e ppo nen ,

..... ~aavo

~-

'/ahvaselk~ ,

La~si

· ~ o i vs.k!<3

~

2 . :-ass o

Gi va

.

'' t'~c .. Ja ' J- u ,~a

~o

~2

'I·au:r-!c ;::.ieppo:le!:


45 EA IT~ILSSYI

DI STYS

?e n~. stam i sv-u otta

ei ole tiod o~.osa , mutta va:--1~1in tieto yhdi sty:-<:ser: cl e::tast:..a o.l osta on j o vuodelta '~903 . Toin i.:--!ta o~l oL~.:. .:-t vilkkc1in ta '~920 - ~ 9.30 hnrui2.l a . Hu i ttiL:syl'ld L>ty~; -':ai~.;·';:;eli ld eltolai ~ py styssä pysy tt ärntsoksi j a kar:. samr~w r ai tis tl.J.tta;n ~.s e~-<: s L Yl'~d~:..st y s kcko.si kyUi:;~ vä~cä yhteisiin tile.is-:.;.uk sii:::l Vuo.liq~o:r:. kouL.lll e ~.t.rjestäen ~ rn . il tamia , kesä~uhl i a , pikkujouluja , rai t tius jt:.:ll ia ,:jne . Ko. til a isuudet jE rje ste tti i~l huole lla; etu...icä.t ee~; vali ttii;J yhdi s tykse:~.'1 kokouksessa ::1::1 . huvi toir:~ikur: ta, :::'avintolatoimil\ur:ta, kori st.elija·t ja järjes -:~{smiehet. Rattt il.J..sjuhla v . ·~9j4 Pöy tt~-<:irja sta s e.adun tiedon r:1Ukaa~l raitt iusj '-L"llan oi1j elr.1a ol i seurae.va::1l 2.ir:en : Tilai suus alkoi virrcllä 285 : ~ -L; ja ope t tC!~ a Elsa Asil<~ai sen pi täm~ill ä ru.kouk.sc:l.lä . ?erver~dysp l...Lhee~ piti rnaar,vil~el i~ä :-<alle Rieppone!'l puhue~ ':1.yicyise stä r ai ttiustilantecsta ja itsekasvatustyön ~Mrk eyd est~ , ~i hi~ ~ykyin en a ika meitä vel voi.t taa • .Juhla.p--1.huj ana. ol i rova .:;.ti Lauha, uiheenaa:::1 sanat /~utuaat ovat 11

;uhdassydti:1isot , sill2 he s ae.vat nähdä .Jvmala:1" . Lau.s"L;.ntaa esitti rti Bertta Halme ja esi te1mii~'1 lwtien siv0yteer.. ~asva ":tavan es ime rkir. voimasta piti opet taja L.lsa ).sikair::en . Jat~-\ okurssi :i oppilai ' ..la ol i rai ttiusaiheiner: vuoropuhelu. :..opuJ~.s i r ovas :.;i :.)auha toro i ":ti mieliin rc.i tt iuder; j2 el äm änp~.h ­ ":2-ude:! tärkoy tti:i selc2. piti loppurukoukse~ . Juhla päättyi I sär::naa~~

v ~- rtee :--1 .

Myö~

ra~tti ~s ilt a~issa

l a ulettiin virs iä ja p api·t puhuivat .

R.a i tt iu.s y!'J ci. i s t y ks en kuorD

Vuormc. '!93C: yhd istyksen

?er~s tot-:ii ~

~a n2.yte~m2piiri

laulu](UO~C> ,

joka asi: ':1.ty i rr:.o:;:1i s .sa

tila isuu ksissa. Ku oron johtaj ana tcim: c)pet ~aj a Arrr.i '·h.issner: . :\äy te l;rl2pii ri or: näytellyt :nm . Iimec ·:u't -·~li::tiscYl nh~y telmär. , jo.s ~a ovat r:tiy-:ellc c -: a inal~ir A::1ar:ias S<::.lrnelai-rt0:1 , n e iti lt:..or:er: , Os::!c Jalksne:.:, 2: L .. 8.a E icp~ oE er: , i~ Y'!11C.S Ikor.er: , ;<:at r.:.. Ikone~1 , Kai le :=u.cp:;-Jone:--1, Ar.n?.:. l(ekk.0r~ er: , K::-tarlo R.yt~<ö r:er:t, Is rae l '..fE":r~va::J elkä , ~är jes timi ssli


46

Eai tt i u syhdis tyksen omp eluseu ra vuo r ollaan k~k i~ jä se~e~ ko t on a. Sie l lä va l:ni ste t~i in sukkia j a lapa s ia , j otf:e. j ae tti i:n l~ou:.. u::1 v ähävara isiJ.l e oppila ille j oulul:ilij c iksi. Ope ttaja :=:1 sa ). s i kai:ne?:l. jol::ti tä-::ä ompelus euraa ja ?luoma"': tava:;,a hyv2.n t e k. ij2.n2. t ässä s euras sa on ollut ~Ii karan kartanon e rr.~r: "': i I'yy.!'le V:J.ok oE.~-{i, l::än oli lahjoi~uksi llaa:n palj on auttanut t ä tä työtä . Omp elui.ll ois sa on myös l a ulettu , luettu mi e teki r jo ja, kesku s tel~ tupakan vaa ral l isuudesta ta i aika on käytetty maatal ousop i !!toi:tin. Om?eluilto~ a

en

pi~etty

J äsenko rt ti .. ....· ""'\ ·•; .- . ... . ·-··· -····: ··- . _..

~N:o f'C ,1

·· • ·• · • · -

. . ....,.•... ..; ......, •

©

~..t.Åtll.-.. ~-V • • ..........._

RAITTIUDEN YSTÄVÄT . ©

:..... ..... , .•. - - •.- :...

~.... '

,, ..:.... - · -

ty "\

19 /; 1

.

·.· -

.... .... ~,.......... . ,, ... .

Yhd istys -::.L!.. a s i Kylvä~fi - lehteä j?..s e nper~e:l ."2.2 . Jäse:.'l!11a..l<su el i '/U ODG~ '1925 1 :nk j a kohos i v ~~hi -':eller:. .su'J.r2::':::,a k.s i olle::1. '·FJ.Gr-!'le. ·1935

5 mk .


-

47

Raittiusyhdistyksen kok oukset pidettiin useimmiten Vuolingon koululla,j oskus saat toi olla jäsenten ko t onakin. Puheenj ohtaj ina ovat toim inee t Hilja Kukkonen , El s a As ikainen j a Kalle Riepponen . Sihtee rin tehtäviä ovat h oitaneet El sa Asikainen, Mandi Ha kkarainen ja Armi Väisänen . Johtokunnan jäseni nä ovat olleet Tyyne j a Kaarlo Vuokoski, Ananias Salmelainen, Hil ja Kukkonen, Israel Vahvaselkä , Aune Tuhkalainen , Hanna Koponen , Hil ja Muinonen , Elma Tuhkalainen , Maria ja Eemil Tukia inen, Otto Vä isänen, Siiri Laa jarinne j a Taneli Riepp onen . Raittiusyhdistyksen toiminta lakkasi vuonna 1935 .


48

2e

vapaae~ t8i.;; en rr:aa~rpuoL..tstustyö ,

.jo -:a St:o.je.l'.l.s.kur:tajlirje .stö

Tosin omaa ~yläosastoa ~ääll 2 e ~ ollut , vaar- täältä olevat j2.senet ~uuLJ.iva ·t :;;ot.joi s 'h~o li r. gol la -':oi~ivae..::1. ~Zoi v iko::-;. ky:ä o sas tc~ ni~ell ä toi~ ivaaTI osastoon. ~ saston ~ohtaj2: o: i opettaja J:, r1 o Viral a ~\. oi vikor: koulukod i ste. . k~r: ~Zo::-pijG.. rvelle pertl.s te ttii~ ona l<:yLiosastc , t3.l t2. ky2.äl t2. ol2alueelt~ .

? iispa S ipilästä .

!r.ui 'ta . s ~c~el ~skuntaa~ l iitty ~yt ., • ( ~1

~i -:tu

va in

sai j ä~j estöl tä va~~st e~k si ta:..vi. 1l . 1 .. t.L. . ' ) ,:; a_ n::1e !.. va e::..K2. 2LJ.U SVaa t-2:.. Ta .L.

·.'l

~

eri kois l~va: la •

. .,ar-c.~: -:e-:~"'J. kä s:.."'-/arsir:.a:.;.l: a para.ateis sa k äy·tetti:i,l2.1<:s i

i<u1J.lui m:1C· s

.!

v~

~a:'k oi -:e tt-~,

var.J.s-: e±.2. ii:~.

erilaisine te~tävineen . :alvella ;idet tii~ ~s . :;J;--ose~ tt i~ii.ht oja , jos sa osastot :-<. ilpail ivat sii -:s. , ;-:uka :::aa tuskilpail~ja

t avallise sti talvell a , kest äd~ pari, ko l~e :··. .~~joi tus ·0 l:_ 1J.Se imoi -:er1 taloiz .sa , m1.1t-:a m~i~5s tel ~t2. -

eri~u olil ~~ pi täj ~i ,

.......

iJS. l..,·lEl2. .

·'.:: o i::le s--::2. ,

-·~ i J~ -


49 kol(o pitäjän suojeluskunnan järjestämänä , kesäjuhlia , jotka tietenkin olivat koko kansal le t arkoitet tuj a . He rk i ttäviä ·tilaisuuksia ol ivat myös paraatit , joita oli säännöll isesti itsenäisyyspäivänä ja t oukokuun 16 . päivä , joka ol i silloin arme ijan l ippujuhla . Toiminnan t ukemiseksi suorite ttiin syk sy isin viljankeräys . Ai nakin kahtena syksynä muistan olleeni mukana , kun f/la r tti Tuhkalai ser- kanssa a jaa kö ryyttel imme h evo sella talosta taloon ja ainahan sieltä muutama ka ppa viljaa helti si maanpuolustuksen hyväksi. Suojeluskuntajärjestön tekemällä vapaaehtoisella maanpuolustus työllä ja s otilaskoulu tuksella ol i arvaamattoman suuri merki ty s maamme joutuessa aseellisesti puolustamaan vapauttaan . Suojeluskuntajärj estö lakkautettiin v. määräyksen mukaan .

19 L~4

välirauhansop irnuk se:n.


50 L O?T.A. Si..iABD - J ÄR.:JESTÖ ~·.': o~ina

koette.lm;--tster. a iko ina ovat Suome ::-1 ::e. i.set

k..Lrmc s ta ut-:...;.r: ee~

erila isissa av-J.stus - je. ker-liystoim i ssaa~ ii.9.-'cäti kär s ivi:~:1. i:;w1lis-:er: hyv äks i. rv~yös vapaustai s t elumme aikaan l3.htivät ::aiset va-~aaeht oi .se st ::.. mi est e~ nuka na ;1::iin jo ik2är~kuin lott ie11 es i~oisi!"la l::.oi tamaan muoni tus - ja r.1u i t a teh~äviä . L t;.äki ntäko :..:.~utukse!l saanee ~ au-::.-:.oi va-r; :2. ~~ kinnäl lisi ssä te htäv iss ä hoi tae r_ s airaita j a ~a a vo i. tt '_,;_r~ei­ ta sekä toimi ":taen kaa tuneet sctLl aat ko -t::...se'..:.dull e e::: . ~J imi

Lotta-järje stö m1;.otout'J.i Runebergi n '!är-rikk i Sto c .~ iYl tc.!'~­ noihin :.<. irj o i ttama:"'l Lot t a - r-:.J.r~ on mukaar~ , jcka 0.li o::1i s~ett\.l :::ot:l aan vai:10l l e. Tä t 2 naisten .liikkee l le :2.~ t82. ~uva taan Su ;:;:;ne!l I.,o-:: ta - r-, i rr:i:::e s.s?: k irjassa -;:ähiir. tapaan : "t!:eitä tul i idäs t2. ,ja l2.r.:c:e st!j, , po il~o i.st:s­ t a ja ·2"telästä, tuli varJe::.<..oje. tal o·.:-:. tyt tä riä ja l<.: m..;pu::::.~ :!.e::-1 ~-:o:::-: ­

tuli

tor i ne itej~,

s iive tt~ riä

ja

~aiste rei~a ,

viisaita

lli äk~r i~-

al k'.l~a

ja opettajia . H:1t ta kur: !:'te ker!'ar:. o.l i :::r::n2 a:.. soihi:: 3. .:> t~r: ·= e: ol i a ivar- x~.1ulumat or: ta kysyä kuka ku.ki:--1 -J l i. Si~.::.. 8i:1. e i ky 3y -::-: ~/ o.li ky symy s sii Ui. k;1i.nka ·::Jr:n i.stui ke i ttcome ja osa l S l~me

~eu.laa kä y t t ä ~ ,

k~inka ~y k ene ~me

y1_:~::1. romrne ,

k-:...;.i..~llc:~

tekem~ d~ ~yötä

va.lvomaa:: -1 öitä sillo i n k m: ps:.vhi ei rii --:tänyt.

~a

>ie k 2y-r. ::..::Jme ,·~e.-:. .:.-

naa ja ::1eulaa ja saippu a a , me ;;u-:1.r. i ts i ::J.mo rucJ:s - m::.r~ ok s ie.. ~ a -:,;:,yt irr.me termc 2pul~ o ja , me laul o i mr:le ja r:a:_.;_ro ::..rr:::Je istuessa::~rne ·f..uormillam:::1e j a me i tkimme kur:. komppa :r.:ian::~e poja 7. pa.la .si...va-: v3. :. ~a~ i :-"!2. tai .s -~e l~sta .

11

~ä~~

~a:..s et

Sucmen

sa ivat

etukät Ai ~cpetuctP mo~ill ~ -~ ~-·- ·-._..., -- -

•.J

••

a l r l"1 la '..,;

---

'

kuu l 1,;,i va t myöhemmi!1 Lo tt2. Sv2.rd.- ~ i:ir~ e.=:tön ·'J?l,~ e lrr..aa:-1 .. ?ian t::::n:::~::-1 jdl~ee c a.l etti i:1. perustaa .lottien .k y.2. &- ja pa L~alli::csa~t c j2. , joista T-0~ 9-::.. kfo~ ytt i v2t a : uk.s i Sl,;,O je .~'-!.s!cu:--:tior: ::.. ais ;-_. sa::--:c r: ~ i:-ne~~ tc.i :-1ime2. s uoje.l'...lsku.n:!c.r.: ::tai s e-t . E~~3

ja

lotta

?o~j oi s - 3 uomest a

se ~ j~lkeisi 2.

kirj o i ttaa

~u~~ ~elle ~= aa ~ va; auss oda~

tac aht~~ia.

lotta-si~ aret ,

:. ~.,.. suis tatteh a~ ::: ·-v-~ ..... '


Niin synnyimme lotiksi.

I"iuiste.ttehan ettei meitä Jmke.an

nyt, ei eC:es ke?wi ttanut siihen.

vörvt~;~­

Suuri:r1 osa meist~i van~ernmi~;ta

lotista syr: tyi sinä talvena, j olloi::1 p iilotaj·.J.r::r:a:.:sa oleva tu::'L'le, i:::änmaan rakk<r;Js, hor2.si, .:J.cräsi ~c:ri:ltttrr.~itUi. Ei sitt; tyrkytotty ulkoc: p~iin, ei sitä opetett:.1. Sehz~:'l on~-<i~l Ju::1a.l.ar:: kylvärr..ä siener! ;sydämissämme. - - se oli, joka meist2 vi i le i~;·'sä Suomer:. naisista teki 'J.hra'.J.tuvia lottia. Xiin ~uistattehan le lotta-sisaret sen ajan, jolloin tärkeim~~n~ 'l'ärn2 sama

ra~kaus

2a rakkai::lpana

oli rL'ltamal.le lUhtevien ja sieltä palaavien vaatettaminer:, muor:ittamine!l ja muu 2'-lOivaarr..inen. Sinä talve:r~a me synnyi.mmc. :·,1utta r.imC:'ä O!':lr.!C ehtineet silloin ottaa, eikä kukaa:1 muistanut si tb.~ r.Ieille a·.:1taa. Ja nioih~~n onkin tuisa~"'Voi::1o:r1 asia työn rir::.r:alla. - - - 11 Vuode:-1

~921

teht~~vi:in2mmc

alussa Lotta

Sv2~rd-ji:lrjo.st8llo

;<:l.m·'.::c. ja lae.ditti i:r: yhter..äi set

sfoEi~c1öt,

va.li ttiin koskusjohto-

joi ta L01J.C:.ate"Cti i:n ;J iiri.-

'J.:eskukse ssa, pa ika.l.L is- ja ;-<yL:los2stoi ssa.

Jär,jostöör:. :L il ttymise~

e?ltor.a o2.i 17 V:J.Gdc::-'1 ikä ja myös volvcit•::?ttiin antamaar: myöhemmin lo Lta-.lu.paus. Lotta-lupaus anr.etti in use imn:i te:'l :~i rkD~:;~;a lo Lcapi:ii vie:r:

~o'tta-vala,

päättä_)~: i-

sis~ä

te.i muissa i.sänmaal.l is i ssa juh:1.. a tilaisu~....tksissa. Son otti. vasta9.::J suo,joluskuntapappi, piiri- t3l palkallisosa.ston pu?loenjohtaja. Sen sisMltö oli: " Lupaa~ kunr:iasa::Jalla~i, että re~ellisesti ja oma:1lu.Ymon Larkast i avustan suojo.luskur:'taj i=irj c stöä, sen P1.J.o1u:-;tae ssa us}<:ontoc:.:., kotia ja ist~:r. .Inaata ja ti:!.yL2:.1 mi::'mlle ":.lskotui:

maa:1p1...:o.lustustehU~v2.t

töj~~l.

noudattaen Lotta

Sv~ird-jt{rjestön

s2ii:rJ-

II

:-r.erkttty muistiin sc'..:trc:.avi:::. ajatuksia:

"'='ässi:i puik:issa on esivar:hempsmmc, varJ-:empa~n:nP. ja me i tsc po·.:.. v i :s tu:.1P.et :ie r!""an ctecm nauttimaar. pyll~E: eh-:or.:J.:Lista ja rr~eic:Wn tu1 ee ~ji.ti:it~ :_:-jyhi:!.:1i:i .se lupaus, jonka t~ss~ annum~e. flotki o~ vakava, sil~lit kyyneltyv~t. KiiC.et. :i:ttyvt~\t vais'to1:1a.is0.::.ti yl:teer-:, hii...ja:;...s::~cn ru~:)U~.see~l. Hyvu Lhlr:a:~a arTt~1 meillC:' voimaa piVo~ä .l.u~~;.:r.Jl<:surr.me ja Uiy LL:OW velvollisu-:.J.temme. O;:lir: voird.n C'!T!fne ~d.LlP.n pys-::y."

Lottia vo l voi. Let-:.i i r: D i U:im&i-::·;1 e l':imUr:.sbi 10 !u~taista otjPt~a.

c::h~ e:rru.ora:'l.a jt~rjest~5n


11

c:·r1 sanottu:

eri yl'n:eisl·:u!'lta~iireihi;; .ja 1930-lwnJ.l"l.e tultaessa järjes-:.ö::.-1 tarpeelli.suus väksyttiin scsiaal~~emokraattisessa puolueessa. a:ussa pertJ.stetti 1:!:1 Lotta tyttö-osasto, ~ o~wn hyv'i}:.:sytti L1. 8- ·; 6-

vat

Lotta-työ va:Lkut-:i

a?una

lottie~

y~1d2..stiiv2..s-:.i

~onenlaisissa -:eht~vissä.

J ä.rj-:?s~ön t'. .mnusme rkkinä k2.y-se-:.ti in aluksi Kui~eTiki~ kaiva~tiin o~ae järjes~öpu~ua ja

k~~si va rs ir.auha2.. mo~ie~ kcke~luje~

?u:-<:uur~

::<:1..:.u-

luiva-: irrotettavat ham~3srivi-raik~ompelee:la kcristetut ka:v~sir.1et ja kac.lL~s. ?'xvu.n kanssa ki::iyte tti_i::: hope i.s ta lottame rkkii~, ,jossa kes~ellä si::·-.ir.er: ha!<aristi ja ~<ul::nissa t;:cnck.J.vi·:Ji::.e-:. n..:.usut. ':='yöasuun kuu.l'.J.i myös vall~oine::l ~.:: i liina ja _;.J~iähine. Ulkoasana eli talv·::.l.:a ::3.:nmin sarf:arr:antteli ja ~esi~ikäytössi~, be:::'beri,

~~ätinee~~

J~rjestöö~ ~-li

2ukat ja

Yusta~

r:eer.•

L1.tc-

s~~ilasma:li~en ke~gät

lakki

s~~ivalkcisi~e

t~ydgnsiv~~

~ctta-asua.

kuuluvilla naisilla oli mahtoliisuu2 suorittaa lo~t~e~ suunnis~usmerkki, joi~in vaa~ittii~ m~~rä-:.ty kilomet.se~k~reuussa

kanne~tava pai~olasti

Ln-::.illc. c~i oma j~rjestö:eht~, varustetu-t ka?lvixupit. Vucn~a 1SLO

~~rjeste~~iin kultaker~ys,

ti=i st.'=ik ir. kyl2st3 j ctku t J..ahj oi t~i va-c vit.;<:::. sor.rrc.kse:1..sa

:::.::'!a ~ ide i lle perust,::tti ir: to 1::;:: i

~~senkartit

sek~

~o~ariei-

cjentaa

ja

ty~G~~r~ykset,

aut~ava k~si

las·~wte~e

valvoa

vaikeissa

-~<Ce rt~y",·:seet·:.

ja Y:irj e stt:1. ::erustc'!::Ii-

lottia~

etuja,

~i:a~teis2a.

~~juhuclie,


53 Koskinen ja opettaja Armi Virmasuo

icuului t2ältä johtokuntaan.

Osaston j~senistä toimi lottatöissä sonan aikana t2älts Vuoli~­ gol ta Anni Virmasuo, Aini Vahva.sel.r<::2, Vuokko R.ie:;lp0:'1en, Korttu ja E1 sa Va?-lvaselkä sekä myö~er.1:nL1. tänne muuttaneista Hilja Vahvasolkä, Kaija Liu-~konen ja Sirkka Riepponen. :-:elr.-,i PulkKinen ja Au~e Kuva olivat rintamajoukoissa. Lotat saivat koulutusta kursseilla ja neuvontap~ivillä, joiden tarkoituksena oli myös vahvistaa lottahe:1:-ceä. Lottien toh-:.ävät j2..kautui vat c>ri ~jao.stoihin mm. muoni tus-, lääkintä-, keräys-, v:::.rus-, toimisto- je. viestijaostoihin. Vuolinko I on lyilyesti mair.:ittu sodan aikana kylän taloissa ja ko·--1lulla sijainr.eista puolustusvoimien päämajar.: esikur:E is-ta. Kylän tytöistä osa toioi näissä esikunnissa muonituslottina. Opettaja Helmi .:=ta~ikainen kertci myös Kekkolassa kou.luteL.'..ln sotapoliiseja j2. Armi Vima.suo -~ertoi koulun kei ttolassa olleen radi stiasema~'1. So-tasaalishevosia. säilytettii.n ja ruokittiin Kekkolas.sa, Nikara-:1 ja Vuolingon kartanoissa. Samoin ne hevoset, jotka taloista luolll.J.tettiir: a!"'::-ieijan kgyttöön, oli tila'Jt-iisesti sijoitettu 0;:1. tiLojen suojiin. Lämmöllä muistelevat o:::ett2.jat Alli ?enttinen ja HGlmi Rahikainc·:1 näiden kartc..noicien L;tintäväkeli. Ernär:nät antoi va ~ tarvittaessa au."l. i isti apuaar... Ru~;katarpei stakin oli monesti pulaa. Sa ttui~m:-1 usein, ett~ r~okittavien lukumäär~ oli ilmoitettua suurempi, jolloin saati i.n tsJ.os-:.a perunaa sekä tal::::r:1 karjan tuottamaa maitoa rc..okapöy"i:.~\i~.;J. Eauhan aikana rrn.wr...it·;...tsl(J"Cf:l.t hoitelivat ":Vla!"'tan tehtäviäär." isänrnaall isi s.sa j'J.hl is sa, pa.raatc issa, kirldwp~~ivillä, l2.ulu- ja urhei1ujut:.li::;s3, :kant-t.ii.n:::issa ym. hankkien näir, varoja ~;uoj0lu:::;­ ku~nan tarpeisiin. SuojP.Lus:<.:unm-:.r: pitäes.sg leirejä ja harjoituksia olivat r::uoni.tuslotat siolljkln muka~a kentt~keittiöinee~, monasti hyvi~kin cp~S'.Jotuisissa o~cL;sa. Vaattee l .satees ~u rntrki:ni:i, öljylyr1dyt ;P..1ider: oksi lle r'i:;>:_;_stettuna, mutta yöksi. SE.mtät-in pääsi %ui ville cl~ille nukkumaa:.'l. Työss~-~ oii näin olle:::-1 r:~yös tunnelmaa ra"!.lhanai.koje;Jki:'1 ve.lli tes~:e p-..~humatta sota-ajasta, jolloL'1 ·naiset


t yösl-cent el i vf!. t mor..e r.!ai s i ssa te ht tiv i.s;:::2.

tly'...ri ;:~c i ::. =-~l-:.2"2- li:i e -c~ -

l injoja.

Sota ei

~untenu~ aik ataul~ja

eikä

e riLcist~eita

työs2 2r.t~j ~

au ttamaan kii r eiselle eva ·:<ko·:a i.palee :.l e Vih-:evLi :::yli laps ia j a var.tb.uksia, l jp s2.n:ä2.n l eb..miä ja suori -: '.::amaan m o~ i3. mui ta käytännön tehtäviä . r~ as ti

Ke r~ys~a o sto t

suori t tivat varo jen

ke r~ystä

myyden kart t2ja ,

lanv iett oja näytelmineen . ~ur s seii ia opetetti in lii~ ek ann al lepe.::!omäär·3.yst e!l harj oi tta!Ti i.sta ja vi.esti työtä . Vi estilotan -:ehti:ivii n kuu1ui nm . sZ.~i havai :n;o~en teko , kau!<ck irjo i -':'J.S j a s&hkö tys .. varJstamcissa . Siellä kudo ~~i i ~ , r..eul c t tii ~ , p ar sitti i~ , pa ika ~ -r.iin jc. ommel tiin vaateva rustusta k:.;::er: lurnip:l.kuja , vaa-:-:e i ta eri kt.yt-':öör:: , ::le rk inantolapp uj a, kiv2.äriDpuhdi stajia yr:l. s ekt!.. itsell.e er.. lot ill e j3.rjestöasuja ~a l iinavae.ttei ta . He toi::niva t vs.~lEtusta

val~ist ettii ~ .

Sota- aikana

nä idenki~

l o :tien

ty~

ol i

~~aja - a:a ise~p aa .

~e ~\ass a ,

lä~k ~~t~t elta s sa ,

ke ~ ~~ä -

ja

sG t a3eira al ~s sa

~iin ~c~e n:a~s ia

o:ivat läik i~ t~l ct a~ tei~ ~v~t , e~~j ~c:~e:r. a t t cma ll e kin e s :;.m. s iie ta !'VH:k e i·~cc:. va ~rr.3..s :;·__;_ s :;a,

.. ..

työt~

~· :;.a ~.s

0mcisi~!. e .

kc~ ~r i~ta-

riit~i

iilJ.C <:e iie:-~

.

:. :=:. :: :;a


55 Unoh tumattomana muistona erään

kekkil ota~

mieleen jäi jouluyön

vietto : 11 fJle sytytimme piener. kynttil än huonee seen, mi ssä sanka rivainaj at vielä j äätyne inä lep~sivät . ~s eilla oli tyynet , mo.lke in hymyn kirkastamat kasvot. Mo l a uloimme virren . Kyr.ttil ~i paloi loppuun ja 9astori piti lyhyen r.1kouksen. ff:c p ai ~oimme hilj aa oven kiir..r:i ja palasimme el ävier.. ma ail~aan . r·4e i 1 tä k ekkilo t i.l ta or. us ein kysytty : Eikö te idän työ:n~e ole h i rveän synkkää , kun täy ~yy aina olla vair.ajien ?ari ssa . Ole n aina valm is vastaamaar: ; ehkä työmmE:! on l ohdutonta, mutta .se t un tuu n'ii:::-t surullisen suure lta ja vaikuttava l ta , o.l ommc oppineet p a lj o:'1 elämän vakavuutta ." Tässä on vähä i sin esimerke in valotettu Lotta Svärd - j 2. r jestör: to imintaa , joka työl.lään o·~ ollut edesauttar.1assa sitä vapaut~a ja hyvi:::-tvo int i a , jossa nyky ine~ sukupolvi saa e l ää .


56

}J#tlma/wz pelko fJIIwon .elt'imäsi suurin voima!

. . . ~((jpi rakastamaa!l maa(asi ja lwnsaasi! ~

'

.

'

~heta korkealle lulta-ilwuteesi. Vain oikeamie/is~.>m'i • . :. pulliawm ja ratttiit~a 1.!oit olla qikea Iotta!

~~a.atli aifla eu.in itseltiisi !.

· .J!Jte lzyt,ii! f([)) Ie ,.

uskollinen· vä /zii isimmdssci'ldn .'

:t$JI(u ista .'l.'aStoi'ukclymistcn kolulull's,..,a .

fllhim<hirdm me

SUUrllllSI

fG....~umriuita ja t~ufa . lotta-sisariasi · heidå.n fy,)ssc'irtS(l, siten vakvistuu ylz~cistwzlu.'

R:/tJ(uista mt'll1Wittcn . ,•;rJI-l~tpoi·vil'll t.v~·;. 1\.'ll!Zilioitu ·vwzlmilsia, Jw ovat lt:lmccl t'!lenlm<iiJ kuin m.t!! .;J

.

"'l'Jlc: 'l.'twtinmton

esiintJ'fllisc·s~~ ~~ \i .fu fJllZ'U.•;sa ,,i!

~~\'rtistu itsi'A:Jtriin, siten korotat jriljesti)kuria! · n

.~'Jt. otra,

muista cdust cr'ua si

'tili r t.J ,

ist'in m u ullist a ) år)('Sft)t'i. Varo tt•kenul.<:.hi m·if{hirt. mikti silä 'l.'uhinguittda tahi sen muinet ta luukkuu!

