Asuntomessut Mikkelissä 2017 -loppuraportti

LOPPURAPORTTI

Kotona kaupungissa.

Rannalla Saimaan.

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Mikkeli näytti mallia hyvän asumisen kaupungista Asuntomessut Mikkelissä 2017 osoittautuivat menestys­tarinaksi. Me mikkeliläiset olimme syystäkin ylpeitä ja onnellisia saadessamme esitellä vieraillemme Saimaan rannalle nousseen, luontoarvoja kunnioittaen rakennetun uuden Kirkonvarkauden asuinalueen.

Asuntomessut toivat Mikkeliin ja koko seudulle piristysruiskeen, jonka vaikutukset konkretisoi­ tuvat myös yritysten elinvoiman lisääntymisenä.

Messukesä antoi Mikkelin yllättää mikkeli­ läisetkin myönteisesti: messut auttoivat meitä kaikkia kiinnittämään huomiota kaupunkimme hyviin puoliin. Messutapahtuma yhdisti, synnytti yhteishenkeä ja kehitti myönteistä, tulevaisuu­ teen suuntautuvaa ajattelua.

Asuntomessujemme valtteja olivat messu­ alueen ainutlaatuisen hieno luonto ja asumisen luonnonläheisyys, väljästi suunniteltu ja maise­ maan hyvin istuva kokonaisuus sekä asumisen toimivat ratkaisut.

Joillakin aiemmilla asuntomessuilla messu­ alue on ollut erityinen kohde, jossa kaikki on tehty paremmin kuin muualla kaupungissa.

Mikkelissä luonto ja kaupunkirakenne tuke­ vat ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioonottamista kaikessa rakentamisessa.

2

Kirkonvarkauden alue ei ole näyttelykaupungin­ osa vaan yksi esimerkki mikkeliläisestä hyvästä asumisesta.

Osuuskunta Suomen Asuntomessujen uudistunut strategia antoi Mikkelille mahdolli­ suuden hyödyntää kaupungin omia vahvuuksia ja ominaispiirteitä. Saimme tehdä juuri Mikkelin näköiset ja Mikkelin kokoiset messut, joilla erityistä huomiota kiinnitettiin asumisen hyvin­ vointinäkökulmaan. Toisaalta Asuntomessujen uusi viestinnällinen sisältö nousi mediassa hyvin esiin – näin saavutettiin myös uusi tavoite, olla mukana asumiseen liittyvässä yhteiskunnalli­ sessa keskustelussa. Tästä lähtien Osuuskunta Suomen Asuntomessut tulevatkin mittaamaan aikaa ’ennen Mikkelin messuja’ ja ’jälkeen Mikke­ lin messujen’.

Asuntomessut on iso yhteinen ponnistus, joka on vaatinut lukemattomia työtunteja eri osapuolilta. Vielä kerran ensinnäkin onnea

uuteen kotiin kaikille messurakentajille ja kiitos, että lähditte rohkeasti mukaan erittäin julkiseen ja aikataulutettuun projektiin.

Kiitos myös kaikille yhteistyökumppaneille, Osuuskunta Suomen Asuntomessujen henkilö­ kunnalle ja Mikkelin kaupungin omalle väelle hienosta kesästä.

Säilytetään tänä kesänä vahvistunut yhteinen henki ja tekemisen meininki.

Timo Halonen kaupunginjohtaja

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla.

Sisällysluettelo Mikkeli näytti mallia hyvän asumisen kaupungista ................................................................ 2 Asuntomessut on asumisen keskiössä ..................................... 4 Kirkonvarkauden toteutus .......................................................... 5 Kolme oheiskohdetta .................................................................. 8 Rakentajatarinat .......................................................................... 9 Osuuskunta Suomen Asuntomessut – asukkaiden hyvinvoinnin puolesta vuodesta 1966 ...................................10 Asuntomessut kasvoivat entisestään ja keskustelu asumisen hyvinvoinnista käynnistyi toden teolla ............................................................12 Asumisen äänitorvi – AsukasAreena .......................................14 Messuoppaat ja kesätyöntekijät .............................................18 Ryhmäkoordinaattorin terveiset .............................................19 Messujen tekijät ........................................................................20 Mikkelin Asuntomessut onnistuneesti ohi ......................................................................21

3

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Asuntomessut on asumisen keskiössä Tämän vuoden Asuntomessut tullaan muista­ maan etenkin kauniista luonnonläheisestä messualueesta Saimaan rannalla Mikkelissä.

Monipuoliset messukohteet ja kuukauden mittai­ nen tapahtuma täynnä keskustelua ja puheen­ vuoroja asumisesta varmistivat Asuntomessujen paikan Suomen suurimpana kesätapahtumana.

Asuntomessuilla Mikkelissä ratkottiin suoma­ laisen asumisen haasteita ja käännettiin katseet tulevaisuuden asumiseen. Asuntomessut olivat tänä vuonna asumisen runsaudensarvi, josta sai tietoa tulevaisuuden energiaratkaisusta ja liik­ kumisen ja asumisen murroksesta. Keskustelua käytiin kaikkia suomalaisia koskettavista asiois­ ta, kuten asumisen kustannuksista, asukkaiden hyvinvoinnista ja asumisen terveellisyydestä.

Mikkelin Kirkonvarkauteen syntynyt asuinalue toimii nyt, Asuntomessujen jälkeen,

4

asuinpaikkana yli sadalle uudelle asukkaalle.

Mikkelissä asukkaiden hyvinvointi nousee esille erityisesti ympäristön ja lähiluonnon kautta.

Yhteensä 15 hehtaarin kokoisen alueen suunnit­ telun lähtökohtana oli ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ympäröivää luontoa kunnioittaen.

Saimaan rannalle nousi 31 kotia ja kotien ym­ pärille nousi asuinalue ihastusta herättäneine puistoalueineen, jotka kannustavat asukkaiden yhteisöllisyyteen ja luonnossa liikkumiseen.

Asuntomessut Mikkelissä olivat järjestykses­ sään 48. valtakunnalliset Asuntomessut. Tapah­ tuman suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja messut avasi oikeusministeri Antti Häkkänen. Asuntomessut vetivät paikalle yli 130 000 asumisesta kiinnostunutta suoma­ laista ja ison joukon asiantuntijoita käymään kan­ samme keskustelua suomalaisesta asumisesta.

Messukuukauden aikana huipentuu monien vuosien ja useiden eri tahojen ja ihmisten yhteistyö. Suurin kiitos yhteistyöstä ja onnis­ tumisesta kuuluu messujen toiselle järjestäjä­ osapuolelle, Mikkelin kaupungille. Lämmin kiitos kuuluu myös kaikille messujen rakentamiseen osallistuneille, ja erityisesti Kirkonvarkauden asuinalueelle rakentaneille asukkaille. Onnea uusiin koteihin Saimaan rannalle!

Osuuskunta Suomen Asuntomessut toimitusjohtaja Harri Tuomaala

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Kirkonvarkauden toteutus Asuntomessut tuovat järjestäjäkaupungille positiivista julkisuutta, joka jatkuu vuosikausia tapahtuman jälkeen. Mikkelin sijainti lähellä pääkaupunkiseutua antoi hyvät mahdollisuudet tavoitella korkeaa kävijämäärää ja tunnettavuut­ ta. Kaupungin yhtenä tavoitteena oli vahvistaa Mikkelin identiteettiä Saimaan rantakaupunkina.

Tämä toimi asuntomessujen sijaintipaikkaa arvi­ oitaessa yhtenä kriteerinä. Kaupungin panostus korkealaatuiseen ympäristöön on jo tuottanut tulosta vertailtaessa Suomen kaupunkien kes­ kustojen viihtyisyyttä.

Jo vireillä olevat hankkeet yhdessä asunto­ messujen kanssa luovat laajan kirjon erilaisia asumisen mallivaihtoehtoja ulottuen pientalo­ alueista kerrostaloasumiseen lähellä keskustaa.

Asuntomessualueen sijaintipaikkaa etsittäessä pääpaino asetettiin vetovoimatekijän veden läheisyyteen, toteutuksen ilmeikkyyden varmistamaan maaston monimuotoisuuteen, kevyen liikenteen mahdollistavaan keskusta­ etäisyyteen ja olemassa olevaan yhdyskunta­ teknisiin järjestelmiin tukeutumiseen. Mikkelin vetovoimatekijöitä ajatellen oli luontevaa, että asuntomessualueen kaltainen korkealaatuinen asuinalue sijoitetaan veden äärelle ja kaupungin keskustan läheisyyteen.

