Vuolinko I

1

l'

VUOLINKO I 61 I 0

TUNNB KOXIKYL4SI - !ALLEhNA TIETO Iyläkunta ,Jolta tähän vihkoseen kootut tiedot on ke~atty,käaittää, poikkeusta lukuuno ttamatta,nykyiaen Vuol inson koulup11rin.

Aeuxkaita on siinä 196 oenkeä ja asuintalo ja ," savuja" ,6 2,1 1säkai muutamia vain keaäkäytössä .Varainaisia keaaaountoja ja runtaaau~ noja on 32. Kyseinen alue s1jaitaee Vanhamäent ien s uunnaaua,alkaen Vuolingon järviä yndietävän Suurensalmen tienoilta,jat~ uen tien molemminpuolin jakautuneena n.8 ;cm, Vao.ha:.oaen auu.n t nWl. Tarke mmin on piir.i rajatt u kartta lonuelle,johon on myös us e~:nan.la ista perinnetietoa merkitty. Maas t on.mu cdost u~sel taau kyl i:i kun t a on ty ypilliata Savoa.Järvistä mainitt akoon ete l äsaa Vuo l 1ngon Järvet , pob jo issuun n al la kirkasv et i~en Ko r pi järven ul a ppa , sekä sen wonet ka un iit lah de t, Lfuuleesä ovat vastasiJa suuren l'uulaveden rar.oa t. Piirin raJO Je n sisälle j:iä myös muutamia lamp1a. Korpij är ven ja l'uulan yhdistää joki,Korp1kosk1.Sen ve sivoimaa ovat jo menneet polve t käyttäneet hyöd ykai,rakentamalla sen var teen kaksikin royl lyä ,A la- ja Ylämyll yn.Viimemainitun yhteyteen myös mycllemmin sahan.Nyt ovat jo myllyt ja saha lakanneet toiruimasta,Alamylly kokoncU.lt• purettu.

Var~~ iaenpi asutus t äällä on muodostunu t pääasiassa ~atalou­ den harjoittajista,eikä k uva tässäslili~eesaa ole kovinkaan voimakkaasti mu uttunut. Tosin v uos ien var:-el l a "a av uja" a i na sammuu, ;jos lc.:-bta uuttakin a ~ ut us t a t ul ee tilalle.VU..IIIe malnittua tapa ntuu. lähir..na muualla työssä kä yvän väen toimes ta . Monet ovat halunneet valita Vuolingon kauniit ja rauhalliset seudut a s uinpaikakseen.

Koulupiirissä on tietenkiu myös koulu. i(:~keru·,ctttl ja aloittanut toirointar~sa ~~osisadan al ussa,-02.Sijaitaee lnbes piirin keskust a!lsa.Alku.jaan on koulupiiri ollut huomat tavas ti ny~yi!lt.å laaJ.e!].pi.Koulun tiloJa on koko sen olealassaolo ajan kä yte tty kylän erilaisten tilaisuuksien s e kä monien harrantuutoiminto~en paikkana.

Tä.u:ä.n vihkosen tiedot ovat muistinvarais ia . Nonilla asioilla on väl it ~n ynteys ny kypåivään.Toivomme k u iteakin ,että ne voisivat tuoda ~vcnen valaisun n uororun i ll e ja ouom i s pä i vän kyläläisille, menneen ajan el ä:nän vaih eia iin . Ja e uellt:cn,.ni kä.li närc.ä tiedo t vois ivat osaltaan olla viritt~ässa mielenkiint oa j a innos tusta Joill ekin tutkia kylän vaiheita syvemmälle menneiayyteen ,ulottuvathan allutukscn juuret tä:Hlä kauaa satojen vuosien taa,o1 iai se silloin moninkertaiseuti täyt tllilyt tebtävänsä • ~uutacaa

.. ...... .. : ..

·

~

:

l _ _ _ _ _ _ _ __ _ _ __

VUOLii<GON KOlJLVPI::ilHi

AU'l'IOI:'t:l'::~ E:-t

Viimeinen asnt\lksen asukas, Hi::ILAJOKI

se~ä

ei ti.i

.~1iljetHi

~:L<'"o P\:l~ki nen

Peltona ALA - l'<IKARA

Helena I,~äs kaksi asuinrakennu5ta kaikki poissa

Ollu~

PUUSTELLUJKALLIO

Yli 100 v sitten asunut joku Paavilainen Ei ~itään jäljellä

V/u'HiA Pn>ÄKKI

Ethel 7.y~äläinen Ei ffiit~än jäljellä

KOHPAN TORPPA

Pli7LINIU TOF..P?A

Rä~täli

Aur.ust

Rauniot

j~ljellä

Ko~ppa

Erik ,ja l·:anta Putlin jäljellä

Nur~kakivet

J ALLUN TORPPA

Jaln:ar ~a Siiri Torniainen Raunioita jäljellä

HYTOSEN TUPA

Hytönen f:l~::...., Ollut Kekkolcn väentupa Navetta Ja kaivo jäljellä

tl!KO!i TONTTI

1-:ikko Siisko:1en Kaivo täytetty kivillä Ei mitäRn jäljelln

f:Srt:Al:iHU PEL'i'O

Seppä E.siaatJ

Kaivo

~i:iljellä

Veikko Siiukonen Rauniot ~Mljelli PA.APPAL/1.

Albin ja ~ilda Pulliainen Suuret nav(!tan rau:1iot, ka:ivo ja riihi jäljellä Aitta viety 1982 Pentti Xuinoselle Vuolinkoon

KESTIN TORPPA

Severiina ja Taavetti Salmelainen

Raunioita, mar japensaita A:."'":::'TILA

Oskar Kek..'<onEon Raunioita jäljellä

AliTTI LA

Ripatti Ei mitään jäljellä Viljo ja

1C:I'l'TYLÄ

~anta

jäl ~ell ä

Putlin

A11 t i or.a

Tl EHARI

Kaar lo

.~a

l''ar.ta Hi.:nane n

Autiona KIVIAHO

Taavetti Kääriäinen Autiona

TORl'AiiFSLTO e l i

Orava

OR AVA!: Fr::LTO

Ei mitään jäljellti , peltona

VAW AKAN t·!AALLA TORPPA

Laina ja August eli Aku Tarkiainen Jäljellä kaivo, joka on lähdekaivo

LAH!1HW:ÄEN S!:."":FÄN TAW

Tuhkalainen Raunioita jäljellä

NM!NI3 EN 'l'Olli' PA

J ao.irJco

~lann inen Navetta, lato ja nurkkakivet j äl-

j ellä

Uusi asutus v ieressä Al..A~:YLLY!-1

ASUINRAKENNUS

c·!UIIlOSJ:::N TALON TORPPA

~IYNTTIN.EN

Jooseppi el i Joos Hö~äläinen eli Alamyllyn Juoso, Lry ll y purettu Asuinrakennus ,jä ljellä, a s uttUJ1n Eve liina Väisänen .Rakennukset;; .if3 ljellii, autiona Uuai

ra..l{enr~u!J v :. ere~~ ä

Otto

~~ynttir.en

Pala~ut ,

ei ~i~öän jäl j ellä Uuci a(lutus sa!!!alla pa ikalla

';ÄKKILA:-1 VANiiA A~ UI NRAKE~'iNUS

Oiva Vahvaselkä Aitta, hevostalli ja pajs jäljellä

Uusi asutus vieressä <; Ä.KKI LÄN

TALON

Viimeisestä

ei. tietce.

purettu Uusi asutus vieressä on rcylcyinen

PARIKiiÄLAN

asukkaa!!"ta.

Rakennukset

TORPPA

VANHA

ASUINR.\KENtfi]S

Heta ja

Lehtola Paavo Riepponen

Aitta, osa navetasta , kaivo ja paja jäljellä

Vieressä uusi asutus

Kyläl tämme on jo menneiotä ajois ta lähtiea moni henkil ö joutunut hoitamaan m.yös yn teiekwmal:!.isia te.Utaviä.Näitä , Joiden työsr.rka on ulottunut royöa laajemrr.alle , kuten kunnalli shallinnon . ~aatalo usalan eri jä r~est ö jen , O$UU3toimin nan,rahalaitos ­ t c~ , seurakunnan,y~.j ohtavi in

lu ot tawustoi~iin, Vuokooki

öllyöa miniliterina v . -1 9 , o.o alla mainittu seuraa vi a: Pek~a Jalkar.en , ~aanv~lje liJa .

IC . '.' .Vuokoski, kunna llis ne uvos.

Kalle Muinonen,eli Pobostalon Kalle , maanvil jell.J~.

Ananias Salmela1nen, maan v iljelijä.

Kalle Riepponen, t alousneuvos , lililo Tuui<kanen , taloust:.cuvoe.

Taavetti Vahva~elk a , maanviljeli jä.

Ar~as Ikcncn , ma i s t e ri.

Gös ta Kullberg , maanviljeliJä .

S1.n..;nc Tuukkanen, eatan t a .

ol lut

0

AntATillH.ARJOITTAJIA SEKÄ KYLÄN KYKYJÄ Luettelossa mainitut henkilöt asuivat Vuolingon koulupiir in alueella, ellei asuinpaikas ta ole erikseen mainittu.

Ne henkilöt, jotka on mainittu muualla asuneiksi , harjoittivat kylän väestölle tai kylän alueella ammattiaan, vaikuttaen täten kylän elämään.

