Page 1

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI E S I S E LV I T Y S R A P O R T T I


Sisältö Lukijalle..................................................................................................3 Sotahistoriakeskus Mikkeliin – missio, visio ja tarve............5 Sotahistoriakeskusselvityksen tausta......................................6 Sotahistoriakeskuksen palvelukokonaisuus...........................7 Näkökulma ja tapa toimia, arvot............................................7 Vuorovaikutteiset näyttelyt ja verkkopalvelut................8 Oppimisympäristö ja oppimateriaalit................................ 10 Memoriaali – kirjasto – tutkimuskeskus............................ 11 Päämajamuseo ja Jalkaväkimuseo..................................... 12 Toimintaympäristö ja verkostot................................................ 13 Tilatarve ja mahdollisuudet........................................................ 14 Lähtökohtia liiketoimintasuunnitelmalle............................... 16 Asiakkaat..................................................................................... 17 Kilpailijat...................................................................................... 18 Organisoituminen, osaaminen ja henkilöstö................. 18 Ansainnan keinot...................................................................... 20 Sotahistoriakeskus investointina – rahoitusmahdollisuuksia.............................................................. 21 Suomi 100 vuotta Päämajakaupungissa............................... 23

Sotahistoriakeskus Mikkeli –esiselvityshanke Ohjausryhmä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja (pj) Maisa Häkkinen, matkailujohtaja/Miset Oy Matti Karttunen, museotoimenjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Olli Nepponen, kh:n 2. vpj Vesa Tervo, Jalkaväen säätiö, hpj Arto Kopra, Jalkaväen säätiö, vpj Pia Puntanen, projektipäällikkö (sihteeri)

Rahoitus: Tekstit: Taitto: Kuvat: Paino:

Mikkelin kaupunki ja EU / Etelä-Savon maakuntaliitto Pia Puntanen, projektipäällikkö Merle Oy/Totti Salko OiOi Collective Oy Kixit Oy SA-kuva, Mikkelin kaupunginmuseot, Savonlinnan maakuntamuseo Savilahden Kirjapaino Ky, Mikkeli 2014


Lukijalle Vuosi 2014 on ollut sotahistorian kannalta kiintoisa. Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä on kulunut 100 vuotta. Toisen maailmansodan päättymiseen johtaneiden tapahtumien eli Normandian maihinnousun alkamisesta sekä Suomessa jatkosodan päättymisestä on 70 vuotta. 1900-luvun historia on Euroopassa kahden maailmansodan historiaa. Menneisyyden muistamisen lisäksi Krimin ja Ukrainan tilanne on nostanut ihmisten tietoisuutta sodasta ja sen mahdollisuudesta – myös Euroopassa, ei vain jossakin kaukana. Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä historian tarkasteleminen on luontevaa. Sodilla on ollut iso merkitys ja rooli Suomen itsenäistymisessä ja yhteiskunnan kehittymisessä. Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, aloitti taipaleensa sisällissodalla ja lunasti paikkansa itsenäisenä valtiona toisessa maailmansodassa. Sodan päättymisestä on kulunut 70 vuotta, mutta asia kiinnostaa edelleen – sotahistoriaa tutkitaan, elokuvia tehdään, romaaneja julkaistaan, uudet sukupolvet tutkivat sodan vaikutusta omiin ja perheidensä elämään. Kokemus kantaa sukupolvien yli. Moraaliset ja eettiset pohdinnat sodan oikeutuksesta ja sodassa tehdyistä teoista ovat yleisinhimillisiä, ja näitä kysymyksiä pohditaan kaikkialla Euroopassa. Saksassa avattiin Nürnburgin oikeudenkäynteihin johtaneesta historiasta kertova keskus, jossa saksalaiset käsittelevät ja kertovat nuorisolleen Saksan toiseen maailmansotaan ja natsismiin johtaneesta menneisyydestä. Bretagne on täynnä vuoden 1944 maihinnoususta kertovia kohteita, suurimpana Mémorial de Caen. Ensimmäisen maailmansodan syttymisen merkkivuosi on siivittänyt elokuvantekijöitä, ja esimerkiksi belgialaisen In Flanders Fields Museumin kävijämäärä on kasvanut merkkivuoden myötä merkittävästi. Suomessa ei ole modernia sotahistoriakeskusta, joka kertoisi meille ja muille Suomen ja suomalaisten osasta ja roolista ilmiössä nimeltä sota. Viime vuosien sotahistorian tutkimus on keskittynyt taisteluiden kuvaamisen sijasta inhimillisiin kokemuksiin. Niin sanottu uusi sotahistoria on tuonut uusia tutkijoita ja uusia yleisöjä sotahistorian pariin. Visionamme on kansainvälinen, objektiivinen, taustoittava, elämyksellinen ja vuorovaikutteinen keskus, joka osallistuu toiminnallaan aktiivisesti sotaa koskeviin kysymyksiin, tarjoaa merkittävän fyysisen ja virtuaalisen oppimisympäristön ja kasvattaa seudun matkailijavirtoja. Sellainen on päämajakaupunki Mikkelin sotahistoriakeskus. Mikkelissä 26.11.2014

Kimmo Mikander

Pia Puntanen

kaupunginjohtaja projektipäällikkö Mikkelin kaupunki

Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityshanke

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

3


4

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI


Sotahistoriakeskus Mikkeliin – missio, visio ja tarve

MISSIO

VISIO

Kertoa Suomesta ja suomalaisista sodassa, välittää ja ymmärtää siihen liittyvää kulttuuriperintöä uusille sukupolville.

Sotahistoriakeskus on ensisijaisesti toisen maailmansodan, talvija jatkosodan taistelukenttien ja kotirintaman tapahtumien

Toimia kansallisena tieto- ja näyttelykeskuksena, johon kootaan tietoja ja kokemuksia sota-ajalta.

• Kokemus- ja elämyskeskus, oppimisympäristö

• Suomessa ei ole museota/tietokeskusta, jossa kohtaavat Suomen sota- arki- ja poliittinen historia Euroopan ja maailmanlaajuisessa kontekstissa

• sota-ajan ihmisten yksityisten muistojen (valokuvat/arkistot) sähköinen arkisto

Mikkeli ja Etelä-Savo tarvitsevat yleisöä houkuttelevia käyntikohteita

Saada ihmiset ajattelemaan sodan todellisuutta ja ihmisen kykyä selviytyä

• sotahistoriaan ja sota-aikaan liittyvien digitaalisten palve• Toteutuksessa korostetaan yksilujen ylläpitäjä ja tarjoaja löllisiä, inhimillisiä kokemuksia joihin kävijä voi samaistua ja Kehittyvään mediateknologiaan joista hän voi oppia perustuva keskus on moniääninen ja interaktiivinen sota• Toimia matkailullisena vetovoihistoriaa esittelevä matkailu- ja matekijänä Mikkelissä ja Etetietokeskus, joka kiinnostaa myös lä-Savossa ja osaltaan edistää kansainvälisesti. Tieto- ja näytteuuden liiketoiminnan syntylykeskus tukee alueen matkailu- ja mistä alueelle kulttuuripalvelujen kokonaisuutta. Sotahistoriakeskuksessa on näytSotahistoriakeskus on laajan vertelyesineiden lisäksi digitaalisilla koston solmukohta, joka kokoaa ja ratkaisuilla tuotettuja aineistoja. yhdistää sotahistoriaan liittyvää • Sisältötuotannon tavoitteena tietoa, kokemusta, kohteita ja on myös vahvistaa ja kehittää ihmisiä Mikkelissä jo olevaa digitoinnin, • Keskuksella on kansalliset ja rekonstruoinnin ja virtualikansainväliset verkostot, histosoinnin osaamista riaan liittyvää sisältö-osaamista ja se käyttää tukena uutta teknologiaa asioiden esittämisessä