Valokopio otettu Malla Leinosen alku peräi skappaleest::a


57 0RE2 ILlfiA ~RA S T UKSIA

Ai na on e rilaiset vo i mankoi tok s et ja p aremr:.:uude:r: mittau;<: set ol leet harra stuksen kohteena . Vail<ka nyt kai kki mucdo:; e iv2t ole nimenomaan u r he i lun :::1imellä kulkenee"':kaan . Yk sinke rtai simpia koke iluja p are mmuudesta olivat ent i s inä aikoina s e l.laiset ku i n esime rkiksi so nn L'i:oukun vet o , jota nuo rempi vä:r<i jo skus hy vin.K in inr.ol l a kokeili . Saattoipa jo s k~ joku vanhe~pikir. ~arjota so r rr: ikoukkua a r. , mainostaon s i t ä ke rra ssaa·:1 " ka svantaviä räk s i 11 • Oliko se sit ä , s er, tie s i vas ta koi t ok.se r. ~älk e en . r·.-:y8s ki ssa:: -1 hänt ää vede tt i in . (väl i nee n ä oli s i l eä , ohuehk o p uupulikka , hii ren pyyt äjää e i si i~ä sen tään k äs i t e lty ) Väk i ka rttua v ede t tiin , kä ttä · väärh~et t iin ja jo s oli .sopiva tanko , vedettiin leukaa j a ehkä si inä kiepp ejäk i n voi pyö r ä y tell ä , pa ir. ia hci te~t i in . Kesällä harr ast e ttiin e rila isia p allopo:ejä , kuten pesäpol tto s ta , neljäämaal i a ym . T2.män ta?aisis sa pelei ssä E~ytyi olla jo usear.,pi a osan otta jia .sekä jonkinve rra!'"l tyhjää p i hamaa-:a ker-tän tapai seks i . I'·'lyö s~~ i n

y lE::i surhe ilu a l koi tulla ilarra stuksen kohte eksi j o 2Cluvul l a . Sen eri .la j i t saivat va rsink i n poikajouko i s sa r.:2.e le·:1 ~iinno n vi r Uimää~ ja k okeilemaan om ia kykyj ään . Kan tautu iha:'l suuresta maail ma sta tie to ja tekijäm i es ten t'.l l O ~-{Si s ta , j oi h i~ o!:lia saavutuksi a vo i verrata . Korke us- ja p i tuusl:yppy k 2vi v2. t pä ir.sä jo hyvi.nk i n v aat i ma-ttomilla p i ha ta:'1tere i lla ja ;>ellon p ier~tare i.~. ­ la . Kuulaksi kelpa si ~seink i n va in :;:Jyö rei:i kiv i. Keih iiät , kiekot j a hyppyseip ää l tol:tii r:: ko to isista tarpe ista . Jo s missä huc ma si pihan lai tama .l.la "rauta p a l lor:" ta i muun ka-up a sta o stetu:'l u !"h e iluvälineen , s e o.l i jo merkki s iitä , ettL~ s iinä ollaar! ote ttu as ia iha.11 va ka va s-: i . Tämä n tapai sissa urheilupuuhis sa py öri po ikap eruko i ta täl.Hiki n kyläl2.ti 30-luv ulla usoam-r.. i l lakin " areen oill a " . Kc ~kolan mailla , L2.amasen p iha.l.la j a Sa~l.me.lan aho.lla . Jotkut ~~ävi viit si tte~ jo kokei.~ ema ssa ku:'ltoaa~l 11 suu!'kil p a Llc.:.issa " e l i ~uoriso se u:c>ojen kesä j uhlier.. yhte ydessä pide t yissä ~J.rhe i L.i.kil. pa ilu L; sa pi t äjän e ri kyl i llä . Nä issä tavall i sesti laj e i na oli ko lm i ot tel u sok ~ 15 00 rn tai 3000 m juoksu . .hyppy ,

kuul a~ty8rn:ö

Kolmiotte lussa -c;se immi "te::.'l oli l a jei:-1a ?i tuus10C m juoksu •


58 Ede::..~äm ainL. . un

v:..nsikymmene;J. kylän 11 kyvy i s"tt 11 pääsi parha i s i.in S-'3-B VL:.tuks ii~ Vuo:ing or: pysäkin l ähel lä asunu t Lau ri Kor.1ppa . Mikkel in Kilpavei kkoihin kuul~neena häne n nimensä u sei~kin ~ai­ ~i t ti in sekä ken ~t äl aji en , korkeu shypyn ja keih~~~h ei t o~ , että myös k eskimatkoj en juo ks~je n tul osl uettel oissa. 8C8 rn juc~3~ o.l i h2.nen paras l ajinsa . Seurato imintaakir: urheilun alalla kylällä cr: oll~t . .Sy\<syl.i.ä - 52 , e.tl<:.2. l-:elsir.g i n olympialaisten viri t täm~~-:! urhe:.lu i::-r~os -:~!: sa:r:. j älki va i kutu.ksesta , pert1stetti ir. Savilahden ':.:::--~e i.l i ja :!..:1. a .l aosastona t oimiva kyl ä seura V:..~.o.lingcr: Ve sa . Set.<.ra:r: ~ärj esti:inii~ ~~i.:­ pailu- ym . toim:!.. ~1.!'lar: -rnuotoL1.ir: ky.l äku:r:r..ar: nuorempi •jäk i i n::1olla os~ lli s tui. Kesälajien ha rrastaminen 2äi heikkcje~ su.oritusp aix~cjen t a kia vä.~emmälle . '='csir: ot..jausta yle i surl~e i lur:kir:. e :-i lajeissa saatiin . Nunni ;J itäm2ssä pojill e oh jaustila.isuu.tcsia yleisu.rieilussa . Hii~-:­ to r.ä isstii< in o.lo suhte i ssa se::::.sijaa:1. :-<::ävi varsi~ iyvin päi.::1s2. . I..a-I:"J.jen te~c siihen a i kaan oli tcs-:n a ikamoinen ::;uu...~a , mutta .sa::aa reipasta urhei.luahan se oli seki~ . E:'... c lLl-';; r.wott8rike.lki..oja eik2 :nui ta 1atukonei ta , kute::1 :r:ykyLsin. Vesa j2rj est:i erääne. •r.J.cnna myöskin Sav:_lahåen Urheil ijain mestarttushiih;:;.c~ . Nerki -:-c2 v2.:::12. tap ahtumar:a voiciaa:-1 :712-in::. ta

se;,.;, ra~, ~ c i kajcu.kk-..:. es!'l

o sa2.list'Ulll i!:en Suomer: S t~urkisoihi::J. :re.ls:!..r:gis s3. ,r,J,or:!:a ·~9 56 . 'I'2.h~i,n, j oukk:..::ee seer:: kuul uivat ':'ap io Kosk i:r:e!"'. , Teuvo ;z os1c::.::-~e:1., J ouko : :._,aitir.e:1., !.Zei jo ~~yyry.läL1.er:, 'l'ai sto ?..i:1-:ee , ': et.~v.::: F i:r:t-Ee , :~.rto Savoner.: ja :-\:alle Val:.vaselkä . K i so~er: vci:iisteluor. jel.;naa ce.r.jci tel ti L1. kevä ttal Ver! e.i\.<a::1a Vuol ingcr: kou ~ ~.: ;_a . Ki. S8 i:li:1. csallistu.11 ir~e ~ o.~ :l._ poji.lle suuri elämys . Li s2ksi .se oli :ncr:.el.l .e e:-isi:n:nä ir:er: ?ääkaupu_"lgissa ~<2.y;J.-ci. Ki.so ~e n aikaLa oL.. "\:o: ir. sat eista , matta sek2än e i hai-';;an::J.ut -:ur.nelmaa. Kyseir:er. joukkue osa.lli s tui myös 0-tavar: u.r!: eil-...:ker:.t 2ll ::.:. te ttyyr: paikall :. seer. voirr:i stelur:äyt::5ksee~ .

j esti a:..~1a

~>..: r.Je.S -

koulu.l.:..a ::1er.ena vuo"':e:.'la . t avall i.se sti myös hau.:koja :;; i e~o i sn2yte :.i:':iä, :::e.l.:.a:>s :.a k...:i::, Vuc:.:.~:gor:

"He3ta ri:'1 :'1U'..tskarasia ", "Vei.:<ka'...lsvc i -:to",

11

:~ti::J-:ir.

vei. f:2y rJ.t " ym.


59 Seuran johtokunnan jäseninä olivat: Tauno Rieppone~ pj., Erkki ~'luinonen, Anja Juntunen, Paavo Vahvaselkä ja Lyyli Höl ttä, joka toimi sihteerinä ja rahastonhoitajana.

----------------------~---------~--~---

Kylän urheilutoiminnasta kerrottaessa ei ole ur.ohdettava myöskään jalkapalloa, jonka parissa kesäsunr.untaisin koulun vaatim2ttomalla kentällä on useiden vuosien aikana innokkaita pelaajia häärinyt. Tämän lajin parissa ehkä näkyvimmin tuli esille Kari Vahvaselk2., joka sitten Savilahden Urheilijain jalkapallcjou.kkueessa pelasi useana vuonna. Vuolingo:n koululaiset cva myös osoittaneet kuntoaan, mer-estyer. hyvin useana vuotena niin kesä- kuin talvilajienkin kilpe.i.luissa ja edustaneet koulua ja kyläku.11taa kaikella kunnialla. }:1uiden kylässä toimivien seurojen ja järjestöjen piirissä olleesta urheilutoiminnasta on kerrottu niiden omissa kirjoituksissa.

Vuol ingon poil<:a suurilla hiihtoladuilla "l Jo varsin nuorena poikasena Vuolingon Vesan kilpailuihir.. osa_,_:..l.s-:uminC?n kertoi, että i.nnostus urheilu1;n oli Pentti Vahvaseläl-l:.O~ myötäsyntyinen ominaisuus, joka on vienyt hänet sittemmin jopa m:iai"l.man suurilLe hiihtolad.uille. ~

Poikavuosina Pantti, kuten on yleistäki~, kokeili kuntoaa~ vähän useammassakin laj L:>sa. Parh2i ta tuloksia taisi kui ter2k in tulla seiväshypyssä ja keskimatkojen juoksuissa. L~hinn~ kesälajien parissa kuluikin sittf)n varbaisnuoruuden vuodet aina asevelvollisuusaikaan saakka ja 11 leipälaj i 11 hi ihdcn muodossa l ie:"lec::Zt-.:·1 sielHi. löytynyt. Jokat.apaukse.ssa v. 1970 saavutettu voitto Lappeenra:"ln~n Varus ku:-mar: mesta ruuskilpai lu.jen 15 't<:m: n ampumahi. ihdossa antoi hyvän sys~yksen siirtymiseen pä~asiassa ~iihtoladuille. Säänn5llisempi hiihdon harjoittelu alkoi siitli lähtien.

Sopivia


60 koh ~eita

kilpa ~lukal entereista

ja sijoituk se t rohkai sivat I"...!li sitten talvi - 75

~a

ai na lb ytyi ja

o sa llist um i~e~

ja~k amaan .

Rukatuntur:.:-1 s1.1ure ·t :ti:!.hdct , .joissa

osano ttaji a ol i us eis ta tunnetui sta

~ i~ht cmaista .

x~~

J~t tc~

vi isi toi sta ki:ometriä oli h iihde~t y , t uii ~i~ i Pen t~i Vahvaselkä ke rralla tunne tuksi. Ve i t to näi':1 suurisse. ;,<\il;)a i~ isoj en

luis sa ei jäänyt vaille ansai ttua

huomic~a .

joukossa sellai sia huipputekijöitä

k~in

Jli ta~ ~~v~~neiden

Ocvar 3ro j2.

Ju~a

f·Ee to y:n. >:yöh emmät kilp ailut t'-..!l ivat sitt en osc i ttamaa!! , e-':tei ?.-..:.ka::-: voitto ollut vain mikään sa~tuma:"1 tuoma " l i~sahdus " vaa!'"" tu:~1 r:oll ise r; harjoi ttelun ja peräänantaoattomar: voi tor.ta!1d on tulos t a . ~"ie rkittävä

eC.us-custehtäv ä tuli Pent il le v. - 78

tiin Suomen joukkuee seen J'·l[aailman

iv'les ta~u s

i~u:r.

här. et valit-

hii:--t<::o il::i::-1 , jotka

olivat ~ahdessa . Tämän valir.r:an ehkä :-atk::.:.sevana oer.1s-:eena oli 2entin kohdalla saav'U tettu h cpea t i:a s~om er.mes taru'J. s h:. ih~o je~

~5

kil ometril: ~ J yväskyl~ s s~

s amana

vu o~~ a .

Nl'"1- hiihtoihin kukL1 osaL:.istuva maa oli tie-:er.",{L: lä.:'let-: :::1:-:yt

nuippumiehe!;.s2 , joten saavutus, 32 . sija viid.ellä-::; is -ra k.ilc met rillä oli "V'J.ol:i.ngon miehelle" va :!:"sin ',<:"!J.n:liakas . suurin osa kys eiselle ma tka: le osal: is-:·:lji .sta hä~e r.

~'J.: osl'...:.ett e:c :=:sa

jäljessä2n.

Or:ia .luku~ sa on sitten myös Pen tti ·..rar~vasel tn cs-:..:.uC. et r':il-<:kei.. ::.~

E iil:ltäjien v"!.e ~~ij

kunr..i a~ka i s iir.

saavutu':<:si i:--" yl-cänees sä 4 x

oukkuee ssa, j ot<.:a Suomen me s t2.:;uuc:e s ta

~C

~-=y s ei.se ss i

krr..

12: i s .sa

kampp ailtaessa sai hopeaa v . - 78- ~l lä~~sellä j-a !::i -:::.-::.er; seu raavin?. vuos ir:a on tul lutki!1 ~ulta a : v .- 79 K::r~k ol=:.s sa , v .-8G :;_o'n~:J.: e ;:;e llä ,

v.- 8~

Ta:~1pere el la ,

v.-62 Kuri kassa , v . - '23 Liedc .s.;;a j a

v .-84 2ovar:i eme:lä. ~äis sä hi:hdoissa on ? er.tt i ~us -, ankkuri - sek~ v äliosuuksia .

iiiht ~~y~ al~ i­

Kun ·/ahvas elkä or! et t~ me~s ämi e s ten

hiihdot ovat

~~ är:es -:=ii

s2.2.r:.eet ·,rt,lGSiec. varre li.e.


61 tasolla. Näillä laduilla on tullut vuode sta -76 l äht ien mm. seuraavia saavutuksia: viisi Suomen me sta ruutta 3 x 5 j a 4 x 5 km vies ti s sä . Met sämieste n 1\-:aa i .lmanmesta ru.uski.lpai luissa , joi ta or: pidetty Saksassa, I b::lia ssa ja Itävallassa , on k8l mer..a vuonna tullut voitto henkilökohtaise ssa 15 km:n a~pum ahi ihdos s a sekä 4 x 10 km vies t issä voitto viite~ä v~o tena . Ampumahi ihto on ol lut Pentin ohj elmassa e riko isesti muutamana viimei senä h i ihtokautena. Ei kä menestymisessä , lajin ongelmallisuudesta huol imat t a, ol e ol lut valittami sta . Parha ita saavut uksia ovat olleet hopeatila Pohj oismaiden me staruu sk ilpailuje n 4 x 7 , 5 km: n ampumahi i ht8vie st i ssä v .-82 . Ko tka ssa v .-84 tuli pronssia ra~k a is taessa henkilökohta ista Suomer.. mes~aruutta ampumahiihdossa 20 km:ll ä . E1ell2 oleva ssa on vai r. mää räl tään vähä i nen osa Pentti Vahvaselän h iihto taipale e n tapahtumis ta. Tähänas ti sis ta sa avu tuks ista me rkittävimmät on pyritty s i iher.. poimimaan . To ivottavas t i hyvä es i merkki innostaa uus ia nuo r i a tulokkai ta l adulle ja jatkamaan perinne ttä.


62

Kansa:'!urteiluur: !m'.lluva kävelyl..:ilpailu, e.!..l ·:1-iir:sar.o~tu i'f:aaotte::..umarssl z:-.lc::::"itet~:..in kev2äl.l3. 1941 ~o:;.kok 1.1W: 4. ja. 25. p~:..~rie:::: vs.li:er:3. 2.ike.r:a. T2.ss2., ?.uotsia vastaan suori tet'..lssa otteL1ssa ~::..l­ ;2.i.~ tii~ si i ta, kumo i maa saa ast.:kasmäär2äns2. r:i:il'~c:en l ::.ikkee.lle sut:re~:::a::-1 mä&r&:"l marssijoi ta. Innos-t'...t:t:ein mielin k·~~c kar:sa l~h.ti mukaan naapurimaata nujertaoaan ja ~ietenkL1. myös i. tse.llee::~ ku:~r:ca hankkimaan. I'Hi~pä tuo 11 ::::"akas vihollinen 11 , Ruotsi voi -cettiL1 kirk~.{aasti. Suomi sai liikkeelle 1507'1 11 rr:.ars sijaa S.uctsi~l 954CCC ve.s~aa:1..

:'!äi t2. k:.x.'lnie.kkai ta voi ~tonuneroi ta oli osal taa::1 ka!"~'.ltte.massa myös Vuolingor: kyläku..ryta. Asiaa hoiti kyläl tE. koottu tila.päin2::-:. -::cimiku.'1ta, joka nuolehti marssi~ k2ytännö.llisistä tebtävist2. ja ennakkoj2.rjestelyist2.. oli Varllamäen maantie, jolle mita":::tiir:. marssittave.t matkat. Saadakseer.. marssimerkin marssittava r:1atka oii r:aisi.?..2.a ja ~ 0-; 4 -...ruo~iailla lapsilla ~ 0 ~m ja ',(oko ma tke.lla sai vi i:;y2. eninttä~ tuYl.r:i::1 ja 40 minuuttia, eli. vauhti oli. 1C :::J.ir:./!'Jr,. rvl::..ehet ja yli !L!. v. pojat marssivat 15 :.{m ~a oli kyseiselT-ä -:a:..palee.lta palattava 2 tunni:J. ja 20 mi:l. sisällä, jos aikoi saada oikeuie~ marssimerkki in. !Zi lometri2. kohti jäi tässä aik:J.a 9 r:,::.::. 20 sekun":::ia. Tarke:.1p ia yksi ~Y i saiko ja ei ctettu, ::r.1t":::a marssin kest2.e.ss2., kuin 'J.rheil',.L"le!'lgen luo::1taisesta -::arpeesta, sy:--"tyi kilpailua !:e::J.kilökohtaisesta ~aremmu'...lC.esta. nee jotkut aL:<:ojakir: katselleet.

1'-~!arssireitti:lä

L2ntöpaikka ja samall.s. maali oli Vuoli:1go::1 pys2kir: kol'Ld.all2.. Siitä mitattii::l. na7....L1.ar: ka!'lssa 5 :-<.:m Var.r_ar.:äe::_ suu:.1.taar:, ,ja si.il'le!l tien varteen .lyödyr: paal~ kchdal ta Lä2.ntyivät ·Jc k::1 :narss::..va-:: takaisin läht:Jpaikkaa::l.. Käe.r:tymispai~l<:a 15 :Cm n:e.rs.sivi=...:e oli p,..,.,.,,.,., K'"''"""'l. DUo'"""' ~• }-lr.,-,-~a~·,...C:."" ;-; ,, .....~;.,- ,. lh i i__ ,.,;.~:.-.... l V.l.;;! ..-'ll-·K~=>"' ~-;::, -L.;. ~"---'., v\.A.V ..L..i... a .~.., '..!....._.;.!, .,., .;..1~ ...... G..ct-. ,.,.,;v- ... v-..=..:..6.U..o....l...Ld.., 1

.1.

marssivaa 'Iarl~ke.a

~e~kilöä.

~sancttaje.r:1ä2.rää t2.~2.r.. kyl&k:.u:r:ar~

tiedosse., r.:utta totuudes-::a ei :;: - cike-:te.::e.

m2.:-ss i.~.:; i ~ o .s

s~u

'"' ~

sa~~otaar:, e-':t~~

c:::. e se

e:12. :::. ·::~ ~


r 1

63

1

LILL:SPERIT Ktm ~ykyisin puhutaan r:~aalaislasten virikkeettömfistä y:npäristöst2.

ja oll 2an vaatimassa

yh~e iskun~1al ta ~iloja

~a

järjestc-:tyä toi -

mintaa niin aikuisille kui~ nuori sollekin , niin ihmet.eLI.ä va ir: voi, minne ovat ne ideat ja se omatoimis1.1us kadonneet , joilla aiemmin , ku::-1 te l evis ioki-:-1 ol i tuntemat on k 2si te , saati i n ns . vapaa aika kulumaan . Eräs esimerkki l asten omatoimisuudesta ja kekseliäisyydestä oli 1960-luvur: alussa to i:n inut "Lilleperien -:1ucrisoseura ". S iihen kuului t o s in vair: kahde:1 talon lapset; ~ i op posen Osmo , Pe kka ja Ulla s ekä he idän se r kkunsa Mui::1ose-:1 Kirsti ja Jvli rja . To iminta oli s i täkir: vilkkaam?aa , kun ei tarvinr.ut eri kseen sop ia kokoontumi saikoja ja - pai kkoja , sillä ainak i n k e s2.i sin viete tti i n palj o::1 aikaa yhdessä mill o in missäk in. ~ i mi Lill eparit ol i laster. p a p ar:, Paavo Ri epposen , he istä käyttämä n i mitys , tiedossa ei va in ole , mistä hän on sen

al~uja an ~eksinyt .

Näkyvä~2.

muistona Lilleperi en toi~in:'1asta on vielä .Jäljelli:i r:uuta ma kappale itse toimi tet.tua l e hteä vuosilta 1962- 1963 , nimeltään "Lillepe rien uutiset 11 • Leht i sisälsi , kut en o i keatkin lehdet , uutisia , ilmoituksia , urhe ilutuloksia , jat ~okertomuks ia , kilD ailuja j a jop a mainoks i a ym . Toimittajalla olikin melko inen työ, sillä lehti jouduttiir: kirjoi ttamaan viitenä Kap pal eena ja jos kuvia sattui olenaan 7 oli ~e kin saatava mahdolli simman sama nr.ä köisiksi. Ensimä i seksi lehteä l ukiessa hämmMstyy a i van e rikoisia h e nkilönimi~. Tämä s2 l :.ttyy s iten , että -Kaikilla Lill epereil2.ä oli oma , keksitty nimi . Lisäksi joud~Lt iin nMit~~in nimi ä vaihtamaar. ja keks imään l isää , ~. ru~ es i m. urhe ilukilpailu i ssa tarvi ttii~ useampia mieh H i ja nai sia . Silloi~ yksi henk ilö suoritti mon ~a osuutta eri henkilönä uudella nime2.ll:!. . Urheilu olikin e ri muodoissaa-:1 ehkä keskeisi::1 osa seu ran toimintaa . U rhe iluk entti~ä käyte~~iin rii he~1

Salme lan pajakangasta ja Kallio~a r~ur. ja lacio-:1. luona o~lut ta auk i ota . Kaikki urheiluss2 tarv i -:. -~a ­

vat vbili"!·Ieet , ~ute~l :r<::eihäst , k i okct ja seip2.2t ja korkeushyppy te li.neetk in , olivat tie-:ys ti o:nate ko i s i a . Talviu rheilu k äsi t~i vaL'1 Diihdon ja

rr: ti~ihyp yr. ,

s i l l ä l uistirr.ie. ei

ollut ,ja luis-:-:ir:radan aukipi ~ämir:en lamme::lj 2äl1ä olis i ollut liian vaivallois~a .

myö~;


- ·

- .. •

0~VaL~L~en

·r:~ppyrLma.~ · ·· k ·

c::: ~

aa . .~-~•! ~. . i ; r!:t~a ~.r ~-- r=~-· ~ .2 .c. :-:-; -_. "',,,•·--~.1_ .~_-....,_ +.- ,_~ l - -"'- +: ---:-:1 -- Y":

Pl"'\_. -••

it2.i-

jopa yli

selle rir.r:.epello.:..le, jossa le i.s?~2.ute l ti L1. ~yppyjä.

Eri.laiset ammati-;:; olivat :nyös Li.lleperei.llä tar;>eer.. ::lUkae.n edus-

tettui:-1.2..

Koska pidettii::-1 ;;aljon u~heilukilpailuja -::=.~vittii:r: kultakauppias, joka valmisti ja myi :;;alki.:1-7:omi. tali t:. R.c-svca ja poliisia .leikittäessä tarvi~tiin paitsi ;oliisi, myös ase~~uppias, 'ol+a nstet .... .;;V'I nm~C...,c. . . ~~oi~i::. .. -i:>-·- puur-vo::c:::y--\~ J·~ ct ;,, ..... i.:::>::::.r.;lp.l'l.r'.<~~~;r. . . . .1..-...... -.L•-J ••

IJ

v.L.L.L~

.._.,

-

~J-.._,

..

u~

·~l~,...._

\..A

~.~

jousi;>yssyjä. Se.:nasta kaupasta sai syös url:eil'!J.vä-=..ine:..tä je. :nuutakir.. tar>Jee.llis-:a sekatava:-ae.. :•:aisel.::..se::'lpia ammatte.ja edustivat }\uf::ka1\a:x;~pias ja peli-il tojer. ~2.rjesti::ij~, jc~!-:a vie.ttcmasti koKosi L il.lepe ri t erilaister.. laste:r:pe l ier: e sim. A::rikar..tä..'"lC.en ja tamr:i-pe:. ir: ympärille. Ja kun oli kauppoja1 oli ol-::ave. myös oma r3.ha, ~e. hv.n raha -:i:!..~kui, ~l:. y!!de~ hoidettava myös pan1-<.::-cia. Posti~~ar..tajaa k:..:1 ta!'"Vi tt:.. :.r.., si llii joka ise :.la oli c::1a .l::enk:.lökohtair~en pos~L:.. aa ti!{konse., hieno:~1.e osoi ttei~een esiD. Ha:1d.y S:1ipp, fei vim2.er.tie 3 3 2. tässä t~unussa oli, että jokaine·:l sai vapaasti ":oteuttaa i tse2.är:, kaikkie:r: äänt2. kuul tiL'1 ja ehdo-tt:.ksia :-<:.okeil":ii:l, e::.. ollut mitäär:. pe.kor..omaista ja aikataulut oliva-t vapaat - se oli -::edellista lap3en el2mär. iloa! Vaikka aikJ.ister.. su..."l.-:::autumir:en t2.llaisiin lasteE lei.~-<:.keihir: oli~,;:in sange:1. :r.yör.te is::ä ja monasti a·vustavaa.kin tavalla tai "te ise ll:3., ~iir.. sil-7:i ei se.e.r..-..:.t unot.taa varsL1.a:...sta työr:te~oai:aa:1., ~cho:1 :e.psetkir: varsir.kin kesäisin joutuivat osaL.i.sturr.aa:1.. T2.här.. oikeaan työr:tekoor.. ja maanviljelyy:::1 o.hje.si ,ja inn•.Jsti jatkcssa 1960-luV'J.l.-:a -:ci:ninta:'1sa a"l.oi t-:ar::;_;_t maa-:a.:..ou.3kerh8, .~on~:s. i::m:Jkkair:.a, omie:.. :;Ja.ls-tojen vilje l ij ~5ir~2 myöskir:. "L il.leperi -:;n

A~toisi~ta

sitte~mi~ ku~~cs~autuivat.

Lil~eperie:-J. k~o~ikka

kirj.

Ma~dy

Snioo

.-.eL Lilleperit

f:uur~nelke.a,

ku~

.se:~LLst.s..!! ;;:~:

t2.ssi:!.,

~i-:'k~ki~ aikaa~saar:.ut c~ t~s mei~~:l el~cgssi.


JVTutt konstaapeli se la iska:1. horrunat sai, kun rasvo ja ei n äy , e i kai ? Vaan Ulla keksi hankkehen kun kukkakau?an ?Crust , ei näy enää tyh 2ä kukkar::mkaan se lus , vaan rahat siel lä pullottaa ja p ankkiin usein ~a tka vaan se häneltäkin käy . Ei Kasperir. se kultakauppa oikei:1 hyv i n luista kun Kasper aina mitallejaan ei tehdä tahdo muistaa . Mutt r,1önkkösen se put iikki on hyvä olemassa sill s ieltä seipäät , kiekot saa jos rahaa omp i massa . Mandy pitää ?eli - illat pienoiset ja niistä hankk ii rahasummat s ievo ise t . ~i meitä ole enempää , sii s lopetan mä tähän , ja onhan tätä juttua tässäkin jo vähän. Sn ipp kirjo itti tämän kronikan Li lleperien uutisiin no 5 vuo;ma 1963.

r·~Iandy


66

Url1eilu- ja peliker.:t-':iä e i 21·:...:.e el~arrune ollut vie.l2. e::::-;.:::-:. ta ~v isotaa . ?alloa p el attiin pihoilla ja hei~2pe:l o illa . l! .3 0 i r.t oe .. ..., ... l attiin rny cs ;;e Ll.a, jossa :;:Ja ~ lu ~a i:alla eteenpä in. ~·,!L'1käänlai s i a ken~täp ele,j ä ei ollu't . ~a ~lat olivat pulikas ta veis te~tyjä ja ~al lot es i m. ka~ ~aast a muodostettuja pall on näköi~iä , jotka ol i ~a~: : a j. ~e pute t~~ ki • re 5... 1Ks 1.. ?yhi:nä kuljetti in kylissä n:issä eli

~:J isia

r..uor ia .

laskema ssa tal vi sin Ke st in ~yll ;ha rj~lla tai muu~ muas sa Sy:y slahden ra:r::1al~ a Harjuar.or.. kar:kaalla . r-I2.kei l as ke t"ciir.. suksil la t ai ves ikelkalla. Ta i jo skus po ikettiin Ke s-: ir: hevostal :e illa -':';.lpa~kaa k cke i ~err:e.ss a pcruka : la ja ~ent ii n po i s . Ku:kuneuvor..a ol i jal kakyyt i ja ta~visi r.. su ks e ~ . ~äyt iin m äke~

3uksetkir.. Gmasi:a takaa Eaa~ asuksi a

näki jo s kus ,

~~t ta ~ seir.. pu~

v~ ~nte: e~ -':~

ja

s~~s i 22~ i

Sauvc ihin somp arenkaat ol ivat ka~aja sta , ~o ka o~ s i~ ~eim~ää ja somDa~ v~lykset nahk2sta . X. 2.rkee:r; s o:;; i hevoser; :-\en~ ::.. t ykseer: l\i:iyte tty -:e r ssnaula ja pel li stä tai rauta le.r:g2. :::.ta :lm;::2 r:/ s .

kärk i vä l.i~2. 2 , e.sim er~ i ~·:si tervate.::.sa G"i. .<{er:i , '....FJ.de l. l.eer: se ir..är.rako on .

~e

Vo iteeksi xi:iyte ttii~l puhdas-:c. te:"vae. , jo .s ~-....: .s tyä ~ynt~i länp ät~tk i n . uun is sa oli valrr.is !1:.. illos ~ mu-ct a y l e ise::i::~ir..

-:a s~:l;. .s ta

su~-<se n

sa ::--: -: ~;i

ul~c r: 3.

:ai. te -:-:i i!·:

-:'J.l il.la .

: ::Jy-


67 Tansseja Tanss ipa i kkoj a 1900-luvun a lkul-<ymmenillä ol i muun muassa ladolla sekä nurkkata nsseja Ko rpikosken myllyllä .

~Hkaran

Myöhemmi stä aj oista on ki rjo itettu Vuol inko I s i vu 16. Lisäks i oli tapana pitää taikootansseja sekä sotaväkeen l ähtötailsseja e ri t a loissa . Hä i ssä luonnoll isest i käytiin kuokkavieraana jo skus , ellei kuuluttu kutsuvierai siin. Häihin pis teltiin esimerkiksi .Ke kk olan kylään jalkaisin, matkaa noin 12 - 13 kil ometriä . Ha r jumaahan h iihdettiin suksilla seurojental olle vi elä 1930- luvul'la , ensin Korpijärveä pitkin noin viisi kilometriä jäätä myöten.ja ka i kki aan tanss imatkaa kerty i yhte en suuntaan noin 20 kil ometriä . Joskus oli paluumatkall a he ittäydyttä vä hetkeksi hankeen l epäämään jos ol i tullut loppuun saakka tanssi t tua .