MUURARI

Veikko Tiihonen, Otto Liukkonen Otto Arpiainen, asui muualla

SUUTARI

August Hölttä Otto Mynttinen , nuorempana suutari , myöhemmin maanviljelijä

KALOSSINPAIKKAA.JA

Kalossi Toivakka eli Nikolai Toivakka

RÄÄTÄLI

August Komppa Tillikka - Matti eli Matti Pulkkinen Nalakias Marttinen Malakias Hokkanen Eino Marttinen , vanhempana tallukan tekijä , tallukoita viety mm. Amer ikkaan

ONPELIJA

Manta Putlin Aino D. R!iepponentkyllin 1: om}'olukone

HIEROJA

Mari Möller, sokea Hanna Vinska Mari Mäntynen Martta Kääriäinen Oiva. Vahvaselkä ,

hänell ä

T

KUFPJ..Rl

Liisa F,ytönen Mari Näntynen

'l'INUIU

Sarkoff eli Sarkonsalo, asui muualla

OLIGKA'!'ON TEKIJÄ

Vilj am Vahv9selkä Antti Riepponen

PUUSEPPÄ

Lauri

KIRVESMIES ELI

TI~PERMANNI

RUKWTDCIJÄ ELI VARVALI

~ärvänen

Veikko Vahvaselkä , Os:<ari !< ettp~ i Otto Liu!<kcnen Adi Pastinen, Reino Osma, Vil,jo 'I-aki<inen , AAr:"le Ri.epponen , Taeve~ti Kääriäinen Vuolingon koulupiir in alueella ei ollut rukint eki~~~ . r ukit ostett!.in P.arJumr.aasta tai Mikkelistä Vil ~am

Y.uir.onen

Vil ja~ Vahvasel~ä

Aueust Vahvaselkä Israel Vahvaselkä Vaneir.kuljetusta Vuolingolta hoitivat hevoset Paappalan talosta sekä 2äkkilästä .

S~ikY.ili!ssä oli kolme hevosta, hevonen joka miehelle , jol:l kuljetuksia tuli.

Von p;inkul jettajnt ol i vat piiäamr.atiltaan u:aanvilj elijäitä . f'.illo.:.n kul j etusta oli tarvis , tuli aikana, jolloin puhelimia ei kyl~lle ol~ut taloissa , v i esti Vahtituvalle, mistä tytöt juoksiv at viestin !)ÖkkiliUin ja Paappalaan.

Kul ~etukGia to.po.htui milloin Anttolaan, Juvalle tai Kangas niet:.e llckin asti.

Fj '.i'OJ 1:!-:I.AIT'l'A,J A

.H1'0,J r.J~ KALJ A.J'iTuiJ Ä

Tilda Vahva!lelkii

TlHTAAJA ELI RIVIlfhli:O ELI RII Fi:."l'lili""RitA

Otto Viljam Liu4Konen asui Korpijärvellä

RU(jMJSKIRSTUN 'I'I:XIJÄ

Petteri 'I·uhkalainen Taavetti Hurri

TUOHITYÖN TEKIJÄ

Lauri Närvänen

Loviisa Inkeroinen Antti Riepponen PÄREKORIN TEKIJX

Martti Tuhkalainen

KÄRRINFYORÄN T.Ei<lJÄ

Otto Vil,jarn Liukkonen

HJ::VOSTEH KASVA'l'TAJA

Petteri Tuhkalainen

KAIVOi'AlKAJl KATSOJA

Oiva Vahvaselkä,

Israel Vahvaselkä KIVIMIES ELI KIVENHAKKAAJA

Otto \"il;;ar.l Liukkonen

Oskar

osallistui ~~.

Tuomiokirkon kiviportaiden, Miki<elin Graniittitalon ,ia Vuclingon i<ottlun kivijalan valmistamise en.

Keru~pi,

~1ikkelin

NUOT.lN- SFXÄ VERKONKÄl.>I'.L'TELIJ Ä

Antti Hieppor,en Matti Liukkonen, Pc:.U:a Hii..'<kinen Mari ja Liisa Kemppi

TL'URASTAJA

Viktor Koivahainen, ent.

Oiva Vahvaselkä,

Björge~ren

~uut

;,uoha ~ su i

c ti

7nn~ l

i

R1put,

:-ntua! la

Vilitori l:oiv ahainen Isrncl \'ahv aselkti

Isrtlci Vnti'\'nse tkH Jnal:ko Ln a n nnP.n L"! n ri ':'nrninincn Amfln<ip

~einikcinc n,

tointi. r.ryös

l')•l:;n !di tilllr. (i Oivc.t Vahv,.. s ctl:ti

EovPstiinc ' !annincn , cl:iintcn l:Wldt,. !Jijä Osk;>ri

K~:!d:nnon

.\ntti Ri c pponcn K.\ 1J f'US 'l'CLIJ.'\ T

Hoik !:i !fur:-i, lnt•kl:l.•ry!lsli , rnöi r.•.rn. silld<isii< h•nin.!:il:nn!mi te

K::u·va - !·Tilrna , mui savios tioi tn je O!:ti jnuhin .jn villoja l·lin ~ tu V::\l j al·l:a , r :i tH:L:s , ns ti lumppujo ~ ovia ~tinitn

jn Möt

T il avt•tti r:alirren , ::nmoin r::!tiJ:;;s , :>st:i muu.,lla Ville

l.fu1~ ,

pi~:k'1.tt:warPa

l:or:!.ssa , ki c r -

t~Lvti"

l\IE'lTi:vri:, .UUC::RI.\ JA TUNNOLLISI.\ TYÖ: IIE!!:V: j')tl:::>. tekivät tyiin yhtä h yv in ,

olipa

isfult~

11\s n ti

t~i

ei ,

ka i v o ivot ojnt , hcl;Jcnsivnt havut jn risnt. c-Uiintcm <'!llc , aid at

tcl:ivät

j . n . <.~~ ~lolaJ;:ias

Tlnmn

1\nsru;:k;>. - Taav etti eli Tnav otti Ni.irvtiincn Adolf' Pcsonc·n , lmo1 i (lt

to H.-..rttinen

t y önsii iitiroon

iO

~ Lt'!l' JA ICYI.LÄRIT ~ekä

mitä

.ylly~tä

YLÄTJOEN !&YI.LY

jäljellä

Malakias Hokkanea Kivijalka ja patorakennelaia jäljellä

KORPIKOSKEN MYLLY

Heikki Luhanko Veerti Paakkulainen Martti Tuhkalainen ToiYo Roao , palkkam;rllärinä Ilmari Tuhkalainen, vi~eisenä Wyllyrakennus jäljellä

ALANJ.LLY

A.ler Häraäläinen Purettu

SAHAT JA SAHURIT KORPIKOSKI

Veerti Paakkulainen Ilmari Tuhkalainen, viimeioenä Toiminta lopetettu.

,, PAJA'l' j a S,EPÄT ~ekä

mitä paja sta jäljellä

FARl!\KALAN PAJA.

Johan Rieppomm Paja jälj ellä

KE~TIN

Viljo Tuhkalainen eli Seppä-Ville, viimei!!eni:i Paja jäl,i e llä

PAJA

AL\MYLLYN PAJA

KORPIXO~KE~

PAJA

Tane li fipatti eli Seppä-Ripatti Ei Qitään jälj ellä Il.!nari Tuhkalaine n ,

myös

ey lliiri ja kauppias Paj~

jäljellä

Tällä hetkellä YK'iiT'!ISKÄYT~<;;\ OLEVIA KOTITARVEPA.JOJA

UN.Mirr.dEN PAJA

Olilistaa Lauri Vahvaselkä

PAH!KK..U.AN PAJA

Omi~aa

Olavi Riepponen

Omi~aa

Oiva Vahvaselkä

Omis~aa

Pertti Tuhkalainen

TIEOWJL.i; U.HITYS

Kun k"!·liin tio on ol1ut u:i.koin:tan o:o;a.10;aittca ti.cn:i , o.li.Yat tio lau takunnaJ • rni<?hc t Vanilamtien puo lc1 ta , ja si.el.liipC:in yleensä p:iuett.ii.J1 Lieko kouJ;:sctl;::in .

Vai.Jl TAavetti VahYasclkä o li. Vuoli.J•eon alu<Jel t a.

Tie on alJ;:uj a an o ll u t nimoltä:.in \'an.llrunticrl lqrl ;.itie ,

ja tiehoito-

kw·utpn pi tkäa:ikaiscna puheenjoiltajana oli Kasperi Karjalainen , l,l.wnsalmi.

Vanllamäest'-i. 'tien piiätep.istect olivAt Rantakylä Tilm;i l'ul.k uvliy lU oli alkujaan kUrri tie • S linä oli keske l lii hcvoscll l.:avioura ,

jonka

rct~;toi lla

J,nsvoi

nunnikl:o jn taas sen reunoill:> l:ulki ldirrinpyur:in j:.iljct.

Ail:auao.n tie jo.ottiin talo.illc

os~•ul<sia,

jn jokaisen tehtävä

oli. ho.l. t:1a 1'-Wt "Coou oma o5uu tcnsa • .

Kw• tic-syyni o1i tulossn, siit ti ilrnoi t e ttiin lchdess:..i. , että osaLl:::ta t

tiesivUt J,1mno,. t::wtu;o 1ai t tamoan ticosansa . Paras tic -

tc-nl::in oLi. \·a s t n sinU aaiTI\mc lcvi te11:.i hiel;:a t

o::~allo

osuuc:loll.cun

cct:i tncni carl:ttstus T.L:pi. ~:iillc

joiuen os•tus ei

l~elY::mnut

•.msi kerralla , oli jL:Ud.tarl:astus .

H~i.J< i<"a all<l oli ht•lppoa ltic k:ul suht<Jen , J:un ~;adc~vcsi toi !lici-:•..n

:näcs 1:ä. ::e nell o tnl i

mLikipnLl.:n t, o liJ.:in lt•U1nos go,pi to rasl•nrunpaa.

Jo k ai s en t i r.:o suiiC..i eJ> v:.ili.J.l;j, pi t:i. o 11a

tic pna 1\~,

•••erld~i.n :i

siitä

ottä oma os1.>us a1koi .

V.irs~opyl\·;j,i.it

oli.,:at puuta . Ehkä niitä

si 1 lä jo 1920 -

l;:~itcttiin

jo alk• tunsa ,

ll\vulla tw ol.i,·at t :.iy!li.J> rappcutun c ct, eikä

niistä s:->annt selYi.iä nmtl,;oista .

:.J.amyl.lyn hie': kahauuoista, tien mole>:>plin suunt.Li.a . Ta1vo lla ro c l! :.i jo Yal:niil:si ti onvnr3i llc ,

K\U> '.; a oil~o:i j ::l kunnosti tietä 1 ~60

j"

l~csäisin

sout ;o>J< orissa.

lU\•ulla ,

jolloin lo.i tettiin

myös 11\lrlot kilornc tripyl ,-uät , s:i:Ilä tia oli meno ss a val tielle , valtio vrati koiken olev(l),;si lnumos s a .