Teetettyjen selvitysten sekä maastokäyn­ tien valossa Kirkonvarkauden alue osoittautui kahdesta viime vaiheessa tarkastellusta aluees­ ta kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaisem­ maksi. Alueelle pystyttiin sijoittamaan runsaasti hyviä vesistönäkymiä tarjoavia tontteja sekä useita omarantaisia tontteja. Messualueen kaavoitus ja käyttöönotto tukevat tonttitarjon­ nan laajempaa suuntaamista etelään ja tukee Moisio-Kyyhkylä-alueen uutta tulevaisuutta.

Asemakaavoitus Kirkonvarkauden kaavoituksen tavoitteena oli mahdollistaa Mikkelin keskustataajaman eteläi­ nen laajentumisalue. Asemakaavalla mahdol­ listettiin myös Asuntomessujen järjestäminen.

Kaavoitusalueella on merkittäviä kulttuurillisia, maisemallisia ja luonnon arvoja joiden säilymi­ nen haluttiin varmistaa. Koko kaavoitusalueen koko oli 76 hehtaaria josta messualueen osa oli 15 hehtaaria.

Asemakaavaa alettiin laatia lokakuussa 2013. Kaavaa suunniteltiin yhteistyössä asuk­ kaiden, alueen yritysten, valtion virkamiesten ja kaupungin viranhaltijoiden kanssa. Asemakaavan on laatinut Mikkelin kaupungin ohjauksessa ehdotusvaiheeseen saakka Tengbom Eriksson

Arkkitehdit Oy. Kaava oli nähtävillä kesällä 2014 ja Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi sen tammikuussa 2015.

Saimaa Alueen luonnonarvoja suojellakseen kaupunki kaavoitti alueelle pitkästä rantaviivasta huoli­ matta vain seitsemän uutta omarantaista tont­ tia. Kaava-alueella on Saimaan rantaa kilometrin verran ja siitä puolet on yleisessä käytössä.

Kirkonvarkauden pienvenesatama, Huldanrannan puisto ja Antellinranta kevyen liikenteen väyli­ neen varmistaa, että jokainen kaupunkilainen pääsee nauttimaan Saimaasta. Kirkonvarkauden pienvenesatama otettiin käyttöön jo heinä­ kuussa 2017 veneillä ja messulaivalla saapuvia messuvieraita varten.

Puistot Kirkonvarkauden asuntomessualueelta löytyy viisi erilaista puistoa. Nordenstrenginpuistos­ ta löytyy pelikenttä ja ulkokuntoiluvälineet.

Huldan­rannan nuotiopaikan kalusteet on rakennettu alueelta kaadetuista puista. Heinzen­ puiston leikkipuisto houkuttelee kauempaakin.

Antellinrannasta löytyy laituripaikan lisäksi aivan rannassa kulkeva kevyen liikenteen väylä

5

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

ja kulkijaa seuraava älykäs valaistus. Antellin­ puisto on säilytetty lähes luonnontilassa ja sinne on rakennettu supan reunaa seuraava polku.

Puistojen nimet tulevat Mikkelissä vaikuttaneis­ ta henkilöistä. Hulda Nordenstreng oli pitkäai­ kainen kaupunginvaltuutettu, Akveliina Heinze toimi kaupungissa kapakoitsijana v. 1842 alkaen ja Antellin neidit perustivat Mikkelissä vuosina 1854-1914 toimineen ”Antellin neitien koulun”.

Kaduista löytyy myös paljon nykyaikaisia ratkaisuja. Kevyen liikenteen väylät on erotettu ajoradasta matalalla kourukivellä. Kouru toimii hulevesien ohjaajana ja mahdollistaa helpon talvi­ kunnossapidon. Tonttikatujen valaisinpylväät on valmistettu alueelta kaadetuista puista. Antellin­ rannan kevyen liikenteen väylän valaistus toimii antureilla ja kirkastuu kulkijaa seuraten.

Laatu- ja ympäristöohje

Ensimmäisten talojen rakentaminen alkoi kesällä 2016. Pääosa taloista oli harjakorkeudessa talveen mennessä. Talvi suosi rakentajia eikä pitkiä kovia pakkasia tullut. Viimeinen talo alueelle saapui niinkin myöhään kuin kuukautta ennen messujen alkua. Tilaelementti ja kohteen koko, 60 m2 mahdollistivat talon ja pihan nopean valmistumisen ennen messuja.

Rakentajien tueksi laadittiin laatu- ja ympäris­ töohje joka ei ole rakentajia sitova. Ohjeessa neuvottiin esimerkkitapauksilla mitä Kirkon­ varkaudessa tulee ottaa huomioon rakentamista suunnitellessa. Siinä käsiteltiin mm. rakennuksen ja toimintojen sijoittelua tontille, kestävän pihan periaatteita, tontin korkeusasemia, tukimuureja ja luiskia sekä valaistusta.

Kunnallistekniikka

Talojen ja pihojen rakentaminen

Keskitetty jätehuolto

Mikkelin kaupunki vastasi katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelusta ja toteutuk­ sesta. Kunnallistekniikan rakentaminen alkoi keväällä 2015. Pääosa töistä saatiin valmiiksi huhtikuussa 2016. Puistot valmistuivat syksyllä 2016 ja tonttikatujen päällystäminen tapahtui alkukesästä 2017. Suurin työ tapahtui messu­ aluetta vastapäätä olevalla entisellä maanläjitys­ alueella joka seulottiin, täytettiin ja tiivistettiin tonttialueeksi messujen jälkeistä aikaa varten.

Mikkelin kaupunki tarjosi rakentajille keskitetyn rakentamisen aikaisen jätehuollon. Jätteet lajitel­ tiin lavoille ja kierrätettiin. Jätehuollosta vastasi Metsäsairila Oy. Alueelle tulee myös keskitetty asumisen ai­ kainen jätehuolto. Vain yhtiömuotoisilla tonteilla on oma jätepisteensä. Muuten jätehuolto toimii syväkeräysjärjestelmällä missä yhtä jätepistettä käyttää neljä asuinkuntaa. Syväkeräysjärjestel­ mässä on anturit jotka seuraavat jätteen määrää ja kutsuu jäteauton tyhjentämään tarvittaessa.

Kadut

Liikennejärjestelyt

Kirkonvarkauden kadut on nimetty historian merkkihenkilöiden mukaan Moisionrannantietä ja Kirkonvarkaudenkatua lukuun ottamatta.

Moisionrannantie oli nimenä aiemmin alueella kulkeneella yksityistiellä ja nimi säilytettiin jotta messualueen vieressä olevien asuntojen katu­ osoite pysyisi samana.

Messuvieraiden paikoitusalue sijaitsi Tuskussa, kahdeksan kilometrin päässä messualueesta.

Mahdollisia pysäköintialueita alettiin kartoitta­ maan jo syksyllä 2014. Tusku valikoitui sijaintin­ sa ja alueen tasaisuuden perusteella. Alueelle on jo suunnitteilla jatkokäyttöä. Pysäköintialueelta oli non-stop-bussikuljetus keskustan kautta

6

messualueelle ja takaisin. Messubussit pysähtyi­ vät paluumatkalla automaattisesti oheiskohtei­ den Mikkelipuiston ja Kenkäveron sekä Mikkelin torin kohdalla.

Pysäköinti Tuskussa maksoi 10 euroa ja pysäköintimaksu tarkastettiin pysäköinninohjaa­ jien toimesta pois lähtiessä. Mikäli pysäköinti­ maksua ei oltu suoritettu etukäteen, antoivat pysäköinnin­ohjaajat 15 euron pankkisiirron.

Pysäköintilippuja ostettiin 30 185 kappaletta.

Pysäköintialueella oli 4H-yhdistyksen järjestämä maksullinen lemmikkiparkki joka oli ahkerassa käytössä. Pysäköintialueella oli myös sähköauto­ jen latauspiste.

Pysäköinninohjauksesta vastasi kahdeksan mikkeliläisen yhdistyksen yhteenliittymä. Mukana olivat Mikkelin Hiihtäjät, Mikkelin Kilpaveikot, Mikkelin Kissat, Mikkelin UA, Lahnaniemen Erä, Pek­ kolan Erä, Somen Erä-Assät ja Suur-Savon Beagle.