TARVE

Kansallinen tarve

• Matkailun sisältönä ja osana arvoketjua • Mahdollisuus tehdä uudenlainen, innovatiivinen ja vuorovaikutteinen fyysinen ja virtuaalinen käyntikohde Soveltuu Mikkelin valtakunnalliseen profiiliin • Historiallinen asema päämajakaupunkina • Kriisiajan päätöksenteon paikat – autenttisuus • Digitaalinen Mikkeli siirtää valtakunnallista kulttuuriperintöä

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

5


Sotahistoriakeskusselvityksen tausta

Ajatus sotahistoriakeskuksen perustamisesta syntyi vuonna 2004, kun silloinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kiinnitti huomioita toisen maailmansodan Tali-Ihantalan torjuntataisteluiden muistamisen tärkeyteen. Ajatus sai kodin Lappeenrannasta, ja syntyi useita vuosia työn alla ollut Sotahistoriakeskus Kannas. Alun ajatuksesta muotoutui monipuolinen suunnitelma tieto- ja näyttelykeskukseksi. Hankkeen aikana kirkastettiin keskuksen toiminta-ajatus, liiketoimintasuunnitelma, järjestettiin perinnekeruu sekä nimi- ja arkkitehtuurikilpailu. Lappeenrannan kaupungin lisäksi hanketta rahoitti EU. Sotahistoriakeskuksen ylläpitäjäksi perustettiin Tali-Ihantalan Perintö ry, jonka vastuulle näyttelykeskuksen toiminta oli tarkoitus siirtää. Hankkeelle saatiin valtion rahoitusta ja yhdistyksen nimissä järjestettiin varainkeruu. Kannaksen keskeinen ajatus oli kansainvälinen, interaktiivinen ja moniääninen tietokeskus, joka esittelee sotahistoriaa elämyksellisesti, uusinta teknologiaa käyttäen. Kyseessä oli matkailukohde ja tietokeskus, jonka tavoitteena oli esitellä ja koota kokemuksia sota-ajalta, taistelupaikoilta ja kotirintamalta. Sähköisillä ja virtuaalisilla aineistoilla oli merkittävä rooli.

6

Useiden eri vaiheiden jälkeen Lappeenrannan kaupunki päätti vetäytyä hankkeesta maaliskuussa 2013. Esille nousi ajatus sotahistoriakeskuksen perustamisesta Mikkeliin. Mahdollisuus luoda Mikkeliin sotahistoriaa hyödyntävä tieto- ja elämyskeskus todettiin päämajakaupungissa kiinnostavaksi ja tutkimisen arvoiseksi. Paikkakunnalla on useita kohteita, jotka liittyvät suoraan keskuksen aihepiiriin. Osana kaupunginmuseota toimiva Päämajamuseo (sis. Viestikeskus Lokki ja Mannerheimin salonkivaunu) ja Jalkaväen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo ovat toiminnassaan vaiheessa, jossa kiinnostavuuden ja kävijämäärien lisäämiseksi tarvittaisiin lisäsysäystä. Myös tilakysymykset avautuivat loppuvuonna 2013 uudella tavalla. Päämajamuseon kanssa samassa rakennuksessa toiminut Päämajakoulu oli päätetty siirtää muihin tiloihin. Sodan aikaisen päämajan keskeisen toimitilan laajentaminen sotahistoriakeskukseksi on tullut mahdolliseksi. Sotahistoriakeskusajatuksen kirkastamiseksi muodostettiin Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityshanke, jonka raportin lopputuloksia esitellään tässä.

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI


Sotahistoriakeskuksen palvelukokonaisuus

Näkökulma ja tapa toimia, arvot Sotahistoriakeskuksen näkökulma esitettäviin asioihin on laaja-alainen, kontekstoiva ja objektiivinen. Se pyrkii selittämään ja ymmärtämään, on vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa ja tarjoaa elämyksellisen, asiakaslähtöisen kokemuksen, jossa kävijä kokee oppivansa ja oivaltavansa jotakin uutta. Keskus hyödyntää uutta teknologiaa, toimii verkossa ja uudistuu jatkuvasti. Keskus tarjoaa moniaistisen, kokonaisvaltaisen, henkilökohtaistavan kokemuksen sodan moninaisuudesta. Sillä on inhimillisen kokemuksen näkökulma ja se esittelee yksilöt sodan kourissa, rintamalla ja kotirintamalla, miehet, naiset, lapset, päättäjät ja rivimiehet.

Keskuksen sisällöt muodostuvat tuoreimmasta tutkimustiedosta. Asiantuntijoista koottu neuvottelukunta linjaa tieteellisen painopisteen; uuden sotahistorian tutkimuksen myötä myös sodan ”ruman” puolen historia ja yksilön kokemukset saavat sijansa. Keskus haastaa eheyden ja yksimielisyyden näkökulman ja tarjoaa moninaisuutta. Ajallinen etäisyys muuttaa näkökulmia ja kysymyksenasettelua ja antaa mahdollisuuksia uusiin tulkintoihin. Keskus haastaa myös kävijät osallistumaan ja kehittämään sisältöjä. Näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja palveluissa on mahdollisuus lisätä omia aineistoja.

Tukipalvelut:

Tietokeskus

Kirjasto/ tutkimuskeskus Oppimisympäristö Memoriaali

Päämajamuseo

Kahvila Vuorovaikutteinen näyttely Kuva, ääni, esine elämys

Myymälä Auditorioteatteri Tilaisuudet ja tapahtumat

Jalkaväkimuseo

Verkkopalvelut

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

7


Vuorovaikutteiset näyttelyt ja verkkopalvelut Sotahistoriakeskuksen ytimen muodostavat vuorovaikutteiset näyttelyt, niiden sisältö ja esitystapa. Aihepiirit nousevat keskeisestä kysymyksenasettelusta ja esittämistapa on henkilökohtaistava ja kokonaisvaltainen. Teknologian, digitaalisten aineistojen ja niihin liittyvän hintatason laskun myötä tietoa, tunteita ja elämyksiä voidaan käsitellä aiempaa monipuolisemmin. Kulttuurihistoriallisissa näyttelyissä perinteisten esineiden ja valokuvien rinnalle tulevat audiovisuaaliset aineistot, äänen ja tilankäyttö kokonaisvaltaista kokemusta tukien. Tärkeintä on kuitenkin tarina: Henkilökohtainen tarina on elämyksen luomisen keskeisin asia, jonka kautta ihminen uppoutuu osaksi näyttelyä. Syntyy syvä elämys, josta jää voimakas muistijälki. Se johtaa uuden oppimiseen ja tätä kautta muutokseen ihmisessä. Digitaalisista näyttelyelementit, fyysisen näyttelytilan ja verkon yhdistäminen yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi, henkilökohtaisen identifioinnin ja pelillisyyden yhdistäminen sekä olemassa olevien tuotantojen ja verkkopalveluiden tietosisältöjen käyttö näyttelykokonaisuudessa luo puitteet sota-