Pätillys t)'--s

tl1~i

kes äl1i.i

~972 ,

alJ.:ukosi.is tä _-

ja

Työk2rreihin sovitettiin istumista varten nk . paukkulauta , jonka !Jäälle lai tettii!1 pehmikkeeksi heir:illi:i täyte tty säkki.

Isoisi:in kirk koreki.

',

L<nlr:~uvasto

kouluko:ia 'icoi:l:i

.j a i•:esti s tii Koivikon koulu.'l(otiin, polut yhtyi vät li:ihellä edelleen maantielle .

ja t~uan

oikopoik~<na .

H:; rss :ilristö. I'i ipari i.n , oikopolku .

Alar.-,yJ ly ltii kulki re i.tti Poh:.aror.Juo , Korpilammen , Piiparjn ja Har,julan kautta fldell een Otavao.n . Tätä polkua käytettiin esim. ku l je-etacssa Otavonn kirkkoon, sekä muuten Otavaao asioille ~tentäessä . Oli r;,yös Otavan SahRn työmiesten ~ol~ .

r-;ö:.<iRho sta Haukilar:t:ni n pohjoispuoli ts e kulki nimenomaan koululai sten

käyttämä oikopolku. Heitti on erittäin kaunista korpitaivalta .

Hyrs5älästä Faappalaan nk. Sohvin polku.

Val jakasta raappalaan nk . Tarkiaisen kirkkotie, myös koulupolkur.a käyte tty.

K:I HKi<OHJLU'l'

Kest:n

~e llon

itäpäästä Tenholahteen ja Tuskun kautta r.ikkel iin .

Korp jjoen y läsuulto. Parikkalan tilan ?Uima ladoll e j a s iitä Var.ha~G en­ ti.etii ja radanvartta pitk in kau punkiin. Tämii tie oli ni mel t äiin r3rianvars:iti e .

TALYI:t'll:.'T

Kestiatä Tenholahteen j a edelleen

~;ik :Celiin .

Vanhamiien ky lältä ~li kkc liin Ylänteen , Korpij ärven ja Veri j t~rvcn kautta. ·r i.e nous i maihin Verijärven Kalliolahdea sa 1 ,jossa yhtyi Kan~asnie­ rnen tieilen . Tätä talvitietä käytettiin sotiin asti .

Ta lvi t i~t

yle ens ä oikai sivat normaalia kesäre i ttiä enem~än matko~ a, koska vesien ylitys oli mahdollinen . Jäällä t iet oli viitoitettava.

Vanhamäen tieltä Repomäestä Larominmäen pihan kautta Lepolaan ja siitä Tullan kautta Otavaan.

15 !UHTl':'IET

Raht itiet olivat käytössä nimenomaan puut avaran a j ossa , kun oli kierr et t ävä raskaiden kuormien tähde n mäkinen tie.

Vuol i.ngon alueen rahtitie kulk i Korp i järvestä Laukkuvanla htee n ja Haukila~~in sekä Vuoli~~oj ärven kautta Vuoli ngon pysäkille , jossa l a stattiin rautatievaunuihin . ~lat :< a a kertyi noin 7 kilo n:etriä , ja se merkitsi, että e l1.'<:ä kaksi kuormaa oäivässä ehdittiin noutaa PITKOSPUUT Vuol in~on

koulup iiri n a l ueella nii tä ei ole ollut.

SIL'r0J A

Kor;:>ijoen ylitse Korpikosken myllyllä.

Lon juksen silta lonjuksen salmessa .

Piene~salmen

silta Pienisalmessa •

.?uruc j an ruopu , joka oli alkujaan k i vestä t eht y.

!'lu:'.:>~ia.n ;r.äct, Vnnhru:3.er.tiellä Siif.lcilän tien!laa.rasta ~aupunkiin pui:1 noin 250 c;etriä.J·:äj(ien pohjoispuolella Piruojan rur:pu, jonka kohdalla kerrottiin ku~mittclevan.

Nynttisen vanha riihi, jossa r:zyös uskottiin kummittelevan.

LÄli'.:'EET

Tauno Rieppo.sen maalla, pellon reunassa.

Harjulnn tilan maAlla, I,;ihteensuolla, pellon itäreunassa.

Kestin pellon lähellä, maantieltä pohjoiseen.

Pari;{kalan tilan r.:aalla Alasuon eteläpuolella, lähde on terveysitihä.e, siinä on hyvin rautapitoincn vesi. t<UOIUCiml KOi.\OONTUiHS?AIKAT

Vuolinson pysäk.r-i, "kuuven junilla" • t·iehtö.kiik~<u,;en aike~n

kiikkupaikat.

Latotansseissa Kestin ladossa.

Ur:wilulce:1tällii Esu J>:uir.oser. riihen luona, joka oli pienehkö lasten pP.likentti:i. Varsinaista kylän urheilu~enttää ei ole oll•.;.t.

Koulun kentällä pelaamassa ja urheilemassa. ~öe~laGkupaikko~a

olivat Salffielan tilan maalla Itöpellolla, jossa koululaiset kävi vfit mii enlas;-:ussa, sekä Känökankaall a, ,i oka 0:1 :l.uin pienoistunturiroasstoa, ja sinne pojat rakensivat usein h;yppyrir.J,YÖ!'

mii.et.

TUPAKliAKI'JI

Nykyisen Kirve:;lammentien laidassa Parikkalan tilan ::Jaalla.

Leväridyspai~ka kirk~otien

eri suunnilta tulevia.

varressa, jossa myös odoteltiin

'

LRlKOI~~

KASV I LLISUUS

Kää piökuus i Sal~elan ti lan ~aall a, tal on pohjois~uolella. Fuun piikit e-:-il-:oisen lyhyet , kutsuttu lyhköpiikiksi. !i.ARVlt\A IS EN L: f\!iU~ PESIEÄPAIKKA ~a lmelan ti l~~

pesä . Oli

maalla, pajan takana metsässä, kuuses sa liito - oravan vielä 1950 - l uvul l a .

siel l~

1-'nrikl<a!.an tilan pohj oisosassa , haa papuussa li ito - oravan pesä, noi n 20 vuotta sitten .

H! ILH1I l'Ll!~, IIIlLlUir.HT

Parikkalan tilan pellolla, nykyisen navetan j a maantien välissä.

C·arikknlan til an. nyky isten lat ojen l ähellä, maantien pohjoispuole lla.

La~~ in~äen

tilan oaal l a .

Alar::.y lly 1.1 ii .

':'E.1VA!iAIJ!lAT

:Salr::elan ti.lan pe llon reunassa, nyky isen tilan itäpuolella . f·a rikkalen tilan maalla , nykyisen talon tien haarasta länteen, maantien et eläpuo lella. Kyseises sä paikassa on jäljellä nk. r eikäki v i , eli kivi, jc ~s a on. j äl~e llä re ike ,tervanj uoksu t usta var ~en a ikoinaan siihen po-

Lehtolan tien haarassa , ehkä edellisen vuos isadan puol e lla . ?i j

~·ll::-i r.

::>i ha Ua ja Ponjoistalon läheisellä kalliolla.

Ke$ tin pellolla, nykyisestä navetasta vähän pohjoiseen, Myl lyharjulla.

La~min~äcn

ti lan pellol l a.

!lii~.OALAPAlKAT

Ta•..:.no 11iepposen maalla kolmiomittaus t orni Kasakall i olla. Van ha torni en la!lonnut, pail{alle on rakennettu uusi torni.

T

lt> \TC!..IN::;ON !'C~TIPYSXF.KI J \

l'C51'ICLOT

Vuo ti.n::on alt.tL'Cn :1os ti~'an t;\jin;J. on .Ee ro o:mkPl'n oll.oct :'opi e l i Toivo v~:istincn , \~:'\nil f'miicstti

mo lcr.nnat

ko to tsin ja

tä . J!e ov"t olleet sekii' t100 .j at , vat

Linja -

Mö'\nnviljcli.jöi -

l>t tti vi.im<:'isct p ost:l.nken-

jn si.inli siv'lJ,;sa toimitti -

ns:i.t,itn k f\upoll o y . r.1.

outokuljotu.k5 CE'Jt siirryttiin 1950 -

Vuolincolla

kcrtomnn

\'i! >to ri l'"ajencn ,

p:itinmmRtilt~an

cnsir:~:näisct

knntoivpt IJostin V'l>orot cllcn ,

kylä l~i.is~en

~'n!'1!~rlriscn

:'Cl~:i

po~tin

htvnn

n~ussa .

to ininta oli sijoi tcttu nscmnrnJ<emmksocn ,

jos.s" ••ostin tchtiiv:i<l ·toimittf'li rnutntien toimint.ojcnsn si"-ussa 1\aro 1 i.in a Kaiitln.nen . .l'o!: ti t11 li sekä Meni r?tt i;" ti~·kulj<:'tnl<s cnn ns .

k~?l<s i

l<<'rtna pf;iYiiss ii

pos tijnni.sso .

1\yl:il!iis<:'t !(olcoonttJiv:>t nann tpi.iivUllii tni ill::1lln junie n saapu-

r,isnil,cina nout:,.m;"'nn

post :i~:::ln.

t'}c ll::l toi1ai tti j nk:mi.:o;en

L!ihu t-ykser;.s:.i ollt'l~n ntrn~n p~rl!s ­

L•ril~sc•cn

vni\"':'\U t"uipa h:.in ,.lttttncl<i.n #lil:t'l.na

Al•Jc ,

r:läiirilt: i;y:lnii piJ.:oinn

pp~vr.lamnan

j o:;

tai""\"'C

liaihlnn~n ,

niin vrati .

Jonl< P si:;;;llU olevi en '>li ld.iyt:ivä itse noutPMe>ssa postin:>n

\'u o lin:;o 1. t o , 1:H.s:i t ti :iil~~:el in

Vanh<:1 m'Jcn pos cin lTL· l,ttl.l:i v n t ?iii<kc~i ,

Vn.nhnm ~cn

,;unnnClssn V•tolin g-on l:oul\al. ja

"'t•cnnn ss a Vuolineon kartnnon . jt>l< nmi~cn

kcs~ilU~

hoi tc)li'"" t pos tinj;:~l'"j et

Van.hamäE>~

t i:l .

yleisimmin polJ<Upyöriillti viil:Lä V:mhamä.id -

l"' m t11ns telvi.:;in hcvosky·ydillti.

