Päämaja toimi Mikkelin keskuskansakoululla
Kuka oli Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim?
Venäjän sisällissodan alettua vuonna 1917 Mannerheim palasi 30 keisarin armeijassa vietetyn vuoden jälkeen kotimaahansa Suomeen. Suomessa syttyi sisällissota tammikuussa 1918. Hänet nimitettiin senaatin joukkojen johtoon. Valkoisten päämaja perustettiin Vaasaan, josta se siirtyi rautateitse rintamatilanteen muuttuessa. Ratkaisevan Tampereen taistelun jälkeen päämaja saapui Mikkeliin, jossa se toimi Hotelli Seurahuoneella ja Mikkelin kaupungintalolla sodan loppuun asti. Joulukuussa 1918 Mannerheim kutsuttiin Suomen valtionhoitajaksi. Toinen maailmansota syttyi Saksan hyökättyä Puolaan syyskuussa 1939. Suomi teki liikekannallepanon lokakuussa ja Mannerheim määrättiin
Päämaja sijoitettiin Mikkelin keskuskansakoululle ja Mannerheim majoittui hänelle jo entuudestaan tutulle Hotelli Seurahuoneelle, jossa hän lähimpine upseereineen ruokaili päivittäin. Tammikuun rajujen pommitusten jälkeen Mannerheim muutti Otavan kansanopistolle ja sodan lopulla Juvalle Inkilän kartanoon. Jatkosodan kynnyksellä Suomen sodanjohdon päämaja perustettiin jälleen Mikkeliin. Mannerheim muutti asumaan Mikkelin tuomiokirkkoa vastapäätä sijainneeseen graniittilinnaan, jossa hän asui kevääseen 1944 asti. Päämajan todella pitkiä työpäiviä rytmittivät lounas ja päivällinen Mikkelin Klubilla. Vielä päivällisen jälkeen ylipäällikkö palasi kuulemaan viimeisen tilannetiedotuksen. Ateriat hän nautti tavallisesti vakiintuneessa seurueessa tärkeimpien upseerien kanssa. Päämajassa kävi runsaasti vierailijoita rintamalta, eduskunnasta sekä ulkomailta. Matkoja tehtiin rintamalle ja Helsinkiin poliittisia päättäjiä tapaamaan. Jatkosodan lopulla Mannerheim valittiin presidentiksi 4.8.1944, jonka jälkeen pyrittiin aktiivisesti rauhaan. Aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 19.9.1944. Presidenttinä Mannerheim toimi maaliskuuhun 1946 asti, jonka jälkeen hän muutti loppuelämäkseen Sveitsiin. Mannerheim kuoli 83-vuotiaana Lausannessa, Sveitsissä 27. tammikuuta 1951. Mannerheim siunattiin Hietaniemen sankarihautausmaahan.
SA-Kuva
Mannerheim oli myös paljon muuta. Hän oli aristokraatti, Venäjän keisarillisen Chevalier -kaartin upseeri, vakooja ja tutkimusmatkailija sekä Suomen tasavallan presidentti. Hän oli köyhtyneen aatelissuvun vesa ja isänsä hylkäämä orpopoika. Mannerheimista kehittyi Venäjän vuosina hienostunut hovimies, jonka sisällä asui seikkailuihin valmis pikkupoika. Hän oli suurriistan metsästäjä, ravintoloitsija, Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustaja, aviomies ja isä, jonka perhe-elämä kesti vain muutamia vuosia. Mannerheimin moniulotteinen persoona tekee hänestä kiinnostavan henkilön yhä uudelleen.
puolustusvoimain ylipäälliköksi 72-vuotiaana. Talvisota syttyi Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30.11.1939.
Tasavallan presidentti C. G. E. Mannerheim myönsi Mikkelin kaupungille Vapaudenristin - 4. luokan Vapaudenristin miekkoineen joulukuussa 1944 kiitoksena sen toimimisesta Päämajakaupunkina. Kunniamerkin kantajana on kaupungin vaakuna. Mikkelin kaupungin nykyinen vaakuna, jota koristavat Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. E. Mannerheimin marsalkansauvaa kaksin kappalein, vahvistettiin 1943.