historiakeskuksen sisältöjen esittämiselle. Vuorovaikutteisuutta näyttelyissä voidaan rakentaa mm. seuraavilla elementeillä: kosketuspinta, eleet, asennot, ruumiinliikkeet, kasvojen tunnistus, paikkatieto tilassa, henkilökohtaiset mobiililaitteet, ääni ja kehon mittaaminen. Keskuksessa voi olla kosketusnäyttöjä ja kosketusnäyttöseiniä, datavisualisointeja, simuloitu näyttelytila, karttapohjaisia sovelluksia, installaatioita ja hologrammeja, 3D-mallinnoksia ja esimerkiksi mikrosirurannekkeen avulla pelillistetty näyttelykierros. Monet näyttelyelementeistä toimivat myös verkossa markkinoiden ja mainosten sotahistoriakeskusta. Esimerkkinä sotahistoriakeskuksen laajentumisesta varsinaisen tilan ulkopuolelle ja verkostoihin on esimerkiksi älypuhelimille suunniteltu opaskierros, vaikkapa Mikkelin seudulla päämajan sijoituskohteet tai kansainvälisesti sotaan ja rauhaan liittyvien näyttelykeskusten, muistomerkkien ja taistelupaikkojen yhteispalvelu, jossa pelimäisen palvelun muodostavat eri puolella Suomea tai Eurooppaa sijaitsevat kohteet.

MUUTOS OPPIMINEN & MUISTAMINEN

VU TU S

MONIAISTISUUS

KU

TA R

IN

AI OV

A

OR

ELÄMYS

KIINNOSTUMINEN

YKSILÖLLISYYS

8

OSALLISTUMINEN

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

AITOUS

OBJEKTIIVISUUS


1

2

Esimerkki 1. Jos se olisin ollut minä Luodaan oikeita henkilötarinoita sodan ajalta riittävä määrä, kävijä voi valita oman hahmonsa. Henkilöhahmo seuraa näyttelyvierasta läpi näyttelyn. Näyttelyn edetessä henkilön tarina syventyy ja lopussa kerrotaan mikä oli hänen kohtalonsa. Näyttelyvieras tutustuu hahmoon näyttelyn edetessä ja kokee syvän samaistumisen tunteen, kun hän voi kokea samanlaisessa elämäntilanteessa olleen oikean, sodan kokeneen ihmisen kohtalon. Esimerkki 2. Taistelukenttäkokemus Luodaan taistelukenttää simuloiva tila, jossa näyttelyvieras joutuu keskelle taistelua. Taistelut vyöryvät näyttelyvieraan päälle huoneessa, jossa kaikki seinäpinnat ja katto on projisoitu. Esimerkki 3. Kosketuspinnat Suuret visuaaliset pinnat houkuttelevat käyttäjiä ja mahdollistavat aistielämyksen, joka johtaa uudenlaiseen kokemukseen. Näyttelyvieras oppii uutta ja syntyy voimakas muistijälki.

3

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

9


Oppimisympäristö ja oppimateriaalit Sotahistoriakeskuksen tärkeä kohderyhmä ovat oppilaat, opiskelijat ja opettajat. Keskus toimii fyysisenä ja virtuaalisena oppimisympäristönä. Keskus tuottaa toimintaansa ja näyttelyihinsä liittyviä opetussuunnitelmien mukaisia oppimateriaaleja ja muuta materiaalia opettajien ja oppilaiden käyttöön. Keskuksen

henkilökuntaan kuuluu pedagogi, jonka tehtävänä on varmistaa, että kaikki keskuksen esittämä aineisto ottaa huomioon käyttäjäkunnan ja sen eri ryhmät. Aineistoja voidaan tehdä eri oppiaineisiin, kuten esimerkiksi äidinkieleen ja kirjallisuuteen, historiaan, yhteiskuntaoppiin, elämänkatsomustietoon jne.

Kuva: In Flanders Fields Museum

Suomen opettajat tuntevat keskuksen erinomaisena ja hyviä materiaaleja tuottavana, toisen maailmansodan ja siihen liittyvien kysymysten asiantuntijana ja oppimisympäristönä. Keskus on haluttu käyntikohde ja sen materiaaleja käytetään laajalti koko maassa.

Esiselvityksen aikana tehtiin opintomatka eurooppalaisiin sotahistoriakohteisiin, In Flanders Fields Museumiin (Belgia) ja Mémorial de Caeniin (Ranska).

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet OPS 2016 Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalarajat ylittävää osaamista. Uudistuvissa opetussuunnitelmien perusteissa laaja-alainen osaaminen ja opetuksen eheyttäminen ovat keskeisiä periaatteita. Niillä pyritään rajattujen oppiainerajojen muuttamiseen ja luomaan pohjaa yleissivistykselle. Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen ovat keskeisiä. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja. Niiden tehtävänä on vahvistaa kasvua ihmisenä ja vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä ja luoda perustaa yleissivistykselle. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri.

10

Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Esimerkki uuden OPS2016 sisältöalueista, joissa voidaan hyödyntää sotahistoriakeskusta, ovat mm. yläkoulun historian sisällöt: S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan S4 Suurten sotien aika S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen. Oppilasta innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitoaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla. OPS 2016 lisää yhteiskuntaopin tuntimäärää: S2 Demokraattinen yhteiskunta: Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintatapoihin. Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin. Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja vallankäyttö. LÄHDE: Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: opetussuunnitelma 7 – 9 luokilla. Luonnos 19.9.2014. Hyväksytään joulukuussa 2014. http://www.oph.fi/download/160362_opsluonnos_perusopetus_vuosiluokat_7_9_19092014.pdf

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI


Memoriaali – kirjasto – tutkimuskeskus Sotahistoriakeskuksessa yleisöllä on mahdollisuus tallentaa sähköiseen arkistoon sota-aikaa koskevia valokuvia ja arkistoaineistoja. Memoriaaliksi kutsuttu palvelu toimii sekä verkossa että keskuksessa sijaitsevassa kirjasto-tutkimuskeskuksessa. Kirjasto kerää laajasti sotaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta, historiikkejä, elämäkertoja, joukko-osastohistorioita ja muuta materiaalia. Sotahistoriakeskuksen sähköiset palvelut joko omana tuotantona tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa täydentävät kokonaisuutta.