Vakituisempia kyläp elima nne ja Karl Fr edrik eli Kalle Muinonen , viulu , Pohjoistal on tilalta , kuol i 1930 . Kall e Seppänen , hai tari, He ila joel ta, kuol i 19'70- luvulla. Eino Nykänen , ha itari , Pirtin tilalta , kuoli 1970 -luvu.n lopulla . Salomon Hokkaner! , v iulu , Tenholan til alta , kuoli 1940- luvun alussa . edell isen poj at : Al bin ~ ak kanen, viulu , mandoli ini , kuoli 1940- luvull a . ~m i l Hokkanen , viulu , mandoliini , hai tari kuoli '1983 . 1Ie ikki Väisänen , viul '.J, Alamankal i n tilalta , kuol i 1925 .


68 :'aavi Val tor:e!l , · ylikonduktöö r i , ~uutti ~ouvola a~

..

.

.

.

:12.1 -: ar~

,

192C.

J o :.lnJ.t l-<:yl iipe: ima.nr:.i t soi tt~ vat m'.lue.llak L: , 1<~·.1-:er:. e s :.rr. e r ki1<.:.s i Ka n . e fi[u i r.:or:en kul "!: i .so i t"L ore i s S'J.i l_ l ae.:.r.. ~ a2_ ~El i s i r. :n:n . .;,__, ve.=- i._g Ke~gas ~ie~ en

puol ellaki n sekä myös

~i~~e li~ P~lli ~gi ss~

,j-:1

t ~la~k -

ses~a .

Ku~1

gra!:lofcni t alkoivat

pelimannien

k~yt t ~ .

y lei~työ al-_let.=il::t~rw:e ,

viiher:i myös

ky l~ ­


69 MUISTIKUVI A ENSIMMÄISESTÄ RADI OYHTEYDESTÄ LÄHES SEITSEN~~

VUOSIKYr1MENEN TAKAA NIKKELI N KAUPUNGISTA MIKKELI N MLK: N SAUJJENKYLÄÄJ\~

SEKil JOITAKI N AJANKUVIA VtJOSISA!)AN ALKUPUOLELTA

Hui ste.l l ut 1984 Kyös ti Angervo Tämän mu istelman te kemiseen olen ryh tynyt ystäväni Tauno Ri epposen pyynnöstä saada tietoja Vuolingolla koottavaan perinnevi hkoon . Saadaksen i taustaa otsikon jäl k i osalle on pakko ke r toa myöskin sen ajan asukkaista j otain , jotta asiaan va ikuttaneita ei un ohde ttaisi. Vanhempani muuttivat T1ikkeliin vähän ennen syntymääni 1907 ja a suimme Va tasen apteekin t alossa, j oka s ija itsi nykyi sen Savil ahdenkadun .ja ?orrassa.l menka dun kulmauk se ssa v iimek s i maini tun kadun nimen ollessa silloin Nikolainkatu . Katuj e n nimi tekstit olivat kolmella k ielellä , venäjän-, ruotsin- j a suomenkielellä . Noin vuosien 19 12 ja 1913 va ihtee ssa s iirry imme aswna an es ikaupunki in Eroolan joen varteen , mutta isäni , joka oli läänin sa iraalan al ilääkä ri jäi pitämään yksityisvastaanottoaan edell een Va ta sen taloon . Huvilan, jonka isäni osti ja myöski n .laajensi , oli r akentanut s ittemmi n Tammi stoksi nimensä muuttanu t Arv id Ekholm. Hän rakensi viereen toisenkin huvil an aluks i omaa perhettään var ten ja myytyään tämänkin isälleni h än rakensi vie.lä kolmannen huvi lan edellisten vie r een , j ossa asui joit akin vuosia j a muutti s i tten ostamansa LouhGl a - n imisen tilan hoitajaksi Mikkelin mlk:n Säkkilän kylässä. Edellä mainittu Erool an joen varrella o.l eva huvila - alue sai myöhe~~ in n imekseen Angervonniemi ja s en vi ime isin huvila o.l i my ö~:~<in aikanaan p re sidentti Urho Kekkosen puo.l is o~ Sy.l vi Uin on koti. Tamr:1iston .lapsista tunnettaneen parhait en vanhin poika dipl . i ns . Erkki 'l'ammisto , joka to imi mm . i'-'likkel in kaupungininsinöörinä sekä se.kä nel jänneksi vanhin rakennusme stari Aul i s Tamm.isto, joka jatko i isänsä perustamaa !•'Iikkelin Vesi ja Lämpö Oy liikettä sen johtajana kuo.l emaansa saakka. oli Angervonniemeltä länteen no i n 100 metriä sijainneessa ja vieläkin säilyneessä talossa asunut :; museppä Taneli Häkk inen . Tu tustuessan i hänen perheeseensä oli häne.l.lä kolme po ikaa Väinö , Vilj o j a Auli s neljänne·n Uljas-poj a:-1 kuol tua aikaisemmin. Vapaa paloku!lta-aate VPK c.l i silloin suos i ossa , esikaupung issa oli nykyise n Houhialankadun varrella V? K: r: talo, Toine~

~a apurimne


70 josta

sa1 e~si~ ~ipi~än ja siirtyi myöhe~~in el~k­ keelle I·::ikkel in 'i<:aupu:-1gi::1 :;:Jalcp2.Elll i~ör: vira2-:a. Vi.lj o ja I:,ul i s Väi~ö-poika

se!lsijaan kt!olivat jo ~uore~a. varsinainen jatkajs ja hioi::: myös teki mm. ~-caikki minu~l ja :=_'..lc~xatoverini .~.a"tto Luukkoser: .:::"adioko:::1eisiir: tarvi ":semat siis-::::i-: laatikat • .Jo ensimmäisen maailmansodan aH\.ar:a :::ari 'rv.otta ·?r:r:.er:. vapaus se tae.

tööni. ~öy:~penkki ja osa tytkaiuista o~ r:.ykyisin -:y-:::;-::::ärie~i omi.s'Cuksessa oleva.l.la ~aetulla Tapiola...Yl tilalla Korpi~ärve~ rar:nella, jossa vieläkin vietän kes~~ni. ~aneli 2~k~isen tekemist~ ty~kaluista hal~aisin erikoisesti mainita yhdestt luo::1~o~väär~s-:::;~ pu:.tsta tehdyn ruuvipuristimen, joka erikoiser.a r:G.ht:.~r;yte:::2. ~-cel­ paisi mihi::1ki:i. maaseutumuseoon tahansa. Joka ta-;:jaukse ssa ::::im:i .saama:1.i ~öylsper-kki c.l i a.lku:r2a käytär:nöll i sille t.arras·..:uX::..s i!_ le:J.i. Se ei tietysti yksin ol.lut riittäv2., tarvittiir: so~ivat l<::averit. Ne olivat lähi~nä edellä maini t·...:.t Aatto Luukko:::1er: jc. Viljo Häkki:'ler... Tarvittava~ henkisen :;:;t:.o.le!'l a::1toiva~ siihe!! 2.ike.ar:. iloestyvä Ilmari Jäämaan toi:ni ttama :-1uorison le!l-:i Nuc ri Vo i:-na .se:.-cs vapat.:.ssodan t".lntumassa ilme styny-: I.lmar:_ J ssme.ar.. rfuor-:::er_ ~~cl"e i1 2-jain ja keksij iii:1. kirja. ?ian tämän j !ilkeer.. pe r't..l.stet-':i :Ln c~···,ry) .;.: 1 'a ..;aka:=-r•,-~ .,-~-' n':lY'Y'<' ~T--ur.:m ";...:,~kl.'.,.., \:''Ore...., ~.fr-im~r. Li 1.- -+-o >J..., v'--'.t" .. U· '"-"---V'""'----__ .}V--

.. 1

-J-..A.

;..L

\..J-

~"'

-

.

.~v!..l'

;.11.

c.;. _ _ .._......_

...

._.

ire ihin mm. radioarnatcörien :-1arra.s-:::.:s:; ii rL ~2m2.:: ansios-:a j:.:.lke.istiin Nuoressa Voimassa ~:n. 'J.t.::.si:lpia radiJ-alan "':ietoja, jci .J:a suomer.. kie2.e.llä ei ol.:ut ~u:,:al"':a ~;aatavissa.

:;l i

:2:n::1enkui:2 siirryn ker-tomaa:1 radiotoirr.in-:12St2- lie::1ee :;aikallaar, vielä muut:ama sana sen aja:1. Ylik~e.l i::-1 seudus~a. fviLd;:e l i::: kau:::'J.r:.gir: pchjoi~e:J. raja kulki jcssai:'l X:iv::.sa~:a2tir.. ~;ail<.:~-ceilla :;, 1:2.länsisuu."l:::o.assa. ?2.2.csalla ~atuja oli pyc ~ei s-:ä mu~-cul.:::1~i vistä teh.ty ps2llyste. _il_uto.ja e:. oll:.:.-: laisir~kElar- ~a ~!8.ta3en a-:t2':?.~i:l vieressä oli aju~iasema, ::1ee~ ja -:alvel:a reki::.:.eer1 cC.ottelivat kyytej~1. :Z2ikki ',mu~Ju::_kii:r~ jol::"ta:,.rat -:iet olivat ka:;:Jei ta ;:::orap2.21lysteisL~ tei tL~, joi -:a .luk~.lisissa ~ondir- katkaisivat karja~ lai~u~-::::amista var~e~ raken~stut portit. ~uistan, ettM e~äs tällaine~ ~or":-':i oli mm. ~.:::~~a~~e~


71 s illoise.l t a omista jal ta Ta neli Ri epposel t a ja sii t ä alkaen ol i t i l a isäni p erhe ~n kesäa suntona j a sen va kitu isena asukkaana ja t i l an h oitajana tät i n i Hilja Lyyd ia Kukkoner. . Ai : -10a ju.lkiner. kulkuyht ey s oli junayhtey s T"'ikkeli s tä vanha l le Vuo.l ingor:. py säkil le, j oka si jaits i nykyisen r au ta t ie!'l t aso r iste yksen kohdal la . Py säki!'l hoi ta j a Edi t Kymäl äi !'len ( toi vo·tta vasti muistin etun i men oikein) asui lähell ä ol evas sa pienessä mu rju s sa , j oka oli sen laatuinen , että vuo kran anta jaa varmasti nyky isin sak otetta is iin jos s e.llaist a a sun!1oks i toiselle ta r joai s i. Mutta ne i t i Kyme l ä inen e i va.li t tanu t vaar.. s alli v i eläpä t a.lvipakkasell a j unaa odottavi en käyttää pientä murjuansa odotushu onee!'la huo.lima tta s i itä, et tä nämä huuru i sissa t alvitaminei ssaan t oiva t lisää kyl myyttä ä asun t oon . t<!uutamaa vuotta myöhemmi n sitten pysäkki s iirrett i i n nykyise.lle pa i kalleen. Jospa s i t t en s ii rtyis L"1 harrastustoimintaa n . Syksyllä 1917 alo i tin koulunkäynti n i l'1 ikkelin yhte i skoulun ens i mmäi s ellä .luokal l a. Sama.lla l u okal.la a l oitti koulunkäyntinsä myö s kin l!1ikk t?lin ves i joh t o.lai tok sen pumppua seman ho i t a jan poi ka Aa tto Luukkonen , joka asu i pumppuasemalla olevassa rakennukses sa Petr o.f.'in kankaa.ll a . Sieltä ei myöskä än ollut p i tkä ma tka minunka an kotiini jos t yyt y i käyttämä än oikoteitä . Vars inai nen yhteist oimi ntamme a l koi heti kohta kun Ilma r i Jäämaan Nuorten kokeilijain ja ke ks i jäin k i rja ol i ilmestynyt . Ens immäinen t uotteemme oli omatekoinen va lokuvaus kone el i vaatimat t omammin sa!'lot t una laat i kko kame ra Jäämaan kirj a'1 ohje i tten mukaan . Ki rjassa oli myöskin t äydel.l iset ohj eet kuvien valmista miseksi . Teki j öi tä ol i minun j a Aaton l i säksi Aulis Tammista, j oka myö skin oli l uokkatove r imme s ekä Vilj o Häkk ine n , joka t ek i het i ni insanotun ~e u la nreik äka m eran . Si llähän saa erittäin syvätarkkoja kuvia t joho::-1 kalli itkaan ko nee t eivä t pysty . Varjopuolena vain pitkä noin minuutin ke s tävä valotusa ika . Heti tämän jäl keen a.lo imme Aa ton kan ssa kökeilla kip inälähett äjää ja va staanoti nta Jääma an ki r jaa seuraten . Aa tolla, j oka oli minua ko.lme vuotta vanh emp i , o.l i s iiher. par emmat kä y tännön o.l osuhtee t hänen asuessaan isänsä Vilho Luukkosen hoi tamal.la kaupu:."'lgin ves ilai toksen pUJnppua s emalla , j ossa o.l i ta rvittav i a t yövälineitä , akkumu.laattor eita j a j opa k ip i nä i ndukt ori . Vas taanoti n o.li J ääma ar. muka:i nan gal vaar:isel.la kytkennäl.lä to imiva k i deva s t aano tin ja ta rvit si' a vuk s een maa j ohdon li s äks i


72 r_yvär. , korkeal.i. a sijai ~~eva:.. ei :1eil L=i xt:mr;;a:.lakaar.. o.?.. .~ut

',.;,l~oantenn i:"'). .

~liime~si ~a ir:i ~tuur;.

vat vair: p i ha.?iiri:i. etäi sy:rteen käytt2.n:ä..l.lz~ t.uo::."J.ea:J.te:r...r:ia. vi -ilt ai~ en yhtei sto imintamffie p ~~t ty i ke vä äll ~ ~ 92~, joll o i~ aina ~·. 1ikk e~ i n rr:l k : r.. :<a.l .l ioharju.: la. ~ äi r..ä aik oi ~ a a ~~ oi myö ski ~ \ ~o ri Voima :e h ~e e r.. ilmestyä radioe.oatöö riemme u.:--ar:'..lurtajar: vä~"!rikki Le o :_, i:0.de.l l ' i:: ki rjci tuk.sia e lek tror::iputl·dsta ja n iiden :r<äytö s t ä r ad. ioto i:.t ir.:"lassa . :.:2, ider.. oh.;eiden :-;tukaan rakensimme kumpi.~i:'1 "la!:1ppuvas-taa:::J.G-t~:a jamm e !', jot<:a vaat i vi rt al&~te eks ee .r: v :>i:nakl<2.an aecki..:..:"''lUl aattorin . ~a:..-tte ~ t ~i~ o it i ~me kumpikin V ~lj c Hä~~iser. teke~iin l aa tik oi~1 in. Laatik oider: yl äpuole2.le. noir: ~5 .ser.ttime trirl ·~ o:'keude.l.la ol i to i se sta p ää.s t 2är: va paa va a~a suora o r si , j or.on tarvitta vat käämi ~ e .: :i k e lat si j oi te ttii:n . Ni i der. keskin2 i s'ti:i et i::.i syy-':tä muu-ttaer:. j a s Eiädettävä ä k ie r -:okonden s9.attc ria k äy t täe ~;, e-':si t ti i:1 halut~ aa.l tcpi -::·...tu:= . Sriko i se s t :!.. 0::1 huomattavaa , s::o:ä kor:ees sa tar'ri ttavia kor:rp o:r::ern::teja e i mis t2.är: :-cauy a s'ta 2 i i h er. aikaa:~ oll :J.t saatavi ssa . Niir.p::i kor..ee ssa t .a rvi ttavat lao;:>Ut eli putket ~·J udu imme ha~1kkimaa n P~i.~ip s - t eh't aa:'1 ti:ik2.1iiisel -cä ed.us-:2.jal t a, joka ffi 1J. i staak s e r:i o li !1 ir:-'iilyhen te e'2. t;::._ty: AEG . Si ite n aii.aar: ei my csk:O:Ei::-; vie.l2. t,zr:1e tt"--l s 2.äs t c.lampp-:.:j a vaar: a L'1oas "'i::aar.: :;:: e i t t z v ielä

se:'1~ L':

jäl ke e::: v iet-:äe s sän i

3aat'.J..s.r:i is:il tä::-1i ran a t 6 vol ~i r:

~es ää

a!.-:k~'Tiul aa't -: cr:..::-j

:.. 2-t aar:: i.se e:r-: ta:r·vi t "tavar, ta sa su:..r:1taaja·.:1 ku:'1

c.l~

os 't c or~,

ost o o::-.

~\ .::J.l.l

~a

s 2r:.

io1:2.rju2. :'..a

·-.raL'1tovirta , sair-. le.i ~--ce e::-1 to im:..:naan .

e räs.l t2 \ V=-. : ::-1 .:--aC. i oa!!la -':öd ril tE. si ihen hyvär: :'leuvon . -:·uona e.ika:r.a~a::! e :.. va.::..ovir~aa j o~d ettu, su-:..:.reDp ia a su-c:.:.ske sl:u~~s i a :·J.k:..lu.n ot-'::a:na tta , ::-1aak:::.a :;:e: e i -:::a p i tki::_ 1.1aan ::lii::. >::'..t.Ae.l i::o:sä , sa. i~

j;!ikk el L'1 m2.1c s s a }::-..... ir: my :j s ki:r: ?.:i. ihim2 e1l 2.

to.l ppii::::. :·dir:r.: itet't/ in2. . S 2a::..:;,r: i r.eilvo oli Se e i

'l irr-a!l

pä ~s yr~

-:ul i a i ,,a !: lt:.'t.Ji i::

es tä

e r· i ~. c·:!lais eksi.

l':.a:n i ~a;--~ t~J.r:.r:"L.~s

se ~:.ra a va :

v~r~~ ~el y~e n k~2.kua,

lai -:\:ee seer. .

~~ ~k2a.la ise 1:

k:..:..l ~iva ~ va.: oj ohC.o ~

:: e.:.:_erJ. ' ir:

Käyt::i. 2.~1 -

m ~tt a e st ~ ~

val o-

·reii~·.

t:;öt.t: ~tisl{e-:t:l~~ ja l<uu l ~..r\l-3.i su.~J. s J c C.eti ?. i il"':i m ä e.l.~.~ .s 2.i-~ se L vä s-: ~ !:(~~ r-adioasema~

·.:: J)\. e.l i -:-.;,...: ·t:1u -:Ln..:t,

t~

a ika sig~aa~ i::: j a 3 a:---J.-:e.-

1:uu

t:J.,_~

-::uu, tt.l ·tu:...l s aa t-


73 Ensimmä i nen varsi na inen , sanoisinko "pitkän matkan l lihety s" minun ja Aaton kesken tapah tu i ke sällä 1922 tai 1923. Kumpi luku on oikea en enää varmuudella pysty muistamaan, mut ta jomp i kump i on oikea . Ennen t ä tä .lähetystä ei . r-hkkeli ssä tiet. t äväst i ollut r adiol a itteita kellään muul la kui n Aatolla ja minul.la . Aato.l.l a sekä lähettäjä että vastaanot ta ja j a minu.lla va staanot taja . Tästä .lähe tykses tä lyhye sti seuraavaan . Aatto ilmoitti kerran minul.le saane ensa mie.le s tään ri ittävä sti tehoa antenniin ja niin sovimr.1e kel.lona jas ta, koska ryhty isin kuuntelemaan . Hinu.l la oli lai tteet Ka.ll ioharjun vin ttikerroksen i täpäädyssä olevassa huonee s sa ja kahdet kuulokke et, j oista • t oi set annoin tod i stajaksi kutsumalleni täd illeni Lyyd i Kukk os elle . Puhe kuului e r ittä in se1väst i kun Aatto mm . sano i: Halloo, kuuleeko Ragna r. ( Käy tin s iihen a ikaan R.agnar-e tunimeä) S itt en Aatto meni pianansa ääreen - ja s oitti rnei.l.le p i anoa . Tämän jälkeen menin lähimp ään puhe.l imeen Vuo.lingon pysäkin l ä hel.lä o.levaan rar:tahuvilaan ja i.lmoitin Aa tolle , että hyvin kuului. Tämän e nempää ei minulla ole osuutta radiotoiminnan a.l oi t tarnise sta Mikkelissä . Tämä ol i ku i tenkin alkua s ille ja sen jatkajana on mainittava j a vieläpä suurin kirjaimin Aat t o Luukkonen . Ko ska t ämä jatkovaihe on erittäin mie lenkiintoinen saanen sii täkin k e rtoa jotain mi tä vielä mui s tan: Tuona ai kana , j olloin edel.lä kerrottu "p itkän matkan rad iolähe tys11 tapahtui, e i ma a:-;; .samme ollut s illoin eikä vuo sikaus ia myöhemminkään minkään.lai s t a julkista y.lei sradiotoimintaa . Nuoren Voiman Lii ton pi iri ,s,sij sitä tosin k okeilumieles sä harras tettiin mm. P orvoo ssa, Tamperee.lla, Helsing issä ja Turussa , mutta niiden kuuluvuus ei ulo ttunut Mi kkelin seudulle . Ulkomaisia rad i oasem ia s en sija an ol i jo sill oin runsaasti toiminnassa ja ni itä voi tiin kuunnella r-H kkel i ssäk in . Tuona aikana myöskin olivat Aaton ja minun rad iovastaano ttimet jo sen laatui sia , ett ä n iitä saat toi lyhyen neuvonnan jäl.keen käyttää sellainenkin h enkilö, joka ei oll ut pe rehtynyt laitteen sähköiseen toimintaar. . Mi nä ja Aatto olimme ke säll ä 1922 läpäis seet ke skikoulun . Minä jatkoin luki os.<;a, mutta Aatto alko i pikkuhiljaa ru,veta va.lmi s tamaan radi ovasta anott i mia !lii.l.le .läheisil .le tu ttavi.l.leen , jotka häne.l tä k ojeen tilas ivat . Aatto suoritti s illoin kaiken työn kä sityönä yksin .lukuunottamatta .laatikkoa, jonka teki Viljo Häkkinen.


74 i<.'..L"'l

rad i o ita t ä .:l2. tavoin v2hi-:elle:'1 ali<:.:> i. l e v i-:ä

;;:tiJ<:ke.li~ :::k i:'! ,

a Loi ju::lala:-.pa.:: veluste ::-1 1 '?.he t-::äm ise:.:..ä s-:..;r..r,u::l. tai- ae.:n:.;.i s L-:

ke.J.. i ::-.

~ irkos~a.

~) Ll1!1p:;n.:.ase.Dalle,

Ki rk~oor:

.jo ssa

~,~ik ­

s:.joi -:e-::tiir: p ut.e.J.. i::-lrnikro f ~r~ i ja et.-

l ä~'1et L'1

sijaitsi. .

:·<yö!!em:r.i:-: s aa tiir: .l2.-

si me.:L.xein ;·hl<~-<eli~ kesk.i. stassa j a joho::-l vo i t '!..i:'l edullisest i ve t .2.ä v!'ljel::Ja.paikal -ca e ri2.l iset johdot l ä~e-:;t :!..rr:ee:r.. ~ a t::i.te ~ •:s l t y t tiin 2ii:cTcJsta pu.'"le2. i:nitse . ~ i säti ah jel::laa saat i i~ 1ä. 11" .:'1e . . a s :!..ja i~~ee sta K inot ea~~ er:!..s "Ca • m"J.i t a kL"lokuvia kuin my k!-< i2 .::il:!le.:;i:i ja e si ty~~s2r.: a:.:,;;:ana o.li taval .l i s est i m".lsiikk ia , j o ta e.si tti'·.rät s·.1oj ave r~on taka:1.a m::.:.-:~t::el i ­ l ~ i set ousiikin taitajat . ~ ::. ~o ~ea tte r i~ om :!..s~aja huonas i , e ~tä k:.m j0nk ur:. mi elen kii nto isen koh~auksen a i :-<a:c.a :;eatteriy -:.. e :Lsö nauro i , niir-L se kin t<:uului rad i osta ja ai heut -::;i ylei.3 ö r: m:..eler:ki ir:n o n ~ene ili ää n ol e vaa ~~lmii ~ c h t a a~ . ~ ii~;~ ~är: ke~s i pä~s t 3.ä pikk'J.pc ik.ia i.lmai ze.k.s i tec.tteri i::1 .s i.ll~ ehdJl::..c., c t t~~ he e.sit y k ser.. a ika!"la :r:.au ~ai s ivat so-yiv::..s 2a k ohci.i:cJ. pitk2.ä:::.: je. ~-<:.U'..l.l'J.vas-c i. ~ cja-: ·:iete!"!kin tEk i Vh1t t y ötä k!iske ttyä C2. yle i .S 8 "::äytt i -::ea.ttE- :ei .sal i n en-::is-;::;2. täydeo:!lir; . .N äi~2. v·. ws i r:.a taisi ?<! i k~el in :::eut;,.;, ol la e.ir:.oa paikka, ~ csse. t avallise lla i.<ut:.2. i,jalla oli radic',.-a.s~a a~o tin . Kaupois sa r:ii t ä ei .s~ll oi r: ol lut ja ~e levi s i vlit laa.~ em::l i ~ vas ta :-<u:r.. Su om e :r~ ~uval eh :;i j'Li..::..k a i.si yks i::J~er tai ser~ la::lppuva sta a!lott i:1er: rake r...:r.u sol:j ee t. ;., ike.a er. ~i:iy sh:. tar·i·~ oi.:J. ffi',)_i. s :.;:;, ) m~t -.-.:.a se ol i aika i sin t aa::J. syksyl2. ;.:i. ·1925 , jollei::: j·'J olir. mm...:ttar:ut Eelsi::.1.kiin al oittaakseni opinte>:r:.i ':::'ek:'1i.l.- :..i.sess2 }~ o r~<ealt:,:r..:..:.u ssa .

V"..10 s L~yrrun e :'! i

::. ä •


75

j oil la ei ole mitään muuta yhteyttä toisiinsa ku i n että ne molemmat kuu.luivat a jankuvaan . Kerr on nii stä jätti=ien arvokkaimman osan ke r t omukseni v iime i s eksi. Nykyään e.lävistä p aikkakuntalaisista muistanevat vie l ä vanhimoat kun kiertävä t kaupuste.lijat eli n iin sanotut ureppuryssät " ku.l k i vat reppu selässään talosta ta.loon . Kun kulkuyhteydet kaupQ~­ k i in ol i vat aikaa viep iä , puuttui t a louksist a a ina yhtä ja to ista neuloista , langoist a aina hakaneu.loihin j a t ul itikkuih i n saakka . Tällainen kaupusteli ja oli myöskin Ville Lonki. Sukunimen oike ink irj oitus saattaa edellä olla ehkä vi r heellinen, mutta Vi.l.len Lonk i - n imisenä hänet tunne ttiin. Aina kun hän saapui taloon istui hän penk ill e ovan suuhun . J os ei ta.lonväellä ollut mi tään ostamista o.li Vill elle aina kuitenkin tarjottava pullakahvit tai ainakin kahvia . Siihen h än ol i tottunut , eikä ennen l ähtenyt p ois ennekuin kahvit oli saatu. Kerran Ville sattui tulemaan aikana , jo.l.l oin molemmat vanhe mpani sa t tui vat olema an Kal .lioha r julla. He päätt ivät koke illa , Vil le .l~e siitä ma ini tsematta , kuinka monta kuppia Ville j a ksaa juoda . Ja Ville joi kahvia kokonaista 24 kupill i sta. Sitä en enää muista loppuiko Vill en vetokyky vai lope tettiinko ta rjoilu . Tiihän tarinaan liittyy vie.lä jatkoa. Kun Ville seuraavan kerran saapui ja istahti ovensuuhu..'1 o.li isäni hellan ääressä kuivattamassa t alvea varten he rne itä, j otka o.l i pantu puukehyksen s isään p ingoite tu.l.le rau talankaverkoll e . Ville kiinnitti asiaar: huomio ta ja kysyi että 11 mitäs varten tohtori no i ta herneitä paahtaa? 11 Isälle tuli veitikka mieleen ja hän vastas i , et tä täytyy tässä ruveta herne i tä paahtamaan kun nuo kahv it t ulevat niin kal.liiks i. Ville ei vastannut mi tään vaan nousi i stuimeltaan ja meni p oi s aja teilen varmaan, että ette mi nulle ainakaan he rnekahvia juota . Toinen toiminta , joka vuosisatoje n va i hteessa oli t avallis ta , oli puhemiehen toi minta . ~h ten tiimä toiminta on saanut alkunsa e i minulla ole tietoa , mutta puhemi ehenä toimi paikkaku..~'1al.la ai:1a joku kaikkien paikkakuntalaisten luottamus ta ja erikoi sta a rvor:antoa nauttiva he-:1kilö . Puhemie s kävi aina yhdessä t u.leven sul ha sen kanssa tuleva n morsiamen kotona pyyt ämä ssä h2nen vanhemm 2..l te.a:i j a häneltä it s eltään suost umusta tulevaan avioli ttoon .

Kun s i tter,


,....,c l

~~ä~

j a t oisessa

sul~ane~ mcrsiame~se ka~ssa .

kuul'..li , oli t ä l l ainer: kaixkien su:1r ta l u ot t e.musta ja ku:'1r:io:i.t·.ista ~'1aut t i v a be::J.k i:ö ?ohj oi.::::talo;'l va:r::'la :.s2.::1 t ii Ka.: le i''\.ti.~'"lOr:en e.::.. i ~::iiyC:ellisesti ~irjoi tett1..:na :Zalle .Fredr:..~ :v:~i.::; onen ( 12.50- 1938) . :r2.-~1en k'.J.vansa on. v ielä eltivästi muistos2.ani , si.l.H i h i:L-1 k~~vi useir: t:la~lamme ~ allioha~~ulla ja minä j a v e: j er:i ~2eir: ? ohjc is~al o s Ga , ~ onk a kautta kävim:ne nuorempien Nuin o s~er: kar:ssa mr..• ui:na.ssa Syyslabdella aar::kosaare::1 vastara:::mal ta . E ä ~en pu...~emiestcimin:-~astaan or: mieleeni jäe::1yt seuraavat t a pai...lk set, j oist a o:J. mir:ulle ~-< erto:::1ut~1iir:en vanhir. . tytt2rens2. :-::t.2.ja ?i.l ver.t ie . Hiljan e~'10 ~skar X:ekkor:e:r1 meni ::1aimisiin Elli LahiY.ai s er! ~ca:.1 .ssa. El.l ir:: isU -Jeremi.a.:: ::....ani.kai:::-:en asui silloin tca-:.:i::>iarjulla var_~assa saunatuva.ssa yhde .s s& t y ttäri ensä ja l<:ar...sakoul '..liiis sä o.i. i.eer: kn:1.sa kan s sa . I'i:ir:ne saapuivat Kal.'l.e ja ~ sk a r / ~1d e s s 2 .ja asia scv: -:tiin niir: J e!'eniaa:r: k~ir: ~l.linki~ :-:.:ans .sa . Kuulu tuks:!..a rr:e1:.ti ir. ::a;;cemaa:: -1 :<::.kke1 is ~2. tavalla , j osta ylU~ j o ke !'ro::ti L'1 . ':'oir:en pari , j on.ka Hilja muist~ , oli S y ys.la~d e :rl Kr)r;; i.saare ssa asun'..lt _;;ari :ui '!:u j a !(a:l.ta 3al:nelaL'1e!"'!. ::e e :;_ -,,~it kui ter;:~aa!l h2.lur::1eet herä -:::2.2. ::1aaourei tte:r:: 'r.uomicta k i i.l aLk.se s taa:: ja a.=:ia:: .=.iiar: va·d:ai~en j ul i i t ulo l:2!!12ttiin st:.c ri -ct a ma .!.l a ~uul ut\..~ksiil-. e.~ :.) -:2.v2..:=..l ise s ta poi k~eava.l2.::: -:ava.2.la . :-El~ar. :::vmmi e .~ i Ananda-

ratta i lla !:a l le j a mu.11mi ja toisil=.a ra t tai::..l a ;-: i h l a _? a ri , !jcrsia:r::

Hi.: je.- t:r':t ö o t e·;:ti i !! ma t ka.l.le ::n1lmar:. is~uivat

Eilja - ty ttö~

?:alle

sylissät~ p~ttlen .