V11olin :;on l<ottlul.tn cdc'.leen smmnattn p o sti k1ulu:!. htin<"n je>kon c htih· ii. nsii .

Kiii.n

t:~paJ•

tui pos tinkt1ll;u niin l'"uan kunn <• s linjn -

nt•to~i.ikcnnc

al.i~oi .

Vt•o lingol~a pos t:i.n toicn:i.n t a pysyi

pysäkillä

o~i

miehitystä.

saman~niseno.

n:i.i.:l kattan kuin

~-

1'1 '

VliOLHlGOii KYJ.ÄKAUPl'A

JA .li.IOSKl

"uoline;olla toimi ka,.ppatoimin.n;w u.rauuuxtajana Seli:~~ Ludvik Leati. Hän omisti yodi~tetyu asuin- ja kauppakiinteistön aarjoittat!n sekatavarakauppaa vuoaili:ym111enien aja.D..

Kunnes hän kolmekymmentä luvulla ennen talviso\aa lopetti kauppatoimintansa ja myi k1intei~tön vaihde~ies Matti Ripatille Hän jatkoi pienenaikaa kaupankäyntiä, kunnes hån myi paikan taas edelleen matkapoateljooni Ursinille, ~yöhemmältä nimeltään Uusiaho.

T~ån jäl~cen sitten tuli omistajakai puuseppä Miettinen.

Hänkin ~atkoi kauppatoimintaa kunnes sittemmin luopui, ja kilntciatön osti opettala Matti Saaristo v1ettääkaeen siinä eläkepäiviään.

Näioollon kauppatoiminta loppuikin Vuolingolla.

Paikka on vieläkin s~ariston perillisten omistama.

Sodan jälkeen kuitenkin \!uolin5olla ha.rjoltettiin vahi..tn aikaa kioskitoimintaa. Kiou~i sijaitsi V~olingon pysä~kirakcnnuAsen kohdalla maantieu toisella puolella. Tämci.n yrityi<s~n omist.i lii~emics nipatti. Hanet muistaa silloinen Vuolin&on tupakoiva miesväki. iiän osteli silloin kaikki yli o~an tarpeen kasvatetut keasw1almeet. Han oli kenitellyt omat menetel~änsä keusutupakan edelleen kehittämisessä tenden siitä miellyttävälr.män tuoksuista sekoitetta ,ja pakaten tupakan sitten nimellä~n varu~tcttuun

pa~kaukseen.

Tämä oli tuona tupa~an puutteen aikana hyvin tuottoiRa yritys niin kauan k;mnes tehdaevalmisteisia tuli tarpeel,ai markkinoille. Kioskisaa ei tosin yksin01~;aan myyty tuj)akkaa, vaan kaikenlaista ruokatavaraa.omana artikkelinaan tietenkin kauppiaan oma tupakka.

KORPIKOSKEN KYLÄKAUPPA Korpikosken myllyn ja sahan yhteydessä sijaitsi kaupparakennus .

Kaikki nämä omisti Esu Muinonen. Ehkä ensimmäisenä kauppiaana siinä toimi August Vilhunen . Hän oli ollut sikäli aikaansa seuraava miea, ett~ oli omista.nut kylän ena1mm~ i3a n radion , Jota sitten oli käyty ku~telemassa aina Säkkilän kylältä asti , näin kertoi Kerttu Halinen .

Vilhusen lopetettua kauppatouhut saapui Anttolasta Ferd. Paakkulainen perheineen Korpikaskelle mylläriksi ja perheensä avustamana narjoit t i sitten kauppatoimintaa. Perheeseen kuului neljä tytärtä sekä neljä poikaa. Poikien sitten osallistuessa työhön , hoitivat he sitten jauhatushomm.at sekä puiden sahauksen. Kaksi pojista jatkoikin myllärin perinteitä ja toimi vat myöhemmin myllykoneistojen asentaji.n a.

Paakkulaisen lopetettua kauppatoiminnan vuokrasi kauppakiinteist ön mv Taavetti Vahvaselkä, ollen hänellä jo entuudestaan omiatamaliaan Lamminmäen tilalla pieni kot.i .kauppa. Nyt Korpikosken myymälään tuli myymälänhaita jaksi Manue Lehtoranta. t:aill liiketoimintaa jatkettiin niin kauan, kunnes kaikki toiminta siirtyi myynnin kautta Petteri eli Pekka Tuhkalainen, jolloin van hin pojista , Ilmari , aloitti jauhatus - ja sahausto~innat, sekä kauppatoimintaakio jatkettiin .

Nykyään toiminnat ovat Korpikaskeila hiljentyneet, mutta paikka on edelleen Tuhkalaisen omistamana. l'nL:r-ll a on alo:ittanut OHilen s otia myös :;tclä "~·yr.•i.llånhoitnjruln lluuh:ilo~

S~von

Osuusli.il~e,

1autta li:l..ke viipynyt molliE> vuosia,

Os uu slii:<ec lähti i'fi c to scen, a •mcn sotia.

::::nti!;aikann käy tet tii n iJuutavaran kulj etukse ssa s uuressa c§ärin

vcsitei~ö .

puut valmistettiin ~e tsössä tuke\ksi , j otka a jettiin hevosi lla vesit eide~ varsille kasoihin.

Jos tukkej a ei ollut kuo rittu me tsäs r.i:i , ne kuori tt iin runnoilla keväällä , kun ilmat alkoivat löm~etä .

Tu;.; i t v:ieritetti i n lautaksi järveen , ja lautta ympiiröitii n puomilla . iuomi valmistettiin siten, et t ö pitkien t ukkien mol empiin päi hin kai rattiin reikä , joista puiden päät sidottiin yhtee~ puomilenkil lij . Lenk~i valmistettiin näreenoksasta ki ertä~ällö .

Tal ~ ella

Ku n lauttA oli saatu riittöviin suureks i, puomin pi:ist sidottiin yht een , tu.kit pysyivät 5iinä k asussa, eivätki:i piiässeet leviäPiene~p iin

lauttoihin valm istett iin tikkeli puomi , fossa tukkien päihin lyötiin piikit , Jo t~a yhdistivät ket ju lla tukit yhteen .

Kun lautta oli s Aatu •relmiiksi , al:><oi kul j etus kaluveneen

a~•lla .

Ver.ett.li. soudett iin vähiin r~at:>:aa rcenosuuntaan , ankkuri lasketti5n pohjaan j a aloitAttiin kelata vaij eria venoes5Ö olevalle kelttlle. Vo.i,j cri n toinon pi:i ii oli kiinnit etty lautan puo:niin.

Uitto ;<:ävi helpo;;.;:;in, jo s oli myötii tuul i, valjtatuulo n sattu<J ~sa tehtii n töi-rä ö is in , ;jolloin tuuli tyyntyi, t a i o li a ir,akin heikoc~na kuin räiv?.ll~ .

Kun l autta oli saatu liikkumaan veneen lähel le, niin ankkuri nostettiin y l ct; j a venettä siirrettiin t aas eteenpi,iin vai;jerin ;>ituudelta ,ja ,}iHleen kP.la ttiin , kunnes lautta oli saatu joen ylä,ju-:>ks ulle .

Yl:i,jiWitsun s uulle tehtiin saappa ioet . Muutama tukk i sidottiln yhteen vitaoi lla, niin, että niiden pä~llä voi seisoa , jalkairnet oli .laitettava molemmille puolill e joJ.:ea.

Nyt ol i puomi avattu, j a tukkej a alettiin t yönnellä pltkävartisella haalla ( haka ) kohti jokea . Uittopor ukka oli valQi ina joen varsilla huo leht imassa siitä , että t~ki en matka jatkui häiriöttä eteenpäin.

~siomäisistä

jokeen lasketuist a puista uittomiehet rakensivat joen vars ill e otvat. Tuk in toi nen pää nykäistiin ~aall e s en ve rran , että s e pysyi paiko i !laan j oen ranteviivassa , cst~en t UY.ki en tör~äämise n rant~~iviin. Rantavahti en oli oltava tarKkoi na, e tteivät puut päässeet pysähtymätin .

J oel3sa oli ;Jai:<oin suvantopaik.koja, jossa vesi kul ki hitaammin , Siihen muodostui helposti puu~uma, joka oli pian yritet tnvn saac.a liikkeelle • .J ollci j'ri tys onni!ltunut , vaan Slln:a ::~uureni j atkuvasti , lähetettii n huuta.l!alla viesti mieheltä toiselle yläjuoksulle päin , että • lut.:kku kiiru!i ~ " Sil loi.n eteen vede tti.in t ukki poiki ttain , e ikä uu:;ia puita ph3.ssyt ~ckeen , ennenkuir. suma o li saatu selväksi. Stlnjälkeen t aas huuC.ettiin " alta auki " ja t\L": in lasku voi jatkua.

Korpi<;ocl:en J.:ohdal!a oli ränni , ,;osta puut la!lkettiin alas koskesta . Rä!Uli.n luokse oli myös tehtiivä saappaimet 1 että piH.istiin J ähella rännin suuca. ~o ~k us sactui niin, ettn puut pysähtyivät kosken ryörteeseen , ~o l­ J.oi !'l tu.l i !''JiJ!Ji<aa, j a purkar.linen aiheutti taas samat to:i rr.enpi tee t l<u i n su •~ankin j::urku . ~un

lautta oli ~aa tu kokonaan jokeen, olivat puomisiteet avatu~ ro~:aa kui n lautta pieneni , ja ne oli laskettu Qene miiön muider~ puiden ~ul<:a.r.a.

Ala;) t.~O:>·s ul.!.a oli sitten toinen poru!<ka vastuussa. He sitoivat yht c~n taa~ puogipuut ja johdat telivat t~~it puomin sisÄlle ja n~in lnutta nl~ oi val~istua uudel l een , keluttavakoi uude n joen ylii,iuoksulle • s i tä

.Kun kaikki irralliset tukit oli saatu lasketuksi , alkoi hä:män t!,io. '.:'i!l'!ii tar!~oitti , että purettiin otvat jokien varsilta ,ja niin ~ o~i

tyh~eni

~uke ista ,

kun lautta oli saatu kokoon alajuoksulla, alettiin si t ä kelu~a eteenpiiin , ja viinleison järvimatkan aikana sahan r antaan , ;josta Vuolingon tienoo n puut siirtyiv~t teolliouudcn käyttöön .