Esimerkki kumppanuudesta Kannaskeskuksen eräs palvelu oli nimetty Isoisän sotatieksi, jonka tausta on 1990-luvulla Sota-arkiston samannimisessä palvelussa; tuolloin oli mahdollista tilata kopiot halutun henkilön sotatiestä ja niistä dokumenteista, joita hänestä oli jäänyt. Vuoteen 2014 mennessä verkossa on julkaistu useita sotahistoriaan liittyviä tietokantoja julkisesti ja vapaasti käytettäviksi. Näitä ovat mm. SA-valokuvat2), Suomen sotasurmat 1914 –19223), Suomen sodissa menehtyneet 1939–19454), Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939 –19555) sekä Kansa taisteli – miehet kertovat -lehdet6). Lisäksi Ylen Elävässä arkistossa on julkaistu runsaasti sota-aikaan liittyvää kuva-, radio-, filmi- ja äänimateriaalia. Maanmittauslaitos on avannut paikkatietodatansa. Aalto-yliopisto/ mediatekniikan laitos on aloittanut kesällä 2014 Itsenäisen Suomen sotahistoria linkitettynä datana - Sotasampo-hankkeen7), jossa on tarkoitus luoda tietotekninen perusta sotahistoriallisen tiedon julkaisemiseksi semanttisessa webissä edellä mainituilla aineistoilla ja demonstroida hyötyjä pilottisovelluksessa. Kansallisarkisto8) jatkaa aineistojensa saavutettavuuden lisäämistä. Arkistojen Portti –palveluun9) on linkitetty useiden eri arkistojen avoimia tietokantoja, myös sotahistoriaan liittyviä. Kansallisarkistolla on eri kumppanuuksien kanssa tekeillä sarja hankkeita, jotka liittyvät sotahistoriakeskuksen aihepiiriin. Kansallisarkisto on mukana Sotasampo-hankkeessa. Lisäksi suunnitteilla on kansallinen tietokanta, joka yhdistää nykyiset tutkimustietokannat (yllä mainitut kaatuneisiin liittyvät tietokannat) ja tuottaa käyttöliittymän tietojen selailuun. Lisäksi tekeillä on Sinun sotahistoriasi -palvelukokonaisuus, jossa yleisöllä on mahdollisuus myös täydentää tai korjata sodassa menehtyneiden henkilöiden tietoja. Kansallinen tietokanta voisi olla perusta, jolle palvelut rakennetaan. Sotahistoriakeskus voisi vastata palveluista ja Kansallisarkisto sen perustana olevasta tietokannasta. http://sa-kuva.fi/ http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main 4) http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ 5) http://kronos.narc.fi/ 6) http://kansataisteli.sshs.fi/ 7) http://www.seco.tkk.fi/projects/sotasampo/ 8) Sota-arkisto on nykyisin osa Kansallisarkistoa. 9) http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Etusivu tai www.arkisto.fi/portti 2) 3)

Mikkelissä on Helsingin jälkeen maan toiseksi tärkein arkistoalan keskittymä. Mikkelin maakunta-arkisto, Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA ja vuodesta 2018 lähtien Kansallisarkiston uusi keskusarkisto toimivat Mikkelissä. Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointikeskus digitoi kansallista kulttuuriperintöä ja täydentää arkistokokonaisuutta. Sähköinen asiointi ja arkistointi ovat sekä Mikkelin kaupungin että Mikkelin ammattikorkeakoulun kärkiteemoja ja painoaloja.

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

11


Päämajamuseo ja Jalkaväkimuseo

Päämajamuseo on osa Mikkelin kaupungin museotoimea. Vuonna 1974 avattu ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheimin työhuone on laajentunut 40 toimintavuoden aikana käsittämään noin 400 m2 näyttelytilat autenttisilla paikoilla, Viestikeskus Lokin Naisvuoren luolastossa ja Mikkelin rautatieasemalla sijaitsevan Mannerheimin salonkivaunun. Päämajatalossa sijaitsevat näyttelytilat entisöitiin vuonna 2001 sodanajan asuun. Päämajamuseon kokoelmiin kuuluu merkittävä muistitieto- ja haastatteluaineisto sekä valokuvakokoelma päämajassa toimineilta henkilöiltä.

Sotahistoriakeskuksen organisoitumismallin yhteydessä tulee ratkaista siirtyvätkö Päämajamuseo ja/tai Jalkaväkimuseo juridiseksi osaksi keskusta vai toimivatko ne yhteistyökumppaneina ja asiakkaiden näkökulmasta yhtenä yksikkönä.

12

Mikkelissä sijaitsee Jalkaväen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo, joka esittelee ja tallentaa puolustusvoimien pääaselajin esineellistä ja henkistä perintöä. Jalkaväkimuseo toimii Vanhalla kasarmialueella, joka on rakennettu Suomen ns. Vanhan väen (1881–1901)kasarmeiksi. Alue on suojeltu asemakaavalla ja on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Rakennukset omistaa Senaattikiinteistöt ja sillä on puolustusvoimien kanssa vuoden 2018 loppuun saakka voimassa oleva vuokrasopimus. Viime vuosina puolustusvoimat ja sen alainen sotamuseo ovat tiivistäneet ja koonneet yhteen eri yksikköinä toimineita museoita. Työ jatkuu, ja Senaattikiinteistöjen kanssa 2018 päättyvä vuokrasopimus tullee aiheuttamaan muutoksia sotahistoriallisten museoiden toimintakentässä. Jalkaväen säätiön mielestä sotahistoriakeskus on kiinnostava ja kannatettava hanke ja säätiö tukee sen toteuttamista. Säätiön näkökulmasta Jalkaväkimuseon toiminta, kokoelmat, tilat ja henkilökunta voisivat olla osa sotahistoriakeskusta. Ratkaistavaksi tulisivat juridiset ja taloudelliset kysymykset, jotka liittyvät kokoelmien omistusoikeuteen, erilaisiin sopimuksiin (mm. puolustusvoimien tuki/jalkaväkimuseon ja sotamuseon yhteistyö jne), maksettaviin valtionosuuksiin ja niiden siirtomahdollisuuksiin, mikäli Jalkaväkimuseo olisi osa sotahistoriakeskusta.

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI


Toimintaympäristö ja verkostot Sotahistoriakeskus on aktiivinen toimija useissa eri verkostoissa ja toimintaympäristöissä. Paikallisesti se on osa seudun matkailuelinkeinoa ja verkottunut vahvasti paikallisten matkailuyritysten, kehittämisorganisaatioiden ja asiaa harrastavien yhdistysten kanssa. Se on osa matkailun arvoketjua.

Valtakunnallisesti sotahistoriakeskuksen verkostot muodostuvat tieteellisistä asiantuntijoista, sotahistoriallisista museoista ja käyntikohteista, tiede- ja tietokeskuksista, oppilaitoksista sekä aihepiirin harrastajaryhmistä. Kansainvälisesti sotahistoriakeskus verkottuu eurooppalaisten sotahistoriakeskusten ja museoiden kanssa.