Kaikille Mikkelin sisääntuloväylille oli sijoitettu väliaikaiset messuopasteet, jotka ohjasivat messuvieraat Tuskun pysäköinti­ alueelle. Lehdistö, invapysäköinti ja ryhmäbussit opastettiin messualueen pääportin viereiselle pysäköintialueelle. Kirkonvarkauteen ohjattiin myös messuilla työssä oleva henkilöstö. Pai­ kallisia asukkaita opastettiin käyttämään myös kevyen liikenteen väyliä messuille saapumiseen.

Pyörätielle keskustasta messualueelle maalattiin juhlavuoden kunniaksi sinivalkoinen viiva. Pyörä­ parkki messuportin lähellä olikin hyvin käytössä.

Pysäköintialueelta kulkevan bussikuljetuk­ sen lisäksi kaksi bussia kuljetti messuvieraita keskustasta messualueelle ja takaisin. Kuljetus oli maksuton ja hyvin suosittu. Messubussit kulkivat joka päivä klo 9.30–18.45. Pidennet­ tyjen aukiolopäivien aikaan bussit kulkivat klo 22.30 asti.

Messualueelle pääsi myös satamasta kulkevalla messulaiva m/s Queen R:llä. Messu­

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

laiva kulki joka päivä klo 9.30–18.00. Lipun hinta aikuiselle oli 12 euroa ja lapselle 6 euroa.

Messutoiminnot Ulkonäyttelyosastoja varten oli varattu tilaa n.

2 000 m2. Tämän lisäksi alueella oli 1 600 m2 messuhalli, 1 000 m2 ravintolahalli ja lukuisia kahviloita, jäätelökioskeja ja pikaruokapaik­ koja. Löytyipä alueelta myös muikunpaistajan

myyntipiste. Osuuskunta Suomen Asuntomessut vastasi hallien ja telttojen toteutuksesta yhdes­ sä yhteistyökumppaniensa kanssa. Näytteille­ asettajat vastasivat omien näyttelypaikkojensa rakentamisesta ulkonäyttelyalueille. Näyttelyja hallialueiden pohjatöistä vastasi Mikkelin kaupunki.

Osuuskunta Suomen Asuntomessut toteutti opastuksen ja kyltityksen alueella,

lipunmyynnin, ravintola- ja kahvilapalvelut, lastenhoitopalvelut, alueen aitaamisen, ensi­ avun, neuvontapisteet ja messututkimuksen.

Mikkelin kaupunki toteutti pysäköintialueet ja pysäköinnin­ohjauksen, messubussit oppaineen, liikenteenohjauksen kaupunkiin tultaessa, messu­alueen wc:t sekä messualueen vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan.

7

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Kolme oheiskohdetta Kulttuuritalo Tempo Kulttuuritalo Tempo on ainutlaatuinen tapahtumatalo, jonka historiallisissa mutta moderneissa tiloissa voi nauttia herkullisesta ja laadukkaasta buffet­ sekä à la carte ­ruuasta, tutustua opastetusti talon pitkään ja värikkää­ seen historiaan sekä rentoutua aurinkoisella terassilla tai vaikkapa saunan löylyissä.

1900­luvun alkupuolelta työväentalona palvellut rakennus on käynyt läpi mittavan kun­ nostuksen vanhaa kunnioittaen ja alkuperäistä säilyttäen, ja talossa on näin ollen oiva tilaisuus tutustua myös korjausrakentamiseen. Mikke­ lin Työväenyhdistyksellä ja sen myötä myös Työväentalolla oli 1900­luvun alkupuolella suuri merkitys alueen urheilu­, musiikki­ ja teatterielä­ män edistäjänä. Talolla on omat hetkensä myös Suomen sisällissodan tapahtumissa. Historia­ näyttely vanhoine valokuvineen vie vierailijat aikamatkalle aina 1800­luvun lopulta lähtien.

VIRALLINEN OHEISKOHDE

Mikkelipuisto Mikkelipuistossa on yritysten ja yhteisöjen suunnittelemia ja rakentamia mallipuutarhoja tuotteineen, kasveineen sekä ideoineen. Malli­ puutarhat ovat erinomainen lisä messualueen tarjontaan, sillä osa pihoista jää lähes luonnon­ tilaisiksi.

Mikkelipuistossa järjestetään myös tapah­ tumia kuten puistokonsertteja ja ihastuttavasta puutarhamyymälästä voi kotiin ostaa puu­ tarha­aiheisia tuliaisia. Puiston alueella on kaksi leikkipuistoa, kahvila, useita kävelyreittejä, Sup­lautojen vuokrauspiste sekä soutuveneen vuokrausmahdollisuus. Läheisen harjun takana on hyvä uimapaikka hyppytorneineen.

VIRALLINEN OHEISKOHDE

Kenkävero Kenkäverossa on kestitty vieraita tottuneesti jo vuosikymmeniä, eikä sitä suotta kutsuta yhdeksi Mikkelin matkailun helmistä. Pappila­ ravintolassa voi tänäkin päivänä aistia historian siipien havinaa maukkaasta ruoasta ja Saimaan järvimaisemista nauttien.

Kenkäverossa on korkealuokkainen myymälä, ihastuttavia puoteja, leivintupa sekä kädentaitajien erikoisliikkeitä. Pihapiirissä on myös vaikuttava hyötykasvipuutarha ja muuta­ mia erikoisuuksia kuten Joulupukin piilopirtti ja eläimiä paijattavaksi.

VIRALLINEN OHEISKOHDE

8

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Rakentajatarinat Messuprojektin aikana seurattiin kolmen perheen rakentamisen tarinaa. Maczulskijien, Vartiaisten ja Welsby­Kelhon perheet kertoivat rakentamisen arjesta, ylä­ ja alamaista ja siitä, miksi muuttivat Mikkeliin. Tarinat on koottu osoitteeseen http://saimaansivu.fi/ muuttajatarinat. Tässä muutama poiminta perheiden tarinoista.

Perhe Maczulskij

Perhe Vartiainen

Perhe Welsby-Kelho

Perheeseen kuuluu isä, äiti, kaksi tytärtä ja Jeppe­koira. Maczulskijin perhe oli jo vuosia etsinyt uutta kotia Mikkelistä. Mikään tarjolla olleista asunto­ tai tonttivaihtoehdoista ei kui­ tenkaan tuntunut omalta. Ajatus jäi hautumaan ja odottamaan oikeaa hetkeä. Kun unelmien talomalli ja messutontti Saimaan rannalta vihdoin löytyivät, oli aika toimia. Päätöstä tuki myös se, että rakennuttaja talotehdas sopi vastuullisena perheyrityksenä Maczulskijien arvomaailmaan. Maczulskijeille on tärkeää yhdessäolo ja liikkuminen luonnossa, harras­ tukset, työ ja kaupungin palvelujen läheisyys.

Asuntomessualueella kaikki nämä toiveet ja tarpeet toteutuvat. Asumisessa he arvostavat omaa rauhaa ja luonnonläheisyyttä. Tämä tuo vastapainoa kiireiseen arkeen. Molemmilla vanhemmista on liukuvat työajat, mikä värittää yhdessä lasten harrastuksen kanssa arkea.

Välillä aikataulujen yhteensovittaminen tuo mukanaan haasteita. Kirkonvarkaudessa koulu on lähellä ja kaupungin keskustaan vain 3 km matka. Arjen hallinta helpottuu, kun työ, koulu ja koti ovat lähellä toisiaan.

Kajaanilainen Vartiaisen perhe oli palaamassa äidin työhaastattelumatkalta Helsingistä, kun heidän huomionsa kiinnittyi Asuntomessuja mai­ nostavaan tienvarsikylttiin. Äidin saatua tiedon tulleensa valituksi pankin konttorin esimieheksi Mikkeliin, oli perheellä suunnitelma valmiina; he rakentaisivat uuden kotinsa Kirkonvarkauden Asuntomessualueelle. Perheeseen kuuluu isä, äiti ja kaksi poikaa. Perhe päätyi Mikkeliin, kun molemmille vanhemmille löytyi kaupungista mieleinen työpaikka. Mikkelin houkuttelevuutta lisäsi myös se, että nyt vierailut äidinäidin luo sujuvat huomattavasti helpommin entiseen kotikaupunkiin verrattuna. Omakotitalo on luon­ teva asumismuoto. Nyt perheen haave toteutui, kun he pääsivät itse osallistumaan unelmatalon suunnitteluun. Vartiaiset ovat liikunnallinen perhe. Pojat pelaavat jääkiekkoa. Koko perhe lenkkeilee ja ulkoilee yhdessä. Tähän Saimaan rannat sekä Mikkelin lukuisat lammet niitä kiertävine lenkkipolkuineen tarjoavat loistavat puitteet. Mikkelissä vesi on aina lähellä.