2. Marski on toiminut myös A) ravintoloitsijana B) seppänä C) laivakapteenina 3. 11 000 asukkaan Mikkelissä ja ympäristöalueilla oli jatkosodan aikaisissa yksiköissä A) 850 henkilöä B) 1 500 henkilöä C) 2 500 henkilöä
5. Marskin ryypyn ”salainen” sekoitus sisältää A) kossua, giniä, jägermeisteria B) votkaa, limemehua, sokeria C) akvaviittia, vermuttia, giniä
Eau-de-Vie de la Table Ronde de St. Michel 1942 – Mikkelin pyöreän pöydän elämän vettä vuodelta 1942 1 l Rajamäen akvaviittia 2 cl vermuttia 1 cl suomalaista giniä
Onnistutko läikyttämättä?
1. Mannerheim otti ylipäällikön tehtävät vastaan A) 68-vuotiaana B) 72-vuotiaana C) 78-vuotiaana
4. Mannerheim matkusti salonkivaunullaan yhteensä A) noin 48 000 km B) noin 78 000 km C) noin 104 000 km
Marskin ryyppy
Marskin vaikutteita vaakunassa
Viiden kysymyksen pikavisa
Oikeat vastaukset 1B, 2A, 3C, 4B, 5C
Mikkelissä Carl Gustaf Emil Mannerheim esitellään ylipäällikkönä, jonka tehtävänä oli kaupungistamme käsin johtaa Suomen sotia maailmansotien pyörteissä.
Päämajan toimintojen keskuspisteenä Mikkelissä oli talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelin keskuskansakoulu. Päämaja näkyi vahvasti jatkosodan aikaisen, 11 000 asukkaan Mikkelin katukuvassa, sillä suurimmillaan päämajan ja sen alaisiin yksiköihin kuului noin 2 500 henkilöä. Päämajan toimintaa ja Mannerheimin työhuoneeseen voit tutustua Päämajamuseossa.
Mannerheimin patsas Päämajapatsas eli Mannerheimin patsas on kuvanveistäjä Kalervo Kallion suunnittelema pronssinen veistos, joka paljastettiin Mannerheimin syntymän 100-vuotispäivänä 4.6.1967.
Ryyppy nautitaan korkeajalkaisesta snapsilasista, jota pidetään kiinni kuvun keskiosasta peukalolla ja etusormella. Ryypyn tulee olla jääkylmää ja lasit kaadetaan piripintaan. Se juodaan joko kahdella siemauksella tai ”pureskellen” useampaan kertaan. Kättä nostettaessa pidetään kyynärpää suoraan vartalosta ulospäin ja lasi tuodaan lähelle vartaloa. Sen jälkeen ei katsota lasia, vaan vastapäätä istuvaa silmiin, ja lasi kohotetaan kohti suuta.
Mannerheimin Salonkivaunu
Sotiemme ylipäällikkönä ja valtiomiehenä tunnettu Mannerheim oli myös kulttuuripersoonallisuus ja kosmopoliitti, joka ammensi kansainvälisiä vaikutteita tapakulttuuriinsa. Kansainvälisyys näkyi hänen harrastuksissaan ja kulinaarisissa tottumuksissa, joista ehkä omaleimaisin oli hänen juomakulttuurinsa ja legendaarinen Marskin ryyppy. Mannerheim omaksui juomakulttuurinsa perustan palvellessaan Venäjän keisarillisessa armeijassa. Upseereille kuului tsaarin armeijassa luontaisetuna ryyppylasillinen votkaa lounaalla ja kaksi lasillista päivällisen yhteydessä. Koska kyse oli luontaisedusta, pyrittiin lasi täyttämään aivan piripintaan. Mannerheim nautti piripintaisena ruokaryyppynä mielellään jäähdytettyä akvaviittia. Marskin hovissa kaivattiin kuitenkin vaihtelua, mutta sota-ajan säännöstely aiheutti päänvaivaa. Puupohjaisista raaka-aineista valmistettu tikkuviina ei maistunut sellaisenaan. Mannerheimin toiveesta adjutantti Ragnar Grönvall aloitti sekoituskokeilut syksyllä 1942, joiden pohjalta syntyi Marskin ryyppy.