Ja näin oli puun vaiherikas matka päättynyt.

MAJOitUS Vuolingon alueen uittomiehet as uivat pääasiasaa kotonaan.

Myös eväät olivat suuri~malt a osin mukana omasta takaa.

Vakinai3empia majoituspaikko j a olivat Alamylly, Farikkalan talo, Hurrin talo sekä Korp ikosken mylly.

HANKALIN KOHTA UI'!'tO'I'AP.AHlUY:.ASSA

Uitoissa hankalL~~at kohdat muodostuivat juuri jyrkkien joenmutkien ko hdalle , jonr:c ait ten rake!Ulettiinki.o otvat eli StlOjarakenuelD!At rannoille tuJceista .:~tiiden avulla tJkit liukuivat j äämåttä r3..!lt.apenkerei$iin kiinni .

Tän:an uitto~lueen hankalin ko hta ma'.ldOEtui myllyn kohdalle .

Siihen oli rakennet tava enappaimet , joista tukit menivät t~k­ kiriinn iä pitkin o iileaau su ll.lltad..D. .

Myllyn ala puole llah~n oli koski , ja kosken alla euvru1to, ~ ahon puut pysähtyivät . Tt..:r.än j S.l:<eun vaikeutena oli linäks i ::lavaunon jälkeinen mutka , josta taas sc lvittii~ otvie n avul:a.

Ra$kai mman työvai heen usein uittotapahtumassa muod0st ikin juuri tilanne , kun jo%i tukkeentu i.

Eli tuli s~~a, ruuhka. Täl löi~ oli mentävä jopa veden päälle tukki en varaa.tJ. , selvittele:r.ään . Uoei~ sieltä !lelvi tti!.r! vain saappaat märkänä, ellei t ähän j o koke~uks ien u:ybta oltu pii.äs t y harjaantumaan .

... .

P~uiayht~ö

Otavan S<J:la OY, K<trn~:.la,

n.imeuc;naan ropsia

Va po Kya:i ~luot.ka ,

niruec.o::~a;,m

hal ko;caup;1aa proom\lil::.a

HZ1-!l\ O:LÖ'I', JO':' i<A OSALLISTUIVAT ERI VUOSI~A UITTO IH.IN Aarn<: ?.ie;:>poneo l!i ~ ki

K~~~on e u,

ui ttopäällikkö

Albin

f.ck~ocen ,

ty önjohta~a

Ve ljekset Taavetti ja Otto Hurri J u~· O>t.: .iJ r-~· i;~u.;j_ tiiL'"'u.

Ja;J.k!{O !"1ar.....'1in en 'fe lje~set

Si.no, Martti

~a.

.Aati Paatill.en.

;.rvo Ku.v a Vil Jo Kuva Vcljak~~t Or-~i , 'o'ei ~~c

'l'aav i

Lallri

~a

Martti X\lva

K~va Riep~~onen

Eci d:~:i Ny~illl~m E~ nr~!" :~yk~i!~en.

}:ikKo

~i a sa.nen

Ve ljeY. 3et Viiu b , Arvi j a Onni Yaljakka

\' e :::neri ~:ann inen Ell i. ~tiiära

Lir.da Val jaki<a Laiaa Kuva

:Uyyli li.uva Syl vi Ly:rt i k~in e n Elli T:lC;;..:. k i:o Lauttavah~ i na

On.c..i Tu::.kka:-,en Lai~a ~arkiainen

Eevi Valjakica

mm .

Otto Pek~anen setä - Väisänen

Kun miehet olivat sodassa, tarvittiin

~yövoimaa

luonnollisesti

niinäkin aikoina, ja työvo~ana olivat silloin juuri naiset.

Naiset siis korvasivat työvoiman sota-aikana.

Kahvinkeittäjänaisia ei mukana täällä päin ollut.

Usein kahvihetket vietettiin nimenomaan mylläreitten emäntien luona, jotka ma ksua vastaa.."l olivat keitt.än e et kahvin, kU!l tiesivät uiton olevan tulossa koMalle.

Tarjottiinpa kahveja reittien varsilla

us~in ~aksuttakin.

Viimeinen uitto täältäpäin meni 1940-luvulla

Korpijärvestä

Korpikoeken kautta Puulaan, ja sitä tietä edelleen Otavan sanalle.

Syy s~esällti

-39 toisen ~aail~ansocan varjostamat p i lve t alkoitai vaalle . Neuvotteluja suuren naa puri~~an ~~,~ua ~äytiin, ja ale ttiih varaut~a pahi~man , sodan mahdolli::;;,.:t:cicn., v;-o.:-alle.

va t

h i ipy~

Suo~enkin

evakoitiin rajan läheisyydestä t änne sisä-Suoj a ka rjcineen. . antoi sijaa. Ov ~t a~eniv~ t tuli~oill e, k os ~a hä tä ol i

K ~rjalor. kan~~a ~ er. al~: ille Sop~

ka ~Y~icn

t~v~roinean

yct e ir.e~ .

Xe s tin talor. Ee~o-i~ ä~täkin ~ uistelcc heille tul l~en l::lö.l:..ä kuo r:~:a-a;..(iollinen y ösi jaa t:~rvi tsevia ihinisiä. ~;.i.i.nä

E! =>H

er.iiä talon oul ste ri t :'i:i.t

t~uti3'P.t

vaan

i lt~yö­

ol ~j. i<.uvot

l~ vit e ~ti ln p~~~ik~eik si ~iihe n

sic

aik(~<'...J:;.

t. äytteG n~

lattialle. i<i:i.ytettiir. yle isesti rukiin olkia pula teripust.alocpo ikaiovuot.eissa .

Mcl k•a .i...::l kai.kk ;.ir. :.ylf..n. t aloiolli. ol i s ijoi te t tu. evako ituja k-~ r j.d:1 is -

ja

i..!Ueril~i sper~citii .

E::..ni.:L-:.~i ~e t e~a}.:o t

tulivat. jo

::;y~syl:ä

niin ai.kaiuin, että

c!l.t.!.vä t. aut tan.a:J..D. s<ulo::. ko r juassa , kuten. perunan Ja lautun

Reuvott el~jnn

yhä pitkittyecul monet karjalaisperbeet chti-

v;;i.t r•<t.ia ta ~0 t

iue:.;d.ulle«c.. J<un:::.ea icualuisa t l'\air. ilan laukaukset

S ot~ ~a l 0 ~

oli

tot~s inta

t ~yttyiv~ t

:fi~ ~ r~-:. hl! t. •~ c-t : c..:.

tul ijoista .

Fa~n,j' -e!::är.täki~ vii.;> :.: rila is~cr..

~'.~.\ l ('n Vi.~ki

Qc;.rl".:l

tot ta .

:tui.staa t:eiltä olleen ylti talo!lta 7 J~ :r.u ~ åe~ .5otapa~ol.CJ.isten asu t.tavi -

X'il~U~t a ~a Juo:ila(l t n . Suiootlaja kaik;d. vä%i tul.i ravituksi vaikita Itoniata

;"':t4ol r;·llti piJ.}:ola !.fiter:

k;:.~.ett li:.

el in t a rvik kei3ta kärsitt iinkin

p~laa.

IUlltl INATAB. NIXARASSA

Nikaran evakeiden joukosta kannattanee mainita venäläi~en ylimys, ruhtinatar Natalia Demidof, vaatimaton, hiljainen ihminen, joka oli asunut Suomessa jo pitempiä aikoja.

Nikarassa ollessaan ruhtinaalla oli mukanaan omat rakkaat eläimet, valkoinen villakoira sekä Hilkka-niminen hevonen, jonka hampaat hän harjasi huolella joka aamu.

Ruhtinatar oli aikoinaan omistanut suuriakin kartanaita ja omaisuuksia. Nuo omaisuudet olivat jotenkin kadonneet ja hän oli kuollut köyhyydessä ja puutteessa . Kuolin vuodesta1 ei ole tähän tietoa.

~

\

.5o!..J.-a.i~•·=

lii ~tyi

J.;~l,;.;:'t:..:.J.i-:i·.raes>;li:;tä

J,.~e

;:;yo~

r.s. tyovelvolliset, joita etsittiizl. sekä y~sic.äisiä. vanhempia.

pia.oi;ö:rh.eisist~

iU.e;:;:-oncn cuistelee aeuraavaa:

nsotilasko~issa

oli

jossa jaettiin ja käytii.ll läi:i.kärin tarka:;tukseosa.

työ~elvollisten kuts~ta

tyi)velvolli:.H:.>.~:>k.ortit

1-:l.:.iir:.;, t t i.i.n. tjl ö:._oil-;;eet, joskus työpaikka oli naa;>uripi täjäsoä

as-;i• ..

oli m~ärätyt hal~o=otit, jotka oli tehtävä poka!ict.!laa ja ki:::-1:e:;tä a;.una käytt.~en. Silloi:J. ei tur.nettu mootto-

M~e:~ili~kin

'J::.clä

ei täällä Vu.oline;on Oe\;.C.uillakaa.n olhrr. ';a.!.oi:;sa p;;i::;.akoneita .;ote~ Taavetti Va!lvasclkä

!;o~a-a.:...ka?...n

pl.;;;;~:-::::i:::;ä

kiersi taloissa j~tk~i

p1,;.i~as~a v~ljoja

r~~~3jan ~3eosasto~

ollessa

~n;..;1ta

ftci.ra.Lill. ja

~yl;~n

talo~en

;-:yc::s Ä.e::>c.illci -·*4 ky!&n työ

ocine koneineen. ?uintipäivä

~onasti yb~yöhään.

~aio~s~a

~cn~lta

ja

koululla~~e

osalliut1,;.i henkilö-

·yil~a.r..korJi.l.UtöiC.in.