MuL'lor~ er-.

::-tie le stäni .

~nsim::::2. isi.l.lii

oli v a!:?-1i:r: set:.clulla

asur:~-;: ,

j cr:ka

mu1.s~an.


77

KUN RADIO TULI KYLÄÄN Tai si olla 20-luku jo aivan lopuillaan kun Korpikosken myllärin, F. Paakkulaisen asunnon vaiheille korkeiden riukujen nenään , posli inieri stimien va raan ripustettuna ilme styi radioantenni. Antennista lähti alaspäin johto, joka päättyi kamarin ikkunan pieleen ja pujottautui siitä sisällä kamarissa olevaan radiokoneeseen saakka . Jos v i elä tarkastel i ikkunan seutua tarkemmin, vo i havaita maajohdon , joka tuli kyseisestä konees ta ja päättyi maahan lyöt yyn rautatankoon t ai kerrassaan sinne opetettuun kuparil evyyn. Tämän enemp ää ei ollutkaan ulkopuoielta tästä ihmelaitteesta nähtävissä . Itse radio oli kamarissa p iirongin pääl l ä . Myös lattialla olevat , akku ja anodiparistot , jotka -antoivat tarvittavan sähkövirran , kuuluivat samaan kokonaisuuteen. Huomio radiokonee ssa k iintyi erikoisesti suurimuotoiseen , suupuol elta huoma ttavast i laaj enevaan torveen , joka jo muodol laan herätti vaikutelman, että ääntä sieltä hyvinkin saattoi tulla. Uteliasta kylän väkeä tuli aina joukolla varsinkin sunnuntaiiltaisin tuota uutuutta kuuntelemaan ja ihmettelemään. Kamari ol i väkeä täynnä, eteinenkin ja tokko lie kaikki aina si sälle mahtuneetkaan. Kun omistaja ol i sitten hetken aikaa käännel lyt koneensa kyljessä olevi a nappuloita , tutkinut akun ja anodijohtoj en kytkentöjä , niin tuokion kestäne iden epämääräisten pi i pitysten, ulinan ja vinkumisen jälkeen a l koi kuulua ihmi sen puheelta vaikuttavaa ääntä , josta vähitellen ymmärrettäviä sanojakin sai selville , jopa päästä "kärryille " siitä , mitä as iaa puhuja selvitti. Väl iaikap imputusten alkae ssa kuulua , l ausui yleisö ibmetteleviä kommentte jaan as iasta. Sitten alkoikin tull a musi i kkia ja sitä tulikin varsin vivahderikkaana ihan torven täydeltä . Tosin kaikki torvesta tulevat äänen tehostee t eivät olleet kappale en säveltäjän eikä sovittajan orke sterin tilille pantavia , vaan


76

e.ti:r: aikaar.saami a .l isävksiä . sen a oa:."a kaikki kuitenkin ol i v2.2.!! sitä samaa Hsi!!!:v·: :niaa 11 •

-

'~J se i

Eadio ol i tullut

j S.2.d 2},:3ee ~.

Se :(e!1i t ty i ja tkuva.s-': i.

i?'u. ~ . e Dt. -

jo sinfon iasta . Al et tii:'l valikoi:ia mitä ~ruur:.r:.el ti L:. . Se..inar:.a i kais e sti l isäär. ty i myö s ve. s tac.nott im:..e!"l r.:biä rä. !".i:iill~i k y-:.. Lll2 , kut e~ y lei se stiki:r:. Viime ist2.2.:'1 t a lvi s o-caar: rr. e~T:."'.es s ä r a dio-::,t omat asurL"'lot kyläkUP..nal2.arr.me olivat jääne et jc se: v ä 3ti v::;·:'lemmistöön .


79 "TELEHVOONI " Tuo yl lärnain i-: tu , koriste o 1.: iso!'l r aker. te iner: lai te , el.l e s s a an viel ~i harv i r..a i suu ~; , oli taval li s es ti .saa::mt pa il~k ar. .sa tal on peräkarnarin , sal in tai mu'..ln "paraat ipuoler:" ove!'l ;;ieJ.e ssä se i näll e ripu.s tottu~a. Kun s i:::1n e s i "': tc:n ky Uil i.iin enkin tul i pu_~ e ­ lirnen välityksellä kiireellistä as iaar:.sa hoi t amaa:1 , v2.hli!1 häkellytt i ,jos paikalla sattui ole maan viel ä vierai ta , kun l a itte en k äyt tämiser: osa a minonki!'l j o v äh är. a.rvelutti. Helkein sii:~lä tarvi ttava n umero se kaantu i ja a s i an esi ttärnine r.käär: ei tahtonut saada selkeäst i ymmä rrctti;tvää r:n.wt oa . !\~wne ron suhteen e i aina ollut niinkään hätää , s i ll ä k e skus useimmiten pystyi pelkäs tään n irne :!:'l p e rus te oll a yhd is tämt-iän oike ae.::1 pa ikkaan . Puhei i nlinj at olivat myös väh är. mi ten sa ttui. Se a inoa .lanka , jota p itkin sanat sillo in kt11kivat , o:l.i v e detty jo enn estä än cle vt a auke ampia paikko ja ja pellon r eu:-10ja s e v_ra i.llen . Ka svav ii:;l puihink iri ki ir..nite ttynä . Use in ky l lä sattui , että l L'lj alla oli hä iriöitä j a vaikka ku i nka ol is i " r.a l oota 11 huutar:ut , e i haluamaansa yht ey ttä saanut . Jos 2-3 k i lomet rin, j op a p i t e mm ~ink ir. ma t k2.r:

oleva n :J)lL"le 1 ir:1en aV'J.lla sa i asiar.. toimi tetuksi , tu!'ltui s e jo st:_uro.!. ta e ::ii s tyk s e l tt~ ja keh i t y!<.s e:.-:1 ete enp äir: me Lol ta . 01 ihan ~yös oma s f~ ­ V}'~sä siir:äk in , kt;_r: ~ai va sta a ntul ije."2..lc t ai naap::.rir: p i h all a koh taamal lee::l. sa::1oa , e t tg käv in tuolla 11 soi ttarna s sa " . p~~~i.ss ä

Ens immä i s et p uhel imet ova t !12. i ll ä kyli.l.lä olleet :~ ikara n j a Vuo.l ine;o~ ka rt a::~!O i.ss a . ta rkkaa aj ankohtaa ~·1i ider- h ankin taa j a sta ei olo , ko ska om ist ajan vai~doksia kyse isten t i l ojen kch dal.l a on my ö s oll ut. Todennä köi. se s-'-...;i p •.J.hel ime t n äihin taloi~i!:l on :-!anki ttu jo tämär: vuosisada:-1 alkukymmenoll& . !'~y ös V·J.o.lir.eo.lla kesäis in asur:eilla Ki nnusilla or~ ollu t p uheli n j o k auan , ~ää tc .l ­ len he idän nurr.cro staan joka o.l i 6. ~·•Iikke 2-in var.:i1as .sa :;>U:lelin lue ttelo s sa . :·,Iilloin p'J_hel i:'l si irre t tiL1. my ö s k e säa sunr: o.l.le , ei ole ti edo ssa . A. Sa.lrnol aisella SFtlme l ar. talos sa oli puhel i n 20- .luvun al ussa ja hier:1ar- myöhon:mL'l /..:cv.1u11 e opotta j e.ksi m'J.u tta !'lut El sa _il. s ikaincn r1unkki my ös :;nilielir-:e:--:t. Pa r ikkal a ja Lammin mäl<i ol ivat seu rae.via hankkijo i ta . Laaj emma ssa mi ta s.:;a puhe1 i mct y.leisty ivi:it 60-

~a

70-luvui.lla .


30 Ajan :nuut"':.ava ote en u l ot-:.unut r:iyö s t2.ll e :::.lalle . ':'e-:.ehvoo::! ::.. sta Se laskettiir sein~lt ~ pöyd~l le. Siirr?t ti i ~ -t.ul ~ puhel i~ . pe rt kama~is ta ~~ytt~~ öliisem ~äl la ~a i ~el le , joko et3 ::..se e~ , vtl i ~ ~öön, aul aan, hal liin -:ai m!. tä ~i l :- ja :1. i ~ tä ::yt o;! uu~:i:. ~ as u.-~to ihir. tehLykäär. . 1

S 2~

muoto en

asustaan

r iis~ ~~u e~ti se s tä nä yt t~ v ~stä ,

y ~si nk e r~aise e~,

pe l~ i s~e "':tyy·:1

tilalle on tul lu"':. :1umeroleV'; . ~ tne~ ~a-: osiva t

Sii-:ä

G-:1

ko ri stee lli ses-:a

as ia:li suute er.. "':'-l.l l u-r vair:

-:e knii kan ja aut omaa tion valla-:e ssa

X.amme ~

11er:getc~

heid ~r. p ai~-

',{ar:sa . ? uhe~i :1la :1ga-: ~aa:'1

eivä t l iio in er:ää !..aul a k1.:ten

su'...lrel ta c sin va:'1g i '.:.tu kaap eleihin .

kcr:e .

er..r:e ~: .

Ne c r.


81

KYLÄTOIMIKUNTA Ens imä i set kyl ä t oi mikunnat ma a s samme perus t e ttiin v. 1977 j a siitä l äht i en j oka vuos i on muodos t ettu uus i a . Tänne Vuol i ng ol l e kylätoimikun t a pe ruste t t i i n v. 1980 , j o.l.loin kyläl äisten t o i vomuksesta koul ulle puuha tti i n kyl äkokous . Siellä valitt i i n kylätoi mi kunnan jäseniksi Pauli Hämälä i n en , Hilja Ha r t tinen , Mi r ja f\~uinonen , Olavi Partanen , Veikko Rah ikainen , Ulla Ri epp onen, Os s i Vahva selkä j a puheenjohtajaksi Nikko J ukol a . Kylätoimikunnan t ä rkeimpänä tehtävä nä on kylän kehittäminen j a viihtyisyyden .lisä äminen s ekä p i t ä ä kyläl ä i s e t a j antasalla kU.l1nan suunni t el mi sta . Harrastus t oi mint a on v i l ka s tunut kyläll ämme kylätoimiku.."'lnEi.n toiminnan myötä . Kesäajan h a r r a s tuksiin · on kuulunu t l entop allon pelaaminen koulu.> "1 kentäl l ä, j oka on talkoovoimin kunnos t e t t u yhteiseksi pe l i ken t äks i. Talvi s in on pide t ty h iiht olatuj a kunn os s a ja nä in on voitu j ärj estä ä h iihtoki.lpailuj akin . Vie s t i h i i ht oon on ha a s t e t t u naapuri kylän Korpijärven joukkue kaksi ke r t aa . Koulull e on järjestetty mm . ke s äjuhl i a , p i kkujouluja ja äitienpäiväjuhl i a , joihin ohj el ma n suorittaj a t k i :n ova t löytyne e t oma l t a .k yläl Uic Kylät oimikunnan kokoonpanossa on tapahtunut joi t akin henkil övaihdoksia n ä i den nel j än toimintavuoden aikana , mutta toiminta on tullut j ä ädäk s een .


83

K 0 U L U T 0 I MI N T A


85

KI ERTOKOULUTOIMI NTAA Kie r tokoulut ovat oll eet kansakoulun edeltäjiä . Ne olivat kirkon ylläpitämiä kouluja . Kun k inkerit e li kyl änlukuset ol ivat jossai~ talossa) niin seuraavana talvena sii~ä tal ossa pidettiin kiertokoulua . Se kesti tavallisesti kuusi viikkoa . Sie.llä annettiin .lukutaidon opetusta aivan alusta alkaen. Pienimmät l ap se t opettelivat k irjaimia ja sitä t ietä t avaamaan . Isommat lukivat si sälukua ja opettelivat ka~~okirjo itu sta ja laskennor. alke ita . Uskonnolla oli huomattava osuus , oltiinhan kirkon ylläpitämässä koulussa . Raamatunhistoriasta ja katekismuksesta o.li läksyä joka päivä . Ope tta jina ova t toiminee t a inakin seuraava t henkilöt : Eedla Pöyry , Ida Pöntinen, Al ina Himanen , Anna Kekkonen ja Tilda Hämäläinen . Kiertokoulun oppilaat kävivät kotoaan käsin koulua , mutta jos jollakin p ienellä lap sella ol i kovin pitkä matka,ni in hän oli ko rtteeria kou.lutalossa . Ope tusvälineistä : Rihvelitauluihin opeteltiin kirjoitusta , sillä v ihkoja ei siellä käytet ty . Lukukirj a ol i isommi.lla lapsi lla kou.lun puo.lesta , pienemmät .lukivat omista aapi s istaan. Ope ttaja t asuivat joko sii~ä tal ossa , jos sa koulua pidettiin , ta i lähinaapuri ssa. Tää::_ lä toimineis ta op ettajis ta ol ivat täältä Vuol ingolta kotoisin Alina Himanen ja Anna Kekko~en .


86

,. ( 3)

'\lUCLINGOi·J !ZO:.JLl.m HISTO?-=:!KZI E~:nen koululai tokser- perustamista o.li laste::. cpetu.s var:l:em:;>ien, lukkarin., tovereiC.e:n, kiertS.v~i.r. kol;...lt.ur.es-carin tai :;Jyhäkoulunopettc:.j ien varassa ja cpp i.rr.er:e sty sU~ .seura·:t:. i!: lukuk i:~1ke re i.llä.

Suomen kansakou.lulai tos perustuu 'luoC.en ~866 ka:::l.sakouluasetu.l.{seen, jonka ::11-lkaan ka:1sakou:usta t:.:.li 4-luokkai:'len oppilaitos, johon kaupungeissa liittyi 2-vuoti:::e!! c:..~akou::L·~. Samalla opetus siirtyi kirkolta k.;.ntien j2.rjestettävä:Zs:.. Vuonna 1898 ar..nettii:-1 piirijakoaset::.s, joka velvoi~ti ~'-lr..r:at jakamaa::J. alueensa ko·;J.lupiireit.ir: ~a joudutti :::-12.i:n kansakct:.2.ujen perustamista. Hikke.l.in pi täjS.ssä perustet"':ii~ asetukser.: pohjalta toimikunta, j eka a:1toi ehdotuk.ser: a.lueer: ka:'1sal<:ou.L.rpiiri.jaosta kesäkuussa i8S9. El:dotukser... mo..:..kaa;:, per.;.stettii:-1 i 2 ka:J.sakou.lupiiriä: Savor:..lah-t:.. el:. V e :r.ma s ky: 2. R.al:.u.la

Kirkon~~y.lä

~iircla

Olkko.la::::1n:..e:ni LL1kkola Var..ham2.~i

~a~ko~a

Park'~E.3.

Harjumaa Ihastjär,ti

ja v:-:oLIIEZO, jossa kou.lui~äisi2 :..e.psia 0.!.1. 24. J ::i.t~ope:,...,.;.Is­ teer..a k2.ytettii::::1 maantie-:ee.ll:..si2. ja as"-1-:usolo.ja sek2 ks.r~­ sakcu.luiäss2. olevier.. vuosina 1337-~891 synty!:eider: lc.s"'i:e:::;, l-;J.kl!m2ä~.3.ä.

Sama toir:1ikunta määrättiin .sel vi t~ämäi;tn uusie::J. ko~.;..~uje::-1 paikkoja. ~ou.lujen sijoittamisessa ~li ~onenlais~a pul~ia ja kokouksie. pidettiin :;:a.ljor:. U~a::::-':::-asku".1r.: 2. :;:2.iv~~r:ä 1299 toi:niku::1ta kokoo:::1tui -:a.lo.l.l i:r:er: A. ~C 3c~~G.ey-,:f..n lu:r,a p~~2. t-::;amä2r.. V:...:.ol ir:gor: koulun sij oi -c:J.spaika:3~a. '='G.::..2.öL1 e:. i\.'..:.i -'.:e::-:~a&::J. :nv J. Grer~'1lanL'1 ~arj oamaa ':Ja:LK~2.a t.yvik.sy-:ty l iiar.:. ~orkear: hi::::1r:ar. takia. Saman kuu.'l. 13. >:;äi vänä !<:.äyti in ka tso!7'.as sa k·.:J'..t=.·.:r. r:.y':~.:yist2. paikkaa, johon !1eti ih2.stu-tt:.i:1. =··...!a~ra.e.~--cutL'1. i.3. p2.~,l~ir:.~3. te'c.ti ir: xauppakirja, jolla Paavo ja He":2. ?,iep;or:er, ja Jt~r.ana ja :-!eler..a R.ieppone:'1 rr.yivät 2 ~'l.a: r.. rr:.aa-al·-.:.ee:'! ·:Z::J'...;.'2..t.:.:'1 paikaksi 300 :nk: :1 kauppahi:-J.~a.sta. [~2!-u;:pa~:..:!:"~a~ca 22!1ot~i i:::-l lisäksi: 11 J:laiYli -:tuå ka'.lp";}aSur:imaa ve.::tae..n .::i ":ou:~.:w';lf:l·2 :C.:.~u-:...1~­ t!'>lnl"' c:~kc:~ antamåa·" •ihdeV" o~·.,..,'-'r. ~-e~:-:, ,~ -urn"':-1 ....... ,~ -~·'1 -· '~ ..!... e a··~ai .!..•• -~C--~.L d ~ _l l_;_!! ..l<.'.tt:-. ·~d.L<:O,;, ~ ,·.::.,_ '~.:....-·~-karjassa. Tätä paitsi suorittaa >Ii.!:l<.::-2-:...ir" ~--lr...ta ?:~::~tal::;o::~ v...:.osi ttai:'1 sen ver:Jn, jd<.:a asia::1cmai.se::~ v:..:::-a::::cr.. ~rvi.o::; mukaan puheer.aoleva.'2.. ta me.ape.lstel ta on. me:.:"lev2. 11 ;

I{ur:nan P ...1C.le sta ~aupc:.n ~~,rv.3.ks~li \j".3_-:: ) .. • ~. ~. ~:::!!I.S' _...;_. __,·. ~ 2. •:}2. t·rie.l \Ta.l jakka. rie~Ll i k::l!s sa 19C1 ~ ~~~:1r: ~.2.~~c~.-cc·L~3 ; 1

koul~toimi aloi~e-:aa::J. Vuali~go::a

että

syksyll~

c;·...:.: :..::--1

.3_ ~1 t-: i, ~sc2.

:·.:13.a.lisku"LL 3·. p2.i\J2.:~2. ~9C~ 'l3.littii::: er~s:_~~l~n~~.i~'"~e.:~ jc.j.-~:l:·ku:1.'t:e.., -i oi!or '.<u; >7 ' 1 i V;:;.+ "'-v i l- a·"'om -i '-'ta ..:a T (' r~·,......,a.,., ·~. i ~.l-...:: i _-.,·,·1 ~ <= ... '· • .:... '"7 ---.v ... ! 'J ;1,,--.... .. _•._._'-· Broms, taloi.li.3e-: -~... 3o~de~, 1-:. ~··h..:i.r.!.o~:-!eY!, ?. ·r-~...i~~l·::e. l=~i~.!.2.~j, I. 'Tor:li2.L'1en 2ek:i käsityöncpe-t-'.::2.~2. .:.~:::o. R.:.;-::..::.:~g. V

,.

--

--

........_ . _

-~

U

..._,.

-•••:l

~


2

Rakennustyöt tarjottiin tehtäväksi urakkahuutokaupalla. Halvimman tarjouksen tehnyt A. Piiranen ei kuitenkaan saanut urakkaa vaaditun takauksen puuttuessa, vaan työn sai A. Bonden 5 mk kalliimmalla tarjouksella 11 990 mk.

87

Koulun rakentaminen edistyi nopeasti ja kun riittävä opetuskalusto oli hankittu, oli koulu .lopulliseti valmis. Toiminna~ esti enäti opettajan puute, johon virkaan val i ttiin 4. e.lokuuta 1902 neiti Hilda Eskola. Ensim:näiset lapset Vuolingon uuteen kansakouluun taapersivat 80 vuotta sitten elokuun 15. päivänä • .Koulun johtokunta kantoi huo.lta myös aikuisten henkisistä tarpeista. Niinpä anotti in !'1ikkelin kaupungin val tuusmiehi.lt2. anniskeluyhtiön vuoden 1900 voittovaroista 300 mk kansankirjaston perustamista varten Rantakylän, Salmen, Vuolingon, Närvä.län ja Korpijärven kyläkuntalaisille. Alkuvuosina opetuskalustoa hankittiin vähiteller. erilaisin keinoin, mm. urkuharrnonin ja ompelukoneen hankkimiseksi järjestettiin arpajaiset kesällä 1903. Koulutyö jatkui vuodesta toiseen ja oppL~asmäärä alkoi. vähitellen kasvaa. Koulun .laajentaminen tuli ajankoh-taiseksi. Niinpä vuoden 1930 maaliskuun 4. päivänä käsite.ltiin kunnanvaltuustossa Vuolingon koulun laajennuspiirustuksia ja kustannusarviota. Ne hyväksyttiin johtokQ~nan esittämässä muodossa ja tarkoitukseen varattii~ 112 785 mk. Al.lo vuoden kuluttua tästä, eli tammikuussa 1931 katsottiin uusi laajennusosa kunnan puolesta vastaanotetuksi. Näin kou.lu jatkoi toimintaansa täydellisenä kansakouluna aina vuoteen 1942, josta a.lkaen se toimi oppi.laiden vähennyttyä niinsanottuna supistettuna kouluna vuoteen 1957. Koulutyö Vuolingol.la kesl~eytyi kokonaan sotavuosina soti.lasmajoituksen vuoksi. Tär.ne oli sijoitettuna mm. Päämajar.. aseosasto, jonka pääl.likkönä toimi kenraali Svanström. Oppilaat kävivät tänä aikana ympäristön kouluissa. Vuodesta 1949 alkaen kymmenkunta vuotta tänne siirrettiin kotitalousopetusta saamaan tyttöjä sellaisi.lta kouluilta, joissa sitä ei O?pilaiden vähyyden vuoksi kannattanut antaa. Täällä oli tarkoitukseen sopiva keittiö ja muutkin tilat. Kouluaikana kotitalousoppilaat asuivat koululla samoin kuin heidän opettajansa. Kun koulurakennuksen laajennusosan valmistumisesta, vuoC.esta 1931, oli kulunut 34 vuotta, tehtiin vuonna 1965 peruskorjaus, jossa rakennus laitettiin siihen kuntoon, missä se nytkin on. Ennen töiden valmistumista syksy.l.lä pidettiin koulua lähimmän naapurin Erkki l·1uinosen talossa noin 2 kuukautta. Vuolingon kou.lupiiri, joka perustettaessa oli hyvinkL'1 laaja, on huomattavasti supistunut, kun sen osia on liitet-cy myöhemmin perustettuihin Korpijärven, Rantaky.län ja Vanhalar: koulupiireihin. Tämä on tietysti vähentänyt kou.lun oppilasmääriä.


88

·;g60- .2.uvull a monet kyläkculu~ joutuivat .: cpet"te:1aar: -:o ::..r:1ir:ta:r:.sa opp ila iden vähenr:ytty2.. I·•Iyös Vuo: i r:go!:. kou.l·...u: ~-cohda.2.2. a ~limä as~a oli es ill ~ use itakin kertoja: mm . johtokur~a~ l k o~k sessa ,.. " huh ' 1< t a 1-':7c ""7 , JO..L.-CL.n . , , . ..:<~nan.na..:.. , - .l_:::... -::·;,.;,::: . Ko o . pna • _rn:L~UU pyysi johtok:..rr.u:.a l ta päätöstä koulu..'1 lakkautta:..:1ise.st2. , jo-:.:::a koulur- tiloja olisi tilapäisesti ~~ytet~y s~l:o i!- toi~~~ ~ansc alkavan keski koulun t arpeisiin . Johtok~~ta ei vcir:u~ lakkauttamiseen suos-tua , koska sen n2.kemykse!1 ::1Ukaan el i vie.:..2. edellytyksiä toiminnan jc.tl<amise.2.le , jo~ e i ~muten !1iin yks :..opetta.j aisena koulur..a . Seuraavina vuosi!:'la opp ilasm2.iirät l:.sääntyi.vätkin jäl.leen .huomattavasti . Piente.!'l kc~l ujen :::ä:Llymi stä on vii~e ~~osina ~elpotta nut my8s opp ila iden v~Di~rn& is­ määrien pienen tä.11ir~en peruskouh.l.'U..'1. siirryttäe ss2. . Koul u::! vakina isina opettaj L1.a ovat toi.:ni:1.eet , jo ede llä mai.:l itun e~s irnmä i sen opettajan Hilda Zskol an li säksi Elli Forsel:, ~li sabe th P'.J..lkkinen , Elsa AsD:.ainerl , ~·1ar..di :-fakkra inen, Ari!li Virmasuo , Crhc Oja.la , :~.r.ja Ju::J.tU:."le~ , ;·;Ia i r'e ':'aal i~-{ai.:1.er.. ja Ani ta i"!attila . Nykyiset opettajat ovat ·: uula Savoner:. ;:;a Jorma Sii .J:onen. Tällä hetkellä opettaja Savosen .s ijaise::-1a on Ra ija Uotila . Poikien kEsity önopettajir:a ovat ollee": _f'l_ . Salmel a i nen , 3 . Torniainen, ?~1 . Tub.kalair.er.. ja T. P.iep:;:;or:er:. Hone t opetta jat ovat viihty::J.eet· .toimessaan tä~llä :;;i tkäS.~ , kute::1 Elisabeth Pulkkine n 17 vuc~ta , Elsa Asixai::Ie ~ 28 ~~o ~~a , A':l.ja J~t'..illen · 22 vuotta ja Jorma S iitonen ~ät~än II!en..YJ.es.st 22 V'--totta . Johtok:.mnassa ja ko.ul-~euvos":ossa or.. luor.L..;.~ollises~i -:::auaht·...;.:'lut vuosien varrella mon ia m'J.utoksie. . Pu..'leenjohtaj ina~ ovat oll eet A. F . Broms , J . Gre.:."l.rnar., P . Ja2..ka::J.er.. , '!.. . V. '/uokosk :!.., .t:.ino Sne.llman , Kalle Riepponer.. , ':'aavetti Vahvase l.i:\.2. , 2rk~: i l'1h..l.inor.en , H~go Nuino~ er_, L.auri Va:1.vas e.l ki:i ja O.lavi 2 ieppon.e::: . f-ie istä ::ugo ~~1ui::1onen on oll'vlt jäser..er:ä ja pvl:ee.::·ljohta~a r.a kok,) ~ais ta 41.:. vu.otta . Yykyi sen kouluneuvoston pU:'1eer:johtaj a.r.:a on ? ir~ c. 'Iu~.l.kkane:::-! j a j äsen i nä Hil.ja Martti~en, Pa~..:..'l.i ~äm ä l ä ine:r::. , ?ent-r,i. rv::.::..::loner: , O.lavi P.iep:;>onen ja Jorma Siitor..en . 1·Jiiir.. on ka:'='ldeksa!lkymmene!1 V;,J.Oder.: tai va.l t8.män koulu;:1 työsaralla päättynyt ja uusi vuosikymn1er. 0:1 a .l.ke.::-1ut . Toivokaamme että koul~ saisi edel~ eenki~ ~:la laste~ ~a nuorison kasvatustyön sekä monen.lc.isen ~arrastusto i~1 i::r:e.:r! :(e sl<.:uk se!la kyl~lläGUTie .


89 KOULUMUISTELUITA Kansakoulun käynnis tä 1910-luvulla Al oitin koulu ~ käynnin Vuolingon 'Ka~1 s akoulu ss a vuonna 19'1 3 . Se oli · siihen aikaan vapaaehtoinen , kuka kävi , kuka e i kun e i ollut koulupakkoa. Me itä oli 30 oppilasta ja kaikkia op etti sama ope ttaja . Tunnit oli järjestetty niin , että ne sopivat s ekä yläe ttä ala luok i lle ja hyv in ka ikki meni. Koulu ta rvi kkeet ostimme i tse , osaksi k irjatkin. Lukukausimaksu oli yksi markka lukukaudel ta . Si ihen a ik~an ei koululla ollut vahti mesta ria. Mei t ä oli n elj~ oppilasta vuoronperään j~rjestäjinä , jo ille kuului luokkie~ lämmi t ys ja si ivoaminen se kä talvella pihal la käytävi en la ka isem i ne~ lum2sta puhtaiksi . Kaivosta kävimme hakemassa ämpärillä vettä j2 samasta kauha sta s itä joimme jo s oli jano. Sillo i n ei ollut koulukyytiä eikä lumiauroja , mutta kyllä sitä matkaa vaan t ehtiin s ekä j al kai s in että suksilla. Suurimmalla osalla oppilaista ei ollut suksiakaan . Kun kou.lwnatkaa kertyi 10 k il ome triä , n i i;J. ne opp ilaat oliva t koulun l ähi taloi ssa huor..on s ään ai kana yö tä . Meillä ol i opettaj ana El isabet Pulkkinen . Hän oli lahjakas opett aja j a vaa ti op pilc.iltaan hyvä ä käytö stä ja l ä ksy t oli si pi täny -s osata hyvi n ta i joutui lai saka nläksyll e koulun pää ttymisen jälkeen~ Koulukur i oli hyvä . Silloin ei t ullut mie leenk ään, että joku olisi sanonut opettajalle vastaan , sitä ei koskaan tapahtunu ~ . Kyl lähän ne p ojat joskus tappelivat ja j äivät s itten koulun jälkoe:1 are stiin ja ope ttaja istui sen aj an luokassa . Kyll~ hän varmaan pojille antoi hyviä ohje i ta, k oska nii tä nujako ita ha rvoin sattui. Ope ttajamme oli in~okas raittiusihminen ja sil loin oli Vuclingon r aittiusseura vilkkaa.ssa toiminnassa . Koulul la ~i de tti i~ u s e in i llanvi e ttoj a , j ohon opp i laatkin ottivat osaa oh jelman suorittajina. Kuul uimme myös eläinsuo jeluyhd istykse c:n . f:eväi sin cp0t t2.j a vei me idät op pilaa t koul un puu tarha an , j ossa hän opasti puutarhan h oi toa ja i stutusta . Se oli oppilaista mielei s ta hom~a a . Kauniit mui st ot jä ivät ~oulu aj as~ a, hyv~stä opettajasta ja kculukaverei s ta . Tämä on kirjoitettu vuos ilta 1913 - 19 17.


Koulun käynnistä 1920 - 1930 -luvuilla

:''J...lin Vuolingon kouluun

syksy~:ä

1929, isär::i. tullessa silloir:

tietysti väh2.n ,:tr:r:i tystä täy:1-:1ä, ajatellessa-:1i

:ninktilaine~

on opettaja. Oli~ vä~~n häffimästynyt kun totesi~, että opetta~e. oli jo k::?ski-ii:in ylittä-:l.yt nai.s.:_~-!r:line::-1. Siir..2. lapsen siell~

a::.voil2-a ajattelir.. kuir:ka tuo täti pärj2.ä -:-;.3.in suuren kar1ssa.

l~okan

I'1u-':--ca ajatukser.i eli harhaa, kyllä opetta~a Elsa )_s:.-

kai?":;en sai kurin ja järjestyksen pi:ie:.:.yä. ::yv~i. o~e -r~aja

liste., että

~-:är:

oli ta:';.Joke.s ja

je. häner1 opetukser:sa oli syvällistä ja pe rus-:ee 1-

ky~lä

siitä jotain jäi

tyhmem;~~~kin ~alloan.