Töiden perässä Etelä­Savoon Vuokatista muuttanut perhe hurmaantui heti asuntomessu­ alueeseen. Alueen pinnan muodot muistuttivat kotiseudusta Kainuusta. Tontin pinnan muotoja hyödyntäen suurelle perheelle nousee talo kahteen kerrokseen upeilla näkymillä Saimaalle.

Perheeseen kuuluu kuusi henkilöä ja koira. Talo on suunniteltu aktiiviselle ja liikunnalliselle per­ heelle. Koti on energiatehokas ja tiivis kosteus­ turvakoti. Lattialämmitys huolehtii siitä, että rakenteet kestävät kuivina tulevinakin vuosi­ kymmeninä. Ripauksen luksusta arkeen tuovat ulkouima­allas sekä tunnelmallinen allasraken­ nus. Yläkerran saunaosasto ja sen yhteydessä oleva iso parveke ovat myös tärkeitä Welsby­ Kelhon perheelle.

9

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI Suomen Asuntomessut auttaa synnyttämään ja vaalimaan tärkeitä asuinympäristöjä, joissa ihmiset voivat hyvin.

KIRJASTO

NE T- RU

NE

TÄ NÄ ÄN

N Ä I N T E E M M E T Ö I TÄ

R T-

UO

KA

OK A

ÄRI

E H UVU D SA CA F K E H UVU D SA K

: MA RJ AT

2€

LÄÄK CA F

CA F

/KG

E H UV

UDS

AK

PA LV E L U M M E

TAV O I T E T I L A

1. Asukkaan näkökulma edellä

• Laajentunut tapahtumavalikoima

2. Uudistamme muuttumalla itse

• Keskustelua koko asuinympäristöstä

3. Viestintä ytimessä

• Jatkuvaa tutkimusta ja viestintää

Tunnistat meidät monista eri yhteyksistä, ja haluat tehdä yhteistyötä kanssamme.

4. Kaikki työmme on yhteistyötä

Osuuskunta Suomen Asuntomessut – asukkaiden hyvinvoinnin puolesta vuodesta 1966 Osuuskunta Suomen Asuntomessut yleis­ hyödyllisenä organisaationa edustaa toimin­ nassaan ensisijaisesti asukkaan näkökulmaa.

Vuonna 1966 perustetun osuuskunnan jäseniä ovat Asuntoreformiyhdistys, Finanssi­ alan Keskusliitto, Osuuspankkikeskus, Danske Bank Oyj, Suomen Asuntoliitto, Suomen Kuntaliitto, Suomen Messusäätiö ja Säästöpankkiliitto.

Suomen Asuntomessut on kehittänyt suomalaisia asuinympäristöjä jo yli 50 vuoden ajan. Asuntomessut ovat merkittävä tapahtu­ ma sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Tavoitteena on edistää sitä, että suomalaiset asuisivat entistä paremmin ja viihtyisivät siellä, missä elämäänsä elävät. Toiminnan keskiössä on kaikki yli 50 vuotta ollut Suomen suurin asumisen tapahtuma, Asuntomessut.

Vuosittaisen messutapahtuman lisäksi asukkaan ääni pidetään kuuluvilla ympäri vuoden. Strateginen suunnanmuutos entistä laajempaan keskusteluun asumisesta ja asuin­

10

ympäristöistä tehtiin viime talvena. Asunto­ messutapahtuman lisäksi Suomen Asunto­ messut tuo suuren yleisön puheenaiheiksi kiinnostavimpia asumisen ilmiöitä ja suomalaisia kehittyviä asuinympäristöjä niin mediassa kuin muissakin tapahtumissa.

Asumistyytyväisyys on korkealla – monipuoliset asuinalueet onnistuneet Suomessa Keväällä 2017 Suomen Asuntomessut keräsi laaja aineiston ja käynnisti tutkimuksen suoma­ laisten asumistyytyväisyydestä. Asuntomessujen asukasbarometrin tulokset kertovat, että suurista elämänalueista suomalaiset ovat kaikkein tyy­ tyväisimpiä juuri asumiseen. Arjen hyvinvointia useimmin nostavia tekijöitä ovat asunto ja suh­ teet perheenjäseniin. Tyytymättömyyttä tuovat useimmin taloudellinen tilanne, työ ja terveys.

Suomalaisten korkea asumistyytyväisyys perus­ tuu siihen, että tarjolla on riittävän monipuolises­ ti erilaisia asuinalueita eri tarpeisiin.

Suomalaisessa asuntopolitiikassa on onnistuttu poikkeuksellisen hyvin asuinalueiden luonnonläheisyydessä, turvallisuudessa ja rauhallisuudessa – puhuttiinpa sitten kerros­ tai pientalovaltaisista asuinalueista. Ylivoimaisesti suurimmat asumisen tyytymättömyystekijät liittyvät asumisen kustannuksiin, eivät laatuun.

Asuinalueiden omaleimaisuudessa ja rakennetun ympäristön kauneudessa nähdään lisäksi melkoi­ sesti parannettavaa.

Hyvä asuminen tarkoittaa suomalaisille tasapainoa asuinalueen rauhallisuuden ja virik­ keellisyyden välillä. Joillekin tuo tasapaino löytyy Helsingin keskustasta, joillekin Lapin erämaasta.

Asuntomessut Mikkelissä 1.1.2017–19.9.2017 potentiaalinen tavoittavuus ja top-lähteet Asuntomessut Mikkelissä tapahtuman osalta potentiaalinen tavoittavuus verkko­osumien osalta oli vuonna 2017 messujen loppuun men­ nessä yhteensä 157M. Kasvua edellisvuoden

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

tapahtumaan verrattuna on sekä potentiaali­ sen tavoittavuuden että osumamäärien osalta.

Radio- ja tv-osumien seuranta oli päällä kesän ajan (20.5.-31.7.) ja siltä aikaväliltä RTV:n osalta tuli 297M peitto yhteensä 34 kpl osuman osalta.

Yhteensä kesän osalta Mikkelin potentiaa­ linen mediatavoittavuus oli näin ollen 387M. Asuntomessutapahtuman osalta potentiaali­ nen tavoittavuus kasvoi, +7,92 % verrattuna edellisvuoteen. Kaikkien Mikkeliin liittyvien verkko-osumien määrä oli vuonna 2017 elo­ kuuhun mennessä yhteensä 671 kpl ja kasvua osumissa edellisvuoden vastaavaan aikaan tapahtuman osalta on +18,97 %.

Asuntomessujen uutuus – AsukasAreena Messutapahtuman monipuolinen sisältö muuttui entistä mielenkiintoisemmaksi Asunto­ messujen AsukasAreenan ansioista. Asunto­ messujen avajaiset pidettiin AsukasAreenalla 14.7., jolloin ministeri Antti Häkkänen avasi Asuntomessut Mikkelissä. Avajaisviikonloppuna pidettiin myös ensimmäinen SuomiAreena goes Asuntomessut -tilaisuus.

AsukasAreenan ohjelmaa ohjattiin neljän teemoitetun viikon kautta. Ensimmäinen viikko oli omistettu hyvinvoinnille messujen kantavan teeman Asumisen vaikutus ihmisen hyvin­vointiin mukaisesti. Hyvinvointiviikolla AsukasAreenalla keskusteltiin muun muassa luonnon merkityksestä asumisessa.

Toinen messuviikko keskittyi harrastuksiin ja asumisen ja harrastusten yhdistämiseen arjen sujuvuuden varmistamiseksi. Viikko huipentui joogahaasteeseen ja ikkunanpesun MM-kilpailuihin. Kolmantena messuviikkona Asuntomessut toimi foorumina talouden, tek­ niikan, teknologian ja tulevaisuuden näkymille.

Viimeinen messuviikko nosti keskusteluun asumisen yhdenvertaisuuden, jolloin Asunto­ messuilla nostetiin esille asumisen yhden­ vertaisuuteen liittyviä tekoja ja hankkeita.

Asuntomessujen AsukasAreenalla nähtiin yhteensä 115 erilaista ohjelmanumeroa, tieto­ iskua, puheenvuoroa tai keskustelutilaisuutta.