ZOl~..i..~z:&. asE:?os.::;st,o!l. up:Jecric.c. ~ierhect. A.!JUivat au~toivat hcin~tbi&sä

pellollla. Luontevasti

kävik~n.

Sil.loir:cn toi.:::i.:;tolotta. Sb:k:...~ ;-.;y:.:änen muiotelee Sal~el!Ul. pellc?l:':.a papi:·a Ric;poselta c;ao.neenöa ~iitokset hJvä~tä työn

-.1

ROMANSSEJA SYNTYI Käydessään töissä kylän taloissa miehet katselivat monasti talon tyttäristä elämänkumppania kotiin vietäväksi.

Kerrankin kapt. Mattsnnin katsellessa vartiomiesten päivystysvuoroja, oli hän lluomauttan11t:" Mönkkönen. päivystää Lelltolaeea• .

Sodan loputtua Mönkkönen haki Lehtolan Elsa-tyttären emännäksi Vehmersalmelle.

Tässä yhteydessä Pauli Mönkkösen velipoika tutustui Elsan Helmi-sisareen. Sisarukset jättivät lapsuutensa kylän ja kotiutuivat Vehmersalmen maisemiin. , veljeksille.

:

SO:;:A

JA

MIKKELIN l'Oi>i.HI':US

Sod.r~

vaa.rt~ lähest.:,r~o~ssä

sii~.

Tästä

Vuoli~5on

:niehlä kut.su.ttii!l. kertau..sharjoitulckoulupiirin alueelta kokoonnuttiin

kouhl.lle yhteistä lähtöä varten. !'ion.i

1~ies

leco.

~taessaan

vepaute~ne

liuoli

si.i.tti joukosta jätti vii.Jaeiset D.yvästit kotikylälsodan sytyttyä asiellä jossakin8 henkensä lunnaiks i.

tulevaisuucie::;t~

ja isä.=aarnme kohtalosta painoi ihmis-

ten mieliä.täällä kotirintamallakin. Levottomina odoteltiin olevilta omaisilta kirjeitä tai ~uuta viestiä,

rint~»alla

Vietettiin vaatirr.atto~asti eo.s~äinen sotajoulu. Joulukirkkoon r.~entiin jo viideltä joulua<lJ!luna. Monien ihmi2ten ajat"l<"'"'t vnh<1sj vnt Joulv.nlapsen pu.o.leen pyytäen taivaallisen Is~n

apua Ja johdatusta

maaller.~~e

ja kaLsallerume.

Kaiken k~rsimyksen lisäksi ahdistivat kovat pakkaset sotilaita ri.::tamalla kuin myös kotixinta:nalla työskenteleviä.

Talvisodan 5.1.-40

ji.i.r~;yttävänä

~a,ahtunut

muistona on :nonen 41ielessä säilynyt

ft!ikkelin pomrnitus.

Lo;-· piaisaatto valkeni kuulakka;ma ja aurinkoisena pakkasen kiristyessä ennätyslukemiin. Keskipäivällä alkoi Nikkelistä kuulua hälytyssireenien ulvonta ja pian olivat viholliskoneet l::aupu.ngin yllä, pudottaen po:m:Jejaan. i•lon~u

julkista

rakcnl:lu~.;ta

tuhoutui ja paljon

H-~'T.isiä

jaut:J.a :;ai mennii pommisuojaan. Tode::näJ.;öisesti

kuoli.

ilmahyök~äys

oli tar:.Coi te t tu :1ikkc lissä sijaitsevan pääa jan t ...hoamiseksi.

Oiv:l Vahvasel:cä r.:uistelce koneiden 2.entäneen raC.an suuntaa

22 koneen letk<lssa ja jo Vuolingon koulun kohdalla ammuttiin koneki vääre.illä. sekä pudotel tiin palopommeja.

Vanh~äen

tieltä tuosta

Pa\oj~äen ~c~alta

oli löytynyt

kylvöh~kyrä.

palopoi!:Dlien

Suuremmilta vahingoilta ~~itenkin sääs"yttiin. ~aikka ~ikaran talon lälleisyydestä ja nurkilta omat. sat.i.laa.~:::ae olivat. kerä:::.neet suuren määrä.!:). rajäh tä::lä t t.c::t.i;;. po~.:ue ja.

ISÄKNÄT ASIOILLA Silloin

KA~UNGISSA

lappiaisaatto~a oliva~ t~~in

kylau

is~~~ä~

Gcsta

Kullberg ja Kalle :Ucp;:oncn lt.hteneet hev03:;:'el:.~;.;.i (nilläp?.s muulla aillcin kuljct~iin) ;,:;~;.:.;.l;.<:!~n j<r. ;..;.,;,.~·.;1."c!t.:!l. ;.......,,.~~..l­ valle.

Hälytyaoirecnieo ulvontaa ~a po=itusta ssikäb.tyzu!cnä hevoset ~ärkivat valja~~sa ja ri~~toivat itsensä i=ti =~kilöi~tään juosten ulos kaupu.n~i.sta ja n2.i:1 s&i:!.ytt.äen !:l.o~t::r:sä.

Tämän pommituksen jälkeen noastaan iltaisi:::..

~~ASEUDULLE

olivat auki

ka~p~iBsa

ai-

PAKCON

Pommituspäivful iltana laistutui~ta

Siihen

kau~at

ja

~lkcivat

maa.seutu.kylät täyttyä

~a.upll!l:::.~­

s~kulai~i3ta.

~ikaan lii~uttiin hevoea~ureilla •

naisia, eikä kaikkiin kylii!! tJl.l•.tt

ed~s

.hutot olivat harviau:toti-?"~"~;;.•

heidän. elämänsä koht~lc~kai~ta he~­ kau.a:.aa korvi.ke::ta kyL::ä!?.tt k:.u:gi~tU.."lei::.::.e

:~rkyttyneinä k~unneltii~

kistä ja

~eitetUi.o

ih:'lisille.

Siskon.petit laitettiin

olki~atjois~a

t.uva:::. lattialle.

Vanha täti Helsingistä oli niin Jä~kyttynyt kokemistaan pcmmi tuksista • että hälyty~s ireer:.ien soidessa kaapur..gi.:sa b.än. pakot.t.1 meidät. läi".te:n~äL. valkoiset lo.kart.:;,t ka-""li,;sa lii!lei.S(:!l. metsän su.ojaall. lililytycsircenien ulvonta oli merk~i viholliskoncen lähestylllisestä. P.arvoi:o. ne enää kaupll!l~jin ylle t-:J.livat. t·:uistc.akse:o.i maaliskuul!sa 1940 oli piencr:l;>i pou:mitus t-:ikkelisf'ä.

~:;; -?.l .i . n i< vnn

1 ) . :·~· ;_ v<tn.ä 1940 talvisota oli ohi - koetti väliaika.

Mi.alet olivat watalalla rauhan ehdot kuultuam:ne, mutta kiitolli;;~us huokui sydäalistä Korkeinta kohtaan siitä että sota oli päättynyt. Vapaus oli ostettu kalliilla ubrauksilla.

Luovut~ttujen alueiden ihmisille etsittiin uusia asuinpaikkoja. l",'l.U:J.Q..ll.

Suomao kansa lahti jälleen kerran kulkemaan elämää eteenpäin ja raken.t~aan, mitä sota oli hävittänyt.

"On ffieidä~ kansa vähäinen ja vahhin~n on voima sen vaan !liitti mantavinkaan vois jos voimaa sult en saanut ois".

DESilli'fiT Svc~o

kuvaan

k~uluivat ~yös

ns. desantit eli kätyrit, joita

ker-rc;;aan yksinäisen len,;okoneen täälläkin pu<iotta.neen Puula-

vedeo Jätille.

Desa.'ltit liikkuivat väären.nctyillä hen!cilöllisyystodiotukailla, katkoivat puhelinlankoja tässäkin Kekkolan kartanon iienoill;, ja ta:::~osivat piki<u-pojill!! karamellejä. l~ieleeni on jähnyt tapaus u:ikkelilä.isperheen vanhasta, parrak1!.3:.-u,ta vaarista, kun hän taJu.:nikuisen päivän iltahämärässä käveli ~:ylä.ti.~ll~ kasakkamallisessa }:arvahatussaan ja pomppataki~:;aan niin joku vast;;;antulija säiktib.ti, että nyt on vihollinen pudottanut d.esaz::;;in. Asiaa. tarke:nmin tutkittaessa selvittiin onnellisesti, siliä hän oli ~eillä asuva Kivikarin vanha v:.::..uri.

KAIKENLAISTA SA!TDI Haapuritalossa evakkona majaillu• Elna Ha=~onen huo~asi eräänå kesäisenä iltapäiväna mies~enkilön Säkkilän taloo läheisellä kalliolla istumassa Ja tl!kevä.n kli.ci.c;sään olevalle paperil.:.e kynällä merkintöja. "S~ ou va.ru;aan desantti" välänti ::lnalle mieleen. Tekee me=kintojä karttaansa,eiitä on ilmoitettava sotilasviranomaisille. Ja niin hän länti kiir~~~ti ViHm~~~ ~ar~a Xl!~kO­ lal!fla olevalle eotilasosas tolle .l'i.-..n saapui~i!'l jou.k:·w se lilal. ta väapelin johdolla pai.:a.lle. f-!ies oli silläviilin eatin:;--;. siirtyä Säkkilä.a tupaan. '/ääpeli seura!ii näntä sinne ja ~ota.n.h•het pi.iri. ttivat talon,poistaen aseiataan va=mistililon. Koska n:ies ei pyotynyt antamaan tarvittavaa selvityotä itsH~täan,vietiin hänet tar~ kempaan tutkimu;.;seeo. t\o ,asia selviei lop:1.:..ta ereh:iykeeksi.Xies, Matti Verne~i Karvonen,oli laillisilla asioilla.Xotoisin Kon~io­ u:äeltä ja ratatoissa taalla 'luolingo:!.la.:>aanut as~10:1 Sä~i<il:..n talosta, Illansuussa työn jälkce~ iutuske!: ~allioll~ ja täytteli aikakauslehdessä ollutta risti~an~tehtäväa.