Ope-:taja Asikair:er: eli sielunelämäl tää:1 hyvin he-rkki3. iruninen. Tjmär.. sai~me kokea monella tavalla er~ ta~a~tucizsa. Silloin oli viel2. s<:>llai-:lfYn tapa, e":tä -:{oulu aloitettiin joka as.rr:u 3.amuhartaudella. Veisattiir.. jok-:.l virren si:!.kei.s-::5 ja c:::;:e~-':aja luki s i: le ';Jäi välle omistetun Raama tur! kohde.r1 sekä rtl.kouk.sen, mutta '..t.sei:l o:_Jettajaome oli jo r..ii-n

liik-:..::ttu~.ut,

-:::ucli 'Jli sellais-::.a i-':ku;-lseke.ist.a

K'J.::1 :::~ää.c:

~:S.:1.

e-:-:::;_

.rtl~-<ou~ser..

2-oppu-

~cpinää.

joutui meitä syy st.ä tai toisesta r.:..:.hte lemaan tai

~äärS.ä-

j2.lki-istu;-_t::a, r:ii:1 kaikesta huomasi että o:;:e-:-:ajarr_:.1e

~~r2:

~a?:ka:semaan.

Sri:t<:oisesti on jäänyt 2ieleer.i tapahtuma, ~{'J.:2 ?-:detty käsi työnope--:::tajamme Ar..anias Salrr:e lainer:. sai iäL::yy .slwts\..,;.n t.S.&l t.S. ajas "ta

ikuiseen le9 oon ja ttmS. suruvie .s-:i ta vei tti ope-:taja:n:ne r. i i:1, että i tbJ..sta ei mei::-.an~iut tulla loppua. ?3.paus \~os!.:e-'cti ::;.ä~t~ ::1iin r2skaasti, että koul:.:.r..pic~::::s-ca ei :~ct..e::.c. o.S:iv3.~ä tull'J.i: l:ioir.. mi-':&är...

maa, jossa eri.laisia juuri!:asveja, ;en.1r.aa ~2- rnc-!r.jape:1sai -:a. ~äiss~ oli ~ietysti oppilailleki~ paljon -:y~tt.

3

~r

...... . ::r::a.-:. -:.a •

.


91 Opettajana ja kasvattajana Elsa Asikainen oli persoona sinänsä , sydämel linen mutta myös vaat iva. Kun tämän pit kän pä ivätyön tehneen ope ttajan tapasi vuosia koulun päättymisen j älkeen ja meill ä oli jo omat p erheemme ja elimme omaa elämäämme, mut ta ope ttaja kanto i sydämes sään vielä meidän elämäämme, s euraten kuinka me entiset opp ilaat pärj äämme tässä kovassa maailmassa . Hänellä o.l i aina tavatessamme jokin hyvä neuvo ja ohj e e.lämänmatkan varrel.le . Kun tämän suuren kasvat tajan ja opettaj an maallinen matka pää t tyi, ol i minulla kunnia olla muka na laskemassa · kukkalaitetta opettajamme maal l isen majan kannelle . Sill oin o.li mei.l.lä enti sillä oppilailla vuorostaan tippa silmä ssä , va ikka kouluaikana se e i sieltä herahtanut. Näin osat vai htuvat täällä ajassa .


92 Om2.

e::si~2.ir:en

~'Gr:ko

1-.:oulur..i ju~:r!aar~'

mär:ijöi -'::5., juna ltks' jus-:.i Lssa?" ;<;y syi ~·:: i ~kelin e.ser~all a ~ondyk -:öö ri ~'l"12.r: l2.~C:.e -:-ty2. '9 c{l~ o i se er... Ol iha"'l ::nei -:ä, mu-cta somY..:.stauduimme e":e~8.~':'1 iihtev2.2.r1 :noottoriju!'laan eli "tiputtajaa:ntt. T:..tle mukaan! ... . .... y~ t "':l 1:arnar:., coan enslm2.:..ser.: :·!la i se:nat vaihtuvat :~uir.. ~auhalla vau::mn i~Ist~J.udum::1e ~unaan. Tuossa oi%ealla cr:. van~a ver:.2.l~is~en ku~esta katsellessamme. l<:.:.rkko, t·.1.ossa Hikkelin varuskunta-alue, ":uos~a Kirjala:n ke.rta·(.lo, tuoss2. len toker. tti:i, tuossa :~ ikara:1. ja Vuol i:'!gcr.. ke.rta·:1ot. IJyt tulerr::me Vuolir:gcr:. py.s2.kille. Siir:ä -;;oistuir.1r::e jt:.nasta. ~i

vielä kettä.ä

e~ää Kaihl~sen tä~i ;ur:.ais~a li~pua liet~ttamassa

ole

ei kertor..assa kyl2n kt:.u'l.umisia. ovat la-~c.::.s.s:nassa; tä1:i r:uld~'.ll..!. r::urmen alla.

liihtömerKi~si.,

K~vely8atkaa

jos

ra~asta~

ju~alle

Uud.e: t l'...r:;.C.a t

meillä c~ 2 ~12 km k~ululle, ~~tta se ~e~ee ~opeas~i luor.tca ja ~au~it se~ i~a~uudesta. Ka-tso tu~t3.

kuistin se~naa. Se ·:Jl:.. er:ne--:1 Valko·na'J.ha-yhdistyksen yl I.äp:. te.oä Airolar:. tyttöko-:i. ~uota

jcssa villiviinit

·Kar.sakoult;,n cpe tte.j i.e:;, ra~J.~laa,

peitt~v~t

vanhuudenkc~i.

viintyisyyttä, se .kutsu-;,;,.

:Juo j2.r..ret :::;va t sar.-.aa v~J.ol i;;.gon j2rveä' tsmä ::::al:r..i yhdis-:2.8. r:e . .. .. -:c..sse.. Tuolle pysäkin toisella puolella o~ ~oinen sal~i. mattomat ova~ ~e kerrat, jollei~ ole~ ttmt~ ~2.rven vil~olsee~ syleilyy~ sukelta~~t ja huuhto~ut sinne kehc~, jopa ~ialuni~in ::itä

kau~eimrnatkaar-1

sar:.at eiv2.t voi luoda r:,1;,orer: L:L;"ni:3er"_ eLi::::.r.

2C.ota!

see

~eiiUn ~ol~illaa~.


93 Tämä Patojenmäen metsätaipale oli paikka , jossa u se i r: henkeä yidätellen arkana hiivin tai juoksin kuin suden ajamana , tietämättä itsekään mitä pe.lkäsin . Kevä i s i n sammakot tuolla kurnuttivat. Usein kävin oppila ineni siellä n iiden elämään tutustumassa . Siellä uit~elimme kaarnala ivojamme j a kelamyllyjä puroon asetimme . Tahtoisi.:'l jäädä tänne hetkeks i le i kk i mään , tahtoisin e.lää samat elämykset uudelleen , mutta sinul la on kiire . r.·~enn ään , p ian olemme ko:J.lulla ! Ensin on ku itenkin suutari Hö.l tän mö.kki tuossa vasemma.lla.

JVlutta mikä tämä kamala näky? r1i tä ti:iäll& on tapahtunut? .[V;etsä2 sadan met rin leveydeltä maassa, aidat revitty ja vi s kelty kappaleina sinne tänne . Koulun koivukujakin on osaksi hävinnyt , samoin .tmgervon , koulun naapurin. En voi katsoa tätä kaikkea , en voi pidättäytyä , puistattaa - huudan - • Onko itse pahahenki o.llut riehumassa? Kaikk i on revitty , oaan tasalle hävi tetty , puuta rho ista ei näy jälkeäkään. Tuolla mäen r i ntee.llä rakennukset seisova t valjui na , arkoina ja orpoina kylmän todellisuuden keskellä . Raivomyrsky on riehunut rauhallisessa kylässä ja jättänyt jä.lkeensä kuin s otatantereer: . Allapä in , sanattomina kuljemme eteenpäin kuin s urusaatossa . 'I'u lemme koulun pihaan. Siinä valkoapila kukkii. Tekisi mieleni heittäytyä pihanurmelle ja ketturoida mie.li n määrin , mutta jokin estää. Miksi kouluni olet S'Jruinen , miks' et hymyi.le kuin ennen , oletko unohtanut minut va i häpeätkö ehkä vanhaa pukuasi , joka rapisee yl Uis i? Anna kun hyvä iler~ kai te i tasi , s i nun kulun ei ta p ihtip ieliäsi ~ Olen sama Armi , joka 28 vuotta s i tten tulin arka~a luoks~sL Si!1ä hymyili t sillo i n , vaikka sinun hymysi oli pelo i ttava::-1 arvokasta . Sinti ojensit mi Ylulle turva.llisen kätesi j a .lupasi-: 1oip22. Sinä tarjosi t viihty isän s ylis i tuolla yläkerran kammi ossa , jossa pie!'!i ikKur-a ot taa pohj oi seen . Ei sinne taivaan aurinko Himpöään a:-1ta.nut eik~~ valoaa~ ja ka~mt , mutta kuu ~il jaisina Lltoina kujoili ka::-1ssfmi ja tähdet kuis:-<ivat ikuisuuden ihmomaista . Pe.ltikat on Mkkin~i::1e n kumahdus rikkoi sill oir1 täll öin pyhjn hiljai suuden, johon he rätyskellon räksutus :jatkoi ta.sai~;ta , yksi toikkoi sta tahtiaan . Tule, 1:1enr.ään ka tsomaar.. kotiani! ':\i.irnä .se inätapc tit


94 ovat s2ma-s , jotka si.l loL!! ·:)2-:.:usl<au.pas"'t[! va.l i t s in . lalla oler: mon e t f:.ahvi t ~ ei t;:;är:yt , he.lko:aatikkuk i n cr:

paikassaa:r... r akkaalle .

Ka~ kki T~rme

re i den kanssa seni.

o~en

tun tuu '..tie raalie ,

:rnlt. ~a

sa~~a.lla

e::1ti sess :~

-:....:.tul.l e ja

·; s '.ruo-:iaana tu.lin .

ilot

Katsotaanp a luokkaa !

~a

surut

~aka ·:1Ut .

hyvn

T~ ~llä yh~ 0::1 ~ty~~pe::1k i;:;

ol~

täällä

seinille

olla~ -

~ oste t­

tu i :'1a ja seinenraot entistä leve ~mm :..n iymyile v2:::. :äällä mo::1et lei k~;:; oo~me leikk ineet . Tääl.l ä

:n o~et

l au1:.1·:: ovat 'c<a i.ku::-:e et .

Täällä v i ettänyt oon päivää ~ o::1ta , ~or.ta , vai~k ' e i yhtään :;> 2 ivä2 iloto:.>ta . ·:s.stä l uoka::1 i kkur:asta näet ri imuka i vo:r. t u c l :.a e te l i:iri.:.';:-ceel: ~~ .jc. punaizer. sa·,.J.r.an, .jo:'1ka kylpy or:. vo i tta.:nato:::-1 .

:\urk i s ta:n. vie.lä p uuvajaa;-1 , s ::. tte;'l mer.erGrne ptlu tarhaar: .

ei ole ,

O m e ~'1a::'..).i ta

Pensai ssa he i o t t avat ~ a rja~ vih re i~~ , m~stina 0a pQ~a i.sina . ~ucssa cP. monivuotis i a ~~kkia , ne ole~ si i :-1en syr:tymäkod i sta~i ka:::-1-:.ar:ut. . Tuo sc=.rka , jo s.:;a ~yt tiZ~ o tei. h ei::möi , o:i ::1ir:ull a pert..4'1a~aana . Se oli s illc i::-• uu-ci.srr.aat.a , me.lke in :;c.lja 2."ta 1-liekkaa , !lluttc=. peru:::Jat: s i i "::ä ~~a svo i va t se: l a iset , etti s uussa sulivat . Viel2

katk o i myr3ky .

~e

tahto isi ~

tavata kylär:

oppilaita-"li , kuu: .·.;..a he:. •.:::·~

a s~ k kaita .

el.ä!:lä~sä

Ta~ t o i s i ~ nä~dä

vaiheita ja rupate:;_l a

e~t isiä heid~in

'ka::1s.3aan . ? a~toisin kii t-c.::.i.a ky:.än va:'1hoja e mi:!.~lt i 2. 2oni s ta uutis l eivis-:::ä , voir.suolaisista , :;el::..ava so::mauks istc:. ja %aikesta ~<.: a ikc-s­ ta, jolla

~ie~ämt tt~än e desaut~ oiva t

kun

kaul ~vel at

ja kodiD

:;>erusta mi.sh'J.o.let .r..uoria ha rtioi~a ::l i pa i r: o:.va t. Eor:et r::ei..s t:i CV?.:.t si irty~eet at.:.t1...:.aa seer: lep oo·:: . ~e o.l i va t 1<:aike ssa yks ir:kerta i3uu dessaan t ervee:"l , rehel~ L:en el. i.:imänka'tsoou~se::~ or:1aavia na2;iUr-·c: i ta , joita en o '?..e myöhemmin tavan::1u~ . ercar::rr.s , r:iir: \::..:. -:ä:.. si:r:ua, ':'\u:·_ ~slc::i t; !llukc:.ani ja elit kanssan i osar. e~ ~rn ä.U , ~o-::.. 13. :-::L:-::....;,r: k .:Jt.:.:.a.ll~.L"'li or~

Kun nyt 'nyvs tu~ne arvoa

~atkatover -:..:1.2..

ja joka

kii~ tegs-: i

lii~ ~yy o~a a~

e~zi~~ i i see~

~ cu: uu~~.


95 Alakoulun alkaessa kylällämme Kun kolmekymmenluvun alkupuolella oli sitten jätettävä ne jonninjo~tavat juoksut, niinkuin vanhemmat tapasivat sanoa, ja oli aloitettava koulunkäynti. Luokkahuo:!1.eena alkajaisiksi toimi A::1anias Salmelaisen tupa, koska varsinaiseen koulurakennukseen alakoulua varten tuleva :isäraken~us oli vielä rakennusvaiheessa. Opettajanamme tuli toimimaan Armi Väisänen. Meidän kovapäisten oppilaiden opettaminen ei liene ollut mit22:n helppoa, koska sen aapisen kansikuvan oikein tulkitseminen jo tuotti useammalle m2.2.rättyjä vaikeu"k.sia muista aakkosista puhumattakaan. Pikkuhiljaa r:ii ti::i asioita kui tenki:'1 omaksuttiin opettajamme erinomaisella päioittäväisyydell~i. V2.1i tunnit vaan tahtoivat o11a sitä hauskir.ta aikaa. Saivatpa siinä kerran luokkatupam:ne seinällä olleet hirvensarvetkin vielä kyytiä - nyt vain kaksijalkaison kiidättämänti. Ilo kuitenkin loppui lyhyeen, sillä opettajamme puuttui asiaan ja taas oli kilttejä poikia. Kun sitton uuden koulumme valmistuttua siirryimme uusiin pulpetteihin, oli so uutta ja jännittävää. Tästä huolimatta kuite:!'lkin ne lukuhommat vain tahtoivat jäädä take.-alalle ja näinollen tuli vaikeuksia osaamisessa. Opettajallam.'!'Je kui tenki:'1 oli tehokas keino tällaiseen vel ttouteen, jota hän käyttiki:'1 suorasukaisesti, si tt:i jäi r:imi ttäin luoka.lleen, voisko tueta nykyisen koulutermier~ mukaan sanoa, ettEi joutui suorittamaan .2.aajennetun peruskurssi:J.• Niinhän sanottiin, että kertaus on opintojen äiti ja ehk~ ne asiat tällä tavalla perernmin juurtuivat päähän .. Opettajamme oli kaikinpuolin asianmukainon he~kilö., Hä::12n luokal.laan o.li kaikki mahdollisuudet oppia, jos vain oli haluja. Siisteydesti=i htn myöskin piti erikoista huolta, tukka piti olla siisti, pojilla lyhyeksi ajettu, puhdas noni=iliina piti olla taskussa, r~kH­ ner..är..ä ei saanut esii:r1ty~i ja kädet myöskin piti olla puhtaat. Alakansakoulun käsityöohjelmC:J.an tuolloi:n kuului poikienkin opetella


virkkaamaan . s iitä vaan sit-rer. tcssujer:. tekocn. 5e silmu ~anteko ja sa~ o-rtu kui~ t8 ~eu te t ~u . taut'J.ivatxin sik si hankalaksi, että co:::e t

~aven ta~inen

u . :at

sai

oscit-

vi e tt~ ä

j2..l-

kee::.:pli i~

ni:.. ti:;;. hi enouksia opettelemassa . ~r otal"inban niistä tiet e::kin tuli, mu-;:ta ei muistu e:.."lää :lielee::J. mL-<:2. o~i ~i:..de·r: n:m i.

:\1uutam ia

j2.~r:i tysmomer:t-ceja~-<in

ai r:a

koui.~ ~sa

oli , varsinkir-

·:<ar:

kan.sakoi..Å.lun tarka sta ~a Vikto r ~~2:...L11e.r.. er. .saap ui ta rka stusk ierrc:kse.lle . Silio~n~an 09e tta ja yleen sä kä vi kuu~ar:a pu~oi t ~aen ~orviaar, myöten, ku:'1 t iimä ~'1 erra ist'...l.Ut'...li e rilli se.:::..le tuo.l iJ...:..e lucka:r.. e-ceer: kuuntelemaan ~ulloL'1k:n ol:je.l ma.ssa c.levaa opp i tun-:ia . Ei ~ i etys ~i ollut opetta,jal .l e pl'J.ssaa jos s iel -cä pul9e tus-:a :;ler:ai~~e.a möläy-;:;eltiin vastauk set p&in mäntyä . ;{ai~_":ti oppilaat eivät olleet same:n.l ais ia, oli niitäl-<i:J. , jotka yleensä :;:>aremmi :J tiesivät a.:ic i ta , joten c:pe ttajc.kin jo:'1kur.ve rran voi asetel la kysymyksiä t2.n:&n r~uo m ioo~o ttaen .

Kersar.tti Vi r.nasuo

::·7Jet tajam:ne :nyöhemmin avioi tuessa otzi.~os .sa mair:i tt.:.r: l:enkL_j c kanssa , joka -:oim i Mikkel iss~ sijai t.sevassa Ratsa 2tavassa ?a ~te­ rissa al iup seerir..a . :-.Ie ille op~ ilai.i.l e "7:u.l i tav22.1 2an uu.s i o:;Jpiai·:1e , joka oli "'cerve h t im L'1en. Var s L'112:...~l me iC.t:r~ pc il-c i2n t:iyty-i e riko isesti te rävö ittää huom io~yi-<:y:n:':'le t2..:: sä su!ltee s3a . si.ir:2 ~at";.l::;lippa oli kovil la kun s i tä ri iputet-::ii!'1 ~o:-keal~a ;:2.2.::! yliipt:.ol e.i..~a huomattaessa hänen saa:;:Clva~ . .: o s t:O~mt ~l huoca.3.va :.. .su~ ­ c:.er: la i!:'! ir.löi, o t ett i i:n as ia koulutunnilla cpe-::.t:a~ 2.r. to:..!':le sta


97 KOULUKRONIKKA Kron ikka , Vuol ingon ala koulun kevätj uhl assa , 1939 On taas en lukukausi taivallettu ja j oulus t ' as ti kou lussa on ponn isteltu . Kul unut on päivä ä monta , mon ta vaa n ei yhtään pä i v ä~ il otont a.

alakoul~~

V.

Toi s s a s yksynä kun i s ä p ell oll' v i ljaa kaa t oi, s i llo i n me il le koulunkäynti alko i. Sinne l ähd imme me i lomi e llä monta toveria saimme siellä . Muistan e~ s i päi vät opintiell ä nii n paljon outoa oli s il l oin v i elä . Vaan p i auhan koulu kä vi t u t ummaks i ja p ä ivä p äiv ä ltä a in rakka a~mak s i . Niinkuin suur i s i skoparv i oomme ollee t j a to isill emme r a kkahiks i tulle et . Nyt kesäloma j outui e t eemme j a koulun a~ a an tänään jätämme. Kun t aas syk sy saap uu jälleen n iin kai kk i emme enää tule tänne , vaan luokka k olmas m~i tä odot taap i, kai miel i ens i n t änne ~a ih oaap i . Ni in monta pä i vää ~u i stan r attoisata . f1i s s ' onkaan maailmassa haus k empa ta kun koulussamme täällä omassa toi se ssa kodi s samme soma s sa . Nyt t ei s t ä s i s kot, vei ko t , ke rron vähän kun te i tä muistamaan jään i kävä än . En s ois i koul un vi el ä l oppuva n enkä e r on meille viel ä saapuvan . Te ensiluokkalaiset pikkurui s et te oo tte vie l ä kov i n tuiretui s e t. Te ette koul uss a oo ensi vuonna , opi skella saat te 2id in l uona .

lopu t tua


98 . _,_ .. T e l.t..2. ty ttö ~ä on luku viis i VL!. D.o poi ~a 1 i s2.ksen!1e -::mp i luku kuusi. Muis7akaa s i tte ~ kot onakin ; ettei koulun opp i eikä ~Jr i mene nuri~ .

Vallattornia p ojat väli in ovat, vai 1c<.:ka si itä rangaistukse t ovat kovat. Ka i aresti ~ ~u istaa Seppo , Pentti kt.m n ei.~ le tappelusta tuli sinne ter..tti.

lukij a tul la Sep osta ja opetta~ a p itä2 kovin s emmoise sta . ':'aas ens i':Juonna , Seppo , muista , e~t ' läksyt sulta yh2 paremm i ~ luistaa . Ta i~aa vi hdoi ~

on p it~2.nlai ner. , mutt ' å.1.kera:1a Liisa tyttö on ollut vainen. L'.lVl.l.t ja ~as~ut menee lui.stavast i siks' ~i koulun kä}~.::.ti hälle oo tullt:.:: va i xea:...csi . Li isal~a ~ouluma tka

oli val:i..an uj o, arka, vaan ei enää hänkään ol e parka. Itku ser.tään joskus tupannut on kurkkuun ve;:;är:y-::. ; ikku st.luta ~urttuun . :l il~a ens i~

.jodcossamme .'Hno pieni. Käy iloiseksi kaikkein miel i kun !) i kku Ainoa :nuistelerrune niir. kovin A i ~o sta me ?icämrne . ~n

Sä pysy, Aino pieni, yhtä kilttinä kod :..n, ~.<;:oulur. sekä op ettaj an pil-7::-tir:ä , r:i in tuota t iloa s2. opettajalle ~yösk in T2.dille ja tovereil le kaiki.!..le . Te.äl.l ' en v ielä Lahja, ?.ail:.. ja pil<xu ::elvi,

myös toinen ~elvi . ova"c :1ä1:1ä -:yt-;:;öset niinkuin

~:.. rja~ i, ~i l ti ~.

kukkaset .

joukossa on tytt ö 3Uu r~ ai v~~ . C'o s~us itku f1 8.2. lek~:J. on tu or:ut tuskan vaivar:: , l 2.ksy iss 2. kur. jos~u:s - ~aiskar.l äk sy k~ikill ekin ta:..taa cl~ a ~~~~~ .

Hillevi

m eidä~

~eC:on


99 Tie dämme : s iitä p ääse e lukemisella kyllä Paha tää ja ikävyys ei ahkeraan yllä. Ai ri t yttö s 2äs tynyt on siitä kokonaan Lai skoill a e i Ai ri ole ollut kerta akaan. Yläkouluun meitä syk syllä menee 9 . Siel lä t äy tyy oll a hyvin, hyvin k iltt inä Monta k i rjaa outo a me saamme heti siellä Ta i taa tulla tiukka eteen op i ntiellä . Hi ljaise ksi kohta t ämä luokkahuone j ä äpi, opet ta ja ja lap suka iset k ot i h insa käyp i. Monet hauskat muistot täältä ke r toella voisi . Kunp a koulu meill e a i na yhtä r aka s oisi. Tääl lfi monet kauni i t laulut ovat ka ikune et , täällä kaikki hauskat leikit o.omme l eikkineet , l ukenee t ja laskenee t ommee innokka ina alkanee t ja lope ttane et t yömme ri emukkaina . Monet s i evät leikelmätkin oomme näperrelleet , ompelu- ja marjakori t askarre llee t . Koulup äivä monta kert aa l oppunut on k e sken , yhdeksästä yhtehen va i n aikaa ollut hetken . Ni in on mennyt i l o iset ja va ikeatkin päivä t . Pois on o.llut ta ivahalta ka i kk i pilven häivät . Syksyn päivät , talvi pitkä kevääseen jo vaihtu i , si inä sa mas s a me i ltä koulu nkäynti loppuu. Nyt lähdemme kul kemaan kesäpolui lle , use i n sentään kouluamme mu i stamme . Tai vaan He r ra e~ k e linsä valke en an takoon: S~k el i mua p i entä , he ikkoa las ta suoj elkoon . Kii tos Sulle , Taivaan I s ä , tästä vuode sta , kii tos, että suo j annut oot ' monest a huolesta . Kiit os , että oomme saaneet käydä koulua , tääl lä ~aljon hyvää , hyödyllistä oppia . Siunaa nyt , Sä Taivaan I s ä , meitä ka ikkia. Siun2.a myöskin kotia. , koulua j a isänmaata . Tove r i t ja ope ttaja su oj ahas i s ulje , vet r jeller.. Sä kes ämai lla mukanamme kul je.


101

KI R K0 L L I NE N

T 0 I

~

I N T A


103

KINKER1T Vie.lä 1960-luV'J.lle saakka ol ivat seur akunnan järjestämät .lukukinkerit talvisia k ohokohtia kyläläi sten elämä ssä. Väke ä kokoontui tuvan t~ydeltä kinke re ille, kaikenikä isiä , lapsi sta vanhuksiin. Kylänvanhimmaksi val ittu h enkilö piti kirjanp itoa siitä , mikä talo oli mi llo i nk in kinkerivuorossa . Tietysti järjestys ol i kirkon kirjoihinkin merkitty . Kirkonmiehe t, usein kaksi pappia ja lukkari kyyditettiin kinkerital osta hevosella y öksi se uraavar.. päivän k inkeritaloon. Kapeajalak s inen ajoreki saatto i lumisella kyl ä tiellä tien mutka isessa kohdassa kaatua ja p appip arat nousivat l urnisina kimp suineen ja kirjalaukkuineen . Tämär. tapauksen muistaa Tauno Riepponen , kun Taavi Riepponen toi pappiaväkeä Korpijärven kinkereiltä tänne Etelä- Vuol ingon kinkerei.lle Salmeiaan . ':'il a i su'..lder: alkajai siksi tarjo ttiin u sein terve tuliai skahvi t, jonka jälkeen kinkerit a loitettiin vi rrel lä ja alkurukouksella. Vielä 1920-luvun alussa p idettiin kinke r e illä nimerJluuto ja merkittiin kirjo ihin ketkä henkilöt kinkeripi iristä olivat saapuvilla. Aarne Riepponen muisteli 1920- luvun puoliväl i sali Vuolingon karta:rwssa pidety illä k i nkereillä !'limenhuudon jätetyn pitämättä . Pap i t olivat seli ttä:!:leet kinkeriväelle unohtaneensa nimikirjat pappilaan. r~ t ä sel itys tä menet oliva t paheksuneet . Entisajan sanonta kuului : kaksi on kovaa kohtaa talve ssa , siantappo ja ki!'lkeri , siellähän oli .läksyt raamatusta ja kristinopista. Siinä joutui monen lukutaito j a raamatun tuntemus koe tukselle koko kylänväen k~ullessa . ~aamatu sta oli läksy , joka lue tt i in vuoron mukaan . Pap it tekivät läksykohdasta kysymyks iä ja seli tt ivät vaike ase.lko isemp ia koh tia . Kristinapin kappaleet osattiin yleensä ulkoa , samoin kappale i si in liittyvät raama tun lauseet, joiden sisältöä tutkittiin raarna~un eri kohdi sta . Lai skan.läksyä ei y leens2. annettu . Alle koulu i kä ise t lapsetki n ol ivat va!'lhempiensa mukana kinkere ill2. . Papin lue tte.essa rippikoulula isia piti kan ttor i huolen l asten k.. FJ. lustelusta . Monella lapsella oli mukana oma aapinen, j osta he ol ivat ope telloet m ä i:ir'~~ ty'!1 kc:hdan tai lukivat oma!l il ta rukouksensa. Lap sille annettiin csaamise staan todi stukse t ns. lukusetel it, joitin-


~C4 ol~ ki~joi -:et-:·..: laste~

r'..tkous

~a

arvc.s-:elu or::assa ::;ar3.:<:!:.se.ssaa"::l.

~·f:t:.utarnat e·:1tisaja~

taloihi~

opettajat tci'..tat kar:.se.koululapsei:: li3.hiset:dt:.n kinl~ere il.le. 'I'2.mä va.sta.s i sitten oppi '2.ai.C.e:1 us/.c:::1 ":ctu.'1tia.

~\inkeri tilaisuuden

::..opu.ssa -tiedus-':el tii:: ',<:yl ~::;.vanJ:.:..mmal-::c. '!::yl2:'1 .siveel2.ist2 elämää, o.l.iko juoppoutta tai mu~ -':2. pahef:suttavia ta;oja. Avo;lareja ~ i entisai·~aan D.yväksytty. ~,~ i:. t2 r..irn:.. tettii.r.. ~:.:.si)are i~<:si ja kehotettiin menernää~ vihittäväksi. !(y.sel tiin ornpel•..tseuratoimi:masta, va.li ttii·!'l kyl2.kontaiset ·~~e.kor:ia­ toimL'1e:nki.lct, y~~ei.svastuukerääj2t, ~irkor:emintE'~ ja py·r~~~kou'2.,.J.työs­

ts.' kyse l ti i:1 ::?Yhäko'-..Llunopettajal ta. ~!i~sLläksyt ;:;a ve:i..suu ova~ :-<autta aikoje!l k~ulu~1eet Klr.tLe r~·=r: 1

o~jelrnaan.

;3,odan 2älkeisir:ä VWJSir.a on kolehti ka:r.ne-::-:;:;.

y::1-:ei.svastu·..;,ke:~<::iy~se!1

tyv2ksi, j o-:-1ka tuotosta osa menee kehi tysa·~l!r.a ·.l.lko:naar! ~0:::t2 i.si ir~ ja osa omasta maasta valit~ui~i~ koDte~sii~. p ide tyi.2..lii kir.kereillä kclef1ti tulot lahj ei tetti in ?'-'.ola~ ~qä -:ii2.~ä.rsivien i~misten hyväksi. Kirsti Lewa:1d.ovsk i 't~er-:oi Puolassa va.::..li. tsevasta ;u1.;.tteesta, ta.r;:eellis~::er. e.liL-:arvikkeiden vähyy:ie.::t2. jckao~iväisessä elämässä. H~r:kisen ravi~non

1 isiiks i on k:!..nkeri vä.e ll.e

v.!..a jc. l·:Jpuksi :.:-'1..tokaal<:.ir:

air.ak~n

-:ar-~ c":-::.:.

seurak..tr:nar:

v21 iaja'2.la kah-

edus-:a~i.~~e.