Lisäksi Areena toimi alustana työnäytöksille ja työpajoille.

Yhteistyötä tilaisuuksien osalta tehtiin Telian, SuomiAreenan, Demos Helsingin, OP:n ja lukuisten muiden toimijoiden kanssa.

Asuntomessut Mikkelissä virtuaalisesti Tämän kesän asuntomessukohteita on mahdollista kiertää messujen jälkeenkin, sillä Asuntomessut ikuistettiin myös virtuaalisesti.

Asuntomessut VR -palvelu julkaistiin messujen viimeisenä viikonloppuna. Virtuaalikierros Mikkelin messukohteissa on mahdollista tehdä kotisohvalta käsin ja kiertäminen onnistuu messuilla tyypilliseen tapaan talosta taloon, mutta verkossa ja täysin ilman jonoja.

Palveluun on kuvattu 29 messutaloa ja se antaa monipuolisesti ideoita asumiseen, sisus­ tamiseen ja rakentamiseen.

11

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Asuntomessut kasvoivat entisestään ja keskustelu asumisen hyvinvoinnista käynnistyi toden teolla Saimaan rannalla sijaitseva messualue sai suitsutusta monipuolisuudesta ja asuin­ alueen kokonaissuunnittelusta.

Ydinteemaksi valittu viestin­ nän kärki; Asumisen vaikutus ihmisen hyvinvointiin näkyi messualueen lisäksi myös AsukasAreenan ohjelmatar­ jonnassa. Teema toimi hyvin, etenkin kun vesistön läheisyy­ dessä sijainnut luonnonkaunis asuinalue itsessään ja valitut ohjelmasisällöt tukivat toisiaan.

Lisämaustetta saatiin nosta­ malla esille älykotiasumista ja tuomalla keskusteluun mukaan myös tulevaisuuden asumiseen liittyviä asiasisältöjä.

12

Messukohteiden lisäksi Asuntomessuilla oli ensimmäistä kertaa tarjolla yli 100 ohjelma­ numeroa, mukaan lukien kymmeniä keskustelu­ tilaisuuksia ja keynote-puheenvuoroja.

AsukasAreenalla järjestettyjen tapahtumien kautta saatiin jaettua tietoa tulevaisuuden energiaratkaisusta ja älykotiasumisesta sekä pohdittiin asumisen ja liikkumisen muutosta.

Ohjelmasisältöjen suoratoisto Asuntomessujen Facebook-sivuilla sekä ennalta valittujen teemo­ jen mukaiset 3-7 minuutin mittaiset videotie­ dotteet/asiantuntijahaastattelut toivat oman lisänsä viestintäkokonaisuuteen.

Sosiaaliseen mediaan panostaminen kannatti Tärkeimpiä viestintäkanavia olivat erilaiset digitaaliset viestintäkanavat; kärjessä Suomen Asuntomessujen ja Mikkelin kaupungin verkko­ sivut, Facebook-sivustot, Instagram, yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter sekä erilaiset sähkö­ postitiedotteet ja uutiskirjeet.

Tiedotejakelupalvelu Cisionin kautta lähetet­ tyjen tiedotteiden lisäksi Mikkelin messutoimisto piti aktiivisesti yhteyttä paikallismedioihin.

Tietoa välitettiin myös alueellisten tiedotteiden avulla ja tiedotustilaisuuksilla sekä kutsumalla eri tiedotusvälineiden edustajia tutustumaan alueeseen. Syyskuusta 2016 alkaen Mikkelin messutoimisto viesti paikallistasolla myös kuukausittain lähetettyjen uutiskirjeiden kautta; julkaisualustana toimi tonttimarkkinoinninkin

työkaluna käytetty verkkosivusto www.saimaan­ sivu.fi.

Saimaansivu.fi toimi emosivuna kaupungin tonttimarkkinoinnissa ja muuttajatarinoiden lanseeraamisessa. Tammikuussa 2017 avasimme osana visitmikkeli.fi–sivustoa oman laskeutumis­ sivukokonaisuuden www.visitmikkeli.fi/asunto­ messut, jossa toimme esille asuntomessuja myös matkailupalveluiden sivuston käyttäjille.

Mikkelin asuntomessutoimiston oma Face­ book-sivu ennätti saavuttaa 4000 seuraajan rajapyykin ennen kesäkuuta 2017, jolloin kaikki verkkoviestintä – lukuun ottamatta Mikkelin kaupungin omia sosiaalisen median jakoka­ navia – keskitettiin Suomen Asuntomessujen verkkoviestintäkanavien alle. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen Asuntomessujen Facebook-sivuja seuraa yli 20 000 käyttäjää.

Messutoimiston bloggaaminen käynnis­ tyi tammikuussa 2017 www.asuntomessut. fi –sivuston alla julkaistulla ”100 pientä tarinaa” – nimisellä blogilla. Blogin avulla saimme tuotua esille erilaisia alueen suunnitteluun vaikutta­ neita asioita, kuten esimerkiksi sitä että kaikki katuvalaisimet tehtiin messualueelta kaadetuis­ ta puista tai kuinka liito-oravat ja viitasammakot otettiin huomioon yleisiä alueita suunnitelta­ essa.

Digitaalisina kanavina käytettiin myös Mikkelin kaupungin ja seudullisten Mikkelin matkailupalveluiden julkaisuja, tiedotteita sekä uutiskirjeitä. Yrittäjille suunnattuja tiedotus­

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

tilaisuuksia järjestettiin viitisenkymmentä.

Hyödynsimme myös muita sidosryhmiemme viestintäkanavia, kuten jättinäyttöjä, uutis­ kirjeitä, henkilöstölehtiä, infotelevisioita sekä paikallislehti- ja radionäkyvyyttä.

Sisäinen ja seudullinen viestintä Markkinointiviestinnän näkökulmasta jaoimme kohderyhmät sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin.

Sisäisiin kohderyhmiin kuuluivat esimerkiksi kau­ pungin palvelu-, kehittämis- ja tukiorganisaatiot, jossa messutoimisto katsoi tehtäväkseen jakaa ajantasaista tietoa messuista niin, että palvelu-, kehittämis- ja tukiorganisaatiot voivat osaltaan edistää messujen onnistumista (esim. ELY, AVI ja Maakuntaliitto).

Kaupunkikonsernin eli henkilöstön osalta kaupunkiviestinnän yksikkö laati intraan messu­ kokonaisuudesta oman alakokonaisuutensa, jos­ sa jaoimme ajantasaista tietoa asuntomessuista niin, että henkilöstö sai helposti tietoa messu­ tapahtuman etenemisestä sekä pystyi osaltaan välittämään tietoa eteenpäin kuntalaisille.

Kaupunkilaisten ja ulkoisten sidosryhmien sitouttamisen aloitimme vuonna 2015 erilaisilla kohdistetuilla infotilaisuuksilla ja osallistumalla omalla infopisteellä seudullisiin tapahtumiin, kuten Mikkelin Rakentajamessuille. Kesällä

2016 laajensimme sitouttamista seudulliseksi ja olimme esillä seudun suurimmissa kesätapah­ tumissa sekä kesän kestäneellä ulkomainoskam­ panjoinnilla Mikkelin keskustassa. Rakentajista koostetut ”Muuttajatarinat” olivat osa kaupungin tonttimarkkinointia vuodesta 2016 alkaen.

Vuoden 2017 alusta käynnistetty alueellinen Facebook-sivusto, Asuntomessut Mikkelissä 2017 osoittautui erinomaiseksi viestinnän työkaluksi.

Teimme yhteistyötä myös museoiden, kesäteatterin, Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen, Aalto-yliopiston, paikal­ lisen ammattikorkeakoulun ja lukuisten muiden toimijoiden kanssa mm. erilaisissa tapahtumissa tuoden messutapahtumaa tunnetuksi koko maa­ kunnan mittakaavassa. Mökkiläisille tehtiin pari­ kin suorapostituskampanjaa, joissa ensimmäinen oli osa tonttimarkkinointia ja toinen toteutettiin matkailun kanssa yhteistyössä.

Mikkelin seudun matkailupalveluiden kanssa toteutetun yhteiskampanjan osa, Kutsu kaveri kylään –postikorttikampanja lähti siitä, että halusimme vakuuttaa sekä Mikkelin kaupungin omat asukkaat että seudun kesäasukkaat siitä, että Mikkelin asuntomessut on kiinnostava tapahtuma, jonne kannattaa tulla itse ja kutsua myös ystäviä kylään.