• kansainväliset asiantuntijat (esim. Venäjä, Saksa, Viro, Ruotsi, Englanti) • eurooppalaiset sotahistoriakohteet (esim. Memorium Nuremberg Trials, In Flanders Fields Museum, Mémorial de Caen) • taistelupaikat (Venäjä/Karjala, myös Euroopassa)

• asiantuntijat/ yliopistot/tutkijat/tieto • muut sotahistorialliset kohteet/museot/ matkailukohteet ym • muut kotimaiset tietokeskukset • oppilaitokset • harrastajaryhmät

Kansainväliset verkostot

Kansalliset verkostot

Paikalliset verkostot

• matkailuyritykset/ Miset Oy/matkailu • Päämajamuseo, Lokki, salonkivaunu ym. museotoimen kohteet • Jalkaväkimuseo • päämajan sijoituskohteet, mm. Mikkelin Klubi • paikalliset muut sotahistoriakohteet • seurakunnat/sankarihautausmaat • muut kohteet

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

13


Tilatarve ja mahdollisuudet Mikkelin vahvuus sotahistoriakeskuksen sijoittamispaikkakuntana on kaupungin päämajahistoria, onhan kaupungissa sijainnut itsenäisen Suomen kaikkien sotien aikana puolustusvoimien päämaja. Se erottaa Mikkelin kaikista muista Suomen kaupungeista. Sotaajan päätöksenteon autenttiset paikat ovat osa kulttuuriperintöämme. Alla on kuvattu sotahistoriakeskuksen tarvitsemat tilat, jotka on johdettu sen toiminnasta ja mää-

ritellystä volyymistä. Asiakaspalvelutilat ja niiden toiminnot – lipunmyynti, kauppa ja kahvila/ravintola – ovat olennainen osa keskuksen palvelutarjontaa. Asiakasvolyymi on määritelty siten, että vastaanottotiloihin ja ravintolaan mahtuu kaksi bussillista asiakkaita kerralla. Elokuvateatteri-auditorioon mahtuu kerralla 60 henkilöä. Kirjasto/tutkimuskeskuksessa on paikat yhdelle koululuokalle eli 30 henkilölle.

Sisäänkäynti, eteisaula, lipunmyynti

Asiakaspalvelutilat

Naulakko, WC

Kauppa 75 m2

Kirjasto/ tutkimuskeskus/ sisällöllinen asiakaspalvelutila 200 m2

Kahvila/ ravintola 100 asiakaspaikkaa

Kaupan ja kahvilan tukitilat, varasto ym.

Näyttelytilat 400 m2

Näyttelytilat

Audiotorio-teatteritila 60 paikkaa

Vaihtuvat näyttelyt 200 m2

Näyttelyjen tukitilat/verstas

Henkilökunnan tilat

Toimistotilat, avokonttori, 5 vakituista + harjoittelijatilat

Sosiaalitilat

14

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

Neuvottelutila


Tilojen sijoittelussa on otettava huomioon asiakkaiden reititys näyttelytilojen läpi vain yhteen suuntaan ja poistuminen kaupan kautta. Mikäli tilat ovat kahdessa kerroksessa, on hissi ehdoton edellytys sekä yleisön kannalta että näyttelyjen rakentamisen helpottamiseksi. Henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat on mitoitettu viidelle pysyvälle ja muutamalle vaihtuvalle, esim. harjoittelijalle.

Esiselvityksessä tarkasteltiin uudisrakennuksen mahdollisuutta, jolloin kyseeseen tulisi noin 2000 m2 rakennus. Mikkelin kaupungin tilakeskuksen muuhun kustannuslaskentaan perustuva hinta-arvio on noin 5 MEUR. Uudisrakennuksen sijoituspaikkaan esiselvityksessä ei oteta kantaa, mutta mikäli Mikkelin satamaan sijoittuva ns. Sillanpääasema -rakennus toteutuu, tulisi synergiaetuja harkita.

Vaihtoehtona Päämajatalo Päämajatalo, aiempi Päämajakoulu, on Mikkelin kaupungin kansakoulu, johon päämaja sijoittui vuonna 1939. Se jäi pois koulukäytöstä 2013. Talossa on sijainnut Päämajamuseo vuodesta 1974, ensin ylipäällikön työhuoneena ja vuodesta 2001 lähtien nykyisessä laajuudessaan (409 m2). Päämajatalo on luonteva paikka sotahistoriakeskukselle. Se on Suomen historian kannalta merkittävä sota-ajan päätöksenteon autenttinen paikka,

jota millään muulla kaupungilla ei ole tarjota. Koulu ympäristöineen on säilynyt sodanajan asussa. Talo itsessään historiallisena ja koulukäyttöön tehtynä rakennuksena aiheuttaa omat ratkaistavat haasteensa, mutta niiden kääntäminen keskusta tukevaksi voimavaraksi voidaan tehdä hyvällä ja kokonaisvaltaisella suunnittelulla. Päämajamuseo ja Viestikeskus Lokki ovat keskeinen osa sotahistoriakeskuksen ympäristöä.

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

15


Lähtökohtia liiketoimintasuunnitelmalle Strategiset linjaukset

Edellä esitetyssä kuvattiin sotahistoriakeskuksen suunniteltua toimintaa. Seuraavassa luodaan katsaus liiketoimintasuunnitelman perusteisiin. Sotahistoriakeskuksen perustamiskustannuksiksi on arvioitu 2,6 MEUR, josta Päämajatalon tilamuutoksiin 1,4 ja sisältötuotannon kustannuksiksi 1,2 MEUR.

Vuorovaikutteisuus ja elämyksellisyys • Keskuksen ytimenä on voimakkaan elämyksellinen, henkilökohtaiselle tasolle viety kokemus sodan eri puolista • Keskus haastaa vierailijat osallistumaan ja kehittämään sisältöjä

Sotahistoriakeskuksen aluetaloudelliset vaikutukset Kävijöitä 25 000

30 000

50 000

Min. €

32,8

807 500

969 000

1 615 000

Max. €

49,4

1 235 000

1 482 000

2 470 000

Digitaalisuuden hyödyntäminen • Keskuksen palvelut toteutetaan ensisijaisesti tietoteknisin ratkaisuin Objektiivisuus ja neutraalisuus • Esitettävät asiat ja tarinat perustuvat faktoihin ja mukana olleiden ihmisten muistitietoon • Keskus esittää asiat neutraalisti, sodan eri osapuolia kunnioittavasti

Huom. laskelmassa huomioitu oman paikkakunnan ulkopuoliset kävijät. Lähde: Piekkola-Suojanen-Vainio, Museoiden taloudellinen vaikuttavuus. Vaasan yliopisto/Levon-instituutti, 2013.

Jotta keskus voi täyttää sille asetetut odotukset, on se toteutettava riittävän kunnianhimoisesti ja isosti. Sisältö, esittämistavat, markkinointi ja myynti ovat ehdoton edellytys kestävälle toiminnalle. Pelkkä perusinvestointi ilman riittävää toiminnan resursointia ei saata toimintaa pysyvälle tielle; liian usein on nähty liian pienin voimavaroin tehty hanke, joka alkaa hiipua ennen kuin on kunnolla päässyt käyntiinkään.