H~o

r-:u1nosen tullessa lo:nalle talvisodan aikana, oli jo i l tay:.i kun hän koputteli kotin:1a ove!le.Taloon oli ma~oitctt•..t rnyö11 evakkoja.Niinpä ovea raottamaan tuli outo naisneni<il0 ja kwn ~aki ulkopuolella oudon,kookkaan ja aseistautuneen rnieheo,vct~isi kiireesti oven kiinni.Isäntä jäi kuutamolle.Cno~k3i talos~a asui myös H~gon sisar,Hilja ja kun uauet ~aat~ln apu~~.paå~l velimies nisälle.

~:i~t arvikk~c t

Ja

l ~he~

~a i~ ~ i

~uutki n

~ul~tu stava rat

tul i vat

c=cn ;>it~O.i; st.~ .:istel :;r. al<>isiksi . klett iln elä~ kort illa . !'..;!atal nu:;tuo tteidon h.ankintapä~ ll:!.kkönä pi iri ssä , jonon tämäkiu ky lti~un ta ~u~l ui , to i~i Taavett i Yahva sel~ä .

Y.acsannuo:lon .::<iliräyl:sest ä tarkastettiin a;;aataloW!tuotteiden Vuon:-.a - 41 suo :-ltt iva t kyseisiä tarkas tuksi a rna: . os;cari Rie ppo::er: ja f. uc;.::. i'iui::lOne r•• ·.;i i:;;.e,;!ainit un kert o~an muk aan ae räai t:u·i: a!l ~..:.i<scn suor.! t tliJ is:;a j oskus vaiwcj a epåily ja , k un hin Y~.;cnc ci

kl.;. i te:r.::io

~~l=t o!!r..

kät:.Cöj~

saat taa jocsaiCL olla . ilankau.i!.si tta. va":;;iu:u:.wet yt:J::arrettiir:. ja oltiill val rr.iit lu.o pu-

Y.aio k.:lli:Ji t:;hJY;ittäå.n , että

t a:~as t.~1>et.

s~.Juivat.

"'.l'oi<.r.a r. ne liiat v iljat .Joutc.c.", ~;1-:.cn asi a.'l Taave t ti Ku vaa t1;s:oieh! llc ....-c.d'lå. isti il::aais i .

t~:-~<as

~::;t;:;

el .::i:~ tt> n

::.:.:<;u;:.:iaridä käy;..i i.n t a r kistama s sa ,

.iat:..:os<jdö\:1 ai:...::-ir;a o:. f.:~"ji

ty:i

<lr-:t()!;t::;

tt: i: a j" l i

e.i.äi.rr.iä 1 :.uw::ta<;löa kans;).:llluo!lon toi-

F?1ivi.k ki .ilie;>poner•• .;l)skus talosta saattoi löy-

Er;. oit t:~~::<t <.a

n::l=. ;) JH.:il~n

~ ä vi

pitikö omia-

.jät et. ty ji::. k o.no ja. Joscain yritet tiin karsi-

r:.u.r~/..aa..,

~ :!.~~oltr.::t ~~

pe ite llä vasikk::;.a , sekä porsa ita .d:asvaiT.åa rä:1 .

N:.. i.:::-:.t. tu: i jo s~ us :-.3n~al ia juttu.)a. , ;>anior.pia s elvitettiin jopa laki~uva~~a asti .

My~s

maidonm ittaaj at

~ulk lvat lyp sya i~aan

tal oissa .

Xau.pungissa asuvat ihmiset liikkul.vat. maaseuc!u.lla Clu.k.a.naan kahvia, sokeria ym., joita vai~toivat mielellään maalaistavaraan. Leipäannos tai ruisjauhot eivät a~ r~it~~eet. Onneksi petå.Jä.n kao:--:.a ei tällå kertaa

tarvi~nu~

leipäcm.

l.is~.t.~.

Oiva VahvaseHin tietoJen ruu.kaan saat toi t.alovn lt.:.lla HS, !.ax·kaetuspoli.i.sit, jos ~oku oli vihjaisc~t, et~ä talossa en 9ika

teurastettu. 1'al0:3:iakio. t=~aa~toi olla t::.eto tarka!:>~ajien saapumiseuta,joten .lihat oli piilotettu heic.ien :.lle. ::>iitäpedltin riitti 1ia;.;a w1taa ;;uut~ve:.;.::a olevul.le :Cäilic-.:H<i.l:;elle oärpimeksi.

Salakauppaa harjoitettiin, koska ruuasta oli pt.:.la, eikä sitä omissatu.nnoia~a rikok~ekai r..or.eerattu.

KOR'JUKEE'r

Kun pula kaikista elintarvikkeista oli tur.tuva, niin o~asta takaa kasvatett~in kasvLw.aa:.;sa sokerijuu.rikasta, josta valcistettiin sokerin jatkeeksi

~otikeittosiirappia.

Täta

/.~yt~ttiin

leivonnai!lis.sa ja .c:ar.;ar:.:uissa.

Marjat säilöttiin ata~onli~oksella.

Kahvin korvikkeeksi paah~ettiin kuivattuja veikukan juuria.

l!l!D,

Karvikkeen makua palo1teltu.oa

voi~is:ettiin kasvatta~alla oikuri~~u~ta,joka

~uivattiin,

paatdettiin

rännäli~~ä

ja jauhettiin.

.Jo

~Ionia <.öitä te::.tiin talkoovoimin ja naapuriapuu.'1. luottaen.

Olin. useasti r.aapurin r~is:ciillessa tai ah.oksella ja naapurista saatiin vastaavaati apua oroaan työhön.

Rukiit puitiin silloin käsivoimin varstapelillä.

A~ulla lähdettiin riiheen jo aikaisin. Jokaisella oli omat riihivaatteensa, usei~iten pellavaiset, jotka eivät tarttuneet kiir...ui hikiseen ihoon. Lämpimässä riihessähän hiki valui virtanaan ja nokisia oltiin joka puolelta.

Välillä juotiin. riihi~ahvit tai korvikkeet, että tomu hävisi kurkusta.

Saunaesa käynti riihinokien jälkeen olikin puhdas elämys.

Uutispuu-ojau.hot jauhettii.n käsikivillä karkeahkoiksi jaunoiksi. Uu.tispu:<roa. s;rödessä;m;:e tu.o.s'ill'..:ne suL:.rl.a juhlaa ja kiitollisuutta kaiken h:,rvän antajalle.

Käsikivet Pe.lla.vapel to kasvoi silloin joka talossa. ~äin myös sota-aikaviimeisiin töihia kuului pellavan käsittely lou~utuksineen ja li~tauks~eeA. Ne tehtiin ffiyös riihessä tai savusaunan eteistilassa ns. kodassa.

Talvipunteiksi riittikin töitä, vaikka talossa olisi ollut na~in.Syks;rn

LOTTATÖISSÄ VUOL11GOLLA Kesällä -44 sain siirron Päämajan aseosastolle VuoLin~o~ ko~­ lulle lot tatöini.lr.. Sw:ullmtaisena iltapä ivänä polknpydrällä ajaen ja ihastellen tullessani Vuolingon kauniita maisemia, eaavuin uuteen työ kohteeseeni.

Tutustuin taloon ja siellä oleviin ihmisiin. As eosast on p2ällikkönä oli kenraali Sva:t~trö:n, jon.ica käyt::-ssä oli opet<.aJa Asikaisen SUU!'i sali. Luok;;:ahuoneisiin ol i pal1vi.sta tehty ~o­ mia pikku kamareit&, jokta toim.ivat upseerien toimistoina ja toisissa pikku:;opil:lsa oli vuo<iekir. nukk~ is:.a -..-<.r: ~ <l t~.

Koulun taakse kankaalle o l i rake nnettu 3 parakkia, toimlstoja asuintiloiksi.

Eversti Lentosuon työhuoneQna toimi opettaj~~ pienccpi kamari, JOsta kuljettiin läpi kenraalin huoneeseen.

Kenraalille vietiin päiväkahvi tarJotti~ella om&an huoneeseen.

Eversti Lehtosuosta jäi mieleeni, että hänelle iltapaloiksi tuli vied ä 2

porkk~1aa

sekä pa l a lanttua tai

naurist~.

T~å

tehtävä, juu:resten puhdistaminen, olikin sitten pEi v~..n. vii:r.einen työ. Tästä huolenpidcstani hän muisti "pikku-lcttaa.u ki:-jalahjalla.

Em~~tänä täällä aseosastolla oli topakka Meitä nuorempia cuonituslottie oli 2-3.

Kai~u

Rusanen.

Silloin .oli kantovesi. Veden kantamisessa auttoivat vartiosotilaat, jotka ruokailivat keittolassa.

~o ~l ~

p ie~ e ~f ~

l ~o~ ~ au~c ne

to1 ~ i

ru o~ a il u ti la&a

~ ps e ereil l e

Ja tQi"' ist cna i~ill ~. icnrdal1 il e Ja näueu seurueel leen ~atet­ ;. i iu ist~<l.~öyt ti. , ö -ö. paiil:ka«. To i s et r.errat ott i va t seioo.:nat- ~Y~~.stå ,

l:)yöd e o na Ja.:.laQ.!J.

~i~ n. w pöyC.iu ~ä.

; ä i aina ruuan t äntcita ja niillä r~okitt iin JOl l • oli te hty oma ~ars ina piha- aidan viereen.

Em:na t y~ id:i s i kcv a s t i t• einä s t ä J a vad e l 110an l e hdistä . Sy k syl l ä

I sor.sa

per~ee ntiä

f O r~a s ~~a ,

sai;n;~;e

siitä

;: al ~ o n

ruuan jat"e tt a .