·~3..~cn

vierae.:::--:varai Sl!-:..tdesb.=. riippuen saa tettii~l r..;,c~a i.ai ttaa ~ok2 l-<:::..r:..lwriv~elle. Monessa ta'2.cssa r.ähtii~ paljon vaivaa ja valmiste~tiin cik.si::1 jur1laruuat. ~·1l"..listi tietoje:;, :1ukaar: -:...:.seir: o.2.i a.l~u~{ei ttor:a matikkasoppa ja sitten seurasi rosollit, laatikot, paistit ja jälkin.wkana sekaheC.elm2.- tai rusinsop.:;::;a. ~ry.kyisir: on pyri t-cy yksL1.kertai.stamaa~ tarjoiL~2., ~ai.teta8.r:. rtwka tai. voi.leipiii väliaje.n ka?rvi:_:)öytäär.:. :::::lf:i~i

ei. ·r:(i:::l.kereLl.lekiiän saav-uta S"-lurir:. jo:J.koi:r:.,

·~~cska

SU'..i.:-"e:r:

:;,;l1-

i::mi.se.ll.e e:"lää tar~ee llisia. Toi2aalta on hyv~ ett~ ~i~keriperi~ne :::::~ säi.lyte":ty ja kyliiläi.se"'c saavat l.-.:r:::kco::-1tua :rl:tr::2.seer: l:.e.r::au:::~i..:2.isi...<.:..ttoeYJ. -tutki!Tlaa:'1 Ju!la1ar. .sar.a3. saadeY: ::ii -:2. .s:..u:~:·1aust2. .js.


Vuolingon kylän pyhäkoululuet telo vuodelta 1927 -

- -- - ----··- --

··-·· ··.·-

- - - - - -- -

-

-.=:;__ __

__ - - .•.•• - - - .

__ M _o n_h'_o _ J:.·.~~..::' _l_':_~ on p i d

_

_ _.. _ _ _ _ _ -

- - ·-

l :·

!--:-.!

- --

~

1

t:i

:i

-;

~

g

.:4

....

1

.:c

. ~

..w

c

1j

.

~

· - - - - ......

•.!.:!_?____ _ _ . i

- .- .- -·-:-·--. 1• .Ruokl minun karitsojanW Jo h. .21: 15. . · -.-· ~ ~ . ~ ~ ! ~ = s - . ...:~

105

. ~

' ~

. ~

lolt

...

..,

~

~

1

:s

: h

-a

Me r k 1 n t :; 1 aste n k o u 1 u n k;; y n n i s t ä

1

II

:

J .:

!: : ; :

i_ 1{; 1.

L

! \l ij

1:; ;

t::· 11

.y t...~ .. .., .

·-...:·-- - __ _J::.._:_:;___ ~__E_;..~---~----1: • ··- --~----=· · .. :<: _ ~- l

L • s te n nimet

vuotena

·!

: ~

$

Koko

- -- -

·J'

Yhtocnsa käyntejä

\1 ' 1 • il

1"'9

!j ! 1

/(,

i: ) 1 j/

'i?


?yhäkoulu o:-1 ollut aikaisem;i:r:.a

vuosikyrnme~1i:..-:ä

hu.oma"t:tava ka:1se.;-:

ope-:taja lukutaidon ja uskonnon opetukses.sa. kL~1~eri

ja se ulott;;.i :-:e i.2.aj ::Jel-:a Ko:-p L.-coske2_le saa:<::k2 ja

py~ä­

koulu on ollut koko kir:.keri?i ir:..:::1 laa.jui::1cr:. Aikaisespi~a

r..ai:nisiin

opettajir.a ovat

me~tyään

Hiepponen,

toirr..i~eet ~a

r ._ . ..

1

'v a..!.. Ja ~K2.:

I'-':ui:~lOr_en.

Kalle

:nuonaciespe:--bettä ja heilli:i pa.l~or: .:apsia, 0::1 .sie.ll2. toim:..:"1Ut oma pyhE':kou..lu, Ka:'1S2.~cssa olivat cpetta~ir:a Ar..~a ~avola~nen ja Oskar Rieppcnen. kculu.r: ympäristör: -:a.lcissa toimi-:1eessa pyhskoulussa on vuosikyr::rr:enier: c.il<::a:--ia e~l.tir_yt toimia ':l.yvi"-:1 :nor,.ia opettajia, kuka vE:.11e::nnii:'1. aikaa, kuka kaue~min. Tämän aluee~ opettaj:..a ovat olleet Kristiina ~~2.rvi:ir..er:, A:.u:e 'I'uhkalai.nen, Hilda 'fa__"lVase lkä, Kerttu '.fahvaselx2., :-:elr:1i ~.Jahvaselkä, C:sa L iukko::1er:, A:::ja Vahvaselkä, Vie::w ~a Veil·d<.:a ~näri2i~er. ja 2aimu ~ieppohe~. ?:or;;iko.skeY! sw.x:na.lla toimi v,_l0sikymmer.i2 py~12koulu, johor.. ku>_;_i.:..:.i la::>sie. kahden ki~kerip ~i::.~in al~eel ta, siellä -::oimi va t opettaj i:'1.2. ;{:..L"'l

i·.Jikarar:. ja Vuolir..gor: l..;:::.r·:.anoi.ssa

r

ainakin Vi=._i!elmiina

P.ie;;poner.. ?yhä~c~.;.2:~ ~Zosi-ca.

s2k1;'~

vi~_meksi

ope~-taja.t

oll"!;."t

·~n

Eel vi I':.illka2.air:.en ja Lyyli R_ie:;rpm:en.

val i -:-::::. ir: toimeensa :.{:!.:1kerei..l.l2.

pyh2.ko:..:.lu toi:ni s;,.;.r..nu:·;::aisi:!:l.

::1-ii~

alk'.J..l:artaude;-. ,j2.2.keer:

ti i~ ldpi pdi ''~~-::: eva:::kel i.uni, j cta opettaje. ':2rr.2.~

j&l~ee~

ai::::taE.:i.r:., si-:::ter: kJ.u::..usteltii?:'l hisi:'Jriasta ja kateki..smuk.se.s-:a.

S2'~::--e.lw.nr.ar.

ma~ se 'J. rs.k-..:.r:.r.a::::t

eiel~iser:.2.

yr:tei .st2.

~.{oetti

oli vtwro.ssa

:~cJ.l~ssa

~\ckc::

~o:::ta

l3:~~<syt,

p~::ttE-<:o1.lluju...\;.1aa

la::; .si.lle se.l i tvi~l i

ol.l~t ki~kerit.

till:ti

;,..o. ...,._ __ 1<:.."'!"'+.~-...-.

joita 2li ::::'aam3.tu:.'1-

vi<::tet-::i i:-_ j

k i rk o.l.l a jor:.a i:"l f.le i::liikm.r:! s-_;_rx.u:"! ta i::.1a.

-:alver:.a eli

k~y-

c~a

kesä


107

S i i t 2 kuinka kauan k.J.kin opettaja on to imessa ar_ ol lut ei ole tie t oa. Xaikke i::.1 kauemmin on täs sä koultL'1 l ähi ta.loissa pi t2~nyt pyhäkou l ua Sair.m Ei epponen 1.ru ode sta 1937- 1981 , jo.llo in p yhi:lkou l u täällä l oppui.

f~RTAUSTILAISUUKSIA

JA SEUROJA

r'1aak irkkoj a ja muitakin seu rakunnallis ia hartaust i laisuuksia on pidetty koululla ja mon issa ky.län tal o issa. Enti s aikaan oli monessa kodis sa oma perhepapp i n sa, joka ol i v ihkinyt a vi opuolis ot , toimitti samassa kodissa kaste - ym . seurakunnallise t toimi tukset . Kerttu Hal i ner1 mu istel i nuo ruusa j oistaan kodi ssaan Le ht ol assa järjeste tyn u s e ir: h artaustilai suuksia rova sti Uun o No rtian 9 i tä.mänä. Tr:uist an oma n ä itini k e rtone e n kuinka rovasti Norti a kerra n Leh tolaan mennes sään ol i poikennut kodi ssani Sa l melassa . Tää.ltä lähdett iin s anan ku"J..loon papin ka ntaes sa se.lä s sään muutaman vuode·D ikäistä ve.l jeän i. Äi ti ol i sanonu t : 11 onpa r ovast il.la r a skas t aakk a kannettavanaa n", joh on r ovasti oli vastannut : "kunpa i hmise.l.l2. e i tämä::1 r askaampaa t aakkaa o.li s i k aan , n iin hyvt-i ol isi 11 • 1920- luvulla ruvettiin seu rakunnan to imesta rip:p ikoulun käynGill e nuor i lle j ä rjes tämäär:. omia t ilai suuks ia ns. nuoris okokouk sia , joE1i n ti3.m 3.~1k i?:l kylä~1 nuore t osall istu ivat.. Kokoukset :pidett iin ki...L'Ylr~ar:t1...:.va l l a ruk ousp tiivi en a a tt oil to i na , sii s ne.lj ä kertaa V'.J.odessa . Suosio n~ i~ä tilaisuuksia kohtaan kasvoi nuorten kcsku~ ­ C'~essa n i L:-1 pa.l j:Jr: , c>ttä parin t oimintavuode n jälkeen a l e t tiin koko ontua k erran kuukaude .ssa. ~:u oret järjest i vä t näihir. kokouksiir. t arjo i lua , hankki e~ s illg ma t kavaro ja v al takunnalli sille nuorisoju...~li:.le . f<uistetaac joidenkin nuorter.: ajane e n po.lkupyörälläk in ki rJ<on nuori.so;:äi ville Viipuriin . Kirkon kor j m.J<.:s en jUll<.een vt.;_orm2. 1929 p i ciet tii :'l nuo rten t i.lai s uudet kir-kos s a poh j cis.leh ter i n alla, jota sanot t iin s eurakuntasa i ik.s i. Myöhor.q ir:i.=l vuo s i.na :;zokoonnut t ii:n r:1y ös p app i l o i ssa . Ohjelmana olivat alkurukouk set , pappien ;Juileet ja monc~ nuoret kerto ivat k :)l<.:(:~muk si:~t a en He r ran tiellä kulkemi ses ta . Nuore t es i ttive L rnyös .ClJ.l'lo j a ja kt:.'r-::omuksia ,~j a pal jcn laul0t t ii.n henge1 li sia


;os Sydäm e l ld

Suos ittuja lauluja olivat

Jees ukse~ ,

ja Kun nuo ruuden aika cm r'J.:l S'...l i.Y!e::. .

?.:!..er::r:ä ri err.ui:'1

Ku.lln..rneuvor..a nä i~ir: k okouxs iir: k ~'lyte tti in p olk'J.~y ö T3.2. vi e l ä 1940- lu.vun .lopulla ':a!. jcukol:.a kt~ljett ii:1 jall'\e.pat ::.. kassa ? i t k iäkin ma tkoja . Tal ve.l .la i i i kut tL.n myös ~1e iiOs pel iss ii , kt.~.:ku ~~e r. kilis tes sä aisar.. noka ssa . ·.hlhar-m.tsaatc~s i

X.orpij ä rver: Hi:rvi vuc relle j trjes te t'ti in kokkcj lli'-1l a , joka veti seudun nuo rta ja var.J:.empaakin väke2. san.ko it: _:oukoir: viet tämäär~

kris tilli stä

~es kike sän

jul'~.laa.

7<1c net ::1aiset pukeut'-'.i.-

va t sinne kar.s a.l.l :Lspukuu..YJ. , juhl i staen näin t ilaisu':..it-:a. ,2::f 1too lli ski rkkoo;1 piti aika isempina vuosir.a il!noi ttautua e"'..:uki.:!.tec::r: .

Nuorten tull Gssa kokouk s ii n lauant ai - iltoina , he samalla vat va:'lh e~pans ak i::1 pyhä:::1 ehtoolli se.l.l e .

i:moit~i ­

:-:uonojen kuJ.k.J.yhteyk si e ::-1 aikana, jal ~ai .sin k':.llje ttaessa, 12l1de -ct~i ::.. kirkkoma":kal.le :ncnasti jo la'.lar: ~air..a ja ol ti i!1 yö tä suku1 a is-:en ta i tut-:avieD luona . On ~errc ttu meitä edell ä kE~yne is-:3. U·!!r..isi s-;:2. ,

että h e paas toten ja ripi tt2ytyen valm is "::at.: tuivat lisX.irkko on .

Omal.latu~no.l.la

ei

saan'-..~ t

m e :r:2m äi~

ehtoo: -

cl.la se :. v i. tt2m2. t tömi 2. asi-

Enti saL.{aa..."l cl i k:._:."'k oissa eri tyisi2. ri?P i tuole.jakir. , j ois.s 2. oli me.nC.olli suu s r ipittäytyt . ~:rkcl~isii n tila i s~uk siin oli t~~ar-a puke~tua ~u stiir- tai air.ak : ~ t·:..:m.mi i::l vaatte i.s iin. oi. "':a.

viedf:i kyntti l i kirkkccn tu.2 .iaisena , s :Lll9. xyn tt il!:it~'1än valrr. iste-c-:i:.n m2a.seudun mc',.cei.ssä ~a ta.L)i ssa kot itarpei.sta i~se . :!y~-': ;/LSi!"':

l:. ene vät

sec. ra:~un tar:uor ten

t ilais~ude-:

:::uuttar:eet tc i.:n in-tatap o,jaan ajan tarp eita

j

.~~ .llc e e~"

::_ilVlX.' l

s i .:..2_ Q i:!

:--:ehi ":y k.s er~ myö ti

'Ja s~a a v&~.{si.

o;-. mui ste'2.. tu

a:usta onni.t·:e l2massa 75 - vuotiai ta me rk k :. ni:~ i v2~ viet-t2. i -1 i'f.. J. a ....

'.J -


109

Kinkeri - ja seurat i l aisuude t ovat olleet talvisia kohokohtia kyl채n el채m채ss채.


4 .,

0 ~T

TT,-..

l. '._.J...Jv

Esik2~sen

ja cuiienkin lasten

syntymine~ o~ ai~a

Jokainen nieni

ih~ine~

on

cllut

ainutker~ainan,

c;:-naleimainen~

arvokas yksilc. Hän en isäl~2, Eiidille, sisa:ruksille ja i sove.r:t.ernmille su-:lri i~me, jcnka kasvamisen ja kehi -:yl-;:se!! seura;:;.rr.ine:::-t on ni i. t2. e l~~mär.. suuri!T;p ia ::_ahj oja. Jo l:yvi.:1. vanhaan aikaan tajuttii:::1, että uusi vankka sukupolvi oli tä.rkeä ja arvo~as isien työtä jatkamaan. Sanottii~~in, et~ä jokainen :a:;:si syntyessiiän tuopi leiv2.n tullessaaYl. Uusi voimakas k2sivarsi?ari ja r..opsa jalk2.pari oli -:ulossa isän ja iiidin askeliin. T22.llä Vuolingon .seudullaki!1 oli isovan~empien aikakaudella ];)erD.eiss3. ?a::_jor: lepsia. Täällä, niir.kuir. m1.-:.issakin kylissä kautta :naan .sy!:lr:.ytykset tapahtuivat kotona, vanhempaan aikaan usei::nmiter.. saur:asse... ?ut.uttiinkin "lapsisaur.oista 11 • Vi~meinen kotisynnytys -t2llä alueella

o~

tap:mtunut v. 1954.

l-{i:itilöi tä en täällä toimi~ut ~::1. Hilma ':.,e:..r:o, Saima )._:_:_re.ne:l ja :..,yyli Lahikaine:8. Ai:1a ei kui ted~aan vanhaa-n aikaa:-1 ol::J.t asiar:tuntevaa apua jcl:a hätä2n saatavissa, ·«un kulkuneuvotkin olivat erilaiset kuin nykyä~n. Tadell~sen rohkeuden ja voima:r::r:äyttee!"l antoi Syyslahden rannalla asuva Emma P:..:..spa :::ynnyt-::8.e s säär: nuorimma!l ~a:p.se-r:se. Liisan. HS.:1 teki -:avall iset aamuaskars-e-:: ~oiti le-!1mtn, [lut:..st.ollin, miei:.e:;;,neljä alle v:.isi v:.;.:>tias-::2. las~a Ja ?aistoi rieskat. ~o:J.l'J.tettu,;a

apuvoimaa ei tähän hätää~ ollut. ~mme teki sitten tavancwaiset iltatyör:sä. Paljo:1 si t2. c·::1 ~uo:r-e:la pitänyt jaksaa, ~ert:>:i. ~Un myöhemmin ystävi::_leen. ~mma oli :-qvi:r: r:-wni tai toi:::-1er. ja av'--<l ia~ ihmL'len. HE-:'1 a1.:-:;to: vair.aj :..e:: arkkuu-::1 :_ai ttarr.i se s:::2., t8imi ~!2. tt!.ti :_as se. l{äti :0n2 ja aut::oi :1a.apure i ta vas-:::2-.synt:y~e i tte·:1 la::;t2::-1 'ne i tami se s.sa •

Yit~~n

cd.cLta,.,a

.. . +.

., . man\asJ.

::1 c.J.

js~sanut~aan

?erille, vaan

Kest~~ talo~

sa~~aa~,

~:~mä

ta~aukse~

jossa !apsi

csoi~~ava::

varressa

olevaa~

sLunna~~crnan kestokyvy~

acaavia

ma~ka ke~kaytyi

~ui~~a

~ien

sy~tyi.


aikaan p a ljon suurempi kuir" nykyään . Vuon~a 1919 ;:>e r.1stet t u Ylanne rhe imin la ste~1 suo jelul i i tto on vuo siky mme ~ien kuluessa tehnyt u raauu rtavaa työtä Suomen l ap sien !1yväk si rnone l la taval la . 'l 't-w-::_l2. on oivallettu jo varhain että lapsi on ~yvir. arvol<as yhteisk. .mr:.an jhson, s en tu levaisuude n t o ivo .

Aja"llaskum:ne alussa viisaat i h imaan tietäjät meni vbit Jeesus - :ast.a kunni oit tama an ja v eiv~it H2.ne 1 l e lahjoj a . Täh ä~ :;J Ohj autuuki ~ s e kauni s ja s2. ily7-tämise"l arvo inen ta~ a, ottä käydäär: vasta syr.'"tyny ttä ja hänen vanhempiaan tervehtimässä vauvan ollGssa noin kahden v iikon - kol me::-1 1m;J.kauden ikäi r:e n . Tä2l lä Vuol ing oll a l ä:'1de tt ii~ l ja lähde ti:i.ti::-1 hytyyn . \Tu o.sisada:-J alussa use immat vaim oi hmiset s a no i va t , kai omasta kokemuksesta , mitä s se p i kkuinen P.1UUta tarvii , kun 11 kap a loräsy ji=i 11 • Ne ol iva tkin hyvin te rve--cullei ta. Nime st~iär. huo2. ima-:ta :1e olivat pGhmeitä ja kaur. iita vaU<oist e ~ kulu·.:1ei tte:'1 pe lla val akan oit te~ reu n oi sta teh tyj2 eri kok ois ia vauvan vaip? o ja . Nii t i:i. ta rvit tii:'1 pal j o:--t , l<un ei n äi tä nyky is iä muovej a j a ke rta ~2yttövai.ppoja oLlut . Ohut ja pehmeä pellavaka;'1gas oli ori tt2in hyve. vas ta s y r.ty neen hermoll e ja h e rkäll e iholle . Nuo rel le p erheelle , j ossa o li u seita l aps ia, saat e t tiin vi ed~ myö s ru~sa as ti kaupasta ostettua kangasta , josta äiti tai muu ompelija valmisti l apsil le vaa t te :!.ta. Vauval l e annet t iin use in r.s . hammas r aha . Var s i~kin ~ i ehet ~ui st i va·L tällä pai kk akunnall a p ikkui s ta si ll~ te.voi r: . T2mär: vu osi sad a -:1 alkupuolell a vieti L'l vast.a syntynee:'"l t i dil ~ o r öhö- e li mait orie skaa t a i pull a pi tko. Vähävara i.sii n xoteihi!1 ment ~~es sä oantiin mukaan mu'J.takin ruokatavaraa , l<u~en pa istettua l ihaa , v oita ja ma itoa . Tt2112. Vuol i:Jgolla tu:.. i hyty - eli rotina'!:"ini-<e ~ in v ieminen m'....loti in va sta vi ime sot ien aL<a:'1a Kar jalasta tu llei tte n s iirtola isten muka na . ':'2 rAein h yty ssä ~2.ynnin ai he oLi tie tys ti e nne n , j a on vi ol äkir: , e t·U-i m e:r:r::ä t~n y~de s s ä lapsen vanhemp ien k anssa i<.:i i tt2.m~it~;l ja i .l c i tsemaan t~~sUi rakkaas-:a lahjasta , joka ystävdper.hee.seen OYl sa atu .


Seuraava t2..:--keä tapahtuoa p iGner.. i hmistai men el3.mä~ sä 0:1 kas tam i:r:eL. ~aste toirr. i tuksen u lkonai.se:: ;;ui -:tee:: ova-:; ·vu.o.sikymrr:enien ku.lue::=s<:. ,: onki :-1 verran rnuut -runee t . Perusa sia on k~ite:r.ki.:-1 sama : laps i o-tetaan kas ~ee ~sa Jumalan ia~ sGk.si ja H äne~ se~rakun-:an sa ~2 sen eksi, kastama:la här..et I sän , ?ojan ja Pyhän Henger.. ~ i~eer: va:aen ve -:;t2 hänen pääl aellee~ . Kastetoimitukseer. ~~l~u uskor--c~r-nustus sn~e r.. kastamista ja sen jälkeen LSämeidän ru~ous ja Ee rran siunaus . Kasteessa lapselle ar:.r.e-cae.r: nimi ja häne t me rki t2. Jn omaLl.a Ei:ne ll 2.än s e urakunnan j äsen luet telcon • .; o=:ku s on .lap se.l .l e j OUQuttu antamaan hä -:ifKas-:e, va rsir.k i :::l. var:!:aar.. ai~-<:aan kun .3yr.nytykset tap al: tui vat usein ko t ona ja :ne.tkat ol ivat pitki ä . Saattci olla , että sy:'lty-:'leessä lap sessa eläm2nliekki le patti kovin heikkor:a ja peli:ittiin ~äne:1. kuolevan enr:enkui-:1 ;-2.pp ~ ehdit-:.iin saada paikall e , si ll oin oli tkimä ainoa ra t~'\..a:..s'..l . ':::' äiil.lä V1,_;.o L.ngcr~ se ·;.~.dul lakir~ or: var.J".aar. a ikaar. "t2.l.lai. s i a t apauk.:ia ollut . ~ätäkastee n suo ri ttamisoi keu s on kirkor: suoma l~ o ttam~steh~ävä . Ser. voi suorittaa jokainen ripp i.l:.cu.lun kt:~y:2y"t ja kon=irmoi~~ ev . l~~ .

Se suori tetaan nii~ , e~tä v e~~2 valetaar.. kolmasti lapse~ pääh.ä!'l ja sa:notaar: : YEnä kas~ar. .s2.:1u ~ ~o rkeir: taan ko2.me) :: sän , ?ojan ja ?yn2.r; Her-.ger: n irrtee~ . i\.n:er.... Tämär.: jälkeen lueta an Isä meid3..r. -n.:kous .ja Eerra:r! siunaus , -:1i ir:ku i r: "tava1l ises sa ka s-:eessaki.n. J Js =.. ap s:.. t(J :.puu ja j ää e l oo:-'1 on ~'lä": äk aste vahvistet-:::ava ja vat:v i::=-:am:.. .sen su c ri -:taa vi r!{aa~'1 vihitty papp i. 'la~._~empar:a

kirko~

jäsen .

ai ka:J.a , täl!'län v-uo sisadan all!ssa , kastettii:.:1. l o.psi 3. :..:sein

seurakun~an

yhteisissä -:ilai s'-i.uksissa . ~l~a ~a:.. ti.aise:r. ja Hil:i2. Hok~ase:'l. ke r'ton:a~ mukaar: tää -;.lä. Vuol ingon seudu.::.. ls. ~a::;::e":-t :..:..::~ -:c.lve~ ai. kaar~ sy::1.-cynei tä :;:: ikxuiapsia luku't<i nt~e r:.::1 tai muun ha !'"::.e.u.::~etken yhteydess ä . Kes~ vauvat kas tettiin kun papi t k~vivj~ ~o~a . .. . . .. .. .. . ... ul Ke .sa p : t:.s.m2s.sa pynaKo W1 tarka.s~uk se'!! . i ~ommi ssa talo i. .ssa lap se::t l·wd i s sa . ~<aste jul;,le. kcetet~: i:'l j~rj e s tää silloi:'1 , kun 9apille sattui olemaar:

m~ut akir1

asiaa

k ~t lä.!.le .

Jctku-: käy t~i v2:: sairaalassa s yntynee!1 vauvar:sa s::f~le::-1 ~-: o t i :i.r::. tu=._ oil pappilas sa kcstet ~avana . Vanhaa~ ai~aa~ oli ~ulke ~i nen yl ee'!!sg myös p apir:

l\:u.lj8 ~ tami nen pal~on

h:. t aampas. , k:..<n :::atk::l "t2.pah t·c;. :_


1 13

hevospe.l issä . Soti en jäl keen , kun autojen käyttö tuli yle isek si , ruvetti i n lap sia käy ttämään kasteella pappien v irkahuone e ssa e li kansliassa k irkkohe r r an vi rastossa , tai kirkon sakari stos.sa er.nen Juma lan palveluksen a lkua. Joissakin hyvin vanhoissa k irkoissa on kanttori Kyösti Ko sosen kertoman mukaan ka stemal j a asetettu kirk on etei seen ja kastaminen suoritett iin s iinä. La sta e i saanut kastama ttomana Juma lalle vihi ttyyn huonee s e en v iedä. Tämä tapa ei ole ollut k oskaan Hikkol in maaseu rakunnan kirkos sa käytös sä . Sen s i jaan ki r kon kuorissa on jo pitkään suoritettu kastamisia ennen s unnuntain päiväjumalan~al ve lukse n a lkua . Nyky i sin voi daan kas t aminen suor i ttaa perhej"Uma.lanpal vel uksen kuluessa jolloin saa rna korvata an kaste p1.Lheel l a. Kod issa , kwnm ien ja muiden nuorelle per heelle leheist en ihl!li sten läsnäolles sa pidetty r istiäi s juhla on ulkona is i lta pui tte i ltaat! monen mielestä p ara s ratkai s u . Si inä, va l koisella liin al la, kuk illa ja kynttilällä on j o juhlat~nnelmaa . Vihkiraamattu , johon vauvan n imi kastetoimi tuksen jälkeen kirjoi tetaan ja ves imal ja .l i ino ineer. .luovat li sää ha rtautta ja suur en juhla::1. tuntua. Valkoinen väri on aina kuvannut viattomuut t a ja puh tautta . Kas te ttava l apsi on tääl.lä Vuol i ngolla niinkuin muua.llakin puettu aina valkoi siin . Tavallisin on valkoinen pitkähkö ostokankaasta valmiste ttu kas temekko , kori s teena vaalean sini stä tai vaalean pu!1ai sta . Tällainen puku saattaa olla suorastaan p erintönä suvt.tl la. Vanhaan a i kaan jos ei va rsinai s ta kastepukua ollut puetti i r. l apsi va lkoiseen pai taan ja vitiva.lkoisiin kapalo ihin.

KW!lmit Kummej a t ulee oll a väh i nt ään kaks i . Kwnmien tulee olla e van kel i;:: l u terilai sen ki rkon jäseniä , Herran :pyhällä ehtoollisella käyne itL=: ja elämässään nuhteettomia . Kumm i en ~imet p i tää ilQoi ttaa papille kastami sta pyyde ttäes sä . Varavanhempina kummi t li ittyvä t hyvin t2.rkeinä henk ilö inä ka s tetoimituks een. Heidän .läsnäo.l onsa e i l iity ainoastaan kastchetkeen , vaan he .lupautuvat lapsen tueksi myös jatkos sa , niin kauan kuin l aps i tukea ja ys hivyyt tä ta rv i t~e e . Tämä t ärke ä side saatta a ke s tää l äpi elämän . Kumm ien .lukum äärä~


i 14 y.l .e.r~jaa

ei ole

mite.nkää~

m2.äri te::ty .

?2.ä.:.l ä Vu-::>2.ir:golla

~e.ssn

:J:-:'1

v....tosisaåa::-1 al ku p u ole.l la o.l.lut -:ap a r.:a ?YYt22. vai:: ka~si ku.Glm ia . :·:e i stä toinen oli :nies - ja -;:;oir:e:n naisp u o.::..:.nen . U.s eir::Lrnat l<:1;,mmeisJ o sk:...ls kummeina saa tto i olla si saru.k se t.

ta olivat aviopar i .

Xaispu o lL'1en kumm i piti las t& sy.li ssäär. ~c2..s tetc:.r:i t-:J.l<::.sen e..je.n. J':Iyö~emmL: kummie~ l ukumäär3.ä li sät t iin ja sit2. kun:nia , jo~a !·m:Yt oi lapse::l kast e elle sar.ott iin

s ylikum~iks L

Jc-s 1-::=.psi jo staki::: s yys-

tä sattui i tkem3är: se tul~-<i tt ii.?:'l .hyväksi ent:ee ksi , ties:..här.. se :1y v2.ä ja kat:.nis::a lau.luääntä . TS.mä itku .saatt o i ~ osi:'1 vauvar-: p i te ~ ijää

vähän

~'1er:n os-cutta a .

~-::yös

lapsen vanhemmis'!:a toinec voi

pi tää vauvaa syli ssään kas tetoimituksen ai kan.a. -:aessa jo-p a mol emmat va nhemmat.

Ka ksosia kaste-:-

Jo 1940- .luvu:'1 alussa Na:::1nerheimi .?:1 laste:::1suoje.lul i i::~o rupesi p ai nattamaan l a psen va~hemmille a~~ettavaa kastetodis~usta ja kum meille a.:1nettavaa kur:1mik irjaa , j ossa on -carko ir.. määrite l -cy c e va l vo ll!.suuder~ .ja etu~ i ke uG.et , joihir. ku.'Tlmi si -:cutuu .lupa'....;.tue s.saa ~ t ehtä vä änsä . huoli t el tu ja

moleopien. asiakir j o jen ~lko asu on k aun ~s ~a a rvokkaan alkt.!perätek..s tir. on l aat i r,.ut ~<:i rje.i­

~ ~id en ~ii den

:_ ija F:--ar.:s Emil S i.l la:1pää , j eka oli

l aster.suo jelu-

Seurakunt i a or. 'r~osi~y:nm e ­ !:ien t\.ul'.lessa ve.lvoitettu näi t2. jai.amaar. jokaise:'1 l<::astetoimi ~-\.sen yr_teydessä . ~':e e i v3.t ku i -: e~kaa n ole kaL-< ::. s::::a 3u o m e.~ seurakill~ n is ~a ollee~ koko aikaa käytös sä . 2. i i to:::-1

ir:.~ok a s

~·:Jam:e rhe imin

ja asiantun-:eva jäsen.

