- 79 ketta ja alkuvuosina punnittiin täällä vielä lannoitteetkin mukaan. Takavuosina voitiin sanoa, että uudet perunalajikkeet tulivat Suomen pelloille pääasiassa Karilan kautta. Toiminta jatkuu nyt huomattavasti supistuneena. Vähäiseltä näyttävä, mutta erittäin sitova tehtävä oli säähavainnot. Kenttämestari-työnjohtaja sen teki lukemalla mittarit kolmeen kertaan vuorokaudessa silloin, kun asemalla oli Mikkelin virallinen säähavaintoasema. Se siirrettiin sota-aikana lentokentälle ja myöhemmin Suonsaareen, mutta jatkuvasti on Karilassa tehty päivittäiset sade-, haihtumissekä routa- ja lumihavainnot. Tutkimusasemien tehtävänä on myös tuloksista tiedottaminen. Tulosmonisteet lähetetään vuosittain neuvontajärjestöille ja lähimmille maatalouskouluille. Kirjoitetaan lehtiin ja pidetään esitelmiä eri tilaisuuksissa. Kesäisin käy koeasemalla runsaasti retkikuntia, parhaimmillaan 40 - 50 vuodessa, yhteensä yli 1000 osanottajaa. Useimmat retkeilijät ovat maanviljelijöitä eri puolilta. Viime vuosina on puutarhaväki kautta Suomen vieraillut ahkeraan Karilassa, samoin koululuokat keväisin ja syksyisin. Ulkomaalaisia vieraita käy joka vuosi. Vieraskirjassa on nimiä maailman kaikilta kolkilta.
"Historiallisia" tapauksia Karilassa Sota-aika vaikutti ratkaisevasti koeaseman tomintaan. Ravinnon tuottaminen muuttui päätehtäväksi, koetoiminta supistettiin vain välttämättömään. Päämajan rovastintoimisto oli sijoitettuna Karilaan. Kenttäpiispa Björklund asui johtajan toimistohuoneessa ja siinä oli myös hänen toimistonsa. Nykyisen paritalon paikalla oli parakki, jossa asui mm. kahdeksan pappia. Martti Simojoki, sittemmin arkkipiispa asui parakissa useita kuukausia. Päärakennuksen alakerta oli viestimiesten hallussa ja sodan loppuvaiheessa lentäjiä oli majoitettuna johtajankin asuntoon.