Ulkomainospaikkamainonta alkoi vuonna 2016 sisääntuloteiden tienvarsimainoksilla.

Maaliskuuhun 2016 jatkunut tonttimarkkinointi oli myös osa messutapahtuman ennakkomark­ kinointia.

Vuosina 2016 ja 2017 Mikkelin kaupunki mainosti Asuntomessuja paikallislehdissä sekä radiomikkelissä, tienvarsimainoksilla, katuvarsi­ banderolleissa, tiedotustauluissa, oheiskoh­ teissa, taksitarroissa ja äänimainoksissa eri tapahtumissa.

Medialle järjestettiin kolme ennakkoretkeä, 1.11., 20.4., sekä 13.7. Lisäksi pidimme kaksi­ päiväisen bloggaajaretken 3.-4.7.2017 johon osallistui 30 bloggaajaa.

13

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Asumisen äänitorvi – AsukasAreena Asuntomessuilla Mikkelissä asumisen keskustelut nousivat uudelle tasolle messujen Asukas­ Areenalla, jossa järjestettiin messukuukauden alla yli 100 ohjelmallista tilaisuutta. Mukana oli keskustelutilaisuuksia, puheenvuoroja, seminaareja, työpajoja, tietoiskuja sekä viihde-esityksiä.

Tapahtumat ja tilaisuudet järjestettiin yhdessä Asuntomessujen yhteistyökumppanien kanssa.

14

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Asukas Areenan ohjelma teemoitettiin neljään osaan: VKO 29 HYVINVOINTIVIIKKO Yksi viikon hyvinvointiviikon kohokohdista oli Saimi Hoyerin moderoima Luonto osana asu­ mista -paneeli, jossa keskusteltiin luonnosta ja sen roolista asumisessa. Mukana keskustelussa olivat Meidän Talo -lehden päätoimittaja Titta Kiuru, kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen, sisustussuunnittelija Marja Nevalainen Marjamailla Desginista sekä Eeva Niemi Naava Oy:stä.

Mielenkiintoisen keskustelun ytimessä oli luonnonläheinen asuntomessualue Mikkelissä sekä ne asuntomessukohteiden sisustukset, jotka oli toteutettu maiseman ehdoilla ja joissa luonto oli tuotu osaksi kohteita.

VKO 30 HARRASTUSVIIKKO Asuntomessujen toinen viikko käynnistyi harras­ tusten merkeissä. Liikunta, viihde ja vapaa-aika olivat harrastusviikon tietoiskujen aiheita. Keski­ viikkona Asuntomessuilla kannustettiin

joogaamaan ja torstaina puhuttiin harrastus­ tiloista, kuten miesluolista.

VKO 31 TULEVAISUUSVIIKKO Kolmannella messuviikolla pohdittiin tulevai­ suuden asumista sekä energiaratkaisujen että liikkumisen näkökulmista. Suomen Asuntomes­ sujen, OP:n ja ajatushautomo Demos Helsingin järjestämään työpajaan osallistui keskiviikkona muun muassa tulevien messukaupunkien eli Porin, Kouvolan sekä Tuusulan edustajia. Työ­ pajassa pohdittiin ryhmissä, mitä asuminen ja liikkuminen ovat tulevaisuudessa. Esille nousivat muun muassa yhteisautopalvelut, kaupunkipyö­ rät, drone-lennokit, kauppapalvelut ja ihmisten erilaiset tarpeet liikkumisen suhteen.

Viikon kohokohta oli perjantaina 4.8. järjestetty Suuri Energiakeskustelu, jossa St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen piti aloituspuheenvuoron energiankäytön muutok­ sesta.

VKO 32 YHDENVERTAISUUDEN VIIKKO Asuntomessujen viimeinen viikko Mikkelissä nosti esille yhdenvertaisen asumisen. Mikkelin messu­ alueella yhdenvertainen asuminen näkyy usealla tavalla; talojen suunnittelussa on otettu lapset mukaan alusta asti ja aikuiskäyttäjiä varten Norden­ strenginpuistoon rakennettiin ulkokuntoalue. Yhden­ vertaisuutta on sekin että eteläkärjessä sijaitsevassa Mikalo Oy:n vuokratalokohteessa on varsin kohtuu­ hintaista asumista ja asukkaat on valittu myös muita kuin taloudellisia mittareita käyttämällä.

AsukasAreenalla yhdenvertaisuuteen pureu­ duttiin erityisesti SuomiAreena goes Asuntomes­ sut -tilaisuudessa, jossa syvennyttiin yhdenvertai­ seen asumiseen nostamalla esille erilaisia tekoja, joilla on vaikutettu tai tullaan vaikuttamaan asumisen yhdenvertaisuuteen. Keskustelun lisäksi tilaisuudessa julkistettiin Asuntomessujen uusi kilpailukonsepti, jossa etsittiin tekoa paremman asumisen puolesta. Vuoden 2017 teemana on nimenomaan yhdenvertainen asuminen.

15

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Kaupungin osasto

Osaston ulkoasu ja toiminnallisuudet

Mikkelin kaupungin esittelyosasto oli Asukas­ areenalla. Osastolla työskenteli kaupungin henkilö­kuntaa kaikilta palvelualueilta, joten asiakkaita pystyttiin palvelemaan erittäin monipuolisesti – olipa asiakkaalla tarve löytää unelmiensa tontti, lähin uimaranta tai kaupungin paras munkkipossupaikka.

Osaston sijainti messualueella oli keskei­ nen, joten sieltä kysyttiin paljon paitsi Mikkelin asioita, myös yleensä asuntomessuihin ja taloihin liittyviä asioita. Sen vuoksi henkilökunta oli perehdytetty myös koko messutapahtumaan ja alueeseen. Osaston henkilöstö rekrytoitiin ilmoittautumisten perusteella, ja normaalirutii­ neista poikkeavaan kesätyötarjoukseen tarttui­ kin lähes 30 kaupungin työntekijää.

Osaston muoto koostui kahdesta kahdeksan­ kulmaisesta kennosta, joista toisen seinän peitti piirroskuva. Kuvaan oli upotettu Mikkelin pää­viestit: Mikkeli on lähellä ja liikenteellisesti hyvällä paikalla, Mikkeli on luomu- ja lähiruoka­ seutua, Mikkelissä on huippututkimusta, Mikke­ lillä on hieno historia ja tulevaisuuteen katsova, positiivinen eteenpäin katsova meininki.

Kuvaan oli piilotettu myös kuusi viitasam­ makkoa, joita asiakkaat – niin lapset kuin aikuiset­ kin – innokkaasti etsivät. Sammakoiden etsimisen ohessa oli luonteva tilaisuus kertoa alueen luontoarvoja kunnioittaneesta suunnittelusta.

Osaston toisessa puoliskossa oli kaksi koske­ tusnäyttöä: toisessa oli leikkimielinen muikku­ testi. Testin kysymyksiin vastanneet asiak­ kaat saivat mukaansa oman muikku­profiilinsa

16

mukaisen kartan, jossa oli vinkkejä muun muassa ruoka- ja ostospaikoista.

Toiseen kosketusnäyttöön oli koottu kolmen pääteeman alle erilaisia kohderyhmiä kiinnosta­ via ja yllättäviäkin faktoja Mikkelistä ja seudusta.

Osastolla oli jaossa karttojen, esitteiden, kynien ja karamellien lisäksi yrttisiemenpusseja.

Pusseissa oli osallistumisohjeet kyselyyn, johon vastaajien kesken arvottiin kahden yön hemmotteluloma Mikkelissä. Kyselylomakkeessa sai valita kuudesta vaihtoehdosta yhden tai useamman oman hemmottelufiiliksensä lähteen: eniten mainintoja sai lähiruokaherkkujen syömi­ nen, jonka valitsi 64 % vastaajista. Kyselyyn tuli kaikkiaan 320 vastausta.

Osaston edessä sijainnut terassi rottinki­ kalusteineen ja aurinkovarjoineen houkutteli ohikulkijoita pysähtymään.