?e.äas i a s..sa säätyl ä i spe rt.ei ssä oli j o 1900 - :::...;.vl.m a.-:..·..:.ssa t a-:: ana a:::1tas. k.l!!lr~ilap sel le T~~mä 0~1

pieni hope i.:1en lusikka arvokkaalc.si mt.:. i s":.oks i 1\:ur.:r:-:i.l t a . kaur:.i s -;:;aoa on jälleen ote tt-:..1 käyt3r:töö:'1 . T,) i.ne::'l ka~is ta::oa.

mt:istaa kurmnilasta

merkki ~ 2ivinä

tava:.::.a lapsi tuntee kumm i n

~\:u:.l.:;_ uve.::-:

vai.kl<::a -p.::;stikort:.lla . e!.2.m2.2:'1.s3.

:r-_i i:'1~uL~

i:::~~

s ::..l l i ja.

~i-::ikiY: .

Lap .si ,: a

. sova~'L'1 - em:ne.":

l

Ke.ste?öydäll ä palavar: kyP.tti :t.n e.l-äv.S .l ie~ki " -.L·mo-,-.ar:·t"' V

Jee~· ' i.Kc:en ....,~.._ ........ ..

· - ~ .L

.

"·1.'}· ........ 1 .~-:::+ vu..L . . .-. ....., v a '

K ·

-

Jv·,..,~- l l t~ l - l:-:;"1 r..;;~._.,.

~u i s~ tte.a

,..., ....... ,.;.;,,:.: ~ +=~ ::J L · c.l._ .._.. ~"J..

,

"~ka v'-'··

me i -::.3 ·_,!,..u::l,;: : '\.. ....... '-A ·-

vie.L:i jc:u:t;J"l pyhi i:e: . Va::1hasta Simeo::1is t a ja t-Ia:::~a s~a , jot~e. kii: t ivi:i-7: ja y.li-stivä -c .J1.:llla1aa .siiti:i, ettS. c liv.st ::.2j_r:.e et "Ee r:c-a:::-1 vei-


115

yhteydessä miel een kastettavan lapsen isovanhemmat . Lapsi on yhdistävä rengas ko.lmen sukupolven ke t jussa. Vanhasta on sykähdyttävä nähdä elämän j a tkuvan lapsenlapsissa . Isovanhemman ja lapsenlapsen pyyteetön molemminpuolinen rakkaus on yksi niitä e lämän kantavia voimavaroja . Vanhus sekä l apsi tarvitsevat toi siaan . Molemmat ansa i tsevat me idän täyden kunnioituksemme . Isovanhempien s i unaus on hyvä matkaeväs nouseval.le sukupolvelle . Lainaan lopuksi erään suomalaisen ru...YJ.oili ja!'l. ikimuis t ettavia sanoja tästä aiheesta: "On lapset kansakunnan uusi ke vät ja s~ivet uudet a's.uv~·t , jo heissä. He nousevihin po.lviin siirte.levät, mit' oli ke rran ikuisinta meissä".


116

Kastetodist us vuodelta 1940

kuaaaa ......................................... kuua

........ p:al 19.......

tyDty1tM1l 1apeea.

Joaka vaall ~mmat ont ... .....................................................~.-- ... ~..._ .. _ ................................................... ...- ......... _ ..,................. Ja blata

'

~alm-

............................................. _ _ _ ... omaa nkaa ..........................- ........ ..........................................~ ·-·- ····.................,................- -·-··· M\tnkUlll·

aatta ja oa tl"l t ilaiawade11a lapeene vaahempiea toivomukteata aa~:~ettu aiml

l.araea ku mmit ovat

Toimitukaea aik aaa pid Jaata ayli•ella ............. ......................................

~Ilmi ..,~;,·; u, . a~n~~~~~·· la·~~~~ .. ·~~~b~~~i'jj~ .. ·~·~;j~~-~j;~j'"j'~ wl •·outava~ ll