Aktiivinen tiedotus, markkinointi ja myynti • Keskus markkinoi ja tiedottaa aktiivisesti palveluistaan • Keskus hankkii tulorahoitusta omalla aktiivisella toiminnallaan

SWOT-analyysi VAHVUUDET • Matkailullinen vetovoimatekijä • Hyödyntää Mikkelin päämajakaupungin historiaa ja imagoa • Toteutus autenttisilla päätöksen teon paikoilla • Uusi ja erilainen, museoista poikkeava konsepti • Laaja kotimainen ja kansainvälinen asiakaspotentiaali

HEIKKOUDET • • • •

Taloudellinen pohja varmistamatta Vaatii suurehkon alkuinvestoinnin Sijainti alueella, jossa luontainen asiakaspohja pienehkö Rajalliset mahdollisuudet kehittää toiminnan tuottoja

MAHDOLLISUUDET • Valtakunnallinen vetovoimatekijä ◊ toteutusmallin huomioarvo • Yhteistyö alueen matkailukohteiden kanssa • Yhteistyö MAMK:n, arkistojen ja Kansalliskirjaston kanssa • Mahdollisuudet sisällön kehittämisessä (Suomen eri sodat, kansainväliset teemat..) • Kansainvälinen yhteistyö (mm. Venäjä, Viro, ja Saksa, Ruotsi) • Muu kansainvälinen yhteistyö (esim. Flanders, Normandia) • Päämaja- ja Jalkaväkimuseon olemassa olevan asiakaspohjan ja osaamisen hyödyntäminen

16

UHKATEKIJÄT • Iso kävijäpotentiaali ei toteudu puutteellisen sisällöntuotannon tai riittämättömän markkinoinnin vuoksi • Panostetaan liikaa infraan (tilat) sisällön sijaan • Ei saada osaavaa henkilöstöä • Sisällön uudistamiseen ei riitä resursseja • Ei nähdä keskuksen potentiaalia osana kaupungin kehittämistä ja vetovoiman parantamista • Riittämätön resursointi • Vastaavalla sisällöllä oleva keskus perustetaan toisaalle

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI


Asiakkaat Suhtautuminen sota-aikaan on muuttumassa, mikä johtuu ajallisen etäisyyden lisääntymisestä. Veteraanien määrä on jo vähäinen ja pienenee kovaa vauhtia. Suhtautuminen ja näkökulmat sotaan ja sodanaikaan muuttuvat, kun ihmisten henkilökohtaiset siteet ajan kokeisiin ihmisiin katkeavat. Suuntaus näkyy muun muassa uudessa sotahistoriaa käsittelevässä tutkimuksessa, sen esiin nostamissa kysymyksissä ja käsittelytavoissa. Vaikka suora kokemus sota-aikaan on päättymässä, ei se merkitse yleisön kiinnostuksen vähenemistä, pikemmin ehkä päinvastoin. Esiselvityksen aikana käydyissä eurooppalaisissa kohteissa kävijämäärät olivat lisääntymässä; In Flanders Fields Museumin kävijämäärät ovat kasvaneet 1900-luvun päättymisen analysoinnin ja nyt ensimmäisen maailmansodan satavuotismerkkivuo-

sien myötä merkittävästi. Myös Normandiassa 70 vuotta maihinnousun jälkeen Mémorialin tulevaisuus nähtiin valoisana ja lupaavana. Uusilla kysymyksenasetteluilla ja esittämistavoilla on mahdollisuus saada uusia yleisöjä. Myös perinteiset sotahistorian harrastajat ja erilaiset ryhmät ovat merkittävä asiakaspotentiaali; osallistamalla ja vuorovaikutteisuudella keskus kutsuu yhä uudelleen samoja ryhmiä asiakkaikseen. Sotahistoriakeskuksen kaltainen kohde sopii myös matkailun trendeihin; yksilöllistyvään, elämyksiä ja tunteita hakevaan ”elämän ymmärtämisen” markkinoihin. Matkailija haluaa oppia uutta; ja mielellään viihteellisellä tavalla (edu- tai infotainment). Kielet, perinteet, kulttuurit, uskonnot ovat ”kestohittejä” ja ICT:n merkitys välineenä kasvaa koko ajan.

Asiakasryhmät Kohderyhmä

Kohderyhmän tarkennus

Keskeisin kanava

Huomioitavaa

Kotimaiset harrastajat

• Sotahistorian harrastajat • Suku- ja paikallishistorian tutkijat • Killat ja perinnejärjestöt

www, some, alan julkaisut, tapahtumat ja seminaarit

Kohderyhmä rajallinen ja helppo tavoittaa Kohderyhmälle räätälöidyt tapahtumat

Perhematkailijat

• Perheet, jotka harrastavat historiaa • Osana muuta matkaa alueelle

www, some Alueen esitteet

Koulut ja oppilaitokset

• Perus- ja toisen asteen opettajat ja koulut • Oppilaitokset ja korkeakoulut

www, some, sähköpostimarkkinointi, oppimateriaalit, tapahtumat

Sisältöjen tuottaminen yhdessä Valmiit ops-pohjaiset paketit

Satunnaiskävijät

• Kotimaan matkailijat • Aihepiiristä ja toteutusmallista kiinnostuneet

www, some, alueet esitteet, muiden alueen kohteiden suositukset Osana alueen markkinointia

www keskeinen markkinoinnin väline

Järjestöt ja yhteisöt

• Erilaiset matkoja tekevät järjestöt • Yritykset ja muut yhteisöt

www, some, alueen esitteet Kohdennettu suoramarkkinointi

Paketoitava osaksi Mikkelin muuta matkailutarjontaa

Kansainväliset harrastajat

• Rajattu kohderyhmä, joka verraten helppo www, some, alan tavoittaa julkaisut, tapahtumat, • Yhteistyö perinnekillat, seminaarit järjestöt ym. • Kv sotahistoriakeskusten verkosto

Kasvava kohderyhmä, markkinoitava osana kokonaispakettia (matka, majoitus ym.), alan seminaarit ja tapahtumat

Eri kansallisuuksia edustavat matkailijat, joilla eri näkökulma sotaan

• • • • •

Panostettava sisältöön ja kohdennettuun markkinointiin. Sisällön on oltava kunnioittava: näkökulman huomioitava myös venäläinen kohderyhmä ja saksalaiset

Venäläiset Muut liittoutuneet Saksalaiset Ruotsalaiset ja virolaiset Muut

www, some, alan julkaisut, tapahtumat, seminaarit

Osana koko alueen markkinointia

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

17


Kilpailijat Aikakilpailijat

Rahakilpailijat

• Sotahistoriakeskuksen kanssa samojen asiakkaiden ajasta kilpailevat useat erityyppiset toimijat ja kohteet. Erityisesti perheiden, opiskelijoiden, eläkeläisten ja matkailijoiden ajankäytöstä kilpailevat lähes kaikki palveluntarjoajat ja kohteet. • Keskeinen kilpailukeino on keskuksen kiinnostava ja uusiutuva sisältö, joka tuo asiakkaita keskukseen yhä uudelleen. Keskuksen markkinointi pitää suunnitella erottuvaksi ja kohdentaa tarkasti. Keskus tulee profiloida elämykselliseksi ja aidon vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi. Erilaiset sotahistorialliset museot ja kohteet valtakunnallisestikin ovat ensisijaisesti yhteistyökumppaneita, eivät kilpailijoita. • On tärkeää huomata, että merkittävä osa asiakkaiden ajasta kilpailevista kohteista on myös potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Niiden kanssa voidaan synnyttää yhteisiä palvelukokonaisuuksia ja toteuttaa yhteismarkkinointia.

• Asiakkaiden kannalta keskuksen palvelut ovat suhteellisen halpoja, suunnilleen elokuvalipun hintaisia. Vierailu keskuksessa ei todennäköisesti ole kustannuskysymys. • Keskus kuitenkin kilpailee myös niukkenevasta julkisesta rahoituksesta, joka on toiminnan käynnistämisen perusedellytys. • Yksityisen rahoituksen saaminen keskukselle on haastavaa mutta mahdollista.