As eo.aao top r...ais vå e lle oli \t_.Okra ttu. asunnot kyl än talois ta. uc~in taicnv5cr. m i e le st~ tyt o t v ilpy ivä t liian myö~åan iltak åv e ly .ilääD .;a ::: ikbako. ;:::i s säicin . J ocs ~in talossa pili;c ä an C'I.C. i :ic,_;; t ytt.OJ~n ove zo ;..c {;"al l e l a itott i i~ t yllJ ä. lir~ pär i. ':y t '-l t Giii".en k:cmpao tuiva t. ja s i ihe r. rUQinaan talonvä ki heräsi. <\ h .L.u. ~ ... ~at: ~ o..i..~. t, '-J ~ ~vJ.:u io.u L..a.l.~ ~ ... .i.oa.i.ica. :J:apaus Lt!Jl ,jatkuessa ~y tdt tie~iv~t v a r o a Gan~oa , mutta aankopa oli JO ka kerta eri pa i ka ssa ~a t aas k~vi sama kol ina . 'la.l:O: j.a e lfu:~ . t ~äl l li %ot irin t a ;na l l a o lii!: in. ra .....:Wll is t a j a ~C Let a~~ azc osa 5~o n mietistä o.livat clle~t rint ~a l in joill akin , ~ ui t~nk ~~ ka1k ~i ka ipas ivat raua aa . ; o uk~o

a6eosast un

upse ere~a

j a t oi.:nistolottia l ähti upseeri-

i<.e r no1le i:~ULt e l c:nr-. o.n raciiv~ta :au.t.a.n er..toJtu~ Julis ti.la ta. ~iyKLnc.a ,

r;; u..lr.anaolle:er.a, ttuiti t a u :r.iter, lo:aik:;i e n lliiester. r aunane.ado t ~ uult. ~aan .

Kot ~~ atxa ll a ka i k ~ i ist ui vat au to ~s a hi l ~aisina, omi in ajat~ ­ siiLsa vaiyune ina . Sota oli k~itcnkin päåt:ynyt .

S.i.t·lu.a

sil~ ~t :O:y]r. elty i vä ~

Vuolingon kylällä elettiin ajan he=moilla noina a ikoina.

Ol i sotilasalueita joi~ln s iviileiltä oli pääsy ki elletty.

Oli ol tava lu pal a ppuja sekä henkilöll ioyystodistukGet o li esitettävä liikuttaessa.

Vartiopist eitä oli ~seP~aaaa paika~sa ~~. Kekxolassa . Näissä pis teissä olevat vartiol!liebet olivat vanhe:npaa i käluok:<aa, joi lla ol i sormi hyvin herkässä lii;aai~ell a .

Päivikki Riepponen muiat.aa kyydin.neensä hevosella vieraita Vuolingon pysä kil:ä lähtevään junaan . ~änellä ei oll~~ henkilo.!.li.syysi.od.l.stusta . ~i«.a o:r.ato{a.o.la 1.u·.;.~t. va.!"<:lom l enet pa<wt;Hta ~ h äne t oh i. Py~;äkL1lä vii:;yesoääu va r tijat vaihtui vat ja n~ä eivtit päästäneet häntä z::enctr.älin . Ke vonenkin :;.-ära~yi ja pillas tu i kunne s vihdoin tutt~ mies Otavasta, Jaska Ku~~vnen, kulki ja todisti Päivi kin henki löllisyyden. Tar peettomaltakin tunt~ ­ via t a rkast uksia siis ten t11n .

Pim<!nuysn:aäräyks iä nouda t e~ t i in ta::koin . A!.luin.rakcr;nust en D:k\.llla t peitettiin pitnent.ivil lä verl:loilla . Val oa ei sa<~nt.:t J.;.lO."l näkyä . l>äin varein.kin sillon ;ou ::.~ly tyss.ire:enien '..llvonta kuului kaupungiota

Koulutyö VuolLogon. ko'..llul la keskeytyi sotilasmajoituksen ajaksi.

Lapset kävivä t ko ulua Sokkalan j~ LivJt kola!.~ \!:~·.!:!.:.:. ::..1::.:. , kävi Vannamäen koulussaki n yöpyen s ukulaisten luona .

Aseosaston sijaitessa Vuolingon koul~lla kulki a.:::-~tcijan. linja-auto kaupung in ja koulun vä liä . Y.yös kyläläiset saivat kulkea tässä kyydissä aaioidessaan kaupunkiin • .Elna :Pasanen sanoi ar:a:eijan auton kuljettar.een i alir.:: ii hautajaisiin saattoj oukkca kyläl t ä .

Siihen aikaan ei ollut vak it uista linja- auto vuoroa VanhaL~lien tie llä.

~~lv~-

~a

-~t~o5cJan

aJan

vuosi~

1g39-1944 ~ikarassa ja va..rasto.:;a.

li.r.r_;:.>:~ Z..a~t.:-wossa

lli~aitsi. ~å~~a~a..a.

:::.>.;iso;.~;,u:.

~.:>~iasiaksi

t.ult:.:a

v~o­

'iuoli.r..;Solla toitr.ivat. liikara,

Z.:ek~ola ~:.eka

Vuoli.ne;on imrtano siviilist.ä armeijan käyttöön taricoi te t t~.<~er. i:.evo~ten kokoamispaikkoina. Täal tä i:l.evoset ~;;it.­

ten Jae t tHn eri

taist.cluyi<:siköi~i.n.

Vuo1nr.a 1~35'-1940 ~;i;.;aras:;a 3ijai"t.si Hevosvaril<ko 1 toimisto. !jh.i:ai::J kol::.een kart<:.l;oou c.li sijoit<ltti.O z;.oin 300 .ilevOI:ita,jotka oli

saat~ ~otasaali~a

':~~]

lä.

~e·1osct

Raatteen tien taist~luista. hoi.ciettiin :.:unt.oon ja lät.et.ettiin aina tarpeen

:n·~:a:...r. rintar~ayksiköir.in. ~a~p:li

Sl <.!.en v;.;or.na 1940 majoi t.6-:

i..~

20.

;a.

c::;a Xika:::-aan

l<er.t täcuol tojo;.;.kkue. joka oli

osa Vt.;,oli..n.t;on .Kartanoon.

K·.;.n ;.;.J.l v :.sota loppui oli p!.eni b.tmgi!..t.dystat.Uco kwu;.es. sitten

v-.<Hie::: 194.:;. a:;·;);.;~:::..c.

al~up;;.olella

saapui

I.an:olaiv~.<.e

r.äihlu ;;ol:t.een k<J.rtancon. Laiv\.:.e ei

k•1.i:::. ka:.n:;i v::..:.~::.C.ca, kc·r jai.4.sl~oct;:pa~ia.

:.:~

Xi:O:<>raar.. a;aJOitti.Oi

10 si,joittu.en ollut

~uiter..kaan lcesäku~ssa

Ku.ormaato

191,1 saapu.i 3i t ':.en Lcnto.::.a::.vu.c 12. komer. tajar.aan O'L ta cs,;,j.::J..tlta oli Vucli~on k;;.rtano:o:;a, Laivu.e viipyi v&ln ku~kaud&c päiviit.

''i;;.u;Jl::;. :r~l;;;,

~onJ!:a

Scu:~av~,a

saapui sitten

Fo~mitua ler.tclaivu~

~er. t.il

sijaitsi Kek"olassa. l>ä:;;;;.

O::ttolaan. :>=iil'•a vuonr.a -41 Ni~ara9Ea ~ijait~i

tuli

l~ati vä.t

?äi:l;:ta~a::l. ~ärjestysosasto

cikcusosas:o ja

Kek~olassa

to • koc;er. taJC...'"ln.c:t.n ker.raal i l;enC.:l.en. v~olingon

koululla

4 , tJmän eaisy:,·skaussa 1944

si~a~t~i

aseosasto.

VuoliD.60il kar-

oli

tykistöos~s­

Oheisen 'Yih.lcose.n ti.edot on. koo t t~ rybmätöi:nä kansalaisopiston piireissä t unne lr.:otikylä.s1 - Talle.I!ll.a tieto.

H~ilö t, jotka ovat kirjallisina t~ottaneet it~e valQiin aineiston , ovat mainitut erikseen hake~s ton kohdallaRyhmä~ öi~ osallistuneet henk~öt: Armas Ikonen Lyyli Hölttä , liilkka Se ppäne.n

UllA Rie ppone.n Tauno Rieppone.n

Riepponen

Sir~ka

AnJ a Vabvaselk!i.

Laa:aanen

Eridd ~lar ja t

Oiva

ta L.lazuan en

Vahvas~lkä

Olavi Rie pponen

Pi r kko Riepponen !U.rja Muinonen Peu t ti. Sepp&.Dc.n 5-.i.ma

Ricppo::~en

rertt~ Hallne.~~ ~ero t~~alaine n ~ikk.o

Ju.kola.

~r ja

Ju.kola

~t~i !'!•.~inoT! '"!!

Hilkka Valjalcka.

Onni Valjakka

Lisäksi

ole~uae

a/la.neet erittäin a.r vokasta perinnetietoa

muun muassa benkil ö il~ä H~o Mui.nonen, .Fanny Kullberg , llil..ia Pilvent1e, Leo

Tuukkanen.

Piirit ovat kokoo~tuneet Vuolingon koulupiirin kodeissa. kiert ä vänä, tai. koululla, talvikauden 1981 - 1982 aikana.

Piiri.c.n opetta jana Liisa Juutilainen

,.;.. ... &!{ !STO U V \1

ko t ikyläai -

T&J:iO il!.R.PPO!-IU

T~.ne

R YH)>!ÄT Öll!.Å

•~o~in&on koulu~iirin

Tall~ t ie~ o

~

a1l.tici-:l,l.::l.ine.n.

TA.~"!iO

RIEl'l'ON Eli

R Y:iYJ.: T Ö !Ä.X

Luot~ustoimisaa

A:n=ti!lh.ar,ioittajio.. s ekä. kylän

6- 11

lcykyj ii.

01..\. VI

ii.!l:l'PON~

3.\1L11:..ÄTÖlll:Ä 3JU:U LAAJW;~

2 -4 5

olevia

Tieolojcll kaaityn r~~ctietoja eri aiheis~ Vuolingon ?ostipys~k i Vuol~~& i::ylä.kauppa ja kio•;ld

12.

14

- 17 l8

19

lorp~osken lcyl~auppa

ONU 'lJ..!.J JdOC•

Uito~

$IiU:U RitPPONEH

Kyl~ el~ää ao ~a

Vuol~~n ~lueella

20 21 - 25

- aikana

vuosina 1939 - 1944

26 - }9

Sotilasa~;ia:~;

40

.~~:an" l.ku.va~

ee:Cil IUJIIil.l_e.rkki

1.

ll..i.Gii.werlc.ld ~

~l.

' Rakaata ty a tli.