ltrhotuk•rlui. etlil he tWm ~ n lap•en•a mahdnlli· tnul.aan •irlun ja ruumiin tmnlr.ta niin hnitai1ivat ja kal\'l fi i iii Val , r tlll hl nr•t il tuli•i ork ll kriatilli•rll oru ral.unaaa ettl maalliora ylotf'i•lwnnan J..,.h·nlliurn ja arvnllinf'n jllten. Tholl lorio.ll n f'y rlr. imykoro oilin t aJ.,Jommfl m.,, IAraola k uteea tod iet aj at ja toimi ttajat, kaikilla hyvilll toivomukeill a eairukouk· eilla ja avulla lleit l tukea. ' euul.aio·n~a.

~~~:l ........- ...........

.................................... - .............. kuua ........... p tal 19 ......

Vlrlr.•·•H••:

..........................................................................................

, .. oo : oSolli koe loatta tullo minua t yluini alkl aka "IlU hciu. u lla , ... hltoott•" •• Ju••l•• voluku"' '·' J • Haa ••II ~.wu ryliie.-, paal kueeal Ml· tiaa pullea.- j o rl u11oal bri u . M., • . 10: 11. 16.

Juo~•

~IANNERHEIMIN

@

L ASTI::N5UO)EI.UUm ·o

Kaste t odi s t u s j a kummikirja ovat suur enne t ut val okop i ot Arvo Ylpön mui stelmat e ok se sta , jossa kerrotaan Ma nne r he imin last ensu ojel ulii ton vai heist a . Kirjan n i mi on Suomen lapsen pitkä ma r s s i . Teksti k irjaili ja Frans Emil Si l l anpää


117

Kummikirj a vuodelta 1940

Meillä

allek.irjoittan~illa

on

tänä~n

ol_lut kupnia ja ilo saada

Teidät ..

..

.

lapscmmev-...

k umrnik.si Ja hänen

kasteensa todistajaksi. meille

kallisaa:voista

Meitä rol1L..aisi pyytämään Teiltä tätä palvelusta

se

ystävy ys,

jota olemme

Teidän puoleltanne saaneet kokea, ja ennen kaikkea vakaa luottamus siil1en, että Te kaikin tavoin tal1dotte meitä vanhempia tukea meidän hoitaessamme ja kasvattaessamme lastamme.

Jos

hänen kovaksi kolltalokseen tulisi että hän ennen

aikojaan ment~ttäisi meidät, luonnollisen tukensa ja turvansa, on l1arras pyyntömme, että Te silloin kansalaisena ja kristittynå

ja

ja J1äneu

valtuutettuna

kununinaan sivcellises ti siil1en ensi

sijassa asettuisitte

vel voitettuna

J1äntä suojelemaan


11 8

-1 . - - -- - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - -- - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - - - - -- - - - - - - - - ,

1

1

hyvyydellänne,

neuvollanne.

avullanne Ja e;<;.irukouksellanne,

jotta lapsemme sullteen toteutuisi korkein roivomuksemme: että

i 1

hänestä tulisi kristillisen seurakunnan ja maallisen yl1te.iskunnan kelvollinen ja arvollinen _jåscn. lCitolL.mutcmmc oso ituk.~eksi sutii, et"tä tämän luotta-

mustel1tävän

Teille

olemme saa nee t

.

tämän vaatimattoman

1~ille usl{oa , pyydämme _jiittää

.

rnu1ston.

Muut lapsemme kummit ovat: ;/

./

·'1 1

! i

/uidän keslul/een; j a o teltu<tan sen sv/iinsä hän sanoi fuillt: , ,Joka Ollc!Cl luofrsun vfH/cnkäiin ttimmöisen /~p.sen minun n;meeni, J,an ottaa luokseen minut": 1Vlarlr. g: 36-, 3;.

Ja Jusus ott; lapun ja asetti .fen


119 RI PPIKOULUN KÄYNTI Ä Tämän kylän a l u eella muistetaan k aikkien ihmist e n käyneen rippikoulun . Toiset ovat käynee t suu r emmal l a toiset väh e~~ ällä mielenkiinnolla, sillä kys ye ssäni erääl tä mie shenkil öltä hänen rip pi ko~lumuis to ja an 1920- luvul ta , sain vastaukseksi , e ttä se ol i he ille muutamille pojan koltiais ille ku in tervan juontia . Rippi k o'..llun opettaja olikin luvannut nä ille p oj i.lle antaa j ä l ~iop etu.sta, mutt a lempeäsävy isyydestään tunnettu p a stori Roshie r rippi- i sänä a rmah ti p oik i a ja pääs ti ehtooll iselle i l man j älki opetus ta . Vuos i sadan a.lussa rippi koulua pidett iin kunnan tuva l.la , t unnit kuitenkin ki rkossa. Myöhemmillä vuosikymmenillä de ttiin kirkossa samaan aikaan kahden pap in opettamana , osa oli pohj oislehterin alla ol evassa seurakuntasalissa osa urkuparven alla.

mutta .lav_l"Jkoulua ~ i­ jolJ.oin yk .s i ja toinen

Rippikou.lula i se t a suivat usei n kaupungi ssa sukula isten ja tu ttavie~ l uona, koska yleiset kulkukyydit ol ivat si ihen a ikaan väh2is i 2 . Rippikoulua käy tiin kaksi vii kkoa syksyllä ja toiset kaks i viikkoa kevääl.lä ennen ehtool.l isel.le menoa . Vä.lit alvena käyt i i n kinkereillä virkistämässä mu i stia syksyllä opi tui sta asi oista , myös uuttaki:-1 l äksyä oli a nne ttu l ue ttavaksi. 1940- luvun sotavuosina r i ppikoulua pidett iin poikkeuk se.ll isosti vain ke väällä kahden ja puolen viikon mi ttaisena . Näin muis tel i omasta rippikou.lua jasta an Lyyl i Hölttä. Vielä 1960-luVlill alkupuolel .le saakka ripp ikouluun pyrittiin kir.ke r e i llä , jol.loin sai t odi stuksen tultuaan hyväksytyksi rip_;;ikc-:..tl uun. Kuulustelun suo rit t i yleen sä pappi t ai kantto r i. V~J1 ~\s tF Kateki s mukse sta pi ti osata ulkoa kä skyt, rukouk set sekä mui ~ ak i ~ pääkappalei ta . f·'lyös krist inapin puolelta kyse.l t i in .lukukappa.:..e i den s elityksiä . Tämä n vuos i sadan alkukymmeninä rippipukuna käyte t t iin yleensä mustaa pukua. rJiyöhemmin t ytöt käyttivät myös va lkeaa pukua. Nykyä än on seurakunna.l.la valkoi set a l ba t rippi.laps i en käyttöön .


120 Tjemmii~ s "!...

Se

voidaa~ kiiy~~

jako ilta-,

p~iv~-

"l.eirir:!.ppi-

ko~.J..lW'la.

:;JChjaa el~~mälle o-:Je~tarnal.la :Ji -:::ämäär, rttl~ct:.kse:'l

av-:.:..lla yb..teyttli

~l.~. ö spä i::1.

,.

:;;2.2tös-jumale.r:pal veluk.ses.sa csa.l1 istutaar: nerran ?yhä1le Ehtoolliselle. ~uorten tai~intaan.

että r.v..ore-;: pääsi vt t a ixuister: k:e saivat rippikou~t.:.r: käytyä. ~nr:er: s2:~ot"':i i::1,

k~rj oi~ir:,

k<J.~


121 YHTEIST.Ä. TAIVALTA ALOI TETTAESSA

Yhte iskunnan perusrakentee seen lii ttyy kiin teästi kot i j a perhe . Avioli i tto on yleensä vahvi stettu ja siunattu ki rkollisella vihkimisellä . Vuonna 191 8 tul i vo imaan myös l aki s iviilisää tyyn vihkimi ses tä . Huonojen kul kuyh teyksien a ikaan e i enti sa ikojen ihmisillä ollut suurta li ikkumatilaa j a ~onien elämänkumppani löyty ikin omasta tai naapuriky.lästä . Käyt iin yhtei si ssä harrast~ks i ssa , kuten kyläkiikuilla , py säki.ll ä kuuvven junien a ikaan, talko is sa, tansse issa, kirkon nuorten kokouksi ssa ym . j uhlatilaisuuksi ssa . Tä ssä kylässä myö s suuremmat tal ot j a kartanot työl li stivät vierasta pa.l velusväkeä . Tarvi ttiin kyökk ipiiko ja j a sisäkköj ä kei tti öön s ekä karjanho itajia navettaan . Näi stä karta noiden palvelusväestä muistetaan kyl än poikien keksineen napata emäntä taloon ~ah­ de nkin sukup ol ven a ikana . 1

;·,1yös puhemie s on johda tellut nuoria to isilleen pe sänrakentajien tutustuttajana . Keks i ttiin asiaa kylään esim. il~oittamal la va ikkapa kana kadonneek si, jota s itten l ähdetti in yhdes sä e tsimään . Tehtävässä onni stuessaan sai puhemie s p aidan palka k s i. Hä äjQ~ ­ la ssa puhemiehen val vol l isuuksii.n kuuluu mm . puheen p ito , ma tkojen järjestely ja yleensä hääjuhlarnenoj en sujuminen . Vanhempina aikoina saattoivat vanhemmat määrätä l apsilleen mie le i sensä avi opuol is on. Kaiken ke hityk sen my öt ~ tämä tapa on jäänyt historiaan .

Kihlaus Kihlaja is istak in on pyr itty järje stämä 2.n pi eniz juhlati.la isuuks ia ystäv i lle ja .lähe i sillc suku.laisille . VieHi kaksi vuo sikymmentä si tte n oli melko ylei s tä i lmoi ttaa ki hlauksesta sanomalehden uutispalstalla. Myös erikoisia painettuja kihlako rtteja .lähe te ttiin sukulai sil.le ja y stävil.le.


122 :Zi'::"!lajais.lahjakzi vara:.-cas

s"L.;..lha~le::::

lahjoitti :norsiamelleer:. sor-

Xorsian puc~estaa~ ~cutLi te~e~ä~n s"L;.l;-:a ser.. S\.nr...:..l.l e :::;:. .:.1-d: ia, X.L1. tai ta, a:!:"'!'. >;; Llle l e::1. i:::1kil\:ar.. k2.a:r-", r..er.2-

kaa~ ~crsiame~sa ~i~il~e.

.l i

i::'w~ e1

ym.

.;{::!..~re:...s .. . t••a al.}<:2.a. ..

2ille ja

Kapio~irstu

lii~avaatteilla.

t~y~e~~ii~ mo~en~aisi~:a

kudor..nai-

ke?lruuta ri i -::ti talo~ e::l ::aisil.le, joi -:a entisai~-<:.aar:. asui "t:a:oissa ·.j_:3ear.:pi2.ki:::. 'I'a.l:J~e:~1 tuvissa asui loisia, yks:i..näisi2. r..Cliseldjiä, ~ot::-:c. a~t~oivat kan~<aa:'l

~ut~.Jr:lista .ja

kudor..:r:assa ~a ke.hn.:.ussa voi::1.ti::1sa ja te.i. tonsc. 2uka.an.

ke!lrä-::t::..i:r: ja val:1istettiin I<:a::1.kai ta menee:-:. käyttöön. .Samoin cmier: !..ampaiC:e:-1 viL!.oista -::et.t:..i:'1 ~2.kkie:-• :;:;2.ä.'2.:..isiä., seir:i:iryijyji::i ~e. pe:.. tto . ~a. . Hyö.s vällyt, rekiryijy-:. ja :1evoslcimet k:~uluiva~ var...:.stet-:aviin kapici::dr:. Va.lrni.s"cet-:.in viels ki!"'.j0\:.0uja pcyt~Llii:r:oja ja :;uuri tö:..si2. revi:::JelLY~'l pel.~avista

aL.<;:aa ·v·2ativia. te:. te.

moni~csi

tahti~~ lisä~,

r·,Iorsie..t:ler.. oli varat:r.ava TVlJ..osi:-<:.:si e~ee~~p3.ir:.

mi~ä

tarvit~iin.

itsel2.eenk~'.l

.~äyt-:.cvaat-


12 3

käs i ntehtyjä koristeteksti i lejä hankitaan kotien kaun i stukseksi .

Kuul iaise t "Kihloihin mentäköön kesk ivi ikkona, pap in luokse perjantaina 11 , kuului vanha sanonta . Ki hl apa rin käytyä papp i lassa t ai k irkkoherran viras tossa pyytämässä kuuliaisilmoi tusta seurasi avioli i ttoon kuulutus. sen seurakunnan kirkossa, jossa morsian oli kirjoilla, kolmena pe r ä kkä isenä pyhänä . Kolmesta kuulutuskerrasta luovuttiin 1940-luvun a lussa , jatkosodan kestäessä. Eihän rintamalta lomalle tulevill a sotilailla ollut aikaa viipyä vihkilomalla monia viikkoja. Oli tapana , että kuulia ispari ol i kirkossa kuul iaispyhänään. Vanhat sanoivat: 11 Saa kuulemattomia lapsia e llei ol e kuulutustaan kuuntele massa ja pappia on katsottava silmiin , ettei l apsista tule ves isilmiä". Edellä elänyt sukupolvi järjesti kuuliais tensa kunniaks i kuul iaistanssit , oikein kalliotan ssit , missä sellainen sattu i ol emaan . Tääl tä mu i stetaan mm . Manta Paaja sen ja Riitu Salmelai sen kuuliais i a tanss i tun Pohjoi stalon laakeal l a kal li o.lla . Pohjoi stalon isäntä Hugo f.J!uinonen mui staa kuu.l iaisia tanssi tun myös Kes tin ja Parikankankaan taloissa. Soittaj ina olivat oman kylän pel imannit, joiden soiton tahdis sa tanssittiin mm. r aatikkoa, kerenski ä , pistoa jne . Pel imannien pitäessä taukoa, l eikitti in p ii rileikk ejä tai poiketti i n välillä ky.läkiikulla. Tarjoiluna oli kahvi ja vehnäpulla , sillä vielä 1900- l uvun alkukymmen inä t avallisi ssa perhei ssä leivott iin pullaa vain juhlapyhiksi . Kuul i ais tanssr~ issa j a joskus häissäkin so itetti in erikoinen taskuval ss i. JVIo rsiamella o.li päällään taskues iliina , jonka taskuun morsianta tanssittavat panivat rahaa . Vi imeinen taskuvalssi tällii kyl ällä soite tt iin Laina Hu rrin ja Toivo r·•lyyr yläisen hääjuhlassa v>....wden 1947 syksy.llä v Juhlan kahvinkei ttäjän Tilda Vahvaselän va2. koinen es i.liina pue ttiin morsiamel.le j a helma käärillet tiin taskuksi9 Siihen morsianta tan ssittavat panivat .l ahj a rahaa.. Si.ll oin elettiin vielä sodan jälkeisiä pu.lavuosia, mutt a saatavissa olevia hää.lahjojakin annettiin.


124

\ J

4 1

Vielä 1940-luvulla monet mo rsiamet käyttivät pitkää laahustavaa huntua ja myrttikruunua . Tällai sta huntua kannattivat pienet morsiustytöt. Huntua on säilytetty jopa sukuperintönä .


125

Mo r s iusp arin pukeutuminen Monet muistava t tälläkin kylällä viel ä 1900-luvun a.lkukyrruneninä eletyn aikaa , ettei ka i kil l a rnorsiamilla ollut va raa ha nkkia uutta vihk ipukua . r·1 enti in vihill e sillä puvu.lla, j ota p idettiin parempana , useimm iten turnmaväri sellä. Vau r auden ja hyvinvoinnin lisääntyessä ovat morsiarnetkin hankki n ee t uudet j uhla- asus teet . Valkoi sta v ihk i pukua on täyden täny t lyhyt t ai pi tkä, .laa hustava huntu , jota pieni morsiustyttö on o.ll ut kanp.attamassa k irkkovihkiä i s issä. Kun vielä muutamia vuo sikymmeniä sitten naiset pitivät kunn i a ssa eet tis i ä , P\lh t ai ta elämän arvoja , niin mo rsiametkin käyttivät hunnun l isäk si myrt tise ppelettä ta i k ru~~ua . Kruunun kehy s valmi 0t etti in ohue sta mctalli.langas ta, j oka y mpb~röi tiin tummanvihre illä myrtin oksil la . Kruunu ol i kaunis ja el ävär. n äköi::1e::1. Myrt tiä pidett iin ikui suuden ve rtauskuvana . T•1yö s metallis i a mors i usk ruunuja sa i lai nata maksua vastaan e ri järjestö iltä mm . Xoti liedel t ä j a Lo tta Svärd - järjes t öl tä . Ente ilynä avi ol iiton ke stävyydelle ja o~m ell e mor s iamen vaatekerra ssa on käytett y jotain uutta , jotai n vanhaa , jotain sinistä ja jotain la inattua . ff; ors iushuntua säilytet tiin vihkikallcutena. 01 i han tapana , e ttä l asten kaste t ila isuudessa vauva puettiin mors i ushuntuun . r'' Iors iamen pukijasta on käytetty kaaso -nimitystä . Kaaso on ollut yl ee ns~i morsia mer. hyvä y s t ävä, usein vielä varakas henkil ö , jolta on voitu .la i !:'lata hääpuvu~ varusteit a mm. koruj a . Kaaso on t oiminut use i n morsiamen kampaajana j a kukkiens itojanakin . Norsiuskimppu tul i käyttöön va sta täm2n vuosisadan a lussa ja se l aite t t iin monesti ko tip ihan kuki s ta. Mo rsius kimppu yle istyi 1930htvul la. No rsian ei :1&yttäytynyt vihk ipuvussaan e nne n vihkimis tä. Omavarai s talouden ai kaan talor:poi kais- sulhanen on pakeutunut xoti kuto i seen sa rkapukuun , joka säilytt i pi tkL~än s i ,jansa se kä kot i ku t oisen verar. et te ostcveran rinnalla sulhasen puvun materi aa l.ir.a .


126 1920 - lu~~~~~

a lkaer.

~akin

r in ta 9ielee~

ruu.su j a jokin v ihreä oksa esi:::n .

cr.

k ii ~~ i ~etty

~eil ~ h~a

~ai

e. spa rag-.J. k ~esta .

Vihk i 2isi i r: pyydettiin tcl e maan s uusar.a2..l i3esti t a i lähettämtilli:i kutsuk i r je , jota tapaa nykyäänk i n käytetä2.:.'1 .

Ku tsuji.na ovat o l -

l eet u sein mor siamen ja sulhasen vanhe mr.la t yhC::.essii . Hev oskyydillä kulj ett ae ssa olivat k otivihkiäise-:. yl e i semp ii.

Vif:J.-

kipari se i.soi vih kiryij yn päällä, mikäl i se : .l air:en c.l i ;<2-yte -::;"':äv~ssä . ~ukaan

Eyö s eriko i s i a vihkipalle ja käytetti in ?itl:än v i [lkikaavan vih i t t äessä.

Nopeampien kul kuvä.lineiC.en yleistyessä o vat jälk e en .

Ho;1i kirkos sa olija saa tto i jä&d2

k .1ol<:ka vieraaksi ki r k k oon .seuraar::aan vihk i toim:. tusta. aikaar:

morsi·~spari kin

sul!la:1e:n kar.ssa

saa-

Vi h ki::1inen toim i tet tU.. n use i:1. su:.1.nur:-:aina

vu ttaneet .:=uosLn:a . j"t;:Jala~pa.:veluk sen

kirkk ovih~iäiset

pu..~ e mi ehineen

istui

~-{irk os sa

Variherr.paan

j umalar..palveluk sessa , jcl.l::.in

istui miesten puole.l :a ja k a e.s-:) mor.s ::..a::1en

~ai s t e n penkkiriv ~ s s ä .

Vi ra.l lise::.. vihki t oi mi. tuk .ser~ lisäksi

;:-_t;_-

s::..ik k ies ityksiä. E~e.l~ i .s i.l ~2,

mattun.sa .

sukup olv i.l ta on

säilyny ~

Nyky3.äYlk i n ::1ors iamer:

toim : tuks e ~ y~ teydessä

uuteen

mui s-c ci.::m iei::i2n v ihkiraa-

seu rak~ -ca

k ot ii~

antaa

raamatur-

lal':: ja~(S i

he ~kiseksi

v ihki~ak 2 n ­

·~usaL"l.eeks i .

JcskJ.s k i:--kkovihk iäisi.s sä on kansa.lli spU:.-cui set QorsL.rs"tytö t ja sul haspojat

saatelleet

vihitt&v~2 ~ ar i a al~~ arill e ,

samaan vihkimisen ajaks i ti.l i vat

mol emmin

;uo~i n .

l{ir~-<osta

suk-~ai.s e t

mc:=-siusparir: jäljessä ja he icär:. j a muu hääv2k i .

f·,1·y'o·· s- Y'.Vk 'r1.· ._ 0:::1.·""~ n._,..,_ r vanho-ia .1..;..; "'.., -· V

päjk~ytävä~

'·---~---,;,.J, r: '"'!:i~r.:>-r-i·,-, .... L.r.:>i .;..:-;; ~-'" """'

cääde ~

.,..,:::~.=>l .}>e ,_ .-._.. ._; __t~.r./

sei-

He pois-

~sl je~s.s~:s::-.;.

k::;v--'-o""o"r:· ~"" -.J ...,...; .1o

lElh:.-

""YT'

" ' ' · ·; •

:1ä:.:ipar ::. cr. saapunut ju.hla:;;aU:kaan hevo.sen vets;:1is.sä var:han aja::: !;.el i p y -J riiril.loi.s sa i st"'J.en.


127

Kaikk inaa iko ir.a ovat monet p erheen pe rustajat tykänneet solmi a aviol iiton hilj a isesti. Papp i on vihkinyt j a siuna nnut he idän l iittonsa puhemiehen ja pa rin todistajan läsnäol lessa joko pappila n kansl iassa tai seurakunnan p iene s s ä ka ppeli ssa . En tis i n 2 aikoina tämä oli hyv inkin yleistä , sillä e i ollut monella mökin eläj ällä j a vie raan pal veluk sessa oleva lla va raa tä täkä ä.J1 elämän tapausta suuremmite n jQ~li a .

Hä äjuhla n v ietosta Vi hkito i mituk s e n jälkeen on hääjuhla n v ie ttoa j a tkettu seurakuntatalo s sa, kaupung i n r a v i ntol oissa j a nykyajan uutuuksina t ul.le issa p i t opalvelutal oissa . ~1lyös kodi t , maala i s taloj e n tuvat ja p i hapi i rit ovat oll eet k esähä iden suositt uja p itopaikkoja . En t i s aikaan järjestettiin oikein suuri~k ~n ma alai shäitä , joihin koko kylän vä ki, s ukula i set ja tut t a vat kut sutt i in. Nykyään kutsut a an use immit en vai n lähi sukulai set j a y s täv ät. Hä äjuhlan t arjoilu on järjeste tty juhl an viettäjien mielen mukaan joko yksinke rta i s emmin tai s en s e itsemän so rtin kanssa. Pula-ajan jälkei s i nä a i koina kot i vihk iä isi ssä tarjo t tiin vihk i mi sen onnenma lj oina ma rj amehua tEiytekakku i n een ja ni itä s euras i onn i tte luseremonia t kaiken hy v~n t oi votuksineen. Se n j ä l keen pido t jatkui va t ilo i sen seuruste lun me rke issä ja talon ant imia nauttien . Ohjelmaakin on ollut mahdollisuuksien mukaar. . Hääseurat ovat ollee t om inaisia kyläll emme ja l aulu on myö s kaikunut. Puhe i t a on pide t ty , k r oniko i ta j a runoja lau suttu. Kansantanhujakin on joskus esi te tty j uhlavie ra iden i loksi. f'lon et h2 i:i j uhlat ovat p äättyneet ta nss iai si in. J'VTors iamer: ko tona vie te ty n n ä äj uhlan jälke e n on jo skus ollut tapana järjestää sulhase~ kotona seuraavana päivänä nJo r elle mini äll e t ulia is juhl a . Tämä t apa on k2yny t kui te n ki~ ha rv i na isemma ksi kylä~ hä äpe r intecssä .


128 SURJJPE~I ~~TS2S? Ä

r;:onesti tur..t-:..:u sL: tä , ett2. k·J.o.lema rrjrkya ja:'1 kiirei s elle i.:W'1lisel2.e on ikttinkJin etäinen ~a pelo"':tava. I sova~'lhempam!!'.e osas i va~ s'.Jhta1;_tua s iihen luor:.tevammin , ~-<:osi\:a iJ:1mi se t :CCuolivat us ei::1mi t e?!!. ~o-:o:~·1e.ar:. S i .llo in ei ollut terveysk eskuste~'1 ·vuodeosastoja ja sai r aalat olivat p i enemp ~ä kuin nykyää~ . S ir..ne p~lisivit vai~ vakavas~i sa iraat . K:..1ole vien luona, val mistamassa heitä viimeise.l.2.e ma tkal leer: , l..ml ki v at se'J.r3.kuntasi saret . L1.m:Lstä ei s illo ir-: j2.tet"':y yksin l<.:~cl lessaa:'1kae.:;: . .Jopa :.zello s aattoi pysähtyä k11c.li::1..~etkell8. . ~y.liss ä

asui ru'..ll'!lllr.pes l.Janaisi a , jotka pe siv2t ja :;mkivat vaina.jan kaolinvaatte isiin . sa~alla saate ttiin pitää pie~i hartaustilaisuus onan väen kesken , .lukea raamattua ja veisata virsiä , vai::1ajar.. t o ~­ vor!luksesta. Huo ne esee~ , jo:s2a arkku si jai ts ~, s y-:-:.rte ttiin kyntti.lii. !··.:aaseudulla talo jen a i tois sa si:!.Li..y -:et;:;iin ru'..L'nislau"toja , joill3. vainaja .lepäsi , kunnes arxku saati in hcmmattua. Euur:i slauta o.li ~.seir:. ~cr:k a:;m~sta valm istettu ja leveydel t2.2n ::1oi:::1 50 - 70 se ja :'loi.n kahden metrL1 p i t'...t i::1e:n . Va i na jan levätes .sä !'iihe ssä tai aitassa , ~2r:.t 3. käytii::'l kat sor;ta.:;sa. ~ap si l.l ekin kerrct t iin cma is~er. ta ivasmatkas-:a er:.kelie r. 2.uokse. Vair:.aj a~ kasvoilla olevaa valkeaa liinaa saivat lap setkin käydä ::1o~:tamas sa ja kat soa vielä lähei shi i!unis tä . rviol: i ssa

~-<:yli ss ä

oli er'lt isaikaan ark:.x:':ekijci-cS. ,

~ o~'.:<a valmis~ iva-::

puusep2.n -;::;aid.oillaa::J. arkk~j s. . Jcsse.k ir.. tiedetiiär:. i:utli sen val:1 ista::1ee n itse arxu..YJ. i tsellee::1 . Täm~~n kyli:i::l s.rk:rr:~eki jG.::1ä muis te-::=.a:'1 :<:e st in tslc:r: is&nt i.i P e kk3. I\.L.~l\:al ain or! . :.<u~1.

ele ttii::: "':3.ydel2.i s essä o:n~varai stal oudes 2a, :.{u:.;_L.:i pellava e.n~isaja:-1 viljelyka.sveL1ir;. S i i t2 kehrä t-:::::1 j2 ~uto er: :nonet valm::. s t i v~t i~se2.leer: ~ o eliiessäär. ~u oli :::1_;:a i ta n:::a sekä :nyös :-<:asv oliina::-1, joka l aite ttii n vai::1a ja:1 k asvcL2.l e . i'Zyö s valk:.) i set s u_!{at , villae-l i .::ma-:ei<ai se t .


129

v ihkipukuuns a jos sellainen ol i viel ä jäljell ä. Myö s sormuks ia ja muita koruj a saa tettiin l ai ttaa arkkuun , vainajan to ivomuks en muka i s est i. Sie l u - eli sanomakelloj en s oittoai ka vaih teli seurakunnittain . Mi esvainajill e s oitettiin a luksi kaksi kellonl yönt iä suuremma lla ke l l olla. Nai s ille ja l aps ille kaksi kell onlyöntiä pienemmä llä. Senjäl keen seurasi harvempia soittoja vuosikymmenien mukaan , yksi soitto kullekin kymmenluvulle , j osta selvisi ·vainajan ikä tarkkaa va i s el le kuul ij all e. Tämän jälkeen 15 minuuttia no rmaalia kel lonlyöntiä. Ja l opuksi soite tti in tiuhempaan tahtiin 10 minuuttia. Oli tapana, että vainajan omaiset a settuivat rauhaisaan paikkaan kuuntelemaan sanomakel lojen soittoa , jotkut jopa metsän h il jaisuuteen . Ny kyisin , sähköiste ttyjen kirk onkell ojen a ikaan , soite t a an samaa t ahtia 15 minuut tia. Hautajaisiin kutsuttiin musta reunai silla kut sukirjeill ä . Kutsu saate t tiin v i edä myös henkilökohtai s e s ti "kutunpostina" , varsinkin s iihen aikaan , kun pos tin kulku oli hidas ta. Entisajan hauta jaisten to ivott iin kuvastavan vai najan persoonalli suutta. Pitkistä matkoista vieraat saapuivat surutaloon jo edell isenä il tana . Tapana oli viedä hau taj aisevä i tä varsinkin le ipomuksia surutaloon. Hauta jaisp äivän aamuna valm iste tti in vie raille jo va rha in ateria . Saattoihan k irkolle kul jettava matka olla u seita kymmeniä kil omet rejä . Vaina jat säilytet tiin kot ona riihe ssä t ai aitassa . Hauta jaispä ivä~ a amuna arkku s iirrettiin kuusin ko ri s tellulle p iha-alueell e ja arkku pide ttiin avona isGna . Si inä vainaja hyvästelti in ja vei sattiin virsiä viimeiselle matkalleen lähtevälle . Va ina jaa kul jettavan hevosen talvireen ja ke sällä kärrin kul mat koristeltiin p i en illä kuus illa . J oillakin on o.llut käytö ssä e ri koisia korke areunaisia ruumisvaunu ja, joiden yläreunassa r iippuivat oma i sten seppelee t . Täältä Vanhamäen suunna sta hautajai ssaaton tul tua pi täjän kirkon kohdalle , surusaatto py sähtyi hetkek si kuunte l emaan saattokell oje1


130

so ittoa. k2.ym2.jalkaa . Ihmise ~ kad~~ varrella pysähtyivtt ja jas tiva t päänsä tehden ~ä i~ kun~ iaa va ina jalle . Hau~ausmaan port ~ lla

ja se u raava ~a saat-weineen .

sur~ saat~8a ~ch ~i ?a~pi

ha uda~k aiva ja ,

=~ e~ e ~

nal-

ja kan ~~ cri ed2ll t

n2iden jälje ssä va iLaja

~anta~i~e e ~

~~

-='.S.ll 8ir: s o i tet~i i:l mu.l tauske l.: oj a .

Siunaaminen suo ritettiin avor:aiser. hauda n äärellä . Vainajan ~a is ­ ?Uol iset omaiset pudot tiva ~ :tautaan vihrei -::s. o.k sia ja lap set pieni G.

~~'..J.kkai<.impp u ja.

.luo tiin wnpee:!.1 käsin la~ io iden . ~-:a11.C:.a lle laskettava.;._; !::ukkalai -cteet ol ivat yle e::1s2. seppelei "';;ä , jo issa n auta t mui st o ."l.a~..:.s ei -':a ja nimi .2. varten . Sep~e le itä la sxettae ssa pidettiin ~yhyi t2. ::nui.stopu.hei ta varsink i n sillo in j os vainaja oli toi!!li:'lut j ärjest8 i s s2. ja ~uissa yhte isk~L a l lis issa t eht2v iss2.

Ea11~a

Zr.t isai kaan saate tti ir. moner: vainajan suk~ laiskodissa

se!: ?.oub.ia .l an

tai

m~i st okahv i t

hauåa~k ai va jar; asu~~ossa ,

s eur&cu..."lt: ak oC. i~

pai kal la .

jcka

juoda

kaupu~ gi~

sijai ~si ~ykyi ­

Seu rakuntai.o ti er_ puu tt1.:-

os .sa :1Uis t cj uhlaa vietettiL'1 joskus kaupungi n r avi::ltol oi ssa ki::: tai pala ttiin surutaloon n autt i:naar.:. mu is toa-::e:cia . Pöyd~~ ko ris t e~tii ::: ~us ~ir- kreppipaperinauhoin ja ~y::1ttilöi~ . :<.a i ~k ii:-1 :;;i täj~·~ pc: ruko ihin eivät air.a pa';)i~kaa~ e~ti ~eet pu.hei-:.:a ~i-:ämi:i 2-c . "Jeisa-:tii:: vir si~ j a muis te~tii~ vai ~ajan al ~rn ä~ ~~tk ~a . Xo-':o:::a vi e tety s sä surujuhlassa o.l i a ina ait oa s:.;. :n.;.~-...;_"fl~a:: t ur:.-:ua. Hautaj2.ist:lais-u.udst o.l iva-:. sill o in :t.er:ki se zti ri:t:ka ita tap al·~t-:...t::ia , ihmi sillä ol :;. aikaa o l .l a yhdessä j a ottaa kc ~c sydärr:es ~2.~s2 usaa :äh i ::nmäis tens ii su~J.'...:.n . ;(a ikki:"la aik o i na cr.. m or~ia i~::n:..•s i j_ s iu]:!a~tu v ii me i.seer:. l e:;~co~1sa l:il.: ai.se s-.::i ja vaa-: i.:na:.tcmasti, jota mo:'le-: o:iva-: jo eläess2.!.:ir: tc i~Jcr:eet .

.Sodar::. ±r'.? ja


131

Siihen haudatt iin sill oin ens immäise t kolme sankariva i na jaa6 Pommitusten p elossa to imitukset pidettiin iltahämärissä ja suurempia mui stotilaisuuksia oli kielletty pitämäs tä . Sankarivainaj ia säilytetti in kellotapulin alakerrassa hautaami s een a sti . Sanka riva inajia haudattiin myös väliaikaisesti rintaman l äheisyyteen ja tuotiin sitten useiden kuukaus ienkin kuluttua siunattavaksi koti seurakuntansa hautausmaahan . Näin tapahtui esim . Arvi Va ljakalle , joka kaatui kesällä 194 1 ja haudattiin s euraavana vuonna Marian pä ivänä . Tämän k oulupi irin sankarivainaj at vuosina 1939-1944 käydyssä sodassa: Himanen Onni Narttinen Vä inö Putlin Aulis Pöntinen Tauno Riepponen A.lvar Tuhkalai ~en Einari Valj akka Arvi

1940 1940 1942 1943 1944 1944 1941

Vapaussotam11e vuonna 1918 vaati uhrikseen t ääl tä Pel.le rvo Ja.lkasen Vuolingon kartanosta .

1

1


132

Reki, jossa arkku kuljetettiin , koristeltiin kuusen oksilla sek채 pienill채 kuusilla, jotka kiinnitettiin reen etu- ja takaosaan.


133

KORPIKOSKEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTAA Kylässämme toimivalla .lähe tysompeluseural.la on hyvin vankat pe rint eet . Tarkkaa p erustamisvuotta emme o.le saaneet selvi.ll e. Varhaisimmat muistit iedot on saatu Helmi Vahvase.lä.ltä . Hänen kertomansa mukaa!1 on lähetysa sian merke i ssä kokoonnuttu a inakin Lamminmäessä jo ennen 1920- lukua . Tehdyt käsityöt , jotka emännät kokosivat pärekoppaan ja veivät ne Mikke.l iin Mykkäkoulun kentälle 11 pestuumarkkinoil.l e 11 myytäviksi. Saadut varat luovute ttiin s itten lähtystyöhön . Ens imäi nen kirjallinen tie to Korpikosken lähetysomp eluseuran toiminnasta löytyi emäntä Lyyl i Riepposen jäämistöstä. Se on 9 . 6 . 1929 pidett yj en myyjäisten tavaraluettelo . Hän on ilmeisesti jo silloin ollut työseuran "vetäjänä'_' toimien täss2 tehtävä ssä vuotecn1954 . Tähän ajanjaksoon mahtuvat ankarat sotavuodet , jol.lo in yh teyde t lähetysmaihin katkesivat . Toimintaa ei kui tenkaan lopet ettu , vaan kudottiin uutte rasti vill aneu.le ita isänmaan puolus tajil.le rintamalle. Sodan loputtua jatkettiin taas työtä lähetyksen hyväksi . Vuonna ~954 , sairastuttuaan vakavasti Lyyli Riepponen luovutti ohjat ystävälleen Ida Piip arille . Hän hoit i tehtäväänsä uutte rasti 1970-luvulle ast i , jolloin käytännön to imet siirtyivät ikäänkuin pe rintönä hänen miniälleen Marj a tal le . Innokkaana taus tatukena I da-emäntä toimi kuolemaansa ast i, vuote en 1976 . Harjatta Piipari to imii edelleenk in lähetyspiirimme johtajana . Ompeluseura- toiminta kehittyi al~nperin Korp i kosken lähiympäristöön ja sai s ii tä myös n imensä , joka on edel leenkin käytössä . Toiminta- alue laajeni 1970-luvun alussa Vuolingolle päin , käs ittäen nyky isin koko koulup iirin. Jo a.lunperin työseura ol i tarkoi tettu kaikkien perheenjäsenten yhte i seks i tilaisuudeksi . Sen vuoksi olemme kokoontuneet iltaisin . Näin on kaikilla mahdoll isuus osallistua . Tiistai- ilta on ollut tähän tarkoitukseen varattu ainakin 30 vuotta . Työkausi on alkanut syksy.l.lä r-1ikkelin·· päivän a ikoih i n ja loppunut Vapun tienoil.la . Tämä perinne o~ säilynyt nykypäivi in asti . Niinpä kylän väki on vuo s i kymmen iä kokoontunut hyvän asian ympäril.le tii stai -iltaa viett ämään vuoror:. p erään kunkin .kodi ssa ~ Rattoi san seurustelun ja käs i töiden


viete tty ilta o~ pEätetty vir~er- veisuuseen . Va~~e~ ­ paar. aikaan oli myö s ta;; a na, e t t ä ker:en ko t ona koko or..m.;.tt i i.n, ::,iin talon väki ehdot ~i virre t .

~erke issä

Seurakunnar. työn teki jät ovat .:nahd oll. i .su1..:...l{s ie~'1 ::J'..lkaan o sall i .stu:'1e et o:n:pel useurail toih :.~ ja :nyy jäisiin . Tarjo ilu cr: pyritty :;J i tämä2.:c! vaatima~toma.'1a koko seuran olomas sao.l on aja::1 , ette i s iitä muodos tuisi pä~asia koko toimi~nalle . ~yö ta rpe et

r:aisteYJ. käsi tö ihir. on ai.kai sem? ina vu.o s i na ker2. tty vi.ll oi::m, jotka s itte n on o::-qeluseurassa kehrätty l ar:gak3 i ja s itten neulottu su.kiks i ja lapa siksi. NykyisL'1 ki:i.y t ämme o sar! kahviraho ista l a."1ko je!1 ja -:1uide:n k äs i työ-ca rvi~kei de.n ostoon . Työkauden aikana ahkerien käsien valmistar.lat k2si~j öt on s i tten myyjäi s i ssä muate ttu ra.haks i. Nyyjä i se"!: cr: p i detty omal la kyl ä l lä ai::1ak in 54 ~Jot ta . Al ku~~osina tämä tä rkeä kyl äj~2a oli ke väällä työkauder.. päätyt tyä . Sitte!'!'lmin huomat tiin syksyl l 3. , pal<:E.as t en taltua ja joulur1 l~hestyes sä sai s i v~llatava roilla paljor. pare::1:nan h inna:r: ja t'...l.lis i samalla jou2.'...tlab..j a - ostoksia ho i de ttua. Viime vuosina en myyjäist apahtuma ja samalla jouluj\..ll'l~a :)1 .2.'...!~ i tsenäis~; späivän ja toisen adven ttisunr.untain tienoil l a , vuoden pimeimmän ajar. jaks o~ p iri styks er..ä . Juhl a or. aloi -:ettu se u~akunnan edu stajar~ jol1.tama.lla al~u..ha r-'cau ­ della . Aivar. e~ikoi se s-s i me.ini ttako on , e tt2. rovf'L3ti Paav o ~o ti­

l aine!J rouva:r.:sa k ar:ssa on 'IUOsik:ymmenie !"l s aatossa pa.ljon anta.c'-'~.t v oi!!liaYlsa ja aikaansa Korp ikosken ompe.l useu ran myyj ä i s i i :J. ja :n·..l'..LI-}u::lkin toi.mintaat; . :··1yös lähetystyöl.l e elfunä.1.sä c.m.i :s tanut ope ttaja Ell i Lokka or.. useir: ollut kert omassa ~-<uu.lumisia .li=i~e-'cys ­ ~-< er."': i l tä . Kyl äll ä -:::oi:niva n ie skvartett i cr:. viirr.e vuos ina ju..~.::.::..s-:ar:u-: :n::,.'y.j2isti.laisuutta l3.:1luill aa~ . Käsi-:yö t ~a työ seu r a 2.a i s tel: lahj oi tt~:..-r.a t rJ.ckatava.ra t on myy~y r.uutokau.palla er:i ten tarj oa'.ra1le. Huutokauppa o:'1 ·:)ll·;..:,t i lo ir:.en ja leiklo\imielir:en tapaht'W!la, jossa jokai:-;.e:r: on ]a:..<'1aansa ::1uka a~"! koettal'1'.;t :.1~ -::;e i stä kekoa" X.a:->tuttaa , ~u istae~ et~ .3. " i2.oi3ta antajaa JU!:!a2.a rakastaa " . ~·<Ie:n.larei r~a ova ~ vucsier:. varrelle -::o imineet mrr:. Taavet ti 1.fahva .s e lk2., ?:a.a v o ;<o -: i.2. e.i:'!.er:., : 11at:.~o Ny=..::e.::..ö 11

~a

C:ss :!.

~/a0vase.l L 2. .


135 Meidän nyky i sten lähetyspii riläi sten t uli si oma lla to iminnallamme vaal ia ja v iedä e teenpäin tätä e sivanhempien j ättämää peri ntöä j a kantaa vastuuta siitä , ette i ketju katkeai si . Lähetyskäsky on Kristuksen , seurakunnan He rran testamentti ihmiskQ~nalle . Pien inä j a vajavai sina me idän tuli si muistaa, ettei ihminen e l ä ainoa staan l eiväs tä.

VUOLI NGON

LÄHETYSS~JRA

Lähe tysrakkau s vi risi t ääLlä 1930-luvun puolivälin paikkeilla . Emännät alkoivat ke rät ä v ill oj a yhteen ja kok oontuivat aina vuoronpe rään kunkin osanottajan ko tona karstaamaan ja kehräärnään l ankaa , j osta sitten neulotti i n mi esten sukkia , jotka tekivät hyvin kaupp ansa . Tä t ä pientä työseuraa j ohti emäntä Amalia Pa so~en . Kun sitten vuonna 1939 alkoi sota ja miehet l ähtivät 11 sinne jonnekin" :1.i in tämän työseuran a ikaansaarnat työt l ähetettiin rintamalla palelevien .lämmikkeeks i. Sodan loputtua loppui myöskiYJ. tämän s euran toiminta.

VUOLINGON MERIMIESLÄHETYSOMPELUSEURA Kun rauhan a ika taas palas i ja olti i n ki itolli s i a Ka iken Hyvän Ant a jalle, niin tuli taas nalu osallistua Juma lan valtakun!lan työhön ja nyt perust ettiin työ seura meri mieslähetyksen hyväks i. Varoje n keräys tapahtu i vapaaehtoi sen kahvirahan muodo ssa ja osanottajat tekivä t omia käs i tö i tään. Tilaisuus p ääte ttiin aina virrenveisuulla . Tässä seu rassa oli johtohenkilönä emäntä Hilma Riepponen . Seura lakkasi ve täjänsä voimien loppuessa joskus 1960- luvun puoliväl in pai kke illa.


136

alkukymmeYlinä a:uesr:~r:l e kylii!: uvaa~ k:.:..u"2..u :..va t :::Ls . ur.i:.:: .sasaa rnaa jat. :~e i s tä muis te taa::~ If:e.:t~i '2:'iu sa:1sr. ja ;._d,am H!irkör:C'D , jc~:"'a ::mis-i:e-:aar:. pi :.~.r..e e-r~ saarnoja ?arikka'l.as sa ~a ~ammirJnte.ss ä. 1 900 - luvu.~

hcrross aar.:o~a .

::::i ter. t .2.2.ll3. vai't<.'..!.t-c i Alma Ve :ni:il&.?-:'1c:l - :1:.m inen her:. kilc , ,:or:ka

tiede tty asuneer:. Pohjo istal ossa. ol iva t yle er.s2. h erKkiä tunneihmi siä tun-:: ier: jo etuk2. teen l~hestyv 2.:1 va ipumisensa h orrostilaan, jo s sa jalat j~y~istyvä.t ja pi b<dll ää~ oll en h e sa e..:-~a si vat . Kerttu Hal i:nen muistaa Al::=-!a Ve:näläise·:1 Si:ikk i~a:1 talossa pit2.mär.. pu~een aiheena ollee~1 sana-.:; J ohanr:.eksen evanke l i urr. i sta : ".Jo o:n ki r ves p2.ntu:'1a ;;uun juu r e lle , jokainer. :;:tuu , ~oka ei tee ied.e2.m2ä ha ka taan po is ja he itetään tul een''· Puhuja k~2~~eli käsissä än ku~~ ~<:.irjan lehtiä j a sar:.oi :;;uheensa l opu.i-<s i : " ~Jy t ct"':i kirjansa :;;ois". G n i ss as aa r~aaj at

'fs-:ävil leer: Alrr:a o:i l<ertor:ut , ettei hän a luk::oi tahto:1ut .sucstue.

:nu-::ta :-ie rra air1a uusi kehoi tukser:sa ja ~1i:;.:1 ~än ali.:: tui ~e~ rar: tahtoon . ~~r: se hetki tuli oli ~ären saarnattava va i kka me ~sä ~ pu i lle ja ta i vaan l i nnui lle . ja Tauno Riepp ar:e~ ~uisteli vat Alma V e n~l ~i6 en ker ran ~in k~yneen ?arikkalar: ~alass a . Tur:-t:i '2n hett-:e :1s2. tulevan _,:,_lma :.äht i tal osta k~J.2.k ie~: :-1ao.r: -: i etä e te liiä.r~. .3 il : o i sen X:e ~ko ser: talo!!. kohdall a pa i r.ui mets ik::'\öön ja u~e li aat pojan vekarat. seuras iva t :i)er2s si::i . Poikien 8ielee:.'"l jäivä~ seuraava-: sana-: : "Kolme miestä heite;:;2.än t uliseen päts iin" . ~ aste~ mieli2 j2i askarrJt ta~aar: tuo ajat~s , keitä ma~"':o~vat nuo kolme ~iest 2. olla . Hilj a ? i . lve~;:;i e kerto i Alma:1 laulaneen une ssa us eas ~ i he~ ge lli si i lauluj a kauniill a 22.ne '2. lää:n. Ei lj a kert o i e :--2ä::J. r:-.i.eher: me::lneen saa r:1.at ila isuute e:1 xortt ipa·K~-\:2. ta s:t<.u.ssa i~2.2.nk..lin ~:;uhu jan kykyjä uhmaten . ).l:na '/e::.d:llä i:1e:1 el i .se:~ ~x"less.::. tiedo s-:G.r:.u.t ja .s ar:or:~.-:t m:.ehe ll e : '' S L-:2 tulit hi:-1::-:e kort:: i:~ aldm tasl<:•..!sse." . i-iiirr.mästyr:ee::"lt: saa:c-r;aamaa~'1 ,


137 LAESTADIOLAISUUDESTA KYLÄLLÄJviME

Samoihin aikoihin unissasaarnaajien kanssa vaikutti kylällämme vanhoillislaestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluvia hc:n.kilöitä. Nämä pitivät kokouksiaan monissa taloissa mm. Kallioharju.lla. Tilaisuuksissa muistetaan vierailevana puhujana ainakin remukauppias Salminen Mikkelistä. Kyläläisten kerrotaan käyneen noissa kokouksissa usein pelkästä uteliaisuudesta • .?uhujat yrittivät herätellä ihmisiä ankarilla saarnoillaan synnintuntoon. Kerrotaan herkkäsieluisten ihmisten menettäneen mielenrauhansakin joutuen turvautumaan lääkärin hoitoon. Puheiden loputtua alkoi tilaisuuksissa syntien anteeksiantaminen uskonvelj Hi ·ja -sisaria halaten ja sanomalla "Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä sinun syntisi anteeksi annetaan 11 • Tässä vaiheessa monet laestadiolaisiin kuulumattomat poistuivat kokouksesta. Laestadiolaisnaiset käyttivät päähineenä huivia ja vanhemmat ihmiset ovat tietäneet kertoa, ettei näissä perheissä hyväksytty huonekukkia. Niinpä Korpisaaressa asunut Riitun Mantakin heitti suuren myrttinsä pihatantereelle nääntymään. I·1anta oli kää:1.tynyt tähän uskoon vasta miehensä Riitun kuoltua Hi1da ja Emil Hotin vaikutuksesta. Kestin talon mökissä asuneet Roosa ja Hjalmar Marttinen olivat myös tässä samassa uskossa. Heidän luonaan vieraili usein myös Santra ?ylkkänen ~~aistingilta. Näiden ihmisten muutettua kyUil tä muuanne as1..unaan lo:;:p"!.l.i .laestadiolaisseurati.laisuuksien pito kylällämme suuremmassa määrin. Laestadiolaisnaapurien antama esimerkki voi olla esikuvana muilleldr., sillä air.:eellisia asioita tärkeämpää oli, että ihmissuhteet läheisten kanssa olivat kunnossa ja sielun elämä sai rauhan.


8heisen vihko sen tied ot or: koot-:u :·.Cikkelir: :n.l k: n kansalaisop iston opi~top iirin "Tunne ~otiky:3.si - tallen:1a tieto " mybtävaikutuksel:.a. 'I 'ekstien asiat ietoja on käsitelty ryr...män kokoor..-tue ssa j a tekstien ~ekij~ t ilmene vät o he~ sessa hakemi stossa eriks een . Ryr...m2.töihin ovat osallistur:eet Clavi Eieppor2.en .Pirkko ?.iepponen 3aiina ?..iepponen Sirkka :i.iepponen Tauno Riepp onen Ulla ?.iepp onen ~e ro 1''\..L."lkal ai~en

Oiva Va hvaselkä Hilkka Valjakka C!1n i Yal j ak:-<.a t-:oicoonturniset ovat tapaht:.<neet Vuolir:gon !<oul·.1pi irin alueella kode issa kier~äen , alkaen syksyllä '1982 ja päättyen keväällä Oh jaa.jc.Yla on to iminut Lii sa

Juu ti.l ai.r1e~1.


H A K E MI S T 0 TEKSTI

Teki jä

Sivut

HYV/.~

Sirkka !Uepponen

1

Tauno Riepp one!1 ':'auno Riepponen

5- 8 9-11

Sirkka Riepponen Hilkka Valjakka Olavi Riepponen Tauno Riepponen Olavi :::tiepponen Aaro Siiskonen Olavi Riepp onen Tauno Riepponen Ulla Riepponen Tauno Riepponen Si rkka Riepponen Rauno Riepponen Tauno Riepponen Mirja Pitkänen

12- 20 21 - 23

24- 26 27- 28 29- 37 38- 39 . 40- 42 43- 44 45- 47 48-49 50- 56 57- 61 62 63- 65

Hugo r'-1uinonen

66- 68

Kyö sti Angervo Tauno Riepp onen Tauno Riepponen Ulla ~U eppon en

69- 76 77- 78 79- 80

Saima Ricpponen Olavi Eiepponen Hil ja Pilvent i e Veikko Pilventie Anni Virma suo Erkki Laamanen Armi Virmasuo ja oppilaat

85 86- 88 89 90- 91 92- 94 95-96 97- 99

LUKIJA J.Ä.RJESTÖ- JA HAR.:i.ASTlJSTOININTA ~1AAMI ESSEURA KILPA-AJOT MIKKELIN rllAAr1AISSEURI\N NAISOSASTON PERUSTAMI SESTA NYKYP.ÄIVIIN !'v1AATALOUSKERHON - 4H KERHON TOD,1INTA KALASTUSTOIMINTA KALASTUSKUNTA METSÄSTYSTOI MI NTA KETUN RAUTAPYYNTI VUOLINGON Eii.Ä RY KUOROTOil\UNTA RAITTIUSYHDISTYS SUOJELUSKUNNAN AJOILTA LOTTA SVÄRD- JÄRJESTÖ URH EILUHAR~\STUKS I A

!V'i.AA OTT EL UJVL4. RS SI

LILLEPERIT NUORISON i'•1UUTA KOKOONTUT•1ISTA 1900LUVUN. ALKUKYHl'·mNILLii. r'1UISTIKUVIA ENSIH~'1ÄI SESTA RlilliOYHTEYDESTi\ LÄHES SEITSEIJ!ÄN VUOSIKYMI'.'!ENEN TAK.illi f'.UKKELI N KAUPUNGISTA MIKKELIN HLK : N SALMEl~KY Lii.AN SEKÄ JOITAKIN AJANKUVIA \~ OSI SA~AN ALKUPUOLELTA KUN RADI 0 TULI KYU\AN TELEHVOONI KYLÄTOIMIKU!':TA

81

KOU~UT OD"Ii'J TA

KI ERTOKOULVTOI MI N?AA 'fuOLINGON KOULUi\l HISTORII KKI KANSAKOULUN K.i-\YNNISTÄ 191 0- LUVULLA KOULUN KÄYNN I STÄ 1920- 1930- LUVUILLA Ql\'LA. ENSH'ITJii\INEN KOULUI'a ALAKOULU!'\ ALKAESSA KOULUKROl\!IKKA

KYLl~LL.Ä.Hr-i!E


~I ?:KOLL IN SN

L A? S~N

TO DEieA

TULO P:S?JE2S2E.'\!

'IUCLI:~G C~,~

LiiliET"!SSt::U?..A

S irkka Rieppone~ Sa ima R.iepponen Sirkka ~ ieppcn e n ? irkko Riepponen Sirkka Ri epponen Si rkka. Riepponer. S i rkka ~ie pponen Rirkko R iep po~e n ja ~arjat ta ? iipari Saima :::.i epponen Sirkka qiepponer.. S irkka ~ i ep pone n

':'Et.::STI2N J .ii.LKIKASI~T:::LY

'1C路3-1C 4 105 - ~07

107- :09 110- 118 119-120 121- '127 13 ::; - 1 ~. ;::: '

-"

路 .,../ .../

~35

136 137

Ulla Ri epp onen j a ?a"!J.no ;ueppone:n

Saa ra ~<~ rki :V~ ikk el in rr.lk : n r..-ul t ;~...:.uri tcinistossa

Ulla ?.iepp or::en


VUOLIJil<OLAl SEN' LAULU. On Savon maat ja maisemat niin satumaisen ihanat, vaan karttuisin on kauneus, upehin

luonno~

uhkeus

rannoiila Vuolingon. Hoidetut siellä hongistot, lupaavat luonnon taimistot, kumpuja kuuset koristaa ja solkikoivut somistaa rannoilla Vuolingon. Luo mahtaviksi maisemat, laaksot ja vuoret korkeat, neitseiset niemet lahtineen ja terhesaaret salmineen rannoilla vuolingon. Heiniöt siellä heleät vainiot terän tekevät~ On leipäisiä lehtomaat. ja viljan viihtyisiä haat rannoilla Vuolingon. suvi Suomehemm~ saa ja aalto lämmin ailahtaa niin ahot sille~ armastuu ja laaksot,kummut kukkeutuu rannoilla Vuolingon.

Kun

Sävel:

Peippoaet silloin pilpattaa ja lahorastaat rallattaa, myös käki kukkuu kultasuu ja leivon laulu luonnistuu rannoilla Vuolingon. Kun päivä päättyy palohon, kuu,tähdet taivaan talohon, ne holvailevat hopeitaan ja kuluttavat kultiaan rannoilla Vuolingon.

xun:illoin aallot.raukeaa .ja ehtootuul1

u1nahtaa, o.n heti hemmo hiljaisuus ja suven.tuntu suloisuus rannoilla Vuolingon.

Wåin kun on seuru suloinen minulle rakkain, mieluinen mä toivon päivän paistavan ja onnen kuun kUinottavan rannoilla·vuolingon.

----- ---- Vuolingolla 26.10.1926. A. Rytkönen. Hä~läisten

laulun.


1900

1920

1910

1Q30

1940

1950

1960

1

1

r.'aum,&U~ ~

1Vlh~~ %"'%-t~pöl~~ ~UU4Je444-t..

197o·

1T

~r-f9'r3

-1905-1964

1 1 1 ·~~ 04!. .-f~6- -1957 1

1

..1

IVV~it'~-;v~ät~~ -191'6-?95&

1 1 l&_.t..teata,.,.,. dJI> 19.2,-19f't.

l..J~ 6'~"""~~ 19~3- fJ"'~

lfM.k.'ci.,.wra ~. _._

~~~~ 191~-fYlJ?

~~ ~Au.t.U~CU f9tJ2. -19!7

1

;!tJ~~ ~ka4-r&L -t9C72-19#A

1

1

(K'~ki~M.-1~-~6

1

1

l!CM-u>~t.cM-. ~16-19~.,

.

1

1

II 2~4'*1 &U«<JI?411tt, -19M·1934 ~

~dM!)~

~-

f~Z-zg

t cAntvdttUv

~a.ht:t.

l 1/U~o-ta,.,_

1

.

1 -190~- 19~..1'_

~JetU+-.:t... 19og-19~3

,

r9a-U«Aiet.-___ . ---

.- ...

IO

1

'1

-

J

J -··1- 1~tu?va,- ?c'~~ ~leM+a --1909- -t953

J

..

1

1 S!t_a~~~ @-dUWAfl~a. -t9tJ9- -t95"a

,

1~a~o.Jr,~ ('Jk_19.Z9-195J

.

~.uF~ {i.t.192f2.-3a lva~-- .~~

,

,

... ·

~ '/931?-'1970

[614~ '9!:11- 40

lit"~~/Jlk.1921-1~6

l"P!!!-t?_a4Mf. ~-

19~3 - -19Lf7

~~~~ &oUH<J"<~ 1914'-19Lf&' t>Wo-t~ ~ttÄMJieaMa_

1

0

0

-~

4t

190f!-1e:J5G

0

4~

4it

0

<t:ttht-tJnoon Osnttsl)nn ftin Jttuofouf uJn(ne,n

Profile for Mikkelin Kaupunki

Vuolinko II - Jarjesto-, harrastus-, koulu- ja kirkollinen toiminta  

Vuolinko II - Jarjesto-, harrastus-, koulu- ja kirkollinen toiminta

Vuolinko II - Jarjesto-, harrastus-, koulu- ja kirkollinen toiminta  

Vuolinko II - Jarjesto-, harrastus-, koulu- ja kirkollinen toiminta

Advertisement