Organisoituminen, osaaminen ja henkilöstö Sotahistoriakeskuksen omistus- ja hallinnollisen mallin sekä organisoitumisen tavoitteena tulee olla mahdollisuus erilaisiin joustaviin ratkaisuihin ja rahoitusmalleihin. Henkilöstön onnistunut rekrytointi on sotahistoriakeskuksen menestyksen ehdoton edellytys.

Jatkuvan kehittymisen malli, säännöllinen uusiutuminen ja aktiivisuus yleisön kiinnostuksen ylläpitämiseksi ovat äärimmäisen tärkeitä. Tällöin sisältöön ja toimintaan liittyvät toimenpiteet ja osaaminen ovat keskeinen resurssi.

Sotahistoriakeskuksen alustava organisaatiomalli Osakkaat / jäsenet

Yhtiö-/vuosikokous

Mikkelin kaupunki

Hallitus

Asiantuntijaneuvottelukunta

Johtaja

Markkinointi- ja myyntivastaava

Pedagogi

Avoinnapito, kauppa

18

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

Sisältösuunnittelija

Tekniikasta vastaava


Johtaja – joka on visioija, organisaattori, kantaa kokonaisvastuu toiminnasta ja rahoituksesta, on keskuksen sydän, visionäärinen, linjaa toimintaa, verkostoituu sekä hoitaa tiede ja yhteiskuntasuhteet Sisältöasiantuntija – on historian osaaja, vastaa keskuksen tieteellisestä sisällöstä, on perillä viimeisimmästä tutkimuksesta, omaa toimivat ja hyvät suhteet tiedekenttään ja museolaitokseen sekä alan harrastajaryhmiin, vastaa memoriaalista, tietopalvelusta ja kirjastosta, toimii yhteistyössä pedagogin kanssa Pedagogi – on oppimisympäristö ja -sisältö asiantuntija sekä lapsille että aikuisille, on keskeinen osaaja ja toimija keskuksen tavassa esittää sisältöjä. Vastaa opetusyhteistyöstä ja opetuksen näkökulmasta näyttelytoiminnassa, mutta myös aikuisyleisölle suunnattavasta viestistä. Vastaa keskuksen opastuksista. Myynti- ja markkinointivastaava - vastaa keskuksen viestinnästä, markkinoinnista ja myynnistä. Huolehtii näkyvyydestä mediassa ja somessa, keksii ja teettää keskukselle omia myyntituotteita, toteuttaa matkailuyhteistyötä. Myyntitykin tehtävä on tärkeä liiketoiminnan ja tulonmuodostuksen kannalta. Varmistaa kassavirran. Asiakasrajapinta on hallussa. Tekninen asiantuntija – digitaalisuudella on merkittävä rooli keskuksen toimintatavassa. Asiakaspalveluhenkilöstö – avoinnapito, kauppa, opastukset, kaksi henkilötyövuotta Ostopalveluna – kahvila-ravintola, tietotekniikan tuki, siivous, projektit, taloushallinto ja kirjanpito

Sotahistoriakeskuksen jatkuvan kehittämisen malli

Toiminnan havainnointi, seuranta ja arviointi

Toiminnan ja aktiviteettien seuranta ja arviointi

Tapahtumayhteistyön arviointi

Uusien aktiviteettien ideointi ja niiden potentiaalin kartoitus Tapahtumien ideointi ja potentiaalin kartoitus

Suunnittelu

Testaus

Arviointi

Uusien aktiviteettien markkinoin

Tuotteistus

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

19


Ansainnan keinot Sotahistoriakeskuksen toiminnan tuotot muodostuvat omista myyntituotoista (liput, kauppa, kahvila, projektirahoitus), mahdollisista sponsorituloista sekä realistisesti ajatellen jonkinlaisesta pysyvästä julkisesta tuesta. Kulttuuri- ja museolaitokset saavat henkilötyövuosiperusteista valtionapua, mutta sen saaminen uuteen kohteeseen on yleinen taloustilanne huomioiden vaikeaa tai saattaa ainakin kestää useita vuosia. Toiminnan tuotoilla voidaan käytettävissä olevien tietojen mukaan lähes kattaa toiminnan menot, kiinteistökuluja lukuun ottamatta.

Keskuksella on rajalliset keinot vaikuttaa toimintansa tuottoihin. Lipputuloihin vaikuttaa keskeisesti sisällön jatkuva kehittäminen, mikä edellyttää taloudellisia resursseja uudistaa sisältöjä. Kauppa voi muodostua merkittäväksi tulonlähteeksi ja etenkin verkkokaupan kasvumahdollisuudet ovat hyvät. Niiden kasvumahdollisuudet on kuitenkin sidottu itse keskuksen toiminnalliseen onnistumiseen ja kävijämääriin.

Ansainnan keinot

20

Keinovalikoima

Merkitys budjetille

Kasvupotentiaali

Riskit ja edellytykset

Pääsyliput

Suuri

Suuri

Sisällön uudistuttava, jotta kävijät tulevat uudelleen.

Kahvilaravintola

Kohtalainen

Kohtalainen

Ulkoistettuna yhteistyökumppanin sitouduttava kokonaisuuteen, omana toimintana panostettava tehokkuuteen.

Myymälä

Kohtalainen

Kohtalainen

Rönsyily: tuotteiden sovittava kokonaisuuteen, varaston hallinta. Omat brändätyt tuotteet.

Verkkokauppa

Kohtalainen

Suuri

Markkinointi Sitoo resursseja (postitus ym.)

Verkkopalvelut

Pieni

Suuri

Edellyttää palvelun pohjan syntymistä kansallisella tasolla, joka mahdollistaa palvelujen tuotteistamisen.

Tilaisuudet ja tapahtumat

Pieni

Suuri

Vaatii markkinointia ja panostusta toteutukseen. Oltava toimivat yhteistyöverkostot.

Yhteistyökumppanuudet

Kohtalainen

Kohtalainen

Kaupungin rahoitus

Suuri

Pieni

On kyettävä tuomaan lisäarvoa ja uutta matkailutuloa alueelle, keskuksen talous on hoidettava hyvin ja läpinäkyvästi.

Muu julkinen rahoitus

Pieni

Pieni

Edellyttää keskuksen kansallisen tason merkityksen ymmärtämistä. Julkisen rahoituksen niukkuus riskinä.

Löydettävä sopiva vastine sponsoroinnille.