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Raikkaasta ja hyvännäköisestä kaupungin osastosta tuli kiitosta

Kiitosta tuli vinkeistä ja informaation välittämisestä

Seinäkuvaa kuvattiin ja ihasteltiin

Kehuttiin tietämyksestä ja palvelualttiudesta

Sohvaryhmä tarjosi myös hetken levähdykseen ja se ilahdutti messukävijää, kun samalla sai vinkkejä

17

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Messu­oppaat ja kesätyöntekijät Mikkelin kaupunki palkkasi 25 messuopasta, jotka toimivat Mikkelin asuntomessuilla bussi­ oppaina sekä kohdeoppaina virallisessa Suomi 100 -juhlavuoden kohteessa. Työtehtäviin kuuluivat asiakaspalvelu ja neuvonta myös kes­ kustassa sekä Mikkelin markkinointi pysäköintija messualueen välisissä messubusseissa.

Oppaiden koulutuksesta ja rekrytoinnista vastasi projektiasiantuntija Mira Myyryläinen Mikkelin kaupungin viestinnästä. Rekrytointien suunnittelussa ja järjestelyissä oli mukana pro­ jektikoordinaattori Piia Aarniosalo. Haastatteli­ joina toimivat Mira Myyryläinen, Piia Aarniosalo sekä projektipäällikkö Heikki Manninen. Oppail­ le järjestettiin nelipäiväinen koulutus messujen aloitusviikolla (10.–13.8.2017). Kouluttajina

18

toimivat Mikkelin kaupungin viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen ja Mira Myyryläinen. Koulutuk­ seen kuului myös muutaman tunnin mittainen ryhmäytymisvalmennus, joka ostettiin Mikkelin teatterilta. Bussityöhön oppaat perehdytti Mikkelin Oppaat ry.

Oppaille laadittiin bussityöskentelyyn valmis markkinointiteksti, jonka kirjoittivat Mira Myyryläinen ja Mikkelin kaupungin markkinointi­ suunnittelija Emmi Eronen. Apuna toimi Mikkelin Oppaat ry.

Mikkelin kaupunki palkkasi myös yhdeksän kesätyöntekijää opastus- ja järjestelytehtäviin.

He toimivat opastustehtävissä ympäri kaupunkia kertomassa Mikkelistä ja Mikkelin asuntomes­ suista. Työtehtäviin kuului myös erilaisia jär­

jestely- ja valmistelutehtäviä Asuntomessuihin liittyen sekä toimiminen erilaisissa tapahtumissa avustajina.

Kesätyöntekijöille järjestettiin yksipäiväinen koulutus työsuhteen alussa. Kouluttajina toimi­ vat Satu-Mari Tolonen ja Mira Myyryläinen.

Messuoppaat saivat todella paljon kiitosta ja positiivista palautetta sekä ulkopaikkakunta­ laisilta että paikallisilta. Monet kävijät kokivat saaneensa lisäarvoa messukäynnille sekä paljon uutta tietoa Mikkelistä. Oppaita kiiteltiin vuolaasti sekä sanoin että aplodein. Jotkut saivat jopa tippiä. Oppaat itse viihtyivät työssään erinomaisesti. Oppaat ja bussikuskit kiittivät yh­ teistyöstä toisiaan sekä sanallisesti että pienillä muistamisilla.

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Ryhmäkoordinaattorin terveiset Mikkelin Asuntomessujen ryhmät koostuivat pääasiassa kuntavieraista, asiantuntijaryhmistä ja yhdistyksistä. Yritysryhmien osuus oli myös vahva, mutta haasteellinen arvioida tarkemmin.

Yritykset ostivat asiakaskutsukortteja, ja eivät rekisteröityneet erikseen ryhmäkoordinaattorille.

Messujen yhteyteen järjestettiin seminaareja ja kokouksia, joiden yhteydessä ryhmät vierailivat messukohteissa. Vuoden 2017 messukesä ei tehnyt aiempaan suurta poikkeusta; ryhmävieraat painottuivat elokuun puolelle.

Ryhmille oli tarjolla erilaisia messuesittelyitä, joiden aiheita valikoitiin kevään aikana. Tavoittee­ na oli tarjota ryhmäasiakkaille mahdollisuus kuulla kaupungin ajankohtaisten aiheiden esittelyitä.

Pyrimme myös siihen, että jokaisessa esittelyssä oli paikalla alan asiantuntija. Lyhyet ryhmäesittelyt pidettiin tänäkin vuonna messuoppaiden toimesta.

Asuntomessujen uutuus AsukasAreena ajankohtaisine ohjelmineen tarjosi ryhmävieraille loistavan mahdollisuuden kuulla sekä osallistua erilaisten tietoiskujen, työpajojen ja paneeleiden

osallistujiksi ja yleisöksi. Ohjelma rakentui yhteis­ työssä korkealaatuiseksi, myös ryhmävierailuja tukevaksi elementiksi.

Mikkeli tarjoaa alueellisesti loistavat puitteet ryhmävierailuille. Kuullun perusteella vaikutus alueen matkailukohteisiin on ollut positiivista.

Luonnollisesti tarkempi tilastointi vahvistuu myö­ hemmin syksyllä. Vahva yhteistyö oheiskohteiden ja muiden toimijoiden välillä on ollut avainasemassa tämän messukesän menestystarinalle. Toivomme myös Porille menestystä ryhmävierailujen osalta.

19

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Messujen tekijät Asuntomessutoimikunta

Laaturyhmä

Asuntomessutoimikunta on messujen ylin päät­ tävä elin. Siinä oli edustettuna Mikkelin kaupungin ylin poliittinen johto ja virkamieskunta sekä Osuus­ kunta Suomen Asuntomessujen edustajia.

Laaturyhmä valmisteli messualueen ympäristön laadulliset ominaisuudet ja teki esitykset luovutettavista tonteista sekä hyväksyi toteutus­ suunnitelmat.

Suomen Asuntomessut:

Suomen Asuntomessut:

Mikkeli:

Mikkeli:

Markkinointi- ja viestintäryhmä

Tekniikkaryhmä

• toimitusjohtaja Harri Tuomaala varapj.

• operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää

• kaupunginjohtaja Timo Halonen, pj.

• kaupunginhallituksen pj. Seija Kuikka • kaupunginhallituksen 1. vpj. Arto Seppälä • kaupunginhallituksen 2. vpj. Olli Nepponen • viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen • tekninen johtaja Jouni Riihelä • projektijohtaja Timo Rissanen • toimitusjohtaja Juha Kauppinen • toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki • projektipäällikkö Heikki Manninen • projektikoordinaattori Piia Aarniosalo (sihteeri)

• operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää, pj.

• toimitusjohtaja Harri Tuomaala

• tekninen johtaja Jouni Riihelä, varapj.

• johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka • aluevalvoja Pekka Kammonen • kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen • kaupunginpuutarhuri Marko Vuorinen • puutarhaneuvos Viljo Muuronen • ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen • kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa • projektijohtaja Timo Rissanen • projektipäällikkö, esittelijä Heikki Manninen • projektikoordinaattori Piia Aarniosalo (sihteeri)

Markkinointi- ja viestintäryhmä vastasi Asunto­ messujen markkinoinnista ja tiedotuksesta.

Tekniikkaryhmä vastasi messualueen kunnallis­ tekniikan, liikenteen, pysäköinnin ja viheralueiden rakentamisesta.

Suomen Asuntomessut:

Suomen Asuntomessut:

• toimitusjohtaja Harri Tuomaala • operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää • viestintäpäällikkö Leena Honkajuuri, pj.

Mikkeli:

• viestintäpääll. Satu-Mari Tolonen varapj.

• kehityspäällikkö Aki Kauranen • matkailujohtaja Maisa Häkkinen • kulttuurijohtaja Marita Kajander • projektijohtaja Timo Rissanen • markkinointisuunnittelija Emmi Eronen • projektipäällikkö Heikki Manninen • tiedottaja Piia Mäkilä • projektikoordinaattori Piia Aarniosalo (sihteeri)

• operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää, varapj.

• toimitusjohtaja Harri Tuomaala

Mikkeli:

• yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen, pj.

• suunnitteluinsinööri Antero Cederström • liikennesuunnittelija Ulla Vanhakartano • Pertti Asikainen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustaja • projektijohtaja Timo Rissanen • projektipäällikkö Heikki Manninen • messujen aluevalvoja Pekka Kammonen • projektikoordinaattori Piia Aarniosalo (sihteeri)

Asuntomessutoimisto • projektipäällikkö Heikki Manninen • projektikoordinaattori Piia Aarniosalo • tiedottaja Piia Mäkilä • aluevalvoja Pekka Kammonen • ryhmäkoordinaattori Linda Asikainen

Neuvottelukunta Neuvottelukunnassa oli yli 50 jäsentä jotka edustivat Mikkelin seudun päättäjiä, viranomaisia, elinkeinoelämää, järjestöjä, oppilaitoksia ja mediaa. Puheenjohtajana toimi Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.