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI


Sotahistoriakeskus investointina – rahoitusmahdollisuuksia Kansallinen rahoitus

keskushankkeessa edetään, on mahdollisia rahoittajatahoja lähestyttävä realistisen ja toteuttamiskelSotahistoriakeskuksen perustamiskustannukset ovat poisen suunnitelman kera. Yksityisen rahoituksen saaminen on tuotteistettava ja tukeminen tehtävä kertainvestointi, jonka rahoittamiseen on mahdolmahdollisimman helpoksi; esimerkiksi osallistumalla lista saada erilaisia rahoituseriä – realistista on ajatutkimukseen, näyttelysisältöjen tai teknologian tella, että ilman yhteiskunnan hyväksyntää ja tukea hankinnan tukemiseen, kaupan myyntituotteisiin keskuksella ei ole mahdollisuuksia. Rahoituksen tmv. Valittu organisoitumismalli vaikuttaa yksityisen saaminen vaatii merkittävää edunvalvontatyötä ja rahan keräämis- ja saantimahdollisuuksiin. lobbausta. Tuloksekkaan toiminnan kannalta keskuksen Suomi täyttää 100 vuotta 2017. Itsenäisyyjatkuva uudistuminen ja markkinointi sekä aktiividen juhlavuoden pääteemaksi on valittu Yhdessä. nen myynti ja markkinointi on elinehto – jo lähtöJuhlavuoden valmistelussa korostuu kansalaisyhteisvaiheessa on resurssoitava riittävästi, jotta keskus kunnan merkitys ja luovuuden voima. Suomessa on sadan vuoden aikana onnistuttu rakentamaan ja yllä- saavuttaa uutiskynnyksen ylittävän kansallisen tietoisuuden. Näin keskuksen kiinnostavuus myös yksipitämään vakaa, demokraattinen yhteiskunta. Suotyisten rahoittajien ja yhteistyökumppanien silmissä men itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hanketta koordinoidaan Valtioneuvoston kansliassa. Juhlavuo- saadaan pidettyä yllä. den tapahtumakokonaisuus ja projektit rakennetaan avoimesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. SotaEU-rahoitus historiakeskuksen perustaminen tulee sitoa osaksi Suomen satavuotisjuhlavuotta. Euroopan unionin rahoitukset kanavoituvat kansallisSuunniteltu kokonaisuus nähdään kansallisena ten ja alueellisten ohjelmien, erilaisten raja-alueiden hankkeena, jolloin valtion osallistuminen perustatai muiden alueiden välisten ohjelmien tai suoraan miskustannuksiin on tärkeää. Sotahistoriakeskus Brysselistä haettaviin rahoituksiin. Manner-Suo-hankkeella pyritään pääsemään valtion budjettiin messa toteutetaan ohjelmakaudella 2014–2020 sekä investointina että myöhemmin valtionosuusrayhtä kansallista rakennerahasto-ohjelmaa, joka hoituksen piiriin. sisältää sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mukaiset toimenpiteet. Rakennerahastohjelmassa on viisi toiminYksityinen rahoitus talinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpaiLappeenrannan Kannas-hankkeessa rahoitusta haet- lukykyä ja työllistymistä. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Itätiin perustetun tukiyhdistyksen toimesta useilta eri ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Kestävää säätiöiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Rahoikasvua ja kehitystä täsmentää alueellisia tavoitteita. tusta onnistuttiin keräämään. Mikäli sotahistoria-

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

21


Toimintalinja 2/ Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) -ohjelmasta voidaan hakea rahoitusta sotahistoriakeskuksen suunnitteluun ja sisällön kehittämiseen ja osittain tuottamiseenkin. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista tuetaan valtioiden rajat ylittäviä, alueiden välisiä kehittämishankkeita monilla eri aloilla. Kaudella 2014– 2020 useat näistä ohjelmista painottavat yrittäjyyttä, vähähiilisyyttä, luonnon ja kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä innovointia edistäviä hankkeita. Painopisteet vaihtelevat ohjelmien välillä. Useimmiten vaaditaan kansainvälinen kumppani. Rahoitettavat hankkeet valitaan säännöllisin väliajoin järjestet-

tävien hanke-ehdotuspyyntöjen kautta. Esimerkkinä mm. Itämeren alueen ohjelma (eu.baltic.net). Luova Eurooppa on kulttuuri-, media- ja luoville aloille omistettu EU-ohjelma, joka kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta sekä kulttuuri- ja luovien alojen kilpailukykyä parantamalla pyrkii osaltaan edistämään taloudellista kasvua, työllisyyttä, innovaatioita ja sosiaalista koheesiota Euroopassa. EU:lla on myös lukuisia muista rahoitusohjelmia, joista rahoitetaan mm. kehitys-, tutkimus ja innovaatiohankkeita. Ohjelmat edellyttävät useimmiten vähintään kolmea partneria vähintään kolmesta eri maasta. Hankkeet ovat usein hyvin mittavia.

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Brysselissä jakaa tietoa ja valvoo alueensa toimijoiden etuja ja pyrkii toiminnallaan parantamaan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomessa saatavilla olevat EU:n rahoitusinstrumentit vuosille 2014–2020 löytyvät osoitteesta www.eastnorth.fi

22

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI


Suomi 100 vuotta Päämajakaupungissa Sotahistoriakeskus on sisällöllisesti ja toiminnallisesti Suomelle, Etelä-Savolle ja Mikkelille mahdollisuus. Vastaavaa toista keskusta tai museota, jossa esittämisen näkökulma ja tavat ovat yllä esitetyn kaltaisia, ei Suomessa ole. Historia ja menneisyys selittävät aina nykypäivää ja ovat osaltaan väistämättä vaikuttamassa myös tämän hetken ratkaisuihin. Mitä paremmin kansakunta tuntee historiansa, sitä paremmin se osaa suhteuttaa nykypäiväänsä. Ajankohta sotahistoriakeskushankkeelle on otollinen: vastikään on julkaistu paljon uutta ja uudenlaista tutkimustietoa toisesta maailmansodasta, Suomen satavuotisjuhlavuosi on lähestymässä, maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut kysymyksiä herättävään suuntaan. Historiamme itsenäisen Suomen ainoana päämajakaupunkina antaa luontaisen taustan sotahistoriakeskukselle. Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Mannerheimin salonkivaunu, Jalkaväkimuseo, Mikkelin Klubi ja monet muut kohteet, jotka liittyvät sota-ajan historiaan luovat merkittävän olemassa olevan infran, jonka päälle ja rinnalle sotahistoriakeskuksen on hyvä suunnitella toimintaa. Jotta keskus voi täyttää sille asetetut odotukset, on se toteutettava riittävän kunnianhimoisesti ja isosti. Sisältö, esittämistavat, markkinointi ja myynti ovat ehdoton edellytys kestävälle toiminnalle. Pelkkä perusinvestointi ilman riittävää toiminnan resurssointia ei saata toimintaa pysyvälle tielle; liian usein on nähty liian pienin voimavaroin tehty hanke, joka alkaa hiipua ennen kuin on kunnolla päässyt käyntiinkään. Sotahistoriakeskuksen perustamiskustannukset ja erityisesti käyttötalouden varmistaminen ovat hankkeen kriittisimpiä kohtia. Tavoitellussa laajuudessa keskus ei voi olla vain Mikkelin kaupungin asia, vaan hankkeeseen on sidottava yhteiskuntaa laajalti. Esiselvitystyön aikana syntyi käsitys, että investointi sotahistoriakeskuksen perustamiseksi olisi mitä todennäköisimmin kerättävissä useilta eri tahoilta. Meidän näkemyksemme on, että ilman yhteiskunnan – tai yritysten – tukea sotahistoriakeskus tuskin pystyy toimimaan esitetyssä laajuudessa. Näin ei ollut myöskään Euroopan benchmarkkauskohteissa, joissa kävijämäärät ja potentiaalinen asiakaskunta lähialueilla ovat aivan eri luokkaa kuin Itä-Suomessa. Mikkelin kaupunki haluaa olla suomalaisen kulttuuriperinnön vaalija, säilyttäjä ja esittelijä – haluathan Sinäkin?

SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI

23


SUOMI 100 VUOTTA

PÄÄMAJAKAUPUNKI MIKKELI

Sotahistoriakeskus Mikkeli - esiselvitysraportti  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you