20

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Mikkelin Asuntomessut onnistuneesti ohi Maaliskuussa 2014 alkanut Asuntomessut Mikkelissä 2017-projekti sai huipentuman ensimmäisillä eteläsavolaisilla Asuntomessuil­ la 14.7.-13.8.2017. Projekti oli alusta alkaen yhteistyötä usean eri toimijan välillä. Projektiin osallistuivat lähes kaikki Mikkelin kaupungin organisaation yksiköt, kaupunkikonsernin yhtiöt, monta kymmentä rakentajaa, satoja rakentami­ sen ammattilaisia, Suomen Asuntomessut, lu­ kuisat yhteistyökumppanit ja tietenkin Mikkelin kaupungin asukkaat.

Asuntomessujen tunnettu brändi ja käytän­ nössä koetellut toimintamallit auttoivat työssä.

Saimme myös suuresti apua muiden paikkakun­ tien Asuntomessutoimistoilta. Heille suuri kiitos korvaamattomasta avusta matkan varrella.

Asuntomessujen tavoitteena on kehittää asumisen ja rakentamisen laatua Suomessa.

Mikkelin kaupungin tavoitteena Asuntomessuilla on vahvistaa Mikkelin identiteettiä Saimaan ran­ takaupunkina. Kaupungin panostus korkealaa­ tuiseen ympäristöön on tuottanut tulosta mm. vertailtaessa Suomen kaupunkien keskustojen viihtyvyyttä. Jo vireillä olevat hankkeet yhdessä Asuntomessujen kanssa luovat laajan kirjon erilaisia asumisen mallivaihtoehtoja ulottuen pientaloalueista kerrostaloasumiseen. Olemme onnistuneet luomaan samaa korkealaatuista ympäristöä ja asumisen vaihtoehtoja Kirkonvar­ kauden asuinalueelle.

Mikkelin Asunto­ messut lukuina

Järjestimme ensimmäisen tapaamisen rakentajien kesken kesällä 2015. Rakentajien yhteistyön näkee parhaiten alueen olemassa olleen maaston ja puuston säilyttämisessä.

Kaupunki oli tuottanut rakentajien suunnittelun tueksi kolmiosaisen Laatu- ja ympäristöohjeen missä käsiteltiin mm. rakennuksen sijoittelua, maaston huomioon ottamista, piharakentamista ja yleisien alueiden, kuten puistojen, suunnit­ telua. Asuntomessutoimiston rooli oli projektin koordinointi, työstä ja työnjohdosta vastasivat itse rakentajat. Voimme olla yhdessä ylpeitä onnistuneesta alueesta.

Messutapahtumassa voidaan nähdä Etelä-Savon ja etenkin Mikkelin parhaat puolet.

Asuinalueen rakentamisen lähtökohtana on ollut Saimaan vesistön hyödyntäminen sekä alueen tarjoamien luontoarvojen ja ympärivuotisten liikuntamahdollisuuksien sitominen toimivaksi kokonaisuudeksi. Puusto tarjoaa suojaa ja tuo vehreyttä, mutta viihtyisyyttä tukeva aluesuun­ nittelu varmistaa sen, että myös Saimaanselkä näkyy lähes joka tontille. Yhdessä suunnittelu ja tekeminen ovat mahdollistaneet luonnon parhaiden puolien säilyttämisen osana asuinra­ kentamista.

Messututkimuksesta nähdään, että tapahtu­ ma on ollut menestys. Rakentamisen monipuo­ lisuus materiaalien, muotojen, kerrosalojen ja sisustusten osalta ovat taanneet mielenkiin­

toista sisältöä läpi koko alueen. Ohjelmallinen sisältö on ollut sekä viihdyttävää että informoi­ vaa. Suomen kesä näytti parhaat puolensa niin messualueella kuin kaupungissammekin.

Messujen päätyttyä yli neljäkymmentä per­ hettä pääsi muuttamaan alueelle. Rakentaminen jatkuu Kirkonvarkaudessa sillä Asuntomessut olivat vasta avaus uudelle hienolle asuinalueelle.

Alueen reilusta sadasta tontista on tätä kirjoitet­ taessa varattu jo lähes puolet.

Kiitän kaikkia Asuntomessujen järjestämi­ seen osallistuneita henkilöitä ja yrityksiä. Näin suuren tapahtuman järjestäminen ei olisi ollut mahdollista ilman koko kaupungin yhteistyötä.

Haluan kiittää kaupungin yhdyskuntatekniikan ja ympäristön yksikköä, kaupunkisuunnittelua, rakennusvalvontaa sekä mittaus ja kiinteistöt-­ yksikköä sujuvasta yhteistyöstä. Erityisesti haluan kiittää rakentajiamme jotka avasivat ko­ tiensa ovet 134 543 messuvieraalle. Osoitimme yhdessä, että Mikkelin seutu on hyvä paikka asua!

Heikki Manninen Asuntomessut Mikkelissä 2017 projektipäällikkö

MENOT 2015-2017

TULOT

2 053 000 Asuntomessutoimisto 557 000 Messukesä 2017 (sisältää pysäköinninohjauksen, linja-autokuljetukset, jätehuollon, WC:t, puhtaana­- pidon, vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan)

245 000 Pysäköintitulot 468 000 Kaupungin osuus lipputuloista 20 000 Muut tuotot 733 000 TULOT YHTEENSÄ

Messuvieraat jättivät messuille 5 463 000 euroa ja sen lisäksi messupaikkakunnalle 8 289 000 euroa.

Yhteensä 13 752 000 euroa.

(Messututkimus 2017.

Sanoma Media Finland Oy / Rakentaja.fi)

2 610 000 MENOT YHTEENSÄ

”Asuntomessut näkyivät Visulahdessa erittäin positiivisesti.

Odotustemme mukaisesti leirintä­ alue täyttyi normaalia paremmin jokaisena asuntomessupäivänä ja perheet valitsivat ilahduttavan usein huvipuistomme toisen päivän vierailu­kohteekseen. Sateisesta säästä huolimatta Visulahden kesä oli onnistunut.”

– Ville Asikainen

”Messut näkyivät meillä Kenkäverossa todella hyvin. Messujen aikana meillä oli 15 000 kävijää enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Ja ilahduttavaa oli, että joukossa oli paljon uusia ja tyytyväisiä asiakkaita.”

– Anne Ossi ”Kun asuntomessuilta palaavat bussit pysähtyivät torin laitaan, niin väkeä ’tumpsahti’ tasaiseen tahtiin torille!”

– Kaija Ahonen

”Meillä asuntomessut todellakin näkyivät sekä kävijämäärissä että myynnissä. Tämä oli mahdollista, koska sijaitsemme oheis­kohteen, Kenkäveron pihapiirissä ja Kenkä­ vero veti kävijöitä todella hyvin.

Panostimme kävijöiden ’sisäänheittoon’ itsekin kovasti ohjaamalla asiakkaita Kenkäveroon messuosastoltamme.”

– Pauliina Rundgren

21

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Eikä tässä vielä kaikki – Saimaan avautuminen asujille jatkuu.

Seuraavat uudet asuin­ alueet on tarkoitus rakentaa muutaman sadan metrin päähän torilta eli Satama­ lahteen tai parin kilometrin etäisyydelle Pursialaan ja Salosaareen.

22

Onnistuneen messukesän jälkeen Mikkeli jatkaa hyvän asumisen kaupunkina kohti tulevaisuutta.

ASUNTOMESSU T MIKKELISSÄ 2017 LOPPUR APORT TI

Rehellisesti sanoen: Saimaan kaunis Mikkeli.

Hyvän tukikohta.

Kirkonvarkauden asuntomessualue on alku suuremmalle kokonaisuudelle. Mikkelin asema Saimaan rannan kaupunkina vahvistuu, kun kaavoitus avaa kaupungille kasvun suuntaa kohti etelää: Yleiskaavoituksen tavoitteena on luoda Mikkelin kantakaupungin ja Ristiinan taajaman välille nauhamainen yhtenäisten asuinalueiden jatkumo.

Timo Halonen, kaupunginjohtaja

23

Loppuraportti